Tapio Varmola • Päivi Granö • Ulla HyvönenTimo Klemettinen • Urve Lippus • Timo SaloJohanna Mattila • Hannele Seppälä

Sibelius�Akatemianlaadunvarmistusjärjestelmänauditointi

KORKEAKOULUJENARVIOINTINEUVOSTONJULKAISUJA

�:���

ISBN 978-952-206-151-5 (painettu)ISBN 978-952-206-152-2 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kansi: Juha IlonenLayout: Pikseri Julkaisupalvelut

Tammerprint OyTampere 2010

Esipuhe

Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkiensuomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Kes-keinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistus-järjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita1 jaosoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja kor-keakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myösvaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutus-markkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksenhyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten ke-hittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan.

Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointi-käytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkämyös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansatukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuu-seen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestel-mästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toi-mivuus ja vaikuttavuus.

Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2005–2007. Mar-raskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjanuuden laitoksen2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, mene-telmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan ylei-siä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksiaja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteensekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätäänmyös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuodenkuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- jakehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitettiin auditointien toisen kier-roksen menetelmän kehittäminen.

Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaanauditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaat-tista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen

1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area.European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint.(http://www.enqa.eu/pubs_esg.lasso)2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakoulujakehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että audi-tointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisän-neet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niidensidosryhmien välistä vuorovaikutusta.

Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkea-koululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toi-mii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvostonpuolesta esitän parhaimmat kiitokset Sibelius-Akatemialle osallistumisestaauditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta jasitoutuneesta työstä.

Riitta Pyykkö, professoriKorkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

Sisällys

AuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmä ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �����

����� JohdantoJohdantoJohdantoJohdantoJohdanto __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Auditoinnin tavoitteet ______________________________________________ ��

��� Auditoinnin kohteet ________________________________________________ ��

����� AuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessi _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Auditointisopimus __________________________________________________��

��� Auditointiaineisto ___________________________________________________��

��� Auditointivierailu ___________________________________________________ ��

��� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne ____________________________ ��

����� SibeliusAkatemia ja sen laadunvarmistusjärjestelmäSibeliusAkatemia ja sen laadunvarmistusjärjestelmäSibeliusAkatemia ja sen laadunvarmistusjärjestelmäSibeliusAkatemia ja sen laadunvarmistusjärjestelmäSibeliusAkatemia ja sen laadunvarmistusjärjestelmä ____________________________________________________________________________________________________ �����

��� Organisaation rakenne ja hallinto _____________________________________ �

��� Toimintaajatus� visio ja arvot _______________________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat ________________________________ ��

����� AuditointituloksetAuditointituloksetAuditointituloksetAuditointituloksetAuditointitulokset __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ � � � � �

��� Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden� toimintojen�

toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentointi ________________ �

��� Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen

kattavuus ja vaikuttavuus ___________________________________________ ��

����� Tutkintotavoitteinen koulutus _________________________________ ��

����� Tutkimus ja taiteellinen toiminta _______________________________ �

����� Yhteiskunnallinen vuorovaikutus� vaikuttavuus ja aluekehitystyö __ �

����� Tuki ja palvelutoiminnot ______________________________________ ��

���� Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen _________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja

toiminnanohjaukseen_______________________________________________ ��

��� Korkeakoulun henkilökunnan� opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen laadunvarmistukseen _________________________________ ��

�� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus

ja saatavuus _______________________________________________________ ��

���� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

korkeakoulun sisällä __________________________________________ ��

���� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ______________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta� arviointi ja

jatkuva kehittäminen _______________________________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus ____________________________ �

JohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätökset ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �����

�� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet ____________ �

�� Kehittämissuositukset ______________________________________________ �

�� Auditointiryhmän kokonaisarvio SibeliusAkatemian

laadunvarmistusjärjestelmästä _______________________________________ ��

�� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta __ ��

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet

�: Auditointivierailun ohjelma _________________________________________ ��

�: Auditoinnissa käytettävät kriteerit ___________________________________ ��

�

Auditointiryhmä

Puheenjohtaja

Tapio Varmola, KT, Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori, on toiminutusean vuosikymmenen ajan kansallisena korkeakouluvaikuttajana. Hän on toi-minut jäsenenä useissa opetusministeriön työryhmissä 1970-luvulta lähtien,Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtajana vuosina 2000–2004 sekä Korkeakoulujen arviointineuvoston varapuheenjohtajana vuosina1996–1999, erikoistumisopintolautakunnan puheenjohtajana lautakunnanperustamisen alkuvaiheissa ja KKA:n toteuttaman Yliopistojen maisteriohjel-mien arvioinnin arviointiryhmän jäsenenä vuonna 2001. Tapio Varmola toi-mi myös korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien ensimmäisen kierrok-sen auditointimallin suunnitteluryhmän jäsenenä vuosina 2004–2005. Hän ontyöskennellyt syksyn 2009 Fulbright-stipendillä Yhdysvalloissa University ofMissouri St Louisissa tutustuen Yhdysvaltain yliopistojen johtamiseen jatoimintaan. Korkeakoulutehtävien ulkopuolella Varmola on toiminut useidenvuosien ajan mm. Seinäjoen kaupunginorkesterin johtokunnan puheenjoh-tajana.

Varapuheenjohtaja

Päivi Granö, TaT, työskentelee kuvataidekasvatuksen professorina Lapin yli-opistossa (2007–). Hän on suorittanut perustutkintonsa Turun yliopistossa jaTaideteollisessa korkeakoulussa, jossa suoritti myös jatko-opintonsa. PäiviGranö on toiminut päätoimisena tuntiopettajana ja lehtorina Turun yliopis-tossa ja Rauman opettajankoulutuslaitoksessa sekä maisematutkimuksen maprofessorina Porin yliopistokeskuksessa. Granö on ollut tekemässä valta-kunnallista kuvaamataidon opetuksen arviointia vuonna 1998, valtakunnallistalasten kulttuurikeskusten (Taikalamppu) arviointia vuonna 2006 sekä Taide-teollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointia vuonna 2009.

�

Jäsenet

Ulla Hyvönen opiskelee Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella tieto-jenkäsittelytiedettä. Hän on suorittanut myös tradenomin tutkinnon Savonia-ammattikorkeakoulusta (2005). Ulla Hyvösellä on useita yliopiston toimintaanja kehittämiseen liittyviä luottamustehtäviä. Hän on toiminut jäsenenä Kuo-pion yliopiston hallituksessa ja johtoryhmässä (2007–2008), opetuksen arvioin-ti- ja kehittämisneuvostossa sekä korkeakoulujen yhdistymiseen liittyvissä pro-jektiryhmissä. Lisäksi hän on toiminut Kuopion yliopiston ylioppilaskunnanhallituksessa jäsenenä vuosina 2005–2006, puheenjohtajana vuonna 2007 jaedustajiston jäsenenä vuonna 2008. Ulla Hyvönen on osallistunut Itä-Suomenyliopiston auditointikoulutukseen (2009) sekä jo aiemmin Kuopion yliopis-ton auditointikoulutukseen. Vuosina 2006–2007 hän on ollut toteuttamassaopiskelijajäsenenä laitos- ja tiedekuntatason auditointeja Kuopion yliopistossa.Hän oli vuosina 2006–2007 opiskelijajäsenenä KKA:n projektissa ”Opiskelijayhteiskunnallisena toimijana”.

Timo Klemettinen toimii Suomen Musiikkioppilaitosten liiton SML ry:ntoiminnanjohtajana (1999–) ja Suomen musiikkineuvoston puheenjohtajana(2008–). Aiemmin hän toimi Suomen musiikkineuvoston pääsihteerin tehtä-vissä ja oli yksi neuvoston perustajajäseniä. Hän on valmistunut musiikin mais-teriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 1994 ja toiminut ennen nykyisiä työ-tehtäviä freelance muusikkona, musiikin opettajana ja musiikkioppilaitoksenrehtorina. Timo Klemettisellä on laaja kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä.Vuodesta 2008 alkaen hän on toiminut Euroopan musiikkineuvoston (EMC)hallituksen puheenjohtajana ja vuodesta 2007 alkaen Maailman musiikki-neuvoston (IMC) hallituksen jäsenenä. Hänellä on kokemusta myös Unescontaidekasvatuksen neuvottelukunnan toiminnasta (Unesco Advisory Commit-tee for Arts Education).

Urve Lippus, PhD (Helsingin yliopisto), on toiminut vuodesta 1995 lähtienprofessorina ja musiikkitieteiden osaston johtajana Estonian Academy of Musicand Theatressa, Virossa. Urve Lippus on valmistunut silloisesta Tallinnan kon-servatoriosta (nykyisin Estonian Academy of Music and Theatre) vuonna 1975,ja opettanut vuodesta 1976 etnomusiikin, musiikin historian ja musiikkitietei-den menetelmien alueella. Lippus on suorittanut taiteiden kandidaatin tutkin-non Moskovan konservatoriossa. Hän on tehnyt tutkimustyötä Mellon Fel-lowship -nimikkeellä University of Pennsylvaniassa lukuvuonna 1992–1993virolaisen kansanmusiikin, musiikin historian ja esiintymistutkimuksen alla.Urve Lippus on toimittajana Publications in Estonian Music History -julkai-susarjassa. Hänellä on jäsenyys EAMT-neuvostossa ja hän työskentelee tohtori-ohjelmista vastaavana varajohtajana. Vuosina 2007–2008 hän on toiminutEstonian Higher Education Quality Assessment Council’n jäsenenä.

Timo Salo, MuL, toimii musiikinteorian ja säveltapailun yliopettajana Tam-pereen ammattikorkeakoulussa (ent. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa)(2000–). Tähän liittyen hän toimii myös TAMK Musiikin (ent. PIRAMKMusiikin) koulutuspäällikkönä (2006–) ja sitä ennen musiikin koulutusohjel-man vastaavana. Hän on työskennellyt kausiluonteisesti Pirkanmaan ammatti-korkeakoulun kehitysjohtajan sijaisena ja avustajana. Aiemmin Timo Salo ontoiminut yliopettajana ja apulaisrehtorina Tampereen konservatoriossa sekäeräissä muissa musiikinteorian opetustehtävissä musiikkioppilaitoksissa. TimoSalon lisensiaatintutkimuksen aihe liittyi ammattikorkeakoulujen musiikkiana-lyysin opetuksen kehittämiseen. Timo Salo on ollut mukana alansa valtakun-nallisessa kehittämistyössä mm. musiikinteoria- ja säveltapailupedagogit MU-TES ry:n varapuheenjohtajana. Kansainvälistä yhteistyötä hän on tehnyt mm.Napier Universityn (Edinburgh, UK) kanssa musiikinteorian opetuksen alu-eella.

Sihteerit

KM Hannele Seppälä ja KTM Johanna Mattila toimivat erikoissuunnit-telijoina Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä.

��

� Johdanto

��� Auditoinnin tavoitteet

Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen

asettanut■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää

ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla,

tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannaltatarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviinkehittämistoimenpiteisiin.Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointi-

kriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan kor-keakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.

��� Auditoinnin kohteet

Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksenkokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Audi-toinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokai-nen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensamukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta,toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkea-koulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä.

Auditoinnin kohteina ovat:1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen,

toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja

vaikuttavuusa) Tutkintotavoitteinen koulutus 3

3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tut-kintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulu-tutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulu-tutkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuk-sen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

��

b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toimintac) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö4

d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura-ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut)

e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan-

ohjaukseen4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen laadunvarmistukseen5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus

ja saatavuusa) korkeakoulun sisälläb) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuvakehittäminen

7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus.Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laa-

dunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alka-van, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista audi-toinnin kohteista (katso liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain(myös alakohteet 2 a–e ja 5 a–b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistus-järjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esit-tää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän audi-toinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia.

Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla kor-keakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoin-nissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tu-loksiin sinänsä.

4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen

��

� Auditointiprosessi

��� Auditointisopimus

Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Sibelius-Akatemia sopivat auditoinnintoteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiinauditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmänkotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailunkesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminenuusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimus-neuvottelu pidettiin 8.12.2009.

��� Auditointiaineisto

Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, ettäse tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulunlaadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen katta-vuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden ar-viointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulunorganisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjaus-järjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta.

Sibelius-Akatemian toimittama auditoinnin perusaineisto koostui seuraa-vista dokumenteista:1. Kuvaus korkeakoulun organisaatiosta sekä opiskelijoiden ja henkilö-

kunnan määrästä2. Kuva korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmästä3. Korkeakoulun yhteinen laatukäsikirja eli toimintakäsikirja ”Sibelius-

Akatemian orkestrointi”.4. Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistorian kuvaus5. Kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä toiminnan ohjaus-

järjestelmään6. SWOT-analyysi7. Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisis-

tä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutuneista toimenpiteistä.

��

Auditointiaineistoon sisältyi lisäksi yhteensä 58 auditointikohteisiin liit-tyvää näyttöä/näytettä, joiden tarkoituksena oli todentaa laadunvarmistusjär-jestelmän toimivuutta.

Sibelius-Akatemian aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuunmääräpäivään 1.3.2010 mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen audi-tointiryhmän jäsenille.

Sibelius-Akatemian erikoissuunnittelijat Tiina Tuomikoski ja Mirva Mat-tila vierailivat 10.3.2010 auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Sibelius-Akatemian organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.

��� Auditointivierailu

Ennen auditointivierailua Sibelius-Akatemiassa järjestettiin tulevasta auditoin-nista informaatio- ja keskustelutilaisuus henkilökunnalle ja opiskelijoille15.3.2010. Tilaisuuden ohjelmaan sisältyi rehtori Gustav Djupsjöbackan pu-heenvuoro sekä auditointiryhmän puheenjohtajan rehtori Tapio Varmolan jaauditointia koordinoivan erikoissuunnittelija Hannele Seppälän puheenvuorotauditoinnin tavoitteista, kriteereistä, auditointiprosessin vaiheista ja auditointi-vierailun toteutuksesta. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin henkilökunnan ja opis-kelijoiden edustajien puheenvuorot auditointiin liittyvistä toiveista ja odotuk-sista. Henkilökunnan edustajien puheenvuoron piti musiikkikasvatuksen osas-ton osastonjohtaja, lehtori Jyrki Tenni ja opiskelijoiden edustajana toimi kirk-komusiikin osaston opiskelija Rebekka Nikula.

Auditointivierailu järjestettiin 19.–21.4.2010. Sen tavoitteena oli toden-taa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laa-dunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointi-käsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saa-da kokonaiskuva yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessaauditointiryhmä haastatteli yliopiston johtoa, laadunvarmistustyötä koordi-noivaa erikoissuunnittelijaa, osastonjohtajia ja Akateemisen neuvoston jäseniä,opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojenedustajia sekä yliopiston sidosryhmien edustajia.

Vierailun toinen ja kolmas päivä koostuivat useista osastokohtaisista haas-tatteluista, joiden avulla kartoitettiin erityisesti korkeakoulun perustehtävienlaadunvarmistuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta. Haastattelun kohteina olivatseuraavat osastot: orkesterisoitinten osasto, pianomusiikin osasto, laulumusiikinosasto, Kuopion osasto, kirkkomusiikin osasto, jazzmusiikin osasto, kansan-musiikin osasto, musiikkikasvatuksen osasto, musiikkiteknologian osasto sekäsävellyksen ja musiikinteorian osasto. Lisäksi haastateltiin DocMus-yksikön

��

edustajia, kansainvälisiä opiskelijoita sekä tuntiopettajia omina ryhminään. Au-ditointivierailu päättyi korkeakoulun johdon loppuhaastatteluun sekä palau-tetilaisuuteen. Auditointivierailun aikana haastateltiin yhteensä 76 korkea-koulun henkilökunnan tai sidosryhmän edustajaa.

��� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne

Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdynanalyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkienryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteidentarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannutsuunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkea-koulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäi-sestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Sibelius-Akatemialla oli mahdollisuus tar-kistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

�

� SibeliusAkatemia ja sen

laadunvarmistusjärjestelmä

��� Organisaation rakenne ja hallinto

Luvussa 3 kuvataan Sibelius-Akatemian organisaation rakenne, toiminta-aja-tus ja laadunvarmistusjärjestelmä auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteis-tön mukaisesti.

Sibelius-Akatemia vastaa musiikin alan ylimmästä opetuksesta Suomessa.Yliopisto kouluttaa itsenäiseen taiteelliseen työhön kykeneviä taiteilijoita, pe-dagogeja, tutkijoita ja musiikin asiantuntijoita. Sibelius-Akatemian tehtäviinkuuluvat myös suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäminen ja kulttuuri-perinteen vaaliminen.

Sibelius-Akatemiassa on yksitoista yksikköä, jotka ovat:■ Jazzmusiikin osasto■ Kansanmusiikin osasto■ Kirkkomusiikin osasto■ Kuopion osasto (kirkkomusiikin ja taidehallinnon koulutus)■ Laulumusiikin osasto■ Musiikkikasvatuksen osasto■ Musiikkiteknologian osasto■ Orkesterisoitinten osasto■ Pianomusiikin osasto■ Sävellyksen ja musiikinteorian osasto■ DocMus-yksikkö.

Sibelius-Akatemiassa oli 1168 perustutkinto-opiskelijaa vuonna 2009.Vuosittain otetaan sisään noin 150–170 perusopiskelijaa. Koulutukseen on ha-kenut viime vuosina reilut tuhat perusopiskelijaa vuosittain.

Sibelius-Akatemiassa voi musiikin maisterin tutkinnon lisäksi suorittaamyös lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Vuonna 2009 jatko-opiskelijoita oliyhteensä 153. Jatkokoulutusperinne on vielä nuorta tiedeyliopistoihin verrat-tuna – ensimmäiset tohtorintutkinnot tieteellisellä ja taiteellisella linjalla suo-ritettiin vuonna 1990. Sibelius-Akatemiassa on myös nuoriso- ja aikuis-koulutusta. Nuorisokoulutuksen tavoitteena on saada musiikillisesti lahjak-kaimmat lapset ja nuoret korkeatasoisen musiikinopetuksen piiriin. Musiikinja kulttuurialueen aikuiskoulutuksesta huolehtivat Sibelius-Akatemian Avoinyliopisto ja Täydennyskoulutus.

��

Vuonna 2009 Sibelius-Akatemiassa työskenteli 27 professoria, 4 yliassis-tenttia, 14 assistenttia, 111 lehtoria ja 2 päätoimista tuntiopettajaa. Lisäksi yli-opistossa toimi erisuuruisilla tuntimäärillä yhteensä 493 sivutoimista tunti-opettajaa. Henkilötyövuosia opetus- ja tutkimushenkilöstölle kertyi 236.

Sibelius-Akatemian hallinnointiketjun muodostavat yliopistokollegio,tilintarkastajat, hallitus, rehtori ja organisaatio. Hallitus on tilivelvollinen yli-opistokollegiolle. Rehtori on tilivelvollinen hallitukselle ja johtaa Sibelius-Akatemian organisaatiota. Sibelius-Akatemian operationaalisen organisaationmuodostavat Akateeminen neuvosto, kymmenen osastoa, DocMus-yksikkö,kirjasto, palveluyksikkö ja suunnitteluyksikkö. Lisäksi neljä osastoa muodos-tavat yhteenliittymän, dekaanikunnan. Osastoissa on osastoneuvostot jaDocMus-yksikössä johtokunta.

Auditointia tehtäessä Sibelius-Akatemiassa oli meneillään useita muutos-ja kehitysprosesseja, joista mainittakoon vuoteen 2015 ulottuvan strategianvalmistelu ja hyväksyminen, merkittävän johtamista, ydintoimintaa ja tuki-palveluita koskevan organisaatiouudistuksen valmistelu, uuden yliopistolainedellyttämien hallintoratkaisujen toteuttaminen sekä osallistuminen musiik-kitalohankkeeseen. Organisaatiouudistus, jonka on tarkoitus astua voimaan1.8.2011, tulee pienentämään osastojen määrää olennaisesti ja lisäksi muuttaajohtamisen keskeisiä rakenteita toimintayksikkö- ja oppiainetasolla.

��� Toimintaajatus� visio ja arvot

Sibelius-Akatemian toimintaa ohjaavan yliopistolain mukaan yliopiston teh-tävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä,antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita pal-velemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tuleetoimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimus-tulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yliopiston oman perustehtävämäärittelyn mukaan Sibelius-Akatemiantehtävänä on vaalia ja uudistaa musiikkikulttuuria. Siellä tapahtuva korkea-tasoinen taiteellinen toiminta, tutkimus ja opetus sekä niille perustuva oppi-minen kasvattavat laadukkaita taiteilijoita, tutkijoita ja pedagogeja.

Yliopiston vision mukaan Sibelius-Akatemia on korkealaatuinen kansain-välinen musiikkiyliopisto. Se on vireä ja avoin kulttuurielämän vaikuttaja jasuomalaisen hyvinvoinnin edistäjä.

Sibelius-Akatemian toiminnan keskipisteenä on musiikki. Sen kautta vä-littyvät myös suvaitsevaisuus, laaja-alaisuus, kansainvälisyys ja luovuus, jotkayliopiston strategisina tavoitteina läpäisevät kaiken toiminnan.

��

��� Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat

Sibelius-Akatemian laatujärjestelmä (kuva 1) rakentuu viidestä pääkohdasta,jotka ovat1. Ydintoiminnot2. Johtaminen3. Organisoituminen ja palvelut4. Voimavarojen hallinta5. Arviointi ja kehittäminen.

Laatujärjestelmässä käytettävät keskeisimmät menetelmät ovat prosessienkehittäminen ja kuvaus sekä palaute-, auditointi- ja arviointimenettelyt (ml.itsearviointi). Laatujärjestelmän keskeiset periaatteet ja menettelyt on koottusähköiseen Sibelius-Akatemian toimintakäsikirjaan ja sen liitteisiin. Toiminta-käsikirjan ensimmäinen versio on hyväksytty marraskuussa 2009 ja toinen,korjattu versio helmikuussa 2010. Toimintakäsikirja on luettavissa Sibelius-Akatemian verkkosivuilla ja yliopiston muut laadunvarmistukseen liittyvät do-kumentit ovat saatavissa yhteisön jäsenille avoimessa intranetissä Sonetissa sekähallinnon henkilöstölle lisäksi yhteisellä verkkoasemalla.

Kuva �� SibeliusAkatemian laadunvarmistusjärjestelmä

��

Laatupolitiikka ja laatutavoitteet

Laatupolitiikan mukaan Sibelius-Akatemian laadunvarmistus:■ on toimijalähtöistä ja tukee yliopiston strategista johtamista ja toiminnan

jatkuvaa kehittämistä kattaen yliopiston kaikki toiminnot ja muodostaenyhtenäisen ja toimivan kokonaisuuden

■ tekee yliopiston toiminnan periaatteet näkyviksi myös sidosryhmille■ on Sibelius-Akatemian henkilöstön ja opiskelijoiden yhdessä määrittele-

mä siten, että toiminnan laatu varmistetaan suhteessa yhteisön omiinkriteereihin pohjautuen koulutuksen kansainvälisen ja kansallisenlaadunvarmistuksen periaatteisiin

■ edistää henkilöstön ja opiskelijoiden luovuutta ja hyvinvointia■ yliopiston koko yhteisö on sitoutunut laatutyön toteuttamiseen ja pääsee

siitä osalliseksi.Sibelius-Akatemia on asettanut keskeisille toiminnoilleen laatutavoitteet,

jotka on johdettu strategiasta, laatupolitiikasta ja muista ohjaavista asiakirjois-ta. Laatutavoitteet on määritelty yliopiston asettamissa laaturyhmissä ja osinosastojen laatuyhteyshenkilöiden toimesta, joiden pohjalta on koostettu yli-opistotason laatutavoitteet. Laatutavoitteet on vahvistettu yliopiston hallituk-sen toimesta 28.1.2010.

Laatutyön organisointi ja laatudokumenttien hallinta

Sibelius-Akatemian laatujärjestelmän rakentamisesta ja kehittämisestä vastaarehtorin 28.9.2007 asettama laatuhankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmän sih-teerinä ja hankkeen operatiivisena päällikkönä toimii laatutyöstä vastaava eri-koissuunnittelija, jonka tehtäviin kuuluu koordinoida ja ylläpitää yliopistontoimintakäsikirjaa sekä tiedottaa yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita toi-mintakäsikirjaa koskevista muutoksista. Laatuhankkeen ohjausryhmä toimiiyliopiston laatujärjestelmän vastuuryhmänä toukokuuhun 2010 asti. Tämänjälkeen laatujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen ovat yliopiston toimivanjohdon vastuulla.

Toimintayksiköiden laatutyön dokumentoinnista, dokumenttien yllä-pidosta ja päivittämisestä vastaa yksikön johtaja. Osastoneuvostot ja yksikönjohtokunta hyväksyvät yksikkönsä laatudokumentit ja ne sijaitsevat yliopistonintranetissä. Jokaisessa opetusta antavassa yksikössä osastoneuvosto tai yksikönjohtokunta on nimennyt opettajia ja opiskelijoita toimimaan yksikkönsä laatu-työtä koskevissa asioissa yhteyshenkilönä.

�

� Auditointitulokset

��� Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

tavoitteiden� toimintojen� toimijoiden sekä

vastuiden määrittely ja dokumentointi

Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja yleiset periaatteet sekäkeskeisten toimintojen laatutavoitteet ovat selkeästi määriteltyjä. Myös laadunvarmis-tuksesta vastaavat toimijat on määritelty ja organisointi on tarkoituksenmukaista,mutta eri tasojen vastuunjaossa ja laadunvarmistuksen arjen toiminnassa on kuiten-kin vielä kehitettävää. Laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvien toimintojen japrosessien määrittely on keskeneräistä ja näyttöä dokumentaation vaikuttavuudesta toi-minnan tukemiseen ja kehittämiseen ei löydy riittävästi. Laadunvarmistusjärjestelmäntavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio onkehitysvaiheeltaan alkava.

Laadunvarmistuksen tavoitteet ja keskeiset toiminnot

Sibelius-Akatemia on kehittänyt laatutyötä 1990-luvulta lähtien. Laatutyönyhteydessä on käytetty mm. ISO-järjestelmään ja EFQM-malliin liittyviätarkastelutapoja. Systemaattisemmin laatutyötä on kehitetty vuodesta 2007lähtien. Tällöin Sibelius-Akatemian hallitus on määritellyt laadunvarmistuk-sen keskeiset periaatteet eli Sibelius-Akatemian laatupolitiikan.

Laatujärjestelmänkuvauksen yhteenveto on Sibelius-Akatemian toimin-takäsikirjassa (Sibelius-Akatemian orkestrointi). Siihen sisältyy yliopiston laa-tujärjestelmän kuvaus. Sen mukaan laatujärjestelmä rakentuu viidestä pää-kohdasta, jotka ovat:■ ydintoiminnot■ johtaminen■ organisoituminen ja palvelut■ voimavarojen hallinta■ arviointi ja kehittäminen.

Toimintakäsikirjan mukaan laatujärjestelmässä käytettäviä menetelmiäovat mm. prosessien kehittäminen ja kuvaus sekä palaute-, auditointi- ja ar-viointimenettelyt.

��

Laatujärjestelmän kuvauksen mukaan yliopiston ydintoiminnot ovatkoulutus, taiteellinen toiminta ja tutkimus. Niille ja lisäksi yhteiskunnallisellevuorovaikutukselle ja vaikuttavuudelle, johtamiselle, henkilöstövoimavaroille,tukipalveluille sekä yhteiskuntavastuulle, esteettömyydelle ja kestävälle kehi-tykselle on asetettu laatutavoitteet, joita on käsitelty yliopiston hallintoelimis-sä marraskuussa 2009 ja tammikuussa 2010 Sibelius-Akatemian hallituksentoimesta. Tavoitteet on toimintakäsikirjan mukaan johdettu strategiasta, laatu-politiikasta ja muista ohjaavista asiakirjoista.

Laatujärjestelmän kehittämistä on tehty eri tasoilla vuosina 2007–2010.Sibelius-Akatemian eri osastot ovat mm. tehneet saman rakenteen mukaisenitsearvioinnin laatutyöstään (vuoden 2009 loppuun mennessä). Laatujärjestel-män eri osia on kehitetty muun muassa Arjen laatu-projektissa.

Sibelius-Akatemia on uudistanut toimintastrategiaansa vuosina 2009–2010 ja uusi strategia on hyväksytty maaliskuussa 2010. Koska strategia onuusi, ei sen perusteella ole olemassa kaikkia ydintoimintoja koskevia strategi-sia mittareita. Niiden kehittäminen olisi laatujärjestelmän kannalta tärkeä teh-tävä. Tässä Sibelius-Akatemialla on tärkeä kansallinen tehtävä merkittävänätaideyliopistona muun muassa taiteelliseen toimintaan ja sen vaikuttavuuteenliittyvissä kysymyksissä.

Yliopiston hallitus on 18.3.2010 päättänyt kuudesta yliopistotason stra-tegisesta projektista. Niistä osa suuntautuu ydintoimintojen alueelle (yliopis-ton koulutuksen kehittäminen). Osaprojektien toteutuksella voi olla merki-tystä laatujärjestelmän kehittämisen seuraavassa vaiheessa.

Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio

Sibelius-Akatemian orkestrointi eli toimintakäsikirja on keskeisin laadun-varmistusjärjestelmän dokumentaatio. Toimintakäsikirjan ensimmäinen versioon hyväksytty marraskuussa 2009 ja toinen, nykyinen versio on hyväksyttyhelmikuussa 2010. Toimintakäsikirja on julkaistu sähköisenä dokumenttinaSibelius-Akatemian verkkosivuilla. Yliopiston muut laadunvarmistukseen liit-tyvät dokumentit ovat pääosin saatavissa yliopiston intranetissä Sonetissa.

Toimintayksiköt ovat laatineet omat laatudokumenttinsa, joiden yllä-pidosta vastaavat yksiköiden johtajat. Osastoneuvostot ja yksikön johtokuntahyväksyvät yksiköidensä laatudokumentit. Yksikkökohtaiset dokumentit onnähty tarpeellisina, koska osastoa koskeva tietokanta on koko yliopiston ta-solla usein hajallaan eri johtosäännöissä, muissa ohjausasiakirjoissa, yksikönomia toimintatapoja kuvaavissa dokumenteissa ja muissa lähteissä. Lisäksi do-kumentit sisältävät käytännönläheistä tietoa arkihyödyntäjän näkökulmasta.Osastojen laatudokumentaatiossa ja laadunvarmistuksen käytänteissä on huo-mattavaa vaihtelua. Laadunvarmistuksen kehittämisen näkökulmasta saattaisi

��

olla hyödyllistä kehittää menettelyjä, joilla tietoja erilaisista käytänteistä voi-taisiin välittää osastojen välillä.

Yliopiston ydintoimintojen (koulutus, taiteellinen toiminta, tutkimus)prosesseista on laadittu alustava kuvaus vuonna 2007. Auditointivierailunaikana saatiin osin ristiriitaista tietoa prosessikuvausten toimivuudesta käytän-nössä. Vierailun yhteydessä saatiin kuitenkin joitakin näyttöjä osastokohtaisis-ta tavoista tulkita ydinprosesseja sekä lisäksi näyttöjä hyvin toimivista osa-prosesseista.

Useat laatujärjestelmän kannalta laaditut dokumentit on hyväksyttymuutama kuukausi ennen auditointia. Niiden vaikuttavuudesta toiminnan tu-kemiseen ja kehittämiseen ei vielä ole kovinkaan paljon näyttöä. Toisaalta onselvää, että Sibelius-Akatemiassa on vahva laatukulttuuri. Se perustuu mones-sa tapauksissa kuitenkin käytäntöihin, joita on dokumentoitu vähän tai eiollenkaan.

Laadunvarmistusjärjestelmän toimijat ja laatutyön organisointi

Sibelius-Akatemian laatujärjestelmän rakentamisesta ja kehittämisestä vastaarehtorin asettama laatuhankkeen ohjausryhmä, jonka sihteerinä ja operatiivi-sena päällikkönä toimii laatutyöstä vastaava erikoissuunnittelija. Yliopiston laa-tutyö on organisoitu johdon, osastojen ja palveluyksikköjen tasolla yleensämuutaman hengen vastuuryhmiin. Osastotasolla työskentelyyn osallistuvatmyös opiskelijoiden edustajat. Jokaisessa yksikössä on nimetty opettajia jaopiskelijoita toimimaan laatuyhteyshenkilöinä. Heidän tehtävänsä on kuvattuintranetissä. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella voidaan todeta,että suunnitelma laatutyön organisoinnista vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta,joskin sisäinen viestintä laadunvarmistustoiminnan eri tasojen vastuista vaatiivielä parantamista. Laadunvarmistustoiminnan eri tasojen toimintojen ja toi-mijoiden vakiinnuttamisessa on vielä kehitettävää.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Eri mallien pohjalta kehittymässä oleva omaleimainen laatujärjestelmä.■ Laatupolitiikan selkeä määrittely.■ CAF-mallilla toteutetut itsearvioinnit.■ Laatutyön tarkoituksenmukainen organisointi.■ Verkkosivuilla riittävä dokumentaatio laadunvarmistusjärjestelmän

nykytilasta.■ Toimintakäsikirja, joka antaa varsin informatiivisen kuvan laadun-

varmistusjärjestelmän nykytilasta.

��

Kehittämiskohteita

■ Ydintoimintojen (koulutus, taiteellinen toiminta, tutkimus) keskeistenprosessien määrittelyn jatkaminen ja vaikuttavuuden lisääminen.

■ Osastojen välisten hyvien käytäntöjen välittäminen.■ Yliopiston sisäinen viestintä laatujärjestelmän eri tasojen vastuusta.■ Uuden strategian ja laatujärjestelmän suhde jatkossa.■ Osastojen erilaisten toimintatapojen dokumentaation systemaattisuuden

lisääminen.

��� Korkeakoulun perustoimintojen

laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus

����� Tutkintotavoitteinen koulutus

Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmä kattaa useita tutkintotavoitteisen kou-lutuksen toimintoja. Prosessikuvaukset opintojen etenemisestä, taiteellisesta prosessistaja opintojen tukipalveluista on kuvattu. Järjestelmän tuottamaa tietoa käytetään laa-dunhallinnan ja kehittämisen välineenä ja suuri osa kerättävästä palautteesta hyödyn-netään. Tosin järjestelmä on varsin uusi ja palautteen koostaminen ja hyödyntäminenovat kehitysvaiheessa. Laadunvarmistuksen menettelytavat mahdollistavat toimintojenkehittämisen ja muutoksen aikaansaamista. Riittämättömän laadun tunnistaminenkeskeisten tutkintotavoitteisen koulutuksen prosessista on mahdollista. Tutkintotavoit-teisen koulutuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.

Tutkintotavoitteiden koulutuksen laadunvarmistuksen kattavuus

Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä sisältää erilaisia jaeri-ikäisiä toimintamalleja ja -kulttuureja. Taustalla on konservatoriomalli, jokaperustuu taiteellisen koulutuksen arviointikäytäntöihin; esimerkiksi henkilö-kohtaisen opetuksen osuus on suuri ja laadun arviointi toteutuu taiteelliseentoiminnan alueella arviointilautakuntien työskentelyn muodossa. Laadunvar-mistusjärjestelmä sisältää pääpiirteissään palautekäytännöt, opetussuunnitelma-työskentelyn, opintojen ohjauksen, opiskelijavalinnan ja henkilökohtaisenopetussuunnitelman. Tehokkaimmin laadunvarmistus kattaa opiskelijavalinnanja henkilökohtaisen opintojen ohjauksen ja suunnittelun. Palautejärjestelmä eikata yhtenäisesti kaikkia tutkintotavoitteisen koulutuksen osa-alueita.

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen sisältyvät palautekäytännöt

Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella palautejärjestelmä sisältää usei-ta erilaisia kirjattuja tapoja kerätä opiskelijapalautetta sekä niukemmintyöyhteisöpalautteen kokoamisprosessin. Kursseihin ja yleisesti koulutukseen

��

liittyvä palautejärjestelmä on osalla osastoista varsin uusi, mutta kohdistuukuitenkin keskeisiin koulutuksen osa-alueisiin. Palautejärjestelmän toiminnoton kirjattu vuoden 2010 strategiaan sekä vanhempaan vuoden 2007 ydin-prosessikuvaukseen. Opiskelijat osallistuvat palautteenantoon vaihtelevasti.Palautteen käsittely ei ole yhtenäistä, eikä kattavaa. Haastatteluissa kävi ilmi,että opettajien saama henkilökohtainen palaute ei aina välity eteenpäin, koskasen tallentamiseksi ei ole systemaattisia toimintatapoja. Auditointivierailullatehdyissä haastatteluissa opiskelijat ja opettajat korostivat henkilösuhteidensuurta merkitystä. Esimerkiksi opetukseen liittyvissä ongelmatilanteissa opet-tajan vaihtaminen on mahdollista ja se toimii myös eräänlaisena laatutoimen-piteenä. Haastatteluissa kävi ilmi, että opiskelijapalaute on vaikuttanut myöstuntiopettajien rekrytointiin. Kansainvälisesti tarkastellen suomalainen järjes-telmä pyrkii vastavuoroisuuteen ja kollegiaalisuuteen, mikä on henkilö-kohtaisen palautteen antamisessa vaativa tavoite erityisesti taiteellisen koulu-tuksen kontekstissa. Toimivia palautteen keräämisen ja käsittelyn käytäntöjä onkehitetty vuosien aikana usealla yksittäisellä osastolla, esimerkiksi Kuopionosastolla ja musiikkikasvatuksen osastolla, joissa palauteprosessin vuosittainenkierto on järjestelmällinen. Johdon haastattelussa tuotiin lisäksi esille, ettäpalautejärjestelmää on kehitetty myös kansainvälisenä yhteistyönä esimerkiksinorjalaisen musiikkikorkeakoulun kanssa. Muun henkilöstön haastatteluissatuli kuitenkin ilmi, että tieto tästä kehittämishankkeesta ei ole välittynyt yli-opiston sisällä.

Palautejärjestelmään samoin kuin opetussuunnitelmatyöhön vaikuttavatyliopiston koko, pienet osastot ja siitä johtuva henkilökohtaisen kontaktinsuuri merkitys. Parhaimmillaan tämä tuottaa sujuvuutta ja sekä opiskelijoidenettä henkilökunnan hyviä vaikutusmahdollisuuksia. Mutta samalla prosessienläpinäkyvyys katoaa ja opettajavaihdokset sekä muutostilanteet tekevättoiminnasta haavoittuvan. Yhteenvetona voidaan todeta, että opetuksen jat-kuva kehittäminen ja mahdollisten ongelmatilanteiden tunnistaminen edel-lyttävät koko yliopiston kattavan anonyymin palautejärjestelmän kehittämistäedelleen.

Laadunvarmistus tutkintotavoitteisen koulutuksen eri osaalueilla

Opiskelijavalinta on keskeinen ja kehittynyt tutkintotavoitteisen koulutuksenlaadunvarmistusmenettely ja sitä myös arvioidaan vuosittain.

Opiskelijoiden opintojen ohjaus on kuvattu ja järjestelmä etenee kauttakoko opiskeluprosessin. Opintojen ohjausta kiitetään esimerkiksi järjestel-mällisyydestä ja henkilökohtaisesta ohjauksesta, mutta palautteet ovat olleetmyös kriittisiä. Auditointivierailulla tuotiin esille, että kritiikki on johtanutohjauksen tehostamiseen, mikä on esimerkki laadunvarmistusjärjestelmän

��

vaikuttavuudesta. Opintojen ohjaukseen liittyen kehitettävää olisi opiskelijoi-den mielestä mentoroinnissa kohti ammatillista työelämää. Mentorointi voisiolla järjestelmällisempää ja tietoisempaa erityisesti maisterivaiheessa. Henkilö-kohtaisessa opetuksessa tällaista valmentavaa ohjausta on perinteisesti paljon.Tutor-opettajajärjestelmä on kattavasti käytössä, mutta tutor-opettajan valin-taprosessi ei aina perustu ohjauskiinnostukseen vaan kokonaistyöaikasuunni-telman resursseihin. Haastatteluissa kävi ilmi, että HOPS-prosessin kuvaus eiole kaikille opettajille tuttu. Osastonjohtaja hyväksyy HOPSit, mikä takaa toi-saalta osastonjohtajan tietoisuuden opintojen kohdistumisesta ja sujumisesta,mutta kuormittaa osastonjohtajaa ehkä tarpeettomasti. E-HOPS järjestelmäon ollut käytössä vasta lyhyen ajan ja sen toimivuudesta auditointiryhmä sairistiriitaista tietoa. Opiskelijapalveluista vastaaville järjestelmä näyttäytyy toi-mivana, mutta osastojen näkökulmasta e-HOPS on hankala ja osin toimima-ton. Kuopion osasto soveltaa HOPS-klinikka-käytäntöä, jonka opintohallintoon luonut opiskelijoiden e-HOPS-ohjaukseen. Pienillä osastoilla opintojenohjaus on sujuvaa, erityisesti mikäli osaston opettajavoimat ovat hyvin tasa-painossa. Henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen on nähtytärkeäksi laadunvarmistusprosessiksi, ja HOPS on yliopiston yksi kehittämis-kohde.

Opetussuunnitelman laatiminen on kuvattu ja prosessi etenee suunnitel-mallisesti vuosittain. Usealla osastolla, kuten esimerkiksi pianomusiikissa, ope-tussuunnitelmatyö on sijoitettu hyvin vuosisuunnitelmaan. Haastattelussa kävikuitenkin ilmi, että jotkut professorit tuntevat heikosti perusopinnot. Proses-sin läpinäkyvyyden puutteen vuoksi tilanne ei ole ihanteellinen. Suunnittelu-työtä ollaankin parhaillaan kehittämässä järjestelmällisemmäksi ja parempiakirjaamiskäytäntöjä on suunnitteilla. Koko yliopiston tasolla opiskelijoidenmahdollisuutta osallistua opetussuunnitelmatyöhön ollaan parantamassa.

Taiteellinen toiminta on perusopintovaiheessa hyvin keskeistä. Toimintaansisältyvät prosessit on kuvattu yksityiskohtaisesti. Taiteellista osaamista arvioi-ville lautakunnille on laadittu oppaat ja prosessi on dokumentoitu. Taiteelli-sen toiminnan seuranta ja yhteys opetukseen on varmistettu hyvin. Arviointi-kriteerit edellyttävät opiskelijan ymmärtävän pedagogisen ja taiteellisenprosessin sekä yksilötasolla että yleisesti. Näiden perusteiden pohdinta jamuokkaus olisi syytä tehdä läpinäkyväksi.

Työelämäpalautetta on kehitetty viimeaikoina opetussuunnitelmatyön tu-eksi. Eri osastoilla on toteutettu työelämäpalautteita, esimerkiksi Toive-hankeja RSO:n kanssa toteutettu yhteistyö. Samoin esimerkiksi musiikkikasvatuk-sen osastolla ja kirkkomusiikin osastolla on luonteva ja kiinteä yhteys työ-elämään. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä järjestelmät eivät tunne erityisenhyvin toisiaan. Sidosryhmän haastattelussa ilmeni toive, että työelämään sijoit-tumisen tukemiseksi yhteistyö voisi olla jäsentyneempää ja tiiviimpää.

�

Täydennyskoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä on toimiva, esimerkik-si opetukseen liittyvät palautejärjestelmät ovat kehittyneitä. Haastattelussa käviilmi, että täydennyskoulutus huolehtii hyvin tiedonkulusta tuntiopettajille.

Musiikkitalo ja uusi osastojako vaikuttavat opetushenkilöstön mielestäopetuksen suunnitteluun ja sisältöihin. Uudistuksissa nähdään sekä osastojenvälisen opetusyhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksia että uhkia vaikeutuvanrahoitustilanteen ja mahdollisten taiteellisten näkemysten kärjistymisen myötä.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Korkeatasoinen opiskelijavalintaprosessi.■ Kehittynyt taiteellisen toiminnan laadunvarmistusjärjestelmä toimii

työvälineenä myös perusopetuksen laadun varmistamisessa.■ Osalla osastoista hyvät opetuksen palautejärjestelmät, jotka toimivat

luontevasti vuosittaisten suunnitteluprosessien osana.

Kehittämiskohteita

■ Palautejärjestelmät on kuvattu, mutta ne ovat osin uusia, keskeneräisiäja yhtenäisyys on puutteellista. Tiedon siirtyminen talous- ja toiminta-suunnitelmaan ei ole vakiintunutta.

■ Henkilökohtaisen palautteen anonyymia osiota tulee edelleen kehittää.■ Opetussuunnitelmaprosessin läpinäkyvyyttä tulisi lisätä ja osallistaa

runsaasti tuntiopetusta antavat opettajat jokaisella osastolla.■ Laatujärjestelmän toimivuus perustuu osin henkilökohtaisiin suhteisiin.

Järjestelmä voi olla sujuva ja toimiva arkikäytännöissä, mutta muutos-tilanteissa se on haavoittuva.

����� Tutkimus ja taiteellinen toiminta

Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmä kattaa useita tutkimuksen ja taiteelli-sen toiminnan osa-alueita. Järjestelmän tuottamaa tietoa käytetään laadunhallinnanja kehittämisen välineenä ja suuri osa kerättävästä palautteesta hyödynnetään. Laa-dunvarmistuksen menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja muutoksenaikaansaamista. Riittämättömän laadun tunnistaminen on tehokasta. Tutkimuksen jataiteellisen toiminnan laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.

Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadunvarmistuksen menettelyt ovatSibelius-Akatemiassa kattavia. Taiteellista toimintaa pidetään Sibelius-Akate-mian tiedeyhteisön piirissä tärkeänä toiminnan alueena, ja siihen osallistumi-nen on aktiivista, mikä on tyypillistä taideyliopistoille. Yliopiston henkilö-kunnasta suuri osa on eteviä muusikoita, jotka osallistuvat aktiivisesti suoma-laiseen ja kansainväliseen musiikkielämään. Opiskelijat ottavat motivoituneesti

��

osaa erilaisiin kilpailuihin ja kansainvälisiin kokoonpanoihin. Taiteellinen toi-minta (erilaisten konserttien, esitysten ja nauhoitusten muodossa) nivoutuuosaksi opetusprosessia kaikilla opiskelutasoilla, erityisesti jatko-opinnoissa, joi-den pääelementtinä on luovan taiteellisen projektin toteuttaminen osana toh-toriopintoja. Opettajien taiteellisen toiminnan ja samalla ammatillisen kehit-tämisen tärkein muoto on osallistuminen kansainväliseen musiikkielämään.Määrällisesti pienimuotoisempaa, mutta silti hyvin korkeatasoista Sibelius-Akatemian tutkimustoimintaa voidaan pitää kehittyneenä. Useilla osastoilla onprofessoreina, opettajina ja ohjaajina musiikkitieteilijöitä ja musiikin tutkijoi-ta eri tutkimusalueilta.

Kaikki Sibelius-Akatemian osastot toteuttavat omia taiteellisia projekte-jaan, tutkimustoiminnan keskittyessä DocMus-yksikköön. Toisaalta myös kan-sanmusiikin, musiikkikasvatuksen, kirkkomusiikin, sävellyksen ja musiikin-teorian sekä jazzmusiikin osastoilla on omia jatko-opintokokonaisuuksia.Sibelius-Akatemian organisaatiorakenteessa tutkimuksesta ja tohtoriopinnois-ta (niin tieteellisten, taiteellisten kuin kehittäjätutkintojen osalta) vastaa toinenvararehtori. Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadunvarmistuksen kannal-ta elintärkeässä roolissa toimii Akateeminen neuvosto (aiemmin Opetus- jatutkimusneuvosto), joka koostuu eri osastojen professoreista, opettajista jaopiskelijoista. Akateemisessa neuvostossa on edustus eri osastoista, ja sen teh-tävänä on keskustella strategisia kysymyksistä ja Sibelius-Akatemian ydin-toiminnoista ja tehdä niistä esitykset hallitukselle. Jatko-opintojen, taiteellisentoiminnan ja tutkimuksen kysymyksiä käsitellään laajemmalla kokoonpanollaAkateemisen neuvoston jaostoissa. Akateemisen neuvoston sekä sen jaostojenrakenne, vastuut ja prosessit on määritelty ja kuvattu erillisessä dokumentaa-tiossa ja julkaistu Sibelius-Akatemian verkkosivuilla.

Taiteellinen toiminta

Monet osastot ovat toteuttaneet omia kansainvälisiä taiteellisia projekteja, joi-hin ovat osallistuneet niin opiskelijat, jatko-opiskelijat ja henkilökuntakin. Esi-merkkeinä näistä isommista tapahtumista voidaan mainita laulumusiikin osas-ton toteuttama ”Auringon talo -oopperayhteistyöprojekti Texasin yliopistonkanssa”, sekä yliopiston yhteiset tapahtumat SibaFest ja Zoomausviikko.

Sibelius-Akatemian tilauskonsertti- ja tapahtumatoiminnasta vastaa ohjel-matoimisto Primo (ent. Tilausmusiikkipalvelu). Primon järjestämälle tilaus-musiikkipalvelulle on kirjattu oma liiketoimintasuunnitelmansa vuosille 2009–2015. Primo tarjoaa Sibelius-Akatemian opiskelijoille ja tiedeyhteisön jäse-nille mahdollisuuden toteuttaa taiteellisia projektejaan. Konsertteja järjestetäänsäännöllisesti Sibelius-Akatemian nykyisissä tiloissa ja tulevaisuudessa Musiik-kitalo lisää mahdollisuuksia laajempien julkisten tapahtumien järjestämiseen.

��

Sibelius-Akatemiassa toimii oma tallennetuotantopalvelu (SibaTV ja Si-baRecords), jolla tuetaan yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden tuotan-non julkaisemista esim. CD-tallennusten muodossa. Musiikin nauhoittamistaja julkaisemista tuetaan myös erillisin projektein, ja suunnitteluyksikkö tar-joaa mahdollisuutta hakea stipendiä erilaisten tutkimus- ja kehittämisprojek-tien toteutukseen.

Sibelius-Akatemian sisäisten laadunvarmistuksen mekanismien (yksiköi-den itse nimeämät toimielimet) ohella tärkeänä taiteellisen toiminnan laatuin-dikaattorina pidetään Sibelius-Akatemiassa julkisesti tunnustetun menestyk-sen ja arvioiden saamista Suomessa ja ulkomailla, kilpailuvoittojen saavutta-mista kansainvälisissä kilpailuissa ja kutsuja toimimaan arvioijana näissä kil-pailuissa. Sibelius-Akatemian toimittama auditointimateriaali osoittaa näyttöätällaisen aineiston keräämisestä ja analysoinnista taiteellisen toiminnan arvioi-miseksi osana laadunvarmistusta.

Tutkimus

Tutkimustoiminta keskittyy Sibelius-Akatemiassa niihin osastoihin ja yksiköi-hin, joilla on omia jatko-opintokokonaisuuksia: DocMus-yksikkö sekä kan-sanmusiikin, Kuopion, musiikkikasvatuksen, kirkkomusiikin, musiikkitekno-logian, sävellyksen ja musiikinteorian ja jazzmusiikin osastot. Kaikkiin jatko-opintoihin kuuluu kirjallisen opinnäytteen tuottaminen, jonka painoarvovaihtelee ohjelmasta riippuen. Sibelius-Akatemian tutkimustoiminta on käy-nyt läpi Suomen Akatemian arvioinnin. Tutkimustoiminta realisoituu kahden-laisina töinä: (1) henkilökunnan toimesta tuotettuina julkaisuina ja (2) tutkin-to-ohjelmissa tuotettuina tutkimustöinä.

Sibelius-Akatemian tutkimusprojektit ryhmittyvät kolmen pääteemanalle: musiikinhistoria (mukaan lukien musiikinteoria), musiikkipedagogiikkaja musiikin esittämisen tutkimus. Sibelius-Akatemian tutkimusprosessit on ku-vattu yleisellä tasolla ja eri toimijoiden vastuut on määritelty hyvin. DocMus-yksikössä on lähdetty edistämään prosessien ja eri toimijoiden tehtävien ku-vauksien kehittämistä viemällä kuvauksia yksilö- ja toimielintasolle ja kokoa-malla osaston omaa DocMus-käsikirjaa.

Sibelius-Akatemian tekemän itsearvioinnin sekä Suomen Akatemiantekemän tutkimuksen arvioinnin tulokset ovat nostaneet esiin tarpeen tukeanuorten tutkijoiden tohtoroitumisen jälkeistä toimintaa. Sibelius-Akatemiaosallistui Suomen Akatemian teettämään, kansainväliseen kriteeristöön perus-tuvaan tutkimuksen laadun arviontiin, ja sai suosituksen laajentaa tutkimuk-sen roolia Sibelius-Akatemiassa, erityisesti nopeasti kehittyneen uusmedia- jainformaatiotekniikan alan näkökulmasta. Toinen arvioinnin tuottama tärkeäsuositus oli kehittää kansainvälistä yhteistyötä tohtorikoulutuksen alueella,

��

tohtoroitumisen jälkeisen työuran edistämisessä sekä tutkimusryhmissä, joissatutkijat eri uransa vaiheissa työskentelevät. Vuonna 2009 Sibelius-Akatemiahyväksyi tutkimusstrategiansa nimellä ”Sibelius-Akatemian tutkimuspoliitti-nen suunnitelma”, ja siinä linjattiin selkeästi tavoitteet ja tutkimuksen paino-alueet vuoteen 2015 asti. Tutkimusstrategian liitteenä oleva ”Tutkimuksenstrategiset projektit” dokumentti kuvaa tarkemmin aihealueelle määriteltyäprosesseja, vastuita, tehtäviä ja määräaikoja lukuvuosille 2010–11 ja 2011–12.Resurssien rajallisuus on tuonut kuitenkin omat esteensä uusien tutkijaposi-tioiden luomiselle.

Tärkeä osa Sibelius-Akatemian tieteellisestä ja taiteellisesta toiminnastaSuomessa tapahtuu osana musiikin ja näyttämötaiteen valtakunnallista tutki-jakoulua, johon kuuluvat Teatterikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Tampereenyliopisto, Turun yliopisto, Joensuun yliopisto sekä Jyväskylän yliopisto. Sibe-lius-Akatemian DocMus -yksikkö toimii tutkijakoulun koordinaattorina. Tut-kijakoulussa työskentelee 12 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa sekä35–40 muulla tavalla rahoitettua taiteellisen tai tieteellisen tohtorintutkinnontekijää. Tutkijakoulu tähtää sellaisten käytäntöjen kehittämiseen, jotka hyöty-vät tieteellisen ja taiteellisen näkökulman vuorovaikutuksesta.

Sibelius-Akatemiassa voi opiskella jatko-opintoja kolmella eri linjalla, joi-ta ovat a) taiteilijakoulutus, b) tutkijakoulutus ja c) kehittäjäkoulutus. Kaikissaohjelmissa on mahdollista tähdätä joko lisensiaatin tutkintoon (laajuus 150opintopistettä) tai tohtorin tutkintoon (laajuus 240 opintopistettä). Kunkintohtoriopintolinjan sisältö, vaatimukset ja opiskelijaksi hakeutuminen on ku-vattu Sibelius-Akatemian www-sivuilla. Tohtoriopintojen laadunvarmistus-mekanismina toimii opiskelijoiden mahdollisuus opiskella ensimmäisen jatko-opintovuoden ajan ylimääräisenä, jatkotutkimussuunnitelmaa valmistelevanaopiskelijana. Tämän vuoden aikana tarkennetaan jatko-opintojen suuntaa (tai-teilija-, tutkija-, tai kehittäjäohjelma), ja työstetään tohtoriprojektisuunnitel-maa yhdessä ohjaavan henkilökunnan kanssa Sibelius-Akatemian tutkimus-linjausten suuntaisesti.

Organisaatiossa on parhaillaan käynnissä rakenteellinen uudistus, jossauseiden pienten osastojen muodostamasta yliopistosta ollaan tekemässä kah-den osaston Sibelius-Akatemiaa. Voidaan olettaa, että rakenteellinen yksin-kertaistaminen tukee jatkossa parempaa resurssien käyttöä ja tuo lisää jousta-vuutta taiteellisten ja tieteellisten projektien toteuttamiseen. Haastatteluissa il-meni, että nykyiset jatko-opiskelijoiden ts. tulevien tutkijoiden näkökulmastaosastojen välisessä tiedonkulussa on nykyrakenteessa parantamisen varaa. Doc-Mus-yksikön laaturaportoinnista selviää yksityiskohtaisesti, mitkä ovat tieteel-listen projektien arviointi- ja palautemekanismit, ja kuinka varmistetaan mm.jatko-opintoihin sisältyvien konserttien ja opinnäytteiden laatua sekä opis-

�

kelijan palautteensaantia ennen töiden julkistamista. Taiteellisen toiminnanosalta tilanne ei ole yhtä selvä, vaikka Sibelius-Akatemian tiedeyhteisön toi-minnassa taiteellisella toiminnalla on suurempi rooli kuin tutkimuksella. Mu-siikkielämässä julkisesti rakentuneet ja yhdessä tunnustetut kriteeristöt ja arvo-asteikot taiteelliseen toiminnan arvioimiseksi ovat toki sisäänrakennettuinatoimintaan, kuten kansainvälisesti arvostetuissa musiikkitapahtumissa menes-tyminen jne., mutta jonkinlainen muodollinen Sibelius-Akatemian oma tai-teellisen toiminnan kriteeristön määrittely voisi olla hyödyksi yliopistolle. Yh-tenä huomiona todettakoon myös, että yliopiston tutkimus- ja opetushenkilö-kunnan kokonaistyöaika rakentuu kolmesta osiosta: opetuksesta, hallinnosta jatieteellisestä/taiteellisesta toiminnasta, mutta näiden osioiden kuvaukset jää-vät hieman epämääräisiksi etenkin tieteellisen ja taiteellisen toiminnan osalta.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Jatko-opintojen ohjaus on resursoitu hyvin, riittävä määrä ohjaajiamahdollistaa jatkuvan arvioinnin ja palautteenannon.

■ Tieteellisen toiminnan arviointiin on luotu selvä prosessi, kuinka jatko-opintoihin kuuluvia opinnäytteitä arvioidaan ja millä prosessilla nehyväksytään.

Kehittämiskohteita

■ Yli osastorajojen ulottuvien tutkimusaiheiden löytäminen■ Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan prosessien selventäminen, esi-

merkiksi kokonaistyöaikakriteereitä selventämällä.

����� Yhteiskunnallinen vuorovaikutus� vaikuttavuusja aluekehitystyö

Sibelius-Akatemia on laatinut sidosryhmäkartan ja -analyysin. Niiden avulla on kyet-ty määrittelemään keskeisiä ulkoisia sidosryhmiä sekä toimintatapoja, joiden avullakerätään tietoa toiminnan laadusta, vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta ulko-puolisten sidosryhmien kanssa. Eri toimintatavat ja prosessit eivät kytkeydy Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmään, ja järjestelmän tuottaman tiedon käyttö jahyödyntäminen Sibelius-Akatemian tavoitteiden tarkistamisessa ja toiminnan ke-hittämisessä on satunnaista. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuudenarvioinnin osalta laadunvarmistusjärjestelmä on kehitysvaiheessa alkava.

��

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet

Sibelius-Akatemian toimintakäsikirjassa esitetyssä hallituksen 6.11.2007 hy-väksymässä laatupolitiikassa määritellään, että Sibelius-Akatemian laadunvar-mistus tekee yliopiston toiminnan periaatteet näkyviksi myös sidosryhmille.Keskeisille toiminnoille on asetettu strategiasta, laatupolitiikasta ja muista oh-jaavista asiakirjoista johdetut laatutavoitteet. Yhteiskunnallisen vaikuttavuudenlaatutavoitteet on määritelty osastoittain osastojen laatuyhteyshenkilöiden toi-mesta. Yliopistotason laatutavoitteet on koostettu niiden pohjalta ja vahvistet-tu yliopiston hallituksessa 28.1.2010. Laatutavoitteiden ollessa uusia on vaike-aa todeta, miten ne palvelevat laadunvarmistusjärjestelmää käytännössä. Yhteis-kunnallisen vuorovaikutuksen laatutavoitteet on esitetty toimintakäsikirjassaseuraavasti:

Sibelius-Akatemia1. kehittää musiikkikulttuuria ja edesauttaa yhteiskunnan hyvinvointia ja

kehittymistä,2. tarjoaa korkeatasoisia kulttuuri- ja informaatiopalveluja,3. on haluttu yhteistyökumppani mm. koulutus-, tutkimus- ja kulttuuri-

organisaatioille ja yrityksille sekä kansallisesti että kansainvälisesti.4. Sibeliusakatemialaiset osallistuvat aktiivisesti kansalliseen ja kansainväli-

seen kulttuurielämään.5. Yliopiston toiminnassa huomioidaan sen toimintaympäristö ja työ-

elämäodotukset.Lisäksi monet toimintakäsikirjassa esitetyt koulutuksen, tutkimuksen, tai-

teellisen toiminnan, johtamisen, henkilöstövoimavarojen, tukipalvelujen sekäyhteiskuntavastuun, esteettömyyden ja kestävän kehityksen laatutavoitteet kyt-keytyvät ainakin välillisesti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, vaikutta-vuuteen ja aluekehitystyöhön.

Sibelius-Akatemian strategiassa, josta auditointiaineistoon oli sisällytettyluonnos (3.2.2010), yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen strategiset tavoitteetkuvataan seuraavasti. Sibelius-Akatemia on toimintaympäristöissään merkittä-vä kulttuuripalvelujen tuottaja, aktiivinen ja arvostettu musiikkikulttuurinpuolestapuhuja ja taiteen yhteiskunnallisen merkityksen vaalija. Sen yhteis-kunnallisen vaikuttamisen perustan muodostavat kansainvälisesti korkealaatui-nen opetus, tutkimus ja taiteellinen toiminta. Sibelius-Akatemia edistää toi-minnallaan huippuosaamista, luovuutta ja suomalaisten hyvinvointia. Sibelius-Akatemia on vastuullinen ja haluttu yhteistyökumppani kulttuurialan, elin-keinoelämän ja julkisen hallinnon toimijoille. Sibelius-Akatemia seuraa kan-sainvälistä musiikkialan kehitystä, luotaa yhteiskunnan ja yhteistyökumppanei-densa tarpeita sekä toimii tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.

��

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muodot� vastuut ja toimijat

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kokonaisuuden vastuut on määriteltytoimintakäsikirjassa. Kyseistä kokonaisuutta johtaa rehtori. Sibelius-Akatemianhallituksessa on jäseninä kolme yliopiston ulkopuolista elinkeinoelämän jajulkishallinnon edustajaa. Sidosryhmien haastatteluissa nousi esiin edustuksenriittämättömyys päättävissä elimissä, mutta sidosryhmien edustajien osallistu-minen Akateemisen neuvoston ja sen jaostojen toimintaan parantaa tilannet-ta. Keskeiset kumppanuudet ja sidosryhmät on määritelty osittain. Toimen-piteitä sidosryhmäsuhteiden ylläpitämiseksi voisi vielä tarkentaa ja täsmentää.Kumppanuuksista ja sidosryhmistä on laadittu sidosryhmäkartta ja sidos-ryhmäanalyysi.

Osastojen laatudokumenteissa on kuvattu osastojen sidosryhmiä sekä yh-teiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön menet-telyjä, jotka näyttävät olevan osastoittain vaihtelevia. Joissakin osastoneuvos-toissa on jäseniä Sibelius-Akatemian ulkopuolelta, mikä koettiin yksittäistenhenkilösuhteiden ohella sidosryhmähaastatteluissa hyvänä vaikuttamisenkanavana. Osastojen haastatteluissa tämä kuitenkin arvioitiin merkitykseltäänvähäiseksi aitoa sidosryhmätoimintaa ajatellen. Tämän lisäksi tarvittaisiin laa-jempaa, jatkuvampaa ja systemaattisempaa vuorovaikutusta kulttuurielämänkanssa. Palautteen keräämisen tavat nähtiin tulevaisuuden kehittämishaastee-na. Haastatteluissa ilmeni, että johto tiedostaa osastojen välisen vaihtelevuu-den ja kokonaisuuden hahmottumattomuuden tulevaisuuden haasteena laa-dunvarmistamisen näkökulmasta.

Johdon haastattelussa nousi esiin, että yhteiskuntasuhde saatetaan kokeavaikeasti määriteltävänä. Sibelius-Akatemialla nähtiin olevan oma vastuunsakorkeatasoisesta musiikkikulttuurista ja hyvinvoinnista, mutta esimerkiksi suh-detta työnantajiin ei pidetty niin selvänä kuin esimerkiksi ammattikorkea-kouluissa. Haastatteluissa kävi ilmi, että Sibelius-Akatemia on suunnitellut työ-elämäryhmien tapaamisia, joista tähän mennessä on toteutettu vuosittain jär-jestettävät musiikkikoulutuksen neuvottelupäivät. Neuvottelupäivillä ovatedustettuina musiikkikoulutuksen eri koulutusasteet. Sidosryhmien näkö-kulmasta harvoin toteutuvien neuvottelupäivien vaikuttavuutta pidettiin vä-häisenä ja erityisesti ammattikorkeakoulukentän suuntaan yhteistyö voisi ollaaktiivisempaa. Kehittämishaasteena voisi olla opetussuunnitelmayhteistyömusiikin koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa ja sitä kautta kor-keakoulutuksen duaalimallin selkeyttäminen musiikkialalla. Sen sijaan vuoro-vaikutus musiikkioppilaitoskenttään näyttäisi muodostuvan vähitellen tiiviim-mäksi ja tuloksellisemmaksi hyvänä esimerkkinä muuttuvan opettajuudenhaasteita selvittävä Toive-hanke. Sidosryhmien edustajat arvioivat Sibelius-Akatemian olevan kiinnostunut saamaan palautetta musiikkioppilaitoskentältä

��

ja viime aikoina palautteeseen ja muuttuvan musiikkioppilaitoskentän tarpei-siin on reagoitu tehokkaasti. Systemaattisempi yliopistotason menettely onvasta määrittelyvaiheessa.

Yliopisto tekee yritysyhteistyötä mm. hankkeiden ja tuotantojen yhtei-sen toteutuksen ja kehitystyön, markkinointiviestinnällisen yhteistyön, tutki-muksen, koulutuksen ja tapahtumatuotannon muodoissa. Kansainvälistä yh-teistyötä Sibelius-Akatemia tekee mm. Friends of Sibelius Academy -säätiönkautta. Sibelius-Akatemian tukisäätiön neuvottelukunta koostuu n. 25 yhteis-kuntavaikuttajasta. Tämä sekä yliopiston ystäväyhdistys Vivat Academia edis-tävät osaltaan yhteiskunnallista palvelutehtävää.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kannalta Musiik-kitalo-hanke nähtiin Sibelius-Akatemian sisällä merkittävänä, vaikka yleisestinäkemykset sen suhteen olivat vaihtelevia. Musiikkitalon mahdollisuuksina pi-dettiin yliopiston tunnettavuuden lisääntymistä, Sibelius-Akatemian tuotan-non entistä parempaa tuomista suuren yleisön nähtäville, lisävaateiden ilme-nemistä Sibelius-Akatemian toiminnan laadulle ja uusien toimintamuotojenideoinnille sekä yhteistyöhalukkuuden vaadetta. Näiden lisäksi ulkoisten si-dosryhmien edustajat näkivät musiikkitalon avaavan Sibelius-Akatemiaa ulos-päin sekä tarjoavan erinomaisen foorumin tuoda esiin opettajien taiteellistatoimintaa.

Sidosryhmien edustajien haastatteluissa Sibelius-Akatemian toimintamiellettiin varsin yleisesti korkealaatuiseksi. Haastatteluissa ilmeni kuitenkinpoikkeaviakin mielipiteitä kohdistuen tiettyihin toiminnan osa-alueisiin. Laa-tupoikkeamiin arvioitiin vaikuttavan yhtäaikainen yliopistouudistus, Musiik-kitalo-hanke ja laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. Sidosryhmien edusta-jien arvio oli, että toiminnan laatuun liittyvät ongelmat kuitenkin tiedoste-taan ja tunnistetaan yliopiston sisällä. Paikoin yhteistyötä sidosryhmien kanssakuvattiin haparoivan keskustelun asteella olevaksi ja kokonaiskuvaa Sibelius-Akatemian toiminnasta vaikeasti hahmottuvaksi. Yhteistyö perustuu useinhenkilökontakteihin ja on sillä tasolla toimivaa, mutta systemaattisuus näyttääpuuttuvan. Tämä ilmenee myös alumnipalautteiden kohdalla, joiden keräämi-nen näyttäytyi osastoittain vaihtelevana.

Sibelius-Akatemian viestintä tavoittaa ulkoiset sidosryhmät tiedotus-lehtien välityksellä, mikäli he ovat ilmoittautuneet postituslistoille. Sibelius-Akatemian lehtien ei nähty ilmentävän sitä, mitä Sibelius-Akatemia todelli-suudessa on. Ulkoisen viestinnän laadussa koettiin olevan kehitettävää ja senähtiin yhtenä yliopiston tulevaisuuden haasteena. Yliopiston Internet-sivutovat toimiva informaation lähde sidosryhmille, mutta osa heille olennaisestatiedosta näyttäisi olevan intranetin puolella. Rajanveto Internet- ja intranet-sivujen sisältämän tiedon välillä voisi olla kehittämiskohde. Yksittäisenä

��

esimerkkinä sidosryhmän edustajan kannalta toimivasta viestinnästä on yhdelläosastolla käytössä oleva ytimekkäästi tiedottava sähköpostiviestintä suoraansidosryhmän edustajalle.

Auditointinäyttönä esitetty selvitys Arts Management -koulutuksen laa-jentamisen mahdollisuuksista ja Sibelius-Akatemian Kuopiossa toteuttamantaidehallinnon maisteriohjelman arviointi antoivat näyttöä siitä, millainen onKuopion taidehallinnon maisteriohjelman yhteiskunnallinen vuorovaikutus javaikuttavuus. Molemmat näytöksi valitut raportit tuntuivat keskittyvän perus-telemaan koulutusohjelman olemassaoloa Kuopiossa, ja selvitykset antavat tie-toa toimintaympäristön muutoksista ja koulutusohjelman tarpeellisuudesta.Luovien toimialojen keskus näyttäisi lisänneen vuorovaikutusta alueen luo-vien toimialojen toimijoiden kesken ja toiminnalla näyttäisi olevan vaikutustaalueen kulttuuripalveluihin ja kulttuurimatkailuun.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Opettajien ja opiskelijoiden yhteydet työelämään.■ Kansainväliset musiikkikilpailut, konsertit ja julkaisu- sekä äänitesarja.■ Täydennyskoulutuksen yhteistyö työelämän sidosryhmien kanssa.■ Musiikkikoulutuksen neuvottelupäivät ja Toive-hanke.

Kehittämiskohteita

■ Laaja, jatkuva ja systemaattinen vuorovaikutus kulttuurielämän kanssa jasen vaikuttavuuden arviointi sekä yhteistyön ja vaikuttavuuden arvioin-nin kytkeytyminen laadunvarmistusjärjestelmään.

■ Toimintaympäristön ja työelämäodotusten edelleen kartoittaminen jaseurantamittarien luominen.

■ Kaikkien osastojen ja toimintayksiköiden sitouttaminen laadunarvioin-tiin ja sidosryhmäsuhteiden hoitoon.

■ Palautteen kerääminen kattavasti.■ Sidosryhmien edustus päättävissä elimissä.■ Ulkoinen viestintä ja tiedon saanti verkkosivuilta.

����� Tuki ja palvelutoiminnot

Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmä kattaa useita tuki- ja palvelutoimin-tojen osa-alueita. Järjestelmän tuottamaa tietoa käytetään laadunhallinnan ja kehittä-misen välineenä ja suuri osa kerättävästä palautteesta hyödynnetään. Laadunvarmis-tuksen menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja muutoksen aikaansaamista.Riittämättömän laadun tunnistaminen on tehokasta. Tuki- ja palvelutoimintojen laa-dunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.

��

Tuki- ja palvelutoiminnot ovat järjestäytyneet Sibelius-Akatemiassa kolmenyksikön alle, joita ovat kirjasto, palveluyksikkö ja suunnitteluyksikkö. Seuraa-vassa käsitellään ensin kirjastoa omana kokonaisuutenaan ja toisessa osassa pal-veluyksikköä yhdessä suunnitteluyksikön kanssa.

Sibelius-Akatemian kirjasto on Suomen suurin musiikkiin erikoistunutkirjasto, ja sen kokoelmat ja palvelut ovat avoinna kaikille. Sibelius-Akatemiankirjaston päämissiona on tukea opetusta, tutkimusta ja taiteellista toimintaaSibelius-Akatemiassa. Kirjasto on osa kansallista kirjastoverkkoa ja sen tär-keimpänä yhteistyökumppanina toimii Kansalliskirjasto. Sibelius-Akatemiankirjasto on aktiivinen kumppani International Association of Music Librariesand Archives (IAML) verkostossa. Kansallisen kirjastoverkon osana Sibelius-Akatemian kirjastolla on erityisvastuu musiikkikokoelmista ja musiikkiin liit-tyvien materiaalien kokoelmista.

Kirjastoa koskeva laatudokumentaatio on julkaistu heidän verkkosivuil-laan helmikuussa 2010. Kirjastolla on käytössään erilaisia tapoja hankkiapalautetta käyttäjäkunnalta ja tietoa heidän tarpeistaan. Tietoa saadaan esimer-kiksi palautelomakkeiden avulla sekä kysymällä aktiivisesti käyttäjiltä ehdo-tuksia uusiksi materiaalihankinnoiksi. Johtajan hyväksymät ja allekirjoittamattoimintojen kuvaukset niin prosesseista kuin vastuistakin löytyvät Sonetista.

Sibelius-Akatemian organisaatiorakenteen mukaan kirjaston toiminnastavastaa toinen vararehtori. Kirjaston toiminnan suuntalinjat ja rahoitus määri-tellään vuosittain tulossopimuksessa, jonka toinen vararehtori ja kirjaston joh-taja hyväksyvät yhteisissä neuvotteluissaan. Toimintasuunnitelma tehdään niinikään vuosittain, ja toiminnasta raportoidaan sekä sitä arvioidaan aina vuodenlopussa. Kaikki keskeiset kirjaston toimintaan liittyvät prosessit ja dokumentitkuten myös laadunvarmistamiseen liittyvät (palaute ja arviointi; kehittäminenja seuranta) prosessit on kuvattu laatudokumentaatiossa hyvin. Kirjaston moni-puoliset palautemekanismit sekä niiden analysointi ja hyödyntäminen kirjas-ton toiminnassa motivoivat käyttäjä- ja henkilökuntaa olemaan aktiivisia.

Palveluyksikkö

Sibelius-Akatemiassa toteutettiin vuoden 1995 jälkeen mittava tuki- ja hal-lintopalveluiden organisaatiomuutos, jonka yhtenä alullepanijana toimi tarvevähentää kustannuksia. Tuki- ja palvelutoiminnot keskitettiin tällöin palvelu-yksikköön kirjastotoimintaa lukuun ottamatta. Palveluyksikön toiminta onorganisoitunut tiimien ja alayksiköiden alle, ja niissä hoidetaan mm. opinto-hallinto, ATK-palvelut sekä henkilöstöhallinto. Kukin yksikkö vastaa omantoimintansa laadusta, laadunvarmistamisen prosesseista ja niiden menettelyi-den, vastuiden ja arviointimekanismien kuvaamisesta. Yksiköiden jokapäiväi-nen toiminta koostuu jatkuvaluonteisista tehtävistä, kuten tilastoinnista ja inf-

�

rastruktuurin ylläpitämisestä, mutta osa toiminnasta on järjestäytynyt projek-timuotoiseksi rajattuine toiminta- ja määräaikoineen sekä tulostavoitteineen.Yksi esimerkki projektimuotoisesta tukitoiminnosta on ollut opintohallinnontoimintakäsikirjan koostaminen, jonka yhteydessä määriteltiin ja kuvattiin eriopintohallintoon liittyvät prosessit (esim. opiskelijoiden rekrytointi). Tämäntyyppisen toiminnan ja tulosten arviointi voidaan toteuttaa vasta projektienvalmistuttua. Nykytilanteen arviointia varten järjestettiin kattava opiskelu-ympäristökysely vuonna 2009 koskien vuosien 2007–2009 välistä tilannetta.Kyselyssä kerättiin palautetta monista niistä toiminnan osa-alueista, jotka kuu-luvat Palveluyksikön eri tiimien ja yksiköiden vastuulle. Parantaakseen joka-päiväistä toimintaansa ja saadakseen ideoita uusien projektien käynnistämistävarten palveluyksikkö on käynnistänyt aloitetoiminnan, jonka kautta tullei-den ja toteutuneiden kehittämisehdotusten tekijät palkitaan.

Opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan tuki- ja hallintopalve-luiden keskittämisen haittapuolena havaittu osastojen johdon ja opettajien jaehkä osittain myös muun henkilökunnan epävarmuus hallinnollisissa kysy-myksissä tuotti aloitteen Arjen tuki –johtamisen tukipalvelun kehittämisestä.Arjen tuki -tiimi tukee osaston- ja yksikönjohtajia keskitetysti mm. osasto-neuvoston/johtokunnan työskentelyssä sekä johtoryhmän, seminaarien, foo-rumeiden, yms. valmistelussa ja toteutuksessa tarjoten asiantuntijasihteeri-palveluita.

Auditointihaastatteluissa esille tulleet näkemykset tuki- ja palvelutoimin-tojen keskittämisen eduista ja haitoista vaihtelivat vastaajien kesken. Yleisestiläpi eri haastateltujen ryhmien oli nähtävissä, että Palveluyksikön toimintaa jaasiantuntemusta arvostettiin suuresti, ja etenkin HOPS-työskentelystä annet-tiin kiitosta opintohallinnolle. Haastatteluiden perusteella näyttäisi kuitenkinsiltä, että osastojen henkilökunnan saama hallinnollinen tuki riippuu paljonapua tarvitsevan henkilön omasta aktiivisuudesta ja aloitteellisuudesta hakeasitä. Osastojen johtajien näkemys on, että osastojen taiteellista ja tieteellistätyötä tekevän henkilökunnan vastuulle jäävästä hallinnollisen työn määrästäon muodostunut todellinen taakka, joka johtaa resursointiongelmiin. Tässänähdään olevan merkittävästi parantamisen varaa.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Hyvin hoidetut tuki- ja palvelutoiminnot, joiden prosessit ovat kunnossa.■ Tuki- ja palvelutoiminnoissa työskentelevien palveluasenne hyvä, ja

asiakkaat ovat saamaansa palveluun tyytyväisiä, etenkin kirjasto jaopintohallinto toimivat hyvin.

��

Kehittämiskohteita

■ Osastonjohtajille ja osastojen taiteelliselle sekä tieteelliselle henkilö-kunnalle jäävää hallinnollisten tehtävien määrää pidetään suurena.

���� Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen

Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmä kattaa useita henkilöstön rekrytointiinja kehittämiseen liittyviä toimintoja, joita ovat henkilöstökoulutus, työterveys, profes-sorin rekrytointiprosessi ja kehityskeskustelujärjestelmä. Näiltä osin henkilöstön ke-hittämiseen liittyvä laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Järjestelmän tuottamantiedon käyttö on kuitenkin osin satunnaista ja laadunvarmistusjärjestelmän menette-lytapojen avulla voidaan tunnistaa vain tyydyttävästi riittämätön laatu, esimerkiksiopettajien työilmapiiribarometrin alhaisen vastausprosentin vuoksi. Puutteita on myöstuntiopettajien osallistamisessa ja työhyvinvoinnista huolehtimisessa sekä tasa-arvo-suunnitelman toiminnassa. Yhteydet toiminnanohjaukseen, tulosten seurantaan ja ke-hittämiseen ovat vaihtelevia. Näiden seikkojen vuoksi laadunvarmistusjärjestelmä onhenkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen osalta alkavassa vaiheessa.

Sibelius-Akatemian laatutavoitteena on aktiivinen rekrytointi, jolla osaamisenkorkeaa tasoa pidetään yllä. Henkilöstö osallistuu työnkuvien ja tavoitteidenlaadintaan. Henkilöstön osallistuminen ja aktiivisuus sisältyy henkilöstövoima-varojen laadunvarmennukseen. Toimintakäsikirjan mukaan henkilöstöjohtami-sen kulmakivenä ovat säännöllisesti toistuvat yksikkökohtaiset henkilöstö-kokoukset sekä kehitys- ja vuosikeskustelut. Viimeksi mainituilla on keskei-nen merkitys yliopiston strategian toteuttamisessa. Haastatteluissa kävikin ilmi,että koko henkilöstön kattava kehityskeskustelujärjestelmä on ollut käytössäpitkään ja sille on valittu vastuuhenkilöt. Prosessi on suunniteltu ja ohjeistet-tu hyvin. Ohjeistus on helposti saatavilla ja dokumentoinnille on hyvä käy-täntö. Tosin kehityskeskustelun avulla tuotetun tiedon käsittely ei ole syste-maattista. Haastattelussa ilmeni, että vuosittaiset keskustelut ovat henkilöstölletärkeitä omaa työnkuvaa ja kouluttautumista suunniteltaessa. Ne koetaan luot-tamuksellisiksi ja niiden käyttöä työhyvinvointivälineenä voisi siten kehittääedelleen.

Toimintakäsikirja kuvaa henkilöstöstrategian ohjauksen, joka perustuuyliopiston strategiaan. Strategia linjaa muun muassa säästötavoitteet ja henki-löstösuunnitelma ne muutokset, joilla säästötavoite saavutetaan. Resurssivajeenvuoksi palkkauksen kannustavuus ei toimi tällä hetkellä. Vakituiset työsuhteetsitovat rahoituksen ja henkilöstöä on myös vähennetty eläköitymisen myötä,mutta irtisanomisia ei ole toteutettu. Vakituinen henkilöstö koki henkilöstö-politiikan inhimilliseksi. Lakkautettujen tai täyttämättömien lehtoraattien työ-tehtävät siirtyvät muulle opetushenkilökunnalle. Resurssiongelma näyttäytyy

��

myös rekrytoinnissa, minkä vuoksi yliopiston mahdollisuudet houkutellaasiantuntijoita kansainvälisesti ovat rajoittuneet. Rekrytointiin liittyvä hen-kilöstöpoliittinen ohje tarkistetaan vuoden 2010 aikana. Haastatteluissa käviilmi, että uusille opettajille ei ole perehdyttämiskoulutusta. Tämä saattaa kertoasuppeasta rekrytointipohjasta, jolloin uusiin tehtäviin nimetyt henkilöt tunte-vat jo talon tavat tai vain puuttuvasta käytännöstä.

Työhyvinvointi on esimiesten vastuulla. Opettajien työilmapiiribaromet-rista vastaa henkilöstöpäällikkö. Barometri on valtiovarainministeriön suun-nittelema kansallinen järjestelmä. Palaute on toteutettu kolme kertaa, ongel-mana on alhainen vastausprosentti, jolloin sen käyttö itsearvioinnissa sekä toi-minta- ja taloussuunnittelussa on ollut hankalaa. Barometri on tuottanut joh-tamiseen kohdistuvaa kritiikkiä. Myös haastatteluissa kävi ilmi että jonkinas-teinen johtamisen ja tiedonkulun kuilu asettuu johdon ja osastojen väliin.Päätösten perusteita ei aina tunneta osastotasolla. Verkkokeskustelu, jota onkäyty uudistusten yhteydessä, koetaan yksisuuntaiseksi. Johtamisen ongelmiinon myös tartuttu johtamisvalmennusohjelman toteuttamisella. Arjen laatu -projektissa haastateltiin henkilöstöä ja pyrittiin selvittämään arkeen liittyvättärkeät asiat, mutta jatkoprosessi on vielä kesken. Musiikkitalo ja uusi osasto-jako nähdään sekä mahdollisuuksina tukea henkilöstön osaamista ja yhteistyö-tä että riskinä vaikutusmahdollisuuksien kaventumiselle. Palveluyksikön tukihenkilöstölle sai sekä kiitosta että kritiikkiä, joka kohdistui keskittävään orga-nisointiin.

Sibelius-Akatemian koulutusmyönteisyyttä ja henkilöstökoulutusjärjestel-mää kiitetään. Henkilöstön on mahdollista osallistua esimerkiksi kielikoulu-tukseen sekä alan seminaareihin koti- ja ulkomailla. Koulutustarpeet käsitel-lään kehityskeskusteluissa, lisäksi opetushenkilöstö voi hakea erillistä koulut-tautumisrahaa. Hakemukset käsitellään Akateemisen neuvoston pedagogisessajaostossa. Samoin työterveyshuoltoa pidetään korkeatasoisena; se vastaa niihinvaativiin tarpeisiin, joita instrumentalisteilla ja laulajilla on.

Yliopistolla on tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvonvastaisten tilanteidentunnistaminen ja siitä seuraavat toimenpiteet eivät sisälly laatujärjestelmään.Johdon käsityksen mukaan ikärakenteesta ja kulttuurisista syistä johtuen nais-ten osuus professoreista on huomattavan alhainen (4/23) ja lehtoreista ylipuolet on miehiä. Valituista opiskelijoista on hieman yli puolet naisia. Opetus-ja tutkimushenkilöstön vuoden 2009 rekrytointitilastosta käy ilmi, että mies-hakijoita oli 72 ja naishakijoita 90, miehiä valittiin 12 ja naisia 7. Sibelius-Akatemia poikkeaa näissä luvuissa muista suomalaisista taideyliopistoista. Ai-noana musiikkiyliopistona Suomessa Sibelius-Akatemialla on kansallinen vas-tuu musiikkialan tasa-arvoistumiskehityksestä. Tämän vastuun havaitsemisestatai toimenpiteistä tasa-arvotyössä ei ilmennyt haastattelun aikana merkkejä.

��

Tuntiopettajien määrällinen osuus koko opettajakunnasta on suuri. Ope-tus on merkittävästi tuntiopettajien ammattitaidon varassa. Tuntiopettajat ovattyöhönsä sitoutuneita, monet heistä ovat työskennelleet yliopiston palveluk-sessa yli kymmenen vuotta. Työmäärät hipovat useilla sivutoimisilla opettajillapäätoimisen opettajan tuntirajaa. Muutamilla osastoilla tuntiopettajat ovat mu-kana opetussuunnitelmien laadinnassa ja he osallistuvat osaston kokouksiin ni-mettyinä jäseninä, näin on esimerkiksi jazzmusiikin ja musiikkikasvatuksenosastoilla. Mutta tämä ei ole vallitseva käytäntö. Tiedonkulussa, johtamisessaja vaikuttamisessa on osastosta riippuen erilaisia ongelmia. Tuntiopettajilla eiole mahdollisuuksia työterveyshuoltoon, eivätkä he ole haastatteluissa saatu-jen tietojen mukaan täysin tietoisia avun löytämisen tai saamisen tavoista mah-dollisissa ongelmatilanteissa.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Henkilöstökoulutuksen saatavuus ja laatu ovat kiitettävät.■ Työterveyshuollon toimivuus on ymmärretty keskeiseksi työhyvin-

voinnin tekijäksi.

Kehittämiskohteita

■ Tuntiopettajien hyvinvointiin ja osallistamiseen tulisi kiinnittää huo-miota.

■ Vastuu tasa-arvokysymyksistä olisi nähtävä ja laatujärjestelmän tulisisisältää tasa-arvon vastaisten tilanteiden tunnistamiskäytännöt.

■ Opettajien ilmapiiribarometri ei tuota tällä hetkellä tietoa suunnitteluntueksi.

■ Osastojen erilaisuus tuottaa toisistaan poikkeavaa henkilöstöpolitiikkaa.■ Kansainvälinen opetushenkilöstön rekrytointi on vähäistä.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen

johtamiseen ja toiminnanohjaukseen

Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty korkeakoulun toimintaanja toiminnanohjaukseen, mutta näytöt yhteyksistä ovat varsin lyhyeltä ajalta. Laadun-varmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä, eri-tyisesti johdon ja osastojen välisessä vuoropuhelussa. Yhteyksistä toiminnanohjaukseen,tulosten seurantaan ja kehittämiseen on alustavaa näyttöä. Laadunvarmistusjärjestel-män kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen on kehittyvässä vaiheessa.

�

Laadunvarmistusjärjestelmän auditointi ajoittuu ajankohtaan, jolloin Sibelius-Akatemian johtamisjärjestelmä on muutoksessa yliopistouudistuksen johdos-ta. Toimintakäsikirjan mukaan hallituksen ja rehtorin toimivalta on määritelty,mutta muun hallinnon osalta määrittely on kesken. Valmisteilla on myös or-ganisaatiouudistus, jossa osastojen määrää on tarkoitus vähentää merkittävästi.Samalla Akateemisen neuvoston yhteyteen on tarkoitus koota yliopiston ydin-toimintoja koskeva päätöksenteko.

Sibelius-Akatemian hallitus on 28.1.2010 hyväksynyt yliopiston johta-misen laatutavoitteet. Ne on selkeästi määritelty, mutta niiden toteuttamisestaei ole ehtinyt kertyä kattavaa seurantatietoa. Yliopiston johto on kuitenkinsitoutunut kehittämään laadunvarmistusjärjestelmää edelleen.

Hyvä laadunvarmistusjärjestelmä on jossain määrin riippumaton organi-saatiomalleista, jos se nojaa selkeästi määriteltyihin ydintoimintoihin. Laatu-järjestelmän keskeisen kehitystyön ajan (2007–2010) Sibelius-Akatemianydintoiminnot ovat pysyneet samoina (koulutus, taiteellinen toiminta, tutki-mus). Niiden merkitys tunnustetaan kaikissa yliopistoyhteisön ryhmissä. Toi-minnanohjaukselle asettaa haasteen se, että ydinprosessien toteutuskäytänteetvaihtelevat jossain määrin osastoittain. Auditointiryhmän käsityksen mukaanolisi järkevää, että ydinprosessien toteuttamiseen asetettaisiin nykyistä selvem-piä strategisia mittareita, joilla yliopiston johto ja henkilöstö voisivat seuratatavoitteiden toteutumista.

Syksyllä 2009 on otettu käyttöön ydintoimintojen raportointijärjestelmäSoleCRIS, jonka rakenne on hyvin perusteltu. Audintointivierailun aikana onsaatu näyttöä, että uutta järjestelmää pidetään periaatteessa hyvänä, mutta sentekninen käyttöönotto on alkuvaiheessa.

Yliopiston toiminnanohjauksen keskeinen osa on sisäiset tulossopimuk-set, jotka ovat olleet käytössä jo pitkään. Rehtori ja yksiköt tekevät kolmi-vuotiskausiksi tulossopimukset joita päivitetään tarpeen mukaan välivuosina.Lähtökohtana pidetään sovittavien asioiden olennaista merkitystä yksiköidentoiminnan laadulle. Yksiköt raportoivat tulossopimuksen toteutumisesta reh-torille vuosittain ja menestyneitä yksiköitä palkitaan tuloksellisuusrahalla.

Tärkeä osa Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmää ovat yksiköi-den tekemät, tulossopimukseen ja itsearviointiin perustuvat, vuotuiset toimin-tasuunnitelmat. Itsearviointimenettely perustuu CAF-malliin ja se edellyttääyksiköiltä toimivia palaute- ja sidosryhmäkäytäntöjä. Itsearviointien kehittä-miskohteet sisällytetään toimintasuunnitelmiin.

Vuosi- ja kehityskeskusteluissa varmistetaan henkilöstön edellytykset stra-tegian, tulossopimuksen ja toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden saa-vuttamiseen ja arvioidaan vuoden toiminnan tuloksia. Opettajalla on lisäksi

��

mahdollisuus käsitellä palautejärjestelmästä saatua tietoa hänen antamastaanopetuksesta.

Useista toimintayksiköitä koskevista kehittämiskohteista, joilla on strate-gista merkitystä, muodostetaan yliopistotason kehittämisprojekteja. Sibelius-Akatemiaan kehittämiskeskus ohjaa ydintoiminnan kehittämishankkeiden ra-hoitusmenettelyä. Rahoituksessa käytetään hankekilpailua. Hankehakemustenarviointi tehdään erikseen koulutuksen ja pedagogisen kehittämisen, taiteelli-sen toiminnan ja tutkimuksen näkökulmista.

Auditointivierailun yhteydessä on voitu havaita, että yliopistoyhteisöä onosallistettu uuden strategian laadintaan, mutta siihen liittyvät vaikutusmahdol-lisuudet koettiin suhteellisen vähäisiksi. Yliopiston johdon ja yliopistoyhtei-sön vuoropuhelu on tässä prosessissa ollut liian vähäinen.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Sisäiset tulosneuvottelut ja vuotuiset toimintasuunnitelmaprosessit, joissalaatutyöhön liittyviä käytänteitä kuten CAF-menetelmällä toteutetut,systemaattisesti läpiviedyt itsearvioinnit.

■ Kehitystyö ydintoimintojen raportoinnissa (SoleCRIS)■ Johtamisen laatutavoitteiden selkeä määrittely.

Kehittämiskohteita

■ Ydintoimintoihin liittyvien strategisten mittarien kehittäminen.■ Laadunvarmistusjärjestelmän osien liittäminen nykyistä selkeämmin

osaksi yliopiston toiminnanohjausta.

��� Korkeakoulun henkilökunnan� opiskelijoiden

ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen

laadunvarmistukseen

Sibelius-Akatemian laatupolitiikan yhtenä tavoitteena on koko yhteisön sitouttaminenlaatutyön toteuttamiseen. Korkeakoulun johto ja tukipalvelut ovat vahvasti sitoutu-neet laatutyön tekemiseen. Osastojen johto, osastoneuvostojen jäsenet ja laatuyhteys-henkilöt ovat olleet mukana laatudokumenttien kirjoituksessa omilla osastoillaan. Tun-tiopettajien, kansainvälisten opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajien vaikutusmahdol-lisuudet osallistua laatutyöhön ovat olleet hyvin rajalliset. Korkeakoulun henkilö-kunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseenon alkavassa kehitysvaiheessa.

��

Sibelius-Akatemian hallituksen hyväksymän laatupolitiikan dokumentin mu-kaan yliopiston laadunvarmistuksen keskeisiin periaatteisiin kuuluu se, ettäSibelius-Akatemian laadunvarmistus on Sibelius-Akatemian henkilöstön jaopiskelijoiden yhdessä määrittelemä, ja että laatupolitiikka edistää henkilös-tön ja opiskelijoiden luovuutta ja hyvinvointia.

Laatutyötä Sibelius-Akatemiassa johtaa laatuhankkeen ohjausryhmä, jossarehtoraatin ja hallintojohtajan lisäksi on opettajien edustaja. Jokaisessa opetus-ta antavassa yksikössä osastoneuvosto tai yksikön johtokunta on nimennytsekä opettajia että opiskelijoita toimimaan yksikkönsä laatutyötä koskevissaasioissa yhteyshenkilönä. Heidän lisäkseen jokaisessa osastokohtaisessa laatu-hankkeen projektiryhmässä on opettaja- ja opiskelijajäsen.

Korkeakoulun johto on hyvin sitoutunut laatutyöhön ja on erittäin tie-toinen laatutyöstä ja laadunvarmistusjärjestelmän kehityksestä korkeakoulussa.Auditointiin valmistautumisen nopeasta aikataulusta huolimatta lähes kaikkihaastateltavat olivat myös osallistuneet jollain tavoin oman osastonsa tai kokokorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen osastokohtaisten toi-mintamuotojen kautta. Kaikki korkeakoulun toimintayksiköt ovat toteutta-neet hyödyllisen itsearvioinnin vuosina 2008 ja 2009–2010 ja kirjanneet ylösyksikkökohtaiset kehittämiskohteet. Laatuyhteyshenkilöt ja osastoneuvostojenjäsenet ovat olleet mukana itsearvioinneissa, laatukäsikirjojen kirjoitusproses-seissa ja korkeakoulun strategiatyössä, mutta ei-aktiivisen henkilöstön ja opis-kelijoiden keskuudessa vaikutusmahdollisuudet ja -kanavat eivät ole laajem-min tiedossa. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että erityi-sesti tuntiopettajien ja kansainvälisten opiskelijoiden tietoisuus laatutyöstä javaikutusmahdollisuudet järjestelmän kehittämiseen ovat olleet vähäiset. Tämäon nostettu esille myös auditointiaineistossa korkeakoulun omassa SWOT-analyysissä. Tuntiopettajat eivät ole tietoisia mihin hallinnon tasoihin korkea-koulun sisällä heillä on sääntöjen mukaan mahdollisuus osallistua. Osastoillaon vaihtelevia käytäntöjä esimerkiksi tuntiopettajien mahdollisuudesta ollaosastoneuvoston jäseniä. Kansainvälisten opiskelijoiden osallistuminen laatu-työhön on toteutettu vaihto-opiskelijoiden kyselyllä.

Auditointiaineiston mukaan opettaja voi osallistua toiminnan laadun var-mistukseen mm. keräämällä opiskelijoilta palautetta, osallistumalla oman osas-tonsa itsearviointiin, antamalla palautetta esimiehelle vuosikeskusteluissa ja te-kemällä aloitteita. Sibelius-Akatemian pienen koon vuoksi opettajilla on useinmahdollisuus osallistua oman aktiivisuutensa mukaan korkeakoulun kehittä-miseen ja antaa suoraa palautetta osaston johdolle tai rehtoraatille. Haastat-teluista käy ilmi, että virallisten väylien, kuten osastokokousten ja osastojenomien foorumien sekä koko yliopiston Caribia-seminaarien lisäksi tätä suo-raa väylää johtoon käytetään hyvin usein pääasiallisena palautekanavana.

��

Sibelius-Akatemian laatukäsikirjan mukaan opiskelijat osallistuvat ope-tuksen kehittämiseen sekä opintojaksopalautteen, että ylioppilaskunnan orga-nisoiman Koulutuspoliittisen ohjelman kautta. Ohjelman rooli näyttäytyyauditointiryhmälle lähinnä kanavana nostaa esille ylioppilaskunnan kokemiaongelmakohtia korkeakoulussa. Opiskelijan rooli laatutyössä nähdään korkea-koulussa hyvin vahvasti palautteen antajana niin korkeakoulun ylimmän joh-don, henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin toimesta. Haastattelujen perus-teella opiskelijat tuntevat roolinsa palautteenantajina ja sitä kautta osana laa-tujärjestelmää, mutta eivät hahmota laadunvarmistusjärjestelmää laajemmin.Opiskelijoiden osallistuminen laatutyöhön on järjestetty hyvin pitkälti palaut-teen keräämisellä ja opiskelijoiden mukaanotolla osastojen hallintotoelintentyöskentelyyn.

Sibelius-Akatemian opetukseen liittyvä palautejärjestelmä on hyvin nuo-ri, eikä pääosin mahdollista anonyymin palautteen antamista. Suurin osa ope-tuksesta on henkilökohtaista opetusta, mistä johtuen annettu palaute on do-kumentoimatonta, jatkuvaa henkilökohtaista vuorovaikutusta opettajan jaopiskelijan välillä. Haastatteluiden perusteella henkilökohtaisen palautteen an-tamiseen liittyvät ongelmat ja järjestelmän herkkyys tunnistetaan läpi Sibe-lius-Akatemian, mutta koetaan opettajan ja opiskelijan läheisen opetussuhteenvuoksi erittäin luonnollisena ja hyvänä käytänteenä. Haastattelujen perusteel-la erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla esille nousi kulttuurierois-ta johtuvia varauksia antaa suoraa henkilökohtaista palautetta välittömästä il-mapiiristä huolimatta. Haastatteluissa ilmeni myös, etteivät opiskelijat tai hen-kilökunta tiedä kuinka toimia mahdollisessa häirintätilanteessa tai ole selvilläongelmatilanteiden toimintaohjeistuksesta.

Ryhmäopetuksesta osastoilla on ohjeistus kerätä palautetta joko paperi-sena tai sähköisenä webropolin kautta. Muutamilla osastoilla on hiljattain otet-tu käyttöön anonyymin palautteen antamisen mahdollisuus, jota on tarkoituslaajentaa koskemaan kaikkea korkeakoulussa annettavaa ryhmäopetusta. Haas-tattelujen perusteella moni opettaja on ottanut palautteen keruun osaksi ru-tiinejaan, mutta kokee hyvin toimivana myös ryhmäopetuksessa opettajan jaopiskelijoiden keskinäisen kommunikaation, jossa myös opiskelijat antavat toi-silleen vertaispalautetta. Opettajalla on mahdollisuus hyödyntää saamaansa pa-lautetietoa opetuksessaan, opetusjärjestelyjen ja oppiaineensa opetussuunnitel-man kehittämisessä, mutta palautteen käsittely korkeakoulussa on hyvin opet-taja- ja osastoriippuvaista, ja opiskelija saa palautteen palautetta lähinnä hen-kilökohtaisen opetuksen yhteydessä.

Yliopisto on määritellyt keskeiset kumppanuutensa ja suomalaiset sidos-ryhmänsä. Niistä on laadittu sidosryhmäkartta ja sidosryhmäanalyysi. Yliopis-

��

ton sidosryhmäsuhteita hoidetaan toimintakäsikirjan mukaan hajautetusti yli-opiston toimintayksiköissä ja niitä on kuvattu osastojen laatudokumenteissa.

Yliopiston yhteydenpito sieltä valmistuneihin alumneihin perustuu sekinlähinnä osastokohtaiseen yhteydenpitoon. Hyvinä esimerkkeinä on sävellyk-sen ja musiikinteorian ja musiikkikasvatuksen osaston alumnikyselyt.

Auditointivierailujen aikana kuva sidosryhmäyhteyksistä muodostui kak-sijakoiseksi. Eri tahoilla tunnustettiin Sibelius-Akatemian opetustoiminnankorkea laatu. Samalla oli havaittavissa, että Sibelius-Akatemian ja sen sidos-ryhmien yhteydenpito on jossain määrin satunnaista. Yhteistyölle ei ole ase-tettu tavoitteita, joiden tuloksia voitaisiin arvioida tai mitata. Myös Sibelius-Akatemian ulkoinen viestintä on varsin kehittymätöntä.

Yliopistolla on kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa sillä onydintoimintojen laatuun liittyviä kehittämishankkeita. Kansainväliseen yhteis-toimintaan liittyy paljon mahdollisuuksia kehitettäessä yliopiston ydintoimin-tojen laatua.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Henkilökunta osallistuu laajasti laatutyöhön ja on tietoinen vaikutus-mahdollisuuksistaan.

■ Suorat vaikutusmahdollisuudet.■ Palautteen kerääminen on hyvin yleistä koko korkeakoulussa.■ Osastojen suora yhteydenpito sidosryhmiin.■ Kansainväliset verkostot.

Kehittämiskohteita

■ Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet koko korkeakoulun laadun-varmistusjärjestelmän kehittämiseen ovat rajalliset hallinnon opiskelija-edustajia lukuun ottamatta.

■ Tuntiopettajien ja kansainvälisten opiskelijoiden mukaanotto laatu-työhön lähemmin olisi tärkeää.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden tunnetuksi tekeminensitouttaisi ryhmiä vielä vahvemmin laatutyöhön.

■ Sibelius-Akatemialla tulisi olla yhtenäinen käytäntö palautteen doku-mentoimiseen, läpikäymiseen, jatkotoimenpiteisiin ja palautteen vaiku-tuksista tiedottamiseen.

■ Systemaattisempi vuoropuhelu keskeisten sidosryhmien kanssa ydin-toimintojen osalta.

■ Ulospäin suuntautuvan viestinnän kohdentaminen ja taso.

��

�� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman

tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

���� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuuskorkeakoulun sisällä

Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto ja korkeakoulun mää-rälliset tulokset ovat hyvin laajasti sisäisten ryhmien saatavilla intranet-Sonetissa suo-meksi, mutta ruotsiksi ja englanniksi tietoa on hyvin rajallisesti. Korkeakoulun väli-tön ilmapiiri ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri mahdollistavat tiedon saatavuu-den kaikille sisäisille ryhmille, mutta eri toimijoiden tiedontarpeisiin vastaamisessa vies-tinnän keinoin on vielä kehitettävää. Korkeakoulussa annetaan erittäin paljon palau-tetta opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä, josta suuri osa on kuitenkin vielä ei-dokumentoitua suullista palautetta. Korkeakoulun yhteinen, kirjallinen ja anonyymipalautejärjestelmä on sisäänajovaiheessa. Kokonaisuutena laadunvarmistusjärjestelmäntuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä on kehit-tyvässä vaiheessa.

Sibelius-Akatemian laatukäsikirja, orkestrointi, sekä yliopiston määrälliset tu-lokset ovat laajasti kaikkien saatavilla yliopiston Internet-sivuilla. Tämän lisäksiprosessityöstä ja osastojen sekä palveluyksikön laatutyöstä on merkittävä mää-rä tietoa sisäisten ryhmien saatavilla intranet Sonetissa. Laatutyöstä on myöstiedotettu sisäisesti auditointiin liittyen auditointi-infoissa ja sisäisessä lehdessäÄänenkuljettajassa.

Laadunvarmistusjärjestelmää pystytettäessä on niin korkeakoulun kuinosastojenkin tasolla kuvattu varsin kattavasti eri toimintojen prosessit. Korkea-koulun itsensä määrittelemien ydintoimintojen prosessien (koulutus, taiteelli-nen toiminta ja tutkimus) kuvaus on kuitenkin vielä kesken.

Sibelius-Akatemia tuottaa suuren määrän laadunvarmistusdokumentaa-tiota sisäisille ryhmilleen laadunvarmistusjärjestelmään liittyvistä toiminta-tavoista ja prosesseista. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa löytyyInternetistä, intranetistä Sonetista, Sibelius-Akatemian orkestrointi -toiminta-käsikirjasta, Internet-sivuilla julkaistavista Laatu-uutisista sekä Sibelius-Aka-temian Äänenkuljettaja-lehdestä, joka on yliopiston sisäinen, viikoittain il-mestyvä tiedotuslehti. Tämän lisäksi sisäiset ryhmät saavat tietoa mm. osasto-foorumeista, Caribia-seminaareista ja johdon tapaamisista sekä osastojohtajatsähköisen viikkokirjeen muodossa. Materiaalia mielletään haastateltavien kes-kuudessa olevan paikoin liikaakin, joka tekee sekä Internet- että intranet-sivuista raskaat ja monimutkaiset käyttää. Haastatellut kokivat pääsääntöisestisaaneensa laatutyöstä itseään tyydyttävän määrän tietoa. Vaikka laadunvarmis-tustyön kokonaisuus on erityisesti opiskelijoiden keskuudessa selvästi vielä

�

ymmärtämättä, laatusanastosta ja korkeakoulun valmistautumisesta auditoin-tiin olivat kaikki sisäiset ryhmät hyvin tietoisia.

Yliopistolain mukaan Sibelius-Akatemian opetus- ja tutkintokielet ovatsuomi ja ruotsi. Tietoa laatutyöstä ei kuitenkaan ole tarjolla Internet-sivuillaja Sonetissa kuin suomeksi ja hyvin rajallisesti englanniksi. Ruotsinkielistä ma-teriaalia Sonetissa ei ole. Opiskelijoiden käyttämä WebOodi-palvelu on to-teutettu kaikilla kolmella kielellä. Haastattelujen perusteella kansainvälisetopiskelijat eivät pidä WebOodia tai Sonettia heitä palvelevana järjestelmänäenglanninkielisen tiedon rajallisuuden ja käyttöjärjestelmän hankaluudenvuoksi, ja he hoitavatkin asioitaan pääasiassa tutoreiden ja opettajien kauttatai asioimalla suoraan palveluyksikössä.

Sibelius-Akatemian palautejärjestelmä ei tuota vielä merkittävästi doku-mentaatiota palautteista, tai palautteen palautteesta, palautteen suullisen muo-don vuoksi. Haastatellut opiskelijat kokivat, että ei-suullisten palautekyselyjenvastausprosenttia nostaisi tieto annetun palautteen vaikutuksista. Annettu pa-laute ja mahdollinen vastapalaute ovat korkeakoulussa lähes poikkeuksettasuullisia, eikä niistä jää dokumentaatiota järjestelmään. Koko korkeakoulunkattava yhtenäinen palautejärjestelmä ei ole vielä käytännössä, mutta korkea-koulu kerää palautetta opiskelijoilta ja henkilökunnalta opiskelu- ja työympä-ristökyselyllä sekä valmistuvilta valmistujakyselyllä, joista Sonetissa on sisäis-ten ryhmien saatavilla työtyytyväisyyskyselyjen tulokset. Tukipalvelut kerää-vät aktiivisimmin kirjallista palautetta palveluidensa toimivuudesta, ja koskapalaute on yleensä sähköistä, sitä myös dokumentoidaan. Näitä eri kanavia pit-kin tulleita palautteita käytetään esimerkiksi opettajan arvioidessa omaa työs-kentelyään, koulutusohjelmien tarkastelussa, henkilökunnan kehityskeskuste-luissa ja yksiköiden itsearvioinneissa. Ongelmana kyselyissä on opetus- ja tut-kimusneuvoston mukaan ollut aiemmin mm. vähäinen vastausprosentti sekäkerättävän tiedon analysointi ja hyödyntäminen.

Haastattelujen perusteella laatukäsikirjojen ja prosessikuvausten teko osas-toilla koettiin erittäin hyödylliseksi toimenpiteeksi nykyisten toimintamallienja hyvien käytänteiden saamiseksi kaikkien tietoon. Prosessikortit ja laatu-käsikirja toimivat osastoilla toimintaohjeiden lailla niin vanhoille kuin uusil-lekin työntekijöille. Itse perehdytysprosessi on auditointiaineiston mukaan oh-jeistettu korkeakoulun taholta, mutta perehdytyksestä ei ole tietoa kaikkiensaatavilla Sonetissa.

Korkeakoulussa järjestetään vuoden mittaan erilaisia foorumeita, jotkahaastattelujen perusteella toimivat nykyisistä malleista parhaiten kohdennet-tuna viestintänä eri ryhmille. Näitä ovat:

��

■ Johtamisfoorumi, jossa ovat läsnä rehtori, vararehtorit, hallintojohtaja,osastojen johtajat ja palveluyksikön toimialapäälliköt sekä ylioppilas-kunnan edustaja.

■ Osastofoorumit, joissa ovat läsnä henkilöstö ja opiskelijat, mukana myösyliopiston johtoryhmän jäseniä vastaamassa kysymyksiin.

■ Laatuhankkeen aikana toiminut asiantuntijapaneeli, jossa ovat läsnälaatuhankkeen opettajat ja opiskelijat.Foorumeiden lisäksi omalta osaltaan laadunvarmistustiedon saatavuutta

lisäävät henkilökunnan ja opiskelijoiden edustus erilaisissa työryhmissä ja hal-linnon tasoilla. Haastateltujen kokemusten mukaan vaikuttamisessa ja tiedonkäsittelyssä mukana olo lisää merkittävästi myös tiedon tarkoituksenmukai-suutta sisäisille sidosryhmille.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Suurin osa laadunvarmistusjärjestelmän ja osastojen laatutyön tuottamas-ta materiaalista on olemassa helposti kaikkien sisäisten ryhmien saatavillaSonetissa.

■ Useita eri ryhmille kohdennettuja foorumeita (Johtamisfoorumi, Osas-tofoorumi, laatuhankkeen aikana toiminut asiantuntijapaneeli), jotkatuovat mahdollisuuksia saada tietoa ja vaikuttaa.

Kehittämiskohteita

■ Eri toimijoiden vastuiden selkeyttäminen laatutyöstä tiedottamisessa jaeri sisäisten ryhmien erilaisien tiedontarpeiden huomioiminen viestin-nässä.

■ Kansainvälisten ja äidinkielenään ruotsia puhuvien opiskelijoidentiedonsaannin varmistaminen.

■ Palautteen käsittelymenettelyn yhdenmukaistaminen kaikissa osastoissatekisi järjestelmästä läpinäkyvämmän.

���� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuuskorkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

Sibelius-Akatemian ulkoisten sidosryhmien näkökulmia ei ole riittävästi otettu huo-mioon laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelussa ja jatkuvassa kehittämisessä. Tie-don välittäminen ulkoisille sidosryhmille on satunnaista. Laadunvarmistusjärjestelmäntuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidos-ryhmien näkökulmasta on alkavassa vaiheessa.

Sibelius-Akatemiassa tehty sidosryhmien määrittely käsittää laajan joukon eritahoja, joiden odotukset ja toiveet toiminnan ja tiedotuksen suhteet vaihtele-

��

vat siten suuresti. Koska sidosryhmiksi listattujen joukkio kattaa käytännössäkoko yhteiskunnan, jää analyysi heidän tarpeistaan varsin yleiselle tasolle tii-vistetyksi Sibelius-Akatemian tekemässä sidosryhmäanalyysidokumentissa. Yh-teydenpitotavoista eri ryhmiin syntyy vaihteleva kuva, lähtien hyvin tiiviistäja säännöllisestä vuorovaikutuksesta aina epäsuoraan median ja julkistentapahtumien kautta tapahtuvaan tiedottamiseen. Joihinkin organisaatioihinsolmittuja yhteyksiä säädellään sopimuksin tai vastaavin dokumentein, joissaon sovittu yhteisistä tavoitteista ja työskentelytavoista, kuten SibA–RSO-pilottiprojektissa.

Sibelius-Akatemian tekemässä sidosryhmäanalyysissä päähuomio keskit-tyy sidosryhmien odotusten ja tarpeiden jäsentämiseen ja vähemmän Sibe-lius-Akatemiasta sidosryhmiin päin tapahtuvaan kommunikaatioon, esim.kuinka sidosryhmiä tiedotetaan Sibelius-Akatemiassa tapahtuvista kehitys-askeleista, tai kuinka sidosryhmiltä saatua tietoa hyödynnetään opetuksen jatutkinto-ohjelmien kehittämisessä. Sidosryhmille tehdyssä haastattelussa nousiesiin, että Sibelius-Akatemian ja sidosryhmien välistä kommunikaatiota tue-taan parhaiten epävirallisella, eri ammatillisissa organisaatioissa (kuten SuomenJazzliitto) tapahtuvalla, yksilöiden välisellä vuorovaikutuksella. Toisaalta hei-koimmillaan vuorovaikutteisuuden koetaan olevan silloin, kun se tapahtuupelkästään julkaisujen tai Internet-sivujen välityksellä.

Sidosryhmien haastatteluun valikoidussa ryhmässä eri musiikkiorganisaa-tiot ja oppilaitokset olivat hyvin edustettuna, kun taas oopperan tai muidenmusiikillisten ammatti-instituutioiden osallisuus jäi näkymättömämmäksi.Omat rajoitteensa tähän toi haastatteluryhmän rajattu koko, mutta kokoon-panon voidaan olettaa heijastelevan sitä vuorovaikutuksen todellisuutta, jossajoidenkin kanssa, kuten Sibelius-Akatemian täydennyskoulutukseen osallis-tuvien musiikinopettajien, yhteydenpito on aktiivisempaa kuin toisten.Haastattelun aikana keskusteltiin mm. Sibelius-Akatemian julkaisuista (Äänen-kuljettaja, Sibis) ja niiden näyttäytymisestä sidosryhmille. Käydyn keskustelunperusteella näyttäisi, että sidosryhmien edustajat eivät kokeneet kommunikaa-tion olevan erityisen kohdennettua juuri heidän edustamiinsa ryhmiin.Äänenkuljettaja on sisäisen viestinnän julkaisu, joka on tarkoitettu Sibelius-Akatemian omille jäsenille ja Sibis puolestaan on yleisempi musiikkikulttuu-rin julkaisu. Luultavasti sidosryhmien tarkempi ja selkeämpi jäsennys ja vuo-rovaikutuksen kohdentaminen näiden segmenttien mukaisesti esim. erilaisiasähköpostilistoja käyttämällä, edistäisi eri sidosryhmien ja yliopiston välistäyhteydenpitoa. Sidosryhmien systemaattinen tiedottaminen tärkeistä myöslaadunvarmistukseen liittyvistä asioista, ja toisaalta miten sidosryhmien tarpeetotetaan huomioon, ovat edelleen Sibelius-Akatemian kehittämiskohteita laa-dunvarmistustyössä.

��

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Tiedon välittäminen henkilökohtaisten työelämäsuhteiden kautta.

Kehittämiskohteita

■ Ulkoisten sidosryhmien tiedon tarpeen selvittäminen.■ Uudet tavat välittää tietoa keskeisille sidosryhmille (esim. sähköposti-

viestintä suoraan sidosryhmien edustajille).

��� Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan

seuranta� arviointi ja jatkuva kehittäminen

Auditoinnin perusteella vaikuttaa siltä, että Sibelius-Akatemialle ei ole ehtinyt muo-dostua vahvaa kokonaiskäsitystä laadunvarmistusjärjestelmän toiminnasta. Järjestelmäon ollut toiminnan seurannan, arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta käy-tössä hyvin lyhyen ajan eikä seurantatiedon saaminen kokonaisuudesta ole ollut vielämahdollista. Kehittämisestä on olemassa suunnitelmia ja tiettyjä toimenpiteitä on teh-ty, mutta ne ovat toistaiseksi liittyneet vielä pääosin järjestelmän rakentamiseen varsi-naisen toiminnan seurannan ja arvioinnin pohjalta tapahtuvan jatkuvan kehittämisensijaan. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittä-minen ovat vaiheessa alkava.

Toiminnan strategiset puitteet

Sibelius-Akatemian laatupolitiikka määrittelee yliopiston laadunvarmistuksenkeskeiset periaatteet. Yliopisto on asettanut keskeisille toiminnoilleen strate-giasta, laatupolitiikasta ja muista ohjaavista asiakirjoista johdetut laatutavoit-teet. Nämä yhdessä toimintakäsikirjan ja sitä täydentävien sähköisten aineis-tojen sekä osastojen laatudokumenttien kanssa muodostavat viitekehyksen laa-dunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen.Materiaali on löydettävissä myös verkkosivuilta.

Laatutavoitteet on määritelty keskeisille toiminnoille, jotka ovat koulu-tus, tutkimus, taiteellinen toiminta, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, johtami-nen, henkilöstövoimavarat, tukipalvelut sekä yhteiskuntavastuu, esteettömyysja kestävä kehitys. Laatutavoitteet ovat luonteeltaan dynaamisia. Sibelius-Aka-temian hallitus on vahvistanut laatutavoitteet 28.1.2010.

Uusi osastojako 11 osastosta kahteen aiheuttaa tarpeen pohtia nykyistenosastojen laatudokumenttien ja nykyisten osastokohtaisten toisistaan poik-keavien käytäntöjen suhdetta toisaalta kahden uuden osaston ja toisaalta kokoyliopiston käytäntöihin ja dokumentaatioon.

�

Toiminnan seuranta ja kehittäminen

Toiminnan seurannan, arvioinnin ja kehittämisen näkökulmasta järjestelmä onollut käytössä hyvin lyhyen ajan ja tehdyt arviointitoimenpiteet ovat vielä tässävaiheessa osittain liittyneet järjestelmän rakentamiseen ja sen testaamiseenKKA:n auditointia varten varsinaisen toiminnan seurannan ja sen pohjalta ta-pahtuvan jatkuvan kehittämisen sijaan. Seurantatiedon saaminen kokonaisuu-desta ei tässä vaiheessa ole vielä ollut mahdollista. Järjestelmä kokonaisuudes-saan on tällä hetkellä kehitteillä ja osastot on saatu aktivoitua kehittämistyö-hön. Järjestelmän vaikutukset kokonaisuutena ovat nähtävissä vasta tulevaisuu-dessa. Koko yliopistoyhteisön pitäminen mukana kehittämistyössä on jatkossasuositeltavaa. Auditointivierailulla vahvistui näkemys siitä, että Sibelius-Aka-temiassa halutaan kehittää musiikkiyliopiston erityispiirteisiin soveltuva katta-va laadunvarmistusjärjestelmä ja tähän kehittämistyöhön ollaan valmiitapanostamaan.

Auditointivierailun yhteydessä ilmeni, että johto on sitoutunut laatutyönkehittämiseen. Auditointiaineistoon sisältyvä johdon näkemys laatuvastuidenmäärittelystä ja kehitettyjen menetelmien juurtumisesta osastojen käytännöntoimintaan edellytyksenä hankkeen onnistumiselle kuvaa hyvin johdon käsi-tystä myös koko muun yliopistoyhteisön sitouttamisen merkityksestä menes-tykselliselle laatutyölle. Laadunvarmistuksen kehittämiskohteet on jo tiedos-tettu hyvin, mikä käy ilmi myös auditointiaineistoon sisällytetystä laadunvar-mistusjärjestelmän SWOT-analyysistä. Analyysi on ansiokkaasti laadittu kuva-us laatujärjestelmän nykytilasta ja auditointiryhmän näkemykset ovat sen kans-sa pitkälti yhteneviä. Erityistä huomiota suositellaan kiinnitettäväksi kerätynarviointitiedon hyödyntämiseen, järjestelmän kattavuuteen ja sitä kautta senvaikuttavuuden tehostamiseen entisestään pitäen samalla mielessä järjestelmänyksinkertaistamisen tavoite. Tavoitteiden seurannan selkeyttämiseksi suositel-laan asetettavaksi rajallinen määrä, esim. 10–15 keskeistä seurantamittaria, jot-ka ovat mahdollisimman helposti koko yliopistoyhteisön ymmärrettävissä.Myös soveltuvien kvalitatiivisten mittareiden kehittämistä suositellaan.

Yliopiston laatukulttuuria on osaltaan rakennettu vuosina 2008–2010 ns.laatuplenumeiden avulla, jotka ovat olleet laatutyössä mukana olleiden sään-nöllisiä kokoontumisia ja koulutustilaisuuksia. Laatuhankkeen alussa suurin osaosallistujista oli palveluyksikön työntekijöitä. Auditointiaineistosta käy ilmi,että vuoden 2009 alussa laatuhankkeen keskeiseksi heikkoudeksi todettiinopettajien ja opiskelijoiden vähäinen osallistuminen laatutyöhön. Tilannettapyrittiin korjaamaan nimeämällä laatuhankkeeseen lisää opettaja- ja opiskeli-jaedustajia sekä nimeämällä laatuyhdyshenkilöt, jotka ovat pyrkineet jalkaut-tamaan laatuajattelua osastoille. Auditointivierailulla henkilöstön ja opiske-lijoiden haastatteluissa vahvistui vaikutelma, että tukipalveluhenkilöstö on

�

yhtenäisimmin sitoutunutta laatutyöhön ja heillä näyttäisi olevan opiskelijoitaja opettajia kattavampi käsitys laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen vaikutta-vuudesta.

Opetushenkilöstön sitoutuminen laatutyöhön vaikutti tukipalveluhenki-löstöä vaihtelevammalta. Opetushenkilöstön haastatteluissa arvioitiin asenteis-sa laatutyötä kohtaan olevan jonkin verran vaihtelevuutta eri ikäryhmiin kuu-luvien opettajien välillä. Musiikin opetuksen traditioidenkin nähtiin vaikut-tavan asenteisiin. Toisaalta musiikkialan erityispiirteenä nousi usein esiin laa-tuajattelu luonnollisena elementtinä työskentelyssä esim. pyrittäessä mahdol-lisimman hyviin taiteellisiin suorituksiin. Opettajat totesivatkin usein, että laa-tutyötä on ainakin osittain tehty jo aiemmin, mutta vasta nyt sitä on alettudokumentoida ja se on systemaattisempaa. Yleisesti laatutyö nähtiin haastatte-luihin osallistuneiden opettajien kohdalla mahdollisuutena ja sen todettiin li-sänneen tietoisuutta hyvistä käytänteistä. Laatutyön vaikutus siinä aktiivisestimukana olleita yhdistävänä tekijänä koettiin merkityksellisenä. Haastatteluissahenkilökohtaiset palautekeskustelut osoittautuivat yliopistolle tyypilliseksi piir-teeksi. Opettajille laadunvarmistusjärjestelmä näyttäytyy ensisijaisesti palauttei-na opetuksesta. Sibelius-Akatemian pedagogisen toiminnan kannalta keskei-nen kehittämiskohde näyttäisi olevan henkilökohtaisen opetuksen palaute,jonka käytännöt ilmenivät haastatteluissa osastoittain ja jopa opettajittain vaih-televina. Kehittämissuosituksena opiskelijoiden antaman palautteen johta-minen tarvittaessa kehittämistoimenpiteisiin olisi varmistettava ja palautteenantaminen anonyymisti mahdollistettava.

Opiskelijat ovat edustettuina Akateemisessa neuvostossa, osastoneuvos-toissa ja laatuhankkeessa ja näin osallisina laadunvarmistusjärjestelmän kehit-tämisessä. Suurin osa haastatelluista opiskelijoista toimi erilaisissa vastuu-rooleissa. He olivat tietoisia vaikuttamismahdollisuuksistaan. Sen sijaan heidäntietoisuutensa laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyöstä oli vaihtelevaa.Haastatellut opiskelijat tuntuivat olevan sitoutuneita laatutyöhön ja näkivät senmahdollisuutena. Auditointivierailulla ei muodostunut suoraa käsitystä opis-kelijoiden sitoutumisesta kokonaisuutena, mutta kysyttäessä sitä, haastatellutryhmät arvioivat sitoutumisen olevan vaihtelevaa. Haastatteluissa esitettiin ar-vio, että järjestelmän ollessa uusi väylät palautteenantamiseen ovat olemassa,mutta opiskelijat eivät vielä käytä niitä.

Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden kannalta opettajien, mukaanlukien tuntiopettajat, sekä opiskelijoiden sitoutuminen laatutyöhön ydintoi-mintojen toimijoina on tärkeää ja siihen suositellaan erityisesti panostettavan.Opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden laajempi osallistuminenyhdessä tehtävään laatutyöhön voisi lisätä yhteistyötä toiminnan kehittämisek-si. Tästä hyvänä esimerkkinä on yksikkökohtaisten laatudokumenttien laadin-

�

ta, jota pidettiin varsin yleisesti hyödyllisenä ja aktivoivana kokemuksena pro-sessissa mukana olleiden henkilöiden sekä osastojen toiminnan kannalta. Opis-kelijoiden sitoutumista voisi edistää systemaattisempi tiedottaminen annetunpalautteen vaikutuksista. Kokonaisuutena sitoutumista saattaisi edistää tavoi-tetila, jossa laatutyö koetaan omaa työskentelyä edistäväksi ja luonnolliseksiosaksi arjen toimintaa.

Laadunvarmistusjärjestelmän seurannasta, arvioinnista ja jatkuvasta kehit-tämisestä näyttöinä auditointiaineistossa ovat keväällä 2010 toteutettu osasto-jen vertaisauditointi, keväällä 2010 toteutettu prosessien ristiinarviointi ja syk-syllä 2009 toteutettu Sibelius-Akatemian ja HAAGA-HELIA ammattikorkea-koulun vertaisauditointi. Kaikkien näiden näyttöjen kuvauksissa mainitaanvalmistautuminen KKA:n auditointiin, mikä osaltaan synnyttää kuvan laatu-järjestelmän rakentamisesta auditointia varten varsinkin, kun järjestelmäkokonaisuutena on hyvin uusi ja kaikkia sen keskeisiä osia ei ollut ehdittykäytännössä testata auditointiin mennessä. Osastojen vertaisauditointi onosoittautunut hyödylliseksi menettelyksi ja se sai positiivista palautetta myösauditointivierailulla. Suunnitteilla on jatkaa osastojen vertaisauditointeja myöstulevaisuudessa, mikä onkin suositeltavaa. Kun osastojen määrä vähenee kah-teen, vertaisauditoinnin soveltuvuus uudessa organisaatiomallissa on luonnol-lisesti pohdittava. Prosessien ristiinarvioinnilla on tuettu prosessivastaavien pe-rehtymistä prosessien kuvaamiseen ja kehittämiseen sekä levitetty hyviä käy-tänteitä. Myös prosessien ristiinarviointia on suunniteltu jatkettavan. Suosi-tuksena on huomion kiinnittäminen prosessien kuvaamisen yhtenäisempääntarkkuuteen sekä auditointiaineistosta puuttuneiden ydinprosessien kuvaustenlaatimiseen. Sibelius-Akatemian ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulunvertaisauditoinnin tavoitteena oli edistää molempien korkeakoulujen laatu-järjestelmien rakentamistyötä sekä saada palautetta tulevia kehittämistoimiavarten. Auditointiin kytkeytyi hyvien käytänteiden ja dokumenttipohjienvaihtoa. Ylimmän johdon vertaisauditointi oli huhtikuussa 2010. Musiikki-yliopisto ja monialainen ammattikorkeakoulu, jossa ei ole musiikin koulutus-ta, on yhdistelmänä avarakatseinen ja tuo Sibelius-Akatemian laatuajatteluunhyödyllisellä tavalla muiden alojen näkökulmaa. Johdon haastattelussa ilmeni,että Sibelius-Akatemia on toisaalta kehittänyt laadunvarmistusjärjestelmäänsämyös yhteistyössä kansainvälisten musiikkikorkeakoulujen kanssa.

Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyö Sibelius-Akatemiassa on sys-temaattisena ja tietoisena laatutyönä lyhytikäistä. Laatuhanke on käynnistynytsyksyllä 2007, jolloin yliopiston hallitus hyväksyi myös laatupolitiikan. Yli-opiston yhteinen itsearviointimalli on vahvistettu keväällä 2008, minkä jäl-keen kaikki osastot ja palveluyksikön tiimit arvioivat toimintaansa mallin avul-la. Koulutuksen palautejärjestelmäkokonaisuus on hyväksytty keväällä 2009,

�

minkä jälkeen opiskelijat antoivat opintojaksopalautetta yliopiston yhteisenryhmäopetuksen palautekyselyn avulla ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen ver-sio toimintakäsikirjasta on hyväksytty syksyllä 2009. Laatutavoitteet sekä osas-tojen laatudokumentit on hyväksytty keväällä 2010.

Laatujärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen on toteutettu vuodesta2007 alkaen hankkeena, jolla on ohjausryhmä. Hankkeen operatiivisena pääl-likkönä on toiminut laatutyöstä vastaava erikoissuunnittelija. Hankkeen toi-meksianto päättyy vuoden 2010 lopussa. Rehtori ja hallintojohtaja ovat teh-neet toimeksiannon, jossa määritellään pysyväisluontoiset vastuut ja tehtävätlaatujärjestelmän kehittämisen ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Toimeksi-annossa mainitaan seuraavia tehtäviä:■ huolehtia, että laatujärjestelmän sisältämät käytännöt vakiintuvat osaksi

yliopiston normaalia toimintaa ja että niitä kehitetään edelleen yhteis-työssä eri toimijoiden kanssa

■ koordinoida, yhtenäistää ja kehittää laadunvarmistuksessa käytettäviäarviointimittaristoja ja muita välineitä

■ ylläpitää yliopiston laatukäsikirjaa■ huolehtia yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisesta ja

kouluttamisesta laadunvarmistuksen menettelyihin sekä laatujärjestelmänkehittämiseen

■ tukea toimintayksiköissä ja tiimeissä tehtävää laadunvarmistustyötä■ huolehtia vuoden 2010 auditoinnista saatavien kehittämissuositusten

toteuttamisesta■ valmistautua kehitteillä olevan uuden auditointimallin edellyttämiin

kehittämistoimiin.Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii vara-

rehtori. Ohjausryhmä varmistaa vuosittain laatujärjestelmän toimivuuden.Myöhemmin asetetaan opettajista, opiskelijoista ja muusta henkilökunnastamuodostuva työryhmä tukemaan laatujärjestelmän operatiivista toimivuutta jakehittämistä, joka on suunnitteluyksikön vastuulla.

Vahvuuksia ja hyviä käytänteitä

■ Sibelius-Akatemia on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän toiminnanseurantaan, arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Toimintaan liittyvätvastuut on pääosin määritelty.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän seurantaa, arviointia ja jatkuvaa kehittämis-tä mahdollistavat toimintakäsikirja sitä täydentävine aineistoineen,osastojen laatudokumentit, prosessien kuvaukset sekä dokumentointi.

■ Kehittämiskohteita on tunnistettu ansiokkaasti SWOT-analyysissä.

�

Kehittämiskohteita

■ Prosessien kuvaukset ovat tarkkuudeltaan vaihtelevia ja niissä on puut-teita mm. ydinprosessien osalta.

■ Järjestelmän kattavuuteen ja seurantamittareiden kehittämiseen suositel-laan panostettavan.

■ Musiikkialan koulutukselle luonteenomaisen henkilökohtaisen opetuk-sen palautejärjestelmää suositellaan kehitettäväksi.

■ Koko yliopistoyhteisön, erityisesti opetushenkilöstön mukaan lukientuntiopettajat sekä opiskelijoiden sitoutuminen laatutyöhön on tärkeää.Tätä voisi edistää laatutyön kytkeytyminen kiinteästi oman työskentelynkehittämiseen sekä aktiivinen tiedottaminen laatujärjestelmän toiminnantuloksista.

■ Osastojen väliset erot laatukäytännöissä ovat merkittäviä. Järjestelmänkehittämiseksi suositellaan menettelytapojen tietynasteista yhtenäistä-mistä.

■ Laatujärjestelmän toiminnasta on seurantatietoa hyvin lyhyeltä ajalta,kaikilta osin ei vielä lainkaan. Tähän tietoon perustuvaa seurantaa,arviointia ja jatkuvaa kehittämistä ei juuri ole vielä voitu tehdä. Tehdyt,sinänsä onnistuneet toimenpiteet ovat liittyneet järjestelmän rakenta-miseen ja tähän auditointiin valmistautumiseen.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmän mukaan ydintoimintoja ovat koulu-tus, taiteellinen toiminta ja tutkimus. Laatujärjestelmään liittyvät johtaminen, organi-soituminen ja palvelut, voimavarojen hallinta sekä arviointi ja kehittäminen. Laadun-varmistusjärjestelmä kattaa yliopiston toiminnan keskeiset osa-alueet. Laatujärjestel-mä on omaleimainen kokonaisuus ja se vastaa yliopiston vuonna 2007 hyväksymänlaatupolitiikan periaatteita. Laadunvarmistusjärjestelmän osa-alueilta on näyttöä sentoimivuudesta, mutta koko järjestelmän toimivuudesta ei ole pitkäaikaista näyttöä, kos-ka järjestelmä on varsin uusi. Laadunvarmistusjärjestelmän menettelytavat muodosta-vat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuson kehittyvässä vaiheessa.

Yliopiston hallitus on 2007 hyväksynyt laatupolitiikan. Sen mukaan laadun-varmistus:■ on toimijalähtöistä ja tukee yliopiston strategista johtamista ja toiminnan

jatkuvaa kehittämistä kattaen yliopiston kaikki toiminnot ja muodostaenyhtenäisen ja toimivan kokonaisuuden

�

■ tekee yliopiston toiminnan periaatteet näkyviksi myös sidosryhmille■ on henkilöstön ja opiskelijoiden yhdessä määrittelemä siten, että toimin-

nan laatu varmistetaan suhteessa yhteisön omiin kriteereihin pohjautuenkoulutuksen kansainvälisen ja kansallisen laadunvarmistuksen periaattei-siin

■ edistää henkilöstön ja opiskelijoiden luovuutta ja hyvinvointia■ yliopiston koko yhteisö on sitoutunut laatutyön toteuttamiseen ja pääsee

siitä osalliseksi.Yliopiston laatutyötä on kehitetty vuosina 2007–2010. Vuoden 2009

aikana aktiivisemmin kehitettyyn järjestelmään kuuluu jo aikaisemmin tässäraportissa esitellyt viisi osaa: ydintoiminnot, johtaminen, organisoituminen japalvelut, voimavarojen hallinta ja arviointi ja kehittäminen. Yliopiston hallituson hyväksynyt ydinprosesseihin ja muihin laatujärjestelmän osiin liittyvät ta-voitteet tammikuussa 2010.

Yliopiston laatujärjestelmä on omaleimainen kokonaisuus ja se vastaamonilta osin vuonna 2007 hyväksytyn laatupolitiikan linjaa. Laatujärjestelmänkehittäminen on edennyt laatupolitiikan suuntaviivojen mukaisesti, ja laatu-järjestelmä kattaa yliopiston kaikki keskeiset toiminnot. Sen kehittämiseenovat osallistuneet yliopistoyhteisön kaikki tahot – johto, opettajat, henkilöstöja opiskelijat. Laatujärjestelmän kehittämisessä on vuosina 2007–2010 ollutnähtävissä keskusjohtoisuutta, mutta osastojen vahva panos vuodesta 2009lähtien on tuonut siihen syvyyttä ja se on liittänyt koko yliopistoyhteisönopiskelijat mukaan lukien laatujärjestelmän kehittämistyöhön.

Laatujärjestelmän toimivuudesta ei ole pitkäaikaista näyttöä, koska järjes-telmä on uusi. Sen osa-alueilta on kuitenkin näyttöä monista hyvistä käytän-teistä. Toiminnan ydinprosessien osalta tilanne on jossain määrin ristiriitainen:niiden toteutus on korkeatasoista, ja niissä on akatemian sisällä osastokohtaisiahyviä käytänteitä. Samalla ydinprosesseissa on kuitenkin tulkinnanmahdolli-suuksia, koska ydinprosesseja ei ole yhtenäistetty.

Yliopiston laadunvarmistus kattaa yliopiston toiminnan keskeiset osa-alueet: ydintoimintoina koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan janiiden lisäksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, johtamisen, henkilöstö-voimavarat ja tukipalvelut. Niille on asetettu järkeviä tavoitteita. Auditointi-ryhmän tekemän arvion mukaan pääosassa näistä on päästy laadunvarmistuk-sessa tasolle, joka vastaa KKA:n kriteeristössä kehittyvää tasoa.

Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty korkeakouluntoimintaan ja toiminnanohjaukseen, mutta sen yhteydet toiminnan tulostenseurantaan ovat vielä kehittymättömät. Yhteyksistä on näyttöä muun muassajohdon ja osastojen välisissä tulosopimuksissa, jotka ovat olleet systemaattises-ti käytössä pitkään. Siihen liittyy osastotasolla tehtävä CAF-malliin perustuva

itsearviointimenettely. Auditointiryhmä pitää myös lupaavana ydintoiminto-jen raportointijärjestelmää (SoleCRIS), josta voi muodostua hyvä osa toimin-nanohjausta.

Sibelius-Akatemian laatukäsikirja, orkestrointi, on tutustuttavissa yliopis-ton intranet-sivuilla. Tämän lisäksi prosessityöstä, ja osastojen ja palveluyksi-kön laatutyöstä on paljon tietoa saatavilla intranet Sonetissa. Yliopistoyhteisönjäsenillä on riittävät mahdollisuudet tutustua laatujärjestelmän kehittämistyö-hön ja tähänastisiin tuloksiin.

Laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat tarkoituksenmukaisenrakenteen. Niistä ansiokkaita ovat perustutkintokoulutukseen, tutkimukseenja taiteelliseen toimintaan sekä tukipalveluihin liittyvät hyvät käytänteet.Tukipalvelujen osalta on päästy prosessikuvauksissa edistyneelle tasolle. Ydin-toimintojen prosessien yhtenäistämisestä olisi auditointiryhmän käsityksenmukaan yliopistolle, yliopistoyhteisölle ja mahdollisesti myös sidosryhmilleetua, ja se olisi järkevää toteuttaa yliopistossa meneillään olevan organisaatio-uudistuksen yhteydessä.

Auditointivierailun pohjalta on arvioitavissa, että laatupolitiikassa julki-lausuttu tavoite yliopiston laatutoiminnan periaatteiden tekemisestä näkyväk-si sidosryhmille on toteutunut puutteellisesti. Yliopiston tulisi pohtia tarkem-min tapaa, jolla se viestii nykyistä systemaattisemmin sidosryhmille toimin-tansa tuloksista ja niiden laadusta.

Yliopiston ajankohtainen haaste on uuden strategian toteuttaminen ja or-ganisaatiouudistuksen valmistelu. Organisaatiouudistus, jonka on tarkoitus as-tua voimaan 1.8.2011, tullee vähentämään osastojen määrää merkittävästi jamuuttamaan johtamisen keskeisiä rakenteita yksikkö- ja oppiainetasolla. Laa-tujärjestelmän kehittämistyö tulisi suunnata tukemaan tätä uudistusta niin, ettäkeskeiset prosessit yhtenäistyvät ja yliopistoyhteisön sisällä parhaat käytänteetsiirtyisivät uusien osastojen toimintakulttuuriin. Sen ohella voi olla tarkoituk-senmukaista asettaa uuden strategian pohjalta ydinprosesseihin liittyviä,nykyistä selkeämpiä strategisia tavoitteita, joiden toteutumista sekä yliopisto-yhteisö että sidosryhmät voivat seurata ja arvioida.

Vahvuudet ja hyvät käytänteet

■ Laatujärjestelmän kehittäminen on toteutettu yliopiston vahvistamanlaatupolitiikan linjan mukaisesti.

■ Sibelius-Akatemialla on vahva, kaikki yliopistoyhteisön tasot kattavaksikehittymässä oleva laatukulttuuri.

�

Kehittämiskohteet

■ Ydinprosessien kuvaus tulee toteuttaa yhtenäisellä tavalla.■ Sibelius-Akatemian toimintaan liittyvä yhteydenpito koko sidosryhmä-

kenttään on osittain puutteellista.■ Osastotasoisten hyvien käytänteiden levittäminen koko yliopisto-

yhteisölle.

�

Johtopäätökset

�� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet

ja hyvät käytänteet

Vahvuudet

■ Sibelius-Akatemian toimintakäsikirja, Sibelius-Akatemian orkestrointi,on onnistuneesti laadittu laatudokumentti, joka kuvaa informatiivisesti jakattavasti laadunvarmistusjärjestelmän nykytilaa.

■ Opiskelijavalintaprosessi on keskeinen ja pitkälle kehitetty tutkinto-tavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusmenettely. Menettelyn toimi-vuutta arvioidaan ja sitä kehitetään säännöllisesti.

■ Jatko-opintojen ohjaus on resursoitu hyvin ja riittävä määrä ohjaajiamahdollistaa jatkuvan arvioinnin ja palautteenannon.

■ Täydennyskoulutuksen yhteistyö työelämän sidosryhmien kanssa onesimerkki hyvin toimivasta yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.

■ Tuki- ja palvelutoimintojen osa-alueiden prosessit, niihin sisältyvätlaadunvarmistuksen menettelyt ja vastuut on kuvattu ja laadunvarmis-tuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on olemassa näyttöä.

■ Henkilöstön kehittämiseen liittyvä keskeinen laadunvarmistusmenettelyon toimiva henkilöstökoulutusjärjestelmä. Henkilöstökoulutuksensaatavuus ja laatu ovat kiitettävät.

■ Johtamisen laatutavoitteet on selkeästi määritelty ja Sibelius-Akatemianjohto on sitoutunut niihin.

■ Laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy yliopiston johtamiseen ja toi-minnanohjaukseen keskeisimmin sisäisen tulossopimusprosessin kauttaja siitä on näyttöä usean vuoden ajalta.

■ Pääosa laadunvarmistusjärjestelmän ja osastojen laatutyön tuottamastamateriaalista on olemassa helposti kaikkien sisäisten ryhmien saatavillaintranetissä, Sonetissa.

■ Sibelius-Akatemia on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän toiminnanseurantaan, arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Järjestelmän kehittä-miseen liittyvät vastuut on määritelty.

�

Hyvät käytänteet

■ Taideyliopiston toiminnanohjauksen ja ydintoimintojen seurantaansuunnitellun SoleCRIS-raportointijärjestelmän kehitystyö on ollutmerkittävää.

■ Sibelius-Akatemian sisäiset osastojen väliset vertaisauditoinnit, prosessienristiinarvioinnit sekä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun kanssatoteutettu vertaisauditointi ovat olleet laadunvarmistusjärjestelmänkehittämisvaiheessa hyödyllisiä menettelyjä ja saaneet yliopiston sisälläpositiivista palautetta.

■ CAF-mallilla toteutetut osastojen itsearvioinnit kokoavat systemaattisestiyhteen palaute- ja arviointitietoa, ja menettely mahdollistaa tiedonhyödyntämisen toiminnan kehittämisessä.

■ Useita eri ryhmille kohdennettuja foorumeita (johtamisfoorumi, osasto-foorumi sekä laatuhankkeen aikana toimineet asiantuntijapaneeli jalaatuplenumit), jotka tuovat mahdollisuuksia saada tietoa ja vaikuttaa.

■ Opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan tuki- ja hallintopalve-luiden yhteyteen perustettu Arjen tuki -palvelu on toimiva laadun-varmistusmenettely, joka auttaa osastojen henkilökuntaa erilaisissahallinnollisissa asioissa ja johtamisen prosessissa.

■ Työelämäpalautteen keräämiseen liittyvä Toive-hanke on hyvä esimerkkiopetussuunnitelmatyön tueksi kerättävän palautemenettelyn kehittämi-sestä.

■ Vahva henkilökohtaisen opetuksen, opintojen ohjauksen ja suunnittelunprosessi ja siihen liittyvät käytänteet.

■ Tieteellisen toiminnan arviointiin on luotu selvä prosessi, kuinka jatko-opintoihin kuuluvia opinnäytteitä arvioidaan ja millä prosessilla nehyväksytään.

■ Kehittynyt taiteellisen toiminnan laadunvarmistusjärjestelmä toimiityövälineenä myös perusopetuksen laadun varmistamisessa.

�� Kehittämissuositukset

■ Ydintoimintojen keskeisten prosessien kuvauksia tulisi edelleen kehittääja niiden käyttöä ja vaikuttavuutta arjen toiminnassa tulisi lisätä.

■ Laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvissä palautteenkeruumenettelyissätulisi olla yhtenäisemmät käytännöt palautteen dokumentoimiseen,läpikäymiseen, jatkotoimenpiteisiin ja palautteen vaikutuksista tiedotta-miseen.

■ Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä sisältääerilaisia ja eri-ikäisiä toimintamalleja ja -kulttuureja. Laadunvarmistus-järjestelmän kehittämisen näkökulmasta toimintamalleja koskevan tiedontehokkaampi välittäminen osastojen välillä olisi suositeltavaa.

■ Musiikkialan koulutukselle luonteenomaista henkilökohtaisen opetuk-sen palautejärjestelmää suositellaan kehitettäväksi.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus perustuu osin henkilökohtaisiinsuhteisiin. Järjestelmä voi olla sujuva ja toimiva arkikäytännöissä, muttamuutostilanteissa se on haavoittuva. Auditointiryhmä suosittelee tämännäkökulman huomioimista järjestelmää kehitettäessä.

■ Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan prosessien selventämistä kannat-taisi harkita esimerkiksi kokonaistyöaikakriteereitä täsmentämällä.

■ Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen liittyentoimintaympäristöä ja työelämäodotuksia tulisi edelleen kartoittaa,vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa tulisi systematisoida jayhteistyön toimivuuden ja vaikuttavuuden seuraamiseksi tulisi luodamittareita.

■ Henkilöstön työhyvinvointiin ja kehittämiseen liittyen erityisesti tunti-opettajien hyvinvointiin ja osallistamiseen tulisi kiinnittää huomiota.

■ Yliopiston johtamisessa tulisi selkeämmin huomioida vastuu tasa-arvokysymyksistä ja laadunvarmistusjärjestelmän tulisi sisältää tasa-arvonvastaisten tilanteiden tunnistamiskäytännöt.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon viestinnässä tulisi jatkossahuomioida paremmin yliopiston sisäisten ryhmien erilaiset tiedon-tarpeet.

■ Ulkoisten sidosryhmien tiedon tarpeet tulisi selvittää yliopiston toimin-taa ja toiminnan laatua koskevan viestinnän kehittämiseksi.

■ Koko yliopistoyhteisön sitoutuminen laatutyöhön on tärkeää. Tätä voisiedistää laatutyön kytkeytyminen kiinteästi oman työskentelyn kehittä-miseen sekä aktiivinen tiedottaminen laatujärjestelmän toiminnantuloksista.

��

�� Auditointiryhmän kokonaisarvio Sibelius

Akatemian laadunvarmistusjärjestelmästä

Edellä esitetyn perusteella auditointiryhmä toteaa, että Sibelius-Akatemianlaadunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston asetta-mat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävienlaadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää Korkeakoulu-jen arviointineuvostolle, että Sibelius-Akatemia läpäisee auditoinnin hyväk-sytysti.

�� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös

auditoinnin lopputuloksesta

Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 17.6.2010 auditointi-raporttiin perustuen, että Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmässä onoleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin. Laadunvarmistusjärjes-telmän kehittäminen edellyttää näin ollen korkeakoulun toimenpiteitä sekäuusinta-auditointia. Uusinta-auditointi kohdistuu seuraaviin Korkeakoulujenarviointineuvoston vuosille 2008–2011 laatiman auditointikäsikirjan mukai-siin auditointikohteisiin:■ Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä

vastuiden määrittely ja dokumentaatio, sisältäen erityisesti laadunvarmis-tusjärjestelmään liittyvän tiedon saatavuuden ruotsiksi ja englanniksi.

■ Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksen kattavuus javaikuttavuus palautejärjestelmän osalta.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus, jonka toimivuudesta ei olevielä selkeää näyttöä.Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi teh-

dään noin kahden vuoden kuluttua Korkeakoulujen arviointineuvoston pää-töksestä.

��

LIITE �:

Auditointivierailun ohjelma

MaanantaiMaanantaiMaanantaiMaanantaiMaanantai � �������� �������� �������� �������� �������

9.00–9.30 Auditointiryhmän oma kokous9.30–10.00 Laadunvarmistusjärjestelmän esittely10.00–11.00 Korkeakoulun johdon ja laadunvarmistusjärjestelmän koordinaattorin haastattelu11.15–12.15 Osastonjohtajien ja Akateemisen neuvoston edustajan haastattelu12.15–13.15 Lounas13.15–14.15 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan haastattelu14.30–15.30 Opiskelijoiden haastattelu15.45–16.45 Tuki- ja palvelutoimintojen edustajien haastattelu17.00–18.30 Korkeakoulun sidosryhmien edustajien haastattelu18.30–20.30 Auditointiryhmän kokous

TiistaiTiistaiTiistaiTiistaiTiistai ���������������������������������������������

8.45–9.15 Auditointiryhmän kokous9.30–10.45 Osastokohtaiset haastattelut:

Orkesterisoitinten osastoPianomusiikin osastoLaulumusiikin osasto

11.00 – 12.15 Osastokohtaiset haastattelutRyhmä 1: Kuopion osasto, Kirkkomusiikin osastoRyhmä 2: DocMus-yksikkö

12.30–13.30 Lounas13.30–14.45 Osastokohtaiset haastattelut:

Jazzmusiikin osastoKansanmusiikin osasto

15.00–16.15 Osastokohtaiset haastattelut/ Kansainvälisten opiskelijoiden haastatteluRyhmä 1: Musiikkikasvatuksen osastoRyhmä 2: Kansainvälisten opiskelijoiden haastattelu

18.00–20.00 Auditointiryhmän kokous

KeskiviikkoKeskiviikkoKeskiviikkoKeskiviikkoKeskiviikko ���������������������������������������������

8.00–9.00 Osastokohtaiset haastattelut:Musiikkiteknologian osastoSävellyksen ja musiikinteorian osasto

9.15–10.15 Tuntiopettajien haastattelu10.30–11.00 Johdon haastattelu11.00–13.00 Lounas ja auditointiryhmän kokous13.00–13.30 Palautetilaisuus yliopiston johdolle

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

1. K

orke

akou

lun

laad

unva

rmist

us-

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änTa

voitt

eide

n, to

imin

toje

n, to

imijo

i-Ta

voitt

eet,

toim

inno

t, to

imija

tDo

kum

ento

inti

ja v

astu

unja

kojä

rjest

elm

än ta

voitt

eide

n,ta

voitt

eita

, toi

min

toja

, toi

mijo

itade

n ja

vas

tuid

en m

äärit

tely

jaja

vas

tuut

ova

t sel

keäs

ti ja

ovat

eri t

täin

hyv

in to

imivi

a ja

toim

into

jen,

toim

ijoid

en s

ekä

ja v

astu

ita e

i ole

mää

ritel

tydo

kum

ento

inti

on p

uutte

ellis

ta.

konk

reet

tises

ti m

äärit

elty

jäte

host

avat

laad

unva

rmist

usta

.va

stui

den

mää

ritte

ly ja

eikä

dok

umen

toitu

.Va

stuu

njak

o to

imii

ositt

ain.

ja d

okum

ento

ituja

. Vas

tuun

-do

kum

enta

atio

jako

on

toim

iva.

2. K

orke

akou

lun

peru

stoi

min

toje

nla

adun

varm

istuk

sen

katta

vuus

ja v

aiku

ttavu

us

2 a)

Tutk

into

tavo

ittei

nen

koul

utus

Kork

eako

ulun

per

usto

imin

noiss

aJä

rjest

elm

ä ka

ttaa

yksit

täisi

ä ko

r-Jä

rjest

elm

ä ka

ttaa

usei

ta k

or-

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

äei

ole

laad

unva

rmist

usta

.ke

akou

lun

peru

stoi

min

toja

.ke

akou

lun

peru

stoi

min

toja

.ka

ttaa

pääs

äänt

öise

sti k

aikk

i2

b) Tu

tkim

us/T

utki

mus

- ja

kork

eako

ulun

per

usto

imin

not.

kehi

tyst

yö, t

aite

ellin

en to

imin

taLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

Tied

on k

äyttö

on

satu

nnai

sta

ja/

Tiet

oa k

äyte

tään

kou

lutu

ksen

jatu

otta

maa

tiet

oa e

i hyö

dynn

etä

tai s

en k

eruu

on

itset

arko

ituk-

muu

n to

imin

nan

laad

unha

llinna

nTi

edon

hyö

dynt

ämin

en o

n sy

s-2

c) Y

htei

skun

nallin

enko

ulut

ukse

n ja

muu

n to

imin

nan

sellis

ta.

ja k

ehitt

ämise

n vä

linee

nä. S

uuri

tem

aatti

sta

ja ti

edon

tulo

ksek

-vu

orov

aiku

tus,

vaik

utta

vuus

laad

unha

llinna

n ja

keh

ittäm

isen

osa

kerä

ttävä

stä

pala

utte

esta

kaas

ta k

äytö

stä

koul

utuk

sen

jaja

alu

ekeh

ityst

yövä

linee

nä.

Laad

unva

rmist

us o

n sa

avut

etun

hyöd

ynne

tään

.m

uun

toim

inna

n ke

hittä

mise

ssä

laat

utas

on s

äilyt

täm

iseen

täht

äävä

ä.on

sel

keää

ja ja

tkuv

aa n

äyttö

ä.2

d) Tu

ki- j

a pa

lvelu

toim

inno

tLa

adun

varm

istuk

sen

men

et-

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

(mm

. kirj

asto

- ja

tieto

palve

lu,

telyt

apoj

en a

vulla

ei v

oida

tapo

jen

avul

la v

oida

an ty

ydyt

tä-

tava

t edi

stäv

ät to

imin

nan

kehi

t-Uu

sien

ideo

iden

syn

tym

istä

jaur

a- ja

rekr

ytoi

ntip

alve

lut

tunn

istaa

riitt

ämät

öntä

laat

ua.

väst

i tun

nist

aa ri

ittäm

ätön

laat

u.tä

mist

ä ja

muu

toks

en a

ikaa

nsaa

-ni

iden

tote

utta

mist

a tu

kevii

nse

kä k

ansa

invä

liset

pal

velu

t)m

ista.

Riit

täm

ättö

män

laad

unm

enet

telyt

apoi

hin

ja ra

kent

eisii

ntu

nnist

amin

en o

n te

hoka

sta.

on k

iinni

tetty

erit

yistä

huo

mio

ta.

2 e)

Hen

kilö

stön

rekr

ytoi

nti

Toim

inta

kultt

uuri

tuke

e in

no-

ja k

ehitt

ämin

enva

tiivis

uutta

. Riit

täm

ätön

laat

utu

nnist

etaa

n te

hokk

aast

i.

LII

TE

�:

Au

dit

oin

nis

sa k

äy

tett

äv

ät

kri

tee

rit

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

3. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

ta e

i ole

kyt

ketty

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än y

h-Jä

rjest

elm

ä on

kyt

ketty

kor

keak

ou-

Laad

unva

rmist

us o

n lu

onte

vaky

tkey

tym

inen

joht

amise

en ja

joht

amise

en ja

toim

inna

nohj

auk-

teyd

et to

imin

nano

hjau

ksee

n, tu

-lu

n to

imin

taan

ja to

imin

nano

hjau

k-os

a ko

rkea

koul

un to

imin

taa

jato

imin

nano

hjau

ksee

nse

enlo

sten

seu

rant

aan

ja k

ehitt

ämi-

seen

. Laa

dunv

arm

istus

järje

stel

män

toim

inna

nohj

aust

a. Ko

rkea

koul

unse

en o

vat p

uutte

ellis

et.

tuot

tam

aa ti

etoa

hyö

dynn

etää

n ke

-jo

hto

on s

itout

unut

järje

stel

mää

n.hi

ttäm

isess

ä. Y

htey

ksist

ä to

imin

-Ti

edon

sys

tem

aatti

sest

a hy

ö-na

n oh

jauk

seen

, tul

oste

n se

uran

-dy

ntäm

isest

ä ko

rkea

koul

un to

i-ta

an ja

keh

ittäm

iseen

on

näyt

töä.

min

nano

hjau

kses

sa, t

ulos

ten

seur

anna

ssa

ja k

ehitt

ämise

ssä

on s

elke

ää ja

jatk

uvaa

näy

ttöä.

4. K

orke

akou

lun

henk

ilöku

nnan

,Ko

rkea

koul

un h

enki

löku

nta,

opis-

Joki

n se

uraa

vista

toim

ijary

hmist

äEd

ellä

mai

nitu

t hen

kilö

stör

yhm

ätEr

i hen

kilö

stör

yhm

ät o

vat k

äytä

n-op

iskel

ijoid

en ja

ulk

oist

en s

i-ke

lijat j

a ul

koise

t sid

osry

hmät

ei-

on la

adun

varm

istus

toim

inna

n ul

-ja

opi

skel

ijat o

vat j

ärje

stel

mäs

sänö

ssä

eritt

äin

sitou

tune

ita ja

akt

ii-do

sryh

mie

n os

allis

tum

inen

laa-

vät o

sallis

tu la

adun

varm

istuk

seen

.ko

puol

ella

:ak

tiivis

esti

muk

ana.

Myö

s ul

koi-

visia

laad

unva

rmist

usto

imin

nass

a.du

nvar

mist

ukse

en- o

pisk

elija

tsil

la s

idos

ryhm

illä o

n ro

oli l

aadu

n-Li

säks

i ulk

oise

t sid

osry

hmät

on

- ope

ttaja

tdu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

än to

imin

-m

iele

kkää

llä ta

voin

ote

ttu m

u-- t

ukip

alve

luje

n ed

usta

jat

nass

a.ka

an a

rvio

inni

n to

imijo

iksi.

- tut

kija

t- h

allin

to- j

ohto

- ulk

oise

t sid

osry

hmät

5. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

äntu

otta

man

tied

on ta

rkoi

tuks

en-

muk

aisu

us ja

saa

tavu

us

5 a)

kor

keak

oulu

n sis

ällä

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ässä

Tiet

oa tu

otet

aan

vailla

suu

nni-

Järje

stel

mä

tuot

taa

rele

vant

tiaKo

rkea

koul

ulla

on

syst

emaa

ttisia

ei o

le h

uom

ioitu

kor

keak

oulu

n er

ite

lmal

lisuu

tta ja

sitä

väl

itetä

äntie

toa

kork

eako

ulun

toim

ijoille

men

ette

lytap

oja

eri

henk

ilös t

ö-he

nkilö

stör

yhm

iä ja

opi

skel

ijoita

,sa

tunn

aise

sti.

Eri t

oim

ijoid

en ti

e-ja

järje

stel

män

tuot

tam

atry

hmille

suu

nnat

un ti

edon

tuot

-ei

kä ti

etoa

väl

itetä

kor

keak

oulu

ndo

ntar

peita

kor

keak

oulu

n sis

ällä

kesk

eise

t tul

okse

t ova

t eri

tam

iseen

ja a

nalys

oint

iin. K

orke

a-sis

ällä

.ei

ole

riitt

äväs

ti ot

ettu

huo

mio

on.

henk

ilöst

öryh

mie

n ja

opi

s-ko

ulun

laad

unva

rmist

usta

kos

ke-

kelijo

iden

saa

tavil

la.

va s

isäin

en v

iest

intä

on

aktii

vista

.

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

5 b)

kor

keak

oulu

n ul

koist

enLa

adun

varm

istus

järje

stel

mäs

sä e

iUl

koist

en s

idos

ryhm

ien

näkö

kulm

iaUl

koise

t sid

osry

hmät

on

mää

ritel

tyKo

rkea

koul

un la

adun

varm

istus

tasid

osry

hmie

n nä

köku

lmist

aol

e hu

omio

itu k

orke

akou

lun

ulko

isten

ei o

le ri

ittäv

ästi

otet

tu h

uom

ioon

ja n

iiden

tied

onta

rpee

t on

otet

tuko

skev

a ul

koin

en v

iest

intä

on

ak-

sidos

ryhm

ien

näkö

kulm

ia, e

ikä

tie-

laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än s

uun-

selvä

sti h

uom

ioon

. Laa

dunv

arm

is-tii

vista

ja ti

etoa

väl

itetä

än s

uunn

a-to

a v

älite

tä u

lkoi

sille

sid

osry

hmille

.ni

ttelu

ssa

ja ja

tkuv

assa

keh

ittäm

i-tu

sjärje

stel

män

toim

inta

ja k

es-

tust

i ja

tark

oitu

ksen

muk

aise

sti

mise

ssä.

Tie

don

välit

täm

inen

ul-

keise

t tul

okse

t ova

t tär

keim

pien

ulko

isille

sid

osry

hmille

.ul

koisi

lle s

idos

ryhm

ille o

n sa

tun-

yhte

istyö

kum

ppan

eide

n ja

sid

os-

naist

a.ry

hmie

n sa

atav

illa.

6. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

ulla

ei o

le k

äsity

stä

Kork

eako

ulul

la o

n he

ikko

kok

o-Ko

rkea

koul

u se

uraa

laad

unva

rmis-

Kork

eako

ulu

seur

aa, a

rvio

i ja

kehi

t-to

imin

nan

seur

anta

, arv

ioin

ti ja

laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änna

iskäs

itys

laad

unva

rmist

us-

tusjä

rjest

elm

än to

imin

taa

ja s

entä

ä sy

stem

aatti

sest

i laa

dunv

arm

istus

-ja

tkuv

a ke

hittä

min

ento

imin

nast

a, e

ikä

sitä

seur

ata

järje

stel

män

toim

inna

sta.

Sen

kehi

ttäm

inen

on

suun

nite

lmal

lis-

järje

stel

män

toim

inta

a ja

on

laaj

alti

tai

kehi

tetä

.to

imin

taa

ei ju

urik

aan

seur

ata,

ta ja

dok

umen

toitu

a.tie

toin

en s

en to

imin

nan

erila

isist

aei

kä k

ehitt

ämise

ssä

ole

suun

ni-

vaik

utuk

sista

ja s

eura

uksis

ta.

telm

allis

uutta

.

7. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

un to

imin

toih

in s

isälty

yOs

aan

kork

eako

ulun

toim

inno

ista

Laad

unva

rmist

us k

atta

a su

uren

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ä ka

t-ko

kona

isuus

vain

yks

ittäi

siä ja

toisi

staa

n er

illisiä

sisäl

tyy

laad

unva

rmist

ukse

n m

e- o

san

kork

eako

ulun

toim

inno

ista.

taa

kaik

ki k

o rke

akou

lun

toim

inno

t.la

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-ne

ttelyt

apoj

a.ta

poja

.La

adun

varm

istus

järje

stel

män

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

vaik

utta

vuud

esta

toim

inna

n ke

-va

ikut

tavu

udes

ta to

imin

nan

ke-

vaik

utta

vuud

esta

toim

inna

n ke

-hi

ttäm

iseen

on

selk

eää

näyt

töä.

täm

iseen

on

syst

emaa

ttist

a ja

hittä

mise

en o

n vä

hän

näyt

töjä

.ja

tkuv

aa n

äyttö

ä.La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-ta

vat m

uodo

stav

at m

elko

hyv

inLa

adun

varm

istuk

sen

men

ette

lytav

atta

vat e

ivät m

uodo

sta

toim

ivaa

jato

imiva

n jä

rjest

elm

ärak

ente

en.

muo

dost

avat

dyn

aam

isen

koko

nai-

yhte

näist

ä jä

rjest

elm

ää.

suud

en.

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiSibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

TekijätTapio Varmola, Päivi Granö, Ulla Hyvönen, Timo Klemettinen, Urve Lippus, Timo Salo, Johanna Mattila, Hannele Seppälä

TiivistelmäKorkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoit-teena oli:■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut,■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun

toiminnan laatua, ja■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä

toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviinkehittämistoimenpiteisiin.Auditointi perustui Sibelius-Akatemian (SibA) ennalta toimittamaan auditointiaineistoon ja Helsingissä 19.–

21.4.2010 toteutettuun auditointivierailuun.Auditointiryhmä toteaa, että Sibelius-Akatemian toimintakäsikirja, Sibelius-Akatemian orkestrointi, on onnistu-

neesti laadittu laatudokumentti, joka kuvaa informatiivisesti ja kattavasti laadunvarmistusjärjestelmän nykytilaa. Opis-kelijavalintaprosessi on keskeinen ja pitkälle kehitetty tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusmenettely.Menettelyn toimivuutta arvioidaan ja sitä kehitetään säännöllisesti. Jatko-opintojen ohjaus on resursoitu Sibelius-Akatemiassa hyvin, ja riittävä määrä ohjaajia mahdollistaa jatkuvan arvioinnin ja palautteenannon. Täydennyskoulu-tuskeskuksen yhteistyö työelämän sidosryhmien kanssa on esimerkki hyvin toimivasta yhteiskunnallisesta vuoro-vaikutuksesta. Henkilöstön kehittämiseen liittyvä keskeinen laadunvarmistusmenettely on toimiva henkilöstökoulu-tusjärjestelmä. Johtamisen laatutavoitteet on selkeästi määritellyt ja Sibelius-Akatemian johto on sitoutunut niihin.Laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy yliopiston johtamiseen ja toiminnanohjaukseen keskeisimmin sisäisen tulos-sopimusprosessin kautta ja siitä on näyttöä usean vuoden ajalta. Pääosa laadunvarmistusjärjestelmän ja osastojen laa-tutyön tuottamasta materiaalista on olemassa helposti kaikkien sisäisten ryhmien saatavilla intranetissä, Sonetissa. Si-belius-Akatemia on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurantaan, arviointiin ja jatkuvaan kehittä-miseen. Järjestelmän kehittämiseen liittyvät vastuut on määritelty.

Auditointiryhmä esittää Sibelius-Akatemialle mm. seuraavia kehittämissuosituksia:■ Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus perustuu osin henkilökohtaisiin suhteisiin. Järjestelmä voi olla sujuva ja

toimiva arkikäytännöissä, mutta muutostilanteissa se on haavoittuva. Auditointiryhmä suosittelee tämän näkökul-man huomioimista järjestelmää kehitettäessä.

■ Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä sisältää erilaisia ja eri-ikäisiä toimintamalleja ja -kulttuureja. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen näkökulmasta toimintamalleja koskevan tiedon tehok-kaampi välittäminen osastojen välillä olisi suositeltavaa.

■ Musiikkialan koulutukselle luonteenomaista henkilökohtaisen opetuksen palautejärjestelmää suositellaan kehi-tettäväksi.

■ Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen liittyen toimintaympäristöä ja työelämäodotuksia tulisiedelleen kartoittaa, vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa tulisi systematisoida ja yhteistyön toimivuudenja vaikuttavuuden seuraamiseksi tulisi luoda mittareita.

■ Henkilöstön työhyvinvointiin ja kehittämiseen liittyen erityisesti tuntiopettajien hyvinvointiin ja osallistamiseentulisi kiinnittää huomiota.

■ Ulkoisten sidosryhmien tiedon tarpeet tulisi selvittää yliopiston toimintaa ja toiminnan laatua koskevan viestin-nän kehittämiseksi.

■ Koko yliopistoyhteisön sitoutuminen laatutyöhön on tärkeää. Tätä voisi edistää laatutyön kytkeytyminen kiinte-ästi oman työskentelyn kehittämiseen sekä aktiivinen tiedottaminen laatujärjestelmän toiminnan tuloksista.

AvainsanatArviointi, auditointi, laadunvarmistus, laatu, korkeakoulut, yliopisto

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationSibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi(Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Sibelius-Akademin)

FörfattareTapio Varmola, Päivi Granö, Ulla Hyvönen, Timo Klemettinen, Urve Lippus, Timo Salo, Johanna Mattila, Hannele Seppälä

AbstraktMålet för den auditering av Sibelius-Akademins kvalitetssäkringssystem som utfördes av Rådet för utvärdering avhögskolorna var att:■ klarlägga vilka kvalitetsmål högskolan har ställt för sin verksamhet,■ bedöma genom vilka processer och metoder högskolan upprätthåller och utvecklar kvaliteten på utbildningen

och den övriga verksamheten, och■ bedöma om kvalitetssäkringen vid högskolan fungerar på avsett sätt, om dess kvalitetssäkringssystem frambring-

ar ändamålsenlig information med tanke på utvecklingen av verksamheten och huruvida systemet ger upphovtill effektiva, kvalitetshöjande utvecklingsåtgärder.Auditeringen grundade sig på det auditeringsmaterial som Sibelius-Akademin lämnat in på förhand och på ett

auditeringsbesök 19–21.4.2010.Auditeringsgruppen konstaterar att manualen för Sibelius-Akademins verksamhet, Sibelius-Akatemian orkestro-

inti (Orkestreringen av Sibelius-Akademin), är ett lyckat kvalitetsdokument som informativt och omfattande be-skriver nuläget inom kvalitetssäkringssystemet. Processen för antagningen av studerande är ett centralt och högtutvecklat förfarande för kvalitetssäkring av examensinriktad utbildning. Förfarandets sätt att fungera utvärderas ochutvecklas regelbundet. Handledningen för fortsatta studier har tilldelats tillräckliga resurser vid Sibelius-Akademin,och ett tillräckligt antal handledare möjliggör kontinuerlig utvärdering och respons. Fortbildningscentralens sam-arbete med intressentgrupper i arbetslivet är ett exempel på en välfungerande växelverkan med samhället. Det cen-trala kvalitetssäkringsförfarandet i anslutning till personalutveckling är ett fungerande personalutbildningssystem.Kvalitetsmålen för ledningen är klart definierade och Sibelius-Akademins ledning har förbundit sig vid dem. Kvali-tetssäkringssystemet hör samman med ledningen och verksamhetsstyrningen vid universitetet främst genom deninterna resultatavtalsprocessen och för detta finns bevis från ett flertal år tillbaka. Största delen av det material somproducerats i kvalitetssäkringsystemet och kvalitetsarbetet vid avdelningarna finns lättillgängligt för alla interna grup-per på intranätet Sonetti. Sibelius-Akademin har förbundit sig att följa upp, utvärdera och fortgående utveckla kva-litetssäkringssystemet. Ansvarsförhållandena i anslutning till utvecklandet av systemet har definierats.

Auditeringsgruppen framlägger bl.a. följande utvecklingsrekommendationer för Sibelius-Akademin:■ Kvalitetssäkringssystemets sätt att fungera baserar sig delvis på personliga relationer. Systemet kan vara flexibelt

och fungerande i vardagsrutiner, men i förändringssituationer är det sårbart. Auditeringsgruppen rekommende-rar att denna aspekt beaktas när systemet utvecklas.

■ Kvalitetssäkringssystemet för examensinriktad utbildning innehåller flera olika gamla verksamhetsmodeller och-kulturer. Med tanke på utvecklandet av kvalitetssäkringssystemet rekommenderas att informationen omverksamhetsmodellerna förmedlas effektivare mellan avdelningarna.

■ Det rekommenderas att responssystemet för den individuella undervisning som är kännetecknande för utbild-ning i musikbranschen utvecklas.

■ I anslutning till samhällelig växelverkan och genomslagskraft bör omvärlden och förväntningarna i arbetslivetytterligare kartläggas, dialogen med de centrala intressentgrupperna systematiseras och mätare skapas för upp-följning av hur samarbetet fungerar och vilken genomslagskraft det har.

■ När det gäller personalens arbetshälsa och utveckling bör i synnerhet timlärarnas välbefinnande och delaktighetuppmärksammas.

■ Externa intressentgruppers behov av information bör klarläggas för att kommunikationen kring universitetetsverksamhet och kvaliteten på verksamheten ska utvecklas.

■ Det är viktigt att hela universitetssamfundet förbinder sig vid kvalitetsarbetet. Detta kan främjas genom attkvalitetsarbetet kopplas nära samman med utvecklandet av det egna arbetet samt genom ett aktivt informerandeom resultaten av kvalitetssystemets verksamhet.

NyckelordAuditering, högskolor, kvalitet, kvalitetssäkring, universitet, utvärdering

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationSibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi(Audit of the Sibelius Academy quality assurance system)

AuthorsTapio Varmola, Päivi Granö, Ulla Hyvönen, Timo Klemettinen, Urve Lippus, Timo Salo, Johanna Mattila, Hannele Seppälä

AbstractThe purpose of the audit of the Sibelius Academy quality assurance system was to:■ find out what quality targets the Academy had set for itself,■ assess what kind of processes and procedures the Academy uses to assure and enhance the quality of its educa-

tion and other operations, and■ evaluate whether quality assurance in the Academy works in the intended way, whether the quality assurance

system produces appropriate information for the development of operations, and whether it leads to effective,quality-enhancing development measures.The audit was based on material provided by Sibelius Academy in advance and on a audit visit to Helsinki on

19–21 April 2010.The audit team notes that the operational manual “Orchestration of Sibelius Academy” is a successful quality

assurance document which describes the present state of the quality assurance system informatively and compre-hensively. The student admission process is a pivotal and advanced procedure in the quality assurance of degreeeducation. The fitness for purpose of the procedure is reviewed and developed regularly. In postgraduate education,sufficient resources have been allocated to supervision and there are a sufficient number of supervisors, which al-lows continual assessment and feedback. The cooperation Sibelius Academy Continuing Education pursues withinterest groups is en example of well working societal interaction. The key procedure for assuring quality in hu-man resources development is effective staff development training. The quality targets for management are clearlydetermined and the Academy leadership are committed to them. The internal performance agreement process isthe foremost link from the quality assurance system to the university leadership and operational management andthere is evidence of this from a period of several years. For the main part, the material produced by the qualityassurance system and the departmental quality work are easily available to all internal groups on the intranet Son-net. Sibelius Academy is committed to monitoring, evaluating and constantly developing of the quality assurancesystem. The responsibilities in the development of the system have been defined.

The audit team has the following recommendations for further development:■ The effectiveness of the quality assurance system is partly based on personal relations. The system may run

smoothly and appropriately in day-to-day practice but it is vulnerable in situations of change. The audit teamrecommends that this aspect be taken into account in the development of the system.

■ The quality assurance system in degree education comprises procedures and cultures of different kinds and ofdifferent ages. With regard to the development of the quality assurance system, more effective dissemination ofinformation about the procedures between departments would be advisable.

■ It is recommended that the system of feedback in personal instruction, which is characteristic of music educa-tion, be developed.

■ Relating to societal interaction and impact, the operating environment and the expectations of the world ofwork should be surveyed more widely, discourse with the key interest groups should be systematised, andmeasures should be created for monitoring the functioning and effectiveness of the cooperation.

■ Relating to staff development and the personnel’s well-being and satisfaction at work, attention should especial-ly be paid to the well-being and inclusion of hourly paid teachers.

■ The information needs of external interest groups should be reviewed with a view to improving communica-tions about the operations of the university and their quality.

■ It is important that the whole university community is committed to quality assurance. It might be helpful tolink quality assurance closely to the development of one’s own work and to actively inform the universitycommunity about the results obtained by means of the quality assurance system.

KeywordsEvaluation, audit, quality assurance, quality, higher education institution, university

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi

1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An

Evaluation of the University of Turku4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic,

Finland5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central

Ostrobothnia Polytechnic6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–20037:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–20038:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher

Education in Finnish Universities10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–200312:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–200313:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 200014:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation

Report15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small

regional university17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work.

Tampere Polytechnic18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in

Slavonic and Baltic Studies19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi.

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South Carelia

Polytechnic1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maanpuolustuskorkeakoulun

arviointi3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-

issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-

ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 20019:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen

ohjauksen arviointi korkeakouluissa14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and

Polytechnics15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic

Polytechnic1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojen maisteri-

ohjelmien arviointi4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen

opettajankoulutuksen arviointi5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymenlaak-

son, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut

6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto.Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti

7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.& Woodman, J.:Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland

8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinenkorkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi

9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen

aluekehitystehtävän toteutukseen12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–200313:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and

Rovaniemi Polytechnics15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.

& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin jaKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen

opiskelijavalintojen arviointi18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the

Degree Programmes in the University of Helsinki1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–20063:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–20066:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. &

Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkea-koulutuksen arviointi

7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third

Role of Eastern Finland universities12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut

aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–200413:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of

Economics. An EQUIS re-accreditation14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of

the third role of the University of Turku17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkea-

koulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –

Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenskayrkeshögskola 2003

3:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen

laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T., Tulva,

T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujensosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävädialogi. Helian laatutyön auditointi

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–20038:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammatti-

korkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003

toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä

10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmätvuosina 1996–2003

11:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of thePostgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report

1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2005–20064:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–20075:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–20071:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.:

PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2006 Kekäle, T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

auditointi4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–20075:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkea-

koulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–20098:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–20099:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston,

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuudenbenchmarking-arviointi

10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa11:2006 Levänen, K., Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi12:2006 Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen, T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti13:2006 Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius, V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.:

Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–200714:2006 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans

kvalitetssäkringssystem15:2006 Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen, V. & Isoaho, K.: Audit of the quality

assurance system of Seinäjoki Polytechnic16:2006 Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.17:2006 Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta1:2007 Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo, T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi2:2007 Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri, T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2007 Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska handels-

högskolans kvalitetssäkringssystem4:2007 Jokinen, T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.: Tampereen teknillisen yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2007 Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi6:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 – Auditering

av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 –Audits of the quality assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007–2009

7:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–20118:2007 Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality

Enhancement in University Lifelong Learning9:2007 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–201110:2007 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008–201111:2007 Toikka, M., Aarrevaara, T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2008 Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen, T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.: Teknillisen

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi2:2008 Vuorio, E., Huttula, T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E., Yanar, A.,

Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2008 Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta, T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaalialan

koulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialankoulutuksen seuranta-arviointi

4:2008 Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A., Taskila, V.-M., Tuominen, T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessäkehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta

5:2008 Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä –Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti

6:2008 Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-järjestelmän uusinta-auditointi

7:2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–20098:2008 Hintsanen, V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2008 Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M., Virtanen, T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.: Tampereen

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi10:2008 Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A., Vaisto, L., Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit

of the quality assurance system of Helsinki School of Economics11:2008 Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.: Turun yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2009 Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H., Virtanen, I., Holm, K. & Mustonen,

K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi2:2009 Saarela, M., Jaatinen, P., Juntunen, K., Kauppi, A., Otala, L., Taskila, V.-M., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammatti-

korkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–20093:2009 Hiltunen, K. (ed.): Centres of Excellence in Finnish University Education 2010–20124:2009 Harmaakorpi, V., Furu, P., Takala, M., Tenhunen, M.-L., Westersund, C. & Holm, K.: Turun kauppakorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2009 Pirttilä, A., Keränen, P., Pirnes, H., Tiilikka, A.-M., Virtanen, A. & Seppälä, H.: Tampereen ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2009 Malinen, H., Hallikainen, J., Karttunen, P., Majander, M., Pudas, M. & Mustonen, K.: Satakunnan ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2009 Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjolainen, S., Wahlgrén, A., Kajaste, M. & Moitus, S.: Lappeenrannan

teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi8:2009 Urponen, H., Kinnunen, J., Levä, K., Nieminen, R., Raij, K., Seppälä, M. & Hiltunen, K.: Jyväskylän yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2009 Papp, I., Lindesjöö, E., Töytäri, R. & Seppälä, H.: Re-audit of the Quality Assurance System of the Seinäjoki

University of Applied Sciences10:2009 Kantola, I., Keto, U. & Nykänen, M: Avaimia arvioinnin tehokkaampaan hyödyntämiseen – Turun ja Mikkelin

ammattikorkeakoulujen benchmarking11:2009 Heikkilä, J., Lappalainen, M., Mulari, O. & Kajaste, M: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-

järjestelmän uusinta-auditointi12:2009 Hulkko, P., Virtanen, A., Lampelo, S., Teckenberg, T., Vieltojärvi, M., Saarilammi, M.-L. & Mustonen, K.: Diakonia-

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi13:2009 Hiltunen, A.-M, Uusitalo, E., Hietanen, O., Hyyryläinen, T., Kettunen, S. & Söderlund, S.: Dynaaminen laatu-

näkemys – kolmen yliopistoverkoston kehittävä vertaisarviointi14:2009 Moitus, S.: Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta 2005–200815:2009 Järvinen, M.-R., Granö, P., Huhtamo, E., Kettunen, A., Laaksonen, E., Holm, K. & Holopainen, H.: Taideteollisen

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi16:2009 Andersson, Ö., Cornér, S., Heikkilä, J., Huldin, H.,Lejonqvist, G.-B. & Lundin, K.: Auditering av kvalitets-

säkringssystemet vid Högskolan på Åland17:2009 Antikainen, E.-L., Eskelinen, H., Mäki, M., Nykänen, M., Taskila, V.-M. & Mustonen, K.: Rovaniemen ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi18:2009 Aarrevaara, T., Toikka, M., Apajalahti, H., Huttula, T., Mäkilä, M., Kajaste, M. & Saarilammi, M.-L: Lapin

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2010 Auvinen, P., Kauppi, A., Kotila, H., Loikkanen, A., Markus, A., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2010–20122:2010 Hintsanen, V., Luukka, M.-R.,Lounasmeri, T., Majander, M., Renvall, J., Holopainen, H. & Hiltunen, K.: Turun

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2010 External Review of Finnish Higher Education Evaluation Council. Self-evaluation report4:2010 Lundqvist, R., Löfström, E., Hokkanen, A., Lindesjöö, E., Westermarck, C.-M., Raaheim, A. & Lundin, K.:

Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Åbo Akademi5:2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus toimikaudelta 2008–20096:2010 Okko, P., Pirttilä, A., Ansala, L., Immonen, H., Uusitalo, T. & Saarilammi, M.-L.: Oulun yliopiston laadunvarmistus-

järjestelmän auditointi7:2010 Virtanen, T., Ahonen, H., Ahonen, H., Koski, P., Lähteenmäki, J. & Mustonen, K.: Teatterikorkeakoulun laadun-

varmistusjärjestelmän auditointi8:2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2010–20139:2010 Rådet för utvärdering av högskolorna: Verksamhetsplan 2010–201310:2010 Finnish Higher Education Evaluation Council: Plan of action 2010–201311:2010 Karppanen, E., Kiiskinen, N., Urponen, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K. & Mattila, J.: Teknillisen korkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi