Sosiaalisten ilmi£¶iden ennakointi ja Metropolialueen ... Sosiaalisten ilmi£¶iden ennakointi ja Metropolialueen

  • View
    0

  • Download
    0

Embed Size (px)

Text of Sosiaalisten ilmi£¶iden ennakointi ja Metropolialueen ... Sosiaalisten...

  • Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet

    Metropolialueen köyhyys NYT –oppimisverkosto 15.3.2019

    Markus Pauni Strategia- ja kehitysjohtaja

  • Kummassa maisemassa etenisimme mieluummin?

    [pvm] 2

  • [pvm] 3

  • Mitä ennakointi on ja miten se voidaan määritellä?

     Tulevaa kehitystä koskevan tiedon keräämistä ja käsittelyä  Ennakointitiedon analysointia ja johtopäätösten tekemistä  Strategisen ja operatiivisen johtamisen tukemista tarjoamalla näkemyksellistä

    tulevaisuustietoa  Tiedon jalostamista, jakamista, fasilitointia, viestintää  Tulevaisuuden tahtotilan johtamista yhteistyössä ja verkostoitumalla  Ennakoivan työotteen ja tulevaisuuskyvykkyyden levittämistä/jalkauttamista

    organisaatiossa työntekijöiden arkiseen työskentelyyn

    [pvm] 4

  • 5

    Muutosajureiden kolme tasoa

    Globaalit muutosajurit

    Kansalliset muutosajurit

    Paikalliset muutosajurit

  • [pvm] 6

    Elämme murrosta - suurta siirtymää viidennestä aallosta kuudenteen (Markku Wilenius 2015)

  • MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit

    Elämäntapojen muutokset

    Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia

    Jakamistalous Uudet demokratian

    muodot

    Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja

    kumppanina

    Kokeilukulttuuri

    Matalat organisaatiot

    Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat,

    maakunnat ja valtio

    Moni- kulttuuristuminen

    Kaupungistuminen

    Maahanmuutto

    Syntyvyys

    Ikääntyminen

    Työllisyys ja työelämän muutokset

    Arvojen muutokset

    Syrjäytyminen

    Muu mikä?

  • Uudenmaan strategiset hyvinvointihaasteet ja niiden ennakointi

  • Twitter 13.10.2018 @timoaro

  • Uudenmaan alueella on hyvät mahdollisuudet onnistua

    • Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille.

    • Suomen bruttokansantuotteesta 39 % tuotetaan Uudellamaalla. • Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko

    maassa. • Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin

    perusteella terveempi väestö. • Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois-Euroopan

    verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi). • Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan

    erottamiseen. • Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä –

    kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla. • Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja

    parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.

  • Asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa

    • Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset.

    • Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n. 83 000 henkilöä).

    • Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa.

    • Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle.

  • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

    • Uudenmaan alueiden luvut on laskettu alueen kuntien lukujen perusteella

    Uusimaa; 3 %

    Pirkanmaa

    Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi

    Koko maa

    0 %

    1 %

    2 %

    3 %

    4 %

    5 %

    2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

    Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

    Lähde: THL, Sotkanet

    Uusimaa; 3 %

    Pääkaupunkiseutu

    Itäinen Uusimaa Läntinen Uusimaa

    Keski-Uusimaa

    0 %

    1 %

    2 %

    3 %

    4 %

    5 %

    2012 2013 2014 2015 2016

    Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

    Lähde: THL, Sotkanet

    Ihmisten hyvinvointi keskiössä

    Kuviot ja laskenta: FCG

  • Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), matala koulutus (THL)

    2013 2014 2015 Uusimaa 46 % 47 % 47 % Pirkanmaa 46 % 46 % 48 % Pohjois-Pohjanmaa 48 % 49 % 48 % Varsinais-Suomi 47 % 47 % 51 % Koko maa 47 % 48 % 48 %

    Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), matala koulutus

    Ihmisten hyvinvointi keskiössä

    Kuviot ja laskenta: FCG

  • Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL)

    • Uudenmaan alueiden luvut on laskettu alueen kuntien lukujen perusteella

    Ihmisten hyvinvointi keskiössä

    Kuviot ja laskenta: FCG

  • Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%) (THL)

    2013 2014 2015 Uusimaa 90 % 89 % 90 % Pirkanmaa 91 % 92 % 90 % Pohjois-Pohjanmaa 92 % 91 % 90 % Varsinais-Suomi 91 % 91 % 92 % Koko maa 91 % 91 % 91 %

    Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%)

    Ihmisten hyvinvointi keskiössä

    Kuviot ja laskenta: FCG

  • • Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin

    • Syöpäkuolleisuus • Ympäristön laatu • Luottamus poliittiseen järjestelmään,

    oikeusjärjestelmään ja poliisiin • Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus • Sukupuolten välinen tasa-arvo • Pääsy korkeakoulutukseen

    • Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus • Eliniänodote • Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja

    verisuonitauteihin • Koettu terveydenhoitoon ja

    hammashoitoon pääsy • Asumistyytyväisyys • Murhien ja tappojen määrä • Toisen asteen koulutuksen suorittaminen • Suojellut alueet (Natura) • Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja

    vähemmistöjä kohtaan

    Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu)

  • kuntaliitto.fi PL 200, 00101 Helsinki Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki

    Kiitos mielenkiinnostanne! Markus Pauni 050-4395612 markus.pauni@kuntaliitto.fi @MarkusPauni

    https://www.facebook.com/kuntaliitto https://twitter.com/kuntaliitto https://www.linkedin.com/company/association-of-finnish-local-and-regional-authorities-kuntaliitto- https://www.youtube.com/kuntaliitto

    Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet Kummassa maisemassa etenisimme mieluummin? Dia numero 3 Mitä ennakointi on ja miten se voidaan määritellä? Muutosajureiden kolme tasoa Dia numero 6 MUUTOSTEN �MAAILMANPYÖRÄ:�Kuntien ja alueiden muutosajurit Uudenmaan strategiset hyvinvointihaasteet ja niiden ennakointi Dia numero 9 Uudenmaan alueella on hyvät mahdollisuudet onnistua Asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat �myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet �25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi �tuntevien osuus (%), matala koulutus (THL) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, �% vastaavan ikäisestä väestöstä (THL) Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%) (THL) Dia numero 16 Kiitos mielenkiinnostanne!