Upload
others
View
7
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Harri Melin, Raimo Blom & Pentti Kiljunen
Suomalaiset ja työ Raportti ISSP 2005 Suomen aineistosta
Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 3, 2007
Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 3Harri Melin, Raimo Blom & Pentti Kiljunen (2007).Suomalaiset ja työ.Raportti ISSP 2005 Suomen aineistosta.
Julkaisija: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD) Tampereen yliopistoKäyntiosoite: Åkerlundinkatu 2 A, 5. krs TamperePostiosoite: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopistoPuhelin: (03) 3551 8519Faksi: (03) 3551 8520Sähköposti: [email protected]: http://www.fsd.uta.fi
Myynti: Tiedekirjakauppa TAJU PL 617, 33014 Tampereen yliopistoPuhelin: (03) 3551 6055Faksi: (03) 3551 7685 [email protected] http://granum.uta.fi
ISSN 1459-8906ISBN 978-951-44-6863-6ISBN 978-951-44-7675-4 (pdf )
Graafinen suunnitteluVinjetti Ky
Taitto Marita Alanko
Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes PrintTampere 2007
Esipuhe
Suomi on osallistunut International Social Survey Programme (ISSP) -tutkimusohjelmaan vuodesta 2000. ISSP on 40 maan yhteinen vertaileva yhteiskuntatieteellinen tutkimusohjel-ma. Sen vuosittaiset tutkimukset käsittelevät monipuolisesti yhteiskuntaelämän eri alueita. ISSP: n periaatteena on tuottaa teknisesti korkeatasoisia ja vertailtavuudeltaan ensiluokkaisia tutkimusaineistoja.
Suomessa tutkimukset toteutetaan Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston, Tilastokeskuk-sen, Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian sekä Turun yliopiston sosiologian laitoksen yhteistyönä. ISSP-aineistoja käytetään aktiivisesti tutkimus- ja opetustarkoituksiin monissa Suomen yliopistoissa. Aineistoja hyödynnetään myös opinnäytetöiden empiirisinä aineistoina.
Vuoden 2005 ISSP-tutkimus käsittelee työtä ja suhtautumista työhön. Suomessa keskustel-laan tällä hetkellä vilkkaasti työelämän kysymyksistä. Tutkimukset ovat käsitelleet esimerkiksi tietotyötä, työn mielekkyyttä ja työelämän joustoja. Aineisto tarjoaa suomalaisille tutkijoille erinomaisen mahdollisuuden laajoihin kansainvälisiin vertailuihin. Lisäksi Suomen, Norjan ja Tanskan aineistoihin on lisätty tietotyötä ja työelämän valta- ja auktoriteettisuhteita käsitte-leviä kysymyksiä.
Suomalaiset ja työ -raportti esittelee vuoden 2005 ISSP-kyselyn tuloksia. Tutkimuksen em-piirinen aineisto on koottu postikyselynä syksyllä 2005. Raportin ovat laatineet prof. Harri Melin (Turun yliopisto), prof. Raimo Blom (Tampereen yliopisto) sekä Pentti Kiljunen (Yh-dyskuntatutkimus Oy).
Osoitamme lämpimät kiitoksemme Yhteiskuntatieteelliselle tietoarkistolle hankkeen talou-dellisesta tukemisesta. Helena Laaksosta kiitämme tekstimme tarkasta oikoluvusta ja hyödyl-lisistä kommenteista.
Tampereella 25.1.2007
Harri Melin Raimo Blom Pentti Kiljunen
Sisällys
ESIPUHE 3
1. JOHDANTO 7
2. SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ 8
3. TYÖN MERKITYS 10
4. MIELUISIN PAIKKA 17
5. TYÖN RASKAUS 31
6. TYÖN LUONNE 37
7. TYÖELÄMÄNTUTKIMUS JA TYÖELÄMÄN MUUTOKSET 50
LÄHTEET 55
LIITE 1: Mikä on ISSP 57
LIITEKUVIOT 60
ISSP 2005 KYSELYLOMAKE 76
7Suomalaiset ja työ
1. Johdanto
Suomalainen työelämä muuttuu nopeasti. Monet tarkkailijat katsovat, että muutoksen tahti on kiihtynyt tietoteknisen kehityksen ja globalisaation seurauksena. Suomalaisesta työelämäs-tä ja sen tilasta keskustellaan vilkkaasti. Työelämää koskevaa uutisointia hallitsivat viime vuon-na monien teollisuusyritysten ilmoittamat yhteistoimintaneuvottelut työvoiman vähentämi-seksi. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottujen määrä olikin vuonna 2005 suurin sitten 1990-luvun alun laman. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Itse asiassa työllisten mää-rä kasvoi yli 30 000 hengellä. Irtisanomisneuvottelut ovat aina suurempi uutinen kuin uusien työntekijöiden rekrytointi.
Irtisanomisten ohella työelämän joustoista on keskusteltu jo pitkään. Joustavuudella voi-daan tarkoittaa monia asioita tuotannon ja instituutioiden joustamisesta erilaisiin joustavien työjärjestelyiden muotoihin. Käytännössä joustavuudesta puhuttaessa viitataan kuitenkin lä-hinnä erilaisiin työaikajoustoihin. Tällöin erotetaan yleensä kaksi ulottuvuutta, määrällinen joustavuus ja funktionaalinen joustavuus. Määrällisellä joustavuudella viitataan työaikoihin, työntekijöiden määriin, työsuhteiden luonteeseen ja muihin vastaaviin tapoihin tehostaa työ-paikan toimintaa. Funktionaalinen joustavuus puolestaan tarkoittaa moniammattitaitoisuutta ja mahdollista työtehtävien joustoa.
Työelämän joustojen lisääntyminen on merkinnyt siirtymää kohti uudenlaisia työsuhde-malleja. Yhä useampi palkansaaja vaihtaa sekä työpaikkaa että ammattia. Samalla yhä useampi palkansaaja työskentelee jossain työuransa vaiheessa osa-aikatyössä, määräaikaisessa työsuh-teessa tai vuokratyöntekijänä. Joustavuuden lisääntyminen merkitsee myös työsuhteitten yk-silöllistymistä.
Suomalaisesta työelämästä puhuttaessa on monesti viitattu myös tietoyhteiskuntaan ja tie-totyöhön. Suomea on yleisesti pidetty yhtenä maailman kehittyneimmistä informaatioyhteis-kunnista. Tätä on perusteltu muun muassa informaatio- ja kommunikaatioteknologian laa-jamittaisella käytöllä, tietotyön yleisyydellä, elektroniikkateollisuuden tärkeällä asemalla ja yritysorganisaatioiden jatkuvalla uudistumisella.
Työelämän yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta muutoksessa voidaan erot-taa hitaammin etenevä työelämän pitkän ajan muutos ja nopeammat ajankohtaiset muutokset. Tärkeitä pitkän välin muutoksia ovat olleet muun muassa palkkatyöläistyminen ja palkkatyön tulo hallitsevaksi työn muodoksi sekä suurten ja hierarkkisten työorganisaatioiden kehitys. Ajankohtaisia muutoksia taas ovat esimerkiksi tietotyöläistyminen ja keskustelu globalisaation vaikutuksista ja työsuhteiden yksilöllistymisestä.
Työnteko merkitsee monia asioita lähtien työn mielekkyydestä ja kiinnostavuudesta ja ulottuen työpaikan turvallisuuteen ja palkkaan. Työssä vallitsevat sosiaaliset suhteet työtove-reihin ja työnjohtoon ovat tärkeitä työviihtyvyyden ja motivaation kannalta. Ne ovat tärkeitä myös työn ja perheen suhteen jäsentymisessä kuten myös laajemmin työn ja yhteiskunnallisen toiminnan kannalta. Tutkimuksista tiedämme (esim. Hodson 2001; Antila & Ylöstalo 2002; Blom, Ketola & Mamia 2006), että työpaikat ovat erilaisia. Niiden ilmapiiri, työorganisaatio ja työkulttuuri ja vallankäyttötavat vaihtelevat. Suomalaisten kokemukset ja arviot omasta työs-tään liikkuvat näiden raamien sisällä.
International Social Survey Programme, ISSP (ohjelman esittely on liitteessä 1.), on käsi-tellyt kansainvälisissä vertailututkimuksissaan työelämän kysymyksiä jo kolme kertaa (vuosina
8 Suomalaiset ja työ
1989, 1997 ja 2005). Kyselyissä käsitellään monipuolisesti ihmisten suhdetta työhön ja heidän käsityksiään työstä. Suomessa työorientaatioita käsittelevä tutkimus toteutettiin ensimmäis-tä kertaa vuonna 2005. Aineiston keruusta vastasi Tilastokeskus (Suomen ISSP-tutkimuksen organisointi on esitelty tarkemmin liitteessä 1.). Otoskoko oli 2500 henkilöä, ja otos edustaa 15–74-vuotiasta väestöä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1345 henkilöä. Tutkimuksen vastauspro-sentiksi muodostui 53, 8, jota voidaan pitää kohtalaisena.
Työelämän kehitystä koskevat teoriat ja ongelmat vaihtelevat. Tässä raportissa nostamme esiin kolme toisiinsa kietoutunutta asiaa. 1) Intressit ja työpaikalla vallitsevat sosiaaliset suh-teet. Kysymykset työlle omistautumisesta ja työpaikkaan kiinnittymisestä sisältyvät tähän. 2) Työn luonne, erityisesti työpaikan turvallisuus ja tulot sekä autonomia ja työn sisällöllinen palkitsevuus. 3) Työn luonteen ja työkokemusten riippuvuus sosiaalisesta asemasta ja muista taustatekijöistä.
Työelämää voidaan tarkastella monella tasolla ja monenlaisin aineistoin. Tässä tarkaste-lussa kysymys on suomalaisten kokemuksista, mielipiteistä ja arvostuksista. Muita mahdollisia tarkastelutasoja ovat työyhteisöjen työorganisaation taso ja työelämän rakenne ja laatu koko-naisuudessaan. Vaikka siis liikumme yksilöiden vastauksista summattujen keskimääräisten vas-tauksien tasolla, tutkimus antaa myös tietoa Suomen työyhteisöistä ja työelämän tilasta koko-naisuudessaan.
Seuraavassa käsittelemme ISSP:n vuoden 2005 työorientaatiomoduulin aineistojen avul-la eräitä työelämän rakenteistumisen keskeisiä piirteitä. Raportissa työelämän rakenteistumis-ta tarkastellaan sukupuolen, iän, koulutuksen, luokka-aseman, ammatissa toimimisen, tieto-työaseman, työnantajan, tulojen ja perhetyypin mukaan.
2. Suomalainen työelämä
Elämme palkkatyön yhteiskunnassa, missä palkkatyön merkit näkyvät kaikkialla. Yhteiskun-nassamme työpaikka, ammatti ja työpalkka ovat ihmisten arjen keskeisimpiä jäsennystekijöitä. Palkkatyö määrittää elämäntavan ehtoja monin tavoin (vrt. Oinonen, Melin & Blom 2005, 8). Samalla työpaikka, ammatti ja palkka ovat tärkeitä ihmisen arvon ja aseman mittareita. Palkka-työn tärkeyttä kuvaa osaltaan myös se, että palkkatyön puutetta, työttömyyttä, pidetään mer-kittävänä yhteiskunnallisena ongelmana.
Ymmärryksemme työstä on palkkatyökeskeinen. Meidän on kuitenkin syytä muistaa, että palkkatyö on ollut hallitseva työn muoto Suomessa vastaa vähemmän kuin 50 vuotta. Lisäksi koko maailman mittakaavassa palkkatyöllä ei ole suinkaan samaa asemaa kuin sillä on Suo-messa. Monissa Aasian ja Afrikan maissa valtaosa väestöstä saa toimeentulonsa edelleen kalas-tuksesta, käsityöstä, maanviljelystä tai paimentolaisuudesta. Samoissa maissa huomattava osa aikuisväestöstä tekee pelkästään kotitaloustyötä.
Tällä hetkellä työtä koskevat kysymykset kiinnostavat suomalaisia. Muutama vuosi sitten Juha Siltalan (2004) tutkimus työelämän huonontumisesta havahdutti myös suuren yleisön pohtimaan työelämän muutoksia. Keväällä 2006 SAK:n uusin jäsentutkimus ja Tuomo Ala-soinin (2006) analyysi työnteon mielekkyyden muutoksista ovat kirvoittaneet tätä keskustelua. Tutkijat kantavat huolta erityisesti johtamisesta (myös Mäntylä 2006) ja työn mielekkyydestä.
9Suomalaiset ja työ
Omat tutkimuksemme osoittavat, että suomalaisessa työelämässä on monia erilaisia käytän-töjä, jotka heijastavat työelämän valta- ja auktoriteettisuhteita (esim. Mamia & Melin (toim.) 2006, Blom, Melin & Pyöriä 2001). Yhtäällä on käytössä hyvinkin joustavia työjärjestelyjä; toisaalla samat asiat voidaan hoitaa jäykän byrokraattisesti.
Työelämän yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen on panostettu viime vuosien aikana Suomessa selvästi aikaisempaa enemmän. Tästä ovat esimerkkeinä Työministeriön tutkimus-poliittinen ohjelma, Työsuojelurahaston monet hankkeet, ammattiliittojen tutkimukset sekä Akatemian tutkimusrahoituksen lisääntyminen. Myös monet työnantajat ovat toteuttaneet työelämän tilaa koskevia tutkimuksia. Kansainvälisesti tarkasteltuna yhteiskuntatieteellinen työelämäntutkimus suorastaan räjähti kasvuun Harry Bravermanin (1973) työn köyhtymistä koskeneen kirjan ilmestymisen jälkeen. Suomessa työelämän tutkimus vilkastui 1980-luvul-la, jolloin muun muassa ilmestyi Raija Julkusen (1987) väitöskirja ja Tampereen yliopistoon perustettiin Työelämän tutkimuskeskus. Työministeriö aloitti säännölliset työoloja mittaavat työolobarometrit vuonna 1992.
Kuluvana vuosikymmenenä työelämäntutkimus on laajentunut sekä määrällisesti että te-maattisesti. Uusia avauksia on tehty esimerkiksi tietotyön (Blom, Melin & Pyöriä 2001; Julku-nen, Nätti & Antila 2004), toimintatapojen kehittämisen (Antila & Ylöstalo 2002) ja perheen ja työn yhteensovittamisen (Salmi & Lammi-Taskula 2005; Kivimäki & Otonkorpi-Lehtoran-ta 2003) tutkimuksessa. Metodisesti työelämäntutkimuksessa on hyödynnetty monia toisiaan täydentäviä lähestymistapoja kysely- ja haastattelututkimuksista keskusteluanalyysiin. Teoreet-tisesti työelämäntutkimusta on yhdistänyt palkansaajanäkökulma. Tutkimuksen keskiössä on pääosin ollut palkkatyö ja palkkatyön muutos. Organisatorista muutosta on tarkasteltu palk-katyön perspektiivistä ja työelämän tilaa on analysoitu palkkatyön ehtojen kannalta. Sinällään tämä on täysin perusteltua, sillä Suomi on palkkatyön yhteiskunta. Toisaalta organisatorisia muutoksia on tutkittu paljon myös liikkeenjohdon näkökulmasta (esim. Ståhle ym. 2002).
Työelämästä keskustellaan vilkkaasti myös mediassa. Suuret päivälehdet julkaisevat lähes viikoittain raportteja työelämän kysymyksistä. Jutuissa käsitellään laajasti eri aiheita ammat-tiyhdistystoiminnasta työssä oppimiseen ja eläkkeelle siirtymiseen. Naisten lehdet puolestaan kuvaavat joskus koskettavallakin tavalla naisten asemaa työelämässä ja työelämän sukupuolista-via käytäntöjä. Yleisradio lähettää avoimen yliopiston ohjelmia työelämän muutoksista. Tätä luetteloa voisi jatkaa melkein loputtomiin. Työ on tärkeä uutinen ja raportoinnin aihe.
Työelämä on läsnä myös politiikan tasolla. Suomalainen ammattiyhdistysliike tuo jatkuvas-ti esiin vaatimuksiaan työelämän kehittämisestä tai kiinnittää huomiota koettuihin ongelmiin. Elinkeinoelämän keskusliitto puolestaan puhuu samoista asioista, mutta työnantajien näkö-kulmasta. Myös poliitikot ovat kiinnostuneita työelämästä ja sen tulevaisuudesta. Kiinnostuk-sen kasvun takaa löytyy monia erilaisia tekijöitä. Selvästi kaikkia tahoja yhdistäviä tekijöitä ovat ainakin globalisaatio ja sen heijastukset Suomen, nopea teknologinen kehitys ja työelä-män uudet teknologiat sekä väestön ikääntyminen. Kaikki edellä mainitut prosessit edellyttä-vät myös työelämään kohdistuvaa monitieteellistä tutkimusta.
Voidaankin sanoa, että suomalaista työelämää koskevaa tutkimusta tehdään nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työelämän kysymykset kiinnostavat eri tieteenalojen ja ammatti-ryhmien ohella myös laajaa yleisöä. Tutkimus on vakiinnuttanut asemansa ylipistoissa tehtävän tutkimuksen piirissä, ja työelämään kohdistuvaa tutkimusta myös rahoitetaan varsin paljon. Tutkimustuloksia hyödynnetään moniin eri tarkoituksiin.
10 Suomalaiset ja työ
3. Työn merkitys
Teemme jyrkän eron työn ja vapaa-ajan välille. Monille työaika on välttämätön paha, joka vain on pakko tehdä, elämä alkaa vasta työajan päätyttyä. Työn merkityksen muutoksia ja tähän liittyvää manipulaatiota on tutkittu myös laajemmassa kontekstissa (vrt. Fevre 2003, 20–25). Palkkatyön syntyminen ja yleistyminen on merkinnyt uutta tapaa jäsentää aika. Perinteellisessä maatalousyhteiskunnassa työn ja vapaa-ajan välillä ei ollut eroa. Elämä rakentui maanviljelyn ja karjanhoidon rytmittämänä. Vuodenkierto merkitsi pitkiä työpäiviä kesän lämpimänä ja valoi-sana aikana sekä rauhallisempia jaksoja pimeinä ja kylminä talvikausina.
Aina 1960-luvulta lähtien työnsosiologisessa keskustelussa on nostettu esiin näkemys, joka painottaa vapaa-ajan keskeisyyttä ja korostaa työn välineellistä luonnetta. Keskustelun aloitti Englannissa toteutettu laaja työväenluokan suhdetta työhön käsitellyt tutkimus (Goldthorpe ym. 1968). Meillä Suomessa Kimmo Kevätsalo (esim. Kevätsalo 1988, 104–106) on havainnut ammattiyhdistystoimintaa koskevissa tutkimuksissaan, että työläiset kokevat voivansa toteut-taa omia pyrkimyksiään vasta työajan ulkopuolella.
Viime vuosisadan alussa työpäivä oli hyvin yleisesti 12 tunnin mittainen. Teollisuudessa vuosityöaika oli vuonna 1910 noin 3000 tuntia vuodessa. Vuoteen 1990 tultaessa teollisuuden vuosityöaika oli laskenut 1700 tuntiin (Santamäki 1987). Vuosikymmenten kuluessa työaika on lyhentynyt pienin askelin. Merkittäviä tapahtumia oli siirtyminen viisipäiväiseen työviik-koon 1960-luvun lopussa ja vuosilomaoikeuksien laajentuminen tämän vuosikymmenen alus-sa. Tapahtuneista muutoksista huolimatta työaika on lyhentynyt viimeisen 40 vuoden aikana vain vähän. Verrattuna samaan aikaan tapahtuneeseen tuottavuuden kasvuun, voidaan pikem-minkin puhua työpäivän suhteellisesta pidentymisestä.
Työelämän tutkimuksissa esitetään säännöllisesti kysymys, jossa vastaajia pyydetään kerto-maan mihin he käyttäisivät nykyistä enemmän aikaa, mikäli he voisivat vapaasti muuttaa omaa ajankäyttöään. ISSP-tutkimuksessa tuo kysymys muotoiltiin seuraavasti: ”Jos voisitte vapaasti muuttaa omaa ajankäyttöänne, mihin asioihin käyttäisitte nykyistä enemmän aikaa ja mihin vähemmän?”. Arvioitavana oli vapaa-ajan harrastuksia, ystäviä, perhettä, kotitöitä ja ansiotyötä koskeva ajankäyttö.
Mikäli ihmiset voisivat vapaasti muuttaa omaa ajankäyttöään, he vähentäisivät ansiotyöhön käyttämäänsä aikaa ja lisäisivät ennen kaikkea vapaa-ajan harrastuksiin käyttämäänsä aikaa. Tämän ohella he käyttäisivät selvästi nykyistä enemmän aikaan ystäviin ja perheeseen. Kotitöi-hin aikaa käytettäisiin suunnilleen saman verran kuin nykyisin (kuvio 1.). Tilanne on pysynyt jokseenkin muuttumattomana ainakin viimeksi kuluneet 20 vuotta. Esimerkiksi SAK:n laaja järjestötutkimus vuodelta 1984 osoittaa, että työntekijät olisivat halukkaita lisäämään vapaa-aikaansa. Runsas kolmannes kaikista vastaajista oli valmis lyhentämään työaikaansa, vaikka sii-tä olisi seurannut vastaava palkan pienentyminen (Kehälinna & Melin 1985, 64–65).
Runsas kolmannes kaikista vastaajista olisi halukas vähentämään ansiotyöhön käyttämään-sä aikaa. Suhtautuminen ansiotyöhön käytettyyn aikaan vaihtelee kuitenkin hyvin paljon vas-taajien yhteiskunnallisen aseman ja elämäntilanteen mukaan (kuvio 2.). Kaikkein eniten työ-aikaansa haluaisivat lyhentää yhtäältä tietotyöläiset ja työnjohtotehtävissä olevat ja toisaalta lapsiperheet. Työnjohtotehtävissä toimivista ja tietotyöläisistä melkein kaksi kolmesta olisi ha-lukas vähentämään ansiotyöhön käyttämänsä aikaa. Lapsiperheistä työhön käytettävää aikaa on valmis lyhentämään selvästi yli puolet.
11Suomalaiset ja työ
Vapaa-ajan harrastuksetYstävät
PerheKotityöt
Ansiotyö0 25 50 75 100
26
15
17
3
7
43
48
42
27
11
26
32
36
51
35
1
1
2
2
2
2
2
3
12
29
2
1
1
5
16
EIOSAA
SANOA
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 1.
PALJON ENEMMÄN
AIKAA
JONKIN VERRAN ENEMM.
SAMANVERRAN
KUIN NYK.
PALJON VÄHEMMÄN
AIKAA
JONKIN VERRAN
VÄHEMM.
* Jakaumat on laskettu ilman vastausvaihtoehtoa 'Kysymys ei koske minua'.
JOS VOISI VAPAASTI MUUTTAA OMAA AJANKÄYTTÖÄÄN, MI-HIN ASIOIHIN KÄYTTÄISI NYKYISTÄ ENEMMÄN AIKAA JA MI-HIN VÄHEMMÄN* (%).
On myös ryhmiä, jotka olisivat halukkaita lisäämään ansiotyöhön käyttämäänsä aikaa. Etenkin työttömät, opiskelijat ja pienituloiset tekisivät nykyistä enemmän ansiotyötä, jos he voisivat vapaasti muuttaa ajankäyttöään. Kolmannes työttömistä olisi valmis käyttämään an-siotyöhön paljon nykyistä enemmän aikaa ja joka kymmenes jonkin verran enemmän aikaa. Myös opiskelijat tahtoisivat lisää ansiotyötä. Tosin heistä suurin osa käyttäisi työhön aikaa vain jonkin verran enemmän kuin nykyisin. Tilanne on hyvin samankaltainen kaikkein pienituloi-simpien vastaajien kohdalla.
Miehet haluaisivat lyhentää työaikaansa hieman naisia useammin. Vastaavasti naiset taas olisivat valmiit käyttämään jonkin verran nykyistä enemmän aikaa työhön kuin miehet. Ak-tiivisimmassa työiässä olevat, 30–50-vuotiaat vastaajat, ovat selvästi muita halukkaampia työ-ajan lyhentämiseen. Nuoret taas haluaisivat käyttää nykyistä enemmän aikaansa ansiotyöhön. Suhtautuminen ansiotyöhön käytettyyn aikaan ei juurikaan vaihtele työnantajan tai luokka-aseman mukaan.
Vapaa-ajan käytön luokittelu ja määrittely on vaikea kysymys. Onko pitkän työpäivän jäl-keen television katselu sohvalla vapaa-ajan harrastus vai palautumista työstä? Monesti on myös hyvin vaikea tehdä eroa harrastusten ja kotitöiden välillä. Onko säännöllisessä kodin kunnos-tamisessa kyse kotitöistä vai vapaa-ajan harrastuksesta? Toisaalta intohimoisesti työhönsä up-poutunut tutkija voi viettää lähes kaiken aikansa tutkimuskirjallisuuden parissa, eikä hän koe tekevänsä tuolloin nimenomaan ansiotyötä.
Ihmiset kaipaavat tuntuvasti nykyistä enemmän aikaa omille vapaa-ajan harrastuksilleen. Melkein 70 prosenttia kaikista vastaajista käyttäisi nykyistä enemmän aikaansa vapaa-ajan har-rastuksiin, mikäli se olisi mahdollista (kuvio 3.). Vain neljä prosenttia vähentäisi harrastuksiin käyttämäänsä aikaa. Tässä kysymyksessä erot eri ryhmien välillä ovat tuntuvasti pienemmät
12 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous
5
56
1242
855
020100
311708
121
21132
210
134432
185111
4373
10
9
811
1866
138
11
239668
11244
22
437
99438
765
199765
2311534
58
111816
29
3325
342925
253030
453334373836
18221218
343638
3831353538
363441
2730312730
1930323430
3029303425
18
1322
135
34
351410
000010
32286532
010
11010
110
25231699
26331057
522223
25
2
22
112
321
000100
1262
011
03010
100
32101
33101
12331
24
2424
143521
122728
474335362450
3597
423637
3432424028
334235
1021273632
711343736
3325182914
13
1511
82010
51416
6192219306
42412
192118
1623171724
201619
411142020
47172020
22101099
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
PALJON ENEMMÄN
AIKAA
JONKIN VERRAN ENEMM.
SAMANVERRAN
KUIN NYK.
PALJON VÄHEMMÄN
AIKAA
JONKIN VERRAN
VÄHEMM.
Kuvio 2. JOS VOISI VAPAASTI MUUTTAA OMAA AJANKÄYTTÖÄÄN, MI-HIN KÄYTTÄISI NYKYISTÄ ENEMMÄN AIKAA JA MIHIN VÄHEM-MÄN: ANSIOTYÖ (kaikki vastausvaihtoehdot, %).
EIKOSKEMINUA
13Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
3
23
142
322
233410
5110
234
41503
352
22333
22413
42302
27
2727
312725
252827
322637294014
14331815
262931
3330283226
323224
2429272628
2521322729
2728262129
51
5548
504757
465352
545736494657
62456339
534450
5148504944
494754
5750545148
5058475154
4356555348
2
21
113
510
010120
3250
011
02011
101
31100
33110
11332
12
816
10159
141112
1261612813
1211930
111610
814121316
101413
101591214
131211169
17992012
5
55
763
756
07753
16
584
17
763
3546
10
527
54586
65546
84437
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
PALJON ENEMMÄN
AIKAA
JONKIN VERRAN ENEMM.
SAMANVERRAN
KUIN NYK.
PALJON VÄHEMMÄN
AIKAA
JONKIN VERRAN
VÄHEMM.
Kuvio 3. JOS VOISI VAPAASTI MUUTTAA OMAA AJANKÄYTTÖÄÄN, MIHIN KÄYTTÄISI NYKYISTÄ ENEMMÄN AIKAA JA MIHIN VÄHEMMÄN: KOTITYÖT* (%).
14 Suomalaiset ja työ
kuin suhtautumisessa ansiotyöhön. Kun näkemykset ansiotyön suhteen vaihtelivat selvästi ta-loudellisen tilanteen mukaan, kaikki haluaisivat enemmän aikaa harrastuksiin.
Kaikkein eniten vapaa-ajan harrastuksiin haluaisivat lisää aikaa tietotyöläiset. Heistä use-ampi kuin neljä viidestä on tätä mieltä. Myös lapsiperheissä halutaan selvästi enemmän aikaa vapaa-ajan harrastuksiin (78 %). Kaikkein vähiten lisää aikaa harrastuksiin kaipaavat ammatis-sa toimimattomat eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät. Työttömistä ”vain” runsas puolet käyt-täisi nykyistä enemmän aikaa vapaa-ajan harrastuksiin, jos voisi itse päättää vapaasti ajankäy-töstään.
Työn ja vapaa-ajan välinen suhde kuvaa yhdellä tärkeällä tavalla työn merkitystä ihmisel-le. Työn merkitystä ja palkkatyöläisten suhtautumista työhön on tutkittu jo edellä mainitus-ta englantilaisesta hyvinvoivaa työläistä käsitelleestä tutkimuksesta lähtien (Goldthorpe ym. 1968; Suomen osalta ks. Luokkaprojekti 1984). Suhtautuminen työhön – työorientaatio – voidaan nähdä kahden vastakohdan jännittämänä ulottuvuutena. Työhön voidaan suhtautua välineellisesti, eli sitä tehdään vain palkan takia. Toisaalta voidaan suuntautua työn sisältöihin, jolloin työtä tehdään sen itsensä vuoksi.
Suhtautuminen työhön on ristiriitaista. Joka kolmas katsoo, että työ on vain keino ansaita rahaa, ei sen enempää. Eri mieltä väitteen kanssa on puolet vastaajista. Kolmannes ilmoittaa, että nauttisi ansiotyöstä, vaikka ei tarvitsisikaan sen tuomaa rahaa, mutta samaan aikaan 40 prosenttia on eri mieltä väitteen suhteen (kuvio 4.). Näyttää siltä, että välineellinen suhtautu-minen työhön on lisääntynyt. Vuonna 1981 toteutetussa laajassa yhteiskunnan rakennetta kos-keneessa tutkimuksessa (Luokkaprojekti 1984, 352) kysyttiin samaa asiaa hieman eri sanoin. Tuolloin saatiin tulokseksi, että välineellisesti työhön suhtautuvia oli 18 prosenttia ja työn si-sältöön samastui 45 prosenttia kaikista palkkatyöntekijöistä.
Ketkä sitten suhtautuvat välineellisesti työhön? Näkemykset vaihtelevat tuntuvasti vastaa-jan aseman mukaan (kuvio 5.) Kaikkein instrumentaalisimpia ovat työttömät. Heistä jokseen-kin puolet on sitä mieltä, että työ on vain keino ansaita rahaa. Kaikkein vähäisintä instrumen-taalisuus on yrittäjien ja esimiesasemassa olevien palkansaajien parissa. Heistä vain viidennes suhtautuu välineellisesti työhön. Muut palkansaajat ja maatalousyrittäjät taas suhtautuvat työ-hönsä selvästi edellisiä ryhmiä instrumentaalisemmin. Heistä noin kolmannes suhtautuu työ-
'Työ on vain keino ansaita rahaa - ei enempää''Nauttisin ansiotyöstä, vaikka en tarvitsisikaan sen tuomaa rahaa'
0 25 50 75 100
12
5
20
28
15
20
3
8
38
25
13
15
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
Kuvio 4. SUHTAUTUMINEN TYÖN MERKITYSTÄ KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (%).
15Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
12
167
111014
17116
762
14100
1510156
31214
13962
14
135
12
121413137
141112129
1012116
14
20
2217
192218
242013
01811221232
32221919
151920
2111171420
181921
2220222211
2122222013
2018192623
15
1614
181215
171612
119
18151214
20191316
141416
1615131612
141516
1616141413
1617121413
1316131218
3
24
116
910
000100
22112
011
11010
111
33201
53310
13432
38
3343
414232
234145
574948403626
24363146
544139
3550445344
404540
3637374146
3337414144
4137403733
13
1115
101315
101023
2619228
3028
7111211
141510
1414211411
15169
1011121022
1010111221
1413121610
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
Kuvio 5.
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
"Työ on vain keino ansaita rahaa - ei enempää" (%).
16 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
5
46
457
35
10
83659
15
3362
545
76635
682
46658
44648
46664
28
2530
253126
222539
46415222377
21242337
492524
2536294633
282834
2622223041
2522223141
3226283823
20
1921
251718
191921
231821201718
17251919
151823
2122151815
192416
2020202118
1721221816
1819181725
8
69
7411
1663
0035214
6101713
253
43433
453
119422
139733
481038
25
2823
252624
242721
192415292619
34262119
213026
2525332028
272127
2626312521
2628243119
2626242624
15
1811
131614
16186
5154
209
28
18111310
81818
198
139
16
161418
1318171810
1516181312
1515149
16
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 6. "Nauttisin ansiotyöstä, vaikka en tarvitsisikaan sen tuomaa rahaa" (%).
17Suomalaiset ja työ
hönsä välineellisesti. Miehet suhtautuvat tuntuvasti naisia välineellisemmin työhönsä. Sen si-jaan eri ikäryhmien kesken ei ole juurikaan havaittavissa eroja asennoitumisessa.
Poliittinen kanta ja asuinalue erottavat vastaajia työn merkitykseen suhtautumisessa. Sel-västi muita instrumentaalisemmin työhön suhtautuvat keskustan, sosiaalidemokraattien ja va-semmistoliiton kannattajat. Kaikkein vähäisintä instrumentaalisuus on kristillisdemokraatti-en ja kokoomuksen kannattajien keskuudessa. Maaseudun haja-asutusalueet erottuvat muista suuremman instrumentaalisuutensa johdosta. Vähäisintä välineellinen suhtautuminen työhön on suurissa kaupungeissa. Kaikkein alhaisin instrumentaalisuus oli akateemisesti koulutettujen parissa. Heistä vain 14 prosenttia on omaksunut välineellisen suhtautumisen työhön, kun taas vähän koulutetuissa välineellisesti suhtautuvia on yli 40 prosenttia.
Mainitussa hyvinvoivaa työläistä käsitelleessä englantilaisessa tutkimuksessa havaittiin, että työntekijäasemassa olevat suhtautuvat välineellisemmin työhönsä kuin esimiestehtävissä tai asiantuntijatehtävissä toimivat. Jälkimmäiset taas samastuivat saman tutkimuksen mukaan työnsä sisältöihin selvästi useammin kuin työntekijät. Sama tulos vahvistui Suomea koskenees-sa Luokkaprojektin (1984) tutkimuksessa.
ISSP-aineisto vahvistaa saman havainnon. Työn sisältöihin samastuminen (kuvio 6.) on yleisintä akateemisesti koulutettujen ja esimiesasemassa olevien sekä yrittäjien parissa. Heistä noin puolet katsoo, että he nauttisivat ansiotyöstä, vaikka eivät tarvitsisikaan sen tuomaa ra-haa. Kaikista vastaajista tätä mieltä oli joka kolmas. Vähäisintä työhön samastuminen on työt-tömien ja vähän koulutettujen parissa.
Naiset samastuvat työhönsä jonkin verran miehiä useammin. Ikäryhmistä taas voimak-kaammin työorientoituneita ovat aktiivisessa työiässä olevat 26–35-vuotiaat. Tämä tulos on kiinnostavalla tavalla ristiriitainen sen suhteen, että juuri sama ikäryhmä haluaisi lyhentää mui-ta enemmän työaikaa ja lisätä vapaa-aikaansa.
4. Mieluisin työpaikka
Sanotaan, että työmarkkinat ovat muuttuneet nopeasti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Vielä 30 vuotta sitten oli tyypillistä, että työntekijä tai toimihenkilö oli samoissa tehtävissä ja saman työnantajan palveluksessa koko työuransa ajan. Nyt tehtäviä ja työnantajaa vaihdetaan useammin. Tämän taustalla on muiden muassa tekniset ja organisatoriset muutokset, globali-saatio ja palkansaajien omat valinnat.
Suomessa kannetaan jatkuvaa huolta yrittäjyydestä. Etenkin elinkeinoelämän edustajat kat-sovat, että meillä on aivan liian vähän yrittäjiä. Samaan on kiinnittänyt IT-sektorin osalta huo-miotaan myös maailmankuulu sosiologi Manuel Castells, joka pitää IT-sektorin keskittymistä muutamaan suureen yritykseen uhkana alan kehitykselle. Hän kaipaa lisää innovatiivisia pieniä yrityksiä (Castells & Himanen 2001). Toisaalta, jos vertaamme Suomea sellaisiin kehittynei-siin maihin kuten Yhdysvallat, on maassamme suhteellisesti enemmän yrittäjiä.
Millaisia valintoja suomalaiset sitten itse haluaisivat tehdä? Haluaisivatko he työskennel-lä yrittäjänä vai palkansaajana, yksityisellä vai julkisella sektorilla vai pikemmin suuressa kuin pienessä yrityksessä? Seuraavaksi pohdimme vastaajien toiveita työpaikan suhteen, mikäli he voisivat vapaasti valita oman työpaikkansa.
18 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
68
6275
637071
657068
738169751819
82636761
727576
7062676974
618279
6471727072
6172727667
6971706962
9
99
1178
135
12
35
14697
6141117
1046
610694
746
116666
147486
77
116
11
23
2917
262321
222519
241518197274
12242222
182119
2428262222
321415
2523212422
2422241627
2522192527
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 7.
EI OSAASANOA
PALKAN-SAAJANA
YRITTÄ-JÄNÄ
JOS VOISI VAPAASTI VALITA, TYÖSKENTELISIKÖ:PALKANSAAJANA VAI YRITTÄJÄNÄ (%).
19Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
52
6341
555646
475550
625753558582
35484156
596053
5460626063
752843
4845525964
4851505365
6052434853
20
1524
261718
251722
61325171112
31282224
201217
1914152011
141520
2819161610
2715181612
1317291824
28
2234
182736
272928
3230232936
34243720
212830
2725222027
115738
2436322525
2533323122
2731273423
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EI OSAASANOA
Kuvio 8.
YKSITYISESSÄ YRITYKSESSÄ
JULKISELLA SEKTORILLA
JOS VOISI VAPAASTI VALITA, TYÖSKENTELISIKÖ:YKSITYISESSÄ YRITYKSESSÄ VAI JULKISELLA SEKTORILLA (%).
20 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
49
4751
435450
465247
573740518380
39384852
415351
5649514847
615333
5046535744
5049584649
5449455747
18
1621
241616
211426
720371367
23292123
201016
1517141713
102018
2318141315
2512151514
1415241822
32
3728
333034
333427
364424361114
38333125
393834
2934363440
292749
2736333140
2539274037
3236302530
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EI OSAASANOA
Kuvio 9. JOS VOISI VAPAASTI VALITA, TYÖSKENTELISIKÖ:PIENESSÄ YRITYKSESSÄ VAI SUURESSA YRITYK-SESSÄ (%).
PIENESSÄ YRITYKSESSÄ
SUURESSA YRITYKSESSÄ
21Suomalaiset ja työ
Suomi on ollut viimeksi kuluneet 40 vuotta palkansaajayhteiskunta. Lisäksi maamme työ-markkinoille on tyypillistä, että työpaikat ovat isoja. Vaikka suurin osa suomalaisista yrityksis-tä on pieniä, valtaosa palkansaajista työskentelee suurissa organisaatioissa. Aina 1960-luvun alkuun suuri osa ammatissa toimivasta väestöstä sai toimeentulonsa maataloudesta. Noin 15 vuotta kestäneen yhteiskunnallisen rakennemuutoksen aikana maamme palkkatyöläistyi kan-sainvälisesti katsoen poikkeuksellisen nopeasti. Palkkatyöläistymistä seuranneet ikäpolvet ovat ainakin toistaiseksi valinneet toimeentulonsa lähteeksi mieluummin palkkatyön kuin yrittä-jyyden.
Yrittäjähalukkuus näyttää olevan varsin vähäistä. Vain harvempi kuin joka neljäs olisi halu-kas toimimaan yrittäjänä. Suurinta yrittäjähalukkuus on jo nyt yrittäjänä toimivien keskuudes-sa. Muutoin halukkuus yrittäjäksi ryhtymiseksi on melko vähäistä. Suurimmillaan se on kaik-kein hyvätuloisimpien keskuudessa ja pienimmillään työttömien ryhmässä. Tulos kertonee siitä, että valmius ottaa yrittämiseen liittyviä riskejä kasvaa taloudellisen aseman myötä ja vas-taavasti on kaikkein pienin silloin, kun oma asema on epävakaa. (vrt. Torvi ja Kiljunen 2005.)
Vastaajista reilut kaksi kolmannesta työskentelisi mieluummin palkansaajana kuin yrittäjä-nä. Naisista palkansaajina työskentelisi kolme neljästä. Kaikkein valmiimpia palkkatyöläisyy-teen ovat työttömät, heistä useampi kuin neljä viidestä valitsisi palkkatyön. Kokonaisuudes-saan eri ryhmien väliset erot ovat melko pieniä. Ainoan selvän poikkeaman yleiskuvaan tekevät ne, jotka jo nyt ovat yrittäjiä. Heistä vain vajaa viidennes olisi halukas ryhtymään palkkatyö-läisiksi. (kuvio 7.)
Julkisen ja yksityisen sektorin välisistä suhteista käydään jatkuvaa keskustelua. Tällä hetkel-lä julkinen sektori työllistää noin 27 prosenttia kaikista ammatissa toimivista. Kuntien osuus on 21 prosenttia ja valtion osuus kuusi prosenttia. Elinkeinoelämän tuoreiden laskelmien mu-kaan noin 60 prosenttia koko työmarkkinoille tulevasta ikäluokasta tulisi työskentelemään 15 vuoden kuluttua julkisella sektorilla, mikäli palveluiden tuotanto järjestetään tuolloin samalla tavalla kuin tällä hetkellä. Itse asiassa julkisen sektorin työllisyys on laskenut tasaisesti jo pi-demmän ajan, sillä esimerkiksi vuonna 1990 julkinen sektori työllisti 28 prosenttia. (Suomi lukuina.)
Miten suomalaiset tällä hetkellä asettavat järjestykseen yksityisen ja julkisen sektorin työn-antajana? Kummalla ihmiset haluaisivat työskennellä, jos he voisivat vapaasti valita? Hieman runsas puolet valitsisi yksityisen sektorin ja reilu neljännes julkisen sektorin. Joka viides ei osaa sanoa kantaansa. Kannat vaihtelevat väestöryhmittäin. Esimerkiksi työttömät valitsisivat yhtä mieluusti kumman tahansa työnantajakseen. Yrittäjät taas työskentelisivät lähes yksinomaan yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa olevista enemmistä valitsisi julkisen sektorin.
Ikä ja sukupuoli vaikuttavat valintoihin. Miehet suosivat selvästi naisia useammin yksityistä sektoria. Miehistä vain viidennes olisi halukas työskentelemään julkisella sektorilla ja naisista yli kolmannes. Nuoret valitsevat yksityisen sektorin useammin kuin kaikkein vanhin ikäryh-mä. Yrittäjien jälkeen nuoret ovat kaikkein haluttomimpia toimimaan julkisella sektorilla.
Mikä mahtaa selittää yksityisen sektorin suurempaa suosiota? Selitystä voi hakea ainakin seuraavista tekijöistä. Ensinnäkin yksityisen sektorin palkkataso on parempi kuin julkisella sek-torilla. Toiseksi julkista sektoria pidetään yleisesti jäykempänä ja byrokraattisempana, yksityi-nen sektori koetaan joustavampana. Kolmanneksi julkisuudessa annetaan yksityisestä sekto-rista myönteisempi kuva kuin julkisesta sektorista, julkisen sektorin työntekijöiden katsotaan monesti elävän muiden varoilla.
22 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
19
1918
122022
171820
321616162827
18132218
161617
1914231320
172219
2023151916
2021162018
2018212514
33
2936
313333
313334
263245352633
21303433
333437
3341323929
304433
3033313439
2630373437
3634293030
24
2622
292420
232425
253218261722
23231924
282427
2724133127
281926
2422272524
2421272125
2224243324
7
78
1048
1563
226540
1213107
445
52514
554
66735
117644
459714
15
1614
161614
111714
121712152018
17181411
161912
1315221517
161016
1712181714
1616131913
161513317
3
33
134
223
223250
9226
241
23414
302
34313
26123
14432
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 10. "Palkansaajan työpaikka on turvatumpi kuin yrittäjän" (%).
23Suomalaiset ja työ
Kolmanneksi vastaajilta kysyttiin haluaisivatko he työskennellä pikemminkin pienessä kuin suuressa yrityksessä. Kuten edellä on jo todettu, Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, mutta ne työllistävät suhteellisen vähän. Vaikka suuria yrityksiä on vähän, niiden osuus työllisyydestä on huomattava. Vastaajat valitsisivat työpaikakseen mieluummin pienen kuin suuren yrityksen. Ero on tuntuva. Joka toinen valitsisi pienen yrityksen vain kolmannes suuryrityksen.
Pienessä yrityksessä haluaisivat työskennellä kaikkein useimmin yrittäjät (yli 80 %), yksi-tyisen työnantajan palveluksessa olevat sekä keskimmäiseen tuloryhmään (henkilökohtaisilta tuloiltaan) kuuluvat. Suuren yrityksen taas valitsisi muita useammin julkisissa yrityksissä ja val-tion palveluksessa työskentelevät. Myös hyvätuloisimmat valitsisivat keskimääräistä useammin suuren työpaikan.
Ihmisten toiveet eivät aina toteudu. Tulosten mukaan suomalaiset työskentelisivät kaik-kein mieluimmin palkansaajana pienessä yksityisyrityksessä. Tällaisten osuus on kuitenkin va-jaa neljännes kaikista. Tulokset kertovat osaltaan myös työelämän tilasta. Yrittäjyyden riskei-hin suhtaudutaan hyvin varovaisesti. Suuria yrityksiä ja julkista sektoria vierastetaan lähes yhtä paljon.
Jo edellä havaittiin, että suomalaiset karttavat yrittäjyyteen olennaisesti kuuluvia riskejä. Suurin osa työikäisestä väestöstä haluaa toimia nimenomaan palkansaajina. Tämä asetelma nä-kyy hyvin selkeästi vastaajien suhtautumisessa väittämään ”Palkansaajan työpaikka on turva-tumpi kuin yrittäjän”.
Yli puolet kaikista vastaajista on sitä mieltä, että palkansaajien työpaikka on turvatumpi kuin yrittäjän. Naiset ovat tätä mieltä jonkin verran miehiä useammin, samoin kaikkein vanhin ikäryhmä. Kaikkein vahvimmin tätä mieltä ovat kuntien työntekijät, heistä kaksi kolmesta kat-soo, että palkansaajien työpaikka on turvatumpi kuin yrittäjän. Alle 30-vuotiaat yhtyvät muita vähemmän väitteeseen. Tosin heistäkin 43 prosenttia on samaa mieltä.
Kokonaisuudessaan erot eri vastaajaryhmien kesken ovat pieniä. Yleisenä linjana on, että palkkatyöläisyys koetaan selvästi turvallisempana kuin yrittäjyys. Maassamme on kannustettu jo pitkään erityisesti nuoria valitsemaan yrittäjyys. Yrittäjyyttä on pidetty myös mahdollisena vaihtoehtona työttömyydelle. Tässä suhteessa tulokset tuovat selkeän viestin: nykyisissä oloissa yrittäjyys koetaan aivan liian turvattomaksi vaihtoehdoksi. Mikäli yrittäjyyttä halutaan lisätä maassamme, olisi myös yrittäjien asemaan kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.
Suomea ja muita Pohjoismaita luonnehtii kansainvälisesti hyvin korkea ammatillisen jär-jestäytymisen aste. Kun suuressa osassa EU maita järjestäytymisaste on noin 30 prosenttia, on Suomessa 78 prosenttia (Kauppinen 2005, 296). Suomea luonnehtii myös kattava sopimusjär-jestelmä. Käytännössä kaikki palkansaajat kuuluvat kollektiivisten työehtosopimusten piiriin. Tässä mielessä Suomea onkin kutsuttu sopimusyhteiskunnaksi. Lukuisat mielipidemittaukset osoittavat myös, että ammattiyhdistysliikkeellä on laaja kannatus kansalaisten keskuudessa ja ammattiliittoihin luotetaan. Tästä kertovat esimerkiksi monet Elinkeinoelämän valtuuskun-nan tutkimukset (ks. http://www.eva.fi > Raportit).
Suhtautumista ammattiyhdistysliikkeeseen kartoitettiin kahdella asenneväittämällä. Toi-nen käsitteli ammattiyhdistyksen merkitystä työpaikkojen pysyvyyden kannalta. Toisessa puo-lestaan väitettiin, että ilman ammattiliittoja palkansaajien työolot olisivat nykyistä paljon huo-nommat.
Jokseenkin puolet vastaajista on sitä mieltä, että ammattiliitot ovat erittäin tärkeitä palkan-saajien työpaikkojen pysyvyyden kannalta. Tässä kysymyksessä sukupuoli ei juurikaan erottele
24 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
16
1715
101124
24149
53
101550
208
3011
41414
1314124
12
111514
192115137
202312179
1019209
13
33
3135
383330
343430
283521362039
40383223
223239
3833302824
333432
3732383127
3529403126
2932373037
24
2324
262422
152433
282638252933
14221627
382723
2619253435
262630
2122202834
2222242628
2624212523
7
58
1353
1446
0484021
619514
734
43437
525
85634
113525
6351515
16
1814
102314
101818
31252217267
16101217
232217
1525272418
201916
1217172221
918162026
221713219
4
54
346
354
8623
210
3357
623
56383
543
24447
35447
75403
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 11. "Ammattiliitot ovat erittäin tärkeitä palkansaajien työpaik- kojen pysyvyyden kannalta" (%).
25Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
26
2724
162435
282619
21172029157
31143217
182828
2529272122
282227
2633262718
2730233222
2130272422
45
4249
515037
404651
444252474227
49504055
494846
4537425648
435047
5144474446
4642524443
4942495641
16
1516
161516
141617
152615161922
9161418
181616
1821181516
161917
1312131721
1216161320
1616141419
6
66
1135
1344
3163230
61585
613
42125
423
65533
114334
454613
5
74
475
267
1513741014
3542
875
591267
676
25768
254710
95504
2
31
122
222
2101
110
2122
201
32012
211
12123
12212
22101
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 12. "Ilman ammattiliittoja palkansaajien työolot olisivat nykyis- tä paljon huonommat" (%).
26 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
51
6042
595145
525245
715254545160
72514122
555557
5550545553
584158
5154534947
4845485561
4552564751
33
2442
254329
203446
264044383932
19251962
423636
3643423443
355234
3025383843
3235413531
4929265025
6
57
719
1343
012120
312172
012
22030
120
79122
99221
1770
10
3
24
513
432
020100
3864
011
20120
112
53331
53221
15234
7
96
4413
1174
240687
35179
365
65454
636
79587
77777
48909
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 13.
EIOSAA
SANOA
VÄHEM-MÄN KUIN
10 H/VK
KOKO-PÄIVÄI-
NEN TYÖ
OSA-AI-KATYÖ
10-34 H/VK
EI OLISI ANSIOTYÖSSÄ
LAINKAAN
JOS VOISI ITSE PÄÄTTÄÄ OMASTA NYKYISESTÄ TYÖTI-LANTEESTAAN, MILLAINEN TYÖ OLISI MIELUISIN (%).
27Suomalaiset ja työ
vastauksia. Myös iän merkitys on vähäinen. Kaikkein myönteisemmin väitteeseen suhtautuvat iäkkäät vastaajat ja kaikkein kriittisimmin aktiivissa työiässä olevat vastaajat.
Luokka-asemalla on suuri vaikutus näkemyksiin. Työväenluokasta yli puolet on samaa mieltä väitteen kanssa ja yrittäjistä vain joka neljäs. Yrittäjistä taas melkein puolet on eri mieltä ja työväenluokasta vain joka viides. Ammattiliittojen rooliin työpaikkojen turvaamisessa usko-vat muita enemmän myös pienituloiset ja vailla ammattikoulutusta olevat vastaajat.
Yli 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ammattiliitot ovat vaikuttaneet myönteises-ti palkansaajien työoloihin. Sukupuolen ja iän merkitys on suhteellisen pieni. Naiset ja aktii-vissa työiässä olevat allekirjoittavat väitteen kuitenkin hieman keskimääräistä useammin.
Luokka-asema vaikuttaa kannanottoihin selvästi. Kaikki palkkatyöläisryhmät suhtautu-vat ammattiyhdistysliikkeen vaikutukseen selvästi myönteisemmin kuin yrittäjät tai viljelijät. Kaikkein myönteisimmin suhtautuu työväenluokka, heistä väitteen kanssa on samaa mieltä kolme neljästä. Viljelijöistä tätä mieltä on joka kolmas. Kaiken kaikkiaan vastaajien näkemyk-set ammattiliittojen vaikutuksesta palkansaajien työoloihin ovat hyvin myönteisiä.
Palkkatyön tuleminen hallitsevaksi työn tekemisen muodoksi on merkinnyt muutoksia ih-misten ajankäytössä. Arki rytmittyy työn ja ei-työn mukaan. Aina 1900-luvun alusta lähtien palkkatyötä on tehty tyypillisesti säännöllisenä kokopäivätyönä, ensin 12 tuntia, sitten kah-deksan tuntia ja nykyisin noin seitsemän tuntia päivässä. Työmarkkinoiden muutokset ovat muuttaneet tätä työaikamallia monin tavoin. Etenkin osa-aikainen työskentely on yleistynyt. Tosin Suomessa osa-aikaista työtä tekee vain runsas 10 prosenttia palkansaajista, kun taas mo-nissa muissa Euroopan maissa osuus on yli kolmannes kaikista.
Puolet suomalaisista haluaa edelleen tehdä kokopäiväistä työtä. Osa-aikatyötä suosii kol-mannes. Osa-aikatyön järjestelyjä on monta tyyppiä. Sekä työn että toimeentulon kannalta on eri asia, jos työtä tekee alle 10 tuntia viikossa tai noin 30 tuntia viikossa. Osa-aikatyöhön halu-avat vastaajat tekisivät paljon mieluummin 10–34 tuntia viikossa kuin alle 10 tuntia viikossa. Vain kolme prosenttia vastaajista haluaisi työskennellä alle 10 tuntia viikossa.
Kaikkein mieluimmin kokopäiväisen työn valitsisivat yhtäältä työttömät ja toisaalta johta-jat. Työttömistä 72 prosenttia valitsisi kokopäiväisen työn, jos he voisivat itse päättää omasta nykyisestä työtilanteestaan. Myös manageriaalisessa asemassa olevista yli 70 prosenttia tekisi kokopäiväistä työtä.
On merkille pantavaa, että myös osa-aikatyön kannatus suomalaisten keskuudessa on var-sin suurta. Esimerkiksi kuntatyönantajan palveluksessa olevista osa-aika työtä kannattaa yli puolet, samoin yksihuoltajista. Miehet suosivat kokopäivätyötä selvästi naisia enemmän, myös nuoret olisivat useammin kokopäivätyössä kuin kaikkein iäkkäimmät vastaajat. Itse asiassa nai-set suosivat kokopäiväistä työtä, kuntien työntekijöiden ohella, vähiten kaikista. Tulokset ker-tovat myös siitä, että suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä vallitseviin työaikajärjestelyihin.
Suomessa keskustellaan tällä hetkellä vilkkaasti perheen ja työn yhteensovittamisesta (esim. Salmi & Lammi-Taskula 2005; Uhmavaara ym. 2005). Tässä mielessä tulokset ovat hyvin mie-lenkiintoisia. Naiset ovat yhtä valmiita valitsemaan osa-aikaisen työn kuin kokopäiväisenkin. Samoin asiantuntijoista melkein puolet (44 %) suosisi osa-aikatyötä. Ihmisten toiveiden ja tä-män hetken työelämän vaatimusten välillä näyttää olevan selkeä kuilu. Tulokset puhuvat uu-denlaisten joustavien työjärjestelyiden puolesta.
28 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
2
31
122
512
014267
302
30031
222
00133
00213
11313
21105
13
1214
10178
81314
10201510240
111312
1118181011
111215
1113141413
141512816
15177718
17127246
39
3940
334338
323846
374256375161
404337
3642514335
424234
2433384151
3125374246
2732444447
4838274638
2
23
224
122
002237
132
30123
124
45210
54121
42121
01802
32
3232
372736
403129
482221351215
362935
3429203535
303433
4140352925
2937383524
3738363123
2834372033
12
1311
171012
15147
5152
133
10
91112
1211106
15
128
13
20109
117
21189
138
17118
157
513209
16
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
AI-NA
USE-IN
SILLOINTÄLLÖIN
EI OSAASANOA
EI KOS-KAAN
EI JUURIKOSK.
Kuvio 14. KUINKA USEIN TUNTUU, ETTÄ TYÖN VAATIMUKSET HAIT-TAAVAT PERHE-ELÄMÄÄ (ansiotyössä olevista, %).
29Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
0
10
000
101
000000
100
00001
100
00010
00001
00001
00100
3
32
332
722
032270
032
22603
311
45132
36231
43321
322103
22
2223
142917
132324
132528203442
302218
2024243419
242221
1422182531
2318231731
2029172032
3614162816
3
33
334
332
022357
134
40123
236
67310
54322
43131
111143
43
4541
384150
454247
604145434232
434445
4444424840
414743
4035484643
3431454743
3342474446
4346373348
29
2731
412425
323024
272923311319
252831
2930271635
292729
3631302524
3539283222
3823313118
1837342530
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
AI-NA
USE-IN
SILLOINTÄLLÖIN
EI OSAASANOA
EI KOS-KAAN
EI JUURIKOSK.
Kuvio 15. KUINKA USEIN TUNTUU, ETTÄ PERHE-ELÄMÄN VAATIMUK-SET HAITTAAVAT TYÖTÄ (ansiotyössä olevista, %).
30 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
40
5028
374042
393942
655140326243
624027
3235435252
461944
3240353850
4531264254
3323374853
3940384543
33
3136
333433
353335
244030352057
283735
3237373131
343630
3035373330
2835403327
3544323227
3431352836
1
01
200
010
000000
000
11000
001
40000
51000
20000
00201
16
1320
191714
141811
85
1820120
71622
2018131014
122716
191817219
1618251311
1725228
13
181816177
10
515
109
11
138
13
24
121360
38
16
158763
8199
147
108
11
5149
128
1289
117
8129
1012
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
EI LAINKAAN VAIKEAA
EI KOVIN
VAIKEAA
Kuvio 16.
ERIT-TÄIN
VAIKEAA
MEL-KO
VAIKEAA
KUINKA VAIKEAA OLISI OTTAA TUNTI TAI PARI VAPAATA HENKILÖKOHTAISTEN/ PERHEEN ASIOIDEN HOITAMI-SEKSI TYÖAIKANA (ansiotyössä olevista, %).
31Suomalaiset ja työ
Edellä esitettyä arviota tarpeesta joustavien työjärjestelyjen lisäämiseksi puoltavat myös vastaajien näkemykset siitä miten työ vaikuttaa perhe-elämään ja päinvastoin. Vastaajilta ky-syttiin, kuinka usein heistä tuntuu, että työn vaatimukset haittaavat perhe-elämää. Samoin ky-syttiin, kuinka usein perhe-elämän koetaan haittaavan työn tekemistä.
Joka kuudes oli sitä mieltä, että työn vaatimukset haittaavat perhe-elämää usein. Vain kol-me prosenttia katsoi, että perhe-elämä haittaa usein työn tekemistä. Sukupuoli erottelee ihmis-ten näkemyksiä varsin vähän. Hieman yllättävästi miehet kokevat jonkin verran naisia useam-min, että perhe-elämä vaikeuttaa työtä. Yrittäjät kokevat selvästi muita ryhmiä useammin, että työn vaatimukset haittaavat perhe-elämää. Aivan samoin yrittäjät kokevat muita useammin, että perhe-elämän vaatimukset haittaavat työtä. Tämä on täysin ymmärrettävää, koska yrittäji-en työ jää hyvin harvoin työpaikalle. Yrittäminen läpäisee arkea paljon kokonaisvaltaisemmin kuin palkkatyö, joka ainakin periaatteessa rajautuu työaikaan ja työpaikkaan. Myös yksihuol-tajat kokevat selvästi muita useammin, että työ vaikeuttaa perhe-elämää.
Tutkimuksessa mitattiin työn luonnetta (työn ajallista itsenäisyyttä tai sitovuutta) ja työn ja perheen yhteensovittamista kysymyksellä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka vaike-aa heidän olisi ottaa tunti tai pari vapaata henkilökohtaisten tai perheen asioiden hoitamiseksi työaikana. Kaikista vastaajista kolmasosa, olisi sitä mieltä, että se ei olisi kovinkaan vaikeaa ja 40 prosenttia oli sitä mieltä, että ei olisi lainkaan vaikeaa ottaa paria tuntia vapaata hoitaakseen omia asioitaan työaikana. Miehille omien asioiden hoitaminen on selvästi helpompaa kuin nai-sille. Kaikista helpointa tämä on viljelijöille, joista kaikki ilmoittivat voivansa hoitaa myös omia asioitaan työaikana. Tässä on syytä muistuttaa, että viljelijöiden osuus aineistossa on pieni. Yli 90 prosenttia johtajista voi hoitaa henkilökohtaisia asioita työaikanaan. Vaikeinta omien tai perheen asioiden hoitaminen työaikana on pienituloisille, heistä kolmannes on sitä mieltä, että omien asioiden hoitaminen on melko vaikeaa tai erittäin vaikeaa työaikana.
Ajankäytön vapaus vaihtelee selvästi ryhmien välillä. Myös tässä suhteessa muutos aikai-sempiin tutkimushavaintoihin on vähäistä. Työ joustaa eniten jo muutoinkin hyvässä asemassa olevissa ryhmissä. Työ puolestaan sitoo eniten niitä, joilla on muutoinkin vaikeimmat työolot. Toisaalta tutkimukset (esim. Uhmavaara ym. 2005) osoittavat, että moni ylemmistä toimihen-kilöistä tekee paljon palkatonta ylityötä iltaisin ja viikonloppuisin.
5. Työn raskaus
Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan herrat tekisivät kaikki työt, jos työ ei vain olisi niin raskasta. Työn raskautta ja työelämän kuluttavuutta on pohdittu paljon (vrt. Siltala 2004). Tutkimuksessa työn kuluttavuutta mitattiin neljän kysymyksen sarjalla. Ensimmäinen koski vastaajan omaa näkemystä työn stressaavuudesta. Toinen mittasi arviota työn uuvuttavuudes-ta. Kolmas käsitteli raskasta ruumiillista työtä ja neljäs työskentelyä vaarallisissa olosuhteissa.
Hieman vajaa kolmannes kaikista vastaajista pitää omaa työtään aina tai usein stressaava-na. Yhtä moni ilmoittaa tulevansa täysin uupuneena töistä kotiin. Raskasta ruumiillista työtä joutuu usein tekemään joka neljäs. Vaarallisissa olosuhteissa työskentelee joka kymmenes vas-taaja.
Työ kuluttaa merkitsevästi eri tavoin eri työntekijäryhmiä. Viljelijöistä selvästi yli puolet tulee usein täysin uupuneena töistä kotiin. Tulosta tulkittaessa on huomautettava, että viljeli-
32 Suomalaiset ja työ
jöiden osuus vastaajissa on niin pieni, että se saattaa aiheuttaa tilastollista erhettä. Myös toisek-si alhaisimpaan tulokvintiiliin kuuluvat kokevat työn selvästi muita uuvuttavampana. Naisten kokemus työstä on hieman uuvuttavampi kuin miesten. Sellaisia, jotka eivät ole koskaan uupu-neita töistä palatessaan on vain kaksi prosenttia kaikista. Kaikkein vähiten uupumusta kokevat johtotehtävissä toimivat sekä tietotyöläiset.
Tekninen kehitys ja monet muut työn organisointiin liittyneet uudistukset ovat vähentä-neet tuntuvasti raskaita ja yksipuolisia työtehtäviä. Tästä huolimatta edelleen joka neljäs kai-kista työssä olevista vastaajista kokee joutuvansa tekemään raskasta ruumiillista työtä. Viljelijät kokevat työnsä selvästi muita raskaammaksi. Heistä neljä viidestä joutuu tekemään usein ras-kasta työtä. Fyysisesti keveintä työtä tekevät puolestaan asiantuntijat. Heistä kukaan ei koe jou-tuvansa tekemään usein raskasta työtä. Lähes vastaavassa tilanteessa ovat johtajat, joista tällai-seen tilanteeseen joutuu vain viisi prosenttia. Sukupuoli ei juurikaan erottele kokemuksia työn ruumiillisesta raskaudesta. Sen sijaan koulutuksella on tärkeä sija. Mitä vähemmän henkilöllä on kolutusta, sitä useammin hän joutuu tekemään raskasta ruumiillista työtä. Työn raskaus vaihtelee selvästi tulotason mukaan. Mitä alhaisemmat tulot, sitä useammin joutuu tekemään raskasta ruumiillista työtä.
Työstressin katsotaan yleisesti lisääntyneet. Stressin mittaaminen on kuitenkin havaittu sangen vaikeaksi tehtäväksi. Objektiivisia mittareita on vaikea kehittää. Jotkut työntekijät voi-vat myös kokea, että tietty määrä stressiä voi toimia suorastaan myönteisenä työsuorituksen kannustajana. Toisaalta tiedetään, että pitkäkestoinen stressi johtaa yleensä hyvinkin pitkään työkyvyttömyyteen. Kaikista vastaajista melkein kolmannes (31 %) pitää omaa työtään usein stressaavana. Stressikokemukset vaihtelevat tuntuvasti eri ryhmien kesken. Kaikkein useimmin stressiä omassa työssään kokevat yksinhuoltajat sekä asiantuntijat (44 %) ja kaikkein harvim-min pienituloiset ja vähän koulutetut. Naiset kokevat työnsä miehiä stressaavampana. Keski-ikäiset pitävät niin ikään työtään stressaavampana kuin nuoret tai vanhat työntekijät. Stressi-kokemukset yleistyvät koulutuksen kohotessa. Niillä, joilla ei ole lainkaan ammattikoulutusta, stressaava työ on merkittävästi harvinaisempaa kuin akateemisesti koulutetuilla.
Työsuojelun systemaattinen kehittäminen yhtäältä lainsäädännön avulla ja toisaalta tek-nisten uudistusten myötä on vähentänyt oleellisella tavalla tarvetta työskennellä vaarallisissa
Työ on omasta mielestä stressaavaaTulee täysin uupuneena töistä kotiin
Joutuu tekemään raskasta ruumiillista työtäTyöskentelee vaarallisissa olosuhteissa
0 25 50 75 100
6
4
93
25
26
158
52
54
2325
0
0
00
14
14
2430
2
2
2935
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 17.
AI-NA
USE-IN
SILLOINTÄLLÖIN
EI OSAASANOA
EI KOS-KAAN
EI JUURIKOSK.
OMIEN TYÖOLOJEN ARVIOINTI: KUINKA USEIN... (ansiotyössä olevista, %).
33Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
4
44
335
342
223357
154
44315
354
55422
78224
62424
24406
26
2329
242725
322821
202029273052
182827
3019272519
262824
2026322722
1635292324
2733272027
2528242325
54
5455
555552
455358
526346564441
585157
5363525255
545850
6155515358
5446575752
5155575850
5852545947
0
00
000
000
000000
000
00000
000
00000
00000
00000
00000
14
1711
171215
191316
21121812210
20169
1013162217
156
18
1113121515
1810111518
149
121717
1214151816
2
22
223
132
533200
312
30104
124
21132
51122
31132
21205
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
AI-NA
USE-IN
SILLOINTÄLLÖIN
EI OSAASANOA
EI KOS-KAAN
EI JUURIKOSK.
Kuvio 18. OMIEN TYÖOLOJEN ARVIOINTI: TULEE TÄYSIN UUPUNEE-NA TÖISTÄ KOTIIN (ansiotyössä olevista, %).
34 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
9
99
1378
17104
020
109
32
03
12
148302
997
158
1654
1720963
199734
1010789
15
1615
191414
26184
520182449
1823
26111202
17178
182116148
122121127
17211798
1711141825
23
2719
272222
272711
22275
262219
51732
3032171011
232522
3221292311
3129292015
3029232311
2123299
22
0
00
000
000
000000
000
00000
000
00000
00000
00000
00000
24
2226
212426
221936
25253622310
282721
2027293820
252522
2323212529
1316213030
1721253230
2325244320
29
2631
203230
82645
48456023140
674512
1021405265
262342
1227183248
2615213144
1820283347
2931262225
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
AI-NA
USE-IN
SILLOINTÄLLÖIN
EI OSAASANOA
EI KOS-KAAN
EI JUURIKOSK.
Kuvio 19. OMIEN TYÖOLOJEN ARVIOINTI: JOUTUU TEKEMÄÄN RAS-KASTA RUUMIILLISTA TYÖTÄ (ansiotyössä olevista, %).
35Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
6
76
586
1074
793757
597
67739
758
55
1164
68477
65757
586
115
25
2130
203022
172333
302941232434
282924
2323353522
213230
1623232929
1816262431
1830252235
3021233325
52
5351
524956
495154
465152535359
564952
5255475551
545248
4955505156
3152545651
4753585648
5153534649
0
00
100
000
000000
000
01000
000
00000
00000
00000
00100
14
1612
221014
20167
12112
16160
111315
1611118
16
169
13
2716161110
3422141210
251210159
1116169
16
2
32
132
422
502110
112
33102
221
30132
102112
40121
31106
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
AI-NA
USE-IN
SILLOINTÄLLÖIN
EI OSAASANOA
EI KOS-KAAN
EI JUURIKOSK.
Kuvio 20. OMIEN TYÖOLOJEN ARVIOINTI: OMA TYÖ ON MIELESTÄÄNSTRESSAAVAA (ansiotyössä olevista, %).
36 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
3
51
523
631
020350
024
51101
312
33332
66232
44221
34343
8
114
978
1392
5608914
1511
119604
839
815765
711966
87886
6881111
25
2822
252525
302815
24158
301786
71636
333623104
253023
2318362418
1725302222
2630252024
3219222925
0
00
001
000
200000
000
00000
010
00000
00000
00101
00002
30
2633
312930
352732
30303230330
202734
3330313118
283625
4126283029
2734322828
3232312826
2733282533
35
3040
313734
173250
40476030360
725115
1724396074
352841
2538263745
4424284142
3027334243
3338393126
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
AI-NA
USE-IN
SILLOINTÄLLÖIN
EI OSAASANOA
EI KOS-KAAN
EI JUURIKOSK.
Kuvio 21. OMIEN TYÖOLOJEN ARVIOINTI: TYÖSKENTEE VAARALLI-SISSA OLOSUHTEISSA (ansiotyössä olevista, %).
37Suomalaiset ja työ
olosuhteissa. Tällä hetkellä vain joka kymmenes vastaaja kokee joutuvansa työskentelemään usein vaarallisissa olosuhteissa. Miehet joutuvat työskentelemään naisia useammin vaarallisissa oloissa, samoin nuoret useammin kuin muut ikäryhmät. Kaikkein altteimpia vaarallisille työ-oloille ovat yhtäältä vähän koulutetut ja toisaalta viljelijät. Myös alhaiset tulot yhdistyvät työn tekemiseen vaarallisissa oloissa.
Edelliset kuviot kertoivat työn raskaudesta. Vaikka työn luonne on muuttunut monin ta-voin tilanteesta esimerkiksi sata vuotta sitten, osa ihmistä joutuu edelleen tekemään eri tavoin raskasta, haitallista tai vaarallista työtä. Työn raskautta käsittelevät tulokset kertovat myös työ-elämän pysyvyyksistä. Raskauskokemukset kasaantuvat edelleen viljelijöille ja työväenluokkai-siin tehtäviin. Myös yksinhuoltajat ovat monesti muita useammin tehtävissä, joissa työ koetaan eri tavoin raskaaksi.
6. Työn luonne
Seuraavassa verrataan nykyisen työn luonnetta ja ihannetyötä. Työn luonteessa on kyse siitä, miten keskeisiä työn ominaisuuksia koskevat väitteet sopivat vastaajan omaan työhön. Ihan-netyössä kyse on siitä, mitä asioita vastaaja pitää työssä tärkeinä. Nykyisen työn luonteen ja ihannetyön kohdalla kysytyt asiat ovat pitkälti samoja, joten nykytilaa ja ihannetilaa voidaan verrata.
Työn mielenkiintoisuusTurvattu työpaikka
Hyvät tulotTyön itsenäisyys
Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinMahdollisuus auttaa toisia
Työn yhteiskunnallinen hyödyllisyysHyvät etenemismahdollisuudet
0 25 50 75 100
50
53
20
22
2015
12
10
45
40
62
53
5147
40
36
3
4
13
18
2127
29
31
0
1
0
1
21
2
1
0
2
4
5
67
13
16
1
1
0
1
12
4
5
EIOSAA
SANOA
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 22. KUINKA TÄRKEINÄ HENKILÖKOHTAISESTI PITÄÄ ERI ASIOITA TYÖSSÄ (%).
EI KOVIN
TÄRKEÄ
EI LAIN-KAAN
TÄRKEÄ
EI TÄRKEÄ EIKÄ MER-KITYKSET.
ERIT-TÄIN
TÄRKEÄ TÄR-KEÄ
38 Suomalaiset ja työ
Ihannetyön ominaisuuksista kärjessä ovat työn mielenkiintoisuus ja turvattu työpaikka. Puolet vastaajista pitää näitä asioita erittäin tärkeinä ja lähes kaikki loputkin tärkeinä. Tärkei-siin asioihin kuuluvat lisäksi esimerkiksi hyvät tulot, työn itsenäisyys ja myös mahdollisuus auttaa työssään muita.
Minkälaista on suomalaisten nykyinen työ? Ensinnäkin, korkeimmillaan vain noin neljän-nes vastaajista sanoo, että he voivat olla täysin samaa mieltä työn positiivisia ominaisuuksia koskevista luonnehdinnoista. Monet asiat ovat kuitenkin melko hyvin heidän työssään, mikäli samaa mieltä -vastaukset tulkitaan tätä osoittaviksi.
Jos verrataan ihannetyötä ja työn nykyistä luonnetta jotkin asiat piirtyvät selvinä esiin. Kah-den selvästi tärkeimpänä pidetyn asian kohdalla ero nykyiseen työhön on varsin suuri. Turvat-tua työpaikkaa piti erittäin tärkeänä 53 prosenttia vastaajista. Vain 18 prosentilla asia oli näin. Hyvien tulojen kohdalla vastaavat prosenttiluvut ovat 20 ja neljä. Kokonaisuudessaan tulojaan piti hyvinä vajaa kolmannes vastaajista. Se mihin kyseiset tulokset viittaavat on muissakin tut-kimuksissa esiin tullut asia. Suomalaisten työn kielteisin piirre on työpaikan epävarmuus sekä se, että Suomessa on suuri määrä aliarvostettuja ja alipalkattuja ammatteja, toimialoja ja työn-tekijöitä. (Lehto & Sutela 2004.)
Tulosten mukaan suomalaisten työ on mielenkiintoista ja itsenäistä mutta turvallisuus, tu-lot ja etenemismahdollisuudet jättävät runsaasti toivomisen varaa. Tosin viimeksi mainittuun asiaan on jo ehkä mukauduttu, koska hyviä etenemismahdollisuuksia piti erittäin tärkeiänä vain kymmenen prosenttia vastaajista.
Kun työssä tärkeinä pidettyjä asioita ja nykyisen työn luonnetta tarkastellaan sosiaalisen aseman ja muiden taustatekijöiden mukaan edellä esitetty yleistulos täsmentyy olennaisella ta-valla. Seuraavaan taulukkoon on koottu tulosten tulkinnan kannalta keskeisiä tietoja. Yksityis-kohtaiset tiedot on esitetty liitekuvioissa.
Voin työskennellä itsenäisestiTyöni on mielenkiintoista
Voin työssäni kehittää taitojaniVoin työssäni auttaa muita ihmisiä
Työni on yhteiskunnalle hyödyllistäTyöpaikkani on turvattu
Minulla on hyvät tulotMinulla on hyvät etenemismahdollisuudet
0 25 50 75 100
27
23
24
19
2118
4
4
53
51
49
45
3839
25
16
13
18
17
19
2520
25
31
0
1
1
1
23
1
2
6
6
6
12
1013
32
33
1
2
3
3
46
13
14
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
Kuvio 23. MITEN ERI VÄITTEET SOPIVAT OMAAN NYKYISEEN PÄÄTOIMEEN (ansio-työssä olevista, %).
39Suomalaiset ja työ
Sosiaalista asemaa kuvaavia indikaattoreita ovat asema työpaikan organisaatiossa (manage-ri, työnjohtaja, asiantuntija tai työväenluokkaan kuuluva), koulutus, tietotyöläisasema ja tulot. On selvää, että muillakin taustamuuttujilla, kuten iällä, ammatissa toimimattoman väestön ka-tegorialla tai perheasemalla, on merkitystä. Niihin ei kuitenkaan ole tässä puututtu. Samoin jotkut vaikutukset ovat käyräviivaisia. Esimerkiksi alin ja ylin tulokvintiili ovat joissakin tapa-uksissa samanlaisia keskituloisista eroten.
Taulukko 1. Sosiaalisen aseman, sukupuolen ja kuntasektorityöpaikan yhteys omaa työtä ja ihannetyötä koskeviin arviointeihin
Korkea Nainen Työpaikka asema kunta- sektorilla
Mielenkiintoinen työ +/+ 0/0 +/0
Turvattu työpaikka +/- 0/+ +/+
Hyvät tulot +/- -/0 -/-
Itsenäisyys työssä +/+ 0/- 0/-
Kehitysmahdollisuudet työssä + 0 +
Etenemismahdollisuudet +/0 +/- -/-
Yhteiskunnalle hyödyllinen työ +/+ +/+ +/+
Työssä voi auttaa muita +/0 +/+ +/+
Taulukossa merkit tarkoittavat seuraavaa: + = positiivinen vaikutus (esimerkiksi korkeaan asemaan yhdistyvät hyvät tulot);- = negatiivinen vaikutus, 0 = ei suurempaa vaikutusta. Kauttaviivan etupuolella on esitetty nykyisen työn tilanne ja sen jälkeen ihannetyö eli se mitä pidetään tärkeänä työssä.
Tärkeimmät kuviosta esiin piirtyvät tulokset ovat seuraavat. Kaikki työn positiiviset piir-teet liittyvät sosiaaliseen asemaan. Tärkeänä pidetyt asiat ovat suhteessa nykyiseen, jo saavu-tettuun tilaan. Siten turvattu työpaikka ja hyvät tulot eivät ole yhtä tärkeitä asioita ylemmissä sosiaalisissa asemissa oleville kuin vain työläisille ja alemmissa asemissa oleville. Yhteiskunnal-linen eriarvoisuus näkyy tuloksista selvänä. Ylemmät asemat tuottavat sekä turvatun työpaikan että hyvät tulot. Alemmilta asemilta puuttuvat molemmat.
Myös ylemmissä asemissa samoin kuin muissa arvostetaan mielenkiintoista työtä, työn it-senäisyyttä ja työn yhteiskunnallista hyödyllisyyttä. Etenemismahdollisuuksien tärkeyteen ja mahdollisuuteen auttaa muita työssä asema ei juuri vaikuta.
40 Suomalaiset ja työ
Sosiaalisen aseman vaikutus näkyy jossain määrin vahvuudeltaan erilaisena sen mukaan, mitä indikaattoria käytetään. Koulutuksen kohdalla useimmissa asioissa akateemisesti koulu-tetut eroavat muista koulutusryhmistä. Työorganisaatioasemien kohdalla managerit ja asian-tuntijat eroavat useimmiten muista kategorioista, joskin joissakin asioissa myös asiantuntijat eroavat managereista. Tietotyöhön perustuvista ryhmistä erolinja on tietotyöläisten ja muiden ryhmien (tietotekniikan käyttäjien ja tavallisten työläisten) välillä. Joissakin asioissa vaikutus on käyräviivainen siten, että käyttäjät ovat tavallisia työläisiä huonommassa tilanteessa. Pelkkä tietotekniikan käyttö ei vielä tuota sosiaalista asemaa.
Sukupuoli ei vaikuta siihen onko työpaikka turvattu, mutta naiset pitävät tätä asiaa miehiä tärkeämpänä. Niin miehet kuin naisetkin pitävät hyviä tuloja tärkeänä mutta tosiasialliset tulot ovat miehillä naisia korkeammat. Miehet arvioivat etenemismahdollisuutensa hieman parem-miksi kuin naiset, joskin asia on tärkeä kummallekin.
Kaksi asiaa liittyy työelämässä selvästi sukupuoleen. Työ, joka on yhteiskunnallisesti hyö-dyllistä, ja työ, jossa voi auttaa muita, ovat naisille miehiä tärkeämpiä ja naisten työt myös ovat useammin tällaisia kuin miesten. Tässä näkyy sekä se että naiset työskentelevät miehiä useam-min palvelutehtävissä että heidän halukkuutensa auttaa työllään muita.
Kuntasektorin töillä on oma profiilinsa verrattuna yksityiseen sektoriin ja valtion hallintoon. Työt ovat suhteellisen huonopalkkaisia ja ne eivät juuri tarjoa uramahdollisuuksia, mutta työ on mielenkiintoista ja työpaikka on suhteellisen turvattu. Kuntasektorilla työskentelevät katsovat myös muilla sektoreilla työskenteleviä useammin, että heillä on kehitysmahdollisuuksia työs-sään ja että työ on yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja tarjoaa mahdollisuuden auttaa muita.
Kunnissa työskentelevät pitävät turvattua työpaikkaa tärkeämpänä kuin yksityisellä sekto-rilla ja valtion hallinnossa työskentelevät. Sen sijaan he eivät pidä muita tärkeämpänä etenemis-mahdollisuuksia tai työn autonomiaa eivätkä hyviä tuloja. Kuntasektorilla työskentelevät myös arvostavat työtä, joka on yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja jossa voi auttaa muita.
Edellä olevasta tarkastelusta ilmenee seuraava yhteiskunnallinen tilanne. Hyödyllinen työ ja motivoituminen sen tekemiseen on leimallista naisille ja kuntasektorin työntekijöille. Tätä työtä ei kuitenkaan palkita. Naisten ja kunnissa työskentelevien asema ja palkka ovat huonom-mat kuin muilla ryhmillä. Tulos herättää useita kriittisiä kysymyksiä. Kuinka sellainen yhteis-kunnallisesti hyödyllinen palvelutyö, jonka tarve tulevaisuudessa vain kasvaa, voi olla aliar-vostettua ja alipalkattua? Mistä johtuu, että kovat arvot hallitsevat yhteiskuntaa ja työelämää? Selityksiä voidaan etsiä monesta suunnasta. Kaksi toisiinsa liittyvää pääselitystä ovat tuttuja. Taloudellinen rationaalisuus ja voittointressi. Näitä ajatustapoja kantavat yhteiskunnallisesti ensisijaisesti johtajat, ja tietysti myös omistajat, sekä miehet. Mitä moninaisimpien rationali-sointiuudistusten kohteena oleva kuntasektorin palvelutyö on ensisijaisesti naisten työtä. Ti-lannetta ja muutoksia perustellaan taloudellisella rationaalisuudella. Se ei ole kuitenkaan aut-tanut esimerkiksi vanhusten hoidossa tai terveyspalvelujen saatavuudessa. Kokonaisuudessaan tulosten täytyisi siis omalta osaltaan johtaa yhteiskuntakritiikkiin.
Kaksi työautonomiaa koskevaa kysymystä kertoo olennaisia asioita työorganisaation luon-teesta. Kysymys työn alkamis- ja päättymisajankohdan määräytymisestä kertoo sen, ettei kovin moni voi päättää täysin vapaasti kyseisistä ajoista. Tavallisin tilanne on päättämisvapaus tiet-tyjen rajojen sisällä (58 % vastaajista). Noin kolmanneksella vastaajista ei ole mitään päätös-valtaa näissä asioissa. Työaikaan liittyvät vapausasteet vaihtelevat sosiaalisen taustan mukaan. Selvimpiä eroja ovat seuraavat. Naisten työaika on vähemmän vapaata kuin miesten. Kaikkein
41Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
32
2539
373031
413420
25204510
73047
4425251319
264532
4236383021
3135433516
3941372814
2934332430
58
5858
586054
515665
798771543966
836750
4560658370
595562
4758546166
4657515970
5154556272
6054587657
11
174
61015
89
15
19891
6034
1033
1115105
11
1406
11689
13
23866
14
1057
1015
111290
13
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 24.
EI VOIITSE
MUUTTAA
VOI TÄYSINVAPAASTIPÄÄTTÄÄ
MITEN OMA TYÖAIKA/TYÖN ALKAMIS- JA PÄÄTTYMIS-AJANKOHTA MÄÄRÄYTYY (ansiotyössä olevista, %).
VOI TIETT. RAJOJEN SISÄLLÄ
42 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
20
2714
132225
192024
602514115927
341412
1626182727
241118
1216182425
2716131930
1611182331
1921181627
61
5864
656060
536262
406474654173
627361
5662737059
606368
6170615862
5954656360
6067606161
6260607358
1
12
400
610
020100
011
11011
101
31201
53111
31101
00204
17
1420
171815
221714
08
122300
41227
261192
13
152613
2413201712
927211810
212121158
1818191111
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
VOI TIETT. RAJOJEN SISÄLLÄ
Kuvio 25. MITEN OMAT PÄIVITTÄISET TYÖT ON JÄRJESTETTY(ansiotyössä olevista, %).
VOI VA-PAASTI
PÄÄTTÄÄ
EI SAAITSE
PÄÄTTÄÄ
43Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
75
8169
697975
617486
98889166100100
1005971
7285828370
777671
6668707789
7268677588
6664738190
8176686875
25
1931
312125
392614
21293400
04129
2815181730
232429
3432302311
2832332512
3436271910
1924323225
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 26. ONKO OMA TYÖ SEN KALTAINEN, ETTÄ SIINÄ TU-LEE SUUNNITELLA TYÖTÄ JA SOVELTAA SIIHEN OMIA IDEOITA (ansiotyössä olevista, %).
KYLLÄ EI
44 Suomalaiset ja työ
nuorimmalla (18–35 vuotta) ja vanhimmalla ikäryhmällä (yli 55 vuotta) on työn alkamis- ja päättymisajankohtaa koskevaan määräysvaltaa keski-ikäisiä vähemmän. Vapausasteiden saami-nen vaatii kokemusta työelämästä, ja työelämän loppuvaiheissa asialla ei ehkä ole enää niin suurta merkitystä.
Koulutuksen kasvu lisää työajan määräytymiseen liittyvää vapautta. Suurin merkitys on kuitenkin sosiaalisella asemalla. Johtavissa asemissa olevilla on merkittävästi tavallisia palkka-työläisiä enemmän työaikaa koskevaa määräysvaltaa.
Kuntasektori ja myös julkiset yritykset pitävät tiukinta työaikakuria. Yksityinen sektori ja valtion keskushallinto edustavat lievempää. Puolueiden kannatusryhmittymistä vasemmisto-puolueiden kannattajat kokevat mahdollisuutensa niukimmaksi työaikojen määräämisvallas-sa. Asuinpaikan kaupunkimaisuuteen työajan määräysvalta suhteutuu käyräviivaisesti. Eniten päätäntämahdollisuuksia on suurien kaupunkien keskusta-alueilla ja myös maaseudun haja-asutusalueilla ja vähiten pienissä kaupungeissa.
Toinen työn autonomiaan liittynyt kysymys koski päätösvaltaa päivittäisen työn järjestä-misessä. Kysymys on varsin tärkeä työorganisaation luonnetta ja työjärjestelyjä koskeva indi-kaattori ja täydentää hyvin edellistä työaikaa koskevaa päätösvaltakysymystä.
Vaikutusmahdollisuuksien kokonaisjakautuma on samantapainen kuin edellisessä kysy-myksessä. Viidennes voi päättää vapaasti päivittäisistä työjärjestelyistä. Valtaosa (61 %) voi päättää työjärjestelyistä tietyissä rajoissa ja vajaa viidennes (17 %) ei saa itse päättää niistä lain-kaan.
Päivittäisen työnkin järjestelyä koskevissa asioissa miehet ovat naisia paremmassa asemas-sa. Ikä ja työkokemus lisäävät jonkin verran työjärjestelyjä koskevaa päätösvaltaa. Koulutuk-sen mukaiset erot ovat melko vähäisiä, joskin akateemisen koulutuksen saaneiden tilanne on jonkin verran muita parempi. Sen sijaan esimiesasemassa olevien ja työläisten ero on selvä. Esi-miesten vapausasteet työjärjestelyistä päätettäessä ovat suuremmat kuin työläisten, mikä toi-saalta on luonnollistakin. Kuntasektorilla ja valtion yrityksissä työaikajärjestelyjä koskeva it-senäinen päätöksentekovalta on samoin kuin työajankin kohdalla selvästi vähäisempää kuin yksityisellä sektorilla ja valtion keskushallinnossa.
Kysyttäessä niin sanottua design-autonomiaa, eli autonomiaa työprosessin suhteen, pääl-limmäinen havainto on, että suomalaiset osoittautuvat varsin autonomisiksi. Vaihtoehdoilla ”kyllä” tai ”ei” mitaten kolme neljäsosaa vastaa kysymykseen ”kyllä”.
Suunnitteluautonomia vaihtelee silti sekin odotetulla tavalla sosiaalisten asemien mukaan. Kyseistä autonomiaa on muita enemmän miehillä ja korkeassa asemassa olevilla. Tämä viittaa työprosessien eroihin. Koulutus lisää autonomiaa. Yrittäjien lisäksi managereilla ja asiantunti-joilla on muita työorganisaation ryhmiä enemmän autonomiaa. Myös tietotyöläisillä on mää-ritelmällisesti paljon autonomiaa. Lisäksi suuret tulot liittyvät autonomiaan.
Työpaikalla vallitsevia sosiaalisia suhteita valotettiin sekä pystysuorina johdon ja työnteki-jöiden välisinä suhteina että vaakasuorina työntekijöiden välisinä suhteina. Johdon ja työnteki-jöiden väliset suhteet olivat erittäin hyvät noin viidenneksessä työpaikkoja ja melko hyvät puo-lella työpaikoista. Sosiaalisen aseman suhteen tulokset ovat melko erikoiset. Korkea asema lisää todennäköisyyttä, että johdon ja työntekijöiden väliset suhteet koetaan ainakin melko hyviksi. Tämä koskee ainakin managereja ja tietotyöläisiä. Kun katsotaan vain ”erittäin hyvät” suhteet -kategoriaa tilanne on päinvastainen. Managerit ja tietotyöläiset eivät ole enää kärjessä.
45Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
19
2017
221720
291818
14217
183043
121420
2412141118
221512
2917191618
3138191017
3119141217
1521219
24
50
5347
555046
425052
734763504111
654949
4650486551
485853
3151494860
3137445957
3842496258
5148506051
20
1624
142222
172119
9181723120
162621
1823211825
181922
1922222215
1816242216
2025241716
2418171817
2
41
132
131
00001545
000
36000
301
92132
132113
41214
32241
7
68
777
969
31011720
698
691257
779
126895
751076
513965
59797
2
13
122
121
042200
132
20510
114
02230
01211
21320
21300
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EI OSAASANOA
MELKOHUONOT
ERITTÄINHUONOT
ERITTÄINHYVÄT
MELKOHYVÄT
Kuvio 27.
EI HYVÄTEIKÄ HUON.
MILLAISET SUHTEET OMALLA TYÖPAIKALLA VALLITSEVAT:JOHDON JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLILLÄ (ansiotyössä olev., %).
46 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
26
2725
332227
322527
282123262833
252525
2816272428
272226
2625262525
3145232124
3521242523
2330261129
54
5357
525851
505457
605759583520
595361
5558535851
546353
5349575261
3335586257
4161555961
5850556553
13
1413
111316
131411
101514121712
91313
1218121215
101318
816101510
2015111311
151115139
1513114
15
3
52
442
242
20211835
111
48012
501
103342
132224
62315
334121
3
24
135
132
071320
461
10764
412
36321
22422
35321
04492
1
01
010
101
000100
110
00201
111
01110
00101
01001
00100
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EI OSAASANOA
MELKOHUONOT
ERITTÄINHUONOT
ERITTÄINHYVÄT
MELKOHYVÄT
EI HYVÄTEIKÄ HUON.
Kuvio 28. MILLAISET SUHTEET OMALLA TYÖPAIKALLA VALLITSEVAT:TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLILLÄ (ansiotyössä olev., %).
47Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
6
76
849
866
11824170
755
65569
835
114557
1113337
94437
361149
24
2722
292223
262524
463121213428
302322
2230302226
291723
2520202631
3624212130
2620202532
2329191128
34
3829
293535
383331
313929371330
343538
3436284626
343336
2938423233
1430393533
3041343434
3730364327
5
46
366
555
0153
1842
223
73314
363
108143
223235
82244
54487
23
1927
212520
162227
12133625150
242623
2122241831
212723
1322282620
821253021
1727282720
2523203018
8
611
987
6107
086
1030
31010
114
1075
51410
139585
10101084
108
1262
69
113
11
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 29. "Olen valmis tekemään enemmän töitä kuin tarvitsisi aut- taakseni työnantajaani menestymään" (ansiotyössä ole- vista, %).
48 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
12
1311
14916
191014
201679340
12810
1212101113
13712
14910139
191781113
159101114
91117717
37
3639
383836
363739
594129373543
423937
3639344240
413536
3439383346
2637373741
3737344139
3840315831
35
3535
353730
283734
183346391514
354037
3430413734
343939
2834383933
2227393834
2638423435
3931362437
4
45
246
454
0022
1342
113
58221
352
77221
182233
71233
44543
7
87
788
677
0410920
898
79979
7115
108787
10111075
913747
610775
4
44
445
643
367400
345
52523
336
62544
46454
62462
44406
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 30. "Olen ylpeä saadessani työskennellä nykyisen työanta- jani palveluksessa" (ansiotyössä olevista, %).
49Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
9
117
8617
14910
101156320
747
1086710
1069
1077810
16106712
1078613
61111713
22
2320
202125
242121
391515222343
152622
2224252317
222620
1928162222
1921222620
2022252320
2123242418
24
2325
222426
232620
212323281014
262528
2426192626
272322
2222312426
1326262126
2627212326
2627192421
6
67
683
668
42
124
1343
844
74458
576
135356
187466
94656
6574
11
27
2727
283021
192631
20403827150
323027
2429343227
252931
2323322926
2317282929
2028243628
3123283425
12
1013
16118
131210
597
1360
111012
139
139
13
119
12
141411129
112013117
15121678
1112127
12
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio 31. "Työskentelen mieluummin tässä organisaatiossa kuin toisessa työpaikassa, vaikka ansaitsisin siellä selvästi enemmän" (ansiotyössä olevista, %).
50 Suomalaiset ja työ
Neljä viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että heidän työpaikallaan työntekijöiden keski-näiset suhteet ovat melko hyvät tai erittäin hyvät. Työpaikan sosiaalisten suhteiden liittymi-nen taustatekijöihin ja sosiaaliseen asemaan ei ole kovin selvää. Tämä tuntuu myös järkevältä. Ratkaisevaa on työpaikan luonne, ei se kuka olet. Sosiaaliset suhteet ovat todennäköisesti huo-nompia työpaikoilla, joilla on jonkinlainen taloudellinen kriisi kuin hyvin menestyvillä työpai-koilla (vrt. Ranki 2000).
Eri kysymykset antavat melko yhtenäisen kuvan yritykseen kiinnittymisestä. Vaihteluväli kiinnittyneiden määrässä on 30–49 prosenttia. Väittämä ”Olen ylpeä saadessani työskennellä nykyisen työnantajani palveluksessa” antaa korkeimman kiinnittymisluvun.
Niitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä enemmän kuin tarvitsisi auttaakseen työnantajaa menestymään, löytyy odotetusti eniten managerien ryhmästä. Saman suuntainen vaikutus on sillä, että on mies, tietotyöläinen tai työskentelee yksityisellä sektorilla. Managerit ovat myös ylpeimpiä siitä, että saavat työskennellä nykyisen työnantajan palveluksessa. Muilla taustateki-jöillä ei ole tähän asiaan juuri vaikutusta.
Kolmas kiinnittymistä mittaava väittämä koski halukkuutta työskennellä nykyisessä työ-paikassa, vaikka saisi muualla parempaa palkkaa. Tämänkin mitan mukaan managerit ja mie-het ovat muita sitoutuneempia. Sen sijaan tietotyöläiset ovat tämän kysymyksen valossa vä-hemmän sitoutuneita työpaikkaansa kuin atk:n käyttäjät ja tavalliset työläiset.
Kokonaisuudessaan työpaikkaan kiinnittymistä koskevat tulokset osoittavat, ettei kiinnit-tyminen työpaikkaan ole kovin voimakasta. Vastaajista vain noin kolmannes on sitoutuneita. Kiinnittyminen vaihtelee ensisijaisesti työorganisaatioaseman mukaan. Managerit erottuvat muista kiinnittyneimmäksi ryhmäksi. Ero asiantuntijoihin ja työläisiin on hyvin selvä. Mer-killepantavaa on asiantuntijoiden usein työläisiäkin alhaisempi työpaikkaan kiinnittyminen. Liekö syynä hierarkkisen aseman puuttuminen?
7. Työelämäntutkimus ja työelämän muutokset
Monet kansainväliset vertailututkimukset kertovat, että Suomella menee hyvin. Suomessa ei ole juuri lainkaan korruptiota. Suomalainen koululaitos on korkealuokkainen, samoin inno-vaatiojärjestelmämme. Suomalaiset luottavat keskeisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin, ja kansantaloutemme on yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Työelämää koskevissa vertailuis-sa Suomi ei ole sijoittunut hyvin mutta ei huonostikaan. Olemme äskettäin toteuttaneet Tu-run yliopiston sosiologian laitoksen ja Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen yhteistyönä työelämän joustavuutta koskevan tutkimushankkeen (Mamia & Melin (toim.) 2006). Tuloksemme kertovat sangen ristiriitaisista kehityskuluista. Suomalainen työ-elämä joustaa, mutta sille ovat tyypillisiä myös monet jäykkyydet. Työpaikoilla noudatetaan toisistaan jyrkästikin poikkeavia työjärjestelyjä, sekä hyviä että huonoja. Myös työntekijöiden suhtautuminen työhön vaihtelee.
”Suomi hyvällä kasvu-uralla”. Näin uutisoi Helsingin Sanomat (23.3.2006) Etlan järjestä-män suhdanneseminaarin keskeisintä antia. Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 3,8 prosenttia, työttömyys laskee 8 prosenttiin ja uusia työpaikkoja syntyy noin 38 000. Etlan mukaan Suomi on siirtymässä laiskan pääoman ajoista osaamistalouteen, missä tuottavuutta
51Suomalaiset ja työ
haetaan tietotekniikalla ja missä yhtiöiden ei tarvitse enää investoida esimerkiksi rakennuk-siin. Kasvun malli on muuttumassa investointivetoisesta kasvusta osaamispohjaiseen kasvuun. Teollisuus ei enää valita kapasiteettipulasta, vaan osaavan työvoiman puutteesta. Suomessa ei enää tarvita erityisiä investointikannustimia. Monilla yrityksillä menee muutoinkin hyvin. Pörssiyhtiöiden vuosikertomukset osoittavat huomattavan voitollisia tuloksia.
Etlan sanoma kuulostaa tutulta. Se vastaa hyvin pitkälle niitä lupauksia, joita tietoyhteis-kunnan kerrottiin tuovan mukanaan. Tietoyhteiskuntaa on kuvattu osaamisen yhteiskuntana, jossa pitkälle kehittynyt tietotekniikka korvaa tylsät työt ja jossa palveluilla on keskeinen sija työllistäjänä. Tietoyhteiskunnan on ennustettu lisäävän myös työn itsenäisyyttä ja mahdolli-suutta sovittaa työ ja perhe aikaisempaa paremmin yhteen. Etlan mukaan olemme nyt siirty-mässä tällaiseen vaiheeseen.
Samaan aikaan Suomea puhuttavat myös tyystin toisenlaiset uutiset: UPM irtisanoo yli 2 000 työntekijää ja on lopettanut kokonaisen paperitehtaan Voikkaalla. Perlos on lakkaut-tanut tehtaan Ylöjärvellä ja Joensuussa. Leaf on lopettanut Turun makeistehtaan. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Suomessa eletään tällä hetkellä vilkasta työelämän tutkimuksen aikaa. Suomalaista työtä ja työelämänsuhteita tutkitaan enemmän kuin koskaan. Työelämän yhteiskuntatieteellinen tut-kimus on vakiinnuttanut asemansa niin yliopistoissa kuin rahoittajienkin silmissä. Työelämän tutkimusta tehdään paljon, ja tietomme työelämän tilan muutoksista lisääntyy vauhdilla. Tuo-reet työelämää käsittelevät tutkimukset kertovat ristiriitaista kieltä työelämän muutoksista.
Juha Siltalan vuonna 2004 ilmestynyt laaja tutkimus ”Työelämän huonontumisen lyhyt historia” osoittaa vakuuttavalla tavalla kuinka työn vaihtosuhde on globaalissa hyperkilpailussa huonontunut palkkatyöläisten enemmistöllä verrattuna hyvinvointivaltion kultaiseen kauteen. Kirjassa kuvataan koruttomasti niitä prosesseja, jotka ovat johtaneet monet meistä suorastaan ihmisarvoa alentaviin työelämän käytäntöihin. Siltalan tutkimus on rikas ja samalla särmikäs. Sen moniin väitteisiin ja tulkintoihin voisi esittää runsaasti kommentteja ja vastaväitteitä.
Tuomo Alasoini (2006) on julkaissut äskettäin Työolobarometrien aineistoille perustuvan analyysin ”Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992–2005”. Analyysi osoittaa, että työnteon mielekkyyden koetaan vähentyneen koko 2000-luvun ajan. Työnteon mielek-kyyden balanssin heikentyminen ei näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan yhteydessä perintei-siin työelämän tilaa kuvaaviin indikaattoreihin kuten työn itsenäisyys tai työn kuormittavuus. Sen sijaan siihen näyttäisi vaikuttavan merkittävällä tavalla yleinen epävarmuuden kasvu työ-markkinoilla ja muutokset taloudessa. Alasoini nostaa esiin kysymyksen työtä koskevan psyko-logisen sopimuksen purkautumisesta ja tarpeesta sen uudelleen neuvottelemiseksi. Voikkaan tapahtumat ovat oiva esimerkki tarpeesta psykologisen sopimuksen uudelleen neuvottelemi-seksi.
Suvi Mäntylä on analysoinut suomalaista uutta taloutta tutkimuksessaan ”Myyteistä todel-lisuuteen – Henkilöstöhallinnon haasteet ICT-alalla” (2006). Mäntylän tulokset kertovat ka-rua kieltä johtamisen ongelmista. ”Esimiesten taidot ihmisten johtamisessa ovat puutteelliset eikä esimiehiä juuri kouluteta tehtäviinsä.” (mt, 86). Työhön liittyvän epävarmuuden kokemi-nen on huolestuttavan yleistä ja se on lisääntynyt huomattavasti aikaisempiin tutkimuksiin ver-rattuna. Uniongelmat vaivaavat ICT-alalla enemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Työnte-kijöillä on jatkuva kiire ja aikapula. Työstä tulee mielentila, josta ei pääse pois.
52 Suomalaiset ja työ
On toki toisenlaisiakin tutkimustuloksia. Tuore joustavia työjärjestelyjä suomalaisilla työ-paikoilla koskeva tutkimuksemme (Mamia & Melin (toim.) 2006 ja Uhmavaara ym. 2005) kertoo, että työpaikoilla on käytössä lukuisia erilaisia työaikaa, palkkausta, työnteon paikkaa tai työnjakoa koskevia käytäntöjä. Varsin yleisiä ovat muun muassa työaikapankit, tulospalk-kaus, mobiilityö ja erilaiset tiimit. Tutkimuksemme kertoo myös, että kokemus työstä ei ole välttämättä aina kielteinen. Työssä jopa viihdytään, ja se koetaan useissa työpaikoissa myös mielekkääksi. Tällaiset joustavat työjärjestelyt koskevat luonnollisesti eri tavoin erilaisia pal-kansaajaryhmiä. Tutkimuksemme perusteella voidaan kuitenkin väittää, että kuva suomalais-ten työpaikkojen tilanteista ei ole suinkaan niin synkkä kuin edellä kuvattujen esimerkkien valossa voitaisiin olettaa. Työn maailma on eriytynyt ja moni-ilmeinen.
Richard Sennett on hiljattain julkaissut kirjan ”The Culture of New Capitalism” (2006). Tässä Yalen yliopistossa pitämiinsä luentoihin perustuvassa kirjassa hän kuvaa tutkimusryh-mänsä kanssa tekemiä havaintoja työorganisaatioiden muutoksista, lähinnä Yhdysvalloissa ja Englannissa, viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sennetin kirja on moniulotteinen siinä pohditaan työn ohella myös ammattitaitoja, politiikkaa ja kulutusta. Samalla kirja jatkaa hie-nolla tavalla keskustelua, jota Sennett (2002) viritteli jo tutkimuksessaan luonteen korroosios-ta ja työn uudesta järjestyksestä.
Sennetin teesi on, että olemme siirtyneet työorganisaatioissa hierarkkisista byrokratiois-ta joustaviin organisaatioihin. Sennett itse pitää musiikista. Musiikin maailmaan sijoitettuna muutosta voi luonnehtia siirtymänä sinfoniaorkesterista MP3-soittimeen. Sinfoniaorkesteria luonnehtii hierarkkisuus ja byrokraattisuus. Orkesterissa on selkeä työnjako ja käskyvaltasuh-teet. Se perustuu käsityömäiselle ammattitaidolle. Orkesterilla on pitkä aikahorisontti, ja se toimii vastuullisesti. MP3-soitinta voidaan taas kuvata niin, että sille on tärkeää hyvä ulkonä-kö. Se on virtaviivainen, monien mielestä jopa seksikäs. Se mahdollistaa lähes mitä vain: no-peat siirtymät tyylilajista toiseen. MP3-soitin on myös kärsimätön, sille on tyypillistä jatkuva muutos.
Yritysorganisaatioissa siirtymä sinfoniaorkesterista MP3-soittimiin merkitsee, että on ol-tava valmis jatkuviin muutoksiin. Organisatorista vakautta pidetään pikemmin heikkoutena kuin vahvuutena. Samalla organisaatiotyypin muutos kuvaa siirtymää kohti kärsimätöntä pää-omaa. Yritystoimintaa luonnehtii aikaisempaa enemmän lyhyt aikahorisontti. Tuottoa haetaan aikaisempaa korostuneemmin osakemarkkinoilta. Voittoa ei enää haeta tuotannosta joskus mahdollisesti saatavana tulona. Yrityksiä käsitellään sijoittajien ja osakkeenarvon nostamisen perspektiivistä; itse tuotteilla ei ole enää niin väliä. Yritysten tekemillä ratkaisuilla annetaan ”signaali markkinoille”, ei tuotemarkkinoille vaan rahamarkkinoille. Nokia tuo markkinoille uusia puhelimia ei niinkään kuluttajien tarpeisiin kuin kertoakseen osaamisestaan sijoittajille.
Yritysorganisaatioiden muutos merkitsee Sennetin mukaan myös palkkatyöläisen ideaali-tyypin muutosta. Enää ei arvosteta pitkään kokemukseen perustuvaa ammattitaitoa, asioiden tekemistä mahdollisimman hyvin. Uusi ihanne korostaa nuoruutta, valmiutta oppia aina uut-ta: elä vain tätä hetkeä, unohda epäonnistumiset, ole valmis lyhytjännitteisyyteen ja pirstaloi-tuneisuuteen. Uusi työntekijä on helposti korvattavissa kuin musiikki MP3-soittimessa.
Nämä muutokset vaikuttavat myös työpaikkojen sosiaalisiin suhteisiin. On vaarana, että institutionaalinen lojaalisuus vähenee, työntekijöiden keskinäinen luottamus vähenee ja työ-organisaatioihin kasaantunut tieto ja osaaminen ohenevat. Lisäksi muutokset merkitsevät sitä, että tarpeettomuus sekä ihmisten kokemuksina että konkreettisena ilmiönä lisääntyy.
53Suomalaiset ja työ
Työmarkkinoilla MP3 iskee kaikkein rajuimmin keski-ikäisiin, yhteen työpaikkaan vahvas-ti sitoutuneisiin, vain yhden asian hyvin osaaviin työntekijöihin. Muutos ravistelee niin työnte-kijöitä kuin toimihenkilöitäkin. UPM:n päätös lakkauttaa Voikkaan paperitehdas nostaa meil-lä Suomessa valokeilaan muutoksen uhrit.
Suomessa on tapahtunut selkeä taloudellisen toimintatavan ja manageriaalisen mallin muu-tos suuryrityksissä. Taustalla on ainakin: kiristynyt kilpailutilanne, share-holder intressien vah-vistuminen, managerien omien intressien ajaminen ja vastavoiman puute.
Koviakin ratkaisuja voidaan toteuttaa suomalaisessa luottamus- ja sopimusyhteiskunnassa, suomalaisen työvoiman valtaresurssit ovat tällä hetkellä heikot. Suomalainen ammattiyhdis-tysliike on valmistautunut huonosti meneillään olevaan rakennemuutokseen. Vielä 40 vuotta sitten ammattiyhdistysliike oli aloitteellinen. Sen hyvinvointia ja tasa-arvoa korostaneet oh-jelmalliset tavoitteet saivat vastakaikua palkkatyöläisten keskuudessa. Nyt ay-liikkeellä ei ole vastaavaa ohjelmaa 2000-luvulle.
Sukupolvien tilanteiden ero on ongelmallinen: nuoria pakotetaan MP3-ajatteluun ja MP3-malli voi olla palkkatyöläisellekin hyvä tietyssä elämäntilanteessa. Määräaikaisuus, projektit ja vaihtuvat tehtävät voivat olla hieno kokemus nuorille sinkuille, mutta ne lyövät kovaa kasvoille niitä, joilla ei ole vaihtoehtoja ja joilla on paljon sitoumuksia kuten perhe ja asuntolaina. Esi-merkiksi voikkaalaiset paperityöläiset ovat tässä mielessä hyvin vaikeassa asemassa.
Työelämän luokkaluonne on noussut esille vahvasti, vahvemmin kuin kertaakaan yli 30 vuoteen. Yritysten ratkaisuja perustellaan avoimesti omistajien intresseillä, kunnioitus työvoi-maa kohtaan on vähentynyt ja valtion merkitys tulonjaon tasaajana ja tulojen uudelleenjakaja-na kaventuu. Vielä 1970-luvulla luokkien merkitystä toivat esiin ammattiyhdistysliike, johtajat ja osakkeenomistajat.
Eriarvoisuus työelämässä lisääntyy. Valta keskittyy. Palkkaerot kasvavat. Kehitys- ja ura-mahdollisuudet eriytyvät. Työhyvinvointi ja työterveys kohtaavat aikaisempaa eriytyneemmin eri työntekijäryhmiä. Sukupuolten ja sukupolvien tasa-arvo ei edisty. Maahanmuuttajista on tulossa työmarkkinoiden uusi alaluokka.
Muutoksen rajuutta ja kokonaisvaltaisuutta ei kannata vähätellä. Kaiken myllerryksen kes-kellä on kuitenkin syytä muistaa, että työelämää käsittelevä puhe ja ajattelutavat ovat liian teolli-suuskeskeisiä. Lisäksi kysymyksiä tarkastellaan lähes poikkeuksetta suuryritysten näkökulmasta. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on kuitenkin pieniä alle 50 hengen yrityksiä, jotka suuntautu-vat paikallisille markkinoille, ovat perheyrityksiä ja samalla elämänprojekteja. Niissä kunnioi-tus, lojaalisuus ja ammattitaitoon luottaminen ovat edelleen olemassa olevia tosiasioita.
Myös julkinen sektori on edelleen olemassa. Meillä on kansainvälisesti korkeatasoinen kou-lulaitos, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Julkisella sektorilla on paljon ammattilaisia, jotka ovat vahvasti työhönsä sitoutuneita, jotka toimivat hyvin sitoutuneesti eettisten ja professio-naalisten ihanteiden mukaan.
Työelämässä on kysymys aina intresseistä ja vallasta: Kuka päättää huomisen agendasta? Millaisille tekijöille työelämän sosiaaliset suhteet rakentuvat? Miten tasa-arvo, solidaarisuus, kollektiivisuus, lojaalisuus, luottamus tai kestävä kehitys rakentuvat tulevaisuudessa? Yksi tä-män hetken isoista ongelmista on se, että työpaikoilla koetaan pelkoa huomisesta. Ihmiset ovat työn suhteen turvattomia. Suomalaista työelämää luonnehtinut vahva luottamus murentuu.
Mitä suomalaisten työorientaatioita koskeva ISSP-aineisto sitten kertoo työelämän muu-toksesta? Tulosten mukaan vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Suomalais-
54 Suomalaiset ja työ
ten työ on useimmiten mielenkiintoista ja itsenäistä, mutta turvallisuus, hyvät tulot ja etene-mismahdollisuudet puuttuvat. Valtaosa suomalaisista haluaa työskennellä palkansaajina, koska se tuntuu yrittäjyyttä turvallisemmalta vaihtoehdolta. Säännöllistä kokoaikatyötä pidetään sel-västi toivottavampana kuin muita työaikamuotoja. Monet arvostavat sitä, että he voivat tehdä yhteiskunnalle hyödyllistä työtä, jossa voi auttaa muita. Samalla he toivovat nykyistä turvatum-paa työpaikkaa ja parempia tuloja.
Työntekijöiden kannan voi tiivistää niin, että heidän keskeinen intressinsä aikamme Suo-messa on vakaus ja turvallisuus, mahdollisuus nähdä horisonttiin vaikka edessä olisikin vaikeita paikkoja. Lopulta työntekijät kaipaavat työnantajilta myös nykyistä suurempaa vastavuoroi-suutta. Tässä on aineksia uudeksi psykologiseksi sopimukseksi.
55Suomalaiset ja työ
Lähteet
Alasoini, T. (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992–2005. Työolobarometrin ai-neistoihin perustuva analyysi. Tykes raportteja 45. Hel-sinki: Työministeriö.
Antila, J. & Ylöstalo, P. (2002). Proaktiivinen toiminta-tapa: yritysten ja palkansaajien yhteinen etu? Työpoliit-tinen tutkimus nro 239. Helsinki: Työministeriö.
Blom, R., Ketola, T. & Mamia, T. (2006). Tulokselli-suus ja hyvinvointi tietoyhteiskunnan työorganisaati-oissa. Teoksessa Mamia & Melin (toim.) Kenen ehdoilla työ joustaa? Johtajien ja henkilöstön näkökulmia. Työ-poliittinen tutkimus 316. Helsinki: Työministeriö.
Blom, R., Melin, H. & Pyöriä, P. (2001). Tietotyö ja työelämän muutos. Helsinki: Gaudeamus.
Castells, M. & Himanen, P. (2001). Suomen tietoyh-teiskuntamalli. Helsinki: WSOY.
Fevre, R. (2003). The New Sociology of Economic Be-haviour. Lontoo: Sage.
Goldthorpe, J. (et al.) (1968). The Affluent Worker: Industrial Attitudes and Behaviour. Cambridge: Cam-bridge University Press.
Hodson, R. (2001). Disorganized, unilateral, and par-ticipative organizations: New insights from etnograph-ic literature. Industrial Relations, vol. 40.
Julkunen, R., Nätti, J. ja Antila, T. (2004). Aikanyrjäh-dys. Tampere: Vastapaino.
Kauppinen, T. (2005). Suomen työmarkkinamalli. Hel-sinki: WSOY.
Kehälinna, H. & Melin, H. (1985). Työtä työlle. Tut-kimus SAK:n jäsenistön sosiaalisesta koostumuksesta ja suhteesta työhön. Helsinki: SAK.
Kevätsalo, K. (1988). Selviytymistä, vastarintaa, vapau-tuspyrkimyksiä. Työpaikalla toimimisen muuttuvat eh-dot 1980-luvun Suomessa. Helsinki: Tutkijaliitto.
Kivimäki, R. & Otonkorpi-Lehtoranta, K. (2003). Po-mot ja perheet. Työelämä ja perheiden hyvinvointi. Hel-sinki: Edita.
Lehto, A-M. & Sutela, H. (2004). Uhkia ja mahdolli-suuksia. Työolotutkimusten tuloksia 1977–2003. Ti-lastokeskus, Helsinki.
Luokkaprojekti (1984). Suomalaiset luokkakuvassa. Tampere: Vastapaino.
Mamia, T & Melin H. (toim.) (2006). Kenen ehdoilla työ joustaa? Johtajien ja henkilöstön näkökulmia. Työ-poliittinen tutkimus 316. Helsinki: Työministeriö.
Mohler, Peter Ph. (1999). Testing for Equivalence and Bias, teoksessa N. Toš, P. Ph. Mohler & B. Malnar (toim.) Modern Society and Values. A Comparative Analysis Based on ISSP Project. Ljubljana: FSS, Uni-versity of Ljubljana & ZUMA Mannheim, s. 15–39.
Mäntylä, S. (2006). Myyteistä todellisuuteen. Henki-löstöhallinnon haasteet ICT-alalla. Turun yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja A27. Turku: Turun yli-opisto.
Oinonen, Eriikka (2004). Finnish and Spanish Families in Converging Europe. Studies in European Societies and Politics. Tampere: Tampere University Press.
Oinonen, E., Melin, H. & Blom, R. (2005). Onni on olla suomalainen? Kansallinen identiteetti ja kansalai-suus. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 1. Tampere: Tampereen yliopisto.
Ranki, A. (2000). Henkilöstön selviytyminen kriisiyty-neessä organisaatiossa. Acta Universitatis Tamperensis 775. Tampere: Tampereen yliopisto.
Salmi, M. & Lammi-Taskula, J. (toim.) (2005). Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistä-misen arkea. Helsinki: Stakes.
Santamäki, T. (1987). Työaikojen kehityspiirteitä Suo-messa. Katsaus 4/1987. Helsinki: Työväen taloudelli-nen tutkimuslaitos.
Sennett, R. (2006). The New Culture of Capitalism. Yale: Yale University Press.
Sennett, R. (2002). Työn uusi järjestys. Eli miten kapi-talismi kuluttaa ihmisen luonnetta. Tampere: Vastapai-no.
56 Suomalaiset ja työ
Siltala, J. (2004). Työelämän huonontumisen lyhyt his-toria. Muutokset hyvinvointivaltion ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Helsinki: Otava.
Ståhle, P., Kyläheiko, K., Sundström, J. & Virkkunen, V. (2002). Epävarmuus hallintaan – Yrityksen uudistumis-kyky ja vaihtoehdot. Helsinki: WSOY.
Suomi lukuina. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavana www-muodossa: <http://www.stat.fi/tup/suoluk/> (luettu 1.9.2006)
Svallfors, Stefan (1999). National Differences in Na-tional Identities? An Introduction to the International
Social Survey Program, teoksessa N. Toš, P. Ph. Mohler & B. Malnar (toim.) Modern Society and Values. A Comparative Analysis Based on ISSP Project. Ljublja-na: FSS, University of Ljubljana & ZUMA Mannheim, s. 3–13.
Torvi, K. & Kiljunen, P. (2005). Onnellisuuden vai-kea yhtälö. EVAn kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2005. Helsinki: Taloustieto.
Uhmavaara, H (ym.) (2005). Joustaako työ? Joustavien työjärjestelyjen mahdollisuudet ja todellisuus. Työpo-liittinen tutkimus no 277. Helsinki: Työministeriö.
Tutkimusaineisto
ISSP 2005 : työorientaatiot III : Suomen aineisto [ele-ktroninen aineisto]. FSD2133, versio 1.0 (2006-03-07). Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos) & Melin, Harri (Turun yliopisto. Sosiologian laitos) & Tanskanen, Eero (Tilas-tokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut) [tekijä(t)]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2006.
57Suomalaiset ja työ
Liite 1.
Mikä on ISSP?
International Social Survey Programme, ISSP, on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen tutkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti yhtenäistettyyn vuosittaiseen aineistonkeruu-seen osallistujamaissa. ISSP on koonnut tietoa kansalaisten toiminnasta ja yhteiskunnallisis-ta mielipiteistä eri maanosien maissa vuodesta 1985 lähtien. Seurantatutkimustiedon lisäksi ISSP-aineistot tarjoavat poikkileikkaustietoa ajankohtaisista ja teemoiltaan vaihtuvista yhteis-kunnallisista ilmiöistä.1
ISSP:n perustajamaat vuonna 1984 olivat Saksa, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Australia. Sittemmin jäsenmaiden määrä on kasvanut 40 maahan. Saksan ja Britannian lisäksi Länsi-Eu-roopan maista mukana ovat Itävalta, Italia, Irlanti, Hollanti, Norja, Tanska, Ruotsi, Suomi, Espanja, Portugali, Kypros, Ranska, Sveitsi ja Flanderi2. Myös entiset sosialistiset Euroopan maat ovat laajasti edustettuina. Jäseniä ovat Bulgaria, Unkari, Venäjä, Tšekin tasavalta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Latvia. Euroopan ulkopuolisia jäsenmaita Yhdysvaltojen ja Australian li-säksi ovat Israel, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Taiwan, Japani, Filippiinit, Uusi-Seelanti, Kanada, Meksiko, Chile, Brasilia, Venezuela ja Uruguay (http://www.issp.org/homepage.htm). Meksi-kossa huhtikuussa 2005 pidetyssä ISSP-vuosikokouksessa tutkimusohjelman uusimmaksi jäse-neksi hyväksyttiin Kroatia.
Suomi liittyi ISSP-ohjelmaan vuonna 2000. Jäsenyys on järjestetty usean eri organisaation yhteistyönä. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston lisäksi mukana ovat Tilastokeskuksen Haas-tattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö, Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos ja Turun yliopiston sosiologian laitos. ISSP-ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä, joten nämä organisaatiot ovat vastuussa rahoituksen hank-kimisesta vuosittain kerättävälle Suomen aineistolle sekä aineistoa analysoivien suomalaisten tutkijaryhmien kokoamisesta.
Vuodesta 1986 alkaen ISSP-aineistojen virallinen arkistointipaikka on ollut Saksan tie-toarkisto Zentralarchiv für Empirische Sozialforschung an der Universität zu Köln (ZA). Se vastaa aineistojen käsittelystä ja eri maiden aineistojen yhdistämisestä, arkistoinnista ja doku-mentoinnista yhteistyössä Espanjassa toimivan ASEP:n (Análisis Sociológicos, Económicos y Politicos) kanssa. Suomessa ISSP-aineistot ovat saatavissa Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkis-tosta.
Toisin kuin monet muut vertailevat asennekyselytutkimukset, ISSP on aidosti kansainväli-seen yhteistyöhön perustuva ohjelma. Jäsenmaiden edustajista koostuva komitea kehittelee ja
1 Samoja aihepiirejä koskevia Eurooppaan keskittyviä vertailevia kyselytutkimuksia tekee myös European Social Survey -ohjelma (ESS). Ohjelmassa on mukana yli 20 Euroopan maata ja ensimmäinen kyselytutkimus toteutet-tiin vuonna 2002. ESS:n tutkimustuloksia on julkaistu Sami Borgin raportissa Kansalaisena Suomessa. Kansalais-vaikuttaminen Pohjoismaissa ja European Social Survey 2002. Oikeusministeriön julkaisuja 2005:3. Lisätietoja ESS-hankkeesta ja aineistoista saa Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta (http://www.fsd.uta.fi) ja European Social Surveyn verkkosivuilta: http://www.europansocialsurvey.org
2 Belgian liittovaltion hollanninkielinen pohjoisosa.
58 Suomalaiset ja työ
neuvottelee kyselytutkimusten aiheet ja pyrkii laatimaan kyselylomakkeet siten, että kysymyk-set ovat relevantteja ja mielekkäitä kaikissa maissa ja että ne ovat ilmaistavissa eri kielillä merki-tyksen muuttumatta. Lopullinen ja esitestattu kyselylomake hyväksytään kerran vuodessa ko-koontuvassa ISSP-jäsenten edustajien täysistunnossa.
ISSP:n perustamisen lähtökohtana oli huomio siitä, että hyvää ja vertailukelpoista tietoa muun muassa taloudellisesta kehityksestä, tulojen jakautumisesta, sosiaalisesta liikkuvuudes-ta, äänestyskäyttäytymisestä ja sosiaalipolitiikasta oli varsin hyvin saatavilla, mutta asenteita ja mielipiteitä koskevaa vertailukelpoista tietoa ei juuri ollut. ISSP:n keskeiseksi tavoitteeksi tu-likin korkeatasoisen vertailukelpoisen asenteita ja mielipiteitä koskevan tiedon systemaattinen kokoaminen. (Svallfors 1999.)
Miksi tehdä vertailevaa tutkimusta ja miksi vertailla asenteita ja mielipiteitä? Etnosentris-min torjuminen tutkimuksessa on yksi keskeisistä vertailevan tutkimuksen eduista. Maita ver-tailemalla voimme selvittää, mitkä asiat ja ilmiöt ovat erityisiä kansallisia erityispiirteitä ja ko-kemuksia ja mitkä yleisempiä trendejä. Tutkimuksessa etnosentrismi saattaa ilmetä kahdella tapaa. Tutkija saattaa olettaa löytäneensä jonkin yleisen sosiaalisen mekanismin, jonka vertai-leva analyysi osoittaakin olevan kansallinen erikoispiirre. Toisaalta tutkija saattaa olettaa löytä-neensä jotakin kansallisesti erityistä, joka vertailevasta näkökulmasta katsottuna näyttäytyykin yleisen trendin yhtenä ilmentymänä. (Vrt. Svallfors 1999; Oinonen 2004.)
Asenteiden ja mielipiteiden vertaileva tutkimus on monella tapaa ongelmallista, mutta tär-keää. Ensinnäkin asenteet ja mielipiteet heijastelevat niitä historiallisia prosesseja, joita kan-salliset instituutiot ovat rakentaneet ja muokanneet. Toisekseen, vertailevan asenne- ja mie-lipidetutkimuksen keinoin voimme yrittää erottaa eliitin diskurssin, julkisen mielipiteen ja tavallisten kansalaisten mielipiteet toisistaan. Kolmanneksi yleiset asenteet ja mielipiteet ovat harjoitetun yhteiskuntapolitiikan raaka-ainetta. Kansalaisten mielipiteet ja asenteet voivat johtaa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin muutoksiin. Ne voivat kiihdyttää tai hidastaa muutosta. (Svallfors 1999, 4.)
Vertailevassa asenne- ja mielipidetutkimuksessa on ongelmansa, jotka on hyvä tiedostaa. Ensinnäkin on syytä pitää mielessä, että asenteet ja mielipiteet ovat aina kontekstisidonnaisia. Yhtäältä juuri tämä seikka tekee asenteiden vertailun eri yhteiskuntien välillä mielenkiintoisek-si, mutta kontekstisidonnaisuus saattaa johtaa myös siihen, että kyselyissä käytetyt käsitteet ja niiden merkitykset ymmärretään eri tavoin eri maissa. Käsitteiden kontekstisidonnainen latau-tuneisuus on sinällään mielenkiintoista, mutta vaarana on, että tutkija erehtyy käsittelemään tutkimusasetelman tuottamaa virheellistä tietoa sosiaalisena tosiasiana. Toinen asenteiden ver-tailuun liittyvä ongelma koskee kysymysten muotoilua. Kyselylomakkeen kysymysten muotoi-lu voi vaikuttaa paljonkin siihen, millaisia vastauksia kysely tuottaa. Muotoilua muuttamalla samoihin kysymyksiin saatetaan saada aivan vastakkaisia vastauksia. Mikäli käsitteiden muo-toilu tuottaa erilaisia mielleyhtymiä eri kansallisissa konteksteissa, on olemassa riski, että ai-neistoa analysoidessamme tulemme luoneeksi eroja, joita ei todellisuudessa ole. Kolmas keskei-nen ongelma liittyy sellaisiin taustamuuttujiin kuten ammatti ja koulutus. Ammattinimikkeet ja koulutusjärjestelmät eroavat jopa sellaisten maiden välillä, jotka ovat yhteiskunta- ja talous-järjestelmältään ja luokkarakenteeltaan hyvinkin samanlaisia.
Keskeisin keino välttää vertailevan asenne- ja mielipidetutkimuksen sudenkuopat on kan-sainvälinen yhteistyö. ISSP-ohjelman omaksuma toimintatapa eli kyselyjen suunnittelu ja laatiminen eri kansallisuuksia edustavien tutkijoiden yhteistyönä lienee paras olemassa oleva
59Suomalaiset ja työ
keino huomioida kontekstisidonnaisuus ja ymmärrettävyys ja tuottaa mahdollisimman vertai-lukelpoista ja luotettavaa aineistoa tutkijoiden käyttöön. ISSP-ohjelma on myös pyrkinyt luo-maan ja kehittämään sellaista standardoitua taustamuuttujien luokitusjärjestelmää, joka toi-misi mahdollisimman hyvin erilaisissa yhteiskunnissa. Kyselyaineiston korkealaatuisuudesta huolimatta, jokaisen aineistoa käyttävän tutkijan vastuulla on pitää mielessä kontekstin ja ky-symyksenasettelun merkitys ja niiden vaikutus tutkimuksen tuloksiin ja niistä tehtäviin päätel-miin (Mohler 1999; Svallfors 1999).
ISSP-ohjelman tekemien kyselyjen aihekirjo on laaja. Ensimmäinen kyselytutkimus teh-tiin vuonna 1985. Vuodesta 1990 lähtien ISSP on toistanut aiempia kyselyitä, joten nykyisin sekä maiden välinen että ajallinen vertailu on mahdollista. Kaikki maat eivät kuitenkaan sisäl-ly kaikkiin aineistoihin, sillä maat ovat liittyneet ISSP-ohjelmaan eri aikoina. Lisäksi kaikki mukana olevat maat eivät kokoa tutkimusaineistoja joka vuosi. Joissakin maissa tehdään kaksi tutkimusta samalla kertaa ja jotkut maat saattavat jättää kustannussyistä jonkin tutkimuksen kokonaan tekemättä.
Aineistojen tarkemmat kuvaukset sekä tiedot kussakin kyselyssä mukana olevista maista ovat saatavissa Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston kotisivuilta (http:// www.fsd.uta.fi).
Kuluvana vuonna 2005 tehtävä kysely käsittelee työorientaatioita. Edelliset työorientaati-oita kartoittaneet tutkimukset toteutettiin vuosina 1989 ja 1997. Vuonna 2006 toteutettava ISSP-tutkimus toistaa vuosina 1985 ja 1996 tehtyjen valtion tehtäviä koskevien kyselyjen tee-moja ja vuoden 2007 kyselytutkimuksen aiheeksi on sovittu urheilu ja vapaa-aika.
Kuvio 1: ISSP-kyselyt
1985: Valtion tehtävät I1986: Sosiaaliset verkostot ja tukijärjestelmät I1987: Eriarvoisuus I1988: Perhe ja sukupuoliroolit I1989: Työorientaatiot I1990: Valtion tehtävät II1991: Uskonto I1992: Eriarvoisuus II1993: Ympäristö I1994: Perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit II1995: Kansallinen identiteetti I
1996: Valtion tehtävät II1997: Työorientaatiot II1998: Uskonto II1999: Eriarvoisuus III2000: Ympäristö II2001: Sosiaaliset verkostot II2002: Perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit III2003: Kansallinen identiteetti II2004: Kansalaisosallistuminen (Citizenship) I2005: Työorientaatiot III2006: Valtion tehtävät III
Lähde: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi
60 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
53
4859
545056
585446
395639582540
61536038
445259
5449415150
485658
5460534948
5660565442
4755575454
40
4436
404039
363946
564054375745
34413443
504137
3946484445
444038
3935414345
3633403651
4242344139
4
53
462
344
234477
2428
553
34645
523
33353
54254
71435
1
10
011
100
000008
2020
000
00000
000
20000
11100
01100
2
21
122
123
303170
11010
121
20510
221
11222
12043
31221
1
10
111
111
000040
0112
001
11000
100
10102
21110
10101
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
EI KOVIN
TÄRKEÄ
EI LAIN-KAAN
TÄRKEÄ
EI TÄRKEÄ EIKÄ MER-KITYKSET.
ERIT-TÄIN
TÄRKEÄ TÄR-KEÄ
Kuvio L-1a. KUINKA TÄRKEINÄ HENKILÖKOHTAISESTI PITÄÄ ERI ASI-OITA TYÖSSÄ: TURVATTU TYÖPAIKKA (%).
61Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
20
2318
241918
272015
1010152587
29221719
191923
2316142220
211621
2123201717
2417211814
1818232125
62
6064
626361
616067
717367567070
56676553
606359
5675656061
596662
5960626965
5663596471
6364586260
13
1313
121314
91513
161316151416
119
1218
171414
167
161713
161213
1413151115
1315151512
1415127
10
0
01
001
100
000000
0110
000
00000
000
00000
10000
00001
4
44
245
245
242487
3148
353
41616
443
55432
54442
425114
0
10
010
010
000000
1002
010
01010
010
10000
10000
00200
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
EI KOVIN
TÄRKEÄ
EI LAIN-KAAN
TÄRKEÄ
EI TÄRKEÄ EIKÄ MER-KITYKSET.
ERIT-TÄIN
TÄRKEÄ TÄR-KEÄ
Kuvio L-1b. KUINKA TÄRKEINÄ HENKILÖKOHTAISESTI PITÄÄ ERI ASI-OITA TYÖSSÄ: HYVÄT TULOT (%).
62 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
10
128
1697
158
11
101115850
13188
10
1398
810111011
95
11
121176
10
166788
79
101615
36
3438
493032
383440
484727301517
45474031
413230
3130313936
293240
3736383532
3635343834
3136403640
31
3131
273432
263432
333138364055
18282536
303636
3240323634
353833
2829333535
2634352937
3432293428
1
12
013
410
000038
1054
000
10000
100
21210
22110
12200
16
1617
72020
131915
9618212414
1971716
141919
2016231215
191814
1615171819
1617181817
2117141113
5
54
266
453
0526
127
4054
247
84334
783
58354
56563
75534
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
EI KOVIN
TÄRKEÄ
EI LAIN-KAAN
TÄRKEÄ
EI TÄRKEÄ EIKÄ MER-KITYKSET.
ERIT-TÄIN
TÄRKEÄ TÄR-KEÄ
Kuvio L-1c. KUINKA TÄRKEINÄ HENKILÖKOHTAISESTI PITÄÄ ERI ASI-OITA TYÖSSÄ: HYVÄT ETENEMISMAHDOLLISUUDET (%).
63Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
50
4753
645040
484863
536064484528
48673752
644450
4760465259
505249
5247454958
5442475052
5048495356
45
4843
344554
464836
473635474751
48315742
355146
4735484739
454447
4549524738
4156484543
4647453942
3
42
243
340
04042
15
3224
144
43422
334
23333
31444
33362
0
01
001
200
000000
1010
000
00000
000
10000
00000
00100
0
01
001
110
000127
0010
010
10100
101
01010
11110
10100
1
10
101
101
001040
0002
010
11100
111
00001
00101
00121
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
EI KOVIN
TÄRKEÄ
EI LAIN-KAAN
TÄRKEÄ
EI TÄRKEÄ EIKÄ MER-KITYKSET.
ERIT-TÄIN
TÄRKEÄ TÄR-KEÄ
Kuvio L-1d. KUINKA TÄRKEINÄ HENKILÖKOHTAISESTI PITÄÄ ERI ASI-OITA TYÖSSÄ: TYÖN MIELENKIINTOISUUS (%).
64 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
22
2322
132725
242027
322025233821
14112129
261824
2430272420
242725
2022222622
2019242721
2520232124
53
5353
445657
435753
526865535544
56376049
556353
5451586053
565653
5150575363
4758545661
5656516345
18
1916
331311
211815
151210185
35
28398
12
161318
18167
1221
151419
2122171512
2316161115
1517191322
1
01
101
200
000020
1120
000
10000
000
21000
21010
01100
5
46
845
945
000600
11278
354
42834
443
65353
66452
46438
1
11
101
110
000000
0122
010
01002
001
01111
20100
01201
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
EI KOVIN
TÄRKEÄ
EI LAIN-KAAN
TÄRKEÄ
EI TÄRKEÄ EIKÄ MER-KITYKSET.
ERIT-TÄIN
TÄRKEÄ TÄR-KEÄ
Kuvio L-1e. KUINKA TÄRKEINÄ HENKILÖKOHTAISESTI PITÄÄ ERI ASI-OITA TYÖSSÄ: TYÖN ITSENÄISYYS (%).
65Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
15
1020
121617
161318
15101816110
14131519
101416
1520161112
112415
1617141312
1917151410
1715131814
47
4450
405149
425240
544940513243
39375357
424555
5246454637
476140
4843494846
4448495445
5144485045
27
3421
402223
292629
233224233623
31432314
293222
2424293233
291134
2730262828
2726272529
2329251734
1
12
012
311
010120
1130
210
10002
101
31010
22211
11301
7
95
687
778
561281534
14445
1396
7810812
1039
577813
657613
698126
2
31
231
213
226140
2224
412
23034
211
23222
23113
32231
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
EI KOVIN
TÄRKEÄ
EI LAIN-KAAN
TÄRKEÄ
EI TÄRKEÄ EIKÄ MER-KITYKSET.
ERIT-TÄIN
TÄRKEÄ TÄR-KEÄ
Kuvio L-1f. KUINKA TÄRKEINÄ HENKILÖKOHTAISESTI PITÄÄ ERI ASI-OITA TYÖSSÄ: MAHDOLLISUUS AUTTAA TOISIA (%).
66 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
12
914
81115
101117
146
1911100
98
1417
121211
1112101411
81614
1214101110
121312119
1112121412
40
3643
343846
363946
544251382543
34324543
373942
4146433635
355836
3939433643
4336404342
4041413936
29
3227
382923
333120
224112323037
35372322
263629
3024293131
332130
2928283329
2829332728
3127272634
2
23
214
512
010200
1462
201
10012
201
43112
43211
13302
13
1510
131610
111410
5714142613
1416108
161112
1313131317
17514
1112141511
914111415
1214112113
4
62
553
435
624497
7319
624
44564
604
45435
45255
53603
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
EI KOVIN
TÄRKEÄ
EI LAIN-KAAN
TÄRKEÄ
EI TÄRKEÄ EIKÄ MER-KITYKSET.
ERIT-TÄIN
TÄRKEÄ TÄR-KEÄ
Kuvio L-1g. KUINKA TÄRKEINÄ HENKILÖKOHTAISESTI PITÄÄ ERI ASI-OITA TYÖSSÄ: TYÖN YHTEISKUNNALLINEN HYÖDYLLI-SYYS (%).
67Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TyötönOpiskelija
EläkeläinenMuu ei-atv
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
20
2021
212317
232021
24122423250
23231421
212121
2123221524
202025
2018222120
2018222218
2416203223
51
5051
495449
475250
616048514778
45454953
595450
4955575752
545249
4851555547
4751535252
5250495651
21
2219
251820
172121
112418191922
19262120
151922
2317112218
201621
1922181824
2421181724
1923221019
2
12
013
511
010120
3143
101
10001
101
21012
22221
12301
6
66
4310
856
438570
94112
455
52963
4104
108457
69655
39536
1
11
111
011
002000
1012
111
13101
111
01102
20011
11100
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
EIOSAA
SANOA
EI KOVIN
TÄRKEÄ
EI LAIN-KAAN
TÄRKEÄ
EI TÄRKEÄ EIKÄ MER-KITYKSET.
ERIT-TÄIN
TÄRKEÄ TÄR-KEÄ
Kuvio L-1h. KUINKA TÄRKEINÄ HENKILÖKOHTAISESTI PITÄÄ ERI ASI-OITA TYÖSSÄ: MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA TYÖAIKOI-HIN(%).
68 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
18
1819
171820
141724
242423152720
161419
2028181215
152619
1217151628
1118152022
1612182322
2218161515
39
4138
384236
453939
534629413924
374341
3841414638
413841
3240483937
4129405035
3145474237
4043373334
20
2317
221920
232214
7918212529
192019
2210162418
251116
2820172118
2029201422
2712211524
1820222321
3
33
524
533
23230
19
143
33232
332
23222
61323
34222
22347
13
1213
101217
81313
1214191390
191412
1110161317
131313
1012121613
81113816
111581315
1112131518
6
49
874
468
259808
956
6862
10
4108
167573
1411952
1112550
669
104
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio L-2a. NYKYISEEN PÄÄTOIMEEN SOPIVAT VÄITTEET: 'TYÖPAIK-KANI ON TURVATTU' (ansiotyössä olevista, %).
69Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
4
62
446
338
12652110
732
34676
425
003313
330112
201315
63237
25
3218
272819
152433
533549183211
412320
2027273532
271829
1120262541
611122949
1014143754
2827252112
25
2922
292524
372520
20348272855
223124
2520272527
291924
1928273122
2329233224
2422323120
2723232729
1
10
101
100
000020
000
11000
001
00010
30000
11000
00201
32
2440
283234
313330
102131381517
243238
3535312724
294131
3938352919
2327493014
3445422411
2831372735
13
917
111216
13149
557
151317
61015
161396
10
102110
311410125
42301581
29181141
1015112116
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio L-2b. NYKYISEEN PÄÄTOIMEEN SOPIVAT VÄITTEET: 'MINULLA ON HYVÄT TULOT' (ansiotyössä olevista, %).
70 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
4
53
733
436
1374170
822
41456
414
63225
94117
50147
23635
16
1616
221512
161323
322623112311
231313
1518141919
151020
1319121420
1619121620
1613111920
1912143516
31
3625
363126
313230
313830303355
373130
2833313636
362431
2420383336
1928293240
2727293541
3532291925
2
31
214
620
220260
012
32110
212
13121
64121
31120
11307
33
3036
253636
303530
202032392316
273636
3532353128
314034
3343363328
2528403825
3040433024
3236342929
14
919
81319
131511
27
11168
18
51715
1513168
11
12239
2313111410
251818117
191814108
1115141417
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio L-2c. NYKYISEEN PÄÄTOIMEEN SOPIVAT VÄITTEET: 'MINULLA ON HYVÄT ETENEMISMAHDOLLISUUDET' (ansiotyössä olevista, %).
71Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
23
2224
202324
121937
392838163128
301820
2028252426
212719
1919192131
3219182230
2216222330
2521221823
51
4853
465252
485247
554647535555
535449
5048525649
525348
4051485356
3547525153
4552505353
5156425547
18
2214
201717
252010
7197211217
112021
2017141714
201517
2418231810
2018201914
2022161615
1815241218
1
10
201
200
000000
001
03000
001
00110
30010
11010
00103
6
56
863
964
057700
576
63719
539
911852
611763
98852
45988
2
23
322
322
011320
123
32112
125
82121
34310
41310
14271
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio L-2d. NYKYISEEN PÄÄTOIMEEN SOPIVAT VÄITTEET: 'TYÖNI ON MIELENKIINTOISTA' (ansiotyössä olevista, %).
72 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
27
2826
292625
212534
362728215439
292123
2536262728
292420
2525232731
4132192334
3414222437
3122272329
53
5550
485554
565550
646555534661
585753
5346556150
545257
4955525554
3843565653
4260556149
5255514854
13
1015
111314
191310
04121700
71217
14138913
111613
1811171210
111714149
1614151010
131411267
0
01
100
100
000000
000
10000
101
00010
30000
11000
00101
6
66
955
375
045800
596
64928
577
76764
64874
69755
47806
1
02
112
111
000100
011
11210
012
02101
03200
22100
02231
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio L-2e. NYKYISEEN PÄÄTOIMEEN SOPIVAT VÄITTEET: 'VOIN TYÖSKENNELLÄ ITSENÄISESTI' (ansiotyössä olevista, %).
73Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
19
1524
192117
161727
19222518270
121224
2326191014
153912
1719152021
1920202117
2218221718
2515161424
45
4645
344949
384842
575142454440
424648
4554445136
465242
3840554151
3737434651
4041445249
4945406042
19
2117
231720
242115
9167221352
242415
1712192824
21327
2121162514
1625221816
2124171916
1622221418
1
21
203
611
002150
101
20011
201
03110
62110
31100
01403
12
1410
18109
141113
139171278
161410
11715918
14513
221410912
1913101114
1313101016
814151111
3
33
333
233
217330
532
21317
305
23342
32432
22531
23303
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio L-2f. NYKYISEEN PÄÄTOIMEEN SOPIVAT VÄITTEET: 'VOIN TYÖSSÄNI AUTTAA MUITA IHMISIÄ' (ansiotyössä olevista, %).
74 Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
21
1627
172322
101835
21224321189
201926
2323201621
124524
817212129
1116232421
1722252123
2420162126
38
4036
303550
393836
523330374572
303639
4043394027
374634
4037403437
3834393438
3739324039
3937354539
25
2822
322717
282718
213114261819
322622
2228243228
29629
4024232923
3231212828
2828232725
2426273120
2
23
413
612
005210
232
21303
301
04411
62311
44101
13304
10
119
14114
11116
010411100
12118
10191015
1229
10148117
91210127
11514107
9121245
4
44
434
542
654380
453
34526
603
24543
43425
32526
32706
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio L-2g. NYKYISEEN PÄÄTOIMEEN SOPIVAT VÄITTEET: 'TYÖNI ON YHTEISKUNNALLE HYÖDYLLISTÄ' (ansiotyössä olevista, %).
75Suomalaiset ja työ
Kaikki
MiehetNaiset
15-30 vuotta31-50 vuotta51-75 vuotta
Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/opistoAmkk/akateeminen
ManageriTyönjohtajaAsiantuntija
TyöväenluokkaYrittäjä
Maatalousyrittäjä*
TietotyöläinenICT-käyttäjä
Muu palkansaaja
ATK alle 1/4 ajastaNoin 1/4 ajasta
Noin puoletNoin 3/4 ajasta
Suunn. koko työaika
Yksityinen työnantajaKunta/kuntainliitto
Valtio/julkinen yritys
Perhe/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin tulokvintiiliToiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
Itse/alin työssä olev. kv.Toiseksi alin
KeskimmäinenToiseksi ylin
Ylin tulokvintiili
LapsiperheLapseton perhe
YksinäistalousYksinhuoltajaperhe
Muu perhe/talous0 25 50 75 100
24
2324
292320
201938
422835183429
351521
2325192431
232621
1920242326
2933212224
3018251828
2521221831
49
5048
425149
514946
564657494952
514949
4848495347
485648
5149454855
3532495353
3649535750
5051495936
17
1816
161818
17219
2145211519
121919
1824161912
191219
1817211912
1623171715
2122121617
1916161121
1
10
101
200
000000
000
01000
101
01010
30100
11000
00203
6
67
857
584
082820
2126
711247
746
510765
77775
68845
58657
3
25
434
534
051400
154
41414
225
83432
95512
72350
15472
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
EIOSAA
SANOA
ERI MIEL-
TÄ
SA-MAA
MIELTÄ
EI SA-MAA
EIKÄ ERI
ISSP 2005 Suomalaiset ja työ / FSD2133
Kuvio L-2h. NYKYISEEN PÄÄTOIMEEN SOPIVAT VÄITTEET: 'VOIN TYÖSSÄNI KEHITTÄÄ TAITOJANI' (ansiotyössä olevista, %).
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyntiosoite: Åkerlundinkatu 2 A, 5. krs TamperePostiosoite: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopistoPuhelin: (03) 3551 8519Faksi: (03) 3551 8520Sähköposti: [email protected]: http://www.fsd.uta.fi