SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO...• hyväksyttävä suositus jatkokoulutukseen vuosittain käytettävästä tuntien tai päivien vähimmäismäärästä • työnantajalle kaikkien koulutuksen

SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO

TOIMIALAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT

OIKEUDELLISET JA PARLAMENTAARISET ASIAT

OIKEUSALAN KOULUTUS EUROOPAN UNIONIN

JÄSENVALTIOISSA

YHTEENVETO

Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa käsitellään oikeusalan koulutuksen tilaa Euroopan unionissa erityisesti EU:n lainsäädännön osalta. Siinä esitellään tuomareiden, syyttäjien ja tuomioistuinhenkilöstön kokemuksia oikeusalan koulutuksesta tarkastelleen merkittävän tutkimuksen tulokset. Tutkimuksessa kartoitettiin myös oikeusalan koulutuksen toimijat EU:n tasolla ja kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Se sisältää yksityiskohtaisia suosituksia siitä, miten oikeusalan koulutukseen osallistumisen esteitä voidaan poistaa ja miten parhaita käytäntöjä voidaan edistää eri puolilla EU:ta. Tämän Euroopan parlamentin teettämän tutkimuksen toteuttivat Eurooppaoikeuden akatemia (ERA) ja Euroopan juridinen koulutusverkosto (EJTN).

PE 453.198 FI

Tämän tutkimuksen tilaaja on Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta. TEKIJÄT John COUGHLAN Jaroslav OPRAVIL Wolfgang HEUSEL VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Danai PAPADOPOULOU Policy Department C - Citizens' Rights and Constitutional Affairs European Parliament B-1047 Brussels Sähköposti: [email protected] KIELIVERSIOT Alkuperäiskappale: EN Yhteenveto: BG, CS, DA, DE, EL, ES, ET, FI, FR, HU, IT, LT, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, SV TIETOJA JULKAISIJASTA Yhteydenotot toimialayksikköön tai sen tiedotteen tilaaminen: [email protected] Käsikirjoitus valmistunut lokakuussa 2011 © Euroopan parlamentti, Bryssel, 2011 Asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies.do?language=EN http://www.ipolnet.ep.parl.union.eu/ipolnet/cms VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä asiakirjassa esitetyt mielipiteet ovat tekijän omia mielipiteitä eivätkä välttämättä edusta Euroopan parlamentin virallista kantaa. Kopiointi ja kääntäminen ei-kaupallisiin tarkoituksiin on sallittu, kun lähde mainitaan ja tutkimuksen laatijalle ilmoitetaan asiasta etukäteen ja toimitetaan kopio julkaisusta.

Oikeusalan koulutus Euroopan unionin jäsenvaltioissa ____________________________________________________________________________________________

3

YHTEENVETO

Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida perusteellisesti ja puolueettomasti EU:n jäsenvaltioissa tarjottavaa oikeusalan koulutusta EU:n lainsäädännön, muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön ja vertailevan oikeustieteen osalta. Tarkoituksena on

kartoittaa oikeusalan koulutuksen nykyistä tarjontaa EU:ssa koulutuksesta vastaavien yliopistojen ja laitosten osalta

laatia erityisesti EU:n lainsäädäntöä koskeva oikeusalan koulutuksen parhaiden käytäntöjen luettelo, joka voi olla sama eri oikeudenkäyttöalueilla

suosittaa mahdollisia ratkaisuja puutteisiin, joita tunnistettiin EU:n tason oikeusalan koulutuksen nykyisessä tarjonnassa.

Tutkimus sisältää

EU:n tason oikeusalan koulutuksen toimijoiden profiilit, mukaan lukien organisaatiot, jotka on perustettu nimenomaan tarjoamaan oikeusalan koulutusta, pääasiallisen toimintansa lisäksi tuomareita ja syyttäjiä kouluttavat organisaatiot ja tuomarijärjestöt, jotka tarjoavat koulutusta jäsenilleen

kansallisen tason oikeusalan koulutuksen toimijoiden profiilit jokaisessa Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten oikeusalan koulutusta järjestetään kussakin jäsenvaltiossa, siihen osoitettu henkilöstö ja rahoitus, vuoden aikana koulutettujen tuomareiden, syyttäjien ja tuomioistuinhenkilöstön määrä sekä muut keskeiset tiedot

tulokset laajemman tutkimuksen osana teetetystä tutkimuksesta, jossa yksittäisiltä tuomareilta, syyttäjiltä ja tuomioistuinhenkilöstöltä eri puolilla Euroopan unionia kysyttiin heidän tietämyksestään ja kokemuksestaan EU:n lainsäädännöstä, heidän yhteyksistään ulkomaisiin oikeusviranomaisiin, heidän arviotaan oikeusalan koulutuksen tarjoamisesta ja muista keskeisistä tekijöistä, jotka liittyvät yhteisen eurooppalaisen oikeuskulttuurin luomiseen.

Tässä esitetään EU:n laajuinen yhteenveto kansallisia oikeusalan toimijoita koskevista tiedoista sekä EU:n laajuiset yhteenvedot tuloksista, jotka saatiin toisaalta tuomareille ja syyttäjille ja toisaalta tuomioistuinhenkilöstölle tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimukseen sisältyy myös vertaileva arviointi kerätyistä tiedoista, ja siinä esitetään suosituksia parhaiksi käytännöiksi sekä mahdollisia ratkaisuja oikeusalan koulutuksessa esiintyviin puutteisiin.

Tietämys ja kokemus EU:n lainsäädännöstä

KESKEISET HAVAINNOT

Ponnistelut tuomareiden ja syyttäjien vakuuttamiseksi siitä, että EU:n lainsäädännöllä on merkitystä heidän työssään, näyttävät suurelta osin tuottaneen tulosta: tietoisuus EU:n lainsäädännön merkityksestä on kaikissa jäsenvaltioissa korkealla tasolla, ja yleinen käsitys on, että EU:n lainsäädäntöön liittyvien tapausten määrä on kasvussa.

Toimialayksikkö C: kansalaisoikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat ____________________________________________________________________________________________

4

Tietämys siitä, miten ja milloin sovelletaan EU:n lainsäädäntöä, erityisesti ennakkoratkaisumenettelyn käyttöä, on yhä puutteellista: kolme viidestä tuomarista eri puolilla EU:ta kertoi, että heillä ei ole mitään tietoa siitä, miten unionin tuomioistuimelle tehdään ennakkoratkaisupyyntö, tai että heillä on vain vähän tietoa siitä, miten se tapahtuu.

Huomattava osa tuomareista ja syyttäjistä turvautuu EU:n sähköisiin tietokantoihin (esim. Eur-Lex, Curia) selvittäessään, mitä lakia sovelletaan, tai ymmärtääkseen sovellettavaa lakia tapauksissa, joilla on EU:n lainsäädäntöön liittyvä ulottuvuus. Harvemmat kääntyvät rikosoikeuden alan sekä siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston puoleen; ne ovat suhteellisen heikosti tunnettuja jopa kyseisiin aloihin erikoistuneiden tuomareiden keskuudessa.

TÄRKEIMMÄT SUOSITUKSET

jäsenvaltioille ja niiden oikeusviranomaisille

tuomareille ja syyttäjille mahdollisuus harjoitteluun EU:n tuomioistuimissa ja muissa EU:n toimielimissä tai muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimissa

tuomareille ja syyttäjille riittävästi harjoittelupaikkoja muista jäsenvaltioista

tuomareille ja syyttäjille säännölliset päivitykset EU:n lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehityksestä

EU:n sähköisten tietokantojen käytön edistäminen kansallisella tasolla

Euroopan unionille ja sen toimielimille

• harjoittelupaikkojen tarjoaminen EU:n tuomioistuimissa ja muissa toimielimissä

• säännöllisiä päivityksiä EU:n lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehityksestä sisältävän sähköpostitiedotteen tai tiedotuslehden julkaiseminen (tai rahoittaminen)

• EU:n sähköiset tietokannat (esim. Curia, Eur-Lex, Euroopan oikeudellinen kartasto) saataville kaikilla EU:n kielillä

• EU:n sähköisten tietokantojen käytön edistäminen kansallisella tasolla • Euroopan oikeudellisia verkostoja koskevan tietoisuuden edistäminen


5

Kielitaito

KESKEISET HAVAINNOT

Tutkimukseen vastanneista tuomareista ja syyttäjistä 88 prosenttia osasi pääasiallisen työkielensä lisäksi myös toista EU:n kieltä, joka oli 81 prosentilla vastanneista englanti, 40 prosentilla ranska, 17 prosentilla saksa ja 10 prosentilla espanja.

Vaikka useimmat tuomarit ja syyttäjät osaavat edes vähän toista EU:n kieltä, vain suhteellisen pieni määrä heistä osaa sitä riittävän hyvin kyetäkseen osallistumaan aktiivisesti oikeusalan koulutukseen tai käyttämään sitä ammattimaisesti. Kieliongelmat ovat merkittävä este osallistumiselle eurooppalaisiin oikeusalan koulutusohjelmiin.

Englanti on tuomareiden ja syyttäjien yleisin vieras kieli. Sitä myös puhutaan sujuvimmin.



• rajoitteiden poistaminen osallistumiselta koulutukseen, joka perustuu kielitaitotestiin

kansallisille oikeusalan koulutuksen toimijoille

kielikoulutusta kaikille tuomareille, syyttäjille sekä tuomioistuinhenkilöstölle


• kielikoulutuksen rahoittaminen • monikielisen koulutuksen rahoittaminen

EU:n tason oikeusalan koulutuksen toimijoille

kielikoulutusta kaikille tuomareille, syyttäjille sekä tuomioistuinhenkilöstölle lisää monikielisiä koulutusohjelmia


6

Pääsy oikeusalan koulutukseen

KESKEISET HAVAINNOT

Tuomareilla, syyttäjillä ja tuomioistuinhenkilöstöllä on useita esteitä, joiden takia he eivät voi osallistua oikeusalan jatkokoulutusohjelmiin. Nämä esteet on poistettava, mikäli EU:n lainsäädännön alalla koulutusta saavien henkilöiden määrää halutaan lisätä.

Merkittävin este oikeusalan jatkokoulutukseen osallistumiselle on itse

oikeusjärjestelmän organisoituminen. Se estää koulutukseen osallistumisen, koska koulutukseen osallistuvien käsittelemien tapausten määrää ei vähennetä eikä heille hankita sijaisia poissaolon ajaksi.

Muita merkittäviä esteitä oikeusalan koulutusohjelmiin osallistumiselle ovat

tiedon puute tarjolla olevista koulutusohjelmista koulutusohjelmien järjestäminen lyhyellä varoitusajalla pula paikoista erityisesti oikeusalan vaihto-ohjelmissa työnantajien tarjoaman rahoituksen puute toimielinten vastustus työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen kieliongelmat.


7


jäsenvaltioille ja niiden oikeusviranomaisille • jatkokoulutuksen tunnustaminen tuomareiden, syyttäjien ja

tuomioistuinhenkilöstön sekä oikeudeksi että velvollisuudeksi, joka on yhtä arvokasta kuin heidän tavanomainen työnsä

• vähimmäismäärä tunteja tai päiviä vuodessa jatkokoulutukseen ja riittävästi rahoitusta sitä varten

• sijaiset koulutuksessa oleville tuomareille, syyttäjille ja tuomioistuinhenkilöstölle

• valitaan ja tuetaan vertaiskouluttajia, jotka voivat kouluttaa muita tuomareita ja syyttäjiä oikeudenkäyttöalueellaan

• varmistetaan, että kaikissa oikeusjärjestelmän ammateissa toimivilla sekä kaikkien oikeusasteiden tuomareilla ja syyttäjillä on asianmukaiset tiedot koulutuksesta ja mahdollisuus päästä koulutukseen


• lisää koulutusta säännöllisesti hajautetuissa paikoissa aikoina, jotka eivät mene päällekkäin tuomioistuinten istuntojen kanssa

• sellaisten koulutushankkeiden kehittäminen, joissa yhdistyvät paikallisen ja EU:n tason koulutus, yhteistyössä EU:n tason koulutuksen järjestäjien kanssa

• koulutuksen tarjoaminen kaikissa oikeusjärjestelmän ammateissa toimiville

Euroopan unionille ja sen toimielimille • tuomareiden, syyttäjien ja tuomioistuinhenkilöstön työnantajien kutsuminen

säännöllisille foorumeille esittelemään oikeusalan koulutuksen parhaita käytäntöjä

• hyväksyttävä suositus jatkokoulutukseen vuosittain käytettävästä tuntien tai päivien vähimmäismäärästä

• työnantajalle kaikkien koulutuksen rahoittamisesta aiheutuvien kustannusten huomioon ottaminen:

• vähintään hyväksyttävä koulutuksessa olevalle henkilöstölle maksettu palkka työnantajan osuudeksi koulutuskustannuksista

• ihanteellisessa tapauksessa katetaan myös sijaisten palkkaamisesta syntyvät kustannukset

• rahoitusta • hankkeille, joilla edistetään hajautettua koulutusta • hankkeille, joissa paikallisen tason alustava koulutus yhdistyy EU:n

tason edistyneisiin foorumeihin • koulutusohjelmille, jotka on suunnattu tähän asti laiminlyödyille

ammattiryhmille, kuten tuomioistuinhenkilöstölle • tuomareille, syyttäjille ja tuomioistuinhenkilöstölle tarkoitetulle

apuraharahastolle, jotta nämä voivat osallistua eurooppalaisiin koulutusohjelmiin, kun kansallisia rahastoja ei ole tarjolla

• tutkimukseen, joka käsittelee yksityisellä sektorilla toimivien lakimiesten koulutusta EU:n lainsäädännön alalla


8

Oikeusalan koulutuksen muodot ja menetelmät

KESKEISET HAVAINNOT

Nykyisin lähes kaikkien uusien oikeusalan työntekijöiden yliopistotutkintoon sisältyy opintoja EU:n lainsäädännössä. Tämä ei päde vanhempiin ikäluokkiin, joista vain vähemmistö on perehtynyt yliopisto-opinnoissaan EU:n lainsäädäntöön, Euroopan ihmisoikeussopimukseen tai toisen jäsenvaltion lainsäädäntöön.

Tuomarin, syyttäjän tai tuomioistuinvirkailijan peruskoulutus vaihtelee jäsenvaltioittain huomattavasti koulutuksen muodon, keston ja sisällön suhteen. Nykyisin noin puolet oikeusalan tai syyttäjäviranomaisen uusista työntekijöistä saa EU:n lainsäädäntöä koskevaa koulutusta peruskoulutuksensa yhteydessä.

Tuomarit, syyttäjät ja tuomioistuinhenkilöstö saavat jatkokoulutusta

todennäköisemmin muissa aiheissa kuin EU:n lainsäädännössä. Vain hieman yli puolet tutkimukseen vastanneista tuomareista ja syyttäjistä (53 prosenttia) oli saanut jatkokoulutusta EU:n tai toisen jäsenvaltion lainsäädännössä, mutta vain kolmasosa oli saanut sitä viimeisten kolmen vuoden aikana (eli Lissabonin sopimuksen voimaantulon aikana).

Käytännönläheiset ja aktiiviset koulutusmuodot, kuten tapaustutkimukset, ovat suosituimpia tuomareiden ja syyttäjien keskuudessa, mutta kansalliset oikeusalan koulutuksen toimijat käyttävät edelleen useimmiten perinteisiä koulutusmuotoja. Niitä ovat esimerkiksi seminaarit (joita käyttää 88 prosenttia toimijoista), kurssit (83 prosenttia) ja konferenssit (76 prosenttia). Vain 61 prosenttia kansallisista toimijoista käyttää koulutuksessa tapaustutkimuksia.

Useat tuomarit ja syyttäjät pitävät verkko-opiskelua tehokkaana ratkaisuna sovitettaessa koulutus yhteen työn ja perhe-elämän vaatimusten kanssa, mutta vain alle kaksi viidesosaa kansallisista oikeusalan koulutuksen toimijoista tarjoaa verkko-opiskelua.

TÄRKEIMMÄT SUOSITUKSET (jatkuu)

EU:n tason oikeusalan koulutuksen toimijoille • hajautetumpien koulutusohjelmien kehittäminen ja niiden toistaminen • sellaisten koulutushankkeiden kehittäminen, joissa yhdistyvät paikallisen ja

EU:n tason koulutus, yhteistyössä kansallisen tason koulutuksen järjestäjien kanssa

• varhaisempi ilmoitus kansallisille tuomioistuimille koulutusohjelmista • sijoittaminen kouluttajien / vertaiskouluttajien koulutukseen kansallisella

tasolla • koulutuksen tarjoaminen kaikissa oikeusjärjestelmän ammateissa toimiville


9



• investoinnit verkko-opiskelu- ja videoneuvottelutekniikkaan


• etäopiskelu sisällytettävä oikeusalan yleiseen koulutusstrategiaan • EU:n tasolla kehitettyjen koulutusmateriaalien uudelleenkäyttö • tapaustutkimusten ja aktiivisempien koulutusmuotojen käyttö


• rahoitusta • etäopiskeluhankkeille • hankkeille, joissa koulutetaan kouluttajia / vertaiskouluttajia

kansallisella tasolla • koulutusmateriaaleille, joita voidaan käyttää uudelleen paikallisella tai

kansallisella tasolla • hankkeille, joiden avulla edistetään aktiivisempia ja

käytännönläheisempiä koulutusmuotoja

EU:n tason oikeusalan koulutuksen toimijoille

• kehitettävä lisää etäopiskeluhankkeita • kehitettävä koulutusmateriaaleja, joita voidaan käyttää uudelleen

kansallisella tasolla • tapaustutkimusten ja aktiivisempien koulutusmuotojen käyttö


10

Oikeusalan koulutuksen toimijat EU:n tasolla

KESKEISET HAVAINNOT

Vain 14 prosenttia tutkimukseen osallistuneista tuomareista ja syyttäjistä kertoi osallistuneensa eurooppalaiseen oikeusalan koulutusohjelmaan: heistä ylivoimaisesti suurin osa oli osallistunut koulutukseen ERA:n (7 prosenttia) tai EJTN:n (6 prosenttia) puitteissa. Osallistuminen muiden jäsenvaltioiden kansallisten oikeusalan koulutuselinten järjestämään toimintaan oli seuraavaksi yleisin eurooppalaisen oikeusalan koulutusohjelman muoto. Vain alle 0,5 prosenttia vastaajista mainitsi jonkin muun EU:n tason koulutuksen järjestäjän.

Tutkimukseen vastanneista tuomareista ja syyttäjistä 22 prosenttia oli osallistunut oikeusalan vaihto-ohjelmiin. Heistä 56 prosenttia piti sitä erittäin hyödyllisenä ja 35 prosenttia jossain määrin hyödyllisenä.

Tutkimukseen vastanneista 90 prosenttia kertoi, että he pitäisivät tärkeänä toimenpiteitä yhteyksien lisäämisen edistämiseksi muiden jäsenvaltioiden tuomareihin ja/tai syyttäjiin. Heistä 57 prosenttia kannatti yhteisen koulutuksen lisäämistä, 55 prosenttia vaihtomahdollisuuksien lisäämistä ja 48 prosenttia oli kiinnostunut sähköisestä tietokannasta tai hakemistosta.


jäsenvaltioille, niiden oikeusviranomaisille ja kansallisille oikeusalan koulutuksen toimijoille

• sen varmistaminen, että tiedot eurooppalaisista tai ulkomaisista koulutusohjelmista välitetään tehokkaasti ja nopeasti kaikille yksittäisille tuomareille, syyttäjille ja tuomioistuinhenkilöstölle


• eurooppalaisia oikeusalan koulutusohjelmia koskevien tietojen välittäminen Euroopan oikeusportaalissa, mukaan lukien mahdollisuus tilata päivityksiä

• tärkeimpien EU:n tason oikeusalan koulutuksen järjestäjien (ERA ja EJTN sekä kansalliset oikeusalan koulutuksen toimijat) sisällyttäminen tulevia EU:n rahoitusohjelmia koskevaan oikeusperustaan uudessa rahoituskehyksessä (2014–2020), jotta oikeusalan koulutukselle saataisiin varmistettua pitkäaikainen, vakaa tuki EU:n tasolla


11

Oikeusalan koulutuksen toimijat kansallisella tasolla

KESKEISET HAVAINNOT

Kansallisilla oikeusalan koulutuslaitoksilla on suurin yksittäinen merkitys sekä yleisen koulutuksen että EU:n lainsäädäntöä koskevan koulutuksen osalta. Kunkin jäsenvaltion tärkeimmillä oikeusalan koulutuksen toimijoilla on kuitenkin vuosittain käytössään yhteensä yli 179 miljoonaa euroa. Ne käyttävät vuosittain noin 52 miljoonaa euroa jatkokoulutuksen tarjoamiseen yli 130 000 tuomarille, syyttäjälle ja tuomioistuinhenkilöstölle yli 5 600 erillisessä koulutustapahtumassa.

Suurin osa EU:n lainsäädäntöä koskevasta koulutuksesta annetaan kansallisella tasolla. Hieman yli puolet (53 prosenttia) tutkimukseen vastanneista tuomareista ja syyttäjistä kertoi saaneensa EU:n tai toisen jäsenvaltion lainsäädäntöä käsittelevää jatkokoulutusta: 21 prosenttia oli saanut jatkokoulutusta kansallisilta oikeusalan koulutuslaitoksilta, 12 prosenttia tuomioistuimilta ja syyttäjälaitoksilta, 11 prosenttia tuomarineuvostoilta.

Oikeusalan koulutukseen tarkoitettu EU:n tuki KESKEISET HAVAINNOT

Kolmannes kyselyyn vastanneista kansallisista oikeusalan koulutuksen toimijoista oli saanut EU:n rahoitusta. Näistä yli kaksi kolmasosaa arvioi, että koulutuksen oikea kohderyhmä oli tunnistettu "hyvin" tai "erittäin hyvin". Vain kolmasosa kuitenkin luokitteli rahoitushakemuksen jättämiseen liittyvän menettelyn "hyväksi" tai "erittäin hyväksi".

Suurin osa kansallisista oikeusalan koulutuksen toimijoista piti EU:n rahoituksen lisäämistä parhaana tapana parantaa ja lisätä osallistumista EU:n lainsäädäntöä käsittelevään oikeusalan koulutukseen (näin totesi 25 näkemyksensä ilmaisseesta 45 toimijasta). EU:n rahoituksen hakumenettelyn

TÄRKEIN SUOSITUS


• kansallisten oikeusalan koulutuksen toimijoiden sisällyttäminen EJTN:n kautta tulevia EU:n rahoitusohjelmia koskevaan oikeusperustaan, jotta oikeusalan koulutusohjelmille saataisiin varmistettua pitkäaikainen, vakaa tuki


12

yksinkertaistaminen oli seuraavaksi yleisin EU:n toimintaa koskeva suositus (13 alan toimijaa mainitsi sen).

Yleisin syy siihen, että kansalliset oikeusalan koulutuksen toimijat eivät saaneet EU:n rahoitusta, oli liian hankalat EU:n menettelyt (yli kolmannes mainitsi tämän). Muita tärkeitä tekijöitä olivat liian korkeana pidetty rahoituksen saamisen alaraja, se, että toimijat eivät voi tehdä meneillään olevaa tilivuotta pidemmälle ulottuvia sitoumuksia tai että he eivät yksinkertaisesti ole tietoisia tarjolla olevista tilaisuuksista.

Kaikki aiheesta näkemyksensä ilmaisseet kansalliset oikeusalan koulutuksen toimijat totesivat, että nykyiset oikeusalan koulutukseen EU:n tasolla liittyvät elimet ja rakenteet ovat riittäviä. Useat niistä ehdottivat, että EJTN:ää pitäisi vahvistaa. Vaikka useimmat totesivat, että EU:n ei pitäisi koordinoida oikeusalan koulutuksen eri toimijoiden toimintaa, jotkut pitivät mahdollisena sitä, että EU voisi toimia avustavassa asemassa järjestettäessä konferensseja, laadittaessa yhteisiä koulutuksen suuntaviivoja ja muita vastaavia.



•yhteyshenkilö avustamaan hakijoita EU:n rahoitusmenettelyissä


EU:n rahoitus täydentämään riittämättömiä kansallisia määrärahoja


• lisää rahoitusta oikeusalan koulutukseen ja alan vaihto-ohjelmille • yksinkertaisemmat ja vakioidut hakumenettelyt EU:n rahoitukselle • varmistetaan, että EU:n rahoituksen saamista koskevissa ehdoissa (esim.

ajoitus, rahoituksen määrä) otetaan huomioon tässä tutkimuksessa kuvaillut rajoitteet ja esteet

• yhteyshenkilö avustamaan hakijoita ja tiedottamaan heille ennen hakuprosessia, sen aikana ja sen jälkeen

• alhaisempi kynnys hankkeiden rahoittamiselle tai kehitettävä toinen mekanismi, joka mahdollistaa useampien pienimuotoisten hankkeiden rahoittamisen

• rahoitusohjelmien ja -menettelyjen mukauttaminen puutteiden poistamiseksi ja uusiin haasteisiin vastaamiseksi

• nykyisen tutkimuksen päivittäminen säännöllisesti

Documents

SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO...• hyväksyttävä suositus jatkokoulutukseen vuosittain käytettävästä tuntien tai päivien vähimmäismäärästä • työnantajalle kaikkien koulutuksen