Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanja Loppuraportti€¦ · Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanja Loppuraportti 3 Tiivistelmä Sisäilmaan liittyvän

1

Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanja

Loppuraportti

Allergia- ja Astmaliitto Asumisterveysliitto AsTe

Hengitysliitto Heli Sisäilmayhdistys

Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanja Loppuraportti

2

Sisäilmayhdistys ry Puheenjohtaja prof. Olli Seppänen Toiminnanjohtaja dipl.ins. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys raportti 21 Sisäilmavuosi 2002- koulutus- ja viestintäkampanja Loppuraportti Jorma Säteri (Toim.) SIY Sisäilmatieto Oy, Espoo ISSN 1237-1866 ISBN 952-5236-23-4 Dark Oy, Vantaa 2003.


3

Tiivistelmä Sisäilmaan liittyvän tutkimuksen ja kansalaisten tietoisuuden lisääntymisen kautta on viime vuosina havaittu sisäilman merkitys ihmisten terveydelle, viihtyvyydelle ja tuottavuudelle. Aiheeseen liittyvän tiedotuksen ja ammattilaisten koulutuksen tarve sekä tarve ministeriöiden yhteistyöhön on tullut esille useissa eri selvityksissä. Sisäilmavuosi 2002 –koulutus- ja viestintäkampanjan toimintamalli perustui yhteisesti toteutettujen osahankkeiden ja eri kohderyhmiä edustavien toimijoiden omien aktiviteettien yhteisvaikutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö rahoittivat kampanjan koordinoinnin ja yhteisesti sovitut osahankkeet. Vuosi 2002 nimettiin Sisäilmavuodeksi, ja hankkeeseen alusta asti sitoutuneet päätoimijat (Allergia- ja Astmaliitto, Asumisterveysliitto AsTe, Hengitysliitto Heli ja Sisäilma-yhdistys) ottivat sisäilman vuoden teemaksi. Tämä näkyi sekä keskusjärjestöjen että paikallisyhdistyksien toiminnassa. Päätoimijat tekivät myös tiivistä yhteistyötä kampanjan käytännön toteutuksessa mm. viestinnässä, opastuotannossa ja –jakelussa sekä messuilla. Tästä yhteistyöstä onkin viime vuosina muodostunut olennainen tekijä hyvän sisäilman puolesta tehtävässä työssä. Kampanjaan osallistui päätoimijoiden lisäksi yli 60 muuta tahoa edustaen kampanjan pääkohderyhmiä sekä tiedon tuottajia ja koulutuksen tarjoajia. Tämä aktiivisuus ja yhteistyö on kampanjan onnistumisen taustalla. Käytetty toimintamalli vähintään kaksinkertaisti julkisen rahoituksen vaikutuksen, koska mukaan sitoutuneet toimijat käyttivät omia resurssejaan kampanjan tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäilmavuosi 2002 –kampanjan tärkeimpiä yhteisiä toimintoja olivat lehdistöviestintä, sisäilmainfopisteet, paikallisseminaarit ja kuntien sisäilmaryhmien aktivointi. Ennalta asetetut tavoitteet täyttyivät kaikissa näissä osatehtävissä. Lehdistöviestinnän avulla saavutettiin 38 % enemmän näkyvyyttä sisäilma-asioille verrattuna vuosiin 2000 ja 2001. Sisäilmainfopisteiden verkosto saatiin koko maan kattavaksi ja sen kautta jaettiin lähes 130 000 aihetta käsittelevää opasta. Kiinteistöalan ammattilaisille suunnatut paikallisseminaarit 15 paikkakunnalla vetivät yli 1000 osallistujaa. Samoilla paikka-kunnilla järjestettyihin asukasiltoihin osallistui noin 800 asiasta kiinnostunutta. Kuntien viranhaltijoiden muodostamat sisäilmaryhmät ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi tehostaa sisäilmaongelmiin liittyvää päätöksentekoa kunnissa. Tällä hetkellä sisäilmaryhmiä toimii yli 80 kunnassa, ja lisää on perusteilla. Kampanja onnistui tavoittamaan kuluttajat, kiinteistöjen omistajat ja kiinteistönhoito-henkilöstön ammattilaiset tavoitteidensa mukaisesti. Kampanjan toimenpiteet lisäsivät tietoisuutta sisäilman merkityksestä ja tarjosivat työkaluja hyvän sisäilman varmista-miseen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Myös rakennus- ja terveyden-huoltoalan ammattilaiset tavoitettiin, mutta tiedon syventämisessä koulutuksella jäätiin tavoitteesta. Kasvanut tietoisuus sisäilman terveysvaikutuksista on kampanjan aikana johtanut myös asian saaman yhteiskunnallisen huomion kasvuun. Hometalojen aiheuttamien haittojen vähentäminen ja koulujen oppimisympäristön terveellisyyden varmistaminen on otettu myös uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Kiinnostus kuntien sisäilma-ryhmien toimintaan kertoo asian kasvaneesta merkityksestä kunnallisessa päätöksenteossa. Sisäilmavuosi 2002 –kampanjassa on eri toimijoiden yhteistyöllä pystytty nostamaan kuluttajien ja ammattilaisten tietoisuutta sisäilma-asioista ja luomaan toimivia tiedonjakokanavia. Sisäilmaongelmien laajuuteen nähden yksittäisen kampanjavuoden


4

vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi, mikäli toiminnan jatkuvuutta ei varmisteta ja välitettävän tiedon tasoa syvennetä. Suomalainen sisäilmatutkimus on kansainvälisesti katsoen korkeatasoista, mutta lisää tietoa tarvitaan, jotta potilaiden hoitoa sekä tilojen rakentamista ja korjaamista osataan ohjata oikein. Sisäilma-altisteiden ja terveysvaikutusten välisten syy-yhteyksien selvittämiseen on panostettava nykyistä enemmän, jotta lääkäreille saadaan riittävästi tietoa potilaan hoitamiseen ja ohjaamiseen. Rakennusalan ammattilaisille puolestaan tarvitaan lisää tietoa sisäilmaston merkityksestä rakennusten käyttäjien viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Hyvä sisäilmasto on yksi rakentamisen keskeinen tavoite. Sisäilma-asioiden tulee olla esillä aina kun rakennetaan, rakennusta käytetään ja ylläpidetään tai kun rakentamista tai kiinteistönpitoa kehitetään. Erityisen tärkeää on pitää sisäilmasto-vaatimukset mukana kehitettäessä rakentamisen laatua, rakennusten energiatehokkuutta tai ekologisuutta. Rakennusten vaurioiden korjaaminen ennen sisäilmaongelmien puhkeamista on sekä kiinteistön itsensä että kansantalouden kannalta edullisinta. Tätä toimintaa pitää edistää varmistamalla sisäilmastotekijöiden huomioon ottaminen kiinteistön käytössä. Vaurioiden oikeista korjausmenetelmistä ja riittävästä korjausten laajuudesta tarvitaan kentälle lisää tietoa. Terveyshaittojen ennaltaehkäisyä ja poistamista kannattaa tukea myös taloudellisesti. Maailman terveysjärjestön julistuksen mukaan jokaisella on oikeus hyvään sisäilmaan. Kansalaisten huoli omasta tai lapsien terveydestä tulisi pystyä kanavoimaan myönteisesti rakentamisen ja kiinteistönpidon laadun kehittämiseen. Sisäilma-kysymyksiä voisi tarkastella esim. valtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa, jossa harkitaan lautakuntien, johtokuntien ja muiden luottamushenkilöorganisaatioiden työn kehittämistä, jotta kansalaiset voisivat vaikuttaa nykyistä paremmin heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Kuntien sisäilmaryhmiä vastaavia toimintamalleja pitäisi kehittää ja levittää myös yksityiselle sektorille. Sisäilmavuosi 2002 –toimintamalli osoitti ministeriöiden ja järjestöjen yhteistyön hedelmällisyyden. Luotu yhteistyöverkosto pitäisi pystyä pitämään koossa kampanjan jälkeenkin. Tähän tarvitaan eri kohderyhmiä ja toimijatahoja yhdistävää säännöllistä yhteydenpitoa, esim. sisäilmaneuvottelukuntaa tai -foorumia (esim. osana rakentamisen laatufoorumia). Toiminnan pitkäjänteisyys edellyttäisi esim. 10-vuotisen kansallisen sisäilmaohjelman valmistelua ja toteutusta, jotta eri toimijat osaisivat paremmin suunnitella toimintansa ja varata tarpeelliset resurssit. Kampanjan tärkeimmät jatkossakin hyödynnettävät konkreettiset tulokset ovat sisäilmainfopisteverkosto ja tuotetut oppaat, www.sisailma.info -verkkopalvelu sekä kuntien sisäilmaryhmien toimintamalli. Tulosten hyödyntämisen kannalta kiireisin asia on sisäilmainfopisteiden toiminnan jatkon varmistaminen. Eri toimijoiden yhteinen sisäilma-asioiden verkkopalvelu www.sisailma.info on hyvä ja neutraali tapa ohjata tiedon tarvitsijoita tiedon lähteille. Kuntien sisäilmaryhmien toimintamalli tarvitsee säännöllistä tiedonjakoa kuntien päättäjille ja viranhaltijoille yleistyäkseen.


5

Summary During last years, increased research and risen awareness by citizens on indoor air questions has resulted in acknowledgement of the significance of indoor air to people’s health, comfort and productivity. The need for information on indoor air issues and training of indoor air professionals as well as the need for co-operation between different ministries have been expressed in several reports. The Indoor Air 2002 Training and Information Campaign consisted of jointly performed campaign projects combined with the IAQ related activities of the participating organisations representing different target groups. The Finnish Ministry of Social Affairs and Health and Ministry of the Environment financed the coordination and the campaign projects. The year of 2002 was named as the “Indoor air year”. The main partners in the campaign were Allergy and Asthma Federation (Allegia- ja Astmaliitto), Asumisterveysliitto AsTe, Pulmonary Association Heli (Hengitysliitto Heli), and Finnish Society of Indoor Air Quality and Climate, FiSIAQ (Sisäilmayhdistys). They all were very committed to the project right from the beginning and had indoor air as the main theme of their local organisations in 2002. The main partners also had a close cooperation related to the practical implementation of the campaign, e.g. in communication, publishing and delivering brochures as well as at different exhibitions in the form of a shared stand. In fact, during the last few years this cooperation has become an essential factor in the work for good indoor air. In addition to the main partners, over 60 other partners representing the main target groups and information and training producers took part in the campaign. These activities and the cooperation were the basis for the success of the campaign. The operational model that was used at least doubled the impact of the public funding as the partners of the campaign used their own resources to obtain the goals set for the campaign. The most important tasks in the Indoor Air Year 2002 Campaign included media communication, indoor air information stands, local seminars and activation of the local indoor air groups. The goals set were fulfilled in all these campaign tasks. By means of media communication, indoor air issues gained 38% more publicity in 2002 than in 2000 or 2001. The net of the indoor air information stands covers the whole country, and almost 130.000 brochures on indoor air were delivered through the stands. Altogether over 1000 participants attended the 15 local seminars that were aimed at real estate professionals, and about 800 people took part in seminars aimed especially at the general public. Indoor air groups formed by local authorities have proved to be a good means to improve decision making on indoor air problems at the municipal level. As of today, there are 80 indoor air groups, and more will be set up. The Indoor Air 2002 Training and Information Campaign succeeded in its goal to reach the consumers, the owners of real estates and the professionals on real estate management. The measures of the campaign increased the awareness of the significance of indoor air as well as set up tools for ensuring good indoor air and for preventing and remedying the problems. Also, professionals on construction and health care sectors were reached, but the target of improving knowledge by training was not met completely. As a result of the campaign, the improved awareness on the health significance of indoor air has also made the society pay more and more attention to the issue. In the programme of the new Finnish government, one of the issues is to decrease harmful implications caused by houses with mould problems and to ensure the healthiness of


6

school buildings. Increasing interest in the work of local indoor air groups is a good example of the growing importance in the local decision making process. By means of cooperation of the different partners, the Indoor Air 2002 Campaign has been able to increase the awareness of consumers and professionals on indoor air issues and to create working channels for distributing information. Considering the extent of indoor air problems, the effect of a single campaign year remains low if the continuity of the work is not ensured and the level of the information delivered expanded. Internationally considered, Finnish research on indoor air is of high level, but more knowledge is required so that patient care as well as constructing and repairing of buildings can be correctly instructed. More effort has to be put on the work to find out the causal relation between indoor air exposures and health effects so that medical doctors get enough information on the treatment and guidance of patients. In addition, professionals on construction need more information on the significance of the indoor air on the comfortability and productivity of the users of buildings. Good indoor air is one of the main goals in constructing. Indoor air issues have to be considered always when constructing, using or maintaining a building, and when construction or real estate issues are developed. It is especially important to take into account indoor air requirements when developing the quality of constructing, energy efficiency or ecology of buildings. With regard to the real estate itself and national economy, it is most beneficial to repair the damages of buildings before any indoor air problems occur. This work has to be advanced by ensuring that the indoor air factors are taken into account when using the estate. More information is needed on correct repairing methods and sufficient extent of repairing. It is also worth supporting finacially the work in preventing and removing health problems. According to the statement by the World Health Organization, everyone has the right to healthy indoor air. It should be possible for citizens to positively channel their concern on health of their own or of their children to improve the quality of constructing and real estate maintenance. Questions on indoor air could be dealt with e.g. in the government’s political programme in which the development of the work of boards, executive committees and other organizations with elected officials are handled so that citizens could better influence the process of handling issues related to them. Functional models similar to indoor air groups at local levels should be developed and applied also in the private sector. The operational model of the Indoor Air Year 2002 proved the usefulness of cooperation of ministries and associations. The net work that was created should be maintained also after the campaign. Therefore, regular contacts between different target groups and partners should be maintained e.g. in the form of an indoor air council or a forum. To enable a long-term operation, a 10-year national indoor air programme should be prepared and carried out so that different partners could better plan their work and reserve the resources needed. The most important concrete results of the campaign that will be utilized also in the future are the net of the indoor air information stands and the brochures produced, www.sisailma.info web service and the operational model of the local indoor air groups. The most urgent issue in making the most use of the results of the campaign is to ensure the continuity of the indoor air information stands. The web service www.sisailma.info is


7

a good and neutral way to guide citizens to find information needed. To become more prevalent, the operational model of the local indoor air groups needs regular communication with the decision-makers at local levels and office-holders.


8

Sisältö Tiivistelmä............................................................................................................................ 3 Summary.............................................................................................................................. 5 Sisältö................................................................................................................................... 8 1. Tausta............................................................................................................................. 10 2. Tavoitteet ....................................................................................................................... 10

Kampanjan visio ......................................................................................................... 11 3. Hankkeen organisaatio ja tehtävien jako...................................................................... 11

3.1 Organisaatio.......................................................................................................... 11 3.2 Hankkeeseen liittyneet toimijat ........................................................................... 11 3.2 Tehtävien jako....................................................................................................... 13

4. Viestintä TV:ssä, radiossa, päivä- ja perhelehdissä...................................................... 13 4.1 Kampanjan omat viestintäaktiviteetit ................................................................. 13 4.2 Paikallisseminaarien tiedotustilaisuudet ja julkisuus ........................................ 14 4.3 Sisäilmainfopisteet ja julkisuus............................................................................ 14 4.4 Päätoimijoiden viestintäaktiviteetit..................................................................... 15 4.5. Muiden toimijoiden viestintäaktiviteetit............................................................. 16 4.6. Viestinnän tulokset .............................................................................................. 16 4.7. Toiminnan arviointi ............................................................................................. 18

5. Sisäilmainfopisteet......................................................................................................... 19 5.1 Infopisteiden materiaali........................................................................................ 19 5.2 Paikallinen yhteistyö sisäilmatoiminnassa.......................................................... 19 5.3. Toiminnan arviointi ............................................................................................. 20

6. Paikallisseminaarit kiinteistöjen omistajille ja kuntien päättäjille sekä asukkaille... 20 6.1 Seminaarien toteutus............................................................................................ 20 6.2 Seminaaripaikkakunnat ja osallistujamäärät ..................................................... 21 6.3 Toiminnan arviointi .............................................................................................. 22

7. Kuntien sisäilmaryhmien kehittäminen ....................................................................... 23 7.1 Sisäilmaryhmien määrä ja koostumus................................................................. 23 7. 2 Kokemukset ryhmien toiminnasta ...................................................................... 24 7.3 Resursseja toiminnan mahdollistamiseksi........................................................... 24 7.4 Tulokset Internetissä ............................................................................................ 24 7.5. Toiminnan arviointi ............................................................................................. 25

8. Kampanja-aineisto, koulutus ja tapahtumat ................................................................ 25 8.1 Kampanja-aineisto ................................................................................................ 25 8.2 www.sisailma2002.net .......................................................................................... 26 8.3 Koulutus ................................................................................................................ 27 8.4 Tapahtumat........................................................................................................... 27 8.5. Toiminnan arviointi ............................................................................................. 28

9. Neuvontapalvelut........................................................................................................... 29 9.1. Päätoimijoiden tarjoamat neuvontapalvelut....................................................... 29 9.2 Muiden toimijoiden neuvontapalvelut.................................................................. 29 9.3. Toiminnan arviointi ............................................................................................. 30

10. Muu toiminta................................................................................................................ 30 11. Hankkeen kustannukset ja rahoitus ........................................................................... 32 12. Tavoitteiden toteutumisen arviointi............................................................................ 33 13. Loppupäätelmät ........................................................................................................... 34 14. Jatkotoimenpiteet ja tulosten hyödyntäminen............................................................ 36

14.1 Sisäilmatiedotuksen ja koulutuksen jatko ......................................................... 36 14.2. Tulosten hyödyntäminen ................................................................................... 37


9

Liite 1. Kampanjan viestintäaktiviteetit........................................................................... 39 Liite 2: Sisäilmainfopisteet ja paikallisverkostot –osahankkeen loppuraportti .............. 41

Liite 3: Paikallisseminaarit-osahankkeen loppuraportti.................................................. 52

Liite 4: Kuntien sisäilmaryhmät –osahankkeen loppuraportti ........................................ 58

Liite 5: Allergia- ja Astmaliiton sisäilmatoiminta 1.1.-31.12. 2002.................................. 62

Liite 6: Asumisterveysliiton sisäilmatoiminta 1.1.2002-31.3.2003................................... 66

Liite 7: Hengitysliiton sisäilmatoiminta 1.1.-31.12. 2002................................................. 70

Liite 8: Sisäilmayhdistyksen sisäilmatoiminta 1.1.2002-31.3.2003 ................................. 77

Liite 9: Yhteenveto muiden toimijoiden aktiviteeteistä Sisäilmavuosi 2002 –kampanjaan liittyen ................................................................................................................................ 78


10

1. Tausta Ihmiset viettävät asunnoissa, työpaikoilla, kouluissa ym. sisätiloissa noin 90 % kokonaisajasta. Täten tämä välitön ympäristömme, sisäilmasto, on merkittävä tekijä yleisen hyvinvoinnin kannalta. Huono sisäilman laatu näkyy välittöminä seurauksina ihmisten hyvinvoinnissa: lisääntyneinä sairauksina, poissaoloina, työkyvyn menettämisenä ja vakavimmillaan jopa kuolemaan johtavina sairauksina. Huono sisäilma johtaa myös työtehon laskuun, epäviihtyvyyteen ja työyhteisön jännitteisiin. Näistä ja muista tekijöistä aiheutuu Sisäilmayhdistyksen arvion mukaan n. 3 miljardin euron vuosikustannukset kansantaloudelle. Kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian kustannukset. Esimerkiksi kosteusvaurioiden ja homeiden aiheuttamien hengitystiesairauksien suorat terveyden-hoitokustannukset ovat Stakesin tutkimuksen mukaan n. 87 miljoonaa euroa ja 64 000 menetettyä työpäivää vuodessa. Sisäilmaan liittyvää tutkimus- ja tiedotustyötä on Suomessa tehty jo 20 vuotta. Tutkimuksen ja kansalaisten tietoisuuden lisääntymisen kautta on viime vuosina havaittu ongelman koko laajuus. Tiedotuksen ja ammattilaisten koulutuksen tarve sekä tarve ministeriöiden yhteistyöhön tuli esille mm. STM:n selvitysmiesten (Haahtela ja Reijula) raportissa. Energiankäytön tehostaminen on tärkeässä asemassa täytettäessä kansainvälisiä velvoitteita kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Energiankäytön tehostamisen yhteydessä tulee varmistaa ja parantaa myös sisäilman laatua. Nykyisten tahojen sisäilman parantamiseksi tekemä työ ei yksin riitä, ja siksi katsottiin tarpeelliseksi toteuttaa tehostettu kampanja, johon osallistuu mahdollisimman moni sisäilma-asioiden kanssa tekemisissä oleva taho. Vuosi 2002 nimettiin järjestöjen ehdotuksesta sisäilmavuodeksi. Suuri osa sisäilman aiheuttamista terveyshaitoista voitaisiin poistaa ottamalla uusin tieto tutkimuksesta ja ongelmien käytännön ratkaisuista nopeasti käyttöön. Tiedon leviäminen tapahtuu kuitenkin liian hitaasti, johtuen mm. seuraavista seikoista: • Rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten puutteellinen tietämys sisäilmastoon

vaikuttavista tekijöistä • Suuren yleisön perustaitojen puuttuminen rakennusten ja LVI-laitteiden oikeasta

käytöstä • Terveyshaittojen osoittamisen vaikeus ja niiden vähättely • Sisäilman haittojen näkyminen vasta vuosien kuluttua rakentamisesta ja

kohdistuminen yksityishenkilöihin, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa ongelmien ehkäisyyn.

2. Tavoitteet Sisäilmavuosi 2002 –koulutus- ja viestintäkampanjan tavoitteena oli: � Lisätä kuluttajien ymmärrystä sisäilman laadun terveysvaikutuksista ja omista

vaikutusmahdollisuuksista sisäilman laadun parantamiseksi. Tavoitteena on viestinnän avulla tavoittaa 50 % kotitalouksista käyttäen sanoma- ja aikakauslehtiä, TV:tä sekä internetiä. Tässä hankkeessa ja järjestöjen omassa toiminnassa tarjotaan henkilökohtaista sisäilmaan liittyvää neuvontaa noin 5000 henkilölle.

� Lisätä kiinteistöjen omistajien sekä hoidon ja huollon avainhenkilöiden tietoa ja vastuuntuntoa sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Hankkeessa pyritään tavoittamaan 50 % ammatti-isännöitsijöistä, joista noin 200 osallistuu järjestettävään koulutukseen


11

� Nostaa rakentamisen ammattilaisten tietotasoa hyvän ja energiataloudellisen sisäilmaston tuottamisessa. Hankkeessa tavoitetaan 100 rakennuttajaa ja valvojaa, 100 suunnittelijaa ja 100 rakennusliikkeen työpäällikköä ja vastaavaa mestaria. Kullekin em. ryhmälle järjestettävään koulutukseen osallistuu 30-50 henkilöä.

� Lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä sisäilmaperäisten sairauksien tunnistamisessa. Hankkeessa tavoitetaan noin 4000 lääkäriä ja terveydenhoitajaa. Koulutukseen osallistuu noin 300 lääkäriä ja hoitajaa.

� Tarjota kuntien päättäjille ja viranhaltijoille tietoja ja työkaluja sisäilma-asioihin liittyvään neuvontaan ja valvontaan. Hankkeessa toteutetaan sisäilmainfopisteet 200 kuntaan ja koulutetaan niitä hoitavat henkilöt (rakennus- ja terveystarkastajat, korjausneuvojat ym. kunnan viranhaltijat).

Kampanjan visio Sisäilman hyvä laatu on keskeinen talonrakentamiseen ja kiinteistönpitoon liittyvä arvotekijä. Elinkaariajattelu sekä terveys- ja viihtyisyysvaikutukset muodostavat uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä tehtävien ratkaisujen perustan. Kuluttajat tuntevat oikeutensa hyvään sisäilmaan ja osaavat käyttää rakennuksia oikein.

3. Hankkeen organisaatio ja tehtävien jako

3.1 Organisaatio Projektia ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat:

Olli Seppänen, puheenjohtaja, Teknillinen korkeakoulu/Sisäilmayhdistys ry. Risto Aurola, Sosiaali- ja terveysministeriö Erkki Laitinen, Ympäristöministeriö Lola Killström, Allergia- ja Astmaliitto ry Pertti Paakkinen, Hengitysliitto Heli ry Hannele Rämö, Asumisterveysliitto AsTe ry Jorma Säteri, sihteeri, Sisäilmayhdistys ry

Johtoryhmä kokoontui hankkeen kuluessa 10 kertaa (28.8.2001-26.3.2003). Hankkeen projektipäällikkönä toimi Jorma Säteri. Projektipäällikön ajankäyttö hankkeeseen oli 10 htkk ajalla 1.1.2002-31.3.2003. Projektisihteerinä toimi Helka Backman Sisäilmayhdistyksestä. Hänen ajankäyttönsä oli 9 htkk ajalla 1.1.2002-31.3.2003. Projektipäällikön tueksi koottiin projekti- ja viestintäryhmät, joihin sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö, Allergia- ja Astmaliitto, Asumisterveysliitto, Hengitysliitto ja Sisäilmayhdistys nimesivät käytännön sisäilmatyössä mukana olevat edustajat. Ryhmien tehtävänä oli välittää tietoa hankkeen ja mukana olevien tahojen omien hankkeiden ja omien sidosryhmien välillä sekä kehittää yhteisiä hankkeita. Projektiryhmän työskentelyyn osallistuivat Kaisa Kauko (Ympäristöministeriö), Risto Ruotsalainen (Allergia- ja Astmaliitto), Hannele Rämö (Asumisterveysliitto) ja Marja Tuomainen (Hengitysliitto).

3.2 Hankkeeseen liittyneet toimijat Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat päätoimijat olivat Allergia- ja Astmaliitto ry, Asumisterveysliitto AsTe ry, Hengitysliitto Heli ry ja Sisäilmayhdistys


12

ry. Lisäksi hankkeeseen kutsuttiin mukaan eri kohderyhmiä edustavat toimijat. Seuraavat toimijat ilmoittautuivat mukaan toimintaan: Järjestöt Allergia- ja Astmaliitto ry ASRA ry Asumisterveysliitto AsTe ry Betoniyhdistys r.y. Hengitys ja Terveys ry Hengitysliitto Heli ry Sisäilmayhdistys ry Kuluttajat - Konsumenterna, The Consumers Kunnallinen ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry Luonnonmukaisen rakentamisen keskus, LUOMURA Ry LVI-Keskusliitto ry Opetusalan ammattijärjestö OAJ Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Rakennustarkastusyhdistys RTY ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö RTS Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistys Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Suomen Ilmateknillinen toimialayhdistys SITY ry. Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kuntaliitto Suomen LVI-liitto SuLVI ry Suomen Omakotiliitto Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry. Työsuojelupäälliköt ry Työsuojeluhallinnon tekniset TSHT ry Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Vuokralaisten Keskusliitto ry Värme- och Sanitetstekniska Föreningen i Finland r.f. Ympäristö ja Terveys -lehti Suomen Siivoustekninen liitto ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Nuohousalan Keskusliitto ry Suomen Lääkäriliitto ry Valtio- ja aluehallinto Sosiaali- ja terveysministeriö

Ympäristöministeriö Kuluttajavirasto Tekes / Terve Talo -teknologiaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Kunnat ja kaupungit Tutkimuslaitokset Kansanterveyslaitos Kaprakan Sisäilmakeskus Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto Säteilyturvakeskus - STUK TKK LVI-laboratorio Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalouden laitos Työtehoseura VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Työterveyslaitos Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Kuopion yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Kuopion aluetyöterveyslaitos Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Kuopion yliopisto, Sovelletun fysiikan laitos Koulutusorganisaatiot AEL Oy Jyväskylän ammattikorkeakoulu /Tekniikka ja liikenne Koulutuskeskus Dipoli Mikkelin ammattikorkeakoulu, Tekniikan koulutusyksikkö Oulun seudun AMK Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO RTC Koulutus Oy Seinäjoen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Kiinteistöalan Koulutuskeskus Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Kuopio, Työelämäpalvelut, Teknologiapalvelu Koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopisto PuhtausPalvelut Puhuttavat -hanke Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu / Kotitalous

13

Hankkeeseen mukaan sitoutuneet toimijat kutsuttiin Sisäilmavuosi 2002 –neuvottelu-kuntaan. Neuvottelukunta kokoontui hankkeen aikana 3 kertaa. Kokouksissa esiteltiin kampanjan etenemistä ja osahankkeita, eri toimijoiden omaa sisäilmatoimintaa ja kampanjan tuottamaa koulutusaineistoa.

3.2 Tehtävien jako Hankkeen julkisella rahoituksella toteutetut päätehtävät olivat: • Koordinointi • Viestintä TV:ssä, radiossa, päivä- ja perhelehdissä • Sisäilmainfopisteet • Osallistuminen messuille ja tapahtumiin • Kampanjan avaustapahtuma ja kampanjamateriaalin jakelu • Paikallisseminaarit kiinteistöjen omistajille ja kuntien päättäjille • Kuntien sisäilmaryhmien kehittäminen • Sisäilmaan liittyvän paikallisen kansalaistoiminnan kehittäminen • Sisäilmakoulutuksen organisointi. Hankkeen ja järjestöjen oman toiminnan yhteistyönä toteutettiin: • Järjestöjen toteuttamat sisäilma- ja korjausneuvontapalvelut asukkaille ja

työntekijöille sekä palveluiden markkinointi • Järjestöjen opastuotanto, messut, koulutus, sisäilmayhteyshenkilöverkostot • Maksullinen koulutus eri kohderyhmille • Sisäilma-asiat teemana eri ammattilaisten tapahtumissa • Kehittämis- ja tutkimushankkeet, tapahtumat ja viestintä. Pääosa edellä kuvatusta yhteistyöstä toteutettiin kampanjan päätoimijoiden toimesta. Näiden lisäksi kampanjan toimintaa tukivat kaikki mukaan ilmoittautuneet sisäilma-alan toimijat ja heidän toimintansa. Päätehtävät toteutettiin STM:n ja YM:n rahoituksella, jota täydennettiin suuntaamalla osallistuvien tahojen toimintaa kampanjan tavoitteiden mukaiseksi. Koulutus-hankkeiden toteutuksesta neuvoteltiin eri koulutusorganisaatioiden kanssa siten, että koulutukseen osallistuvat rahoittivat koulutuksen. 4. Viestintä TV:ssä, radiossa, päivä- ja perhelehdissä

4.1 Kampanjan omat viestintäaktiviteetit Lehdistöviestinnän toteutusta suunnitteli ja ohjasi osallistuvien tahojen viestintä-ammattilaisista koostuva viestintäryhmä. Viestintäryhmän työskentelyyn osallistuivat Pirjo Hammarberg (Allergia- ja Astmaliitto), Esko Kukkonen (Sisäilmayhdistys), Susanne Peura (Hengitysliitto), Taina Pieski-Heikkerö (Ympäristöministeriö), Rille Repo (Allergia- ja Astmaliitto), Eeva Strömmer (Asumisterveysliitto) ja Tarja Tamminen (Sosiaali- ja terveysministeriö). Viestinnän toteutuksesta vastasi Competence Communications Oy Liisa Hakolan johdolla. Lehdistöviestinnän kohderyhminä olivat erityisesti kuluttajat (asukkaat ja erilaisissa rakennuksissa työskentelevät työntekijät), työnantajat, kuntien päättäjät, kiinteistöjen rakennuttajat ja omistajat sekä rakentamisen, kiinteistönhoidon ja terveydenhuollon ammattilaiset. Kampanjan pääviestejä olivat: 1. Sisäilmalla on vaikutusta jokaisen elämään, elämänlaatuun ja terveyteen


14

• Meillä kaikilla on oikeus hyvään sisäilmaan • Oikean rakentamisen lisäksi sisäilman laatuun vaikuttaa rakennuksen oikea

käyttö • Huono sisäilma on kalliiksi käyvä kansanterveyden uhka • Sisäilmaperäiset sairaudet ja oireet voidaan tunnistaa

2. Sisäilmalla on suuri vaikutus tuottavuuteen • Sisäympäristön laatuun panostamisen taloudellisuus on osoitettavissa

kustannushyötylaskelmilla 3. Kiinteistöt kannattaa pitää kunnossa

• Rakenna oikein, korjaa oikein, ylläpidä oikein, käytä oikein 4. Tietoa sisäilman vaikutuksista, huonoon sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä,

sisäilman parantamisesta ja ongelmien korjaustoimista on saatavilla. Keinot näiden viestien välittämiseksi ja tietoisuuden luomiseksi olivat lehdistö-tilaisuudet ja -tiedotteet, asiantuntija-artikkeleiden ja juttuvinkkien tarjoaminen tiedotusvälineille sekä asiantuntijapuheenvuorot terveysalan/hyvinvointialan/-rakentamisen/kiinteistönhoidon messuilla sekä kampanjavuoden ja siihen osallistuvien toimijatahojen omat www-sivut. Kampanjan edetessä tietoisuuden luomisesta ongelmanratkaisuun korostui syvällisemmän tiedon tarve. Eri kohderyhmiä palvelevat neuvonta/korjausoppaiden vastasivat tähän kysyntään. Lehdistötilaisuuksia järjestettiin seuraavissa yhteyksissä: · Kampanjan avaaminen (31.1.2002) · Ensimmäisen infopisteen avaaminen (26.4.2002) · Asuntomessut/ Kosteus- ja homeongelmien psykososiaaliset seuraukset (7.8.2002)

4.2 Paikallisseminaarien tiedotustilaisuudet ja julkisuus Seminaarikiertueen tiedotus hoidettiin pääasiassa Kiinteistöliiton tiedotuspäällikkö Tiina Miettinen-Luckin toimesta ja ohjauksessa. Osassa seminaareja paikalliset kiinteistöyhdistykset hoitivat tiedotuksen, osassa se hoidettiin Helsingistä käsin. Kampanjavuoden viestintätoimisto osallistui lisäksi etenkin Turun (10.9.) aloitustilaisuuden ja Vaasan (26.11.) päätöstilaisuuden viestintään sekä viestinnän seurantaan. Jokaisen seminaaripäivän yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus paikallisille medioille. Erityistä huomioita kiinnitettiin maakuntaradioiden ja kaupallisten paikallisradioiden tavoittamiseen. Maakuntien ykköslehdet sekä maakuntakeskusten kaupunkilehdet olivat myös tiedottamisen keskiössä. Seminaarikiertueen avaustiedotus Turussa 10.9.2002 onnistui hyvin. Turkuun kutsuttiin valtakunnan päämediat ja Turun toimitukset. Tiedotteet jaettiin myös valtakunnallisesti. Seminaarisarjan puolivälissä seminaarien tiedotteet olivat levinneet erittäin laajalti; mm. STT:n juttu oli kahteen otteeseen jakelussa koko Suomessa eli Turusta ja Kotkasta, ja Yleisradion paikallislähetykset ovat julkaisseet Turussa tehtyä haastattelua koko Suomessa. Lokakuun lopulla laadittiin uusia juttuaiheita ja uutta sisältöä tiedotteisiin seminaarisarjan loppuihin tiedotustilaisuuksiin. Tämä täydennys ja juttujen uudistaminen toimi hyvin. Kampanjan käyttämä viestintätoimisto laati kiertueen päätöstilaisuuteen Vaasaan uudet lopputiedotteet.

4.3 Sisäilmainfopisteet ja julkisuus Kampanjan perustama ensimmäinen infopiste avattiin Helsingin Rakennuskeskukseen 26.4.2002. Avauksen yhteyteen järjestetty lehdistötilaisuus ei kerännyt mukaan


15

toimittajia, mutta laaditun tiedotteen pohjalta sekä lehdistö että radio kiinnostuivat aiheesta ja kertoivat infopisteiden avauksesta. Toisen kerran kampanja tiedotti aiheesta asuntomessujen avauksen yhdessä. Infopisteiden hoitajille tuotettiin kansio, joka sisälsi mm. lehdistötiedotemallin infopisteen avauksesta tiedottamiseen paikallisille medioille. Infopisteen hoitajille suunnatun kyselyn perusteella 66 % infopistepaikoista järjesti tiedotustilaisuuden tai lähetti tiedotteen paikallisille tiedotusvälineille. Infopistepaikoista 57 %:ssa paikallis-lehti kirjoitti infopisteen avauksesta ja paikallisradioista 17 %:ssa oli ohjelmaa infopisteen avauksen tiimoilta. Infopisteiden avaukset - paikallisseminaarien ohella -näkyivät selvästi myös sisäilmaa käsittelevien artikkelien lisääntymisenä tiedotusvälineissä syksyllä.

4.4 Päätoimijoiden viestintäaktiviteetit Allergia- ja Astmaliiton merkittävä tiedonjakokanava on Allergia & Astma –lehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehden jäsen- ja lääkäripainoksen yhteislevikki on n. 45 000 kpl. Vuonna 2002 lehdessä julkaistiin yhteensä 27 sisäilmaan liittyvää artikkelia. Allergia- ja Astmaliiton paikallisyhdistyksille jaettiin tietoa ajankohtaisista sisäilma-asioista yhdistystiedotteissa. Allergia- ja Astmaliitto toteutti useita sisäilmaan liittyviä valtakunnallisia tiedotus-kampanjoita. Lisäksi liiton asiantuntijat kirjoittivat 8 sisäilma-aiheista artikkelia sanoma- ja aikakauslehtiin sekä antoivat 24 lehti- ja 6 radio/tv-haastattelua. Paikallis-yhdistysten ja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa pidettiin 30 luentoa, joissa käsiteltiin hyvään sisäilmaan liittyviä asioita. Hengitysliitto Helin Hyvä Hengitys -lehdessä julkaistiin vuoden 2002 aikana jokaisessa numerossa (6 nroa, 3 lääkäriliitettä, painos keskimäärin 55 000 kpl) artikkeleita hyvän sisäilman saavuttamisesta ja terveellisestä rakentamisesta sekä Sisäilmavuoden toiminnoista. Lisäksi paikallisyhdistyksille tiedotettiin Sisäilmavuoden toiminnoista Kuumat uutiset –jäsentiedotteen kaikissa yhdeksässä numerossa. Hengitysliiton paikallisyhdistyksillä on myös omia jäsenlehtiä, joiden kautta ajankohtainen tieto sisäilma-asioista on levinnyt laajalle. Paikallisyhdistysten tilaisuuksissa on pidetty kymmeniä luentoja joko Helin omin asiantuntijoiden voimin tai yhteistyönä muiden päätoimijoiden asiantuntijoiden kanssa. Hengitysliiton asiantuntijat antoivat sisäilma-aiheisia haastatteluja eri medioille yhteensä 149 kertaa. Haastattelut jakautuivat eri medioiden välillä seuraavasti: - haastattelut erilaisissa aikakausi- ja sanomalehdissä 94 kpl - radiohaastattelut 51 kpl - TV-haastattelut 4 kpl. Hengitysliiton asiantuntijat kirjoittivat sisäilma-aiheisia artikkeleita ammattilehtiin yhteensä 27 kpl. Näiden lisäksi Hengitysliiton kehittämis- ja tutkimushankkeiden tuloksista kertovia artikkeleita tehtiin kansainvälisiin kongressijulkaisuihin kaksi (Indoor Air 2002, USA ja RoomVent, Tanska). Hengitysliiton sisäilmatutkija Marja Tuomaisen väitöskirja tarkastettiin helmikuussa. Asumisterveysliiton asiantuntemukseen perustuvia lehtiartikkeleita ilmestyi 19 kpl, radio- ja TV-haastatteluita 9 kpl.


16

Sisäilmauutiset-lehden jokaisessa numerossa on käsitelty Sisäilmavuoden aktiviteettejä ja esitelty hankkeen rahoittajat ja päätoimijat. Ympäristöministeriön Asu ja Rakenna –lehdessä ilmestyi 8 sisäilmaa käsittelevää artikkelia.

4.5. Muiden toimijoiden viestintäaktiviteetit Poimintoja muiden toimijoiden viestintäaktiviteeteistä:

• Suomen Omakotiliitto: 5 sisäilma-artikkelia Suomen Omakotilehdessä, levikki 52000 kpl

• Työterveyslaitos: Työterveiset-lehden sisäilmateemanumero • Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI: Locus-lehti 6/2002: teemana

työympäristöön ja sisäilmaan liittyvät asiat, levikki 8000 kpl • Ympäristö ja Terveys-lehti: 2 teemanumeroa, 2/2002 ja 10/2002, levikki

3000 kpl • Itä-Suomen työterveyslääkärit ry: Hometta 2-julkaisu, painos 5000 kpl

4.6. Viestinnän tulokset Vuonna 2002 oli 38 % enemmän sisäilmaa käsitteleviä mediaosumia kuin vuonna 2001. Kaksi kolmasosaa osumista on ilmestynyt sanomalehdissä ja viidennes aikakaus-lehdissä. Myös sähköisten medioiden kiinnostus asiaan on saatu heräämään, radion ja TV:n osuus julkisuudesta (osumat) on ollut noin 8 %. Mediaosumien analysointi osoitti, että lehdistöviestinnän peitto on ollut myös alueellisesti kattava.

Osumien kertymä

0

500

1000

1500

2000

2500

tamm

i

helm

i

maalis

huht

i

touko el

osy

ys loka

mar

ras

joulu

2000

2001

2002

2003

Kuva 1: ”Sisäilma” –sanan esiintyminen medioissa 1/2000-2/2003.


17

Levikin kertymä

0

10

20

30

4050

60

70

80

90

tamm

i

helm

i

maa

lishu

hti

touk

oel

osy

ys loka

marra

sjo

ulu

2000

2001

2002

2003

Kuva 2: ”Sisäilma” –osumien levikin kertymä 1/2000-2/2003. Taulukko 1: Helsingin Sanomissa ja TV-ohjelmissa vuonna 2002 ilmestyneet sisäilmajutut (suoraan kampanjan teemaan liittyneet jutut lihavoitu) TV1, Ykkösen aamu-TV/ Morgonnytt 9.05 31.1.2002 Temaåret Inomhusluft 2002 inleds på Dipoli MTV3 Huomenta Suomi, uutiset 6.30 1.2.2002 Huono sisäilma tulee yhteiskunnalle kalliiksi Helsingin Sanomat 4.2.2002 Palvelupuhelin valistaa sisäilmasta MTV3, Huomenta Suomi 6.25 12.2.2002 Kansallinen sisäilmakampanja alkoi Helsingin Sanomat 21.2.2002 Nenä on luotettava sisäilmamittari Helsingin Sanomat 4.3.2002 Vauriot korjattava ilman homehysteriaa (yleisönosasto) Helsingin Sanomat 15.3.2002 Huonosta sisäilmasta kärsii 500 000 työntekijää Helsingin Sanomat 15.3.2002 Pölypilvet Fortumin tornin riesana Nelonen, myöhäisuutiset 15.3.2002 Joka kolmas työtekijä kokee työpaikkansa sisäilman TV1, A-Studio 21.00 12.4.2002 Sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat kiistaa Jyväskylässä Helsingin Sanomat 18.4.2002 Väitös: Kiinteät mittalaitteet eivät kerro ihmisten… MTV3, Seitsemän 19.4.2002 Myös sisäilma huomioitava ilmanlaatua arvioitaessa TV 1 Ykkösen aamu-tv, lehtikatsaus 6.20 29.4.2002 Heikentynyt rakentamisen laatu vaikuttaa TV1 Ykkösen aamu-tv, lehtikatsaus 7.15 29.4.2002 Heikentynyt rakentamisen laatu vaikuttaa TV1 Ykkösen aamu-tv, lehtikatsaus 8.45 29.4.2002 Heikentynyt rakentamisen laatu vaikuttaa Helsingin Sanomat 22.7.2002 Sairaaloiden homehaitat tutkittava TV 1, TV-uutiset ja sää 20.30 22.7.2002 Kallion virastotalossa sisäilmaongelmia remontin jälkeenk Helsingin Sanomat 4.8.2002 Mikä tappoi talon? Helsingin Sanomat 15.8.2002 Koulutiloille tulossa laatusuositukset Helsingin Sanomat 24.8.2002 Kosteusvaurioiden torjunta vähentäisi sairaala-infektioita. Nelonen myöhäisuutiset 25.8.2002 Huomenna ilman päivä – Hengitysliitto Heli muistuttaa MTV3; Seitsemän uutiset 29.8.2002 Päiväkotien sisäilmassa vakavia puutteita Nelonen 29.8.2002 Päiväkodeissa huono sisäilma TV1 29.8.2002 Huonolaatuista sisäilmaa päiväkodeissa TV1 uutiset 15:00 29.8.2002 Huonolaatuista sisäilmaa päiväkodeissa TV1, Morgonnytt 29.8.2002 Vi får veta hurdan kvaliteten är på inomhusluften i TV1, viittomakieliset uutiset 29.8.2002 Huonolaatuista sisäilmaa päiväkodeissa TVI 1 uutiset 13:00 29.8.2002 Päiväkotien ilmanvaihdot syynissä Helsingin Sanomat 30.8.2002 Huono sisäilma vaivaa liian täysiä päiväkoteja Helsingin Sanomat 9.9.2002 Huonoon sisäilmaan kannattaa puuttua heti MTV3 10.9.2002 Huono sisäilma on aiheuttanut miljoonamenetykset TV2/Lounais-Suomen uutiset 10.9.2002 Kiire heikentää uudisrakennusten sisäilmaa Helsingin Sanomat 11.9.2002 Huonosta sisäilmasta miljardien eurojen Helsingin Sanomat 11.9.2002 Sisäilmaston parantamisesta kuullaan MTV3, Joka kodin asuntomarkkinat 10:00 29.9.2002 Sisäilman laatu ei ole yhdentekevä MTV3, Huomenta Suomi 06:25 3.10.2002 Home johtuu kosteudesta Helsingin Sanomat 19.10.2002 Kunnon sisäilma petraa tuottavuutta MTV3, Huomenta Suomi 06:25 30.10.2002 Hyvää sisäilman laatua kannattaa vaatia Helsingin Sanomat 21.12.2002 Ympyrätalon lääkäriaseman huoneilma puhdasta


18

Taulukko 2: Valtakunnallisesti laajimmin levinneet sisäilma-artikkelit. • Huono sisäilma aiheuttaa miljardien

eurojen menot

• Huono sisäilma käy kalliiksi

• Helteet heikentävät työntekoa

• Homeasunnon haltijaksi ei tarvitse joutua

tiedon puutteesta

• Homeinen koti vie ihmiseltä terveyden,

asunnon ja elämänhalun

• Päiväkotien ilmanvaihdossa puutteita

• Huonosta sisäilmasta kärsii puoli miljoona

työntekijää

• Höyrystyvät ikkunat ovat merkki huonosta

sisäilman laadusta

• Kuiva ja tunkkainen ilma vaivana

toimistoissa

• Noin 70 000 asunnossa radonpitoisuus

ylittää enimmäisarvon

• Sisäilma vaikuttaa terveyteen

• Joka kolmas työtekijä kärsii huonosta

sisäilmasta

• Sisäilmainfo avattu

• Sisäilmasta kannattaa pitää huolta

• Huonosta sisäilmasta eroon vain

yhteistyöllä

• Sisäilmakampanja tuo yli sata

sisäilmapistettä Kevään aikana lehdistössä käsiteltiin paljon mm. huonon sisäilman hintaa sekä toimistojen sisäilmaongelmien yleisyyttä. Kesän pääpuheenaihe oli tietenkin kuumuus, mistä aiheesta kampanja tarjosi lehdille myös juttuvinkkejä. Maaliskuussa 2002 sisäilmaosumia kertyi 283 kpl. Loppukesästä julkistetut tutkimukset hometalojen psykososiaalisista vaikutuksista ja päiväkotien ilmanvaihdon toiminnasta saivat paljon palstatilaa, kuten myös kampanjan tuottama Sisäilmaston tarkastuslista asunnon hankkijalle. Vuoden julkisuushuippu osui syyskuulle, jolloin käynnistyneet paikallisseminaarit olivat lehdistön mielenkiinnon kohteina. Syyskuussa 2002 sisäilmaosumia kertyi 308 kpl.

4.7. Toiminnan arviointi Lehdistöviestintä onnistui merkittävästi yli tavoitteiden. Läpi menneet viestit olivat kampanjan pääviestien ja viestintäryhmän linjausten mukaisia. Viestintä oli myös koko Suomen kattavaa. Viestinnän aktiviteeteistä parhaiten tulosta tuottivat kampanjan avauksen ja ensimmäisen paikallisseminaarin yhteydessä jaetut tiedotteet sekä suoraan toimittajille annetut juttuvinkit. Myös toimittajille suunnatut seminaarit olivat hyödyllisiä. Kampanjan järjestämiin tiedotustilaisuuksiin ei sen sijaan onnistuttu saamaan toivottua osanottoa, joskin niidenkin asiasisältö saatiin julkisuuteen tiedotteiden avulla. Päätoimijoiden asiantuntijoista koottu viestintäryhmä oli toimiva tapa ohjata viestintäkonsulttia. Ryhmässä sovittiin viestinnän teemoista ja viestintäkonsultin panostuksesta eri aktiviteetteihin. Päätoimijat toivat omat sisäilmaviestintä-aktiviteettinsa tiedoksi ryhmälle, mikä auttoi välttämään päällekkäisyyksiä. Kampanjan toimijoiden lisääntynyt sisäilmaviestintä näkyi selvästi mediaosumissa, esimerkiksi Hengitysliitto kaksinkertaisti sisäilmaosumien määrän omassa seurannassaan. Kampanjan yhteisen viestinnän ja järjestöjen lisääntyneen viestinnän yhteis-vaikutuksesta sisäilmaosumien määrä kasvoi 38 % vuoteen 2001 verrattuna. Vuonna 2003 on osumien määrässä palattu vuosien 2000 ja 2001 tasolle, joten kampanjan vaikutus on ollut merkittävä. Pysyvää julkisuuden määrän lisäystä ei näyttäisi syntyneen, koska vuoden 2003 puolella sisäilma-aiheinen kirjoittelu palasi vuoden 2001


19

tasolla. Trendi kertoo, että kampanja onnistui lisäämään sisäilma-asioiden esilläoloa ja näkyvyyttä.

5. Sisäilmainfopisteet Sisäilmainfopisteet-osahankkeen toteutuksesta vastasi Hengitysliitto Heli Marja Tuomaisen johdolla. Sisäilmavuoden aikana perustetut sisäilmainfopisteet ovat palvelleet kaikkia sisäilma-asioista kiinnostuneita tahoja. Infopisteissä maksutta jaossa olevat oppaat soveltuvat kuitenkin erityisen hyvin kuluttajille, remontoijille ja omakotirakentajille. Infopisteiden hyviksi sijoituspaikoiksi ovat osoittautuneet mm. kirjastot sekä terveyskeskusten ja kunnan virastojen aulatilat. Infopisteitä löytyy myös rautakaupoista ja lääkäriasemien ja apteekkien odotustiloista. Kampanjan tavoitteena oli, että vuoden aikana perustettaisiin ainakin 100 infopistettä. Perustettuja sisäilmainfopisteitä on maaliskuun 2003 lopussa yhteensä 158. Kaiken kaikkiaan materiaalia on lähetetty 175 infopistettä varten. Luettelo avatuista infopisteistä käyntiosoitteineen löytyy www.sisailma2002.net -palvelusta.

5.1 Infopisteiden materiaali Infopisteistä löytyy materiaalia sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja korjaamisesta. Joka kodin perusoppaaksi soveltuu erinomaisesti kampanjan tuottama opas Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin. Taulukko 3. Sisäilmainfopisteiden oppaat ja niiden menekki 4/2002 - 3/2003.

Opas Oppaan julkaisija Oppaan menekki kpl

Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin?

Sisäilmavuosi 2002 kampanjan opas

16 100

Allergiasaneeraus ja siivous Allergia- ja Astmaliitto ry 11 360 Sisäilmaopas Allergia- ja Astmaliitto ry 12 460 Terve ja puhdas koti Asumisterveysliitto Aste ry 12 850 Terveellisen asunnon ABC Hengitysliitto Heli ry 15 522 Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto Hengitysliitto Heli ry 15 322 Toimiiko ilmanvaihto? Sisäilmayhdistys ry 12 186 Sisäilmaston tarkastuslista pientalorakentajalle

Sisäilmayhdistys ry 12 690

Sisäilman radonpitoisuus Säteilyturvakeskus 11 340 Hyvän pientalorakentamisen A ja O. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000

Ympäristöministeriö 9 720

Yhteensä 129 550 kpl

5.2 Paikallinen yhteistyö sisäilmatoiminnassa Sisäilmavuosi 2002 –kampanja kannusti samalla paikkakunnalla toimivia eri tahojen paikallisyhdistyksiä toimimaan yhdessä (esim. allergia- ja astma-, hengitys-, kiinteistö-, omakoti-, rakennustarkastus-, LVI-yhdistykset jne.). Sisäilma-asioista kiinnostuneiden ja paikallisen yhteistyön virittämisen avuksi kampanja tarjosi yhteyshenkilötoimintaa, joka toimii kampanjan kotisivujen välityksellä. Rekisteröitymällä sisäilmayhteys-henkilöksi pääsi myös tutkimaan kotisivuilla olevia materiaaleja tarkemmin.


20

Tätä toimintamallia tukivat myös kampanjan infopisteiden perustaminen sekä paikallisseminaarien toiminta, jotka molemmat vaativat aktiivisilta osapuolilta periaatteessa yhteydenottoa muihin paikkakunnalla toimiviin yhdistyksiin ja alan toimijoihin. Helpointa yhteistyön hiominen on ollut aloittaa yhteisten koulutus-tilaisuuksien järjestämisestä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat mm. Kuopio, Joensuu, Helsinki ja Pori. Käytännössä on käynyt kuitenkin niin, ettei paikallinen yhteistyö ole sujunut ongelmitta syystä tai toisesta. Sisäilmayhteyshenkilöiden "toisensa löytämiskanavaksi" tarkoitettu www.sisailma-2002.net palvelu tuotti paremman tuloksen. Tällä hetkellä rekisteröityneitä sisäilma-yhteyshenkilöistä on 290. Nettipalvelun ongelma oli varsinkin alkuaikoina se, että palvelun toiminnassa oli paljon teknisiä ongelmia, eikä palveluun tahtonut päästä sisään. Monet saattoivat kokea ongelmaksi myös sen, että yhteyshenkilöksi ryhtyminen vaatii rekisteröitymisen, eikä moni "maallikkojäsen" halua nimeänsä julkisesti näkyviin nettipalveluun. Kolmantena rajoittavana tekijänä on se, ettei kaikilla toimijoilla ole käytössään nettiyhteyksiä. Sisäilma-asioiden läpivientiä paikallisella tasolla voi hidastaa myös se, että kyse on monen toimijatahon kohdalla vapaaehtoistoiminnasta, johon lisäksi liittyy myös muita teemoja ja toimintamuotoja. Muutamien paikkakuntien toimivat esimerkit antavat lupauksia toiminnan mahdollisuuksista. Hyvä esimerkki on Asumisterveysliiton ideoima ns. Heinolan malli eri tahojen yhteistyön kehittämiseksi. Myös kuntien sisäilmaryhmät –hankkeen kautta on joillekin paikkakunnille syntynyt yhteistyötä, joka on ottanut mukaan myös ns. virkamiestyöryhmän täydennykseksi paikallisia vapaaehtoistyötä tekeviä yhdistyksiä. Näin tapahtui mm. Oulaisissa. Vaaditaan kuitenkin vielä lisätyötä ja innostavia esimerkkejä, jotta toiminta saadaan paremmin käyntiin.

5.3. Toiminnan arviointi Sisäilmainfopisteen ja paikallisverkostot-osahankkeen tavoitteet saavutettiin likimäärin suunnitellusti. Sisäilmainfopisteitä koskevan osan haasteeksi osoittautui suuri tiedon kysyntä ja oppaiden ajoittainen loppuminen. Paikallisverkostoja koskevan osan pulmana oli se, että toimijoilla ei ollut riittävästi kokemusta yhteistyöstä. Myös resurssipula oli monesti ongelma varsinkin paikallisyhdistyksissä, jotka toimivat täysin ilman palkattua työvoimaa. Paikallistasolla olisi ilmeisesti kaivattu enemmän myös ohjeistusta tai vinkkejä paikallisen yhteistyön luomiseen. Mikäli hanke olisi pystynyt osoittamaan jonkin verran rahallista avustusta paikallisten yhteistyöprojektien edistämiseen, olisi onnistumisia saattanut olla enemmän. Infopisteiden hoitajille tehdyn kyselyn perusteella voidaan todeta, että pisteiden perustaminen on koettu tarpeelliseksi ja halutaan, että toiminta jatkuu myös Sisäilmavuosi 2002 –kampanjan päätyttyäkin. Infopistetoiminnan ympärille voidaan ideoida myös muuta paikallista yhteistyötä.

6. Paikallisseminaarit kiinteistöjen omistajille ja kuntien päättäjille sekä asukkaille

6.1 Seminaarien toteutus Seminaarikiertueen toteutus ja koordinointi tapahtui Suomen Kiinteistöliitossa järjestöpäällikkö Timo Tossavaisen ja alueellisten kiinteistöyhdistysten toiminnanjohtajien yhteistyönä.


21

Paikallisseminaarien osalta toimi vapaamuotoinen seminaarien valmisteluryhmä, joka kampanjan projektiryhmän ohjaamana suunnitteli seminaarikiertueen asiasisältöä ja alustuspakettien valmistelua. Sisällölliset tavoitteet tarkentuivat näissä tapaamisissa, vaikkakin peruslinjat tavoitteiden osalta olivat määriteltyinä valmiiksi koko kampanjan tavoitteiden pohjalta. Suomen Kiinteistöliitossa seminaarikiertueen toteutus ja koordinointi tapahtui järjestöpäällikkö Timo Tossavaisen ja alueellisten kiinteistöyhdistysten toiminnanjohtajien yhteistyönä. Valmisteluryhmä päätyi toteutusmalliin, jossa yhtenäisen ohjelmarungon ja yhteisesti valmisteltujen alustussisältöjen kautta tavoiteltiin yhtenäisen sisäilmaviestin välittymistä kautta koko Suomen. Ohjelmarunkoon jätettiin toki myös mahdollisuus paikallisiin sovelluksiin, joita eri paikkakunnilla jonkin verran myös käytettiin (mm. pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Hämeenlinnassa). Seminaarien kalvosarjat olivat valmiiksi tehtyjä paketteja, joita eri alustajat käyttivät. Paikallisseminaaripäivä muodostui kolmesta erillisestä moduulista eri kohderyhmille: tiedotustilaisuudesta, ammattilaisseminaarista ja avoimesta asukasillasta. Lounasaikaan pidettiin tiedotusvälineille tiedotustilaisuus, jossa pyrittiin levittämään tietoa teemavuodesta, sen tavoitteista ja sisäilmasta asuinkiinteistöissä kyseisen maakunnan alueella myös laajemmalle joukolle kuin seminaariosallistujille. Alueellisen median tavoittaminen nyt toteutuneessa laajuudessa ei olisi ollut mahdollista ilman maakunnallisten tilaisuuksien järjestämistä. Seminaarikiertue oli tässä mielessä erityisen merkityksellinen koko kampanjavuoden viestin viemiseksi kattavasti läpi Suomen. Iltapäivällä pidettiin ammattilaisseminaari, johon kutsuttiin erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisia sekä kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Ammattilaistilaisuuksien tavoitteena oli antaa kiinteistön hoidosta vastaaville tietoa sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä, tutkimisesta ja korjaamisesta. Tilaisuuksissa käsiteltiin myös vastuukysymyksiä ja kunnallisen terveysvalvonnan toimintaa. Pääviestinä oli se, että kiinteistöt kannattaa pitää kunnossa. Perustietämyksen sisäilman tekijöistä ja merkityksestä todettiin ammattilaisilla olevan hallinnassa. Parantamisen tarvetta todettiin sen sijaan olevan kiinteistön käyttäjille tiedottamisessa sekä tutkimus- ja korjausmenetelmien hallinnassa. Ammattilaistilaisuudet olivat hyvin onnistuneita tapahtumia. Asu terveesti -asukasillat olivat avoimia tilaisuuksia kaikille asukkaille. Asukasiltojen tavoitteena oli informoida omakoti-, rivi- ja kerrostaloasukkaita sisäilmaan liittyvistä asioista yleisesti, kertoa asukkaan oikeuksista ja velvollisuuksista hyvän sisäilman varmistamiseksi sekä antaa ohjeita asunnon siivoamisesta ja remontoinnista. Myös asunnon hankkimisen osalta opastettiin asunnon ostajaa tai vuokraajaa kiinnittämään huomiota olennaisiin asioihin asunnossa mm. tarkastuslistan avulla. Asukasiltojen keskustelu ohjautui eräissä tilaisuuksissa esim. tupakansavuun, mutta valtaosa keskustelusta eteni hyvin ja monipuolisesti aiheesta toiseen. Taloyhtiöiden osakkaiden yleinen haluttomuus panostaa kiinteistön kunnossapitoon ja suunnitelmalliseen korjaustoimintaan ilmeni lukuisissa tilaisuuksissa. Tältä pohjalta laadittiin seminaarikiertueen päätöstilaisuuden tiedote, jonka levityksestä ja kirjoittamisesta vastasi kampanjavuoden viestintätoimisto.

6.2 Seminaaripaikkakunnat ja osallistujamäärät Seminaareja sovittiin järjestettäväksi yhteensä 12-15 eri paikkakunnalla. Osallistuja-määrän osalta tavoitteeksi ilmaistiin 1000-1500 osallistujaa yhteensä näissä paikallis-


22

seminaareissa. Keskimääräiseksi osallistujatavoitteeksi kullakin paikkakunnalla tuli näin laskennallisesti 100 henkilöä. Kiinnostusta tilaisuuksien järjestämiseen ilmeni eräillä alueilla, joilla tilaisuutta ei kuitenkaan voitu toteuttaa tällä mallilla resurssien rajallisuuden vuoksi. Näiden kiertuepaikkakuntien lisäksi alueelliset järjestöt järjestivät omia sisäilmatilaisuuk-siaan, mm. Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ja Allergia- ja Astmayhdistykset Porvoossa ja Hyvinkäällä. Ammattilaisseminaarit toimivat hyvin osallistujamäärien suhteen eli ammattilaiset tavoitettiin hyvin. Osallistujamäärät vaihtelivat n. 35-180 välillä ollen keskimäärin noin 60 osallistujaa. Kiinteistöalan ihmisten lisäksi osallistujina oli kuntien virkamiehiä varsin hyvin. Kunnalliset luottamushenkilöt sen sijaan loistivat poissaolollaan, vaikka heitä pyrittiin laajasti saamaan mukaan. Taulukko 4: Paikallisseminaarien paikkakunnat ja osallistujamäärät.

Ammattilais- Asukas- Yhteensä tilaisuus ilta

Turku 10.9. 50 50 100

Vantaa 11.9. 50 30 80

Pori 18.9. 180 80 260

Hämeenlinna 23.9. 46 64 110

Kotka 25.9. 68 45 113

Kuopio 26.9. 33 40 73

Lappeenranta 1.10. 42 38 80

Lahti 3.10. 45 55 100

Oulu 9.10. 88 37 125

Jyväskylä 10.10. 33 47 87

Rovaniemi 29.10. 80 30 110

Tampere 30.10. 51 120 171

Helsinki 7.11. 120 80 200

Joensuu 12.11. 73 70 143

Vaasa 26.11. 82 58 140

Yhteensä 1041 844 1885

Illalla pidettyjen avointen asukasiltojen osallistujamäärä vaihteli 30-80 välillä ja keskimäärin noin 45 ihmistä osallistui asukasiltaan. Tämä on pieni määrä ottaen huomioon sen, että lehti-ilmoitusten lisäksi paikallisradiot ovat mittavasti puffanneet iltatilaisuutta koko Suomessa ja eri organisaatioiden jäseniä on kutsuttu jäsenkirjeillä sekä myös muita tiedotuskanavia on käytetty etenkin asukasillan markkinoimiseksi.

6.3 Toiminnan arviointi Paikallisseminaaritoiminta saavutti tavoitteensa. Tilaisuuksiin osallistui noin 1 100 kiinteistönpidon ammattilaista ja noin 800 asukasta. Tämä yhteensä liki kahden tuhannen osallistujan joukko ylittää jopa tavoitemäärän ylärajan reilusti. Samoin seminaarien lukumäärä oli tavoitehaarukan ylärajan mukainen eli 15 paikkakuntaa saavutettiin. Tietoa sisäilmaston merkityksestä ja kiinteistön kunnossapidon vaikutuksesta sisäilmaan pystyttiin viemään kiinteistöjen omistajille ja kiinteistönhoidon ammattilaisille. Asukasiltojen osanotto jäi tavoitellusta, mutta


23

tiedonvälitysmielessä tätä paikkasi erinomaisesti onnistunut paikallisviestintä, jossa käsiteltiin juuri asukkaille tärkeitä sisäilmakysymyksiä. Rakentamisen ammattilaiset ja osin myös kiinteistön ylläpidon ammattilaiset olisivat kaivanneet syvällisempääkin tietoa sisäilmaongelmien korjauskonsepteista. Ne, jotka olivat jo perehtyneet aiheeseen, kokivat paikallisseminaarin annin vähäiseksi ja olisivat kaivanneet syvällisempään ja konkreettisempaa tietoa. Paikallisseminaarien toteutus samansisältöisinä tapahtumina eri puolella Suomea on hyvin toimiva tiedonvälitystapa. Suurin vaikutus saadaan seminaarin yhdistetyllä paikallisella viestinnällä. Asukasiltojen toteutus on kiertävien luennoitsijoiden kannalta raskasta, eikä hyöty välttämättä vastaa tätä panosta, jos osallistujamäärä jää pieneksi. Toiminta on kuitenkin kustannustehokasta silloin kun matkakustannusten osuus on suuri. Alueellinen yhteistoiminta ja sen hoituminen eri järjestöjen kesken olisi kaivannut selkeästi voimakkaampaa ohjausta ja valvontaakin. Jälkikäteen arvioituna olisi ollut perusteltua selkeämmin nimetä projektityöntekijä syksyn ajaksi hoitamaan pelkästään tätä osahanketta. Tällä olisi ollut pitkäkestoisempaa vaikutusta sisäilma- ja asumis-terveysasioissa ja tällä tavoin olisi luotu paremmat edellytykset paikallisen yhteis-toiminnan aikaansaamiseksi. Myös paikallisten aloituskokousten pitäminen olisi pitänyt ohjeistaa (asialista ja kutsuttavat) ja seurata tarkemmin.

7. Kuntien sisäilmaryhmien kehittäminen Osahankkeen toteutti Kunnallinen ympäristö- ja terveydenhuoltoyhdistys yhteistyössä Ympäristö ja Terveys –lehden kanssa. Projektityöntekijänä toimi Risto Ekonen. Sisäilmaongelmien tehokas käsittely ja toisaalta ennalta ehkäisy edellyttää, että kuntiin saadaan muodostettua eri ammattialojen edustajista koostuvat sisäilmaryhmät. Kampanjassa selvitettiin kokemuksia jo aiemmin toimineilta ryhmiltä ja tarjottiin tukea uusien sisäilmaryhmien perustamiseen.

7.1 Sisäilmaryhmien määrä ja koostumus Nykytilan selvittämiseksi laadittiin kyselykaavakkeet erikseen koskien kuntia, joissa on toimiva sisäilmaryhmä sekä kunnille, joissa sisäilmaryhmää ei ole. Kysely lähetettiin kattavasti kaikille Suomessa toimiville terveydensuojeluviranomaisille. Vastaus saatiin yhteensä 304 kunnasta (68 %) ja sisäilmaryhmiä on tiedossa 83. Sisäilmaryhmän perustaminen on aktiivisesti vireillä 18 kunnassa, lisäksi kymmenissä kunnissa asiasta keskustellaan vakavasti. Sisäilmaryhmien määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Toisaalta Suomessa on 88 alle 2 000 asukkaan kuntaa, joissa kunnan omistamien kiinteistöjen lukumäärä voi vaikuttaa siihen, ettei erillisen ryhmän perustamista sisäilmaongelmia varten koeta mielekkäänä. Kampanjan ponnisteluista huolimatta noin 60 kuntaa ilmoittaa hoitavansa sisäilmaongelmat muulla tavoin, eivätkä koe sisäilmaryhmän perustamista tarpeellisena. Sisäilmaryhmien varhaisin aloittamisajankohta on vuosi 1995. Varsinainen päätös ryhmän perustamisesta on yleensä tehty kunnan/kaupunginhallituksessa. Ryhmän koko vaihtelee 3 ja 14 henkilön välillä. Päätös ryhmän perustamisesta on tehty kunnan/-kaupunginhallituksessa 27, tekninen/terveysvalvonta sektorilla 21, muualla 7, ei päätöstä 11 ja ei tietoa 8 tapauksessa. Sisäilmaryhmän perustamisen suurimpana


24

esteenä on monialaisen ammattiryhmän kaikkien sektoreiden yhtäaikainen motivoituminen asiaan ja/tai kunnan päättäjien nihkeä suhtautuminen. Taulukko 5. Sisäilmaryhmien koostumus, vastanneita kuntia 266 (59,4 %), ryhmiä 75. Rakennus/tekninen toimi Terveysvalvonta Terveydenhoito Työsuojelu Muut

31 % (124 kpl) 22 % (87 kpl) 21 % (86 kpl) 11 % (46 kpl) 15 % (61 kpl)

7. 2 Kokemukset ryhmien toiminnasta Toimivat sisäilmaryhmät ovat keskittyneet sisäilmaongelmien selvittelyssä lähes pelkästään kuntien omistamiin julkisiin tiloihin, kuten koulut, päiväkodit, kirjastot, vanhainkodit ja virastot. Hankkeen aikana saadun palautteen, keskustelujen, erilaisten kontaktien ja muun tiedon pohjalta voi todeta niin toimivia sisäilmaryhmiä kuin sisäilmaongelmiakin olevan joka puolella Suomea. Sisäilmaryhmien toiminnasta on lähes poikkeuksetta erittäin hyviä tai hyviä koke-muksia, joista päällimmäisenä monialaisen yhteistyön tuomat edut: kokonaisuuden hallinta, asiat etenevät hyvin ja tulevat kerralla kuntoon. Kun sisäilmaryhmä on saatu perustettua, se koetaan säännönmukaisesti toimivaksi ja aikaa säästäväksi eikä siitä olla valmiita luopumaan. Kunnissa, joissa ei ole ryhmää, koetaan ettei sisäilmaryhmä-toimintaan ole aikaa, kun taas toimivilta sisäilmaryhmiltä saadun palautteen perus-teella toiminnan ansiosta aikaa nimenomaan säästyy. Kuopiossa sisäilmaryhmän jäsenet tekivät 3-4 vuotta päätoimisesti kaupungin kiinteistöjen tarkastuksia. Tarkastuksista dokumentoitiin tehdyt selvitykset, mittaukset, tutkimukset, arvioitiin korjaustarpeen kiireellisyys ja laajuus sekä tehtiin kiinteistökohtainen korjaussuunnitelma. Sisäilmaryhmä tekee kiinteistöjen tarkastuksia nykyään epäsäännöllisin väliajoin tarpeen niin vaatiessa. Raisiossa sisäilmaryhmä selvitti kunnan kiinteistöjen home- ja kosteusvauriot ja teki kunnostusehdotuksen. Vuosien 1997-2003 aikana sisäilmaryhmän ehdotuksen mukaisiin kunnostuksiin tulee käytetyksi yhteensä 2,25 miljoonaa euroa. Määräraha on kohdistettu nimenomaan home- ja kosteusvaurioiden korjauksiin, tämän lisäksi on normaalit kiinteistöjen kunnostuksiin ja saneerauksiin varatut määrärahat.

7.3 Resursseja toiminnan mahdollistamiseksi Sisäilmaryhmää suunnittelevat noin 50 kuntaa lähes poikkeuksetta myös toivoivat tukea sisäilmaryhmän perustamiseen. Kampanja kutsui informaatiotilaisuuksiin yhteensä 141 kuntaa, joista 98 kunnan edustajat osallistuivat tilaisuuteen. Sisäilmaryhmien perustamisen tukemiseksi tarkoitettua koulutusta toteutettiin 3.9. Kokkolassa, 4.9. Raahessa, 5.9. Seinäjoella, 15.10. Kuopiossa, 16.10. Lappeenrannassa, 17.10. Kouvolassa ja 19.11. Raisiossa.

7.4 Tulokset Internetissä Kuntien sisäilmaryhmien tueksi on koottu runsaasti materiaalia. Aineistot ovat osoitteessa http://www.ytlehti.vtoy.fi/ kohdassa Kuntien sisäilmaryhmät. Sivuilta löytyy mm:


25

• ASUNNON TERVEYSHAITAN SELVITTÄMINEN; vapaasti muokattavissa oleva malli siitä, miten kunnassa asunnon terveyshaitta selvitetään. Mallia on helppo muuttaa oman kunnan käytäntöjä, yhteystietoja ja maksutaksoja vastaavaksi.

• SISÄILMARYHMÄMALLI; kerrotaan lyhyesti sisäilmaryhmien malli ja niistä saadut kokemukset.

• SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI; avautuu SISÄILMARYHMÄMALLI-sivulta. Vapaasti muokattavissa oman kunnan sisäilmaryhmän toimintaa vastaavaksi.

• LINKIT TOIMIVIIN RYHMIIN; tiedossa olevat sisäilmaryhmät ja yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet.

• KUNTIEN SISÄILMARYHMÄT-RAPORTTI

7.5. Toiminnan arviointi Tässä osahankkeessa saatiin selville kuntien sisäilmaryhmätoiminnan yleisyys ja nykytila. Toimivia sisäilmaryhmiä oli ennakoitua (noin 20) enemmän (83). Kiinnostus sisäilmaryhmien perustamiseen oli suurta, lähes 100 kuntaa osallistui koulutus-tilaisuuksiin. Uusia toimivia sisäilmaryhmiä käynnistyi 18, mikä oli hieman odotettua (40-50) vähemmän. Toiminnan lisääntyminen on kuitenkin näköpiirissä, puolen vuoden aikajänne oli useissa tapauksissa liian lyhyt kunnallisen päätöksenteon kannalta. Kokemukset sisäilmaryhmien toiminnasta ovat myönteisiä, joten tietoa jakamalla toimintamallia saadaan yleistymään. Kuntamarkkinat-tapahtuma koettiin tehokkaaksi tiedonvälityspaikaksi, jossa tätä toimintaa voisi markkinoida jatkossakin. Hyvin toimivien sisäilmaryhmien esimerkkejä tulisi jatkossa esitellä myös kuntatoimijoiden muilla valtakunnallisilla koulutuspäivillä.

8. Kampanja-aineisto, koulutus ja tapahtumat

8.1 Kampanja-aineisto Kampanjan tuottaman yhteisen aineiston sisällön suunnitteli projektipäällikkö yhdessä projektiryhmän kanssa. Graafisen ilmeen (logo, kirjepaperi ja –kuori, yleisesite ja Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin –opas) suunnitteli Marsa Pihlaja Annexus Oy:stä. • Kampanjan yleisesite, painos 10 000 kpl • Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin -opas, 1. painos 30 000 kpl, 2. painos

tammikuussa 2003 30 000 kpl. Allergia- ja Astmaliitto uusi Sisäilmaoppaan ja siitä otettiin 50 000 kpl:n painos heinäkuussa 2002 ja samansuuruinen lisäpainos tammikuussa 2003. Allergiasaneeraus ja siivous –oppaasta otettiin kaksi lisäpainosta, 10 000 kpl ja 50 000 kpl. Oppaat ovat myös liiton internet-sivuilla www.allergia.com. Asumisterveysliitto tuotti Terve ja puhdas koti –oppaan, josta otettiin 20 000 kpl:n painos heinäkuussa 2002 ja 30 000 kpl:n lisäpainos helmikuussa 2003. Hengitysliiton kaksi sisäilmaopasta (Terveellisen asunnon ABC ja Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto) uusittiin ja molemmista otettiin kaksi kertaa painosmäärä à 30 000 kpl eli yhteensä 120 000 kpl. Terveellisen asunnon ABC –oppaasta tehtiin myös käännös ruotsiksi ja siitä otettiin 5000 kpl:n painos. Sisäilmayhdistys on tuottanut omana toimintanaan kampanjan käyttöön seuraavat julkaisut:


26

• Sisäilmastoseminaarin raportit (2 x 1000 kpl) • Toimiiko ilmanvaihto (15 000 kpl, jaossa Infopisteissä, 14 000 kpl jaettu YH-

asuntoihin) • Sisäilmaston tuntomerkit pientalorakentajalle (15 000 kpl, jaossa Infopisteissä) • Terveen päiväkodin tuntomerkit (4000 kpl, jaettu päiväkoteihin) • Terveen koulun tuntomerkit (3000 kpl, jaettu koulujen rehtoreille ja

työsuojeluopettajille) • Korjaa sisäilmasto kerralla kuntoon (3000 kpl, jaettu messuilla) • Hyvän sisäilmaston varmistaminen isännöinnissä, Sisäilmaopas 3 (2000 kpl, joista

1300 jaettu maksutta Paikallisseminaarien ammattilaistilaisuuksissa). Poimintoja kampanjassa mukana olleiden muiden toimijoiden julkaisuista: • Säteilyturvakeskus: Onko kodissasi radonia? –esite. Jakelu Sisäilmainfopisteissä

16000 kpl. • Oulun seudun ammattikorkeakoulu: Päiväkotien ilmanvaihto –opas, 1. painos 1000

kpl, 2. painos 9000 kpl. • Puhtaus Palvelut Puhuttavat –hanke: Kotisiivous-opas, painos 3000 kpl.

8.2 www.sisailma2002.net Sisailma2002.net oli Sisäilmavuosi 2002 –koulutus- ja viestintäkampanjan palvelu lähinnä sisäilmatyötä tekeville ammattilaisille sekä yleisölle. Ambientia Ltd.:n toteuttama verkkopalvelu oli jaettu kaikille avoimeen yleiseen osaan ja yhteyshenkilöille tarkoitettuun rekisteröitymisen vaativaan osaan. Palvelun rakenne oli seuraava: Kaikille avoin osuus • Etusivu • Tavoite ja visio • Toimijat, lista mukana olevista

organisaatioista, yhteyshenkilöt sekä linkit eteenpäin niiden verkkopalveluihin.

• Miten mukaan? • Mistä apua sisäilmaongelmiin? –

oppaan tekstit • Tapahtumakalenteri, joka esittää

ilmoitettuja tapahtumia viikoittain tai kuukausittain listattuna.

• Sisäilmainfopisteiden yhteystiedot ja aineistoluettelo

Rekisteröitymisen vaativa osio • Tiedotteet • Keskustelufoorumi • Dokumentit • Yhteystiedot

Verkkopalvelussa kävi 1500-2000 vierailijaa kuukaudessa, 8 kuukauden seurantajakson aikana yhteensä noin 12 100 henkilöä. Rekisteröityneitä käyttäjiä oli noin 300. 53 asiantuntijaa antoi luvan yhteystietojensa esittämiseen rekisteröityneille käyttäjille. Palvelun teknisessä toiminnassa oli jonkin verran ongelmia. Sivujen latautuminen Netscape-selaimella oli toisinaan erittäin hidasta. Myös tapahtumatietojen syöttämisessä oli ajoittain ongelmia.


27

www.sisailma2002.net

0

500

1000

1500

2000

2500

syys

.02

loka.0

2

mar

ras.0

2

joulu.

02

tam

mi.0

3

helm

i.03

maalis

.03

huht

i.03

Kuva 3. www.sisailma2002.net -verkkopalvelun käyttö 9/2002-4/2003. Yleishavaintona voi lisäksi todeta, että rekisteröitymistä vaativien palvelujen käyttö on ollut melko vähäistä. Erityisesti keskustelufoorumille ei ole löytynyt käyttäjiä. Dokumenttien (esim. tiedotteet ja koulutusaineistot) välittäminen medioille ja yhteyshenkilöille on sen sijaan toiminut tyydyttävästi. Kaikille avoimessa osiossa hyödyllisimpiä palveluja olivat Mistä apua –oppaan sisältö, tapahtumakalenteri ja Sisäilmainfopisteiden tiedot. Kampanjan päättymisen jälkeen verkkopalvelun nimeksi muutetaan www.sisailma.info ja sen sisältö päivitetään vastaavasti.

8.3 Koulutus Vuoden mittaan ovat kampanjassa mukana olevat järjestöt toteuttaneet useita omia sisäilmatilaisuuksiaan. Tätä toimintaa varten on paikallisseminaareissa käytetty luentoaineisto saatavissa myös www.sisailma2002.net -palvelun käyttäjätunnuk-sellisesta osasta. Sinne on koottu seuraavat kalvosarjat:

• Hyvän sisäilman kriteerit • Terveellinen sisäilma energiaa tuhlaamatta • Asu terveellisesti • Pääsuunnittelijan sisäilmastopaketin sisältösuunnitelma • Sisäilmapotilaan tunnistaminen ja ohjaaminen

Näistä kaksi ensin mainittua sisältävät lähinnä kiinteistönpidon ammattilaisille suunnattua tietoa kolmannen soveltuessa mm. asukastilaisuuksissa esitettäväksi. Kalvot ovat vapaasti käytettävissä ja niiden luentoaineistoksi sopivat esim. sisäilmainfopisteiden oppaat. Lisätietoja koulutustapahtumista liitteessä.

8.4 Tapahtumat Sisäilmayhdistys järjesti 30.-31.1.2002 Sisäilmastoseminaarin, joka toimi kampanjan avaustapahtumana. Seminaarissa oli 30.1. noin 300 ja 31.1. noin 600 osallistujaa.


28

Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös avajaisillanvietto, johon osallistui noin 60 henkilöä. Seminaarin kustannukset katettiin sen yhteydessä järjestetyllä näyttelyllä ja Sisäilmayhdistyksen omalla työpanoksella. Vuoden 2003 Sisäilmastoseminaari järjestettiin 19.-20.3.2003. Kampanjan tuloksia esiteltiin seminaarin toisena päivänä. Seminaarissa oli 19.3. noin 500 ja 20.3. noin 600 osallistujaa. Seminaarin kustannukset katettiin sen yhteydessä järjestetyllä näyttelyllä ja Sisäilmayhdistyksen omalla työpanoksella. Järjestöt ovat jakaneet tietoa erilaisilla messuilla sekä Sisäilmastoseminaarissa; FinnBuild-messuilla oli n. 79 000 kävijää, Kotkan asuntomessuilla n. 200 000 ja Terveys- ja kauneusmessuilla n. 27 000 kävijää. Rakennustiedon pysyväisnäyttelyssä Helsingissä on sisäilmainfopiste. • 30.-31.1.2002 Sisäilmastoseminaari, Espoon Dipoli • 6.-10.3. 2002 FinnBuild-messut, Helsingin messukeskus • 12.7.-11.8.2002 Asuntomessut, Kotka • 5.10.2002 Rakenna ja remontoi, Helsingin Rakennuskeskus • 11.-13.10.2002 Terveys- ja kauneusmessut, Helsingin messukeskus • 31.8.-1.9.2002 Luomurakentajamessut, Tampere • 10.-13.4.2003 Oma Koti –messut, Helsingin messukeskus Allergia- ja Astmaliiton vuoden päätapahtuma oli Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristö-instituutin kanssa järjestetty Sisäilma ja terveys –symposium, johon osallistui yhteensä 152 lääkäriä ja hoitajaa. Lisätietoja tapahtumista ja messuosallistumisista on liitteessä.

8.5. Toiminnan arviointi Kampanjan aikana tuotettiin mittava määrä sisäilmaan liittyvää aineistoa. Erityisesti kampanjan päätoimijoiden panostus oli merkittävä, mutta myös muut toimijat olivat aktiivisia. Tuotetut aineistot ovat sisällöltään korkeatasoisia ja kampanjan tavoitteiden mukaisia. Aineistossa esiintyy jonkin verran päällekkäisyyttä, mutta sitä ei voine täysin välttääkään, koska kukin kohderyhmä ottaa parhaiten tietoa vastaan omalta järjestöltään. Tiedon kysyntä on ollut suurta ja se jatkuu kampanjan jälkeenkin. Internetin käyttö tiedon jakamisessa jäi vielä vähäiseksi. Kampanjan verkkopalvelu toki olikin tarkoitettu ensisijaisesti sisäilmayhteyshenkilöille. Jatkossa tätä toimintaa pitäisi kuitenkin kehittää. Ammattilaisten koulutus toteutui kampanjassa vain rajoitetusti. Tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut tarjosivat eri erityiskysymyksiin liittyviä kursseja ja veivät sisäilma-asioita tutkintokoulutukseen. Täydennyskoulutusta sisäilmateemalla ei juurikaan järjestetty, mutta yksittäisiä luentoja aiheesta oli useissa eri täydennyskoulutuskursseissa. Kampanjassa tuotettu koulutusaineisto oli käytössä paikallisseminaareissa, mutta sen muuta käyttöä ei ole seurattu. Messuilla tavoitettiin tuhansia tietoa tarvitsevia ammattilaisia ja kuluttajia. Messuosallistumiset olivat tärkeä osa kampanjaa. FinnBuild- ja Asuntomessuilla toteutettu järjestöjen, ministeriöiden ja teollisuuden yhteisosasto oli hyvä tapa saada kohtuullisilla resursseilla paljon näkyvyyttä suurissakin tapahtumissa.


29

9. Neuvontapalvelut

9.1. Päätoimijoiden tarjoamat neuvontapalvelut Sisäilmaan ja asumisterveyteen liittyvät järjestöjen toteuttamat neuvontapalvelut olivat tärkeä osa kampanjaa. Kampanja ei osallistunut tässä kuvattujen palveluiden tuottamiseen vaan järjestöt toteuttivat ne omalla rahoituksellaan. Allergia- ja Astmaliiton sisäilmaneuvontatyötä on toteuttanut kaksi sisäilma-asian-tuntijaa ja yksi rakennusalan asiantuntija. Kysymyksiä Sisäilmaneuvontaan tuli vuonna 2002 yhteensä 1051 kpl, lisäksi Allergianeuvontaan tuli 438 sisäilmaa käsittelevää puhelua. Liiton internet-sivuilla oli vastaukset yleisimpiin sisäilma-kysymyksiin. Sähköposti-asiakkaita ja kotisivuilla kävijöitä ei erikseen ole tilastoitu. Yhteydenottojen aihepiirit: • kosteus– ja homevauriot • ilmanvaihto • sisäilman laatu • rakennusmateriaalit • sisäilman parantamiseen tähtäävät laitteet • allergiasaneeraus • lämmitys Asumisterveysliitto AsTe ry:n asumisterveys – ja sisäilmaneuvontatyötä on toteuttanut kolme (3) asumisterveysneuvojaa. Asiakasyhteydenottoja asumisterveysneuvojille on tullut vuodessa 1896 kpl, sähköpostiasiakkaita 840 kpl ja internet-kävijöitä 3588 kpl. Yhteydenottojen aihepiirit: • asumisterveysongelmat • psykososiaaliset ongelmat • kosteus- homevauriot, radonongelmat • rakennuspuutuholaisten aiheuttamat vauriot • ilmanvaihtolaitteet ja kodin laitteet • asukkaiden velvollisuudet, vastuut ja resurssit Hengitysliitto Helin korjausneuvonta- ja sisäilmaneuvontatyötä on toteuttanut viisi (5) korjausneuvojaa ja kaksi (2) sisäilma-asiantuntijaa. Asiakasyhteydenottoja on asiantuntijoille tullut yhteensä 2360 kpl. Sähköpostilla annettua neuvontaa 178 kpl ja kotikäyntejä on tehty 207 kpl. Yhteydenottojen aihepiirit: • terveyshaittaa aiheuttavat sisäilmaongelmat • kosteus- ja homevauriot • sisäilmaongelmien korjaustavat • ilmanvaihto ja -laitteet • saneeraus

9.2 Muiden toimijoiden neuvontapalvelut Poimintoja muiden toimijoiden neuvontapalveluista: • Kansanterveyslaitos: puhelinneuvonta 1500, Internetneuvonta 100 • Säteilyturvakeskus: puhelinneuvonta 1000, Internetneuvonta 240 • Kuluttajat – Konsumenterna: puhelinneuvonta 50, Internetneuvonta 40


30

• Kuopion aluetyöterveyslaitos: puhelinneuvonta 300, Internetneuvonta 50 • Työsuojeluhallinnon Tekniset TSHT ry: puhelinneuvonta 400 • Vanhustyön keskusliitto: Veteraanien ja sotainvalidien asuntojen korjausneuvonta,

neuvonta kohteissa 2587, puhelinneuvonta 3825 • Vuokralaisten Keskusliitto ry: puhelinpalvelu päivittäin, useissa kymmenissä

puheluissa opastusta asuinhuoneistojen sisäilmasta > 1000 puhelua/kk

9.3. Toiminnan arviointi Neuvontapalvelut olivat tärkeä osa kampanjaa. Ne toteutettiin kokonaan kampanjan toimijoiden omalla panostuksella. Niiden avulla pystyttiin vastaamaan akuutteihin ongelmiin ja syventämään lehdistöviestinnällä aikaansaatua tietoisuutta. Asukkaille on neuvontapalveluita kohtuullisen hyvin tarjolla, mutta tiedon kysyntäkin on suurta.

10. Muu toiminta Kansanterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa tiedusteltiin asumisterveysongelman vuoksi Asumisterveysliitto AsTe ry:tä lähestyneiltä perheiltä heidän terveydentilaansa pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa todettiin, että asumisterveysongelma oli aiheuttanut perheille suuria terveysongelmia, moninkertaisesti yleistynyttä hengityselinsairasta-vuutta, terveyspalvelujen lisääntynyttä käyttöä ja myös lääkärin toteamien kroonisten sairauksien yleistymistä. Eniten olivat yleistyneet hengitystieinfektiot, allergiat ja astma sekä erilaiset autoimmuunisairaudet. Sairastavuudesta oli aiheutunut perheille huomattavia taloudellisia seuraamuksia ja monia vastaajia voitiin pitää terveyspalvelujen suurkuluttajina. Sairastavuus oli suurinta asumisterveysongelman ollessa akuutti. Ajan myötä myös lasten terveys koheni merkittävästi paremmin kuin aikuisten, joille jäi usein kroonista oireilua ja sairastavuutta. Asumisterveysongelmista oli aiheutunut perheille myös sosiaalista haittaa ja haitallisia muutoksia koetussa elämän laadussa. Myös nämä haitat olivat selvemmin havaittavissa aikuisilla. Ko. tutkimus oli ensimmäinen homealtistuksen pitkäaikaishaittoja selvittävä tutkimus. Homeongelmaan liittyviä psykososiaalisia vaikutuksia tutkittiin Helsingin yliopiston hankkeessa, jossa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa omistusasunnon homeongelmaa uraauurtavasta, kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, jossa huomioitiin niin sen terveydelliset, taloudelliset, sosiaaliset, psykologiset kuin oikeudellisetkin vaikutukset yksilöiden ja perheiden elämään. Homeongelman vaikutus havaittiin kaikilla keskeisillä arkielämän osa-alueilla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa kyselyyn osallistuneissa kotitalouksissa home oli aiheuttanut terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia sekä vaikeuksia ihmissuhteissa ja viranomaisten kanssa. Myös oikeudelliset ongelmat olivat aineistossa tavallisia. Muun muassa edellä mainitut tutkimukset johtivat siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö käynnistivät syksyllä 2002 selvitystyön toimenpiteistä, joilla voidaan auttaa asuntojen homevaurioista johtuvien terveys-ongelmien vuoksi hädänalaiseen tilanteeseen joutuneita perheitä ja yksilöitä. Selvityksen tavoitteena oli kehittää olemassa olevia järjestelmiä ja lainsäädäntöä tai luoda uusia järjestelyjä, joilla autetaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia asumisterveysongelmista kärsiviä. Helena Kinnusen ja Marjo Kostiaisen selvitys julkistettiin helmikuussa 2003. Sisäilma oli Allergia- ja Astmaliiton ja sen paikallisyhdistysten pääteemana vuonna 2002. Tämä näkyi järjestön kaikessa toiminnassa. Esimerkiksi kuntoutuksessa sisäilma-aihetta käsiteltiin kaikilla 16 kurssilla luentoina, opetuskeskusteluissa ja hoidon


31

ohjauksessa. Myös terveydenhuolto- ja muiden alojen ammattihenkilöstöille järjestetyissä 11 koulutustilaisuudessa sisäilma oli yhtenä aiheena. Liiton sisäilmateemavuoden päätapahtumana järjestettiin Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin kanssa Sisäilma ja terveys –symposiumi, johon osallistui 152 lääkäriä ja hoitajaa. Allergia- ja Astmayhdistyksissä on allergianeuvojat, jotka toimivat myös sisäilmayhteys-henkilöinä yhdistyksissä. Yhdistysten neuvontaa varten tehtiin Sisäilmakansio, joka toimitettiin kaikkien 32 yhdistyksen toiminnanjohtajille ja neuvojille. Yhdistykset järjestivät yhteensä 51 sisäilma-aiheista yleisötilaisuutta eri puolella Suomea. Lisäksi yhdistykset tekivät sisäilmatiedotusta alueellisesti ja osallistuivat aktiivisesti paikallisseminaarien järjestämiseen ja sisäilmainfopisteiden perustamiseen. Asumisterveysliitto AsTe ry on asumisterveysneuvonta- ja sisäilmatiedotuksen lisäksi tarjonnut teemaloma- ja kuntoutustoimintaa asumisterveysongelmien vuoksi vaikeuksiin joutuneille perheille. Teemalomilla on yhtenä keskeisenä tavoitteena ollut henkisen selviytymisen edistäminen homeongelmatilanteisiin joutuneille. Lomajaksoilla on ollut mahdollista saada vertaistukea ja asiallista tietoa asumisterveydestä ja elämänhallinnasta. Hengitysliiton alueelliset suunnittelijat perehdytettiin SI2002 –kampanjan sisäilma-yhteyshenkilöiksi. Lisäksi yhdistyksiin koulutettiin lisää sisäilmayhdyshenkilöitä (entinen nimitys oli sisäilmavastaava). Tällä hetkellä näitä on yhteensä 62 yhdistyksellä, mutta käytännössä koulutettuja sisäilmayhdyshenkilöitä on noin 70, sillä osalla yhdistyksiä on useampi kuin yksi sisäilmayhdyshenkilö. Lisäksi yhdistysväen vuosittaisessa koulutustapahtumassa, Kaprakan kesässä, elokuun alussa käsiteltiin sisäilmaa ja sisäilmavuoden toimintoja. Yhdistykset tekivät sisäilmatiedotusta alueellisesti ja järjestivät mm. kymmeniä Asu oikein -koulutustilaisuuksia ja tekivät useita aloitteita sisäilma-asioiden edistämiseksi paikkakunnallaan kunnallisille päättäjille ja viranhaltijoille. Yhdistykset perustivat aktiivisesti myös sisäilmainfopisteitä (50 yhdistystä oli perustamassa omalla toiminta-alueellaan infopistettä). Hengitysyhdistyksien toimesta perustettuja sisäilmainfopisteitä on yhteensä 103, sillä useat yhdistykset perustivat useamman kuin yhden sisäilma-infopisteen toiminta-alueelleen. Yhdistyksiä työllisti kevätkaudella myös Helin kaksi muuta isoa tapahtumaa eli perinteinen Astmaviikko ja Katsasta keuhkosi -kiertue. Hengitysyhdistyksistä 22 % ilmoitti ideoineensa uutta sisäilmatoimintaa vuoden 2002 aikana. Uusia yhteistyön avauksia tehtiin mm. rautakauppojen, koulujen ja päiväkotien kanssa. Hyvin toimivaksi työmuodoksi osoittautuivat myös Kaprakan aluekeskuksen ideoimat puhtaan ilman päivät (tai hyvät valinnat) kouluissa. Merkittävä uusi avaus oli myös Ilmanpäivän vietto, josta muodostuu jatkossa myös vakituinen paikallis-yhdistyksien toimintamuoto. Ilmanpäivää vietettiin 26.8.2002 kolmella paikkakunnalla: perinteen jo monta vuotta sitten aloittaneessa Hoikan aluekeskuksessa sekä Helsingin Esplanadin puistossa ilmavitsinäyttelyllä ja Joensuun torilla sisäilmatapahtumana.


32

11. Hankkeen kustannukset ja rahoitus

TALOUSYHTEENVETO

Tehtävä 2001 2002 2003 Yhteensäeuroa euroa euroa euroa

KoordinointiHenkilöstökulut yhteensä 49176 71705 30600 151481Kampanja-aineisto, messut ja tapahtumat 0 30925 13896 44821Kokouskulut 864 5001 583 6448

Osahankkeet:Koulutuksen organisointi 0 12500 0 12500Paikallisverkostot ja infopisteet 0 33750 10000 43750Kuntien sisäilmaryhmät 0 35000 7000 42000Paikalliseminaarit 0 40000 2000 42000Sisailma2002.net 0 10628 0 10628Lehdistöviestintä 0 52092 4500 56592

YHTEENSÄ 50040 291601 68579 410220

RAHOITUSSosiaali- ja terveysministeriö 29170 136251 35249 200670Ympäristöministeriö 20870 155350 33330 209550

YHTEENSÄ 50040 291601 68579 410220


33

12. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Seuraavassa on esitetty Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanjalle asetetut tavoitteet (kursiivi) ja johtoryhmän arvio niiden täyttymisestä. Lisätä kuluttajien ymmärrystä sisäilman laadun terveysvaikutuksista ja omista vaikutusmahdollisuuksista sisäilman laadun parantamiseksi. Tavoitteena on viestinnän avulla tavoittaa 50 % kotitalouksista käyttäen sanoma- ja aikakauslehtiä, TV:tä sekä internetiä. Tässä hankkeessa ja järjestöjen omassa toiminnassa tarjotaan henkilökohtaista sisäilmaan liittyvää neuvontaa noin 5000 henkilölle. Lehdistöviestintä kuluttajille onnistui hyvin. Sisäilma-asiat olivat päivittäin esillä eri medioissa. Kampanjavuoden aikana saavutettiin merkittävä lisäys julkisuuden määrässä. Myös sähköisten medioiden kiinnostus saatiin heräämään. Helsingin Sanomissa ja TV:ssä ilmestyneet kampanjan teemaan liittyvät jutut tavoittivat yli 50 % kotitalouksista. Sisäilmainfopisteissä ja Asuntomessuilla jaetut oppaat syvensivät tietoa. Myös paikallisseminaarien Asu terveesti -asukasillat sekä kymmenet muut eri paikallisyhdistyksien järjestämät tavallisille kuluttajille tarkoitetut iltatilaisuudet palvelivat tämän tavoitteen toteutumista. Yksinomaan Allergia- ja Astmaliiton, Asumisterveysliiton ja Hengitysliitto Helin sisäilma- ja korjausneuvojat tarjosivat neuvontaa yli 7000 henkilölle. Lisätä kiinteistöjen omistajien sekä hoidon ja huollon avainhenkilöiden tietoa ja vastuuntuntoa sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Hankkeessa pyritään tavoittamaan 50 % ammatti-isännöitsijöistä, joista noin 200 osallistuu järjestettävään koulutukseen. Tämä tavoite täyttyi paikallisseminaarien (1100 ammattilaisosallistujaa), mukaan sitoutuneiden toimijoiden tarjoaman koulutuksen ja ammattilehtiartikkelien (Suomen Kiinteistölehti, Kiinteistö ja Isännöitsijä) avulla. Nostaa rakentamisen ammattilaisten tietotasoa hyvän ja energiataloudellisen sisäilmaston tuottamisessa. Hankkeessa tavoitetaan 100 rakennuttajaa ja valvojaa, 100 suunnittelijaa ja 100 rakennusliikkeen työpäällikköä ja vastaavaa mestaria. Kullekin em. ryhmälle järjestettävään koulutukseen osallistuu 30-50 henkilöä. Rakentamisen ammattilaiset tavoitettiin lehdistöviestinnän, ammattilehtiartikkelien ja FinnBuild-messujen kautta. Rakenteiden kosteuden mittaaja –koulutusohjelmaan osallistui 116 tähän kohderyhmään kuuluvaa ammattilaista. Sisäilman perusasiat olivat esillä useiden eri koulutusjärjestäjien tilaisuuksissa (Kiinteistöalan koulutuskeskus, Suomen LVI-liitto, Suomen Rakennusinsinöörien liitto ja TKK:n Koulutuskeskus Dipoli), mutta pelkästään sisäilmaan keskittyvää koulutusta järjestettiin tavoiteltua vähemmän. Lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä sisäilmaperäisten sairauksien tunnistamisessa. Hankkeessa tavoitetaan noin 4000 lääkäriä ja terveydenhoitajaa. Koulutukseen osallistuu noin 300 lääkäriä ja hoitajaa. Terveydenhuollon ammattilaisten tavoittaminen jäi kampanjan loppuvaiheeseen, mm. lääketieteen toimittajille suunnattu asiantuntijaseminaari toteutettiin helmikuun lopussa. Allergia & Astma sekä Hyvä Hengitys –lehtien lääkäripainokset tavoittivat


34

kaikki Suomen Lääkäriliiton jäsenet. Työterveyslaitoksen aktiviteetit (Työterveys-päivien sisäilmateema, Työterveiset-lehden sisäilmanumero ja koulutus) tavoittivat työterveyshuollon ammattilaiset suunnitellusti. Lääketiedetapahtumassa Helsingin messukeskuksessa palveli sisäilmailmainfopiste, samoin Kauneus ja Terveys -messuilla. Yksi tärkeä terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattu tapahtuma oli Allergia- ja Astmaliiton järjestämä Sisäilma ja terveys –symposiumi. Kuopion lääketiedetapah-tumassa järjestettiin sisäilmaan keskittynyt seminaari. Perusterveydenhuollon lääkäreiden osallistuminen sisäilmakoulutukseen ei kuitenkaan toteutunut tavoitteen mukaan. Tarjota kuntien päättäjille ja viranhaltijoille tietoja ja työkaluja sisäilma-asioihin liittyvään neuvontaan ja valvontaan. Hankkeessa toteutetaan sisäilmainfopisteet 100-200 kuntaan ja koulutetaan niitä hoitavat henkilöt. Kuntien sisäilmaryhmätoimintaa esittelevään koulutukseen osallistui lähes sadan kunnan edustajat. Sisäilmainfopisteitä perustettiin noin sadalle paikkakunnalle. Sisäilmastoseminaari, osallistuminen Kuntamarkkinoille ja Ympäristö- ja terveys -lehden sisäilmateemanumero täydensivät tavoitteen saavuttamisen.

13. Loppupäätelmät Sisäilmavuosi 2002 –koulutus- ja viestintäkampanja onnistui tavoittamaan kuluttajat, kiinteistöjen omistajat ja kiinteistönhoitohenkilöstön ammattilaiset tavoitteidensa mukaisesti. Kampanjan toimenpiteet lisäsivät tietoisuutta sisäilman merkityksestä ja tarjosivat työkaluja hyvän sisäilman varmistamiseen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Myös rakennus- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset tavoitettiin, mutta tiedon syventämisessä koulutuksella jäätiin tavoitteesta. Kampanjan toimintamalli perustui yhteisesti toteutettujen osahankkeiden ja eri kohderyhmiä edustavien toimijoiden omien aktiviteettien yhteisvaikutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö rahoittivat kampanjan koordinoinnin ja yhteisesti sovitut osahankkeet. Vuosi 2002 nimettiin Sisäilmavuodeksi, ja hankkeeseen alusta asti sitoutuneet päätoimijat (Allergia- ja Astmaliitto, Asumisterveysliitto AsTe, Hengitysliitto Heli ja Sisäilmayhdistys) ottivat sisäilman vuoden teemaksi. Tämä näkyi sekä keskusjärjestöjen että paikallisyhdistyksien toiminnassa. Päätoimijat tekivät myös tiivistä yhteistyötä kampanjan käytännön toteutuksessa mm. viestinnässä, opas-tuotannossa ja –jakelussa sekä messuilla. Tästä yhteistyöstä onkin viime vuosina muodostunut olennainen tekijä hyvän sisäilman puolesta tehtävässä työssä. Kampanjaan osallistui päätoimijoiden lisäksi yli 60 muuta tahoa edustaen kampanjan pääkohderyhmiä sekä tiedon tuottajia ja koulutuksen tarjoajia. Tämä aktiivisuus ja yhteistyö on kampanjan onnistumisen taustalla. Käytetty toimintamalli vähintään kaksinkertaisti julkisen rahoituksen vaikutuksen, koska mukaan sitoutuneet toimijat käyttivät omia resurssejaan kampanjan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lehdistöviestinnän avulla saavutettiin 38 % enemmän näkyvyyttä sisäilma-asioille verrattuna vuosiin 2000 ja 2001. Trendi kertoo, että kampanja onnistui lisäämään sisäilma-asioiden esilläoloa ja näkyvyyttä. Viestinnän aktiviteeteistä parhaiten tulosta tuottivat kampanjan avauksen ja ensimmäisen paikallisseminaarin yhteydessä jaetut tiedotteet sekä suoraan toimittajille annetut juttuvinkit. Myös toimittajille suunnatut seminaarit olivat hyödyllisiä. Päätoimijoiden asiantuntijoista koottu viestintäryhmä oli toimiva tapa ohjata viestintäkonsulttia. Sisäilmaosumien määrän kasvu johtui


35

kampanjan yhteisen viestinnän ja järjestöjen lisääntyneen viestinnän yhteis-vaikutuksesta. Kasvanut tietoisuus sisäilman terveysvaikutuksista on kampanjan aikana johtanut myös asian saaman yhteiskunnallisen huomion kasvuun. Kampanjan julkistama Helsingin ylipiston tutkimus hometalojen asukkaiden psykososiaalista ongelmista johti peruspalveluministerin ja asuntoministerin käynnistämään selvitykseen haittojen pienentämismahdollisuuksista. Opetusministeriön selvitys terveellisestä oppimis-ympäristöstä valmistui. Nämä asiat on otettu myös uuden hallituksen hallitus-ohjelmaan. Myös sairaaloiden sisäilmaongelmista käynnistettiin selvitys kampanjan aikana. Lisäksi ympäristöministeriön uudet sisäilmasto- ja ilmanvaihtomääräykset ja ohjeet sekä sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje tulevat voimaan vuonna 2003. Kiinnostus kuntien sisäilmaryhmien toimintaan kertoo asian kasvaneesta merkityksestä kunnallisessa päätöksenteossa. Sisäilmainfopisteet toteutettiin alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Sisäilmatietoa jakava verkosto saatiin koko maan kattavaksi ja sen kautta jaettiin lähes 130 000 aihetta käsittelevää opasta tietoa kaipaaville. Sisäilmainfopisteitä koskevan osan haasteeksi osoittautui opastuotteiden suuri kysyntä ja materiaalin ajoittainen loppuminen. Paikallisverkostoja koskevan osan suurimmat ongelmat olivat paikallistason yhteistyön perinteen ja toimintamallien puuttuminen sekä resurssien riittämättömyys. Paikallistasolla olisi kaivattu enemmän ohjeistusta ja vinkkejä yhteistyön luomiseen. Infopisteen hoitajille tehdyn kyselyn perusteella voidaan todeta, että pisteiden perustaminen on koettu tarpeelliseksi ja halutaan, että toiminta jatkuu Sisäilmavuosi 2002 -kampanjan päätyttyäkin. Infopistetoiminnan ympärille voidaan ideoida myös muuta paikallista yhteistyötä. Kiinteistöalan ammattilaisille suunnatut paikallisseminaarit 15 paikkakunnalla vetivät tavoitteiden mukaisesti yli 1000 osallistujaa. Samoilla paikkakunnilla järjestettyihin asukasiltoihin osallistui noin 800 asiasta kiinnostunutta. Paikallisseminaaritoiminnan avulla pystyttiin tietoa sisäilmaston merkityksestä ja kiinteistön kunnossapidon vaikutuksesta sisäilmaan viemään kiinteistöjen omistajille ja kiinteistönhoidon ammattilaisille. Asukasiltojen osanotto jäi tavoitellusta, mutta tiedonvälitysmielessä tätä paikkasi erinomaisesti onnistunut paikallisviestintä tiedotusvälineissä, joissa käsiteltiin juuri asukkaille tärkeitä sisäilmakysymyksiä. Paikallisseminaarien toteutus samansisältöisinä tapahtumina eri puolella Suomea on hyvin toimiva tiedonvälitystapa. Suurin vaikutus saadaan seminaariin yhdistetyllä paikallisella viestinnällä. Kuntien viranhaltijoiden muodostamat sisäilmaryhmät ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi tehostaa sisäilmaongelmiin liittyvää päätöksentekoa kunnissa. Tällä hetkellä sisäilmaryhmiä toimii yli 80 kunnassa. Kiinnostus sisäilmaryhmien perustamiseen oli suurta, lähes 100 kuntaa osallistui koulutustilaisuuksiin. Ennestään toimineiden sisäilmaryhmien määrä oli odotettua suurempi, joten uusia ryhmiä ei käynnistynyt aivan odotetulla tavalla. Toiminnan lisääntyminen on kuitenkin näköpiirissä. Kampanjan aikana tuotettiin mittava määrä sisäilmaan liittyvää aineistoa. Erityisesti kampanjan päätoimijoiden panostus oli merkittävä, mutta myös muut toimijat olivat aktiivisia. Tuotetut aineistot ovat sisällöltään korkeatasoisia ja kampanjan tavoitteiden mukaisia. Tiedon kysyntä on ollut suurta ja se jatkuu kampanjan jälkeenkin.


36

Internetin käyttö tiedon jakamisessa jäi vielä vähäiseksi. Jatkossa tätä toimintaa pitäisi kuitenkin kehittää. Ammattilaisten koulutus toteutui kampanjassa vain rajoitetusti. Tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut tarjosivat eri erityiskysymyksiin liittyviä kursseja ja veivät sisäilma-asioita tutkintokoulutukseen. Täydennyskoulutusta sisäilmateemalla ei juurikaan järjestetty, mutta yksittäisiä luentoja aiheesta oli useissa eri täydennyskoulutuskurssissa. Kampanjassa tuotettu koulutusaineisto oli käytössä paikallisseminaareissa, mutta sen muuta käyttöä ei ole seurattu. Selvää tarvetta ammattilaisille suunnatun koulutuksen järjestämiseen luovat vuonna 2003 voimaan tulevat ympäristöministeriön sisäilmasto- ja ilmanvaihtomääräykset ja ohjeet (D2) sekä sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje. Myös sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaamisesta kaivataan konkreettisiin esimerkkeihin pohjautuvaa koulutusta. Lääkärikunnan kiinnostusta sisäilmakysymyksiin heikentää puutteellinen tieto sisäilmatekijöiden ja sairauksien yksilötason syy-yhteyksistä. Vaikka epidemiologista näyttöä esim. homealtistuksen terveyshaitoista onkin runsaasti, tarvitaan lisää tutkittua tietoa potilaiden hoitamiseksi. Messuilla tavoitettiin tuhansia tietoa tarvitsevia ammattilaisia ja kuluttajia. Messuosallistumiset olivat tärkeä osa kampanjaa. FinnBuild- ja Asuntomessuilla toteutettu järjestöjen, ministeriöiden ja teollisuuden yhteisosasto oli hyvä tapa saada kohtuullisilla resursseilla paljon näkyvyyttä suurissakin tapahtumissa. Neuvontapalvelut olivat tärkeä osa kampanjaa. Päätoimijat tarjosivat omana toimintanaan mm. sisäilmakysymyksiin liittyvää asiantuntijaneuvontaa yli 7000 henkilölle. Neuvonnan avulla pystyttiin vastaamaan akuutteihin ongelmiin ja syventämään lehdistöviestinnällä aikaansaatua tietoisuutta. Asukkaille on neuvontapalveluita kohtuullisen hyvin tarjolla, mutta tiedon kysyntäkin on suurta.

14. Jatkotoimenpiteet ja tulosten hyödyntäminen

14.1 Sisäilmatiedotuksen ja koulutuksen jatko Sisäilmavuosi 2002 –kampanjassa on eri toimijoiden yhteistyöllä pystytty nostamaan kuluttajien ja ammattilaisten tietoisuutta sisäilma-asioista ja luomaan toimivia tiedonjakokanavia. Sisäilmaongelmien laajuuteen nähden yksittäisen kampanjavuoden vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi, mikäli toiminnan jatkuvuutta ei varmisteta ja välitettävän tiedon tasoa syvennetä. Tiedotuksen ja koulutuksen perustana on riittävä tiedon taso. Suomalainen sisäilmatutkimus on kansainvälisesti katsoen korkeatasoista, mutta lisää tietoa tarvitaan, jotta potilaiden hoitoa sekä tilojen rakentamista ja korjaamista osataan ohjata oikein. Sisäilma-altisteiden ja terveysvaikutusten välisten syy-yhteyksien selvittämiseen on panostettava nykyistä enemmän, jotta lääkäreille saadaan riittävästi tietoa potilaan hoitamiseen ja ohjaamiseen. Rakennusalan ammattilaisille puolestaan tarvitaan lisää tietoa sisäilmaston merkityksestä rakennusten käyttäjien viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Tutkimustoiminta on luonteeltaan kansainvälistä, joten on myös varmistettava kansainvälisen huipputiedon saaminen Suomeen ja suomalaisten tutkimustulosten vienti muihin maihin. Kansainväliset järjestöt ja niiden julkaisut, konferenssit ja työryhmät ovat tässä hyviä työkaluja. Kansalliset tapahtumat, kuten Sisäilmastoseminaari, ovat tarpeellisia tiedon levittämisessä ammattilaisille Suomessa.


37

Hyvä sisäilmasto on yksi rakentamisen keskeinen tavoite. Lähes kaikki rakennus-prosessin ja kiinteistönhallinnan toimijat voivat vaikuttaa rakennuksen sisäilmastoon. Sisäilma-asioita ei saa jättää kapean asiantuntijajoukon vastuulle, vaan niiden tulee olla esillä aina kun rakennetaan, rakennusta käytetään ja ylläpidetään tai kun rakentamista tai kiinteistönpitoa kehitetään. Erityisen tärkeää on pitää sisäilmasto-vaatimukset mukana kehitettäessä rakentamisen laatua, rakennusten energia-tehokkuutta tai ekologisuutta. Perusteilla olevaan rakentamisen laatufoorumiin tulisi liittää myös sisäilmastorakentamisen laadun varmistaminen. Parhaillaan käynnissä olevaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa pitää varmistaa, että energiatehokkuudeksi ei hyväksytä sisäilmaston laadusta tinkimistä. Rakennusten vaurioiden korjaaminen ennen sisäilmaongelmien puhkeamista on sekä kiinteistön itsensä että kansantalouden kannalta edullisinta. Tätä toimintaa pitää edistää varmistamalla sisäilmastotekijöiden huomioon ottaminen kiinteistön käytössä, huollossa ja kunnossapidossa esimerkiksi huoltokirjamenettelyä kehittämällä. Vaurioiden oikeista korjausmenetelmistä ja riittävästä korjausten laajuudesta tarvitaan kentälle lisää tietoa. Terveyshaittojen ennaltaehkäisyä ja poistamista kannattaa tukea myös taloudellisesti esim. korotetuilla korjausavustuksilla. Maailman terveysjärjestön julistuksen mukaan jokaisella on oikeus hyvään sisäilmaan. Tätä oikeutta ovat monet kodissaan tai työssään sairastuneet joutuneet hakemaan oikeusistuimien kautta. Lisäksi aktiivisuus on johtanut yhdistystoimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen. Viimeksi mainittu korostuu erityisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen ja päiväkotien, ongelmien käsittelyssä. Kansalaisten kokema epäoikeudenmukaisuus ja huoli omasta tai lasten terveydestä tulisi pystyä kanavoimaan myönteisesti rakentamisen ja kiinteistönpidon laadun kehittämiseen. Kunnat ovat tässä avainasemassa. Kuntien sisäilmaryhmätoiminta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi koordinoida kunnan oman rakennuskannan ongelmien korjaamista. Tätä toimintamallia pitäisi avata nykyistä enemmän suoralle kansalaisvaikuttamiselle. Sisäilmakysymyksiä voisi tarkastella esim. valtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa, jossa harkitaan lautakuntien, johtokuntien ja muiden luottamushenkilöorganisaatioiden työn kehittämistä, jotta kansalaiset voisivat vaikuttaa nykyistä paremmin heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Kuntien sisäilmaryhmiä vastaavia toimintamalleja pitäisi kehittää ja levittää myös yksityiselle sektorille. Sisäilmavuosi 2002 –toimintamalli osoitti ministeriöiden ja järjestöjen yhteistyön hedelmällisyyden. Luotu yhteistyöverkosto pitäisi pystyä pitämään koossa kampanjan jälkeenkin. Tähän tarvitaan eri kohderyhmiä ja toimijatahoja yhdistävää säännöllistä yhteydenpitoa, esim. sisäilmaneuvottelukuntaa tai -foorumia (esim. osana rakentamisen laatufoorumia). Toiminnan pitkäjänteisyys edellyttäisi esim. 10-vuotisen kansallisen sisäilmaohjelman valmistelua ja toteutusta, jotta eri toimijat osaisivat paremmin suunnitella toimintansa ja varata tarpeelliset resurssit. Ohjelman tulisi sisältää sekä sisäilma-asioiden perustutkimusta että tiedon viemistä käytäntöön koulutuksen, viestinnän ja asiantuntijapalveluiden avulla.

14.2. Tulosten hyödyntäminen Kampanjan tärkeimmät jatkossakin hyödynnettävät konkreettiset tulokset ovat • sisäilmainfopisteverkosto ja tuotetut oppaat • www.sisailma.info -verkkopalvelu


38

• kuntien sisäilmaryhmien toimintamalli • koulutusaineistot Hyödyntämisen kannalta kiireisin asia on Sisäilmainfopisteiden toiminnan jatkon varmistaminen, sillä niiden toiminta perustuu paljolti vapaaehtoisuuteen. Toiminta voi perustua sisäilmatyötä tekevien järjestöjen aktiivisuuteen, mutta tiedon suuren kysynnän vuoksi järjestöt tarvitsevat julkista tukea mm. paino- ja postikustannuksiin. Eri toimijoiden yhteinen sisäilma-asioiden verkkopalvelu www.sisailma.info on hyvä ja neutraali tapa ohjata tiedon tarvitsijoita tiedon lähteille. Tämä verkkopalvelu tulisi myös linkittää vasta-avattuun asuminen.fi –portaaliin. Palvelu vaatii käyttäjiä houkutellakseen ajan tasalla olevaa tietoa ja käyttäjille hyödyllisiä palveluita (esim. tapahtumakalenteri). Jatkossa verkkopalvelua tulee kehittää esim. järjestämällä dokumentit helpommin löydettäviksi ja harkitsemalla rekisteröinnin tarpeellisuutta. Kuntien sisäilmaryhmien toimintamalli tarvitsee säännöllistä tiedonjakoa kuntien päättäjille ja viranhaltijoille yleistyäkseen. Tarvetta ja halua toimintaan kunnissa on. Toiminnan yleisyyttä tulisi kartoittaa uudelleen parin vuoden kuluessa, jolloin tulisi harkita tarvittavia lisätoimia. Hyviä toimintamalleja on kehitetty myös esim. korjaustarpeen arviointiin ja korjausten suunnitteluun ja toteutukseen (Helsingin, Espoon ja Vantaan terveelliset tilat). Näitä tulisi esitellä nykyistä laajemmin. Vastaavia toimintatapoja tulisi levittää myös yksityiselle sektorille.


39

Liite 1. Kampanjan viestintäaktiviteetit Kampanjan yhteinen viestintä tuotti ja jakeli seuraavat tiedotteet: • Ministeri Osmo Soininvaara avasi Sisäilmavuosi 2002 -viestintä- ja

koulutuskampanjan • Huono sisäilma käy kalliiksi (31.1.2002) • Huono sisäilma on piilevä ja paheneva ongelma (31.1.2002) • Kosteusvauriotalojen mikrobialtistuksen kansanterveydelliset vaikutukset

(31.1.2002) • Rakennusprosessissa ratkaisu sisäilmaongelmiin (6.3.2002) • Huomioi sisäilma rakentaessa ja remontoidessa (7.3.2002) • Infopisteet neuvovat sisäilma-asioissa (26.4.2002) • Pientalon sisäilmaan vaikutetaan jo suunnittelulla (11.7.2002) • Luotettavaa tietoa sisäilmasta (22.7.2002) • Sisäilmaston tarkastuslista auttaa välttämään virhevalintoja (7.8.2002) • Homeongelmassa voi mennä terveys, koti ja elämänhalu (7.8.2002) • Rahasto auttamaan homeongelmista kärsiviä (7.8.2002) • Puhdas toimiva ilmanvaihto (ammattilehtiversio, kansanversio) (3.9.2002) • Ilmasto pakottaa suomalaiset huolehtimaan sisäilmasta (10.9.2002) • Tarkista taloyhtiön huoltokirja, huolestu riittämättömästä hoitovastikkeesta!

(30.10.2002) • Det nordiska klimatet tvingar finländarna att fästa uppmärksamhet på inneklimatet

(26.11.2002) • Kiinteistön kunnossapito ei kiinnosta asunto-osakkeen omistajia riittävästi

(26.11.2002) • Underhåll av fastigheten intresserar inte bostadsaktieägarna (26.11.2002) • Päästöt kuriin - tutkimusrumba vähemmälle (26.2.2003) • Huono sisäilma terveysriskinä (26.2.2003) • Sisäilmaryhmä helpottaa ongelmien käsittelyä kunnassa (20.3.2003) Lehdistötilaisuuksia järjestettiin seuraavissa yhteyksissä: • Kampanjan avaaminen (31.1.2002) • Ensimmäisen infopisteen avaaminen (26.4.2002) • Asuntomessut/ Kosteus- ja homeongelmien psykososiaaliset seuraukset (7.8.2002) Kiertoartikkeleita tehtiin seuraavista teemoista: • Lämpö, työteho • Asunto-osakkeen omistaja kiinteistönhoitajana • Sisäilma ja tuottavuus Juttuvinkkejä annettiin seuraavasti: • Rakennuslehti, Tekniikka & Talous: Rakennusprosessin yhteys hyvään sisäilmaan

(Marja Tuomaisen tutkimus) • Kauppalehti Extra: Työkyky ja sisäilma. UATTL:n toimistotyöntekijätutkimus. • Kotilääkäri, Kauneus ja terveys, Hyvä terveys, Me naiset, Seura: Osaatko yhdistää

oireet ja sisäilman, miksi nainen aistii sisäilman puutteet herkemmin, miksi sisäilmaongelmia vähätellään?

• Kotilääkäri: Allergikot väestön enemmistönä asettavat sisäilmalle suuria haasteita sillä kolmannes astmasta ja allergiasta johtuukin sisäilmasta

• Työ ja Hyvinvointi -lehti: Sisäilman yhteys terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen


40

• Talouselämä: Sisäilman yhteys terveyteen, hyvinvointiin, ja tuottavuuteen • Kotimaa.nyt-ohjelma, TV2: Sisäilma ja terveys • A-studio: Sisäilma ja asumisterveys, terveiden talojen rakentaminen • Prisma, TV1: Terve rakennus • Ajankohtainen kakkonen: Sisäilma ja terveys • Suomen Kuvalehti: Kouluissa piilee homepommi • Pirkka: Sisäilman laatuun vaikuttaa tilan oikea käyttö. Asukkaan oma osuus hyvän

sisäilman luomisessa • Suomen Kuvalehti, Mirja Pyykkö: Kosteus- ja homeongelmien psykososiaaliset

vaikutukset • Taloussanomat: Sisäilma kiinteistön arvoon vaikuttavana tekijänä • Pirkka, Yhteishyvä, Kotiliesi, Kodin Kuvalehti: Huono sisäilma on kallis

kansanterveyden uhka, johon vaikutettavissa kotikonstein. Sisäilmaongelmia aiheuttavat kohteet/asiat kodeissa. Asiantuntijana Marjatta Malmberg/HYKS/Iho- ja allergiasairaala

• Helsingin Sanomat: Kosteus- ja homeongelmien aiheuttama sairastelu ja ammattitautiluokitus/Kari Reijula, STM

• Huomenta Suomi: Sisäilma kansanterveyden ongelmana • Huomenta Suomi/Ihana aamu: Kodin huono sisäilma/allergianeuvoja Taina

Koskikare • Medi Uutiset/allergia- ja astmaliite: Allergikot väestön enemmistönä asettavat

sisäilmalle suuria haasteita/HYKSin sisäilmapoliklinikka ainoana Suomessa, Marjatta Malmbergin (ja ylilääkäri Tari Haahtelan) haastattelu

• MTV3:n Ihana aamu: Kevätkauden sisäilmaongelmat, mitä voi tehdä mm. sisään pyrkivälle siitepölylle?

• Kodin Kuvalehti: Päiväkotien sisäilmaongelmat • Rakennuslehti: Homekohteiden turvallinen purku Kampanja järjesti kolme miniseminaaria eri toimittajaryhmille: • Koulutustilaisuus sisäilmaan vaikuttavista materiaali- ja ratkaisuvalinnoista

pientalorakentajille ja remontoijille suunnattuihin lehtiin kirjoittaville toimittajille (Talo&Koti, ET-lehti, Avotakka, Talomestari, Pirkka, Meidän Mökki, Omakotilehti, Asunto, Omakoti- ja kiinteistölehti)

• Puhdas sisäilma rakennusteollisuuden tuotteena, koulutustilaisuus rakennusalan toimittajille (Kiinteistölehti, Talotekniikka, Tekniikka&Talous, KLExtra, Sisäilmauutiset, Taloussanomat, Rakennuslehti)

• Sisäilma ja terveys, koulutustilaisuus lääketieteen toimittajille (YLE/TV1 "Vierivät kivet", Kauneus ja Terveys, Hyvä Terveys, Kuntoutussäätiö, Suomen Potilaslehti, Kotilääkäri, Kuluttaja, Terveydenhoitaja-lehti, STT, EEVA, Evidence-Based Medicine Guidelines, Medi-Uutiset, Vauva-lehti, A-lehdet, Mielenterveys)


41

Liite 2: Sisäilmainfopisteet ja paikallisverkostot –osahankkeen loppuraportti

Marja Tuomainen, Hengitysliitto Heli ry

Yleistä

Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanja toteutettiin osittain jakamalla tehtävät osahankkeisiin ja nimeämällä niille vastuutaho. Kampanjan osahankkeita olivat kuntien sisäilmaryhmät, paikallisseminaarit, viestintä sekä sisäilmainfopisteet ja paikallisverkostot. Sisäilmainfopisteet ja paikallisverkostot osahankkeen organisoin-nista vastasi Hengitysliitto Heli ry. Hengitysliitossa hanketta hoitivat sisäilmatutkija, FT Marja Tuomainen ja toimistoapulainen Eeva Hälvä.

Osahankkeen toteuttamiseen osallistuivat kaikki Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanjan päätoimijat, Allergia- ja Astmaliitto, Asumisterveysliitto Aste, Hengitysliitto Heli, Sisäilmayhdistys, ja erityisesti toimijoiden paikallisyhdistykset. Lisäksi toiminnassa ovat olleet mukana muut Sisäilmavuosi 2002 -kampanjan toimijat. Erityisen tärkeäksi on muodostunut näiden toimijoiden toiminta tiedonvälittäjinä omille sidosryhmilleen. Sisäilmainfopisteitä ja paikallisverkostoja koskevalla osahankkeella oli kaksi tavoitetta: 1. Perustaa ainakin 100 sisäilmainfopistettä eri puolille Suomea. Infopisteiden avulla

kampanjan oli tarkoitus jakaa tietoa erityisesti kuluttajille, rakentajille ja remontoijille sekä kiinteistöjen omistajille. Infopisteen materiaaleiksi tuli valita opasmateriaalia, josta löytyi tietoa sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja korjaamisesta.

2. Muodostaa eri alojen ammattilaisista koostuvia paikallisia yhteistyöverkkoja ja tukea niiden toimintaa. Eri paikkakunnilla muodostuvista paikallisverkoista muodostuisi edelleen valtakunnallinen tiedonjakokanava eli sisäilmayhteyshenkilöverkosto. Sisäilmavuosi 2002 –hankkeen tavoitteena oli perustaa n. 200-300 vapaaehtoisyhteyshenkilön verkosto ja antaa yhteyshenkilöille tarvittava koulutus ja tukea verkoston toimintaa tuottamalla sen käyttöön tietoa aihetta käsittelevästä materiaalista ja asiantuntijatahoista. Yhteyshenkilöt eivät välttämättä itse ole sisäilma-asiantuntijoita, mutta osaavat neuvoa lisätiedon lähteille. Verkoston avulla oli tarkoitus jakaa tietoa kuluttajille ja eri ammattiryhmille sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja korjaamisesta. Tavoitteena oli, että kukin yhteyshenkilö osallistuu vähintään kahteen sisäilma-alan koulutustilaisuuteen sekä oman alueensa Sisäilmavuosi 2002-paikallisseminaariin.

Sisäilmainfopisteet ja niiden sijainti Sisäilmainfopisteitä perustettiin eri puolille Suomea Sisäilmavuosi 2002 -kampanjan aikana. Maaliskuun lopussa 2003 perustettuja sisäilmainfopisteitä on yhteensä 158. Kaiken kaikkiaan materiaalia on lähetetty 175 infopistettä varten eli 17 pisteen sijaintitiedot puuttuvat tätä yhteenvetoa tehtäessä. Luettelo toiminnassa olevista sisäilmainfopisteistä on liitteessä 3.


42

Ensimmäinen sisäilmainfopiste perustettiin 26.4.2002 Helsingin Rakennuskeskukseen. Suurin osa infopisteistä perustettiin loka-marraskuussa 2002. Tavoitteena ollut 100 infopistettä saavutettiin marraskuussa 2002. Sadas infopiste perustettiin Sipoon kirjastoon. Perustetut infopisteet sijaitsevat: • kirjastossa 64 kpl (41 %) • terveyskeskuksessa, terveysasemalla, työterveyshuollossa 32 kpl (20 %) • kunnan virastoissa, yhteispalvelupisteissä tms. 19 kpl (12 %) • rakennuskeskuksessa, rautakaupassa tms. 8 kpl (5 %) • SIV2002 toimijoiden, yhdistysten tms. toimitiloissa 19 kpl (12 %) • muualla 16 kpl (10 %)

o apteekissa o kirjakaupassa o kaupassa o lomakodissa o matkailuinfossa

Infopisteiden perustajat

Sisäilmainfopisteiden perustaminen vaati vähintään yhden aktiivisen tahon, joka houkutteli muut mukaan infopisteen perustamiseen. Aktiivisia tahoja paikallistasolla olivat: • Allergia- ja Astmayhdistykset • Asumisterveysliitto Aste • Hengitysyhdistykset • Kiinteistöyhdistykset • Rakennustarkastajat • Terveystarkastajat • Työterveyshuollon henkilöstö • Muut tahot

o oppilaitokset o tutkimuslaitokset

Hyvän paikallisen yhteistyön ansiosta sai alkunsa ainakin parikymmentä sisäilmainfopistettä (noin 13 %). Monilla paikkakunnilla yhteistyö myös jatkuu, sillä infopisteen hoitovastuu on jaettu vuorokuukausittain yhdistysten kesken (mm. Joensuussa ja Kouvolassa) ja yhdistykset/toimijat ovat päättäneet tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi paikallisten sisäilmatapahtumien järjestämiseksi (mm. Helsinki, Nurmijärvi ja Kuopio).

Materiaalien menekki

Oppaiden menekki

Sisäilmainfopisteissä on jaossa kymmenen erilaista opasta sisäilmasta. Oppaita lähetettiin infopisteisiin yhteensä noin 129 550 kpl eli lähes 13 000 kpl/opas. Taulukossa 1 on eritelty kunkin oppaan todellinen menekki ajanjaksolla 4/2002 - 3/2003.


43

Eniten materiaalia on mennyt kaupunkien kirjastoissa sijaitseviin sisäilmainfopisteisiin. Hyviä esimerkkejä ovat: • Kuopion maakuntakirjasto • Kouvolan maakuntakirjasto • Lappeenrannan maakuntakirjasto • Satakunnan maakuntakirjasto (Pori) • Raision kaupunginkirjasto • Rovaniemen maakuntakirjasto Suuria materiaalimääriä ovat jakaneet eteenpäin myös Iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikka, Lääkärikeskus Avita ja Kiinteistöalan koulutuskeskus.

Taulukko 2.1. Sisäilmainfopisteiden oppaiden menekki 4/2002 - 3/2003.

Opas Oppaan julkaisija Oppaan menekki kpl

Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin?

Sisäilmavuosi 2002 kampanjan opas

16 100

Allergiasaneeraus ja siivous Allergia- ja Astmaliitto ry 11 360 Sisäilmaopas Allergia- ja Astmaliitto ry 12 460 Terve ja puhdas koti Asumisterveysliitto Aste

ry 12 850

Terveellisen asunnon ABC Hengitysliitto Heli ry 15 522 Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto

Hengitysliitto Heli ry 15 322

Toimiiko ilmanvaihto? Sisäilmayhdistys ry 12 186 Sisäilmaston tarkastuslista pientalorakentajalle

Sisäilmayhdistys ry 12 690

Sisäilman radonpitoisuus Säteilyturvakeskus 11 340 Hyvän pientalorakentamisen A ja O. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000

Ympäristöministeriö 9 720

Yhteensä 129 550 kpl

Lisäksi infopisteiden materiaalit lähetettiin jokaiseen viiteentoista Sisäilmavuosi 2002 -kampanjan paikallisseminaariin. Näihin meni oppaita yhteensä noin 2250 kpl. Seminaareista mahdollisesti jakamatta jääneet materiaalit toimitettiin edelleen kunkin paikkakunnan pysyviin sisäilmainfopisteisiin. Tarkoituksena oli, että ennen kuin SIV2002 paikallisseminaari tuli paikkakunnalle, oli ko. paikkakunnan sisäilmainfopiste joko avattu tai tieto sen sijaintipaikasta julkaistaisiin paikallisseminaarissa. Vaasaa lukuun ottamatta tässä tavoitteessa onnistuttiin. Vuoden 2003 maaliskuussa myös Vaasaan on lähetetty materiaalit infopisteen perustamista varten. Kaikki infopisteen oppaat ovat tulostettavissa myös sisailma2002.net -palvelusta. Myös infopisteen perustamiseen liittyvät ohjeet ja asiakirjamallit ovat nettipalvelussa.

Muun materiaalin menekki

Infopisteen perustajille tehtiin infopistekansio, joka sisälsi ohjeita pisteen perustamista varten. Infopisteen tunnistamisen helpottamiseksi painettiin infopistetunnuskyltit.


44

Materiaalien kuljettamista varten infon hoitajille tehtiin infopistekassi. Näiden materiaalien menekit on esitetty taulukossa 2.2.

Taulukko 2.2. Infopisteiden hoitajille tarkoitettu muu materiaali ja sen menekki.

Materiaali Lähetetty määrä kpl

Tuotettu määrä kpl

Infopistekansiot • infopisteen hoitajille • SIV2002 toimijoille • muut markkinointia varten

315 179

96 40

400

Infopisteen tunnuskyltit 390 400 Infopistekassi • infopisteen hoitajille • SIV2002 päätoimijoille • muut markkinointia varten

244 184

30 30

400

Infopisteen hoitajille tehdyn kyselyn tulokset

Infopisteen hoitajille tehtiin kysely maaliskuussa 2003. Tarkoituksena oli selvittää mm. miten paikallisella tasolla sisäilmainfopisteiden perustaminen onnistui ja mitä kehittämistarpeita hankkeen jatkon kannalta esiintyi. Kyselylomake on liitteessä 2. Infopistekysely lähetettiin 150:lle sisäilmainfopisteen hoitajalle. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä 84 kpl eli vastausprosentti oli 56 %. Kyselyn pohjalta saatiin tarkennuksia infopisteiden sijaintitietoihin, mutta edelleen 17 infopistelähetystä odottaa tietoa, mihin infopiste todella perustettiin. Mistä saitte idean tai vinkin infopisteen perustamiseen?

• 47 (56 %) Hengitysliitosta tai sen paikallisyhdistyksiltä • 13 (15 %) SIV2002 -kampanjan tilaisuuksista, esitteistä tai nettipalvelusta • 3 (4 %) Allergia- ja Astmaliitosta tai sen paikallisyhdistyksiltä • 8 (10 %) Asumisterveysliitosta • 1 (1 %) Sisäilmayhdistykseltä • 8 (10 %) muualta

o rakennustarkastajalta o terveystarkastajalta o Kiinteistöliitosta o Sulvista

Miten infopisteen avauksesta tiedotettiin?

• 18 (21 %) järjesti lehdistötilaisuuden sisäilmainfopisteen avauksen yhteydessä • 38 (45 %) lähetti lehdistötiedotteen paikallisille tiedotusvälineiden edustajille • 24 (29 %) järjesti sisäilmainfopisteen avauksen yhteydessä sisäilmatapahtuman

esim. luentotilaisuuden. Tilaisuuksissa oli läsnä keskimäärin 40 henkilöä (vaihteluväli 5-200).

Missä tiedotusvälineissä infopisteen avauksesta kerrottiin?

• 47 (56 %) paikallislehdissä


45

• 14 (17 %) paikallisradiossa • 10 (12 %) muualla • omassa lehdessä • jäsentiedotteessa • kunnan toimistossa ja kirjastossa • oman yhdistyksen kokouksissa ja tilaisuuksissa • kaupungin nettisivuilla ajankohtaista palstalla • omilla nettisivuilla • yhdistyksen ilmoitustaululla

Esiintyikö infopisteen perustamisen yhteydessä vaikeuksia?

• 12 (14 %) ilmoitti vaikeuksista infopisteen perustamisessa. Vaikeudet olivat seuraavanlaisia: o pysyvän paikan löytäminen infopisteelle o kampanja ei toimittanut esitetelinettä materiaaleille. Pöydän ja telineen

saanti vaikeaa. o tilan ahtaus kirjastossa, yhteyspalvelupisteessä vaikeutti paikan löytymistä o emme saaneet heti kaikkia infopisteen materiaaleja o kunta halusi tuoda muutakin rakennus- ja ympäristöalan materiaalia

saamaan hyllykköön Tahot, jotka olivat perustamassa infopistettä

• Allergia- ja astmayhdistys 8 (10 %) • Asumisterveysliitto Aste 8 (10 %) • Hengitysyhdistys 42 (50 %) • Kiinteistöyhdistys 3 (4 %) • Omakotiyhdistys 1 (1 %) • Terveystarkastaja 13 (15 %) • Rakennustarkastaja 17 (20 %) • Kirjaston edustaja 23 (27 %) • Terveyskeskuksen edustaja 12 (14 %) • Muu taho 3 (4 %) (2 x vuokrataloyhtiö, rautakauppa)

Arvio infopisteen materiaalin menekistä

• vaihteluväli 2 - 200 kpl/opas • keskimäärin 50 kpl/opas

Suosituimmat oppaat (kolme suosituinta kysyttiin)

1. Terve ja puhdas koti 24 (29 %) 2. Sisäilmaopas 24 (29 %) 3. Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin 21 (25 %) 4. Terveellisen rakennuksen ABC 19 (23 %) 5. Allergiasaneeraus ja siivous 18 (21 %) 6. Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto 15 (18 %) 7. Toimiiko ilmavaihto? 3 (4 %) 8. Sisäilmaston tarkastuslista pientalorakentajalle 2 (3 %) 9. Onko kodissasi radonia? 2 (3 %) 10. M1-luokan materiaalilista 2 (3 %) 11. Korjaa sisäilmasto kerralla kuntoon 1 (1 %) 12. Terveen koulun tuntomerkit 1 (1 %) 13. Hyvän pientalorakentamisen A ja O 1 (1 %)

Oppaat nro 10-12 eivät ole infopisteen virallisia oppaita.


46

Mitä opasta mennyt vähiten:

1. Onko kodissasi radonia? 10 (12 %) 2. Allergiasaneeraus ja siivous 7 (8 %) 3. Sisäilmaston tarkastuslista pientalorakentajille 3 (4 %) 4. Hyvän pientalorakentamisen A ja O 3 (4 %) 5. Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin 1 (1 %) 6. Terve ja puhdas koti 1 (1 %) 7. Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto 1 (1 %) 8. Toimiiko ilmanvaihto? 1 (1 %) 9. Vältä riskit suunnittelu- ja rakennusvaiheessa 1 (1 %)

Näistä opas 9 ei ole infopisteen virallinen opas. Uusia toimintamuotoja / uusia yhteistyötahoja:

• Kirjaston kanssa yhteistyötä • Hyvä kanssakäyminen terveyskeskuksen kanssa • Oppaat rakennusvalvonnassa • Kirjasto, terveyskeskus, omakotiyhdistys • Tiivistänyt yhteistyötä potilasjärjestöjen ja Sisäilmayhdistyksen kanssa • Sisäilmaryhmä: elinkeinoasiamies, koulutoimenjohtaja, rakennustarkastaja,

rakennusmestari, siivoustyönjohtaja, sosiaalijohtaja, työterveyshoitaja, terveystarkastaja, paikallisen hengitysyhdistyksen edustaja

• Sydänyhdistyksessä luento sisäilmasta • Terveyskeskuksen lääkärien kanssa yhteistyötä • Uusille jäsenille infoa sisäilmasta • Kunnan tekninen toimi • Kestävän kehityksen työryhmä järjesti sisäilmatilaisuuden • Nuohousfirma toi videokasetin lainattavaksi infopisteen asiakkaille • Entinen yhteistyö terveyskeskuksen kanssa on syventynyt • Rakennustarkastaja • Sisäilmainfopisteiden materiaaleja on laitettu kansioihin selattavaksi ja viety

rakennusfirmoihin • Työväenopiston kanssa yhteistyötä yleisöluentojen järjestämiseksi • Kirjastonjohtaja ja näyttelysihteeri ovat tulleet tutuiksi • Kiinteistöyhdistys lähettää säännöllisesti postia • Ilmanpuhdistimien vuokraus lisääntyi •

Voiko sisäilmainfopisteen toiminta jatkua maaliskuun 2003 jälkeen • kyllä voi jatkua 74 (88 %) • ei voi jatkua 4 (5 %) • eos tai vastaus puuttui 6 (7 %)

Risuja ja ruusuja SIV2002 sisäilmainfopistehankkeelle. Miten palvelu mielestänne toimi? Miten haluaisitte toimintaa kehittävän? Risuja:

• Pitäisi saada ruotsinkielisiä esitteitä • Saimme tietää infopistehankkeesta kovin myöhään • Paikkakunnan lehdistö ei kiinnostunut infopisteen perustamisesta. Ei tullut

tilaisuuteen, eikä pyynnöstäkään kirjoittanut lehtijuttua asiasta. • Materiaali on osaksi loppunut


47

• Kunta ei raaskinut ostaa seinätelineitä, kun yhdistys hankki niin sitten innostuivat ja oli hyvin myönteistä. Mielestäni kaikki esitteet saisi olla samankokoisia A5. Ja esitteen sisällys eli esiteteksti isommalla ja selvästi!

• Henkilökunnan aika ei riitä infopisteen valvontaan. Joku jäsen voisi esim. hoitaa/täydentää. Asukaskyselyä ei ole ollut.

• Jotenkin tuntuu, että tieto ei ole mennyt perille ainakaan riittävästi asian tiimoilta

• Saimme tietää infopistehankkeesta vasta aivan 2002 vuoden lopulla. Kunnan päätöksenteko on niin hidasta, ettei toimipistettä ole vieläkään saatu paikalleen

• Jotenkin saada näyttävyyttä ja julkisuutta • Tiedotuksessa on varmaan ollut puutteita. • Risuja siitä, että opaslehtisiä ei saa, ovat kuulemma loppuneet. Palvelu pelannut

niiden lehtisten osalta, joita on saatavilla. • Infopisteelle olisi voinut kehitellä yhtenäisen telineen, jota kaikki infopisteiden

perustajat olisivat voineet käyttää. Telineeksi olisi käynyt pahvista rakennettava teline. Siinä olisi ollut kaikki merkit valmiina, hyllyt olisivat olleet sopivat. Ei olisi varmaan ollut kovin kallis. Jos olisi, yhdistykset olisi vaikka vähän maksaneet. Asiaa voisi jatkossa kehitellä.

• Olisin kaivannut yhtenäistä seinä- tai pöytätelinettä, jossa esitteet näkyisivät parhaiten. Ostamassani telineissä eivät A4-kokoiset paperit näy kunnolla.

• Lisäksi tarroja tms. pikkuista annettavaa, niin materiaalin markkinointi helpottuu. Samoin pusseja, johon kerätä materiaalia.

Ruusuja:

• Ruusuja hankkeelle • Toimi erittäin hyvin, yhteistyö eri tahojen kanssa oli vaivatonta • Hyvä hanke, mutta ei kiinnosta tarpeeksi hyvin ihmisiä, koska sisäilmasta ja

homeongelmista puhutaan ja kirjoitetaan yleisesti lehdistössä ja muissa tiedotusvälineissä. Ja jostakin kumman syystä ihmiset arastavat tai jopa pelkäävät kysyä ja puhua omista sisäilma-ongelmistaan

• Millä saadaan yleisö kiinnostumaan asiasta? Ovat todella nihkeästi kiinnostuneita! Palvelu OK.

• Sisäilmainfopiste on hyvä asia. Loimaa on pieni paikkakunta ja siksi se (materiaalien menekki) on ollut vähäistä, vaikka oli paikallislehdessä! Katsotaan nyt vielä ei lannistuta. Kiitos!

• Palvelu on toiminut kiitettävästi • Olen tyytyväinen, katsotaan mitä tapahtuu ja sitten arvioidaan uudelleen

toimintaa • Katsomme, että erikoissairaanhoidossa emme voi painottaa jotain erityisalaa.

Käytämme ohjausta ja ohjausmateriaali kulloisenkin tarpeen mukaan. Keuhkopkl:n asiakkaille suositella paikallisen Helin toimintaa, josta myös materiaalia voisi olla saatavissa

• Palvelu on toiminut hyvin. Kuntalaiset kiinnostuneet. Oppaiden menekkiä kauhea vaikea arvioida, koska piste ei ole varsinaisesti miehitetty ja neuvonnan 2 palvelusihteeriä ovat täydentäneet telineitä satunnaisesti.

• Palvelu on toiminut hyvin • Erittäin hyvä hanke. Akuutteja parannusehdotuksia ei ole, mutta mietitään

jatkossa. • Toimii hyvin ainakin teidän puolelta • Aluksi tuli 1 vanha keuhkovammaliiton esitenippu. Esitteet ovat kattavia,

mukavia lukea ja vakuuttavia. Toivottavasti tulevaisuudessa pysyvät ajan tasalla ja esitteitä on saatavilla myös tämän infovuoden jälkeenkin.


48

• Piste on ihan ok. Liiton (ilm. Helin) taholta aina silloin tällöin tiedotetta valtakunnan tasolla.

• Käsittääkseni hyvä asia, että tietoa on helposti saatavilla. Ei tule mieleen kehittämisideoita, ainakaan nyt näin alkuun.

• Palvelu toimii oikein hyvin, saisi näkyä mediassa enemmän. • Materiaalia menee yllättävän paljona. En ole osannut ajoissa tilata riittäviä

määriä. Toiminnan jatkuvuuden epävarmuus haittaa. • Yhdistys tyytyväinen toimintaan. Lisäksi infoa on ollut kansalaisverkossa, jota

on lukenut noin 200 henkilöä. Yhteenveto risuista ja ruusuista:

• Pääosin palveluun ollaan tyytyväisiä • Oppaiden saatavuus muutamien oppaiden osalta välillä huono (lähinnä terve ja

puhdas koti, Pientalorakentamisen A&0) • Ruotsinkielisiä oppaita kaivataan • Infopisteteline olisi ollut hyvä hankinta • Kaikki esitteet samankokoisia ja riittävän isolla tekstillä varustettuja

Paikallisverkostot

Kampanjan tarkoituksena oli kannustaa eri paikkakunnilla toimivia sisäilma-alan toimijatahoja "löytämään" toisensa sisäilmavuoden toimintoihin. Tätä toimintamallia tukivat myös SIV2002 kampanjan infopisteiden perustaminen sekä paikallis-seminaarien toiminta, jotka molemmat vaativat aktiivisilta osapuolilta periaatteessa yhteydenottoa muihin paikkakunnalla toimiviin yhdistyksiin ja alan toimijoihin. Helpointa yhteistyön hiominen on ollut aloittaa yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat mm. Kuopio, Joensuu, Helsinki ja Pori. Käytännössä on käynyt kuitenkin niin, ettei paikallinen yhteistyö ole sujunut ongelmitta syystä tai toisesta johtuen. Sisäilmayhteyshenkilöiden "toisensa löytämiskanavaksi" tarkoitettu www.sisailma-2002.net palvelu tuotti paremman tuloksen. Tällä hetkellä rekisteröityneitä sisäilma-yhteyshenkilöitä on 290. Nettipalvelun ongelma oli varsinkin alkuaikoina se, että palvelun toiminnassa oli paljon teknisiä ongelmia, eikä palveluun tahtonut päästä sisään. Monet saattoivat kokea ongelmaksi myös sen, että yhteyshenkilöksi ryhtyminen vaatii rekisteröitymisen, eikä moni "maallikkojäsen" halua nimeänsä julkisesti näkyviin nettipalveluun. Kolmantena rajoittavana tekijänä on tietysti se, ettei kaikilla toimijoilla ole käytössään nettiyhteyksiä. Myös se, että kyseessä on monen toimijatahon näkökulmasta vapaaehtoistoiminta, johon liittyy myös muita toimintamuotoja, voi uuden asian läpivienti viedä oman aikansa ja vaatia hieman enemmän kypsyttelyä. Muutamien paikkakuntien toimivat esimerkit antavat lupauksia toiminnan mahdollisuuksista. Hyvä esimerkki on ns. Heinolan malli, jota on kuvattu kuvassa 1. Myös kuntien sisäilmaryhmät -hankkeen kautta on joillekin paikkakunnille syntynyt yhteistyötä, joka on ottanut mukaan myös ns. virkamiestyöryhmän täydennyksiksi paikallisia vapaaehtoistyötä tekeviä yhdistyksiä. Näin tapahtui mm. Oulaisissa. Vaaditaan kuitenkin vielä lisätyötä ja innostavia esimerkkejä, jotta toiminta saadaan paremmin käyntiin.

Sis

äilm

avu

osi

2002

- ko

ulu

tus-

ja v

iest

intä

kam

pan

ja

L

oppu

rapo

rtti

49

K

uva

2.1

. Asu

mis

terv

eysl

iitt

o A

ste

ry:n

ideo

ima

ns.

Hei

nol

an m

alli

pai

kall

isen

sis

äilm

ayh

teis

työn

edi

stäm

isee

n.

Sisäilmavuosi 2002- koulutus- ja viestintäkampanja Loppuraportti

50

Kustannukset ja niiden toteutuminen

Osahankkeen kustannukset toteutuivat suunnitelmien mukaisesti lukuun ottamatta hankkeeseen suunnattuja palkkakustannuksia, jotka ylimeneviltä osin jäivät Hengitysliiton katettavaksi. Taulukossa 3 on esitetty tähän osahankkeeseen budjetoidut ja toteutuneet kustannukset. Taulukko 2.3. Paikallisverkostot ja sisäilmainfopisteiden osahankkeen budjetti ja toteutuneet kustannukset.

Kuluerä Budjetoitu mk

Budjetoitu Euro

Toteutunut Euro

Palkkakustannukset: Koordinoinnin palkkakulut Apuhenkilöstön palkkakulut

150 000 mk 110 000 mk

40 000 mk

25 228 18 500

6 728

25 228*

Infopistemateriaalien painatuskulut Infopistekansiot Infopistekassit Infopistetaulut

10 000 mk 1 682 4 640 1 512 1 728 1 400

Oppaiden painatuskuluja Radon -opas (STUK) Mistä apua opas (kampanja)

50 000 mk 8 409 8400

Postituskulut 50 000 mk 8 409 4 850 Muut yleiskulut (mm. matkat, tarvikkeet, kopiot, puhelin, toimitilavuokrat yms.)

50 000 mk 8 409 9 020

Yhteensä 310 000 mk 52 138 euroa 52 138 euroa * tässä näkyvissä vain budjetoidut palkkakustannukset.

Yhteenveto Sisäilmainfopisteen ja paikallisverkostot osahankkeen tavoitteet saavutettiin alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Suomeen perustettiin yli 100 infopistettä ja yli 200 sisäilmayhteyshenkilöä ilmoittautui mukaan valtakunnalliseen sisäilmayhteysverkostoon. Kaikki hanketta koskevat osatavoitteet eivät toteutuneet täysin ennakko-odotuksien mukaisesti. Sisäilmainfopisteitä koskevan osan haasteeksi osoittautui opastuotteiden ajoittainen loppuminen. Paikallisverkostoja koskevan osan suurin ongelma oli paikallistasolla esiintyvä luottamuspula. Myös resurssipula oli monesti ongelma varsinkin paikallisyhdistyksissä, jotka toimivat täysin ilman palkattua työvoimaa. Paikallistasolla olisi ilmeisesti kaivattu enemmän myös ohjeistusta tai vinkkejä paikallisen yhteistyön luomiseen. Mikäli hanke olisi pystynyt osoittamaan jonkin verran rahallista avustusta paikallisten yhteistyöprojektien edistämiseen, olisi onnistumisia saattanut olla enemmän.

Infopisteen hoitajille tehdyn kyselyn perusteella voidaan todeta, että pisteiden perustaminen on koettu tarpeelliseksi ja halutaan, että toiminta jatkuu myös


51

Sisäilmavuosi 2002 -kampanjan päätyttyäkin. Infopistetoiminnan ympärille voidaan ideoida myös muuta paikallista yhteistyötä.

Jatkotoimenpide-ehdotukset

Sisäilmainfopisteiden perustaminen saatiin täyteen vauhtiin syksyllä 2002 ja kiinnostus sisäilmainfopisteiden perustamiseen on jatkunut tasaisena aina Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanjan päättymiseen asti. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että nyt perustettu sisäilmainfopisteverkosto saataisiin valtaosaltaan säilymään ja se toimisi tiedonvälityskanavana varsinkin niille kuluttajille, joilla ei ole vielä nettiyhteyksiä käytettävissään. Tavoitteeksi voisi jatkossa asettaa, että Suomessa olisi 100 toimivaa sisäilmainfopistettä, jotka jakaisivat kansalaisille ajankohtaista tietoa sisäilmasta. Infopisteiden toiminnan säilymiseksi voisi paikkakunnalla järjestää aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia, joissa mainostettaisiin infopisteen toimintaa. Lisäksi järjestöt, jotka tuottavat neuvontapalveluita tavallisille kuluttajille voisivat järjestää vastaanottoja infopisteellä. Halukkaat voisivat tulla kyselemään henkilökohtaisesti, miten heidän kotinsa sisäilmaongelmat voisi ratkaista. Tähän tarkoitukseen soveltuisivat erityisen hyvin mm. rautakaupoissa toimivat sisäilmainfopisteet. Sisäilmayhteyshenkilöverkoston säilyttäminen ja toiminnan aktivoiminen on jatkossa tärkeää. Aktivoinnin yhtenä työkaluna voisi toimia sisailma2002.net palvelu. Nettipalvelua tulee kehittää, jotta se palvelee em. kohderyhmää sekä itseopiskelun välineenä että yhteistyötahojen löytämisväylänä ajankohtaisen sisäilmatiedon levittämisen ja tapahtumakalenterin ohella. Paikallinen yhteistyö ei käynnisty pelkästään paikallistason sopimana, vaan vaaditaan myös keskusjärjestötason ohjeistusta ja malleja mahdollisista yhteistyön muodoista. Avuksi tarvitaan paikallisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla nostatetaan keskinäistä luottamusta ja tullaan tutuiksi paitsi toisten vahvuuksista myös yhteistyön voimasta. Kukin Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanjassa mukana olleen tahon tulisi aktivoida omia paikallisjäsenyhdistyksiään yhteistyön suuntaan, sillä vain yhteistyöllä onnistutaan saamaan todellisia ja pysyviä muutoksia paremman sisäilman puolesta.

LIITTEET • saatavissa Sisäilmayhdistyksestä p. (09) 4355 560. LIITE 1 Infopistekansion sisällysluettelo ja osa sisällöstä (yhteensä 9 sivua)

- Infopisteen hoitajille tehdyt ohjeet (3 sivua) - Lehdistötiedotemalli infopisteestä (1 sivu) - Hakemuskirjemalli kuntaan (2 sivua) - Tilauslomakkeita ( 2 kpl)

LIITE 2 Infopisteen hoitajille tehty kyselylomake (2 sivua) LIITE 3 Luettelo toiminnassa olevista infopisteistä (6 sivua) LIITE 4 Sisailma2002.net palvelusta löytyvät tiedot sisäilmainfopisteistä (1 sivu)


52

Liite 3: Paikallisseminaarit-osahankkeen loppuraportti Järjestöpäällikkö Timo Tossavainen, Suomen Kiinteistöliitto ry

Paikallisseminaarit osahankkeena Sisäilma 2002 teemavuodessa Sisäilmavuoden osahankkeista paikallisseminaarien koordinointi ja järjestäminen sovittiin Suomen Kiinteistöliiton vastattavaksi erillisellä sopimuksessa, joka on allekirjoitettu 7.8.2002. Sopimuksen ja sen liitteiden lisäksi osahankkeen toteutuksessa on tukeuduttu Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanjan neuvottelukunnan, projektiryhmän ja johtoryhmän aineistoihin sekä keskusteluihin erilaisissa valmistelutapaamisissa. Paikallisseminaarien osalta toimi vapaamuotoinen seminaarien valmisteluryhmä, joka suunnitteli seminaarikiertueen asiasisältöä ja alustuspakettien valmistelua. Sisällölliset tavoitteet tarkentuivat näissä tapaamisissa, vaikkakin peruslinjat tavoitteiden osalta olivat määriteltyinä valmiiksi koko kampanjan tavoitteiden pohjalta. Valmisteluryhmä päätyi toteutusmalliin, jossa yhtenäisen ohjelmarungon ja yhteisesti valmisteltujen alustussisältöjen kautta tavoiteltiin yhtenäisen viestin välittymistä sisäilmasta kautta koko Suomen. Ohjelmarunkoon jätettiin myös mahdollisuus paikallisiin sovelluksiin, joita eri paikkakunnilla jonkin verran myös käytettiin. Valtaosin tosin noudatettiin annettua mallia sellaisenaan. Ohjelmarunko on raportin liitteenä 1. Seminaarien alustussetit olivat valmiiksi tehtyjä paketteja, joita eri alustajat käyttivät. Kampanjan puheenvuoron piti Jorma Säteri tai Marja Tuomainen, lakialustuksen Kiinteistöliiton tai Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen lakimies ja työkalu-alustuksen Markku Rantama, Jaakko Laksola tai alueen ammattikorkeakoulun lvi-osaston edustaja. Hengitysliiton korjausneuvojat pitivät myös alustuksen oman toimialueensa paikallisseminaareissa. Lisäksi oli eräitä paikallisia pieniä sovelluksia ohjelmaan mm. pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Hämeenlinnassa. Yhteinen perusmalli oli hyödynnetty melkoisen tarkasti kaikissa seminaareissa eli vaihtelut jäivät käytännössä melko vähäisiksi. Suomen Kiinteistöliitossa seminaarikiertueen toteutus ja koordinointi tapahtui järjestöpäällikkö Timo Tossavaisen ja alueellisten kiinteistöyhdistysten toiminnanjohtajien yhteistyönä. Seminaarikiertueen tiedotus hoidettiin pääasiassa Kiinteistöliiton tiedotuspäällikkö Tiina Miettinen-Luckin toimesta ja ohjauksessa. Osassa seminaareja paikalliset kiinteistöyhdistykset hoitivat tiedotuksen, osassa se hoidettiin Helsingistä käsin. Kampanjavuoden viestintätoimisto osallistui lisäksi etenkin Turun 10.9. aloitustilaisuuden ja Vaasan 26.11. päätöstilaisuuden viestintään sekä viestinnän seurantaan. Osahankkeen koordinointi tehtiin Kiinteistöliitossa ja liittoyhteisössä oman toimen ohessa eli ketään ei varsinaisesti irrotettu muista tehtävistä hoitamaan tätä osahanketta, vaan työaikaa kohdennettiin syksyn 2002 osalta painottaen tämän projektin hoitamista. Yhteistyön lisääminen ja tehostaminen seminaaripaikkakunnilla oli eräänä pyrkimyksenä näiden seminaarien osalta. Eli tarkoituksena oli saattaa paikallisia toimijoita yhteistyöhön tilaisuuksien järjestämisessä, toteuttamisessa ja


53

markkinoinnissa. Tältä osin osittain onnistuttiin, mutta useimmilla paikkakunnilla käytännön yhteistyö jäi vähäiseksi.

Paikallisseminaarien kokonaisuus muodostui moduuleista Paikallisseminaarien toteutusformaatti oli siis kaikissa seminaareissa suunniteltu samanlaiseksi. Paikallisseminaaripäivä muodostui kolmesta erillisestä moduulista eri kohderyhmille: tiedotustilaisuudesta, ammattilaisseminaarista ja avoimesta asukasillasta. Tiedotustilaisuus toimittajille ja tiedotusvälineille pidettiin aamupäivän lopulla, jossa pyrittiin levittämään tietoa teemavuodesta, sen tavoitteista ja sisäilmasta asuinkiinteistöissä kyseisen maakunnan alueella myös laajemmalle joukolle kuin seminaariosallistujille. Tiedotuksen toimivuudesta ja onnistumisesta on erillinen osio myöhempänä. Alueellisen median tavoittaminen nyt toteutuneessa laajuudessa ei olisi ollut mahdollista ilman maakunnallisten tilaisuuksien järjestämistä. Seminaarikiertue oli tässä mielessä erityisen merkityksellinen koko kampanjavuoden viestin viemiseksi kattavasti läpi Suomen. Iltapäivällä pidettiin ammattilaisseminaari, johon kutsuttiin erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisia sekä kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Ammattilaistilaisuuksien tavoitteena oli antaa kiinteistön hoidosta vastaaville tietoa sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä, tutkimisesta ja korjaamisesta. Tilaisuuksissa käsiteltiin myös vastuukysymyksiä ja kunnallisen terveysvalvonnan toimintaa. Pääviestinä oli se, että kiinteistöt kannattaa pitää kunnossa. Perustietämys sisäilman tekijöistä ja merkityksestä todettiin ammattilaisilla olevan hallinnassa. Parantamista todettiin olevan sen sijaan kiinteistön käyttäjille tiedottamisessa sekä tutkimus- ja korjausmenetelmien hallinnassa. Ammattilaistilaisuudet olivat hyvin onnistuneita tapahtumia. Asu terveesti -asukasillat olivat avoimia tilaisuuksia kaikille asukkaille. Asukasiltojen tavoitteena oli informoida omakoti-, rivi- ja kerrostaloasukkaita sisäilmaan liittyvistä asioista yleisesti, asukkaan oikeuksista ja velvollisuuksista hyvän sisäilman varmistamiseksi sekä annettiin ohjeita asunnon siivoamisesta ja remontoinnista. Asukasiltojen keskustelu ohjautui eräissä tilaisuuksissa esim. tupakansavuun, mutta valtaosa keskustelusta eteni hyvin ja monipuolisesti aiheesta toiseen. Taloyhtiöiden osakkaiden yleinen haluttomuus panostaa kiinteistön kunnossapitoon ja suunnitelmalliseen korjaustoimintaan ilmeni lukuisissa tilaisuuksissa. Tältä pohjalta laadittiin seminaarikiertueen päätöstilaisuuden tiedote, jonka levityksestä ja kirjoittamisesta vastasi kampanjavuoden viestintätoimisto.

Osallistujatavoitteet ja seminaaripaikkakunnat Suomen Kiinteistöliitto ry siis toimi osahankkeen koordinaattorina ja vastaavana järjestäjänä sisäilmavuoden paikallisseminaareissa. Seminaareja sovittiin järjestettäväksi yhteensä 12-15 eri paikkakunnilla. Osallistujamäärän osalta tavoitteeksi ilmaistiin 1000-1500 osallistujaa yhteensä näissä paikallisseminaareissa. Keskimääräiseksi osallistujatavoitteeksi kullakin paikkakunnalla tuli näin laskennallisesti 100 henkilöä. Seminaarit toteutettiin yhteensä 15 paikkakunnalla. Seminaaripaikkakunnat valikoitiin sen mukaan, millä alueilla paikallinen kiinteistöyhdistys ilmaisi halukkuutensa tilaisuuden järjestämiseen. Osittain huomioitiin myös se millä paikkakunnilla


54

paikallisseminaari tulisi järjestää kattavuuden varmistamiseksi. Paikkakuntia valittaessa oli merkitystä myös asukasluvulla sekä kulkuyhteyksillä. Kiinnostusta tilaisuuksien järjestämiseen ilmeni myös eräillä alueilla, joilla ei kuitenkaan resurssien rajallisuuden vuoksi tilaisuutta voitu toteuttaa tällä mallilla. Kampanjan valitsemien kiertuepaikkakuntien lisäksi alueelliset järjestöt järjestivät omia sisäilmatilaisuuksiaan mm. Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys Porvoossa ja Hyvinkäällä. Paikallisseminaarit järjestettiin seuraavilla paikkakunnilla: Ammattilais- Asukas- tilaisuus ilta

Turku 10.9. 50 50

Vantaa 11.9. 50 30

Pori 18.9. 180 80

Hämeenlinna 23.9. 46 64

Kotka 25.9. 68 45

Kuopio 26.9. 33 40

Lappeenranta 1.10. 42 38

Lahti 3.10. 45 55

Oulu 9.10. 88 37

Jyväskylä 10.10. 33 47

Rovaniemi 29.10. 80 30

Tampere 30.10. 51 120

Helsinki 7.11. 120 80

Joensuu 12.11. 73 70

Vaasa 26.11. 82 58

Yhteensä 1041 844

Ammattilaisseminaarit toimivat hyvin osallistujamäärien suhteen eli ammattilaiset tavoitettiin hyvin. Osallistujamäärät vaihtelivat n. 35-180 välillä ollen keskimäärin noin 60 osallistujan tienoilla. Kiinteistöalan ihmisten lisäksi osallistujissa kuntien virkamiehiä varsin hyvin. Kunnalliset luottamushenkilöt sen sijaan loistivat poissaolollaan, vaikka heitä pyrittiin laajasti saamaan mukaan. Illalla pidettyjen asukasiltojen osallistujamäärät vaihtelivat 30-80 välillä, keskimäärin noin 45 ihmistä osallistui asukasiltaan. Tämä on pieni määrä ottaen huomioon sen, että lehti-ilmoitusten lisäksi paikallisradiot ovat mittavasti puffanneet iltatilaisuutta kaikilla seminaaripaikkakunnilla, eri organisaatioiden jäseniä on kutsuttu jäsenkirjeillä sekä myös muita tiedotuskanavia on käytetty etenkin asukasillan markkinoimiseksi. Parempi paikallinen yhteistyö olisi saattanut tuottaa suuremman osallistujamäärän asukasiltoihin. On silti huomioitava, että kymmenestä seminaaripäivästä kahdeksassa osallistujamäärä per päivä on ollut yhteensä yli 100 henkeä ja vain kahdessa on jääty alle sadan, ja niissäkin vain niukasti, koska 90 raja ylittyi kaikilla paikkakunnilla. Yhteensä paikallisseminaarien tilaisuuksiin osallistui yli 1.100 kiinteistönpidon ammattilaista ja noin 800 asukasta. Tämä yhteensä liki kahden tuhannen osallistujan joukko ylittää jopa tavoitemäärän ylärajan reilusti. Samoin seminaarien lukumäärä oli tavoitehaarukan ylärajan mukainen eli 15 paikkakuntaa saavutettiin. Määrälliset ja


55

sisällölliset tavoitteet saavutettiin selkeästi, vaikka kaikki ei tapahtunut ja sujunutkaan aivan kitkattomasti.

Yhteistyö paikallisesti ja valtakunnallisesti Valtakunnallinen yhteistyö seminaarien suunnittelussa (ohjelmarunko ja rakenne, sisältöaiheet, alustajapoolien luominen, seminaaripaikkakuntien valitseminen yms.) sujui erittäin hyvin. Yhteydet olivat suoria ja keskustelut mutkattomia sekä luonteeltaan hyvin rakentavia ja asiallisia. Palautekeskustelut ensimmäisten seminaarien jälkeen ja arvioinnit tehtiin hyvässä hengessä. Paikallisesti yhteistyö ei ole toiminut kovinkaan hyvin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkillisesti toteutetut Porin tilaisuudet oli hoidettu mainiosti ja yhteistoiminnallisesti huomioiden kaikki osalliset erinomaisesti. Eri järjestöjen paikallisyhdistysten välinen yhteistyö on ollut takkuista miltei suurimassa osassa seminaaripaikkakuntia. Syitä on ollut monenlaisia, eikä yksittäisiä aiheuttajia ole aina mahdollista nimetä. Eräänä ongelmana pidettiin sitä, että oli liian valmis ohjelmarunko, jolloin siinä ei ole koettu olevan tarvetta tai varaa paikallisiin sovelluksiin. Toisaalta osa käytti hyvin mahdollisuutta sovittaa paikallisia teemoja mukaan, ja kaikkiin haluttuihin sovelluksiin suhtauduttiin myötämielisesti. Toisaalta eräillä alueilla on koettu, että kiinteistöyhdistys ei ole riittävästi informoinut paikallisia yhteistyötahoja etukäteen. Kiinteistöyhdistykset ovat hoitaneet paikalliset puhujat ja pistäneet ohjelmat jakoon, eikä tilaisuuksien markkinoinnista ole yhteiskokouksia pidetty kovinkaan monella paikkakunnalla. Tämä kritiikki on eräin osin aiheellista, mutta perusteetontakin kritiikkiä on esitetty. Haluttomuutta yhteistyöhön paikallisesti on esiintynyt myös yhteistyöorganisaatioiden ihmisten keskuudessa eräillä alueilla. Eli ei ole paikallisesti haluttu tehdä mitään tilaisuuksien yhdessä järjestämiseksi ja markkinoimiseksi, vaan kuitattu asia sillä, kun "meillä ei resursseja panostaa tähän". Osa yhteistyökumppaneista on järjestänyt omia sisäilmatilaisuuksia samoihin aikoihin samalla paikkakunnalla. Toimivakaan yhteistyö organisaatioiden kesken ja panostaminen markkinointiin ei aina ole tuonut toivottua tulosta. Esimerkiksi Kuopiossa tehtiin paljon työtä Kiinteistöyhdistyksen ja esim. Hengitysyhdistyksen toimesta, mutta se ei näkynyt osallistujamäärissä. Ilmeisimmin kyse on ollut siellä siitä, että Pohjois-Savossa on ollut niin paljon jo muuta sisäilma-aiheista toimintaa ja tapahtumia, että ihmiset olivat tietoa saaneet jo kyllikseen sisäilmasta. Tiedonkulku on ollut ongelma paikallisesti ja etenkin haluttomuus levittää tietoa tilaisuudesta omille jäsenilleen itse tiedon saatuaan. Paikallinen yhteistoiminta on ollut kaikkiaan pulmallisimmaksi osoittautunut elementti muutoin hyvin onnistuneissa seminaarijärjestelyissä. Tämän paikallisen yhteistoiminnan vireyttäminen olisi ollut yksi hankkeen pitkälle kantavimmista saavutuksista, jos se olisi onnistunut.

Tiedotustilaisuudet ja julkisuus Tiedottaminen paikallisseminaareissa on hoidettu Kiinteistöliiton ja kiinteistö-yhdistysten toimesta. Julkisuutta sisäilmaan liittyville asioille on syksyn 2002 aikana saatu todella hyvin. Erityistä huomioita kiinnitettiin maakuntaradioiden ja kaupallisten paikallisradioiden tavoittamiseen. Maakuntien ykköslehdet sekä maakuntakeskusten kaupunkilehdet olivat myös tiedottamisen keskiössä. Tiedotuskonseptimme on ollut


56

erittäin hyvin toimiva ja tuloksellinen, mikä on näkynyt erittäin isoina juttuina lehdissä ja lukuisissa radio-osumissa. Seminaarisarjan puolivälissä alkoivat olla syötyinä ne eväät millä alkuosa seminaarisarjaa hoidettiin eli seminaarien tiedotteet olivat levinneet erittäin laajalti, mm. STT:n juttu oli kahteen otteen jakelussa koko Suomessa eli Turusta ja Kotkasta, Yleisradion paikallislähetykset ovat julkaisseet Turussa tehtyä haastattelua koko Suomessa. Lokakuun lopulla laadittiin uusia juttuaiheita ja uutta sisältöä tiedotteisiin seminaarisarjan loppuihin tiedotustilaisuuksiin. Tämä täydennys ja juttujen uusintaminen toimi hyvin. Päätöstilaisuuteen Vaasaan laati kampanjavuoden käyttämä viestintätoimisto aivan uudet lopputiedotteet. Liitteessä on lyhyt kooste mediajulkisuudesta liittyen paikallisseminaarien viestintään.

Palautekyselyjen tulokset Porin 18.9. seminaareista Seminaarisarjan kolmas paikkakunta oli Pori 18. syyskuuta. Aiemmissa Turun ja Vantaan seminaareissa oli tullut hajakommentteja osallistujilta seminaarisisällöstä ja järjestelyistä. Kommentit olivat osin ristiriitaisia ja muutoinkaan mahdolliset muutokset toimintamalliin ja asiasisältöön vain muutamien kommenttien perustella eivät tuntuneet mielekkäiltä. Tästä syytä eli tarkistaaksemme osallistujien odotusten ja seminaarin suhteen teimme kyselyn Porin tilaisuuksissa osallistujille. Ammattilaistilaisuuden vastaukset osoittavat tilaisuuden olleen hyödyllinen osallistujien mielestä heidän työnsä kannalta, koska 84,6 % arvioi niin. 70 % mielestä tilaisuus vastasi kohtuullisen hyvin osallistujien odotuksia.Vain yksi vastasi ettei vastannut odotuksia. Asukasillassa odotukset täyttyivät yli 82 prosentilla osallistujista, joten tilaisuus on ollut ilmeisen onnistunut. Palautteen perusteella todettiin, että tarvetta sisällön tai muun osalta ei muutoksiin juuri ole. Palautekooste on koottuna liitteessä. Kyselyn perusteella todettiin, että vastauksista henki sellainen tyytyväisyys, että korjauksiin ei suuremmin ole aihetta. Ohjelman sisällön ja järjestelyiden toteutuksen todettiin olevan kunnossa ja hanketta päätettiin jatkaa samoilla nuoteilla.

Talous ja kustannukset Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanja rahoitti paikallisseminaarien toteuttamisen osahanketta 40.000 eurolla (+ alv 22 %) vuonna 2002. Lisäksi sovittiin loppuraporttia vastaan suoritettavaksi 2.000 euroa (+alv 22 %).

Tilavuokrat 10 350 € Ilmoituskulut 10 510 € Kahvi- ja lounastarjoilut 4 220 € Matkakustannukset 5 300 € Viestintäkustannukset ja työpanos 7 300 € Työpanos kiinteistöyhdistyksissä 10 200 € Työpanos Kiinteistöliitossa 11 900 € Muut kulut (kopiot yms. pikkuerät) 2 000 € Kustannukset yhteensä 61 780 €

Kulut on laskettu tositteiden perusteella. Työpanoksiin on laskettu mukaan Kiinteistöliitossa Timo Tossavaisen, Tiina Miettinen-Luckin, Markku Rantaman ja liiton lakimiesten tilaisuuksiin, niiden valmisteluun, markkinointiin ja tiedottamiseen käyttämä työaika. Kiinteistöyhdistysten työpanoksiin on laskettu mukaan 3 työpäivän


57

käyttäminen kunkin paikkakunnan osalta (todellisuudessa työaikaa on käytetty kunkin tilaisuuden osalta merkittävästi enemmän). Seminaareissa luennoineen Jorma Säterin työpanos on katettu kampanjan yhteisestä osasta. Marja Tuomaisen seminaareihin käyttämä työaika on osittain katettu kampanjan yhteisestä osasta ja osittain Hengitysliiton toimesta. Hengitysliiton korjausneuvojien työpanoksen seminaareihin kattoi Hengitysliitto kokonaan.

Yhteenveto Paikallisseminaarit osallistuivat hyvin siinä mielessä, että annetut tavoitteet sisällön, osallistujamäärän ja viestinnän osalta ylitettiin selkeästi. Kokonaisuutena ottaen paikallisseminaarikiertuetta voidaan pitää onnistuneena osana Sisäilmavuotta. Paikallisseminaarien avulla viestiä vietiin näyttävästi maakuntiin ja varmistettiin sisäilma-asioiden uutisointi kattavasti koko Suomessa. Paikallista yhteistoimintaa saatiin myös liikkeelle eräillä paikkakunnilla, vaikkakaan ei aivan toivotussa laajuudessa. Seminaarikiertue tuki pieneltä osaltaan myös infopisteiden perustamista ja niiden avaamisen uutisointia. Jälkikäteen arvioituna olisi voinut olla perusteltua selkeämmin nimetä projektityöntekijä syksyn ajaksi hoitamaan pelkästään tätä hanketta, koska alueellinen yhteistoiminta ja sen hoituminen eri järjestöjen kesken olisi kaivannut selkeästi voimakkaampaa ohjausta ja valvontaa. Tällä olisi ollut pitkäkestoisempaakin vaikutusta sisäilma- ja asumisterveysasioissa, kun eri alojen järjestöihmiset olisivat paremmin saaneet paikallisen yhteistoiminnan liikkeelle. Taloudelliset resurssit Kiinteistöliitossa eivät tätä mahdollistaneet tällä kertaa. Lopuksi tahdon kiittää kaikkia osallisia yhteistyöstä paikallisseminaarikiertueen järjestämisessä. Työtä on riittänyt kaikille ja kiitoksia varmaankaan ei ihan kaikille - ainakaan tähän mennessä. Siis kiitos teille, jotka mahdollistitte paikallisseminaarit alustajina, markkinointitukena ja taloudellisten panosten muodossa. Ilman yhteistyötä eivät seminaarit olisi nousseet pystyyn ja toteutuneet.

Liitteet • saatavissa Sisäilmayhdistyksestä, p. (09) 4355 560. Liite 1: Seminaarien ohjelmarunko Liite 2: Tiedotustilaisuuksien yhteenveto Liite 3: Porin palautekysely Liite 4: Yhteenveto ”Seminaarien satoa”


58

Liite 4: Kuntien sisäilmaryhmät –osahankkeen loppuraportti Risto Ekonen, projektisihteeri

Nykytilanteen kartoitus Asian selvittämiseksi laadittiin kyselykaavakkeet erikseen koskien kuntia, joissa on toimiva sisäilmaryhmä sekä kunnille, joissa sisäilmaryhmää ei ole. Kysely lähetettiin kattavasti kaikille Suomessa toimiville terveydensuojeluviranomaisille. Vastaus saatiin 266 kunnasta (59,4 %) ja toimivia sisäilmaryhmiä löytyi 75. Syyskuussa toteutetun seurantakyselyn jälkeen vastaukset on saatu yhteensä 304 kunnasta (68 %) ja sisäilmaryhmiä on tiedossa 83.

Kartoituksen satoa Toimivat ryhmät Sisäilmaryhmien varhaisin aloittamisajankohta on vuosi 1995. Varsinainen päätös ryhmän perustamisesta on yleensä tehty kunnan/kaupunginhallituksessa. Ryhmän koko vaihtelee 3 ja 14 henkilön välillä. Tiedot toukokuun 2002 perusselvityksestä. Sisäilmaryhmien koostumus, vastanneita kuntia 266 (59,4 %), ryhmiä 75 Ryhmien ammattialajakauma on seuraavanlainen: • Rakennus/tekninen toimi, 31 % (124) • Terveysvalvonta 22 % (87) • Terveydenhoito 21 % (86) • Työsuojelu 11 % (46) • Muut 15 % (61) Ryhmän perustaminen Päätös ryhmän perustamisesta on tehty kunnan/kaupunginhallituksessa 27, tekninen/terveysvalvonta sektorilla 21, muualla 7, ei päätöstä 11 ja ei tietoa 8 tapauksessa. Saadut kokemukset Sisäilmaryhmien toiminnasta on lähes poikkeuksetta erittäin hyviä tai hyviä kokemuksia, joista päällimmäisenä monialaisen yhteistyön tuomat edut: kokonaisuuden hallinta, asiat etenevät hyvin ja tulevat kerralla kuntoon. Esimerkkejä Kuopiossa sisäilmaryhmän jäsenet tekivät 3-4 vuotta päätoimisesti kaupungin kiinteistöjen tarkastuksia. Tarkastuksista dokumentoitiin tehdyt selvitykset, mittaukset, tutkimukset, arvioitiin korjaustarpeen kiireellisyys ja laajuus sekä tehtiin kiinteistökohtainen korjaussuunnitelma. Sisäilmaryhmä tekee kiinteistöjen tarkastuksia nykyään epäsäännöllisin väliajoin tarpeen niin vaatiessa.


59

Raisiossa sisäilmaryhmä selvitti kunnan kiinteistöjen home- ja kosteusvauriot ja teki kunnostusehdotuksen. Vuosien 1997-2003 aikana sisäilmaryhmän ehdotuksen mukaisiin kunnostuksiin tulee käytetyksi yhteensä 2,25 miljoonaa euroa. Määräraha on kohdistettu nimenomaan home- ja kosteusvaurioiden korjauksiin, tämän lisäksi on normaalit kiinteistöjen kunnostuksiin ja saneerauksiin varatut määrärahat. Ei sisäilmaryhmää Pienissä kunnissa yhteistyö toimii myös ilman varsinaista ryhmää. Kuntiin kaivattiin resursseja toiminnan mahdollistamiseksi. Ryhmää suunnittelevat noin 50 kuntaa lähes poikkeuksetta myös toivoivat tukea sisäilmaryhmän perustamiseen. Kunnissa, joissa ei ole ryhmää koetaan, ettei sisäilmaryhmätoimintaan ole aikaa, kun taas toimivilta sisäilmaryhmiltä saadun palautteen perusteella toiminnan ansiosta aikaa nimenomaan säästyy.

Koulutuksen tarve Palautteen perusteella sisäilmaryhmien perustamisen tukemiseksi tarkoitettua koulutusta halutaan eniten Kouvolan, Lappeenrannan, Seinäjoen, Kokkolan ja Raahen seuduilla. Koulutuksen suunnittelu Koulutus järjestetään iltapäiväkoulutuksena, klo 12.00-16.00. Sisältö on seuraavanlainen:

• Tilaisuuden avaus • Sisäilmavuosi 2002 , yleiskatsaus hankkeesta • Kuntien sisäilmaryhmät-hanke: kyselyn satoa ja malleja ryhmän

muodostamiseen • Toimivan sisäilmaryhmän puheenvuoro: käytännön työskentely, hyvää – huonoa • Kahvitauko • Kosteusmittaukset, alan yrittäjän puheenvuoro • Keskustelua päivän aiheista

Koulutus toteutettiin 3.9. Kokkolassa, 4.9. Raahessa, 5.9. Seinäjoella, 15.10. Kuopiossa, 16.10. Lappeenrannassa, 17.10. Kouvolassa ja 19.11. Raisiossa.

Internetainestot Internet-sivut ovat osoitteessa http://www.ytlehti.vtoy.fi kohdassa Kuntien sisäilmaryhmät. Sivuilta löytyy mm: • Asunnon terveyshaitan selvittäminen; vapaasti muokattavissa oleva malli siitä, miten meidän kunnassa asunnon terveyshaitta selvitetään. Mallia on helppo muuttaa oman kunnan käytäntöjä, yhteystietoja ja maksutaksoja vastaavaksi. • Sisäilmaryhmämalli; kerrotaan lyhyesti sisäilmaryhmien malli ja niistä saadut kokemukset. • Sisäilmaryhmän toimintamalli; avautuu Sisäilmaryhmämalli-sivulta. Vapaasti muokattavissa oman kunnan sisäilmaryhmän toimintaa vastaavaksi. • Linkit toimiviin ryhmiin; tiedossa olevat sisäilmaryhmät ja yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet. • Kuntien sisäilmaryhmät-raportti


60

Muuta Kuntien Sisäilmaryhmät oli yhdessä Sisäilmavuosi 2002-kampanjan kanssa näytteilleasettajana Kuntamarkkinoilla 12.-13.9.2002. Näytteilleasettajana meillä oli käytössä paikan päällä infoseinäke, ½ sivun ilmoitus Kuntalehdessä 29.8.2002 sekä kutsukortteja 300 kpl. Kuntamarkkinat on jokavuotinen kunta-alan suurtapahtuma Kuntatalossa Helsingissä, johon osallistuu kuntien johtajia ja poliittisia päätöksentekijöitä ympäri Suomea. Osastolla oli jaossa ilmaisjakeluesitteitä sekä myynnissä alan julkaisuja. Allekirjoittaneen lisäksi esittelijänä oli markkinointisihteeri Aila Laine-Sarkkinen SIY:stä. Osastollamme oli runsaasti kävijöitä, varsinkin ensimmäisenä päivänä oli mahdoton vilske. Kontakteja kuntien työntekijöihin ja luottamushenkilöihin tuli runsaasti. Kuntien kiinteistöissä tuntui olevan runsaasti sisäilmaongelmia ympäri Suomea. Ajankohtaisesta aiheesta johtuen keskustelu oli vilkasta ja tapahtuma mielestäni tuki hyvin toimintaamme. Kuntamarkkinoilla oli kuntaliiton tietojen mukaan 7 600 kävijää vuonna 2002. Syyskuussa postitettuun seurantakyselyyn vastauksia on saatu 113 kunnasta, joissa sisäilmaryhmän perustaminen on vireillä 18 kunnassa. Tehdyn seurantakyselyn jälkeen tiedot on saatu yhteensä 304:sta kunnasta ja toimivia sisäilmaryhmiä on tiedossa 83. Lokakuun lopussa lähetettiin sellaisiin kuntiin (n. 350), joissa ei ole tiedossa toimivaa sisäilmaryhmää kaupungin/kunnanhallitukselle osoitettu "Kuntien sisäilmaryhmät - avain tehokkaaseen ongelmien hoitoon" -kirje. Kirjeessä markkinoidaan sisäilmaryhmää yhtenä toimivana vaihtoehtona kunnan sisäilmaongelmia käsiteltäessä. Aiemmat kyselykirjeet kuntiin on lähetetty ympäristöterveydenhuollosta vastaaville viranhaltijoille eli lähinnä terveystarkastajille.

Yhteenveto Toimivat sisäilmaryhmät ovat keskittyneet sisäilmaongelmien selvittelyssä lähes pelkästään kuntien omistamiin julkisiin tiloihin, kuten koulut, päiväkodit, kirjastot, vanhainkodit ja virastot. Hankkeen aikana saadun palautteen, keskustelujen, erilaisten kontaktien ja muun tiedon pohjalta voi todeta niin toimivia sisäilmaryhmiä kuin sisäilmaongelmiakin olevan joka puolella Suomea. Tiivistäen voi todeta seuraavaa: • tiedossa on 83 toimivaa sisäilmaryhmää • 18 kunnassa sisäilmaryhmän perustaminen on oikeasti vireillä, lisäksi kymmenissä

kunnissa asiasta keskustellaan vakavasti • Suomessa on 88 alle 2 000 asukkaan kuntaa, joissa kunnan omistamien kiinteistöjen

lukumäärä voi vaikuttaa siihen, ettei erillisen ryhmän perustamista sisäilmaongelmia varten koeta mielekkäänä

• noin 60 kuntaa ilmoittaa hoitavansa sisäilmaongelmat muulla tavoin, eivätkä koe sisäilmaryhmän perustamista tarpeellisena

• 144 kunnan tiedot puuttuvat • "näppituntumalla" voi arvioida sisäilmaryhmien määrän tuplaantuvan lähivuosina • kun sisäilmaryhmä on saatu perustettua, se koetaan säännönmukaisesti toimivaksi

ja aikaa säästäväksi eikä siitä olla valmiita luopumaan


61

• sisäilmaryhmän perustamisen suurimpana esteenä on monialaisen ammattiryhmän kaikkien sektoreiden yhtäaikainen motivoituminen asiaan ja/tai kunnan päättäjien nihkeä suhtautuminen

• kutsu informaatiotilaisuuksiin lähetettiin yhteensä 141 kuntaan, joista 98 kunnan edustajat osallistuivat tilaisuuteen

• valtakunnallinen julkisyhteisöjen omistamien kiinteistöjen sisäilma-asioihin perehtynyt koordinaattori saattaisi olla kansantaloudellisestikin järkevä ratkaisu


62

Liite 5: Allergia- ja Astmaliiton sisäilmatoiminta 1.1.-31.12. 2002 Risto Ruotsalainen ja Taiju Lehtinen

Sisäilma järjestön pääteemana Sisäilma oli järjestön – niin liiton kuin 32 alueellisen yhdistyksenkin – pääteemana vuonna 2002. Tämä näkyi kaikessa toiminnassa: yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, viestinnässä, neuvonnassa, kuntoutuksessa ja koulutuksessa sekä yhdistysten toiminnassa.

Henkilöpanostus Allergia- ja Astmaliitto käytti henkilöresurssejaan sisäilmatoimintaan yhteensä noin kolme henkilötyövuotta. Liiton Sisäilma-asemalle perustettiin Sisäilmavuoden aikana Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin uusi, kolmas sisäilma-asiantuntijan toimi. Liiton työntekijät osallistuivat Sisäilmavuosikampanjan johto-, projekti- ja viestintäryhmiin.

Viestintä Oppaat Sisäilmaopas uusittiin ja siitä otettiin 50 000 kappaleen painos. Oppaat jaettiin puolessa vuodessa lähes loppuun, ja tammikuussa 2003 siitä otettiin 50 000 kappaleen uusintapainos. Allergiasaneeraus ja siivous –oppaasta otettiin kaksi lisäpainosta, 10 000 kpl ja 50 000 kpl. Homevaurioiden korjaus –video tuotettiin yhteistyössä muiden järjestöjen, ministeriöiden ja yritysten kanssa. Allergiaa ja astmaa sairastavia varten valmisteltiin opasta pientalon suunnittelusta ja rakentamisesta yhteistyössä Hengitysliitto Helin kanssa. Allergia & Astma –lehti Allergia & Astma –lehdessä, jonka jäsen- ja lääkäripainoksen yhteislevikki on 45 000 kpl, julkaistiin sisäilma-aiheisia artikkeleita yhteensä 27 kpl (nro 1: 3kpl, 2: 5kpl, 3: 4kpl, 4: 5kpl, 5: 7kpl, 6: 3kpl). Näistä 10 artikkelissa käytettiin Sisäilmavuoden tunnuslogoa. Muut tiedotusvälineet Muihin sanoma- ja aikakauslehtiin kirjoitettiin 8 sisäilma-aiheista artikkelia ja annettiin 24 haastattelua. Radio- ja tv-haastatteluja annettiin 6 kpl. Lisäksi useissa valtakunnallisissa tiedotuskampanjoissa ja ammattihenkilöstön koulutukseen liittyvissä tiedotteissa oli sisäilma-asiat mukana.


63

Valtakunnalliset tiedotuskampanjat Ajankohtaisista allergia- ja sisäilma-aiheista toteutettiin valtakunnallisia tiedotuskampanjoita. Tästä on esimerkkinä Sisäilma ja terveys –symposiumin sisällöstä tehty tiedotus. Messut ja muut tiedonjakokanavat Sisäilmainfopiste perustettiin Allergiataloon sekä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa Helsingin Rakennuskeskukseen. Sisäilmaoppaita ja -neuvontaa jaettiin myös Sisäilmastoseminaarissa, FinnBuild-messuilla, Kotkan asuntomessuilla sekä Allergiamaailmassa Terveysmessuilla.

Neuvonta Puhelinneuvonta Sisäilmaneuvonta numerossa 0600 14429 palveli alkuvuodesta perjantaisin ja syyskuun alusta maanantaisin ja torstaisin klo 9-13. Vuoden aikana vastattiin neuvonta-aikoina 454 puheluun ja muina aikoina 597 kysyjälle eli yhteensä 1 051 neuvontapuheluun. Lisäksi Allergianeuvonta numerossa 0600 14419 palveli maanantaista perjantaihin, ja näistä puheluista 22 % eli 438 puhelua käsitteli pääaiheeltaan sisäilmaa. Internet ja muu neuvonta Liiton internet-sivuilla www.allergia.com oli vastaukset yleisimpiin sisäilmakysymyksiin. Lisäksi internet-palvelun etusivulla oli linkki Sisailmavuosi2002.net-sivuille. Sähköpostilla vastattiin 20 kysymykseen. Henkilökohtaista sisäilmaneuvontaa oli mahdollista saada myös paikan päällä Allergiatalossa. Sisäilmaselvityksiä parannustoimenpide-ehdotuksineen tehtiin 13 kohteessa.

Kuntoutus Sisäilmateemaa käsiteltiin kaikilla kuntoutuskursseilla luentoina, opetuskeskusteluissa ja hoidon ohjauksessa. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestettiin 16 kpl. Kursseille osallistui 179 kuntoutujaa ja 372 omaista eli yhteensä 551 henkilöä. Avokuntoutuksena järjestettiin astmatietopäiviä nuorille ja eläkeläisille Allergiatalossa. Näihin osallistui 47 henkilöä.

Koulutus Ammattihenkilöstön koulutus Sisäilma oli yhtenä aiheena ammattihenkilöstön koulutustilaisuuksissa. 11 koulutustilaisuuteen osallistui yhteensä 450 henkilöä. Terveydenhuoltoalan henkilökunnan lisäksi koulutustilaisuuksia järjestettiin hammashoitohenkilökunnalle sekä hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnalle. Erityisesti sisäilmaan keskittyneitä koulutustilaisuuksia olivat kiinteistönhoitoalan henkilöstölle suunnatut Lattioiden ja kellariseinien kosteusongelmat sekä Märkätilojen korjaus ja putkistojen linjasaneeraus


64

asunto-osakeyhtiöissä, jotka järjestettiin yhteistyössä Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen kanssa. Sisäilma ja terveys –symposiumi Liiton sisäilmateemavuoden päätapahtumana järjestettiin Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin kanssa terveydenhuoltoalan henkilökunnalle suunnattu Sisäilma ja terveys –symposiumi Allergiatalossa. Symposiumiin osallistui yhteensä 152 lääkäriä ja hoitajaa. Muu koulutus Allergia- ja Astmayhdistysten tilaisuuksissa käytiin pitämässä 11 sisäilmaluentoa. Sisäilmaluentoja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa pidettiin 19 kertaa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimustoiminta Allergiataloon liittyvää tutkimusta ”Rakenteiden kosteuden ja emissioiden hallinta” jatkettiin yhteistyössä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Tutkimushanke oli Tekesin rahoittamaa. Projektitoiminta Päivähoidon allergia- ja astmaohjelmaa valmisteltiin yhdessä Hengitysliitto Helin ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Ohjelmaan kuuluvista toimintamallista, ohjeista ja koulutuksista toteutettiin pilottihanke Vantaalla. Kahteen koulutustilaisuuteen osallistui yhteensä 44 päivähoidon asiantuntijaa. Päivähoidon allergia- ja astmaohjeistossa sisäilma-asioilla on keskeinen merkitys. Kehittämistoiminta Sisäilmastoluokituksen kehittämistyötä tehtiin Rakennustietosäätiön Sisäilmastoluokitus-päätoimikunnassa. Asiantuntijaroolissa oltiin kehittämässä opetusministeriön laatimia Terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laatuvaatimuksia. Lausuntoja annettiin erilaisista lainmuutoshankkeista ja viranomaisohjeista, kuten sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeesta. Lisäksi yritysten kanssa kehitettiin allergisille sopivia tuotteita ja palveluita.

Alueyhdistysten toiminta Tiedotus 32 Allergia- ja Astmayhdistystä teki sisäilmatiedotusta alueellisesti. Yhdistysten tiedotustoimintaa tuettiin jakamalla tietoa ajankohtaisista sisäilma-asioista Yhdistystiedotteella ja lehdistötiedotteilla. Neuvonta


65

Allergia- ja Astmayhdistykset antoivat allergia- ja sisäilmaneuvontaa omilla alueillaan. Yhdistysten neuvontaa varten tehtiin Sisäilmakansio, joka toimitettiin yhdistysten toiminnanjohtajille ja neuvojille. Allergianeuvojat toimivat yhdistyksissä sisäilma-yhteyshenkilöinä. Yhdistykset jakoivat neuvontaa ja tietoa myös rakennus- ja muiden alojen messuilla 5 paikkakunnalla. Lisäksi yhdistykset olivat aktiivisesti mukana perustamassa Sisäilmainfopisteitä. Koulutus ja yleisötilaisuudet Allergia- ja Astmayhdistykset osallistuivat 15 paikkakunnalla järjestettyjen Sisäilmavuosi 2002 –paikallisseminaarien ammattilaisiltapäivien ja asukasiltojen järjestelyihin markkinoimalla tilaisuuksia ja toimittamalla materiaalia paikan päälle sekä osallistumalla itse tilaisuuksiin. 22 yhdistystä järjesti muita sisäilma-aiheisia yleisötilaisuuksia yhteensä 51 kpl eri puolella Suomea.

Arvio toiminnan toteutumisesta Allergia- ja Astmaliiton sekä Allergia- ja Astmayhdistysten sisäilmaan liittyvä toiminta toteutui järjestön ja Sisäilmavuosi 2002 –kampanjan toimintasuunnitelmien mukaisesti.


66

Liite 6: Asumisterveysliiton sisäilmatoiminta 1.1.2002-31.3.2003 Hannele Rämö, johtava asumisterveysneuvoja, rkm

Esipuhe Sosiaali- ja terveysministeriö ja Ympäristöministeriö toimivat Sisäilmavuosi2002 koulutus- ja viestintäkampanjan toimijoina sekä rahoittajina. Hankkeen päätoimijoina toimivat Allergia- ja Astmaliitto, Asumisterveysliitto AsTe , Hengitysliitto Heli ja Sisäilmayhdistys. Sisäilma-asiat olivat hankkeessa toimivien tahojen ja järjestöjen toiminnan keskeisiä teemoja. Yhteistoiminnan tavoitteena oli mm. lisätä sisäilman ja asumisterveyden merkitystä ihmisille. Hankkeessa oli myös useita osahankkeita, joiden tavoitteet saavutettiin likimain suunnitellusti. Asumisterveysliiton toiminta koostuu merkittävästi asukkaiden neuvonta- ja opastustyöstä, tästä syystä Sisäilmavuosi 2002 kampanja istui myös luontevasti järjestön toimintaan. Sisäilmavuosi 2002 on näkynyt järjestön toiminnassa kaikilla osa-alueilla, asukkaille suunnatussa neuvonta- ja opastustyössä, teemalomilla, pidetyissä esitelmissä ja mediaan suunnatussa tiedottamisessa. Yhteistoiminta rahoittajien ja järjestöjen välillä on ollut kehittävää ja antoisaa. Kampanjan kautta sekä sen avulla saavutettuja tuloksia on hyvä hyödyntää ja kehittää jatkossakin. Kentän suosion saavuttivat mm. Sisäilmainfopisteet, kuntien sisäilmaryhmien toiminta ja sisäilmainfo verkkopalvelutoiminta. Viestintätoimenpiteet onnistuivat eri medioissa erittäin hyvin. Yhteistoiminnan lisäksi Asumisterveysliiton edustajat Eeva Strömmer ja Hannele Rämö ovat osallistuneet Sisäilmavuosi 2002 koulutus- ja viestintäkampanjan johto-, projekti- ja viestintäryhmien toimintaan. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille.

Neuvonta Yhdistyksen neuvontapuhelin on ollut avoinna arkisin 9 – 15. Yhdistys on vastaanottanut Sisäilmavuoden 2002 aikana 1.1.2002 – 31.3.2003 välisenä aikana 2446 asiakaspuhelua.

• asiakaspuheluiden aihepiirit asumisterveys, sisäilma, vastuukysymykset • internet-sivuilla on vieraillut 4612 kävijää • sähköpostikysymyksiä ja annettuja vastauksia 1050 kpl

Internet- sivustoilla on annettu sisäilmaan liittyvää tietoa ja sivustosta on linkki Sisäilmavuoden 2002 omille sivuille. Internet-sivujen kautta on vastattu myös asukkaiden esittämiin kysymyksiin.


67

Viestintä Uudesta sisäilma-asioita käsittelevästä esitteestä Terve- ja puhdas koti, asumisterveys ja sisäilmasto otettiin 20 000 kpl:n painos sekä lisäpainos 30 000 kpl. Jakelukanavina ovat olleet mm. messut, sisäilmainfopisteet ja asiakaskohtainen suorajakelu. Sisäilma-asiaa on pidetty esillä kaikissa Asumisterveysliiton edustajien julkisissa esiintymissä, seminaareissa ja muissa yleisötilaisuuksissa sekä mediassa. Radio, televisio ja lehdistö

Asumisterveysliiton edustaja on esiintynyt radio- ja televisio-ohjelmissa sisäilman merkeissä useita kertoja syyskuun loppuun mennessä:

• Tampereen radio 9.3.2002 Luuriohjelma • Kymenradio 8. – 9.8.2002 Uutiset • Kymenradio 9.8.2002, Asuntomessuaamu • Kymenradio 10.8.2002, Asuntomessuaamu • Kesäradio 10.8.2002, henkilöhaastattelu Hannele Rämö • Radio Keskisuomi Suora haastattelu 8/2002 Sisäilmasta • TV2 Pallo hallussa 3/2002 • TV 2 Teemakanava Sisäilmaongelma 26.3.2002 • Eeva-lehti 3/2003 6 sivun artikkeli, julkaistu helmikuun lopussa • Ruotsinkielinen Radio Vega

Asumisterveysliitto on esiintynyt lehdistössä sisäilmavuoteen liittyvien teemojen yhteydessä seuraavasti:

• Elämä voittaa 3/02; Sisäilma vaikuttaa terveyteen • Helsingin Sanomat: • 4.8.2002 Mikä tappoi talon • 9.8.2002 Eva Biaudet ehdottaa rahastoa avuksi homeesta kärsiville • Itä-Häme 7.6.2002; Hyvä sisäilma ei maistu eikä haise • Kaakkoisseutu 27.3.2002; Homeongelmat ovat seurausta piittaamattomuudesta • Meidän Talo 7/02; Tupajumit nakertavat kosteaa rakennetta • Rakentajan Posti 5/2002 19.vuosikerta; Homeongelmassa voi mennä terveys koti

ja elämänhalu • Rakennuskymppi- lehti 02/2002 • Rakennuskymppi Raksa 2002 messuextra 04/2002; Kosteusvaurio kannattaa

ehkäistä ennakolta Sisäilmauutiset 02/2002; ASTE – aktiivista toimintaa terveellisen asumisen puolesta

• Aamulehti 29.12.2002, Tuliko jumi tupaan • Asuntolehti 10.12.2002 Nro 5- 6 • Omakotiliiton lehti nro 20.12.2002, Hyvän sisäilman puolesta kannattaa toimia • Sisäilmauutiset: • 02/2002; ASTE – aktiivista toimintaa terveellisen asumisen puolesta • 04/2002; Sisäilma järjestöjen työssä • Hufvudstadsbladet 09/08.2002 Tiedotustilaisuuden anti (rahastohanke) • Etelä-Suomen Sanomat 23.2.2003 Home bad home • HS 6.3.2003 Selvitys homerahastosta • ESS 3.3.2003 Selvitys homerahastosta


68

Asuntomessujen yhteydessä Kotkassa pidettiin 8.8.2002 Sisäilmavuoden ja sen yhteydessä toimivien yhdistysten yhteinen tiedotustilaisuus, jossa esiteltiin Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Asumisterveysliiton aineistoon perustuva tutkimus Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset, Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos 2002, Anna Kajanne, Maarit Leijola, Liisa Eränen ja Jura Paavola.

Koulutus Asumisterveysliitolla on ollut omia tai messuihin liittyviä koulutustilaisuuksia, joissa on käsitelty terveellistä sisäilmaa:

• Luomuramessut, Tampere: Terve ja puhdas koti 80 osallistujaa • Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi 7.7.2002: Pohjanmaalaisia yritysten ja kuntien

edustajia 42 osallistujaa • Terveellisen sisäilman seminaari: Palvelukeskus Kamppi 3.10.2002, 47

osallistujaa • Jyränkölän Setlementti Kultakerho: Sisäilman merkitys terveydelle 16.10.2002

34 osallistujaa • Suomen Urheiluopisto Vierumäki: 13.10.2002 Viestintä ja KVL liittojen

Kuntoremontti, 35 osallistujaa ”Mihin asukas voi vaikuttaa”. • Vierumäen Urheiluopisto Terve kiinteistö 12.3.2003 Liikuntapaikkamestarit

erikoistutkinto 30 osallistujaa • Terveellisen sisäilman seminaari, Palvelukeskus Kamppi 3.10.2002, Anna

Kajanne luennoi aiheesta ” Homeongelmat ja sen psykososiaaliset vaikutukset”, 50 osallistujaa

• Omakotiliitto/järjestöseminaari, Laukaa: Pientalon terveellinen sisäilma, 26.10.2002, 35 osallistujaa

• Tiirismaan kuntayhtymän terveystarkastajapäivät: Menettelytavat asumisterveysongelmissa, 21.11.2002, 30 osallistujaa

Teemalomat Asumisterveysliiton ja Lomayhtymän Raha-automaattiyhdistyksen tuella järjestetyillä teemalomilla on keskeisenä luentojen osa-aiheena ollut terveellinen sisäilma. Vuonna 2002 järjestettiin kaksi lomaa yhdessä lomajärjestöjen kanssa. Lomilla oli yhteensä 86 osallistujaa, joukossa useita lapsiperheitä. Jokaisen loman jälkeen järjestetyillä seurantalomilla olleilta perheiltä kootaan tietoja mm. asunnon sisäilmaongelmien ja vaurioiden korjaustöiden onnistumisen vaikutuksista fyysiseen terveydentilaan. Oman asian hoidon edistymistä seurataan. Selvitetään myös tiedon ja tuen saannin merkitystä asian edistymiseen ja psyykkiseen jaksamiseen. Näistä palautteista kootaan myös tietoa asumisterveysongelmien kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle sekä kartoitetaan lomilla saadun tiedon vaikuttavuutta.

Sisäilmainfopisteet ja paikallistoiminta Yhdistys on huolehtinut 6 sisäilmainfopisteen toiminnasta: Heinolassa (3), Hollolassa (2) ja Lahdessa (1).


69

Heinolan kaupungissa toimii sisäilma-asioissa sisäilma-asiantuntijaryhmä, jossa kaupungin eri organisaatiot ottavat huomioon sisäilma-asiat keskitetysti. Edistyksellistä on ollut, että Heinolan kaupungin rakennusjärjestyksessä otettiin huomioon myös terveellisyysnäkökohdat.

Messut Asumisterveysliitto on messuesiintymistensä yhteydessä painottanut sisäilma-aihetta:

• Raksa-messut 5. - 7.4.2002 • Kotkan Asuntomessut 12.7. – 11.8.2002 • Luomuramessut 31.8. – 1.9.2002 • FinnBuild-messut 6.-10.3.2002

Selvitys yhteistyöstä 2004 Heinolan Asuntomessut

Aste ry:n edustaja tapasi Heinolan Asuntomessupäällikkö Tuomo Vesikon 10.10.2002. Tapaamisessa keskusteltiin ja suunniteltiin vuoden 2004 Asuntomessuteemoista ja sisäilma-asian integroimisesta messuteemoihin. Messualueelle rakennetaan n. 22-25 pienkiinteistöä. Messuille on Heinolan kaupungin toimesta palkattu aluevalvoja ja tiedottaja. Terveellisen sisäilman saavuttamiseksi aluevalvoja tulee kiinnittämään rakennustyön ohjauksessa rakentajien huomiota myös hyvään rakennustapaan. Rakennusten terveellisyys ja turvallisuus on erikseen huomioitu myös kaupungin rakennusjärjestyksessä. Aluevalvoja on jo ilmoittanut halukkuutensa osallistua sellaiseen Sisäilmavuosi-työryhmän kanssa sovittuun toimintaan, jossa hän voisi toimia ohjausryhmässä.


70

Liite 7: Hengitysliiton sisäilmatoiminta 1.1.-31.12. 2002 Marja Tuomainen

Tiivistelmä

Hengitysliitto Helin hengitysilmaa koskeva neuvonta- ja tiedotustyö painotettiin vuonna 2002 sisäilmaan. Hengitysliitto oli paikallisyhdistyksineen keskeisesti mukana valtakunnallisen Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanjan toteuttamisessa. Liiton edustajat olivat mukana kampanjan johto-, projekti-, viestintä- ja koulutus-ryhmissä. Lisäksi Hengitysliitolla oli koordinointivastuu Sisäilmavuosikampanjan sisäilmainfopisteet ja paikallisverkostot -osahankkeesta. Hengitysyhdistykset osallistuivat aktiivisesti Sisäilmavuoden paikallisseminaarien järjestämiseen 15 paikkakunnalla ja olivat perustamassa sisäilmainfopisteitä yli 100 paikkaan (yhteensä infopisteitä perustettiin yli 150 kpl). Lisäksi yhdistykset järjestivät mm. kymmeniä Asu oikein -teemailtoja toiminta-alueillaan. Sisäilmavuoden innoittamana päätettiin tehdä Ilmanpäivästä (26.8.) jatkossa vakituinen hengitysyhdistyksien tapahtumapäivä. Vuonna 2002 Ilmanpäivää vietettiin paitsi Hoikalla myös Helsingin Esplanadilla ja Joensuun torilla. Maksuton hengityspuhelin neuvoi puhelimitse ja internetin välityksellä noin 1300 ihmistä. Vuoden 2002 aikana hengityspuhelimessa järjestettiin 9 teemailtapäivää erilaisilla sisäilma-aiheilla. Teemailtapäivinä puheluiden määrä ilma-asiantuntijoille kaksinkertaistui normaaliin iltapäivään verrattuna. Tämän lisäksi hengitysilmaryhmän asiantuntijat palvelivat yli 2300 ihmistä muuna aikana tapahtuneella puhelinneuvon-nalla. Erilaisissa koulutus- ja neuvontatilaisuuksissa hengitysilmaryhmän asiantuntijat pitivät 279 luentoa ja tavoittivat yli 10000 kuulijaa. Korjausneuvojat tekivät kotikäyntejä / kuntoarvioita 207 hengityssairaan kodissa. Paikallista sisäilmatoimintaa vahvistettiin kouluttamalla hengitysyhdistyksiin lisää sisäilmayhdyshenkilöitä. Tällä hetkellä koulutettuja sisäilmayhdyshenkilöitä on 62 yhdistyksellä (68 %). Yhdistysten käyttöön uudistettiin myös liiton kaksi sisäilmaopasta: Terveellisen asunnon ABC ja Terveellisen rakennuksen ilmavaihto. Näistä ensin mainittu julkaistiin myös ruotsinkielisenä. Ulkoilmaopas Mitä hengitämme julkaistiin yhteistyössä Ympäristöministeriön, YTV:n ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa sekä suomeksi että ruotsiksi. Terve kerrostalo -tuotekehityshanke eteni suunnitellusti. Myös Kotkan Asuntomessuille asiantuntijayhteistyönä tehty terve pientalo -hanke valmistui suunnitellusti. Vuoden 2002 ilmansuojelupalkinto myönnettiin Iho- ja Allergiasairaalan sisäilmapoliklinikalle tunnustuksena ainutlaatuisesta, kokonaisvaltaisesta ja esimerkillisen verkostoituneesta toiminnasta sisäilman hyväksi. Lehdistöviestinnän perusteella Hengitysliiton ja hengitysyhdistyksien tekemän sisäilma-aiheisen toiminnan näkyvyys parantui vuodesta 2001 vuoteen 2002 levikin osalta 59 % ja osumien kappalemäärillä tarkasteltuna 90 %. Parhaimpia näkyvyys-kuukausia olivat helmikuu (SIV2002 kampanjan avaus ja Helin sisäilmatutkijan väitös) ja elo-syyskuu (Ilmanpäivä, SIV2002 paikallisseminaarit, infopisteiden avaukset ja Asu oikein -tilaisuudet).


71

Miten selvityksen tiedot koottiin

Yhteenvedossa on mukana Hengitysliitto Helin viiden korjausneuvojan, ilmansuojelusihteerin ja sisäilmatutkijan tekemät sisäilmatoimintaan liittyvät toiminnot vuonna 2002. Kaprakan Sisäilmakeskuksen (3 palkattua henkilöä vuonna 2002) tekemä maksullinen palvelutoiminta ja sen tuottamat toiminnot sekä hyödyt eivät ole mukana esitettävissä luvuissa. Tiedot koottiin työntekijöiden itse ylläpitämistä tilastoista. Hengitysliiton 105:n paikallisyhdistyksen toiminnan tunnusluvut kerättiin erillisellä kyselylomakkeella, joka jaettiin yhdistyksien puheenjohtajille ja sihteereille vuoden 2003 alussa järjestelyillä alueellisilla puheenjohtaja- ja sihteeripäivillä. Kyselyn vastausprosentti oli 87 %.

Yleistä järjestön ja paikallisyhdistysten sisäilmatoiminnasta

Hengitysilman parantamiseen liittyvä työ painotettiin vuonna 2002 sisäilmaan. Hengitysliiton edustajat osallistuivat Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintä-kampanjan johto-, projekti-, viestintä- ja koulutusryhmien toimintaan. Lisäksi Hengitysliitto Heli organisoi Sisäilmavuosikampanjan sisäilmainfopisteet ja paikallisverkostot -osahanketta (tästä työstä on tehty erillinen loppuraportti) sekä osallistui koulutusaineistojen tekoon. Hengitysliiton kotisivuja täydennettiin sisäilma-asioilla ja niihin liittyvillä linkeillä. Alkuvuonna Helin internetsivujen pääsivulla oli myös kysymys: Tiesitkö, että nyt on Sisäilmavuosi?

Sisäilmaa koskeva neuvontatyö Hengityspuhelin (0800 14562) Hengityspuhelin (0800 14562) palveli tiistaisin klo 15-18 kevätkaudella 21 kertaa ja syyskaudella 16 kertaa. Puheluita oli yhteensä 1059 kpl, joista ilmanasiantuntijalle suunnattuja puheluita oli 38 % (403 kpl), keskimäärin 11 puhelua/kerta. Yhdeksän kertaa erityisenä teemana oli sisäilma-asiat. Tällöin tehtiin aihetta koskeva tiedote tiedotusvälineille. Teemapäivät olivat:

• 5.2.2002 ilman kosteus • 12.3.2002 rakentaminen • 2.4.2002 ilman suodatus • 9.4.2002 asbestiasiat • 14.5.2002 asunnon keväthuolto • 1.10.2002 radon • 29.10.2002 asbesti • 12.11.2002 mistä saa apua sisäilmaongelmiin • 10.12.2002 hajut

Teemapäivinä ilma-asiantuntijoille tuli puheluita keskimäärin 22 puhelua eli kaksi kertaa enemmän kuin tavallisina kertoina.

Muu neuvontatyö puhelimella ja sähköpostilla

Puheluita kirjattiin yhteensä 2223 kpl, keskimäärin 318 puhelua/asiantuntija. Vastauksia asiakkaiden internetkysymyksiin annettiin 178 kpl, keskimäärin 25 vastausta/asiantuntija.


72

Neuvontakäynnit asunnoissa

Korjausneuvojat tekivät kuntoarvioita hengityssairaiden kodeissa 85 kpl, keskimäärin 17 kpl/korjausneuvoja. Muita kotikäyntejä/jälkitarkastuksia, joista ei tehty kirjallista raporttia tehtiin 122 kpl, keskimäärin 24 kpl/korjausneuvoja.

Pidetyt luennot/opetuskeskustelut

Eri kohderyhmille tarkoitettuja luentoja/koulutustilaisuuksia pidettiin yhteensä 188 kpl ja niissä oli läsnä 9731 osallistujaa eli keskimäärin 52 osallistujaa/kerta. Opetuskeskusteluja kuntoutusasiakkaille, perhekurssilaisille yms. pidettiin 91 kpl ja niissä oli läsnä 1134 osallistujaa eli keskimäärin 12 osallistujaa/kerta.

Viestintäaktiviteetit

Hengitysliiton kaksi sisäilmaopasta (Terveellisen asunnon ABC ja Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto) uusittiin ja molemmista otettiin kaksi kertaa painosmäärä à 30 000 kpl eli yhteensä 120 000 kpl. Terveellisen asunnon ABC -oppaasta tehtiin myös käännös ruotsiksi ja se siitä otettiin 5000 kpl:n painos. Sisäilma-aiheisia artikkeleita julkaistiin Hyvä Hengitys -lehdessä, 6 nroa (3 lääkäri-liitettä) painosmäärä keskimäärin 55 500. Lisäksi paikallisyhdistyksille tiedotettiin ajankohtaisista sisäilma-aiheista Kuumat Uutiset -jäsentiedotteen kaikissa yhdeksässä numerossa vuonna 2002. Hengitysliiton asiantuntijat antoivat sisäilma-aiheisia haastatteluja eri medioille yhteensä 149 kertaa. Haastattelut jakautuivat eri medioiden välillä seuraavasti:

• haastattelut erilaisissa aikakausi- ja sanomalehdissä 94 kpl • radiohaastattelut 51 kpl • TV-haastattelut 4 kpl

Hengitysliiton sisäilma-asiantuntijat neuvoivat asiakkaista erilaisilla messuilla yhteensä 51 messupäivää. Helin edustajat olivat mukana seuraavissa messutapahtumissa:

• 30.-31.1.2002 Sisäilmastoseminaari, Espoon Dipoli (oma osasto) • 6.-10.3. 2002 Finn Build-messut, Helsingin messukeskus (SIV2002 yhteisosasto) • 12.7.-11.8.2002 Asuntomessut, Kotka (oma osasto ja SIV2002 yhteisosasto) • 5.10.2002 Rakenna ja remontoi, Helsingin Rakennuskeskus (SIV2002

yhteisosasto, pysyvä infopiste) • 11.-13.10.2002 Terveys- ja kauneusmessut, Helsingin messukeskus (yhteisosasto

SIY:n kanssa) • 31.8.-1.9.2003 Luomurakentajamessut, Tampere (SIV2002 yhteisosasto, infopiste)

Itse kirjoitetut artikkelit ja tieteelliset julkaisut

Hengitysliiton asiantuntijat kirjoittivat sisäilma-aiheisia artikkeleita ammattilehtiin yhteensä 27 kpl. Näiden lisäksi Hengitysliiton kehittämis- ja tutkimushankkeiden tuloksista kertovia artikkeleita tehtiin kansainvälisiin kongressijulkaisuihin kaksi (Indoor Air 2002, USA ja RoomVent, Tanska). Hengitysliiton sisäilmatutkija Marja Tuomaisen väitöskirja tarkastettiin helmikuussa.


73

Kehittämis- ja tutkimushankkeet Hengitysliitolla oli käynnissä kaksi kehittämis- ja tutkimushanketta vuonna 2002:

• Terve kerrostalo tuotekehityshanke vuosina 2001-2003 (Tuusulan Silmu) • Kotkan asuntomessutalo -hanke

Molemmat hankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti. Kotkan asuntomessujen pientalo -hanke päättyi syksyllä 2002. Kiinteistö Oy Tuusulan Silmuun liittyvä tutkimustyö jatkuu vielä vuonna 2003.

Paikallisyhdistysten toiminta

Alueelliset suunnittelijat perehdytettiin SIV2002 kampanjan sisäilmayhteyshenkilöiksi. Lisäksi yhdistyksiin koulutettiin lisää sisäilmayhdyshenkilöitä (entinen nimitys oli sisäilmavastaava). Tällä hetkellä sisäilmayhdyshenkilöitä on yhteensä 62 yhdistyksellä, mutta käytännössä koulutettuja sisäilmayhdyshenkilöitä on noin 70, sillä osalla yhdistyksiä on useampi kuin yksi sisäilmayhdyshenkilö. Lisäksi yhdistysväen vuosittaisessa koulutustapahtumassa, Kaprakan kesässä, elokuun alussa käsiteltiin sisäilmaa ja sisäilmavuodentoimintoja. Yhdistykset tekivät sisäilmatiedotusta alueellisesti ja järjestivät mm. kymmeniä Asu oikein -koulutustilaisuuksia ja tekivät useita aloitteita sisäilma-asioiden edistämiseksi paikkakunnallaan kunnallisille päättäjille ja viranhaltijoille. Yhdistykset perustivat aktiivisesti myös sisäilmainfopisteitä (50 yhdistystä oli perustamassa omalla toiminta-alueellaan infopistettä). Hengitysyhdistyksien toimesta perustettuja sisäilmainfopisteitä on yhteensä 103, sillä useat yhdistykset perustivat useamman kuin yhden sisäilmainfopisteen toiminta-alueelleen. Parhaimmat olivat perustamassa jopa 13 infopistettä. Yhdistyksiä työllisti kevätkaudella myös Hengitysliiton kaksi muuta isoa tapahtumaa eli perinteinen Astmaviikko ja Katsasta keuhkosi -kiertue. Täysipainoisemmin yhdistysten toiminta keskittyi sisäilma-asioihin syyskaudella 2002, mikä näkyi myös lehdistöosumien määrän kasvuna.

Uusia vuoden 2002 aikana tapahtuneita toimia

Hengitysyhdistyksistä 22 % ilmoitti ideoineensa uutta sisäilmatoimintaa vuoden 2002 aikana. Uusia yhteistyön avauksia tehtiin mm. rautakauppojen, koulujen ja päiväkotien kanssa. Hyvin toimivaksi työmuodoksi osoittautuivat myös Kaprakan aluekeskuksen ideoimat puhtaan ilman päivät (tai hyvät valinnat) kouluissa. Tätä toimintaa tullaan edelleen kehittämään, sillä kattaahan se hyvin kaikki liiton esittämät terveydenedistämistyön päätoimialueet eli savuttomuuden, liikunnan ja hyvän hengitysilman merkityksen. Merkittävä uusi avaus oli myös Ilmanpäivän vietto, josta muodostuu jatkossa myös vakituinen paikallisyhdistyksien toimintamuoto. Ilmanpäivää vietettiin 26.8.2002 kolmella paikkakunnalla: perinteen jo monta vuotta sitten aloittaneessa Hoikan aluekeskuksessa sekä Helsingin Esplanadin puistossa ilmavitsinäyttelyllä ja Joensuun torilla sisäilmatapahtumana. Kuopion Seudun Hengitysyhdistys ideoi yhdessä Kuopion Kesäyliopiston ja Pohjois-Savon Allergiayhdistyksen kanssa seitsemän osaa käsittäneen luentosarjan sisäilma-


74

aiheista. Luennoitsijoina toimivat Kuopion seudulla toimivat alansa asiantuntijat sekä Hengitysliiton korjausneuvoja Juhani Pirinen. Tilaisuuksiin oli vapaa pääsy ja keskimäärin luennoilla oli kuuntelijoita 30/kerta eli yhteensä tavoitettiin 210 ihmistä. Kaprakan aluekeskus ja erityisesti sen Sisäilmakeskus olivat keskeisesti toteuttamassa Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanjan näkymistä heinäkuussa Pohjois-Karjalan alueella järjestetyssä Karelia-suodussa. Soutuun saatiin mukaan 14 aktiivista sisäilma-alan soutajaa.

Toiminnan onnistuneisuuden arviointi Tulokset on koottu Observer-seurannan tuloksista hakusanalla: Hengitysliitto ja Hengitysyhdistys. Tästä aineistosta koottiin erikseen sisäilma-aiheinen aineisto. Tupakka-aiheita ei sisällytetty sisäilma-alan osumiin. Tammikuun seurannan tulokset puuttuvat molempina seurantavuosina. Levikin osalta tarkasteltuna (kuvat 7.1 ja 7.2), keskimäärin levikki:

• Vuonna 2001 levikin keskiarvo oli 406 621 hlöä/kk • Vuonna 2002 levikin keskiarvo oli 646 375 hlöä/kk • Erotus 239 754 eli 59 % enemmän vuonna 2002 kuin vuonna 2001

Paras kuukausi:

• Vuonna 2001: Helmikuu • Vuonna 2002: Helmikuu (SIV2002 kampanjan avaus, Marja Tuomaisen väitös-

kirja) Levikin kertymä:

• Vuonna 2001 tavoitettiin 4 879 446 hlöä • Vuonna 2002 tavoitettiin 7 756 500 hlöä • Erotus: 2 877 054 hlöä eli 59 % enemmän vuonna 2002 kuin vuonna 2001.

Osumien lukumäärän mukaan tarkasteltuna (kuvat 7.3 ja 7.4), keskimäärin osumia oli:

• Vuonna 2001: 13 kpl/kk • Vuonna 2002: 25 kpl/kk • Erotus: 12 eli 92 % enemmän vuonna 2002 kuin vuonna 2001

Paras kuukausi:

• Vuonna 2001: Helmikuu • Vuonna 2002: Syyskuu (SIV2002 paikallisseminaarikiertue käynnistyi,

infopisteiden avaaminen vilkastui) Osumien kertymä:

• Vuonna 2001 osumia oli yhteensä 155 kpl • Vuonna 2002 osumia oli yhteensä 294 kpl • Erotus: 139 eli 90 % enemmän vuonna 2002 kuin 2001

Hengitysliitto Helin ilma-aiheinen viestintä tavoitti sisäilmavuonna 59 % suuremman ihmisjoukon kuin vuonna 2001. Vuonna 2002 tavoitettiin yhteensä 7,8 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2002 oli mediaosumia kappalemääräisesti 90 % enemmän kuin vuonna 2001. Kaiken kaikkiaan vuonna 2002 oltiin esillä 294 kertaa.


75

Levikin osalta tarkasteluna huomataan, että eniten ihmisiä saavutettiin alkuvuodesta 2002, jolloin kampanjan avattiin ja Helin sisäilmatutkijan väitöskirja tarkastettiin. Osumien lukumääriä tarkasteltaessa voidaan todeta, että mediaosumia oli eniten syksyllä, jolloin hengitysyhdistykset perustivat runsaasti omille paikkakunnilleen sisäilmainfopisteitä ja olivat mukana järjestämässä Sisäilmavuoden paikallisseminaareja sekä kymmeniä, omia Asu oikein -tilaisuuksia.

0

500000

1000000

1500000

2000000

2500000

tammi

helmi

maalishuhti

touko elo syy

sloka

marrasjou

lu

Keskiarvo

Kuukausi

Levikki, hlöä

Vuosi 2001

Vuosi 2002

Kuva 7.1. Helin ilma-aiheisen viestinnän osumat levikkien osalta vuosina 2001-2002.

0

2000

4000

6000

8000

10000

tammi

maalis

touko

syys

marras

Kuukausi

Levikki, 1000x

Kertymä vuonna 2001


Kuva 7.2. Helin ilma-aiheisen viestinnän osumien kertymät levikkien osalta vuosina 2001-2002.


76

0

10

20

30

40

50

60

tammi

helmi

maalis

huhti

touko

kesä

heinä

elo

syys

loka

marras

joulu

Keskiarvo

Kuukausi

Osumien lukumäärä, kpl

Vuosi 2001

Vuosi 2002

Kuva 7.3. Helin ilma-aiheisen viestinnän osumien lukumäärät vuosina 2001-2002.

0

50

100

150

200

250

300

350

tammi

helmi

maalis

huhti

touko elo sy

ysloka

marras

joulu

Kuukausi

Osumien lukumäärän kertymä



Kuva 7.4. Helin ilma-aiheisen viestinnän osumien kertymien lukumäärät vuosina 2001-2002.


77

Liite 8: Sisäilmayhdistyksen sisäilmatoiminta 1.1.2002-31.3.2003 Jorma Säteri

Yleistä Yhdistyksen puheenjohtaja Olli Seppänen on osallistunut johtoryhmän työskentelyyn ja neuvotteluihin eri tahojen mukaansitouttamiseksi. Sisäilmavuosi 2002 on tuotu esiin yhdistyksen kaikessa toiminnassa, mm. Sisäilmasto-seminaarissa ja sen näyttelyssä sekä Sisäilmauutiset –lehden sivuilla. Lisäksi yhdistys on tiedottanut hankkeesta yli 150 kannattajajäsenelleen ja kannustanut yrityksiä hyödyntämään Sisäilmavuotta omassa toiminnassaan.

Tapahtumat Sisäilmayhdistys järjesti 30.-31.1.2002 Sisäilmastoseminaarin, joka toimi kampanjan avaustapahtumana. Seminaariin osallistui 30.1. noin 300 ja 31.1. noin 600 osallistujaa. Tapahtumin yhteydessä järjestettiin myös avajaisillanvietto, johon osallistui noin 60 henkilöä. Seminaarin kustannukset katettiin sen yhteydessä järjestetyllä näyttelyllä ja Sisäilmayhdistyksen omalla työpanoksella. Vuoden 2003 Sisäilmastoseminaari järjestettiin 19.-20.3.2003. Kampanjan tuloksia esiteltiin 20.3. Seminaariin osallistui 19.3 noin 500 ja 20.3. noin 600 osallistujaa. Seminaarin kustannukset katettiin sen yhteydessä järjestetyllä näyttelyllä ja Sisäilmayhdistyksen omalla työpanoksella. Sisäilmayhdistys on osallistunut Sisäilmavuoden yhteisosaston lisäksi omalla osastollaan seuraaviin messutapahtumiin:

• FinnBuild • Asuntomessut • Kauneus- ja terveysmessut • Cleantec-messut (3-5.4. 2003)

Julkaisut Sisäilmauutiset lehden jokaisessa numerossa on käsitelty Sisäilmavuoden aktiviteettejä ja esitelty hankkeen rahoittajat ja päätoimijat. Sisäilmayhdistys on lehden lisäksi tuottanut omana toimintanaan kampanjan käyttöön seuraavat julkaisut:

• Sisäilmastoseminaarin raportit (2 x 1000 kpl) • Toimiiko ilmanvaihto (15 000 kpl, jaossa Infopisteissä, tulossa 14 000 kpl YH-

asuntoihin) • Sisäilmaston tuntomerkit pientalorakentajalle (15 000 kpl, jaossa Infopisteissä) • Terveen päiväkodin tuntomerkit (4000 kpl, jaettu päiväkoteihin) • Terveen koulun tuntomerkit (3000 kpl, jaettu koulujen rehtoreille ja

työsuojeluopettajille) • Korjaa sisäilmasto kerralla kuntoon (3000 kpl, jaettu messuilla) • Hyvän sisäilmaston varmistaminen isännöinnissä, Sisäilmaopas 3 (2000 kpl,

joista 1300 jaettu maksutta Paikallisseminaarien ammattilaistilaisuuksissa)


78

Liite 9: Yhteenveto muiden toimijoiden aktiviteeteistä Sisäilmavuosi 2002 –kampanjaan liittyen Tiedot saatu 44 toimijalta.

Tapahtumat ja koulutus Toimija Tilaisuuden nimi ja

ajankohta Tyyppi Osallis-

tuja-määrä

Kohderyhmä

AEL Oy/Kiinteistöala

Taito-kurssit, 12-15 kpl kurssi yht. 150 kiinteistönhoitoala

ASRA ry Sisäilmakoulutusta VVO:n aluetoimistojen (14 kpl) väelle, osuus alueellisilla energia-päivillä

250 isännöitsijät, asunto-markkinoijat, kirjanpitäjät jne.

ASRA ry Alueelliset sisäilma”iltamat” aluetoimistojen väki, lähinnä isännöitsijät, asukasaktiivit (energia-ekspertit ja luottamus-miehet)

Kansanterveys-laitos

Homeiden tunnistus –kurssi, Kuopion yliopisto, 23.-24.4.2002 (Teija Meklin ja Marja Hänninen)

kurssi 15


Mikrobikasvu rakennus-materiaaleissa, Sisäilma-mikrobien ajallinen ja paikallinen vaihtelu, Koulujen kosteusvauriot, mikrobit ja terveyshaitat, Sisäilma-mikrobien käyttäytyminen koulurakennuksissa. Luento. Etelä-Suomen lääninhallitus, Lahti. 16.4.2002 (Anne Hyvärinen ja Jari Koivisto)

luento


Rakennusmateriaalit mikrobien kasvualustana (1.5 h). Luento. Sisäilmaston kuntotukijan pätevöitymis-ohjelmassa 28.8.2002 Hämeenlinnan ammatillinen korkeakoulu. (Anne Hyvärinen)

luento


Homeet sisäilman pilaajina (1.5 h). Luento. Sisäilmavuosi 2002, Heli ry ym.

luento


79

Toimija Tilaisuuden nimi ja ajankohta

Tyyppi Osallis-tuja-määrä

Kohderyhmä

Kuopion yliopisto 19.11.2002 (Anne Hyvärinen)

Kiinteistöalan koulutuskeskus

Lattioiden ja kellariseinien kosteusongelmat, 9.2.2002 (yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa)

koulutus-tilaisuus

21

Kuluttajavirasto aktiviteetteja ei listattu Lattian- ja seinänpäällysteliitto

Työryhmäkokoukset 1.5.2002-9.12.2002

47

Kuopion aluetyöterveys-laitos

Homeiden tunnistamiskurssi, kesto 2 päivää

kurssi 14


Riskiviestintä kosteusvaurioissa, kesto 1 päivä

kurssi 18


KYS:n työsuojelupäivä, kesto 1 päivä

kurssi 40

Kiinteistöalan koulutuskeskus

Märkätilojen korjaus ja putkiston linjasaneeraus asunto-osakeyhtiössä, 12.2.2002 (yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa)

koulutus-tilaisuus

30

Kuluttajat – Konsumenterna

Kevät- ja syyskokoukset ja messut Tampereella (kerrottu kampanjasta)

Kuntakoulutus Oy

Sisäilmaongelmat ja niiden ratkaisut 11.6.2002

koulutus-päivä

23

Kuopion yliopisto esitelmiä Kuopion Seudun Hengitysyhdistyksen ja Kuopion kesäyliopiston järjestämissä tilaisuuksissa

Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus

Valtakunnalliset XXII ympäristöpäivät (toisen päivän teemana sisäilma)

kurssi 98

Luomura ry sisäilma-teema esille normaalin toiminnan yhteydessä (luennot, Luomurakentaja-lehti), erityisesti materiaaleista ja niiden laadusta puhuttaessa

LVI-Keskusliitto ry.

ei merkittävää toimintaa sisäilmavuoden suhteen

Nuohousalan Keskusliitto

Täydennyskoulutus: Kiinteistön hoidon ja huollon neuvottelupäivät 13.-14.6.2002

kurssi 72

Nuohousalan Täydennyskoulutus: kurssi 17


80



Kohderyhmä

Keskusliitto Ilmavirtojen säädöt ja –mittaukset 11.-13.12.2002


Jatkokoulutus: Ilmanvaihtojärjestelmät 28.1.-12.2.2002

kurssi 12


Peruskoulutus: 5. jakso 8.-12.4.2002

kurssi 16



kurssi 15



kurssi 15

Oulun seudun ammattikorkea-koulu

Tutkimustulosten esittelyä mm. Suomen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön järjestämissä koulutus-tilaisuuksissa

Pientalo-rakentamisen kehittämiskeskus PRKK

Rakentajakoulutustapahtumat n. 50 kpl eri puolilla Suomea

kurssi 2500 tulevat rakentajat

Pirkanmaan ammatti-korkeakoulu

Työympäristö ja sisäilma (vapaavalintainen opintojakso)

kurssi 25 opiskelijat

PuhtausPalvelut Puhuttavat -hanke

Rakentaminen ja sisäilma, 28.5.2002

semi-naari

71


Puhdas rakentaminen ja rakennussiivous, 14.11.2002

koulutus 21


Kotisiivousoppaan julkaisutilaisuus 5.11.2002

43

Rakennustarkas-tusyhdistys ry

Sisäilmatyöstä tiedottaminen kuuluu (Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston) päivittäisten asiakas-kontaktien kautta tehtävään neuvonta- ja ohjeistustyöhön

RATEKO Rakenteiden kosteuden mittaaja –koulutusohjelma, toteutettu v. 2002-2003 8 kertaa

koulutus ja koe

116 rakennusliik-keen tuotanto- ja työnjohto, rak.työnvalvo-jat, viranomai-set, lämpö- ja kosteustekniset suunnittelijat, kunto- ja vau-riotutkijat, rakenteiden kuivatusta


81



Kohderyhmä

suunnittelevat ja toteuttavat henkilöt, kosteus-mittaajat

RTC Koulutus yksittäisiä luentoja, suurin osa Ins.tsto Mikko Vahanen Oy:n sisäisessä koulutuksessa

Satakunnan ammattikorkea-koulu

Sisäilmavuosi 2002 seminaari Porissa 18.9.2002 (yhdessä Sato Oy Satakunnan kanssa)

semi-naari

200 … SAMK:n 3. ja 4. vsk opiskelijat


Sisäilmavuosi 2002 –teema ollut SAMK:n talotekniikan opetuksessa esillä koko vuoden


Sisäilmatoimijoiden tapaaminen 12.6.2002 SAMK:ssa

suunnit-telu-kokous

12 Sato Oy, Satakunnan isännöitsijä-yhdistys, Porin kaupunki, Heli, Allergia- ja astmaliitto, SataLVI

Seinäjoen ammattikorkea-koulu

Kiinteistön terveysvaikutukset ja sisäilmasto, kevät 2002

oppi-kurssi 2 ov

45 elintarvike-tekniikan ja rakennus-tekniikan opiskelijat


Rakennusfysiikka, kevät 2002 pakolli-nen oppi-kurssi 3 ov

25 rakennus-tekniikan opiskelijat


Tunne rakentaminen – kestävä kehitys, 15.-16.2.2002

semi-naari

100 rakennusalan ammattilaiset ja opiskelijat

Suomen Omakotiliitto

Yhdistysten ja piirien puheenjohtajien neuvottelu-päivät 29.-30.8.2002, ms Cinderella: Säterin alustus sisäilmavuodesta, aiheen käsittely myös ryhmätyössä

jäsen-tilaisuus

62 Omakotiyhdis-tysten ja piirien puheenjohtajat


Järjestöseminaari Laukaassa 26.10.02: Johtavan asumisterveysneuvojan Hannele Rämön alustus hyvästä sisäilmasta, aiheen käsittely myös ryhmätyössä

semi-naari

25


Osallistuminen sisäilma-vuoden paikallisseminaareihin syksyllä 2002 eri paikka-

semi-naari


82



Kohderyhmä

kunnilla Säteilyturva-keskus

Radonfoorumi 24.4.2002, STUK

kurssi 40 terveydensuo-jelu- ja raken-nusalan viran-omaiset ja yritykset

Säteilyturva-keskus

Radonfoorumi 5.9.2002, ympäristömessujen yhteydessä Helsingin messukeskus

semi-naari

75


Pirkanmaan radonfoorumi 28.11.2002, Asiantuntijatilaisuus ilta-päivällä, UKK-instituutti

kurssi 60 terveyden-suojelu- ja rakennusalan viranomaiset ja yritykseet


Pirkanmaan radonfoorumi 28.11.2002, Kansalaistilaisuus klo 18-20, Tampereen yliopisto

20 terveyden-suojelu- ja rakennusalan viranomaiset ja yritykset


Sisäilma 2002 –koulutus-tapahtumat: radonaineistoa mukana koulutuksessa


Rakentajanäyttely 2002. Tampereen ammattioppilaitos, 1.-3.3.2002. Esitelmä radonturvallisesta rakentamisesta ja neuvontaa

semi-naari

Tampereen teknillinen yliopisto

Energiaexperttien jatkokoulutus 20.3.-10.4.2002 (1 ilta = 2 h sisäilma-asiaa) yhdessä Tampereen ympäristötietokeskuksen Moreenian ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa

kurssi 30 asuinkerros-talojen ja rivitalojen asukkaat, ko. talojen asioita hoitavat henkilöt


Hämeenlinnan ammatti-korkeakoulun Energia-tekniikka rakennuksissa -kurssi 17.5.2002 (iv- ja sisäilma-asiaa 1,5 h)

kurssi 25


Talonrakennushankkeen talous 19.2.2002 (sisäilma-asiaa n. 0,5 h)

kurssi 15


Ilmanvaihto kuntoon –tilaisuus 18.2.2002

teemailta 12 omakotiasujat

Turun yliopisto Sisäilma2002 teemapäivä 16.3.2002 (yhteistyössä Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen kanssa)

semi-naari

200 tavallinen yleisö

Turun yliopisto Huono sisäilma käy kalliiksi, semi- n. 90 ammattilaiset


83



Kohderyhmä

Turun Kiinteistömessut 12.9.2002 (yhteistyössä Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen kanssa)

naari (terveystarkastajat, kiinteistön huollosta vas-taavat, kunto-kartoittajat,

Turun yliopisto Kosteusvauriot ja sisäilma-ongelmat asuntokaupan koukeroissa

semi-naari

n. 90 ammattilaisille (asunnonvälit-täjät, kunto-kartoittajat)

Työsuojeluhal-linnon Tekniset TSHT ry

Terveys- ja työsuojelu-tarkastajien koulutuspäivät, Turussa 14.-15.5.2002

180

Työsuojeluhal-linnon Tekniset TSHT ry

luentoja n. 70 tilaisuudessa (pääosin työpaikkojen järjestä-miä tilaisuuksia, joissa sisä-ilmaan liittyvät asiat olleet esillä)

Vanhustyön keskusliitto

Korjaten parempaan asu-miseen 25.-26.9.2002 Tampe-reen Pirkka-hallissa Hyvä Ikä –messujen yhteydessä

semi-naari


Indoor Air 2002: posteriesitys vanhusten asumisolosuhteit-ten tutkimustuloksista

semi-naari


Vanhustyön keskusliiton aluetapaamiset 6 kpl

jäsen-tapaa-minen

200


Veteraanien piiritilaisuudet 16 kpl

jäsen-tapaa-minen

500

Vuokralaisten Keskusliitto ry

Valtakunnalliset vuokralaispäivät

semi-naari

180 jäsenyhdistys-ten jäseniä


Yhdistysten koulutustilaisuuksia, 2 kpl (toinen v. 2003), Helsinki

kurssi 2 x 30


Yhdistysten koulutustilaisuus, Jyväskylä

kurssi 40


84

Neuvontapalvelut Toimija Tyyppi Neuvoja kpl Huom Kansanterveyslaitos Puhelinneuvonta 1500 Kansanterveyslaitos Internetneuvonta 100 Säteilyturvakeskus Puhelinneuvonta 1000 Kuluttajat – Konsumenterna

Puhelinneuvonta 50


Internetneuvonta 40

Kuopion aluetyöterveyslaitos

Puhelinneuvonta 300 ei pidetä kirjaa, arvio

Kuopion aluetyöterveyslaitos

Internetneuvonta 50 ei pidetä kirjaa, arvio

Lattian- ja seinänpäällysteliitto

Puhelinneuvonta n. 70

Lattian- ja seinänpäällysteliitto

Internetneuvonta n. 40

Luomura ry Puhelinneuvonta 150 Suomen Omakotiliitto Internetneuvonta:

www.omakotiliitto.fi linkki Sisäilmavuoden sivuille ja tapahtumiin ja toimijan tietoihin

Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI

Sisäilmavuoden teemat ja tapahtumat RAKLIn internet-sivuilla mm. tapahtumakalenterissa

2500-3000 kävijää kuukaudessa

Säteilyturvakeskus Internetneuvonta 240

Työsuojeluhallinnon Tekniset TSHT ry

lausunnot 300


puhelinneuvonta 400


internetneuvonta 20

Vanhustyön keskusliitto Veteraanien ja sotainvalidien asuntojen korjausneuvonta, neuvonta kohteissa

2587

Vanhustyön keskusliitto Veteraanien ja sotainvalidien asuntojen korjausneuvonta, puhelinneuvonta

3825


puhelinpalvelu päivittäin, useissa kymmenissä puheluissa opastusta asuinhuoneistojen sisäilmasta

> 1000 puhelua/kk


85

Viestintä / Julkaisut Toimija Julkaisu Levikki/Painos ASRA ry Puhdas sisäilma on huomaamattomasti hyvä

–artikkeli VVO:n asiakaslehdessä 4/2002 54000


Kuluttajapuntari-Konsumentvågen 3/2002 (useita artikkeleita)

2000


Kotisivujen päivitys. Sivuille tulee myös sisäilmakampanja-aineistoa

Lattian- ja seinän-päällysteliitto

Artikkeli: Varmuutta sisäilman puhtauteen n. 500

Lattian- ja seinän-päällysteliitto

Jäsentiedotteet

Luomura ry Luomurakentaja-lehti 3000 Opetusalan ammattijärjestö

Tiedote sisäilmavuoden nettisivuista työsuojeluvaltuutetuille

650

Opetusalan ammattijärjestö OAJ

SI-materiaalia näytteillä yhteistoiminnan neuvottelupäivillä, osallistujat OAJ:n alueellisia yhteistoimintakurssien kouluttajia

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Päiväkotien ilmanvaihto. Jalas Johanna, Kimari Pirjo. 2002. Päiväkotien ilmanvaihto –tutkimuksen loppuraportti

500


Opas: Päiväkotien ilmanvaihto 1. painos 1000 2. painos 9000


Artikkeli: Tavoitteena hyvä sisäilman laatu, Ympäristö ja Terveys 10/2002


Artikkeli: Arkkitehti avainasemassa hyvän sisäilmaston aikaansaamisessa, Asu ja rakenna 5/2002


Artikkeli: Päiväkotien ilmanvaihdon suunnittelun tulee perustua lasten lukumäärään, Kuntalehti 16/2002


Artikkeli: Päiväkotien ilmanvaihdon käytössä ja huollossa puutteita, Tekniikka ja kunta 7/2002


Lehdistötilaisuus 29.8.2002, Helsinki. Päiväkotien ilmanvaihto –raportin sekä oppaan julkaisu ja esittely


Koulujen ja päiväkotien ilmanvaihtoon liittyvien tutkimusten väli- ja loppuraportit luettavissa internetissä http://www.oamk.fi/tekniikka/tyo-elmayhteistyo/?osio=tutkimusjakehitys


Artikkeli: Hyvä rakennussiivous paransi laatua ja turvallisuutta, Siivoussektori 6/2002

8000


Artikkeli: Rakennussiivous ja puhtaudenhalinta rakentamisessa, Rakennustaito 9/2002


86

Toimija Julkaisu Levikki/Painos PuhtausPalvelut Puhuttavat -hanke

Opas: Kotisiivous, PuhtausPalvelut Puhuttavat –hanke, Painoporras Oy, 2002

3000


Opas: Rakennussiivous puhtausluokka P1 tiloissa: asiakirja (ei painojulkaisu)

200

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Paikallisseminaarin markkinointikirje mm. SataLVI:n jäsenistölle

Ilmateknillinen Toimialayhdistys ry

Päiväkotien ilmanvaihtoa koskevan tutkimuksen tulosten julkistaminen tiedotusvälineille

Suomen Lääkäriliitto

Keskustelusivut liiton sisäisillä nettisivuilla, josta jäsenet ovat päässeet tutustumaan aiheeseen ja osallistumaan mielipiteiden vaihtoon


Artikkeli: Miten kodin hyvä sisäilma luodaan ja pilataan, Suomen Omakotilehti 3/2002

52000


Artikkeli: Sisäilmaston tarkastuslista pientalossa: Rakentamisen tavoitteeksi hyvä sisäilmasto, Suomen Omakotilehti 3/2002

52000


Artikkeli: Sisäilmavuosi 2002 paikallis-seminaarit, Suomen Omakotilehti 3/2002

52000


Artikkeli: Johtava asumisterveysneuvoja Hannele Rämö: Hyvän sisäilman puolesta kannattaa toimia, Suomen Omakotilehti 4/2002

52000


Omakotiliiton yhdistystiedotteet ja piiritiedotteet: asiaa sisäilmavuodesta

Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto

Locus-lehti 6/2002: teemana työympäristöön ja sisäilmaan liittyvät asiat

8000

Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto

RAKLIn jäsentiedotteet pitkin vuotta 1200

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Suunnittelupalveluiden hankintaopas, Rakennustieto Oy 2002, lisätietoa http://www.skolry.fi/hankinta/index.htm

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kehityshanke: Talonrakennuksen suunnitteluprosessin kehittäminen, lisätietoa www.supro.fi

Säteilyturvakeskus Esite: Onko kodissasi radonia? Jakelu Sisäilmainfopisteissä

16000


Artikkeli: Korjaamalla turvallisuutta ja terveellisyyttä, Geronstory 4/2002

8000


Artikkeli: Veteraanien asuntojen korjausneuvonta, Vanhustyö 1/2002

2500


Opas: Nurkat kuntoon – ilmanvaihto 28.5.2002

3000


Hyvä vuokratapa yhteistyössä Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Vuokranantajat

Ympäristö ja Terveys-lehti

Ympäristö ja Terveys-lehti: 2 teemanumeroa, 2/2002 ja 10/2002

3000


87

Muut aktiviteetit ja palvelut Toimija Palvelu Kpl Kansanterveyslaitos - STM:n Asumisterveysoppaan valmistelu

- Plenary-esitelmä sisäilmakongressissa (Aino Nevalainen)

- Mukana olo WHO:n ja US National Academy of Sciencen homekomiteassa (Aino Nevalainen)

Kuopion aluetyöterveyslaitos Sisäilmakyselyjä 66 Kuopion aluetyöterveyslaitos Sisäilmaa koskevia lausuntoja ~70 Lattian- ja seinänpäällysteliitto

Kommentointi BLY 7 –julkaisun kohtaan: Päällystystyön edellytyksenä olevan betonin suhteellisen kosteuden enimmäisarvot

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

Sisäilmaongelmalähtöisiä kuntotutkimuksia, kaikki julkisia rakennuksia tai niiden osa-alueita

13


Työmaan puhtauden hallinta rakentamisessa –projektit Keski-Suomessa (6 kpl)

Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistys

SAIY:n jäsenten dosentti Mika Mäkelän ja prof. Tari Haahtelan lausunto ”Ilmanvaihtosuodatti-mien luokitteluohjeesta"”(Rakennustietosäätiön pyynnöstä)


88

Messuosallistuminen Toimija Messutapahtuma Kontaktien

määrä koko messuilla

Kontaktien määrä osastolla

Luomura ry Luomurakentajamessut 2002, joissa puhdas sisäilma oli toinen pääteemoista

3000

Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK

Rakentaminen ja Asuminen, Turku 1.-3.2.2002

25000 1000


Pisa 2002, Vantaa 8.-10.2.2002 17000 1000


Omakotimessut, Vantaa, 11.-13.10.2002

16000 700


Raksa messut, Lahti


Rakentaminen ja talotekniikka, Jyväskylä


Rakentaja 2002, Tampere


Asta messut 2002, Tampere

Suomen Ilmateknillinen Toimialayhdistys ry SITY

Finnbuild 2002-messut 6.-10.3.2002 60-70000

Suomen Ilmateknillinen Toimialayhdistys ry SITY

Kotkan asuntomessut 12.7.-11.8.2002

200.000

Suomen Omakotiliitto Oma Mökki 2002 –messut, osallistuminen Sisäilmavuosi 2002:n messuosastolla omalla materiaalilla

Suomen Omakotiliitto Vero 2003 –tapahtumassa Omakotiliiton osastolla sisäilmainfopiste 15.-16.1.2003

Säteilyturvakeskus Radonfoorumi 5.9.2002, Helsingin messukeskus, Ympäristömessujen yhteydessä

75

Säteilyturvakeskus Finnbuild 2002, oma messupaikka sisäilmajärjestöjen yhteisosastolla

Säteilyturvakeskus Ympäristömessut 4.-6.9.2002. Radonneuvontaa STUKin messuosastolla.


89

Toimija Messutapahtuma Kontaktien määrä koko messuilla

Kontaktien määrä osastolla

Säteilyturvakeskus Kotkan asuntomessut, oma aineisto ja esittelijät, yhteisosasto STM:n kanssa

Säteilyturvakeskus Lääkäripäivät 6.-10.1.2003. Radonneuvontaa STUKin messuosastolla.

100-200

Turun yliopisto Turun Kiinteistömessut 11.-12.9.2002, yhteisosasto Lounais-Suomen Allergia- ja Astma-yhdistyksen kanssa

150


Osallistuminen Hyvä Ikä –messuille 26.-27.9.2002, Tampereen Pirkka-halli

9700


Next Step Messut, Turku ja Jyväskylä, 1/2002

44200


90

Documents

Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanja Loppuraportti€¦ · Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanja Loppuraportti 3 Tiivistelmä Sisäilmaan liittyvän