Upload
others
View
7
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
,
SAUVON KUNNAN
ESIOPETUSSUUNNITELMA
elämyksiä, yhdessäoloa ja oppimisen iloa
v. 2014 - 2015
2
SISÄLLYSLUETTELO
1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET
1.1 Tehtävä
1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet
2. OPPIMINEN
2.1 Oppimiskäsitys
2.2 Leikki
2.3 Esiopetuksen henkilöstö
2.4 Opettajan tehtävä
2.5 Oppimisympäristö
3. ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT
3.1 Eheyttäminen
3.2 Elämän taidot
3.3 Kieli ja vuorovaikutus
3.4 Matematiikka
3.5 Luonto ja ympäristö
3.6 Kulttuuri
3.6.1 Kalenterivuosi
3.6.2 Kotiseudun merkitys esiopetusikäiselle lapselle
3.6.3 Luova ilmaisu
3.6.4 Musiikki
3.6.5 Kuvallinen ilmaisu ja käden taidot
3.7 Terveys
3.8 Liikunta
3.9 Etiikka ja uskontokasvatus
4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA
5. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO
6. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA
7. YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSEN KANSSA
8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS
8.1 Romanikieliset
8.2 Viittomakieliset
8.3 Maahanmuuttajat
9. LAPSEN KEHITTYMISEN HAVAINNOINTI SEKÄ OPPIMISEN SEURANTA JA
ARVIOINTI
10. TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI
Lähdeluettelo
3
1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET
1.1 Tehtävä
Esiopetus on suunnitelmallista oppimisen ohjausta ja kasvatusta. Sen keskeisenä
tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä lapsen
lähtökohdat huomioon ottaen. Esiopetuksessa tuetaan ja seurataan fyysistä,
psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta
ehkäistään lapsella mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.
Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus, muodostavat lapsen
kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Yhteistyötä tehdään myös
sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua tukevien toimijoiden kanssa.
Sauvon esiopetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen vahvistaman uudistetun
valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden 2010 mukaisesti. Muutosten
lähtökohtana on Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010). Lain muutoksen
tarkoitus on vahvistaa oppilaan oikeutta saada varhaista ja ennaltaehkäisevää
oppimisen ja kasvun tukea. Sauvon kunnalla ja Paimion kaupungilla on lakimuutokseen
liittyen yhteinen tehostetun ja erityisen tuen hanke v. 2011-2012.
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 ja sitä koskeva Opetushallituksen
määräys ottaa huomioon myös vuoden 2000 perusteet (64/011/2009).
Esiopetussuunnitelman päivitys on tehty yhteistyössä Sauvon kunnan
päivähoidonohjaajan, esiopetuksen lastentarhanopettajien ja kiertävän
erityislastentarhanopettajan kanssa. Päivitetty opetussuunnitelma esitetään Sauvon
perusopetuksen alku- ja erityisopettajille ja rehtorille sekä neuvolan ja sosiaalitoimen
työntekijöille. Esiopetussuunnitelman hyväksyy Sauvon kunnan sosiaali– ja
terveyslautakunta.
Valtakunnallisen esiopetussuunnitelman mukaisesti esiopetuksen keskeiset
sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö
ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys ja taide ja kulttuuri. Sauvon
esiopetuksen opetussuunnitelman sisältöalueet on muokattu meillä toteutettavan
toiminnan mukaan perustuen valtakunnallisen esiopetuksen opetussuunnitelman
perusteisiin.
4
Lapsi opettelee esiopetuksessa oppimaan ja hankkimaan taitoja ja tietoja elämäänsä
varten. Hänelle tarjotaan mahdollisuus kasvaa, oppia ja kehittää omaa
persoonallisuuttaan monipuolisesti lapselle luontaisella tavalla, leikin, mielikuvituksen
ja toiminnan kautta. Uuden oppiminen perustuu lapsen aikaisemmille kokemuksille,
tiedoille ja taidoille. Keskeistä esiopetuksessa on innostaa lasta oppimaan uusia
asioita oman kiinnostuksensa mukaisesti ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.
Tukeakseen lapsen persoonallisuuden kehitystä esiopetuksen on rakennuttava kodin
kanssa tehtävälle yhteistyölle. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää,
että opettaja ja huoltajat
sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun
lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.
Lapsella on lain mukaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta,
oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen
edellyttävä oppilashuolto.
Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja.
Esiopetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja
turvallisesta päivästä. Esiopetus järjestetään siten, että lapsen hyvinvoinnille,
kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset.
Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja terveyttä edistävä.
Lapsen esiopetuksen päivän tulee rakenteeltaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan
luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan,
yhdessä tekemiseen ja oppimiseen, omaan rauhaan sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden
kokemuksiin.
Esiopetusta järjestetään vähintään 700 tuntia vuodessa, neljä tuntia päivittäin.
Sauvon kunnan järjestämä esiopetus tapahtuu sosiaalitoimen alaisuudessa, Sauvon
kunnan omistamissa tiloissa. Esiopetuksessa noudatetaan Sauvon perusopetuksen
lukuvuosirytmiä.
Esiopetussuunnitelmaa arvioidaan vähintään kahden vuoden välein lisäten siihen
Opetushallitukselta tulleet määräykset. Lisäksi sisältöä on päivitetty Sauvon kunnassa
olevan varhaiskasvatussuunnitelman, VASUn mukaisesti.
1.2 Esiopetuksen yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet
Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä
kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan
tarpeista. Esiopetuksen tavoitteena on:
Lapsen iän ja edellytysten mukainen taitojen ja valmiuksien oppiminen eri alueilta.
Lapsen oppimaan oppimisen taitojen ja terveen itsetunnon kehittyminen.
5
Lapsen kasvun edistäminen yhteiskunnan perusarvojen pohjalta eettisesti
vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen.
Lapsen ohjaaminen vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen
noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Hyvien tapojen merkitys
hahmottuu osana jokapäiväistä elämää. Ryhmässä lapsi oppii toimimaan toisten kanssa
ja siten ymmärtämään ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden, vertaisryhmäläisten ja
aikuisten kunnioittamisen ja arvostamisen. Lapsen kollektiivinen vastuuntuntoisuus
kehittyy ja samalla hän harjoittaa edellytystensä mukaisesti pohdintaa oikeasta ja
väärästä.
Lapsen itsesäätelytaitojen kehittyminen sekä selviytyminen arkipäivän tilanteissa ja
toiminnoissa aikuisen ohjauksen avulla.
Terveen itsetunnon ja oppimaan oppimisen taitojen tukeminen lapsen positiivisella
kannustamisella ja järjestämällä mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin.
Vertaisryhmän merkityksen huomaaminen lapsen oppimisessa. Lapsen säännöllinen
osallistuminen esiopetukseen lisää hänen ryhmään kuuluvuudentunnettaan.
Lapsen harjaantuminen ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään, miten terveyttä ja
hyvinvointia ylläpidetään.
Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin sekä hänen itseilmaisukykynsä vahvistaminen ja
kehittäminen tutustumalla paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä
mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin.
Lapsen luontoa kohtaan tunteman luontaisen kiinnostuksen kehittäminen tarjoamalla
kokemuksia elävästä luonnosta sekä rakennetusta ympäristöstä. Sekä opettamalla
lasta ikäänsä vastaavalla tavalla tulemaan tietoiseksi ympäristön viihtyisyyden ja
luonnon arvostamisen tärkeydestä ja säilyttämisestä.
2. OPPIMINEN
2.1 Oppimiskäsitys
Valtakunnallinen esiopetuksen oppimiskäsitys perustuu sosiokonstruktivistiseen
oppimiskäsitykseen. Sen mukaan lapsi oppii vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa
yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan, antamalla virikkeitä toisten ajattelun ja
mielikuvituksen kehittymiseen. Lapsi oppii keskustelemaan, kyselemään, kertomaan
omista havainnoistaan, pohtimaan ympärillä olevia ilmiöitä ja kuuntelemaan toisia.
Kaiken lähtökohtana on lapsen kyky ja halu oppia, jota voidaan vahvistaa innostamalla
lasta aktiiviseen osallistumiseen ja saamaan sitä kautta onnistumisen kokemuksia.
Edellä mainittuja taitoja lapsi kehittää parhaiten pienryhmätyöskentelyn avulla.
Aktiivinen oppiminen on tutkivaa oppimista, joka tapahtuu parhaiten luonnollisissa
arkipäivän tilanteissa. Lasta kannustetaan ja ohjataan ottamaan asioista selvää, hänen
uteliaisuuttaan tuetaan ja kysymyksiinsä vastataan ja myös hänelle itselleen annetaan
mahdollisuus löytää vastaus mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vastaukset löytyvät
6
parhaiten ohjaamalla lasta havaintojen tekoon, kuvailemiseen, vertailemiseen ja
luokittelemiseen. Näin lapsi oppii uusien käsitteiden ja syy-yhteyksien
muodostamiseen. Lisäksi ongelmakeskeinen työskentelytapa tuo oppimiseen
vuorovaikutussuhteita, omakohtaista tiedonhankintaa ja kokeiluja, tavoitteellisuutta
ja se pohjautuu aikaisemmin opittuun ja useimmiten konkreettisiin käytännön
tilanteisiin.
Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi oppii parhaiten toimiessaan itselleen
mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja luova
tekeminen ja ilmaisu ovat lapselle ominaisia toimintatapoja.
2.2 Leikki - ”Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään.”
Leikin ja oppimisen maailmat ovat erottamattomat. Leikki esiopetuksessa on tärkeää,
koska se on lapsen elämään oleellisesti kuuluvaa toimintaa ja siten luontainen tapa
oppia erilaisia asioita. Lapsi leikkii sitä mitä on oppinut ja on parhaillaan oppimassa.
Leikit liittyvät hänen fyysiseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen
kehitykseensä.
Esiopetusikäiset lapset ovat jo taitavia leikkijöitä, heiltä sujuvat roolileikit ja he
alkavat olla kiinnostuneita sääntöleikeistä ja erilaisista peleistä. Leikkiessään lapsi on
aktiivinen tekijä ja kokija, hän käy läpi tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsi
käsittelee uutta tietoa, oivaltaa asioiden välisiä yhteyksiä ja jäsentää näin uusia
kokemuksiaan aiemmin oppimaansa. Samalla lapsen kyky oppia itsestään oppijana
vahvistuu.
Toteutuvan toiminnan suunnittelussa onnistuneet ratkaisut ovat kiinni opettajan
herkkyydestä ja kyvystä oivaltaa lasten toiminnan logiikkaa leikissä. Leikin
oikeanlainen hyödyntäminen ei rasita lasta, koska lapset eivät mieti leikkiessään omaa
oppimistaan tai sosiaalista kehitystään. Omaehtoisen leikin kautta lapsen mielikuvitus
rikastuu ja hän oppii kieltä, abstraktia ja luovaa ajattelua, vuorovaikutustaitoja ja
ryhmäsääntöjä. Leikeissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, leikin riemu ja
toiminnan ilo. Myös liikunnalliset taidot ja hienomotoriikka kehittyvät monissa
leikkitilanteissa. Aikuisen tärkeänä tehtävänä on luoda suotuisat edellytykset lapsen
omaehtoiselle leikille, mutta hän voi myös taitavalla ja oikeanlaisella ohjauksella
vaikuttaa leikin onnistumiseen, laatuun ja kestoon. On kuitenkin muistettava, että
lapsella on myös oikeus pitää leikki omana aarteenaan.
Havainnoimalla lasten leikkiä aikuinen saa arvokasta tietoa lapsen kokonaisvaltaisesta
kehityksestä sekä mitä lapsi on oppinut tai parhaillaan oppimassa. Havaintojen
perusteella suunnitellaan lisää, uutta, lapsen kehitystä tukevaa toimintaa.
Sauvossa toteutettavassa esiopetuksessa leikillä on keskeinen sija. Lapsilla on päivän
mittaan paljon omaa leikkiaikaa, joka tapahtuu joko ulkona tai sisällä. Samoin opittavat
uudet asiat ”tarjoillaan” pääsääntöisesti leikkien muodossa. Lapsen luonnollisen
kehityksen myötä, kuusivuotias nauttii sääntöleikeistä ja siten kehittää tietämättään
sosiaalisia taitojaan ja käsityksiään esimerkiksi oikeasta ja väärästä.
7
Esiopetuksen opettajat hyödyntävät tätä vaihetta käyttäen pelejä, vanhoja
perinneleikkejä ja ns. didaktisia leikkejä eli leikkiä, jonka tavoitteena on jonkin asian
tai käsitteen oppiminen. Niihin liittyy lisäksi melkein aina ryhmän muiden jäsenten
huomioon ottaminen.
2.3. Esiopetuksen henkilöstö
Esiopetuksen henkilöstö huolehtii yhdessä lapsen hoidollisesta, kasvatuksellisesta ja
opetuksellisesta päivästä. Esiopetusajan lisäksi lapsi voi olla myös päivähoidossa.
Esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat työskentelevät pääsääntöisesti
esiopetusaikana. Muu hoito- ja kasvatushenkilöstö vastaavat osaltaan hyvästä ja
turvallisesta päivähoitopäivän kulusta.
Toiminnan sisältöjen tavoitteiden toteutumisesta ja suunnittelusta vastaa voimassa
olevan opetussuunnitelman puitteissa esiopetusryhmän lastentarhanopettaja. Lapsen
hyvän päivän suunnittelusta ja sen toteutumisen tavoitteista vastaa koko esiopetuksen
henkilöstö yhdessä.
2.4 Opettajan tehtävä
Opettajan tehtävänä on toimia oppimisen ohjaajana ja kannustajana edesauttamalla
lapsen ajattelua ja pohtimista sekä toimia positiivisen ja monipuolisen
oppimisympäristön luojana. Tärkeää on myös ohjata lasta tiedostamaan oma
oppimisensa ja havaitsemaan, että lapsi itse voi vaikuttaa onnistumiseensa
oppimisessa. Jo esiopetusvuoden aikana lapsen käsitykset itsestään oppijana sekä
orientoitumisensa oppimiseen alkavat vakiintua. Näin erilaiset oppimistyylit ja
varsinainen oppimisprosessi pääsevät oikeuksiinsa. Lopputulos ei ole tärkein, mutta
motivoituneiden lasten aikaansaannokset ovat silti yleensä yllättäviä. Työmenetelminä
käytetään koko ryhmälle suunnattua yhteistä toimintaa, pienryhmätoimintaa, jossa
korostuu yhteistoiminnalliset työtavat sekä lapselle yksilöllisesti suunnattua
toimintaa.
Lisäksi opettajan tehtävä on havainnoida ja arvioida mitä ryhmän lapset jo osaavat ja
mitkä aihealueet kiinnostavat heitä. Näin mahdollistetaan kullekin lapselle
mahdollisimman yksilöllinen oppimisprosessi ja edelleen kehittyminen.
2.5 Oppimisympäristö
Tärkeintä oppimisympäristössä ovat ihmiset, erilaiset tilanteet sekä
toimintamahdollisuudet. Hyvä psyykkinen oppimisympäristö on henkilöstön, lasten
vanhempien ja lasten yhdessä muodostama kannustava kokonaisuus, jossa vallitsee,
myönteinen, iloinen, avoin, turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Ohjaava ja innostava
opettaja on myös osa oppimisympäristöä.
8
Aikuiset ja ryhmän lapset toimiessaan yhteistoiminnallisen oppimisen merkeissä ja
vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, muodostavat yhdessä sosiaalisen
oppimisympäristön.
Hyvä fyysisen oppimisympäristön tila tukee lapsen luontaista uteliaisuutta ja
tiedonhalua sekä omatoimisuutta. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia havaitsemiseen,
elämyksiin ja pohdintaan ja mahdollisuuden rakentaa niihin pohjautuvat leikkinsä
tarpeen ja tilanteen vaatimalla tavalla. Oppimismateriaalit ovat lapsen saatavilla,
kehittäen siten lapsen itseohjautuvuutta ja hänen tietoisuuttaan omasta
oppimisestaan. Samalla lapsen itsetunto vahvistuu ja oppimisesta tulee iloinen asia.
Hyvä oppimisympäristö myös elää tarpeen mukaan erilaisten aiheiden ja projektien
myötä lasten motivaation herättäjänä tai sen syventäjänä. Luonnollisesti oppiminen
tapahtuu myös parhaiten siellä, mistä löytyvät kyseiseen aiheeseen liittyvät
tarvittavat tiedot ja materiaalit (esim. metsä, kirjasto, teemalliset retket jne.).
Lasten fyysisen tilan tulee olla esteettisesti miellyttävä ja sen tulisi tarjota
mahdollisuus myös omaan rauhaan ja lepoon.
3. ESIOPETUKSEN YKKITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT
3.1 Eheyttäminen
Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Esiopetuksen keskeisten
sisältöalueiden aiheita ei käsitellä oppiainejakoisesti, vaan ne pyritään eheyttämään
luonnollisiin, lapsen elämänpiiriä koskettaviin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa
laajentaviin ja jäsentäviin teema- tai projektikokonaisuuksiin. Teemojen ja projektien
suunnittelussa ja niiden toteutuksessa lapset ovat alusta asti mukana. Lapsilta tulevat
ehdotukset ja ideat otetaan huomioon ja toimitaan lapselle merkityksellisten asioiden
pohjalta monipuolisesti, elämyksellisesti ja eri aistien käyttöä hyödyntäen.
Opettajan tulee tiedostaa eri sisältöalueille asetut lapsen valmiuksia kehittävät
tavoitteet ja arvioida niiden toteutumista teema- ja projektityöskentelyssä.
3.2 Elämän taidot
Esiopetuksessa lapset harjoittelevat yhteiselämän pelisääntöjä, kuten leikeissä ja
peleissä toistensa kanssa toimimista sekä erilaisiin tilanteisiin sopivaa käyttäytymistä.
Lisäksi opetellaan selviytymään arkipäivän tilanteissa omatoimisesti ja ryhmän
jäsenenä. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen mm. ruokailussa, pukeutumisessa ja
siisteydessä sekä pieniä työtehtäviä tekemällä kuten pöydän pyyhkiminen ja
kattaminen, leikkien ja toiminnan jälkeen tavaroiden paikoilleen laittaminen, oman
vaatenaulakon ja omien tavaroiden (vihkot, kynät, sakset, reissuvihko) järjestyksestä
huolehtiminen.
9
3.3. Kieli ja vuorovaikutus
Esiopetuksessa tuetaan kokonaisvaltaisesti lapsen kielellisen tietoisuuden
kehittymistä antamalla aikaa lasten spontaanille vuorovaikutukselle
vertaisryhmässään. Olennaista on ohjata lasta huomaamaan, että kieli on ajattelun ja
ilmaisun väline.
Lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään puhumalla ja kertomalla ajattelustaan sekä
harjaannutetaan toisten kuuntelemista ja ymmärtämistä rikastuttamalla lapsen sana-
ja käsitevarastoaan. Kieli tulee tutuksi leikittelemällä eli riimittelemällä, tarinoimalla,
satujen lukemisella sekä harjoittelemalla kuuntelemaan puhetta ja sen osia, kirjain,
tavu, sana ja lause sekä kirjainäänneyhteyttä.
Tavoitteet:
lapsi rohkaistuu keskustelemaan, kysymään, ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan
sekä kertomaan ajattelustaan
lapsi harjaantuu kuuntelemaan, odottamaan tarvittaessa vuoroaan, ymmärtämään ja
muistamaan
lapsi harjoittelee kuuntelemaan puhetta ja sen osia: kirjain, tavu, sana ja lause
sekä kirjain-äänneyhteyttä
lapsella on mahdollisuus
- eläytyä eri rooleihin
- kehittää mielikuvitustaan
- rikastuttaa sana- ja käsitevarastoaan sekä leikitellä kielellä
lapsi tutustuu suuraakkosiin
esimerkkejä toteutuksesta:
keskustelut, sadut, lorut, arvoitukset, kuvakerronta, kirjat, sanomalehti, kielellistä
tietoisuutta kehittävät tietokonepelit
roolileikit, esiintyminen, vierailut teatteriin
riimittely
kirjainten nimien harjaannuttamista erilaisten asiayhteyksien yhteydessä
äänteiden erottelun harjaannuttamista erilaisten leikkien avulla
sanan eri osiin tutustuminen
tarinan keksiminen
3.4 Matematiikka
Lapsen matemaattista ajattelua ja valmiuksia tuetaan ohjaamalla lasta kiinnittämään
huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin sekä
kertomaan niihin liittyvästä ajattelustaan. Lukujonotaitoja harjoitellaan lukualueella
0-20 erilaisten leikkien ja pelien avulla. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota
luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin ja kertomaan
10
niihin liittyvästä ajattelustaan. Runsas havainnollisuuden käyttö tukee lapsen
matemaattista ajattelua.
Tavoitteet:
lapsen matemaattiset valmiudet, tiedot ja taidot kehittyvät seuraavilla
sisältöalueilla:
lukukäsite 0-20
- lukusana
- lukumäärä
- numeromerkki (tunnistus)
yhteenlaskun käsite
- lisää, kuinka monta yhteensä
vähennyslaskun käsite
- pois, kuinka monta jää
Geometria: perusmuodot (ympyrä, kolmio, neliö, suorakulmio)
Kolmiulotteinen rakentelu (kuutio, lieriö, kartio)
Mittaaminen
- pituus
- tilavuus
- paino
Arkipäivän matematiikka
- arviointi- ja ongelmanratkaisutehtävät
Vertailut
- enemmän- vähemmän
- yhtä paljon/monta
- kevyempi - painavampi
- pidempi - lyhyempi
- samanlainen – erilainen
Aika
- kello (puolet tunnit ja tasatunnit)
- viikonpäivät
- vuodenajat
- vuorokaudenajat
- eilen – tänään – huomenna
Esimerkkejä toteutuksesta:
- pelit
- leikit
- tarinat
- laulut
- liikunta
11
- keskustelut
- työtehtävät
- luokittelu
- vertailu
- sarjoittaminen
3.5 Luonto ja ympäristö
Luonto- ja ympäristöasioiden oppimisen lähtökohtana on vahvistaa lapsen
elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja rakennettuun
ympäristöön, johon Sauvon kunta tarjoaa hyvät puitteet. Lapsi saa ikänsä mukaista
ohjausta luonnosta ja ympäristöstä huolehtimiseen esim. kierrätyksen puitteissa.
Liikennekasvatuksen avulla lapsi harjaantuu liikkumaan turvallisesti ympäristössään.
Tavoitteet:
lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä
lapsi harjaantuu havaitsemaan, arvostamaan ja kokemaan kauneutta luonnossa ja
ihmisten rakentamassa ympäristössä
lapsi harjaantuu liikennekasvatuksen avulla liikkumaan turvallisesti sekä luonnossa
että rakennetussa ympäristössä
lapsi saa ohjausta luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön, eläinten ja kasvien
suojeluun sekä siisteydestä huolehtimiseen
lapsi oppii löytämään syy-seurausselityksiä
lapsi tutustuu oman kunnan erityispiirteisiin ja rakennettuun ympäristöön
Esimerkkejä toteutuksesta:
retket
lähiympäristön kasvien ja eläinten havainnointi
vuodenaikojen havainnointi
luonnonilmiöiden havainnointi
tutustuminen ihmeelliseen ihmiseen
3.6. Kulttuuri
3.6.1 Kalenterivuosi
Tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen toteutuu kalenterivuoden
mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan joulu- ja pääsiäisperinteet, itsenäisyyspäivä sekä
laskiainen ja vappu, äitien–ja isänpäivä. Lisäksi mahdollisesti erilaisiin teemoihin
liittäen esim. Aleksis Kiven -, Kalevalan – ja Runebergin päivä sekä YK:n päivä.
3.6.2 Kotiseudun merkitys esiopetusikäisen lapsen elämässä
12
Esiopetusvuoden aikana, jokin teemakokonaisuus käsittelee Sauvon historiaa ja
kulttuuria. Aiheita niihin saadaan esimerkiksi Sauvossa pidettävistä näyttelyistä,
Selkun esittämistä näytelmistä sekä museon erilaisista teemoista. Tutustuttamalla
lasta sauvolaiseen kulttuuriin vahvistetaan hänen kotiseutuidentiteettiään. Lisäksi
pyritään toimimaan yhteistyössä sauvolaisten kulttuurin parissa toimivien henkilöiden
kanssa.
3.6.3 Luova ilmaisu
Esiopetuksessa luova ilmaisu on merkittävä osa lapsen emotionaalista kehitystä.
Vuorovaikutustaidot ja itsetunto kehittyvät yhdessä toimien. Lapsen luovuus,
mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat parhaiten liikkumalla, tanssimalla ja
draamaharjoituksilla, joita tehdään erilaisiin asiayhteyksiin tai näytelmiin liittäen.
Lapselle järjestetään mahdollisuus taidekokemuksiin ja niiden työstämiseen. Tämä
kaikki tukee lapsen aistiherkkyyden ja havaintokykyjen kehittymistä. Luova ilmaisu
liittyy erilaisten teemakokonaisuuksien yhteyteen. Teemakokonaisuuksiin voimme
liittää myös kameran ja videokameran käytön harjoittelua.
3.6.4 Musiikki
Musiikki on lapselle luontainen tapa ilmaista itseään. Yhdessä musisoiminen on
sosiaalinen tapahtuma, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä. Musisointi ei ole pelkästään
laulamista tai soittamista, vaan myös loruilua ja rytmiikkaa. Rytminen liike kehittää
myös motoriikkaa. Tanssi osana musiikkia kehittää musiikin tulkintaa ja samalla
harjaannuttaa kehon koordinaatiota ja tasapainoa. Musiikki ruokkii luovuutta, tarjoaa
älyllisiä haasteita ja kehittää rentoutus– ja vuorovaikutustaitoja ryhmän lasten ja
aikuisten välillä. Lisäksi se rikastuttaa tunne-elämää auttaen käsittelemään erilaisia
tunteita.
Tavoitteet:
lapsessa viriää kiinnostus ja myönteinen asenne musiikkia kohtaan
lapsi tutustuu erilaisiin musiikkityyleihin
lapsi nauttii ja iloitsee musiikista ja sen tuottamisesta
lapsi harjaantuu kuuntelemaan keskittyneesti ja jäsentämään kuultua
äänimateriaalia
lapsi saa kokemuksia erilaisista rytmeistä ja siten hänellä on mahdollisuus kehittää
omaa rytmitajuaan
lapsi tutustuu musiikillisiin peruskäsitteisiin elämysten, havaintojen ja kokemusten
kautta
13
Esimerkkejä toteutuksesta:
äänen käyttö ja laulaminen
erilaisen musiikin kuuntelu
rytmisoittimiin tutustuminen
kansanperinteeseen tutustuminen
havainnoidaan, kuunnellaan eläytyen/liikkuen
- rytmejä (perusrytmi, sana/melodiarytmi, kaikurytmi)
- tempon vaihteluja (hidas – nopea)
- melodian sävelkorkeutta (korkea-matala) ja sävellajia (duuri-molli)
- dynamiikkaa (hiljainen - voimakas)
3.6.5 Kuvallinen ilmaisu ja käden taidot
Kuvallista ilmaisua ja kädentaitoja käytetään esiopetuksessa eri sisältöalueiden
eheyttämisen välineenä. Esimerkiksi matemaattista lukumääräkäsitettä ja
luontotietoutta vahvistetaan piirtämällä ja maalaamalla talitiaisen pesään viisi munaa.
Kädentaidoissa on olennaista kokeilu, tutkiminen ja oivaltaminen. Tärkeää on myös
lapsen toiminnan kunnioittaminen ilman kysymystä osaamisesta, näköisyydestä tai
esittävyydestä. Lapsella on mahdollisuus kokeilla erilaisia työtapoja tutustuen
erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin sekä kokea tekemisen iloa. Kuvallisen ilmaisun
avulla lapsi tottuu työstämään kokemuksiaan kuviksi. Työskentelyn pääpaino on
prosessissa, ei niinkään hienoissa lopputuloksissa. Tavoitteet:
lapsella on mahdollisuus keksiä, tutkia ja kokeilla erilaisia työtapoja ja tutustua
erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin sekä kokea tekemisen iloa
lapsen hienomotoriikka kehittyy
lapsen avaruudellinen ajattelu harjaantuu
lapsi oppii itse tuottamaan sekä arvostamaan niin omia kuin toisten tuotoksia
lapsen keskittymiskyky kehittyy, hän harjaantuu pitkäjänteisyyteen ja oppii
saattamaan työnsä loppuun
Esimerkkejä toteutuksesta:
kolmiulotteisuus, muovailu erilaisista massoista ja savesta, rakentelu
askartelu
● tekstiilityöt
- neulan käyttö
- kankaan painanta
- sormivirkkaus, virkkaus
- huovutus
tekninen työ
- naulaaminen, sahaaminen ja maalaaminen
kuvallinen ilmaisu
14
- taiteen tutkiskelu kuvien, kirjojen ja näyttelyiden avulla
- värit
- piirtäminen, maalaaminen…
3.7 Terveys
Terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi lapsi saa ikätasonsa mukaista ravinto-,
ruokailutapa- ja puhtauteen liittyvää hygieniakasvatusta.
Tavoitteet:
- lapsi oppii noudattamaan hyviä ruokatapoja
- lapsi tottuu maistamaan erilaisia ruokia
- lapsi harjaantuu pukeutumaan/riisuutumaan itsenäisesti ja huolehtimaan
omista vaatteistaan
- lapsi oppii huolehtimaan WC-hygieniasta ja käsien puhtaudesta
- lapsi oppii liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä
- lapsi ymmärtää levon merkityksen ja harjaantuu rentoutumisen taidossa
Esimerkkejä toteutuksesta:
- päivittäisten ruokailu- ja pukeutumistilanteiden hyödyntäminen
- kirjat, tarinat, laulut, keskustelut kauniista tavoista, terveellisestä ja
monipuolisesta ravinnosta sekä asianmukaisesta vaatetuksesta
- retket (turvallisuus- ja tapakasvatus)
- vierailut eskariin (poliisi, palopäällikkö, terveydenhoitaja,
suuhygienisti…)
- rentoutumisharjoitukset joustavasti päivän toimintojen yhteydessä
3.8 Liikunta
Kuusivuotiaiden lasten liikunnan kokonaismäärästä suurin osa muodostuu lapsen
omaehtoisesta liikunnasta. Liikunnan avulla lapsi saa monipuolisia kokemuksia. Oman
kehon hahmotus, perusliikkeiden hallinta, sosiaaliset taidot ja terveelliset elämäntavat
kehittyvät liikuntaleikkien ja pelien avulla. Liikunnan tavoitteena on perusvalmiuksien
harjaannuttaminen, johon kuuluvat ryhti, juoksu, hypyt, pallottelu, tasapaino, ja rytmi
sekä perusliikuntalajien alkeet ja tutustuminen erilaisiin liikuntavälineisiin. Aikuisen
tulee huolehtia, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti
vaihtelevassa ja liikkumisen innostavassa ympäristössä. Sisäliikuntaa varten
esiopetuksella on omat salivuorot yläkoulun liikuntasalissa sekä Touhutalossa.
Ulkoliikunta tapahtuu pääasiassa omassa pihapiirissä sekä metsässä. Talvella sään
suosiessa luistinkentällä ja hiihtoladulla läheisillä kentillä.
Tavoitteet:
lapsi iloitsee liikunnasta
lapsi saa mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan
15
lapsi hahmottaa oman kehonsa ja hänen motoriikkansa kehittyy
lapsi oppii yhteistyötaitoja ja hän ymmärtää sääntöjen merkityksen
lapsi oppii lannistumatta sietämään pettymyksiä
Esimerkkejä toteutuksesta:
Sisäliikunta
- kävely, juoksu, kiipeäminen, riippuminen, keinuminen, hyppääminen,
työntäminen, kieriminen, pyöriminen, tasapaino, kuperkeikan teko,
pallon heitto, kiinniotto, pallon potkiminen, pallon lyöminen
- leikit ja pelit
- satujumppa, musiikkiliikunta, tanssi
Ulkoliikunta
- pihaleikit, kävelyretket
- yleisurheilu
- luistelu, hiihto
3.9 Etiikka ja uskontokasvatus
Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle
yhteistä. Eettinen kasvatus tukee persoonallisuuden tasapainoista kehitystä, luo
turvallista ilmapiiriä ja kehittää elämänmyönteisyyttä. Lasta tuetaan oman minän ja
oman toiminnan arvostamisessa sekä toisen lapsen ja aikuisen kunnioituksessa. Lasta
opetetaan tekemään pohdintaa oikeasta ja väärästä, ratkaisemaan ristiriitoja yhdessä
sopien sekä tekemään yhteistyötä lasten ja aikuisten kanssa.
Esiopetuksessa lapsella on myös mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja
tutustua ja eläytyä kirkkovuoden juhliin perheen elämänkatsomuksen mukaisesti.
Tavoitteet:
lapsi oppii arvostamaan omaa toimintaansa, perustelemaan sitä ja ottamaan siitä
vastuuta
lapsi suhtautuu empaattisesti ja oikeudenmukaisesti muihin ihmisiin
lapsi oppii tekemään yhteistyötä toisten kanssa
lapsi oppii ratkaisemaan ristiriitoja rauhanomaisesti
lapsi oppii tervehtimään, kiittämään sekä pyytämään ja antamaan anteeksi
lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä
lapsella on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua ja eläytyä
kirkkovuoden juhliin huomioiden perheen elämänkatsomus
Esimerkkejä toteutuksesta:
keskustelut, joissa etsitään vastauksia lasta askarruttaviin kysymyksiin
kirjat, tarinat, nukketeatteriesitykset… joissa käsitellään suvaitsevaisuutta,
oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja ystävällisyyttä
juhlat
16
arkipäivän erilaiset tilanteet ja yhteistyö aikuisten ja toisten lasten kanssa
4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA
Valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden v. 2011 mukaan lapselle
esiopetuksessa annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Esiopetuksessa jokaiselle lapselle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta
ja opetusta. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu
opettajan työhön ja kaikkiin esiopetustilanteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään
lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon
vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa. Tuki rakennetaan
lastentarhanopettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä sekä
vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa.
Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa esiopetuksen
aloitusvaiheessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka avulla lapselle pyritään
turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia.
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään Sauvossa jokaiselle esiopetuksessa
olevalle lapselle. Se koostuu lastentarhanopettajan tekemästä lapsen kehityksen
havainnoinnista, lapsen ja vanhemman haastattelusta sekä vanhemman, lapsen ja
lastentarhanopettajan yhteisesti laatimista lapsen esiopetusvuoden
oppimistavoitteista. Oppimistavoitteiden myötä jokainen esiopetuksessa oleva lapsi
saa perusopetuslain edellyttämää yleistä tukea. Suunnitelma lisää
lastentarhanopettajien tietoisuutta lapsen kehitysvaiheista ja helpottaa siten kunkin
opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää
yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma toimii siten yhteisenä
kasvatuskumppanuuden välineenä huoltajan ja opettajan välillä. Saamansa tiedon
puitteissa vanhemmat voivat myös paremmin tukea lastaan .
Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen
arvioinnille.
Tuen tarpeen kasvaessa lapsen tulee saada tehostettua tukea. Tehostettua tukea
annetaan lapselle esiopetuksessa silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen
avulla tuetaan suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen
tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.
Lapsi voi tällöin tarvita tuen useita muotoja. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä
lasta varten kokonaisuutena, ja tuki järjestetään laadultaan ja määrältään lapsen
kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostettu tuki perustuu
lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan, oppilashuoltoryhmän ja lapsen
huoltajan yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun, pedagogiseen arvioon lapsen
tilanteesta.
17
Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisessa
oppilashuoltotyössä pedagogisen arvion pohjalta.
Lapsen esiopetuksen lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja laativat
kirjallisen pedagogisen arvion, jossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne
kokonaisuutena sekä lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista. Lapsen
oppimisvalmiudet, kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä,
millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla
ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Tarvittaessa ja etenkin silloin, kun on kyse lapsen
kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita
asiantuntijoita.
Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle osana yleistä tukea laadittua
lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle jo
mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa.
Oppilashuollollisen käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan
hänelle laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan.
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä ja tehostettua
tukea. Tehostettua tukea varten tehtävä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelman laativat lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja
yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös
muut asiantuntijat.
Tehostettua tukea varten laadittavan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman
lomakkeena Sauvossa käytetään opetushallituksen laatimaa mallilomaketta.
Tehostetun tuen aikana lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan
säännöllisesti. Jos lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelmaa
tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta. Tarvittaessa myös lapsen siirtyminen
takaisin yleisen tuen piiriin arvioidaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.
Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen
vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa
otetaan huomioon esiopetuksen lastentarhanopettajan ja
erityislastentarhanopettajan, oppilashuollon moniammatillisen työryhmän sekä
huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä.
Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä.
Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta
ja muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki
tukimuodot.
Erityisen tuen antamiseksi tehdään koulutoimenjohtajan allekirjoittama kirjallinen
päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle
luokalle siirtymistä.
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan lapsen huoltajaa ja
18
tehdään lapsesta kirjallinen pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatii
esiopetusryhmän lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja
oppilashuoltoryhmän tarvittavalla tuella. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen
oppimisen eteneminen, lapsen saamat tehostetun tuen toimenpiteet sekä kuvaus lapsen
kokonaistilanteesta.
Erityisen tuen päätöksen jälkeen lapselle laaditaan HOJKS, henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä koskeva kirjallinen suunnitelma. Suunnitelmasta tulee
ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen esiopetuksen ja muun tuen
antaminen. Jos lapselle on annettu tehostettua tukea, henkilökohtaisen opetuksen
järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään osana tehostettua
tukea tehtyä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lisäksi huoltajan luvalla
hyödynnetään lapselle ennen esiopetuksen alkamista mahdollisesti laadittua
varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa sekä otetaan huomioon
mahdollisessa pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. Henkilökohtaisen opetuksen
järjestämistä koskevan suunnitelman lomakkeena Sauvossa käytetään
opetushallituksen mallilomaketta.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tarkistetaan
tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran toimintakaudella, lapsen tarpeiden, tuen
tarpeen ja tavoitteiden mukaiseksi.
Pidennetty oppivelvollisuus alkaa vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja
kestää 11 vuotta, mikäli perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen
vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa.
Esiopetus kestää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä yhden tai kaksi vuotta.
Tavoitteena on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyy opiskelussaan
perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta
tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsella on
oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden
syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden
pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi
toteutua. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen
edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.
Jos lapsi ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään päätös sen
päättämisestä, jolloin lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää
vaihtoehtoisesti seuraavin tavoin:
Lapsi aloittaa esiopetuksessa, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden
oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen
perusopetuksen.
19
Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun
hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän
aloittaa perusopetuksen.
Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun
hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi
aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää
kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen
hallintopäätös, jonka tekee koulutoimenjohtaja.
5. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO
Sauvon kunnalla ja Paimion kaupungilla on ollut yhteinen esi-, perus- ja lukio-opetuksen
oppilashuollon kehittämishanke koskien elokuun v. 2010 alusta voimaan tullutta
oppilashuoltoa koskevaa perusopetuslain muutosta. Lain muutoksen tavoitteena on
selventää ja yhtenäistää konkreettisia käytäntöjä oppilashuoltotyössä.
Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista.
Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria
ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus.
Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä
muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen
mahdollisimman varhain.
Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen oppilashuollollista
jatkumoa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (opetushallituksen määräys
42/011/2003) esiopetuksen oppilashuollon järjestäminen määritellään yhteistyössä
kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien
viranomaisten kanssa.
Esiopetuksen oppilashuollon moniammatillisen työryhmän tavoitteet:
Toiminta esiopetuksen oppimisympäristön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.
Lapselle tarjottava tuki ja ohjaus kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä sekä muissa
vaikeuksissa.
Yhteistyö kodin, muun varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa sekä oppilashuollon ja
muiden asiantuntijoiden kanssa.
Toimenpiteet ja työn- ja vastuun jako, erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden
ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kuten kiusaaminen, väkivalta, häirintä sekä tapaturmat,
onnettomuudet ja kuoleman tapaukset.
Esiopetuksen kuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden
toteuttaminen.
Ruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja
tapakasvatuksen toteuttaminen.
20
Oppilashuollon moniammatillinen työryhmä on luonteeltaan esiopetuksen toimintaa
koordinoiva ja ohjaava.
Sauvon esiopetuksen oppilashuollon toiminta
Oppilashuollon moniammatillisen työryhmän kokoonpano:
Kiertävä erityislastentarhanopettaja, esiopetusryhmien lastentarhanopettajat,
päivähoidonohjaaja, neuvolan terveydenhoitaja, terveyskeskus/koulupsykologi ja
puheterapeutti. Lisäksi tarvittaessa sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja.
Kevätkausi:
Vanhemmille jaetaan esiopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä tiedote esiopetuksen
oppilashuollosta.
Kevään oppilashuollon moniammatillisen työryhmän palaverissa kartoitetaan uudet,
esiopetuksessa syksyllä aloittavat ja mahdollisesti esiopetuksessa toisen vuoden
jatkavat lapset sekä heidän mahdolliset tuen tarpeet.
Syyskausi:
Oppilashuollon esiopetusryhmäkohtainen palaveri pidetään syyskuussa vko 39. Läsnä
ovat kiertävä erityislastentarhanopettaja, päivähoidonohjaaja, esiopetusryhmän
lastentarhanopettaja sekä ryhmän muut tarvittavat työntekijät. Palaverissa
kartoitetaan ryhmän lasten asiat. Tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien
lasten vanhemmat kutsutaan vuorollaan oppilashuollon moniammatillisen työryhmän
palaveriin vko 41. Palaverissa käsitellään tarvittavat lapseen liittyvät asiat, joiden
perusteella päivitetään esiopetusvuonna toteutettavat tehostetut tai erityiset
tukitoimet. Paikalla ovat henkilöt, joiden tehtäviin asian käsittely välittömästi kuuluu.
Käsitellyistä asioista tehdään salassa pidettävä muistio, joka säilytetään lapsen
esiopetusryhmässä.
Lisäksi vko 41 palaverissa käsitellään yleisiä ja ajankohtaisia oppilashuollollisia asioita.
Ryhmän koolle kutsujana toimii vuosittain erikseen nimetty esiopetuksessa toimiva
lastentarhanopettaja.
Salassapito, tietojen saanti ja luovutus
Oppilashuoltoon osallistuvilla työntekijöillä on salassapitovelvollisuus, eivätkä he saa
ilmaista sivullisille, mitä he ovat oppilashuollon tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää
oppilaiden, henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja
taloudellisesta asemasta.
Siitä huolimatta oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan
ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja opetuksesta ja toiminnasta
vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen
edellyttämät välttämättömät tiedot. Opetuksen järjestäjällä on myös
salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen
järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta,
21
muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä
terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan
yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta
välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.
(Perusopetuslaki 40§ ja 41§)
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään perusopetuslain
mukaiseen opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on
salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen
järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle.
Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Jos
oppilaan opetus järjestetään muussa kuin oppilaan asuinkunnan koulussa, opetuksen
järjestäjän tulee ilmoittaa oppilaasta oppivelvollisen valvontaa varten oppilaan
asuinkunnalle. (Perusopetuslaki 40 § ja 41 §)
Yhteistyön merkeissä pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus
salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
6. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Esiopetuksen henkilöstö
tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta
esiopetusaikana. Kodin ja esiopetuksen välinen toimiva kasvatuksellinen kumppanuus ja
yhteistyö edistää lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja lisää turvallisuuden tunnetta.
Vanhempien ja henkilöstön väliset säännölliset tapaamiset antavat mahdollisuuden
vaihtaa kuulumisia lapsesta sekä luovat tilaisuuden antaa palautetta puolin ja toisin.
Esiopetusvuoden aikana vanhempien ja lapsen kanssa käydään tarvittaessa useampiakin
henkilökohtaisia keskusteluja.
Vanhempaa tiedotetaan lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa sekä pyydetään
kirjallinen lupa lapsen asioiden käsittelyä varten muiden yhteistyötahojen kanssa.
Vanhemmalla on mahdollisuus olla mukana lapsensa asioiden käsittelyn aikana
moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän kokouksissa.
Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan lapsensa päivää esiopetuksessa myös
muulloin kuin esim. avointen ovien päivänä. Lapsille suunnatun toiminnan suunnittelussa
vanhemmilta tulleita ideoita ja mahdollista erityisosaamista hyödynnetään yhteistyön
merkeissä mielellään.
22
7. YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSEN KANSSA
Sauvon kunnalla ja Paimion kaupungilla on ollut yhteinen tehostetun ja erityisen tuen
kehittämishanke vuosina 2010-2012. Hankkeen tavoitteena oli löytää uusia
toimintatapoja esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisten luokkien opettajien
välille.
Alku- ja esiopetuksen opettajien yhteistyönä on syntynyt keväällä 2012 esiopetuksen
ja koulun yhteinen toimintasuunnitelma, vuosikello.
Tammikuun aikana eskarilaisten huoltajille järjestetään kouluvalmiuttava käsittelevä
vanhempainilta. Illan alustajina ovat olleet koulupsykologi ja koulun erityisopettaja
sekä luokanopettaja. Maaliskuussa tulevilla 1. luokkien ja esiopetuksen opettajilla on
yhteinen tapaaminen. Mukana tarvittaessa terveydenhoitaja, erityisopettaja ja
rehtori. Tulevista ekaluokkalaisista tehdyt havainnointilomakkeet, jotka ovat olleet
lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman yhtenä pohjana, luovutetaan vanhempien
suostumuksella heidän luokkansa tuleville opettajille.
Huhtikuussa eskarilaiset tekevät koululle välitunti- ja luokkatuntivierailuja sekä
luokanopettajat vierailevat eskarissa. Toukokuussa koulun opettajat järjestävät
lapsille kouluun tutustumiskäynnin sekä vanhemmille informaatiotilaisuuden kouluun
liittyvistä asioista. Lisäksi toukokuussa eskarilaiset saavat tulevat koulukumminsa ja
ruokailevat koulun ruokasalissa.
Kesäkuussa kouluterveydenhoitaja tekee tulevien 1. luokkalaisten
terveystarkastukset.
Lisäksi vuoden varrella on yhteisiä liikuntahetkiä, piha- ja välituntivierailuja, leikki- ja
muisteluvierailuja koulussa / eskarissa.
Koulun alkaessa lapsi voi viedä kasvunkansionsa opettajalle, jotta hän voi tutustua
lapsen kehityskulkuun ja lapsella jo oleviin taitoihin.
8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS
8.1 Romanikieliset
Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat
erityistarpeet ja annetaan mahdollisuuksien mukaan romanikielen opetusta.
Romanikielen opetuksen tarkoituksena on vahvistaa romanilapsen identiteettiä
ja kulttuuritietoisuutta sekä antaa hänelle mahdollisuus toimivaan kaksikieliseen
kulttuuri-identiteettiin.
8.2 Viittomakieliset
Viittomakielisessä opetuksessa lasten kielitausta voi olla jokin seuraavista:
viittomakieli
äidinkielenä, ensikielenä tai toisena kielenä. Viittomakielinen esiopetus
23
toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai sekaryhmässä, joka
koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Opetuksen
kielelliset tavoitteet ja pedagogiset ratkaisut kytkeytyvät läheisesti lasten
kielitaustaan,
joka otetaan erityisesti huomioon laadittaessa olla lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelma tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa
suunnitelmaa. Lapselle tulee antaa kasvatuksen ja opetuksen myötä mahdollisuus
omaksua viittomakielinen kulttuuriperintö.
Viittomakielisen opetuksen ja kasvatuksen turvaamiseksi voidaan käyttää tulkkausta.
8.3 Maahanmuuttajat
Esiopetusikäisen maahanmuuttajalapsen opetus on mahdollista järjestää muun
esiopetuksen yhteydessä. Esiopetukseen osallistuvan maahanmuuttajalapsen tausta
otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja
oppimistavoitteita. Lisäksi maahanmuuttajien opetuksella on erityistavoitteita, joihin
pyritään Sauvon kunnan resurssien ja erilaisten ratkaisumallien rajoissa. Opetuksella
tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen äidinkielen kehittymistä sekä
mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on
merkityksellistä, että hän tulee tietoiseksi oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperinnöstä
ja oppii arvostamaan sitä. Tämän toteutumiseksi on tärkeää, että lapsen kulttuuriin
kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arkipäivässä.
9. LAPSEN KEHITTYMISEN HAVAINNOINTI SEKÄ OPPIMISEN SEURANTA
JA ARVIOINTI
Lapsen kehittymisen seuranta tapahtuu vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa.
Kehityksen arviointi perustuu lähinnä havainnoinnille. Sauvon kunnan päivähoidon ja
neuvolan yhteistä, lapsesta tehtyä” viisvee ” – havainnointipakettia hyödynnetään
vanhempien luvalla lapsen aloittaessa esiopetuksen. Se antaa ensisijaista tietoa lapsen
siihenastisesta kehityksestä. Päähuomio on sosiaalisen kasvun, yhteistyökyvyn, ilmaisu-
ja työskentelytaitojen kehityksessä.
Esiopetuksessa olevien lasten kanssa tehdään syksyn aikana kouluvalmiudesta viitteitä
antavia tehtäviä, joihin kuuluu kielellistä tietoisuutta, käsitteiden ymmärtämistä,
matemaattista ajattelua, hahmottamista, hieno- ja karkeamotoriikkaa sekä
keskittymiskykyä ilmaisevia tehtäviä. Tehtävistä saatujen havaintojen avulla opettaja
voi yksilöllisesti toimia kunkin lapsen oppimisedellytysten mukaan, kehittäen ja
vahvistaen niitä sekä uusia haasteita tarjoten.
Ensimmäinen esiopetuksen tavoitteista kertova ja lapsen henkilökohtaisia valmiuksia
kartoittava keskustelu käydään vanhempien, lapsen ja esiopetuksen
24
lastentarhanopettajan kanssa syys-/lokakuussa. Keskustelun yhteenvetona laaditaan
lapselle oma, lasta kiinnostavia asioita ja lapsen arkipäivään liittyviä asioita koskeva
esiopetuksen oppimissuunnitelma. Sitä täydennetään tarpeen mukaan esiopetusvuoden
aikana mahdollisien uusien, lasta kiinnostavien ja tarpeellisten oppimistavoitteiden
mukaan.
Toiminnan tavoitteena on pyrkiä saamaan lapsi tietoiseksi omasta oppimisestaan ja
siihen vaikuttavista asioista.
Esiopetusvuoden lopulla, huhtikuussa tehdään yhteenveto lapsen esiopetusvuodesta.
Vanhemmille esitellään lapsen kehityksestä kertova ja lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelman yhtenä osana tehty havainnointilomake, joka vanhempien luvalla
toimitetaan tulevalle opettajalle kouluun.
Mikäli lapsen kehityksen havainnoinnin perusteella ilmenee kouluvalmiusarvioinnin
tarvetta, esiopetusvuoden toinen vanhempainkeskustelu pyritään tekemään jo
joulukuun aikana.
Mahdollista koululykkäystä varten lapselle on suoritettava koulupsykologin toimesta
kouluvalmiusarviointi, jonka jälkeen on anottava koulun aloittamista koskeva
lykkäyspäätös koulutoimenjohtajalta.
Selvitettäessä mahdollisia kehitys- ja oppimisedellytysten ongelmia voi mukana
keskustelussa olla huoltajien suostumuksella erityislastentarhanopettajan ja
koulupsykologin lisäksi esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja, rehtori ja
sosiaalityöntekijä. Siirtyminen kouluun tulisi tapahtua turvallisuuden ja kaikkien
osapuolten yhteisymmärryksen ilmapiirissä.
Lastentarhanopettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen
edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointi tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman
työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnin kohteena olevat asiat liittyvät lapselle tuttuihin
jokapäiväisiin asioihin ja toimintaan. Tukena lapsen itsearvioinnille kootaan
esiopetusvuoden aikana yhdessä hänen kanssaan jo aiemmin tuttua kasvunkansiota
sekä minävihkoa.
Esiopetusvuoden lopussa lapset saavat todistuksen osallistumisestaan esiopetukseen
kyseisenä toimintakautena. Esiopetuksen tavoitteena on tukea onnellisen lapsuuden
rakentumista niin, että lapsi saa matkaevääksi elämyksiä, onnistumisen iloa ja
yhdessäoloa!
10. TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI
Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista vastaavaa toimintaa arvioidaan
kuukausittain pedagogisten suunnittelu- ja arviointikeskustelujen avulla. Lisäksi
toteutunutta toimintaa arvioidaan päivittäin tehtyjen päiväkirjamerkintöjen kautta
suhteessa esiopetussuunnitelman sisältöalueisiin sekä tavoitteisiin. Päiväkirjaa
käytetään myös vanhempien informoimiseen esiopetuksen toiminnasta.
25
Esiopetussuunnitelmaa tarkistetaan kahden vuoden välein tai tarvittaessa useammin.
Esiopetustoimintaa ja siihen liittyviä kasvatuksellisia arvoja pyritään kehittämään
yhteistyössä vanhempien kanssa syksyisin heille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyssä
selvitetään mitä vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen esiopetus- ja hoitopäivässä ja
minkälaisia yhteistyötoiveita heillä on. Esiopetusvuoden lopussa vanhemmat voivat
antaa palautetta siitä, miten heidän arvostamiaan asioita on käytännössä toteutettu.
26
Lähdeluettelo:
Hagström Barbro, Saloranta Outi, Rekilä-Ojama Eeva-Liisa: Esiopetus tavoitteellisen
oppimispolun alkuna, Opetushallitus 2001
Hakkarainen Pentti: Kehittävä esiopetus ja oppiminen, PS-kustannus 2002
Hakkola Kirsti, Virsu Marjut: Entäs jos… Laulava puu ja muita tarinoita
teematyöskentelystä, Tammi 2000
Kankaanranta Marja: Kertomuksia kasvusta ja oppimisesta – portfoliot siltana
päiväkodista kouluun, Jyväskylän yliopistopaino 1998
Karlsson Liisa, Riihelä Monika: Ajattelu alkaa ihmetyksestä, ryhmätyöstä
yhteistoiminnalliseen oppimiseen, VAPK-KUSTANNUS. HELSINKI 1991
Karvonen Pirkko: Hyppää pois – lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen, Tammi
2000
Korhonen Riitta: Opettaja-lehti 49-50/2002
Lummelahti Leena: Yksilöllinen esiopetus, Tammi 2001
Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, Opetushallitus
2000
Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, Opetushallitus
2010
Riihelä Monika, Karlsson Liisa: Ajattelu alkaa ihmetyksestä.
Sauvon kunnan perhepäivähoidon liikuntakasvatussuunnitelma: Kaikki hakkiset
hyppimään…2008
Sauvon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2008
Siniharju Marjatta: Esiopetuksen laatu ja merkitys, vanhempien ja perusopetuksen
ensimmäisen vuosiluokan opettajien arvioimana. Arviointi 1/2007 Opetushallitus
Tornéus Margit: Löytöretki kieleen: lasten kielellisen tietoisuuden kehittyminen,
Valtion painatuskeskus 1991
Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö.
Opetusministeriö. Nuori suomi ry Helsinki 2005
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes. Sosiaali- ja terveysalantutkimus- ja
kehittämiskeskus 2005
Paimion ja Sauvon oppilashuollon käsikirja esi-, perus- ja lukio-opetuksessa 31.12.2010
Sauvon varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma v. 2011
27
SAUVON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015
Lähtökohtana:
- Opetushallituksen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000
- Sauvon kunnan opetussuunnitelma 2012
- Opetushallituksen uudistamat Esiopetuksen opetussuunnitelman
perusteet 2010
- Opetushallituksen uudistamat opetussuunnitelman perusteet 2011
Sauvon kunnan esiopetussuunnitelma on tarkistettu keväällä 2012 .