SAVONIA – AMM ATTIKORKEAKOULU - TEKNIIKKA, KUOPIO Koulutusohjelma

Palopäällystön koulutusohjelma

Tekijä

Joona Övermark Työn nimi

Pelastuslaitoksen osallistuminen paikalliseen turvallisuussuunnitteluun Työn laji Päiväys Sivumäärä

Opinnäytetyö 29.11.2011 55 + 3 Työn valvoja Yrityksen yhdyshenkilö

yliopettaja Paavo Tiitta kaupunginjohtaja Harri Mattila Yritys

Kauhavan kaupunki Tiivistelmä

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnittelua pelastus-laitoksen näkökulmasta katsottuna. Tavoitteena oli vahvistaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitok-sen roolia paikallisen turvallisuussuunnittelun tukemisessa ja koordinoimisessa. Aineistoina käytettiin pääasiassa sisäasiainministeriön laatimia raportteja, tutkimuksia sekä asiakirjoja, jotka koskevat paikallista turvallisuussuunnittelua.

Turvallisuussuunnittelu on osa pelastusviranomaisen laajaa tehtäväkenttää, jota toteutetaan yh-teistyössä muiden toimijoiden kanssa. Se on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla. Vastuu suunnitelmien laatimisesta kuuluu kunnille. Pelastuslaitoksen rooli kuntien turvallisuussuunnittelussa vaihtelee alueittain, joissakin se on huomioitu osana pelastus-laitoksen strategista kokonaisuutta. Opinnäytetyössä käsitellään tämän vuoksi myös strategisen johtamisen perusteita ja sen tuomia haasteita turvallisuussuunnittelutyölle.

Työn pohjalta laadittiin kehitysehdotukset turvallisuussuunnittelun jatkotyölle. Kehitysehdotuk-set painottuivat erityisesti seurannan ja arvioinnin vaiheelle. Johtopäätöksinä todetaan, että Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma vastaa todella hyvin sisäisen turvallisuuden oh-jelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Yksi merkittävä kehitysehdotus jatkotyölle on, että turval-lisuussuunnittelulla tulee varmistaa valmiussuunnitelman olemassaolo ja ajantasaisuus. Pelas-tusviranomaisen tulee jatkossa tuottaa laadukkaampaa tilastotietoa PRONTOn ja muiden tilasto-jen kautta toimintaympäristön analyysin tueksi. Onnettomuuksien ehkäisy tulisi sisällyttää tur-vallisuussuunnitelman yhdeksi painopistealueeksi.

Turvallisuussuunnitteluun osallistuminen ja sen koordinointi on pelastuslaitoksen merkittäviä tukitoimintoja, joilla tuotetaan hyötyä omistajille eli kunnille. Suunnitteluun osallistuminen on merkittävä edistysaskel viranomaisyhteistyön parantamiseksi. Kuntien kokonaisturvallisuuden vaatimustaso turvallisuuspalveluiden osalta on paljon suurempi kuin pelkästään pelastuslain edellyttämät perustehtävät. Pelastustoimen ammattitaidolla on suuri merkitys kuntien yleiselle kehittymiselle.

Avainsanat

paikallinen turvallisuussuunnittelu, sisäisen turvallisuuden ohjelma, strateginen johtaminen,

Luottamuksellisuus

julkinen

SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

SCHOOL OF ENGINEERING, KUOPIO

Degree Programme

Fire Officer (Engineer)

Author

Joona Övermark Title of Project

Participation of the Rescue Department in the Local Community Safety Partnerships Type of Project Date Pages

Final Project November 29, 2011 55 + 3 Academic Supervisor Company Supervisor

Mr Paavo Tiitta, Head Instructor Mr Harri Mattila, Major Company

The City of Kauhava Abstract

The aim of this thesis was to develop the safety planning of the City of Kauhava, from the res-cue department's point of view. The objective was to strengthen the role of Southern Ostroboth-nia Rescue Department in supporting and coordinating the local community safety partnership. The data used consisted mainly of reports, studies and documents compiled by the Ministry of the Interior. Safety planning is a part of the vast field of duties that rescue officials are involved in, and it is often carried out in cooperation with other authorities. Local safety planning puts the Pro-gramme for Internal Security into practice on a local level, and the responsibility for devising the plans belongs to municipalities. However, the significance of safety planning from the res-cue department’s point of view varies from region to region. At some rescue departments it is acknowledged as a part of the strategic whole; therefore the basics of strategic leadership and the challenges it brings to safety planning were also discussed in this thesis. Proposals for future improvement concerning safety planning were drawn up based on this re-search. The suggestions for improvement were especially centered around the areas of follow-up and evaluation. The security plan of the City of Kauhava measures up fine to the goals de-fined in the Programme for Internal Security. Safety planning should also ensure that a prepar-edness plan is up-to-date. In addition, rescue officials must produce higher-quality information via PRONTO and other statistics in order to support analyzing the operational environment. Preventing accidents should be included as one of the main focus areas of the safety plan. Coordinating and taking part in safety planning are both major supporting functions of the res-cue department and they benefit the owners, i.e. the municipalities. Taking part in the planning process developes and improves the collaboration between different authorities significantly. Concerning the required standards of safety and safety services in municipalities, it is substan-tially more extensive than merely the basic duties that are defined in the rescue law. Therefore, the high level of expertise of the rescue services has a considerable importance in the general development of municipalities.

Keywords

local community safety partnership, the Internal Security Programme, strategic management

Confidentiality

public

4

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO 6

2 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN PERUSTA 8

2.1 Hallitusohjelmat 9

2.2 Arjen turvaa – sisäisen turvallisuuden ensimmäinen ohjelma 10

2.3 Turvallinen elämä jokaiselle – sisäisen turvallisuuden toinen ohjelma 15

2.4 Pelastuslaki 18

3 TURVALLISUUSSUUNNITTELU OSA STRATEGIATYÖTÄ 22

3.1 Strategia ja visiot johtamisen apuvälineenä 23

3.2 Strategisen johtamisen haasteet 24

4 KAUHAVAN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 26

4.1 Perustiedot 27

4.2 Toimintaympäristön analyysi 28

4.3 Tavoitteet ja mittarit 31

5 LAADUKKAAN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN MENESTYSTEKIJÄT 36

5.1 Pelastuslaitosten sisäistä turvallisuutta edistävät toimet 37

5.2 Seuranta ja arviointi 41

5.3 Kohti laajempaa tehtäväkenttää 45

6 POHDINTA 48

6.1 Johtopäätökset 49

6.2 Oman oppimisen arviointi 52

LÄHTEET 53

5

LIITE 1: KAUHAVAN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA N

KEHITYSTOIMENPITEET

6

1 JOHDANTO

Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät

turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu lii-

kenneympäristö ja avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan. Osa turvallista ympäristöä on

myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. (Rikoksentorjuntaneuvos-

to 2008.)

Sisäisen turvallisuuden ohjelma on valtioneuvoston 8.5.2008 tekemä periaatepäätös.

Ohjelmassa olevat tavoitteet on asetettu vuodelle 2015, ja kokonaistavoitteena on tehdä

Suomesta Euroopan turvallisin maa kyseisenä vuonna. Paikallinen turvallisuussuunnit-

telu on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla. Tämä pai-

kallinen turvallisuustyö on käytännön tasolla tehtävää suunnitelmallista työtä, jolla pyri-

tään edistämään paikallista turvallisuutta. (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitel-

ma 2011, 3.)

Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteina on lisäksi vähentää rikos-

ten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja sekä ylläpitää

ja parantaa kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yksi tärkeä keino ta-

voitteiden saavuttamiseksi on turvallisuussuunnittelu, jota toteutetaan laajana yhteistyö-

tä eri viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. (Kauhavan kau-

pungin turvallisuussuunnitelma 2011, 3.)

Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, sillä erityisesti paikallisen turvallisuussuunnitte-

lutyön merkitys on kasvanut entisestään. Pelastuslain uudistamisen johdosta pelastusvi-

ranomaisen rooli korostuu paikallisessa turvallisuustyössä. Uuteen pelastuslakiin on

kirjoitettu pelastusviranomaiselle entistä selkeämpi velvollisuus osallistua alueelliseen

sekä paikalliseen turvallisuusyhteistyöhön.

Opinnäytetyön tavoitteena on paikallisen turvallisuussuunnittelutyön kehittäminen

Kauhavan kaupungin alueella. Toisena tavoitteena on selvittää, kohdentuuko Kauhavan

kaupungin turvallisuussuunnitelma sisäisen turvallisuuden ohjelmassa määriteltyihin

tavoitteisiin pelastustoimen osalta. Tavoitteena on kehittää pelastuslaitoksen osallistu-

7

mista paikalliseen turvallisuustyöhön. Opinnäytetyössä selvitetään myös turvallisuus-

suunnittelun perusteet ja kuvataan prosessin eri vaiheet.

Opinnäytetyössä käsitellään paikallisen turvallisuussuunnittelun toimivuutta pelastuslai-

toksen osalta, sillä turvallisuussuunnittelu on varsin laaja eri viranomaisten sekä järjes-

töjen tuotos, joten näin ollen esimerkiksi rikosten ehkäisemistä ei ole tarpeellista tarkas-

tella. Opinnäytetyö on toiminnallinen, ja sen perusteella luodaan kehitysehdotukset tur-

vallisuussuunnittelun jatkotyölle.

Luvussa 2 määritellään turvallisuussuunnittelutyön perustat pelastuslaitoksen näkökul-

masta hallitusohjelmien, sisäisen turvallisuuden ohjelmien sekä pelastuslain kautta. Lu-

ku 3 on strategisen johtamisen perusteet, sillä turvallisuussuunnitelmaa kuvataan ylei-

sesti paikallistason turvallisuusstrategiana.

Luvussa 4 käsitellään Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelmaa ja sitä kautta myös

kaupungin toimintaympäristöä. Samalla tuodaan esille suunnitellut painopistealueet ja

mittarit, joilla turvallisuussuunnittelun työtä arvioidaan paikallisesti. Laadukkaan turval-

lisuussuunnittelun ominaispiirteitä käsitellään luvussa 5 eri aineistojen perusteella. Ai-

neistot painottuvat hyvin pitkälti sisäasiainministeriön tuottamaan materiaaliin sisäisestä

turvallisuudesta. Viimeisessä luvussa 6 tuodaan esille opinnäytetyön johtopäätökset

sekä oma pohdinta työstä ja koko opinnäytetyöprosessista.

8

2 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN PERUSTA

”Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnassa vallitsevaa tilaa, jossa

jokainen kansalainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauk-

sista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksis-

ta ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muu-

toksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.” (Sisäasiainministeriö 2008, 5.)

Kuva 1. Turvallisuus laajana käsitteenä (Sisäasiainministeriö 2006).

Turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Arjen rikok-

sia ja häiriöitä estetään ennalta yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Poliisi on yksi

tärkeimmistä toimijoista tässä työssä, mutta vastuu turvallisuuden ja viihtyvyyden pa-

rantamisesta ja ylläpitämisestä kuuluu kaikille. Sen lisäksi että turvallisuussuunnitel-

massa vahvistetaan käynnistettävät uudet hankkeet ja suunnitelmat, nähdään turvalli-

suussuunnitelma sateenvarjona, joka kokoaa yhteen jo olemassa olevat hankkeet, suun-

nitelmat ja ohjelmat. (Kuva 1.)

Paikalliset turvallisuussuunnitelmat kattavat laajasti esimerkiksi palo- ja liikenneturval-

lisuuden, poikkeusolojen turvallisuuden, tapaturmat ja onnettomuudet. Tätä kautta toi-

mijoille muodostuu kokonaiskuva toiminnasta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja paran-

tamiseksi alueella. Tämä lisää turvallisuustyön hallittavuutta, vähentää päällekkäisyyk-

9

siä, varmistaa tiedonkulun sekä antaa mahdollisuuden seurata turvallisuuden eteen

tehtyä työtä laajemmin. (Rikoksentorjuntaneuvosto 2008.)

”Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1999 kansallisen rikoksentorjuntaoh-

jelman ”Turvallisuustalkoot”, jonka tavoitteena oli luoda yhteinen toimin-

tapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.

Ohjelmassa painotetaan kunnissa tapahtuvaa rikoksentorjuntaa ja sen ta-

voitteena oli, että kaikkiin Suomen kuntiin laaditaan rikoksentorjuntaoh-

jelmat. Kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa ei kuitenkaan tarkoituk-

sella annettu yhtenäistä mallia kuntien turvallisuussuunnitelmille, eikä se

myöskään velvoittanut kuntia tekemään turvallisuussuunnitelmia, vaan an-

toi siitä suosituksen. Pääosin kunnat kuitenkin aloittivat turvallisuussuun-

nitelmien valmistelun vuonna 1999.” (Rikoksentorjuntaneuvosto 2008.)

Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman jälkeen seuraava paikallisen turvallisuussuunnit-

telun kannalta merkittävä askel otettiin, kun valtioneuvosto teki 23.9.2004 päätöksen

sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettiin, että

turvallisuussuunnittelun tulee jatkossa kattaa kaikki keskeiset rikoslajit, toimenpiteet

liikenneturvallisuuden parantamiseksi, onnettomuuksien ehkäisyn sekä tarvittaessa

muut turvallisuusuhat. (Rikoksentorjuntaneuvosto 2008.)

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta on asetettu ta-

voitteeksi, että jokaisessa kunnassa on vuoden 2010 loppuun mennessä valtuustossa

hyväksytty suunnitelma siitä, miten rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia ennalta este-

tään ja turvallisuutta parannetaan. Paikallisesti päätetyt toimenpiteet sisältyvät laajassa

yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa valmisteltuun turval-

lisuussuunnitelmaan. (Sisäasianministeriö 2010.)

2.1 Hallitusohjelmat

Sisäisen turvallisuuden ohjelmat perustuvat lähtökohtaisesti hallitusohjelmiin, joiden

päämääränä on määritellä sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallin-

nollisesti. Turvallisuuspolitiikan kehittämisen keskeiset tavoitteet vahvistetaan turvalli-

suus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa (Sisäasiainministeriö 2008, 4). Matti Vanha-

10

sen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelmassa määritellään turvallisuus kansalaisten

perusoikeudeksi sekä hyvinvoinnin perustaksi. Kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi

hallitusohjelmassa määriteltiin laadittavaksi kattava, sektorirajat ylittävä sisäistä turval-

lisuutta käsittelevä ohjelma. Samassa yhteydessä oli tarkoitus linjata sisäisen turvalli-

suuden tason tavoitteet, toimenpiteet ja tarvittavat resurssit. Tämä oli ensimmäisen si-

säisen turvallisuuden ohjelman luomisen perusta. (Valtioneuvosto 2003.)

Matti Vanhasen toisen hallituskauden ohjelma valmistui vuonna 2007. Yhtenä merkit-

tävänä uudistuksena kirjattiin hallitusohjelmaan pelastuslain uudistaminen. Hallitusoh-

jelmassa määriteltiin toista sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältöä koskevat linjauk-

set. Pelastustoimen sektoria koskivat lähinnä linjaukset painopisteiden laajentamista

muun muassa merellisiin suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhojen torjuntaan sekä

asumisen turvallisuuteen. (Valtioneuvosto 2007, 20.)

Perusta uudelle sisäisen turvallisuuden ohjelmalle määritellään Jyrki Kataisen hallitus-

ohjelmassa, joka annettiin tiedoksi eduskunnalle kesäkuussa 2011. Kolmannen sisäisen

turvallisuuden ohjelman on tarkoitus kattaa vuodet 2012 – 2015. Valtioneuvoston

(2011, 27) mukaan kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma laaditaan laajan turvalli-

suuskäsityksen pohjalta.

Keskeisimpiä kotimaisia haasteita ovat syrjäytymisen ja yhteiskunnan jakautumisen

ehkäisy, jolla on turvallisuutta edistävä vaikutus. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan

pelastustoimella tulee olla valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehok-

kaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Lisäksi hallitusohjelmassa koroste-

taan yllä mainittujen kohtien ennaltaehkäisevän työn merkitystä (Valtioneuvosto 2007,

28 ja Valtioneuvosto 2011, 27.)

2.2 Arjen turvaa – sisäisen turvallisuuden ensimmäinen ohjelma

Turvallisuussuunnittelu lähti siis varsinaisesti käyntiin ensimmäisen sisäisen turvalli-

suuden ohjelmasta. Ohjelmassa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että paikallisissa

turvallisuussuunnitelmissa tulee huomioida myös onnettomuuksien ehkäisy. Sisäasian-

ministeriön (2006, 65) mukaan turvallisuussuunnittelussa tulee ottaa huomioon toimet

liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Sisäasiainministeriö vaati, että kuntien strate-

11

giatyössä ja päätöksenteossa pitää huomioida paremmin turvallisuuteen liittyvät nä-

kökohdat.

Ensimmäisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tiedostettiin kasvavat syrjäytymisen

ja harvaan asuttujen alueiden riskit. Turvallisuussuunnittelu määriteltiin kuntajohtoisek-

si prosessiksi, jossa turvallisuusviranomaisilla olisi keskeinen asiantuntijarooli. Ongel-

maksi ohjelmassa muodostui se, että siinä ei määritelty paikallisen turvallisuussuunnit-

telun mallia tai tavoitteita. Suunnitteluprosessia ei myöskään määritelty. Lähtökohta oli

kuitenkin se, että paikallisen turvallisuussuunnitelman tulee kattaa kaikki sisäisen tur-

vallisuuden toimeenpanon kannalta keskeiset alueet.

Arjen turvaa -ohjelman seurauksena perustettiin sisäasiainministeriön asettama työryh-

mä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotukset paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämi-

seksi. Työryhmän tavoitteena oli myös saada aikaiseksi valtakunnallinen malli paikalli-

selle turvallisuussuunnitelmalle. Sisäasianministeriö julkaisi vuonna 2006 työryhmän

tuotoksen ”Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen”.

Sisäasianministeriö toteaa hyvin muistiossaan, että hyvä turvallisuustilanne on kunnalle

kilpailuetu. Tämä olennaisesti tarkoittaa myös sitä, että turvallisen kunnan on helpompi

houkutella veronmaksajia ja yritystoimintaa kunnan alueelle verrattuna kuntaan, joka

joutuu julkisuuteen onnettomuuksien ja rikosten seurauksena. Paikallistasolla turvalli-

suussuunnitelmien ongelma on usein resurssien puute, asenteet sekä vanhat työtavat.

Tämä ongelma aiheutti sen, että työryhmä päätyi ehdotukseen, jossa turvallisuussuun-

nittelu jaetaan paikallisella tasolla prosesseihin. Prosessimainen tarkastelutapa on sisä-

asiainministeriön mukaan tärkeä avain yhteistyön toimivuuden varmistamiseksi. Samal-

la sen tarkoitus on lisätä avoimuutta turvallisuussuunnitelmaan osallistuvien tahojen ja

järjestöjen välillä. (Sisäasiainministeriö 2005, 8 - 12.)

Sisäasiainministeriön (2005, 12) asettama työryhmä päätyi ehdotukseen, että turvalli-

suussuunnittelu tulee jatkossa jaksottaa ajallisesti siten, että varmistutaan riittävän pitkä-

jänteisestä työstä ja pystytään ottamaan huomioon poliittisen tason ohjauksen aikajänne.

Tämä tarkoitti sitä, että työryhmä esitti turvallisuussuunnittelun prosessia neljän vuoden

mittaiseksi. Myös valmiina olleet suunnitelmat tulee tarkistaa työryhmän esityksen mu-

12

kaisesti. Neljän vuoden aikaväli valittiin todennäköisesti siksi, että kunnissa valtuus-

ton työaika on juuri tuo aikaväli.

Turvallisuussuunnittelu jaettiin työryhmän toimesta kuvan 2 mukaan kuuteen eri vai-

heeseen (Sisäasiainministeriö 2008, 13 - 18):

• yhteistyön vastuut, osapuolet ja organisointi

• nykytilan arviointi

• analyysin ja johtopäätösten arviointi

• turvallisuussuunnitelman laatiminen

• toimeenpano

• turvallisuussuunnitelman seuranta ja arviointi.

13

Kuva 2. Turvallisuussuunnittelu prosesseina (Sisäasiainministeriö 2006).

Vaiheet ovat perusteltu yksityiskohtaisesti ministeriön muistiossa. Sisäasiainministeriö

huomioi, että pelastustoimi voisi ottaa nykyistä laajemman tehtävän paikallisessa onnet-

tomuuksien ennaltaehkäisyssä. Toisin sanoen tämä tarkoitti sitä, että turvallisuussuun-

nittelun johtaminen tultaisiin osoittamaan ryhmälle. Ryhmän kokoonpano olisi sisä-

asianministeriön mukaan poliisipäällikkö, kunnan johto ja pelastustoimen edustaja. En-

simmäisen vaiheen tarkoituksena olisi tuottaa asiakirja, jossa mainittaisiin turvallisuus-

suunnittelusta vastaavan johtoryhmän kokoonpano. (Sisäasiainministeriö 2006, 13.)

Toinen vaihe käsittää nykytilan arviointia. Kyseisen kohdan tarkoituksena on sisäasi-

ainministeriön mukaan (2006, 15) tuottaa paikallisen toimintaympäristön analyysi, jossa

käytäisiin läpi vaikuttava turvallisuustilanne sekä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa

vahvistetut turvallisuusilmiöt ja niihin vaikuttavat seikat. Samaisessa muistiossa maini-

14

taan myös, että analyysi tulee olla käytössä turvallisuussuunnittelun pohjaksi, kun

uusi valtuustokausi alkaa. Näin ollen jo tehtyä analyysiä ei tarvitse toistaa joka valtuus-

tokauden alkaessa.

Analyysin ja johtopäätösten arviointi muodostaa turvallisuussuunnittelun seuraavan eli

kolmannen vaiheen. Lyhyesti tiivistettynä tämä tarkoittaa, että turvallisuussuunnitteluun

osallistuvat tahot, järjestöt, yritykset sekä asukkaat voivat antaa mielipiteitä sekä palau-

tetta toimintaympäristön analyysistä. Sisäasiainministeriö (2006, 15) näkee, että vaiku-

tusmahdollisuudet lisäävät paikallisella tasolla tietämystä turvallisuuteen liittyvistä asi-

oista. Vuoropuhelu asukkaiden kanssa antaa tärkeää informaatiota koskien alueen tur-

vallisuustilannetta.

Varsinaiseen turvallisuussuunnitelman laatimiseen päästään neljännessä prosessin vai-

heessa. Suunnitelmassa tulee sisäasiainministeriön (2006, 15) mukaan huomioida ne

ilmiöt ja asiat, jotka paikallisen toimintaympäristön analyysin ja riskien kartoituksen

seurauksena arvioidaan tärkeimmiksi alueen turvallisuuteen vaikuttaviksi seikoiksi.

Kullekin osa-alueelle määritellään tavoitteet valtuustokaudeksi. Sisäasiainministeriö

korostaa, että turvallisuussuunnittelun yhteydessä voidaan päättää myös poikkihallin-

nollisten prosessien käytännön toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä niissä tapauksis-

sa, kun niitä ei ole lainsäädännössä tai muuten määrätty.

Turvallisuussuunnitelma tulee seuraavassa vaiheessa kytkeä kunnan päätöksenteon yh-

teyteen. Sisäasiainministeriö näkee turvallisuustyön yhtenä tärkeänä osana kunnan nor-

maalia toimintaa. Kunnassa turvallisuustyön tarkoituksena on turvallisen elinympäristön

luominen ja ylläpito. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kunnan

asukkaiden ja kunnan alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kunnan oman toi-

minnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään ja missä ilkivallan ja rikollisuuden, vahin-

kojen sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tehokasta. (Sisäasiainministeriö 2006,

16.)

Sisäasiainministeriö nostaa esille, että kunnan turvallisuustyötä hallitaan turvallisuus-

suunnitelman ja siihen liittyvän vuositason työsuunnitelman avulla. Turvallisuusasiat

tulee ottaa huomioon niin kunnan strategioissa kuin toiminta- ja taloussuunnitelmissa-

kin. (Mt., 17.) Kun turvallisuussuunnitelma tuodaan esille yllä olevissa suunnitelmissa,

15

pystytään niihin myös kohdistamaan paremmin resursseja. Olennaista on myös se,

että turvallisuussuunnittelu ja siihen liittyvä työ tulee nähdä osana viranomaisten perus-

tehtävää. Turvallisuussuunnittelutyö ei siis ole mitään ylimääräistä työtä.

Prosessin viimeinen eli kuudes vaihe käsittää turvallisuussuunnitelman seuranta- sekä

arviointivaiheen. Sisäasiainministeriö (2006, 17) on koonnut julkaisuun useita arvioin-

tiin huomioitavia seikkoja, joilla turvallisuussuunnitelmien seurantaa voitaisiin paran-

taa. Olennaista on, että säännöllisellä seurannalla saadaan arvokasta tietoa viranomais-

ten yhteistyön toimivuudesta. Seurannan avulla voidaan myös muuttaa suunnitelman eri

painopistealueita. Iso-Britanniassa yhteisöjen turvallisuuden käytäntöjen tiedotustilai-

suudessa todettiin, että tarpeettoman byrokratian ja viivästysten välttämiseksi on turval-

lisuussuunnittelussa järkevää edetä askel askeleelta protokollien mukaisesti (Com-

munity safety practice briefing 2002).

Arjen turvaa -ohjelmassa todetaan, että pääsääntöisesti onnettomuuksien ja tapaturmien

ehkäisytyö on hajanaisesti organisoitu. Tulipalojen ehkäisyn osalta todetaan, että sää-

döstasoon verraten ehkäisevä työ on hyvin järjestetty. Suuronnettomuuksien osalta ker-

rotaan, että Suomessa tapahtuneet suuronnettomuudet ovat pääsääntöisesti olleet tulipa-

loja, räjähdyksiä tai liikenneonnettomuuksia. Tulevaisuudessa suuronnettomuudet koh-

dentuvat ohjelman mukaan suurella todennäköisyydellä samoihin onnettomuustyyppei-

hin. (Sisäasiainministeriö 2006, 60–61.)

2.3 Turvallinen elämä jokaiselle – sisäisen turvallisuuden toinen ohjelma

Toinen sisäisen turvallisuuden ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa

8.5.2008. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna

2015. Sisäisen turvallisuuden ohjelma sisältää 74 toimenpidettä turvallisuuden ylläpitä-

miseksi ja parantamiseksi. Toimenpiteet perustuvat arvioon sisäisen turvallisuuden tule-

vista haasteista ja keskeisistä kehittämistarpeista. Toimenpiteille on määritelty toimen-

piteestä päävastuussa oleva taho, muut mukana olevat tahot sekä toimeenpanon aikatau-

lu. Ohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä ministeriöiden, elinkeinoelämän ja jär-

jestöjen kesken. Ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa koordinoi sisäasiainministeriö.

(Sisäasiainministeriö 2008.)

16

Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelman (2011, 3) johdannossa todetaan, että

paikallinen turvallisuussuunnittelu on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa

paikallisella tasolla. Paikallinen turvallisuustyö on käytännön tasolla tehtävää suunni-

telmallista työtä, jonka tavoitteena on edistää paikallista turvallisuussuunnittelua. Seu-

dullisen ja paikallisen turvallisuustyön tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja

onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja sekä ylläpitää ja parantaa turval-

lisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhtenä tärkeänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi

on turvallisuussuunnittelu.

Kuva 3. Turvallisuussuunnitelman yhteys valmiussuunnitteluun (Lokka 2011).

Turvallisuussuunnittelu kytkeytyy voimakkaasti valmiussuunnittelun rinnalle. Itse asi-

assa molempien suunnitelmien valmistelussa on käytännössä aivan samat henkilöt. Tur-

vallisuussuunnittelu on työtä, jolla pyritään edistämään turvallisuutta ja sitä kautta eh-

käisemään mahdollisia haittatekijöitä. Valmiussuunnittelu on puolestaan suunnitelma

siitä, kuinka toimitaan eri tilanteissa onnettomuuden tai häiriötekijän aikana. Suunni-

17

telmat kulkevat hyvin pitkälti käsi kädessä, koska suunnittelun perusteet ja lainsää-

däntö ovat käytännössä samat molemmilla. (Kuva 3.) Turvallisuussuunnittelulla tulisi

sisäasiainministeriön (2006) mukaisesti varmistaa, että valmiussuunnitelmat ovat luotu

ja niiden päivittäminen toteutuu tehokkaasti. Mahdolliset puutteet valmiussuunnitelmas-

sa tulee ottaa huomioon turvallisuussuunnittelussa.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteet ja vahvistettu toimenpiteet,

jotka koskevat seuraavia turvallisuuden kannalta keskeisiä alueita (Sisäasiainministeriö

2008):

• kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen

• maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen

• väkivallan vähentäminen

• kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla

• suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy

• rajaturvallisuus, laittoman maahantulon estäminen ja tullivarmuus, ihmiskaupan

ja siihen rinnastuvan rikollisuuden estäminen

• järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, tietoverkkorikollisuuden ja Internetin

käyttöön liittyvien riskien torjunta, terrorismin torjunta, ääriliikkeiden laittoman

toiminnan ehkäisy ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisy.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on kartoitettu haasteita, jotka koskevat yllä olevia

painopistealueita. Syrjäytyminen on tällä hetkellä yhteiskunnassa suuri turvallisuuden

uhka. Ihmisten syrjäytyminen lisää onnettomuuksien riskiä ja vaikuttaa negatiivisesti

ihmisten hyvinvointiin. On hyvin selvää, että ikääntyneen väestön määrä kasvaa tule-

vaisuudessa. Sisäasiainministeriö (2008, 6) toteaakin, että vuonna 2026 joka neljäs

suomalainen on 65-vuotias tai vanhempi. Erityisesti kasvaa hyvin iäkkäiden määrä, ja

18

75 vuotta täyttäneiden määrän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 men-

nessä.

Toisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on määritelty toimenpiteet, jotka tulee

huomioida paikallisessa turvallisuussuunnittelussa (Sisäasiainministeriö 2008, 21–22):

• Huolehditaan turvallisuuden eri toimialojen kattavasta ja joustavasta integroin-

nista paikalliseen turvallisuussuunnitteluun.

• Varmistetaan poikkihallinnollisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön jatkuvuus.

• Kyläsuunnitelmiin liitetään kylien turvallisuussuunnitelmat.

• Varmistetaan harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut.

• Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä parannetaan.

2.4 Pelastuslaki

Uusi pelastuslaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2011. Pelastuslain uudistamisen tavoit-

teena on osaltaan toteuttaa hallitusohjelmassa hyväksytyssä sisäisen turvallisuuden oh-

jelmassa ilmeneviä linjauksia turvallisuuden edistämiseksi. Lain valmistelu sisälsi pal-

jon muutostarpeita, jotka koskivat muun muassa onnettomuuksien ehkäisyn työtä. Halli-

tuksen esityksessä pelastuslaiksi todetaan, että erityisesti onnettomuuksien ehkäisyssä

viranomaisten yhteistoiminnalla on suuri merkitys. Hallitusohjelman mukaisesti yhtenä

pelastuslain uudistamisen tavoitteena on asumisturvallisuuteen liittyvien asioiden paran-

taminen. (Hallituksen esitys 2010, 17.)

Hallitusohjelman ja sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti teknisten turvallisuus-

järjestelmien käyttöä tulee lisätä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman linjauksen mukaises-

ti hoiva- ja hoitolaitokset suojataan automaattisella sammutuslaitteistolla, jollei turvalli-

suusselvityksen perusteella muita keinoja voida pitää riittävänä turvallisuustason saa-

vuttamiseksi. (Hallituksen esitys 2010, 17.)

19

Lain valmistumisen johdosta viranomaisyhteistyön rooli on korostunut entistä enem-

män. Pelastuslain kuudes luku määrittelee yhteistoiminnan pelastustoimen tehtävissä.

Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi

toimia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelli-

seen turvallisuusyhteistyöhön. (Pelastuslaki 379/2011, 42 §)

Kuntien turvallisuussuunnitelmat ovat juuri paikallista turvallisuustyötä, joten uusi laki

velvoittaa pelastusviranomaisen osallistumaan turvallisuussuunnittelun jokaiseen vai-

heeseen. Hallituksen esityksessä pelastuslaiksi (2010, 60) todetaan, että säännöksen

tavoitteena on yhteistyön edistäminen sekä turvaaminen ja samalla tehostaa yleisesti

paikallista turvallisuustyötä.

Pelastuslaitoksia velvoittava yhteistyö osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvalli-

suusyhteistyöhön pohjautuu sisäasiainministeriön vuonna 2006 julkaisemaan ”Paikalli-

sen turvallisuustyön kehittäminen” raporttiin. Sisäasiainministeriö (2006, 32) päätyi

raportissaan esittämään, että turvallisuussuunnittelua pyritään jatkossa edistämään aina

sektorikohtaisen lainsäädännön tarkistamisen yhteydessä varmistamalla, että tarkistuk-

sen kohteena oleva laki luo edellytyksiä yhteistyölle viranomaisten ja muiden toimijoi-

den kanssa.

Uuden pelastuslain voimaantulon myötä valvontasuunnitelmatyö on käynnistynyt kai-

killa pelastuslaitoksilla. Hallituksen esityksessä pelastuslaiksi (2010, 1) tuodaan esille,

että onnettomuuksien ehkäisyssä siirryttäisiin nykyisestä palotarkastuksiin perustuvasta

toiminnasta riskien arviointiin perustuvaan valvontaan. Pelastuslaitokset suorittaisivat

valvontaa määräajaksi vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti.

Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta.

Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja

tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut

valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioi-

daan. (Pelastuslaki 379/2011, 79 §)

Valvontasuunnitelmatyöryhmä (2011, 7) toteaa, että lainsäädännön muutoksella on tar-

koitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja mui-

den erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja muun muassa tur-

20

vallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Valvon-

tatoiminnan kohdistuessa entistä enemmän riskikohteisiin valvontasuunnitteluohjeen

mukaisesti valvonnassa voidaan tarvittaessa painottaa erityisesti jotakin kohderyhmää,

jossa on havaittu enemmän riskejä muihin ryhmiin verrattuna.

Valvontasuunnitelmatyöryhmä (2011, 13) velvoittaa pelastuslaitoksen huomioimaan

omissa valvontasuunnitelmissaan yhteistyön eri viranomaisten ja tahojen kanssa. Val-

vontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon yhteistarkastukset viranomaisten välillä ka-

lenterivuoden aikana. Lisäksi valvontasuunnitteluohjeessa määritellään tietyt viran-

omaiset, joiden kanssa pelastuslaitoksen tulee ainakin olla yhteistyössä.

Turvallisuussuunnittelussa on pelastustoimen vastuualueelle yleensä määritelty kunkin

painopistealueen yhteistyöviranomaiset, joiden yhteistyöllä päästäisiin haluttuihin ta-

voitteisiin. Valvontasuunnitteluohje korostaa käytännössä tämän yhteistyön pakollisek-

si, sillä ohjeen mukaisesti osa yhteistyötahoista, jotka valvontasuunnittelussa tulee

huomioida, on tunnistettavissa paikallisen turvallisuussuunnittelun kautta.

Kuva 4. Valvontasuunnitelman perusperiaate.

21

Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnitella onnettomuuksia ennaltaehkäi-

sevää työtä (Kuva 4). Tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi pyritään tunnistamaan

myös muita turvallisuusriskejä valvontakohteiden määrittelyssä (Valvontasuunnitelma-

työryhmä 2011, 8). Hakala ym. (2005, 21) ovat todenneet teoksessaan, että vastaavan-

laisen turvallisuusketjun osia ja kokonaisuutta pitää kehittää palautusjärjestelmän avulla

aktiivisesti. Riskienhallinnan näkökulmasta onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä on tär-

keä merkitys, koska siihen kuuluvat tehtävät ovat turvallisuusketjun kärjessä.

22

3 TURVALLISUUSSUUNNITTELU OSA STRATEGIATYÖTÄ

Jokainen organisaatio on perustettu jotakin tehtävää varten. Strategia on työväline, jon-

ka avulla pyritään suorittamaan vaadittava ydintehtävä paremmin. Strategian avulla or-

ganisaatio pystyy parantamaan toimintaansa merkittävästi: se kykenee kohdistamaan

huomion vaadittuihin kohteisiin ja tarpeisiin, huomaamaan tarvittavat muutokset ajoissa

ja tehostamaan resurssien oikeaa kohdentamista ja käyttöä. (Kamensky 2008, 18.)

Sisäasiainministeriö (2006, 15) määrittelee turvallisuussuunnitelman paikallistason tur-

vallisuusstrategiaksi. Laaditun strategian toteutuminen on hyvän pitkälti riippuvainen

kaikista strategisen johtamisen pääelementeistä sekä siitä, kuinka laadukkaita arkkiteh-

tuurin eri osat ovat ja kuinka hyvin eri osien väliset vuorovaikutussuhteet on ymmärret-

ty. Strategian toteutuminen riippuu myös varsinaisen strategiatyön laadusta; kuinka hy-

vin strategiatyöskentelyä osataan johtaa ja kuinka hyvä yhteistyöhenki on pystytty luo-

maan strategiaprosessin aikana. (Kamensky 2008, 64.)

Kamensky (2008, 64) on listannut viisi asiaa, joihin tulee panostaa strategian toteutumi-

sen varmistamiseksi. Nämä asiat ovat osittain samankaltaisia kuin aikaisemmin kuvatut

turvallisuussuunnitteluprosessin eri vaiheet:

1. riskianalyysi ja varasuunnitelma

2. strateginen valvonta

3. strateginen viestintä ja koulutus

4. strategian kytkentä operatiiviseen johtamiseen

5. ammattimainen strategiatyöskentely.

Julkishallinnossa toimivien organisaatioiden olemassaolon syynä ovat yleiskunnan syn-

nyttämät tarpeet, joita organisaation odotetaan siten tyydyttävän. Tarpeet voivat ilmetä

juuri suunnitelmina, toimeksiantoina ja valtuuksina sekä vaatimuksina ja odotuksina.

Näitä kutsutaan yleisesti mandaateiksi. Esimerkiksi pelastustoimen mandaatit ilmaisevat

23

sen, mitä ympäröivä yhteiskunta ja kansalaiset odottavat sen tekevän. (Hakala ym.

2005, 18.)

3.1 Strategia ja visiot johtamisen apuvälineenä

Peltonen määrittelee teoksessaan (2007, 65) strategian yrityksen tai organisaation ta-

voitteiden saavuttamista varten suoritettavien aktiviteettien kokonaisuutena tai suunta-

na. Strategian käsite tulee alun perin sodan johtamisen tiimoilta, missä se on yleisesti

tarkoittanut armeijan yhteistä toimintasuunnitelmaa tai linjausta. Strategian voidaan

ymmärtää pitkän aikavälin yleislinjauksena.

Vision avulla johtaminen voi saada merkittävästi lisävoimaa, jos johto pystyy luonnos-

telemaan sellaisen vision, jonka toteuttaminen koetaan yhteisen edun mukaiseksi ja

ponnistelemisen arvoiseksi. Organisaation johdon tulisi kyetä viestimään visionsa in-

nostavalla tavalla ja konkretisoimaan tavoitteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat

hankkeet. (Lönnqvist 2007, 27.) Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnittelutyöryhmä

esittää kaupungin visioksi ”Yhdessä turvallisempi kotikunta” (Kauhavan kaupungin

turvallisuussuunnitelma 2011, 4).

Pelastustoimen strategiassa on yhteiseksi visioksi määritelty vuodelle 2015 seuraavaa:

”Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi.” Lisäksi

eri painopistealueille on määritelty omat strategiset päätavoitteet. Onnettomuuksien

ehkäisyn osalta nähdään, että pelastustoimen mahdollisuudet lisätä yhteiskunnallista

vaikuttavuutta liittyvät pääasiassa onnettomuuksien ehkäisyyn. (Sisäasiainministeriö

2007, 8-9.)

Lönnqvist (2007, 27 – 28) näkee visioiden voiman erityisesti niiden motivoivassa vai-

kutuksessa. Ne auttavat perusmoraalin ja turvallisuuden ylläpitämisessä etenkin muutos-

tilanteissa. Tavoiteajattelun ylläpitäminen, tulostavoitteiden asettaminen sekä niiden

toteutumisen arviointi on tärkeä osa strategista johtamista.

Tavoitejohtaminen korostaa vastuuta sovituista tavoitteista ja tuloksista. Tavoitteiden

toteutumista ja tulosten mittaamista voidaan seurata erilaisilla palautejärjestelmillä. Oh-

jausryhmän on tarkoitus seurata Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelmaa vuosit-

24

tain suunnitelmaan määrätyillä mittareilla. (Lönnqvist 2007, 28 ja Kauhavan kaupun-

gin turvallisuussuunnitelma 2011, 27.)

Sisäasiainministeriö (2007, 1) on listannut seuraavat strategiset painopistealueet Pelas-

tustoimen strategia 2015- raportissaan:

• onnettomuuksien ehkäisy

• henkilöstön suorituskyky

• varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin

• tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Pelastustoimen strategia tulee myös huomioida paikallisessa turvallisuussuunnittelussa.

Strategiassa on kartoitettu valtakunnallisesti toimintaympäristö ja sen asettamat haas-

teet. Osa strategian painopistealueista vastaakin täysin turvallisuussuunnittelun paino-

pistealueita. ”Strategia esittää keskeiset toimenpiteet, joilla pelastustoimi vastaa tulevai-

suudenhaasteisiin. Tarkoituksena on, että strategia antaa yhteiset perusteet pelastustoi-

men tehtävistä huolehtivien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen toi-

minnan pitkäjänteiselle suunnittelulle ja kehittämiselle ja siinä tarvittavalle yhteistyölle.

Strategia tarkistetaan kahden vuoden välein tai, kun se on tarpeen esimerkiksi toimin-

taympäristön muutosten johdosta.” (Sisäasiainministeriö 2007, 5.)

3.2 Strategisen johtamisen haasteet

Tulevaisuuden hallinta on nykyajan johtamisen suuri haaste. Se on mahdollista vain

itseohjautuvan ja oppivan organisaation avulla. Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on

oppivan organisaation luominen. Onnistuneella kehitysprosessilla edistetään henkilös-

tön kykyä toimia ja ajatella strategisesti. Kun henkilöstön keskuudessa saavutetaan mai-

nitut tavoitteet, jokainen toimiva yksilö voidaan valtuuttaa ja resursoida toimimaan itse-

näisesti yhteisten päämäärien ja tavoitteiden hyväksi. (Hakala ym. 2005, 6.)

Strategian muotoilu ja toteuttaminen ovat inhimillistä toimintaa. Useat strategiamallit

sivuuttavat tämän tosiasian. Strategiat eivät synny tyhjästä, vaan ne ovat johtajien tai

25

johtoryhmän aktiivisen mietiskelyn, tulkinnan, keskustelun ja väittelyn tulos. Ongel-

maksi muodostuu monesti se, että organisaatio ei reagoi riittävän nopeasti toimintaym-

päristön muutoksiin. (Peltonen 2007, 85–86.)

Kamensky nostaa esille teoksessaan (2008, 217) strategisten tavoitteiden asettamiseen

liittyvät ongelmat:

• Miten tavoitteille saadaan todellinen ohjausvoima?

• Miten löydetään oikeat tavoitteet?

• Miten asetetaan oikea tavoitetaso?

Visioiden käyttämiseen liittyy monesti myös suuria haasteita. Jos johto tuottaa organi-

saatiolle tai kohderyhmälle vain suuria unelmia tai lupauksia, mutta ei kykene toteutta-

maan niitä, visiojohtaminen kääntyy käyttäjäänsä vastaan. Tämä edellyttää sitä, että

visioiden toteutumiseen on esittävä todisteet siitä, että muutos etenee suunnitelmien

mukaisesti. (Lönnqvist 2007, 27.) Freedman ja Tregoe (2003, 127) toteavat strategisen

päämäärättömyyden olevan valitettavan yleinen ongelma strategisessa johtamisessa.

Yhteistyölle ja strategialle ei ole määritelty riittävän selkeitä tavoitteita, ja työ kadottaa

tämän vuoksi nopeasti mielenkiintonsa.

Strategisen johtamisen yleisiä ongelmia ovat myös laatutekijöiden arviointi. Keskeinen

elementti turvallisuuspalveluissa on asiakaslähtöisyys, mutta mitkä ovat laadukkaat tu-

lokset? Ongelmaan yleensä löydetään vastaus jatkuvalla prosessien arvioinnilla sekä

tulosten analyyseillä. Viestintä kuvataan usein johtamisen keskeisenä osa-alueena. Vies-

tintä on tärkeä tiedonkulun ja päätöksenteon ohjauksessa. Organisaation tulisi kyetä

viestimään tehokkaita faktoja esimerkiksi strategiasta, tavoitteista, suunnitelmista ja

toimintaympäristön tilasta. Viestintä on tärkeydestä huolimatta johtamisen aliarvoste-

tuin osa-alue. (Hakala ym. 2005, 125 – 128.)

26

4 KAUHAVAN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Kauhavan kaupunginjohtaja asetti keväällä 2010 työryhmän laatimaan turvallisuus-

suunnitelman. Työryhmän kokoonpano oli varsin laaja, ja siihen kuuluivat turvallisuu-

den kannalta keskeiset kunnalliset viranomaisten edustajat; poliisi, pelastuslaitos, va-

paaehtoisjärjestöjen sekä elinkeinoelämän edustajat. (Kauhavan kaupungin turvallisuus-

suunnitelma 2011, 3.)

Turvallisuussuunnitelmatyö on osaltaan toteutettu Ehkäise tapaturmat –hankkeen avul-

la. Ehkäise tapaturmat –hanke 2009 – 2015 toteutetaan yhteistyössä Valtion teknillisen

tutkimuskeskuksen (VTT) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä kahden

pilottialueen, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Kymenlaakson toimijoiden kanssa. Hankkeen

tavoitteena on yhtenäistää tapaturmien kirjaamiskäytäntöjä seurantajärjestelmäksi, mikä

tukee ennaltaehkäisevän työn suunnittelua, arviointia ja tutkimusta. Tarkoitus on kehit-

tää tapaturmien ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, joita voidaan pilottihankkeen jälkeen

hyödyntää koko valtakunnan alueella. (Ehkäise tapaturmat –hanke.)

Etelä-Pohjanmaan alueella hankkeen aluekoordinaattori on osallistunut eri kuntien tur-

vallisuussuunnittelun ohjausryhmiin ja näin ollen ohjannut kuntien paikallista turvalli-

suussuunnitteluprosessia. Koordinaattori on välittänyt ideoitaan esimerkiksi turvalli-

suusuhkien tiedonkeruuseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä kuntalaisten ja

järjestöjen osallistumiseen turvallisuussuunnittelua koskevaan työhön. (Sisäasiainminis-

teriö 2011b, 14.)

Työryhmä asetti tavoitteeksi, että turvallisuussuunnitelma valmistuisi vuoden 2010 lop-

puun mennessä. Tämän jälkeen turvallisuussuunnitelman oli määrä saattaa valtuustokä-

sittelyyn hyväksyttäväksi. Turvallisuussuunnittelun kokonaistavoitteena on kuntalaisten

kokema korkea turvallisuuden tunne, jota arvioidaan painopistealueilla olevien mittarien

avulla. (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011, 4.)

Turvallisuussuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2011. Turvalli-

suussuunnitelmatyöryhmä asetti turvallisuussuunnittelun painopistealueiksi seuraavat

(Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011, 4):

27

1. syrjäytymisen ehkäisy ja päihteiden käyttöön puuttuminen

2. tapaturmien ennaltaehkäisy

3. liikenneturvallisuuden edistäminen

4. sääilmiöiden aiheuttamat turvallisuusuhat.

4.1 Perustiedot

Kauhava sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Länsi-Suomen läänissä. Kaupungin asukasluku

oli 17312 vuoden 2010 lopussa. Kaupungin pinta-ala on 1316,6 km². Kauhava kuvataan

Etelä-Pohjanmaan pohjoisalueen kaupalliseksi sekä hallinnolliseksi keskukseksi. Kunta-

liitosten myötä Kauhavan kaupungista on tullut Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kunta

asukasluvultaan. (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011, 4.)

Kauhavan kaupungin ominaispiirteitä ovat yrittäjyys, lakeusmaisemat, metalliteollisuus,

käsityöt ja käsityöläisyys, turkistarhaus, maatalous, lentosotakoulu sekä monipuolinen

kulttuuri (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011, 4). Kauhava kuuluu Ete-

lä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palvelualueeseen. Kaupungin alueella toimii 4 puoli-

vakinaista palokuntaa sekä lisäksi lentosotakoulun pelastuspuoli. Paloasemat ovat sijoit-

tuneet entisten kuntien keskittymiin (Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi, Ylihärmä).

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL) nimesi Kauhavan palokunnan 27.8.2011

vuoden sopimuspalokunnaksi. Palokunnan henkilöstörakenne koostuu kolmesta vakitui-

sesta viranhaltijasta sekä 32 sivutoimisesta sopimuspalokuntalaisesta. SSPL perusteli

valintaansa sillä, että ammattihenkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten välillä vallitsee

voimakas yhteishenki. Henkilöstö on korkeasti koulutettua, ja taitoja pidetään yllä jat-

kuvalla harjoittelulla, joka yleensä on koordinoinut ammattihenkilöstö. Melkein kaikki

sopimuspalokuntalaiset ovat savusukelluskelpoisia. Operatiivinen toiminta on SSPL: n

mukaan kiitettävästi hoidettua. (Pelastustoimi 2011.)

28

4.2 Toimintaympäristön analyysi

Sisäasiainministeriön ohjeiden mukaisesti Kauhavan turvallisuussuunnittelu työssä on

toteutettu toimintaympäristön analyysi, jonka tiedot ovat pohjana suunnitelmassa asetet-

tuihin tavoitteisiin. Turvallisuusongelmat, jotka suoraan tai välillisesti koskevat pelas-

tustoimea ovat kotitapaturmat, erityisryhmien turvallisuus sekä pelastushenkilöstön pie-

ni määrä savusukelluskelpoisten osalta. (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma

5.) Pelastushenkilöstön pieni määrä on ristiriidassa Kauhavan palokunnan saaman vuo-

den palokunta 2011-palkinnon kanssa. Ongelman ilmeisesti selittää se, että osa-

aikaisten määrä on ongelmana lähinnä muilla kolmella Kauhavan paloasemista.

Taulukko 1. Palokuolemien määrä (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011,

14).

Esimerkkejä pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyy n liittyvistä indikaattoreista: Palokuolemia v. 2009 3 kpl Palokuolemia v. 2010 0 kpl

Palokuolemien osalta todetaan taulukon 1 mukaan, että Kauhavan alueella on ollut noin

yksi palokuolema vuosittain. Tämä on asukaslukuun suhteutettuna kaksi – kolminker-

tainen määrä valtakunnallisesti arvioituna. Toimintaympäristön analyysissä tuodaan

esille, että tähän vaikuttaa olennaisesti erityisryhmien turvallisuus ja tavoitettavuus.

(Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011, 5.)

Taulukko 2. Pelastuslaitoksen tehtävät (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma

2011, 14).

Pelastuslaitoksen tehtävät (lkm) vuosittain v.2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 365 369 419 471

Taulukossa 2 on listattu pelastuslaitoksen tehtävät vuosien 2007 ja 2010 välillä. Kauha-

van kaupungin turvallisuussuunnitelmassa (2011, 5) ei oteta kantaa tehtävien lukumää-

rään. Pelastustoimen tasosta tuodaan esille, että sen taso Kauhavalla on maakunnan ja

valtakunnan ylätasoa. Perusteina tälle kerrotaan olevan palotarkastukset, jotka suoritet-

29

tiin määrällisesti parhaiten Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella. Turvalli-

suussuunnitelman tilastotiedot pelastustoimen osalta perustuvat PRONTO- tietokantaan.

Taulukko 3. Rakennuspalot (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011, 14).

Rakennuspalot Asuin-

rakennus Liike- rakennus

Opetus- rakennus

Teollisuus- rakennus

Varasto- rakennus

Maatalous- rakennus

Muu rakennus

2009 13 kpl 1 kpl 1 kpl 5 kpl 1 kpl 3 kpl 2 kpl 2010 1 kpl 1 kpl 3 kpl 1 kpl 2 kpl 3 kpl

Taulukko 4. Pelastetut arvot onnettomuuksissa (Kauhavan kaupungin turvallisuussuun-

nitelma 2011, 14).

Pelastetut arvot Henkilövahingot Omaisuusvahingot Tehtävien

lukumäärä Vaarassa olleet (lkm)

Pelastetut (lkm)

Evakuoidut (lkm)

Uhatut arvot (€)

Pelastetut arvot (€)

Omaisuus-arvoista pelastettu (%)

2009 419 57 8 2 12.431.671 11.662.000 94 2010 471 52 8 7 3.793.320 3.493.270 92

Taulukko 5. Onnettomuusvahingot (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011,

15).

Onnettomuusvahingot Henkilövahingot Omaisuusvahingot Tehtävien

lukumäärä Kuolleet (lkm)

Loukkaan- tuneet (lkm)

Rakennus- ja irtaimisto- vahingot (€)

Muut vahingot (€)

Keskeytys- vahingot (€)

Palanut maasto- pinta-ala (m²)

2009 419 7 38 706.320 66.821 0 10.310 2010 471 1 30 202.300 97.850 0 6.229

Taulukko 3 kertoo rakennuspalojen määrän vuosina 2009 ja 2010. Lisäksi rakennuspa-

lot on luokiteltu eri käyttötavan mukaisesti. Vuonna 2009 rakennuspaloja oli 13 kappa-

letta, kun taas vuonna 2010 ainoastaan 1 kappale. Taulukko 4 sisältää pelastustoimen

kaikki tehtävämäärät vuosina 2009 ja 2010 sekä niihin liittyvät henkilö- ja omaisuusva-

hingot. Taulukon tulkinnan mukaan vuosien välillä on ollut yli 8 miljoonan euron ero

30

uhattuina olleiden omaisuusvahinkojen suhteen. Omaisuusarvoista on pelastettu vuo-

sina yli 90 prosenttia. (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011, 14.)

Todelliset onnettomuusvahingot on luokiteltu taulukossa 5. Taulukko sisältää tiedot

todellisista henkilö- ja omaisuusvahingoista. Kuolleiden määrä onnettomuuksissa on

ollut 2009 vuonna 7-kertainen vuoteen 2010 verrattuna. Rakennus- ja irtaimistovahingot

ovat olleet yli 3-kertaiset. Tehtävien määrä on kuitenkin lisääntynyt 52:lla 2010 vuonna.

(Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011, 15.)

Taulukko 6. Laaditut pelastussuunnitelmat 2010 (Kauhavan kaupungin turvallisuus-

suunnitelma 2011, 15).

Pelastussuunnitelmat 2010 Kohde Kohteiden

luku-määrä

Laaditut ajantasai-set suunni-telmat

Laaditut päivittä- mättömät suunni-telmat

Laaditut suunni-telmat yht.

Laadin-ta-%

1. Sairaalat, vanhainkodit, hoitolaitokset jne.

27 23 3 26 96

2. Hotellit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet

10 5 5 50

3. Kokoontumis- ja liiketilat 73 44 1 45 62 4. Suurehkot tuotanto-, varasto- ja maataloustilat

46 22 22 48

5. Kohteet, joissa palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittelyä

13 3 1 4 31

6. Tilat, jotka on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla ja paloilmoittimella

13 10 10 77

7. Yritykset ja laitokset, joissa työntekijöiden määrä on vähintään 30

21 21 21 100

8. Asuinrakennukset tai rakennusryhmät, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa

150 93 93 62

Yhteensä 353 221 5 226 64 9. Tapahtumat, joissa on henkilö- tai paloturvallisuusvaara

6 6 100

Pelastussuunnitelmien laadintaa käsitellään taulukossa 6. Kohteet on jaoteltu eri pelas-

tussuunnitelmavelvollisten luokkiin, joita on 9 erilaista. Taulukosta huomataan, että

suunnitelmia on laadittu vaihtelevasti luokkien välillä. Yritykset ja laitokset, joissa

31

työntekijöiden määrä on vähintään 30, ovat laatineet suunnitelmansa 100-

prosenttisesti. (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelmia 2011, 15.)

Taulukko 7. Suoritettujen palotarkastusten määrät (Kauhavan kaupungin turvallisuus-

suunnitelma 2011, 15).

Palotarkastukset 2009 2010 Kohteiden

lukumäärä Suoritetut tarkastukset

Kohteiden lukumäärä

Suoritetut tarkastukset

Vuosittain palotarkastettavat kohteet

189 184 182 176

Asuinrakennusten ja niihin henkilöstö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavat kohteet

6700 670 6810 651

Muut tarkastukset ja katselmukset

- 90 196

Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma (2011, 15) korostaa palotarkastuksen yh-

deksi tärkeimmistä onnettomuuksien ehkäisyyn vaikuttavista toimenpiteistä. Palotarkas-

tuksia suoritetaan taulukon 7 mukaan Kauhavan alueella vuosittain noin 900 kappaletta.

Valistuksen osalta todetaan, että se tavoittaa vuosittain noin 2000 kuntalaista.

4.3 Tavoitteet ja mittarit

Turvallisuussuunnitelma laadittiin painopistealueittain matriisimuotoiseen taulukkopoh-

jaan. Matriisien sarakkeet sisältävät kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet tavoit-

teen saavuttamiseksi tai sen suuntaan etenemiseksi, ajoituksen, yhteistyötahot, vastuu-

henkilön sekä seurannan ja sen välineet. Matriisit on sijoitettu turvallisuussuunnitelman

liiteosiossa. (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011, 21.)

32

Kuva 5. Syrjäytymisen ehkäisy ja päihteiden käyttöön puuttumisen painopistealue (Tur-

vallisuusmatriisit 2011, 11).

Kuvassa 5 on esitetty pelastuslaitoksen rooli syrjäytymisen ehkäisyn ja päihteiden käyt-

töön puuttumisen painopistealueella. Palokuolemien ja muiden onnettomuuksien vähen-

tämiseksi toimintana määritellään valistustoiminta. Seuranta perustuu pitkälti PRON-

TOn tuottamaan tietoon. Toisena tavoitteena on turvallisten olosuhteiden tuottaminen

ongelmaryhmien asumiselle ja heidän naapureilleen. Tähän keinona määritellään turval-

lisuusselvityksen vaatiminen kohteilta, jolloin päämääränä on sprinklauksen saaminen

kyseisiin kohteisiin, jollei muilla toimenpiteillä saavuteta riittävää turvallisuustasoa.

(Turvallisuusmatriisi 2011, 12.)

33

Kuva 6. Tapaturmien ehkäisyn painopistealue (Turvallisuusmatriisit 2011, 15).

Tapaturmien ennaltaehkäisyssä on pelastuslaitokselle useita tavoitteita. Kohderyhmät

vaihtelevat ikäihmistä hoidettaviin sekä myös työpaikkoihin. Palotarkastuksilla pyritään

havainnoimaan erilaisia riskejä, jotka liittyvät tapaturmiin. Mielenkiintoista tapaturmien

osalta on se, että myös palokuolemien ehkäisy luetaan niihin. Merkittävä palokuolemien

vähentäminen on iso tavoite hoidettavien, ikäihmisten sekä myös tavallisten kuntalais-

ten osalta. Tähän pyritään vaikuttamaan rakennusvaiheessa ottamalla paloturvallisuus-

asiat entistä tarkempaan huomioon. Hoitolaitoksilta vaaditaan turvallisuusselvitys, jonka

perusteella tehdään tarvittavat johtopäätökset. Mittarit perustuvat hyvin pitkälti tässäkin

painopistealueessa PRONTOn ja Merlotin tuottamiin tilastoihin. (Kuva 6.)

34

Kuva 7. Liikenneturvallisuuden edistämisen painopistealue (Turvallisuusmatriisit 2011,

26).

Seuraavana painopistealueena pelastustoimen osalta käsitellään liikenneturvallisuuden

edistämistä. Matriisin mukaan väestön liikenneturvallisuuden lisäämiseen vaikutetaan

erilaisten valistustapahtumien kautta (Kuva 7). Liikenneturvallisuutta edistetään myös

palokuntanuorisotyössä, sillä Kauhavalla nuorison liikenneonnettomuudet ovat tilasto-

jen mukaan varsin yleisiä. (Turvallisuusmatriisit 2011, 13.)

Kuva 8. Sääilmiöiden aiheuttamat turvallisuusuhat (Turvallisuusmatriisit 2011, 32).

35

Viimeisenä painopistealueena turvallisuusmatriiseissa käsitellään sääilmiöiden aihe-

uttamat turvallisuusuhat (Kuva 8). Kohderyhmien osalta on tavoitteena varautua myrs-

kytuhoihin. Toiminnan osalta mainittakoon, että palotarkastukset sekä pelastussuunni-

telmat merkitsevät paljon tavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi palotarkastajien

tulisi kiinnittää eläinmaatilojen palotarkastuksissa huomiota siihen, että pelastussuunni-

telmassa on huomioitu varavoiman järjestäminen sähkökatkotilanteessa. Seuranta pai-

nottuu Merlot-palotarkastusohjelmaan. (Turvallisuusmatriisit 2011, 32.)

36

5 LAADUKKAAN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN MENESTYSTEKI-

JÄT

Sisäasiainministeriö on julkaissut useita eri raportteja turvallisuussuunnittelun kehittä-

miseksi. Siihen, millainen turvallisuussuunnitelman tulisi olla, ei ole kehitetty yhtä oi-

keaa mallia eikä se ole tarpeellista kuntien erilaisuuden takia. Tässä luvussa on tuotu

esille asioita, jotka ovat toimeenpantu turvallisuussuunnitelmissa pelastuslaitoksen toi-

mesta. Lisäksi korostetaan asioita, jotka tulee sisäasiainministeriön mukaan ottaa huo-

mioon paikallisella tasolla. Sisäasiainministeriö on luonut turvallisuussuunnittelun ke-

hittämisraportteja vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2011 on julkaistu raportit ”Turvalli-

suusyhteistyöllä tuloksia” ja ”Pelastuslaitosten osallistuminen sisäisen turvallisuuden

ohjelman toimeenpanoon”. Seurannan ja arvioinnin osalta julkaistiin vuonna 2009 ra-

portti ”Poikkihallinnollisen turvallisuustyön arviointi ja mittaaminen”.

Laadituissa kehittämisraporteissa tulee kuitenkin muistaa, että useat saatavilla olevat

koti- ja ulkomaiset turvallisuussuunnittelun mallit ja suositukset on laadittu kaupunkeja

silmällä pitäen. Toisaalta, vaikka tiettyä hyvää käytäntöä olisikin testattu menestyksek-

käästi maaseutumaisella alueella, ovat maaseutumaiset alueet hyvin erilaisia keskenään.

Kehittämiskohteisiin ja toisten alueiden turvallisuussuunnitelmista saatuihin ideoihin

tulee siis suhtautua varauksellisesti ja selvittää tarkkaan niiden toteutumiskelpoisuus

omalla alueella ennen niiden toteuttamista omissa hankkeissa. (Rikoksentorjuntaneu-

vosto 2008.)

”Paikallista turvallisuussuunnittelua ohjaa valtakunnallinen ohjaus- ja seu-

rantaryhmä, jossa on laajasti edustettuna eri viranomaisia, järjestöjä ja

muita toimijoita. Ohjaus- ja seurantaryhmä päätti 18.1.2011 valmistella

arvion turvallisuussuunnittelun tilanteesta olemassa olevan tiedon pohjal-

ta. Keskeinen tiedonlähde arvioinnissa on ollut Rikoksentorjuntaneuvos-

ton ylläpitämä verkkosivu turvallisuussuunnittelu.fi.” (Sisäasiainministeriö

2011a, 1.)

37

5.1 Pelastuslaitosten sisäistä turvallisuutta edistävät toimet

Pelastuslaitokset ovat osallistuneet monella eri tavalla sisäisen turvallisuuden ohjelman

toimeenpanoon. Osa pelastuslaitosten toimenpiteistä on projekteja, osa toimenpiteitä ja

osa käytäntöjä. Esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi pelastuslaitokset ovat osallis-

tuneet Tulipysäkkitoimintaan, joka on monialainen varhaisen puuttumisen toimintamal-

lia. Toiminta on laajentumassa yhä useammalle pelastuslaitokselle. (Sisäasiainministe-

riö 2011b, 32.)

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden varmistamiseen ovat useat pelastus-

laitokset kiinnittäneet huomiota. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella toimii kattava

paloasemaverkosto, jolla saavutetaan 30 minuuttiin lähes kaikki alueet. Lisäksi lähes

kaikilla paloasemilla toimii ensivasteyksikkö sopimusperusteisesti. (Sisäasiainministe-

riö 2011b, 32.) Lausuntokierroksella olevan uuden toimintavalmiusohjeen toimintaval-

miusaikojen suhteen on kiinnitetty huomiota siihen, että jatkossa tulee Etelä-

Pohjanmaalla säilyttää nykyinen kattava paloasemaverkosto, jotta ohjeen mukaiset ajat

saavutetaan vaaditussa ajassa.

Omatoimisen varautumisen kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaalla tuetaan kuntien valmius-

suunnittelua. Varautumisen koordinoimisessa ja ohjaamisessa pelastuslaitoksella on

nimetty vastuuhenkilö, joka toimii tehokkaasti yhteistyössä kuntien kanssa. Suomen

Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa alueella vuo-

sittain talojen turvallisuuspäälliköille osoitettuja kursseja. Useat pelastuslaitokset valvo-

vat palotarkastuksen ja pelastussuunnitelmien ohjaamisen yhteydessä omatoimisen va-

rautumisen toteutumista pelastuslain edellyttämällä tavalla (Mt., 6). Erityistä huomiota

on saanut Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Turvakanava-hanke, joka on toteutettu yhteis-

työssä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Hanke koostuu turvallisuuden tietopankista ja

turvallisuusviestin lähettämisestä.

”Jokilaaksojen pelastuslaitos pyrkii turvallisuusviestinnässään laadukkaa-

seen ja vaikuttavaan työhön. Tätä varten on määritelty selkeät kohderyh-

mät, joille turvallisuusviestintää ensisijaisesti tarjotaan. Jokilaaksoissa pu-

hutaan elinkaarimallista, jossa pääpaino on lapsissa ja nuorissa. Pelastus-

38

laitos pyrkii vaikuttamaan ihmisiin elämän eri vaiheissa seniorivuosiin

saakka eri teemojen kautta.” (Sisäasiainministeriö 2011b, 7.)

Suuronnettomuuksia varten harjoitellaan pelastuslaitoksella alueen riskien mukaisesti.

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan alueella on kolme SEVESO- eli suuronnettomuuskoh-

detta. Jatkossa tulisi yhä enemmän kiinnittää huomiota normaaliolojen häiriötilanteisiin

ja niiden johtamiseen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman yhtenä painopistealueena ovat

sääilmiöiden aiheuttamat turvallisuusuhat, jotka on myös valittu Kauhavan turvallisuus-

suunnitelman painopistealueeksi. Sääilmiöiden aiheuttamien onnettomuuksien johtami-

nen on koettu hyvin haastavaksi esimerkiksi tilannekuvan ylläpitämisen kannalta. Tällä

hetkellä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtamisen apuvälineet tilannekuvan yllä-

pidon suhteen ovat varsin rajalliset, ja tämän vuoksi tilanteita tulee harjoitella useam-

min. Harjoitusten pohjalta saadaan arvokasta tietoa pelastustoiminnan johtamisen kehit-

tämiselle sekä kuntien roolien parantamiselle häiriötilanteiden aikana.

Onnettomuuskeskus julkaisi vuoden 2010 heinä - elokuun rajuilmojen tutkintaselostuk-

sen. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan pelastustoimen toiminta rajuilmojen osalta

osoitti, että johtamisvalmius laajoissa tilanteissa oli paikoin hyvinkin puutteellista. On-

nistuneen johtamisen ja päätöksenteon edellytyksenä todettiin olevan ajantasainen tilan-

nekuva. (Onnettomuustutkintakeskus 2010, 4.) Pelastuslaitokset huolehtivat rajuilmojen

aikana pelastustoiminnasta omilla alueillaan, mutta eivät raportoineet tilanteista tai toi-

menpiteistä eteenpäin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämän vuoksi valtakun-

nallisen tilannekuvan ylläpitäminen oli käytännössä mahdotonta. Tutkintaselostus ko-

rostaa laajojen tilanteiden pelastustoiminnan johtamisharjoittelun merkitystä.

Viranomaisten tulisi sisäasiainministeriön (2011b, 30) mukaan laatia yhteinen suuron-

nettomuuksien ja ympäristötuhojen riskianalyysi. Sisäasiainministeriö toteaa, että laajaa

viranomaisten yhteistä riskianalyysiä ei ole vielä laadittu. Osa pelastuslaitoksista on

laatinut omia riskianalyysejä palvelutasopäätöksen laatimisen yhteydessä. Esimerkiksi

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen riskianalyysi on päivitetty vuonna 2009. Riskiana-

lyysi sisältää sekä alueelliset että kohderiskit. Nämä riskianalyysit tuottavat arvokasta

tietoa turvallisuussuunnittelun valmistelutyöhön. Etelä-Pohjanmaalla on luotu kemikaa-

likartoitus, joka sisältää eri kuntien riskit mahdollisten kemikaalionnettomuuksien osal-

39

ta. Riskianalyysin pohjalta kemikaalikalustoa on päivitetty vastaamaan nykypäivän

riskejä.

Sisäasiainministeriön (2011b, 13) mukaan pelastuslaitokset ovat osallistuneet monilla

eri alueilla tiiviisti turvallisuussuunnitelman eri vaiheisiin. Esimerkiksi Jokilaaksojen

pelastuslaitos on ollut aktiivisesti laatimassa alueelle seutukunnallisia turvallisuussuun-

nitelmia, joista yhdessä pelastuslaitos on ollut johtoryhmän puheenjohtajana. Lisäksi

Satakunnan pelastuslaitos ja poliisilaitos ovat tehneet aloitteen kuntajohdolle turvalli-

suussuunnittelun tehostamiseksi. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella seutu-

kunnallisissa sekä kunnallisissa työryhmissä on ollut pelastuslaitoksen edustaja lähim-

miltä asemilta tarpeen mukaisesti. Sisäasiainministeriö toteaa julkaisussaan (2011a, 35),

että Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella useiden kuntien turvallisuussuunnittelu

ei etene. Haasteena ovat erityisesti asukasluvultaan pienet kunnat, joissa resurssien puu-

te näkyy turvallisuussuunnittelun hitaassa etenemisessä. Useilla pelastuslaitoksilla on

omat yhteyshenkilönsä kuntiin turvallisuussuunnittelussa, aivan kuten valmiussuunnitte-

lussa. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella tulisi turvallisuussuunnittelun antaa

vastuualueeksi ainakin yhdelle tai useammalle henkilölle, joilla löytyy kiinnostusta ja

tietoa koskien kuntien turvallisuussuunnittelun tukemista. Muilla alueille pelastustoimi

on saanut turvallisuussuunnittelutyön vetovastuun, ja tämä on tärkeä lisäetu pelastus-

toimen arvostukselle.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen mukaan edustaja liittyy turvallisuussuunnitteluun

tarpeen mukaisesti. Lähtökohtaisesti jokaisen kunnan turvallisuussuunnittelu kaipaa

pelastustoimen läsnäolon. Pelastuslaitos voi pienellä työmäärällä tuottaa laadukasta ti-

lastotietoa turvallisuustilanteen nykytilasta. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Hel-

singin pelastuslaitos, joka pyrkii parhaimmillaan integroimaan kaupungin turvallisuus-

ohjelmaa ja sisäisen turvallisuuden ohjelmaa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäi-

sytyöhön. Tämän pohjalta on valmistunut muuan muassa selvitys ”Onnettomuuksien

ehkäisytarpeiden tunnistamisesta” Helsingin pelastuslaitoksen alueella. (Sisäasiainmi-

nisteriö 2011b, 15.)

Erityiskohteiden turvallisuus kaikissa tilanteissa tulee varmistaa osana paikallista turval-

lisuussuunnittelua. Tämä koskee esimerkiksi kouluja, hoitolaitoksia sekä kunnan infra-

struktuurin kannalta tärkeitä kohteita. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä vaati

40

vuonna 2008, että jokaisella oppilaitoksella tulee olla päivitetty turvallisuussuunni-

telma. Se sisältää perinteisten onnettomuusriskien osalta myös uudet uhkat, joita ovat

esimerkiksi tapahtuneet kouluammuskelut. (Sisäasiainministeriö 2011a, 15.)

Etelä-Pohjanmaalla erityiskohteet on auditoitu Merlot-palotarkastusohjelman avulla

muutaman vuoden ajan. Auditoinnista on ollut merkittävästi apua nykyisen valvonta-

suunnitelman laadinnassa, jolla pyritään tunnistamaan entistä paremmin riskikohteet.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella on poliisilla mahdollisuus ottaa kantaa pelas-

tuslaitoksen ohjeistukseen sekä valmiisiin pelastussuunnitelmapohjiin (Sisäasiainminis-

teriö 2011b, 16.) Tämä on yhteistyön kannalta erityisen tärkeää, koska esimerkiksi oppi-

laitoksen turvallisuussuunnitelmissa on myös poliisin asiantuntemus merkittävä esimer-

kiksi uhkatilanteiden varautumisessa ja toiminnassa niiden sattuessa. Etelä- Pohjan-

maan pelastuslaitoksen alueella olisi myös järkevää tehostaa yhteistyötä poliisin kanssa

ja laatia valmiita turvallisuussuunnitelmapohjia oppilaitoksille.

Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen on yksi tulevaisuuden kasvavista

haasteista. Monilla pelastuslaitoksilla erityisryhmien asumisturvallisuuden parantami-

nen on ollut yksi paikallisen turvallisuussuunnittelun kulmakivistä. Päijät-Hämeen pe-

lastuslaitoksen alueella tähän asiaan on pyritty vaikuttamaan eri viranomaisten yhteisillä

tarkastuksilla esimerkiksi alkoholiriippuvaisten asuinrakennuksiin (Sisäasiainministeriö

2011b, 23). Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelmassa korostetaan erityisryhmien

asumisturvallisuuden merkitystä, ja siihen pyritään vaikuttamaan jo rakennuslupavai-

heessa sekä palotarkastuksen yhteydessä. Pelastuslaitoksen tulisi järjestää kuntien sosi-

aalitoimelle entistä enemmän koulutusta erityisryhmien paloturvallisuuden osalta. Eri-

tyisesti kotipalvelu- ja sairaanhoitohenkilöstölle annettava turvallisuuskoulutus on hyvin

tärkeää.

Sisäasiainministeriön (2011b, 24) julkaisussa mainitaan, että Etelä- Pohjanmaan pelas-

tuslaitoksen mukaan sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaiset tehtävät poikkihallin-

nollisena toimintana eivät toteudu ilman päätoimista koordinaattoria. Kokemukset pe-

rustuvat aiemmin mainittuun ”Ehkäise tapaturmat –hankkeeseen”, jossa pelastuslaitos

on ollut aktiivisesti osallisena. Ratkaisuna tähän voisi hyvinkin olla se, että pelastuslai-

tos antaa tietyn työntekijän vastuulle turvallisuussuunnittelun aivan kuten se on tehnyt

esimerkiksi varautumisen suhteen. Etelä-Pohjanmaan kunnissa turvallisuussuunnittelu

41

on edennyt täsmälleen juuri niissä kunnissa, missä ”Ehkäise tapaturmat –hankkeen”

koordinaattori on ollut johtamassa johtoryhmän työskentelyä. Miksi tämä koordinaattori

ei voisi olla joissakin johtoryhmissä pelastustoimen edustaja? Valtakunnallisesti pelas-

tuslaitos johtaa yhä useamman turvallisuussuunnittelun johtoryhmän työskentelyä.

Yritysten pelastussuunnitelmien päivittäminen ja täydentäminen kuuluu pelastustoimen

lakisääteiseen neuvontaan, ja näitä valvotaan palotarkastuksilla. Kauhavan kaupungin

turvallisuussuunnitelmassa (2010, 15) tilastoista selviää, että yrityksissä ja laitoksissa on

laadittu pelastussuunnitelmia varsin kattavasti. Suurten tuotanto, varasto- ja maatalous-

tilojen osalta pelastussuunnitelman laatimisprosentti on alle 50 prosenttiyksikköä. Olisi

hyvin tärkeää, että pelastussuunnitelmien laadintaprosentit olisivat lähellä 100 prosent-

tiyksikköä, koska lakisääteinen laatimisvelvoite on ollut jo voimassa useamman vuoden.

On selvää, että hyvin laadittu ja ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma lisää yritystoi-

minnan turvallisuutta ja tätä kautta kilpailukykyä. Pienen kunnan infrastruktuurin kan-

nalta keskisuuri yritys on merkittävä taloudellinen tekijä myös kunnan taloutta ajatellen.

5.2 Seuranta ja arviointi

Seuranta- ja arviointivaihe on turvallisuussuunnitteluprosessin yksi haastavimmista vai-

heista. Jatkuvalla seuralla ja arvioinnilla saadaan arvokasta tietoa siitä, kohdentuuko

turvallisuustyö oikeisiin kohteisiin ja onko eri toimijoiden yhteistyö kuinka tuloksellis-

ta. Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelman suurimpana haasteena koetaan juuri

prosessin viimeinen vaihe (kaupunginjohtaja Harri Mattilan sähköpostikirje 18.2.2011).

Sisäasiainministeriön asettama työryhmä päätyi seurannan ja arvioinnin osalta turvalli-

suussuunnittelun työkalun ARTUn käyttöön sekä itsearvioinnin suorittamiseen. ARTU

on Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen (VTT) kehittämä Internet -pohjainen ohjelma

uhkien kartoittamiseen ja arvioimiseen. (Sisäasiainministeriö 2009, 14.) Kauhavan kau-

pungin turvallisuussuunnitelman laadintavaiheessa on hyödynnetty ARTUn käyttöä.

Seurannan ja arvioinnin osalta ARTUn todetaan olevan raskas ohjelma, jonka käyttämi-

nen vaatii paljon työtä.

Ohjelma on tarkoitettu paikallista turvallisuussuunnittelutyötä tekevien henkilöiden tu-

eksi heidän kartoittaessaan alueellisia turvallisuusuhkia. Ohjelman päätarkoitus on kerä-

42

tä yhteiseen tietokantaan sellaisia uhkatekijöitä, jotka vaativat hallintorajat ylittävää

yhteistyötä viranomaisten välillä uhkien hallitsemiseksi. Keskustelu työn eri vaiheissa

on keskeistä, jotta monimutkaisten ongelmien taustat ja parhaat hallintakeinot sekä -

suunnitelmat voidaan selvittää. (Sisäasiainministeriö 2009, 14 – 15.)

Turvallisuustyön itsearviointityökalu on toiminnan kehittämisen menetelmä, jolla arvi-

oidaan organisaation toimintatapoja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. ”Itsearvi-

oinnin avulla voidaan selvittää toiminnallisia kehittämiskohteita ja prosessin eri osa-

alueiden toimivuus sekä yhteistyön rakenteet ja organisointi. Esille nousseiden kehittä-

miskohteiden perusteella voidaan suunnitella varsinaiset kehitystoimenpiteet. Itsearvi-

ointia tulisi hyödyntää paikallisessa turvallisuussuunnittelussa ennen kaikkea johtami-

sen apuvälineenä.” (Sisäasiainministeriö 2009, 16.) Itsearviointityökalun avulla saadaan

vaivattomasti tietoa yhteistyön toimivuudesta, ja se on näin ollen paljon kevyempi työ-

kalu kuin esimerkiksi ARTU-ohjelma.

Sisäasiainministeriö (2009, 24 – 30) on koonnut julkaisuun esimerkkejä turvallisuus-

suunnittelussa käytettävistä mittareista seurannan ja arvioinnin osalta. Huomioitavaa on,

että mittarit ovat esimerkkejä, ja näin ollen ne eivät välttämättä sovi kaikkiin tilanteisiin

automaattisesti. Pelastustoimen osalta mittareista nousee esille PRONTO. Teoksessa

käytettävät PRONTOn mittarit vastaavat täysin Kauhavan kaupungin turvallisuussuun-

nitelmassa käytettäviä mittareita.

PRONTOn tuottamien tietojen luotettavuutta on usein arvioitu pelastusalan keskuudes-

sa. Otettaessa tilastotietoja PRONTOssa tulisi aina pyrkiä arvioimaan myös niiden re-

liabiliteetti. Reliabiliteetin tarkoituksena on ilmaista, miten luotettavasti ja toistuvasti

käytetty mittari mittaa haluttua ilmiötä. Esimerkiksi Kauhavan kaupungin turvallisuus-

suunnitelmassa mainitaan, että vuonna 2009 palokuolleiden määrä oli 3, kun taas seu-

raava vuonna se putosi 0 kappaleeseen. Lisäksi suunnitelmassa todetaan, että Kauhavan

alueella kuolee tulipaloissa keskimäärin 1 vuodessa. Tämän todetaan olevan noin kaksi

– kolminkertainen määrä asukaslukuun. (Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma

2011, 5 ja 14.) Ongelmaksi tässä tilastoanalyysissä muodostuu se, että sen reliabiliteet-

tia ei ole arvioitu. Tilastotiedot palokuolemista on otettu kahden vuoden ajalta, ja palo-

kuolemien pienen lukumäärän vuoksi määrät eivät kerro tilastotieteellisesti juuri mitään.

43

Turvallisuussuunnitelman toimintaympäristön analyysissä käytetyt PRONTOn tilas-

tot on otettu aivan liian lyhyeltä aikaväliltä, jotta niiden perusteella voitaisiin tehdä

merkittäviä johtopäätöksiä. Esimerkiksi yksi palokuolema vuodessa Kauhavan alueella

nostaa tilastot huippuun koko valtakunnan palokuolemiin verrattuna. Reliabiliteetin

saavuttamiseksi tulevat tilastot suhteuttaa tiettyyn asukaslukuun ja ne tulee ottaa riittä-

vän laajalta aikaväliltä, jotta niiden perusteella voidaan tehdä todellisia johtopäätöksiä.

Palopäällystöliiton vuodesta 2008 alkaneen paloturvallisuusseurannan kehittämishank-

keen pohjalta on PRONTOon saatu arvokkaita mittareita pelastuslaitoksen paloturvalli-

suusseurannan kehittämiseksi. Häkkisen artikkelin (2011a, 12) mukaan tunnuslukujen

arvot kuuluvat olennaisena osana pelastuslaitosten riskienhallintatyöhön. PRONTOon

luotujen työkalujen avulla pelastuslaitokset voivat jatkossa vertailla omia onnettomuus-

tilastojaan valituilla tunnusluvuilla aiempien vuosien tasoon, valtakunnallisiin onnetto-

muusmääriin ja samankaltaisiin laitoksiin. Vertailukohtia voi käyttäjä halutessaan muut-

taa itselleen sopivaksi. Pelastuslaitosten riskienhallintatyötä tullaan jatkossa edesautta-

maan vierailulla, joissa esitellään Suomen Palopäällystöliiton hankkeen sisältöä ja työ-

kaluja sekä suunnitellaan mittariston käyttöä vierailun kohteena olevassa pelastuslaitok-

sessa.

Hanke on loistava kehitysaskel pelastuslaitoksen riskienhallinnan kehittämiselle. Sen

avulla PRONTOsta saadaan helposti korkean reliabiliteetin omaavaa tilastotietoa. Tätä

tietoa tulee jatkossa hyödyntää myös alueellisissa ja paikallisissa turvallisuussuunnitel-

missa. Suomen Palopäällystöliitto on julkaissut pelastuslaitokset.fi-sivustolle manuaale-

ja PRONTOn uusien mittareiden käyttöön. Esimerkiksi toimintaympäristön analyysin

tuottamiselle on laadittu kattava manuaali pelastustoimen tunnuslukujen laskennan, tul-

kitsemisen ja käytön ohjeista. Häkkinen (2011b, 3) toteaa, että monet toimintaympäris-

tön mittarit ovat sellaisia, että pelastustoimen suoranaiset vaikutusmahdollisuudet niihin

ovat hyvin rajalliset. Niiden muuttaminen ei myöskään olennaisesti kuulu pelastustoi-

men ydintehtäviin. Tunnusluvut antavat kuitenkin kuvan siitä, millaisessa toimintaym-

päristössä pelastuslaitos toimii, ja niiden perusteella voidaan arvioida, miltä osin aiheu-

tuneiden vahinkojen tunnuslukujen muutokset ovat seurausta toimintaympäristön muu-

toksista.

44

Pelastustoimen mittarit soveltuvat siis pääasiassa onnettomuuksien ehkäisyn ja yritys-

toiminnan turvaamisen painopistealueelle. Sisäisen turvallisuuden toisessa ohjelmassa

on mainittu samat mittarit, kuin aikaisemmin mainitussa sisäasiainministeriön vuonna

2009 valmistuneessa raportissa. Pelastustoimen kannalta merkittävä mittari on Tervey-

den ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain julkaisema tapaturmakatsaus pelastus-

alueittain. Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelman toimintaympäristön analyy-

sissä on käytetty vuoden 2010 pelastusaluekatsauksen tilastoja. Pelastusaluekohtaiset

tapaturmakatsaukset tarjoavat kuntakohtaista tietoa alueen tapaturmatilanteesta ja ver-

tailutietoa koko maan tilanteeseen. Raportti sisältää myös keskeiset ehdotukset merkit-

tävien tapaturmien torjumiseksi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2011) korostaa seuraavia asioita koskien tapaturma-

katsausraportteja:

• Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikalli-

sissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä.

• Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhden puheen-

vuoron aiheeksi valitaan tapaturmat alueella.

Lisäksi THL tuo esille, että myös näiden tapaturmaraporttien sisältämää tietoa tulee

arvioida kriittisesti. On hyvin tärkeää pohtia tietojen luotettavuutta. Jos luotettavuudessa

havaitaan alueellisesti jokin ongelma, tulisi THL: n mukaan miettiä keinoja tilastotieto-

jen laadun parantamiseksi. Tämän vuoksi THL kaipaa paljon palautetta koskien tapa-

turmakatsauksia, jotta tiedonhankinnassa voidaan tulevaisuudessa kiinnittää huomiota

oikeisiin asioihin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.)

45

5.3 Kohti laajempaa tehtäväkenttää

Kuva 9. Kunnan turvallisuuden näkökulmat (Haiko 2011).

Kunnan turvallisuus koostuu monesta osatekijästä, joista viranomaisten turvallisuuspal-

velut ovat yksi tärkeä osa sitä, mutta ei kuitenkaan ainoa. Kunnan on turvallisuuden

ylläpitämiseksi kiinnitettävä huomiota myös muihin tärkeisiin asioihin. Pelastustoimes-

sa tulisi arvioida sitä, mitkä ovat sen vaikutusmahdollisuudet ajatellen kuntien koko-

naisturvallisuutta. (Kuva 9.)

46

Kuva 10. Pelastuslaitoksen kehittymisvaatimukset (Haiko 2011).

Pelastuslaitoksen koetaan selviytyvän nykyisin pelastuslain vaatimustasosta esimerkiksi

onnettomuustehtävän hoitamisen ja sen ehkäisen suhteen varsin hyvin. Jatkuvassa kehit-

tyvässä yhteiskunnassa pelastustoimi on tulossa johtamisen osalta suureen haasteeseen.

Haasteena on tuottaa omistajille eli kunnille ja sen asukkaille lisäarvoa tukitoiminnoilla.

Kuntien ja koko yhteiskunnan vaatimustaso turvallisuuspalvelujen osalta on suurempi

kuin pelkästään pelastuslain edellyttämät perustehtävät. Johtamisen haasteet kasvavat,

mutta samalla saadaan tuotettua yhä tehokkaampaa hyötyä kunnille. Pelastustoimen

osaamisella ja ammattitaidolla on varsin merkittävä vaikutus kuntien yleiselle kehitty-

miselle. (Kuva 10.)

Lisäarvojen tuottaminen omistajille tukee myös pelastustoimen strategian 2015 visiota.

Sen tavoitteena on motivoitunut ja osaavaa henkilöstö, joka torjuu uhkia asiakkaiden

tarpeita vastaavalla tavalla. Lisäksi tavoitteena tulee olla taloudellisesti tuotetut palvelut

ja hyvä kumppanuusverkosto. (Ruuska 2011.) Suomen Kuntaliiton linjaus vuonna 2010

pelastustoimen kehittämiseksi sisälsi kohdan, jossa pelastuslaitoksiin kohdistetaan toi-

veita tuottavuuden parantamisessa. Tällä pyritään saamaan pelastuslaitoksissa turvalli-

suutta entistä enemmän arjen työksi. (Haiko 2011.)

47

Kuva 11. Pelastustoimen kehittämistarpeet (Lokka 2011).

Esimerkiksi Etelä- Savon pelastuslaitos on osallistunut maakunnallisen turvallisuus-

suunnitelman laatimiseen sekä ollut vahvasti mukana tukemassa kuntia myös paikalli-

sella tasolla. Pelastuslaitos näkee, että kehitystarpeita on yhä runsaasti niin turvallisuus-

kuin valmiussuunnittelun osalta. (Kuva 11). Kehitystarpeet tulivat yhä enemmän esille

vuoden 2010 Asta- ja Veera-myrskyjen takia. Uudenlaisia kehitystarpeita pelastustoi-

mea koskien syntyy tulevaisuudessa varmasti lisää. Haikon (2011) mukaan Suomen

Kuntaliiton vuonna 2010 tekemän linjauksen mukaisesti kunnat tulevat jatkossa tehos-

tamaan pelastuslaitosten omistajaohjausta.

48

6 POHDINTA

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnittelutyö-

tä pelastuslaitoksen näkökulmasta erityisesti seurannan ja arvioinnin suhteen. Työn poh-

jalta luodaan kehityssuunnitelma, joka sisältää keskeisiä asioita. Näihin asioihin pelas-

tuslaitoksen tulisi kiinnittää huomiota turvallisuussuunnittelun prosessien eri vaiheessa.

Kehityskohteet koskevat Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelmaa ja myös Etelä-

Pohjanmaan pelastuslaitoksen osallistumista alueelliseen ja paikalliseen turvallisuus-

suunnittelutyöhön.

Opinnäytetyön aihe kokonaisuudessaan oli varsin haastava, mutta toisaalta erittäin an-

toisa tekijälle. Työn kannalta merkittävää oli henkilökohtainen työkokemus Etelä-

Pohjanmaan pelastuslaitoksessa. Aiheeseen perehtyminen vaatii todella paljon aikaa,

koska erilaisia materiaalia turvallisuussuunnittelusta on tuotettua paljon, esimerkiksi

sisäasiainministeriön toimesta. Tämä sisäasiainministeriön tuottama materiaali on hyvin

laadukasta ja siksi erittäin luotettavaa. Opinnäytetöitä turvallisuussuunnittelun kehittä-

misestä pelastustoimen näkökulmasta katsottuna ei ole aikaisemmin laadittu.

Aihe alustettiin turvallisuussuunnittelun perusteilla, jotka tulevat hallitusohjelmista sekä

sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Uusi pelastuslainsäädäntö velvoittaa pelastusviran-

omaista osallistumaan sekä paikalliseen ja alueelliseen turvallisuusyhteistyöhön. Tur-

vallisuussuunnittelu on alkanut rikosten ehkäisyllä jo vuonna 1999, mutta varsinaisesti

se lähti käyntiin vasta toisen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistuttua. Turvalli-

suussuunnittelu on ollut pitkään kaukainen asia pelastuslaitoksille. Osa pelastuslaitok-

sista tuottaa nykyisin laadukasta turvallisuussuunnittelutyötä omalla alueellaan, tästä

esimerkkinä Etelä- Savon pelastuslaitos.

Turvallisuussuunnittelutyö on monilta osin strategista suunnittelutyötä, joten opinnäyte-

työssä käsitellään strategisen johtamisen perusteita sekä niihin liittyviä johtamisen haas-

teita. Turvallisuussuunnittelun organisaatio koostuu useasti eri viranomaisten, järjestö-

jen ja elinkeinoelämän edustajien kokoonpanoista, joten myös strategiseen johtamiseen

tulee kiinnittää huomiota. Nykyisin yhä useamman turvallisuussuunnittelun johtoryh-

män työskentelyä johtaa pelastustoimen edustaja. Jotta yhteistyö on tehokasta, toimivaa

49

ja jatkuvaa, tulee siihen uhrata resursseja melko paljon. Turvallisuussuunnittelu on

jatkuvaa työtä kuntien osalta. Kehityksessä tulee pysyä mukana, ja osaltaan myös toi-

mintaympäristö kokee jatkuvaa muutosta. Tällä hetkellä sisäasiainministeriössä on val-

misteilla uusi sisäisen turvallisuuden ohjelma. Ohjelma tulee osaltaan tuomaan uutta

tietoa turvallisuussuunnitteluun. Uusi sisäisen turvallisuuden ohjelma tulee ottaa huo-

mioon toimintaympäristön uudelleentarkastamisen yhteydessä.

Aiheen rajaus oli myös todella haastavaa, sillä aihe käsittelee usean eri viranomaisten ja

myös yksityisen sektorin yhteistyötä. Rajaus tulikin koskemaan pelastuslaitoksen osal-

listumista ja ennen kaikkea sitä, millä keinoilla pelastuslaitos voi edesauttaa turvalli-

suussuunnittelun kehittämistä paikallistasolla.

6.1 Johtopäätökset

Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma on laadittu laajalla työryhmäkokoon-

panolla, johon on saatu mukaan myös järjestöt. Turvallisuussuunnitelmalle on perustettu

oma sivusto kaupungin Internet- sivustolle. Sivustolle olisi järkevää perustaa kansalai-

sille mahdollisuus antaa palautetta suunnitelmasta. Näin ollen toimintaympäristön tar-

kastamisen tai uudelleen analysoinnin seurauksena voidaan huomioita tehokkaasti kun-

talaisten antama palaute. Tiedottaminen on turvallisuussuunnittelun haasteellisin vaihe.

Johdon tulisi viestiä tehokkaasti turvallisuussuunnittelutyön etenemisestä niin kunnan

asukkaille kuin muille organisaatioille, jotka osallistuvat suunnitelman toimeenpanoon.

On hyvin tärkeää, että turvallisuussuunnitelmaa on hyväksytty kunnanvaltuustossa.

Vuosittaiset arvioinnit tulisi saattaa valtuuston tietoon, jotta myös heille muodostuu

oikeanlainen kuva sen hetkisestä turvallisuusprofiilista.

Turvallisuussuunnitelma on laadittu sisäasiainministeriön asettaman työryhmän ehdo-

tusten mukaisesti prosesseihin. Pelastuslaitoksen osalta valitut mittarit vastaavat sisäisen

turvallisuuden ohjelman ehdottamia mittareita. Mittareissa ja niihin liittyvässä toimin-

taympäristön analyysissä pelastuslaitoksen tulee antaa laadukkaampaa tietoa. Turvalli-

suussuunnitelman analyysiin käytetty aineisto on otettu aivan liian pieneltä aikajaksolta,

että niiden perusteilla voitaisiin tehdä merkittäviä johtopäätöksiä. Kuntaliitoksen vuoksi

aikavälin pidentäminen Kauhavan osalta vaatii suurta työtä, mutta esimerkiksi tulevan

toimintaympäristön analyysissä tämä asia voidaan korjata. Mittarit tulee myös suhteut-

50

taa tehokkaasti esimerkiksi koko valtakuntaan verrattuna. Kauhavan kaupunki on

asukasluvultaan sen verran pieni, että PRONTOn antamissa tiedoissa voi olla vuosien

välillä suuria vaihteluita ilman tehokasta suhteuttamista. Toimintaympäristön uuteen

analyysiin tulee käyttää PRONTOn uudistuneita mittareita, sekä Suomen Palopäällystö-

liiton laatimia manuaaleja tilastoseurannan parantamiseksi. Pelastuslaitos saa myös ar-

vokasta tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmakatsauksesta omalla pelas-

tusalueellaan. Kauhavan turvallisuussuunnitelmassa oli hyödynnetty tehokkaasti tapa-

turmakatsauksen tuottamaa tietoa.

Toimintaympäristön pohjalta Kauhavan turvallisuussuunnitelman painopistealueet oli

valittu sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti. Pelastuslaitoksen näkökulmasta

ajatellen painopisteistä puuttui onnettomuuksien ehkäisy, jota tosin oli sisällytetty osit-

tain tapaturmien ehkäisyn painopisteosioon. Kaikkia painopistealueita ajatellen pitäisi

turvallisuussuunnittelulla varmistaa valmiussuunnittelun olemassaolo ja päivittäminen,

jotta kunnan turvallisuus pystytään takamaan niin normaaliolojen, häiriötilanteiden ja

poikkeusolojen aikana. Tämä tavoite on siis koko turvallisuussuunnittelua koskeva.

Seuranta on turvallisuussuunnittelun haasteellisin vaihe. Sisäasiainministeriö ehdottaa

siihen ARTU- ja itsearviointityökalun käyttöä. Turvallisuussuunnittelutyöryhmä on ko-

kenut ARTU-ohjelman raskaaksi. Sisäasiainministeriön mukaan ARTUa tullaan kehit-

tämään, jotta se palvelisi tehokkaasti turvallisuussuunnittelun seurantaa ja arviointia.

Palautteen antaminen ministeriöön havaittujen ongelmien vuoksi on kehitystarpeita aja-

tellen tärkeää. Itsearviointityökalu on kevyempi ratkaisu, ja tämän vuoksi työryhmän

tulisi käyttää sitä ensin turvallisuussuunnitelman arviointiin ja pohtia sen jälkeen AR-

TUn käyttöä uudelleen. Turvallisuussuunnitelmassa on määritelty, että työryhmä raken-

taa vuosittain arviointikriteerien mukaisesti turvallisuusprofiilin. Näin ollen Kauhavan

turvallisuussuunnitelman seurannassa tulee käyttää hyödyksi vuosittaista turvallisuus-

profiilia.

Pelastuslaitokseen kohdistuvista kehitystarpeista suurimmaksi nousi osallistuminen pai-

kalliseen turvallisuusyhteistyöhön. Pelastuslaitoksen alueella monen kunnan turvalli-

suussuunnittelu ei etene sisäasiainministeriön julkaisemien seurantaraporttien perusteel-

la. Pelastuslaitoksen on tärkeää nähdä kunnan kokonaisturvallisuus, josta sen tuottamat

ydintehtävät ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Turvallissuunnittelun tukeminen ja ohja-

51

us kuuluu mielestäni tärkeimpiin tukitoimintoihin, joita pelastuslaitos pystyy tuotta-

maan omistajilleen eli kunnille. Pelastuslaitoksessa tulee viimeistään nyt ymmärtää

tuottavuushyödyn maksimoiminen kunnille. Kunnan hyvä turvallisuustilanne on etu itse

kunnalle ja myös pelastuslaitokselle. Yhteiskunnassa tapahtumat toimintaympäristön

muutokset asettavat uusia haasteita kuntien toiminnalle. Tämä osaltaan merkitsee sitä,

että erityisesti kunnallisen sektorien tulee tehostaa toimintaansa ja tuottavuutta. Rohke-

nen epäillä, että tulevaisuudessa tämä tulee koskemaan myös alueellisia pelastuslaitok-

sia. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että myös pelastustoimen pitää laajentaa omaa teh-

täväkenttäänsä ydintehtävien ympäriltä palvelemaan entistä tehokkaammin yhteiskun-

nan synnyttämiä tarpeita.

Kauhavan alueella todettiin olevan ongelma liian pieni osa-aikaisten määrä, jolla toi-

mintakyky riittää savusukellustehtäviä varten. Tämän nähtiin aiheuttavan ongelmia jos-

sain määrin pelastustehtävien suoritukseen. Pelastustoimen strategian 2015 yhden pää-

painopisteen mukaisesti tulee pelastuslaitoksen strategiassa ja suunnittelussa ottaa huo-

mioon henkilöstön määrä ja toimintakyky. Toiminta tulee suunnitella niin, että pelastus-

tehtävät voidaan suorittaa turvallisesti ja vaatimusten edellyttämillä tavoilla. Erityisesti

päiväsaikaan on henkilöstön määrä ongelma monella paloasemalla. Turvallisuussuun-

nittelun kautta osaltaan voidaan miettiä erilaisia keinoja sopimuspalokuntien henkilös-

tön määrän turvaamiselle.

Erityisryhmien asumisturvallisuuden noustessa yhä voimakkaammin esille pitäisi uuden

lain myötä tulleeseen poistumisturvallisuusselvitykseen kiinnittää erityistä huomiota.

Kauhavan turvallisuussuunnitelmassa todetaan hyvin, että suuntaustasona erityisryhmil-

le on automaattinen sammutuslaitteisto. Seurannassa olisi tärkeä vuosittain ottaa huo-

mioon sprinklattujen hoitolaitosten määrä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti

2015 vuonna hoitolaitoksista vähintään puolet on varustettu automaattisella sammutus-

laitteistolla. Erityisryhmien osalta pelastuslaitoksen on tärkeää kouluttaa kotisairaan- ja

sairaanhoitohenkilökuntaa säännöllisesti.

Sisäasiainministeriön vaatimusten mukaisesti jokaisella oppilaitoksella tulee olla päivi-

tetty turvallisuussuunnitelma, jossa normaalien onnettomuuksien lisäksi on huomioitu

erilaiset väkivalta- ja uhkatilanteet. Pelastuslaitoksen ja poliisin oli järkevää yhdessä

kehittää oppilaitoksille turvallisuussuunnitelmapohja sekä ohjeet, joissa molempien in-

52

tressit tulevat hyvin esille. Tällä vältetään päällekkäinen työ suunnitelmien laatimi-

sessa, ja myös oppilaitosten turvallisuussuunnittelu helpottuu nykyisestä käytännöstä.

6.2 Oman oppimisen arviointi

Työn kirjoittamisen käynnistäminen oli alkuvaiheessa erittäin haastavaa. Turvallisuus-

suunnittelu on aiheena erittäin laaja, ja tämän vuoksi kirjallisuuteen sekä aineistoon pe-

rehtymisessä kului useita kuukausia. Alkuvaiheessa työ tuntui jopa hiukan mahdotto-

malta toteuttaa, mutta tavoitteiden selkiytymisen jälkeen se lähti hyvin käyntiin. Tässä

vaiheessa voidaan jo sanoa, että opinnäytetyö antoi tekijälleen erittäin paljon. Sain

mahdollisuuden tutustua aineistoihin, joista aikaisemmin ei ollut mitään käsitystä. Eri-

tyisesti se korostui monessa asiassa, että pelastuslaitoksilta odotetaan nyt ja tulevaisuu-

dessa paljon muutakin kuin pelkkiä ydintehtäviä. Minulle oli myös erittäin tärkeää

hahmottaa kunnan kokonaisturvallisuus, josta viranomaisten palvelut ovat vain yksi osa

kokonaisuutta. Lisäksi minulle oli erittäin tärkeää hahmottaa hallitusohjelmien sisältö

pelastustoimen osalta ja sitä kautta sisäisen turvallisuuden vaatimukset ja niihin liittyvät

kehitysraportit.

Strateginen johtaminen on avainasemassa turvallisuussuunnittelutyössä. Sen perusteet ja

peilaaminen turvallisuussuunnitteluun on hyvin tärkeää. Tehtyäni opinnäytetyötä oli

välttämätöntä perehtyä laajasti strategiseen johtamiseen, ja yhteenvetona mainittakoon,

että kirjallisuus oli hyvin antoisaa. Myös koulutukseni kautta saama tieto strategisen

johtamisen suhteen helpotti työtä jonkin verran.

Opinnäytetyö oli muodoltaan toiminnallinen, koska Kauhavan kaupunki kaipasi neuvoja

erityisesti seurannan ja arvioinnin suhteen, jotta jatkossa turvallisuussuunnittelussa osat-

taisiin panostaa oikeisiin asioihin. Tämän takia kehityssuunnitelma kokoaa opinnäyte-

työn sisällön hyvin selkeäksi, jolloin se palvelee turvallisuussuunnittelun jatkoa parhai-

ten. Opinnäytetyön kirjoittamisen pohjalta minun oli myös suhteellisen helppoa lähteä

tukemaan uutta seudullista turvallisuussuunnitelmaa, joka kaipaisi neuvoja erityisesti

koko prosessin liikkeelle laittamisesta. Ilman opinnäytetyötä minulla ei olisi ollut riittä-

vää asiantuntemusta turvallisuussuunnittelusta. Onkin selvää, että turvallisuussuunnitte-

lu vaatii erikoistuntemuksen, ja sitä kautta sen pitäisi olla riittävän hyvin organisoitu

pelastuslaitoksessa.

53

LÄHTEET

Community safety practice briefing. 2002. Tackling anti-social behavior. Www-

dokumentti. http://www.nacro.org.uk/data/files/nacro-2004120296-497.pdf. 29.10.2011.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 2009. Ehkäise tapaturmat – hanke 2009 – 2015.

Tiivistelmä. Www-dokumentti. http://www.epshp.fi/ehkaisetapaturmat/. 11.9.2011.

Freedman, M. ja Tregoe, B. 2003. Strategisen johtamisen taito. Rastor-Yhtiöt. Helsinki.

Haiko, M. 2011. Turvallisuussuunnittelun onnistumiset ja tavoitteet. Luentomateriaali.

Www- dokumentti.

http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/6/$file/6.%20Haiko%20

Markku%20-%20Turvallisuussuunnittelun%20onnistumiset%20ja%20tavoitteet.pdf

9.10.2011.

Hakala, T., Kaukonen, E., Lerssi, R. ja Taitto, P. 2005. Pelastuslaitoksen strateginen

suunnittelu ja johtaminen. Pelastusopisto. Kuopio.

Hallituksen esitys eduskunnalle pelastuslaiksi 2010. Www-dokumentti.

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100257.pdf. 15.8.2011.

Häkkinen, S. 2011a. Paloturvallisuus seurantaan – työkaluja pelastuslaitosten toimin-

nan seuraamiseksi. Palopäällystö- lehti 3/2011. Suomen Palopäällystöliitto. Helsinki.

Häkkinen, S. 2011b. Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaoh-

jeet. Suomen Palopäällystöliitto. Helsinki. Www- dokumentti.

http://www.pelastuslaitokset.fi/index.php?p=Julkaisutjaartikkelit. 7.10.2011.

Kamensky, M. 2008. Strateginen johtaminen - menestyksen timantti. Talentum Media

Oy. Hämeenlinna.

Kauhavan kaupunki. 2011. Turvallisuusmatriisit. Www-dokumentti.

http://www.kauhava.fi/files/4840/Turvallisuussuunnitelman_liite_1_Matriisit_osa1.pdf.

5.8.2011.

54

Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma. 2011. Www- dokumentti.

http://www.kauhava.fi/files/4789/Turvallisuussuunnitelma_2011.pdf. 12.7.2011.

Lokka, S. 2011. Pelastustoiminnan johtaminen. Luentomateriaali.

Lönnqvist, J. 2007. Johtajan ja johtamisen psykologiasta. 4. painos. Edita Prima Oy.

Helsinki.

Onnettomuustutkintakeskus. 2010. Heinä-elokuun rajuilmat 2010. Tutkintaseloste

S2/2010Y. Www- dokumentti. www.onnettomuustutkinta.fi/1279614262854.

22.10.2011.

Pelastuslaki 379/2011.

Pelastustoimi. 2011. Vuoden sopimuspalokunta Kauhavalla. Www- dokumentti.

http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/5811. 12.9.2011.

Peltonen, T. 2007. Johtaminen ja organisointi. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Rikoksentorjuntaneuvosto. 2008. Turvallisuussuunnittelun tietopankki. Www- doku-

mentti. http://www.turvallisuussuunnittelu.fi/40674.htm. 9.8.2011.

Ruuska, R. 2011. Luentomateriaali.

Sisäasiainministeriö. 2004. Arjen turvaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Www-

dokumentti.

http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/6999D85A980CD058C2256F180034DCC8/

$file/442004.pdf. 8.8.2011.

Sisäasiainministeriö. 2006. Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen. Työryhmämuis-

tio.

Sisäasiainministeriö. 2007. Pelastustoimen strategia 2015. Www- dokumentti.

http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D690450D9B0F32A9C2257298002C2EA7/$

file/132007.pdf. 13.9.2011.

55

Sisäasiainministeriö. 2008. Turvallinen elämä jokaiselle. Sisäisen turvallisuuden toi-

nen ohjelma.

http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/162008/$file/162008.pdf.

17.8.2011.

Sisäasiainministeriö. 2009. Poikkihallinnollisen turvallisuustyön arviointi ja mittaami-

nen. Www-dokumentti.

http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/68FC275B8B33B982C22575C80047387F/$f

ile/182009.pdf. 23.10.2011.

Sisäasiainministeriö. 2011a. Turvallisuusyhteistyöllä tuloksia – arvioita paikallisen tur-

vallisuussuunnittelun tilanteesta 2011. Raportti.

Sisäasiainministeriö. 2011b. Pelastuslaitosten osallistuminen sisäisen turvallisuuden

ohjelman toimeenpanoon. Sisäasiainministeriön julkaisut 2/2011.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Tapaturmakatsaukset 2011 pelastusalueittain.

Www-dokumentti. http://pistetapaturmille.thl.fi/fi_FI/web/pistetapaturmille-

fi/tilastot/aluetilastot. 24.10.2011.

Valtioneuvosto. 2003. Hallitusohjelma 2003 – 2007. Www-dokumentti.

http://www.valtioneuvosto.fi/tietoarkisto/aiemmat-

hallitukset/vanhanen/hallitusohjelma/ohjelma/fi.jsp#14. 1.9.2011.

Valtioneuvosto. 2007. Hallitusohjelma 2007 – 2010. Www-dokumentti.

http://www.valtioneuvosto.fi/tietoarkisto/aiemmat-

hallitukset/vanhanenII/hallitusohjelma/pdf/hallitusohjelma-painoversio-040507.pdf.

10.9.2011.

Valtioneuvosto. 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011. Www-

dokumentti. http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf332889/fi.pdf. 12.9.2011.

Valvontasuunnitelmatyöryhmä. 2011. Ohje pelastuslaitosten valvontasuunnitelmasta.

Versio 1.2. Pelastuslaitosten verkoston turvallisuuspalvelut.

SAVONIA – AMM ATTIKORKEAKOULU - TEKNIIKKA, KUOPIO Koulutusohjelma

Palopäällystön koulutusohjelma

Tekijä

Joona Övermark Työn nimi

Pelastuslaitoksen osallistuminen paikalliseen turvallisuussuunnitteluun Työn laji Päiväys Sivumäärä

Opinnäytetyö 29.11.2011 55 + 3 Työn valvoja Yrityksen yhdyshenkilö

yliopettaja Paavo Tiitta kaupunginjohtaja Harri Mattila Yritys

Kauhavan kaupunki Tiivistelmä

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnittelua pelastus-laitoksen näkökulmasta katsottuna. Tavoitteena oli vahvistaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitok-sen roolia paikallisen turvallisuussuunnittelun tukemisessa ja koordinoimisessa. Aineistoina käytettiin pääasiassa sisäasiainministeriön laatimia raportteja, tutkimuksia sekä asiakirjoja, jotka koskevat paikallista turvallisuussuunnittelua.

Turvallisuussuunnittelu on osa pelastusviranomaisen laajaa tehtäväkenttää, jota toteutetaan yh-teistyössä muiden toimijoiden kanssa. Se on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla. Vastuu suunnitelmien laatimisesta kuuluu kunnille. Pelastuslaitoksen rooli kuntien turvallisuussuunnittelussa vaihtelee alueittain, joissakin se on huomioitu osana pelastus-laitoksen strategista kokonaisuutta. Opinnäytetyössä käsitellään tämän vuoksi myös strategisen johtamisen perusteita ja sen tuomia haasteita turvallisuussuunnittelutyölle.

Työn pohjalta laadittiin kehitysehdotukset turvallisuussuunnittelun jatkotyölle. Kehitysehdotuk-set painottuivat erityisesti seurannan ja arvioinnin vaiheelle. Johtopäätöksinä todetaan, että Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma vastaa todella hyvin sisäisen turvallisuuden oh-jelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Yksi merkittävä kehitysehdotus jatkotyölle on, että turval-lisuussuunnittelulla tulee varmistaa valmiussuunnitelman olemassaolo ja ajantasaisuus. Pelas-tusviranomaisen tulee jatkossa tuottaa laadukkaampaa tilastotietoa PRONTOn ja muiden tilasto-jen kautta toimintaympäristön analyysin tueksi. Onnettomuuksien ehkäisy tulisi sisällyttää tur-vallisuussuunnitelman yhdeksi painopistealueeksi.

Turvallisuussuunnitteluun osallistuminen ja sen koordinointi on pelastuslaitoksen merkittäviä tukitoimintoja, joilla tuotetaan hyötyä omistajille eli kunnille. Suunnitteluun osallistuminen on merkittävä edistysaskel viranomaisyhteistyön parantamiseksi. Kuntien kokonaisturvallisuuden vaatimustaso turvallisuuspalveluiden osalta on paljon suurempi kuin pelkästään pelastuslain edellyttämät perustehtävät. Pelastustoimen ammattitaidolla on suuri merkitys kuntien yleiselle kehittymiselle.

Avainsanat

paikallinen turvallisuussuunnittelu, sisäisen turvallisuuden ohjelma, strateginen johtaminen,

Luottamuksellisuus

julkinen