i i r s i i i i i i ^ " t e k n i k k o

50-VUOTTA

Sisältää mm: Juhiavuosi iähestymässä — Tiedotuksia — Mieiipiteitä terveyskeskusasioista — Jalometaliiseosten valaminen hammastekniikassa — Posliiniokkluusio pääiie-vahaus menetelmän avulla. 4 1974

On luonnollisen näköistä purra VERIDENT POLYGHROME

ia ^ akryylihampailla

H l

Akryyl ihampaat Etuhampaat: Verident Polychrome Takahampaat: Verident Nic ja Bio-Mechar

Porsl l inihampaat Etuhampaat: Univac Polychrome Takahampaat: Criterion, Nuform, Nic ja Bio-Mechanica! Valmistaja: UniversaI Dental Company USA

Suomessa: HAMMAS OY - Kalevankatu 3 A, Helsinki 10

proleesrt paremmin ja nopeammin

^ ^ ^ ^ ^ nestemäinen ^ ^ ^ ^ ^ e r i s t y s a i n e H V H

ODIOSII H / f ^ ' ^ OPTOSIL- juokseva:

voidaan käyttää suojana ranka- ja attashe-mentt i tekni ikassa, or todont iassa ja eris­

teenä akryyl ihammasproteeseja valmistettaessa.

t l i isstg

Pakkaus sisältää

850 g nestemäistä Optosi l ia muovipul lossa, kaksi 25 ml Optosi l -kovetta ja-pul ioa, 500 g retent iorae-pipet t lpul-ion, kaksi annostuskuppia j a sekoi tuslaastan

. . ^ ' - - ^ Myynt i : DENTALDEPOT OY HAMMASVXLINE OY SARODENT OY

Korkealuokkainen akrylihammas Biodent-laatua

Biocron-akrylihampaat ovat tunnetuissa Biodent-

väreissä. Uudenlainen massojen kerrostus,

eloisa värivaikutelma proteettisesti tärkeällä kärkialueella.

Teknisesti (ja esteettisesti) oikea rakenne. """" Uusittu T H = (Tyyppiharmoninen)

mallisto. Uusimpien menetelmien mukaan valmistettu. Varma kestävyys

työstössä ja suussa vaikuttavia rasituksia vastaan.

Bio eron Akryli-etuhammas Biodent ohjelmaan

De Trey Gesellschaft mbH P ^ S ^ Wiesbaden m^v^

Suomessa: Oy Dentaldepot Ab

H a m m a s v ä l i n e e s i t t e l e e

Kultatekni ikassa käytettäviä tarveaineita

»Asbestinauha »Vahan eristysaine »Vahan pintajännityksen poistoaine

• Pulverihappo jalometallille • Juotospasta kullalle • Juotospasta kultaa ja teräs­

tä yhteen juotettaessa

V i i / V i / if#IIAMMftSVjtUNE Pohjoisesplanadi25A,00100 HeisinkHO, puh.go-12623 Aurakatu8,20100Turku 10, puh.921-336533

Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Pori • Seinäjoki -Tampere

LuXODiNT ^ VACUUM

NATURADENT H VACUUM

LUXOPALITCL . KUNSTITOFF

L U X O P A L c L • ^ ^ KUNtTfTOFF

L U X O P A L KUNSTITOFF

-^r • • • . . < f .

Z A H N - F A B R I K A T I O N S E I T 1911

Z A H N F A B R I K B A D N A U H E I M K G

Yksin­myyjä: ^ h a m m a s t a r v i k e o y

00100 Heisinki 10 Puh. 49 74 77 — 49 07 40

Arkadiankatu 12 B

V a r m u u t t a r a n k a t y ö h ö n

mittaus- ja merkintälaite, joka sopii

jokaiseen paraiielometriin.

Yksinmyynt i :

^ h a m m a s t a r v i k e o y

Arkadiankatu 12 B 00100 Heisinki 10 Puh. 49 74 77, 49 04 70

31. VUOSIKERTA 4. 1974 T O I M I T U S K U N T A Päätoimit taja M a u n o E l o m a a

Os. Henr ik lnt ie 27 A 1,

00370 Helsinki 37, puh. 555 751

Jäsenet : E. O. Vuor i , K. Polon

ja Alber t Herberz

Kir joi tuksia lainattaessa on lähde

mainit tava.

KIRJAPAINO: KiRJAPAINO MERITULLINTORI Puh. 12 699. 00170 Hki 17. Meritullintori 1 A

SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO — FINLANDS TANDTEKNIKER FDRBUND r.y. 00100 HELSINKI 10. Arkadiankatu 14 B 30. Puh. 447 123. postisiirto 12690 —

Liiton puheenjoh aja Usko K a r i - K o s k i n e n . Saaristonk. 34 Hämeenlinna, puh. 22 487 Liiton toiminnanjohtaja Mauno E l o m a a , Henrikintie 27 A 1 00370 Helsinki 37, puh. 555 751 — 447 123 Tavattavissa toimistossa maanantaisin klo 18—19. Taloudenhoitaja merkonomi Arto S a l m i n e n .

AVUSTUSKASSA 00370 Helsinki 37. Henrikintie 27 A 1. Postisiirtotili 16787. Puheenjoh'a|a Mauno E l o m a a . Henrikintie 27 A 1. puh. 555 751. Sihteeri E. O. V u o r i . Ulvilantie 23 D 46. puh. 551 814

Avustuskassanholtaja I. W a a r a I a. Mannerheimintie 19 A 3, puh. 493 535, kot. 493 331.

Juhlavuosi lähestymässä Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y. viettää 50-vuotista olemas­

saoloaan tammikuun lopulla 1975. Sen kaikinpuoliseksi onnistumi­seksi on nimetty eri toimikuntia, kuten näyttelytoimikunta, histo­riikkitoimikunta ja juhlatoimikunta. Näille kaikille toimikunnille on kertynyt toimeliasta työtä runsaasti ja päämääränä on yhteisesti juhlien kaikenpuolinen onnistuminen.

Näyttelytoimikunta on tehnyt intensiivistä työtä ja ratkonut pulmia, jotka on tullut eteen. Huoneistopuima oli hankala, kun tarkoitus oli saada kaikki toiminnat samaan kohteeseen ja saman katon alle. Siinä näyttelytoimikunta onnistuikin ja löysi kohteen Hotelli inter-Continentaaiin Helsingistä. Siellä on näyttelytilat, juhla- ja kokous­tilat sekä vielä majoitustilat ulkopaikkakuntaiaisilie. Näissä puit­teissa tämä oli ainoa paikka, joka pystyi suunnitelmat hoitamaan yhdessä pisteessä.

Historian kirjoittajalla Rafael Ruishalmeeiia on myöskin ollut kä­det täynnä ja lujasti lukemista tutkiessaan Liiton 50-vuotista toi­mintaa ja historiaa. Siinä on tullut esille huvittaviakin piirteitä men­neiltä ajoilta ja runsaasti vaikeuksia, jotka ovat jatkuneet saman

8

suuntaisina jo vuosikymmenet. Runsasta yksimielisyyttä ja yhteen­kuuluvaisuuden halua on tuonut esiin se, että koko toimintakauden ajan, siis 50 vuoden ajan, on Liitolla ollut vain 12 puheenjohtajaa ja niistä on yksi ainoa toiminut vain yhden vuoden. Tämä on merkille pantava seikka, joka osoittaa jäsenistön luottamuksen valitsemiinsa johtajiin vuosikausiksi. Historiikki tuiee oiemaan mielenkiintoinen ja arvokas teos, jollaista ammattikuntamme taholta tuskin ilmestyy seuraavan 50 vuoden aikana. Historian kirjoittaja on asiantuntija alallaan ja tuonut asiat esille kaikista näkökulmista. Lisäksi teok­seen tuiee sen hetkinen jäsenmatrikkeli ja valokuvat niitten koh­dalle, jotka kuvansa olivat lähettäneet sekä myöskin kansainvälinen numeromerkintä, jonka perusteella kaikissa maissa ollaan selvillä mistä tämän teoksen voi saada ja kenen kustantamana. Jokaisen jäsenen on syytä hankkia tämä teos kirjastoonsa ja säilyttää se, onhan sen hinta vain 35:— kpl.

Ansiokas ja arvokas tulee myöskin olemaan Liiton 50-vuotis-juhiamitaii, jonka alkuperä on lähtöisin ammattikuntamme veteraa­nin Gunnar Koskisen käsistä. Se on arvokas senkin johdosta, että sitä tehdään vain rajoitettu määrä ja siten tulee oiemaan kysytty mitali esim. kerälijöiden keskuudessa. Mitali on erittäin hyvin on­nistunut ja yksistään sen patinointi on jo saanut kiitosta osakseen. Mitalin on mahdollisimman moni syytä hankkia, sillä rajoitetun val­mistusmäärän vuoksi tuskin sitä kaikille riittää. Tilaukset toimite­taankin aikanaan saapumisjärjestyksessä. Tässä lehdessä olleet kuvat mitallista, eivät anna oikeata kuvaa siitä, koska kuva oli otettu keskeneräisestä ja saveen muovaillusta kappaleesta. Pronssiin tehtynä ja valmiina se on todella hieno mitaiii ja hintakin on lopulli­sesti vahvistettu 100:— kpl, joka on normaalihinnoista tuntuvasti halvempi.

Terveyskeskusten hammashuollon toiminnassa alkaa toiminta vähitellen kuumentua. Lähivuosien aikana tuiee kuvassa myöskin huomioiduksi hammastekniiiinen ala. Toisaalla tässä lehdessä on kirjoitus, jossa on mainittu ennakkoarvailuista mitä tuleman pitää jos emme ole tarpeeksi virkkuja asioiden kehityksen seuraamisessa.

* Sen johdosta onkin jokaisen suhtauduttava luottamuksella Liiton asioista tekemiin päätöksiin, koska pyrkimyksenä on saada mah­dollisimman hyvät edut ennenkuin yksityiseltä sektorilta siirrytään kuntien palvelukseen, johon saattaa mennä vielä viitisen vuotta.

9

Lukekaapa tarkkaan näistä asioista saapuvat kirjeimät ja kirjoituk­set ja toimikaa niissä ilmenevien ohjeiden mukaisesti. Ainoastaan annettuja ohjeita noudattaen voimme päästä meitä tyydyttävään sopimukseen.

Tähän aikaan vuodesta voi jo sanoa, että vuosi alkaa jo kallistua ioppupuoieiie ja se tietää sitä, että joulukin on kuin oven takana. Kun tätä naputtelen, vilkaisin samalla allakan lehtiä ja totesin, että kuusi viikkoa on enää jäljellä kun ovelta saattaa kuulua koputus. Tuntuu myöskin siitä, että vuosia taaksepäin puhutut joulukiireet ovat tasaantuneet pidemmälle ajalle, vai onko ehkä syynä mak­settavaksi tulleet lisäverot joiden johdosta on rahapussin narua kiristettävä, mene ja tiedä. Joulun tulo ei kuitenkaan katso sitä, se tuiee joka tapauksessa eteen. Se on koko perheen juhla jota yhdessä vietetään ja yhdessä muistellaan, etenkin lapsuuden jou­lua. Tuo valon juhla pimeyden keskellä antaa aina jotain uutta ja mieltä herkistävää. Siispä ottakaamme joulurauha vastaan sille kuuluvin ajatuksin ja tunnelmin.

Vanha vuosi kun on päättynyt, on uusi ja juhiavuosi edessä. Viettäkäämme sitä juhlavuoden merkeissä ja juhlavan arvokkaasti.

Kaikille tämänkin lehden iukijoiiie, olivat ne sitten ystäviä tai ei toivotan rauhaisaa jouluiloa ketään unohtamatta ja uudelle vuodelle onnekasta ja työntäyteistä Uutta Vuotta. M a u n o E l o m a a

HALLITUS TIEDOITTAA Oletko lukenut viimeksi lähetetyt kiertokirjeet, jotka koskivat juhla­vuoden asioita, kuten: juhlamitalia, historiikkia ja osallistumista juhlai l ­lallisiin ja tehtävi in huonevarauksiin Hote l l i Inter-Continentalissa. Jos et ole vielä sitä tehnyt, ota kiertokirjeet esille ja täy tä kaavakkeet ja lähetä tulemaan. Aikaisemmin lähetetyt t i ­laukset mitalista ja historiikista ovat jo huomioitu ja odottavat vain ajal­laan tapahtuvaa lähetystä.

Halli tus muistuttaa, että 01. 01. -74 voimaan astuneen työnsuojelun val -vontalain ja siihen annetun asetuksen

mukaan on työnanta jan työpaikal la , jossa on 1—9 työntekijää n imet tävä työsuojelupääll ikkö. (Voi olla omis­taja.) Lisäksi työpaikal la , jossa on 10 —19 työntekijää, tulee työntekijöiden valita työsuojeluvaltuutet tu sekä 2 varalle.

Ilmoitus valituista on teh tävä työ­suojelutoimistoon vuoden 1974:n lop­puun mennessä.

Huomautamme, että ei ole kysy­mys aivan uudesta asiasta vaan val -vontalaki perustuu aikaisempaan työ­turvallisuuslakiin, joten olisi syytä huolehtia siitä, että olosuhteet työ­huoneissa olisivat järjestetty määräys­ten mukaisesti, jotta tarkastukset ei­vä t aiheuttaisi toimenpitei tä .

10

SILMÄT AUKI JÄSENISTÖ MUKAAN Valvokaa, sanotaan jo sanassakin. Onko sitten valvottu, omaa vai koko ammattikunnan etua. Taannoin syys­kokous toi odotettua v i rkey t tä jäse­nistön keskuuteen ja herät t i kysymyk­sen, mihin on kadonnut se tiedostettu ammattirakkaus?

On luonnollista ja jopa tarpeenkin juhlia silloin kun on juhlan aika, mut­ta onko tämä itse tarkoitus. Tuntuu vähän liialliselta, jos siitä muodostuu pääasia ja menee kokonainen vuosi monojen kiillotuksessa, eikä edes kor­via kallisteta sinne, missä koko ajan kaivetaan maata jalkojemme alta. V o i ­daanko tapahtumassa oleva terveys­polii t t inen kehitys sivuuttaa vain o l ­kapä i tä kohauttamalla todeten, ei se vielä meitä koske? N ä i n on tehty kan­santerveyslain voimaantulosta lähtien, vaikka luulisi viidenkymmenen vuo­den ikäisen perinteen jo velvoittavan aivan päinvastaiseen toimintaan. Itse en usko kuitenkaan ,että peli on pe­lattu. On vielä olemassa kanavia, jon­ne toimintaa suuntaamalla voidaan vaikuttaa asioiden kehitykseen ja säi­ly t tää vallitsevat toimintaedellytyk­set ammattikunnalla. Ratkaisu löytyy sieltä, missä näi tä asioita käsitellään ja missä niistä pää te tään . Mikään ei tänä pä ivänä kulje ohi pol i t i ikan ja päätökset sivuavat merki t täväst i puo­luepolitiikkaa.

T y ö r y h m ä on ensimmäisen palave­rinsa p i tänyt . Tässä selviteltiin mah­dollisia yhteydenottoja eri puolueiden terveyspoliittisiin työryhmiin , joihin tuntui olevan jo yhteyksiäkin. Tule­valla vuosikokouksella tulee olemaan merkitystä . Siellä voi jäsenistö sanoa sanansa, jonka pohjalta t yö ryhmä tu-leee jatkamaan työ tään .

Kale

Tapahtumat n ä y t t ä v ä t johtavan sii­hen, et tä myöskin hammastekniiiinen ala tulee huomioitavaksi hammas­huollon toimintapiirissä eri terveys­keskuksissa. Ennenkuin nämä seikat tulevat lopullisesti pää te t täväks i ja johon kuluu vielä muutamia vuosia, on sitä ennen jo r y h d y t t ä v ä to imin­taan ja erikoisesti juuri poliittisella linjalla. K a i k k i jäsenet, jotka ovat te­kemisissä eri puolueryhmissä ja jotka joutuvat käsi t telemään terveyskeskus­ten asioita ja p ä ä t t ä m ä ä n niistä, olisi syytä ottaa keskustelun alaiseksi ham-mashuoltoasiat, jotka koskevat ham-masteknill istä puolta ja millä tavalla t ämä osa on suunnittelun alla, joka juuri koskee hammasteknikkoja. On­han otettava asia esille siten, että m i ­kä on kunnille edullisempaa perustaa omia kunnallisia laboratorioita tai käy t t ää hyväkseen jo toimivia ja ham­masteknikkojen hallussa olevia ja to i ­mivia hammaslaboratorioita. Onhan selvää, että edullisemmaksi tulee ostaa hammasteknil l is tä työ tä sitä tarjoa­vi l ta laboratorioilta ja t ähän olisi syy­tä pyrkiä . Harkitkaapa asiaa ja mah­dollisuuksien mukaan kehi t t ämään keskustelua poliittisissa piireissä missä kukin l i ikkuukin . Se olisi tarkoituk­sena saada aikaseksi ja kaikissa puo­lueryhmissä, sillä nämä asiat jos mit­kään kiinnostavat eri ryhmiä . Emaa

************************** * l^auhaLtista Qeullua J

* . z * OnnMista 1/Lalta Vuotta %

% LIISI JALKANEN |

*************************^ 11

KANNANOTTO HAMMAS­LABORATORIOIDEN KUN-NALLISTAMISKYSYMYK-SEEN Vallitsevan käsityksen mukaan p y r i ­tään maamme terveydenhuoltopoli-t i ikkaa toteuttamaan kokonaisvaltai­sen ratkaisumallin mukaan. 1972 vo i ­maantulleen kansanterveyslain sisäl­täessä myös hammashuollon, on sen kehi t täminen hammasteknisten palve­lujen osalta ennenpi tkää ajankohtai­nen. T ä t ä kehitystä eivät hammastek-nikkol i i ton voimavarat pysty estä­mään, halusimmepa sitä tai emme. Sen sijaan tarmo on koko jäsenistön tuella py r i t t ävä keski t tämään mah­dollisimman tyydy t t äv ien virkaehto­sopimusten aikaansaamiseksi sekä to i ­mintaedellytysten takaamiseksi niille yksityisille hammaslaboratorioille jot­ka mahdollisesti selviävät hengissä uudistusmylläkästä. T ä m ä työ tulee olemaan hyvin vaikeaa, koska l i i t o l ­lamme ei valitettavasti ole sitä pol i i t ­tista merki tystä , mikä mahdollisesti es täisi oikeuksiemme ja periaatteittem-me polkemisen.

Alustavien suunnitelmien mukaan hammaslaboratorioiden kunnallista­minen tai paremminkin kunnallisten hammaslaboratorioiden perustaminen laajemmassa mitassa on ilmeistä vuo­sikymmenen loppupuolella. Sitä en­nen tullaan perustamaan kuitenkin kokeilulaboratorioita, joiden anta­mien viitteiden mukaan lopullinen uudistus tulee tapahtumaan. Toisin sanoen jo kokeiluvaiheessa on virkoja täytettäessä py r i t t ävä saamaan sel­laiset palkka-, työskentely- ja työai-kaehdot, että ne eivät vaikuta epä­edullisesti tuleviin virkaehtoihin. L i i ­ton on sen takia r y h d y t t ä v ä tehok­

kaaseen toimintaan näihin jo perus­teilla oleviin v i rkoihin hakeutumisen estämiseksi ennenkuin l i i ton sisällä on määri te l ty puitteet, joi l la kokeilu puoleltamme voidaan aloittaa .

Edellä mainitut uudistukset tulevat vaikuttamaan epäedullisesti erityises­t i niiden yksityisten hammaslaborato­rioiden toimintaedellytyksiin, joiden tämänhetkisen pääasiakaskunnan muodostaa terveyskeskuksissa to imi­vat hammaslääkär i t . Toisaalta ter­veyskeskuksissa noudatettava hinta­pol i t i ikka voi mahdollisesti antaa edullisen kilpailuaseman myös muihin yksityisiin laboratorioihin nähden.

Sikäli kuin terveydenhuollon kou-lutuskomitean mietintöä lähdetään sel­laisenaan toteuttamaan hammashuol­lon osalta eli hammaslääkäre iden pe­rinteellisesti suorittaman työn mää­rää siirretään alemman koulutuksen saaneille henkilöille, tulee erikoisham­masteknikkojen asema muuttumaan. Heistä ilmeisesti tulee jonkinlaisia kliinisiä proteetikkoja, mihin myös tähdännee em. mietinnön kohta, jos­sa hammasteknikkojen kliinisen kou­lutuksen osuutta pyr i tään l isäämään.

Jo näinkin suppeasta esityksestä käy i lmi odotettavissa olevan uudis­tuksen mullistava vaikutus koko ham-mastekniikan tulevalle kehitykselle. Jollemme nyt ripeästi puutu asioiden kulkuun, pääsee tilanne luisumaan kä­sistämme hetkellä, jol loin ensimmäi­nen virkapaikka täy te tään kyseenalai­sin virkaehdoin. Jos päätökset meidän osaltamme jäävät pelkästään lausun-totasolle, käyvä t toimintaedellytykset ammatissamme r i i t tämät tömiksi . Tä ­mä koskee jokaista hammasteknikkoa. On kysymys ammattimme mielekkyy­destä ja meidän jokaisen tulevaisuu­desta. Mauri Lukkari

Hammasteknikko-oppilas

12

JALOMETALLISEOSTEN VALAMINEN HAMMASTEKNIIKASSA

Järkevä tapa lähestyä ongelmia.

Gerd Henning, f il. tri

Jatkoa

Valettaessa on sula metalli siirret­tävä hiiliupokkaasta valusylinteriin. T ä m ä tapahtuu siten, et tä esilämmi-tetty valusylinteri asetetaan hii l iupok-kaan pääl le sisään menokraatteri alas­päin. Valukammion kansi suljetaan ja valukammio kipataan asentoon 189°, jol loin sula metalli valuu upokkaasta sylinteriin (kuva 7).

Mahdolliset hiiliupokkaasta ir tau­tuvat muruset jäävät aina valunapin pintaan, koska niillä on pienempi omi­naispaino kuin kullalla.

Seurauksena on, ettei valettuun esi­neeseen voi jäädä mi tään vieraita sul­keumia. Kuten aikaisemmin on mai­ni t tu , ei hitaasti kaadettava sula me­ta l l i voi t äy t t ää muottia täysin, kos­ka vastassa on ilma. Yksinkertaisin ja järkevin tapa saada ilma pois valu­muotista on sijoittaa sulatusuuni ja valusylinteri t i iv i is t i suljettavaan tyh-j iökammioon. Epäpuh taa t , haitalliset kaasut imetään valumuotista pois va-lukanavien kautta, eikä valumassan ti iviydellä ole mitään merki tystä . 5 — 10 Tor r ' in tyhjiö saadaan aikaan muu­tamassa sekunnissa. K u n on saatu täy­si tyhjiö, ei ilmanpoistokanavilla ole enää mi tään merki tys tä . Tästä on seu­rauksena valukullan säästöä.

Platinametallit, hopea ja kupari vapauttavat sulassa tilassa kaasuja, erikoisesti happea, ve tyä ja typpeä .

K u v a 7. Kaavio osoittaa miten suljettu valukam­

mio imetään tyhjiöön (A) ja kaadon jäl­

keen paineistetaan.

K u n metalli j ähmet tyy , erottuvat kaa­sut ja seurauksena on kiteitten väli in syntyviä mikrohuokosia. (Skinner ja Phillips 1967.) T ä m ä vaikutus vo i ­daan helpoimmin todeta ,kun työs­kennellään puhtaalla hopealla tai ku­parilla (kuva 8). _ ^

13

K u v a 8. Valu, jossa on huokosia kaasusul-

keutumista johtuen. 127-kertainen

suurennos.

Siitä huolimatta, että dentalseokset koostuvat useista metalleista, jotka va­pauttavat vähemmän kaasuja kuin puhtaat metallit, tulee sulatus kaasu-liekillä kuitenkin aina aiheuttamaan kaasunmuodostusta, eikä mikrohuoko­sia voida täysin vä l t tää . Edellä selos­tetussa uudessa kojeessa vapautuu sula metalli täysin kaasuista (kuva 9).

Yhdistetty tyhjiö ja paine

Se osa, jota metallin pintajännite näyttelee, on jo edellä selvitetty. Ko­keissa on todettu, että valettaessa pel­källä vaakumilla, ei muotin ohuimpia osia ole saatu kunnolla täy te t tyä .

Pääs tämäl lä valukammioon nopeas­t i paineilmaa suunnilleen 2,8 X 10^ N / m - paineella, puristetaan sula me­ta l l i valumuotin vielä tyhjänä oleviin kohti in. Paineilma syöksyy automaat-

K u V a 9.

Uudella kojeella valetun dental-

seoksen kiderakenne. Kts kuvall.

200-kertainen suurennos.

tisesti valukammioon, kun se on kään­netty asentoon 180-. Paine, joka nyt vaikuttaa sulaan metalliin, on noin 3,8 X 10^ N / m ^ . Esiteltäessä uuden me­netelmän tehokkuutta, p i tää tehdä vertailu tulokseen vaikuttavista vo i ­mista ja niistä voimista, jotka vaikut­tavat esim. epäkeskomenetelmässä.

Ki ih tyvyys hyvässä jousikäyttöises­sä epäkeskolingossa korkeimmalla no­peudella on suunnilleen 30 g, toisin sanoen 30 kertaa maan vetovoima. Oletetaan, että valukanavan halkai­sija on 0,3 cm ja pituus 1 cm + y l i ­määrä (kuva 10).

Valukanavalla on tällöin tilavuus 0,15 X 0,15 X 3,14 = 0,07 cm». Se­oksella oletetaan olevan ominaispai­non 17 g/cm-*. Näinol len on voima = ki ihtyvyys X massa = 30 X 17 X 0,07 = 36 g. Melko korkeasta k i i h ­tyvyydes tä huolimatta on vaikuttava

14

3mm

K u v a 1 0 . Kaaviokuva, joka osoittaa epäkesko-

valussa vaikuttavat voimat.

voima kuitenkin melko alhainen. Uudessa tyhjiö-painekojeessa saavute­taan paine 4,8 X lO'"* N / m ^ , mikä an­taa voimaksi = 3,800 X 0,07 = 266 g. Epäkeskoon verrattuna on voima 7 kertaa suurempi.

Perushaitta epäkeskovalussa on, et­tä voimat vaihtelevat valusylinterissä eri suuntiin. Uudessa menetelmässä vaikuttaa valumuotissa sama paine ka ikk i in suuntiin.

Kuva 11 esittää 0,2 mm paksuja valettuja levyjä, jotka ovat juosseet täydellisesti joka suuntaan, sekä epä-keskolingolla valettuja samoja levyjä, jotka eivät ole täydellisesti juosseita. Lisäksi sama paine vaikuttaa myös valumuotin ulkoseiniin, joten muotin halkeamia ja pohjan puhkeamisia ei pääse tapahtumaan.

Se korkea paine, joka tarvitaan voittamaan metallin pintajännit teen

aikaansaama vastus, tulee mukaan viimeisessä si lmänräpäyksessä ennen valumuotin täy t tymis tä . Täl lä tavoin väl te tään perinteelliset valukojeissa esiintyvät puutteet, joissa korkea pai­ne johtaa rosoiseen ja puutteelliseen valuun.

Kutistumisonkalot

Yleisten valuteorioiden mukaan p i ­tää valettavan kappaleen jähmet tyä ensin, sitten valukanavan ja viimeksi sulan metallin y l imäärä (valunappi), joka korvaa jähmet tymiskut is tuman. Kaikissa tähänastisissa menetelmissä valunappi jähmet tyy ennen valetta­vaa kappaletta. Pyörivässä keskipa-kolingossa jääh tyy valunappi i lmavir­tauksista, höyrypainekojeissa taas lämpöhäviöis tä veden höyrystyessä as-bestilevystä. Yri tyksiä t ämän haitta­puolen voittamiseksi on tehty asetta­malla johonkin sopivaan kohtaan »apusäiliö», josta saadaan sulaa me­tallia lisää valettavaan osaan jäh­mettymisen ajan. T ä m ä on menetelmä, joka ei ole koskaan täysin onnistunut.

K u v a 1 1 . Kaavio havainnollistaa niitä voi­

mia, jotka vaikuttavat epäkesko­

valussa. —>

15

(^OLuatamina kaikMa amtnattioatfMa

Valo Laht inen Irja Oksanen Ragnar Holm Kaj Holm Max Holm Eeva Vir tanen Voit to Vir tanen Hammaslab. E. Jouhk i Seppo Rautio Into Ant t i la Eero Laukkoski Pentti Ikonen Hämeenl innan Seura Yrjö Rautiaia Hannu Ki lp iä Päivi Pyrhönen Kai ja Paavola Jarmo Pulkkinen Leena Pihlf iyckt Ari Kemppinen Tapani Vain ionpää Kaj Sani Aarno Koivunen Harry Hägg Harri Bredarholm Hammaslab. Kalevi I lkka Ismo Jalonen Hammaslab. S. Kar i -Koskinen Tytti Mölsä Pekka Poral i Vi lho VIne Lars Lundell Ismo Kemppainen Kirst i Hakala Einari Mättö Kari Mättö Raimo Mättö Irma Aal tonen

Aarne Holopainen Aarre Nieminen Ossi Fransas Reijo Nieminen Mikko Aho la Erkki Lappi Antero Vanhanen Raimo VVarro Erkki Herrala Ari Hänninen Veikko Matt i la Justus Karhunen Matti Jalava Leena Ruokoniemi Göran L indholm Pertti Rastas Pentti Levänen E. 0 . Vuori Kalevi Notkonen Aarne Leinonen Lauri Ajanto Heikki Hi ippala Reino Peltonen Kauko Tiainen Olavi Nieminen Matt i Juntunen T imo Vir tanen Pertti Alho Unto Maaniemi Reijo Alho Sulo Nurto Teuvo Lal lukka Matti Sänkiaho Jouko Waire Jarmo Piirainen Juha Kari luoto Ingmar Dahlström n 1 1^1 J l_ i i_l

Carl-Johan Adahl Tapani Försti Mauri Telaranta Jukka Täht inen Unto Höök Hannu Leino Ben Holthöfer Ar to Oranne Mauno Koivula Leo Sipi lä Gunnar Levander Erkki Mäkinen Usko Vanhala Antt i Hertola Kalevi Enqvist Olavi Kautto Per Eriandsson Rauni Tir r i Tauno Rusanen Oil i Heinonen Usko Kar i -Koskinen Jouko Pohjonen Pekka Kari-Koskinen Jukka Taika Esko Nick Savon Hammas Oy HAMMASTARVIKE Oy Jorma Loppukaarre Anu Kieme Leena Seppälä At te Franck Antero Li tmanen Mauri Rinne Kal le Reponen Atso Kari Unto Mättö Vi lho Makkonen Pekka Suominen Veikko Koskinen

16

ouLtia ja nidndstnstä ouoddlld 1^79

Eero Tornberg Keijo Polon Er ikoishammastekn. Pentti Autero Karjaa Toivo Tyrisevä Kalervo Laine Jaakko Laine Laina Huupponen E. O. Vuori Albert Herberz Mauno Elomaa Veikko Kal l inen Erkki Seppänen Raimo Immonen Kari Mäläskä Jorma Orel l Veli Heikkinen Heikki Täht inen Vi lho Kol lvuori Osmo Kol ivuorI Matti Keränen Jouko Rantaniemi Taimo Martt i la Heikki Hedman Heikki Kukkonen Pauli Roppola Annel i Poraii Arto Wester lund Kalevi I lkka Eila Säi lynoja Jukka Lindqvist Helena Kesti Hannu Oreli Oiavi Kasurinen Matt i Kuor ikoski Vi l jo Ahonen Esko Tahvanainen

Yrjö Henti lä Esko Tuovi la Erkki Ontero Pentti Säämänen Martt i Peltosaari Yrjö Kai lasuo Alpo Pinta Nils Nygärd Matt i Karppinen Kari Sarste Merja Rissanen Esa Ontero Reijo Mähönen Jukka Aro Lauri Aro A. O. Haarnimo Al lan Heinänen Pentti Keiramo Yrjö Leht inen Olavi Palonen Oll i Palonen Jouko Reunamo Matt i Taiminen Eeva Antt i la Nils Lagerström Harri Loukonen Pirkko Tuominen Matt i Verano Pertti Kal l io Jarmo Airo la Esko Heikkinen Tuukka Saar ikko Raimo Lehtonen Hannu Moberg Juha Nepponen Reino Vaaja Jar i War ro Jouko Rosendahl

Matti Uusaho Keskipohjanmaan hammasteknikko jen Seura—• Mel iersta ös te rbo t tens tandteknik fö rbund Kauko Ri ikonen Arno ld V ickman Jörgen Näse Hans Sabel Hans Boström Erkki Aho la Jon-Er ik Sulkakoski Birger Hol länder Kai Swan Stig Lundqvist Solveig Overgard Märta Urho Heikki Koist inen Kauko Rautava Helge Jäderho lm Martt i Laakkonen Pekka Laakkonen Juhani Haapalainen Heimo Musonen Heikki Ketonen Jo rma Kerkkänen Sei ja Pout iainen Sei ja Tal lus Kai ja Räty Mari ta Kolehmainen Helena Ryynänen Raili Pyykkö Raija Sarola Helena Kinnunen Leo Salminen

N ä y t t ä ä siltä, että aikaraja valusta yl imäärämetal l in jähmettymiseen kai­kissa yleisissä menetelmissä on ainoas­taan muutama sekunti. Uudessa valu­menetelmässä säi lyt tää hehkuva upo­kas lämpönsä melko kauan, ja on ha­vait tu, että valunappi (y l imäärämeta l -l i) on ollut sulaa vielä 30 sekunnin kuluttua valusta. Tällöin y l imäärä-metalli (valunappi) tosiaan toimii va-lasäil iönä ja korvaa sen kutistuman 6 ja 10"/o:n välil lä, joka metallissa ta­pahtuu jähmettymisen aikana. Tä tä kutistumista ei saa sekoittaa sen lo­pullisen supistumisen kanssa, joka on suunnilleen 1,65 »/o, ja* joka tapahtuu jäähdytyksessä huoneenlämpöön. Kun valunappi rikotaan voidaan siinä usein havaita suuria onkaloita.

Yhteenveto uudesta valumenetelmästä

Kuvat 12 ja 13 ilmaisevat uuden valumenetelmän. Kuva 12 esittää ko­jeen ja kuva 13 sylinterin asettelun. K u n valukammio on suljettu, käyn­nistetään tyhj iöpumppu ja 20—30 se­kunnin kuluttua käänne tään valukam­mio asentoon 180°. Metal l in annetaan nyt paineenalaisena jähmet tyä 30 se­kuntia.

Oy Dentaldepot Ah

18

POSLIINIOKKLUUSIO PAALLEVAHAUS-MENETELMAN AVULLA

Hans Biihlmann, Aarau

Posliinipurupinta silloissa ei mones­takaan syystä ole suositeltava ratkai­su. Ensiksikin keramiikkamassojen ku­tistuminen päällesiveltäessä muodos­taa omat pulmansa. Lisäksi posliiniset purupinnat sivuhammasalueella mur­tuvat helposti. Käytännössä kuitenkin valmistetaan tällaisia töi tä aika pal­jon. Seuraavassa selostetaan erästä ke-ramiikka-okluusiotyötä . Työ edellyt­tää PKT-pääl levahausmenete lmän tuntemusta.

Uusimmat posliinimassat, kuten Biodent. Vi ta , Ivoclar, PE, Micro Bond sekä Ceramco ovat fysikalisilta ominaisuuksiltaan siksi hyviä , että posliinipurupintojen valmistaminen on mahdollista. Jos käy tämme samaa menetelmää kuin kul tapääl levahaus-menetelmää, saavutamme lyhyemmäs­sä ajassa paremman lopputuloksen kuin tähän saakka tunnetuin menetel­min.

Työvaiheet

Ylä- ja alaleuan malli t ovat va lmi i ­na artikulaattorissa.

1) Metall irunko posliiniokklusion aikaansaamiseksi on tarpeellista, että ylä- ja alaleuan vaha työ t tehdään o i ­kein. Tässä selostuksessa molemmat sillat muovaillaan PKT-vahausmene-telmän mukaisesti.

3) Ylä- ja alaleuan rungot valmis­tetaan, työstetään, oxydoidaan,, pe-rusmassa tunnetun menetelmän mu­kaan paikalleen ja sen jälkeen poltto.

Orientointi okklusiota varten

4) Alaleuan kultasilta poistetaan malli l ta ja runko asetetaan paikalleen. Yläleuan siltaa tarvitsemme alaleuan posliiniokklusion orientointia varten alaleuassa. Alaleuan runko muovail­laan dentiinimassalla perusmuotoiseksi tasoksi. Tähän tasoon merki tään kus-pien kärjet ja syvänteet . Posliinimas-sa ei saa kuivua. Art ikulaat tor in kor-keusnastaa nostetaan 1,5 mm okklu-siokorkeuden ollessa 3 mm. T ä m ä sik­si, et tä kutistuminen kompensoituisi. Pienellä pensselillä sivellään t ämän jälkeen kärkimassaa ensin uiko -ja sit­ten sisäkuspien paikoille. Kokeillaan artikulaattorissa sivupurentaa. Inter-dentaal iväl i t avataan ohuella partako­neen terällä, jonka jälkeen seuraa en­simmäinen poltto.

5) Korkeusnasta lasketaan ja tar­kastetaan purentaliikkeet. Mahdolliset korotukset kuspien kärjissä hiotaan.

•f O

LEHTEMME TILAAJILLE, ILMOITTAJILLE SEKA KAIKILLE YSTÄVILLE ^

''^LiTEifoää joutua ja

OnnMista lAutta Duotta o

404^04^04^0+0+0+04^0+04^0+0+04^04^04^0YO+04^04^04^0+CM^04^0+0+04^<V«

19

Väli t tömäst i seuraa toisen polton val ­mistelu. Mikäl i on tarpeen, hiotaan kaula-alueelta hieman dentiinimassas-ta pois. Korkeusnasta si irretään jälleen 1,5 mm ylös. Jotta saavuttaisimme harmoonisen vär ivaikutuksen dentiinin ja kuspinkärkien välil lä sivelemme ohuesti dentiinimassaa bukkalipuolel-le, jonka pääl le tulee vielä ohut ker­ros kärkimassaa. K a i k k i tästä lähtien tapahtuvat korjaukset tapahtuvat kär ­kimassaa käyt täen .

Huom.! Mikäli käy te t ään Bioden-t in uutta massaa on tärkeätä , että kä r -kimassaan sekoitetaan lisämassaa S 52 suhteessa 1 : 1 .

Jokaiseen hampaaseen niin bukkal i-kuin lingualipuolelle sivellään ohuel­la pensselillä kosteaa massaa.

Työt polton jälkeen

Kokeillaan sillan artikulointia ar t i ­kulaattorissa. Mahdollisesti tarvit ta-

K u v a 1. Sillat Whip-Mix artikulaattorissa.

vat korjauspoltot tehdään ainoastaan lisäämällä massaa eikä hiomalla enti­sestä aineesta pois. Muovailuinstru-menttina käy te tään PKT-sarjaan kuu­luvaa instrumenttia. Kaikkien paran-nuslisäysten aikana massan on oltava tarpeeksi kosteaa. T ä m ä n jälkeen seu­raa toinen poltto.

K u v a 2. Yläleuan silta.

20

K u v a 3.

Alaleuan basiS-poltto

6) Polton jälkeen silta asetetaan jälleen mallille. Korkeusnastaa alenne­taan. Alaleuan okklusio tutkitaan kontaktipaperia hyväks ikäyt täen . M i ­käli olette työskennelleet kaikissa vai­heissa tarkasti, ei sanottavia hiomis-töitä tarvita. Bukkaliset ja l inguali-pinnat viimeistellään lopulliseen muo­toon.

Alaleuan silta puhdistetaan huolel­lisesti vedellä, lasitetaan, mahdollisesti

vielä puuttuvat pistekontaktit t äyden­netään korrektuurimassalla.

7) Yläleuassa poistetaan pääl leva-haustekniikka-silta. Täysin valmis posliinisilta on alaleuan mall i l la . Kor ­keusnasta jälleen 1,5 mm ylös jonka jälkeen seuraa sama työvaihe kuin yläleuan sillankin. Lopuksi näkyvä kultaosa molemmissa silloissa k i i l l o i -tetaan.

* * *

* *

Suomen Hammasteknikkojen Li i t to — Finlands Tand-

tekniker Förbund r.y. to ivottaa jäseni l leen parhainta

jou lu i loa sekä Uudel le Vuodel le onnea ja menestystä.

Ti l lönskar sina medlemmar den bästa Ju lg läd je sä-

väl som lycka och f ramgäng för det Nya Äret.

* * * * * * * *

*****************************************************-: 21

o To

o -k o •h O •k o

our collegues and friends overseas we send our bes vvishes for a Merry Christmas and a Happy New Year 1975!

f OTO+O f 04^0 < 04 0404 04^04 0404^0404 04 o <O4O4O4^0+O+O4^O4^O+O4OT<

22

24

L I I T Y A V U S T U S ­K A S S A A N

O S O I T E ON

SIVULLA 8

TYÖVOIMAA TARVITSEVAT

J A TYÖPAIKKAA VAILLA

OLEVAT. TIEDGITTAKAA SII­

TÄ SUOMEN HAMMASTEK­

NIKKOJEN LIITOLLE, Os. on

Arkadiankatu 14 B 30, Heisinki 10 tai taiminnan-jahtajalie.

J ä s e n m a k s u i s t a

h u o m a u t u s

. . . j ä s e n ja avustuskassan m a k s u t !

MERKKIVUOSIA

80 V U O T T A täy t t ää 18. 12. -74 H t A r t t u r i N i e m i Kuopiossa.

60 V U O T T A täy t t ää 05. 01. -75 H t t E r k k i N o j o n e n Tampereella.

50 V U O T T A täy t t ää 08. 01. -75 Eht T e u v o L a l l u k k a Helsingissä.

50 V U O T T A täy t t ää 16, 01. -75 Eht A a r o H a k k a r a i n t n Heino­lassa.

60 V U O T T A täy t t ää 19. 02. -75 H t L t h e l G r a n s t r ö m Helsin­gissä.

M Y Y T Ä V Ä N Ä

Myydään käytetty Siemens Unitt i , jossa valaisin uusittu sekä hyvä­kuntoinen tuol i .

T ieduste lut puh. 726 927

M Y Y T Ä V Ä N Ä

Myydään tarpeet tomina Valmet pot i lastuol i , Instrumentt ikaappI kompressor i .

T iedustelut puh : 441 264

"HAMMASTEKNIKKO"-lehden seuraava numero Ilmestyy m a a l i s k u u n p u o l e s s a v ä l i s s ä . Tähän numeroon aiottu aineisto pitää olla toi­mituksessa h e l m i k u u n 10 p : ä ä n m e n n e s s ä .

T o i m i t u s

25

TA S Y N O F O R M TAKAHAMPAISSA puremisteho ja esteettisyys yhtyvät harmoonisesti — myös ristipurennassa — helppo asetella — saatavana posliinista ja akryylistä — kannattaa kokeilla!

Valmistaja: VITA ZAHNFABRIK Säckingen Länsi-Saksa

Y K S I N M Y Y N T I

V E I K K O A U E R PUH. 174 213 — VUORIK. 22 A — HELSINKI 10

Rauhallista Joulua J A

Onnea Vuodelle 1973

T O I V O O K A I K I L L E A S I A K K A I L L E E N

O Y D E N T A L D E P O T A B

BIOS L A A T U ­

TUOTTEET NYT

S U O M E S S A .

P S . M Y Ö S T Ä Y D E L L I N E N

T E R Ä S O H J E L M A

OY DENTALDEPOT AB

sarjassa laboratorio-työjuhtia:

s

r o -

ITRONIC

SarodentOy Kauppiaskatu 11 C 20100 Turku 10 Puh. 15 031

H a m m a s v ä l i n e e s i t t e l e e

WIRONS kalliin kullan tilalle

Uusi, parannettu valumetalli Platinan värinen Yksittäisiin kruunuihin ja siltoihin Akryyli-ja posliinifasetti-(päälle poltto) tekniikkaan Taattu proteesin toiminnalli­suus ja esteettisyys

v Y /

03\n

\ Y / (if#HAMMftSVALINE Pohjoisesplanadi 25A, 00100 Helsinki 10, puh. 90-12623 Aurakatu 8,20100 Turku 10, puh. 921-336533

Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Pori • Seinäjoki -Tampere

c OMBILABOR CL-G VALUKOJE

• VAKUMI JA PAINE • KAASUHUOKOISETON VALU • ILMAVAPAA SYLINTERI • SOPII MYÖS PÄÄLLEPOLTTO-

METALLIEN VALUUN

• NOPEA • PIENIKOKOINEN • HELPPOKÄYTTÖINEN • TURVALLINEN • KÄTEVÄ

EDUSTAJA SUOMESSA:

O Y D E N T A L D E P O T ETELÄRANTA 2 00130 HELSINKI 13 PUH. 12 601

PYYTÄKÄÄ TARKEMPAA ESITTELYÄ

A B

akryylietuhammas SR-VIVODENT-PE • tu tut VIVODENT-mall l t va lkof luor lsolvat PERL-EFFECT-värit kauniisti kuul tavat kärk iosat

• nyt m y ö s kahden hampaan sarjoissa, ei enää turhia "ko r jaushampa i ta "

• yksi löl l iset protees i t samaan hintaan, koska ykköset , kakkoset ja ko lmose t vo i ­daan valita mistä mall ista ja vär istä tahansa

• anatomisest i ja esteett isest i o ikea m u o ­toi lu sekä labiaali- e t tä palat inaal ipinnal la

• pi tkät ja leveät keulaosat mahdol l i s tavat haluttaessa d ias teemojen jä t tämisen sekä paradentoos in jäl j i t telyn ainut laatuisel la tavalla

• väri ei muu tu hiot taessa, koska väri ulot­tuu hampaan sisäosi in asti

mineraalietuhammas VIVOPERL-PE

normaal i p u r e n t a r is t ipurenta s y v a p u r e n t a

SR-ORTHOTYP -akryylitakahampaat

ORTHOTYP-A -posliinitakahampaat • he lppo asetel la täydel l inen art ikulaat io • p i tkät kaulaosat • kaunis muoto i lu - er i ty isest i p remo laa -rien bukkaal ip in ta • akryy l ihampai tak in vo i h ioa i lman haitta­vaikutuksia, koska yd in on es ipo lymero i tu ja pintaa kovemp i .

#HAMMASVÄLINE l i 2 5 » , 00100 Helsinki 10, puli. 80-12623 »urakalu 8, 20100 Turku 10, puk. 921-336 533

I V O O A R A G

l l i n s k y l a . Kuopio > Lahti - Oulu - Pori - Seinäjoki - Tampere

JÖUKKÖJULKAISU

Kruunu-ja siltamateriaali.

Biodent1FB75

Loistava. Poslilnlmaiset kruunut ja sillat. Silmiinpistävän tiomogeenl., tiivis, sileä pinta.

3 nestettä: S (Special) Vapaakäden täppä-ykseen. N (Normal). Kyvettiteknilkkaan. K (Kallthärtend). Kylmäpolymeri.

Uudenlainen materiaali: Tarkoin valikoitu polymeri on yhdistetty epäorgaanisiin aineisiin.

j . - r - ' \

Järkiperäiseen työskentelyyn jokaisella menetelmällä.

Parhaat mahdolliset fysikaaliset ominaisuudet, esim. 5 0 % parempi kulutuskesto, kun aikaisemmilla materiaaleilla.

Kirkkaat, syvät Biodent värit, myös ohuissa kerroksissa.

Valkofluorisolva. Opalisoiva. Tehdasvalmiit korostusvärit.

Biodent K B75

->»J<de iMonxMl

Käytännölliset jauhe ja nestepullot. Saatavana täydellisinä sekä yksittäispakkauksina.

De Trey Gesellschaft mbH pETRET 62 Wiesbaden • Postfach 541