Sulake 02/08

Pohjoisen voiman puolesta

2 • 200

8 SulakeMaailma ei pelastuenergiaa säästämällä

Merikosken voimalaitos– huolellisen suunnittelun tulos

Keksijät palkitaanSe mikä ennen oli luksusta, on tänään arkipäivää. Olemme tottuneet siihen, että kodissamme kodinkoneet, viihde-elektroniik-ka, saunan kiuas ja monet muut laitteet ja vempaimet toimivat mukavasti sähköllä. Talvella kovallakin pakkasella sisätiloissa on tasaisen lämmintä ja hanasta virtaa kylmän veden lisäksi myös lämmintä vettä. Energian saatavuus on meille itsestään selvää. Harvoin tulemme miettineeksi mistä kaikki käyt-tämämme energia on peräisin. Kuitenkin jokainen watti jonka kulutamme, on pois jostain maailman energiavarasta.

Ihmisten huoli maapallon tilasta kasvaa sitä mukaa, kun ilmaston lämpeneminen käy yhä ilmeisemmäksi. Nyt olisi tilaa uusille in-novaatioille joilla saadaan hyödyntämättömät energiavarannot käyttöön. Tähän mennessä käyttöön on otettu vasta helpoimmat vaih-toehdot. Maailma on täynnä energiaa. Kyse on vain siitä, kuka keksii keinot, miten ne valjastetaan ihmisen palvelukseen.

Tämän päivän julkista energiakeskuste-lua seuratessa tuntuu siltä, että keskustelua ei käydä avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Ihmiset ovat ikään kuin puolensa valinneet. Kun yksi keksii mielestään hyvän ratkaisun, toisen tärkein tehtävä on kumota se. Yksi liputtaa tiukasti ydinvoiman puolesta ja sulkee kaikki muut vaihtoehdot pois. Toinen uskoo tuulivoimaan eivätkä muut vaihtoehdot tule kysymykseen.

Turve on tämän ajan ja vielä lähisuku-polvienkin energian raaka-aine ja varsinkin Pohjois-Suomessa suurimerkityksinen. Lienee kuitenkin turha pohtia riittääkö meillä Suo-messa turvetta poltettavaksi vielä tuhannen vuoden päästä. Uskon vakaasti, että sitä en-nen tilalle löytyy uusia ekologisia ratkaisuja.

Ihminen on perusolemukseltaan muka-vuudenhaluinen ja mielellään elelee vallitse-vissa olosuhteissa ja toivoo kaiken jatkuvan muuttumattomana. Jotain poikkeavaa täytyy tapahtua, jotta voimavarat saadaan valjastettua uuden luomiseen. Uudet energiainnovaatiot saattavat hyvinkin saada tuulta purjeisiinsa, kun ennustettu sähkön hinnannousu toteutuu.

Ja jotta innovaatioita syntyisi, tarvitsem-me ennakkoluulottomia ajattelijoita, tutki-joita, keksijöitä ja mielipidevaikuttajia, jotka uskaltavat panna itsensä likoon. Tutkimustyö ja tuotekehitys tarvitsevat myös rahaa. Täysin uudet energiainnovaatiot ja tällä hetkellä käy-tössä olevien energiantuotantomallien uudet soveltamistavat tulevat maksamaan itsensä moninkertaisesti takaisin, varsinkin jos ne ovat ympäristöä säästäviä ja pysyväisluontei-sia ratkaisumalleja. Kaupallisesti niillä tulee varmasti olemaan kysyntää.

Helteistä kesää!

Mali Seppälä[email protected]

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAOulun Sähkönmyynti OyKasarmintie 6, PL 11690101 OuluPuhelin: (08) 5584 3200Telefax: (08) 5584 3350ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAMali Seppälä[email protected]

TOIMITTAJATKari Arokylä, Jarno Forssell, Kristiina Gerkman-Kemppainen ja Hilkka Lahti

VALOKUVAAJATKati Leinonen, Ari Mäkelä, Jari Tikka ja Tuomo Ylinärä

TAITTODarwin

PAINOPAIKKAKalevaprint Oy

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy(08) 5584 3200www.oulunsahkonmyynti.fiOulun Energia(08) 5584 3100www.oulunenergia.fiKemin Energia Oy(016) 259 317www.keminenergia.fiTornion Energia Oy(016) 432 478www.tornio.fiKeminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tervola.fiRaahen Energia Oy(08) 439 3908www.raahenenergia.fi

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 3Merikosken voimalaitos on kuulunut oululaiseen kaupunkimaisemaan jo kuusikymmentä vuotta. Arkkitehti, professori Seppo Valjus kehuu rakennusta huolellisesti suunnitelluksi ja ilmeeltään juhlavaksi. Sen piirsi aikanaan tamperelainen arkkitehti Bertel Strömmer.

Sivu 8Peter von Bagh kertoo, kuinka hän koulupoikana tallensi kasvioonsa mähkän, jota on Oulun seudulla tavattu kautta aikojen vain muutamia kertoja. Mähkän harvinaisuus selvisi hänelle vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Sivu 9Sähkömarkkinat Euroopassa yhdentyvät kovaa vauhtia. Sähkön hintaa tämä ei kuitenkaan alenna, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa, arvioi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Sivu 10Puuta palaa energiaksi jatkuvasti enemmän. Puun suosiota energialähteenä kasvattaa sen paikallisuus ja suotuisa kohtelu päästökaupassa.

Sivu 12Siiran mansikkatila Kiimingin Välikylässä valmistautuu vuoden kiireisimpään aikaan. Vilske tilalla on suurimmillaan nelisen viikkoa kestävän satokauden aikana.

Sivu 15Jalkapallon Ykkösessä vankka kolmikko pohjoisesta.

Sivu 16Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja moittii ”huuhaa-sosiologeja” ja poliittisia päättäjiä yhteenlaskutaidon puutteesta ja kyvyttömyydestä ymmärtää eri energiamuotojen tehokkuutta.

Sivu 19Mittarit etäluettaviksi.

Sivu 20Pakasta viisaasti.

Sivu 22Sähköenergiahinnasto

Sivu 23Ristikko

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Itsekin lukuisia teollisuusrakennuksia suunnitellut arkkitehti Seppo Valjus kehuu Merikosken voimalaitoksen kestäneen hyvin katselua ja aikaa.

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Ari Mäkelä ja Kati Leinonen

Teollisuusrakennus keskellä joki- ja kau-punkimaisemaa asetti rakennuksen suun-nittelulle erityisiä paineita varsinkin, kun

paikalla oli kuohunut maankuulu lohikoski.Arkkitehti, professori Seppo Valjus on asu-

nut Tuirassa Oulujoen rannalla, Merikosken naapurissa yli 40 vuotta. ”Hyvin on rakennus katselua ja aikaa kestänyt”, hän sanoo.

”Voimalaitos on huolellisen suunnittelun tulos. Varsinkin korkeat ikkunanauhat antavat sille juhlavan, julkisen rakennuksen ilmeen.”

Varsin arvokkaalta rakennus näyttääkin, katsoopa sitä sitten Rautasillalta tai Tuiran silloilta. Rakennuksen päädyt eivät niinkään katsojalle avaudu. Varsinkin Koskitien puo-leinen pääty on piilossa kytkinkentän takana.

Voimalaitosrakennus on vuosien saatossa saavuttanut jo kulttuurihistoriallista merki-tystä. ”Usein vanhaa nostalgisoidaan ja uutta vastustetaan, siinä suuri yleisö ja arkkitehdit usein kulkevat eri tahtia”, Valjus naurahtaa. Jokaisella on mielipide, mikä minnekin sopii, mutta kaupunginisät ymmärsivät jo yli 60 vuotta sitten, että Merikoski on merkittävä osa Oulun imagoa, ja se piti muuttaa laadukkaasti.

Tarpeellinen ja kannattava Jo ennen Merikosken rakentamisen aloitta-mista oli pelkästään selvitystöihin huvennut aikaa neljännesvuosisata. Tarkkaan piti kaupunginisien miettiä sitäkin, tarvitaanko kaupungissa niin paljon sähköä kuin Meri-

kosken suurvoimala sitä tuottaisi.Merikosken rakentaminen aloitettiin

1939, sodan kynnyksellä, ja se kesti kaikkiaan yhdeksän vuotta. Kaikki oli perin epävarmaa, sillä sodan vuoksi kortilla olivat niin raha, koneet, sementti, betonirauta, työkoneet kuin työvoimakin. Merikosken ovat käytännössä rakentaneet naiset ja yli- ja alaikäiset.

Kutsukilpailu koneasemarakennuksen ja koskialueen asemakaavasta pidettiin 1941. Kilpailussa oli mukana kolme arkkitehtiä, joista arkkitehdit Alvar Aalto ja Bertel Strömmer jättivät ehdotukset.

Koneaseman suunnittelijaksi valittiin tamperelainen Bertel Strömmer, kun taas koskialueen asemakaavan laadinta uskottiin Alvar Aallolle. Toivoniemen alue rakennettiin Aallon tekemän kaavasuunnitelman mukaan vuosina 1943 – 1944. Aalto suunnitteli myös kauneuspadot, jotta Oulujoen suisto ei jäisi karuksi ja kivikkoiseksi. Kauneuspato suihkulähteineen onkin sulan veden aikana kauneinta Oulua.

Lohta pyörän tarakalla”Merikosken rakentamisvuosien muistikuvat liittyvät lähinnä lohiin”, Valjus naurahtaa. Koulupoikana hän oli kesät renkinä Maikku-lassa, ja haki polkupyörällä isännälle kuuluvia lohiosuuksia Tuirasta säännöstelypadolta. Lo-hien koon voi päätellä siitä, että ne sojottivat pyörän tarakalla poikittain.

Kun nykyoululaiset puhuvat Merikoskesta, he eivät enää tarkoita vapaana jylisevää koskea, vaan voimalaitosta. Merikosken voimalaitos on kuulunut kaupunkikuvaan jo 60 vuotta. Arkkitehti Seppo Valjus oli nuor ylioppilas, kun Merikosken turbiinit alkoivat jauhaa sähköä teollistuvan Oulun tarpeisiin.

Merikosken voimalaitos tuottaa noin yhdeksän prosenttia Oulun Energian sähköstä. Sen teho on 39 megawattia ja pudotuskorkeus 11 metriä.

Merikosken valjastaminen sähköntuo-tantoon oli puheissa koko vuosisadan alun, mutta rakentamispäätös tehtiin Ou-lun kaupunginvaltuustossa vasta 1.8.1939. Töitä jatkettiin sodan aikana, vaikka työvoimapula ja materiaalipula vaivasivat.

Maankaivaus- ja rakennustyöt saatiin tehtyä 1947, mutta ensimmäinen kone kytkettiin verkkoon vasta 24.5.1948.

Tampereen suunnittelijaArkkitehti Bertel Strömmer (1890-1962) valmistui arkkitehdiksi 1913. Vuodesta 1918 hän toimi Tampereen kaupungin-arkkitehtinä. Hän suunnitteli lukuisia rakennuksia Tampereella kuten Keskipu-touksen voimalaitoksen, Tammer-hotel-lin ja linja-autoaseman. Myös Tampereen asemakaavassa näkyy Strömmerin käden jälki. Hänen suunnittelemansa on myös Kemin kaupungintalo.

Onnistunutta arkkitehtuuria

Merikosken voimalaitos


Seppo Valjus kirjoitti Oulun lyseosta ylioppilaaksi 1948, vuonna, jona myös Me-rikoski valmistui. Lyseolaisnuorukaiset eivät puheissaan juuri voimalaitoksen rakentamista käsitelleet. Kuohuvina sotavuosina maailmas-sa oli paljon merkillisempääkin.

Sentään ovat pojat hurauttaneet autolla vielä keskeneräisen padon yli, vaikka alueelle oli kielletty menemästä. Tarina ei kerro, kenen isäpapan auto kurimuksen joutui kestämään.

Turbiinihallin ympärille”Voimalaitosrakennuksen suunnittelun pe-rustana on korkea turbiinihalli. Sieltä tulevat mitat, kun taas sievistely arkkitehdiltä”, Valjus toteaa. Vesivoimaloiden suunnitteluun on Ou-lujoella kiinnitetty suurta huomiota. Oulujoen voimalaitokset ovat pääosin arkkitehti Aarne Ervin käsialaa, niistä lähimpänä Montan voi-malaitos Muhoksella. Merikosken voimalaitos eroaa esimerkiksi Montasta siinä, että sitä ei ole rakennettu kiinni säännöstelypatoon.

”Merikosken voimalaitos rakennettiin alemmaksi, että saatiin kosken koko korkeus käyttöön. Paikka valittiin maaston muodon perusteella”, Valjus selittää.

Seppo Valjus muistuttaa, että voimalaitos on muutakin kuin turbiinirakennus. Kos-kialueen ympäristötyöt ovat olleet mittavat, ja maastonmuodot on otettu suunnittelussa hyvin huomioon.

”Kokonaisuus on toteutettu hienosti vesipeileineen, kauneusaltaineen ja vesisuih-kuineen”, hän kehuu.

Yläkanavassa vesi soljuu leveänä ja mah-dikkaana, kun taas alakanavassa vesi kulkee kuin kurussa. Tuiran silloilta katsottuna

”Voimalaitos on keskeisellä paikalla ja iso osa oululaista kaupunkikuvaa. Sen paikka harkittiin perin juurin” arkkitehti Seppo Valjus muistuttaa.

voimalaitos on silmien tasalla, kun taas Merijalin rannan kalanpyytäjät veneissään näkevät rakennuksen alaviistosta.

”Rakennus on kuin linnoitus korkeine ikkunanauhoineen”, Valjus miettii. Mielikuvaa vahvistaa vielä se, ettei rakennuksessa ole yhtenäistä räystäslinjaa, vaan ikkunari-

vit rikkovat sen. Alakanava korkeine seinämineen sopii hyvin vallihaudaksi.

Rakennettua vesiympäristöäNykyoululainen lienee tottunut Merikoskeen niin, ettei sitä juuri huomaakaan. Sen sijaan hän toivottavasti osaa nauttia kauniista jokinäkymästä ja rantoja kiertävistä kävelyreiteistä.

Seppo Valjuksen kodin ikkunoista Koskitieltä on hyvä näköala Merikosken yläpuoliseen veteen ja Lasaretin saaren rakennuksiin. Maisema vaihtuu talven mustavalkoisesta näkymästä kesäiseen vihreään ja syksyn ruskaan. Kun vesi on peilityyni, se peilaa veteen kaikki vastarannan rakennukset. Rakennettukin vesiympäristö voi olla kaunista.

Kodin ikkunaseinälle on ripustettu kolmen taiteilijan, Paavo Leinosen, Martti Tarvaisen ja Aukusti Koiviston, näkemykset vapaana kuohuvasta Merikoskesta. Kosken ikuistaminen oli aikoinaan osa surutyötä.

”Minulla on silmissäni menneisyys ja nykyisyys.”


Kesäkonsertti Kesäkonsertti 8.8.20088.8.2008

MöljälläMöljälläKesäkonsertti

MöljälläKesäkonsertti Kesäkonsertti

MöljälläKesäkonsertti

Tähtiesiintyjinä:Tähtiesiintyjinä:Möljällä

Tähtiesiintyjinä:MöljälläMöljällä

Tähtiesiintyjinä:Möljällä

Pohjan Sotilassoittokunta,Pohjan Sotilassoittokunta,Iiro Rantala Iiro Rantala

Pohjan Sotilassoittokunta,Iiro Rantala

Pohjan Sotilassoittokunta,Pohjan Sotilassoittokunta,Iiro Rantala

Pohjan Sotilassoittokunta,sekä Rajatonsekä Rajatonsekä

Lippuja Oulussa Energiatalo, Kasarmintie 6 sekä kaikista Oulun Sähkönmyynnin palvelupisteistä:

Lipun hinta omille asiakkaille 5 €. Maksun pyydämme suorittamaan käteisellä, kortit eivät käy maksuvälineenä.

Kesäkonsertti Oulussa Toppilan Möljällä. Lipun hinta Oulun Energian ja Oulun Sähkönmyynnin asiakkaille on 5 euroa.

Kesäkonsertti 8.8.2008

MöljälläTähtiesiintyjinä:

Pohjan Sotilassoittokunta,Iiro Rantala sekä Rajaton

Oulun Energia, Oulun Energia Siirto ja Ja-kelu sekä Oulun Sähkönmyynti ovat mukana 6.-10.8.2008 järjestettävillä Oulun Suurmes-suilla. Messujen kohokohta on torstaina, jolloin Oulun Energia on messujen isäntänä.

Messujen ajan osastolla on saatavilla runsaasti hyödyllistä tietoa kaikesta sähköön ja lämpöön liittyvästä. Halusitpa lisätietoa sähkösopimuksista, energian säästämisestä tai rakentamisesta, on henkilökuntamme paikalla vastaamassa kysymyksiin.

Messujen isännyyspäivä on pyhitetty jääkie-kon Suomen mestareille – Oulun Kärpille. ”Poi-

ka” palasi taas pohjoiseen ja 7.8. on messuvie-railla mahdollisuus saada yhteiskuva itsestään yhdessä ”Pojan” ja Kärppä-pelaajien kanssa. Oulun Energia tarjoaa kuvan messuvieraille.

Messuisännyyspäivähuipentuu Kärppä-otteluunIllan ottelun tarjoaa Oulun Energia. Tuolloin Oulun Energia Areenalla Kärppiä vastaan aset-tuu Elitserienissä pelaava Färjestads BK. Ottelu alkaa tuttuun tapaan klo 18.30 ja yleisön toivotaan saapuvan hyvissä ajoin paikalle.

Pelin ensimmäisellä erätauolla esiintyy

taitoluistelun moninkertainen Suomen mestari Susanna Pöykiö. Toisella erätauolla arvotaan kaikkien ottelun katsojien kesken Oulun Energian lahjoittamia tuotepalkintoja. Arvontalipukkeena toimii otteluohjelma, joka jaetaan jokaiselle katsojalle Oulun Energia Areenan ovilla.

Pelin jälkeen katsojilla on mahdollisuus saada tuoreen Kärppä-joukkueen pelaajilta nimikirjoitukset otteluohjelmaan. Nimikirjoi-tukset jaetaan Areenan käytävällä. tavataan suurmessuilla ja illan Kärppä-ottelussa!

Pohjoista voimaa Oulun Suurmessuilla


Elämäni yllättävin Oulusta tai mistään muualtakaan tullut puhe-linsoitto on kolmen vuoden takaa. Soittaja oli nimeltään Erkki Vilpa ja hän kysyi minulta, olinko kouluaikanani kerännyt kasvit

itse. Sellainen puuhastelu oli silloin pakollista. Vastasin myöntäväs-ti, ylpeänä ja häpeissäni yhtä aikaa, sillä ajattelin että olin saamassa myöhästyneet moitteet 1950-luvun surkeasta toiminnastani. Kaikki luonnotieteisiin liittyvät kolme ainetta jäivät ylioppilastodistukseeni niiksi viitosiksi, jotka olivat päätyneet oppikoulun viidennen luokan todistukseen. Erityisesti kasvioni oli säälittävä. Se sisälsi mm. män-nyntaimen (”Pinus silvestris”). Olin hädissäni kiskaissut sellaisenkin huomatessani että 120 kasvin kiintiö ei ollut tullut täyteen.

Mutta ei ollut kysymys myöhästyneistä moitteista. Ystävällinen ja sivistynyt soittaja, joka oli työtoveriensa kanssa viimeistelemässä kirjaa Oulun kasvistosta, halusi kertoa ällistyttävän uutisen. Olin hosumis-teni keskellä löytänyt todellisen harvinaisuuden jota koskeva selonteko oli menossa painoon seuraavassa muodossa:

”Mähkä on enintään kymmenen sentin korkuinen ruohomainen ja hento sanikkainen, jolla itiötähkät ovat haarojen kärjessä yksittäin ja itiöpesäkkeet lehtihankaisesti. Laji on yleinen Pohjois-Suomen rehevillä soilla. Etelässä se puuttuu laajalti. Ensimmäiset tiedot kasvin esiinty-misestä Oulussa ovat vuosilta 1870 ja Pyykösjärven rautasuolta 1909. Seuraava havainto on vasta vuodelta 1956, jolloin silloinen koulupoika, myöhemmin elokuva alan asiantuntijana tunnettu Peter von Bagh on tallentanut kasvin jostakin Oulun ’rantaheiniköstä’. Pitkän tauon jälkeen mähkä löytyi uudestaan vasta vuonna 2000 kasvikartoituksen aikana Muhoksen rajan tuntumasta Ilkansuolta. Se on lettonevaa, jossa on myös lettorämemäisiä piirteitä.

Suo on Oulun soista ehkä rehevin jo rauhoitettuna olevan Harakka-suon jälkeen. Rehevyyden tunnuslajeja ovat myös jouhisara, vaaleasara, suovalkku, suopunakämmekkä, siniheinä ja villapääluikka. Valitettavasti suon läpi on vedetty muutamia valtaojia, jotka laskevat Ilkansuon vesiä Mämmiojaan ja sitä myöten Oulujokeen. Männyn kasvu on kiihtynyt suon laiteilla. Jos ojia ei tukita, tämäkin eliöstöltään arvokas suo on muuttu-massa tavalliseksi suo-ojikoksi.”

Siinäpä on iso annos paikallishistoriaa, maantietoa ja kasvioppia sekaisin. Ikävä kyllä kaikki tämä oli minulle harmaaksi jäänyttä aluetta. Ehkä oli niinkin että monet opettajat olivat aika ikävystyttäviä tai ehkä

pikemminkin avuttomia. Ehkä juuri siitä syystä he nyt jälkeenpäin, jälki-viisauden tuella, herättävät niin paljon myötätuntoa. Jokaikinen heistä.

Miten tosiaan voisin unohtaa yleisvaikutelman, sen opettajista heijastuvan ennenaikaisen väsymyksen ja kutsumuksen ehdottomuu-den jolla ei ollut muuta ilmenemismuotoa kuin jotenkin hallitsematon ankaruus. Liian kova elämä oli kiteyttänyt sen. Useimmat miespuo-lisista opettajista olivat olleet rintamalla, naiset olivat kokeneet yhtä kovia asioita kotirintaman kulmastaan. Voin vain kuvitella, millaisia henkilökohtaisia menetyksiä – joita ei koskaan mainittu tai kuultu mainittavan – kuvassa oli. Fyysiset vammat kuuluivat kuvaan, henkiset varmasti myös. Muutama opettaja oli mieletön kurinpidollinen päsmä-ri ja pehmeni vasta aivan viime tingassa.

Ei kokokuva aivan tällainen ollut. Esimerkiksi suomenkielen opettajamme Pauli Anttila, yhä vielä merkittävä oululainen kulttuuri-persoona, oli loistava hahmo. Hän antoi meille itseluottamusta. Ilman häntä en olisi ehkä kirjoittanut sanaakaan julkisuuteen. Hän kertoi Pentti Haanpään kirjoista. Hänen innostuksensa kirjallisuudesta oli tarttuvaa. Enkä voi unohtaa kiisteltyä uskonnonopettaja Lahja Järvistä, jonka kaikki muistavat nimellä Repekak. Hänellä oli toinenkin identi-teetti: hän opetti psykologiaa. Ja niillä tunneilla hän ei tuputtanutkaan uskontoa, ei ollenkaan, vaikka tavallaan kai kokikin kaksi oppiainetta yhdeksi ja samaksi. Aivan varmasti hän avasi meille merkittäviä sisäisiä maailmoja, kuten elämämme parhaat opettajat avaavat.

Muutamat tilanteet koulun juhlasalissa olivat ikimuistettavia, ja olen voinut niiden säväystä ilokseni selostaa asianomaisillekin. Veikko Sinisalo puhui kirjallisuuden valtavasta kohottavasta merkityksestä. Kipparikvartetin - tein heistä ”lähikuvan” TV 2:n sarjaani 1980-lu-vulla – esiintyminen antoi ensimmäisen käsityksen teatterista, hehän pelleilivät jne. Ja Paavo Berglundin johtama Oulun kaupunginorkesteri oli ensimmäinen klassisen musiikin konsertti jonka kuulin.

Mutta vielä urastani kasvitieteilijänä. Se täydentää toista yllätysi-dentiteettiäni. Jos kurkistatte nettiin, siellä on koosteolento nimeltä Peter von Bagh. Osa hänestä kuuluu porvoolaiselle kaimalle joka on pikkuserkku tai pikkupikkuserkku – ja tähtitieteilijä. Tekemisemme sekoittuvat. Ja saan aina silloin tällöin kuulla onnitteluja saavutuksista-ni tähtitieteen kiehtovalla alueella. Ne kiitokset lämmittävät, perustu-vathan ne pyyteettömään väärinkäsitykseen.

Peter von Bagh

uraputkeni kasvitieteilijänä

KOLuMNI


Suunta on nyt kohti yhdentyviä euroop-palaisia sähkömarkkinoita. Tulevaisuudessa sähköä ostetaan ja myydään rajojen yli huo-mattavasti nykyistä enemmän ja laajemmin.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n toimi-tusjohtaja Jukka Ruusunen arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat jo varsin pitkällä. Laajat markkinat merkitsevät sähkön saatavuuden parantumista, sillä vaihtoehtoisia tarjoajia ja siirtoreittejä tulee runsaasti lisää. Sen sijaan sähkön hintaan ei pudotusta ole luvassa.

”Ilmastonmuutoksen torjuminen on joh-tanut ja johtaa sellaisiin poliittisiin päätöksiin, jotka väistämättä pitävät sähkön hinnan nousussa”, hän toteaa.

Lämpövoiman osuusnousee taasSähkömarkkinoiden kasvaminen kattamaan liki koko Euroopan merkitsee Suomessa tietyllä tavalla paluuta entiseen.

”Suomi oli aikaisemmin hyvin lämpövoima-valtainen erillinen järjestelmä. Pohjoismaisten markkinoiden myötä tilanne muuttui vesivoi-mavaltaiseksi pohjoismaiseksi järjestelmäksi. Syynä tähän on vesivoiman suuri osuus Nor-jassa ja Ruotsissa. Markkinoiden laajentuessa edelleen palaamme taas takaisin vanhaan, koska lämpövoimalla on Euroopassa niin

vankka asema”, kertoo Ruusunen.Kuluttajille tämä tarkoittaa muun muassa

sitä, että menneiltä vuosilta tutut sähkön hinnan yö- ja päivävaihtelut lisääntyvät vä-hitellen, mikä näkynee yö- ja päivätariff eissa suurempina hintaeroina.

KolmeprosessiaKehitys kohti eurooppalaisia sähkömarkki-noita kulkee kolmen rinnakkaisen prosessin kautta. Ensimmäinen ja lähimpänä suomalai-sia on pohjoismaisten markkinoiden kehittä-minen edelleen. Toinen pitää sisällään näiden laajenemisen alueellisesti. Kolmas ja niin ikään jo käynnissä oleva prosessi on markkinoiden integroituminen Euroopan tasolla.

Toimitusjohtaja Ruususen mukaan poh-

joismaisten markkinoiden kehittämisessä kaikkein keskeisintä on, että Norja, Ruotsi ja Tanska toteuttavat suunnitteilla olevat eteläosan kantaverkkoinvestointinsa. Tämä laukaisisi niitä pullonkauloja, joita nykyisin sähkön siirrossa maiden välillä on.

”Nämä pullonkaulat ovat muun muassa estäneet halvan norjalaisen vesivoiman tuloa Suomeen”, hän toteaa.

LaajenevatmarkkinatPohjoismaiset markkinat paitsi kehittyvät myös laajenevat. Suunta on ennen kaikkea Bal-tiaan ja Puolaan sekä Saksaan ja tämän kautta myös Benelux-maihin ja Ranskaan. Olennais-ta Ruususen mielestä on, että markkinoita kehitetään suunnitelmallisesti ja niille luodaan yhteiset ja kaikille tasapuoliset pelisäännöt.

Vielä laajemmin Euroopan tasolla sähkö-markkinoiden integraatio etenee, kun eri puolille Eurooppaa muodostuneet markkinat kytkeytyvät aina vain tiiviimmin toisiinsa. Lopputuloksena ovat liki koko Euroopan kattavat sähkömarkkinat.

”Tässä kehityksessä Suomikin on mukana. Ja meidän täytyy pitää huoli siitä, että olemme myös vaikuttamassa niihin pelisääntöihin, joita Euroopan laajuisille sähkömarkkinoille ollaan luomassa”, toimitusjohtaja Ruusunen painottaa.

Teksti: Kari Arokylä

”iLMAstoNMUUtoKseN torJUMiNeN

on johtanut ja johtaa sellaisiin poliittisiin päätöksiin,

jotka väistämättä pitävät sähkön hinnan nousussa”

Sähkömarkkinat ovat viimeisen

kymmenen vuoden aikana

muuttuneet nopeasti,

eikä vauhdin hiipumista ole odotettavissa

– pikemminkin päinvastoin.

SÄHKÖMARKKINATyhdentyvät Euroopassa kovaa vauhtia


Kemin Energian kiinteän polttoaineen lämpölaitoksessa Karja-lahdessa palaa puu – lähinnä metsähake sekä erilaiset puute-ollisuuden sivutuotteet kuten puru ja kuori. Pääpolttoaineena

laitos käyttää turvetta, mutta puun osuus on nousussa. Viime vuonna se oli 16 prosenttia, tänä vuonna jo noin neljännes.

Karjalahden laitos kuvaa hyvin tilannetta koko Suomessa: puun suosio lämmön ja sähkön lähteenä on kasvussa. Kemin Energian toi-mitusjohtaja Anne Salo-oja arvioi, että Karjalahden laitoksessa puun osuus saattaa kivuta lähivuosina jopa noin kolmannekseen.

”Paljon tietysti riippuu puun saatavuudesta ja hinnasta”, hän toteaa.

Päästökauppasuosii puutaJohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus Ry:stä toteaa, että puu on merkittävin uusiutuva energialähde Suomessa. Puulla katetaan nyt parikymmentä prosenttia täkäläisestä energian loppukäytöstä.

”Sen kilpailukyky suhteessa turpeeseen ja fossiilisiin polttoaineisiin on päästökaupan myötä parantunut”, toteaa Leskelä.

Yritykset pyrkivät päästökaupan vuoksi välttämään hiilidioksidi-päästöjä ja vähentämään turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Puu luokitellaan päästöttömäksi energialähteeksi eikä sille tarvitse hankkia päästöoikeuksia.

Leskelä muistuttaa kuitenkin, ettei puun varaan voi laskea liikoja. Suomi tarvitsee energiahaasteista selvitäkseen myös muita uusiutuvia energialähteitä sekä muun muassa lisää ydinvoimaa.

PaikallistapolttoainettaPuun suosiota lisää, että se on usein paikallista polttoainetta. Puun käyt-täminen tuo aina lähialueille työpaikkoja tuotantoketjun eri vaiheisiin.

Teksti: Kari Arokylä Kuva: L&t Biowatti oy:n arkisto

Puu yhä suositumpi energialähdeValtteina suotuisa kohtelu päästökaupassa ja paikallisuus

”ONGELMANA ONsAADA MetsärAAKA-AiNeeN KYsYNtä JA tArJoNtA KoHtAAMAAN”aluepäällikkö Pertti Vanhala


”Meille on tärkeää, että näin tuemme oman alueemme työllisyyt-tä. Puu tulee meille suunnilleen sadan kilometrin säteeltä”, korostaa toimitusjohtaja Salo-oja.

Karjalahden lämpölaitoksen teho on 32 megawattia ja energiaa se tuot-taa noin 150 000 megawattituntia vuodessa. Laitos vastaa yksin 80-90 prosentista Kemin Energian kaukolämmön tuotannosta. Se pitää lämpi-mänä noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä rakennuksia ja puolet kemiläisistä.

Lämpölaitoksen tarvitseman puun määrää kuvaa se, että sitä ruok-kimaan tarvitaan vuosittain noin 350 rekka-auton kuorma. Puun käy-tön vielä lisääntyessä rekkakuormien määrä nousee 450-500 vuodessa – tällöin Karjalahdessa käy puukuormansa tyhjentämässä talviaikaan pari rekkaa päivässä.

Toppilaahmii puutaKarjalahden lämpölaitos on kuitenkin puusyöppönä vielä varsin vaati-maton verrattuna Oulun Energian Toppilan voimalaitokseen. Pääpolt-toaineenaan turvetta käyttävä Toppila ahmii kitaansa vuosittain noin 5 000 rekka-auton kuormaa haketta, purua, kuorta ja muuta puuai-nesta. Määrä vastaa 250 000 kiintokuutiometriä pölliä – tai kaikille tutuiksi halkopinoiksi muutettuna noin 375 000 halkomottia.

Merkittävä puun toimittaja niin Oulun Toppilaan kuin Kemin Karjalahteen on L&T Biowatti Oy, joka on erikoistunut hankkimaan, markkinoimaan ja toimittamaan bioenergiaa eri puolilla Suomea toimiville asiakkailleen.

L&T Biowatin aluepäällikkö Pertti Vanhala kertoo, että yhtiön tuotteita ovat ennen kaikkea metsä- ja puuteollisuuden puusivutuotteet sekä metsähakkeet. Se hankkii raaka-aineita varsinkin sahoilta, puun-jalostusteollisuudelta ja metsäyhtiöiltä sekä metsänomistajilta.

Metsistä saatavalisää raaka-ainettaNimenomaan metsästä peräisin olevan raaka-aineen määrä on kasvanut ja kasvaa jatkossakin. Vanhalan mukaan viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalta kertyi metsäraaka-ainetta energiakäyttöön noin 150 000 kiintokuutiometriä. Vuonna 2010 määrän on arvioitu nousevan noin 350 000 kiintokuutiometriin.

Tämäkään ei vielä riitä maakunnan tarpeen tyydyttämiseen. Pelkästään Oulun Energia voisi käyttää puuta ainakin 500 000 kiin-tokuutiota. Vanhalan arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan metsistä olisi korjattavissa nykynäkymin noin 500 000-600 000 kiintokuutiota vuodessa.

”Ongelmana on saada metsäraaka-aineen kysyntä ja tarjonta koh-taamaan”, hän toteaa.

Nuoria metsiähoidettavaSuurimpana haasteena Vanhala pitää metsänomistajien tavoittamista ja kannustamista etenkin nuorten metsien hoitamiseen. Hän muistut-taa, että nykyisin nuoren metsän hoitaminen tuo omistajalleen silkkaa rahaa hoidon tuloksena syntyvän metsäraaka-aineen ansiosta. Metsän hoitamiseen on käytettävissä erilaisia palveluja – omistajan ei suinkaan itse tarvitse tarttua työkaluihin.

Metsäraaka-aine on erityisen tärkeää siksi, että sahojen purujen ja kuorien käyttö voimalaitospolttoaineena on kutistumassa. Sahat käyt-tävät entistä enemmän sivutuotteensa omassa energiantuotannossaan. Lisäksi on syntynyt sivutuotteita jalostavia pellettitehtaita. Oma merki-tyksensä on myös Venäjän puutulleilla, jotka aiheuttavat epävarmuutta sahoille ja puuteollisuudelle.

”MeiLLe oN tärKeää, että NäiN tUeMMe oMAN ALUeeMMe tYÖLLisYYttä. Puu TuLEE MEILLE SuuNNILLEEN SADAN KILOMETRIN SäTEELTä”toimitusjohtaja Anne Salo-oja


Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Tapani Siira Kiimingin Välikylässä viljelee mansikkaa jo viidettätois-ta vuotta. Mansikka kasvaa pohjoisessakin, ja täällä kasvaneet mar-jat ne vasta makeita ovatkin, sillä valo lisää marjan sokeripitoisuutta.

Mansikanviljelijän työ pellolla alkaa, kun lumi väistyy ja kuivunei-den lehtien alta alkaa pilkistää kiiltävänvihreitä sahalaitaisia lehtiä. ”Jo talvella on pitänyt rekrytoida mansikanpoimijat. Tärkeintä on, että he pystyvät sitoutumaan koko satokaudeksi”, Siira sanoo. Satokausi kestää noin nelisen viikkoa ja sen ajan Siiran pihapiirissä riittää vilskettä, sillä moni paristakymmenestä poimijasta majoittuu tilalle.

”Mansikat myydään suoraan tilalta asiakkaille. Ne poimitaan ja myydään samana päivänä.”

Makeaa Polkaa”Taisi aloittaessa olla enemmän innostusta kuin järkeä”, Tapani Siira naurahtaa. Viljely on vuosien myötä tullut osaksi perheen elämää ja jokainen tarttuu työhön kuin työhön, niin puoliso kuin lapsetkin.

Mansikkamaan perustaminen vaatii suuret investoinnit, ja satoa alkaa tulla kunnolla vasta kolmantena kesänä. Taimet uusitaan kerran viidessä vuodessa.

Mansikan viljely on Siiran sanoin ”150-prosenttisesti” käsityötä. Luonto on kasvun herra: mansikka ei pidä rankkasateesta, mutta ei se tykkää kuivuudestakaan.

Koneita voi käyttää mansikkamaan perustamisessa, maan muok-kaamisessa ja muovien levittämisessä, mutta esimerkiksi kitkentä tehdään käsin.

Siiran tilalla on sähköllä toimiva tihkukastelujärjestelmä. Vesi pum-pataan Jäälinojasta, joka varsinkin kevätvesien aikana kuohuu iloisesti koskessa, tilan pihapiirissä. Mansikkaa lannoitetaan maanäytteiden ja

lehtinäytteiden perusteella tehdyn lannoitusohjeen mukaan. Lannoite menee kasteluveden mukana suoraan taimen juurelle.

”Täsmälannoituksessa lannoitetta tarvitaan noin puolet vähemmän, eikä sitä tarvitse kylvää rikkakasveille”, Tapani Siira sanoo.

Tilan pellolla kasvaa Polkaa, joka on lajikkeena makea ja hyvän-näköinen. ”Polka on myös hyvä pakastemarja”, Ella Siira sanoo. ”Itse pakastan joka vuosi sata kiloa mansikkaa, ja viime vuonna ne loppuivat jopa kesken.”

Useimmiten mansikka solahtaa suuhun sellaisenaan, mutta man-sikkatilalla juodaan myös mansikkamehua. Perheen nuorimmainen, Alex-poika, syö mansikoista leijonanosan.

Perustana hyvät taimetSuomalaisten mansikanviljelijöiden määrä vähenee, mutta tilakoko kasvaa. Siiran tilalla mansikoita on kolmen hehtaarin verran, mutta lisää laitettaisiin, jos löytyisi maata tai yhteistyökumppani, jolla olisi mansi-kanviljelyyn sopivaa peltoa, Tapani Siira sanoo. ”Nyt tilakoko on liian pieni, esimerkiksi siihen, että voitaisiin viljellä eri mansikkalajikkeita.”

Mansikkapellon läheltä pitää löytyä vettä, eikä mansikka myöskään viihdy liian happamassa maassa.

Mansikanviljelyn, metsätalouden ja talvisin lumiurakoinnin lisäksi uutena liitännäiselinkeinoideana Siiran tilalla on Jäälin ATV Park.

”Toivottavasti jo syksyllä mönkijäharrastajat pääsevät testaamaan Jäälin ATV Parkin polkuja tilan metsissä”, isäntä suunnittelee.

Kotipuutarhurille Tapani Siira antaa neuvon hankkia hyvät taimet. ”Jo ennen maan muokkausta kannattaa käydä hakemassa viljelyyn ohjeet vaikka netistä.”

Mansikka vaatiivettä, aurinkoa ja huolenpitoa

Mansikanviljelijän kiire alkaa, kun lumi väistyy ja kuivuneiden lehtien alta alkaa pilkistää uusi kiiltävänvihreä kasvusto.


Marja on epähedelmäPuutarhamansikkaa on viljelty 1800-luvulta lähti-en. Se on kokonaan kasvinjalostuksen tulos ja kuuluu ruusukasvien heimoon. Mansikan ”marja” on tarkkaan ottaen paisunut kukkapohjus eli epähedelmä. Mansikan varsinaisia hedelmiä ovat sen pinnalla olevat ”siemenet”.

Mansikka sisältää enimmäkseen vettä eli siinä on vähän energiaa. Se sisältää runsaasti B- ja C-vitamiinia, hiven- ja kivennäisaineita.

MansikkafaktaaSuomessa viljellään mansikkaa noin 3500 hehtaarin alueella. Tiloja on noin 2000. Vuonna 2007 mansikkaa tuli 12–13 miljoonaa kiloa.

Viljellyin mansikkalajike on Polka. Toisella ja kolmannel-la sijalla ovat aikaiset lajikkeet Honeyone ja Jonsok.

Mansikkamaalla tapahtuu koko ajan. Halla voi viedä kukat, tuho-hyönteiset , kasvistaudit tai rankkasade voivat pilata marjat. ”Ei ole vuotta, etteikö luonto järjestäisi yllätyksiä, usein positiivisiakin.”

Pelit Ykkösessä – suomalaisen jalkapallon toiseksi korkeimmalla sar-jatasolla – ovat päässeet hyvään vauhtiin. Pohjois-Suomesta sarjassa on vankka edustus. Pisteistä taistelevat kaikkiaan 14 joukkueen sarjassa oululainen AC Oulu, torniolainen TP-47 ja kemiläinen PS Kemi Kings.

Pohjoisen joukkueiden lähtökohdat sarjaan ovat varsin erilaiset: AC Oulu putosi viime kauden päätteeksi Veikkausliigasta. Reippaasti uu-distunut joukkue tavoittelee nyt Ykkösen kärkisijoja. Torniolainen TP-47 puolestaan sijoittui viime vuonna Ykkösessä viidenneksi ja on jälleen

valmis kamppailemaan noususta sarjaporrasta ylemmäs. PS Kemi Kings taas voitti viime vuonna lohkonsa Kakkosessa ja nousi sarjaporrasta ylemmäs. Nyt se tähtää vähintäänkin säilymiseen ilman karsintoja.

Ykkösen odotetaan tällä kaudella muodostuvan tasaiseksi ja tasok-kaaksi. Kysyimme Pohjois-Suomen joukkueiden tunnelmia ja näkemyk-siä sarjan käynnistysvaiheessa. Vastaajina olivat AC Oulun valmentaja Juha Malinen, TP-47:n manageri Kari Vaalto sekä PS Kemi Kingsin manageri Jukka Kuusisto.

valmentaja Juha Malinen manageri Jukka Kuusisto manageri Kari vaalto

KUINKAHARJOITTELUKAUSI SUJUI?

Kausi oli piristävän työntäyt-teinen. Aluksi kartoitimme ou-lulaispelaajia ja viimeiset kaksi kuukautta ulkopuolelta tulevia täsmävahvistuksia. Pääasia on ollut, että oululaispelaajat op-pivat vieraspelaajilta ja luulen, että olemme onnistuneet tässä.

Se sujui hyvin ja onneksi sattui vain muutama loukkaantu-minen. Nämäkin pelaajat paranevat hyvää vauhtia ja ovat sarja-avauksessa kunnossa.

Harjoittelukausi oli ehjä ja huipentui kahden viikon leiriin Turkissa. Siellä joukkue hiottiin valmiiksi sarjaa varten.

MILLAISEKSIUSKOT YKKÖSEN MUODOSTUVAN SARJANA?

Ykkösestä saattaa muodostua sen historian tasaisin ja jännit-tävin. Monella joukkueella on asiaa kärkitaistoihin ja joukku-eita johdetaan yhä ammat-timaisemmin. Lisäväriä tulee pääkaupungin (5 joukkuetta) ja pohjoisen (3 joukkuetta) paikal-liskamppailuista.

Ykkösestä tulee kovatasoinen ja tasainen.

Sarjasta tulee tasainen. Jopa 5-6 joukkuetta tavoittelee nousua Veikkausliigaan.

MIKÄ ONTAVOITTEENNE TÄLLÄ KAUDELLA?

Meidän on pystyttävä kehitty-mään voittavaksi joukkueeksi. Oppirahoja varmaan maksel-laan, mutta sijat 1- 6 toisivat Ouluun jännittäviä pelejä.

Tavoitteemme on säilyä ilman karsintoja Ykkösessä!

Olemme olleet perinteisesti Ykkösen kärkiryhmässä. Tälläkin kaudella olemme yksi niistä joukkueista, jotka kamppailevat pääsystä Veikkausliigaan.

MILLAISTAJALKAPALLOA PELAATTE?

Pelaaja kehittyy eniten aktiivisessa roolissa. Pelaam-me ennakkoluulottomasti ja aloitteellisesti. Hyökkäämisellä on erittäin suuri merkitys.

Pelaamme nopeatempoista ja fyysistä jalkapalloa.

Panostamme pallolliseen peliin ja aggressiiviseen puolustus-peliin.

YKKÖSESSÄvANKKA KoLMiKKo PoHJoisestA

Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen


Naistenlehdet ovat täynnä energiansäästövinkkejä ja ekolo-gista elämäntapaa, autoja markkinoidaan vähäpäästöisyy-dellä ja ilmastonmuutoksesta on tullut yhteiskunnallinen

puheenaihe. Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja nyökkää hyväksyvästi.

”Vaikka me ihmiset olemmekin tällaisia puusta pudonneita simpansseja, niin tuntuu siltä, että mekin vähitellen viisastumme. Kymmenen vuotta sitten lehdet olivat täyttä kulutusta, vempaimia ja bling blingiä – kuten nyt trendikkäästi sanotaan.”

Valtaoja määrittelee itsensä ”vanhaksi maapallon puolustajaksi” ja kertoo itsekin säästävänsä energiaa, sillä ”puhtainta energiaa on sellainen, jota ei ole koskaan käytettykään”. Hän ajaa auton sijasta moottoripyörää, lämmittää mökkiä mahdollisimman puhtaasti palavalla puulla ja ostaa mahdollisimman vähän tavaraa.

”Meidän kannattaa käyttää kaikki keinot energian säästämiseen. Se nyt vain on tyhmää käyttää energiaa, jota ei tarvitse”, Valtaoja sanoo.

Hetkinen! Onko tämä sama mies, joka on haastatteluissa julis-tanut, että ydinvoima on ainoa energianmuoto, joka voi ratkaista ilmaston lämpenemisen ongelman ja jonka mielestä vihreä liike on ympäristön suurin uhkaaja?

Päättäjät ulallaEsko Valtaoja ei näe lausunnoissaan ristiriitaa. Energian tuhlaami-nen on järjetöntä, mutta sen säästäminen ei lisää käytössä olevan energian määrää. Ja lisää sitä tarvitaan, kun kiinalaiset ja intialaiset tavoittelevat länsimaisten ihmisten jo saavuttamaa elintasoa. Kuka menee sanomaan 1,5 miljardille kiinalaiselle, että he eivät saa enem-pää energiaa, Valtaoja kysyy.

”Energian säästäminen ja uusiutuvat energiamuodot voivat olla paikallisesti hyviä ratkaisuja, mutta ei niillä tuoteta maailmanlaa-juisesti tarvittavaa määrää energiaa.”

Vaikka haastattelua tehdään aamulla, jolloin tähtitieteilijä on tuskin herännyt, professori alkaa silminnähden lämmetä. Hänen mielestään on kyse globaalin vastuun puutteesta, kun Suomessa ”korvat heiluen” väitetään, että esimerkiksi tuulivoimalla ja biopolt-toaineilla voitaisiin ratkaista ilmastonmuutoksen ongelmat.

”Optimistisimpien tuulivoimaennusteiden mukaan kymmenes-

osa Suomen energiatarpeesta voitaisiin saada katettua tuulivoimalla. Se edellyttäisi tuulivoimaloita joka paikkaan, minne vain mahtuu, ja energiamuodon massiivista tukemista”, Valtaoja kuvaa.

Professori harmittelee, että julkista energiakeskustelua hallitse-vat yhteenlaskutaidottomat ”huuhaa-sosiologit”, joilla ei ole mitään edellytyksiä ymmärtää eri energiamuotojen tehokkuutta. Sama pätee poliittisiin päättäjiin.

”Biopolttoainefarssi oli hyvä esimerkki siitä, kun päättäjillä ei ole alkeellisimpiakaan työkaluja ymmärtää asioita. Jos heidän tulee vain luottaa lobbareiden sanaan, on sattumanvaraista, tuleeko sieltä järkeviä päätöksiä.”

Ideologia sokaiseeNyt äänessä on tutkija, joka saa luvan selittää, mistä energia tulee – ja millä tavalla tuotettuna se olisi turvallisinta niin ihmisille kuin luonnollekin. Valtaoja aloittaa ”alkeiskurssin” muistuttamalla, että energian määrää maailmassa ei voi muuttaa. Universumissa on se määrä energiaa, mikä on ollut aikojen alusta, mutta sen muotoa voi muuttaa. Esimerkiksi ainetta voi muuttaa energiaksi, josta osan ihminen voi hyödyntää omaan käyttöönsä.

Energiamuotoja on useita. Tuulivoima on liike-energiaa, vesivoima potentiaalienergiaa ja maalämpö lämpöenergiaa. Aurinkokennoilla voidaan ottaa talteen säteilyenergiaa, puuta polttamalla saadaan aikaan kemiallista energiaa ja ydinvoimaloissa tuotetaan ydinenergiaa.

”Parhaana energiamuotona on pidetty sitä, jota ollaan saatu helpolla ja halvalla, ja jossa on paras hyötysuhde. Sellaisia ovat olleet puu, kivihiili ja öljy, mutta nyt poliitikot ja suuri yleisö ovat havahtuneet siihen, minkä tutkijat ovat tienneet jo sata vuotta: siinä lämmitetään samalla ilmastoa”, Valtaoja sanoo.

Energian tuottotapojen plussien ja miinuksien laskeminen ei ole helppoa. Yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että fossiilisten poltto-aineiden polttaminen on ympäristölle haitallista. Muiden ener-giamuotojen puolustamisessa keskustelijoiden käyttämät numerot heittävät Esko Valtaojan mukaan häränpyllyä sen mukaan, minkä muodon kannattaja ”asiantuntija” sattuu olemaan.

”Tässä juupas-eipäs -keskustelussa yhteenlaskutaito on korvattu sokealla luottamuksella omaan ideologiaan.”

MAAILMA ei PeLAstUeNerGiAA SääSTäMäLLä

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja pitää teknologista edistystä

maapallon ainoana pelastuskeinona. Energiaa tarvitaan lisää – ja paljon –

kun kiinalaiset ja intialaiset tavoittelevat länsimaista elintasoa.Teksti: Jarno Forssell Kuvat: Jari tikka


”BIOPOLTTOAINEFARSSIOLI HYVä ESIMERKKI SIITä,KUN PäättäJiLLä ei oLe ALKeeLLisiMPiAKAAN tYÖKALUJA YMMärtää AsioitA.”

Valtaoja tunnustautuu avoimesti ydinvoiman kannattajaksi. Hänes-tä se on tällä hetkellä ainoa realistinen vaihtoehto energian suurimittai-seen tuotantoon.

”Varmaan moni kuvittelee, että minä saan tästäkin haastattelusta tukun rahaa. Ainoa motiivini kuitenkin on vilpitön huoli maapallon tilanteesta.”

Tutkijat pelastavatTäydellisessä maailmassa me voisimme saada energiaa, joka olisi täysin saasteetonta. Valtaoja uskoo, että sellainenkin päivä joskus vielä näh-dään – ehkäpä vielä tämän vuosisadan aikana. Vaihtoehtoja on kaksi: aurinkoenergia ja fuusioon perustuva ydinenergia.

Auringon sisällä tapahtuva fuusioreaktio muuntuu säteilyenergiaksi, joka voidaan maan pinnalla muuntaa sähköksi. Sen ongelmana on tällä hetkellä pieni hyötysuhde. Kehitys on Valtaojan mukaan ollut kuitenkin nopeaa ja nanoteknologia antaa lupauksia entistä suuremmista tehoista.

Ranskassa sijaitsevassa ITER-koereaktorissa kehitetään fuusiovoi-maa, jonka Valtaoja uskoo olevan kaupallisessa tuotannossa vuoden 2050 paikkeilla. Pienten koereaktorien teho on kehittynyt paljon nopeammin kuin tietokoneiden teho, vaikka yhteiskunnan satsaukset fuusiovoimaan ovat olleet ”taskurahojen” luokkaa.

”Prioriteetit ovat pielessä, jos ITERin 20 vuoden rakentamisen ja käytön aikana siihen laitetaan 10 miljardia euroa. Saman summan Euroopan unioni käyttää maataloustukiaisiinsa alle kuukaudessa. Jos EU lopettaisi vuodeksi maataloustukiaisten maksamisen, säästyneellä rahalla saataisiin kymmenessä vuodessa fuusioreaktorit toimiviksi”, Esko Valtaoja uskoo.

Miksi saasteettoman energiamuodon tutkimus ja kehitys sitten ei ole edennyt vauhdikkaammin? Professori vastaa, että fuusio ei ole nykyisten energiantuottajien sen enempää kuin ympäristöväenkään int-ressissä. Sitä eivät kannata öljy-yhtiöt, mutta ei myöskään vihreä liike, jonka ideologialta menisi pohja, jos ydinvoima olisikin puhdasta.

”Sitä vievät eteenpäin ainoastaan tutkijat ja insinöörit. Mutta mei-dän lobbausvoimamme on pieni.”

Silti Esko Valtaoja on vakuuttunut siitä, että tiede ja teknologia pe-lastavat maailman. Vaihtoehdot ovat nimittäin vähissä. Ensimmäinen on linkolalainen keino ”tappaa suurin osa ihmisistä pois, jotta ihmi-sestä ei olisi haittaa luonnolle”. Toinen keino on ”olla tumput suorana, mennä polvilleen ja rukoilla”.

”Olemme tähänkin asti selvinneet tieteellä ja tekniikalla. Ei pidä antaa nykyisten ongelmien sokaista silmiä siltä, että me elämme nyt paremmin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.”

Pimeä energia odottaa määritystäTähtitieteilijät havaitsivat kymmenisen vuotta sitten, että maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä vauhdilla. Se oli mullistava havainto, sillä se tuntui romuttavan oletuksen, että energiaa ei tule mistään lisää. Jos maailmankaikkeudessa olisi sama määrä energiaa, sen laajenemisenhan pitäisi alkuräjäh-dyksen jälkeen tapahtua hidastuvalla vauhdilla.

Kiihtymisen selittäjäksi tarjottiin ”pimeää energiaa”, jota syntyisi koko ajan lisää maailmakaikkeuden laajentuessa. Tällä hetkellä pimeää energiaa tutkii ehkä pari tuhatta tähtitieteilijää.

”Nobelin kiilto silmissä”, kommentoi avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja hymyillen. Hänen mielestään pimeän energian määrittely olisi vuorenvarma keino saada himoittu palkinto.

”Emme ymmärrä vielä, mitä pimeä energia on – emmekä ole edes vuorenvarmoja siitä, onko sitä. Oletamme kuitenkin, että sitä on kolme neljäsosaa koko maailmankaikkeuden massasta, ja että sitä on sama määrä joka puolella.”

Valtaoja heittäytyy science fictionin puolelle ja spekuloi, että jos pimeään energiaan joskus päästäisiin käsiksi, siinä olisi loputon ja uusiutuva energiavarasto.

”Odotetaan kuitenkin ensin sata vuotta, että saadaan selvil-le, mitä pimeä energia oikein on.”

”Prioriteetit ovAt PieLessä, JOS ITERIN 20 VuODEN RAKENTAMISEN JA KäYTöN AIKANA SIIHEN LAITETAAN 10 MILJARDIA EuROA. SAMAN SuMMAN EuROOPAN uNIONI KäYTTää MAATALOuSTuKIAISIINSA ALLE KuuKAuDESSA...”


Sähkömittareiden luku on tuttua asiaa varsinkin omakotitaloissa asuville. Tähän asti sen on tehnyt sähköyhtiön mittarinlukija tai asukas itse, yleensä kerran vuodessa.

uusi tekniikka romuttaa vanhan käytännön niin, että nyt sähkömitta-rit voidaan lukea automaattisesti etäluentana. Todelliseen kulutukseen perustuva laskutus korvaa arviolaskut ja kerran vuodessa lähetettävän tasauslaskun.

Sähkölaskut selkeämmiksiOulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on käynnistänyt sähkömittareiden vaihdon uusiin etäluettaviin mittareihin. Vuoden 2008 kuluessa mitta-reita vaihdetaan Oulussa ja Kiimingissä kaikkiaan noin 7000.

Tavoitteena on, että kaikki noin 80 000 sähkömittaria saadaan siirret-tyä uuteen järjestelmään tulevina vuosina.

Mittaustavan muutoksesta hyötyvät sekä asiakas että sähköyhtiö. Todelliseen kulutukseen perustuva laskutus auttaa asiakasta seuraa-maan entistä paremmin sähkönkäyttöään ja kulutustottumuksiaan. Sähkölasku muuttuu entistä selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi. Laskut perustuvat aina todelliseen kulutukseen. Laskutusjakso (12, 6, 4 tai 3 laskua/vuosi) säilyy nykyisenä ellei asiakas itse halua sitä muuttaa.

Sähköyhtiö puolestaan voi seurata automaattisen mittarinluennan

Kulutusmittarilla selville kulutuksetKulutusmittari on helppokäyttöinen apuväline, jolla voidaan mitata pistotulp-paliitännäisten laitteiden sähkön kulutusta. Mittarin käyttö on helppoa ja mitta-uksen tuloksen perusteella pystyy tekemään johtopäätöksen onko esimerkiksi pakastin tai jääkaappi huollon tai vaihdon tarpeessa. Laite ei sovellu lieden tai saunan kiukaan kulutuksen mittaamiseen.

useat sähköyhtiöt lainaavat mittareita veloituksetta omille asiakkailleen. Tie-dustele omasta verkkoyhtiöstäsi!

avulla lähes reaaliaikaisesti oman jakeluverkkonsa kuormitusastetta ja näin ennakoida mahdollisia tulevia vikatilanteita.

Myös kaukolämpö etäluentaanMyös kaukolämpömittareiden vaihto etäluettaviksi on käynnisty-nyt. Etäluettavien lämpömittareiden etuna on, että ne vapauttavat asiakkaat mittarinlukuvelvollisuudesta. Samoin kuin sähkössä myös kaukolämmössä arviolaskutus jää historiaan. Mittarinvaihdon jälkeen laskutus muuttuu ajantasaiseksi ja oman energiankäytön seuranta helpottuu ratkaisevasti.

Asentajilla henkilökortitMittarinvaihdosta ilmoitetaan asiakkaalle henkilökohtaisella kortilla. Jos mittari on sisällä huoneistossa, asiakasta pyydetään päästämään mittariasentaja sisälle. Jos mittari on sähkökeskuksessa, johon Oulun Energialla on avaimet, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Sähkömit-tarien vaihdot tekee Oulun Energia Siirto ja Jakelun asentajat. Kauko-lämpömittarien vaihdot hoitaa Oulun Energia. Jokaisella asentajalla on yhtiön henkilökortti, jolla hän todistaa olevansa oikealla asialla.

Mittarinvaihdoista ei aiheudu asiakkaalle kustannuksiaAjantasaista tietoa mittareiden vaihdosta www.oulunenergia.fi

Sähkö- ja kaukolämpömittarit etäluettaviksi


Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen Kuvat: tuomo Ylinärä

Kesän kypsyttämät marjat

ja vihannekset

sisältävät runsaasti vit

amiineja ja muita

tärkeitä ravintoaineita.

Pakastamalla luonnon

anteja viisaasti ja huol

ellisesti saamme

nauttia niistä myös talv

ikuukausien aikana.

PAKASTA

VIISAASTI!

Kotitalousopettaja Hannele Kiviaho Tornion Putaan koululta antaa käyttökelpoisia ohjeita ja vihjeitä kotipakastajalle.

– Minulla on kotona aviomies, kolme lasta ja kaksi hirvi-koiraa, joten pakastimet ovat meillä ahkerassa käytössä. Koirien luita ja muita herkkuja varten meillä on lämpimässä varastotilassa ihan oma, erillinen pakastin. Tässä yhteydessä haluan painottaa sitä, että pakastinta ei saa sijoittaa kylmään tilaan, ellei valmistaja siihen erik-seen ole antanut lupaa. Yleensäkin pakastinten huoltoon ja hoitoon

on hyvä kiinnittää riittävästi huomiota, sillä laiminlyönnit kostau-tuvat lyhyempänä käyttöikänä ja korkeampana sähkönkulutuksena. Pakastimen koko määräytyy ruokakunnan käyttötarpeiden mukaan. Joskus voi olla järkevämpää hankkia kaksi pienempää kuin yksi suurempi pakastin. Jokainen oven tai kannen avaus kuluttaa sähköä. Toinen pakastin voi siis olla päivittäisessä käytössä, ja toisesta otetaan esille pakasteita harvakseltaan, Hannele sanoo.


Ennen pakastamistaPakastin on hyvä sulattaa pari kertaa vuodessa. Kun pakastimen tehoa lisätään ennen sulattamista, tuotteet kylmenevät, ja säilyvät parem-min sulatuksen aikana. Kun huurretta on kerääntynyt noin ½ - 1 cm:n verran, pakastin on syytä sulattaa. Huurre lisää huomattavasti sähkönkulutusta ja rasittaa laitteen koneistoa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteen käyttöikä lyhenee. Hannele neuvoo: Kytke sulatusteho päälle. Aseta pakastimeen astioita, joissa on lämmintä vettä. Suojaa lattia. Älä käytä teräviä esineitä jään ja huurteen poistamiseksi. Anna pakastimen sulaa kunnolla. Pese vedellä, johon sekoitat hieman astianpesuainetta. Kuivaa huolellisesti. Imuroi pakastimen tausta ja kompressori ainakin kerran vuodessa. Tarkista, että pakastimen ympärillä on riittävästi ilmatilaa; yläpuolella 5 – 10 cm, takana 1 – 2 cm. Älä sijoita pakastinta lähelle lämpöä tuottavaa laitetta, sillä se nostaa sähkönkulutusta 10 – 20 prosentin verran.

Kytke pakastusteho päälle riittävän aikaisin ennen kuin sijoitat pakastettavat tuotteet pakastimeen. Hyvä olisi varata laitteen kylme-nemiselle useita tunteja aikaa. Mitä nopeammin tuote jäätyy, sen pie-nemmiksi jäävät pakastamisen aiheuttamat muutokset sen rakenteissa. Litteät pakkaukset jäätyvät nopeimmin.

Sato talteenPakastamisen idea on siinä, että tuotteen sisältämä vesi jäätyy mah-dollisimman nopeasti. Tällöin pieneliöiden toiminta lakkaa, ja tuote pysyy käyttökelpoisena pitkään. Marjat ja vihannekset säilyvät hyvinä pakkasessa noin vuoden verran. Pakastamiseen ei tarvita säilöntäainei-ta. Sokeri saa aikaiseksi sen, että marjat ovat rakenteeltaan, väriltään ja aromiltaan parempia sulatuksen jälkeen. Lisäksi sokeri suojaa tuottei-den C-vitamiineja.

– Pakastamiseen kannattaa valita vain hyvälaatuisia tuotteita. Kiin-teät marjat voidaan pakastaa kokonaisina, pehmeät voidaan viipaloida tai soseuttaa. Pakkauskoot on syytä valita käyttötarkoituksen mukaan. Pienempiin rasioihin ja pusseihin on kätevää kerätä päivittäisannoksia.

Kesällä ja syksyllä marjat, vihannekset ja juurekset ovat parhaim-millaan ja edullisimmillaan. Kannattaa siis varautua talvea varten pakastamalla suurempia määriä. Tilliä ja persiljaa voi silputa monitoi-milaitteen leikkuuterällä. Silppua on sitten kätevää raaputtaa rasiasta

lusikalla esimerkiksi keittoihin makua ja väriä antamaan. Kasvikset esikiehautetaan ja jäädytetään mahdollisimman nopeasti. Kerroskatti-lassa tai metallilankakorissa kiehauttaminen käy kätevästi. Purjoa, pap-rikaa ja yrttejä voi pakastaa paloiteltuina ilman esikäsittelyä, Hannele Kiviaho opastaa.

Pakkausmateriaalit käytön mukaisestiPakastamiseen voi käyttää rasioita, pusseja ja pulloja. Materiaalin on oltava vesi- ja ilmatiivis. Sen on kestettävä kylmää ja sen on oltava puhdas. Siitä ei saa tarttua makua pakastettavaan tuotteeseen. Vesitii-vis pakkaus takaa sen, että tuote ei pääse kuivumaan, ja ilmatiiviissä pakkauksessa aromit säilyvät hyvin.

– Tarkista, että materiaali ei ole helposti repeytyvää tai särkyvää. Varmistu myös siitä, että se on elintarvikkeille hyväksyttyä laatua. Muista, että mitä ohuempi pakkausmateriaali on, sitä nopeammin tuote pakastuu ja vastaavasti sulaa. Poista pakkauksesta ilma, ja sulje se tiiviisti. Tee pakkaukseen merkintä sen sisällöstä sekä pakkauspäivä-määrästä.

Kun pakastat suuria määriä kerrallaan on hyvä pitää pakastin pakastekytkennällä 1–1,5 vuorokauden ajan. Pakastusvaiheen aikainen lämpötila on –25, säilytyslämpötilan ollessa –18 astetta. Sijoita tuotteet pakastimeen järkevästi. Älä sullo pakastinta liian täyteen.

Muista tehdä aika ajoin inventaarioita, jotta tuotteet eivät pääse vanhentumaan. Lihat ja kalat säilyvät pakastimessa noin kolmen kuu-kauden ajan. Älä heitä pois edellisen vuoden marjoja, jos niitä on vielä jäljellä kun uutta satoa ruvetaan pakastamaan. Tee marjoista kotiviiniä, hilloa tai vaikkapa kiisseliä. Sulata marjat ja vihannekset mahdollisim-man nopeasti huoneenlämmössä tai mikroaaltouunissa. Nopea sulatus säilyttää C-vitamiinipitoisuuden parhaiten, ja tuotteen rakennekin pysyy kiinteämpänä, Hannele tietää.

Kun valitset pakastinta, mieti sen käyttötarkoitusta taloudessasi. Kaappimallit soveltuvat päivittäiseen käyttöön, arkuissa on kätevää säilyttää esimerkiksi miesväen kalasaaliita ja hirvimetsän anteja. Pa-kastimet voivat olla energiankulutukseltaan luokkaa A+ tai A++, mutta tämä ei silti takaa alhaisinta mahdollista energiankulutusta. Oikea käyttötapa, riittävät huoltotoimenpiteet sekä oikeaoppinen sijoittami-nen varmistavat parhaan lopputuloksen.

”KYTKE PAKASTuSTEHO PääLLE RIITTäVäN AIKAISIN

ennen kuin sijoitat pakastettavat tuotteet pakastimeen.”


AinaVirta-hinnasto 8.3.2008 alkaen:

Yleissähkö 1 (alle 10 000 kWh/vuosi)Perusmaksu 1x25-35 A, 3x25-3x63 A 2,50 €/kkenergia 6,22 snt/kWh

Yleissähkö 2 (yli 10 000 kWh/vuosi)Perusmaksu 3x25-3x63 A 5,00 €/kkenergia 5,92 snt/kWh

AikasähköPerusmaksu 3x25 A-3x63 A 5,00 €/kkPäiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) 5,86 snt/kWhYöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8) 5,06 snt/kWh

Kausisähkö Perusmaksut kuten aikasähkössätalviarkipäiväenergia 5,86 snt/kWhMuun ajan energia 5,43 snt/kWh

tuulivirta Perusmaksu hinnaston mukaanenergia, tuulisähkölisä 0,10 snt/kWh

AinaVirta-sopimus on voimassa toistaiseksi. Hinnanmuutoksista ilmoitamme kirjallisesti kuukausi etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

VarmaVirta-sopimus on määräaikainen. Sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta uuteen koh-teeseen voidaan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla.

Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

SäHKöENERGIAHINNASTOHinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. Myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.

VarmaVirta-hinnasto 1.6.–30.6.2008 :

2 vuotta 1 vuosi

Yleissähkö 1 (alle 15 000 kWh/vuosi)Perusmaksu 2,50 €/kk 2,50 €/kkenergia 6,99 snt/kWh 6,99 snt/kWh

Yleissähkö 2 (yli 15 000 kWh/vuosi)Perusmaksu 5,00 €/kk 5,00 €/kkenergia 6,79 snt/kWh 6,79 snt/kWh

AikasähköPerusmaksu 5,00 €/kk 5,00 €/kkPäiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) 6,99 snt/kWh 6,99 snt/kWhYöenergia (klo 22-7, kesäaikana klo 23-8) 6,55 snt/kWh 6,55 snt/kWh

KausisähköPerusmaksu 5,00 €/kk 5,00 €/kktalviarkipäiväenergia 7,25 snt/kWh 7,25 snt/kWhMuun ajan energia 6,55 snt/kWh 6,55 snt/kWh

tuulivirta Perusmaksu hinnaston mukaanenergia, tuulisähkölisä 0,10 snt/kWh

oivaturva Mahdollista liittää kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseenYleissähkö 1 1,5 €/kk tai 36 €/kertamaksuYleissähkö 2 2,5 €/kk tai 60 €/kertamaksuAikasähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksuKausisähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

OivaTurva-vakuutuksen voit liittää kaksivuotiseen varmavirta -sopimukseen, jolloin sinulla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita ja edellyttää, että kohteet laskutetaan samalla laskulla.


Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta energiansäästölamppuja.Lähetä vastauksesi 4.7.2008 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Valinnallasi on merkitystä

Pohjoista voimaaPohjoista voimaa

Yhdessä eläminen on välittämistä. Joka päivä luomme työtä ja mahdollisuuksia pohjoisen ihmisille. Joka vuosi toimintamme tulos käytetään alueemme ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Mitä jos päätöksenteko ei olisikaan omissa käsissämme?

Välittämistä pohjoisen ihmisestä

Pohjoista voimaa -yhtiöt: Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia, Kemin Energia Oy, Tornion Energia Oy,Keminmaan Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Tenergia Oy, Raahen Energia Oy

www.pohjoistavoimaa.fi

Documents

Sulake 02/08