9
kemiaa kaikille! SciFest 2011

SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

kemiaa kaikille!SciFest 2011

Page 2: SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

2 – SciFest SciFest – 3

Rantakylän koulun kuudennen luokan oppilaat Aleksandra Kuhlman (vas.) ja Nawaal Mowliid viihtyivät Areenassa SciFestin avauspäivänä.

SciFest 2011

Farjo esitti avajaismusiikkia.

Tuore Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen suitsutti kiitosta ja tukea SciFestille.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen antoi SciFestin avajai-sissa täyden tukensa festivaalille. - Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä! Karjalainen painotti.

Kaupunginjohtaja toivoi SciFestin muuttuvan ympärivuotiseksi toi-minnaksi ”muun muassa jo toi-mivien tiedeleirien muodossa”. - SciFest on tärkeä osa Joensuun kau-pungin tapahtumatarjontaa ja tukee Joensuun roolia koulutuskaupunki-na, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen painotti.

Viidettä kertaa järjestettävän festi-vaalin avajaisissa oli muutenkin luot-tavainen ja rento tunnelma.

Itä-Suomen yliopiston rehto-ri Perttu Vartiainen näki SciFestin jo vakiinnuttaneen paikkansa: - Voi sanoa, että tämä alkaa olla jo instituutio. Tapahtuman järjestäjil-

lä oli alussa hyvä idea ja hyvä idea-han saa rahaa ja yhteistyökumppanei-ta, Vartiainen kiitteli. Rehtori totesi festivaalin olevan yliopistolle sekä näytön että näyttäytymisen paikan. - Tapahtuman missio on ollut ja tulee olemaan: lisää opiskelijoita luonnon-tieteisiin, Vartiainen sanoi.

Avajaisissa palkittiin myös vuoden pohjoiskarjalainen tietotekniikkavai-kuttaja. Kunniamaininnan sai joen-suulainen tietojen tuhoamiseen eri-koistunut Blancco Oy.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen:

Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä

Keskiviikko

Crime Scene PhysicsFysiikka, kemia ja matematiikka ovat aineita, jot-ka aiheuttavat monessa koululaisessa kylmänväris-tyksiä. Väristyksistä ei kuitenkaan näkynyt merk-kiäkään Crime Scene Physics –työpajassa, joka oli tupaten täynnä koululaisia ja opiskelijoita koko SciFestin ajan. Työpaja tarjosi mahdollisuuden tu-tustua edustamiensa tieteenalojen käytännön tut-kimusmenetelmiin ja käytännön sovelluksiin niin koukuttavasti, että noin tunnin työpaja tuntui vain hetkiseltä.

Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan

laitoksen opiskelijat olivat lavastaneet työpajaan ri-kospaikan, jolta löytyneitä johtolankoja analysoi-malla työpajalaisten oli pääteltävä huippufyysikon murhannut henkilö.

Juuan Poikolan koulun oppilaiden ryhmän saapuessa työpajaan oli tutkimuksia vetämäs-sä johtava tutkija Ville Rautiainen. Lyhyen pe-rehdytyksen ja käskynjaon jälkeen oppilaat jakautuivat ryhmiin, jotka vuorollaan perehtyi-vät eri laitteiden käyttöön tutkimuksen apuna. - Rikos ratkaistaan fysikaalisten mittalaitteiden avul-

la, johtava tutkija opasti uusia tutkija-apulaisiaan.CSP-pajassa oli käytössä laitteita, jotka normaa-

listi ovat fysiikan laitoksen arkipäivää: lämpökame-ra, spektrometri, mikroskooppi…

Rautiaisen mukaan 12 opiskelijan ryhmä oli suunnitellut ja rakentanut työpajaa helmikuusta lähtien. -Vähän tämä karkasi lapasesta. Kun itse tehtiin, niin tästä vain tuli näin iso juttu!

Tällä kertaa iso oli kaunista – tai ainakin toimi-vaa: ruuhka työpajassa päättyi vasta lauantaina kello 14 SciFestin sulkeutuessa.

Joensuun normaalikoulun tuore ylioppilas Johan Pääkkönen keräsi kermat päältä vuosittaisessa Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton kilpai-lussa, jonka Joensuun palkinnot jaettiin SciFestin yhteydessä.

17-vuotias Pääkkönen voitti varttuneempi-en avoimessa sarjassa niin matematiikan, fysii-kan kuin kemiankin sarjan. Menestys oli alkanut jo vuotta aiemmin fysiikan perussarjassa, jossa hän ylsi aina valtakunnalliseen loppukilpailuun. Pääkkönen ei siis ollut mikään tähdenlento. Sitä todistavat myös ylioppilaskirjoitusten tulokset. - Matikasta ja fysiikasta sain ällän, mutta kemias-

ta ee:n. Kemian arvosanaa aion vielä korottaa, Itä-Suomen yliopistoon kemiaa opiskelemaan lähtevä nuorukainen kertoi.

Juuri kemia on hänelle läheisin aine, vaikka ma-tikka ja fysiikkakin kiinnostavat. - Jostain syystä vain teen kemiaa kaikkein mieluimmin.

Pääkkönen ei ole kemiansa kanssa yksin, sil-lä Itä-Suomen kemian laitoksen professori Tapani Pakkanen kertoi maailmassa olevan noin miljoona kemistiä tekemässä tiedettä. Mutta vielä tuossa yh-teisössä on Pääkkösen mentävä aukko!

Tuloksia sivulla 15.

Onko tässä murhaajan kädenjälki? Pääsy rikospaikalle oli tiukasti kielletty.

Pääkkönen voitti kaiken

Viides SciFest järjestettiin Joensuun monitoimihalli Areenassa 13.-16.4. 2011. Kävijämäärä nousi jälleen uuteen ennätykseen: kaikkiaan SciFest kokosi 7500 kävijää.

Festivaalin aukioloaikoja oli hiukan muutettu aikaisempiin kertoi-hin verrattuna: arkipäivisin ovet sulkeutuivat aikaisemmin ja lauan-taista muodostui selkeämmin avoimien ovien päivä. Muutokset toi-mivat, sillä lauantaina työpajoihin tutustui peräti noin 700 kävijää. Toki arkisinkin tapahtumassa vieraili myös muita kuin koululaisia ja opiskelijoita.

Kävijämäärän lisäksi SciFest paisui jälleen myös sisällöllisesti. Areenaan pystytettiin lähes 60 työpajaa ja toimintapistettä. Festivaalin antia lisäsivät Suomen Akatemian järjestämät kaksi iltatiedekahvilaa sekä toista kertaa järjestetty, tieteen tuleville ja nykyisille ammat-tilaisille suunnattu, tiedeviestinnän seminaari. Se pidettiin osaksi Tiedepuiston ja osaksi Areenan tiloissa.

SciFestin teemana oli kemia kansainvälisen kemian vuoden kun-niaksi. Areenassa olikin useita työpajoja, joiden sisältö oli puhdasta kemiaa. Lisäksi useiden muiden työpajojen teemassa kemia näkyi välillisesti. Kemiaa kaikille mahdollisimman monessa muodossa, tii-vistyi tapahtuman henki. SciFest ei kuitenkaan ole orjallisesti yhden teeman ympärille rakennettu, vaan myös muut luonnontieteet olivat vahvasti edustettuina. Myös humanistiset tieteet näkyivät SciFestin työpajatarjonnassa.SciFestin avainsanat ovat oivaltaminen ja tekeminen. Se on oivallettu myös työpajojen suunnittelussa ja toteutuksessa: oivallukset ja oppi-minen tapahtuvat tekemisen myötä. Festivaalin perusidea on pysynyt samana koko viiden vuoden toiminnan ajan: haastavan, mielekkään tekemisen ja oivallusten toivotaan synnyttävän kävijöissä kipinän, joka kannustaa aikanaan hakeutumaan yliopistoon opiskelemaan.

SciFest on kaikille ilmainen tiedefestivaali, jonka järjestäminen nojaa vahvaan tekemisen henkeen.

SciFestin vastuullisena pääjärjestäjänä toimi Joensuun Tiedeseura ry; toinen pääjärjestäjä on Itä-Suomen yliopisto. Festivaalia tukivat taloudellisesti Joensuun kaupunki, Suomen Kulttuurirahasto, ope-tus- ja kulttuuriministeriö, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö ja Alfred Kordelinin säätiö.

Johan Pääkkönen

Page 3: SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

4 – SciFest SciFest – 5

Richard ja Ken ovat intohimoisia robotin rakentajia.

”Kasiluokat käytetään”

Säähavaintopallon tiedot kiinnostivat

Kun säähavaintopallo kipuaa 20 kilometrin korkeuteen ennen putoamistaan, ehtii se hankkia laitteillaan monenlaista tietoa lämpötilasta, ilmanpaineesta, tuulesta, kosteudesta… Maaliskuussa Joensuusta taivaalle lähetettyyn palloon oli asennettu myös videokamera ja digikamera, joten informaatiota kertyi vi-suaalisessakin muodossa.

Joensuun lyseon lukion, paikallisten radioamatöörien ja Vaisalan talvella yhdessä toteuttaman säähavaintopallo-projektin tiedot oli purettu ja tulok-sia esiteltiin SciFestissä tietoiskujen, visailujen ja erilaisten kilpailujen avulla. Projektilaisilla oli ollut onnea mukana, sillä maahan syöksynyt sääpallo oli säi-lynyt ehjänä ja löytynyt helposti gps:n avulla.

- Oppilaidemme tekemä tutkimusraportti on tietokoneella. Osastolle tu-leville vieraille jaamme kyselylomakkeen ja vastaukset löytyvät muun muassa raportista. Kun on hakenut vastaukset, saa arvan ja osallistuu kilpailuun, lyse-on lukion maantiedon ja biologian opettaja Niko Kaikkonen kertoi työpajan toiminnasta.

Säähavaintopallon keräämiä tietoja tutkinut Rantakylän koulun kuudesluok-kalainen Juha Sormunen oli ensimmäistä kertaa mukana SciFest-festivaalilla ja vakuutti viihtyvänsä. - Mukavaa!

Säähavaintopallo kiinnitettiin työpajan kattoon kiinni.

Pinja Hassinen tiesi oikeat vastaukset.

Onks lääkitys kunnossa?

– Tavoitteenamme on saada kouluikäi-set kiinnostumaan lääkkeiden turvalli-sesta käytöstä. Alakouluikäisillä vastuu on tietysti vanhemmilla, mutta hyvä olisi tulla asian kanssa tutuksi jo vähi-tellen, kansanterveystieteen opiskelija Marika Kangasniemi tiivisti SciFest-osastonsa tarjonnan.

– Osaston kokoaminen on ollut meillä Itä-Suomen yliopistolla osa ter-veyden edistämisen kurssia, informoi Kangasniemi.

Opiskelijat olivat rakentaneet osas-tolle tuhdin tietopaketin, jota koulu-laiset sulattelivat muun muassa tieto-

kilpailun avulla. Rantakylän koulun viidennen luo-

kan oppilas Pinja Hassinen täytti tie-tokilpailulomaketta posket punoitta-en. – Oli välillä vaikeita kysymyksiä, mutta tiesin kuitenkin, Pinja vakuut-ti. Koulussa ei lääkeasioista ole vielä puhuttu, joten Pinja kavereineen piti osaston tarjoamaa tietoiskua ”hyvänä”. Tietoa lääkkeistä ja niiden käytöstä on karttunut tätä ennen ”vähän sieltä ja täältä”.

Lopuksi pyöräytettiin lääkerulettia. Luvassa oli palkinto.

Robotteja Taiwanista

Taiwanilaiset ovat värittäneet Scifest-Areenaa jo useamman kerran omal-la osastollaan. Robotics Group from Taiwan -työpaja, jota vieraat pyöritti-vät yhdessä Itä-Suomen koulun oppi-laiden kanssa, veti jälleen innokkaita robottien rakentajia – kun huomat-tiin, että osastolla voi puhua myös suomea.

Taiwanin ryhmä koostui 15 hen-kilöstä, joista yhdeksän oli opis-kelijoita eri puolilta Taiwania. - Robotiikka on meille kaikille harras-tus. Opetamme mikrorobottien koko-amista suomalaisille ja kerromme sa-malla maastamme, kertoivat Richard

ja Ken. Kanssakäymisen helpottami-seksi vieraat olivat kääntäneet nimensä eurooppalaiseen muotoon.

Taiwanilaiset ehtivät myös seuraa-maan opetusta suomalaisessa koulussa: - Hyvin mielenkiintoista, mutta emme ymmärrä kaikkea erilaisesta kielestä johtuen, Richard ja Ken kommentoi-vat kohteliaasti.

Lopulta kävi niin, että taiwanilais-ten osastolta loppuivat robottien osat. Ehkäpä sekin kirjattiin muistikirjaan, jota ryhmä täytti vierailunsa aikana: suunnitelmissa on, että Taiwanissa jär-jestetään oma SciFest jo vuonna 2012.

Akatemian tiedekahvila:

Musiikki vaikuttaa tunteisiin

SciFestin yhteydessä järjestettiin kaksi Suomen Akatemian tiedekahvi-laa. Avauspäivän tiedekahvilassa Areenan Molekyyli-kahvilassa esitelmöi Jyväskylän yliopiston professori Tuomas Eerola musiikin vaikutuksesta tunteisiin.

Tuomas Eerolan mukaan tunteet välittyvät hyvin musiikis-ta ja musiikki aiheuttaa voimakkaitakin tunnekokemuksia. Musiikki on myös tehokas keino vaikuttaa mielialaan. Eerolan mukaan musiikilla voi olla yhteys jopa lajinkehitykseenkin. - Tunnevaikutukset syntyvät itse musiikista sekä kuulijan musiikkima-usta, persoonallisuudesta ja mielialasta. Myös tilanne vaikuttaa, Tuomas Eerola kertoi.

Jyväskylän yliopiston ja Suomen Akatemian huippuyksikös-sä tunteita ja musiikin vaikutusta niihin tutkitaan monitieteisesti. - Tutkimusta tehdään neljästä eri lähtökohdasta: kuulijalähtöisesti, mu-siikkianalyyttisesti, fysiologisesti (hengitys, syke ym.) ja neuraalisesti.

Tutkijat ovat porautuneet musiikin sisällön ja tuntei-den välisiin yhteyksiin. Kuunneltavasta musiikista on pyrit-ty tietokoneella irrottamaan musiikilliset piirteet (sanoja ei tutkita) ja tallentamaan ne graafisesti esitettävässä muodossa. Työn tu-loksena on huippuyksikössä kehitetty musiikin piirreirroitusohjelmisto. - Sen avulla pystytään musiikista erottamaan esimerkiksi viha, pelko, ilo ja suru.

Tutkimuksen sovellusalueita ovat esimerkiksi tekniset sovellukset (musiikin selailujärjestelmät ja automaattiset soittolistojen generointi) ja musiikin hyvinvointivaikutukset. Jälkimmäisistä on hyvä esimerk-ki aivoverenvuotopotilaiden hoito: potilaiden kuntoutuminen musii-kin kuuntelun avulla on tutkimuksissa ollut normaalihoitoa parempaa. - Kirjaan verrattuna musiikki on paljon tehokkaampaa. Mutta miksi? Sitä tutkitaan, Eerola kertoi.

Hän nosti erityisesti esille hyvät tulokset masennuksen hoidossa: mu-siikkiterapia on havaittu erittäin toimivaksi hoitomuodoksi.

- Koetilanteessa masentuneet voidaan erottaa terveistä tunnistamalla tunteet musiikista.

Professori Tuomas Eerolan mukaan musiikkiterapialla on myös kog-nitiivisia kykyjä ylläpitävä vaikutus.

Jyväskylän yliopiston musiikin tutkimusohjelma osallistui SciFestiin luennon lisäksi myös omalla työpajalla.

Professori Tuomas Eerola.

Juuan Poikolan koulun opettajat Ritva Kähkölä, Irma Moilanen ja Antti Ruokolainen seurasivat oppilaidensa toimia Areenassa SciFestin avauspäi-vänä. Heidän mukaansa kouluun on muodostunut perinne, että kasiluokka-laiset käytetään festivaalilla Areenassa. - Tapahtuma on koettu mukavaksi, se

on suht lähellä ja myös ilmainen, kol-mikko perusteli.

Tällä kertaa eri työpajoissa ahersi kolme juukalaisluokkaa kokemuksia ja elämyksiä keräämässä. -Jos vaikka joku innostuisi! opettajakolmikko toivoi.

Voiko tiedettä popularisoida? - Mielestäni ei, vastasi professori Jaakko Frösén omaan kysymykseensä SciFestin tiedeviestinnän seminaarissa.

Frösénin mukaan tiede on tiedettä eikä sitä tosiasiaa saa lähteä muutta-maan. Tieteen tuottaman tiedon popu-larisointi on sitä vastoin mahdollista ja toivottavaakin, Helsingin yliopis-ton professori ja Suomen Akatemian huippuyksikön johtaja painotti vah-valla rintaäänellään. Tosin hänen mie-lestään olisi parempi puhua tutkimuk-sen popularisoinnista.

Frösénin mielestä tiedevies-tintä-termin sijaan pitäisikin ot-

taa käyttöön termi ”tutkimuksen viestintä” – se kertoisi, että kyse on enemmän tutkimusprosessista.

Frösénin mukaan tiedeviestintä voi-daan jakaa kolmeen osaan: tieteestä tiedottamiseen, tiedon julkistamiseen ja tutkimuksen popularisoimiseen. Ensimmäinen keskittyy lähinnä tie-teellisen tutkimuksen tulosten julkai-suun tutkijoiden ehdoilla ja pienelle joukolle. Tiedon julkistamisessa koh-deryhmä on laajempi ja ulottuu tiede-miespiirin ulkopuolelle; samalla tie-dosta tulee yksityisen sijaan julkista.

- Ja kolmanneksi puhun siis mieluum-min tutkimuksen popularisoimises-ta kuin tiedon popularisoimisesta. Näissä termeissä on eronsa ja niiden käyttöä pitäisi miettiä tarkemmin! Pohjimmiltaan on kyse tiedon yksin-kertaistamisesta ja jakamisesta myös niille, joilla ei ole samaa koulutusta kuin tutkijoilla, professori totesi.

Frösénin esitelmää kuunneltiin hiis-kumatta, onhan hän yksi parhaista esi-merkeistä tutkimuksen onnistunees-ta, pitkäjänteisestä popularisoimisesta. Tutkimuksen viestintään paneutumi-nen on poikinut Frösénin johtamille

hankkeille runsaasti sekä myönteistä julkisuutta että ulkopuolista rahoi-tusta.

Professori Jaakko Frösén.

Page 4: SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

6 – SciFest SciFest – 7

Torstai

Koirankakat kartallePaikkaoppi tuli tutuksi niille, jotka osallistuivat Puhtautta kartalla -työ-pajan opetukseen. Osallistujien tehtävänä oli paikallistaa Areenan ym-päristöstä muun muassa koirankakat ja roskat. Lisäksi mitattiin sula-neen lumen ph. Tutkimusvälineinä olivat myös desibelimittari ja kamera. - Käytössämme on myös gps, joten voimme määrittää löydösten sijaintitiedot. Kun tulemme ulkoa takaisin Areenan työpajaan, lataamme tulokset tietoko-neelle ja sijoitamme löydökset digitaaliselle kartta-aineistolle. Kun maastossa on samalla kertaa eri puolilla neljä ryhmää, voimme tutkia alueiden eroja, sel-vitti työpajan vetäjä Ilkka Sirkka.

Työpajassa tehtiin luultavasti tieteen historiaa: tuskinpa on koskaan aikai-semmin tutkittu sitä, mitkä ovat kaupunkilaisille mieluisimmat paikat ympä-ristön likaamiseen ja roskaamiseen.

Biologian ja maantieteen opiskelijoiden ylläpitämässä työpajassa pohdittiin työn lopuksi sitä, kuinka työpajassa opittuja asioita voitaisiin soveltaa arkielä-mässä. Työpajan teema, kaupunkiympäristön puhtaus, puhutteli koululaisia sillä paja oli hyvin suosittu. Roskat kuvattiin ja kuvauspaikka sijoitettiin myöhemmin kartalle.

Saippuakupliaomalla reseptilläKansainvälistä kemian vuotta juhlistetaan muun muassa valtakunnallisella saippuakuplakilpailulla. Yksi sen aluekarsinnoista käytiin SciFestin yhteydessä. Finaali käydään joulukuussa Vantaan Heurekassa kemian yö –tapahtuman osana. - Kilpailuun osallistutaan kahden hengen joukkueilla. Saippuaveden resepti on vapaa. Kisassa arvioidaan saippuakuplien muotoa, kokoa ja kestävyyttä, kertoi Areenan karsinnan järjestelyistä Itä-Suomen kemistiseuran puolesta vastannut tutkija Juri Timonen.

Kolmen hengen tuomaristo, jota johti tutkija Elina Laurila, oli työssään huolellinen ja pyrki kuvaamaan kilpailukuplat. Kilpailuun otti osaa lähes kym-menen joukkuetta.

Kilpailun voitti Joensuun lyseon peruskoulun 8 B -luokka. Sitä edustivat Iida Lehtinen ja Heidi Malinen, jotka siis jatkavat Vantaan finaaliin.

Tuomaristo oli tyytyväinen voittajiin. - Kemiallisessa mielessä suuren pallon kestävyys ja pyöreys ovat vaikeasti saavutettavia ominaisuuksia, mutta voittajat saivat aikaan suuria ja pyöreitä palloja, Elina Laurila kumppaneineen kiitteli.

Led syttyi!Virtapiirin toiminta tuli perinpohjin tutuksi niil-

le oppilaille, jotka osallistuivat Itä-Suomen koulun Rakenna oma led-taskulamppu -työpajaan.

Työpajassa rakennettiin suurteho-ledistä, pahvis-ta, rautalangasta ja lorauksesta liimaa taskulamppu. Mikä parasta: lamppu myös syttyi.

Työpajaa pyörittivät Itä-Suomen koulun oppi-laat, jotka olivat koulussa ottaneet SciFestin valin-naiseksi aineeksi. Koululaisia ohjanneen Dan Sunin mukaan työpajan asiakkaat omaksuivat ohjeet hel-posti ja ymmärsivät lampun rakenteen hyvin.

Karttulan Pihkainmäen koulun neljän-nen luokan oppilaat Samuel Kuhanen, Toni Jäntti ja Lauri Collan ahersivat kukin oman projektinsa kimpussa. Jokaisen työ tuotti tu-losta ja ledit alkoivat välkkyä poikien käsissä. - Ei olisi tullut mieleenkään tehdä jotain tällaista omin päin ilman ohjausta, kolmikko tuumi.

Pihkainmäen koulun oppilailla oli ohjelmassa kaksi etukäteen valittua työpajaa ja niiden jälkeen nonstop-työpajojen kiertelyä.

Mukavinta SciFestissä oli se, että itse tehdyn lam-pun sai ottaa mukaansa.

Samuel Kuhanen (vas.), Toni Jäntti ja Lauri Collan rakensivat led-lampun.

PellavansiemeniäKova vatsa? Krooninen ummetus? Ei huolta, kannattaa suunnata apteekkiin ja ostaa pellavansiemeniä – ne auttavat.

Tiesitkö muuten, että Suomen ensimmäinen maaseutuapteekki avattiin Liperin leipäpitäjässä armon vuonna 1834 Nikolai I:n keisarillisella suostu-muksella?

Niinivaaran lukion ideoima Aikamatka apteekkiin -työpaja tarjosi tietoa entisen ajan apteekista, sen toiminnasta ja tuotteista. Pelkkää kemiaa koko työpaja: apteekin henkilökunnan ja asiakkaiden välistä sekä tietenkin lääke-aineiden sisäistä.

Kemian tietopaketti tarjottiin viidentoista minuutin pienoisdraaman ja tiloihin lavastetun apteekin sekä infopisteiden yhdistelmänä. Se toimi. Draamaopettaja Kirsi Jaatinen oli oppilaidensa kanssa työstänyt opetuspake-tin, joka silminnähden upposi koululaisiin; hylkimisreaktioita ei ollut näkyvissä. - Mukavaa, että kaikki näyttelee ja ovat pukeutuneita. Se oli hyvin näytelty. Mutta oliko koko ajan kyseessä sama apteekki, pohti Itä-Suomen koulun vii-desluokkalainen Heini Turunen työpajan antia.

Apteekissa oli tiedon lisäksi tarjolla myös ikiklassikkomaistiaisia: Apteekin salmiakkia eli Haganol-salmiakkia. Sekin kelpasi.

Apteekkari apulaisineen ja vanhanaikaiset, ”oikeat” lääkepullot.

Marenki loppui keskenSyötävän hyvät vaahtobileet -työpaja vaikutti niin her-kulliselta, että työpajan tarjoamat marenkimaistiaiset loppuivat kesken. Se ei kuitenkaan menoa haitannut. - Tarkoituksenamme on innostaa nuoria enemmän ruoanlaittoon ja esitellä ruoanvalmistuksessa tapah-tuvia kemiallisia reaktioita. Molekyyligastronomia kuvaa ruoanvalmistuksen kemiallista puolta, selvit-ti ravitsemusterapeutiksi Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella opiskeleva Päivi Silvola.

Vaahtobileet oli valittu työpajan teemak-si, koska erilaisten vaahtojen muodostumista

on helppo esitellä käytännössä. Työpajassa val-mistettiin muun muassa maito- ja kermavaah-toa. Makea marenki oli myös esimerkkinä sii-tä, miten ja missä vaiheessa vaahto muodostuu. - Tämä on tiedon lisäämistä mielenkiintoisessa muodossa, Silvola pohti.

Työpajan vetäjät opiskelevat kliinistä ravitsemus-tiedettä. Työpajan ilme oli onneksi kaukana kliini-sestä – vaahto vain kupli ja pirskahteli.

Päivi Silvola pisti pystyyn vaahtobileet.

eTwinning vie Lieksasta maailmalleLieksan Surpeinvaaran ja Kolin kou-lut kuuluvat niihin opinahjoihin, jotka sijaitsevat ”maailman laidalla”. Fyysiset välimatkat muualle Suomeen ja varsinkin muualle Eurooppaan ovat pitkät. Onneksi kouluilla on innok-kaat vetäjät, jotka ovat ymmärtäneet hyödyntää internetiä ja uusinta tek-niikkaa kouluissaan: yhteydet muun Euroopan kouluihin ovat Lieksassa opiskelun arkipäivää.

Winnaajat verkossa -työpajas-sa näytettiin, kuinka Surpeinvaaran koululaiset hyödyntävät käytännös-sä yhteyksiään muualle maailmaan. Luokassa on suuri interaktiivinen kosketusnäytöllä toimiva älytaulu, jonka näytön avulla on helppo keskustella vaikkapa tsekkiläisen luo-kan oppilaiden ja opettajan kanssa. - Työkieli on englanti. Tätä tehdään EU:n tukeman eTwinning-ohjel-man puitteissa. Meitä tukevat myös opetushallitus ja Lieksan kaupunki, Surpeinvaaran koulun rehtori Jukka Pöppönen kertoi.

Ideana on, että verkkoympäristössä on helppo löytää partnereita ja toteut-taa heidän kanssa yhteisiä oppimis-projekteja. eTwinning tarjoaa tähän partnereiden lisäksi myös työkaluja. -eTwinning on edullinen tapa osallistua kansainvälisiin oppimisprojekteihin. Tämä on osa kansainvälisyyskasvatus-ta ja myös monikulttuurisuuskasva-tusta. Samalla kehittyvät oppilaiden esiintymistaidot, Pöppönen selvitti.

Verkkokanssakäyminen innostaa luonnollisesti myös fyysisiin kon-takteihin. Niiden luomiseen tarjoaa eväitä ja tukea Comenius-hanke, jota myös on hyödynnetty lieksalaiskou-luissa.

Lieksalaiset kuuluvat ”winnaa-jien” aktiivisimpaan joukkoon. Surpeinvaaran ja Kolin koulut ylsi-vät kuluvana vuotena 12-15-vuotiai-den kategoriassa seitsemän parhaan eurooppalaisen eTwinning-koulun joukkoon.

Hienoa, SciFest onnittelee!

Iida Lehtinen puhalsi suurimmat kuplat.

Kermavaahdon koostumus.

Page 5: SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

8 – SciFest SciFest – 9

”Täällä on sekä nuoria koululaisia että aivan tieteen terävintä huippua”

Terveisiä Mosambikista Suomi rahoittaa Mosambikissa, joka on yksi maail-man köyhimpiä maita, toimivaa Stifimo-ohjelmaa. Ohjelma pyrkii kehittämään maassa lasten tiedeker-hotoimintaa. Tavoitteena on tarjota nuorille mah-dollisuus oppia muun muassa robottien rakentamis-ta ja ohjelmointia.

STIFIMO (Programme of cooperation in Science, Technology and

Innovation between Finland and Mozambique) toi SciFestiin pienen ryhmän mosambikilaisia hakemaan vaikutteita ja op-pia työpajoista. Mukana oli myös koululaisia. - Todella mielenkiintoista ja paljon tiedet-tä. On hyvä, että vetäjillä on aikaa näyttää, mitä kussakin pajassa tehdään, arvioi Eduardo Muhamad Ali. Hän on itse opetus- ja tiede-ministeriön edustajana mukana juurruttamas-sa tiedekerhotoimintaa eri puolille Mosambikia. - Nyt käytämme kerhoissa legoja, mutta kun saam-me käyttöömme paikallisia tarvikkeita ja materiaa-leja, luovumme legoista. Ne ovat niin kalliita. Nyt meidän on pakko kierrättää samoja legoja eri kou-luissa koska meillä ei ole varaa hankkia niitä kaikki-alle. Toivomme myös kerhotoiminnalta omia, uusia innovaatioita, jotka hyödyttäisivät meitä.

Stifimo-ohjelman suomalaisena vetäjänä Mosambikissa toimii professori Erkki Sutinen, joka on Joensuun SciFestin henkinen isä. SciFestin idea on puolestaan Etelä-Afrikasta, joten pohjoisen ja etelän akseli toimii jouhevan kaksisuuntaisesti.

Adelino Simeão ja 12-vuotias Anacleta Nhangone esittelevät mosambikilaista itse rakennettua juomansekoitinautomaattia.

Tartosta SciFestiinTarton yliopiston matematiikan lehtori Indrek Zolk oli tuonut Virosta mukanaan SciFestiin kolme kou-lulaista. Kolmikko oli saanut matkan palkinnoksi menestyttyään valtakunnallisessa tietojenkäsittely-taitoja testaavassa kilpailussa. Se mittaa kilpailijoiden kykyä hyödyntää tietokonetta muun muassa editoin-nissa ja tekstinkäsittelyssä; kyse ei ole siis ohjelmoin-tikilpailusta, mutta ohjelmistoja on osattava käyttää. - Kun mietimme, mitä antaisimme kilpailun voit-tajille palkinnoksi, kuulimme SciFestistä. Kun ta-pahtuma on vielä ilmainen, päätimme antaa palkin-noksi matkan tänne. Reissu onnistui sponsoreiden tuen avulla. Tärkeintä tässä on, että palkitut saavat kokemusta eri tieteistä, Indrek Zolt kertoi.

Kilpailun voittajat ovat oikeita it-alan taitajia sil-lä kilpailuun osallistui ensimmäisellä kierroksella 4000 oppilasta.

Erityisesti virolaisia kiinnostivat Areenan työpa-jatarjonnassa mikrokontrollerien maailma sekä ro-bottityöpajat. - Hienoa, että täällä voi tehdä itse ja kysyä! Todella hyvä tapahtuma – olen itsekin osal-listunut työpajoihin, Zolt myhäili.

Virolaisvieraat Tonis Laasfeld (vas.), Ago Allikmaa, Indrek Zolt ja Edwin Weber matematiikkapajan tehtäviä ratkomassa.

Kemiaa kaikilleSciFest 2011:n teemana oli kemia. Itä-Suomen yli-opiston kemian laitos pystytti teeman kunniak-si Areenaan kemian laboratorion, jossa halukkaat pääsivät testaamaan kemistin taitojaan.

Päälle kemistin valkea takki, nenälle suojalasit, käsiin hansikkaat ja kas: olet oikea kemisti!Työpajassa valmistettiin eri aineista esimerkiksi su-perpalloja ja kylpypommeja.

Tässä jutussa paljastamme nyt tarkkaan varjellun kylpypommin reseptin.

Kun reseptin ainesosat sekoitettiin oikeassa suh-teessa ja kuumennettiin oikeassa lämpötilassa, saa-tiin näkyviin mielenkiintoinen kemiallinen reaktio, ”pommi”.

Superpallon tekemisen ideana oli puolestaan polymerisaation havainnollistaminen. Siinä kahta sekoitettiin keskenään ja tuloksena syntyi siliko-nimuovia. Sitä muotoilemalla syntyi pomppiva su-perpallo. Se on kemiaa.

Kemiaa käytännössä. Valmistumassa kylpypommi.

Perjantai

Tultiin SavostaSciFest-festivaali kerää kävijöitä pääasiassa Pohjois-Karjalasta, mutta opiskelijoita ja koululaisia tulee muualtakin kun tieto tapahtumasta leviää.

Pihkainmäen koulun oppilaat saa-puivat SciFestiin ensimmäistä ker-taa. Koulu sijaitsee Karttulassa Kuopiossa. - Minulla on henkilökohtaisia suhteita järjestäjiin ja olemme saaneet tietoa sitä kautta, koulun opettaja Tuula Jauhiainen kertoi.

Pihkainmäen koulusta saapui Areenaan kolme luokkaa: ensimmäinen, neljäs ja viides luokka. - Ensi vaikutelma on se, että halutaan tulla tois-tekin: hirmu mukavat työpajat ja on mistä valita.

Savolaisten matka Joensuuhun onnistui ulkopuo-listen sponsoreiden ja vanhempien tuen ansiosta. Hienoa, myös SciFest kiittää heitä!

Page 6: SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

10 – SciFest SciFest – 11

Aivan oikein, otsikko on puutahei-nää. Mutta on siinä sen verran totta-kin, että matematiikka voi olla tylsää jos sitä opetetaan tylsästi. SciFestin matematiikkatyöpajoissa ei tylsyy-destä ollut tietoakaan, kun matema-tiikan mahdollisuuksia ja sovelluksia esiteltiin vierekkäisissä työpajoissa Itä-Suomen yliopiston matematiikan ja fysiikan laitoksen opiskelijoiden voi-min.

Monitahokkaat, kartioleikka-ukset, verkot ja verkkoteoriat sekä symmetriapelit ja laatoitukset kiin-nostivat, koska tehtävät oli laadit-tu kiehtoviksi; ne olivat haasteellisia mutta ratkaistavissa. Verkkoteorioita käsittelevässä työpajassa ohjasi oppi-laita muun muassa Mika Koponen. - Opetuksellisia ideoita on saatu muun muassa Ranskasta ja itsekin tehtäviä on kehitelty. Tavoitteenamme on ker-toa, että matematiikka on muutakin kuin laskemista. Ja mikä innostus täl-läkin osastolla on vallinnut! Pyrimme siihen, että matematiikka ja mate-maattiset ajatukset syntyisivät näillä

Kartiot, monitahokkaat, symmetriapelit ja monet muut tulivat tutuiksi matematiikka-työpajoissa.

Matikka on tylsää!

SciFest sai oman radionYksi esimerkki SciFestin aikuistumisesta on, että ta-pahtuma sai oma radiokanavan – tosin tässä vaihees-sa vain festivaalin ajaksi.

Radio lähetti ohjelmaa eetteriin keskiviikosta lau-antaihin taajuudella 98,7 megahertziä sekä SciFest-nettiradiossa. Ohjelmaa tekivät Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman opiskelijat sekä heidän ohjauksessaan radio-työpa-jaan ilmoittautuneet koululaiset.

Viuhke oli osastolla kova, ja ohjelmaa tehtiin mo-nenlaisista aiheista. Innostus oli silminnähden val-lalla.

Innostuneita olivat myös Karsikon koulun 5 A-luokan oppilaat Aino Pieviläinen, Ida Nevalainen, Sari Reijonen, Sanna Kähkönen ja Enni Tuononen. - Tää oli ehoton kun ope sanoi, että voisi päästä ja me päästiin!

Viisikko oli itse miettinyt ohjelmansa ai-heen ja odotteli sen valmistumista nettiradioon. - Editointiin saatiin vähän apua… no, nyt se tulee. HYVÄLTÄ KUULOSTAA! tytöt hihkuivat kuulles-saan tuotoksensa radiosta.

Samaa mieltä oli tyttöjen opettaja Heli Hjälm, joka oli tyytyväinen oppilaidensa omatoimisuuteen. - Hyvä tönäisy nuorten omalle toiminnalle, Hjälm myhäili.

Aino Pieviläinen (vas.), Ida Nevalainen, opettaja Heli Hjälm, Sari Reijonen, Sanna Kähkönen ja Enni Tuononen kuuntelevat oppilaiden tekemää haastattelua.

Kuka voitti ötökkävaalit?Tätä kirjoitettaessa tulos ei ollut vielä selvil-lä sillä äänestysprosentti oli ennätyksellisen korkea ja tarkistuslaskennat edelleen käyn-nissä. Vaaleja edeltävissä gallupeissa suosik-keja olivat Sinikka Siipi, Veera Verkkosilmä ja Raimo Raat-Oja.

Sinikka Siipi sai äänen ainakin Vilma Lehtoselta. Perustelut löytyivät asialinjalta: - Se oli kaikkein tavallisimman näköinen, arvioi Nurmeksen Kirkkokadun ala-asteen oppilas.

Ehkäpä Sinikka Siipi oli juuri se tavalli-nen Perushyönteinen, joiden kannatus oli nousussa gallupeissa.

Leikkimielisen Ötökkävaalit 2011 -työ-pajan oli rakentanut Itä-Suomen yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon digi-tointikeskus Digitarium. Tarkoituksena oli innostaa koululaisia hyönteisten tunnista-miseen ja kertoa samalla Digitariumista. Yksikön tehtäviin kuuluu muun muassa maamme luonnontieteellisten näytteiden digitointi. Tuoreella yksiköllä on edessään valtava työmaa.

Vilma Lehtonen (kesk.) äänesti Sinikka Siipeä ötökkävaaleissa.

Orpolasten ihmeSciFestin kansainvälisiin vieraisiin kuului myös ryh-mä Sambiasta. He edustivat Suomen valtion rahoit-tamaa hanketta, joka on kouluttanut lähes 300 or-polasta ja reilut 60 aikuisopiskelijaa tietotekniikan osaajiksi ja opettajiksi. Toiveena on, että tietotek-niikkataidot leviäisivät heidän kauttaan edelleen.

Lopullisena tavoitteena hankkeella on it-alan am-matillisen koulun perustaminen, jonka Sambian evankelis-luterilainen kirkko ottaa ylläpitääkseen.

Sambian pääkaupungista Lusakasta saapunut hankekoordinaattori Nicolas Bakajika kertoi, että koulutettavat lapset ovat orpoja tai puoliorpoja. - Maassa, jossa tietokoneita on vain muutamissa kouluissa, tähän koulutukseen pääseminen on nuo-rille kuin ihme. He itsekin ymmärtävät sen ja toi-mivat sen mukaisesti. Tämän opin myötä heillä on suora yhteys maailmalle: USA ja Eurooppa ovat internetin ansiosta todella lähellä. Jatkossa heidän on huomattavasti helpompi lähteä opiskelemaan, Bakajika totesi.

Matka Suomeen ei ole sambialaisille huvia, vaan hyödyllinen opiskelumatka – osa ihmettä.

Nicolas Bakajika luotsasi sambialaisryhmää SciFest-festivaalilla.

Sambialaiskoululaiset hyödynsivät innok-kaasti Areenan työpajojen antia.

osastoilla toiminnan kautta, Koponen kertoi.

Lehmon koulun opetta-ja Jarkko Turunen seurasi ute-liaana oppilaidensa tekemisiä. - Tavoitteena on, että he näkevät mi-hin kaikkeen arkielämän juttuihin koulussa opetettuja asioita voidaan soveltaa. Koulussa he kysyvät mones-ti, että mihin näitä oppeja tarvitaan…

Page 7: SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

12 – SciFest SciFest – 13

Ideasta ratkaisuun

Lauantai, SciFestin päätöspäivä, oli avoimien ovien päivä. Ideasta rat-kaisuun -työpajassa ahersivat Aino-Maria Passi (10 v.) ja Laura-Emilia Passi (kohta 9 v.) isänsä Timo-Teemu Passin kanssa. Ontoista pilleistä val-mistui muun muassa keinuja.

Tapahtuma oli kolmikolle tuttu, sillä he olivat vierailleet Areenassa jo edellisenä vuonna. Timo-Teemu Passi oli itse asiassa jo toista kertaa tämän

vuoden SciFestissä sillä hän oli tutus-tunut festivaaliin myös oppilaidensa kanssa (Karsikon koulu).

- Tytöt eivät päässeet tänne (Kanervalan) koulun kautta, joten tu-limme nyt. Kyllä se tuottaa kouluissa vaikeuksia tulla tänne jos on pitempi kuin kävelymatka, Timo-Teemu Passi mietti.

- Isä, tämä nyt, miten se tehdään? Laura-Emilia käänsi isänsä huomion haastattelijasta tärkeämpiin asioihin...

Aino-Maria Passi, Timo-Teemu Passi ja Laura-Emilia Passi askartelivat yhdessä.

” En tiennyt. En varmaan ostaisi jos nyt pitäisi päättää.

Lauantai

Topi ja Veeti rakensivat baarinTopi Turunen ja Veeti Mutanen tulivat SciFestiin lauantaina ensimmäisten joukossa Varparannan koulun teknologiakerhon mukana. Mieleinen työpaja löytyi lähes välittömästi: ystävykset ryhtyivät rakentamaan legoista baaria osa-na kokonaisuutta, jonka tavoitteena oli kokonaisen kaupungin rakentaminen.

Kaupunki syntyisi kun ryhmien erikseen kokoamat kaupunginosat tai ra-kennukset liitetään yhteen.

Topin ja Veetin baari rakentui täysin kaksikon omien suunnitelmien pohjalta: kaupungin teknisen lautakunnan byrokratia ja vanhakantaisuus ei työtä kahlinnut. Baarissa oli eittämättä vaikutteita ABC-ketjusta, mutta yhdessäkään sen kahviloista ei taatusti ole kissaa vakiokalusteena! Eikä niin hienoa pyörivää grilliä (vai olisiko se mikro) kuin poikien baarissa. - Suunnitellaan ihan ite. On tämä aika mukavaa, Topi Turunen suhahti tou-hun keskeltä. Kaksikon hulppean baarin kruunasivat oikeasti toimivat valot.

Rakenna legolla yhteinen kaupunki -työpajan toteut-ti Arjen teknologiat Erityisryhmille –projekti ja Honkalampi-säätiö. - Tässä tutkitaan, kuinka teknologia toimii välineenä lasten työskentelyssä. Haemme nimenomaan palautetta lapsilta ja opettajilta. Tutkimuksen tekee Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan laitos, kertoi projektisuunnittelija Eila Nissinen.

Työpaja kuului SciFestin suosituimpiin. - Väline vei kyllä mennessään. Olisi mielenkiintoista kuulla se keskustelu mitä lapset kävivät kun suunnittelivat kaupunkia, ja kun kokonaisuus lopulta yhdistettiin eri paloista.

Työpaja ei houkutellut pelkästään lapsia: vanhimmat osallistujat olivat yli 20-vuotiaita.

Maailma tyhjästäMinecraft koulussa -työpaja ei ensisilmäyksellä vaikuta kovinkaan omaperäi-seltä: huone täynnä läppäreitä. Mutta kun läppärit ovat koko SciFestin ajan tiiviissä käytössä, on pakko pistäytyä työpajassa uudelleen. Myös lauantaina paja oli täynnä läppäreiden näyttöjä keskittyneesti tuijottaneita nuoria. Mistä on kyse? Tietokonepelistä tietysti!

- Minecraft on peli, jossa synnytään keskelle tyhjää maailmaa, jota sitten ra-kennetaan mieleiseksi. Se tapahtuu muun muassa eri materiaaleja jalostamalla ja muokkaamalla. Esimerkiksi puusta tehdään lankkua ja siitä edelleen lautaa ja niin edelleen, selvitti yksi työpajan vetäjistä, Jannika Aalto.

Työpajan tarkoituksena ei tietenkään ollut toimia pelkästään nuoria viihdyttävänä pelihuoneena, vaan itse asiassa pelaajia hyödynnettiin pyytämällä heiltä palautetta. - Testaillaan, mitkä olisivat hyviä tapoja opettaa pelin kautta. Tavoitteena on, että voisimme tämän pelin avulla opettaa opetussuunnitelman sisältöjä, Aalto kertoi.

Kaikki työpajan vetäjät olivat luokanopettajaopiskelijoita, mutta toimintaa pyörittivät Aalto ja hänen miesystävänsä Santeri Koivisto. Heidän tavoitteenaan on hyödyntää ruotsalaista Minecraft-peliä omassa yrityksessään ja tarjota sen avulla uusia työvälineitä opettamiseen.

Jos kaksikko kykenee siirtämään työpajassa vallinneen intensiivisen ilma-piirin kouluihin ja parantamaan oppimistuloksia tarjoamiensa ohjelmistojen avulla, tekevät he osaltaan SciFest-historiaa.

Tomi Mantilanaho keskittyi täysillä uuden maailman suunnittelemiseen.

Minecraft-työpaja oli jatkuvasti täynnä. Topin ja Veetin baarissa tarjoiltiin taatusti tuoretta pitsaa.

Akatemian tiedekahvila:

Toksiinit pilaavat sisäilmanSuomen Akatemian tiedekahvilassa torstai-iltana puhunut Helsingin yli-opiston professori Mirja Salkinoja-Salonen houkutteli luentoaan kuunte-lemaan runsaan yleisön. SciFest-luennon aihe Mikä hometalon sisäilmassa myrkyttää? on Pohjois-Karjalassakin erittäin ajankohtainen.

Professori Salkinoja-Salosen vastaus esitelmän otsikkoon oli selkeä: mikrobien tuottamat myrkyt eli toksiinit ovat ratkaisevan suuressa osas-sa sisäilman pilaajina. Toksiinit aiheuttavat terveysongelmia myös elintarvikepuo-lella, mutta siellä haitat on saatu paremmin kuriin. Miksi si-säilmaongelmia ei ole kyetty hoitamaan tehokkaammin? - Erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin sisäilman laatua koskevaa lain-säädäntöä ei ole olemassa työpaikkoja lukuun ottamatta. Siispä yleen-sä tutkitaan ongelmatilanteissa vain rakennusteknisiä asioita eikä pu-reuduta terveysvaaran tutkimiseen. Toiseksi tutkitaan väärää asiaa! Elintarvikepuolella ruvettiin tutkimaan hometoksiineja eli mykotok-siineja jo parikymmentä vuotta sitten, mikä pitäisi tehdä ilmanlaatu-tutkimuksissakin, Mirja Salkinoja-Salonen korosti.

Salkinoja-Salosen mukaan Helsingin yliopistossa on käytetty hänen edellä peräänkuuluttamaansa menetelmää ilmanlaadun tutkimuksessa jo noin 20 vuotta, mutta viralliseen käyttöön mykotoksiinitutkimuksia ei ole otettu. - Asiasta ei ole EU-säädöksiä eikä sitä ole hoidettu Suomessakaan. Asia on siis hoitamatta ja siitä kärsii moni! tuohtunut professori kritisoi.

Salkinoja-Salonen tutkimusryhmineen tutkii mikrobien tuottamien toksiinien haitallisuutta sian sperman avulla. Terveen sperman sekaan lisätään mikrobeja. Jos ne ovat myrkyllisiä, siittiöt kuolevat tai ainakin vaurioituvat pahoin. Näin toksiinit kyetään tunnistamaan.

Tutkija korosti, että ilmanlaatuongelmista kärsiviä rakennuksia re-montoitaessa on aina etsittävä mikrobien lähde – rakennuksesta on löydettävä ”mehiläispesä” eli ongelman aiheuttaja. Silloin ei remontteja tarvitse toistaa, kuten on monesti tapahtunut.

Professorin johtama Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö esit-teli tutkimusmenetelmää myös omassa työpajassaan Areenassa.

Professori Mirja Salkinoja-Salonen piti työpajaa ja luennoi tiedekah-vilassa.

Jalkapallokenttä kuuluu lasten kaupunkiin.

Page 8: SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

14 – SciFest SciFest – 15

Jaana Keränen

Jaana Keränen oli saapunut lauantaina SciFestiin Kontiolahdesta Varparannan koulun teknologiaker-hon nuorten kanssa. Teknologiakerho on leader-hanke Mediaviisas, jonka vetäjänä Keränen toimii. - Koulun vanhempainyhdistys ylläpitää kerhoa. Koulussa on tällä hetkellä meneillään niin monta projektia, että sen puolesta ei tänne tultu. Niinpä me tulimme. Itselleni tämä on ensimmäinen kerta, mutta olen seurannut festivaalin kehittymistä sen nettisivuilta, Jaana Keränen totesi.

Hankevetäjän mukaan lauantain ehdotto-mat hitit olivat legokerho sekä led-lamppu-ja valmistanut työpaja. Molemmat työpajo-ja, joissa osallistujat pääsivät itse tekemään. - SciFest on monipuolinen, mutta olisi ehkä pitänyt valmistautua jo etukäteen ja ottaa selvää tarjonnasta, Keränen pohti. Joissakin työpajoissa oli ehkä pulaa vetäjistä, hän arvioi.

Keräsen päivä oli helppo: teknologiakerholaiset eivät vetäjää kaivanneet pajoissa puuhatessaan.

Pihla, Netta, Henna-Riina Pihla Liimatta, Henna-Riina Koskinen ja Netta Haavistola olivat saapuneet Areenaan kolmistaan. - Viime vuonna kävimme täällä koulun kanssa, mut-ta nyt emme. Kaverit kävivät kyllä ja heiltä kuu-limme työpajoista. Siksi tulimme nyt lauantaina, kaverukset kertoivat.

Kolmikko oli jo ehtinyt kierrellä mo-nilla osastoilla. Suosikkikin oli löytynyt: - Sumorobottien rakentaminen oli mukavaa. Niitä oli hauska tehdä!

Joensuun Noljakan ja Pataluodon kouluja edus-taneet tytöt lähettivät opettajilleen selkeän viestin: SciFestiin on tultava luokan kanssa koulupäivänä.

Juha Farin

Juha Farin saapui SciFestiin Tohmajärveltä neljän lapsensa ja puolisonsa kanssa. Tietoa tapahtumas-ta hän oli saanut sanomalehti Karjalaisen jutuis-ta. Lisäksi hän oli vieraillut festivaalin nettisivuilla.

- Tämä on eka kerta ja näyttää tosi hyvältä tapah-tumalta. Heti kun tulimme tänne niin lapset kii-rehtivät tekemään taskulamput. Rikosmysteeriäkin pääsimme ratkomaan. Itsekin täällä oppii, Farin myhäili.

Farinin mielestä työpajoissa tarjolla olleita ”jut-tuja” voisi olla käytössä myös kouluissa.

Farinin mukaan Tohmajärveltä ei koululuok-kia tullut SciFestiin, jostain syystä. Hän kuuluu Kemien koulun vanhempainneuvostoon ja jatko-toimet olivat jo mietitty koulujen aktivoimiseksi: - Ajattelin jyrähtää, kun kokoonnumme taas.

Jan Vihonen

Helsingin yliopiston Antiikin Kreikan kirjoitetut lähteet -huippuyksikön SciFest-osastolla työsken-nellyt Jan Vihonen oli lauantaina tyytyväinen mies. Neljä päivää olivat sujuneet suuremmitta ongel-mitta ja kävijöitä oli riittänyt, jopa liiankin kanssa. - Jossain välissä oli jopa turhan paljon porukkaa,

kun meillä voi periaatteessa olla vain 10 ihmistä pisteessään. Enin osa kävijöistä on ollut tosi kiin-nostuneita, mutta onhan joukossa vähemmän kiin-nostuneitakin.

Vihosen yksikkö oli SciFestissä jo neljättä kertaa professori Jaakko Frösénin johdolla. - Osastomme neljä pistettä kokoava tarina on kehittynyt koko ajan näiden neljän vuoden aikana. Kyllä tämä on tutkijalle mukavaa vaihtelua. Vihonen ku-vaili omaa tehtäväänsä työpajassa seuraavasti: - Aivotyötä vaatimattomat fyysiset suoritukset, ku-ten maansiirtotyöt (osastolla oli muun muassa 1,5 kuutiota hiekkaa, jonka seasta työpajalaiset seuloivat löydöksiä. Toim. huom).

Reetta Lempinen

Kontiolahden teknologiakerhon Rakenna Sumorobotti - työpaja oli lähes ylityöllistetty täy-det neljä SciFest-päivää. Robotit ja niiden raken-

taminen kiinnostivat poikia – ja tyttöjä. Robotit rakennettiin NXT-legosarjasta ja ohjelmoi-tiin taistelemaan voitosta toisen robotin kanssa. - Esillä on muun muassa äänellä komennettavia robotteja, jotka ovat kiinnostaneet myös tyttöjä. Meillä on ollut hyvät tilat ja homma on toiminut aika hyvin, Lempinen sanaili.

Hänen mielestään lauantain avoimien ovien päivä on festivaalin parasta aikaa: - Tänne tulevat silloin nimenomaan kaikkein innokkaimmat ja heidän kanssaan on tosi mukava työskennellä.

Työpaja oli saanut hyviä kokemuksia ratkaisusta, jonka se oli tehnyt etukäteen: tarjolla oli robotin ra-kentamista lyhyen kaavan ja enemmän keskittymistä vaativan työtavan mukaan. Onnistunutta käytäntöä jatketaan myös vuoden 2012 SciFest-festivaalilla.

Robots rule!

Pihla Liimatta (vas.), Henna-Riina Koskinen ja Netta Haavistola. Jaana Keränen. Juha Farin. Jan Vihonen. Reetta Lempinen

Tunnelmia

Joensuun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä ja sen yliopistotyö pystyttivät SciFestiin nyt toisen kerran hiljentymisen keitaan, nimeltään Schapel. Aidoilla vi-herkasveilla sisustettu tila houkutteli hengähtämään. - Tämä on lepopaikka ja hiljentymisen paikka. Tämän identiteetti on luterilainen, mutta tämä on avoin kaikille. Ihmiset ovat käyneet täällä lepäämäs-sä, keskustelemassa ja käyttäneet runsaasti rukous-kiviä, kertoi päivystysvuorossa ollut yliopistopastori Tiina Tarnanen.

Tarnasen mukaan kappeli nivoutuu SciFestiin hyvin muun muassa siksi, että kaikki innovaatiot ja keksinnöt lähtevät ihmisen sisimmästä, levosta.

Pastorin mukaan erityisesti tytöt ovat tehneet runsaasti sormenjälkiä tarjolla olleiden värien avul-la. - Olen muistuttanut jokaista heistä, että hän on ainoa ja arvokas – se on itsestään epävarmoille nuo-rille erittäin tärkeää kuulla. Ja Jumalan silmissähän jokainen on tärkeä ja arvokas.

Osastolla oli myös mahdollisuus tehdä runoja tai mietelauseita tarjolla olleista muoviin painetuista sanoista. Perjantaina oli joku SciFest-vieras koon-nut esille lauseen, joka Tarnasen mielestä sopi erin-omaisesti niin itse tapahtumaan kuin laajemminkin nykyajan henkeä kuvastamaan: ihminen ei ole kone.

Hetki hiljaaYliopistopastori Tiina Tarnanen.

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton kilpailun tuloksia:

Peruskoulun matematiikka 1. Atak Beste (31p), Pielisjoen koulu 2. Simo Kettunen (29p), Pielisjoen koulu 2. Riku Laakkonen (29p), Pielisjoen koulu 2. Kiira Tiensuu (29p), Pielisjoen koulu 2. Rami Sudan (29p), Pielisjoen koulu Lukion matematiikka Perussarja 1. Heidi Sairanen (35p), Joensuun normaalikoulun lukio 2. Antti Maaranen (34p), Joensuun normaalikoulun lukio 3. Janne Karttunen (27p), Joensuun yhteiskoulun lukio Avoin sarja 1. Johan Pääkkönen (18p), Joensuun normaalikoulun lukio 2. Juha Pääkkönen (11p), Joensuun lyseon lukio Välisarjassa ei ollut palkittavia. Fysiikka, perussarja 1. Heidi Sairanen, Joensuun normaalikoulun lukio 2. Tuomas Kynkäänniemi, Joensuun normaalikoulun lukio 3. Olli Tukiainen, Polvijärven lukio Fysiikka, avoin sarja 1. Johan Pääkkönen, Joensuun normaalikoulun lukio 2. Heikki Karjalainen, Nurmeksen lukio

Kemia, perussarja 1. Joonas Nissinen, Joensuun yhteiskoulun lukio 2. Anna-Kaisa Piiroinen, Polvijärven lukio Kemia, avoin sarja 1. Johan Pääkkönen, Joensuun normaalikoulun lukio 2. Jaakko Huovinen, Joensuun lyseon lukio

YHTEISTYÖSSÄ

Bunsen ryEettisen kaupan puolesta ryF3A Team FinlandFM Erkko SaviaroHelsingin yliopistoHonkalampi-säätiöItä-Suomen KemistiseuraItä-Suomen kouluJoensuun ev. lut. seurakuntaJoensuun Lyseon peruskouluJoensuun Lyseon lukioJoensuun Niinivaaran lukioJoensuun NormaalikouluJoensuun seutukirjastoJyväskylän yliopistoKiteen Evankelinen KansanopistoLieksan kaupunkiOpetushallitusPOKAT ryPohjois-Karjalan AmmattikorkeakouluPohjois-Karjalan KoulutuskuntayhtymäPohjois-Karjalan Radiokerho rySanomalehti Karjalainen OySTIFIMO (Programme of Cooperation in science, Technology and Innovationbetween Finland and Mozambique)Suomalaisten Kemistien SeuraSuomen AkatemiaTekniikan Akateemisten Liitto TEKWWF

EnsiapuPunainen Risti, Joensuun osasto

JärjestyksenvalvontaJoensuun Steinerkoulun kannatusyhdistys ry

RavintolaLeckers Oy

Tapahtuma-assistentitJoensuun Metsäylioppilaat ry

Sermit ja sähköistysSuomen Tapahtumaratkaisut Oy

ValaistusValoparta Oy

Page 9: SciFest 2011 - Kemiaa kaikille!

SciFestJoensuuSciFest-festivaali jälleen 18.-21.4.2012Tervetuloa!Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeita: www.scifest.fiYhteystiedot: www.scifest.fi/yhteystiedot/

SciFest 2011Julkaisija: Joensuun Tiedeseura ry

ISBN 978-952-67393-0-4 (nid.)ISBN 978-952-67393-1-1 (PDF)

Teksti: Pekka Virtamo/Pekan virke ja vesuriKannen kuva Mikko MakkonenTakakannen kuva: Emil Helotie

Kuvat: Mikko Makkonen ja Emil HelotieTaitto: PK Media Service Oy/Liisi Vuorjoki

Paino: PunaMusta

HAASTEENA ENERGIAJoensuun Areenassa 18. - 21.4.2012Kaikille ilmainen