Kokemuksia henkilökohtaisesta budjetoinnista

Erityissuunnittelija Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto

Henkilökohtainen budjetointi???

Kuvat: papunet.net

Henkilökohtainen budjetointi? Henkilökohtainen budjetti?

• Tukea tarvitsevan henkilön omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä

– ”Selkomääritelmä”: Oman elämän ja sen toteuttamiseen liittyvien palveluiden suunnittelu

• Raha, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista)

”Selkoselitys”

• Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka kunta myöntää niihin palveluihin ja tukeen, joita vammaiset ihmiset tarvitsevat

• Henkilökohtaisessa budjetoinnissa sinä päätät, mihin raha käytetään

• Henkilökohtaisen budjetin avulla sinä voit

– Päättää itse, millaista elämää haluat elää

– Järjestää itsellesi sopivat palvelut ja tuen

• Henkilökohtainen budjetti ei vaikuta Kelan maksamiin tukiin tai eläkkeeseen.

Päämääränä on omannäköinen, itse määritelty elämä Omannäköisen elämän saavuttamisessa auttaa yksilökeskeinen tuki: henkilö on itse määritellyt tarvitsemansa ja haluamansa tuen Henkilökohtainen budjetointi on yksi keino tehdä tuesta omannäköistä

YK:n yleissopimus

vammaisten ihmisten

oikeuksista ja

muut

vammaispoliittiset

lähtökohdat

Sosiaali- ja

terveydenhuollon

rakenteiden ja palvelujen

uudistamistarpeet

Sosiaalihuollon

asiakaslähtöisyyden

vahvistaminen

Julkistalouden

kustannusvaje

(Mukailtu: Susanna Hintsala 2011)

Sosiaalihuollon asiakaslähtöisyyden vahvistaminen

Sosiaalihuollon yksilökeskeistäminen/henkilökohtaistaminen (engl. personalisation, self-directed support)

Yksilökeskeinen työote

Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu

Henkilökohtainen budjetointi yhtenä keinona yksilökeskeisten

tuki- ja palveluratkaisujen muodostamiseen

Henkilökohtaista budjetointia kokeillaan Tiedän mitä tahdon! -projektissa

Kokeillaan ja kehitetään • suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten ihmisten käyttämässä tuessa ja palveluissa

• 2010-2013

Tutkitaan • vammaisen palvelunkäyttäjän asema henkilökohtaisen budjetoinnin prosessissa

Kohderyhminä • (kehitys)vammaiset nuoret ja aikuiset läheisineen • palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen ja

järjestämiseen osallistuvat henkilöt ja organisaatiot

Kuntakumppanit • Vantaan kaupunki/Vammaispalvelut • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Eksote/Vammaispalvelut

Tukiryhmässä mukana edustajia mm.

• Sosiaali- ja terveysministeriöstä • Kuntaliitosta • Kelasta • Me Itse ry:stä, Vammaisfoorumi ry:stä,

Kynnys ry:stä • Kuntaorganisaatioista • palveluntuottajaorganisaatioista

Kansainvälisenä yhteistyökumppanina

• In Control, Iso-Britannia

Viestintä • verneri.net/hb • Facebook: Tiedän mitä tahdon!

Case Iso-Britannia (Englanti)

Geoffrey Roberts sai palvelujärjestelmältä teknisesti hyvää huolenpitoa. Mielekkään tekemisen kanssa oli kuitenkin niin ja näin: mies koki turhautuvansa viettäessään päivänsä päivätoimintakeskuksessa yksitoikkoisten tehtävien parissa. Geoffrey sai henkilökohtaisen budjetin. Hän alkoi käyttää budjettiaan luovan ilmaisun kurssien osallistumismaksuihin. Voidakseen osallistua nimenomaan yleisille kursseille erityisryhmille tarkoitettujen kurssien sijaan hän käytti budjettia myös avustajien palkkoihin. Miehestä alkoi nousta esiin taiteellisia kykyjä: hän alkoi maalata ja kirjoittaa runoja. Kursseille osallistumisen myötä Roberts alkoi myös luoda uusia sosiaalisia verkostoja. ”Valitsen avustajani sen mukaan, mitä aion tehdä tai mihin aion mennä. Tarvitsen eri tyyppisiä ihmisiä avukseni eri asioihin. Henkilökohtaisen budjetin ansiosta voin osallistua avustajien tukemana perheeni kanssa yhteisille lomille. Perinteisessä mallissa minut sijoitettaisiin tilapäishoitoon siksi aikaa kun muu perhe lomailee. Henkilökohtaisen budjetin ansiosta määritän itse omaa elämääni. Itseluottamukseni on kasvanut.”

Hertfordshiressä asuva Ronnie kävi aiemmin päivisin toimintakeskuksessa. Ronnie sai itselleen henkilökohtaisen budjetin ja häntä tuettiin suunnittelemaan, mitä hän oikeastaan haluaisi päivisin tehdä. Hänellä on koulutusta puutarha-alalta, joten Ronnie ilmoitti haluavansa viljellä vihanneksia, juureksia ja kukkia. Henkilökohtaisen budjettinsa Ronnie käyttää asumiseensa ja siinä tarvitsemansa tukeen (jonka hän ostaa Mencap-organisaatiolta), kunnalta vuokraamansa viljelypalstan vuokraan sekä paikallisen puutarhurin opastukseen kahtena päivänä viikossa. Muina päivinä hän työskentelee palstallaan itsenäisesti.

Ronnie myy kasvattamiaan tuotteita mm. asuinpaikkansa henkilökunnalle ja muille asukkaille. ”Nykyään olen iloisempi, ja olen myös onnistunut laihtumaan. Pidän tästä paljon enemmän kuin toimintakeskuksessa käymisestä. Siellä istuin vain sisällä ja tuijotin neljää seinää”, Ronnie kertoo.

Liverpoolin kaupunki ilmoitti kesällä 2010 sulkevansa 9 päivätoimintakeskusta, koska henkilökohtaisten budjettien käyttöönoton jälkeen toimintakeskukset ovat tyhjentyneet puolilleen. Budjetin käyttäjät ovat järjestäneet itselleen perinteisen päivätoiminnan sijaan muuta, mieleisempää tekemistä. Suljettavien toimintakeskusten tilalle perustetaan tukipisteitä, jotka tarjoavat yksilökeskeisen suunnittelun palvelua, koulutus- ja työllistymisneuvontaa ja -tukea sekä sosiaali- ja terveyspalveluja henkilöille, joilla on hyvin monitahoisia avun ja tuen tarpeita.

Voicen uutiset 16.8.2010 Daily Mail -lehti uutisoi perin oudolta kuulostavasta tapauksesta. Iso-Britanniassa kun on päätetty kustantaa erään 21-vuotiaan oppimisvaikeuksista kärsivän miehen matka Amsterdamiin maksullisen naisen luo. Sosiaaliviranomaisen mukaan muun muassa oppimisvaikeuksista kärsivä mies on syrjäytymisvaarassa oleva 'turhautunut neitsyt'. Seksin katsotaan olevan miehelle ihmisoikeus, joten tästä syystä visiitti Amsterdamiin prostituoidun luo kustannetaan erityisestä rahastosta. - Tytöt Amsterdamissa ovat paljon suojatumpia kuin Brittien

kaduilla. Antaa hänen pitää hauskaa, minäkin haluaisin, kommentoi sosiaalityöntekijä matkaa.

Nimettömänä pysyvän työntekijän mukaan on tärkeää, että mies pääsee tyydyttämään tarpeensa virallisessa ja turvallisessa paikassa, missä hänen onnellisuutensa ja ihmisenä kasvaminen ovat tärkeimpiä asioita. Matkan maksaminen juontaa juurensa briteissä käyttöön otettuun uudistukseen, jossa muun muassa vanhuksille ja vammaisille annetaan mahdollisuus itse päättää haluamistaan palveluista. Rahaa on myönnetty esimerkiksi matkoihin ja strippiklubeissa käyntiin, mikäli näiden katsotaan vaikuttavalla positiivisella asiakkaan henkiseen hyvinvointiin.

• Koen, että minua tuetaan minua kunnioittavalla tavalla – 76 % vastaajista kokee, että HB:n

myötä tämä toteutuu paremmin tai paljon paremmin kuin ennen

• Olen niin itsenäinen kuin haluan – 75 % vastaajista kokee, että HB:n

myötä tämä toteutuu paremmin tai paljon paremmin kuin ennen

• Saan sellaista tukea kuin haluan – 72 % vastaajista kokee, että HB:n

myötä tämä toteutuu paremmin tai paljon paremmin kuin ennen

• Olen itse saamani tuen ohjaimissa – 72 % vastaajista kokee, että HB:n

myötä tämä toteutuu paremmin tai paljon paremmin kuin ennen

• Olen oman elämäni ohjaimissa – 68 % vastaajista kokee, että HB:n

myötä tämä toteutuu paremmin tai paljon paremmin kuin ennen

Henkilökohtaisen budjetoinnin raamit Suomessa

Päätös kokonais-kustannuksista

Päätös palveluista

Päätös palvelun-tuottajista

Järjestetyt palvelut

Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää

Palveluseteli Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta

Henkilö-kohtainen budjetointi

Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää järjestäjän hyväksymissä kehyksissä

Palvelun käyttäjä päättää

(Mukailtu: Eteva ym. 2010)

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992)

– 4 §: Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät:

1) hoitamalla toiminnan itse;

2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa;

3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;

4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka

5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti.

6) antamalla palvelunkäyttäjälle henkilökohtaisen budjetin tuen ja palvelujen järjestämistä varten???

Henkilökohtaisen budjetin hallinnoinnin tapoja/tahoja (mukailtu: In Control)

Henkilö itse ja/tai perhe

ja/tai ystävät henkilön

edustajana

Vertaistuki

Järjestö tms.

toimija

Palvelun-tuottajat

Yksityiset konsultit/ välittäjät

Kunta (palvelu-ohjaaja tms.)

Mihin henkilökohtainen budjetointi sopii?

• Tiedän mitä tahdon! –hankkeessa henkilökohtaista budjetointia kokeillaan kuntien järjestämisvastuulle kuuluvissa (vammais)palveluissa, esimerkiksi

– Asuminen

– Työ- ja päivätoiminta

– Henkilökohtainen apu

– Tilapäishoito

Ehdotus asioista, joita budjetin käyttäjä voi pyrkiä ratkaisemaan henkilökohtaisen budjetin avulla (= säädöksiä, joiden pohjalle henkilökohtaista budjettia voidaan esimerkiksi rakentaa)

Palveluasuminen (VPL 8 §) Asumispalvelut (EHL 2 § kohta 4)

Työ- ja päivätoiminta (SHL 27 e §; EHL 2 § kohta 4; VPL 8 b §)

Työllistymistä tukeva toiminta (SHL 27 d §)

Tilapäishoito (EHL 2 § kohdat 6 ja 10; laki omaishoidon tuesta 4 §)

Henkilökohtainen apu (VPL 8 §)

Työkyvyttömyyseläke

Vammaistuki

Eläkkeensaajan asumistuki

Ammatillinen kuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus, harkinnanvarainen kuntoutus

Tulkkauspalvelut

Eläkettä saavan hoitotuki

Nuoren kuntoutusraha

Lääkekorvaukset

Apuvälineet

Matkakustannukset (matkat sairaalaan, poliklinikalle tai kuntayhtymän terveydenhuollon toimintayksikköön)

Erityisravintokustannukset

Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilun ulkopuolelle jätettäviä

vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja

tukitoimia (kunta, Kela, verottaja, koulutuksen

järjestäjä)

Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus (VPL 8 §)

Kuljetuspalvelut saattajapalveluineen (VPL 8 §)

Auton hankinta ja muutostyöt

Ajoneuvoveron palautus

Opiskelun edellyttämät avustajapalvelut

• Tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus • Työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava

yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta • Henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen • Yksilöllinen hoito ja muu huolenpito • Muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta (EHL 2 §)

Muut vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut (VPL 8 §)

Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun

esimerkiksi sisällytettäviä palveluja ja tukitoimia

Asunnonmuutostyöt (VPL 9 §)

Henkilökohtaisen budjetin raamien määrittely

Tukisuunnitelman laadinta

Tukisuunnitelman arviointi ja hyväksyminen (ml. lopullisen budjetin määrittely)

Tukisuunnitelman toteuttaminen = tuen ja palvelujen hankkiminen tavoitteiden toteuttamiseksi

Seuranta ja arviointi: onko tavoitteet saavutettu

Budjetin tarkistaminen

Oman elämäntilanteen ja

tavoitteiden tunnistaminen

ja sanoittaminen

= yksilökeskeinen

elämänsuunnittelu

(person-centred planning,

PCP)

Avun ja tuen tarpeiden

(tuettu) itsearviointi

Prosessi

http://verneri.net/yleis/arki/henkilokohtainen-budjetointi/tiedan-mita-tahdon-materiaalit.html

http://verneri.net/yleis/arki/henkilokohtainen-budjetointi/tiedan-mita-tahdon-materiaalit.html

• Aktiivisia ihmisiä: maailmanmatkaajia, useampi

järjestöaktiivi, yhdellä aikuistuvat lapset, toinen hoitaa

naapurin lapsia, kolmannella kuoroharrastus, neljäs

tekee vertaisarviointeja, viides aktiivinen liikkuja…

• 2 työ- ja päivätoiminnassa, 2 järjestöaktiivia, 1 opiskelija

• 4 kotonaan asuvaa, 1 vanhempiensa kanssa asuva

• 2 kehitysvammapalveluiden ja 3 vammaispalveluiden

asiakasta

• Hauskaa seuraa, motivoituneita, kehittämiseen

orientoituneita ja monipuolisia ajattelijoita

• Monista asioista kiinnostuneita: muutama

”kellarimuusikko”, joukossa reissaajia, shoppailijoita,

uintia ja pyöräilyä harrastavia sekä eläinten ystäviä ja

liikennevälineiden bongaajia

• Kaikki työ- ja päivätoiminnassa

• Eri määrän tukea tarvitsevia kehitysvammaisia ja

autistisia henkilöitä, mukana fasilitoiden ja kuvien avulla

kommunikoivia, yksi monivammainen

• Hyvin motivoituneita, innovatiivisia ja rohkeita,

tarkkanäköisiä ajattelijoita, hilpeää seuraa

Alustavia tuloksia: päämiehet

Suunnitelma syksyllä 2011

• Kirjastoapulaiseksi avustajan tukemana johonkin lähikirjastoon, kieliopintoja, teatteriharrastus

• Vanhusten avustajaksi ja puutarhatyöntekijäksi äidin firman palkkaaman avustajan tukemana aluksi 2 päivänä viikossa

• Opintojen loppuunsaattaminen ja työllistyminen lisäämällä ja joustavoittamalla avustajien antamaa tukea sekä hankkimalla tarvittavia apuvälineitä (esim. kannettava tietokone)

• Muuttaminen omaan asuntoon ja päiväaikaiseen toimintaan tarvittavan avustajan palkkaaminen

• Avustajatuntien laskeminen koko vuodeksi, ulkomaanmatkojen avustajan kulut palkkion sijaan ja kotimaan matkoihin matkakortti

Tämänhetkinen tilanne

Avotyötoiminnassa puutarhalla, teatteriharrastus toteutunut

Aloittanut työt (avotyötoiminta) vanhusten palvelukodissa

Tukisuunnitelma kesken

Suunnitelma hyväksytty, asunto haussa

Avustajatunnit ja –kulut onnistuivat, avustajamääräraha päämiehelle 3 kk:ksi kerrallaan, matkakortti selvityksessä

Suunnitelma syksyllä 2011

• Harrastus (musiikki, liikunta), toiveita työstä jota voisi kokeilla, matkaliput, kirjastokortti, kaverin läsnäolo harrastuksessa yhtä tärkeä kuin itse harrastus

• Päiväkotityö jatkuisi, urheiluharrastuksia, käydä katsomassa esim. sählyä ja koripalloa, hygieniapassi, työmatkat bussilla, karaokedisko, kaveri harrastuksiin

• Enemmän fyysistä työtä, liikunnalliset harrastukset, kirjan kirjoittaminen, konserteissa käyminen, muutto uuteen kotiin

• Henkilökohtaisen avustajan kanssa liikuntaharrastuksia, haluaa säilyttää työn - ehkä 1 päivä toimintakeskuksesta pois, ehkä voisi jakaa 2 päivälle avustajan kanssa toimimista tinkimällä avustusajasta, toivoo ikäistänsä avustajaa esim. sukulaisen sijaan

• Englannin oppiminen, atk-taitojen lisääminen, rahankäyttö, muutto omilleen, käyntejä museoissa, teatterissa yms.

• Uinti, nyrkkeilymatsin katsominen, pyöräily henkilökohtaisen avustajan tukemana - puutyöt

• Kaupungilla käyntiä, tietokoneella tekemistä, mopolla ajamista, uiminen, kylpylä, tulevaisuudessa omaan asuntoon?

• Kaikilla päämiehillä on ollut ajatus palkata avustaja 1-3 päiväksi viikossa auttamaan tavoitteiden toteuttamisessa

Tämänhetkinen tilanne

• Kaksi päämiehistä vaihtanut yhden työtoimintapäivän ”avustajapäiväksi”, jolloin päämies tekee avustajan kanssa tukisuunnitelmaansa kirjaamiaan asioita.

• Muiden päämiesten toiveisiin Vantaa pyrkii vastaamaan kehittämällä työ- ja päivätoimintaa siten, että toiminta vastaa päämiesten em. toiveita.

”Haluan äijien töihin, olen vahva” - Pekka Kinnunen

Alustavia tuloksia: päämiehet ja tukihenkilöt

• Budjetointikokeiluun osallistuminen ja erityisesti yksilökeskeisen suunnittelun prosessi on läheisten mukaan lisännyt päämiesten itseluottamusta ja itsetuntemusta. Päämiehet ovat kokeneet olevansa kiinnostuksen keskiössä: heidän elämästään, toiveistaan ja tavoitteistaan ollaan aidosti kiinnostuneita.

”Rinta on noussut rottingille, aivan kuin mieheen olisi tullut pituutta lisää”

• Päämiehet ovat osallistuneet aktiivisesti oman elämänsä suunnitteluun

• Tukihenkilöt ovat saaneet uutta virtaa päämiesten asioiden edistämiseen

• Tukihenkilöt omat asemoineet uudelleen omaa rooliaan ja paikkaansa päämiehen elämässä

• Monet osallistujista ovat oppineet lisää heille/heidän läheisilleen tarjolla olevista palveluista

Alustavia tuloksia: työntekijät • Keskustelua ja pohdintaa työn tekemisen tavoista sekä asiakkaan ja

työntekijän asemoitumisesta asiakasprosessissa

• Asiakkaan kuuleminen omassa ja työyhteisön toiminnassa on alkanut vahvistua

• Yksilökeskeinen työote on alkanut juurtua oman ja työyhteisön toiminnan kivijalaksi

• Kumppanuuteen perustuvan asiakas-työntekijäsuhteen idut ovat alkaneet kasvaa

”Kun on työntekijänä alkanut työskennellä yksilökeskeisen työotteen suuntaisesti, ei enää ole paluuta entiseen!”

• Työntekijät ovat myös antaneet tunnustusta päämiehille ja heidän läheisilleen rohkeudesta lähteä mukaan kokeilemaan asiaa, josta ei Suomessa aiemmin ole kokemuksia

”Äidille täysi kymppi siitä, että hän halusi poikansa HB-kokeiluun! Päämiehen arkipäivää helpottaneet uudet ratkaisut olisivat ehkä

muuten jääneet täysin pimentoon.”

”Kyllä meidän työntekijöinä täytyy sietää [budjetointikokeiluun liittyvä] epävarmuus, kun päämiehet ja heidän vanhempansakin

sen sietävät!”

”Hajatelmia” tähänastisten kokemusten pohjalta

• Onko Suomessa sosiaalihuollon personalisation/self-directed support -päämäärää (vrt. Englanti)? Onko henkilökohtainen budjetointi päämäärä sinänsä? Riittääkö se yksinään päämääräksi? – Kuka määrittelee suomalaisen sosiaalihuollon ”henkilökohtaistamisen”

tavoitteet? Kuka vie tavoitteet täytäntöön ja käytäntöön?

• Onko henkilökohtainen budjetointi välttämätön keino päämäärän saavuttamiseksi? – HB:n tunnuspiirteet:

• Henkilö tietää, paljonko hänellä on rahaa käytettävissään oman tukensa järjestämiseen

• Henkilö tietää, mitä tuloksia tuella on tarkoitus saada aikaan hänen elämässään

• Henkilön on mahdollista käyttää budjettiaan hänelle mielekkäillä/järkevillä tavoilla ja hänelle mielekkäinä/järkevinä aikoina

– Rahan = määrittelyvallan siirtäminen? Yksilökeskeinen suunnittelu jokapäiväisen elämän tasolta palvelusuunnittelun tasolle = tuen ja palvelujen asiakaslähtöinen/yksilökeskeinen räätälöinti?

– Henkilökohtaisen budjetoinnin lainsäädännölliset ja teknishallinnolliset valtakunnalliset ratkaisut kokeilulaki?

• Avaimesta sorkkarautaan? (Kalle Ristikartano, KVPS) – Sorkkarautaa tarvitaan, kun aitoon asiakaslähtöisyyteen ja

”henkilökohtaistamiseen” ei sosiaalipalveluissa ole päästy monien vuosien asiakaslähtöisyyspuheesta (= avaimesta) huolimatta.

– ”Lupa” etsiä ja kokeilla yksilökeskeisiä ratkaisuja asiakkaiden ilmaisemiin toiveisiin ja tarpeisiin

– Mikään ei olisi estänyt jo aiemmin toteuttamasta budjetointikokeilun päämiesten toivomia varsin kohtuullisia muutoksia.

• Uudenlaisen toimintakulttuurin omaksuminen = pitkä

oppimisprosessi palvelujen käyttäjille ja heidän läheisilleen, työntekijöille, organisaatioille – Asiakkaan subjektius, toimijuus, päämiehisyys ei synny hetkessä eikä

ulkoa annettuna. – Toisaalta: ajan, tilan ja luvan antaminen päämiesten omille

ajatuksille ja näkemyksille voi tuottaa nopeitakin tuloksia ja muutoksia päämiehissä, läheisissä ja työntekijöissä

”Kokeilu nostaa vammais- ja kehitysvammahuollon perinteisen toimintatavan ja ajattelun tämän vuosituhannen tasolle kansalaisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen

näkökulmasta.”

(Vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma, Eksote)