1

Metsähallituksen lehti kalastajille

2016

Yksi pilkki

ilmainen

Some:

Kam

era seuraaK

atin kalastusta

Tamm

ukka sai yläm

itan

Mikä kum

ma

silakkalitka?

2

Sisältö

Sisältö1620 12

24

4

Pääkirjoitus

5

Kaupallinen kalastaja

6

Kalareissuista tuli julkisia

Oululainen K

ati Jurkko tekee kalaretkistään aina videon Youtubeen. M

oni muu jakaa

retkensä sosiaalisessa mediassa.

11

Tuikki-gallup:

Mikä on silakkalitka?

12 UU

TISET

Toisen pilkki- tai onkivavan käyttö on jo m

aksullista. Kalastajat

oppivat merkitsem

ään verkkonsa. K

alastusrajoitukset näkyvät nyt kartalla.

16

Näm

ä perhot Veli Autti

ottaisi autiolle saarelle

18

Pyyntimitat m

uuttuivat

20

Laki määritteli tam

mukan

24

Nuottaajat palasivat

Peräm

erelle

29 KA

LASTU

SLUVAT

K

alastonhoitomaksu

M

etsähallituksen

kalastusluvat

32

Vapakalastuskohteet

34

Metsähallituksen

kalastushenkilöstö

3

Poiminta

Taimenen

kolme m

ittaaKalastaja,

nyt on

aika perehtyä

maantieteeseen,

biologiaan ja

la-kiin. M

uuten reppuun päätyy hel-posti laiton taim

en. Tässä nume-

rossa kerrom

me

niin sanotusta

purotaimenesta,

jota saa

pyytää koko m

aassa ja jonka ylämitta on 45

senttiä. Lue juttu sivulta 20! Kes-

kiaukeamalla

kertaamm

e leveys-

piirin, jonka pohjoispuolella luon-nontaim

enen alamitta on 50 sent-

tiä ja eteläpuolella 60 senttiä sekä leveyspiiriin,

jonka eteläpuolella

kala on rauhoitettu. Istutetun eli kalan, jolta rasvaevä on leikattu pois, alam

itta on kaikkialla 50 sent-tiä. Joillakin m

erialueilla taimen jo rauhoitettiin ja m

uilla se rauhoite-taan 2019.

Nyt on siis kerrattava, m

issä kalastat, minkälaisen taim

enen saat ja m

inkälainen vesistö on, ennen kuin voit ottaa taimenta saaliiksi.

Mietit varm

aankin kuvan taimenta, saisiko sitä puraista niskasta?

Kuva ei ole Suom

esta. Sen olisi oppaan mukaan saanut ottaa.

Tuikin numero 2016 kertoo m

yös muista kalastuslain uudistuksis-

ta mielenkiintoisella tavalla.

Lukuelämystä!

Aku A

hlholmpäätoim

ittaja

Sisältö

PE

FC/02-31-151

Tuikki on Metsähallituksen

maksuton lehti kalastajille. Lehti

ilmestyy kerran vuodessa ja se on

luettavissa myös netissä Eräluvat.fi.

Tuikki jaetaan kalastajille, jotka ovat hankkineet kalastusluvan M

etsähallitukselta edellisvuonna.

Toimitus

Päätoimittaja: A

ku Ahlholm

Toimituskunta: M

ikko Malin,

Ahti Putaala, Päivi Lazarov,

Erkki Turtinen

Toimituksen yhteystiedot

Osoite: M

etsähallitus, PL 81, 90101 O

uluPuhelin: 0206 39 4000

Sähköpostiosoitteet: etunim

i.sukunimi@

metsa.fi

Internet: ww

w.eraluvat.fi

Muut kirjoittajat

Jukka Bisi, Tuomo Pirttim

aa, A

ntti J. Leinonen, Pirkko Koivu

Kannen kuva A

ntti J. Leinonen

Kuvat

Aku A

hlholm, A

ntti J. Leinonen, Tuom

o Pirttimaa, M

ikko R

autiainen, Juha Sarkkinen

Ulkoasu ja taitto

Siberia Oy

Kirjapaino

Painotalo PunaMusta O

y

Purossa ja lam

messa

enintään 45 cm

Pohjoisessa vähintään 50 cm

Rasvaevä-

leikattu vähintään 50 cm

Pohjois-Pohjanm

aa ja K

ainuu vähintään 60 cm

0 10

20 30

40 50

60 cm

0 10

20 30

40 50

60 cm

Lue uusista pyyntimitoista lisää

sivuilta 18–19.

4

Pääkirjoitus

Eräluvat.fi

Kalastuksesta on visioitu nousevaa toim

i-alaa. K

alaresurssimm

e kestävä mutta nykyis-

tä suunnitelmallisem

pi ja tavoitteellisempi

hyödyntäminen nostaisi suom

alaista eräta- loutta biotalouden osana.

Luonnonvesiähän meillä riittää, tiettäväs-

ti meillä on m

yös kohtuullisen runsaat kala-kannat lukuun ottam

atta luontaisesti lisään-tyviä lohikalalajeja. K

alastuksen harrastajia on paljon ja kalastusta arvostetaan.

Toim

ialan kehittäm

inen on

kuitenkin haastavaa. Suom

alaisen kalan tulisi päätyä kaupantiskille

kilpailukykyisenä tuotteena

niin kotimaassa kuin ulkom

ailla. Nyt se ei

pärjää hintakilpailussa norjalaisen kassilo-hen, purkitetun tonnikalan tai vaikkapa sar-diinituotteiden kanssa. K

otimaisen kalan

käyttö suhteessa tuontikalaan on ollut pi-kem

min laskeva kuin kasvava.

Suomalaisen kalatalouden toim

ijat ovat tunnistaneet ongelm

an ja erilaisia hankkeita ja ohjelm

ia on käynnissä. Myös kalastuslain

uudistuksen tavoitteena oli parantaa suo-m

alaisen kalastuksen toimintaedellytyksiä,

mutta lainm

uutoksen positiivinen vipuvarsi-vaikutus kestää.

Kalatalouden kenttäm

me on konfl

ikti-nen, ja siksipä yhteisen vision ja tavoitteiden asettam

inen tahtoo jäädä pyyntimittaa, sal-

littuja verkkomääriä, kalastusrajoituksia, ka-

lastonhoitomaksua ja vastaavia asioita kos-

kevien kiistojen varjoon.

Jokaiselle toimijalle on om

a roolinsa ja valtion vesien hallinnoijana olem

me M

etsä-hallituksessa visioineet om

aamm

e. Olem

me

edellytysten luoja niin vapaa-ajan kuin kau-pallisellekin kalastukselle. Em

me voi ryhtyä

kalastusmatkailuyrittäjäksi

mutta

voimm

e hoitaa kalakantoja, tuotteistaa valtion vesien kalastuskohteita niin, että esim

erkiksi pai-kallinen m

atkailutoiminta käyttäisi niitä ja

että asiakkaamm

e oppisivat puolestaan käyt-täm

ään paikallisia palveluja.M

etsähallitus vastaa jatkossa kalaston-hoitom

aksun kerääm

isestä. Tuloutam

me

kerätyt varat suoraan valtion kassaan käy-tettäväksi suom

alaisen kalatalouden kehit-täm

iseen. Käytäm

me om

assa lupamyynnis-

sämm

e ”lupa on sijoitus luontoon” -slogania, m

ikä sopii erinomaisesti m

yös kalastonhoi-tom

aksuun. Sijoitus palautuu takaisin oman

harrastuksen ja myös am

mattim

aisen toi-m

innan kehittämiseen.

Tavoitteenamm

e on luonnollisesti kehit-tää

markkinointia

ja m

aksupalvelua niin,

että saisimm

e nostettua kertymää ja kalata-

louden resursseja. Maksukertym

ä on jo pit-kään luisunut alaspäin. N

yt yhdellä maksul-

la saa kalastaa yhdellä vieheellä koko maassa.

Muutos on aina m

ahdollisuus.

Jukka Bisi

erätalouspäällikkö

Kehittyvä

kalastus

Kaupallisen

kalastajan sukellusvene

Aam

upakkanen puraisee Perämerellä,

kun kalastaja nostaa erikoista laitetta avannosta. A

ntti J. Leinosen kuva sisältää kaksi m

uutosta: Nuottaajat ovat palanneet Peräm

erelle, ja köysi vedetään jään alle kauko-ohjattavalla

robotilla. Kalastaja Lauri H

alosen nimike on m

yös m

uuttunut. Uuden kalastuslain takia hän on

kollegoineen kaupallinen kalastaja eikä enää am

mattikalastaja.

Talvinuottaajista voit lukea sivulta 24 alkaen.

Tuhat sanaa

6 Kaikki m

ukaan K

alaretkille otetaan nyt kaikki halukkaat m

ukaan Youtuben tai sosiaalisen m

edian kautta.

Somekalastusta

Tuikki Oulussa

Antti J. Leinonen,

teksti ja kuvat

7

kalalle

Somekalastusta

8

Somekalastusta

– Pyörii, sanoo Antti P

ylväs. K

ati Jurkko alkaa puhua kameralle esi-

tellen viehettään. Aurinko värjää taivaan

Pitkänmöljän nokalla, O

ulun Toppilansaa-ressa. Tekeillä on pariskunnan om

an You-tube-sarjan jakso K

atin kanssa kalassa. Täl-lä kertaa kala ei oikein nappaa, m

utta ei hätää, se ei ole pääasia.

– Tässä on vähän ajatuksena se, että mil-

lä konstilla me se kala sieltä vedestä saa-

daan. Tulosta ei mitata kalan koolla, vaan

sillä, saatiinko m

e se kala sieltä, oli se sitten vaikka pieni sintti, A

ntti Pylväs kertoo.

Lupa epäonnistuaErilaisten videoiden kuvaam

inen on arki-päiväistynyt. Siitä kertoo lukuisat nettiin

Tavallinen onki riittääA

ntin ja Katin videoissa on lupsakan koti-

kutoinen meininki, eikä hienoilla kalastus-

kohteilla, varusteilla tai suurilla saaliilla pröystäillä. Y

liampuvan m

enon ja meinin-

gin sijaan pariskunta halusi tehdä videoi-ta om

alla tyylillään. Katin m

ukaan ihmiset

kokevat kalastamisen liian hankalaksi.

– Se johtuu varmaan siitä, että kalas-

tus koetaan välineurheiluna, pitäisi läh-

teä lohivesille tai m

uuta sellaista. Haluan

näyttää

ihm

isille, että

ihan

tavallinen on

ki riittää, kun vain tietää, mistä kalas-

taa ja miten sitä on

kea siinä käytetään

. Jos

saan yhden

ihm

isen in

nostumaan

vaikka mökillä laiturin nokassa kalasta-

Kati Jurkko haluaa katsojat m

ukaan kalaretkilleen siksikin, koska m

eillä on sen verran kalaa vesissä, ettei sitä tarvitsisi tuoda N

orjasta.

Entisaikoina erä- ja kalajutut kulkivat suusta suuhun eräm

aassa. Nyt kasvoille heijastuu nuotion

loimun sijaan tietokoneen näyttö, kun yleisö katselee

lukemattom

ia Youtubeen ladattuja videoita. Myös

oululaispariskunta Kati Jurkko ja A

ntti Pylväs innostuivat tekem

ään kalastussarjaa omin ehdoin.

ladatut erävideot. Suurin osa on arkipäiväi-siä otoksia m

etsästys- ja kalastustilanteis-ta, m

utta on joukossa niitäkin, jotka ovat panostaneet enem

män.

Antille ja K

atille idea omasta sarjas-

ta syntyi pari vuotta sitten, kun Y

lellä työskentelevä pariskunta sai töissä ide-an yhteisistä kalastusvideoista. P

rojektia ei kuiten

kaan haluttu sotkea työeläm

än kan

ssa, vaikka alussa se kävikin mielessä.

– Kyllä m

e eka mietittiin

, tulisiko se Y

lellä johonkin

, mutta todettiin

, että ei. Paljon vapaam

min pystyy tekem

ään sel-laista, m

itä haluaa, eikä ole m

itään pai-neita sille tuotan

nolle, Kati kertoo.

– Eikä ole aikatauluja ja on lupa epäon

-n

istua, lisää Antti.

9

Somekalastusta

Katin ja A

ntin Youtube-kanavalle on

kertynyt melkein 40 000

katselukertaa. Tilaajia kanavalla on reilu

parisataa.

10

Näin pääset

mukaan toisten

kalastusretkillePeriscope-palvelun käyttäjät jakavat liveku-vaa eläm

ästään. Voit päästä seuraamaan tois-

ten kalastusta reaaliaikaisesti.Facebookissa kalastusvideot leviävät pit-

kälti satunn

aisesti, mutta n

iitä voi myös h

a-kea: Facebookissa videoita katsotaan 8 m

il-jardia kertaa päivässä.

Voit m

yös etsiä Youtube.comissa videoita

kalastusreissuilta. Etsi hyvä kanava, kirjau-

du ja tilaa. Saat aina tiedon

, milloin kan

aval-le tulee uutta katseltavaa:•

Katin kanssa kalassa: yleensä

ongintaretkiä.•

Finnsfishing: kypäräkam

era vie katsojan suoraan kalastajan perspektiiviin.

• Team

Kottarainen: editoim

attomia

haukikalastusvideoita, aitoa tunnelmaa.

• Eräluvat: videoita kalastuskohteista, toim

itettuja Kakkosnelonen-videoita.

Jos pidät perinteisesti lukemisesta, esim

er-kiksi

Kalam

ies.com/kalastus-blogit

tarjoaa kuvauksia, tunnelm

aa, mielipiteitä ja kalas-

tusvinkkejä.

Youtuben KalastusK

anava, K

alastus.com tai

Facebook.com/kalastus välittävät toim

itet-tuja ja editoituja kalastusvideoita.

SOM

EKA

LAST

USTA

misesta, n

iin olen saavuttanut sen, m

itä haluan

. Siitä laiturin

nokasta kun voi saada kalaa, Kati sanoo.

Uhka luonnolle?

Videoistaan parivaljakko on saanut m

onenlaista palau-tetta. Päällim

mäisenä K

atilla tulee mieleen m

erellä ka-lastam

aan tottunut porukka, jotka olivat videoiden in-noittam

ina lähteneet kokeilemaan kalastusta pienelle

metsälam

melle. H

änen mielestään yllättävintä palautet-

ta on ollut kuitenkin sellainen, jossa pienimuotoinen on-

kiminen onkin koettu uhaksi luonnolle ja kalakannoille.

– On m

enty niin kauas siitä perinteisestä luon

non hyödyntäm

isestä eikä edes ymm

ärretä sitä, että jos me

pyydystetään kolme h

aukea, niin ei ne takuulla siitä

järvestä tai joesta lopu, Kati toteaa.

Kunnioituksesta kotim

aiseen kalaanK

atin ja Antin Youtube-kanavalle on kertynyt m

elkein 40 000 katselukertaa. Tilaajia kanavalla on reilu parisa-taa. Se ei vielä aivan riitä, jotta m

ainostuloilla eläisi. – K

yllä pitäisi olla melko paljon katsojia, kym

men

iä, eh

kä satojatuhan

sia videota kohden, jotta pystyisi tie-

naam

aan. Jos tehtäisiin jollain kan

sainvälisellä kielel-lä, kuten vaikka kiin

aksi, niin voisi olla aivan erilailla

katsojia, Antti sanoo.

Videoiden tekem

inen tuo uuden näkökulm

an myös

omaan tekem

iseen. K

ati uskoo, että ne, jotka videoita tekevät, joutuvat m

yös pohtimaan valintojaan

. – M

inäkin olen joutunut m

iettimään

, miksi kalas-

tan juuri ongella en

kä verkoilla. Kun

nioitan

ko min

ä sitä luontoa? M

illä tavalla min

ä toimin täällä? Ja m

itä h

aluan kertoa siitä ihm

isille? Ajatush

an siitä, miksi

haluan jakaa tätä, on

, että koen onkim

isen tärkeäk-si ja h

aluaisin, että m

uutkin innostuisivat siitä, K

ati pohtii.

Lopulta syvältä pohjavesistä pulpahtaa pintaan Ka-

tin missio.

– Haluan

, että ihm

iset ryhtyisivät hyödyntämään

kotimaista järvikalaa. Silloin kun olin lapsi, kalastim

-m

e ja söimm

e kaikki särjetkin. Paistettiin pan

nulla ja syötiin

. Mutta sitten ryhdyttiin tuom

aan lohta Nor-

jasta ja kotimaisen kalan syönti on vähentynyt. M

eil-lä on kuiten

kin ihan tajuttom

asti kalaa vesissä, Kati

kertoo.

Somekalastusta

11

Uusi kalastuslaki

Silakkaa litkaam

aan – ilm

aiseksiU

usi kalastuslaki nosti pilkkimisen

ja onginnan oheen kolmannen

ilmaisen kalastusm

uodon: silakan litkaam

isen. Pyysimm

e kolmea

eri-ikäistä ihmistä arvaam

aan, m

itä termi tarkoittaa.

Pirkko Koivu, tekstit

Juha Sarkkinen, kuvat

Vuoden 2016 alusta silakan litkaam

inen kuuluu joka-m

iehenoikeuksiin eli se on maksuton yleiskalastusoi-

keus. Litka on koukkurivi, jota käytetään silakanpyyn-

tiin ilman syöttiä. Laite on hyvin yksinkertainen,

kertoo Kalatalouden K

eskusliiton toiminnanjohtaja

Markku M

yllylä. – Silakkalitkan voi ostaa kalastustarvikeliikkeestä,

mutta sellainen on helppo tehdä itsekin.

Pyyntilaite käsittää

siiman

ja pieniä

kirkkaita koukkuja noin 30 sentin päässä toisistaan. Esim

erkik-si 2,10-m

etriseen vapaan kiinnitetään 1,80–2 metriä

pitkä siima, jossa on 6–8 koukkua. A

limm

aksi kiinni-tetään lyijypaino ja sen yläpuolelle koukut tapsilla.

Silakoita voi onkia litkalla esimerkiksi silloilta,

rantapenkereiltä tai muualta, m

issä veden syvyys on riittävä eli noin 4–8 m

etriä. Sesonkia tässä lajissa ovat kevätkausi huhtikuulta kesäkuun alkuun sekä noin kuukausi syys-lokakuussa.

Silakkaa litkatessa paljaat pienet koukut lasketaan pohjaan silakkaparven lähelle ja aletaan nykiä ylös-päin.

– Jos paikalla on parvi, silakoita tarttuu aivan tol-kuttom

asti koukkuihin ja täytyy miettiä, kuinka pal-

jon silakkaa kerralla tarvitaan. En osaa sanoa, mikä

paljaissa koukuissa silakoita oikein houkuttelee, Myl-

lylä sanoo. H

än on itsekin litkannut silakkaa, keskellä Hel-

sinkiä. – O

len käynyt Lauttasaaren sillalla onkimassa lit-

kalla. Tämän lajin harrastajia on m

yös muun m

uassa Vaasan R

aippaluodossa ja Paraisten Airistolla.

Eräluvat.fiK

alastuslaki • 7 § • YleiskalastusoikeudetJokaisella on oikeus veloituksetta onkia ja pilkkiä sekä kalastaa silakkaa yhdellä vavalla siim

aan kiinnitetyillä pystysuunnassa liikuteltavilla koukuilla.

TU

IKK

IGA

LLUP

Mikä on silakkalitka?

”Litka, sehän on pohjoispohjalais-ta m

urresanastoa ja tarkoittaa äm-

päriä. K

un silakoita

pyydetään, ne laitetaan silakkalitkaan. M

uis-taakseni kuulin litka-sanan, kun keskustelim

me kavereiden kanssa

eri alueiden murreilm

aisuista. Silakoita söin viim

eksi eilen; opiskelijaruokalassa oli valkosi-pulisilakoita. Pidän kaikista ka-laruoista.”

”Se on pyyntilaite. Itse en ole sitä käyttänyt; täällä Peräm

eren ma-

talissa vesissä se ei toimi. Joki-

suulla on kyllä kareja, joiden vie-ressä

vesi syvenee

nopeasti ja

siellä silakka käy pyörähtämässä.

30–40 vuotta sitten jotkut käyt-tivät taim

enpyynnissä vähän sa-m

anlaista laitetta eli perholitkaa, siinä saattoi olla 40–50 koukkua.

Itse olen kalastanut harras-tuspohjalta kym

meniä vuosia ja

aika aktiivisesti

varsinkin nyt

kun olen eläkkeellä. Pyydän loh-ta, siikaa ja nahkiaisia m

erellä Iin edustalla.”

”Kuulostaa siltä, että se on pyy-

dystyskeino. Silakkalitka voisi olla verkko tai loukku, johon silakat ui-vat ja jäävät sam

alla tavalla kuin katiskaan. En osaa sanoa, olenko syönyt koskaan silakkaa, m

utta kalaa kyllä, useim

miten lohta.

Joskus voisi olla kiva kokeil-la kalastusta, jos tulee tilaisuus.”

Qiqi Yuan, 25, O

ulu

Heikki V

iinamäki,

68, Ii

Simo Sinisam

mal,

12, Oulu

12 Kalastusuutiset

Kalastonhoitom

aksu yhdisti entisen kalas-tuksenhoitom

aksun ja läänikohtaiset vie-hekalastusm

aksut vuoden alusta. Muutos

koskee yli 800 000 kalastajaa.K

alastonhoitomaksulla voi nyt viehe-

kalastaa yhdellä vavalla niillä vesialueil-la, joilla ennen sai kalastaa jollakin lää-nikohtaisella m

aksulla. Muita m

aksuja ei tarvitse

maksaa.

Alle

18-vuotiaiden tai

yli 65-vuotiaiden ei tarvitse näillä vesillä m

aksaa edes kalastonhoitomaksua.

Kalastonhoitom

aksun lisäksi

kalastaja tarvitsee vesialueen om

istajan luvan pyy-

Kalastonhoitom

aksu – yksi m

aksu koko maahan

Eräluvat.fiK

alastonhoitomaksun voi m

aksaa Eräluvat-verkkokaupassa, erälupien palvelunum

erossa 020 69 2424, useimm

issa Metsähallituksen

luontokeskuksissa sekä R-kioskeissa.

Lue lisää aiheesta sivulta 29!

dyskalastukseen, ravustukseen tai usealla vavalla kalastam

iseen. Lisäksi vesialueen om

istajan lupa

tarvitaan erikoiskohteil-

le, joissa

kalastusta on

rajoitettu. N

äitä ovat esim

erkiksi Metsähallituksen vapalu-

pa-alueet (entiset virkistyskalastuskohteet). M

yös vaelluskalapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoihin tarvitaan erillinen lupa.

Kalastonhoitom

aksun maksavat 18‒64-

vuotiaat kalastajat. Ainoastaan pilkkim

i-seen, ongintaan tai silakkalitkalla kalas-tukseen yhdellä vavalla eivät hekään tar-vitse kalastonhoitom

aksua. 

Mikäli m

aksat kalaston- hoitom

aksun palvelunumeron

020 69 2424 kautta saadulla laskulla, säilytä lasku ja m

aksukuitti!

Tältä kalastonhoitomaksutosite näyttää!

R-Kioskilta saatu tosite. R-K

ioskilla m

aksuun lisätään toimitusm

aksu.

Eräluvat-verkkokaupasta alkuvuonna saatu tosite

Metsähallituksen

virkistyskalastus- ja

vieheluvat ovat jatkossa vapalupia. Aikai-

semm

in erillisiä kalastuslupia on kutsuttu virkistyskalastusluviksi tai valtakunnalli-seksi vieheluvaksi. N

yt on olemassa vapa-

kalastukseen vain vapalupia tietylle vesi-alueelle tai koko m

aan vapalupa.Esim

erkiksi suosikkikohteille Ruunaal-le, H

ossaan, Könkäm

äenolle tai Juutualle ostetaan erillinen vapalupa, jolla saa kalas-taa vain sillä alueella. K

oko maahan voi os-

taa koko maan vapaluvan, jolla saa kalas-

taa niillä Metsähallituksen vesillä, joihin

ei tarvita erillistä vesialueen omaa vapa-

lupaa.K

alastajat tarvitsevat koko maan va-

paluvan muun m

uassa virtavesiin sekä usealla vavalla kalastukseen. K

alaston-hoitom

aksulla ei voi kalastaa vaelluskala-pitoisissa koski- ja virtapaikoissa. Lisäksi pelkällä kalastonhoitom

aksulla saa kalas-taa ainoastaan yhdellä vavalla. 

Virkistys-

kalastusluvat m

uuttuivat vapaluviksi

Vapalupa

Virkistys- kalastuslupa

!Eräluvat-verkkokaupasta saatava tosite uudistuu 2016. Täm

ä on luonnos tulevasta tositteesta.

13

Esko Laitinen sanoo, että metsänhoitotöiden

ohessa voidaan helpottaa taimenen ja raakun

elinoloja. Työ on kokonaisuudessaan vieläpä kannattavaa.

Taimenkannan pullonkaula:

syvänteet puuttuvat

Metsätyön ohessa voi

myös pelastaa taim

enen

Metsätalouden suunnittelija Esko Laitinen

pyörittelee karttaa

kiinnostuneena. H

än suunnittelee juuri hakkuu- ja ennallistam

is-töitä puronvarren kitusuo-ojikolle, m

utta sam

alla hän voi myös pelastaa taim

enen.– Jos kaivinkone ennallistam

isen yhtey-dessä käy kouraisem

assa tuohon kohtaan syvänteen, työlle tulee hintaa kym

menen

euroa, Laitinen sanoo.Sam

alla tamm

ukkapuroon tulee kohta, joka on sekä talvehtim

issyvänne että pa-kopaikka kesän kuivim

pana aikana.Puo-langalla työskentelevä m

ies sanoo, että oi-kealla

suunnittelulla m

etsänhoitotöiden ohessa voidaan palauttaa taim

en- ja raak-kupurot, hillasuot, korpiset m

etsäkanalin-tujen poikasalueet, hanhisuot ja riekkosuot ennalleen.

Samalla kun kitum

aaksi jääneeltä ojite-tulta suolta korjataan energiapuut talteen, voidaan ojia tukkim

alla ja virtauksia kääntä-m

ällä palauttaa ympäristö ennalleen. K

oko operaatio voidaan tehdä kannattavasti.

Esko Laitisen suunnitelmista enem

män

Kieppi-lehdessä ja M

etsästäjässä. 

munia

poikasia

yli vuoden vanhoja poikasia

Puroa ei ole kunnostettu.Taim

en kutee purossa ja poikasia kuoriutuu, m

utta niistä harva selviää.

Puron kutualueet eli soraikot on kunnostettu. Taim

enen kutu lisääntyy ja poikasia kuoriutuu runsaasti, m

utta kanta ei vieläkään kasva.

Puroon on kaivettu syvänteitä. Taim

en kutee, kuten ennenkin, mutta nyt

taimenkanta lähtee kasvuun, kun poikaset

selviävät syvänteissä talvesta.

Kun m

ietit, missä voit viehekalastaa kalas-

tonhoitomaksulla tai pilkkiä ja onkia ilm

an eri lupaa, nyt siihen löytyy vastaus. U

usi karttapalvelu K

alastusrajoitus.fi kertoo ra-joitusalueet. K

artalle merkityillä vesialueil-

la ei siis yleensä voi viehekalastaa pelkällä kalastonhoitom

aksulla. Kartalla näkyvillä

rajoitusalueilla ei voi myöskään aina pilkkiä

tai onkia ilman erillistä lupaa.

Kalastusrajoituspalvelu

kertoo, m

itkä alueet

ovat yleiskalastusoikeuksien

ulko-puolella. Palvelusta löytyvät vesialueet, jois-sa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. 

Kalastusrajoitus.fi

kertoo, m

issä voi kalastaa

14 Kalastusuutiset

Kalastajat eivät voi enää käyttää kahta va-

paa pilkillä tai ongella. Tai voivat, mutta se

ei ole enää ilmaista.

Uusi kalastuslaki m

äärittelee asian niin, että kalastaja voi pilkkiä, onkia tai kalastaa silakkalitkalla ilm

an maksuja tai lupia, kun

käytössä on yksi vapa. Mutta m

inkä luvan kalastaja tarvitsee kahteen tai useam

paan pilkkivapaan?

Ensiksi 18–64-vuotiaat kalastajat jou-tuvat

maksam

aan kalastonhoitom

aksun heti jos käyttävät yhtä aikaa kahta vapaa. Lisäksi kalastajalla on oltava kalastukseen vesialueen om

istajan lupa. Koska tilanne

on uusi, harvalle vesialueelle on mietitty-

nä erillistä lupaa, jolla voisi pilkkiä tai on-kia kahdella tai useam

malla vavalla. U

sean

Kalastuslaki

Vain yhdellä vavalla pilkkim

inen on ilmaista

Hinta

0 €

K

alaston- hoitom

aksu + vesialueen

omistajan lupa

vavan käytön sallivat yleensä muun m

uassa vetouisteluluvat.

Metsähallituksen vesillä kahden pilkin

käyttö onnistuu esimerkiksi koko m

aan va-paluvalla, jolla saa m

uun muassa vetouistel-

la usealla vavalla. 

Tiesitkö?

Muista, että kaikkialla

ei voi pilkkiä tai onkia ilmaiseksi.

Esimerkiksi Lestijärvellä sijaitsevalla

Valkiaisella pilkkimiseen ja onkim

i- seen sekä vieheellä kalastam

iseen tarvitaan koko m

aan vapalupa 1401. Siellä ei saa kalastaa pelkästään kalastonhoitom

aksulla. Kohde

löytyy retkikartasta.

Tanssilavalla ku

vatusta k

alastusmain

oksesta

tuli h

itti

Arka m

ies kysyy naiselta lupaa tans-silavalla.

Lupa heltiää,

ja yhtäkkiä

miestä piirittävät kaikki lavan naiset.

Eräluvat-TV

-mainos pyörii televisios-

sa tänä keväänä, ja se on saanut suosi-ota sosiaalisessa m

ediassa.H

uhtikuussa mainoksesta julkais-

taan toinen versio, jossa kovanaama

yrittää hakea naista tanssiin lupaa kysym

ättä.K

alastonhoitomaksua

markki-

noivan m

ainoksen toteutti

tampe-

relainen D

imedia

Oy.

Käsikirjoitus

ideoitiin yhdessä

Metsähallituksen

eräpalveluiden kanssa. 

Saima

an

kalastajat o

ppivat u

udet r

ajoitu

kset

Iloisia uutisia Saimaalta. Saim

aan pyy-dysvalvonta

norppa-alueilla näyttää

tehoavan. Vuonna 2015 pyydyskalas-tus sujui jo pääosin kalastusrajoitusten m

ukaisesti, eli valvonnassa ei löydetty juuri verkkoja kieltoalueella tai väärän-laisia pyydyksiä rajoitusalueelta. M

yös norpilla vaaralliset ja siksi kielletyt väl-jänieluiset katiskat olivat vähentyneet.

Toissa kesänä 2014 Saimaan teho-

valvonnassa norppa-alueilla

annet-tiin vielä suuri m

äärä huomautuksia ja

sakkoja. Koko valtakunnan valvonta-

tilastot synkkenivät tuolloin Saimaan

tehovalvonnan takia. 

Tu

tkija lö

ysi geen

in, jo

ka tekee

loh

esta suu

ren

Suomen ja N

orjan lohista on löyty-nyt geeni, jonka ansiosta lohet kas-vavat suuriksi. G

eenin löysi Turun yliopiston tutkijaryhm

ä, joka julkai-si uutisen N

ature-lehdessä. Kun ka-

lastajat keskittyvät suuriin kaloihin, he kalastavat tätä geeniä pois, selitti geen

in löytänyt erikoistutkija Tut-

ku A

ykanat

Helsingin

Sanomille.

Tutkimus koski erityisesti Tenojoen

lohta. 

Erävalvo

nta:

Tu

tkim

us

15

Kalastusluvat

Keski-Suom

en historial-

liselle Kolim

a-Keiteleen koskireitille voi

jatkossa hankkia

Eräluvat.fi-verkkokau-pasta

tai erälupien

palvelunumerosta

020 69 2424. Koskireitille m

yydään lupia neljälle eri osuudelle: K

ärnänkoski (kuu-den kalastajan kiintiö), K

ellankoski (viisi

Kolim

a-Keiteleen

luvat tulivat myyntiin

Eräluvat.fi-palveluun

Kellankoski on varattu perhokalastajille.

Yhteensä heitä voi olla viisi kerrallaan.

kalastajaa), Kym

önkoski (viisi kalastajaa) ja K

yrönpuro (kaksi kalastajaa). Kyrön-

puron vapalupa-alue on uusi. Sinne voi hankkia 12 tunnin lupia.

Myös V

iitasaaren Keihärinkosken ka-

lastusluvat ovat aiemm

in siirtyneet han-kittaviksi Eräluvat-palvelun kautta. 

Iijoen vesistössä viime vuosina kunnoste-

tut purot ovat säilyneet hyvässä kunnossa. A

siantuntijat kävivät syksyn 2015 aikana läpi 19 puroa, joista 17:stä löydettiin taim

e-nen kutuun soveltuvia soraikoita. A

inoas-taan kahdessa purossa soraikot olivat siis kunnostuksen jälkeen peittyneet.

Kutusoraikkoja on kunnostettu kolm

el-la eri tavalla. Ensiksi soraa on tuotu pu-roon lisää. Toiseksi soraa on kaivettu pu-ron pohjasta esiin. K

olmanneksi soraikoita

on saatu esiin pohjasta rakenteiden avulla: puroihin on rakennettu m

uun muassa vir-

ranohjaimia.

Tehty selvitys vahvisti sitä käsitystä, että vesistön kunnostus elvyttää taim

en-kantoja parem

min kuin kalojen istutus.

Purojen kunnostusten jälkeen muutam

iin puroihin siirrettiin 2008–2009 taim

enia toisista puroista. Y

hteen puroon istutettiin vastakuoriutuneita taim

enia. Myöhem

min

koekalastuksissa on saatu siirrettyjä tai-m

enia, mutta yhdestäkään purosta ei saatu

siirrettyjen taimenten luonnonpoikasia. 

Kunnostetut

kutusoraikot säilyivät hyvässä kunnossa

16 Kalastusuutiset

Jos Veli Autti ottaisi jotain m

ukaansa au-tiolle saarelle, hän ottaisi kolm

e suunnitte-lem

aansa perhoa. Autin aution saaren perhot

on nyt julkaistu Eräluvat-perholajitelmana.

Metsähallituksen eräpalveluiden tilaa-

maa lajitelm

aa ei voi ostaa, vaan se pitää ansaita. Erähenkilöstö jakaa perhopakettia liikelahjana ja kilpailupalkintoina. Sitä on valm

istettu 50 kappaleen erä.Vaikka perholajitelm

aa ei voi ostaa, per-hot voi vapaasti itse sitoa, sillä A

utin suun-nittelem

at Eräluvat-perhosarjan

reseptit ovat julkisia, ja ne löytyvät ohesta. Veli A

u-tin m

ukaan perhot sopivat erityisesti har-juksen

kalastukseen, m

utta esim

erkiksi m

yös taimen ja kirjolohi ovat niistä kiin-

nostuneita.Veli A

utti on Suomen tunnetuin perhon-

sitoja ja perhokalastaja. Aiem

min hän toim

i Suom

en U

rheilukalastajain liiton

toimin-

nanjohtajana. Vielä eläkevuosinaankin A

utti on kouluttanut perhonsitojia ja kalastajia. 

Aku A

hlholm, teksti ja kuvat

Autti suunnitteli

aution saaren perhot

Toukka/pupaK

oukku: numero 8, caddiskoukku

Kierre: ohut m

etallilankaPainotus: lyijylankaR

unko: takaosa vaalean vihreää keinokuituaEtuosa: m

ustaa kukon häkilää dubattuna. Päältä leikattu.

PikkukalaK

oukku: numero 8, pitkävartinen

Run

ko: muovinauhakim

alleK

ierre: ohut metallilanka, vahviste

Siipi: alla pitkäkuituista keinom

ateriaalia, raidat tussattu m

ustalla, päällä oravanhäntääPää: palloketjusilm

ät, alla punaista villaa, m

usta

LikosiipiK

oukku: numeron kahdeksan

caddiskoukkuR

unko: vihreä kuitu, dubattu

Siipi: harmaa polypropyleeni

Etuosa: tumm

a dubbaus

Veli Autti suunnitteli kolm

e perhoa, joita käyttävälle kalastajalle ei pitäisi jäädä nälkä.

Au

tin au

tion

saaren

perho

t

Kuinka m

onta raitaa on ahvenella, kysyy Veli Autti sidontaa

opettelevalta Touko Ahlholm

ilta. Oikea vastaus on viisi.

17

Lohiverkko Solmuväli yli 80 m

mTaim

enverkko Pintaverkko kielletty

62º30´N

Solmuväli vähintään 43 m

m

Sallittu myös 27–30 m

m

Solmuväli vähintään 43 m

m

Sallittu myös 30–35 m

m

Solmuväli vähintään 40 m

m

Solmuväli vähintään 43 m

m

64º00´N

63º30´N

Pohjois-Suomeen aletaan kehittää kalas-

tajien unelm

akohteita kolm

ivuotisella hankkeella. Isojen kalojen kohteet olisivat Lapin, K

ainuun ja Pohjois-Pohjanmaan si-

sävesillä. U

nelmakohteiden konseptin luovat yh-

teistyössä M

etsähallitus, osakaskunnat,

kalastusalueet ja

tutkimuslaitos.

Malli-

kohteiden ja

kalastusmatkailutuotteiden

markkinointi

suunnitellaan yhdessä

mat-

Pohjoiseen aletaan rakentaa kalastuksen m

allikohteita

Siikaverkon solmuvälit

muuttuivat m

erialueilla

kailuyritysten kanssa, jotta kohteista tulisi kansainvälisesti

vetovoimaisia.

Kohteiden

kalastus järjestetään kestävästi tavoitteena m

aksimoida

niin kohteiden

taloudellinen tuotto,

kalastusasiakkaiden tyytyväisyys

kuin paikallisten hyvinvointi.H

ankkeen nimi on Isoja eläm

yksiä Poh-jolan

kalavesiltä. Se

rahoitetaan pääosin

EAK

R-rakennerahastosta. H

anke alkaa

syyskuussa 2016. 

Erävalvonta:K

alastus-rikkeetlisääntyivätjälleenTarkastetuista kalastajista peräti 15 %

syyllistyi rikkeisiin viim

e vuonna, pal-jastaa

Metsähallituksen

erävalvonta-raportti. R

ikkeet lisääntyivät jo tois-ta vuotta peräkkäin. A

iempina vuosina

rikkeitä paljastui 2–4 % tarkastuksista.

Syynä rikkeiden lisääntymiseen on

tiukentunut valvontalinja.

Erityisesti pyydysten m

erkintöjen on nyt pitänyt olla kunnossa, kun aikaisem

min vää-

ränlaisista merkinnöistä on selvinnyt

pääasiassa huomautuksella.

Metsähallituksen erätarkastajat suo-

rittivat viime vuonna 3 181 kalastus-

tarkastusta. K

alastuksenhoitomaksu

oli hoidettuna arviolta noin 90 prosen-tilla kalastajista, m

utta ulkomaalaiset

kalastajat eivät oikein osanneet hank-kia sitä. V

irkistyskalastuskohteilla (ny-kyiset vapaluvat) paljastui luvattom

an syötin käyttöä, kuten m

atojen ja elä-vien kalojen käyttöä, m

ikä on kiellet-tyä osalla kohteista. Sam

oin vapasään-töä rikottiin eli käytettiin lupaehtojen vastaisesti useam

pia vapoja tai jätettiin vapa ootto-ongeksi kalastajan poistues-sa paikalta.

Erätarkastajat kaipaavat lisää resurs-seja m

erialueen lohenpyynnin valvon-taan. K

alastus on vilkkaimm

illaan kes-kikesällä, jolloin m

erelle on ollut vaikea saada riittävästi valvojia. U

usien pyyn-tim

ittojen ja harrastajakalastuksen val-vontaa tulisi erävalvontaraportin m

u-kaan tehostaa, jotta uusien säädösten kunnioitus lisääntyisi.  

Siian verkkopyyntinä pidetään kalas-tusta, jossa saaliin painosta vähintään puolet on siikaa.

Siikaverkkojen solmuväli vaihte-

lee leveyspiirien mukaan. K

atso alla oleva kuva.

18

Pyyntimitat

Tässä ovat kalojen uudet pyyntim

itatHU

OM

! Alam

itat voivat vaihdella alueellisten päätösten johdosta. K

alan pituus mitataan leuan kärjestä

suoraksi ojennetun ja yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen.

67º00´N

Pyyntim

itta vähintään 35 cm

PO

IKK

EUS!

Vuoksen vesistössä vähintään 60 cm

Pyyntim

itta vähintään 30 cm

PO

IKK

EUS!

Inarinjärvessä vähintään 45 cm

Pyyntim

itta vähintään 42 cm

koko m

aassa

Rauhoitettu kokonaan K

uolimossa

ja Saimaassa Puum

alansalmen ja

Vuoksenniskan välisellä alueella; muualla

Vuoksen vesistössä 1.9.–30.11.

Rauhoitettu m

eressä kokonaan sekä sisävesissä leveyspiirin 67°00 eteläpuolella 1.4.–31.5.

Kalastuslain (379/2015) 88 §:ssä tarkoitettuun ryh-

mään I kuuluvien kaupallisten kalastajien luonnonve-

sistä pyytämän kuhan tulee täyttää seuraavat m

itat: 1) vähintään 40 cm

Suomenlahdella ja sisävesillä

vuoden 2018 loppuun2) vähintään 37 cm

Suomenlahden ulkopuolisilla

merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen

vähintään 40 cm

Nieriä

Ku

ha

Harjus

Nyt puhutaan pyyntim

itoista. Ei enää ka-lojen alam

itoista, sillä pyyntimitta voi tar-

koittaa myös yläm

ittaa. Taimenen kalas-

tus muuttui eniten, kun uusi kalastuslaki

tuli voimaan vuodenvaihteessa. Taim

enel-la on nyt kolm

e eri pyyntimittaa, m

inkä li-säksi se on suuressa osassa m

aata rauhoi-tettu.

Lohen pyyntimitta on helpom

pi muis-

taa: Saaliskalan on oltava vähintään 60 senttiä m

uualla paitsi Perämerellä, jossa

pyyntimitta on vähintään 50 senttiä.

Kun opettelet täm

än aukeaman kartat

ja tekstit, osaat ratkaista kalalla ollessasi nopeasti, voiko saaliin ottaa vai pitääkö se päästää.

Lohikalojen on oltava entistä isompia,

jotta ne voi ottaa saaliiksi. Myös kuhan

pyyntimitta nousi.

Muualla

maassa ei

pyyntimittaa

19

Rauhoitettu Suom

enlahdessa kokonaan, vuodesta 2019 kokonaan kaikilla m

erialueilla; joessa ja purossa 1.9.–30.11. * Purotaim

enella tarkoitetaan sellaista tai-m

enta, joka elää purossa tai lamm

essa, johon ei ole vaellusyhteyttä m

erestä tai järvestä.

Pyyntimitat

67º00´N

64º00´N

Pyyntim

itta vähintään 60 cm

Pyyntim

itta vähintään 50 cm

Pyyntim

itta vähintään 50 cm

Pyyntim

itta vähintään 60 cm

Pyyntim

itta vähintään 60 cm

Rauhoitettu.

Ei koske purotaim

enta*

PO

IKK

EUS!

Purotaim

en* koko m

aassa enintään 45 cm

Rauhoitettu joessa ja purossa 1.9.–30.11.

Vapaa-ajankalastuksessa 2 lohta/vrk/hlö.R

auhoitettu joessa ja purossa 1.9.–30.11.

Rasvaeväleik

attu taim

en

(istutettu

taimen)

Rasvaevällin

en taim

en

(luon

no

ntaim

en)Lo

hiPyyntim

itta vähintään 60 cm

Pyyntim

itta vähintään 60 cm

Ei pyynti-

mittaa

Rauhoitettu Vuoksen ja H

iitolanjoen vesistöissä kokonaan; joessa ja purossa 1.8.–30.11.

Rauhoitettu Vuoksen ja H

iitolanjoen asetuksen karttaliitteen m

ukaisissa vesissä 1.6–31.8.; joessa ja purossa 1.8.–30.11.Vuoksen vesistössä vapaa-ajankalastuksessa 1 lohi/vrk/hlö.

Rauhoitettu m

ereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11. Siik

aR

asvaeväleikattu

järviloh

iR

asvaevällinen

järviloh

i

PO

IKK

EUS!

Peräm

eri, leveyspiirin 63°30’N

pohjoispuoli vähintään 50 cm

63º30´N

20

Uusi kalastuslaki

Mystinen

tamm

ukka on edelleen arvoitusTam

mukka, tonko, purotaim

en. Vanha kalastuslaki m

ainitsi purotaimenen nim

eltä mutta ei m

ääritellyt sitä. U

usi laki määrittelee sen m

utta ei mainitse

nimeltä. U

skaltaako sellaista kalastaa?

Tuikki Kuusam

ossaTuom

o Pirttimaa,

teksti ja kuvat

21

Uusi kalastuslaki

22

Uusi kalastuslaki

Heitän pientä lippaa pitkin lam

men sois-

ta rantaa. Jostain rantapenkan alta käy väläys,

kuin sähköisku

siiman

päähän. O

milla reflekseillä ei ole m

itään jakoa sa-lam

annopean ottelijan kanssa, joka ravis-telee lipan runkoa äkäisesti ja on tiessään yhtä äkkiä kuin ilm

estyikin.Purotaim

en eli tamm

ukka on kiehtova kala – ja kiistelty. U

usi kalastuslaki kertoo jopa, m

issä sitä saa kalastaa, mutta aivan

yksiselitteistä se ei ole vieläkään. Tarvitaan kalastajalta käytännön järkeä, ettei ison taim

enen poikasia kalasteta tamm

ukoina. G

eneettisesti purotaimen on järvitai-

menen paikallinen kanta, joka elää niin

niukkaravinteisessa ym

päristössä, että

kala kääpiöityy. Pienessä purossa tai ka-russa

lamm

essa hyönteisiä

ja pohjaeläi-

miä napsiva vaaksan m

ittainen tamm

ukka saattaa olla kym

menvuotias. Sam

an ikäi-nen m

uikkua syövä järvitaimen on kasva-

nut kahdeksankiloiseksi isomukseksi. G

ee-nien tasolla katsottuna m

olemm

at voivat olla täysin sam

aa perimää.

Pienen kalan valtava vauhti naurattaa. O

n loppukesän hiljainen päivä lähdelam-

men rannalla. Vesi on niin kirkasta, että

on kuin seisoisi akvaarion reunalla. Uistin-

ta seuraavat tamm

ukat näkyvät kauas. Ne

ovat arkoja, nirsoja ja pieniä. Yli 20-senttis-

tä kalaa tästä lamm

esta ei juuri saa.

Tamm

ukoita, onko noita?N

iin tutkijat kuin kalastajat ovat kiistelleet siitä, onko tam

mukkaa olem

assa ja saako sitä kalastaa. Vanhassa kalastuslaissa tam

-m

ukka oli määritelty epäm

ääräisesti. Pu-rotaim

enelle oli säädetty sama rauhoitus-

aika kuin taimenille, lohille ja siialle. K

oska alam

ittojen yhteydessä puhuttiin vain jär-vi- tai m

eritaimenesta, tulkittiin purotai-

menen

olevan alam

ittasääntöjen ulottu-

mattom

issa.Varsinaisilla tam

mukkavesillä ajattelu

meni aivan oikein. Ä

ärimm

illään voi vaak-

san mittainen purotaim

en olla vanha kala, joka on ehtinyt kutea jo m

onet kerrat.Tam

mukka-nim

eä on

aikojen saatos-

sa käytetty myös pahim

man lajin tuhoka-

lastuksen tekosyynä, kun pikkulippoihin tarttuneet taim

enen jokipoikaset on surut-ta nakattu paistinpannulle.

Ymm

ärrys taim

enen lisääntym

is- ja

vaelluskierrosta on ollut heikko, kun sa-m

asta joesta on pyydetty kookasta, kutu-paikoilleen nousevaa taim

enta, mutta pais-

tettu voissa vielä niiden jälkeläisetkin.Tähän asiaan on auttanut valistus ja sen

tuoma asennem

uutos. Esimerkiksi K

uusa-m

on Oulanka-, K

itka- ja Kuusinkijoilla an-

nettiin yksinkertainen viesti: Näissä joissa

ei ole tamm

ukoita. On ainoastaan taim

e-

Ehkä varmin ja yksinkertaisin

neuvo on tämä: jos olet epävarm

a, onko kala tam

mukka vai taim

enen poikanen, laske se takaisin!

Houkutteleva eräm

aalampi, jonne taim

en on jäänyt loukkuun pian jääkauden jälkeen. Selvä tapaus: tam

mukkalam

pi.

23

Asetus r

auh

oitu

ksesta

Luonnontaimen on rauhoitettu sisä-

vesissä leveyspiirin 64°00´N eteläpuo-

lella sekä meressä, m

utta rauhoitus ei koske taim

enta, joka on pyydetty sel-laisesta purosta tai lam

mesta, johon

ei ole vaellusyhteyttä merestä tai jär-

vestä. (Kalastusasetus 1 §)

Toisin sanoen niin sanottua puro-taim

enta eli tamm

ukkaa saa kalas-taa koko m

aassa muulloin kuin rau-

hoitusaikana 1.9.–30.11. Purossa tai lam

messa elävän taim

enen pyynti-m

itta on enintään 45 senttiä. (Kalas-

tusasetus 2 §) 

Pohjoisessa on edelleen paljon umpilam

-pia, joihin taim

en on jäänyt loukkuun pian jääkauden jälkeen – tai jonne ihm

inen on sen joskus tuonut. N

iissä taimen on yksiselittei-

sesti tamm

ukka ja kalastaminen selvää.

Onko puroja ilm

an vaellusyhteyttä?Selvillä vesillä sen sijaan ei olla m

ääritel-täessä puroa, josta ei ole vaellusyhteyttä järveen tai m

ereen. Puro laskee ennemm

in tai m

yöhemm

in jonnekin. Jotta asetuksen kirjain täyttyy, purossa on siis oltava vael-luseste. Sellaiseksi varm

aan kelpaa tietty korkeusero, m

utta miten suuri? Paljonko

harppauksen levyisen puron on laskettava kilom

etrin matkalla, jotta katsotaan, ettei

vaellusyhteyttä ole?A

siaa on ajateltava aina tapauskohtai-sesti. Jos vesistössä taim

en vaeltaa syön-nösalueen ja lisääntym

isalueen välillä, siel-tä ei ole kestävää ottaa pois pieniä taim

enia tam

mukoina. Purotaim

en on aina paikalli-nen kanta, joka syntyy, elää ja kutee pienel-lä alueella, vaeltam

atta.K

äytännön järjelle, jota ennen maalais-

järjeksi sanottiin,

on tam

mukan

kalas-tuksessa edelleen tilausta. Ehkä varm

in ja yksinkertaisin neuvo on täm

ä: jos olet epä-varm

a, onko kala tamm

ukka vai taimenen

poikanen, laske se takaisin!K

un kokoan vavan ja käännän selän lam

melle, huom

aan eläneeni parituntisen keskittyneenä niin täysin kalastam

iseen, ettei m

ielessä ole käynyt yhtään ajatusta täm

än pikkulamm

en elämänpiirin ulko-

puolelta. Koko m

ieli on kuin lamm

en kris-tallinkirkkaalla vedellä pesty.

Tamm

ukkapuro on geenipankkiIso osa paikallisia tam

mukkakantoja on tu-

houtunut viimeisen puolen vuosisadan ai-

kana. Paljon näkyvämpi tappio on tullut

samaan aikaan järvitaim

enen paikallisten kantojen katoam

isessa. Onkin lohdullista

ajatella, että niin kauan kuin alueen latva-vesiltä löytyy yksikin tam

mukkapuro, sen

vesistön taimenen geeniperim

ä on talles-sa. Ehkä jonain päivänä tiedetään, m

iten sitä voidaan siirtää järvialueelle elpym

ään, syöm

ään ja kasvamaan kookkaaksi taim

e-neksi.

Illalla paistan lamm

elta saadut tamm

u-kat tikussa nuotiolla ja rapsin niiden lihat

nenpoikasia, jotka eivät ole vielä laskeutu-neet syönnösalueelleen, piste.

Tällä vuosituhannella jokipoikaset on jo kastelluin käsin irrotettu varovaisesti kou-kusta ja laskettu hellästi takaisin, pyydetty kertom

aan äidille terveisiä ja toivotettu tu-lem

aan aikuisena takaisin.Saan kalastaa kaksi tuntia, ennen kuin

kasassa on kymm

enkunta punapilkkuista kalaa iltaruuaksi. Isoim

malla saalistam

-m

ukalla on upeat valkoreunaiset vatsaevät, kuin raudulla. Tulee tunne hyvin vanhasta kalasta. Peratessa kaikilta kaloilta löytyy sukutuotteen alut vatsaontelossa.

Purossa elävä taimen

sai määritelm

änO

sa kalastajista on aikojen mittaan tun-

tenut tamm

ukan hyvin ja osannut erottaa sen järvitaim

enen poikasista pyyntipaikan perusteella. V

uoden 2016 alusta voimaan

tullut uusi kalastuslainsäädäntö ei puhu purotaim

enesta mitään, m

utta kuitenkin tavallaan m

äärittelee sen rajaamalla osan

taimenista alam

itan ja rauhoitusajan ulko-puolelle.

Ne eivät koske ”taim

enta, joka on pyy-detty sellaisesta purosta tai lam

mesta, jo-

hon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai jär-

vestä”.N

äillä taimenilla – purotaim

enen ni-m

itystä uudesta laista ei löydy – ei ole ala-m

ittaa, mutta yläm

itta on 45 senttiä. Sitä kookkaam

mat kalat on laskettava takaisin.

lämpim

än ruisleivän päälle. Mieli askarte-

lee lamm

en pinnan alla, pienten punapilk-kuisten kalojen välähdyksissä.

Purotaimen

– otatko vai päästätkö? K

un saat purossa tai lamm

essa elävän taim

enen, syötkö sen vai päästätkö takaisin. Vastaa gallupiin osoitteessa w

ww

.eraluvat.fi ja osallistu keskusteluun w

ww

.facebook.com/eraluvat.

TAM

MU

KK

A

Eräluvat.fiPäästätkö tam

mukat takaisin?

Kyllä

Ei

Vastaa osoitteessa Eraluvat.fi. Vastaajien kesken arvom

me

palkinnon.

Uusi kalastuslaki

Tuikki Oulussa

Antti J. Leinonen,

teksti ja kuvat

24

Reportaasi

Nuottaajat palas

Perämerelle

Neljäkym

mentä vuotta ehti olla hiljaista.

Nyt kun m

aivakanta on toipunut ja tekniikka kehittynyt, am

mattikalastajat

ovat jälleen innostuneet talvinuottauksesta.

25

ivat

26 Mies kulkee kiem

urrellen merenjäällä aa-

muauringon loisteessa K

ellonlahdella, Hau-

kiputaan edustalla. Välillä hän pysähtyy,

kuuntelee ja katsoo alas. Kuusikym

mentä-

senttisen jään alta kuuluu voimakas naku-

tus. Taas edetään vähän ja kuunnellaan. K

yseessä on radio-ohjattava uittorobot-ti, jolla Lauri H

alonen uittaa köyden avan-

nosta toiseen. Hom

ma olisi helpom

paa, jos lunta ei olisi, koska silloin jään läpi erottaisi robotista lähtevän kirkkaan valon. Potkuril-la varustetun terässukkulan pitäisi pullah-taa pintaan avannossa, joka on tehty kilo-m

etrin päähän.‒ Ei kai se vaan m

ennyt ohi, Halonen

huolestuu, kun ollaan määränpäässä eli

avannolla, mutta sam

assa robotti pullah-taa pintaan. H

alonen tähyilee tulosuun-taan, jossa näkyy m

ustana pisteenä suuri, jalaksilla seisova kela ja kalakaveri Joni K

uosmanen

.

Halonen on kaupallinen kalastaja, jol-

la nimellä uusi laki tuntee entiset am

mat-

tikalastajat. Hän kiinnittää köydet nuotan

levittimiin, polyuretaanilevyillä täytettyi-

hin teräspönttöihin, joissa on luistimista

tutut terät ja erikoiselta näyttävä mekanis-

mi. Terien tehtävä on ohjata levittim

et sivu-suuntiin. K

un nuotan siivet on vedetty levit-tim

ien avulla kokonaan auki, levittimissä

oleva mekanism

i laukaistaan ja toinen teris-tä irtoaa jäästä.

Käsim

erkeinkin hom

ma

voisi toim

ia, m

utta Halonen ottaa silti kännykän käteen

ja soittaa kilometrin päähän K

uosmaselle.

Nyt voi alkaa vetäm

ään. ‒ Tärkeintä on se, että levittäjät toim

i-vat oikein ja ettei ole kovia virtauksia. V

ir-taukset painavat nuotan pään kasaan ja ka-lat karkaavat, H

alonen selittää. K

averusten nuottapäivä alkaa normaa-

listi viideltä aamulla, kun H

alonen hakee

Reportaasi

Kuosm

asen kotoaan. Ensimm

äisenä valmis-

tellaan tavarat ja pakataan reet. Uittorobot-

ti sukeltaa veteen vasta kahdeksan aikaan ja siitä noin neljän viiden tunnin kuluttua veto on vedetty ja kalastajat näkevät, m

itä tuli saaliiksi. N

ormaali työpäivä on 12 tunnista

ylöspäin. Saaliista riippuen. ‒ Ennen oli viisi kuusi m

iestä ja uittami-

nen tapahtui lautauitolla. Köydet kelattiin

käsin pyöritettävillä vimpoilla. Vedot olivat

lyhyempiä, pääsääntöisesti 300 m

etristä vä-hän pidem

pään. Nuotta vedettiin käsin ylös.

Järvillähän tekevät vieläkin niin, Halonen

kertoo.

Norm

aali työpäivä on 12 tunnista

ylöspäin. Saaliista riippuen.

27

Eräluvat.fiU

uden lain mukaan am

mattikalastajat

ovat kaupallisia kalastajia. Valtion vesil-le ja yleisvesialueille kaupallisen kalas-tuksen lupa haetaan M

etsähallitukselta.

Vanhan perinteen paluuEntiseen aikaan nuottakunnat olivat tut-tu näky talvisella Peräm

erellä, jossa poru-koita saattoi olla useam

pia joka pitäjässä. 1960‒70-lukujen vaihteessa tehdaspäästöt pilasivat vesiä O

ulun edustalla, ja yleistynyt troolaus toi uuden toim

eentulomuodon ka-

lastajille, mutta sam

alla se romahdutti m

ai-vakannan. K

okonaan talvinuottaus ei kui-tenkaan kuollut, vaikka kituutti m

uutaman

nuottaporukan varassa näihin päiviin asti. H

alosen mukaan saaliit eivät ennenkään

olleet suuria, mutta nykyään hom

man voi

hoitaa pienemm

ällä porukalla tai jopa yk-sin. R

uuhkaa ei ole Perämerellä vieläkään,

mutta kehittynyt tekniikka ja parantuneet

saaliit houkuttelevat uusia kalastajia nuo-tanvetoon.

‒ Siikajoella käyvät jonkin verran, sitten olen m

inä. Luultavasti yksi porukka kokei-lee tänä vuonna ja sitten on R

ekilän Lasse ja U

nto. Oulussa ja Torniossa on tulossa uu-

sia nuottaajia ja kai ne Lumijoellakin ovat jo

suunnitelleet, Halonen listaa.

Istumatöistä m

erelleY

hden aikaan iltapäivällä veto alkaa olla lopuillaan, ja nuotan siivet nousevat avan-nosta jäälle. M

oottorikäyttöinen kela rul-laa hitaasti m

utta varmasti pohjam

udissa likaantunutta havasta valkoiselle lum

elle. Verkonsilm

iin tarttuneet kuoreet ja maivat

lupailevat hyvää. Apajalle on kokoontunut

muitakin kulkijoita, kun nuotan perä lopul-

ta saadaan nostettua pintaan. Ensi pinnan rikkoo yksi kala, m

utta kohta koko avan-non pinta väreilee tuhansien m

aivojen ja kuoreiden polskiessa.

‒ Ennen vanhaan ei kuljettu hevosella-kaan jäällä nostovaiheessa. N

e olivat hyvin tarkkoja siitä, että jäällä ei äännellä, H

alo-nen tietää.

Halonen on toim

inut kaupallisena kalas-tajana 12 vuotta, joista seitsem

änä vuonna hän on vetänyt talvinuottaa. Sulan veden ai-koihin elanto on tullut verkko- ja rysäkalas-tuksesta, m

utta hylkeiden vuoksi tilalle on tullut entistä vahvem

min troolaus. A

mm

at-ti on H

aloselle isänsä perintö. ‒ O

lin kouluttautumassa insinööriksi,

mutta katsoin parhaaksi, että ryhdynkin ka-

lastajaksi. En pystynyt enää olemaan selän

ja niskojen vuoksi tietokoneen äärellä, Halo-

nen kertoo. O

ulussa asuva Halonen on kalastanut

myös K

emissä ja O

ulujärvellä jopa samanai-

kaisesti, mutta koki pendelöinnin liian ras-

kaana. Nyt hom

mat hoituvat kotisatam

as-ta K

ellon Kiviniem

estä. Nuottaus on hänelle

tärkeä lisä hiljaisena talvikautena. ‒ Totta kai se tuon kaluston hankkim

i-sen takia kestää aikansa että pärjää, m

ut-ta välillä pääsee palkoille ja välillä ei pää-se laskem

aan tuntipalkkaa. Kovalla työllä

se tulee. 

Kalastajien m

ukaan saalis on heikohko, vain noin 150 kiloa m

aivaa ja 100 kiloa norssia eli kuoretta. Lauri H

alosen mukaan m

aivaa saisi olla kaksinkertaisesti, m

utta tälläkin tulee toim

een.

28 Oppaasi kalaretkelle

Retkikartta.fi – ilmaiseksi

Kännykällä: m

.retkikartta.fiM

etsähallituksen kalastuskohteiden rajat. Mobiili-retkikartta

näyttää, missä olet ja m

illoin tulet lupa-alueesi reunalle.

HUO

M!

PAKOLLIN

EN M

AKSU

!

LUVAT

29

Kalastuslupasivut 29–33

Eräluvat.fi

Kalastonhoitom

aksun maksavat kaik-

ki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka kalastavat m

uuten kuin onkimalla,

pilkkimällä tai silakkalitkalla.

Hinnat 2016

Koko vuosi

39 €V

iikko (7 vrk) 12 €

Vuorokausi

5 €

Hanki näin!

• Eräluvat.fi-verkkokauppa

– kirjaudu ja maksa m

aksu.• Palvelunum

ero 020 69 2424 arkisin klo 8–16. Voit rekisteröityä puhelim

itse ja saat m

aksulomakkeen postissa tai

vaihtoehtoisesti sähköpostitse.• Palvelupiste. Voit rekisteröityä

ja maksaa lähes kaikissa

Metsähallituksen luontokeskuksissa

ja R-kioskeissa, joissa m

aksuun lisätään R

-kioskin palvelumaksu.

Kalaston-

hoitomaksu

Eräluvat.fi

Vapalupa koko maahan

(myös virtavedet)

s. 30

• voimassa koko m

aassa valtion vesillä Y

lä-Lappia lukuun ottamatta

• sisältää myös vaelluskalavesistöjen

koski- ja virtapaikat, joille ei pääse kalastam

aan pelkällä kalastonhoito-m

aksulla • ei koske alueita, joihin m

yydään eril-listä vapalupaa (entiset virkistyska-lastuskohteet) tai erityisvesiä, kuten luonnonravintolam

mikoita

Nuorisoluvat

s. 30

• koskee alle 18-vuotiaita kalastajia• vapaluvat yleensä puoleen hintaan;

koko maan vapaluvassa alennus on

vielä suurempi

• alaikäisen ei tarvitse maksaa valtion

kalastonhoitomaksua

Pyydyslupa

s. 31

• koskee verkoilla, katiskoilla, syöttikoukulla, rysällä, pitkälläsiim

alla tai atraimella

kalastamista valtion vesillä

• yksityisille vesille pyydysluvan saa vesialueen om

istajan edustajalta, esim

erkiksi osakaskunnalta

Pilkki, onki ja silakkalitka

s. 31

• maksuttom

ia yleiskalastusoikeuksia sam

aan tapaan kuin sienestys ja m

arjastus, jotka ovat jokamiehen-

oikeuksia• voi olla kiellettyä tai erillisen luvan

vaativaa joillain erityisalueilla, kuten vapalupa-alueilla

• HU

OM

! Uuden kalastuslain m

ukaan m

aksutta saa käyttää vain yhtä vapaa!

Vapalupa kohteille (entinen virkistyskalastuslupa)

s. 32–33

• hankittava kohteille, joilla on erityisen arvokasta luonnonkalaa ja/tai istutuskalaa, kuten taim

enta, harjusta tai rautua.

• Lupa on kohdekohtainen.

Metsähallituksen kalastusluvat

Ennen kalastusta maksetaan kalastonhoitom

aksu. Sillä voi kalastaa yhdellä vavalla vesialueilla, joilla ennen sai kalastaa jollakin läänikohtaisista m

aksuista. Muuhun kalastukseen

tarvitset kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen om

istajan luvan, jonka valtion vesille saat M

etsähallitukselta. Näillä

sivuilla kerromm

e, minkälaiset luvat tarvitset.

30

Nuorisoluvat

Alaikäiset tarvitsevat kalastusluvan vapakalastusalueisiin.

Heidän ei kuitenkaan tarvitse m

aksaa valtion kalastonhoi-tom

aksua. Metsähallitus haluaa tukea nuorten kalastushar-

rastusta tarjoamalla kalastusluvat edullisesti kaikille alle

18-vuotiaille. Nuorisolupa on henkilökohtainen.

Vapalupa ko

ko m

aahan

(nuo

ret) A

laikäiset voivat kalastaa maksutta niillä vesillä, joilla kalas-

tonhoitomaksulla saisi kalastaa. Esim

erkiksi virtavesiin ala-ikäinenkin tarvitsee erillisien luvan: valtion vesialueisiin voi hankkia M

etsähallituksen koko maan vapaluvan.

Alaikäisten koko m

aan kattava vapalupa maksaa viikoksi

15 euroa ja vuodeksi 25 euroa. Vapalupa on voimassa valtion

vesillä pois lukien muut vapalupa-alueet (entiset virkistyska-

lastuskohteet) ja Ylä-Lapin kunnat Enontekiö, Inari ja U

tsjoki.

Luvan saa kätevästi kännykällä. Lupa tulee soiton jälkeen tekstiviestillä. V

iikkolupa 0600 55 1606

Vuosilupa

0600 55 1607N

uorisolupa on henkilökohtainen.

Vapalupa ko

hteille (n

uoret)

Metsähallituksen vapalupa-alueilla alle 18-vuotiaat saavat

luvan pääsääntöisesti puoleen hintaan. Useim

piin alueisiin luvan saa helposti kännykällä.

Alle 18-vuotiaiden lupanum

erot0600 55 1642 – 3 tunnin lupa0600 55 1643 – 1 vrk:n lupa0600 55 1644 – viikkolupa

Eräluvat.fi

Vapalupa koko maahan

(myös virtavedet)

Koko m

aan vapaluvalla pääset kalastamaan valtion vesil-

lä niillekin alueille, joihin kalastonhoitomaksu ei riitä. N

äitä ovat esim

erkiksi vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikat.

VapalupavedetK

oko maan vapalupavedet näkyvät R

etkikartta.fi-palvelussa, jossa kartan voi suuren

aa aina 1:2500 saakka. Valitse Kartta-

tasot – Metsästys ja kalastus – K

alastuskohteet – Viehekalas-

tus. Koko m

aan vapalupaa kutsuttiin ennen Metsähallituksen

valtakunnalliseksi vieheluvaksi.K

oko maan vapalupa ei ole voim

assa Inarin, Enontekiön ja U

tsjoen kunnissa, joissa tarvitaan aina alueen tai kohteen om

a vapalupa. Koko m

aan vapalupa ei myöskään oikeuta ka-

lastamaan m

uissa vapalupakohteissa. Erillisen vapaluvan tar-vitsem

at alueet näet sivuilta 32–33.K

oko maan vapaluvalla saa kalastaa uistim

ella ja perholla. U

istelussa voi käyttää samanaikaisesti useaa vapaa tai siim

aa. Vapalupa on perhekohtainen, ja vuosilupa on voim

assa kalen-terivuoden.

Lue lisää ww

w.eraluvat.fi.

Hinta

Viikkolupa 30 euroa

Vuosilupa 50 euroa

Myynti

Kännykkälupa 24 h

Luvan saa automaattinum

eroista, jotka ovat samoja koko

maassa. Lupa tulee soiton jälkeen tekstiviestillä. Palvelu ei

aina toimi prepaid-liittym

istä.Luvan kesto

Num

eroV

iikkolupa 0600 55 1604

Vuosilupa

0600 55 1605N

uorten vapalupanumerot kohdassa N

uorisoluvat!

Puhelinpalvelu 020 69 2424

Arkisin 8–16

Eräluvat.fi 24 h

Asiakaspalvelupisteet

Katso luontoon.fi!

Lisäksi lupia myyvät useat yksityiset

myyjät, jotka löytyvät netistä

ww

w.eraluvat.fi.

Nuori, m

uista Vapapäivä!

Metsähallitus tarjoaa aina kesälom

an alun kunniaksi Vapapäivän, jolloin kaikki alaikäiset pääsevät ilm

aiseksi useimm

ille virkistyskalastuskohteille. Vapapäivä on aina

kesäloman ensim

mäisenä lauantaina,

joka vuonna 2016 on 11. kesäkuuta.

Lue lisää ww

w.eraluvat.fi,

ww

w.vapaa-ajankalastaja.fi,

ww

w.facebook.com

/vapapaiva

2016

31

Eräluvat.fi

Pilkki ja onki

Pilkkiminen, onkim

inen ja silakkalitkalla kalastus ovat Suo-m

essa maksuttom

ia yleiskalastusoikeuksia samaan tapaan

kuin sienestys ja marjastus, jotka ovat jokam

iehenoikeuksia. M

aksuton oikeus koskee kalastusta yhdellä vavalla.Ely-keskukset voivat kieltää onkim

isen ja pilkkimisen joil-

tain erikoisalueilta. Vapakalastusalueilla pilkkimiseen tarvi-

taan lupa. Esimerkiksi raudun pilkintä useilla Y

lä-Lapin alu-eilla tai yleensä onginta ja pilkintä vapakalastusalueilla on m

ahdollista vapakalastusluvalla.

Pyydysluvat

Metsähallituksen pyydyslupa-alueet voivat olla järvi-, kun-

ta-, kalatalousalue- tai vesistöaluekohtaisia. Pyydysluvalla saa kalastaa ns. seisovilla pyydyksillä sekä m

yös atraimella

(tuulastus), harppuunalla ja jousella.Pyydysluvat ovat pyynti- tai venekuntakohtaisia. N

e ovat voim

assa kalenterivuoden.

Hinnat 2016

Lupa-

Lupa- Lupa-

Pyydys

alueet 1 alueet 2

alueet 3

Verkko 4 €

6 € 10 €

(pituus enintään 31 m)

Katiska, 3kpl

4 € 6 €

10 €Syöttikoukku, 10 kpl

4 € 6 €

10 €R

ysä 4 €

6 € 10 €

(korkeus enintään 1,5 m)

Pitkäsiima

4 € 6 €

10 €(enintään 100 koukkua)

Nuotta

24 € 24 €

40 €(alle 6 m

tai paunetti)

Atrain, harpuuna ja jousi

4 € 6 €

10 €

Lupa-alueiden hinnoittelussa käytetään kolmea eri m

aksu- luokkaa. H

innoittelu perustuu kalavesien hoitokuluihin (esim

. aktiivisen istutushoidon piirissä), lupa-alueen pinta-alaan sekä kalaveden tuottoon ja arvoon (esim

. hyvät kuhavedet).

Hanki näin!

Puhelinpalvelusta 020 69 2424 (arkisin 8–16)

Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet

Erilliset paikalliset luvanmyyntipaikat

Tarkemm

at tiedot pyydyslupa-alueista sekä erillisistä luvanm

yyntipisteistä:w

ww

.eraluvat.fi

32

Vapalupakohteet Eräluvat

Tarkemm

at tiedot kohteista: w

ww

.eraluvat.fi.

Alueen kartta: w

ww

.retkikartta.fiK

alapaikkakohtaiset aluekuvaukset, lupaehdot ja kalastusrajoitukset: w

ww

.eraluvat.fi.

= Luvan voi ostaa kännykällä.

Vapalupakohteet ovat entisiä virkistyska-lastuskohteita. K

oko maan vapalupa on

entinen Metsähallituksen viehelupa.

Vapalupakohteet ovat

Metsähalli-

tuksen erikoiskohteita, joissa on yleen-sä arvokkaita lohikaloja. N

e lisääntyvät vesistössä luontaisesti tai istutuksin tuet-tuina. Sen vuoksi alueille tarvitaan eril-linen lupa. Vapalupakohteilla on yleensä m

yös kalastajille suunniteltuja rakenteita esim

erkiksi tulipaikkoja, laavuja, riippu-siltoja, pitkospuita, polkuja ja laitureita.

Etelä-Suomi

6502 Niem

isjärvet, H

ämeenlinna/Evo

7581 Langinkoski

Kotka

Länsi-Suomi

6515 Matildanjärvi

Salo/Teijo

6545 Teerilampi

Ikaalinen 6550 K

otalan kosketY

hteislupa-alueV

irrat

6566 Koirajärvet

Kivijärvi ja K

innula 6667 K

aunislampi

Kinnula

6576 K

olima-K

eitele-koskireitti:K

ellankoski, Kym

önkoski, Kärnänkoski

Yhteislupa-alue

Viitasaari

6586 Keihärin

koskiY

hteislupa-alueV

iitasaari

Itä-Suomi

7552 Mikkelin V

alkeaM

ikkeli 7561 K

arvionkoski

Heinävesi

7525 Ruun

aan kosketLieksa 7521 Ä

näkäisen Saarijärvi

Lieksa

7510 Peurajärven Iso-Valkeinen

Nurm

es 7571 V

iannan

koskiY

hteislupa-alueM

aaninka

Pohjanmaa, K

ainuu

4525 Kylm

äluoman retkeilyalue

Taivalkoski 4570 M

aasydänjärvi ja A

hvenlam

piSievi 5502 H

ossaSuom

ussalmi

5503 Hossan K

irjolohitriplaSuom

ussalmi

5505 Yli-V

uokkiSuom

ussalmi

5525 SyväjärviK

uhmo

5561 LaahtanenR

istijärvi 5571 M

anamansalo

Vaala 5572 O

ulankajoki

Kuusam

o ja Salla 5573 Iijoen keskiosaY

hteislupa-aluePudasjärvi ja Taivalkoski

5574 Korvua-N

äljänkäjoki

Yhteislupa-alue

Suomussalm

i

5575 Kalliojoki

Yhteislupa-alue

Kuhm

o

it

Kalastuksen jälkeen

täytä aina saalispalaute:

Tuikki.fi

!

Vapalupa kohteille (entinen virkistyskalastuslupa)

Vapaluvat ovat joko kolmen tunnin, vuoro-

kauden tai viikon lupia. Luvan hinnat vaih-televat kohteittain. H

innat löydät osoittees-ta w

ww

.eraluvat.fi ja kohteen infotaulusta.

Alennettuja hintoja

Alle 18-vuotias: lupa yleensä puoleen

hintaan (nuorisolupa).A

lle 15-vuotias: voi kalastaa huoltajan luvalla sam

aan saaliskiintiöön.Perhelupa: hinta kaksinkertainen, saaliskiintiö kaksinkertainen.Seuruelupa: hinta –10 %

, henkilömäärä

vähintään 10.

Aluakohtaiset lupaehdot, rajoitukset ja

aluekuvaukset netistä ww

w.eraluvat.fi.

Myynti

Kännykkälupa 24 h

Aikuisten lupanum

erot0600 55 1639 – 3 tunnin lupa0600 55 1640 – 1 vrk:n lupa0600 55 1641 – viikkolupaA

lle 18-vuotiaiden lupanumerot

0600 55 1642 – 3 tunnin lupa0600 55 1643 – 1 vrk:n lupa0600 55 1644 – viikkolupa

Kännykkäluvan saa useim

piin kohteisiin (sivut 32 ja 33). Puhelun aikana näppäil-lään kohteen nelinum

eroinen tunnus (sivu 33), viikkoluvassa m

yös aloituspäivä. Tar-kista, m

inkä pituiset luvat eri kohteilla on käytössä netistä w

ww

.eraluvat.fi tai koh-

teen infotaulusta.

Puhelinpalvelu 020 69 2424

Arkisin 8–16

Eräluvat.fi 24 h

Toimipisteistä

Kalastusluvan voi ostaa useista M

etsähal-lituksen asiakaspalvelupisteistä (sivu 35) ja alueen yrityksistä. M

yyjät näkyvät sivus-tolla w

ww

.eraluvat.fi.

o

Kainuussa

Seitenahveninen ja Saarijärvi

on lakkautettu vapakalastus-

alueina.

33

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

!

!

!

!

!

!

!

KO

TKA

KU

OP

IO

JOE

NS

UU

MIK

KE

LI

KA

JAA

NI

NU

RM

ES

IISA

LMI

SA

VO

NLIN

NA

Sodankylä

KU

US

AM

O

KE

MIJÄ

RV

I

PU

DA

SJÄ

RV

I

Luosto

RO

VA

NIE

MI

Inari

Utsjoki

Enontekiö

VA

AS

A

OU

LU

SE

INÄ

JOK

I

KO

KK

OLA

HA

AP

AJÄ

RV

I

TOR

NIOKE

MI

VIITA

SA

AR

I

JYV

ÄS

KY

LÄ

TUR

KU

ES

PO

OV

AN

TAA

TAM

PE

RE

LAH

TI

PO

RI

HÄ

ME

EN

LINN

A

HE

LSIN

KI

LAP

PE

EN

RA

NTA

Koitere

Puruvesi

Höytiäinen

Orivesi

Pihlajavesi

Kiantajärvi

Haukivesi

Kyyvesi

Suontee

Puula

Saimaa

tekojärvi

Lokan tekojärvi

Porttipahdan

Inarijärvi

Suvasvesi

Pyhäjärvi

KeiteleKalla- vesi

Nilakka O

ulujärvi

Lappajärvi

Päijänne

järviPyhä-

Längelmä-

vesi

Näsijärvi

JA

ÄN

ÄK

ÄIN

EN

RU

UN

AA

N K

OS

KE

T

HO

SS

AN

K

IRJO

LOH

ITRIP

LA

YLI-V

UO

KK

I

HO

SS

A

KA

RV

ION

KO

SK

I

VIA

NN

AN

KO

SK

I

PE

UR

AJÄ

RV

I

NU

OR

TTIJOK

IK

OR

VA

TUN

TUR

I

UR

HO

KE

KK

OS

EN

KA

NS

ALLIS

PU

ISTO

KY

LMÄ

LUO

MA

LIVO

JÄR

VI

KÖ

NK

ÄM

ÄE

NO

INA

RIN

RE

TKE

ILYA

LUE

INA

RIJÄ

RV

I

NÄ

ÄTÄ

MÖ

JOK

I

SY

VÄ

JÄR

VI

LAA

HTA

NE

NM

AN

AM

AN

SA

LO

MIK

KE

LIN V

ALK

EA

AH

VE

NLA

MP

I

RA

UD

AN

JOK

I

LIVO

JOK

I

SIM

OJÄ

RV

I

VIK

AJO

KI

VIK

AK

ÖN

GÄ

S

KE

MIJO

KI

LEM

ME

NJO

KI

IVA

LOJO

KI

UTS

JOE

NE

RÄ

MA

A

KO

LIMA

-KE

ITELE

NIE

MIS

JÄR

VE

TLAN

GIN

KO

SK

I

ME

LTAU

SJO

KI

ÄK

ÄS

-KU

ER

JOK

I

KA

PS

AJO

KI

SIM

OJO

KI, Y

LÄO

SA

SIM

OJO

KI

MIE

KO

JÄR

VI

TOR

NIO

JUU

TUA

NJO

KI

LÄTÄ

SE

NO

EN

ON

TEK

IÖN

ER

ÄM

AA

TOR

NIO

N-M

UO

NIO

NJO

KI

PY

HÄ

JÄR

VI

KO

IRA

JÄR

VE

TK

AU

NIS

LAM

PI

MA

AS

YD

ÄN

JÄR

VI

MA

TILDA

NJÄ

RV

I

KO

TALA

NK

OS

KE

T

TEE

RILA

MP

I

KE

MIH

AA

RA

KE

IHÄ

RIN

KO

SK

I

OU

LAN

KA

JOK

I

INA

RIN

ER

ÄM

AA

AH

VE

NLA

MP

I

IIJOE

N K

ES

KIO

SA

KO

RV

UA

-NÄ

LJÄN

KÄ

JOK

I

KA

LLIOJO

KI

Eräluvat

3547 Vasaköngäs

Savukoski (Kairijoki)

3548 Kem

ihaaraSavukoski

3550 Nuorttijoen vesistö

Savukoski 1550 Lätäsenon vapakalastusalue, Isokurkkio-PorojärviEnontekiö

1551 Enontekiön eräm

aaEnontekiö

1552 Kön

kämäeno

Enontekiö

1562 Lemm

enjoen kansallispuistoInari 1563 U

rho Kekkosen

kansallispuiston vapakalastusalueInari, Savukoski, Sodankylä 1564 In

arin erämaa

Inari 1574 U

tsjoen eräm

aaU

tsjoki 1565 N

äätämöjoki

Inari

1567 Ivalojoki Inari

1578 JuutuanjokiInari

1579 Inarin

retkeilyalueInari

1580 Inarijärvi

Inari

Lappi

2595 LivojärviY

hteislupa-aluePosio 2599 LivojokiPosio ja Pudasjärvi 2520 M

iekojärviY

hteislupa-aluePello ja Y

litornio 2580 Sim

ojoki-yläosaY

hteislupa-alueR

anua

2587 Simojärvi

Yhteislupa-alue

Ranua

2561 Meltausjoki

Yhteislupa-alue

Rovaniem

i 2563 R

audanjokiY

hteislupa-alueR

ovaniemi

2565 Vikaköngäs, 3 km

Rovaniem

i 2567 V

ikajokiY

hteislupa-alueR

ovaniemi

2568 Kem

ijokiY

hteislupa-alueR

ovaniemi

2581 Simojoki

Simo

2502 Tornion-Muonionjoki

ja Kön

kämäeno

Yhteislupa-alue

2510 Äkäsjoki ja

Kesän

kijärvi Y

hteislupa-alueM

uonio ja Kolari

2525 Pyhäjärvi

Kittilä

2535 Kapsajoki

Kittilä

3510 Ahven

lampi

Sodankylä 3546 K

orvatunturin vapakalastusalueSavukoski (K

airijoki, K

emijoki)

Karttalähde:Pohjakartta © Karttakeskus, Lupa L5293© Metsähallitus 2016

Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet

muodostavat kukin yhden vapalupa-alueen. N

iiden sisällä on lisäksi erikoisalueita, kuten Lem

menjoki,

joihin kalastaja tarvitsee erillisen vapaluvan.

= Kalastuslupa-alue

= Yhteislupa-alue

Luonnonkala-kohde

Poikasistutus-kohde

Kohde, johon

istutettu pyynti- kokoista kalaa

Lapissa tiukan kiintiön

alueita ovat Lätäseno, K

önkäm

äeno, N

äätämöjoki, Ivalojoki

ja Juutuajoki, joille lupam

yynti alkaa 4. huhtikuuta.

34 Kalastusasiantuntijam

me

Metsähallituksen erähenkilöstö palvelee kaikissa kalastus-

asioissa, jotka liittyvät valtion vesiin. Lisäksi keräämm

e valtion kalastonhoitom

aksun maa- ja m

etsätalous- m

inisteriölle. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat.

Yhteystiedot

Sähköpostitetunim

i.sukunimi@

metsa.fi

Puhelin

vaihde 0206 39 4000

Hen

kilökohtaiset numerot

0206 39 + henkilökohtainen alanum

ero

Erälupien palvelunumero

020 69 2424

Luonnossaliikkujan valtakunn

allinen puhelinpalvelu0206 39 40 20

Eräluvat netistä ja muut tiedot

eräasioista: ww

w.eräluvat.fi

Osan kalastusluvista voi ostaa

kännykällä numeroista, jotka

löytyvät sivuilta 30‒33 tai osoitteesta w

ww

.eräluvat.fi.

Etelä-Suomi

Jarmo V

äisänen A

luepäällikkö, Savonlinna0206 39 5917

Eräsuunnittelijat

Eero Hartikainen

Itä-Suomi, K

uopio040 821 9679

Olli U

rpanenLänsi-Suom

i, kaupallinen kalastus, Jyväskylä0206 39 5056

PohjanmaaErkki Turtinen A

luepäällikkö, O

ulu0206 39 6616

Eräsuunnittelijat

Pirkko-Liisa Luhta Pohjanm

aa, Pudasjärvi0206 39 6542

Kari Sarajärvi

Pohjanmaa-K

oillis-m

aa, Taivalkoski0206 39 6569

Pasi Korhonen

Kainuu, K

ajaani0206 39 6066

Kalaveden- ja

riistanhoitajat

Matti K

ela K

ainuu, Suom

ussalmi

0206 39 6482

Ohjausyksikkö

Jukka Bisi

Erätalouspäällikkö, Puolanka0206 39 6611

Mikko M

alinYlitarkastaja, kalas-tus- ja kalavesien hoito, K

otka0206 39 4637

Mika Laakkonen

Ylitarkastaja, kalas-tus- ja kalavesien hoito, Tikkurila (virkavapaa)

Aku A

hlholm

Erikoissuunnittelija, Tuikin päätoim

ittaja, m

ediaviestintä ja tiedotus, O

ulu 0206 39 4660

Hann

aleena A

arnio

Erikoissuunnittelija, verkkoviestintä, O

ulu0206 39 6621

Jari Haarala

Palvelupäällikkö, O

ulu0206 39 6239

LappiPirjo Ilvesviita A

luepäällikkö, R

ovaniemi

0206 39 7123

Eräsuunnittelijat

Tapani Partanen

Länsi-Lappi, R

ovaniemi

0206 39 7693

Jyrki Satta Itä-Lappi, R

ovaniemi

0206 39 7428

Jarmo H

uhtamella

Ylä-Lappi,

Ivalo0206 39 7717

Pekka A. K

eränen, Erikoissuunnittelija (vs.) Y

lä-Lappi, Rovaniem

i040 830 2336

Markku Seppänen

Erikoissuunnittelija Y

lä-Lappi, Ivalo (virkavapaa)

35

Lupamyynti ja asiakaspalvelu

ErätarkastajatM

etsähallituksella on 12 erätarkastajaa, jotka valvovat m

etsästystä, kalastusta ja maastolii-

kennettä yhdessä mm

. poliisin ja rajavartioi-den kanssa. Erätarkastajilla on poliisiin ver-rattavat valtuudet, ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja.

Jari Liimatainen

0400 392 726Y

lä-Lappi

Mika Seurujärvi

040 771 4692Länsi-Lappi

Heikki Säkkinen

040 833 1656Itä-Lappi

Lupamyyjät vastaavat num

erossa 020 69 2424, arkisin 8–16.

Lisäksi kalastuslupia m

yyvät useim

mat M

etsähallituksen luontokeskukset.

Yhteystiedot

ww

w.luontoon.fi

.

Ulla Filen

Suunnittelija, lupa-asiat K

emijärvi

Ritva A

hoSuunnittelija, lupam

yynti H

aapajärvi

Ritva Juntunen

Suunnittelija, lupam

yynti Suom

ussalmi

Nelli K

ihniä

Suunnittelija, verkkoviestintä ja järjestelm

ät K

uusamo

Eräluvat.fi

Vesa Ihalem

piä040 701 5136Etelä-Lappi

Jani Suua

040 631 2655K

oillismaa

Seppo Toikkanen040 178 9632 K

oillismaa ja K

ainuu

Markus A

ho040 158 8820O

ulun lääni, Länsi-Suom

i

Tim

o Rasku

0400 374 716Etelä- ja Länsi-Suom

i

Jaakko Saaristo0400 372 544Itä-Suom

i, Pohjois-K

arjala

Jyrki Turpeinen0400 950 482Itä-Suom

i

Markus

Rahikainen

040 754 1711Itä-Suom

i, Saimaa

Tomm

i Suonpää040 186 2001Etelä-Suom

i

HankkeetK

alle Oiva

Suunnittelija, m

aastoliikenne, O

ulu

Virpi Lepistö

Suunnittelija, lupa-asiat, Savonlinna

Pirjo Halm

eSuunnittelija, talousasiatO

ulu

39 euron sijoitusvinkki!K

alastonhoitomaksulla voit paitsi kalastaa,

myös parantaa kalavesien tilaa.

Lähde k

alalle ja osallistu

talkoisiin

sam

alla rah

alla, mak

sa ja rekisterö

idy:

Verkkopankki: Eräluvat.fi/kalastusPalvelunum

ero: 020 69 2424 (arkisin 8‒16)Voit m

aksaa ja rekisteröityä myös useim

missa

luontokeskuksissa ja R-kioskeissa.