Suomen Kuntaliiton Brysselin toimisto 20 vuotta

Suomen KuntaliittoBrysselin toimisto Square de Meeüs 1B-1000 Brussels, Belgiumwww.kunnat.net/brysselPuh. +32 2 549 0870

Helsinki 2012ISBN 978-952-213-922-1

Kuvat: Suomen Kuntaliitto

ISBN 978-952-213-922-1 (nid.)ISBN 978-952-213-927-6 (pdf)© Suomen KuntaliittoPainopaikka: Miktor OyHelsinki 2012

Suomen KuntaliittoBrysselin toimistoSquare de Meeüs 1B-1000 Brussels, BelgiumPuh. +32 2 549 0870www.kunnat.net/bryssel

3

Suomen Kuntaliiton Brysselin toimipisteen toiminta käynnis-

tyi aikana, jota tänään on vaikea kuvitella: internet, sähköpos-

tit, kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet olivat vasta

tulossa käyttöön. Teknologian kehittymisen vaikutukset etä-

työhön Brysselissä ovatkin eräs keskeinen muutostekijä liiton

20-vuotisen Brysselin toiminnan aikana. Alkuvaiheessa suuri

osa työstä oli paperille painettujen dokumenttien metsästys-

tä.

Toinen muutostekijä on ollut jokapäiväisen yhteistyön raken-

taminen eri maista tulevien ihmisten kanssa. Vuonna 1992

oltiin perustamassa neljän Pohjoismaan, Suomen, Ruotsin,

Tanskan ja Norjan yhteistä toimistoa. Aluksi syntyi kuitenkin

vain Suomen ja Ruotsin kuntajärjestöjen toimisto. Vei runsaat

15 vuotta, ennen kuin kaikki Pohjoismaat, Islanti mukaan lu-

ettuna, toimivat Brysselissä yhteisissä tiloissa toistensa huo-

nenaapureina.

Kolmas, itse toiminnan kannalta ehkä merkittävin muutoste-

kijä on EU:n itsensä muuttuminen. 1990-luvun alussa ennen

Suomen EU-jäsenyyttä Kuntaliiton silloinen viesti kunnille oli,

että EY-jäsenyys ei vaikuttaisi kovinkaan merkittävästi Suo-

men kuntien tärkeimpään tehtävään, peruspalvelujen tuot-

tamiseen. Näin olikin silloin. Tiedämme myös, että tänään on

vaikea löytää sellaista kunnan toimintoa, johon EU ei jollakin

tavalla vaikuttaisi tai jonka puitteissa ei jollakin tavalla voitaisi

olla yhteistyössä muiden eurooppalaisten kanssa.

Kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana Kuntaliiton Brys-

selin toimiston toimintaympäristö on siis muuttunut monella

tavalla, dramaattisestikin. Alkuperäinen toiminnan konsepti

sen sijaan on osoittanut toimivuutensa: töitä tehdään yhteis-

työssä muiden maiden kuntajärjestöjen edustajien kanssa,

Dokumenttien metsästyksestä kohdennettuun edunvalvontaan

Kuntaliitossa ”EU-asiat” on vastuutettu samoin kuin kotimaan

asiat ja Brysselin toimisto on 2–3 henkilön etäpiste, jossa to-

teutetaan Helsingin pääkonttorissa linjattua politiikkaa.

Kuntaliiton edustajana Brysselissä on näinä vuosina ollut kul-

loinkin ajankohtaisia asioita tunteva asiatuntija: aluksi EU-po-

litiikan ja rakennerahastojen tuntija, sitten työllisyyspolitiikan,

elinkeinoasioiden, terveydenhoidon ja nyt kuntatalouden ja

rahoituksen asiantuntija. Näin on varmistettu se, että Kunta-

liiton Brysselin toiminnan painopiste on kulloinkin juuri niissä

asioissa, jotka meille unionin toiminnassa ovat tärkeimpiä.

Tällä konseptilla mennään myös eteenpäin, seuraavalle 20-

vuotiskaudelle. Tämä historiikki kertoo tapahtumista ja tun-

nelmista, joissa ensimmäisen 20-vuotiskauden aikana Kunta-

liiton edustajat ovat Brysselissä työskennelleet.

Kiitän kaikkia niitä Kuntaliiton henkilöitä, jotka matkan varrel-

la ovat antaneet panoksensa Kuntaliiton Brysselin toimipis-

teen toiminnan käynnistämiseen ja sittemmin kehittämiseen

ja arjen pyörittämiseen. Tehtävä on ollut haastava. Tulokset

puhuvat puolestaan. Kiinnostavan historiikin kokoamisesta

tahdon kohdistaa erityisen kiitoksen Brysselin toimistomme

nykyiselle henkilökunnalle.

Helsingissä toukokuussa 2012

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Toimitusjohtaja

Suomen Kuntaliitto

4

EU osana kuntien kansainvälistä toimintaa

Heikki Telakivi

Kuntaliiton kansainvälisten asioiden päällikkö

vuodesta 1993

Heikki Telakivi on vuodesta 1988 toiminut kuntien kan-

sainvälisten asioiden parissa. Aluksi hän vastasi Kau-

punkiliiton kansainvälisestä toiminnasta. Kaupunkiliiton,

Kunnallisliiton ja Finlands svenska kommunförbundin

yhdistyessä 1993 hänestä tuli Kuntaliiton kansainvälis-

ten asioiden päällikkö, jolloin hänen vastuulleen tulivat

muun muassa yhteydet kuntaliittojen eurooppalaiseen

kattojärjestöön CEMRiin ja kuntien maailmanjärjestö

IULAan.

Telakivi kertoo Kuntaliiton kansainvälisen yhteistyön

ulottuvan aina IULAn perustamiseen vuonna 1913. Jo

siihen aikaan nähtiin kuntien kansainvälinen toiminta

tärkeänä. Toisenlainen kuntien yhteistyön malli kehittyi

talvisodan aikaan, kun ruotsalaiset kunnat halusivat aut-

taa suomalaisia kuntia. Tästä alkoi kummikuntatoiminta,

josta myöhemmin kehittyi ystävyyskuntatoiminta.

Merkittävä askel liiton kansainvälisessä yhteistyössä oli

liittyminen Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallinto-

kongressiin vuonna 1989. Samaan aikaan keskusteltiin

myös alue- ja paikallishallinnon eurooppalaisen yhteis-

työn tiivistämisestä. EU-jäsenyys ei vielä ollut Suomessa

ajankohtaista, joten Kuntaliiton toimiston perustaminen

Brysseliin tai osallistuminen yhteiseurooppalaiseen kun-

tataloon ei suomalaisista tuntunut silloin ajankohtaisel-

ta.

Telakivi muistelee, että EU-jäsenyyden tullessa ajan-

kohtaiseksi 1990-luvun alussa Kuntaliiton Brysselin toi-

miston perustamisesta alettiin keskustella kunnallisten

keskusjärjestöjen yhteistoimintaneuvottelukunnassa.

Toi miston perustamisen selvitystehtävään nimettiin

kunnallisliiton puolelta Keijo Sahrman ja kaupunkiliiton

puolelta Torsti Kirvelä. Brysselin toimiston perustami-

sesta keskusteltiin myös pohjoismaisessa kunnalliskon-

Timo KieTäväinen vierailulla Brysselissä.

5

oTe Timo KieTäväisen puheesTa Brysselin ToimisTon avajaisissa 15.1.1993.

lauri lamminmäKi ja heiKKi TelaKivi square de meeûKsella.

ferenssissa Lappeenrannassa vuonna 1991, jolloin Suo-

mi ja Ruotsi päätyivät yhteisen toimiston perustamiseen

Rue Belliardille vuodenvaihteessa 1992–1993.

Telakivi toteaa, että vaikka Suomi eurooppalaisittain on

pieni maa, sen näkemyksiä ja asiantuntemusta arvos-

tetaan:

”Suomi tai Pohjoismaiden liitot ovat pieniä EU:ssa ja

CEMRissä, mutta meidän kuntaliittomme ovat isoja, ja

meillä on erittäin suuri asiantuntemus. Me olemme CEM-

Rin työryhmissä erittäin hyviä asiantuntijoita, ja olemme

pystyneet vaikuttamaan CEMRin lausumiin enemmän

kun monien isojen maiden edustajat.”

Suomen ja Kuntaliiton vahvuus on se, että voidaan pu-

hua yhdellä äänellä. Telakivi näkee kuntien kansainväli-

sen toiminnan erittäin tarpeellisena, sillä monet kunnal-

lishallintoon liittyvät asiat on opittu muiden maiden ko-

kemuksista. ”Eivät esimerkiksi kevyen liikenteen väylät

tai bussikaistat ole suomalaisia keksintöjä.”

6

Kuntien eurooppalainen yhteistyö tiivistyy

Eurooppalaisen yhteistyön tiivistäminen sisälsi paljon

opettelua ja kulttuurikohtaamisia. Pohjoismaalaiset,

saksalaiset ja hollantilaiset kulttuurit olivat suomalaisille

toimijoille suhteellisen tuttuja, mutta Keski- ja Etelä-Eu-

roopan kulttuuriin tutustumisen myötä huomattiin, mi-

ten eri tavalla monia asioita hoidetaan. Pohjoismaisissa

kunnissa painottuivat esimerkiksi demokraattiset piir-

teet, kun taas eteläeurooppalaisessa kulttuurissa vahvat

päättäjät ja persoonat korostuivat. Suomalaiset oppivat

kuitenkin sopeutumaan eroihin suhteellisen pian. Sa-

malla opittiin Suomessa katsomaan kuntia ja niiden toi-

mintaa paitsi perinteisestä näkökulmasta myös hieman

ulkoapäin. Alasen mielestä pohjoismaisen hyvinvointi-

yhteiskunnan asemakin tunnustettiin EU:ssa heti alusta

saakka.

Jussi-Pekka Alanen nostaa esille Juha Talvitien työn

alueiden komitean parissa. Talvitie onnistui nopeas-

ti luomaan Suomelle hyvän aseman komiteassa ja ra-

kentamaan tärkeitä verkostoja. Alanen muistaa, kuinka

Talvitie onnistui kutsumaan silloisen alueiden komitean

puheenjohtajan Jacques Blancin Suomeen. Juuri tämän

tyyppisillä toimenpiteillä päästiin hyvin instituutioiden

toimintaan mukaan.

rue Belliardin ToimisTolTa.

Jussi-Pekka Alanen

Kuntaliiton toimitusjohtaja 1993–1999

Jussi-Pekka Alanen muistaa idean Brysselin toimistos-

ta lähteneen liikkeelle samoihin aikoihin kun Suomesta

tuli Euroopan neuvoston jäsen vuonna 1989. Valmiudet

kansainväliseen yhteistyöhön olivat hyvät, sillä kun-

tayhteistyötä tehtiin jo Pohjois- ja Itä-Euroopan maiden

kanssa. EU oli suomalaisille vielä siihen aikaan suhteel-

lisen vieras, mutta Euroopan neuvoston jäsenyys ja

ETA-keskustelut johtivat siihen, että tarve kansainväli-

sen yhteistyön tiivistämiselle syntyi. 1990-luvun alussa

suomalaiset kuntien järjestöt olivat vielä erillään, mutta

päätökset liittojen yhdistymisestä Kuntaliitoksi oli jo teh-

ty.

7

oTe KunTaliiTon eu ja KunTa -KalvosarjasTa vuodelTa 1997.

Alanen on myös vuosien aikana huomannut kuntien

roolien muuttuneen Euroopassa. 1990-luvun alussa rooli

oli varsin vähäinen, mutta Maastrichtin sopimuksen jäl-

keen ja alueiden komitean perustamisen myötä kunnat

tulivat hyvin tiiviisti mukaan Eurooppa-työskentelyyn.

Kuntien kansainvälinen toiminta sai näin uuden konk-

reettisen toimintamuodon.

8

Brysselin toimiston ensiaskeleet

Torsti Kirvelä

Brysselin ensimmäinen edustaja 1993–1995

Torsti Kirvelä toimi Kuntaliiton edustajana Brysselissä

vuosina 1993–1995 yhdessä Keijo Sahrmanin kanssa.

Edustajat vuorottelivat läsnäolollaan, ja Brysselissä vie-

tettiin yhdestä neljään viikkoa kerralla.

Kirvelä muistaa toimiston alkuvaiheiden liittyneen olen-

naisesti käytännön työhön. Jo ennen toimiston avajai-

sia törmättiin belgialaisen byrokratian koukeroihin. Toi-

mistolle oli tilattu Suomesta huonekalut, jotka piti viedä

toimistotilaan ikkunan kautta. Aluksi oli hyvin vaikeaa

saada kalusteauton pysäköintilupaa Rue Belliardille.

Kun Kirvelä mainitsi lupaviranomaisille avajaistilaisuu-

teen osallistuvista korkea-arvoisista vieraista, lupa jär-

jestyi lopulta helposti, ja avajaiset saatiin järjestettyä.

Alkuaikoina työ keskittyi paljolti opiskeluun ja tutus-

tumiseen, suhteiden luomiseen ja organisaation tun-

nettuuden lisäämiseen. Toimistolla järjestettiin useita

seminaareja kuntajärjestelmästä ja kuntien asemasta

Suomessa. Se oli monille toimijoille uutta, sillä suoma-

laisilla kunnilla oli suhteellisen erilainen asema koti-

maassaan, kuin mihin siihen asti EU:ssa oli totuttu. Juuri

onnistuneiden seminaarien järjestäminen, johon osal-

listui edustajia monilta eri tahoilta komissiota myöten,

toivat Brysselissä tehtyyn työhön onnistumisen tuntei-

ta.

Kirvelä muistelee yhteistyön ruotsalaisten kanssa suju-

neen hyvin. Kiinnostus EU:hun oli alkuaikoina sekä Suo-

messa että Ruotsissa suurta, ja Brysselissä kävi paljon

vierailuryhmiä. Toimiston kollegat luennoivat usein naa-

purimaankin vierailuryhmille EU:sta. Ruotsalaisten lisäksi

Kirvelä muistaa saksalaisten kaupunkien edustajan Ralf

von Amelnin olleen erittäin suureksi avuksi uusille toi-

mijoille Brysselissä.

KuTsu vasTaanoTolle, joKa järjesTeTTiin suomen hyväKsyTTyä eu-jäsenyyden KansanäänesTyKsessä vuonna 1994.

9

Tarjoiluja Brysselissä järjesTeTyssä Tilaisuudessa.

1992 1993 1994

Päätös Brysselin Brysselin toimiston Alueiden komitea toimiston perustamisesta avajaiset Rue Belliardilla 15.1. perustetaan

Suomi hakee EY-jäsenyyttä Yhteismarkkinat ja neljä vapautta Suomessa äänestetään 18.3. astuvat voimaan EU-jäsenyydestä 16.10.

Maastrichtin sopimus allekirjoitetaan 7.2.

Keijo sahrman ja TorsTi Kirvelä yhdessä KunTaliiTon halliTuKsen marKKu pohjolan seKä ruoTsin KunTaliiTon håKan GusTafssonin Kanssa.

Vielä 1990-luvun alussa pohdittiin paljon lobbaamisen

merkitystä, sillä se oli suomalaisille toimijoille kansain-

välisillä areenoilla suhteellisen uusi asia. Pian ymmärret-

tiin, että lobbauksen tarkoituksena oli avustaa valmiste-

lijoita ja päätöksentekijöitä tarjoamalla päätöksenteon

tueksi arvokasta tietoa muun muassa siitä, miten jokin

esitys vaikuttaa jäsenmaahan ja sen kuntasektoriin.

Edunvalvontatyön kannalta huomattiin jatkuvuuden ole-

van tärkeää:

”Jossakin vaiheessa opittiin sellainen perussääntö, ettei

sillä ole merkitystä kuinka monta ihmistä sinä tunnet,

vaan olennaista on se, kuinka monta ihmistä tuntee si-

nut.”

Oleskelun väliin jääneet pitkät tauot osoittautuivat te-

hokkaan työskentelyn kannalta hankalaksi. Parin vuo-

den toiminnan jälkeen tehtiinkin päätös pysyvän edus-

tajan lähettämisestä Brysseliin. Kirvelä palasi Kuntaliit-

toon Helsinkiin ja Keijo Sahrman nimitettiin pysyväksi

edustajaksi Brysseliin.

10

Sahrmanin aikana toimistolla seurattiin erityisesti ko-

heesiopolitiikkaa ja opeteltiin sitä, miten kuntien ja

maakuntien kannattaisi hyödyntää rakennerahastoja.

Sahrman muistelee, että Kuntaliitolla oli silloiseen ko-

mission aluekehityspääosastoon lämpimät suhteet, jos-

ta muun muassa silloisen aluepolitiikkakomissaari Bruce

Millanin osallistuminen vasta perustetussa toimistossa

järjestettyyn seminaariin kertoi.

Yksi Brysselin toimiston tärkeistä työtehtävistä oli päästä

käsiksi tärkeisiin dokumentteihin ja postittaa niitä Suo-

Verkostoja luomassa jäsenyyden alkuvuosina

Keijo Sahrman

Brysselin toimiston käynnistäjä 1992–1995

Ensimmäinen pysyvä edustaja 1995–1998

Kuntaliiton Alueet, elinkeinot ja kansainväliset asiat

-yksikön johtaja syksystä 1998

Keijo Sahrman aloitti Brysselin toimiston pysyvänä edus-

tajana kesällä 1995. Hän kuvailee toimiston alkuvaihei-

ta mielenkiintoisiksi ja toimintaympäristöä inspiroivaksi.

Suomi oli juuri liittynyt Euroopan unioniin, joten alkuvai-

heessa työnkuvaan kuului paljon perehtymistä unionin

toimintaan. Unionin asioista ja niiden vaikutuksista kes-

kusteltiin laajalla sektorilla, ja yhteistyö sidosryhmien

kanssa oli tiivistä, sillä monet toimijoista olivat uusia

tulokkaita. KuTsuKorTTi rue de la sciencen ToimiTilojen avajaisiin 1995.

11

meen. EU-dokumenttien luonnosversioita metsästet-

tiin muun muassa komission virkamiehiltä ja komission

kirjastosta. Sahrman toteaakin työnkuvan muuttuneen

vuosien aikana oleellisesti, sillä nykyään dokumentit

ovat julkisesti saatavilla samana päivänä kun ne julkis-

tetaan. Toisaalta nykypäivän haasteena voidaan pitää

valtavaa tietotulvaa. Tärkeintä on edelleen osata poimia

sisällöstä kuntien kannalta olennaiset asiat.

1990-luvun alussa tehtiin päätöksiä Kuntaliiton sisäises-

tä EU-asioiden työnjaosta. Liitossa päätettiin organisoi-

tua niin, että jokainen asiantuntija hoitaa myös oman

alansa EU-asioita. Brysselin toimiston tehtävänä puo-

lestaan oli etsiä eurooppalaista näkökulmaa asioihin ja

linkittää niitä yhteen suomalaisen näkökulman kanssa.

Tässä suhteessa juuri verkostoissa toimiminen korostui.

Tärkeiksi verkostoiksi Sahrman nimeää kuntaliittojen

kattojärjestö CEMRin ja kuntaliittojen Brysselin toimisto-

jen ELAN-verkoston, muiden maiden kuntaliitot ja muut

1995 1996 1997

Brysselin toimisto muuttaa Suomessa järjestetään Amsterdamin sopimus Rue de la Sciencelle ensimmäiset Europarlamenttivaalit 20.10. allekirjoitetaan 17.6.

Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyvät EU:n jäseniksi

Schengenin sopimus astuu voimaan

1995–1998 Keijo Sahrman nimitetään ensimmäiseksi pysyväksi edustajaksi.

Toimisto rakentaa jalansijaa Brysselissä ja pyrkii luomaan kuntien kannalta tärkeitä yhteistyöverkostoja.

Edunvalvonnassa keskitytään erityisesti aluepolitiikkaan.

alueiden KomiTean valioKunTaKoKous Kuhmossa Kesällä 1997.

12

suomalaiset toimijat. Sahrman kiittää erityisesti Suomen

kulloisenkin EU-suurlähettilään vetämiä ajankohtaiskat-

sauksia, jotka olivat avoimia, kattavia ja analyyttisia.

Työ Brysselissä sai myös pohtimaan Suomen roolia Eu-

roopassa. Monitahoisessa järjestelmässä pohjoismai-

sen hyvinvointirakennelman erityispiirteet korostuivat.

Edunvalvonnassa ei ainoastaan voinut tuoda esille Suo-

men kuntien näkökulmaa, kuten kotimaassa oli totuttu

tekemään. Viesti tuli pukea sellaiseen muotoon, että se

rakensi koko Eurooppaa ja hyödytti unionia kokonaisval-

taisesti. Asioiden läpisaamiseksi tuli myös toimia mah-

dollisimman aikaisessa vaiheessa ja mahdollisimman

montaa väylää pitkin. Samalla huomattiin, ettei ole yhtä

oikeata tapaa hoitaa asioita.

Pitkän uransa aikana Sahrman on huomannut muutok-

sia unionin ja kuntien suhteissa. Aluksi unionin toimin-

tavalta ei liittynyt kuntien peruspalveluihin, kuten kou-

lutuspolitiikkaan, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan.

Myöhemmin toimivalta on kuitenkin laajentunut:

”Meidän viestimme, silloin kun menimme unioniin mu-

kaan, oli se, että kuntien peruspalvelujen osalta asiat

eivät kovin paljoa muutu EU-jäsenyyden myötä. Se hän

on muuttunut ihan täysin siinä mielessä, että enää ei ole

sellasta toimintoa johon unionin lainsäädäntö, ohjelmat

tai käytännöt eivät jollain tavalla vaikuttaisi.” suomalaisia KunTajohTajia BerlaymonTin edusTalla syysKuussa 1990.

13

Tiimipalaveri square de meeûKsella.

infoa Brysselin ToimisTolTa 1995.

14

Juha Talvitie

Kuntaliiton rakennepolitiikan yksikön päällikkö

1993–1998

Juha Talvitie toimi vuosina 1993–1998 Kuntaliiton ra-

kennepolitiikan yksikön päällikkönä ja oli silloin tiiviissä

yhteistyössä Brysselin toimiston kanssa, sillä toimisto

kuului Kuntaliitossa yksikön alaisuuteen.

Talvitie muistaa toimiston vakinaistamisen tuoneen pal-

jon etuja toimiston ja liiton työhön. Toimisto toimi tu-

kikohtana liiton työntekijöille, mutta myös kuntien ja

maakuntien edustajat saivat pientä korvausta vastaan

käyttää toimistolla sijaitsevaa työpistettä. Talvitie kävi

usein Brysselissä ja osallistui muun muassa alueiden ko-

mitean täysistuntoihin. Toimisto olikin tärkeä tukikohta

myös suomalaisille alueiden komitean jäsenille.

Toimiston kannalta oli ensisijaisen tärkeää luoda henki-

lökohtaiset kontaktit EU:n toimielimiin, jotta saataisiin

tärkeää tietoa valmisteilla olevista asioista. Aluksi Tal-

vitie muistaa valmistelun olleen ”salaista toimintaa”, jo-

hon kaikki eivät kotimaassa totutusta tavasta poiketen

päässeetkään osallistumaan. Tietoa oli kuitenkin saata-

villa, jos osasi oikeasta paikasta pyytää, minkä vuoksi

liiton pysyvä edustaja oli avainasemassa.

Talvitie muistaa muiden suomalaisten toimijoiden tulon

Brysseliin. Kun kuntien ja maakuntien liitot alkoivat pe-

rustaa toimistojaan kaupunkiin, piti selvittää toimistojen

välistä työnjakoa. Sovittiin, että Kuntaliitto lähinnä oli

vastuussa lainsäädäntöön kohdistuvasta yleisestä edun-

valvonnasta, ja että maakuntien toimistot keskittyivät

erityisesti omien intressien ajamiseen hankkimalla ra-

hoitusta tietyille hankkeille tai nostamalla esiin alueelli-

sia erityisolosuhteita.

Tärkeiksi aluepolitiikan toimijoiksi Talvitie nostaa kun-

nat, maakuntien liitot ja muut ylikunnalliset toimijat.

Erityisesti kunnat toteuttavat paljon EU-säädöksiä maa-

kuntien liittojen ollessa merkittäviä tekijöitä aluepoliit-

tisten suunnitelmien laatimisessa ja osin myös toteutta-

misessa. Kotimaassa suunnitelmien toteuttamisvastuu

on silti hyvin pitkälti valtion viranomaisten käsissä, sillä

he vastaavat pääosin rahoituksen hallinnoinnista. Talvi-

tie uskoo kuitenkin, että suomalainen kunnallishallinto

on hyödyntänyt mahdollisuuksia, joita EU:n eri ohjelmat

ovat tarjonneet.

Talvitie korostaa toimiston ja sen henkilökunnan tär keää

roolia Brysselissä:

”Kuntaliiton Brysselin toimisto on sellainen focal point.

Toimiston henkilökunnalla on suuri tehtävä tiedon levit-

tämisessä ja sen selvittämisessä, minkälaisia kunta- ja

maakuntakenttää koskevia asioita on meneillään.”

Toimiston asema vakinaistuu

15

Brysselin ToimisTon avajaiseT 15.1.1993. vasemmalTa luKien suomen KunnasliiTon liiTTovalTuusTon puheenjohTaja marKKu pohjola, Kunnallisen TyömarKKinalaiToKsen halliTuKsen varapuheenjohTaja Teuvo Kinnunen, suomen maaKunTien liiTon johTaja juha TalviTie ja dr. jürGen e. sieBecK ey:n Komission aluepoliTiiKKadireKToraaTisTa.

16

Palola kirjoitti säännöllisesti raportteja Brysselistä Kun-

taliittoon. Jakelulistalle poimittiin Kuntaliiton asiantunti-

joiden lisäksi maakuntajohtajia, Kuntaliiton hallituksen

puheenjohtajisto sekä Euroopan parlamentin suoma-

laisjäsenet. Vaikka laajoista asiakokonaisuuksista rapor-

tointi tuntui raskaalta, hän koki sen myös palkitsevana ja

antoisana tapana saada kokonaiskuva siitä, miten unioni

ja sen toimielimet toimivat.

Työssä onnistumisen kokemukset liittyvät lähinnä hy-

vinvointipalvelujen esiin tuomiseen ja Kuntaliiton nä-

kemyksen viestimiseen niitä koskevassa valmistelussa.

Palola muistuttaa, että yksi henkilö ei voi ottaa täyttä

ansiota lobbaustyön onnistumista. Hän muistelee, että

toimielimet ja virkamiehet mielellään kuuntelivat sidos-

ryhmien viestejä, mutta tämä edellytti sitä, että itsellä

oli jotain annettavaa, ja että sen osasi ilmaista rakenta-

valla tavalla.

Palola toteaa, että kotimaan pään kanssa tulee käydä

keskustelut siitä, mitä edunvalvontatyössä lausutaan,

mutta Brysselissä tulee osata hyödyntää tilanteita myös

oman harkinnan mukaan. Edunvalvontatilaisuudet käy-

tetään parhaiten hyödyksi, kun Brysselissä on ihmisiä,

jotka tuntevat kuntasektorin riittävän hyvin ja joilla on

kyky ja rohkeus osallistua keskusteluun silloinkin, kun

Rakennerahastoista hyvinvointi- politiikkaan

Jorma Palola

Brysselin toimiston johtaja 1998–2003

Jorma Palola johti Kuntaliiton Brysselin toimistoa vuosi-

na 1998–2003. Palola muistelee, kuinka aika Brysselissä

oli itsensä kasvattamista, mutta samalla myös Kuntalii-

ton kouluttamista ja kasvattamista EU-asioihin etenkin

toiminnan alkuvaiheessa.

Kuntaliiton Brysselin toimiston työtä alettiin Palolan kau-

della tietoisesti laajentaa rakennerahasto- ja aluekehi-

tysasioista muille kuntia koskettaville EU-politiikan aloil-

le. Euroopan unionissa alkoi 90-luvun lopussa tapahtua

paljon hyvinvointipolitiikan lohkoilla, kuten sosiaali-, ter-

veys- ja koulutuspolitiikoissa. Näissä asioissa oli tarpeen

vahvistaa vuoropuhelua kotimaan pään kanssa.

Ku

va: K

un

TaTy

ön

an

Taja

T KT

17

1998 1999 2000 2001 2002

Euroopan keskuspankki Eurosta tulee Nizzan sopimus Yhteisvaluutta perustetaan tilivaluutta allekirjoitetaan 26.2. euro otetaan käyttöön

Suomen puheenjohtajuus- kausi 1.7.–31.12.

1998–2003 Jorma Palola nimitetään Brysselin toimiston johtajaksi.

Edunvalvontaa laajennetaan hyvinvointipolitiikan kaikille osa-alueille. Toimisto ryhtyy julkaisemaan säännöllisesti tiedotteita.

18

KuTsuKorTTi vaihTovasTaanoTolle 1998.

asiaa ei ole ehditty kunnolla valmistella kotimaan pään

kanssa.

Mieleenpainuvimmat muistot liittyvät siihen, millä ta-

valla onnistuttiin järjestämään tilaisuuksia, joissa Kun-

taliiton ääni tuli kuuluviin. Tilaisuuksia järjestettiin sekä

itse että yhdessä muiden toimijoiden, kuten EIPAn tai

CEMRin kanssa. Myös muut Brysselin toimijat järjestivät

sisällöllisesti antoisia tilaisuuksia, jotka saattoivat saada

aikaan uudenlaista pohdintaa.

Palola pitää Brysselin vuosia myönteisenä kokemukse-

na koko nelihenkiselle perheelleen. Lapset olivat pai-

kallisessa kunnallisessa päivähoidossa ja esikoulussa, ja

belgialaisen palvelujärjestelmän toiminnan näkeminen

tuki myös oman työtehtävän hoitamista. Esimerkiksi

terveydenhuollossa Palola kertoo saaneensa erittäin

hyvää palvelua kohtuullisin kustannuksin.

Kotimaahan palatessa tietyt suomalaiset hallinnon ja

palveluiden käytännöt tuntuivat yllättävän jäykiltä. Bel-

giassa oli toki omat ongelmansa, mutta Palolan mukaan

Suomessa tulisi ymmärtää, että joissain asioissa muut

maat ovat kotimaata edellä. Kuntapalveluiden järjes-

tämisestä voidaan Suomessa kuitenkin yleensä ottaen

olla ylpeitä.

Palola on kokenut Brysselin-komennuksen hyödyllisenä

työurallaan. Nykyisin hän toimii neuvottelupäällikkönä

Kuntatyönantajissa ja vastaa työssään EU-edunvalvon-

nan koordinoinnista. Hänelle on ollut suuri merkitys sil-

lä, että on päässyt näkemään ja ymmärtämään, miten

EU-toimielinten työskentely tapahtuu, ja miten EU-tason

tavoitteita viedään eteenpäin.

19

20

Lauri Lamminmäki

Brysselin toimiston johtaja 2003–2006

Lauri Lamminmäki työskenteli Kuntaliiton Brysselin toi-

miston johtajana vuosina 2003–2006. Hän siirtyi teh-

tävään Kuntaliiton työllisyys- ja elinkeinoasiantuntijan

roolista.

Brysseliin tulo oli Lamminmäelle uusi kokemus, vaikka

käsiteltävät asiat olivatkin osittain tuttuja. Etabloitumi-

nen Belgiaan sujui kuitenkin yllättävän hyvin. Toimiston

sihteeri Viveka Johansson oli korvaamaton apu käytän-

nön järjestelyissä, oli sitten kysymys vierailijaryhmistä,

tapahtumien järjestelyistä tai yhteydenpidosta Belgian

viranomaisiin.

Uusi rooli kaukana Helsingin toimistosta tuntui aluksi eri-

laiselta. Työssä oli välimatkan vuoksi enemmän vapaut-

ta, mutta samalla myös vastuuta omasta toiminnas-

ta. Pienellä toimistolla oli pienet resurssit käytössä, ja

henkilökunnan persoonat ja asiantuntemus heijastuivat

työssä isoa toimistoa enemmän.

Toimintaympäristö oli monella tavalla antoisa ja toimis-

to lämmintunnelmainen paikka, eräänlainen perheyh-

teisö. Toimisto sijaitsi keskellä kylää, josta yhteyksiä oli

helppo luoda. Työyhteisö ei ollut virastomainen, vaan

vapaa asiantuntijajoukko, joka luovalla tavalla otti asi-

oita hoitaakseen. Keskustelut ihmisten kanssa avasivat

tuntemaan kuntakenttää muissa maissa ja monipuolisti-

vat näkemystä siitä, että suomalainen tapa ei ole ainoa

tapa katsoa asioita.

EU:n laajentuminen Baltiaan ja Itä-Euroopan maihin

vuonna 2004 toi valtavasti uusia toimijoita mukaan.

Tämä herätti Lamminmäen mukaan vakavia kysymyksiä

edunvalvonnan näkökulmasta. Alueita edustavien toi-

mistojen lisääntyminen sai miettimään, miten järjestää

suomalainen edunvalvonta järkevällä tavalla siten, että

saisi äänensä kuuluville. Lisäksi laajentuminen herätti

pohdintaa politiikan sisältöjen muuttumisesta. Rahavir-

toja jouduttiin kanavoimaan uudelleen, ja nettomaksa-

jakysymys nousi esiin. Tästä huolimatta laajentuminen

koettiin kaiken kaikkiaan myönteisenä. EU:n laajenemi-

nen tiivisti yhteistyötä Baltian kuntajärjestöihin.

EU:n laajentuminen muuttaa toimintaympäristöä

Ku

va: K

ou

vo

lan K

au

pu

nKi

21

2003 2004 2005 2006

EU:n itälaajentuminen EU:n perustuslaki Suomen toinen hylätään useiden maiden puheenjohtajuuskausi kansanäänestyksessä 1.7.–31.12.

2003–2006 Lauri Lamminmäki nimitetään Brysselin toimiston johtajaksi. EU:n itä-

laajentuminen muuttaa kuntien ja alueiden toimintaympäristöä EU:ssa. Toimisto tiivistää yhteistyötä Baltian kuntajärjestöihin.

Lamminmäen kaudella Brysselin toimiston EU-tiedote

lanseerattiin sen nykyisessä mallissaan, ja se sai hyvän

vastaanoton. Jakelua laajennettiin myös Viron kuntaliit-

toon. Lamminmäki kiittää Brysselin toimiston tiedotta-

jana työskennellyttä Inka Finneä tiedotteen käytännön

toteutuksesta. Lisäksi valmisteltiin toimiston muuttoa

kunta-alan toimijat yhteen kokoavaan Euroopan kunta-

taloon.

Ajankohtaisia EU-asioita 2000-luvun puolivälissä olivat

mm. vuosien 2007–2013 rakennerahastokauden valmis-

telu, palveludirektiivi sekä EU:n kilpailukyky ja Lissabonin

strategia. Suomi sijoittui hyvin muiden Pohjoismaiden

kanssa erilaisissa kilpailukykyvertailuissa, mikä herätti

kiinnostusta Brysselissä. Pohjoismainen hyvinvointimalli

ja kunnat osana sitä nousivat keskusteluun.

Monet asioista ovat edelleenkin agendalla, mutta in-

tegraatio on edennyt. EU:n talouspoliittisille lähtökoh-

dille rakennettu toimivalta alkoi siirtyä julkisten hyvin-

vointipalveluiden alueille. Keskeinen rajapyykki tässä oli

palveludirektiivi, jonka kautta unioni alkoi ottaa kantaa

inKa finne (vas.) ja lauri lamminmäKi (oiK.) KunTaliiTon KouluTusmaTKa-ryhmän Kanssa vuonna 2005.

22

oTe Brysselin ToimisTon TiedoTTesTa vuodelTa 2004.

konkreettisesti suomalaistenkin hyvinvointipalveluiden

järjestämiseen ja kuntien rooliin. Lamminmäen mukaan

julkinen sektori ja hyvinvointipalvelut avautuvat tämän

kehityskulun myötä kokonaan kilpailulle, mikä tulee ole-

maan iso asia pohjoismaiselle hyvinvointijärjestelmälle.

Tämä tulee huomioida myös edunvalvonnassa.

Lamminmäki pitää Brysselin vuosia antoisana kokemuk-

sena, josta tuli koko perheen projekti. Ammatillisesti

aika Brysselissä laajensi näkemystä ja verkostoja sekä

antoi eväitä työelämään:

”Nykyisessä Kouvolan kaupunginjohtajan työssä on

oman kokemuksen kautta helpompi ymmärtää ja suo-

dattaa merkitykselliset EU:sta tulevat asiat.”

23

24

Risto Parjanne

Kuntaliiton toimitusjohtaja vuosina 2000–2010

Risto Parjanne kertoo aloittaneensa yhteistyön Brysselin

toimiston kanssa jo 90-luvulla toimiessaan Oulun kau-

punginjohtajana. Yhteistyö tiivistyi myöhemmin Kunta-

liiton toimitusjohtajan työssä. Parjanne muistelee Brys-

selin toimistolta järjestyneen tarvittaessa apua tapaami-

siin esimerkiksi komission virkamiesten kanssa, mikä oli

tärkeää edunvalvonnassa. Lisäksi mieleen ovat jääneet

Suomalaista hyvinvointimallia puolustamassa

Kuntaliiton vastaanotot, joilla oppi tuntemaan yhteistyö-

kumppaneita laajemminkin.

EU-jäsenyyden alkuvaiheessa oli Parjanteen mukaan

vallalla ajatus, että suomalaiset eivät voisi sijoittua Brys-

seliin toisten suomalaisten kanssa. Parjanne toivoo yhä,

että suomalaiset yhdistäisivät voimansa ja tekisivät tii-

vistä yhteistyötä Brysselissä. Brysselin toimiston nykyis-

tä sijaintia Euroopan Kuntatalossa Parjanne pitää hyvä-

nä, sillä läheisiä yhteistyökumppaneita, sekä suomalai-

sia että kansainvälisiä, löytyy samoista tiloista.

Parjanne mainitsee aluepolitiikan olleen perinteisestikin

Suomen kuntien ja maakuntien keskeinen edunvalvon-

takohta. Lisäksi hän näkee maatalouspolitiikan merki-

tyksen maatalousvaltaisille kunnille tärkeänä. Keskeise-

nä kehityksenä EU:ssa Parjanne nostaa esiin suomalai-

sen hyvinvointimallin puolustamisen ja kilpailupolitiikan

vaikutuksen kuntien asemaan:

”Kilpailupolitiikka ja suomalainen malli, nimenomaan

paikallishallinnon malli hoitaa asioita paljon julkisen

puolen kautta, kipunoivat kyllä keskenään. Aina kun ne

joutuivat vastakkain, niin EU:n kilpailupolitiikka kyllä veti

pitemmän korren.”

danuTa hüBner euroopan KunTaTalon avajaisissa.

25

oTe KunTaliiTon eu ja KunTa -KalvosarjasTa vuodelTa 1997.

Brysselin ToimisTo square de meeûKsella.

Esimerkkeinä Parjanne nostaa esiin julkiset hankinnat,

kunnallisten liikelaitosten aseman, terveyspalvelut sekä

Kuntarahoituksen aseman markkinoilla.

Parjanne pitää Brysselin toimiston roolia tärkeänä Suo-

men kuntien edunvalvonnan kannalta:

”Brysselin toimisto on täysin välttämätön siellä paikalla

kuntien silmänä ja korvana. Asioiden aktiivinen seuran-

ta, kumppaneiden hakeminen, yhteyksien löytäminen

ja se työ, mitä siellä tehdään suomalaisin ja Kuntaliiton

vähäisin voimin, on täysin välttämätöntä ja tarpeellista.

Pienikin toimisto on välttämätön. Siitä ei kannata ollen-

kaan keskustelua herättää, että pitäisikö siellä olla vai ei,

ilman muuta pitää olla.”

26

simmäisen kerran ja vahvistettiin alueiden komitean

asemaa. Parlamentin roolin vahvistuttua tuli entistä tär-

keämmäksi pitää yhteyttä europarlamentaarikoihin.

Kuntaliiton johto tapasi myös vuosittain komission pää-

osastojen korkean tason edustajia sekä järjesti tapaa-

misia komissaarien kabineteissa. Tapaamisissa vietiin

eteenpäin Kuntaliiton näkemyksiä ajankohtaisissa, val-

misteilla olevissa asioissa.

Häkkinen toimi aktiivisesti eri verkostoissa ja osallistui

säännöllisiin tapaamisiin Suomen pysyvän edustuston,

komission asiantuntijoiden, aluetoimistojen sekä euro-

parlamentaarikkojen kanssa. Myös Suomen EU-suurlä-

hettilään ja EU-verkon tilaisuudet sekä ministereiden ta-

paamiset selkeyttivät Suomen ja Suomen kuntien roolia

EU:ssa.

Brysselin toimisto seurasi Eurooppa 2020 -strategian

valmisteluja ja toteutusta. Tietoa välitettiin Suomeen

tärkeistä seminaareista, joissa myös välillä esitettiin

Suomen malleja esimerkiksi vanhustenhuollossa, nuo-

risotyössä, terveydenhuollossa ja työllisyydessä. Myös

ilmasto- ja energia-asiat sekä maahanmuutto- ja sosi-

aaliasiat, Itämeren alueen strategia ja uuden ohjelma-

kauden valmistelut kuuluivat keskeisiin toimiston seu-

raamiin aloihin.

Terveyspolitiikka edunvalvonnan painopisteenä

Hannele Häkkinen

Brysselin toimiston johtaja vuosina 2006–2011

Hannele Häkkinen siirtyi vuonna 2006 Brysselin toimis-

ton johtajaksi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksiköstä.

Häkkisen kaudella terveys- ja sosiaalipolitiikka painot-

tuivatkin Brysselin toimiston työssä. Etenkin direktiiviä

potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa

seurattiin aktiivisesti. Kuntaliitto oli mukana laatimassa

kattojärjestö CEMRin kannanottoja asiasta ja viestimäs-

sä näkemyksiä europarlamentaarikoille.

Häkkinen muistelee, kuinka monitasoinen hallinto sekä

kuntien ja alueiden näkökulma alkoivat olla yhä enem-

män esillä EU-tason keskusteluissa. Lissabonin sopi-

muksessa tunnustettiin kunnallishallintojen asema en-

27

2007 2008 2009 2010

Bulgaria ja Romania Talouskriisi puhkeaa Eurooppa-neuvostolle Eurooppa 2020 -strategia liittyvät EU:n jäseniksi Yhdysvaltojen pankkikriisin valitaan ensimmäinen hyväksytään seurauksena pysyvä puheenjohtaja sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Lissabonin sopimus allekirjoitetaan 13.12.

2006–2011 Hannele Häkkinen nimitetään Brysselin toimiston johtajaksi.

Brysselin toimisto muuttaa Euroopan kuntataloon Square de Meeûkselle. Edun valvonnassa keskitytään erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltopolitiikkaan.

square de meeûKsen ToimiTilojen avajaiseT vuonna 2007.

Mieleenpainuvana kokemuksena Häkkinen mainitsee

mahdollisuuden esitellä suomalaista kuntakenttää, so-

siaali- ja terveydenhuoltoa sekä vanhustenhuoltoa eri

tilaisuuksissa. Häkkinen verkostoitui eritoten saksankie-

listen maiden kanssa.

Kuntaliiton Brysselin toimistossa vieraili ryhmiä monista

maista, mikä tarjosi hyvän tilaisuuden peilata euroop-

palaista keskustelua kuntien ja alueiden arkipäivään.

Myös kuntaliittolaisten koulutusmatkat Brysseliin sekä

asiantuntijoiden tutustumisviikot antoivat Brysselin toi-

mistolle mahdollisuuden tutustua syvemmin tiettyihin

asiakokonaisuuksiin.

Kuntaliiton Brysselin toimisto muutti vuonna 2007 Eu-

roopan Kuntataloon. Muutto uusiin toimitiloihin tiivis-

ti yhteistyötä eri maiden toimistojen välillä. Yhteistyö

etenkin oman kerroksen väen ja CEMRin kesken oli vai-

vatonta, aina saattoi mennä kysymään neuvoa.

28

hannele häKKinen BelGian puheenjohTajuusKau-den TapahTumassa Brysselissä Kesällä 2010.

erityisasiantuntijana. EU-asiat ovat osa hänen työtään.

Häkkinen toimii sosiaali- ja terveysministeriön vetämis-

sä EU-jaostoissa Kuntaliiton edustajana ja seuraa myös

joidenkin maiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitys-

tä.

”On ollut hyvä huomata, kuinka paljon EU vaikuttaa alu-

eiden ja kuntien toimintaan, ja on seurattava tilannetta

jatkossakin.”

Häkkisen aikana Brysseliin saatiin ruotsinkielinen har-

joittelija, ja toimisto alkoi julkaista ruotsinkielistä EU-

nytt-uutiskirjettä.

Häkkisen mielestä toimiva EU-edunvalvonta edellyttää

tiivistä yhteistyötä Kuntaliiton Helsingin ja Brysselin toi-

mistojen välillä. Lisäksi alueiden komitean työskentelyn

näkyvyys Suomessa saisi Häkkisen mukaan olla parem-

paa, sillä mediassa on harvoin tietoja alueiden komitean

työskentelystä.

Häkkinen palasi elokuussa 2011 Brysselistä Kuntaliiton

sosiaali- ja terveysyksikköön, jossa hän työskentelee

29

■ U

UT

ISE

T

Kaksi komissaaria avaamassa

EUROOPAN KUNTATALO avasi kesällä ovensaEuroopan Kuntatalo avasi kesäkuussa oven-sa Brysselin EU-kortteli-en ytimessä. Talo koko-aa saman katon alle lä-hes kolmekymmentä alueita ja kuntia edusta-vaa EU-toimistoa. Suo-malaisista toimijoista sinne ovat sijoittautu-neet Kuntaliiton ja Tampereen kaupungin toimistot.

■■ – Euroopan kuntajärjestöjen saaminen saman katon alle on ol-lut tavoitteena jo vuosien ajan. Euroopan Kuntatalo luo loistavan ympäristön järjestöjen yhteistoi-minnalle. Varmasti se auttaa kun-tajärjestöjen painoarvon kasvua EU-päätöksenteossa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toteaa.

Euroopan Kuntataloon (House of Cities, Municipalities and Re-gions) on sijoittautunut Kuntalii-ton sisarjärjestöjä, alueita ja kun-tia edustavia kansallisia liittoja 17 eri maasta. Siellä toimii lisäksi kaksi Eurooppa-tason edunval-vontajärjestöä, Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto CEMR ja suuria kaupunkeja edustava Eu-rocities sekä kahdentoista kau-pungin EU-toimistot.

Kuntaliiton Brysselin toimis-ton johtaja Hannele Häkkinenodottaa mielenkiinnolla yhteis-ten toimitilojen tarjoamia mah-dollisuuksia tiiviimpään yhteis-työhön eurooppalaisten sisarjär-jestöjen ja talon muiden asukkai-den kanssa.

– Yhteistyö kansallisten liitto-jen Brysselin toimistojen välillä on toki ollut jo aiemmin tiivistä ja säännöllistä. Yhteiset tilat helpot-tavat sitä entisestään: kuulumisia voi vaihtaa päivittäin ja kokouksia on helpompi kutsua kokoon ad hoc -pohjalta.

– Lisäksi mukaan tulee uusia toimijoita, erityisesti uusista jä-senmaista, Häkkinen sanoo.

Ainutlaatuinenkohtaamispaikka

Euroopan Kuntatalon avajaisia vietettiin lämpimissä tunnelmissa 6. kesäkuuta. Talon käyttöön vih-kineet komissaarit Margot Wallström ja Danuta Hüb-ner luonnehtivat Euroopan Kun-tataloa ainutlaatuiseksi kohtaa-mispaikaksi.

– Sinne on meidän komissaa-rienkin hyvä tulla keskustelemaan ja tapaamaan kuntien ja alueiden edustajia.

Wallström toivotti talolle me-nestystä ja kertoi odottavansa siltä innovatiivisia ideoita unionin kehittämiseksi.

– Olette inspiraation lähde meille kaikille, hän kiitteli.

– Tämä talo heijastaa koke-muksiani vierailuistani EU:n eri alueilla, kunnissa ja kaupungeissa. Eurooppa ei ole vain nippu talo-udellisia ja institutionaalisia kysy-myksiä, vaan myös tunteita ja tunteiden paloa, myötäelämistä ja kumppanuutta, Hübner kuvaili tunnelmiaan

– Tämä on selkeä poliittinen viesti: kaupungit, kunnat ja alueet työskentelevät yhdessä parem-man Euroopan unionin puolesta lähellä kansalaisia, Euroopan kun-tien ja alueiden neuvostoa edus-tanut Haagin kaupunginjohtaja Wim Deetman sanoin puhees-saan.

Alueiden ja kuntien silmät ja korvatKuntaliitto on toiminut Brysselis-sä vuodesta 1992. Ensimmäinen liiton pysyvä edustaja Brysselissä, nykyinen alue- ja elinkeinokehi-tysyksikön johtaja Keijo Sahr-man kuvaa Brysselin toiminnan vaiheita.

– Suomen ja Ruotsin kuntien ja alueiden keskusjärjestöt avasivat yhteisen toimiston Brysseliin tammikuussa 1993. Tavoitteena oli tarjota fyysinen ympäristö, josta voitiin ensi vaiheessa raken-taa EU-edunvalvonnan edellyttä-miä valmiuksia ja myöhemmässä vaiheessa hoitaa edunvalvontaa suoraan EU:n toimielinten suun-taan.

Yhteistyö eurooppalaisten si-sarjärjestöjen kanssa on Sahrma-nin mukaan ollut alusta asti kes-keinen osa liiton työskentelyä Brysselissä.

Toimiston tehtävänä on tukea liiton EU-edunvalvontaa Brysse-lissä. Siellä seurataan EU:n pää-töksentekoa ja keskustelua ja vä-litetään tietoa niin Suomeen kuin Suomesta Brysseliin, pidetään yh-teyttä EU:n toimielimiin ja mui-hin yhteistyökumppaneihin sekä vaikutetaan kansainvälisissä ver-kostoissa.

Lisäksi toimisto on tukikohta ja kohtauspaikka liiton asiantunti-joiden ja Alueiden komitean jä-senten työskennellessä Brysselis-

sä. Toimiston tiloissa ja henkilö-kunnan avustuksella voidaan myös järjestää koulutusta, tapaa-misia ja seminaareja.

Toimisto julkaisee viikkotiedo-tetta, jossa seurataan kuntien kannalta keskeisiä lainsäädäntö-hankkeita ja muita ajankohtaisia alue- ja paikallistason kannalta merkittäviä ja kiinnostavia EU-uutisia. Tiedote on luettavissa Kuntaliiton www-sivuilta. ■

INKA FINNE

Lisätietoja:www.kunnat.net/bryssel

13

KU

NTA

LEH

TI 1

3/20

07

Komissaarit Margot Wallström ja Danuta Hübner vihkivät Euroo-pan Kuntatalon käyttöön.

Itä-Suomen EU-toimiston Emmi Korhonen ja Riikka Railimo kä-vivät onnittelemassa uuden ta-lon toimijoita.

Saila Dahl työskentelee aluepo-litiikan pääosastolla ja Kielo Karioja-Mäkelä Suomen EU-edustustossa.

Euroopan Kuntatalon osoite on Square de Meeûs 1.

juTTu KunTalehdessä euroopan KunTa Talon avajaisisTa 2007.

30

Henrik Rainio

Brysselin toimiston johtaja vuodesta 2011

Henrik Rainio aloitti Brysselin toimiston johtajana elo-

kuussa 2011. Hän siirtyi tehtävään Kuntaliiton kuntata-

lousyksiköstä, jossa hän työskenteli veroasiantuntijana.

Rainio kuvailee Brysseliä avoimeksi ja ystävälliseksi

työskentely-ympäristöksi, johon on helppo tulla. Toisaal-

ta kaupungissa pyritään yleensä rakentamaan hyötys-

uhteita, joten siinä mielessä ympäristö on myös pinnal-

linen. Tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi Rainio mainitsee

samalla käytävällä työskentelevät pohjoismaiset, balti-

alaiset ja skotlantilaiset kollegat, joihin on läheiset yh-

teistyösuhteet. Toimijoiden sijaitseminen samalla käy-

tävällä helpottaa työntekoa huomattavasti: ”Käytävän

kanssa toimitaan kuin yksi hyvä yhteisö, ja se auttaa

monessa eri asiassa.”

Ajankohtaisiksi asioiksi Rainio mainitsee Eurooppa 2020

-strategian, aluepolitiikan, julkiset hankinnat sekä kil-

pailulainsäädännön. Rainion mielestä on kuitenkin han-

kalaa nostaa esiin tiettyjä kuntien kannalta keskeisiä

EU-asioita, sillä monet asiat valuvat kuntasektorille eri

kautta. Esimerkiksi pankkisääntelyyn liittyvä Basel III-

paketti ja valmisteilla oleva energiatehokkuusdirektiivi

ovat tällaisia asioita.

Pienen Brysselin toimiston työotetta Rainio pitää hyvä-

nä. Rainion mielestä on mukavaa, että saa olla monessa

asiassa mukana ja vaikuttaa siihen mitä toimistolla teh-

dään. Erityisesti edunvalvonta on Rainion mukaan ko-

rostunut työssä Brysselissä:

”Edunvalvonta on kuitenkin se meidän tärkein tehtävä.

Aikaisemmin on ehkä ajateltu, että me olemme silmät

ja korvat, nyt me olemme myös se suu.”

Työnsä suurimpana haasteena Rainio kokee sen, että

pysyy perillä siitä, mitä EU:n monitahoisessa järjestel-

mässä on meneillään, ja mitkä ovat kuntien kannalta

keskeisimmät asiat. Brysselin toimistolla on tärkeä roo-

li seurata asioita ja tuottaa niistä tietoa myös Suomen

päähän.

Työnsä suurimpina onnistumisina Rainio mainitsee hy-

vät tapaamiset ja tapahtumien järjestämiset. Erityises-

ti tapaamiset suomalaisten europarlamentaarikkojen

kanssa ja työ alueiden komiteassa, jossa on onnistuttu

ajamaan joitakin kunnille erityisen tärkeitä asioita läpi,

ovat tuoneet työhön onnistumisen tunteita.

Keskittyminen talouskriisin haasteisiin

31

Brysselin komennuksen aikana kansainvälinen ympäris-

tö on muuttunut Rainion kotikentäksi. Mielekästä on ol-

lut huomata, että keskusteluyhteys muiden maiden toi-

mijoihin on rakentunut suhteellisen nopeasti ja helposti.

Myös EU:n toiminta on konkretisoitunut huomattavasti

Brysselin oleskelun aikana.

EU:n nykyistä tilannetta ja tulevaisuutta Rainio pitää tie-

tyllä tapaa kaksijakoisena. Unioni on päätynyt hyvään

pisteeseen siinä mielessä, että integraation suurimmat

hyödyt, kuten sisämarkkinat, on saavutettu. Myös yksi

EU:n perustarkoituksista, Euroopan sotien välttäminen,

on toteutunut hyvin. Rainio toteaa, että tällä hetkellä

on selvää, että integraatio jatkuu ja kehittyy eteenpäin.

Erityisesti talousintegraatio on edennyt merkittävästi ta-

louskriisin myötä. Sen hyödyistä on kuitenkin vielä tässä

vaiheessa epäselvyyksiä:

”Juna menee vahvasti eteenpäin, halusi sitä tai ei. Jää

nähtäväksi minkälaisia todellisia hyötyjä siitä saadaan.”

2011 2012 2013

Toimiston henkilöstö täydentyy Brysselin toimiston Kroatia liittymässä EU:n ruotsinkielisellä harjoittelijalla, jolloin perustamisesta tulee jäseneksi 1.7. henkilöstömäärä vakiintuu kolmeen kuluneeksi 20 vuotta. työntekijään.

2011– Henrik Rainio nimitetään Brysselin toimiston viidenneksi johtajaksi.

Toimiston työssä painottuvat talous- ja rahoitusasiat sekä EU:n rahoituskauden 2014–2020 neuvottelut.

ToimiTilaT square de meeuKsella 2011.

32

suomen ja ruoTsin KunTaliiTTojen järjesTämä seminaari Brysselissä 2012.

33

open days -avajaiseT euroopan parlamenTin isTunTosalissa 2011.

34

Erja Horttanainen

Kuntaliiton EU-asiain päällikkö vuodesta 1998

Erja Horttanainen on vuodesta 1995 hoitanut EU-asioita

Kuntaliitossa. Hän pitää Brysselin toimistoa erittäin tar-

peellisena Kuntaliiton EU-edunvalvonnan kannalta.

Horttanainen kuvailee EU-edunvalvontaa monitahoisena

prosessina, johon liittyy useita vaiheita sekä kotimaas-

sa että Brysselissä. Brysselissä komissio, parlamentti ja

alueiden komitea ovat tärkeitä edunvalvonnan kohteita.

Kotimaassa EU-edunvalvonta puolestaan painottuu mi-

nisteriöihin ja EU-komitean jaostoihin, mutta myös esi-

merkiksi eduskunnan valiokuntiin.

Suomen kunnilla on hyvin laaja toimiala eurooppalaises-

sa vertailussa. Tämän vuoksi myös kuntiin vaikuttavaa

EU-lainsäädäntöä on paljon. Horttanainen mainitsee

kuntien kannalta tärkeinä politiikanaloina esimerkiksi

aluepolitiikan, julkiset hankinnat ja ympäristöpolitiikan.

Viime vuosina EU:n toiminta on laajentunut myös kun-

tien peruspalvelusektoreille, sosiaali- ja terveydenhuol-

toon ja koulutukseen.

Horttanainen korostaa edunvalvonnassa verkostoitu-

mista. EU:n instituutiot kuulevat mielellään useiden toi-

mijoiden ryhmittymiä. Tämän vuoksi kuntien ja alueiden

eurooppalaisten järjestöjen, kuten CEMRin, merkitys

korostuu. Eurooppalaisten järjestöjen yhteistyön tulok-

set näkyvät esimerkiksi Lissabonin sopimuksessa, joka

sisältää kuntien ja alueiden kannalta aiempaa myöntei-

sempiä kirjauksia.

erja horTTanainen ja anu WiKman-immonen alueiden KomiTean TäysisTun-nossa.

Kuntien ja alueiden merkitys kasvanut vuosien aikana

35

alueiden KomiTean KoKous ja rooman sopimuKsen 50-vuoTisjuhla roomassa vuonna 2007.

Horttanainen on tyytyväinen siihen, että kuntia ja alu-

eita kuullaan EU-lainsäädännön valmistelussa nykyään

selvästi paremmin kuin EU-jäsenyytemme alkuaikoina.

Kuntien ja alueiden näkemyksiä on syytä ottaa huomi-

oon erityisesti siksi, että huomattava osa EU:n lainsää-

dännöstä pannaan toimeen kunnissa ja alueilla. Myös

alueiden komitean asema on vahvistunut. Vaikka kun-

tien vaikutusmahdollisuudet ovat kehittyneet, paranta-

misen varaa on edelleen.

Myös Suomessa EU-asioiden käsittely on vuosien aikana

muuttunut. Menettelytavat ovat selkiytyneet:

”Suomessakin EU-asiat ovat vähitellen muuttuneet nor-

maaleiksi perustehtäviksi, jotka kuuluvat päivittäiseen

työhön. Silloin, kun lähdettiin liikkeelle, tavanomaiset

asiat ja EU-asiat olivat irrallaan toisistaan.”

36

Risto Koivisto

Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan jäsen

1995–2009

Valtuuskunnan puheenjohtaja vuosina 1998–2009

Risto Koivisto kertoo vierailleensa Kuntaliiton Brysselin

toimistolla sen alkuvuosina eri kokoonpanoissa. Aluei-

den ja kuntien vaikutusmahdollisuuksiin EU:ssa käytiin

tutustumassa niin kuntien kuin maakuntienkin johtavien

virkamiesten kanssa. Kuntaliiton Brysselin toimisto hoiti

tapaamisten järjestelyt ja tarjosi tärkeää informaatiota

kävijöille.

Tärkeintä Koiviston näkökulmasta oli kuitenkin yhteis-

työ hänen toimiessaan Euroopan alueiden komitean

risTo KoivisTo alueiden KomiTean TäysisTunnossa.

EU:n tavoitteita toteutetaan kunnissa

Suomen valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 1995 ja pu-

heenjohtajana vuosina 1998–2009. Kuntaliiton toimis-

tot sekä Helsingissä että Brysselissä tarjosivat Suomen

valtuuskunnalle paljon työn järjestelyapua, ajantasais-

ta tietoa unionin toiminnasta ja edunvalvonnasta sekä

asiantuntija-apua kantojen muodostuksessa. Toimiston

kautta myös levitettiin suomalaisten toimijoiden näke-

myksiä muiden valtuuskuntien suuntaan.

”Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan työn me-

nestyksen kannalta Brysselin toimisto ja Kuntaliiton Hel-

singin toimisto ovat olleet korvaamattomat auttajat.”

Koiviston mukaan subsidiariteetin kaltaisilla termeillä ha-

lutaan juhlapuheissa korostaa, että EU:ssa tehdään töitä

alue- ja paikallistasolla lähellä kansalaisia. Haasteena on

demokratian säilyttäminen. Tämä korostuu etenkin ny-

kyisessä tilanteessa, jossa suurten maiden johtajat ovat

ottaneet entistä vahvemman roolin talouskriisin hoidos-

sa. Tämä kehityssuunta on ollut Koiviston mukaan näh-

tävissä jo unionin vuoden 2004 laajentumisen jälkeen

Euroopan mahtimaiden Saksan ja Ranskan roolin kasva-

essa ja pienten maiden sananvallan kaventuessa.

37

heijasTuma euroopan parlamenTisTa.

alueiden KomiTean suomen valTuusKunTa illallisella Talvella 1997.

Koivisto näkee kuntien merkityksen EU:ssa tärkeänä –

valtaosa EU:n säädöksistä ja tavoitteistahan toteutetaan

tai ollaan toteuttamatta kunnissa.

Koivisto katsoo, että alueiden komitean työllä on ollut

vaikutusta monessa merkittävässä asiassa, joista hän

yhtenä mainitsee aluepolitiikan kehittämisen.

”Se, että siellä nyt on alueiden komitea, joka nimestään

huolimatta on myös kuntien edunvalvoja EU-koneistos-

sa, osoittaa, että sillä on merkitystä.”

Risto Koivisto kiittää Kuntaliiton Brysselin toimistoa yh-

teistyöstä ja monipuolisesta avusta vuosien ajalta.

38

Pauliina Haijanen

Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheen-

johtaja vuodesta 2010 ja jäsen vuodesta 1995

Alueiden komitean Suomen valtuuskuntaa vuodesta

2010 johtanut Pauliina Haijanen kertoo yhteistyön Kun-

taliiton kanssa olevan tärkeä tuki valtuuskunnan työlle.

Helsingissä tapahtuvan lausuntotyön tuen ja käytännön

järjestelyavun lisäksi Kuntaliiton Brysselin toimiston tie-

dote sekä säännölliset tapaamiset Brysselin toimiston

henkilökunnan kanssa ovat tärkeitä tiedonlähteitä alu-

eiden komitean suomalaisjäsenille.

Haijanen painottaa, että on tärkeää ennakoida ja ym-

märtää EU:ssa laadittavien säädösten vaikutukset kan-

salaisille ja palveluille kuntatasolla. Alueiden komitean

kautta alue- ja kuntatason profiilia on pyritty nostamaan

EU:ssa. Olisi tärkeää pitää koko ajan mielessä alueiden

komitean keskeinen tehtävä, joka on toimia linkkinä

kansalaisiin päin ja äänitorvena kansalaisilta EU:hun

päin.

Haijanen nostaa esiin kaksi erityistä huolenaihetta liit-

tyen alueiden ja kuntien edunvalvontaan EU:ssa. Hän

on ensinnäkin huolestunut alueiden komitean Suomen

valtuuskunnan kokoonpanon mahdollisesta pienene-

misestä. Toiseksi hän kertoo surullisena seuranneensa

keskustelua Euroopan parlamentissa, jossa on ehdo-

tettu alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean

lakkauttamista. Haijanen muistuttaa, että kyseessä ovat

suoraan kansalaisiin kosketuksissa olevat toimielimet,

jotka on perussopimuksilla perustettu. Haijasen toivo-

mus onkin, että tämänlaatuinen keskustelu ei vesitä sitä

luottamusta, jota alueiden komitean ja parlamentin vä-

lille on vuosien varrella varsin onnistuneesti rakennettu.

Alueiden komitea linkkinä kuntalaisten ja EU:n välillä

pauliina haijanen alueiden KomiTean TäysisTunnossa.

39

alueiden KomiTea Brysselissä.

Haijanen muistelee yhteistyötä Brysselin toimiston joh-

tajien kanssa hyvänä ja hyödyllisenä. Keijo Sahrman

oli toiminnan käynnistäjä ja tärkeiden verkostojen ai-

kaansaamisen uranuurtaja, Jorma Palola puolestaan

sosiaali- ja terveys- sekä työllisyysasioiden asiantuntija.

Lauri Lamminmäki oli elinkeinopolitiikan ekspertti, joka

erinomaisella tavalla toimi Haijasen avustajana muun

muassa Lissabonin strategian lausunnoissa. Hannele

Häkkinen taas oli aktiivinen etenkin kuntien kannalta

tärkeissä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asioissa,

joista oli paljon lainsäädäntöesityksiä hänen kaudellaan.

Myös Henrik Rainio on Haijasen mukaan ottanut tehtä-

vän aktiivisesti haltuun. Haijasen mukaan on hyvä, että

Kuntaliitossa hyödynnetään eri alojen asiantuntemusta

ja tuodaan siten esiin eri näkökulmia esiin myös EU-asi-

oissa.

”Jo pelkkä toimiston olemassaolo on tärkeä turvaverk-

kotekijä, koska alueiden komitean Brysselissä toimiva

sihteeristö on lähinnä tekninen. Kuntaliiton toimisto on

meidän oma ja siellä ymmärretään Suomen näkökul-

ma.”

oTe KunTaliiTon eu ja KunTa -KalvosarjasTa vuodelTa 1997.

40

Erkki Liikanen

Suurlähettiläs, Suomen edustaja Euroopan unionissa

vuosina 1990–1994

Talousarviosta, henkilöstöstä ja hallinnosta vastaava

komissaari vuosina 1995–1999

Yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava

komissaari vuosina 1999–2005

Brysselin toimisto tuo eurooppalaisen päätöksenteon lähemmäs kuntia

Erkki Liikanen muistelee Kuntaliiton Brysselin toimiston

työn käynnistyneen aikana, jolloin Suomen ETA-sopimus

oli neuvoteltu ja jäsenyyttä haettiin. Liikasen johtama

Suomen edustusto Brysselissä oli tuolloin virallinen Suo-

men edustaja suhteessa komissioon ja Euroopan neu-

vostoon, ja yhteyttä pidettiin kaikkiin Brysseliin asettu-

neisiin suomalaisiin edustajiin varsin paljon.

Kuntaliiton toimisto otti hoitaakseen kunnista tulleiden

vieraiden ja valtuuskuntien järjestelyjä, mikä helpotti

osaltaan Suomen edustuston työtä. Liikasen mukaan

valtion edustajille oli hyvin tärkeää, että Suomi yhteis-

kuntana laajasti oppi tuntemaan EU:n toimintaa ja pystyi

arvioimaan keskeisiä alueita, joita EU-toiminnassa pitäisi

erityisesti painottaa. Kuntaliiton toimisto keskittyi katso-

maan näitä asioita kuntien kannalta ja helpotti kuntien

edustajien tutustumista Brysselin koneistoon. Myös yh-

teys alueiden komiteaan oli luonnollisesti tärkeä Kunta-

liiton toimistolle.

Pitkällä Brysselin kaudellaan Liikanen koki suomalaisten

edunvalvojien toiminnan ammatillistumisen ja edunval-

vojien määrän kasvun. Toiminnassa on siirrytty vähitel-

len pois keskittymisestä kunkin toimijan alkaessa hoitaa

yhä enemmän omaa kenttäänsä.

Kuntien asemasta EU:ssa puhuttaessa Liikanen muis-

tuttaa subsidiariteetin merkityksestä. Kuntien hallinto-

41

oTe KunTajohTajaseminaarin ohjelmasTa vuodelTa 1995.

rakenne poikkeaa jäsenmaasta toiseen, ja tämän hal-

linnon järjestäminen nähdään EU:ssa maiden sisäisenä

asiana.

Liikanen kävi Brysselin aikoinaan Kuntaliiton järjestämis-

sä tilaisuuksissa. Komissiossa otettiin myös vastaan vie-

railijoita kuntakentältä ja järjestettiin heille briiffauksia

ajankohtaisista asioista. Liikanen kiittää Kuntaliiton Brys-

selin toimistoa hyvästä yhteistyöstä:

”On hyvin tärkeää, että Suomen kunnilla on eurooppa-

lainen päätöksenteko lähellä. Kuntaliiton toimiston teh-

tävä on pitää huoli siitä, että kuntien edustajat niin ko-

kevat, ja että he hallitsevat Brysselin viidakon ja voivat

käyttää siinä kuntien toimistoa välineenä.”

42

Jan Store

Suurlähettiläs, Suomen edustaja Euroopan unionissa

vuodesta 2008

Suurlähettiläs Jan Store kertoo tapaavansa Kuntaliiton

Brysselin toimistoa ja muita suomalaisia edunvalvojia

erityisesti Eurooppa-neuvoston kokousten alla. Lisäksi

hän on yhteydessä toimistoon tava-

tessaan alueiden komitean jäseniä

ja suomalaisia aluetoimistoja.

Kuntaliitto on Storen käsityksen mu-

kaan hyvin edustettuna Brysselissä

ja hän pitää edustaumista hyvin tär-

keänä. Hänen mielestään on tärke-

ää, että mikrotaso on edustettuna,

tuo oman kantansa keskusteluun ja

muistuttaa muita toimijoita perusra-

kenteista. Store painottaa, että talo-

udellisesti vaikeina aikoina on hyvä

olla edustettuna kaikkialla. Brysselin

toimisto välittää kuntiin tärkeää tie-

toa, jota he eivät muuten saisi.

Storen kautta Suomen pysyvänä

edustustajana Euroopan unionissa

ovat leimanneet talouskriisin mää-

rittelemät toimet ja suuri määrä

kokouksia. Taloudelliset vaikeudet

ovat lisänneet vastakkainasetteluja unionissa, ja päät-

täjillä on suuri tehtävä korjata tilannetta euromaiden ja

muiden jäsenmaiden, nettomaksajien ja -saajien sekä

pohjoisen ja etelän välillä.

Storen mukaan Suomen rooli nettomaksajana, budjet-

tikurin korostajana ja pohjoisena jäsenmaana on ko-

rostunut erityisesti talouskriisin ai-

kana. Edellä mainitut piirteet ovat

kategorisoineet maan tiettyyn ryh-

mään, jonka myötä vaikutusmah-

dollisuudet ovat monilta osin pa-

rantuneet. Samalla maa on myös

entistä enemmän osa jotakin, kun

aikaisemmin on liikuttu suhteellisen

vapaasti erilaisten ryhmittymien

välillä. Store korostaa, että Suomen

pienenä jäsenmaana tulee aina olla

rakentava, ja että maalla tulee aina

olla positiivinen agenda.

”Talouskriisin ratkaisussa yhteistyö-

tä on tehtävä paitsi jäsenmaiden,

myös alueiden ja kuntien välillä –

kaik kien on toimittava yhdessä.”

Yhteistyön tarve korostuu kriisien aikana

euroopan unionin neuvosTo.

43

alueiden KomiTean suomen valTuusKunTa eu-suurläheTTilään residenssissä.

44

Olli Rehn

Laajentumisasioista vastaava komissaari vuosina

2004–2009

Talous- ja rahoitusasioista vastaava komissaari

vuodesta 2010

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995, meillä puhuttiin

paljon alueiden Euroopasta. Kuntaliitto oli tuolloin ajanut

Suomen kuntien ja kaupunkien asiaa pääkallonpaikalla

Brysselissä jo kolme vuotta. 20 vuoden aikana EU on

laajentunut, syventynyt, pitänyt tuumaustaukoa ja tar-

kistanut poliittisia painopisteitään. Alueiden Eurooppa ei

kuitenkaan ole menettänyt merkitystään. Olen päinvas-

toin huomannut komission jäsenenä toimiessani, kuinka

Kuntien ja alueiden asialla Euroopassa

tärkeässä asemassa paikallistason vaikuttajat ovat, kun

laki- ja politiikkapaketteja suunnitellaan EU:n päätöksen-

teossa.

Aluepolitiikka on tärkeä osa Eurooppa 2020 -kasvuoh-

jelmaa. Innovaatioita tuottavat yliopistot, tutkimusins-

tituutit sekä pk-yritykset kuuluvat alueellisen hallinnon

piiriin. Paikallistason parhaat käytänteet ja esimerkit

onnistuneista hankkeista ovat arvokkaita, kun politiik-

kaohjelmien toteutusta arvioidaan komissiossa. Kunta-

liiton Brysselin toimiston pitkäjänteinen vaikuttamis- ja

edunvalvontatyö onkin tuottanut tulosta. Suomessa on

hyödynnetty ja hyödynnetään EU:n tarjoamia mahdolli-

suuksia laajasti. Suomalaishankkeet, erityisesti tekniik-

kaan ja innovaatioihin liittyvät, ovat näkyvästi mukana

erilaisissa eurooppalaisissa projekteissa.

Haluankin onnitella Kuntaliiton Brysselin toimiston koko

henkilökuntaa – sekä nykyisiä että entisiä työntekijöi-

tä – 20 vuoden menestyksekkäästä edunvalvontatyöstä

ja samalla kiittää hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi toivotan

sekä Brysselin toimistolle että kaikille kuntaliittolaisille

jaksamista ja virtaa myös tulevaisuuden haasteisiin.

45

Komission aluepoliTiiKan pääosasTo dG reGio.

46

Kristina Wikberg

Direktör för Kommunförbundets svenska verksamhet

från och med år 2007

Kristina Wikberg har fungerat som direktör för Kommun-

förbundets svenskspråkiga verksamhet sedan år 2007.

Det svenska sekretariatet och nätverket koordinerar

tillsammans den svenskspråkiga sakkunnigservicen på

förbundet.

Wikberg berättar att Brysselkontoret fungerar som in-

formationskälla, speciellt via nyhetsbreven både på

finska och på svenska. Den svenska verksamheten på

Kommunförbundet utnyttjar på olika sätt den expertis

och sakkunskap som finns på kontoret och kommer i

kontakt med Brysselkontoret då det ordnas konferenser

eller möten i Bryssel eller via andra engagemang som

gäller Bryssel och EU.

Ur den svenska verksamhetens synvinkel är till exempel

språkpolitiska frågor i EU intressanta och det är viktigt

att följa med diskussionen på det europeiska planet.

Därutöver lyfter Wikberg också fram den nordiska di-

mensionen i EU. De nordiska samhällena ser rätt så lika

ut, välfärdstjänsterna är finansierade på samma sätt,

man har liknande demokratiuppfattning och rätt likadan

kommunallag. Enligt Wikberg är det en naturlig grund

att samarbeta med de nordiska:

”Det är mycket viktigt att Brysselkontoret är tillsam-

mans med de nordiska vännerna. Det önskas nog att de

nordiska skulle hitta en gemensam kommunpolitik och

lobba gemensamt för sina frågor.”

Wikberg påpekar att EU påverkar kommunernas enskil-

da beslut avsevärt. Hon hoppas att man bättre skulle

kunde tydliggöra för de vanliga medborgarna vad EU är

och hur stor betydelse unionen har för besluten på lo-

kalplan.

Wikberg vill tacka de som varit direktörer på kontoret

för ett gott samarbete med det svenska sekretariatet

och den svenska verksamheten. Tröskeln för kontakten

är låg och det har alltid känts bra att samarbeta tillsam-

mans.

Sedan år 2011 har Brysselkontoret även haft en

svenspråkig praktikant, som Svenska kulturfonden stö-

der med ett stipendium. Wikberg anser att det väldigt

värdefullt att en person som är i slutskedet av studierna

får åka och bekanta sig med EU-världen ur kommun-

synvinkeln.

Brysselkontoret – en möjlighet även för nordiskt samarbete

47

fjärde våninGen i Kommunernas hus.delTaGarlisTa för eTT reGionalpoliTisKT seminarium på de svensKa och finsKa KommunförBundens BrysselKonTor 1993.

48

Tommy Holm

Head of office på Brysselkontoret 2007–2010,

Sveriges kommuner och landsting

Tommy Holm har kommit i nära kontakt med Kommun-

förbundets Brysselkontor under åren 2004–2010, då

han själv arbetade på Brysselkontoret för Sveriges kom-

muner och landsting (SKL).

Holm beskriver samarbetet mellan kontoren som både

formellt och informellt. Kontoren tog till exempel emot

besöksgrupper från båda länderna, samarbetade inför

möten och deltog i ELAN, som är nätverket för kommun-

förbundens Brysselkontor. Kontoren hade även mycket

praktiskt samarbete, eftersom de delade lokalerna både

på den tidigare och på den nuvarande adressen.

I grunden anser Holm att de båda förbundens roller i

Bryssel är ganska likartade. Kontoren har bra kontakt-

nät och försöker lobba för sin sak på olika sätt. Holm

ser ändå vissa skillnader mellan arbetet på det svenska

och på det finska kontoret. Sekretariatet för de svenska

ledamöterna i Regionkommittén sitter nämligen i Brys-

sel, medan det finska sekretariatets jobb sköts i Helsing-

fors.

Enligt Holm är länderna från norra Europa mer närva-

rande med sina kommunförbund, medan de sydeuro-

peiska länderna främst representeras av regioner. Även

uppgiftsschemat ser till en del annorlunda ut. Holm lyf-

ter som exempel fram det skotska förbundet, som väl-

digt aktivt arbetar med sammanhållningspolitiken. De

nordiska förbunden arbetar däremot med ett bredare

spektrum av många olika frågor.

Holm ser en klar roll för kommunerna i EU:

”EU är en väldigt central del av kommunernas verksam-

het, vilket man inte alltid inser. I Sverige har vi kommit

fram till att ca 60 procent av en kommuns vardagliga

verksamhet påverkas av EU-beslut. Därför är det ju vik-

tigt att kommunerna via deras kommunförbund försö-

ker påverka EU-besluten så att de blir så bra som möj-

ligt.”

Under sina år i Bryssel såg Holm stora förändringar. Till

exempel ökade antalet svenska regionkontor från fyra

till tolv. Även samarbetet mellan de olika ländernas

Brysselkontor utvecklades och blev mer formaliserat.

Brysselkontoren blev mer kända i staden och kunde

därför göra ett bättre arbete i lobbyingverksamheten i

hänseende till EU institutionerna.

Samarbetet mellan kommunförbunden blomstrar i Bryssel

49

fjärde våninGens fredaGsmorGonmål.

svensKT pressmeddelande om öppnandeT av KonToren 1993.

50

Kjell Nybacka

Direktör för Västra Finlands Europakontor sedan år

2005

Kjell Nybacka har varit direktör på västra Finlands kontor

sedan år 2005. Kontoret var det första finländska region-

kontoret i Bryssel och det grundades i samarbete med

Schleswig-Holstein år 1994. Numera har de finländska

regionkontorens antal ökat till sju.

Nybacka berättar att Västra Finlands Europakontor sa-

marbetar med Kommunförbundets Brysselkontor till

exempel då de får besöksgrupper från Finland och då de

ordnar olika tillställningar. Kontoren håller även varandra

underrättade om vad som är på gång.

Nybacka nämner speciellt samarbetet under Hannele

Häkkinens tid som direktör på kontoret. Hon var expert

på social- och hälsovårdssektorn, som inget annat kon-

tor speciellt följde. Häkkinen bjöd ofta in regionkonto-

ren att lyssna på någon god expert hon hade fått tag

på. Nybacka anser att det är det bästa och vackraste

exemplet på samarbetet.

”Ibland är det så att Kommunförbundets kontor har så-

dan expertis, som de andra kontoren inte har.”

Enligt Nybacka har det skett stora förändringar i arbet-

somgivningen i Bryssel. Nuförtiden finns det mångdub-

belt mer regionkontor än för 17 år sedan då västra Fin-

lands kontor grundades. Arbetet är även mycket mera

nätverksbaserat och organiserat än tidigare. Kontoren

har också mycket närmare kontakter med t.ex. kom-

missionens tjänstemän, vilket har medfört ett snabbare

informationsutbyte.

Även perspektivet på arbetet har ändrat. I början be-

tydde EU för vanliga medborgare att de fick pengar nå-

gonstans ifrån. I dag kräver arbetet ett annat perspektiv

och att finländarna skulle kunna se på sig själv utifrån.

Nybacka anser att regionkontoren och Kommunförbun-

dets kontor har en gemensam roll i att få finländarna

att se sig själv i ett större perspektiv, att se att vi har ett

högt värderat kunnande inom många områden och att

inse att Finland är ett jämförelsevis välmående samhäl-

le, som kan erbjuda andra regioner i EU modeller.

Regionkontoren i samarbete med Kommunförbundets Brysselkontor

51

Olav Jern

Landskapsdirektör för Österbotten sedan år 1994

Landskapsdirektör Olav Jern kommer i kontakt med

Kommunförbundets Brysselkontor via Västra Finlands

Europakontor. Han nämner att det nära samarbetet

mellan de nordiska kommunförbundens Brysselkontor

är något som underlättar kontakterna även mellan re-

gionerna.

Jern anser att kommunerna och landskapen bättre kun-

de tas i beaktande i Finlands EU-politik. Han berättar att

det varit svårt bland rikspolitiker i Finland att driva fram

att regionernas Europa inte bara är ett abstrakt begrepp,

utan att det verkligen är en del av EU:s grundprincip. Jern

framhäver att Europas styrka ligger i stommarna av lo-

kalsamhällenas och regionernas styrka. Utan dem fun-

gerar Europa inte, och denna grundideologi har alltför få

rikspolitiker i Finland insett.

Under medlemskapstiden har det blivit lättare att umgås

över gränserna och länderna har lärt sig av varandra, då

det gäller att idka regionalt samarbete och att se på EU

som en helhet, tycker Jern. Finländarna har även insett

att de inte är ensamma om att ha specifika problem och

att de på ett solidariskt sätt måste förhålla sig till de re-

gioner, som verkligen är i behov av hjälp och stöd.

För Jern är Brysselkontorets svenska nyhetsbrev är en

viktig informationskälla. I Finland samarbetar han främst

med enheten för regioner, näringar och internationel-

la frågor och Keijo Sahrman, som han anser vara den

närmaste samarbetspartner landskapsförbunden har i

relation till Kommunförbundet.

Kommunerna och regionerna som EU:s byggstenar

Suomen Kuntaliiton Brysselin toimisto 20 vuotta

Suomen KuntaliittoBrysselin toimisto Square de Meeüs 1B-1000 Brussels, Belgiumwww.kunnat.net/brysselPuh. +32 2 549 0870

Helsinki 2012ISBN 978-952-213-922-1