SEPPOMÄKIRANTA

ON NÄKÖALA- PAIKKOJEN

MIESSIVU 14

2/16

Hyvä ajo-asento lähtee lonkasta

Motivaatio-profiili ura-suunnittelussa

Työkalujaajan- hallintaan

SIVU 46 SIVU 50 SIVU 52

MYYNTIALAN

PALKAT2015

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMAT TIL AISET MMA :N

JULK AISEMA AMMAT TILEHTI

2

Mukava merikokous tarjoaa huvin ja hyödyn samassa paketissa, saman katon alla. Olipa ryhmänne ja toiveenne pieniä tai suuria, kaikki kokoustiloista ruokailuihin ja majoitukseen hoituvat kätevästi yhdellä varauksella – kaupan päälle saatte inspiroivan merinäköalan, laivan viihdepalvelut ja mahdollisuuden edullisiin tuliaisostoksiin! Kerro meille toiveenne, me hoidamme loput.Sydämellisesti tervetuloa!Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan. Päiväkokouspaketti ilman hyttiä.

Parhaat palaverit Punaisilla laivoilla

Varaukset: Helsinki 09 123 571, Turku 02 333 1332,ryhma@vikingline.comPidätämme oikeuden muutoksiin.

Helsinki–Tallinnapäiväkokous

alk. 36 €hlö

Helsinki–Tukholma-kokous

alk. 121,50 €hlö, A2-hytti

Vuorokauden merikokous Turusta,

Viking Grace

alk. 61,50 €hlö, Inside Two -hytti

Turku–M:hamina-piknik-päiväkokous,

Amorella / Viking Grace

alk. 41 €hlö

Myynti&Markkinointi 3

PÄÄKIRJOITUS

PARANNUSTA PALKKOIHIN

Juha HäkkinenPäätoimittaja, toiminnanjohtaja

MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

”Kun yleensä kaikki se, mikä tuotetaan, on myös kulutettava, ja vain erikoistuotteita voidaan myydä ulkomaille, on pidettävä huoli myös siitä, että kansa on ostokykyistä.”Mitä opetuksia talouspula tarjoaa tuottajille ja kuluttajille? Kauppamiehet, helmikuu 1934

Vuoden 2015 aikana palkkojen nousu kasvatti jäsenemme osto­voimaa. Valitettavasti tämä ei koske jokaista suomalaista.

Jo 80 vuotta sitten tiedettiin ja jäsenlehdessämme kirjoitettiin, että kansa on pidettävä ostokykyi­

senä, jotta hyvinvointi säilyy ja kasvaa. Lue vaikka tämän sivun lopusta. Ostokykyisenä kansan pitää riittävä palkkataso ja kohtuullinen verotus. Kun vienti ei vedä, on kotimainen ostovoima erityisen tärkeässä roolissa.

Suurinta osaa palkansaajien edunvalvonta­järjestöistä kiinnostaa yhteiskunnan kokonaisetu ja menestys. Esimerkiksi me MMA:ssa tiedämme, mikä on onnistuneen myynnin ja markkinoinnin sekä yritysten menestyksen suhde. Meitä eivät kiinnosta vain hyväpalkkaisten työntekijöiden palkankorotuk­set, vaan laajemmin yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Talous tuo työn jäsenillemme. Toki sitä palkkaakin haluamme – teemme arvokasta työtä.

Ammattialana poikkeamme monista muis­ta myös siten, että palkkamme joustavat enemmän. Eivät valtavasti, mutta kuitenkin joustavat, kun provisiot ja tulokseen sido­tut erät voivat muuttua myös alaspäin talouden kuopissa. Yksilöllisiä eroja on, mutta kaiken kaikkiaan vuosi 2015 oli suurimmalle osalle jäsenistämme hyvä palkkavuosi. Palkat nousi­vat keskimäärin 3,2 prosenttia, mutta suurimmissa palkoissa tapahtui notkahdusta.

Kun vielä saisimme työllisyyskehityksen kasvuun, pääsisivät palkkatutkimuksista tippuneet uudelleen edes jonkinlaisen palkan piiriin. Palkkatutkimuksessa eivät työttömät nimittäin näy. Ja valitettavasti näyttää siltä, että he eivät näy aina metsänä puilta niissä lii­toissakaan, jotka pitkittävät ja vaikeuttavat maamme taloustilanteen parantamiseen pyrkivien sopimusten tekemistä.

4

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS2/16

Tunnista ja tunnusta tavoitteesiTieto omasta motivaatioprofiilista auttaa urasuunnittelussa, mutta se voi olla myös johtamisen väline. Myyntipäällikkö Sanna Semi oli mukana kokeilussa, jossa motivaatioprofiilia hyödynnettiin perhevapaalta töihin palaavien äitien osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa.

.

Kuv

a M

ikko

Käk

elä

46

Myynti&Markkinointi 5

Näköalapaikkojen mies

14 29 32Puhuttaisiinko palkoista?

Enemmän irti verkkokaupasta

Myynti&MarkkinointiJulkaisijaMyynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA.Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

PäätoimittajaJuha Häkkinen

ToimituspäällikköPiia Kunnas

JulkaisusuunnittelijaMari Niemi

ToimitusneuvostoJarmo Hyvärinen Jaana Immanen-PeuhaKeijo Kankaanpää

Toimituksen osoitePL 1100,00101 Helsinki(Töölönkatu 11 A, 5. krs.)puhelin 0201 224 400toimitus@mma.fi

Tilaushinta54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi.Kuusi numeroa vuodessa.

Tilauksetheidi.saren@mma.fi

Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituk-sesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

IlmoitusmyyntiAlma 360

Myyntipäällikkö Kari Salkopuhelin 0400 604 133kari.salko@alma360.fi

Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinenpuhelin 0400 684 364veli-pekka.jaatinen@alma360.fi

Ilmoitushinnat2/1 8 200 €1/1 4 200 € 1/2 2 820 €

1/4 2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan.+alv 24 %. Mainostoimisto-alennus 15 %.

Levikki26 408 LT 3/2012

Aikakauslehtien Liiton jäsenISSN 1458-5162. 84. vuosikerta

PainatusForssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.

Kansikuvassa Sanna Semi

KuvaajaMikko Käkelä

36 5240Hyvä ajoasento lähtee lonkasta

Henkilötiedot suo-ramarkkinoinnissa

Näin rakennat luottamuksen

Uudistuminen ja liik­keessä pysyminen takaa menestyksen, sanoo monipuolisen uran tehnyt Seppo Mäkiranta.

Suomalaisilla työpaikoilla ei omista palkoista juuri keskustella. Olisiko kui­tenkin syytä?

Verkkokaupassa on paljon mahdollisuuksia, joita ei osata vielä täysin hyödyntää.

Lainsäädäntö on erilainen yrityksille ja kuluttajille suunnatussa suora­ markkinoinnissa.

Hyvällä asennolla ja säädöillä helpotat autossa istumisesta aiheutuvia vaivoja.

Ostopäätös edellyttää luottamusta. Mikael Pentikäinen kertoo viisi vinkkiä luottamuksen rakentamiseen.

MMA:N JÄSENEN MEDIAANIPALKKA ON 4 850 €/KK. Lue lisää palkkatutkimuksesta sivulta 20 alkaen.

3 Pääkirjoitus7 Puhetta johtavalta8 Tässä & Nyt12 Vaihtoaskel13 Ensiaskel14 Näköalapaikkojen mies19 Uraguru: Palkkapyyntö on osa ammatillista osaamista20 MMA:n työmarkkina- tutkimus: Valoa tunnelin päässä29 Puhuttaisiinko palkoista?

32 Verkkomyynnin strategiat lapsen- kengissä36 Henkilötietojen hyödyn- täminen suoramarkki- noinnissa40 5 askelta luottamuksen rakentamiseen42 Ratkaisukeskeisyys valttia teknologia- myynnissä46 Tunnista ja tunnusta tavoitteesi

50 Työkaluja ajanhallintaan52 Hyvä ajoasento lähtee lonkasta54 Nopeusrajoitus voi olla muutettavissa56 Ideaa & Ilmiöitä58 Lakipalsta: Kiistaa asia- kastietojen kirjaamisesta60 Kysy työelämästä62 MMA kouluttaa64 Totta vai tarua: Pohjan- maan yhdistys65 Yhdistyksissä tapahtuu

6

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA

Vaaleansininen Bistro­parvekeryhmä tuo kesän parvekkeelle tai terassille. Ryhmään kuuluu pöytä ja kaksi tuolia. Kalusteet ovat kevyet ja ne taittuvat kokoon, mikä helpottaa kalusteiden talvisäilytystä ja siirtelyä. Pöytä ja tuolit on valmistettu säänkestävästä, lakatusta teräksestä.

Plantagenin valikoimissa myynnissä oleva setti on arvoltaan noin 80 euroa.

ANNA PALAUTETTAKerro mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa Bistro-parvekekalusteet.

Edellisen lehden1/16 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin Väsymys pois pika- treenillä. Palautetta anta-neiden kesken arvottiin Fengshui-konsultaatio ja sen voitti Tiina Mielonen.

Osallistu lukijakilpailuun

osoitteessa lehti.mma.fi

tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi

(laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 2/16).

Osallistumisaikaa on 15.5.2016 saakka.

Palautetta edellisestä lehdestä:

Monipuolinen paketti kiin-nostavaa ja tarpeellista luet-tavaa. Visuaalisesti toimiva, kieliopillisesti hyvä. Kiitos! Tässä numerossa oli ehkä hieman tavallista vähemmän kuvia kuin aiemmin? Artikkelit kiinnostavia ja hyvä lukea erilaisia lähestymistapoja myyntiin ja markkinointiin. Jokainen artikkeli tuleekin luettua osin tai kokonaan. Toivoisin lisää juttuja pien/yksinyrittäjistä, koska tätä meidän ryhmää ei huomioida juurikaan edes yrittäjäjärjes-töjen julkaisuissa... no juhla-puheissa kyllä muistetaan.

@mmaliitto#parhaatmukana

Seuraa meitä twitterissä#MMAliitto

Instagram

Olen juuri miettinyt, että miten voisin innostua työstäni uudelleen, ja Uragurun artik-keli vahvisti niitä ajatuksia mitä minulla oli tämän asian muuttamiseen.

Verkkolehti elää ajassa

lehti.mma.fi

PUHETTA JOHTAVALTA

VAPAATA JA VALVOTTUA LIIKKUMISTA

Myynti&Markkinointi 7

Jarmo HyvärinenPuheenjohtaja

Liiton järjestämä Myynti Nyt ­kiertue tarjosi mainion mahdollisuuden tavata jäseniämme sekä Helsingis­sä että muualla Suomessa. Samalla sekä kuullun että omakohtaisen kokemuksen perusteella tämä antoi aiheen vertailla paljon ajavien jäsentemme liikkumista hyvinkin erilaisessa työajossa.

Etäisyydet ovat pohjoisessa pitkiä, kun liiku­taan asiakkaalta toiselle. Ajoin itse Oulun seudulta Rovaniemen kautta Kajaaniin. Tilaisuudet mukaan lukien aikaa vierähti kellon ympäri. Tämä on tuttua pohjoisessa asuville. Työajat venyvät, ja mahdollisesti voimaantulevan kilpailukykysopimuksen 24:n tunnin vuosittaisella työajan lisäyksellä ei olisi heille käytännön vaikutusta.

Liikenne pohjoisessa on valtaväylien ulkopuolella kohtuullisen vähäistä ja nopeusrajoituksetkin on osin jätetty kesärajoitusten tasolle. Tosin teiden kunto ei välttämättä anna aihetta ajaa sallit­tuja nopeuksia.

Kun tullaan pohjoisesta etelään välimatkat lyhenevät, mutta ruuhkat lisääntyvät. Päättäjien mielestä jopa niin paljon, että jäl­leen kerran on tehty tutkimus ruuhkamaksujen käyttöönotosta. Suuri oivallus tutkimuksessa oli se, että ajateltu kilometri­ pohjainen ja satelliittipaikannukseen perustuva järjestelmä olisi liian kallis tuottoihin nähden.

Ehdotettu porttijärjestelmä tunnistaisi joko rekisterinumeron tai tunnistuslaitteen kautta kenelle lasku lähetetään. Keski­ määräinen kustannus työmatka­autoilijalle olisi noin 340 euroa vuodessa. Työajoa ajavien kustannukset siis kohoaisivat. Ja tämä siis muiden autoilijoilta perittävien verojen lisäksi. Sekä pohjoises­sa että etelässä autoa käyttäviltä peritään tasapuolisesti poltto­aine­, auto­, ajoneuvo­ ja vakuutusmaksuveroa. Näistä veroeurois­ta nytkin vain joka seitsemäs euro palautuu teiden ylläpitoon.

Kaikki jäsenemme ovat myös yhdenvertaisia, kun maan hal­litus jälleen esittää korotuksia päivä­ ja rikesakkoihin. Esityksen mukaan päiväsakkojen rahamäärä korotettaisiin noin kaksin­kertaiseksi. Rikesakkoja korotettaisiin noin 25 prosenttia. Viimeksi rikesakkoja korotettiin syyskuussa 2015, jolloin ne kaksinkertais­tettiin. Suurin rikesakko olisi 285 euroa nykyisen 200 euron sijaan.

Herää kysymys, onko tarkoitus liikenneturvallisuuden paran­taminen vai rahan kerääminen valtion pohjattomaan kassaan? Veikkaan jälkimmäistä.

AJASSA

Koonneet Sofia Flygare, Anni Karppanen ja Piia Kunnas

8

TÄSSÄ&NYT

Lehtietuja!MMA:n jäsenenä saat 30 prosentin alennuksen Talouselä-män, Tekniikka & Talous -lehden ja Markkinointi & Mainonta -lehden tilauksista. Tilaa lehdet osoitteessa http://www2.talen-tum.fi/mma/. Lisäksi pääset Talentum Eventsin koulutuksiin 20 prosentin alennuksella.

Kauppalehden saat 20 pro-sentin alennuksella. Tilaa se osoitteessa http://kampanjat.kauppalehti.fi/mma.html

Minna Liukkonen Levirakan myyntisihteeriksiMinna Liukkonen aloitti maaliskuussa Levirakan myyntisihteeri-nä Sanna Saikkosen siirtyessä uusiin haasteisiin. Minna hoitaa MMA:n ja paikallisyhdistysten omistamien lomahuoneistojen vuokraustoimintaa sekä markkinointia. Kehitteillä on myös uusi varausjärjestelmä, jossa hän toimii projektin vetäjänä.

Minna on työskennellyt pitkään taloushallinnon ja asiakaspal-velun parissa kalastusvälinealan tukkuliikkeessä. Hänen vapaa-aikansa kuluu liikunnan, perheen ja ystävien parissa. Mieluisia lajeja ovat hiihto, avantouinti, golf ja pyöräily sekä syksyllä mar-jastus ja sienestys.

Future CEO 2016 ­tutkimuksessa tutkittiin suomalaisten suurten tai keskisuurten yri­tysten toimitusjohtajien työtyytyväisyyttä, osaamista, johtamistaitoja, yrityskulttuuria

ja kilpailukyvyn kehittämistä sekä toimitusjohtajan roolia yritysten arvoketjussa.

Joka toinen toimitusjohtaja on tyytyväinen työ­hönsä. Parhaimmat arvosanat toimitusjohtajat an­tavat itselleen siitä, että he pitävät kiinni sovituista päätöksistä, tekevät nopeasti päätöksiä, ovat ener­gisiä, ratkaisevat ongelmia sekä luovat yritykseen innostavan ilmapiirin.

Toimitusjohtajien arviot johtajuudestaan ja osaa­misen eri osa­alueista poikkesivat yritysten hallituk­sen ja johtoryhmän jäsenten arvioista.

Hallitus toivoo toimitusjohtajien tarttuvan roh­keasti ja innovatiivisesti muutosmahdollisuuksiin sekä innostavan ihmisiä työskentelemään valitun tavoitteen eteen. Johtoryhmä odottaa, että toimi­tusjohtaja luo innostavan ilmapiirin, joka kannustaa onnistumaan ja saa ihmiset tuntemaan työnsä mer­kitykselliseksi.

Joka kolmatta toimitusjohtajaa stressasi eniten työssään henkilöstöön liittyvät asiat sekä oma ajan­käyttö ja työmäärä. Yrityksen hallituksen ja omista­jien odotukset sekä yrityksen talous ja byrokraatti­suus stressasivat joka viidettä johtajaa.

Koko tutkimusaineisto löytyy osoitteesta seedi.fi/futureceo

Toimitusjohtajat tyytyväisiä työhönsä

Toimitusjohtajan aika kuluu eniten...

Keskimääräinen viikkotyöaika 52 h 34 min

Johtoryhmä 22 %

Kehityshankkeet19 %

Asiakkaat15 %

Henkilöstö11 %

Strategia7 %

Hallinnolliset työt5 %

Operatiiviset asiat 5 %

Sidosryhmät5 %

Hallitus3 %

Raportointi, seuranta1 %

Sekalaiset tehtävät

7 %

Myynti&Markkinointi 9

MMA

SM-golf Oulu 13.‒14.7.2016

Oulun Golf Oy:n ylläpitämällä Sankivaaran kentällä, Mikonmäentie 201, Oulu.

Kisamaksu 195 €/henkilö sisältää kahden päivän pelimak-sut/greenfeet, kaksi lounasta golfklubilla ja illallisbuffetin Radisson Blue Hotel Oulussa 13.7.2016.

KILPASARJAT MIEHET JA NAISET

• Scratch • HCP tas. 0–17,9• Bp tas. 18–36 • kolmihenkinen pistebogey (2 päivää, 3 henkeä)

Osallistujilla on mahdollisuus harjoituskierrokseen 12.7.2016 hintaan 45 €/greenfee.

YHTEISTYÖHOTELLIT

• Radisson Blu Hotel, 85 euroa/1hh, 105 euroa/2hh. Varaukset: 020 1234 730 tai sales.oulu@radissonblue.com

• Break Sokos Hotel Eden, 106 euroa/1hh, 126 euroa/2hh. Varaukset: 020 1234 603 tai sales.eden@sokoshotels.fi

Hinnat ovat voimassa 31.5.2016 asti ja molemmissa varaustunnus ”Myyntimiesten golfin SM”. Varaathan majoi-tuksesi ajoissa monien samanaikaisten tapahtumien takia.

ILMOITTAUTUMINEN

Kilpailuun ilmoittautuminen ja maksu 30.6.mennessä: https://holvi.com/shop/OSEMMA Ilmoittautumisen yhteydessä kerro nimesi, seurasi ja tasoituksesi.

LISÄTIETOJA

MMA Oulun seutu, golf-kilta, puheenjohtaja Pasi Backman, puhelin 0400 307 807, pasi.backman@osemma.fi

Tervetuloa Ouluun!

Työntekijöille kuuden päivän omavastuu sairastamiseen

Edustakunta palautti vuosilomalakiin työntekijän omavastuun lomalla sairastamiseen. Työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana kuusi ensim­mäistä sairauspäivää ovat omavastuupäiviä, jot­ka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Jos sairaus jatkuu tätä pidempään, niin lomapäiviä voi pyytää siirrettäviksi.

Samalla myös äitiys­, isyys­ ja vanhempainva­paan vuosilomakertymää lyhennettiin. Jatkossa vuosilomaa kertyy perhevapaan aikana enintään kuuden kuukauden ajalta.

Lakimuutokset astuivat voimaan 1. huhtikuuta 2016.

Lue lisää vuosilomalain muutoksista osoitteesta www.mma.fi

Osoitteessa www.jasenedut.fi on lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja MMA:n jäsenille. Rekisteröidy käyttäjäksi ja hyödynnä etusi! Esimerkkejä eduista:

SilmäasemaKaikki normaalihintaiset silmälasit (kun ostat linssit ja kehykset) -50 %, normaalihintaiset aurinkolasit -30 % (ei Oakley) sekä silmälasien ostajalle ilmainen optikon näön-tarkastus (arvo 35 €). Saadaksesi edun tulosta kuponki Jäsenedut-sivulta. Kampanja on voimassa 30.4.2016 asti. 

F-SecureF-Secure Safe -tietoturvaohjelmisto yhdeksi vuodeksi kol-melle laitteelle 39,90 € (norm. 59,90 €), viidelle laitteelle 49,90 € (norm. 79,90 €) ja seitsemälle laitteelle 59,90 € (norm. 99,90 €).

Kultatähti-verkkokauppaOnko lähipiirissäsi tiedossa valmistujaisia, syntymäpäiviä tai kesähäitä?  Hyödynnä Kultatähti-verkkokaupan jäsen-etu, jolla saat 20 prosentin alennuksen kaikista normaali-hintaisista tuotteista.

AJASSA

10

TÄSSÄ&NYT

MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

”Tutki pääkatuja ja jututa hotellin henkilökuntaa”

Myynti & Markkinointi -lehti täyttää tänä vuonna 90 vuotta. 120-vuotiaan

MMA:n edeltäjä Suomen Kauppa-matkustajayhdistys perusti oman äänenkannattajan vuonna 1926.

Vuonna 1933 lehden nimi muutet-tiin ”Kauppamiehet”-nimiseksi. Syy muutokseen oli liiton laajeneminen – mukaan tulivat Itä-Suomen Kaup-pamatkustaja- ja Liikemiesyhdistys ja Suomen Kauppa-Edustajain liitto.

Vuoden 1934 ensimmäisessä Kauppamiehet-lehdessä käsitellään

matkatavaroiden tariffialennuksen toteutumista, kauppamatkustajan valtuuksia, esitellään yhdistyksen virkailijat ja julkaistaan arpajaisten voittonumeroluettelo.

Lehtori J. Koivistoinen neuvoo kauppaedustajia perehtymään huolella tarjoamaansa tavaravali-koimaan ja ennen kaikkea asiakkaa-seen:

”Monikaan myyjä, asiakkaan luo saapuessaan, ei tiedä hänestä muuta kuin hänen nimensä eikä aina edes sitäkään, ja kuitenkin hänen on jo ensi hetkestä alkaen oltava selvil-lä, miten muodostaa alkupuheensa niin, että se heti herättää asiakkaas-sa mielenkiintoa sekä asiaan että tavaraan.”

Koivistoinen listaa jutussaan kauppaedustajan tiedonlähteet, jotka poikkeavat paljon tämän päivän myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen tiedonhakukanavista. 1930-luvun tietolähdelistalle ovat päässeet: ammattitoverit, pankit ja muut tiedonantotoimistot, paikka-

kunnan sanomalehdet, puhelinluet-telot sekä valtio- ja muut kalenterit, hotellit ja majatalojen henkilökunta ja pääkatujen tutkiminen.

Koivistoisen mukaan myyjän on tutkittavat paitsi lehtien ilmoituk-sia myös uutisia ja pääkirjoituksia. Näistä myyjä saa käsityksen paikka-kunnan harrastuksista ja päivänpolt-tavista kysymyksistä. Niiden pohjalta voi sitten viritellä keskustelua asiak-kaan kanssa.

Koivistoinen huomauttaa, että hotellin henkilökunnalta saamiinsa tietoihin kauppaedustajan kannattaa suhtautua suurella varovaisuudella. Samalla tavoin pitää asennoitua kil-pailijalta saatavaan informaatioon.

”Pääkatujen tutkiminen pienemmil-lä paikkakunnilla antaa tavallisesti parhaat tulokset, sillä siten saa par-haiten tietää, mitä huomattavia liik-keitä on paikkakunnalla olemassa,” neuvoo Koivistoinen myyjiä uusasia-kashankinnassa.

Sirkku Rytkönen

”Olemme havainneet 3‒ 4 viime vuoden aikana vakavan oireyhtymän, joka on hiipinyt

taudin lailla markkinointipäättäjän työn- kuvaan. Se on tälle ammattiosaajalle sala- kavalasti vaikuttava markkinointiburnout.”

Katri Tanni MMA:n blogissa 2.3.2016

Myynti&Markkinointi 11

12

TYÖ &URA

Puhelinmyyjä taistelee joka kaupasta

VAIHTOASKEL

• Sanna Tauriainen, 36 vuotta

• Myyntineuvottelija, Enia Oy

Esittelemme MMA:n jäsenen, joka on hiljattain

ottanut uuden askeleen urallaan.

Sannan urastepit

01/2016Myyntineuvottelija, Enia Oy

2014–2016Avainasiakaspäällikkö, Vilperi Digimediat Oy

2009–2014Media-asiantuntija, Fonecta Media Oy

1998–2008Lähihoitaja, Folkhälsan

Aloitin puhelinmyyjänä Seinäjoen Enialla tam­mikuussa. Myyn Elisan ja Saunalahden liittymä­

tuotteita. Siirryin tehtävään Vilperi Digimediat Oy:stä. Yhtiö myytiin viime vuonna eikä toiminta enää jat­kunut Seinäjoella.

Aluksi ajattelin, että tämä on mi­nulle alennus, sillä työskentelin ai­emmin avainasiakaspäällikkönä. Toi­saalta pidän puhelinmyynnistä enkä ehtinyt tehdä edellistä työtäni kuin vähän yli vuoden. Nyt pääsen ajois­sa kotiin eikä minun tarvitse ajatella kirjoittamattomia tarjouksia iltaisin.

Kaupan klousaus on tässä työssä todella tärkeä taito; kauppaa ei tule, jos sitä ei tee. Myynti on kiinni asen­teesta ja halusta taistella. Esimerkik­si tänään oli hiljaisempi päivä enkä ollut lounaaseen mennessä myynyt mitään. Ruokatunnilla päätin, että seuraavaksi tulee kaupat ja niinhän ne tuli.

Puhelimessa pitää osata argu­mentoida niin, että asiakkaan on

pakko sanoa kyllä. Myynnin vaiheet ovat kaikessa myynnissä samat ja tärkeintä on saada myyntispiikki sopimaan omaan suuhun.

Puhelinmyyjien arvostus on al­haalla. Jos alalla pärjää, niin on kova myyjä. Asiakkailta tulee paljon huo­noa palautetta, mutta sieltä tulee myös positiivinen palaute. Hyvissä kaupoissa asiakas on tyytyväinen ostokseen ja hyötyy siitä.

Minusta on väärin, että puhelin­myyjistä ei pidetä. Tällä alalla on pal­jon firmoja, jotka myyvät mitä sattuu ja miten sattuu. Minun ei ole ikinä tarvinnut valehdella asiakkaalle. Aiemmin olen tehnyt puhelinmyyn­tiä myös yrittäjille ja he vaativat myyjältä enemmän kuin kuluttaja­asiakkaat. Tiedän olevani hyvä, kun puhelun päätteeksi tulee kaupat ja yrittäjä pyytää minua omaan yrityk­seensä myymään.

Olen koulutukseltani lähihoitaja. Siirryin aikoinaan puhelinmyyjäk­si, koska vuorotyö ei sopinut enää elämäntilanteeseeni. Alun perin

oli tarkoitus tehdä tätä työtä vain väliaikaisesti, mutta nyt takana on seitsemän vuotta. Arvostan suuresti hoitotyön tekijöitä, mutta en aio pa­lata lähihoitajaksi. Tällä alalla aion pysyä. Anni Karppanen

Myynti&Markkinointi 13

lehti.m

ma.fi

Väheneekö kiire ja työn hektisyys ammattitaidon karttuessa?

ENSIASKEL

• Susanna Salmi, 23 vuotta

• Opiskelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa it-tradenomiksi.

• Harrastaa tanssia, urhei-lua, elokuvia ja musiikkia.

Susannan kysymys konkarille:

MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

Susanna Salmi:

Haluan uskoa tuotteeseen, jota myyn.

Lue vastaus verkkolehdestä

Opiskelen it­tradenomiksi Haaga­Helia ammattikor­keakoulussa Helsingissä. Alun perin olin kiinnostu­

nut markkinoinnista ja halusin opis­kelemaan sitä, mutta tietotekniik­kakin kiinnosti suuresti. Nykyisellä koulutuksellani pystyn hyvin yhdis­tämään digitaalisuuden ja kaupalli­suuden.

Tulevaisuudessa voisin esimer­kiksi myydä ja kehittää it­palveluita. Ymmärrän hyvin it­palveluiden po­tentiaalin ja uskon osaavani kertoa niiden lisäarvosta asiakkaille. Myös digitaalinen markkinointi ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet kiinnostavat.

Haluan työskennellä yrityksessä, jolla on niin sanotusti puhdas taus­ta ja rehelliset toimintaperiaatteet. Minulle se tarkoittaa muun muassa

sitä, että asiakassuhteet hoidetaan hyvin ja tuote on laadukas, eikä siitä anneta liian korkeita odotuksia. Ha­luan uskoa tuotteeseen, jota myyn.

Parhaiten opin konkreettisesti tekemällä. Minulla on työkokemus­ta asiakaspalvelusta kaupan alalta, mutta B­to­B­myynnissä en ole vielä työskennellyt. Tällä hetkellä olen it­harjoittelijana mainostoimisto Mi­rum Agencyssä.

Opiskeluaikana olen ollut aktii­visesti mukana vaihto­oppilastoi­minnassa ja kuulun myös Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n nuorisofoorumiin. Menen mielelläni mukaan uusiin juttuihin ja foorumiin lähdin uteliaisuuttani. Ta­voitteenamme on saada MMA:han lisää nuoria jäseniä ja suunnata toi­mintaa myös heille. Anni Karppanen

14

TYÖ &URA

NÄKÖALA- PAIKKOJEN

MIES

Teksti Piia Kunnas Kuvat Esko Varesvuo

Seppo Mäkiranta on neuvotellut isoista rahavirroista ja tehnyt yhteistyötä

eri maiden vaikuttajien kanssa. Menestyksen sekä yritys-

että järjestörintamalla takaa se, että pysyy liikkeessä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tii­miakatemiassa on lounastauko ja au­laan alkaa kokoontua ihmisiä. Siellä täällä on tuoleja, nurkassa lojuu kasa pahvilaatikoita. MMA:n Keski­Suomen yhdistyksen puheenjohtajana vuoden ollut Seppo Mäkiranta etsii pahvilaa­tikkoa, jonka päälle voisi nousta seiso­maan. Myös ujomman ja kauempana

olevan opiskelijan täytyy saada kuulla, mitä hänellä on sanottavaa.

Seppo kertoo siitä, millaista on myyntityö ja järjes­tötoiminta. Siitä, miten nuorilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, rakentaa verkostoja ja tulla mukaan tekemään nuoria kiinnostavia tapahtumia. Opiskelijoilta alkaa tipahdella kysymyksiä.

Ympärille kerääntyy lisää väkeä. Osa näyttää miettivän, että mitä tuo ukkeli paasaa. Muutaman kehon kieli taas paljastaa, että ajatus on jo ostettu: Tämä on hyvä juttu. Haluan mukaan Keski­Suomen yhdistyksen toimintaan!

Kun Seppo lopettaa puhumisen, nuoria on paikalla ainakin viisikymmentä, ellei sata. Viisi ilmoittaa halu­

Myynti&Markkinointi 15

MMA Keski-Suomen puheenjohtajana toimiessaan Seppo Mäkiranta myi jäsenyyttä Tiimiakatemian opiskelijoille. Tätä juttua varten hän palasi kuvattavaksi nuorten pariin.

16

TYÖ &URA

avansa mukaan yhdistyksen toimintaan ja myöhemmin sähköpostitse ilmoittautuu toiset viisi.

Seppo on saavuttanut tavoitteensa. Sillä yhdistystoi­minta on jatkumo; ketju, joka kaipaa säännöllisesti uusia lenkkejä ja uudistumista. Niin yhdistys­ kuin yritystoimin­nassa täytyy aina olla kasvamassa alku jollekin uudelle.

Johtajaksi jo nuorenaTiimiakatemian aulassa pidetystä myyntipuheesta on ku­lunut kolmisen vuotta. Vuodenvaihteessa Seppo jäi pois Keski­Suomen yhdistyksen hallituksesta, missä hän oli toiminut puheenjohtajana.

‒ Neljä vuotta on yhdelle ihmiselle sellainen aika, jol­loin jaksaa antaa jollekin asialla kaikkensa. Sen jälkeen alkaa tehdä asioita saman kaavan mukaan, eivätkä asiat enää mene eteenpäin.

Sepon yhteistyöhalukkuus ja myönteinen suhtautumi­nen nuoriin ja heidän ideoihinsa juontaa juurensa oman uran alkutaipaleelta. Hän oli ollut työelämässä vasta kaksi vuotta aloittaessaan Nokia Oy:ssä ICT­johtajana vuonna 1983.

Seppo vastasi Tikkakosken ja Riihimäen tehtaiden kehitystyöstä. Kymmenen työntekijän esimiehenä hän joutui tilanteeseen, jossa suurin osa alaisista oli itseä vanhempia. Oma paikkansa piti lunastaa kokeneempien silmissä, mikä ei aina ollut helppoa. Nyt hän haluaa tehdä uran aloittamisen helpommaksi muille.

Neuvotteluja saunan lauteillaNokian ICT­johtajan paikalta Seppo ponnisti ARE Oy:n talousjohtajaksi vuonna 1984. Se osoittautui nuorelle mie­helle varsinaiseksi näköalapaikaksi.

‒ ARE Oy oli ensimmäisiä suomalaisia sähköalan vien­tiyrityksiä. Vastasin hallinnosta ja olin toimitusjohtajan varahenkilö. Miljardin liikevaihto ylittyi ja minun piti pyö­rittää aika isoja rahoja, Seppo kertoo.

Tuolloin alkoi myös Sepon uudistajaura. ‒ Uudistin taloushallinnon tietokonepohjaiseksi. Mi­

nulla oli aluksi 80 alaista, mutta rationalisoinnin jälkeen 40 heistä irtisanottiin, kun kone alkoi tehdä heidän työn­sä. Oli raskasta irtisanoa muun muassa lähellä eläkeikää olevia naisia.

Tuohon aikaan Seppo sai myös aimo annoksen neu­votteluoppia. Hän oli tekemisissä suomalaisten pankki­en konsernijohtajien ja johtoryhmien kanssa, ja monista vaikuttajista tuli henkilökohtaisia ystäviä.

‒ Siihen aikaan kaikki meni saunomisen kautta. Neu­vottelu lopetettiin viiden tai kuuden aikaan aamuyöllä. Siinä turistiin muutakin, joten luottamus rakentui.

Luottamuksen merkityksestä myyntityössä puhutaan paljon tänäkin päivänä. Sepon mielestä haasteelliseksi luottamuksen rakentamisen tekee nykyisin se, että ihmi­set ovat kiireisempiä ja stressaantuneempia.

‒ Asiat on tehtävä nyt lyhemmässä ajassa. Ei voi men­nä pelkästään kahville, vaan on mentävä suoraan asiaan. Ennen kauppa tuli, kun saavutti luottamuksen tai oli joku suosittelemassa. Nyt asiakkaan kiinnostus pitää herättää kertomalla häntä motivoivia asioita ja vielä vaihdella tu­lokulmaa, jotta hän ei kyllästy samoihin argumentteihin.

Tavoite edellä työhönSepon CV:ssä on lista työpaikkoja ja titteleitä aina mark­kinoinnin ja myynnin johtotehtävistä toimitusjohtajuuk­siin. Työpaikat ovat vaihtuneet pääsääntöisesti samassa kolmen tai neljän vuoden syklissä, jonka Seppo kokee olevan sopiva myös yhdistystoiminnan rooleissa toimi­miseen.

Tittelit eivät kuitenkaan paljasta sitä, mitä näissä teh­tävissä on saatu aikaan. Ja se Sepolle on tärkeää: Aikaan­saaminen. Uudistaminen. Kehittäminen.

Sen vuoksi uuteen rooliin mennessään hän haluaa ai­na tietää, mikä on hänen tavoitteensa.

”OLEN AINA HALUNNUT, ETTÄ JOHTAJASOPIMUKSEEN KIRJATAAN MINULLE ASETETUT TAVOITTEET.”

Myynti&Markkinointi 17

‒ Olen aina halunnut, että johtajasopimukseen kirja­taan minulle asetetut tavoitteet: haluaako omistaja irrot­tautua yrityksestä, kasvatetaanko liikevaihtoa, luodaanko uutta liiketoimintaa.

Sen vuoksi Sepon kohdalla täytyy titteleiden sijaan luetella saavutuksia.

Ensimmäisen eurooppalaisen täysautomaattisen, kel­lon ympäri toimivan tuotantolinjan kehittäminen kiven­jalostamiseen. Eduskunnan tietomassojen turvaaminen kahdentamalla ne. Tekoälyn tuominen rakennushalli­tuksen mobiilipohjaisiin kiinteistövalvontajärjestelmiin. Langattoman leikkaussalin kehittäminen. Talous­ ja toi­minnanohjausjärjestelmän integroiminen Euroopan mit­takaavassa merkittäväksi kokonaisuudeksi.

Uran vaikein paikka oli vuonna 2011, kun kehitystyö JamIT Oy:ssä jäi kesken. Seppo oli tietotekniikan ja hal­linnon tukipalveluita omistajilleen tarjoavan yhtiön toimi­tusjohtaja. Yritykseen oli ulkoistettu Jämsänjokilaakson alueella kuntien ja julkishallinnon organisaatioiden ICT­asi­antuntijat sekä henkilöstö­ ja taloushallinnon työntekijät.

Seppo kasvatti JamIT:n neljän henkilön firmasta 50 työntekijän yritykseksi, kunnes yritys siirtyi takaisin Jäm­

sän kaupungin alaisuuteen. Tällöin Seppo päätti siirtyä toiseen työpaikkaan.

‒ Olisin halunnut vielä kehittää yritystä, mutta uuden järjestelyn myötä se ei ollut mahdollista. Se rassasi hen­kisesti.

Koulutus avaa oviaSeppo on aina panostanut kouluttautumiseen. Hän arve­lee, että kaksoistutkinto oli nuorelle insinööri­ekonomille avain siihen, että työelämään siirtyessä ovet haasteel­lisiin tehtäviin aukesivat niin nopeasti. Tuohon aikaan vastaava yhdistelmä oli harvinainen.

Myöhemmin hän on opiskellut joka vuosikymmenellä jonkin merkittävän, laajan kokonaisuuden. Niistä viimei­sin on vuosina 2002‒2006 Jyväskylän yliopistossa suori­tettu hyvinvointiteknologian tutkinto.

‒ Huomasin, että ihmisen käyttäytymisessä on tiettyjä lainalaisuuksia. Pohdin, että miten saisin tietoa niistä ja oppisin johtamaan ryhmiä. Hoksasin, että urheilun kaut­ta. Pääaineeni oli biomekaniikka ja pro gradu­tutkielman tein testaamalla Polarin sykemittareiden vaikutusta sys­temaattisessa valmennuksessa.

SEPPO MÄKIRANTA

• Kokenut insinööri-ekonomi

• MMA:n hallituksen jäsen, lisäksi useita muita luottamustehtäviä

• Asuu Jyväskylässä, perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi muualla asuvaa aikuista lasta

• Harrastaa puutarhanhoitoa ja luonnossa liikkumista

‒ Tietotekniikassa ja uuden luomisessa ei useinkaan ole mahdollista pitäytyä

tavanomaisessa ajattelussa, siksi olen joutunut miettimään

ja hakemaan mallin mielikuvista. Sen vuoksi koen

itseni mielikuvamarkkinoinnin ammattilaiseksi, Seppo

Mäkiranta sanoo.

18

TYÖ &URA

Seppo vietti viikonloput juoksuttamalla sykemittarei­den ohjaamia ihmisiä juoksumatolla, psyykkaamalla hei­tä suorituksessa ja tekemällä hengityskaasuanalysointia sekä verikokeita heille.

‒ Nyt ymmärrän ihmisten käyttäytymistä ja pystyn parantamaan ryhmän suoritustasoa. Minulla on teoreet­tista osaamista aiheesta ja pystyn lisäksi jalkauttamaan tiedon. Tämä osaaminen oli todella tärkeää, kun motivoin kuntasektorilta siirtyneitä työntekijöitä JamIT:ssä.

Järjestötoiminta vei mukanaanSeppo oli ennen MMA:ta Insinööriliiton jäsen. Hän toimi pitkään päivätyönsä lisäksi alueyhdistyksissä puheen­johtajana, istui liiton hallituksessa ja oli koko liiton vara­puheenjohtaja vuosina 2000‒2008. Sitten hänet valittiin myös Akavan Keski­Suomen alueen puheenjohtajaksi sekä Akavan hallitukseen.

‒ Silloin mietin, että ehdinkö hoitaa kaiken. Viikot vei työ, viikonloput vei liitto. Kävin tupo­neuvotteluja ja minulla piti olla valmius olla Helsingissä kahden tunnin sisällä. Joskus kävi niin, että olin työmatkalla Oulussa

”ENNEN KAUPPA TULI, KUN SAAVUTTI LUOTTAMUKSEN TAI OLI JOKU SUOSITTELEMASSA.”

ja jouduin jättämään auton sinne ja lähtemään lentäen Helsinkiin.

Sepolla oli parhaimmillaan kolme sihteeriä, jotka huo­lehtivat esimiehensä minuuttiaikataulusta. Päivä saattoi alkaa kotona Jyväskylässä asiakaskäynnillä, jatkua TE­keskuksen kokouksella ja sen jälkeen lennolla Helsinkiin. Iltakone Jyväskylään lähti Helsingistä puoliltaöin ja seu­raavana aamuna oli lähdettävä autolla Kuusamoon.

‒ Minulla oli hyvät sihteerit ja taksi oli aina valmiina, Seppo nauraa.

Kiire tuntui toissijaiselta, sillä Seppo oli eri rooliensa kautta varsinaisella näköalapaikalla. Se motivoi.

‒ Näin ensimmäisten joukossa maailmalta tulossa ole­vat kehityspolut ja tiesin, mitä Suomessa tapahtuu. Kun alkoi väsyttää, se kantoi.

Insinööriliitossa Seppo sai rautaisen neuvottelu­ ja esiintymiskoulutuksen.

‒ Tupo­neuvotteluihin valmennettiin menemällä vii­konlopuksi johonkin paikkaan. Ovet suljettiin ja kolme päivää neuvoteltiin. Psykologit valvoivat tilannetta ja sii­nä tarkasteltiin muun muassa sitä, miten käyttäytyy, jos on pakko valvoa. Jos neuvottelu meinasi ratketa, ohjaaja tuli sanomaan, että nyt tuli tällainen uusi käänne ja se toi taas mutkia matkaan.

Esiintymis­ ja neuvottelutaitoja on tarvittu, sillä Se­posta on tehty uran aikana toistasataa lehtijuttua. Myös televisio­ ja radiohaastatteluja on kertynyt useita.

Keski­Suomen Liitossa toimiessaan Seppo neuvotteli Brysselissä Suomeen satoja miljoonia rahoitusta erilaisiin hankkeisiin. Pari kertaa hän kävi neuvottelemassa Euroo­pan investointipankin varapääjohtajana toimineen Sauli Niinistön kanssa. Liitossa työskennellessään hän toimi myös maakuntajohtajana.

Seppo on tehnyt Riiassa yhteistyötä ministerien kans­sa ja isännöinyt Pietarin kaupunginjohtajien ja heidän delegaatioidensa Suomen­vierailuja. Ja monia muita.

Tällä hetkellä Seppo vetää hetken henkeä ennen uusia ammatillisia kuvioita. Edelleen hän haluaa olla kasvat­tamassa uutta. Sen vuoksi hän sparraa joitakin nuoria yrittäjiä heidän liiketoiminnassaan.

‒ Olen auttanut, jos joku on halunnut että jeesaan. Silloin toisen ei tarvitse opetella kaikkea liiketoiminnan rakentamisesta kantapään kautta.

Myynti&Markkinointi 19

HYVÄSSÄ VIREESSÄ

Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen piia.kunnas@mma.fi.

URAGURU

PALKKAPYYNTÖ ON OSA AMMATILLISTA OSAAMISTA

Myynti&Markkinointi 19

JOS PALKKAPYYNTÖ ON PYYDETTY, SE PITÄÄ ILMOITTAA.

Pekka työskenteli hyvin pal­katussa myyntipäällikön tehtävässä, kunnes yritys eräänä päivänä joutui irtisa­

nomaan väkeään, Pekan muiden mu­kana. Pekka alkoi hakea töitä, mutta palkkapyynnön esittäminen tuntui hankalalta. Uskaltaisiko hän pyytää sitä palkkaa, jota alan palkkataulu­kot hänelle lupasivat?

HR­johtaja Eija Holmström Al­gol Oy:stä on uransa aikana rekry­toinut melkoisen joukon myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia hyvin erityyppisiin tehtäviin.

– Palkkataulukoita on hyvä osata lukea oikein, ja niiden luotettavuutta kannattaa arvioida huolella. Jos palk­kavertailuaineisto on kerätty palkan­saajilta itseltään, kannattaa vertailu­tietoihin suhtautua kriittisesti.

Myyntipäällikön titteli voi sisäl­tää hyvin erilaisia työtehtäviä ja vas­tuita. Tilastoissa mediaanipalkka antaa suuntaa palkan määrittelylle, kun taas keskiarvopalkat saattavat helposti vääristyä.

– Tittelin sijaan palkkaa määritel­täessä pitäisi arvioida, kuinka vaa­tivasta työtehtävästä on kysymys sekä minkä arvoinen työtehtävä on työnantajan näkövinkkelistä: sisäl­tääkö se lähinnä suorittavia tehtä­viä, vaativia liiketoiminnan tai pal­

velutuotannon ytimeen sijoittuvia asiantuntijatehtäviä vai tulosvas­tuullisia johto­ ja esimiestehtäviä. 

Oman osaamisen ja kokemuksen laajuus sekä merkityksellisyys on hyvä ymmärtää. Älyttömiä palkkoja ei kannata pyytää, mutta osaamisen arvo on syytä tiedostaa.

Jos etsii työtehtävää, johon on paljon hakijoita, työnantajalla on varaa valita hyvä osaaja maltillisel­la palkalla. Jos kyseessä on erityis­osaamista tai vaativaa kouluttautu­mista edellyttävä työtehtävä, koke­muksella ja koulutuksella on hintan­sa. Epätoivoisesta työnhakijasta, jo­ka on dumpannut palkkapyyntönsä alle oman tasonsa, ei työnantaja ole kiinnostunut. Se herättää epäilyksiä.

– Palkkapyyntö pitäisi osata aset­taa siten, että se ei sulje työnhaki­jaa valintaprosessin ulkopuolelle poikkeamalla tehtävästä ajatellusta palkasta liiaksi ylös­ tai alaspäin. Oi­

kean palkkatason ymmärtäminen on osa henkilön ammatillista kom­petenssia.

Hyvää viitetietoa oman pohdin­nan lähtökohdaksi saa oman am­mattiliiton asiantuntijoilta, seuraa­malla koko maasta kerättyä tietoa keskipalkoista tai julkista tietoa eri ammattialojen keskipalkoista.

Täytyykö palkkatoive kertoa ai­na, jos sitä hakuilmoituksessa pyy­detään?

– Jos palkkapyyntö on pyydetty, se pitää ilmoittaa. Muutoin ottaa riskin, että ei tule kutsutuksi haas­tatteluun. Työnantajalla saattaa olla tarkka raamitus tehtävästä makset­tavalle palkalle, ja palkkapyyntö voi olla yksi kriteeri päästä mukaan va­lintaprosessiin. Jos tarkkaa palkka­toivetta on vaikea esittää, voi pyyn­nön muotoilla esim. ”3500–4000 eu­roa”, riippuen tehtävään asetetuista odotuksista.

MYYNTIALAN PALKAT

20

VALOA TUNNELIN

PÄÄSSÄEntistä harvempi

myyntiammattilainen uskoo nyt lomautuksen tai irtisanomisen

osuvan omalle kohdalle. Mediaanipalkka nousi, mutta

kaikkein suurimmat palkat notkahtivat.

MMA:n työmarkkinatutkimus:

Teksti Piia Kunnas Grafiikat Havain Oy

21

22

MYYNTIALAN PALKAT

22

Vaikka talous­näkyvät ovat edelleen vaa­timattomat ja työttömyys pii­naa myös myyn­tialaa, työpaik­

kansa säilyttäneet myyntiammat­tilaiset näkevät nyt valoa tunnelin päässä.

MMA:n vuotuiseen työmark­kinatutkimukseen vastanneista 8,5 prosenttia piti työnantajayri­tyksessä tapahtuvia irtisanomisia todennäköisenä tai varmana, kun vuosi sitten näin uskoi peräti 17,3 prosenttia vastaajista.

Omalle kohdalle irtisanomisen uskoi osuvan 5,7 prosenttia vastaa­jista, kun viime vuonna vastaava luku oli 9,0 prosenttia.

Työnantajayrityksessä tapahtu­viin lomautuksiin uskoi tänä vuon­na 6,9 prosenttia vastaajista, kun viime vuonna jopa 13,8 prosenttia uskoi lomautusten olevan edessä todennäköisesti tai varmasti.

Omalle kohdalle lomautuksen odotti osuvan nyt 3,1 prosenttia vastaajista, kun viime vuonna omaa lomautustaan piti todennä­köisenä tai varmana 9,1 prosenttia vastaajista.

Keskimmäiset palkat kehittyivät parhaitenMMA:n jäsenten mediaanipalkka eli keskimmäinen bruttokuukausiansio

oli 4 850 euroa joulukuussa 2015, kun se vuotta aiemmin oli 4 700 eu­roa. Palkat nousivat 3,2 prosenttia.

Työmarkkinatutkimuksen mu­kaan parhaiten ovat kehittyneet keskimmäiset palkat. Sen sijaan kaikkein suurimmissa palkoissa tapahtui notkahdus.

Keskimäärin suurimmat palkat ovat pudonneet muutaman pro­sentin, mutta joidenkin toimialojen

2011 20132012 2014 2015

Palkat tehtävän tason perusteella8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

JOHTAJAT PÄÄLLIKÖT EDUS TAJAT

5 50

0 €/

kk

4 35

0 €/

kk

3 54

0 €/

kk

6 01

0 €/

kk

4 60

0 €/

kk

3 73

0 €/

kk 6 05

0 €/

kk

4 71

0 €/

kk

3 82

0 €/

kk

6 69

0 €/

kk

4 86

0 €/

kk

3 95

0 €/

kk

6 68

0 €/

kk

4 93

0 €/

kk

4 17

0 €/

kk

MMA:N JÄSENTEN MEDIAANI-PALKKA ELI KESKIMMÄINEN

BRUTTOKUUKAUSIANSIO OLI 4 850 EUROA JOULUKUUSSA 2015,

KUN SE VUOTTA AIEMMIN OLI 4 700 EUROA. PALKAT NOUSIVAT

3,2 PROSENTTIA.

MMATYÖMARKKINA-

TUTKIMUS

2015

2323

osalta reilusti enemmän. MMA:n tutkimus­ ja koulutuspäällikkö Jouni Röksä pitää tätä tyypillisenä taantuman ilmiönä: johtajat kanta­vat vastuunsa.

Palvelualalla ylimmät palkat pu­tosivat 3,2 prosenttia. Ilmiö näkyy kuitenkin erityisesti ICT­alalla, jon­ka hohto alkaa olla palkkojen nou­sun osalta ohi. Siitä huolimatta ICT­alan korkeimmat palkat ovat edel­leen tutkimuksen parhaimmistoa, yli 6 000 euron kuukausipalkkoja.

Viime vuosia on leimannut pie­nimpien palkkojen nousu. Se jatkui

osittain tänäkin vuonna, kun palk­koja tarkastellaan toimialoittain. Esimerkiksi teollisuudessa ja vä­hittäiskaupassa pienimmät palkat nousivat 2,3–3,3 prosenttia. Mo­lempia selittää hyvä yleissitovien työehtosopimusten kattavuus.

Samaan aikaan kuitenkin pääl­likkö­ ja edustajatason vähiten tienaavien palkat ovat laskeneet, vaikka näissä asemissa olevien keskimmäiset ja suurimmat palkat ovat nousseet 1,4‒6,9 prosenttia.

Kun taantuma pitkittyy, se nä­kyy myyntialalla palkkakilpailuna.

2005 20092007 2011 2013 2015

8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

Työsuhteisten jäsenten palkkakehitys 2005 - 2015

3 450

4 3404 700 4 730

5 1305 520

5 990

2 7002 950

3 0903 300

3 5903 960

3 6803 870

4 0504 500

4 850

AL AK VARTIILI €/KK

MEDIA ANI €/KK

YL ÄK VARTIILI €/KK

‒ Kun kilpailu työpaikoista ko­venee, on tyypillistä, että palkat liukuvat alaspäin. Näin käy varsin­kin taantuvilla toimialoilla. Ja jos työttömyys pitkittyy, vanhaa palk­katasoa ei enää pysty välttämättä säilyttämään, Jouni Röksä sanoo.

Kasvu-uralla vai auringon-laskun alalla?Päätuotteittain tarkasteltuna pal­kassa ovat kirineet muun muassa elektroniikan parissa työskentele­vät myyntialan ammattilaiset. Me­diaanipalkka on kehittynyt erittäin

MYYNTIALAN PALKAT

2424

hyvin ja 11 vuodessa palkat ovat tuplaantuneet.

‒ Tämä kielii Nokian pienempien perillisten menestymisestä, Röksä pohtii.

Teknokemia noudattelee ylei­sempää linjaa eli mediaania suu­remmat palkat nousivat 4‒14 pro­senttia, mutta alimmat palkat pu­tosivat hieman. Kymmenessä vuo­dessa mediaanipalkka on noussut 43 prosenttia.

Kiinnostava ala on rahoitus­ ja vakuutusala: palkka nousee vielä hyvin, vaikka verkkopalveluiden ja alan murroksen takia on odotetta­vissa, että alalta häviää seuraavan parinkymmen vuoden aikana run­saasti työpaikkoja.

Röksä arvioi, että parhaiten työ­paikasta pitävät kiinni ne, jotka ke­hittävät vahvan taloudellisen osaa­misen lisäksi verkkovalmiuksiaan. Näin on käynyt myös graafisessa

20092007 2011 2013 2015

6 000

5 000

4 000

3 000

TEKNOKEMIA

ELINTARVIKKEETKONEET JA LAITTEET

Mediaanipalkan kehitys joidenkin päätuotteiden osalta, €/kk

L ÄÄKKEET RAHOITUS JA VAKUUTUS

4 500

3 450

5 200

4 920

5 590

4 500

3 330

2005

4 050

3 110

5 420

teollisuudessa ja media­alan mur­roksessa vuosina 1995‒2016.

Kuljetuksen ja logistiikan alan voimakas saneeraus viime vuosilta on takana ja ne, jotka ovat säilyttä­neet työpaikkansa, saavat hyvää palkkaa: pienimmätkin kuukausi­palkat ovat 4 000 euron tasoa.

Suurin sukellus tapahtui ATK­ohjelmistojen parissa työskentele­vien ylimmissä palkoissa. Tämän tuoteryhmän eniten ansaitsevien

MMATYÖMARKKINA-

TUTKIMUS

2015

2525

40 hkeskimääräinen

v i ikotyöaika

Matkustaminen 8 hPuhelin ja sähköposti

8 h

Raportointi ja tarjousten tekeminen 5 h

Muu 2 h

Odottaminen ja tauot 2 h

Työn suunnittelu 4 h

Asiakastapaamiset 11 h

Työajan jakautuminen

Palkka toimialoittain

Teollisuus

5 0

00

€/k

k

Tukku- kauppa

4 8

00

€/k

k

Vähittäis-kauppa

Palvelut

4 2

20

€/k

k

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

4 8

30

€/k

k

palkka putosi peräti 29 prosenttia. Myös ATK­palveluiden tuoteryh­mässä mediaanipalkkaa parem­min tienaavien palkat putosivat reilusti.

Poikkeuksen muodosti ATK­lait­teiden tuoteryhmä, jossa suurim­mat palkat nousivat yli kymmenen prosenttia.

YLEISIN PALKKA- TAPA ON KIINTEÄN

PALKAN JA BONUKSEN

YHDISTELMÄ.

MYYNTIALAN PALKAT

26

Mediaanipalkan kehitys joidenkin nimikkeiden osalta, €/kk

2005 20092007 2011 2013 2015

8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

MYYNTIJOHTAJA

MYYNTINEUVOT TELIJA

MYYNTIEDUS TAJA

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

AVAINASIAKASPÄÄLLIKKÖ

5 100

4 300

4 000

2 920

2 600

3 960

6  730

5 170

3 120

5 040

‒ Verkkokaupan myötä rutiini­tehtäviä on poistunut ja myynti­tehtävät ovat vaativien kokonais­ratkaisujen myyntiä. Vaikka yt­neu­vottelut ovat alalla arkipäivää, ovat palkat koko myyntialaa ajatellen hyviä, Röksä sanoo.

Kustannus­ ja painoalan mediaa­nipalkat ovat olleet laskusuunnassa jo useita vuosia. Tänä vuonna tuo­teryhmän parissa työskentelevien mediaanipalkat laskivat yli seitse­män prosenttia.

‒ Alalla on käynnissä pudotus­peli, koska työpaikat häviävät tasai­sen varmasti. Osa korvautuu digi­talisaation synnyttämillä uudenlai­

silla työpaikoilla, mutta esimerkiksi valtaosassa kansainvälistä verkko­mainosmyyntiä ketjutus on syönyt täysprovisiomallilla työskentelevil­tä myyjältä mahdollisuuden kun­non ansioihin, Röksä sanoo.

Kiinteä palkka tuo turvaa taantumassaMyyntialalla toimivista kahdella kolmasosalla on kannustava palk­karakenne, mutta käytännössä vain vajaa viidesosa heistä käytännössä saa kannustimia.

Jouni Röksä kertoo, että var­sinkin taantumassa kannustimien taustalla olevat tavoitteet asete­

taan usein niin epärealistisiksi, et­tä niiden saavuttaminen on käytän­nössä vaikeaa.

‒ Tämän vuoksi kannattaa pyr­kiä nostamaan kiinteän palkan osuutta omassa palkkamallissa. Tu­lospalkkion maksamiskriteerit ovat yleensä yrityksen määriteltävissä.

Röksä kertoo, että täysprovisio­palkat ovatkin häviämässä markki­noilta. Vain vajaa kaksi prosenttia tutkimukseen vastanneista saa pelkkää provisiopalkkaa.

‒ Niissä sopimukset ovat joskus niin huonoja, että niiden kautta ei pääse kunnon ansiotasoon, vaikka myynti olisi erinomainen.

MMATYÖMARKKINA-

TUTKIMUS

2015

27

Yleisimpien palkka-tapojen kuukausitulo

Kiinteä palkka

Kiinteä palkka + bonus

Kiinteä palkka + provisio

Kiinteä palkka + bonus

+ provisio

0

4 740 €/kk

5 100 €/kk

4 960 €/kk

4 390 €/kk

1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000

Palkkaustapana yleisin on kiinte­än palkan ja bonuksen yhdistelmä (42 prosentilla), toisena kiinteä (33 prosentilla), kolmantena kiinteän palkan ja provision yhdistelmä (18 prosentilla) ja neljäntenä kiinteän palkan sekä provision ja bonuksen yhdistelmä (5 prosentilla). Pelkkää provisiopalkkaa saa vajaa 2 pro­senttia vastaajista ja lopuilla palk­kamalli on takuupalkka tai brutto­provisio.

Palkkakehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana parasta niissä palkkamalleissa, joihin sisäl­tyy kiinteän palkan osuus.

‒ Kiinteän palkan ja kannus­tinosan sisältämissä malleissa palkat ovat nousseet kymmenessä vuodessa noin 40 prosenttia, kun taas esimerkiksi bruttoprovisio­mallissa palkat ovat laskeneet 20 prosenttia, Röksä kertoo.

Teetkö titteliäsi vastaavia töitä?Kun yritykset irtosanovat väkeä ja tehtäviä järjestellään, myyntialan ammattilainen saattaa saada vastuulleen töitä, joita hänellä ei ole aikaisemmin ollut. Samassa yhteydessä olisi syytä tarkistaa myös, että palkkataso vastaa uusia vaatimuksia. Jos myyntineuvottelija tekeekin äkkiä myyntipäällikkötason töitä, sen pitäisi näkyä palkassa.

Väärä titteli voi laskea palkkaa ja heikentää urakehitystä. Joissakin tapauksissa yritys on hyödyntänyt huonoa taloustilannetta palkkaa-malla perinteiseen myyntipäällikön tehtävään henkilön, jonka titteliksi on tullut myyntineuvottelija tai myyjä.

Tänä vuonna myyntineuvottelijan mediaanipalkka oli 3 120 euroa. Alin kymmenys tienasi 2 400 euroa ja ylin kymmenys 5 180 euroa.

Myyntiedustajien mediaanipalkka oli 3 690 euroa. Alin kymmenys tienaa 2820 euroa ja ylin 5750 euroa.

Myyntipäällikön mediaanipalkka oli puolestaan 5 040 euroa. Myyn-tipäälliköistä alin kymmenys tienasi 3 780 euroa eli reilusti yli myynti-neuvottelijan mediaanipalkan. Ylin kymmenys ansaitsi 7 260 euroa.

Aseman nousu nostaa siis mediaanipalkkaa parhaimmillaan yli tuhannella eurolla.

Oman tilastollisen vertailu- palkan arvioinnissa kannattaa ottaa läh-tökohdaksi taulukot, joissa on kerrottu palkat päätuot-teittain, palkat eri toimialoilla, palkat johtaja/päällikkö/edustaja-tehtävissä ja palkat ammattivuosittain ja palk-kaustavoittain. Nämä löydät, kun kirjaudut jäsensivuille osoitteessa mma.fi. Tämä laajempi tutkimusraportti on vain jäsenille ja siinä on paljon lehdessä julkaisematonta tietoa, esimerkiksi eri tittelien palkkatasoista, eri pää-tuotteiden päällikkö- ja edustajatason palkoista ja alueel-lisista palkkatilastoista.

Kirjau-tumisen jälkeen täältä kohta Palkka.

MYYNTIALAN PALKAT

28

Myynnin ja markkinoinnin palkat

TYÖKOKEMUSVUOSIEN MUKAISET PALKAT TYÖNANTAJAN TOIMIALAN MUKAAN

Kaikkien palkat yhteensä

taso 10 % 25 % Md. 75 % 90 %

yht. 3100 3960 4850 5990 7400

TYÖSUHTEISTEN JÄSENTEN PALKAT TYÖKOKEMUSVUOSITTAIN

Palkat ammattikokemusvuosittain

vuotta 10 % 25 % Md. 75 % 90 %

alle 5 2300 2970 3660 4500 5240

6–10  3000 3740 4700 5540 7150

11–15 3170 3800 4650 5720 7360

16–20 3100 4000 4870 6000 7300

yli 20 3200 4040 5000 6200 7680

yht. 3100 3960 4850 5990 7420

Teollisuus

vuotta 10 % 25 % Md. 75 % 90 %

alle 5 1880 3500 4210 5160 5480

6–10 3330 4100 4950 5530 6010

11–15 3450 4200 5000 6280 8390

16–20 3340 4200 4920 6100 6900

yli 20 3600 4200 4920 6100 6900

yht. 3500 4200 5000 6180 7490

Vähittäiskauppa

vuotta 10 % 25 % Md. 75 % 90 %

alle 5 1200 2000 2800 3400 4200

6–10 2880 3500 4500 5500 8870

11–15 2110 3190 4240 5010 6450

16–20 2570 3300 4980 6650 7500

yli 20 2730 3300 4220 5000 7270

yht. 2510 3240 4210 5200 7050

Tukkukauppa

vuotta 10 % 25 % Md. 75 % 90 %

alle 5 2460 2950 3480 4290 4990

6–10 2900 3570 4370 5190 7020

11–15 3160 3790 4350 5560 7730

16–20 3020 3860 4720 5650 8130

yli 20 3360 4070 5000 6000 7470

yht. 3160 3880 4800 5820 7320

Palvelut

vuotta 10 % 25 % Md. 75 % 90 %

alle 5 2660 3240 3660 4660 5700

6–10 2720 3400 4980 6480 8280

11–15 3000 3540 4400 5480 7020

16–20 3000 3730 4500 5930 7100

yli 20 3000 4280 5120 6650 7800

yht. 3000 3710 4800 6200 7630

Lisätietoja palkkatutkimuksesta löydät osoitteesta mma.fi › Jäsensivut

Palkkatilastojen lukuohjeTutkimustuloksissa esitetyt luvut ovat bruttopalkkoja ja ne sisäl-tävät päätoimesta saadun rahapalkan eli kiinteän kuukausipal-kan, mahdollisen provision ja/tai bonuksen sekä luontoisetujen verotusarvon.

Palkoissa ei ole mukana ylityökorvauksia, lomaltapaluuraho-ja eikä verottomia kulukorvauksia. Kaikki luvut euroja/kk brutto.

Sarake 10 % ilmoittaa sen bruttopalkan, jota suurempaa palkkaa saa 90 % vastaajista. Sarake 25 % ilmoittaa sen brut-topalkan, jota suurempaa palkkaa saa 75 % vastaajista. Medi-aani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienem-piä ja suurempia bruttopalkkoja on 50 prosentilla vastaajista. Sarake 75 % tarkoittaa, että tutkimusryhmässä 75 % ansaitsee pienempää palkkaa. Sarake 90 % ilmaisee sen bruttopalkan, joista pienempää palkkaa ansaitsee 90 % vastaajista.

Tutkimuksen taustatTaloustutkimus Oy toteutti MMA:n työmarkkinatutkimus 2015 -kyselyn tammikuussa 2016. Kysely lähettiin suoraan vastaajan sähköpostiin ja siihen vastasi 1488 henkilöä.

Tutkimus tehtiin strukturoituina kyselynä ja kohteena olivat kaikki MMA:n työsopimussuhteiset jäsenet. Perusjoukko ja vastaajien ryhmä ovat tärkeimpien taustamuuttujien eli iän, sukupuolen, tehtävän ja toimialan suhteen toistensa kaltaisia. Vertailtavuus aiempien vuosien tutkimuksiin on vastaajaraken-teen samankaltaisuuden vuoksi mahdollinen.

Tutkimusajankohta oli joulukuu 2015 ja se vastaa myös työn-antajien ja EU:n jäsenmaiden palkkatilastointiajankohtaa.

Tarkempia kyselyn tuloksia käytetään Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n palkkaneuvonnassa ja edunvalvonnassa.

© Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

29

M inna työskenteli markkinointipääl-likkönä suuressa yrityksessä. Hänen

ystävänsä oli töissä samassa firmas-sa samalla tittelillä, mutta eri osas-tolla ja eri esimiehen alaisuudessa.

Kerran he juttelivat palkoista ja ilmeni, että ystävä sai selvästi pa-

PUHUTTAISIINKO PALKOISTA?Suomalaisilla työpaikoilla ei omista palkoista juuri keskustella. Olisiko kuitenkin syytä? Mitä hyötyä avoimuudesta voisi olla, ja sisältyykö siihen riskejä?Teksti Pälvi ja Kimmo Salo

rempaa liksaa, vaikka työtehtävät olivat samankaltaisia.

Tästä sisuuntuneena Minna pai-neli henkilöstöjohtajan puheille, jolloin selvisi, että näiden kahden työtehtävän vaativuus oli määri-telty eri tavalla. Henkilöstöjohtaja lupasi, että Minnan vaativuusluo-kitusta tarkistetaan, koska hänen

toimenkuvaansa oli hiljattain tullut lisävastuita. Tarkistuksen seurauk-sena Minnan palkka nousi.

Aalto yliopistossa muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten palkkatietämys on surkealla tasolla. Palkkatietämyk­sellä tarkoitetaan sitä, että työnteki­

3030

MYYNTIALAN PALKAT

jä tuntee palkanmääräytymisperus­teet ja ymmärtää, miten oma työ­suoritus vaikuttaa palkkaukseen.

Tutkimukseen vastanneista 5 200 palkansaajasta vain kolman­nes tiesi suorituksen ja palkkansa yhteyden. Puolet vastaajista ei tien­nyt, miten palkankorotuksen voisi saada.

Paljon syitä palkkaeroihinInnova Palveluiden Johanna Maa-niemi on väitellyt oikeudenmukai­suuden haasteista osana työsuo­rituksen arviointia. Hänen mieles­tään arkikeskustelussa vaikeutena on tyypillisesti se, että työtehtäviä verrataan toisiinsa tietämättä riittä­västi niiden sisällöstä, vaativuudes­ta tai tehtävässä toimivan henkilön suoriutumisesta.

– Vertailun pitäisi tapahtua aina yhtä vaativien tehtävien välillä, sil­lä pelkkä nimike ei kerro riittävästi. Esimerkiksi tehtävänimike ”myyjä” voi pitää sisällään hyvin eritasoisia ja erilaista osaamista edellyttäviä vaatimuksia.

Toinen palkkauksen ulottuvuus on suoriutuminen.

– Vaikka tehtäisiin samaa työtä, on oikeudenmukaista, että päte­vyys tai parempi suoriutuminen näkyy parempana palkkana, Maa­niemi muistuttaa.

Lisää vaikeuskerrointa palkka­vertailuun tuovat tosielämän kie­murat. Palkkaerot voivat johtua his­toriallisista syistä, esimerkiksi talou­ dellisesta tilanteesta. Jos olet tul­lut töihin korkeasuhdanteessa, voi palkkasi olla korkeampi kuin niillä,

jotka tulivat matalasuhdanteen ai­kaan. Joskus syynä palkkaeroihin voi olla niin sanottu pärstäkerroin eli eri syistä johtuvat epäjohdonmu­kaiset palkkapäätökset.

Edelleen paljon ongelmia ja se­littämättömiä eroja on naisten ja miesten palkoissa. Naiset ansait­sevat keskimäärin 13 prosenttia vähemmän kuin miehet.

– Ongelmat pitää yrityksissä tiedostaa ja kiinnittää huomiota johdonmukaiseen ja läpinäkyvään palkkapolitiikkaan, jotta epäoikeu­denmukaisuuksilta vältyttäisiin, Maaniemi painottaa.

Palkkajärjestelmien tarkoitus on nimenomaan lisätä oikeudenmu­kaisuutta. Tavallisimpia Suomessa käytettyjä palkkajärjestelmiä ovat IPE­, Palkkavaaka ja Hay, jotka pe­rustuvat työn vaativuuteen. Niiden päälle rakennetaan yleensä suoriu­tumista mittaava osa.

Suomalainen tupisee itsekseenPalkkojen vertailutieto on tärkeää sekä yritykselle että yksittäiselle työntekijälle. Kiinnostavatko nämä asiat jäseniä? Miksi esimerkiksi MMA tekee palkkatutkimuksia?

– Ilman muuta kiinnostavat sekä yleisellä tasolla että henkilö­kohtaisesti. Palkoista tulee paljon kysymyksiä esimerkiksi silloin, kun

haetaan tai vaihdetaan työpaikkaa tai kun mietitään omaa palkkakehi­tystä ja saatuja korotuksia. Liittoon otetaan yhteyksiä tiedon saamisek­si, toiminnanjohtaja Juha Häkki-nen kertoo.

Palkkatutkimuksia tehdään, jot­ta pysytään tietoisina siitä, miten jäsenten palkkataso kehittyy sekä minkälaisia eroja toimialoittain ja maantieteellisesti esiintyy. Palkka­tutkimusten yhteydessä tutkitaan myös muita työhön liittyviä asioita.

Mutta puhutaanko työpaikoilla palkoista vai ovatko ne suomalai­sessa kulttuurissa tabu? Eroaako suomalainen palkkakeskustelukult­tuuri muista maista?

– Meillä omasta palkasta ei ko­vin mielellään keskustella. Toisin on vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa keskustelukumppani voi hyvinkin avoimesti kysyä palkkatasoasi. Tä­mä kauhistuttaa suomalaista, joka mieluummin tupisee näistä asioista itsekseen. Solidaariseen palkkapo­litiikkaan tottuneessa Suomessa palkkaerot aiheuttavat herkästi kateutta, kun amerikkalainen sitä­vastoin ajattelee enemmän tienaa­vasta kollegastaan: upeaa, minäkin voin päästä tuohon, Johanna Maa­niemi toteaa.

Hän kuitenkin arvelee, että palkkauksen tabu on murtumassa: nuoremmat sukupolvet ovat sel­västi avoimempia puhumaan an­sioistaan. Nuoret uskaltavat myös kyseenalaistaa, jos oma palkka tuntuu epäoikeudenmukaiselle.

– Tämä on hyvä asia, sillä näin luodaan organisaatiolle paineita

3131

miettiä palkkauksen perusteita sekä sitä, mitkä tekijät palkkaan lopulta vaikuttavat.

Perusteettomat erot esilleAri oli kodinkoneiden ja viihde-elek-troniikan huippumyyjä. Hän tienasi provisioidensa ansiosta mukavasti, mutta ei ollut täysin tyytyväinen pe-ruspalkkaansa. Kilpailijayritys oli jo kauan aikaa sitten bongannut Arin ja tarjosi hänelle tuntuvasti parem-paa peruspalkkaa. Ari meni pomon-sa puheille ja kertoi asiasta.

Pomo oli jo aiemmin harkinnut Arin palkan nostamista, koska hä-nen myyntituloksensa olivat poik-keuksellisen hyvät. Niinpä hän nos-ti peruspalkkaa reilusti ja piti pro-vikat ennallaan. Ari tienasi tämän jälkeen useina kuukausina enem-män kuin omistaja-toimitusjohtaja, mutta ei hiiskunut tästä sanaakaan työkavereilleen.

– Suomalainen ei mielellään kers­ku hyvällä palkalla. Tästä syystä kovin suuri osa palkansaajistakaan ei kannata sitä, että kaikkien palkat kerrottaisiin täysin avoimesti. Hyvin tienaavat voivat joutua silmätikuk­si, vaikka työnantaja maksaisi pa­remmin siksi, että kaveri on muita parempi työssään. Meidän suoma­laisten ajattelumallissa tällainen

henkilö on helposti suosikki ja per­seennuolija. Liian solidaarisella toi­minnalla on aika voimakas tasapäis­tävä vaikutus, Juha Häkkinen lataa.

Hän kuitenkin kehottaa puhu­maan palkoista nykyistä avoimem­min, kunhan se tapahtuu luotta­muksellisessa ilmapiirissä.

– Tästä olisi ainakin se etu, et­tä perusteettomat palkkaerot esi­merkiksi naisten ja miesten välillä tulisivat helpommin esiin. Joillekin keskustelu avaisi silmät sille, että hän huomaisi myyvänsä työpanok­sensa liian halvalla. Joku puoles­taan ymmärtäisi olevansa firmalle todella tärkeä työntekijä.

Myyntialalla avoimuudesta olisi Häkkisen mielestä myös se hyöty, että tieto hyvistä ja huonoista pal­kanmaksajista leviäisi samoin kuin tieto noudatettavista palkkausjär­jestelmistä.

Palkkaus on johtamisen välineJuha Häkkisen mukaan myynnin ja markkinoinnin alalla on näkyvissä halua siirtyä kohti toimihenkilömäi­sempää palkkausta, jossa pääosa palkasta on kiinteää kuukausipalk­

kaa. Silti mahdollisuus kasvattaa ansioita provisioiden ja bonusten avulla on hänen mielestään alalle luonteenomaista ja edelleen tärke­ää, kunhan tavoitteet ovat asiallisia ja saavutettavissa olevia.

Oikeudenmukainen palkkaus huomioi niin työn vaativuuden kuin työssä suoriutumisen. Tähän suun­taan suomalaisia palkkausjärjestel­miä onkin kehitetty jo vuosia. Siksi esimerkiksi palvelusvuosiin perus­tuvista järjestelmistä on luovuttu monella toimialalla, jopa julkisella sektorilla.

– Oikeudenmukaisen palkkauk­sen merkitys ja palkkauksen rooli johtamisen välineenä tiedostetaan tänä päivänä yrityksissä paremmin kuin aiemmin, Johanna Maaniemi toteaa.

Missä on vielä eniten korjatta­vaa?

– Liian monissa yrityksissä palkkapäätöksiä tehdään edel­leen mutu­tuntumalla. Etukäteen mietityt palkanperusteet lisäävät oikeudenmukaisuutta. Niistä täy­tyy myös viestiä avoimesti. Palk­kausjärjestelmän tärkein tehtävä on luoda perusteet palkkaporras­tukselle yrityksen sisällä. Perustei­den avoimuuteen ja soveltamisen oikeudenmukaisuuteen pitää siis aina kiinnittää huomiota, Maaniemi painottaa.

3232

€ €

Leevi Parsama on verkkokaupan asian­tuntija, joka johti Scandinavian Out­door Oy:n verkko­kauppaa vuosina

2011–2015. Viime vuoden lopus­sa hän veti eCommerce Growth ­verkkokauppatutkimuksen Team Finlandille yhdessä Finpron ohjel­majohtajan Kari Pokkisen kanssa. Tavoitteena oli selvittää suomalai­sen  verkkokaupan  todellinen tila. Haastateltavana oli 32 verkkokaup­pojen edustajaa.

– Tutkimuksen suurin löydös oli, että verkkokaupassa on paljon mah­dollisuuksia erityisesti pk­yrityksille, jotka haluavat toimia kansainvälises­ti. Verkkokaupan avainsana on saa­

vutettavuus. Aivan pienikin kauppa, jonka tuote on fantastinen, voi löy­tää asiakkaat verkon kautta, Parsa­ma sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee Vipu­kirveen, jonka verkkokaupassa on vain kaksi tuotetta. Amerikkalaisen halonhakkaajamestarin blogi, jossa uudenlainen kirves mainittiin, nosti verkkokaupan nopeasti suosioon.

– Suuruuden ekonomia ei välttä­mättä toimi, sillä keskikaistalla on jo ahdasta. Toisaalta erikoistumi­selle  ja innovaatioille on valtavasti markkinoita tarjolla. Avainsana on löydettävyys.

Kehittämistä tarvitaanTutkimus toi esiin, että verkkokau­passa on vielä paljon kehittämistä.

VERKKOMYYNNIN STRATEGIAT LAPSENKENGISSÄTuore tutkimus osoittaa, että verkkokaupassa on paljon mahdollisuuksia sekä suurille että pienille yrityksille ja erityisesti kansainväliselle kaupalle. Niitä ei kuitenkaan osata vielä hyödyntää.

Suomessa on 6 000‒8  000 verkko­kauppaa, joista suurin osa  on  hy­vin pieniä, iso osa sivutoimisia.

Verkkokauppa voi olla jälleen­myyjän tai valmistajan myyntikana­va tai puhdas verkkokauppa. Om­nichannel eli saumaton siirtyminen ostokanavasta toiseen on alan ydin­asioita; mobiiliostamista eri laitteilla voi yhdistää kivijalkakauppaan.

– Kärkiosaaminen on Suomessa huipputasoa, mutta todellisia osaa­jia on vähän. Yhtään kuluttajakau­pan kansainvälistä menestyjää ei ole, mutta palvelu­ ja B­to­B­verkko­kaupoissa lienee muutamia menes­tystarinoita. Mielenkiintoinen ilmiö oli ero verkkokauppojen itsearvi­oinnin ja muiden arvioinnin välillä: itsearvioinnin keskiarvo asteikolla

Teksi Anne Kortela Kuvat Vesa-Matti Väärä

VERKKOKAUPPA

Myynti&Markkinointi 33Myynti&Markkinointi 33

€ €

1‒10 oli 7,1, muiden arvioinnin 4,7. Eli kuva menestymisestä vääristyy helposti, Parsama toteaa.

Asiakasnäkemys puuttuuPahin sudenkuoppa on asiakasnä­kemyksen puuttuminen. Ne verkko­kaupat, joissa asiakas on aidosti kes­kiössä, ovat pidemmällä kuin muut.

Suurin haaste on kokonaisuuden ymmärtäminen: miten kauppaa pi­täisi johtaa, mitä menestyvä konsep­ti vaatii, miten sitä tulisi arvottaa ja miten kytkeä se muuhun liiketoimin­taan. Kehitettävää on sekä myynnis­sä, markkinoinnissa, asiakashallin­nassa että logistiikassa.

– Menestyä voi monella  eri ta­valla, ja oikea tapa löytyy, kun ky­syy asiakkailta, mitä he odottavat. Mutta moni ei ole edes haastatellut asiakkaitaan. Menestys vaatii kokei­

lukulttuuria ja tiukkaa tiimiä, joka organisoi toiminnan alkuvaiheessa. Teknologia ylikorostuu verkkokau­pan kehittämisessä, eivätkä toimin­tamalli ja johtaminen ole hallinnas­sa, Parsama toteaa.

Kehittäminen kaksijakoistaVerkkokaupassa pääomaa tarvitaan etupainotteisesti, sillä tuotto tulee vasta myöhemmin. Pääoman  saa­tavuuden haasteena on toimiviksi

todettujen, todellisten mittareiden ja bisnesmallien puute.

Verkkokaupan kehittäminen on kaksijakoista: osa verkkokaupoista vain sinnittelee eteenpäin ja osalla on erittäin kovia tavoitteita. Selkeitä strategioita  tutkimuksessa oli tun­nistettavissa vain muutamia.

Tärkeimmiksi  kilpailukykyteki­jöiksi arvioitiin innovatiivisuus ja rohkeus. Myös tunne ja persoonalli­suus nousivat esiin.  

Erikoistumiselle ja innovaatioille  on valtavasti markkinoita tarjolla.

Avainsana on löydettävyys.

Ravintola- ja hotellikalusteita sekä julkisten tilojen kalusteita myyvän Restatop Oy:n varastoon tulee joka päivä tavaraa, jota voi tilata myös verkkokaupan kautta.

34

Ne verkkokaupat, joissa asiakas on aidosti keskiössä, ovat

pidemmällä kuin muut.

Vahva yksimielisyys oli siitä, että niche­kauppoihin kannattaisi panos­taa, eli marginaalitoimialoihin,  jot­ka  voivat olla globaalisti jättimäi­siä markkinoita.  

Koulutusta suunnitteillaKansainvälistymiseen kaivataan erityisesti sisällöllistä kehittämistä. Suomessa pitäisi myös minimoida kansallisia kitkatekijöitä ja eriarvoi­suutta, kuten monia muita maita korkeampi arvonlisävero.

– Verkkokaupan valtti on nopeus ja paras ostosaika on kello 20–22. Sunnuntai on monille paras kaup­papäivä. Silloin Suomessa ovat työ­aikakustannukset korkeimmillaan ja

monet logistiikkakanavat kiinni. Pos­tin vaihteleva suorituskyky voi myös olla haaste, mutta hyvä uutinen on, että Posti on investoinut 20 miljoo­naa Vantaan lajittelukeskukseen, jonka uudessa robotissa on 120 000 keräyspaikkaa, Parsama sanoo.

Resepti menestykseen on avoin yhteistyö, innovaatiot  ja globaali yrittäjyyshenki. Leevi Parsama on perustanut Suomeen verkkokaup­paklubeja, joissa verkkokaupat jakavat kokemuksiaan luottamuk­sellisesti toisten verkkokauppojen kanssa.

Suomessa ei ole verkkokauppaan koulutusta, mutta sellainen on suun­nitteilla ensi syksyksi tradenomien

jatkokoulutuksena 13 ammattikor­keakouluun.

Lisäksi verkkokauppatutkimuk­sen pohjalta on kehitetty yrityksille suunnattu kolmivuotinen eCom­merce Growth ­kasvuohjelma, jo­hon Finpro on hakenut rahoitusta työ­ ja elinkeinoministeriöstä. Kari Pokkisen mukaan ohjelma pyritään aloittamaan kevään aikana.

Tärkeintä siinä on vertaisoppi­minen, jossa jalostetaan hyväksi koettua klubitoimintaa. Lisäksi kauppakamarit toteuttivat Maailma on markkinasi ­koulutuskiertueen helmi­maaliskuussa kahdeksalla paikkakunnalla.

Viestintäkanava yritysasiakkailleRestatop Oy on ravintolatilojen, hotel­lien ja toimitilojen kalustaja, joka viet­tää tänä vuonna 25­vuotisjuhlavuot­taan. Restatopissa on osattu kohdata asiakas myös verkkokaupassa.

Palvelukonsepti on hioutunut vuosien varrella erittäin palvele­

VERKKOKAUPPA

Restatop Oy:n toi-mitusjohtaja Minna Knifsund sanoo, että verkkokauppa on myös kanava esitellä uusia ideoita, materiaaleja ja tyylisuuntia.

Myynti&Markkinointi 35

vaksi, ja se näkyy tuotevalikoiman laajuudessa. Tuotteita on useita tu­hansia ja valikoima muuttuu ja täy­dentyy koko ajan.

– Tämä on kuin muotikauppaa, jossa mallit, värit ja kuosit vaihtuvat usein ja lisäksi asiakkaille räätälöi­dään omia versioita. Tärkeimmät asiakasryhmämme ovat kalusteiden ostajat sekä arkkitehdit, toimitusjoh­taja Minna Knifsund kertoo.

Restatop on lähiaikoina avaamas­sa B­to­B­verkkokaupan, jonka tavoi­te on palvella asiakkaita entistäkin paremmin

– Asiakasnäkökulma on verkko­kaupassa tärkeintä. Hyödynnäm­me siinä eri aloilta saatuja parhaiksi koettuja käytäntöjä. Siitä tulee syn­teesi hyvistä asioista, joita olemme nähneet, ja tarkoitus on, että verkko­kauppa elää ja kasvaa asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Knifsund kertoo, että uuden verk­kokaupan lähtökohta on erilainen kuin Designverkkokaupassa, joka yrityksellä on ollut vuodesta 2010 lähtien.

‒ Designverkkokauppa perustet­tiin alun perin ylivuotokanavaksi, jolla halusimme palvella yksityisiä kyselyjä tuotteistamme. Verkkokau­pan asiakkaita ovat olleet pääasias­sa kuluttajat.

Desingverkkokauppaa on kehi­tetty jatkuvasti ja siitä saatuja koke­muksia hyödynnetään myös B­to­B­verkkokaupassa. Sisustusvinkit ja mallikokonaisuudet ovat olennainen inspiraatioiden herättäjä ja kuvallis­ta viestintää täydennetään sosiaali­sen median kanavissa.

Verkkokauppa tavoittaa ja palveleeMinna Knifsund näkee yrityksille suunnatun verkkokaupan paljolti viestintäkanavana asiakkaille.

– Verkkokaupan kautta asiakas voi tutustua niihin mahdollisuuk­siin ja erilaisiin vaihtoehtoihin, joita voimme tarjota. Ravintolakalus­teiden ostaminen on isojen koko­

naisuuksien rakentamista monista elementeistä, joita räätälöidään yleensä arkkitehtien suunnitelmien mukaan, Knifsund sanoo.

‒ Voimme viestittää verkkokau­pan kautta asiakkaille uutta tietoa ja esitellä ideoita, materiaaleja ja tyylisuuntia. B­to­B­kauppa on luon­teeltaan erilaista kuluttajakauppaan verrattuna, ja verkkokaupan yksi tar­koitus on olla kanava, jonka kautta asiakas voi pyytää meiltä tarjouksia, hän jatkaa.

Verkkokauppa palvelee yksi­löidysti myös tiettyjen ravintolakon­septien asiakkaita, jotka näkevät

oman valikoimansa kirjautumalla sisään omilla tunnuksillaan. Lisäksi arkkitehdeille on omia palveluja, ku­ten 3D­malleja suunnittelun avuksi.

– Tavoittavuus on meille tärkeää, ja siksi on hyvä, että verkkokauppa toimii ympäri vuorokauden. Koska tuotteita on paljon, on pidettävä huolta, että olennainen tieto löytyy helposti. Pyrimme auttamaan siinä hyödyntämällä oppivaa järjestel­mää, joka voi profiloida kävijää ai­empien hakujen avulla. Lisäksi nos­tamme esiin erilaisia yksityiskohtia, trendejä, tyylejä ja uutuustuotteita, Knifsund kertoo.

4/2015 - Sija 2Erinomainen.

Taloudellinen testimenestyjävuodesta toiseen.

05/2015 - Viisi tähteäErinomainen märkäpito ja

ohjattavuus rankemmissakintilanteissa.

Suorituskyvyn ja turvallisuudentäydellinen tasapaino.

Uutuus

Ultra High Performancerengas parhailla mahdollisilla

ajo-ominaisuuksillakovempaankin ajoon.

KM RRR

36

MARKKINOINTI

HENKILÖTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN SUORAMARKKINOINNISSAKenelle saa lähettää sähköpostia ilman erillistä lupaa? Lainsäädäntö on erilaista kuluttajille ja yritykselle suunnatussa suoramarkkinoinnissa.

Teksti Elina Koivumäki / Eversheds Asianajotoimisto Oy

Henkilötietojen kä­sittely on tarkasti laissa säänneltyä toimintaa. Lain mu­kaan henkilötietoja ovat kaikki henki­

lön ominaisuuksia ja elinolosuhteita kuvaavat merkinnät, jotka koskevat häntä tai hänen kanssaan samassa taloudessa eläviä.

Henkilörekisterillä tarkoitetaan lainsäädännössä sellaista tietoa, jo­ka on kerätty samaa käyttötarkoitus­ta varten. Yrityksen tulee tiedostaa, mitä henkilörekistereitä sen kaupal­lisessa toiminnassa syntyy. Muun muassa asiakasrekisteri ja potenti­aalisten asiakkaiden tiedoista muo­dostettu suoramarkkinointirekisteri ovat tyypillisiä yritysten henkilöre­kistereitä.

Yritykselle tärkein rekisteri on sen oma asiakasrekisteri, jossa kä­sitellään olemassa olevien asiakkai­den tietoja. Asiakkaita ovat tuotteita ostaneet henkilöt sekä muut, joilla on jonkinlainen asiallinen yhteys yrityksen toimintaan. Tämä voi olla esimerkiksi sosiaalisen median pal­velun asiakastili.

Yritys saa kerätä ja käsitellä asi­akkaistaan sellaisia tietoja, jotka ovat tietojen käyttötarkoituksen kannalta yritykselle tarpeellisia. Tietojen tarpeellisuus arvioidaan re­kisterin ylläpitäjän eli yrityksen lii­ketoiminnan kannalta. Tyypillisesti yritykselle tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi asiakkaan yhteystiedot sekä laskutus­, maksu­, tarjonta­, os­to­, vastaus­ ja kiinnostustiedot.

Potentiaaliset asiakkaatYritykset voivat perustaa kahden­laisia markkinointirekistereitä po­tentiaalisten asiakkaiden tiedoista: mma.fi

Teit hyvät kaupat liittyessäsi MMA:n jäseneksi! Auta kollegaasikin tekemään yhtä hyvät kaupat ja suosittele jäsenyyttä.

Onnistuneesta suosittelusta saat 40€:n arvoisen Superlahjakortin ja kun toimit 10.4. mennessä osallistut minikaupunkimaasturi Opel Adam Rocksin arvontaan!

40€

Ole sinäkin MMA!

parhaatmukana.fi

MMA:n jäsenet ovat niitä, jotka pitävät pyörät pyörimässä. Myynnin

ja markkinoinnin ammattilainen vastaa työllään Suomen talouden

haasteisiin. Myynnin tekijät joustavat ja nousevat talouden turbulenssin mukana. He katsovat positiivisesti

kohti tulevaisuutta ja turvaavat omalla työllään maan taloudellisen hyvinvoinnin. Vastuu myynnistä on

vastuuta asiakkaasta, työpaikoista ja Suomesta. Sen vuoksi MMA on myös

hieman erilainen ammattijärjestö.

mma.fi Vastuu myynnistä

on vastuuta Suomesta

38

pysyvän suoramarkkinointirekiste­rin sekä lyhytkestoisempia kampan­jarekistereitä.

Näihin rekistereihin saadaan tal­lentaa henkilötietolain 19 §:n nojalla potentiaalisten asiakkaiden henkilö­tietoja suoramainontaa, etämyyntiä, mielipide­ tai markkinatutkimuksia tai muita näihin rinnastettavia lähe­tyksiä varten, jollei rekisteröity ole kieltänyt henkilötietojen keräämistä.

Suoramarkkinointirekisteriin voi­daan kerätä asiakasrekisteriä sup­peampi tietomäärä laissa säädetyin erilaisin rajauksin. Kun henkilö siir­tyy asiakkaaksi, voidaan häntä kos­kevaa tietomäärää tarpeen mukaan laajentaa.

Lainsäädäntö on erilaista riippu­en siitä, lähestyykö yritys kuluttajia vai toisten yritysten edustajia.

Suoramarkkinointi kuluttajillePerinteisellä suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan joko suorapostitusta tai puhelinmyyntiä. Kuluttajalle saa teh­dä suoramarkkinointia perinteisillä menetelmillä, kunnes vastaanottaja sen kieltää. Kuluttajalta ei siis tar­vitse pyytää ennakkosuostumusta suoramarkkinointiin.

Kuluttajan kielto­oikeudesta on annettava informaatiota. Tietoa voi­daan antaa muun muassa rekisteri­selosteessa sekä asiakassuhteen tai muun yhteydenpidon aloitushetkellä.

Mikä rekisteriseloste?Rekisteriseloste on rekisterin sisältöä ja käyttötarkoitusta kuvaava juridinen doku-mentti, joka rekisterinpitäjänä toimivan yrityksen tulee laatia. Rekisteriselosteessa on oltava aina ainakin seuraavat tiedot:

1. Rekisterinpitäjän nimi ja yhteystiedot2. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus3. Mitä tietoja rekisteriin kerätään (kuvaus rekisteröityjen ryhmästä ja näihin

liittyvistä tiedoista)4. Mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan (esimerkiksi markkinointi-

tarkoituksiin – kenelle?)5. Siirretäänkö tietoja EU:n tai ETA:n ulkopuolelle6. Kuvaus rekisterin suojauksen periaatteistaLain nojalla rekisteriseloste on pidettävä jokaisen saatavilla eli rekisterinpitäjän

on voitava näyttää rekisteriselosteensa sitä pyytävälle henkilölle. Käytännössä erin-omainen tapa tämän velvoitteen noudattamiseen on pitää relevantit rekisteriselos-teet yrityksen internetsivuilla. Avoin esilläpito myös lisää luotettavuutta yrityksen toimintaa kohtaan.

Sähköisellä suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan sähköpostin tai teks­tiviestien avulla toteutettua suora­markkinointia. Suomessa on käytös­sä pääsääntöisesti niin sanottu opt in ­menettely: kuluttajalle saa tehdä sähköistä suoramarkkinointia vain, jos vastaanottaja on siihen ennalta suostunut.

Poikkeuksena on olemassa olevil­le asiakkaille kohdistettu sähköinen suoramarkkinointi. Siihen ei tarvita ennakkosuostumusta silloin, kun tuotteen kuluttajalle myynyt yritys lähestyy asiakasta viestillä, jossa mainostetaan samankaltaisia tuot­teita. Asiakkaalle on kuitenkin puhe­linnumeron tai sähköpostiosoitteen keräämisen yhteydessä annettava mahdollisuus kieltäytyä suoramark­kinoinnista.

Suoramarkkinointi yritysten yhteyshenkilöilleYritysyhteyshenkilöille saa Suomes­sa tehdä perinteistä suoramarkki­nointia, kunnes vastaanottaja sen kieltää, olipa kyseessä olemassa ole­van asiakasyrityksen yhteyshenkilö tai potentiaalisen asiakasyrityksen yhteyshenkilö. Vastaanottajalta ei tarvitse pyytää ennakkosuostumus­ta perinteiseen suoramarkkinointiin.

Sähköisen suoramarkkinoinnin osalta Suomessa on käytössä opt out ­menettely: yritysten edustajille saa tehdä sähköistä suoramarkki­nointia, kunnes vastaanottaja sen kieltää.

Suomen Asiakkuusmarkkinointi­liitto on laatinut business to business ­markkinointia koskevat pelisään­nöt, joita toivotaan noudatettavan yleisesti suomalaisissa yrityksissä.

Pelisääntöjen mukaan yritys voi tehdä sähköistä suoramarkkinointia ilman vastaanottajalta pyydettävää lupaa olemassa oleville yritysasiak­kaille tai jos markkinoitavalla tuot­teella on liityntä henkilön vastuualu­een tai työtehtävään.

Sähköisellä suoramarkkinoinnilla markkinoitavan hyödykkeen on olta­va tuote tai palvelu, jota muutoinkin markkinoidaan yrityksille ja niiden työntekijöille nimenomaan yritys­toiminnassa hyödynnettäväksi. On mahdollista, että sama hyödyke voi olla sekä kuluttaja­ että yrityskäyt­töön sopiva.

Lähettäjäyrityksen on syytä kiinnittää huomiota siihen, että business to business ­suoramarkki­nointiviestin sisällöstä selviää ensi silmäyksellä, että kyseessä on kau­pallinen viesti.

Yritysten edustajille saa

tehdä säh-köistä suora-

markkinointia, kunnes vas-

taanottaja sen kieltää.

MARKKINOINTI

Myynti&Markkinointi 39

HP EliteBook FolioMaailman ohuin ja kevyin yritystason kannettava. Ikinä.1

Voiman tuottaa Intel® Core™ m5 suoritin.

Näyttävä tyyli, uskomaton kestävyys

Timanttileikatut reunat ja CNC-alumiini-kuori. Alle 12 mm ohut ja paino noin 1 kg.

Dynaaminen turvallisuus

Syvintä tietoturvaa tarjoaa HP Sure Start, alan ensimmäinen itsekorjautuva BIOS-suoja.

Rakennettu yhteistyöhön

Sisäänrakennetut neuvotteluval-miudet ja Bang & Olufsenin ääni tekevät yhteistyöstä helppoa.

1 Perustuu HP:n analyysiin yritysluokan kannettavista tammikuussa 2016, jossa vertailtiin yli miljoonan yksikön vuosittaista myyntiä, esiasennettua salaustoimintoa, todennusta, haittaohjelmasuojausta, BIOS-tason suojausta, MIL-STD-810G-testien läpäisyä ja lisävarusteena saatavan telakan virransyöttöä. Sovellukset hankittava erikseen. Intel, Intel logo, Intel Inside, Intel Core ja Core Inside ovat Intel Corporationin tavaramerkkejä Yhdysvalloissa ja muissa maissa. © Copyright 2016 Hewlett-Packard Company, LP.

Hinta alk. 1499 € (sis. alv)

Intel Inside®. Suorituskykyisiä ratkaisuja.

HP EliteBook Folio G1

40

Jokaisen markkinoijan, myyjän ja yrittäjän on osattava rakentaa luottamusta. Omassa työelämässään luottamusta ja myös sen puutetta kokeneen Mikael Pentikäisen mukaan itseluottamus ja oman tarinan tunteminen on luotta­muksen rakentamisen perusta.

– Jokaisella yrityksellä on oma hieno tarina. Tarinan kirkastaminen ja ylpeänä kertominen on vahvan itseluottamuksen lähtökohta, Pentikäinen

sanoo.Pentikäisen käsityksen mukaan luottamus rakentuu viiden asian tasapainosta. Tä­

mä malli sopii sekä itseluottamuksen luomiseen että yksilöiden ja yhteisöjen välisen luottamuksen rakentamiseen.

1. INTEGRITEETTI. Se tarkoittaa, että ihminen tai yritys toimii samalla tavalla kuin puhuu. Integriteetti liittyy arvoihin ja toimintatapoihin, se on arjen rehel­lisyyttä.

2. TAHTO. Tahto merkitsee ihmiselle tunnetta siitä, ollaanko häntä kohtaan hy­väntahtoisia vai ei. Hyväntahtoisuus lisää luottamusta.

3. TAIDOT. Arvioimme, onko luottamuksen kohteella eli yhteistyökumppanilla, esimiehellä, kollegalla tai alaisella on riittävät taidot tuottaa luvattua palvelua.

4. TULOKSET. Luottamusta lisää se, että konkreettiset tulokset vastaavat sitä, mitä on luvattu.

5. AVOIMUUS. Luottamuksen kohde kertoo asioista laajasti, oikein ja oma­aloit­teisesti.

Hyvät tulokset yhdellä tai kahdella luottamuksen osa­alueella eivät riitä. Yritys voi olla taitava ja tehdä kovaa tulosta, mutta jos tulokset saavutetaan veroja kiertämällä tai muuten epärehellisin keinoin, luottamuksen pohja on poissa.

– Meillä voi olla myös kollega, jolla on vahva integriteetti ja vahva tahto, mutta jos hän ei saa mitään aikaiseksi, luottamusta ei voi syntyä.

Lue koko artikkeli verkkolehdestä: lehti.mma.fi

luottamuksen rakentamiseen

Luottamus on asiakkaan ostopäätöksen edellytys, ja markkinoinnin tehtävä on luoda luottamusta. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana toukokuussa aloittava Mikael Pentikäinen kertoo, miten luottamus rakentuu.

5ASKELTA

Teksti ja kuva Jukka Nortio

TYÖ JA URA

Myynti&Markkinointi 41

LUE VERKKOLEHDESTÄMikael Pentikäisen haastattelu

lehti.m

ma.fi

MIKAEL PENTIKÄINEN

• Syntynyt 1964 Espoossa

• Aloittaa 1.5.2016 Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana

• Aiemmin mm. Maaseudun Tulevaisuuden, Helsingin Sanomien, Etelä-Saimaan ja STT:n päätoimittaja

• Julkaisi 2014 alussa kirjan Luottamus sen jälkeen kun oli irtisanottu toukokuussa 2013 Helsingin Sanomien päätoimittajan tehtävästä. Pentikäinen kertoi irtisano-missyyksi luottamuspulan.

42

MYYNTI

RATKAISUKESKEISYYS VALTTIA TEKNOLOGIA- MYYNNISSÄ Tuoreen tutkimuksen mukaan ostajat odottavat teknologia-myyjältä lisää aktiivisuutta. Rimputtelun sijaan jokaisen yhteydenoton pitää tuoda meneillään olevaan asiaan jotain uutta.

Teksti Juha Europaeus

Myynti&Markkinointi 43

Suomalaisten myynti­taidoista kuulee paljon myyttejä. Suomalainen on milloin liian arka, mil­loin liian tunkeileva.

Pitkä työura myyjä­nä ja väite suomalaisten huonoista myyntitaidoista johtivat siihen, että Pentti Korpela ryhtyi tutkimaan myyntiä tieteellisesti.

Korpelan tutkimus teknologia­yritysten myyjistä ei anna suoraa vastausta siihen, ovatko suomalais­myyjät keskimäärin parempia vai huonompia kuin muissa maissa. Yleisesti kuitenkin ostajat arvosta­vat suomalaisten myyjien taitoja, kuten asiaosaamista, ratkaisukes­keisyyttä ja luotettavuutta.

‒ Sen sijaan ostajien mielestä suomalainen myyjä jätetään liian helposti yksin. Yritykset niin sano­tusti ulkoistavat myynnin kokonaan myyjien harteille, Korpela sanoo.

Myyjän taidot ovat opittavissa olevia, eivät synnynnäisiä taitoja. Niitä voidaan ja niitä pitää jatkuvas­ti päivittää.

Teknologiayrityksen myyjältä vaaditaan monipuolista osaamista. Teknisen asiantuntemuksen lisäksi myyjän täytyy kyetä kehittämään asiakaskohtaisia ratkaisuja. Myyjän täytyy ottaa huomioon asiakkaan ostohierarkia ja hankintaan liittyvät toimintatavat.

Substanssi ratkaiseeSamoin kuin missä tahansa myyn­nissä, asiakkaan tarpeiden selvit­täminen on myynnin perusta. Se ei ole kysymysten tykittämistä, vaan dialogia, yhdessä ajattelemista ja oppimista.

‒ Ratkaisun esittämisessä tulee tuoda esiin asiakkaalle koituva ar­vo, ja sen pitää perustua faktoihin, Pentti Korpela sanoo.

‒ Ratkaisun substanssi ratkaisee, ei esitystapa. Myyjän täytyy asettaa hinta heti oikealle tasolle, sillä digi­aikakaudella ostajilla on hyvä näke­mys hintatasosta.

Valitse kohteesi ja varaa jo tänään holidayclub. tai soita 030 68 600 ma–pe 8–18, la 10–15Edun saat varatessasi koodilla: MMA15

KYLPYLÄLOMAVARAA KEVÄÄN

-15 %

Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto. MMA:n jäsenille alennus kaikissa Suomen Holiday Club -kohteissa, mm. Saimaalla, Caribiassa, Tampereen Kylpylässä, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Saariselällä ja Sallassa.

MMA 105x297_316.indd 1 17.3.2016 13:29:22

44

Myyjällä pitää olla kyky neuvo­tella ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Hyvä myyjä ottaa huomioon osta­jan päätöksentekoprosessin. Kau­pan päättämisvaiheessa hän jakaa väittelyn sijaan ostajalle relevanttia lisätietoa helpottamaan ostajan pää­töksentekoa.

Kommunikointitaidoissa kuunte­lutaitojen ohella korostuu informaa­tion oikea­aikainen jakaminen. Osta­jat odottavat teknologian myyjältä ennen kaikkea sosiaalisten taitojen hallintaa, oman persoonan säilyttä­mistä, aloitteellisuutta ja aggressiivi­sen myyntitavan välttämistä.

Asiakassuhteen avaamisessa täy­tyy osata perustella uuden toimitta­jasuhteen järkevyys. Lisäksi myyjän aktiivisuus suhteen alussa korostuu.

‒ Luottamusta myyjä luo lupa­usten pitämisellä ja vastuun otta­misella asiakkaasta. Suhteen sy­ventämiseksi ja asiakasosuuden laajentamiseksi myyjän on oltava oma­aloitteinen, Korpela sanoo.

Rimputtelun sijaan lisäarvoaKorpela määritteli tutkimuksessaan pelkistetyt myyjäprofiilit. Niin sa­notut osto­orientaatiota edustavat ostajat arvostavat myyjiä, jotka ovat toiminnallisia asiantuntijoita ja säi­lyttävät pienen etäisyyden.

Hankintasuuntautuneet ostajat arvostavat myyjiä, jotka ovat syvälli­sesti asiakkaaseen ja asiakassuhtee­seen omistautuneita asiantuntijoita. Toimittajahallintaorientaatiota edus­tavat ostajat arvostavat myyjiä, jotka ovat yritystason asiantuntijoita.

Tutkimustulokset ovat siirrettä­vissä myös teknologiateollisuuden ulkopuolelle, esimerkiksi metsäteol­lisuuden ja kemianteollisuuden B­to­B­myyjiin.

‒ Yllättävää oli, että aikaisempi myyntiosaamisen tutkimus on teh­ty pääasiallisesti myyjien ja myyn­nin johdon näkökulmasta, Korpela sanoo.

Ostajat kuitenkin lopulta kaupan ja asiakassuhteen jatkumisen rat­

kaisevat. Ostajat arvostavat myyjän substanssiosaamista, kuten asian­tuntijuutta, kykyä ymmärtää asiak­kaan liiketoimintaa ja tarpeita.

Ostajien mielestä hyvä teknolo­giamyyjä luo asiakaskohtaisia rat­kaisuja ja vaalii pitkäaikaisia asia­kassuhteita. Sen sijaan myyjät itse ja myynnin johto korostavat kommuni­kointi­, vuorovaikutus­ ja myyntipro­sessitaitoja.

Eniten parannettavaa näyttää olevan myyjien aktiivisuudessa. Eri­tyisesti tämä koskee B­to­B­myyjiä. Aktiivisuutta odotetaan asiakas­suhteen alkuvaiheessa ja suhteen syventämisessä.

Moni teknologiamyyjä ei soita tarjouksen perään. Toisaalta liika aggressiivisuus, painostaminen ja yliaktiivisuus koettiin luottamuksen ja kaupan syntymisen esteiksi.

‒ Rimputtelun sijaan jokaisen yh­teydenoton pitää tuoda meneillään olevaan asiaan jotain uutta, luoda arvoa, Korpela sanoo.

Huomioi ostohierarkiaOstohierarkian ohittaminen on myyjän yleinen virhe. Jotkut myyn­tikoulutusorganisaatiot kannustavat

myyjiä ottamaan suoraan yhteyttä yrityksen toimitusjohtajaan tai asen­tajiin tehtaan lattialla ja ohittamaan osto­organisaation. Sekä toimitus­johtajat että ostajat korostivat, että asiat pitää hoitaa osto­organisaation puitteissa.

Usein myyjät noudattavat omaa myyntiprosessiaan. Ostajilla on kui­tenkin oma agenda, minkä mukaan he hankinnoissaan etenevät. He pyrkivät tekemään teknisesti ja ta­loudellisesti järkeviä päätöksiä, jotka ovat kestäviä pitkällä tähtäimellä.

Myyjän tulee sopeuttaa myynti­prosessinsa ostajan mukaan. Myy­jältä odotetaan ostajan tilanteen ymmärrystä.

Parannettavaa on myös hinnan asettamisessa ja isojen yritysten asiakaslähtöisyydessä. Hinnoilla pelaaminen johtaa luottamuksen menettämiseen.

‒ Suomalaisten väitetyn huonon myyntimenestyksen korjaamiseksi huomio kannattaa kiinnittää yrityk­sessä myynti­ ja markkinointikon­septien kehittämiseen ja lopettaa B­to­B­myyjien yksilötason myynti­taitojen hokemanomainen parjaa­minen, Korpela sanoo.

MYYNTI

Kokenut myyn-nin kouluttajaPentti Korpelalla on yli parin vuosikym-menen kokemus johtavien suomalaisten yritysten vientimyynnistä ja ostopäälli-kön tehtävistä. Lisäksi Korpela on toimi-nut yli kymmenen vuotta Vehon moni-merkkitalon vetäjänä Turun alueella.

Kuusi viime vuotta Korpela on opetta-nut B-to-B-myyntiä Turun ammattikorkea-koulussa tradenomeille ja insinööreille.

Korpelan joulukuussa tarkastettu väitöskirja on nimeltään ”Towards a contextual understanding of B2B salespeople’s selling competencies - An exploratory study among purchasing decision-makers of internationally- oriented technology firms.”

Myynti&Markkinointi 45Yyterin kylpylähotelli | Sipintie 1, 28840 Pori | p. (02) 628 5300 | info@yyterinkylpyla.fi | www.yyterinkylpyla.fi

KESÄN KUUMIMMAT BILEET YYTERISSÄSATAKUNNAN MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAISTEN 80-VUOTISJUHLA SEKÄ MMA:N KESÄPÄIVÄT 10.–12.6.2016 YYTERIN KYLPYLÄHOTELLISSA.

Perjantaina aloitamme MMA:n karaoke-mestaruuskisoilla klo 20–22. Yllätysohjelmaa klo 22 alkaen. Lauantaina MMA:n kesäpäivät: Anna Yyterin luonnon koskettaa – luontoretki kaikilla aisteilla. Illalla Beach Party ja Suomen kovin bilebändi Remix sekä jännittävä ”laivaristeily” Yyterin rannalla.

Hotellin kylpylä käytössä.

MAJOITUS:

79 € / la–su, 1 vrk / hlö / 2 hh 120 € / la–su, 1 vrk / 1 hh

155 € / pe–su, 2 vrk / hlö / 2 hh 230 € / pe–su, 2 vrk / 1 hh

Lauantain 11.6. lounas, illallinen juomineen sekä ohjelma yhteensä 100 € / hlö

Perjantain 10.6. buffet-päivällinen klo 17–21 , 20 € / hlö

Ilmoittautumiset ja varaukset 10.5.2016 mennessä:

myynti@yyterinkylpyla.fi puh. 02 628 5300 www.yyterinkylpyla.fi

46

TYÖHYVINVOINTI

TUNNISTA JA TUNNUSTA TAVOITTEESITieto omasta motivaatioprofiilista auttaa työntekijää urasuunnittelussa, mutta se voi olla myös johtamisen väline. Myyntipäällikkö Sanna Semi oppi motivaatioprofiilinsa kautta lisää itsestään ja kollegoistaan.

Teksti Piia Kunnas Kuvat Mikko Käkelä

Myyntipäällikkö Sanna Semi (oikealla) ja Andritz Oy:n HR-asiantuntija Jaana Rongas tarkastelevat Semin motivaatioprofiilia.

Myynti&Markkinointi 47

Sanna Semi, 41, viettää vii­meisiä päiviään perheva­paalla. Sylissä hymyilee rei­lun vuoden ikäinen tyttö, jo­

ka jää päiviksi jatkossa isän hoitoon.Semillä on edessä paluu Andritz

Oy:n myyntipäällikön tehtäviin, mis­sä hänen vastuullaan on selluteh­taan haihduttamolaitosten myynti­projekteja aina Kiinasta Chileen.

Työnkuva on laaja, sillä siihen kuuluu tehtäviä teknis­kaupallisten tarjousten tekemisestä loppuneu­votteluihin. Matkapäiviä on kertynyt kiireisimpinä vuosina melkein sata.

Välillä reissut ovat tulleet lyhyelläkin aikataululla.

‒ Kerran lähdin päivän varoitus­ajalla Indonesiaan. Luulin olevani viikon, mutta reissu venähti kolmek­si viikoksi, Semi kertoo.

Sekä työnantaja että Semi ovat yhtä mieltä siitä, että pienen lap­sen vanhemmuus asettaa haasteita myyntityön hoitamiselle. Niinpä he etsivät yhteistyössä ratkaisuja, jotka helpottavat työn ja perhe­elämän yh­teensovittamista.

Semi haki ja tuli valituksi mukaan Mothers in Business ­verkoston MiB

Akatemia ­kokeiluun, jonka rahoitti Teknologiateollisuuden 100­vuotis­säätiö. MiB Akatemia pyrki helpot­tamaan perhevapaalta palaavien äitien töihinpaluuta auttamalla äi­tejä tunnistamaan osaamistaan ja vahvuuksiaan.

Yksi osa kokonaisuutta oli omien perustarpeiden ja ­motiivien kartoit­taminen Reiss Motivaatioprofiilin avulla.

Monta käyttökohdettaMeillä kaikilla on tiettyjä perustar­peita tai ­motiiveja, jotka ohjaavat

Myynti&Markkinointi 47

48

TYÖHYVINVOINTI

toimintaamme koko elämän ajan ja vaativat tyydyttämistä yhä uu­delleen ja uudelleen. Eri motiivit yhdistyvät jokaisessa ihmisessä eri tavalla ja eri vahvuudella.

Psykologian professori Steven Reiss määritteli 16 elämän perus­motiivia, joista 14:ään vaikuttaa geeniperimämme. Geenit siis mää­rittelevät suurelta osin sen, mitä toi­vomme ja tavoittelemme. Se miten toiveemme toteutamme, riippuu kasvatuksestamme, kulttuuristam­me ja kokemuksistamme.

Reiss Motivaatioprofiili on ensim­mäinen tieteellinen, ihmisten mo­tiiveja kartoittava menetelmä. Sen hyödyntämisalue on laaja.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta työntekijöiden motivaatiotekijöiden tunteminen on tärkeää. Jos työteh­tävien kautta voi toteuttaa perus­tarpeitaan, ihminen ei kuormitu niin helposti.

Jos myyjän tehtävänä on laajen­taa asiakaspohjaa käymällä verkos­toitumistapahtumissa, mutta hänel­lä on heikko sosiaalisten kontaktien tarve, hänen sisäiset motiivinsa ja hänelle asetetut ulkoiset tavoitteet eivät vastaa toisiaan. Myyjä kyllä hoitaa työnsä, mutta jatkuva uusiin ihmisiin tutustuminen kuluttaa hä­nen energiaansa.

Eri motiivit voivat tuottaa saman­laista käytöstä. Jos myyntijohtaja

käy mielellään verkostoitumistilai­suuksissa, se ei välttämättä tarkoi­ta, että hän olisi sosiaalinen henkilö. Käytöksen taustalla voi olla myös vahva valta­ tai statusmotiivi. Käyt­täytymistä on vaikea arvioida ja ym­märtää, jos ei tunne taustalla olevia todellisia motiiveja.

Esimiehelle motivaatiotieto antaa työkaluja johtamiseen ja kehittämi­seen. Motivaatioprofiilin perusteella voidaan ennustaa esimerkiksi käyt­täytymistä irtisanomistilanteessa. Kun esimies tuntee oman ja alais­tensa motivaatioprofiilin, se auttaa häntä välttämään sitä, että alaisia tulee johdettua vahingossa väärällä tavalla.

Sanna Semin esimies Peter Koistinen aikoo hyödyn-tää tietoa Semin mo-tivaatiopro-fiilista myös kehityskes-kustelussa.

Motivaatioprofiili näyttää, mit-kä tarpeet ovat vahvoja ja mit-kä heikkoja. Vahvojen motiivien lisäksi kannattaa huomioida myös heikot tarpeet. Kokonai-suus auttaa tunnistamaan myös ne asiat, jotka saavat työntekijän turhautumaan.

Sanna Semi on mukana MiB Akatemia-kokeilussa, joka pyrkii helpottamaan perhevapaalta palaavien äitien töihinpaluuta.

Myynti&Markkinointi 49

Elämän 16 perus- motiivia• valta

• riippumattomuus

• uteliaisuus

• hyväksyntä

• järjestys

• säästäminen/kerääminen

• kunnia

• idealismi

• sosiaaliset kontaktit

• perhe

• status

• kosto/voittaminen

• esteettisyys

• syöminen

• ruumiillinen aktiivisuus

• rauhallisuus/mielenrauha

Rekrytoinnissa tai työtehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä henkilön profiileja tutkimalla löyde­tään sopivin henkilö kuhunkin teh­tävään.

‒ Kun oikeat ihmiset ovat oikeil­la paikoilla, he pääsevät kukoista­maan. Tämä työkalu auttaa myös tii­min jäseniä ymmärtämään toistensa erilaisuutta, eikä käyttämään aikaa riitelyyn. Erilaiset ihmiset saadaan puhaltamaan yhteen hiileen, moti­vaatiovalmentaja Kirsi Manelius sanoo.

Työntekijää motivaatiotieto aut­taa suunnittelemaan uraansa ja pa­rantamaan vuorovaikutusta myös työn ulkopuolisissa ihmissuhteissa.

Yllätyksiä ja oivalluksiaSanna Semi sai motivaatioprofiilin kartoittamisen kautta uusia oivalluk­sia siitä, mikä häntä motivoi. Samal­la hän ymmärsi tärkeitä asioita, jot­ka liittyvät työyhteisön eri rooleihin.

‒ Kollegaa saattaa motivoida se, että asiaa käsitellään ja tutkitaan tarkasti. Itse olen nopea ja minulle on tärkeintä saada vastaus mah­

dollisimman nopeasti. Minulle olisi väärä valinta siirtyä teknologiaosas­tolle, missä tarvitaan yksityiskohtiin paneutumista.

Joistakin asioista Semi oli jo tie­toinen, kuten korkeasta stressin­sietokyvystään. Tulokset auttoivat myös ymmärtämään omaa toimin­taa.

‒ Olen tavoitehakuinen ja minua motivoi kaupan saaminen. Silloin saatan olla valmis haastamaan tek­nisiä sääntöjä tavoitteeni saavutta­miseksi, Semi pohtii tuloksia.

Yllätyksiäkin tuli. Suurin yllätys Semille oli se, että status motivoi häntä niin paljon.

‒ Olin aina ajatellut, ettei titteleil­lä ja sen kaltaisilla asioilla ole minul­le suurta merkitystä. Nyt oli kuiten­kin pakko myöntää, että kyllä niillä oikeasti on, Semi naurahtaa.

Apua sitouttamiseenTyöntekijöiden motivaatiotekijöiden tunnistaminen antaa henkilöstöhal­linnolle työkaluja sitouttamiseen. Harward Business Review:n mu­kaan maailmanlaajuisesti vain 13 prosenttia työntekijöistä on sitoutu­neita työhönsä. Suomessa vastaava luku on 11 prosenttia.

‒ 13 prosenttia suomalaisista työntekijöistä päinvastoin pistää työyhteisössä kapuloita rattaisiin ja suorastaan sabotoi tavoitteisiin pääsyä. Suuri osa on ”vain töissä täällä” eli tekee ainoastaan välttä­mättömimmän. Jos sitoutuneiden kategoriaan saataisiin edes osa si­toutumattomista, paljon peräänkuu­lutettu työn tuottavuus lisääntyisi, Kirsi Manelius sanoo.

Andritz Oy:n HR­asiantuntija Jaana Rongas näkee tärkeäksi motivaatiotiedon yhdistämisen substanssiosaamiseen esimerkiksi rekrytointipäätöksiä tehtäessä.

‒ Motivaatiotekijöillä on merki­tystä myös työskentelytapoihin ja tätä kautta koko työyhteisön toimi­vuuteen. Sen vuoksi pitäisi kiinnit­tää huomiota sekä työtehtävässä

vaadittavaan kompetenssiin että motivaatiotekijöihin, Rongas sanoo.

Andritz on yritys, jolla on asiak­kuuksia ympäri maailmaa. Myyn­nissä toimiva kohtaa siis myös eri kulttuureita.

‒ Tietyissä asiakkuuksissa voi­daan tarvita erilaisia vahvuuksia ja osaamista, Sanna Semin esimiehenä toimiva myyntijohtaja Peter Koisti-nen sanoo.

Älä yliarvosta omia motiivejasiKirsi Maneliuksen mukaan ihmisille on tyypillistä se, että omien arvo­jen ja motiivien kuvitellaan olevan parhaita ja ainoita oikeita. Koska ne ovat auttaneet itseä, muidenkin pi­täisi omaksua ne.

Meidän on vaikea ymmärtää eri tavoin toimivia tai ainakin arvostaa tunnetasolla omien motiiviemme vastaista toimintaa. Sen vuoksi omien ja muiden motiivien tiedos­taminen on tärkeää erityisesti esi­miehelle.

Esimies saattaa pitää hyvän työn­tekijän mittana samoja motiiveja, jotka hänellä itsellään ovat vahvoja. Jos esimiehellä on vahva vallan tar­ve, hän arvostaa luontaisesti kunni­anhimoisia, vaikuttamishaluisia ja määrätietoisia työntekijöitä. Muut saattavat vaikuttaa hänen silmis­sään saamattomilta ja hitailta.

Työyhteisössä kollegan motiivi­en tiedostaminen auttaa ymmär­tämään esimerkiksi sitä, miksi hän tulee aina myöhässä palaveriin tai ei koe tärkeäksi säilyttää järjestystä työpisteessään tai yhteisissä tilois­sa.

Jotta ihminen kykenee muutta­maan pysyvästi käyttäytymistään jossain asiassa, muutosten täytyy olla linjassa hänen sisäsyntyisten perustarpeidensa kanssa.

Lisää aiheesta:

Päivi Mayor & Marjo Risku: Opas yksilölliseen motivointiin. 16 elämän perustarvetta johtamisen apuna. Talentum, 2015.

HYVÄSSÄ VIREESSÄ

50

Aikaa on rajallisesti, joten on tehtävä valintoja. Ajanhallintaan löytyy työkaluja muun muassa työelämävalmentaja Johanna Verhon kirjoittamasta, sähköisestä Stressileikkuri-kirjasta.

TYÖKALUJA AJAN- HALLINTAAN

Työelämävalmentajan työssään Johanna Verho on nähnyt, miten samat ajan riittämättömyyttä koskevat asiat askarruttavat kanssaihmisiä. Aihe on tuttu, mutta silti käytännön toimiin ei välttämättä ryhdytä. Stressileikkuri-kirjassaan Verho antaa käytännön

vinkkejä ajanhallintaan. ‒ Kiireen ihannointi on vähentynyt selvästi sitten 1990-luvun,

vaikka kiire sinällään ei ole kadonnut minnekään. On ymmärretty, että ihminen ei ole täydellinen ja lähdetty miettimään, mikä elä-mässä on tärkeää, Verho kertoo.

Vaikka hoidettavia asioita olisi paljon, kannattaa pitää pää kylmänä. Tehtävien listaus ja jakaminen kiireellisiin ja tärkeisiin auttaa hahmottamaan, mihin tulisi keskittyä.  

‒ Tehtävälistojen kannattaa kuitenkin olla realistisia, eikä mitään toivomuslistoja. Voisiko jotain jättää tekemättä, Verho heittää kysymyksen ilmaan. 

‒ On hyväksyttävä se tosiasia, että me ihmiset emme ole täy-dellisiä. Meillä on oikeus päättää omista asioistamme ja kokea mielenrauhaa. Meillä on myös velvollisuus pitää huolta itsestäm-me, sillä kukaan muu ei sitä puolestamme tee.

Kiireisiin projekteihin, jolloin tulosta täytyy saada aikaiseksi tiukoissa aikatauluissa, saattaa sopia ajan kellottaminen. Ennak-koon päätetään käyttää esimerkiksi kolme varttia projektin edistä-

miseen tiettynä ajankohtana. Vasta kellon soitua on lupa antaa itselleen vapaus ajatella ja tehdä muuta.  

Verho liputtaa sähköisen ympäristön tehokäyttöön valjasta-misen puolesta. Post it -laput katoavat, mutta sähköisestä arkis-tosta tieto löytyy. Asiakirjoja voi tallettaa sähköiseen muotoon kännykkäkamerallakin.  

Outlook-sähköpostiohjelman voi valjastaa lajittelemaan saapuvat sähköpostit automaattisesti eri kansioihin. Outlookin kalenterissa oleva tehtäväkenttä on hyvä paikka keskeneräisten tehtävien listaamiseen. 

‒ Varaan itselleni silloin tällöin ”Tee mitä vain” -aikoja, Verho paljastaa.

‒ Sellaisina päivinä ajatus voi virrata vapaasti ja usein nämä hetket tuovat jotain uutta tullessaan.  

Tärkeimmiksi ajanhallinnan työkaluiksi Johanna Verho nostaa suunnittelun ja läsnäolon yhdistelmän.

Suunnittelulla voi vaikuttaa asioiden kulkuun. Koska elämä on ainutkertaista ja katoavaa, kannattaa se tiedostaa ja pyrkiä olemaan läsnä kulloisessakin hetkessä. Siten antaa eniten sekä itselleen että ympäristölleen.  

Sofia Flygare 

Lisätietoja: www.stressileikkuri.fi

Myynti&Markkinointi 51

Jäsenmaksun eräpäivä perjantaina 8.4.2016Muistathan maksaa jäsenmaksusi. Perjantaina 8.4. on vuosijäsenmaksun toinen eräpäivä ja myös muistutuslaskun eräpäivä niille, jotka ujouttaan unohtivat maksaa jo ensimmäisen erän. Varmista palvelusi ja maksa jäsenmaksu ajallaan.

Huomasitko?

Puh: 018-14130, fax: 018-17130Norra Esplanadgatan 3, 22100 Mariehamn

E-mail:parkhotel@vikingline.fiwww.vikingline.fi/parkalandiahotel

Hotelli on hyvä lähtökohta useisiin tapahtumiin esim. museot,golf, luonto, kaupat. Kesällä on ulkoterassi pubin yhteydessä.

� Canal + � laajakaistayhteys 33:ssa huoneessa� näyttelytilat ilmaiseksi � ilmaiset parkkipaikat

� majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa � runsas aamiainen � maittava päivällinen � myyntimiessauna ja uinti

Park Alandia Hotell Maarianhaminassaaivan keskustassa 79 huonetta, suosittu ravintola, pubi sekä kokoustilat.

70 euroa

Myyntimies-paketti

Terve-

tuloa!

69C More kanavat Ilmainen Wi fi

Puh: 018-14130, fax: 018-17130Norra Esplanadgatan 3, 22100 Mariehamn

E-mail:parkhotel@vikingline.fiwww.vikingline.fi/parkalandiahotel

Hotelli on hyvä lähtökohta useisiin tapahtumiin esim. museot,golf, luonto, kaupat. Kesällä on ulkoterassi pubin yhteydessä.

� Canal + � laajakaistayhteys 33:ssa huoneessa� näyttelytilat ilmaiseksi � ilmaiset parkkipaikat

� majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa � runsas aamiainen � maittava päivällinen � myyntimiessauna ja uinti

Park Alandia Hotell Maarianhaminassaaivan keskustassa 79 huonetta, suosittu ravintola, pubi sekä kokoustilat.

70 euroa

Myyntimies-paketti

Terve-

tuloa!

E-mail: parkhotel@vikingline.comwww.parkalandiahotel.com

Park Alandia Hotell Maarianhaminassa aivan keskustassa 79 huonetta sekä

kokoustilat.

Puh: 018-14130, fax: 018-17130Norra Esplanadgatan 3, 22100 Mariehamn

E-mail:parkhotel@vikingline.fiwww.vikingline.fi/parkalandiahotel

Hotelli on hyvä lähtökohta useisiin tapahtumiin esim. museot,golf, luonto, kaupat. Kesällä on ulkoterassi pubin yhteydessä.

� Canal + � laajakaistayhteys 33:ssa huoneessa� näyttelytilat ilmaiseksi � ilmaiset parkkipaikat

� majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa � runsas aamiainen � maittava päivällinen � myyntimiessauna ja uinti

Park Alandia Hotell Maarianhaminassaaivan keskustassa 79 huonetta, suosittu ravintola, pubi sekä kokoustilat.

70 euroa

Myyntimies-paketti

Terve-

tuloa!

Uusi hotelli Ahvenanmaalla!Uusi Hotelli Pommern Maarian-haminan keskustassa avattiin 2.3.2015. 95 täysin uutta huonetta, korkeatasoinen ravintola, lounge ja viinibaari kutsuvat viihtymään.

Myyntimiespaketti alk. 115 €Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi

Tarjous MMA:njäsenille 99 e / vrkSis. 1 hh tai 32 m² huoneisto huo-neistohotellissa, aamiainen, päiväl-linen, kylpylä, kuntosali, tanssit, savusauna tiistaina Jätkänkämpällä.

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO www.rauhalahti.fi puh. 030 608 30

Katso ravintolan ohjelma oheisen QR-koodin kautta.

Hyvät ulkoilumaastot, kylpylä, hoitoja, savusauna, herkullista ruokaa. Illan iloksi tanssia ja karaokea.

Hengähdä Rauhalahdessa

Hyvää huomenta!

Lakelankatu 1, 02770 Espoo | Puh. 010 540 8340www.sodexo.com/kuninkaantie | hotelkuninkaantie@sodexo.fi

Tuoko työ sinut Espooseen? Jää yöksi Kuninkaantielle. Herkuttele, nuku hyvin ja herää virkistyneenä aamu-uinnille. Puolihoitopaketti sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa, aamiaisen ja aterian. Hinta 93 €/henkilö.

Tervetuloa!

Juustenintie 1, 01630 | Vantaa puh. 010 540 8350 www.hameenkylankartano.fi | hameenkylankartano@sodexo.fi

Jää yöksi Kartanolle!Majapaikka tarpeen Länsi-Vantaalla? Nauti maalaisidyllistä, herkuttele ja yövy tunnelmallisessa Kartanossa. Puolihoitopaketti sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa, aamiaisen ja aterian. Hinta 99 €/henkilö.

Tervetuloa!

AUTOILU

MMA:n jäsen istuu ratissa keskimäärin 30 000 kilometriä vuodessa. Hyvällä

asennolla ja säädöillä helpotat autossa istumisesta aiheutuvia vaivoja.

HYVÄ AJOASENTO LÄHTEE LONKASTA

52

Teksti Vuokko Alvari Kuvat Valmet Automotive

Myynti&Markkinointi 53

Kylä-Kaila lisää, että lain mukaan tuulilasin pitää sulaa nopeasti, mutta auton suunnittelussa panostetaan kaikin voimin myös lämmi-tys- ja tuuletusmukavuuteen.

Kun on löytänyt hyvän ajoasennon, kojetaulun nappuloihin pitää joskus kurkotella. Kylä-Kaila sanoo, että tapaturman sattuessa pään-iskemäalueella ei saa olla teräviä muotoja tai liian kovia pintoja, ja siksi osa nappuloista on siirretty kauemmas.

Kaikki lain määräämät ja muut osat, kuten airbagit, vaativat tilaa ja voivat hankaloittaa ergonomisen kokonaisuuden suunnittelua.

NÄIN LÖYDÄT HYVÄN AJOASENNON

1. Tarkista, ettei kengissä tule sisään lunta tai muuta liukasta. Istahda rennon ryhdikkäästi penkin perälle. Ergonomia lähtee lonkan asennosta.

2. Säädä penkin etäisyys kojelaudasta ja selkänojan kaltevuus niin, että jalat ulottuvat napakasti polkimille. Lonkan ja etureiden kulman pitää olla hieman yli 90 asteen kulmassa. Etureisi nousee lonkkaa ylemmäksi. Alaselkä suoristuu, välilevyille ja hermoille tulee tilaa ja paine siirtyy lonkalta reisille. Painaessasi kytkimen pohjaan, jalka jää koukkuun.

3. Lisää tarvittaessa kallistusta viikkaamalla pyyhe allesi istuimen etureunaan noin 20 senttimetrin matkalta. Joistakin autoista löytyy myös istuinosan kallistus.

4. Ojenna käsivarret suoriksi ratin yli. Kun ranteet koskettavat rattia, etäisyys on sopiva. Tarkista ratin korkeus. Pidä ratista kiinni napakasti, mutta puristamatta. Kädet ovat vähän kello yhdeksää ja kolmea ylempänä, kyynärpäät 90 asteen kulmassa. Pidä hartiat alhaalla.

Jumittaako autossa istuminen? Ei ihme, koska sinut on luotu liikkumaan enemmän omalla moottorillasi kuin auton.

Lihakset, verenkierto ja erityisesti alaselän välilevyt jumittuvat istumisesta. Lonkka on koukussa, mikä jännittää lonkankoukistajia nivusissa ja etureisissä. Myös pakaran

piriformis-lihas kiristyy. Osalla se puristaa iskiashermoa.Säätöihin kannattaa investoida muutama satanen, koska oikeat

säädöt säästävät kroppaasi.

Tärkeä lonkkaAuton ergonomiasuunnittelu tehdään tietokoneella ja siinä käyte-tään apuna 3D-nukkea.

‒ Kansainvälisiin lakeihin ja standardeihin perustuva suunnittelu lähtee lonkkapisteestä. Piste sijoitetaan autossa tiettyyn paikkaan. Lonkan ympärille suunnitellaan ohjaamo, ratti, penkki, turvavyöt, airbagit ja kaikki muu, tuotekehitysinsinööri Jyri Kylä-Kaila Valmet Automotivelta kertoo.

‒ Autosuunnittelu on rakettitiedettä, koska siinä pitää huomioida muun muassa yli 500 lakivaatimusta, jotka liittyvät esimerkiksi näkö-kenttään ja kolariturvaan. Lisäksi pitää ottaa huomioon muotoilu, ergonomia, näkö-, kuulo- ja tuntoaistit, värähtelyt ja hinta, Kylä-Kaila luettelee.

Haastetta tuo myös se, että kaikenkokoisten ihmisten aina 155-senttisestä 200-senttiseen pitää päästä autoon helposti ja mah-tua ohjaamoon.

Joidenkin polvi-, lonkka- tai selkävaivoista kärsivien on helpompi nousta korkeampaan autoon. Kylä-Kailan mukaan sekä matalan että korkean auton voi kuitenkin saada ergonomiseksi.

Tue alaselkäMoni paljon ajava kärsii selkävaivoista. Näin käy esimerkiksi silloin, jos pyöristät selkäsi ja pää työntyy eteen. Silloin ylävartalo kipeytyy. Jos taas pidät selän notkolla, keskiselkä kiristyy. Hae selän neutraali-asentoa eli suorista notkoa.

Selän kannalta hyvä ajoasento on sellainen, jossa alaselkä kos-kettaa selkänojaan. Jos selkänojassa on kaarituki, sen pitää osua notkoon. Voit myös asetella erillisen selkätuen tai pyyhkeen notkon ja nojan väliin, jotta alaselkä pysyy suorana ja lonkka kallistuu eteen.

Hyvässä ajoasennossa yläselkäkin kiinnittyy selkänojaan, myös rattia kääntäessäsi. Selkänojan lievä kallistaminen taakse helpottaa selän jännitystä.

Niskatuen yläosan tulisi olla päälaen kanssa samalla tasolla, jotta koko pää saa törmäyksessä tuen. Säädä niskatuki niin, että sen ja niskan väliin jää pari senttiä.

Pitkäjalkaisen reidet saavat levätä reisituella, eli istuimen etureu-nan jatkopalalla. Se ylettyy parin sormenleveyden päähän polvi-taipeesta. Korota penkkiä, jotta näet kunnolla. Kun tunnet painon reisillä, silloin paino ei ole liikaa lonkalla.

‒ Premium-autossa panostetaan penkkiin. Tosin edullinenkin voi olla ergonominen, Kylä-Kaila lohduttaa.

Ohjaa ilma tuulilasin kauttaAuton sisälämpötila vaikuttaa paitsi virkeyteen, myös muuhun krop-paan. Erityisasiantuntija Mika Nyberg Työterveyslaitokselta kehot-taa säilyttämään helteelläkin 20‒22 asteen lämpötilan.

‒ Kun lämpö laskee alle 20 asteeseen, virtaava ilma lisää vetoa, joka saattaa aiheuttaa lihaskipuja. Ohjaa ilma tuulilasin kautta, älä yläkehoon, Nyberg sanoo.

Kehä I:llä otettiin helmikuun alussa käyttöön ensimmäistä kertaa automaattivalvon-takamerat eli niin kutsutut peltipoliisit. Uusi automaat-tivalvontakamera sattuvasti asennettuna Sakkolantien risteykseen Kehä I:llä Espoon Laajalahdessa tiistaina 2. helmikuuta 2016.

54

AUTOILU

Yksi puhutuimpia liikenneaiheita on nopeusrajoitukset ‒ ja nimenomaan ”typerät” nopeusrajoitukset.

Kaikki ymmärtävät, että nopeusrajoituksia tarvitaan. Moni kuitenkin katsoo, että nopeusrajoitukset ovat vää-riä tai ainakin väärissä paikoissa.

Suomen maanteille nopeusrajoitukset tulivat 1970-luvun alkuvuo-sina. Ennen sitä nopeus oli maanteillä yleensä vapaa. Kattonopeutta perusteltiin muun muassa liikennekuolemien määrällä. Esimerkiksi vuonna 1972 liikenteessä kuoli yli 1 150 ihmistä. Viime vuonna kuo-lonuhrien määrä oli runsas 250.

Liikennekuolemien väheneminen ei johdu pelkästään nopeusrajoi-tuksista. Esimerkiksi autot ovat muuttuneet huomattavasti turvalli-semmiksi sitten 1960-luvun alun, ja tietkin ovat parantuneet.

Moni autoilija on sitä mieltä, että nopeusrajoitukset ovat liian matalia. Keljuttaa, kun pitkällä metsätaipaleella on 80 kilometrin rajoitus, vaikka nykyautoilla voisi hyvin ajaa ainakin satasta.

Moni autoilija jopa kokee, että nopeusrajoituksia lasketaan vain, jotta saataisiin enemmän sakkorahaa valtion kassaan. Alkuvuonna juuri tästä asiasta on keskusteltu vilkkaasti.

Ylinopeus ei ole ainoa riskiOn totta, että suurempi nopeus aiheuttaa enemmän kuolonkolareita ja vammautumisia liikenteessä, mutta asia ei ole aivan näin yksin-kertainen.

NOPEUSRAJOITUS VOI OLLA MUUTETTAVISSA

Alhainen nopeusrajoitus pitkällä suoralla ärsyttää. Kuka rajoituksista päättää ja voiko niihin vaikuttaa?

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan merkittävä osa ylinopeutta ajavista autoilijoista on joko humalassa tai huumaa-van aineen vaikutuksen alaisena. Lisäksi kuljettajalla saattaa olla ajokykyä heikentävä, joskus tunnistamaton sairaus.

Ylinopeus voi myös liittyä itsemurhaan, joita tieliikenteessä teh-dään vuosittain keskimäärin 25. Tätä eivät nopeusrajoitukset ja peltipoliisit pysty estämään.

Selvityksien mukaan ylinopeudella ajetuissa kolareissa on yllättä-vän vähän täysin selviä ja terveitä kuljettajia.

Kuka päättää nopeusrajoituksista?Maanteiden nopeusrajoituksista vastaavat Liikennevirasto ja ELY-keskukset. Ohjeina käytetään liikenne- ja viestintäministeriön anta-mia yleisiä ohjeita tieliikennelain 51 §:n säännöksiä noudattaen.

Kunta asettaa nopeusrajoituksen kadulle, rakennuskaavatielle ja muulle vastaavalle liikennealueelle. Taajamamerkin asettamisesta päättää kunta kuultuaan maanteiden osalta ELY-keskusta. Yksityi-selle tielle nopeusrajoituksen asettaa yksityinen tienpitäjä saatuaan kunnan suostumuksen.

Tärkein syy nopeusrajoituksille on liikenneonnettomuuksien mää-rän vähentäminen ja niiden seurausten vakavuuden lieventäminen. Huomioon on otettava myös muita tekijöitä, kuten kevyt liikenne tai meluhaitat.

Kuva

: Leh

tikuv

a

Myynti&Markkinointi 55

NÄMÄ SEIKAT VAIKUTTAVAT NOPEUSRAJOITUKSEEN

• tienvarren maankäyttö eli asutuksen, kauppojen, koulujen, liikerakennusten, tuotantolaitosten yms. sijoittuminen tien varteen

• liikenteen määrä

• tien geometria ja näkemät

• tien leveys ja päällyste

• kevyen liikenteen määrä ja järjestelyt

• liittymien olosuhteet ja liittymä-tiheys

• onnettomuustilanne

Jo säädökset määräävät tietyille teille suurimmat sallitut nopeu-det. Esimerkiksi 120 kilometrin tuntinopeus on sallittu vain moot-toriteillä, joten kaksiajorataisellakin moottoriliikennetiellä suurin mahdollinen nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa. Nopeusra-joitusta 120 km/h ei myöskään laiteta viittä kilometriä lyhyemmälle matkalle.

Taajamassa nopeusrajoitus on 50 km/h, ellei liikennemerkeillä toisin määrätä. Suurin sallittu nopeus taajamassa on kuitenkin aina 60 km/h. Siis vaikka keskellä taajamaa olisi aava pelto ilman yhtään liittymää ja kevyt liikenne erotettu omalle väylälleen, ei nopeusrajoi-tus voi olla korkeampi kuin 60 km/h.

Aina voi yrittää vaikuttaaPääteiden nopeusrajoituksia määriteltäessä paino on liikennetur-vallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Haittavaikutuksia pyritään vähentämään nimenomaan taajamissa.

Jos jokin nopeusrajoitus tuntuu älyttömältä, kannattaa siitä ilmoittaa ELY-keskukselle.

ELY-keskukselle voi tehdä vapaamuotoisen kirjallisen aloitteen, jos-sa kerrotaan, missä kohtaa halutaan muutosta nopeusrajoitukseen. Muutos on syytä perustella selkeästi ja tarkasti.

Useimmiten kansalaisten tekemät aloitteet koskevat varmasti nopeusrajoituksen laskemista, mutta mikään ei estä tekemästä aloi-tetta nopeusrajoituksen nostamisesta.

Lisää painoarvoa esitykseen tulee, jos esityksen takana on yksit-täistä kansalaista laajempi ryhmä.

Clas von Bell

Sisältää mm. tehoesipesun, pidemmän pesuaineen vaikutusajan sekä tupla vannepesun.

Useimmilta Shell- ja St1 Autopesu-asemilta.

TAATUSTI PUHDASTA

UUTUUSPerfect Tornado -autopesu

MMA:n järjestökortilla ja Shell yksityiskortilla alennusta polttoaineista. Lue lisää www.mma.fi • Palvelut ja edut

56

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄKoonnut Piia Kunnas

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti omien jäsentemme edustamia tuotteita. Joka lehdessä yksi jäsen pääsee pitämään myös lyhyen myyntipuheen. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Ääni ratkaisee Hifilaitetestien huipulla on parin vuoden aikana ollut Naim Audion Muso. Nyt markkinoille on tullut sen pikkuveli, Muso Qb. Tämä laite hoitaa monen musiikkia valmennuksissa ja tuote-esittelyissä käyttä-vän äänentoiston laadukkaasti. Pelkkä laitelaatikko toimii hyvin myös kuljetuspakkauksena.

Laite sopii toki myös kotikäyttöön ja kahdella tällaisella pystyy toteuttamaan jopa viiden huoneen äänentoiston. Käyttö on helppoa puhelimella tai tabletilla.

Laitteen hinta on 895€ ja sen voi mallata sisustukseen sopivaksi värillisellä kankaalla, jonka hinta on 89€.

Lisätietoja: Kruunuradio

Kosteutta kuiville silmilleKuivista silmistä johtuvia kiusallisia oireita voi lievit-tää nyt parilla suihkauksel-la, avaamatta edes silmiä. Siinä missä perinteiset, suoraan silmiin laitettavat silmätipat sotkevat helpos-ti ehostuksen, suljetuille sil-mäluomille suihkautettava Tearsagain ei valu tai tahri silmämeikkiä.

Hienojakoinen ja hoitavia ainesosia sisältävä suihke kosteuttaa silmien lisäksi silmänympäryksen herkkää ihoa. Tuote on myynnis-sä apteekeissa ja optikkoliikkeissä.

Pokaali kaulaan

MMA:n jäsenet ovat aktiivista porukkaa. Moni toimii vapaa­ajallaan esimerkiksi urheiluseuran johto­ tai valmennustehtävissä. Joukkueenjohtajan, valmen­tajan ja rahastonhoitajan kiitollisena tehtävänä on hankkia palkintoja. Kiitollinen tehtävä saa usein kuitenkin epäkiitollista palautetta valveutuneilta harrastajilta. Moni juniori on kyllästynyt ”iänikuisiin pullonkorkki­mitaleihin”: sama lajimerkki jo vuosi­kymmeniä, ei edes seuran logoa, ja taakse raapus­tettu jotain lyhenteitä tikkukirjaimin.

Hyvä, kustannustehokas vaihtoehto on kaulaan ripustettava pokaali. 11 senttimetriä korkeaan pik­kupokaaliin mahtuu seuran logo ja tarvittavat kai­verrustekstit. Pokaali on saatavana kullan­, hopean­ sekä pronssinvärisenä ja hintaan sisältyy kaulanau­ha, joko perinteinen sinivalkoinen tai sitten seuran väreihin sopiva.

Voittojuhlien jälkeen pokaali pysyy pystyssä ja erottuu hyvin tusinamitalien joukosta palkintokaa­pissa. Soita ja tilaa: 040 580 0759.

Lisää ideoita: www.palkintotehdas.fi

Myynti&Markkinointi 57

Ruoanlaittoa luonnon helmassaRetkeilyyn ja vaativiin olosuhteisiin tarkoitetuista tuot­teista tunnettu ruotsalainen Primus lanseeraa keväällä Campfire­malliston.

Tuoteperhe sisältää kolme erilaista liesimallia: Onjan, Kinjian ja Tupiken. Kaikkiin niihin sopivat Primuksen omat retkeilykäyttöön tarkoitetut kaasupullot. Adapteri­en avulla Kinjia ja Tupike voidaan myös liittää muihin kanistereihin. Liesien lisäksi mallistoon kuuluu kattiloita, pannuja sekä ruoanlaittovälineitä.

Campfire­tuoteperhettä ovat olleet ideoimassa ammat­tikokit, ruoan asiantuntijat, keittiötarvikkeiden jälleen­myyjät sekä aktiiviset ulkoilijat. Tuotteet ovat myynnissä Partioaitoissa.

Muistikirja pitää pintansa

Moleskine on tunnettu ensisijaisesti laadukkais­ta muistikirjoista ja kalentereista. Tuotevalikoima kasvaa nyt Suomessa, kun klassinen Moleskine­muistikirja sai oman myyntiagentin Suomessa.

‒ Tarkoituksenani on tuoda Suomen mark­kinoille paljon laajempi valikoima Moleskinen tuotteita kuin täällä on aikaisemmin ollut tar­jolla. Sen tiimoilta etsin myös aktiivisesti uusia jälleenmyyntikanavia jo olemassa olevien hyvi­en yhteistyökumppaneiden lisäksi, Moleskinen Suomen myyntiagenttina toimiva Tatjana Pusa kertoo.

Moleskine on myös osannut yhdistää suju­vasti digitaaliset sisällöt ja analogiset muisti­kirjat tekemällä yhteistyötä sekä Adoben että Evernoten kanssa. Moleskinen nettisivuilta voi myös tulostaa lisää halutunlaisia sivuja omaan muistikirjaansa.

Laadukas ja yrityksen ilmeen mukaan räätä­löity Moleskine­muistikirja on mainio ja mieleen jäävä liikelahja. Se sopii myös seminaarin tai kon­ferenssin give away ­tuotteeksi.Lisätietoa: www.inspiration4you.fi, www.moleskine.com

Holiton käsidesiKäsien huolellinen peseminen on merkittävä keino vähentää pöpöjen leviämistä. Käsidesin käyttö auttaa hävittämään bakteerit ja virukset vie-lä tehokkaammin.

Adaxerin desifiointivaahto on alkoholiton, jolloin vaahto ei kuivata käsiä ja tehovaikutus on pidempi kuin perinteisillä alkoholipohjaisilla tuot-teilla. Vaahto leviää käsiin tasaisesti ja helposti.

Lisätietoja: www.adaxer.fi

58

LAKIPALSTA

KIISTAA ASIAKAS- TIETOJEN KIRJAAMISESTATyönantaja irtisanoi myyntipäällikön, koska väitti hänen väärinkäyttäneen asiakashallintajärjestelmää. Perusteet kuitenkin puuttuivat.

Teksi Mika Honkanen Kuvitus Jii Roikonen

Myynti&Markkinointi 59

Kyselytutkimuksia tuottava yhtiö irtisanoi myynti-päällikön henkilöstä johtuvilla perusteilla, syynä yhtiön asiakashallintajärjestelmän (CRM) väärin-käyttö. Yhtiön näkemyksen mukaan työntekijä oli toiminut petollisesti ja lisännyt CRM-järjestelmään puhelinkeskusteluja, joita ei ollut todellisuudessa käyty.

Työntekijä kiisti syyllistyneensä väärinkäytöksiin ja ilmoitti, että hän oli ainoastaan kerran erehdyksessä merkinnyt järjestelmään väärin asiakkaan yhteyshenkilön. Työntekijän mukaan yhtiö ei ollut antanut ohjeita CRM-järjestelmään tehtävien merkintöjen osalta, mistä johtuen myös käytäntö järjestelmään tehtyjen merkintöjen osalta oli ollut yhtiössä kirjavaa.

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voi-massa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asialli-sena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsuhtee-seen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työnte-koedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvolli-suuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Näyttötaakka irtisanomisperusteen olemassaolosta on riitatilanteessa aina työnantajalla.

Varoitusten liityttävä irtisanomisperusteeseenKäräjäoikeudessa työnantaja vetosi siihen, että työntekijä oli toistu-vasti laiminlyönyt työvelvoitteitaan ja että hänelle oli annettu kolme kirjallista varoitusta ennen irtisanomistaan. Työnantajan mukaan yhtiössä oli CRM-järjestelmään tehtävien merkintöjen osalta vakiin-tunut ja yhdenmukainen käytäntö.

Yhtiön mukaan työntekijä oli toistuvasti merkinnyt CRM-järjestel-mään paikkansa pitämätöntä ja virheellistä tietoa saadakseen itsel-leen perusteetonta taloudellista etua. Yhtiön näkemyksen mukaan irtisanottu työntekijä oli huono myyjä, joka oli pyrkinyt virheellisillä merkinnöillä parantamaan omaa myyntitulostaan.

Työntekijä vetosi käräjäoikeudessa siihen, ettei hän ollut ennen irtisanomista saanut varoitusta virheellisistä tai puutteellisista CRM-merkinnöistä. Varoitukset oli annettu eri syistä kuin millä hänet oli irtisanottu, eikä eri syistä annetuilla varoituksilla ole merkitystä arvi-oitaessa irtisanomiskynnyksen täyttymistä.

CRM-järjestelmään tehtyjen merkintöjen osalta työntekijä totesi, että merkinnät asiakaspuheluista oli tarkoitettu myyjän käyttöön muistuttamaan asiakkuuden tilasta, mistä johtuen mahdollisista vir-hemerkinnöistä ei voinut aiheutua työnantajalle vahinkoa.

Palkanmaksu oli sidottu asiakkaiden kanssa tehtyihin sopimuksiin ja niistä saatuun laskutukseen, eikä työntekijä voinut saada virheelli-sillä CRM-merkinnöillä itselleen taloudellista etua.

Käräjäoikeus totesi antamassaan tuomiossa, ettei työntekijälle ollut ennen työsuhteen päättämistä annettu varoitusta CRM-järjestelmään tehtyjen merkintöjen osalta, vaan työntekijä oli saanut varoitukset muista syistä.

Ohjeet puuttuivatKäräjäoikeus ei kuitenkaan tehnyt päätöstään yksinomaan tämän perusteella, vaan otti tuomiossa kantaa myös niihin seikkoihin, jotka yhtiö oli katsonut työntekijän viaksi.

Käräjäoikeus totesi muun muassa, ettei yhtiössä ollut asiassa kuultujen todistajien mukaan kirjallisia ohjeita tai määräyksiä CRM-merkintöjen sisällöstä. Merkintöjen tarkoituksena oli todistajien mukaan lähinnä auttaa myyjää hänen omassa työssään.

CRM-järjestelmää ei käytetty yhtiössä myyjän työnteon tai myyn-titulosten seurannan välineenä, eikä työntekijöille maksettu palkkaa CRM-järjestelmän kirjausten perusteella. Vaikka työntekijän järjestel-mään tekemät merkinnät olivat käräjäoikeuden mukaan sisältäneet vähän informaatiota ulkopuolisille, ei merkintöjen sisällöstä voitu tehdä johtopäätöksiä merkintöjen totuudenmukaisuudesta.

Työnantaja ei osoittanut merkintöjen olleen yhtiössä annettujen ohjeiden vastaisia, eikä työnantaja ollut edes huomauttanut työn-tekijää merkintöjen sisällöstä. Käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ollut osoittanut, että työntekijä olisi merkinnyt järjestelmään paik-kansa pitämättömiä tai muutoin virheellisiä tietoja.

Lisäksi myyntitilastot osoittivat työntekijän tehneen kauppoja vähintään saman verran kuin muut myyjät. Tämän johdosta kärä-jäoikeus katsoi työnantajan esittämän väitteen huonosta myyjästä ja tämän toimimisesta motiivina väärille CRM-merkinnöille jääneen myös toteen näyttämättä.

Työntekijä ei ollut olennaisesti rikkonut tai laiminlyönyt työsopi-muksestaan johtuvia velvoitteitaan, eikä työnantajalla siten ollut työntekijästä johtuvaa asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa tämän työsopimusta. Käräjäoikeus velvoitti työnantajan suoritta-maan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä korvaamaan kokonaisuudessaan työntekijälle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Tässä tapauksessa ratkaisevaa oli se, ettei työnantaja ollut antanut työntekijöille ohjeita tai määräyksiä asiakashallintajärjestel-mään tehtävien merkintöjen sisällöstä, eikä työnantaja ollut millään tavoin puuttunut työtekijän virheellisiksi väitettyihin merkintöihin ennen työsuhteen päättämistä.

Työnantaja ei myöskään pystynyt osoittamaan, että työntekijä olisi kirjannut järjestelmään totuudenvastaista tietoa. Näin ollen perusteita työsuhteen päättämiselle ei ollut.

60

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄKysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi

Työttömyysturva- hakemuksen liitteet

Miksi ensimmäisen työttömyystur-vahakemuksen käsittelyyn tarvi-taan niin hirveän iso kasa muuta paperia? Ei se nyt niin hirveä ole! Työsuhteen ehtojen (palkkarakenne, irtisanomisaika, työaika yms.) varmistamiseksi joudum-me pyytämään kopion työsopimuksesta. Lisäksi esimerkiksi työsuhteen kestolla ja irtisanomisilmoituksen tiedoksianto-päivällä työntekijälle voi olla vaikutusta ansiopäivärahaoikeuden alkamispäi-vään, joten kassa tarvitsee kopiot myös työtodistuksesta ja irtisanomisilmoituk-sesta.

Koska päivärahaa ei pääsääntöisesti voida määrittää pelkkien palkkalaskel-mien (tai viimeisen palkkalaskelman) perusteella, sitä varten tarvitaan erilli-nen todistus palkkakertymästä vähin-tään viimeisen työssäoloehdon täyttäväl-tä ajalta (nyt 6 kuukautta).

Palkkalaskelmat eivät välttämättä sisällä kaikkia ansiopäivärahan mää-rityksessä tarvittavia tietoja (mahdol-liset palkattomat poissaolot, bonusten ansainta-ajat ja ansaintaperusteet yms.). Hakijan kannalta tällaisten tie-tojen puuttuminen voisi pahimmillaan johtaa pienempään ansiopäivärahamää-ritykseen kuin mihin hänellä oikeasti olisi oikeus.

Työttömyysturvahakemus ja karenssi

Jos tiedän saavani TE-toimistosta karenssin erottuani työstä itse, kannattaako minun toimittaa hakemus kassaan vasta karenssin jälkeen? Entä jos saan työsuhteen päättyessä päivärahaoikeuden alkua siirtävää erorahaa?

Hakemus kannattaa aina toimittaa kas-saan heti, kun työttömyyttä on kestänyt vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa (niin että viimeinen hakupäivä on sun-nuntai). Vaikka kassa ei voisikaan aloit-taa päivärahamaksuja ennen karenssin päättymistä, hakemus olisi käsitelty ja päiväraha määritetty valmiiksi siinä vaiheessa, kun päivärahaoikeus alkaa. Tällöin varsinaiseen päivärahaoikeuteen sisältävään aikaan kohdistuva jatkoha-kemus saadaan nopeammin maksuun.

Miten valitan karenssista?

Mielestäni TE-toimisto antoi minulle karenssin väärin perustein. Miten voin valittaa asiasta? Voit valittaa karenssista vasta, kun saat kassasta TE-toimiston karenssilau-suntoon perustuvan valituskelpoisen hylkypäätöksen. Tämä tietysti edellyttää, että haet kassasta päivärahaa karenssin ajalta – muuten et saa edellä mainittua valituskelpoista päätöstä.

Tiedot valituksen tekemisestä (toimi-tusosoite, määräaika jne.) postitetaan kassasta hakijalle päätöksen mukana. Hakijan laatiman valituksen saavuttua kassa pyytää TE-toimistolta asiasta vastineen. Valitus tarvittavine liitteineen toimitetaan kassasta työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan, jonka pää-tös toimitetaan aikanaan tiedoksi myös valituksen tekijälle.

Maksetaanko päivärahaa jäsenmaksuistani?

Olen maksanut liiton jäsenmaksuja kohta kolmekymmentä vuotta. Jos jään työttömäksi, minulle makse-taan automaattisesti päivärahaa ja

ansiopäiväraha otetaan maksamis-tani maksuista. Eikö? Liitolle maksetut jäsenmaksut sisältävät työttömyysturvan, mikä antaa oikeu-den hakea kassalta ansiopäivärahaa esimerkiksi lomautuksen tai työsuhteen päättymisen perusteella. Varsinainen ansiopäivärahaoikeus eli päivärahan maksaminen edellyttää aina työttö-myysturvalaissa määritettyjen ehtojen täyttymistä. Pelkkä jäsenmaksujen mak-saminen ei siis automaattisesti oikeuta ansiopäivärahaan.

Ansiopäivärahamaksatuksista vain noin viisi prosenttia katetaan liitolle maksetuista jäsenmaksuista kassalle tili-tetyistä osuuksista, loppuosa katetaan yhteisistä verorahoista.

Milloin voin nostaa ryhmäkanteen?

Mitä ryhmäkanne käytännössä tarkoittaa ja milloin sellaisen voi nostaa?

MMA:n jäseniltä tulee joskus yhtey-denottoja ryhmäkanteeseen liittyen. Tyypillinen asia on kysymys tai vaatimus ryhmäkanteeseen lähtemisestä jotakin sellaista tahoa vastaan, jonka huono palvelu tai toimimattomuus on yhteyden-ottajan mielestä vaikuttanut muidenkin jäsenten toimintaan.

Viimeisin yhteydenotto koskee Sone-ran kompastelua yhteyksiensä ylläpidos-sa. Myynnin ja markkinoinnin ammatti-laista ymmärrettävästi harmittaa, kun hän ei saa kiinni asiakasta, eikä asiakas häntä. Kauppaa voi jäädä saamatta ja se voi vaikuttaa tulotasoon.

Virallinen ryhmäkanne on kuluttaja-asiamiehen ajama kanne, johon kulutta-jat voivat yhtyä. Se koskee siis kulutta-jariitoja. Epävirallisella ryhmäkanteella

Myynti&Markkinointi 61

Näin haet ansiopäivärahaaIlmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäise-nä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms.

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liittei-neen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäiväraha-hakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet.

Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halu-tessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet.

Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI

■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekir-joittama palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet.

■ kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumis- todistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■ kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■ kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■ kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■ mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■ palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

voidaan tarkoittaa juttua, jossa moni henkilö tai yritys lähtee mukaan samaan riitaan. Olennaisin ero on, että jälkimmäises-sä osalliset vastaavat oikeudenkäynti-kuluista, virallisessa ryhmäkanteessa kuluriskiä ei ole.

Ryhmäkanteessa ongelman laajuuden olisi oltava merkittävä, jotta ryhmä kan-teen takana olisi riittävän suuri. Syntynyt vahinko olisi myös oltava selkeästi todet-tavissa, sillä esimerkiksi väitteet kaupan saamatta jäämisestä eivät sellaisenaan riitä.

Matkapuhelinnumeron siirto

Luovutin työsuhteen alkaessa hen-kilökohtaisen matkapuhelinnume-roni työnantajan nimiin. Työsuhtee-ni päättyi, joten voinko saada sen jälleen omaan käyttööni?

Numeron luovutus työnantajalle on voinut tapahtua eri tavoin ja kannat-taakin selvittää operaattorilta kenen omistuksessa kyseinen liittymä on ja mitä toimenpiteitä tarvitaan liittymän palauttamiseksi sinulle. Parhaassa tapa-uksessa työnantajayritys on kirjattu vain laskutusosoitteeksi, jolloin olet edelleen liittymän omistaja.

Jos liittymäsi on siirtynyt työnantajan omistukseen, niin kannattaa avoimesti pyytää sitä takaisin itselleen. Useimmi-ten tämä onnistuu ongelmitta; varsinkin jos ero on ollut sopuisa. Nykyään siirto onnistuu kätevästi operaattorin verk-kosivuilla. Vinkkinä onkin, että tutustut ensin itse siirtomenettelyyn, jotta siirto voidaan tehdä tilanteen tullen nopeasti.

Jos haluat varmistaa, että saat oman puhelinnumeron takaisin työsuhteen päättyessä, siitä on syytä sopia työso-pimuksessa tai tehdä muu kirjallinen sopimus.

62

MMA KOULUTTAAMMA KOULUTTAA

KEVÄÄN CV-SPARRAUKSIA

• ke 20.4. Helsinki

• to 21.4. Turku

• pe 22.4. Tampere

• ma 25.4. Lahti

• ke 27.4. Oulu

• to 28.4. Kuopio

• ti 3.5. verkkosparraus ryhmälle (Skypellä)

• ke 11.5. yksilösparraus verkossa (Skypellä)

Näin varaat henkilökohtaisen sparrausajanHenkilökohtainen sparrausaika on 45 minuuttia. Ilmoittaudu osoitteessa mma.fi > Palvelut ja edut > Koulutuskalenteri. Lähetä sen jälkeen ansioluettelosi Eija Kuituselle (eija.kuitunen@mma.fi). Hän vahvistaa sinulle tarkemman kellonajan. Kun kuittaat tämän ajan, varauksesi on sitova. Kaikki keskustelut CV-tapahtumissa käydään ehdottoman luottamuksellisina. Sitoudut tähän myös ryhmäsparrauksissa.

CV ON TÄRKEIN KÄYNTIKORTTISI

Työnhaku on sananmukaisesti työtä, työtä ja työ­tä. Työnhaun keskeinen elementti on hyvä an­sioluettelo. Moni MMA:n jäsen on aina kutsuttu työpaikkaan, joten työpaikan hakemisen koke­

mus saattaa olla jopa vuosikymmenten takaa. Työelämän tärkein käyntikortti kannattaa laittaa kuntoon.

MMA:n jäsenistä on työttömänä tällä hetkellä 8,1 pro­senttia ja yli 50­vuotiaista jäsenistä reilut 15 prosenttia. Ansioluettelon pitää olla hyvää tasoa, että se herättää rekrytoijan kiinnostuksen.

‒ Oli henkilö sitten työssä tai työttömänä, huonolla CV:llä ei saa työtä, koska kisa työpaikoista on niin kovaa, muistuttaa koulutus­ ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä MMA:sta. Hän on sparrannut vuosittain satoja ansiolu­etteloita työmarkkinakuntoon.

MMA:n rekrytointipartneri Target Headhunting järjes­tää CV­sparrauksia useilla paikkakunnilla. Sparrauksissa puhutaan muun muassa siitä, mikä on hyvän CV:n ra­kenne, pitääkö mukana olla kuva, miten kertoa vastuista ja saavutuksista ja kuinka selittää työttömyyden aukot.

CV­sparrausta toteutetaan myös verkossa. Siellä voi osallistua joko ryhmäsparraukseen tai yksilösparrauk­seen. Ryhmäsparrauksen ideana on, että kouluttaja hyö­dyntää osallistujien ansioluetteloita antaessaan vinkkejä hyvän CV:n tekoon.

Myynti&Markkinointi 63K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Järjestösi neuvotteleman jäsenedun ansiosta saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Nyt kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin kuuluu lisäetuna 2000 euron Selviytymisturva, joka on lisäkorvaus kuoleman-

tapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

2000 €Nyt

kaupan päälle

SELVIYTYMISTURVA

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTAjos jäisit yksin?

64

Teksi Piia Kunnas Kuva Janne Ruotsalainen

TOTTA VAI TARUA,

Pohjanmaan myyntiammattilaisille paistaa aina aurinko.Totta. Pohjolan suurimman energiateknologian keskittymän ansiosta alueella riittää työtä, vaurautta ja osaamista. MMA:n jäsenetujen lisäk-si paikallisjäsenet saavat alennusta muun muassa uimahallimaksuista ja perjantaisin pääsee pelaamaan kaukalopalloa.

Uudistetulla toimistollamme on aina pannu kuumana.Totta. Siellä pidetään hallituksen kokouksia, koulutustilaisuuksia ja mui-ta pienimuotoisia tapahtumia. Toimisto on myös veloituksetta jäsenten käytettävissä esimerkiksi asiakastapaamisiin.

Huippumyyjä tuo tuloksen, mutta tulevaisuus on markkinointigurun.Tarua. On vanhanaikaista ajatella, että myynti ja markkinointi olisivat erillään. Ilman markkinointia ei ole myyntiä, ja ilman myyntiä ei ole liike-toimintaa. Koko organisaatio on vastuussa hyvistä suhteista.

Yhdistyksen illanvietoissa soitetaan tietysti Lauri Tähkää.Totta. Elokerjuu esiintyi kyllä yhdistyksen 80-vuotisjuhlassa, mutta tapahtuu meillä muutakin. Esimerkiksi huhtikuussa on vappupallojen jakotilaisuus munkin ja siman kera ja kesällä tehdään matka Power- Parkiin yhdessä Etelä-Pohjanmaan ja Kokkolan yhdistysten kanssa (katso viereinen sivu).

Pidämme alueellista yhteistoimintaa arvossa ja aluetapaamisia onkin järjestetty jo yli 10 vuoden ajan. Tapaamisissa ratkotaan aluemestaruus milloin missäkin lajissa.

Hallituksessa tarvitaan välillä naisnäkökulmaa.Jotta kaikkia jäseniä muistetaan huomioida ja tunnistetaan heidän tarpeensa, hallituksessa pitää olla naisia, miehiä, nuoria ja kokeneita. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Tällä hetkellä tarvitsisimme mukaan erityisesti opiskelijajäseniä.

Riina suosittelee!Jos Tallinnan ja Tukholman risteilyt on jo nähty moneen kertaan, niin tule risteilemään Wasalinella Vaasasta Uumajaan. Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa UNESCOn luonnonperintökohde. Samal­la reissulla voi käydä katsomassa, miten maailman parasta Napue­giniä tislataan Kyrö Distillery Company:ssa.

MM

A

PO H J A N M

AA

MMA Pohjanmaan hallituksen jäsen Riina Cannistra

Myynti&Markkinointi 65

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

Teksi Piia Kunnas Kuva Janne Ruotsalainen

Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 2.6. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 13.5.

YHDISTYKSET

MMAht

ipäivä!

Powerparkissa 18.6.2016Myynnin ja markkinoinnin ammatti-laiset MMA Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kokkola järjestävät jäsenillensä perheineen MMAhti- päivän Powerparkissa. Kokopäivä- rannekkeen hinta on vain 10€ (max 4 ranneketta/jäsen) ja sillä voi hurvitella koko päivän 18.6. kello 11–19.

Kyseisten yhdistysten jäsenet voivat hankkia lippunsa osoitteessa https://holvi.com/shop/EPMMARY

Lisätietoja: Paavo Mäenpää; paavo.maenpaa@netikka.fi tai 040 518 9716.

MMA Varsinais-SuomiKevätkokous 18.4.

kello 18.00 Myyjähautomon tiloissa, Tuijussuontie 5, Raisio.Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

MMA HelsinkiKevätkokous 20.4.

Ravintola Ostrobotniassa, Museokatu 10, Helsinki.

Ilmoittautuminen ja ruokailu kello 17.00–18.00, kokous alkaa kello 18.00.

Esillä ovat sääntömääräiset asiat. Lisäksi kokouksen jälkeen jae-taan pitkäaikaisille jäsenille jäsenuskollisuusmerkkejä. Kokouksen tarkempi esityslista on nähtävillä yhdistyksen sivuilla: helsinki.mma.fi

Ilmoittaudu 11.4. mennessä lähettämällä sähköpostia osoittee-seen ilmoittautuminen@hmma.fi.

MMA Päijät-HämeTennismestaruuskilpailut 28.5.

järjestetään nelinpelinä kello 10-15 Lahden Kisapuiston massa-kentillä.

Kukin osallistuja ilmoittaa itsensä mukaan 16.5.mennessä, jonka jälkeen kisan järjestäjä muodostaa kilpailuparit.

Ilmoittautumiset kilpailunjohtajalle: joukohonkasalo@hotmail.com tai 0400 461 805.Tervetuloa! –Urheilutoimikunta

MMA Päijät-HämeKevätkokous 26.4.

kello 18.00 Sinuhe Leipomokahvilassa, Vuoripojankatu 9 Lahti. Kahvitus alkaa kello 17.30.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.Otathan jäsenkortin mukaan.Tervetuloa! –Hallitus

MMA KainuuEnergiat myyntityössä -koulutus 16.4.

kello 9–13 Original Sokos Hotel Valjuksen kokoustiloissa. Koulutta-ja Jari Haapaniemi (Priiffari) kertoo asennepääomasta ja oman energian merkityksestä myyntityössä. Katso yhdistyksen Facebook-sivut https://www.facebook.com/mmakainuu

Tarjolla kahvi/tee +terveellistä naposteltavaa, koulutuksen päätyt-tyä lounas.

66

MMA:N TOIMSTO

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

PL 720, 00101 Helsinki (käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs.), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fiPuhelinaika ma–ti ja to–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740. Toimisto avoinna ma–pe 9.00–15.00

Kassanjohtaja Jaana ApellKassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteen-muutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto

OSOITE PL 1100, 00101 Helsinki /(käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs)/ Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: info@mma.fi tai etunimi.sukunimi@mma.fi / faksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiatsähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fiToimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinnapuhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Suorat numerot:Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451Sanna Saikkonen, yhteyspäällikkö 020 122 4412

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN YRITTÄJÄT MMY

Tietoa mm. yrityksen perustamisesta, provision laskemi-sesta, yrittäjän osa-aikaeläkkeestä ja kuntoutuksesta.Voit ilmoittaa oman kotisivusi linkin yritysesittelyihin. Yhteyshenkilö: Sanna Saikkonen, puhelin 020 122 4412, sanna.saikkonen@mot.fi

JÄSENPALVELU

JOHTO

VIESTINTÄ

Koulutus- ja tutkimuspäällikköJouni Röksä

020 122 4404

NuorisoasiamiesJoanna Purosto

020 122 4430

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju

020 122 4409

Järjestösihteeri Heidi Sarén

020 122 4403

JäsenrekisteriSari Kanervo

020 122 4402

Jäsenedut, kurssitEija Kuitunen

020 122 4401

PuheenjohtajaJarmo Hyvärinen

020 122 4415 040 596 9143

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen

020 122 4408

Johdon assistentti Gunilla Plutén

020 122 4405

JulkaisusuunnittelijaMari Niemi

020 122 4411

ViestintäsuunnittelijaSirkku Rytkönen

020 122 4429

ToimituspäällikköPiia Kunnas

020 122 4428

LomaosakkeetMinna Liukkonen

020 122 4412

TalouspäällikköHeli Vesterinen

020 122 4406

KirjanpitoLea Lehtonen

020 122 4413

KirjanpitoElina Järvinen

020 122 4414

TALOUS

VERKOSTOIDU!www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissätwitter MMAliitto

ME PALVELEMME

ViestintäsuunnittelijaAnni Karppanen

020 122 4400

LOMAOSAKKEET

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi

Keskinäinen vakuutusyhtiö - etua yhdessä omistamisesta

Saat ilmaisenturvantason tarkistuksen ja palovakuutustodistuksen.

Etuja liittojen jäsenilleAmmattiliiton jäsenenä saat meiltä parhaat edut.

Pysyvästi edulliset hinnatSäästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten mak-suista, kun kuulut liittoon (10 %) ja keskität meille vakuutuksesi (7 %).

Vahinkoapuri- turvasi tien päälläVahinkoapurin avulla voit käte-västi ilmoittaa ajoneuvovahin- gosta heti paikan päällä. Lataa ilmainen Turvan mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta.

Kätevästi netissäVerkkopalvelumme on ilmainen ja käytössäsi joka päivä klo 7–23. Voit myös täydentää vakuutustur- vaasi helposti verkkokaupasta.

Kattava tuotevalikoimaMeiltä saat elämän joka vaihee-seen itsellesi, perheellesi ja omai-suudellesi oikein mitoitetut vakuutukset.

Joustava korvauspalveluIlmoita vahingosta sinulle sopivalla tavalla. Sähköisen korvauspalvelun kautta voit saada rahat tilillesi jopa päivässä.

Omistajana saat etujaVuonna 2015 jaoimme yli 9,5 miljoo-naa euroa omistaja-asiakkaan etuina vakuutuksenottajille.

Oletko omistaja?Jos Sinulla on vakuutus Turvassa, olet yksi keskinäisen vakuutus- yhtiön omistajista.

Lapsesi hyötyvätLapsesi perivätomistaja-asiakasetusi.

Olemme lähelläPääkonttorimme sijaitsee Tampereella ja meillä on noin 50 toimipaikkaa ympäri Suomen.

Langoillamme ei tarvitse roikkuaVastaamme puheluusi ripeästi ja saat reilua sekä suoraa palvelua.

Palkitsemme pitkäaikaisesta asiakassuhteestaAsiakassuhteen keston mukaan kertyvä omistaja- asiakasalennus: 1 vuosi –5 % alennus 5 vuotta –7 % alennus 10 vuotta –10 % alennus

Palvelua valitsemallasi tavalla Meille on tärkeää henkilökohtainen ja ystävällinen asiakaspalvelu, asioitpa kanssamme sähköisesti, puhelimitse tai kasvotusten.

Voit vaikuttaaSinulla on omistaja- asiakkaan vaikutus-mahdollisuudet.

Oletko turvassa? Voit soittaa, käydä ostoksilla verkkokaupassamme tai tulla käymään.

Lähimmän Turvan toimipaikan löydät osoitteesta turva.fi

PRESENT-CARD

www.presentcard.fi 020 752 8020 sales@presentcard.fi

Avaa oven yli 100liikkeen ja elämyksenlahjakorttivalikoimaan

SUPERLAHJAKORTTI -PALKITSE, MOTIVOI JA MUISTA!