SUOMEN MONIKKOPERHEET RY · 2017-05-24 · Toimintakertomus, Suomen Monikkoperheet ry 1. YHTEENVETO VUODESTA Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon on syntynyt useampi kuin

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY TOIMINTAKERTOMUS 2016

Moninkertainen onni

2/32 Toimintakertomus, Suomen Monikkoperheet ry

Sisällysluettelo Sisällysluettelo ...................................................................................................................................... 2 1. YHTEENVETO VUODESTA ............................................................................................................. 3 2. VAIKUTTAMISTYÖ ........................................................................................................................... 4

2.1 Valtakunnallinen vaikuttamistyö .................................................................................................. 4 2.2 Kaikkien Perheiden Suomi -hanke............................................................................................... 5 2.3 Paikallinen vaikuttamistyö ........................................................................................................... 7

3. TIETO JA ASIANTUNTIJUUDEN VAHVISTAMINEN ........................................................................ 8 3.1 Monikkotiedon tuottaminen ......................................................................................................... 8

3.1.1 Imetystiedon tuottaminen ja lisääminen ................................................................................ 9 3.2 Tiedottaminen ........................................................................................................................... 10

3.2.1 Monikkoperheet-lehti .......................................................................................................... 10 3.2.2 Internet-sivut ja sosiaalinen media ...................................................................................... 11 3.2.3 Muu tiedottaminen .............................................................................................................. 13

3.3 Kansainvälinen toiminta ............................................................................................................ 13 3.4 Järjestöjen välisen yhteistyön vahvistaminen ............................................................................ 13

4. JÄSENYHDISTYSTEN JA VERTAISTOIMINNAN TUKEMINEN ..................................................... 15 4.1 Jäsenyhdistysten luottamustoimen tukeminen .......................................................................... 18

4.1.1 Ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen ..................................................................................... 18 4.1.2 Järjestökouluttaminen ......................................................................................................... 18 4.1.3 Toimintatonniavustukset ..................................................................................................... 20

4.2 Jäsenyhdistysten vertaisryhmätoiminnan tukeminen ................................................................. 21 4.2.1 Monikkoperhevalmennustoiminta ....................................................................................... 21 4.2.2 Paikallinen vaikuttaminen ................................................................................................... 22 4.2.3 Muut vertaistukiryhmät ....................................................................................................... 22

4.3 Paikallinen verkostoituminen ja sidosryhmät ............................................................................. 22 5. PERHEILLE SUUNNATTU TOIMINTA ........................................................................................... 23

5.1 Kampanjat ................................................................................................................................. 23 5.2 Nettivertaistuki........................................................................................................................... 24

5.2.1 Perheaikaa.fi –nettivertaistuki ............................................................................................. 24 5.2.2 Murrosikäisille ja heidän vanhemmilleen suunnattu nettivertaistuki ..................................... 24

5.3 Muu perheille suunnattu toiminta ............................................................................................... 24 5.3.1 Perhelomat ......................................................................................................................... 24 5.3.2 Perheille suunnattu neuvonta ............................................................................................. 25 5.3.3 Vanhemmuutta ja parisuhdetta tukevat tapahtumat ............................................................ 25

6. HALLINTO ...................................................................................................................................... 27 6.1 Hallitustyöskentely .................................................................................................................... 27 6.2 Työryhmät ja asiantuntijajäsenet ............................................................................................... 27

6.2.1 Lehtityöryhmä ..................................................................................................................... 27 6.2.2 Edunvalvontatyöryhmä ja paikallisen vaikuttamisen jaos .................................................... 27 6.2.3 Muut työryhmät ................................................................................................................... 28 6.2.4 Asiantuntijajäsenet ............................................................................................................. 28

6.3 Henkilöstö ja työnantajan velvoitteet ......................................................................................... 28 6.3.1 Tilintarkastajat .................................................................................................................... 28 6.3.2 Henkilöstö ja muut palkatut toimijat .................................................................................... 29

6.4 Toiminnan kehittäminen ........................................................................................................ 29 6.4.1 Toimijoiden kouluttautuminen ............................................................................................. 29 6.4.2 Toimintaa ohjaavat säännöt ja työnantajan velvoitteet ........................................................ 30

7. TALOUS ......................................................................................................................................... 30 7.1 Kulurakenne .............................................................................................................................. 30 7.2 Rahoituspohja ........................................................................................................................... 31


1. YHTEENVETO VUODESTA

Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon on syntynyt useampi kuin yksi lapsi kerrallaan. Kaksoset syntyi vuoden 2015 tilaston mukaan 736 perheeseen, kolmoset 8 perheeseen. Monikkosynnytysten määrä kaikista synnytyksistä on 1,35 % prosenttia. Suomen Monikkoperheet ry on perustettu vuonna 1995. Järjestön toimitilat sijaitsevat Jyväskylässä. Järjestössä työskenteli kolme palkattua henkilöä; toiminnanjohtaja, järjestösihteeri ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Järjestössä toimi vapaaehtoisista koostuva 11-jäseninen hallitus. Vapaaehtoisia toimi myös työryhmissä, kummijäseninä sekä asiantuntijoina. Suomen Monikkoperheet ry on ennaltaehkäisevää työtä tekevä kansalais- ja lastensuojelujärjestö. Olemme kattojärjestö, jonka jäseninä oli vuonna 2016 17 alueellista monikkoperheyhdistystä. Jäsenyhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin eri puolilla Suomea. Tehtävänämme on toimia alueellisten monikkoperheyhdistysten kattojärjestönä ja tukea niiden tekemää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, joka edesauttaa perheiden jaksamista. Alueellisten monikkoperheyhdistysten kokonaisjäsenperhemäärä oli vuoden 2016 lopussa 2573 jäsenperhettä.

Järjestön toimintaa rahoitti Raha-automaattiyhdistys; yleisavustus ja jäsenjärjestöavustus (Ak). Ak-avustus suunnattiin suoraan alueyhdistyksiin (ns. toimintatonniavustus) ja sen käytössä painotimme alueyhdistysten hallitustyön kehittämistä ja koko perheille suunnattujen vertaistukitapahtumien sekä parisuhdeteemaisten tilaisuuksien järjestämistä. Vuoden 2016 painopistealueina olivat parisuhteen ja vanhemmuuden tukeminen (kohta 5.3.3). Painopistealueet näkyivät toiminnassamme mm. seuraavasti:

• Toteutimme Parisuhteen palikat – ohjaajan kurssin vapaaehtoistyöntekijöille

• Järjestimme parisuhdekurssin vanhemmille

• Julkaisimme parisuhdeteemaista aineistoa sosiaalisessa mediassa ja lehdessämme

• Nostimme lehdessä esiin myös vanhemmuutta käsitteleviä ja tukevia artikkeleita

• Perheaikaa.fi-sivustolla tarjosimme teemoihin liittyviä chatteja ja luentoja

• Käynnistimme selvityksen nuoruusikäisten monikkolasten vanhempien vertaistuen tarpeesta

• Jatkoimme maksuttoman Tervetuloa monikkovanhemmuuteen -infopaketin lähettämistä monikko-odottajille ja alle puolivuotiaiden monikkolasten perheille.

• Julkaisimme uudet imetysaineistot Rinnakkain rinnalla – Monikkovauvojen imetys ja Avaimia monikkoperheen imetysohjaukseen – opas ammattilaiselle.

Toteutimme myös muuta toimintaa toimintasuunnitelman viitoittamalla tiellä. Toiminnassa toteutuivat edelleen selkeästi kolme ”tukijalkaa”: Teemme vaikuttamistyötä, jotta monikkoperheet huomioidaan heille tärkeissä palveluissa ja etuuksissa, tuotamme monikkoperhespesifiä tietoa perheiden tueksi sekä tuemme jäsenyhdistysten paikallisesti tekemää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa.


2. VAIKUTTAMISTYÖ

2.1 Valtakunnallinen vaikuttamistyö

Edunvalvontatyötä toteutti Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen ja omien työntekijöidemme lisäksi vapaaehtoisista koostuva edunvalvontatyöryhmä toiminnanjohtajan vetämänä. Työryhmässä toimi vuoden aikana 12 vapaaehtoista monikkovanhempaa. Työryhmä tapasi vuoden aikana kaksi kertaa ja työskenteli sähköpostitse ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti. Seurasimme sosiaali- ja terveysministeriön Monimuotoiset perheet -työryhmän muistioon kirjatun esityksen eteenpäin menemistä. Tässä esityksessä monikkoisien isyysvapaaseen esitettiin pidennystä 18 arkipäivää / lisälapsi kuitenkin niin, että nelosista ja sitä useammasta samalla kertaa syntyvästä tai adoptoitavasta lapsesta pidennyksen määrä olisi 18+18+15 ja isyysvapaan kokonaispituus näin ollen 105 arkipäivää, joka on äitiysrahan pituutta vastaava määrä. Työryhmän työ ei edennyt lukuun ottamatta yksin lastaan hoitavan isän perhevapaita.

1.8.2016 astui voimaan laki, jonka mukaan subjektiivinen kokoaikainen päivähoito-oikeus ei koske enää sellaisia lapsia, joiden toinen vanhempi on kotona esimerkiksi perhevapaan tai työttömyyden vuoksi. Jatkossa kunta voi määritellä, tarjoaako se kotona olevan vanhemman lapselle mahdollisuutta kokopäiväiseen vai pelkästään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Otimme kantaa sen puolesta, että monikkoperheen lapsilla tulisi olla oikeus täysiaikaiseen päivähoitoon myös silloin, kun vanhempi on kotona perhevapaan tai työttömyyden takia. Tavoitetta vietiin eteenpäin lausunnoin, kannanotoin ja julkaisuin mm. Täysiaikainen päivähoitopaikka voi pelastaa monikkoperheen arjen, 26.2.2016 blogi ja Monikkoperheet tarvitsevat kokopäiväistä varhaiskasvatusta -lausunto 17.8.2016. Vastasimme myös perheiltä tulleisiin kyselyihin niin päivähoito-oikeutta koskevaan lakimuutokseen kuin kotipalvelun aiempaa muutosta koskien. Kannanotto kuntapäättäjille 26.2.2016; Monikkoperheet tärkeä huomioida varhaiskasvatuspäätöksiä tehtäessä. Kannanotolla haluttiin kuntapäättäjien huomioivan monikkoperheet kunnassa silloin, kun kunnassa tehdään päätöksiä asiakasmaksujen osalta varhaiskasvatuksessa ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa tai määritellään kriteerejä perheiden oikeuteen täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen. Kannanotto hallituksen säästötoimien vaikutuksista 3.6.2016 sekä Elämää vähemmällä rahalla 3.6.2016 blogi. Selvitimme, kuinka paljon hallituksen kaavailemat säästöt maksavat monikkoperheille. Eduskunnan tietopalvelun tekemässä laskelmassa on huomioitu mm. päivähoito- ja iltapäivämaksujen korotukset sekä muut perheen tuloihin mm. verotuksen kautta vaikuttavat muutokset. Keskituloisella perheellä, jossa on 2-3 lasta, tulonmenetykset voivat olla jopa yli 300 euroa kuukaudessa.

Lausunto hallituksen esitykseen lapsilisälain muuttamisesta 19.8.2016. Esitys liittyy budjetin kehyspäätökseen 2017-2020. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus jätetään lapsilisän tason alentamisen ulkopuolelle. Tällöin muiden lapsilisien tasoja alennetaan 0,91%. Lausunnossa todettiin, että tason alentaminen ei ole perusteltua, koska leikkaus kohdistuu perheisiin, joissa lapsiköyhyysriski on muutoinkin suuri. Lape-kärkihanke 14.10.2016 lähetimme yhteistyötarjouksen useiden maakuntien Lasten ja perheiden palvelujen kärkihankkeen yhteyshenkilöille. Tarjouskirjeessä toivoimme, että alueen monikkoperheyhdistys ja Suomen Monikkoperheet ry voivat kehittää mm. monikkoperhevalmennusta yhdessä sote-alueen toimijoiden kanssa. Kirjeeseen liittyi myös Monimuotoiset perheet -verkoston tarjous toimia asiantuntijana mm. perheiden monimuotoisuutta käsittelevän täydennyskoulutuksen tarjoamisessa ammattilaisille. Pääsimme mukaan osaksi hankehakemusta Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pääkaupunkiseudun Lape-hankkeissa. Monimuotoiset perheet -verkosto pääsi osaksi hanketta Etelä-Karjalan maakunnassa.


Osallistuimme Esteettömyysverkoston ja Kuluttajaliiton toimintaan mm. välittämällä tietoa heidän järjestämistään tapahtumista jäsenistöllemme. Tuimme Suomen nuorten leskien Kuluttajaparlamentille ehdottamaa aloitetta aiheesta Lasten ja nuorten saatava kriisiapua traumaattisessa kriisissä.

2.2 Kaikkien Perheiden Suomi -hanke

Kaikkien Perheiden Suomi on vuosina 2013-2016 toimiva vaikuttamistyön hanke, jonka takana on Monimuotoiset perheet -verkosto ja sen kymmenen jäsenjärjestöä (Suomen Monikkoperheet ry on yksi näistä). Hankkeen tehtävänä on kerätä yhteen monimuotoisia perheitä koskevaa tietoa ja tuoda tämä tieto päättäjien sekä palvelujärjestelmän tietoisuuteen päätöksenteon kehittämiseksi, palvelujen parantamiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi.

Hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana työn painopisteenä oli palvelujärjestelmän rakenteisiin vaikuttaminen, kuntavaaliviestien muodostaminen ja eteenpäin vieminen ja käynnissä oleviin poliittisiin prosesseihin vaikuttaminen, vaikuttamistoiminnan rakenteiden juurruttaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä opiskelijoiden kouluttaminen perheiden monimuotoisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä.

Hankkeen keskeiset viestit ovat tulleet vahvimmin näkyviin seuraavissa toiminta-alueissa: LAPE-kärkihanke, huolto- ja tapaamisoikeuslain kokonaisuudistus, perhevapaauudistus sekä ammattilaisten koulutus.

LAPE on hallituksen kärkihanke, jonka tehtävänä on uudistaa lasten ja perheiden palvelut yhtenäisemmiksi, lapsen etua paremmin vastaaviksi ja perheiden monimuotoisuutta huomioiviksi. Verkostolla oli edustus LAPEn ohjausryhmässä ja useissa kärkihankkeen alla toimivissa työryhmissä. Lapen alla on edistetty muun muassa perhekeskustoimintamallia, parisuhteen tukea, eropalvelujen kokonaisuudistusta, lastensuojelun uudistustyötä, koulun ja varhaiskasvatuksen kokonaisuutta sekä maahanmuuttajien palveluita.

Verkosto teki vuonna 2016 lujasti töitä varmistaakseen, että Sipilän hallitusohjelmaan kirjatussa lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta kokonaisuudistuksessa (jonka aikaansaamisessa verkosto on myös ollut aktiivinen, ks. hankkeen toimintakertomukset 2014 ja 2015), huomioidaan aidosti myös perheiden monimuotoisuus. Tuloksena verkostolla on kolmen järjestön kokoinen edustus lain kokonaisuudistusta seuraavassa Oikeusministeriön työryhmässä.

Kolmikantatyöryhmätyöskentelyssä syntynyt Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämietintö Monimuotoisten perheiden perhevapaista annettiin loppuvuodesta 2015. Mietinnön pohjalta aikaansaatiin vuonna 2016 ensimmäinen lainsäädäntöuudistus, kun yksin lastaan hoitavalle isälle tulee eduskunnan päätöksellä oikeus perhevapaisiin 1.3.2017 alkaen riippumatta siitä, onko hän asunut yhdessä lapsen äidin kanssa. Muutos on osa tasa-arvoisen avioliittolain yhteydessä tehtäviä lakimuutoksia.

Perhevapaista käytävän julkisen keskustelun kannalta olennainen muutos oli ammattiliitto SAK:n esittelemä uusi perhevapaamalli. Kustannusneutraali malli mukailee pitkälti Ruotsissa käytössä olevaa perhevapaamallia ja ratkaisee samalla myös monimuotoisten perheiden suurimmat perhevapaisiin liittyvät haasteet.

Koulutusyhteistyö Emma & Elias -ohjelman kanssa jatkui vahvana. Yhteisiä seminaaripäiviä ammattikorkeakouluissa toteutettiin vuoden aikana kahdeksan. Uusia yhteistyökumppaneita olivat HUMAK amk sekä Helsingissä ja Turussa sekä Oulun amk-oppilaitos. Lisäksi koulutettiin Helsingin


kaupungin ja Kaarinan terveydenhoitajia, Tehyn toimijoita, Uusperheneuvojia ja omien järjestöjen vapaaehtoisia kuten monikkoperhevalmentajia. Ruotsinkielisiä koulutuksia pidettiin neljä.

Monimuotoinen perhe nyky-yhteiskunnassa -kurssi (5 op) toteutui Metropolia-AMK:n kesäopinto-ohjelmassa.

Tutkimuspuolella yhteistyötä lisättiin. Perhetutkimuksen päivien teemana 2016 oli “Moninaiset perheet”. Monimuotoiset perheet -verkosto sai oman puheenvuoron päivien plenaariohjelmaan, ja päivillä oli kaksi verkoston järjestöjen työryhmää, sateenkaariperheisiin ja lapsen kuolemaan liittyen.

Perhetutkimuspäivien jälkeen verkosto perusti Monimuotoisten perheiden tutkijaverkoston. Tutkijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä pyritään lisäämään monimuotoisia perheitä koskevaa suomalaista ja Suomen kontekstiin sijoittuvaa tutkimusta sekä edistämään monimuotoisia perheitä koskevan tutkimuksen saamaa rahoitusta.

Ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseksi hanke piti yllä monimuotoisetperheet.fi sivustoa sekä www.kouluasiaa.fi ja www.neuvolainfo.fi sivustoja. Yhteistyötä tehtiin myös uuden www.tukeavanhemmille.fi verkkosivuston perustajan kanssa.

Kaikesta ammattilaisille ja opiskelijoille suunnatusta koulutuksesta saatu palaute oli erittäin hyvää.

Vuoden 2016 aikana verkoston toimesta tavoitettiin yli 37 000 perheiden palveluissa työskentelevää ammattilaista, päättäjää ja muuta tahoa. Valtakunnallisissa koulutustapahtumissa oltiin vuoden aikana 40 kertaa. Messupäiviä toimintavuonna oli 14. Erilaisia poliittiseen vaikuttamiseen tähtääviä tapaamisia oli 64. Näitä olivat erilaiset yksittäisten päättäjien tapaamiset, puoluekokoukset ja -risteilyt, työryhmäosallistumiset (LAPE, äitiyslaki, perhe-eläkeuudistus, lapsen huolto- ja tapaaminen) sekä valiokuntakuulemiset (avioliittolaki).

Hankkeen oma toimintakertomus on luettavissa kokonaisuudessaan www.monimuotoisetperheet.fi/ajankohtaista. Monimuotoiset perheet-verkosto haki hankkeelle jatkorahoitusta vuodesta 2017 eteenpäin.

http://www.kouluasiaa.fi/

http://www.neuvolainfo.fi/

http://www.tukeavanhemmille.fi/

http://www.monimuotoisetperheet.fi/ajankohtaista


Monimuotoiset perheet kuvina -näyttely toteutui Jyväskylässä syyskuussa. Avajaisia vietettiin 19.9.2016. Kuvassa taiteilija Tuomo Railo.

2.3 Paikallinen vaikuttamistyö

Paikallisilla vaikuttajilla oli suljettu facebook-ryhmä, jossa käytiin keskustelua paikallisen vaikuttamisen asioista. Ryhmässä oli 35 jäsentä. Useimmat paikalliset vaikuttajat toimivat aktiivisesti myös omassa yhdistyksessään ja ryhmään liittyi vuoden aikana myös useita monikkoperheyhdistysten puheenjohtajia. Elokuussa pidettiin palaveri Turun Seudun Monikkoperheiden paikallisen vaikuttamisen ryhmän kanssa ja yhdessä suunniteltiin muun muassa monikkoperheaiheista kyselyä kuntavaaliehdokkaille. Osallistuimme MLL Järvi-Suomen piirin järjestämään koulutuspäivään lapsivaikutusten arvioinnista. Puhujana oli MLL:n vaikuttamistyön asiantuntija Esa Iivonen. Paikallisen vaikuttamisen keskeisiä teemoja ja toimintatapoja tuotiin esille myös monikkoperheyhdistysten puheenjohtajiston koulutuspäivässä 20.8.2016. Tuimme monikkoperhevalmennuksen järjestämistä eri puolilla Suomea. Vuoden aikana osallistuimme valmennusta kehittävään palaveriin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYSissä. Pohdimme, kuinka vaikuttamistoiminta organisoidaan jatkossa, kun paikallisen tason ja valtakunnallisen tason väliin syntyvät jatkossa hallinnolliset maakunnat. Tämä vaatii vaikuttamistyön rakenteiden muuttamista.


Seurattavat tavoitteet edunvalvonta- ja vaikuttamistyölle ja arvio niiden toteutumisesta:

TAVOITE

MITEN TOTEUTUI

Olemme tuoneet esiin monikkoperheille tärkeitä teemoja (Kannanottojen, työryhmien ym. määrä vähintään 5).

Tavoite toteutui: Omia kannanottoja tai lausuntoja oli viisi, lisäksi osallistuimme lukuisiin kannanottoihin Monimuotoiset perheet -verkostossa.

Olemme löytäneet uusia teemoja yhteistyökumppanien kanssa (vähintään kaksi yhteistyökumppania, joiden kanssa on löytynyt teema, jota viedään paikallistasolle).

Tavoite ei toteutunut, sillä yhteistyökumppaneita ei löytynyt.

Alueyhdistyksille on tarjolla paikalliseen vaikuttamiseen materiaalia esim. Extranet-sivustollamme (materiaalikokonaisuuksia vähintään kaksi).

Tavoite toteutui: Extranettiin tuotettiin materiaalit seuraavista teemoista: ajankohtaisia materiaaleja, vaikuttamisen kohteet, monikkoperheille keskeiset asiat, yhdistys vaikuttajana.

3. TIETO JA ASIANTUNTIJUUDEN VAHVISTAMINEN

Toimimme asiantuntijoina mediassa, julkaisuissa, kehittämishankkeissa ja koulutustapahtumissa. Toimme monikkoperheteemoja poliittiseen päätöksentekoon. Vastasimme perheiden ja ammattilaisten kysymyksiin. Toimimme monikkouden asiantuntijoina silloin, kun päättäjät tai median edustajat pyysivät lausuntoamme ja toimme itse monikkouden erityiskysymyksiä esiin. Tarjosimme myös asiantuntija-apua monikkoaiheisiin artikkeleihin ja julkaisuihin, sekä avustimme haastateltavien perheiden saamisessa.

3.1 Monikkotiedon tuottaminen

Olimme aktiivisesti koko vuoden mukana Väestöliiton Perheaikaa.fi-sivustolla monikkotietoa sinne tuottaen (kohta 4.6.1) ja osallistuimme sisällön tuottamiseen asiantuntijoina. Monikkoudesta kertovan tietokirjan suunnittelua vietiin eteenpäin suunnittelutyöryhmän voimin. Selvittelimme kustantajavaihtoehtoja, haimme rahoituksia sekä muokkasimme kirjan sisältösuunnitelmaa. Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen (kohta 2.2) tavoitteena on perheiden moninaisuutta koskevan tiedon kerääminen ja työkalujen kehittäminen uuden tiedon synnyttämiseksi. Olimme monikkoperheitä koskevan tiedon osalta koostamassa perheiden monimuotoisuustietoutta erilaisiksi päättäjille ja ammattilaisille suunnattaviksi julkaisuiksi.


3.1.1 Imetystiedon tuottaminen ja lisääminen

Oppaat Julkaisimme kesäkuussa uudet oppaat imetykseen. Avaimia monikkoperheen imetysohjaukseen – opas ammattilaisille (26 sivua) ja Rinnakkain rinnalla – Monikkovauvojen imetys (103 sivua) ovat maksuttomat pdf-oppaat ja saatavilla internetsivuiltamme. Imetysaineisto on laajin monikkoimetystä käsittelevä julkaistu suomenkielinen aineisto. Oppaat perustuvat ajantasaiseen, näyttöön pohjautuvaan imetystietoon. Oppaita varten Suomen Monikkoperheet ry toteutti monikkovauvojen ruokintaa käsittelevän kyselyn maaliskuussa 2016. Oppaat kirjoitti vs. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Liisa Ansio. Oppaita oli tekemässä lisäksi moniammatillinen työryhmä, johon kuuluivat:

• Anna Groundstroem, vertaistukikoordinaattori, Imetyksen tuki ry

• Johanna Haapkylä, lääkäri, monikkoäiti ja monikkoperhevalmentaja

• Riikka Ikonen, sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri

• Elina Paala, sairaanhoitaja, monikkoäiti, monikkoperhevalmentaja ja Imetyksen tuki ry:n imetystukiäiti

• Taina Palve, kätilö, IBCLC

• Niina Mäkinen, kätilö, koulutuskoordinaattori, Imetyksen tuki ry.

Lisäksi oppaissa toimi asiantuntijoina/konsultointiapuna VET psykoterapeutti, perheterapeutti Pekka Larkela, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström ja kolmosten äiti, monikkoperhevalmentaja Maria Rinne. Oppaiden valokuvaajana toimi Anne Muhonen ja oppaiden taitosta vastasi järjestösihteeri Tiina Matala. Oppaita markkinoitiin mm. sähköposti- ja Facebook-mainonnan avulla, Tervetulopaketin kautta ja Neuvolapäivillä mainostamalla. Oppaista julkaistiin myös mediatiedote 9.6.2016 Monikkoperheessä rinnoilla riittää ruuhkaa.


Kouluttaminen

Vs. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Liisa Ansio vieraili kouluttamassa Imetyksen tuki ry:n

imetyksen vertaistukikouluttajien koulutuksessa 31.1. Helsingissä. Koulutukseen osallistui

kahdeksan vertaistukikouluttajaa.

Koulutusyhteistyötä jatkettiin huhtikuussa Imetyksen tuki ry:n Tukiäitipäivässä. Tukiäitipäivässä vs.

vapaaehtoistoiminnan koordinaattori piti esityksen Monenlaista imetystä monikkoperheissä

yhdessä monikkoperhevalmentaja Elina Paalan kanssa. Tukiäitipäivään osallistui noin 110

imetystukiäitiä eri puolilta Suomea.

Monikkoimetys sai koulutusyhteistyön kautta tunnettavuutta. Koulutukset paransivat

imetystukiäitien ymmärrystä monikkoimetyksen erityispiirteistä ja äitien erityisestä tuen tarpeesta.

Imetyksen tuki ry aikoo käyttää Suomen Monikkoperheet ry:n uusia imetysoppaita imetyksen

vertaistukikoulutusten lisämateriaalina. Koulutusyhteistyö parantaa eri puolilla Suomea asuvien

monikkoperheiden mahdollisuutta saada imetyksen vertaistukea imetyksen eri vaiheissa. Se

innostaa myös monikkoäitejä kouluttautumaan imetystukiäideiksi ja parantaa siten monikkoäitien

asemaa.

3.2 Tiedottaminen

Järjestöllä oli useita viestintäkanavia käytössään. Internetsivut ja Facebook-sivusto pidettiin aktiivisena. Lehti ilmestyi neljä kertaa ja uutiskirje kuusi kertaa. Www-sivuilla toimivassa järjestön blogi-osiossa julkaistiin kahdeksan monikkoteemaista kirjoitusta. Jatkoimme maksuttoman Tervetuloa monikkovanhemmuuteen -infopaketin postittamista. Aineisto sisältää ensitietoa monikkovanhemmuuteen, tietoa järjestöstä ja alueyhdistystoiminnasta, sekä kannustaa liittymään jäseneksi ja tilaamaan järjestön lehteä. Järjestön toiminnasta ja toiminnan tavoitteista viestittiin myös eri asiantuntijapäivillä, joihin osallistuttiin Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen yhteispisteellä (Educa-messut, Sairaanhoitajapäivät) tai omalla näyttelypöydällä (Neuvolapäivät). Asiantuntijapäivien tiedottamisessa painottui ammattihenkilöstölle suunnatusta materiaalista tiedottaminen (monikkoperhevalmennuksen ja perheiden ohjausaineisto, imetysaineisto). Laadimme vuoden aikana kaksi mediatiedotetta:

• 26.1.2016 Kaksosten päivän tiedote ”Monikkoperheyhdistyksissä riittää draivia”. Päivän mediahuomiointi mm. sosiaalinen media, blogit, nettiuutiset, kaupunkilehtiä ja maakuntalehtiä.

• 9.6.2016 Monikkoperheessä rinnoilla riittää ruuhkaa - Suomen Monikkoperheet julkaisi uudet monikkoimetysoppaat perheille ja ammattilaisille.

3.2.1 Monikkoperheet-lehti

Valtakunnallisen Monikkoperheet-lehden tarkoituksena on välittää tietoa ja arjen kokemuksia monikkoperheille ja näin ollen toimia perheille myös yhtenä tärkeänä vertaistuen muotona ja tiedonsaannin kanavana. Lehti sisältää artikkeleja mm. vanhemmuudesta, arkielämästä sekä monikkolasten kasvun eri vaiheista. Lehtemme on ainut Suomessa ilmestyvä valtakunnallinen monikkoasioihin perehtynyt julkaisu. 28-sivuinen lehti ilmestyi vuonna 2016 neljä kertaa.

Lehti toimi myös järjestön tiedotuskanavana mm. toiminnasta, varainhankintatuotteista ja tuetuista perhelomista. Lehden päätilaajia ovat perheet.


Lehden päätoimittajana toimi vs. toiminnanjohtaja Raisa Ojaluoto ajalla 1.1.-30.6. ja toiminnanjohtaja Ulla Kumpula ajalla 1.7.-31.12.2016. Lehden toimitussihteerinä toimi järjestösihteeri Tiina Matala. Lehden toimittamisessa merkittävässä osassa oli aiempien vuosien tapaan vapaaehtoisista koostuva lehtityöryhmä, joka kirjoitti lehteen artikkeleja ja ideoi aktiivisesti sisältöä. Lehden taittotyön teki Tuomas Karppinen. Painopaikkana toimi Suomen Uusiokuori Oy. Lehden painosmäärä oli noin 1800 kpl per lehti. Lehden kuvittamiseen käytettiin jäsenistöltä saatuja valokuvia, henkilöstön ja työryhmän ottamia kuvia sekä maksuttoman sähköisen kuvapankin kuvamateriaalia. Artikkeleista ja kuvituskuvista ei maksettu palkkioita.

Lehden tilaajamäärä laski hieman vuoden aikana. Maksavien tilaajien määrä oli 1154 (edellisvuonna 1203). Koska myös alueyhdistysten jäsenperheiden määrä oli laskusuuntainen (150 perhettä) ja suurin osa lehtemme tilaajista on jäsentilaajia, näkyvät nämä jäsenmääränmuutokset usein lehden tilaajamäärän muutoksena. Lehden tilaamista oman yhdistyksen jäsenmaksuun kuuluvana jatkoivat Etelä-Pohjanmaan Monikkoperheet ry, Hyvinkään Seudun Monikkoperheet ry ja Pohjois-Karjalan Monikkoperheet ry. Nämä yhdistykset saivat tilausmaksuun -20 % alennuksen. Muut alueyhdistykset jatkoivat aktiivista lehden markkinointia omille jäsenperheilleen mm. mainostamalla lehteä uusien jäsenperheiden jäsenpostin yhteydessä ja tiedottamalla lehdestä Facebookissa. Tuotimme lehden markkinointiin valmista materiaalia. Markkinoimme lehteä tehostetusti myös mm. Facebookissa.

3.2.2 Internet-sivut ja sosiaalinen media

Internetsivut Suomen Monikkoperheet ry:n internetsivut (www.suomenmonikkoperheet.fi) ovat merkittävä viestintäkanava perheille, jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Sivujen kautta välitetään tietoa kattojärjestön ja jäsenyhdistysten toiminnasta. Sivujen kautta voi antaa myös palautetta järjestölle, tilata maksuttoman infopaketin sekä liittyä jäseneksi alueyhdistykseen. Jokaiselle jäsenyhdistyksellemme on tarjottu mahdollisuus avata omat alasivut sivuillamme. Vuonna 2016 10/17 yhdistyksellä oli alasivut käytössään.

Internetsivuillamme ylläpidettiin myös alueyhdistysaktiivien Extranet-osiota sekä kattojärjestön hallituksen omaa sisäistä sivustoa. Yhdistysten Extranet tarjoaa perusfaktaa ja ohjeita sekä käytäntöjä alueyhdistystoimintaan, sivuston kautta jaetaan myös mm. vuosikokousten kokousaineisto. Suomen Monikkoperheet ry:n hallituksen oma extranet-sivusto toimi hallituksen jäsenten sähköisenä tietopankkina, jonne tallennettiin kaikki hallituksen jäsenen tarpeelliset


tietoaineistot. Sivusto palvelee hyvin myös uusia mukaan tulevia kattojärjestön hallituksen jäseniä, koska sivuilla oleva aineisto toimii erinomaisena hallitustyöhön perehdyttävänä materiaalina.

Facebook, Twitter, Instagram Ylläpidimme aktiivisesti järjestön omaa julkista Facebook-sivustoa (Suomen Monikkoperheet ry). Päivityksiä teimme lähes viikoittain. Sivustoa hyödynnettiin monella tavalla: sen kautta on tiedotettu järjestön ajankohtaisista asioista, on tehty tapahtumien markkinointia, pyydetty lehteen kuvitusta ja haastateltavia sekä julkaistu erilaisia monikkouutisointeja meiltä ja maailmalta. Valtakunnalliselle Kaksosten päivälle on myös oma Facebook-sivusto, jolla tiedotimme teemapäivän viettoon liittyvistä asioista. Järjestöllä toimi myös useita Facebookin suljettuja ryhmiä:

• Jäsenyhdistyksen monikkoperhevastaava ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ylläpitivät monikkoperhevalmentajille tarkoitettua ryhmää, jossa käytiin keskustelua ja tiedotettiin ajankohtaisista valmennustoimintaan liittyvistä asioista.

• Paikalliset monikkoperhevaikuttajat -ryhmä, jossa keskusteltiin ajankohtaisista vaikuttamisteemoista. Ryhmä on tarkoitettu paikallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille aktiiveille. Ryhmää vetivät vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja toiminnanjohtaja.

• Perheaikaa-nettivertaisohjaajille toimi koordinaattorin vetämänä suljettu, salainen ryhmä, jossa tiedotettiin ja keskusteltiin perheaikaa-sivuston asioista.

• Monikkoperheyhdistysten puheenjohtajisto -ryhmä. Ryhmän tarkoitus on aktivoida puheenjohtajien oma-aloitteista keskinäistä yhteydenpitoa ja tiedon jakamista. Ryhmän toiminta on ollut aktiivista. Ryhmän toimintaan osallistuivat pääosin järjestösihteeri ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori.

• Monikkoperheyhdistysten parisuhdevapaaehtoisille perustettiin vuoden aikana oma suljettu ryhmä, johon kuului kahdeksan jäsentä. Ryhmää veti vapaaehtoistoiminnan koordinaattori.

• Monikkoperheet-lehden lehtityöryhmän suljettu ryhmä toimi aktiivisesti koko vuoden. Facebook-sivustomme saavutti vuoden aikana 2000 tykkääjän rajapyykin ja seuraajien määrä kasvoi koko vuoden. Järjestön Twitter-tilillä tiedotettiin järjestömme ajankohtaisista uutisista, Perheaikaa-chateista ja -nettiluennoista. Twitterissä myös jaoimme monikkoaiheisia artikkeleita.


Osallistuimme ajankohtaisiin keskusteluihin twiittaamalla. Twitter-tilillämme oli 480 seuraajaa. Vuonna 2015 perustetulla Instagram-tilillämme oli 315 seuraajaa. Tili toimi vuonna 2016 Facebookia ja Twitteriä pienemmin.

3.2.3 Muu tiedottaminen

Tiedotusvälineiden edustajille tarjottiin monikkoperheisiin liittyviä aiheita sekä etsittiin sopivia monikkoperheitä haastateltaviksi ja annettiin asiantuntija-apua useille toimittajille. Hyödynsimme myös Google alert -palvelua, joka tuo sähköpostiin uutispoimintoja internetistä. Näitä uutisointeja on voitu jakaa mm. Facebook-sivustolla. Järjestöllä ei ole maksullista mediaseurantaa.

3.3 Kansainvälinen toiminta

Olemme kansainvälisen International Society for Twin Studies -seuran (ISTS) jäsen. Jäsenyyden kautta saimme Twin research and Human Genetics -kaksostutkimusjulkaisut. Olimme mukana myös ISTS:n alaisuudessa toimivan ICOMBON (The International Council of Multiple Birth Organizations) toiminnassa. Verkoston jäsenyys mahdollistaa maailmanlaajuisen monikkoyhteistyön ja tietojen vaihdon. Verkosto toteuttaa omia kansainvälisiä selvityksiä monikkoperheistä ja julkaisee englanninkielistä yhteismateriaalia. Kohti nuoruusikää useamman samanikäisen kanssa -opas käännätettiin toimestamme englanniksi Multiple birth siblings as adolescents – A guide for parents of twins and higher order multiples – oppaaksi ja julkaistiin ICOMBOn kautta vietäväksi eteenpäin maailmanlaajuiseen levitykseen verkoston jäsenille. Tekijänoikeudet ovat Suomen Monikkoperheet ry:llä ja se saa osan myytyjen oppaiden tuotosta. 7.-13.11.2016 vietimme Awareness week monikkolasten nuoruusikä -teemaviikkoa ja levitimme tietoa nuoruusikäoppaistamme.

3.4 Järjestöjen välisen yhteistyön vahvistaminen

3.4.1 Jäsenyydet eri järjestöihin

Suomen Monikkoperheet ry kuului vuonna 2016 jäsenenä seuraaviin järjestöihin:

• ISTS, kansainvälinen kaksostutkimuksen seura ja ICOMBO International council of Multiple Births organisations. Hyödynsimme jäsenyyttä saamalla kansainvälisen Twin Research julkaisun, osallistumalla suljetun ICOMBO-FB-ryhmän keskusteluihin, jakamalla maailmanlaajuista Kristiina Heinosen suomeksi kääntämää yksinhuoltajamonikkoperhekyselyä ja käännättämällä Kohti nuoruusikää - julkaisumme englanniksi.

• Kuluttajaliitto. Osallistuimme Kuluttajaliiton Kuluttajaparlamentin toimintaan.

• KYT, Keski-Suomen yhteisöjen tuki, jäsenyyttä hyödynnettiin osallistumalla koulutuksiin ja järjestöjen yhteistilaisuuksiin.

• Lastensuojelun Keskusliitto ry, jäsenyyttä hyödynnettiin Ehkäisevän työn neuvottelukunnassa, johon Ulla Kumpula osallistui. Neuvottelukunnan kautta saimme ajankohtaista tietoa ja välitimme järjestön ja Monimuotoiset perheet -verkoston ajankohtaisia asioita.

• SOSTE ry, jäsenyyttä hyödynnettiin mm. osallistumalla koulutuksiin. Soste neuvotteli kolmen peliyhtiön (RAY, Veikkaus, Fintoto) fuusioitumisesta.


• Sosiaalialan Työnantajaliittoon (EK), uusi nimi Hyvinvointialan liitto, työsuhdeasiain palveluja.

• Väestöliitto ry, tuotimme aineistoa ja kehitimme Perheaikaa.fi-sivustoa ohjausryhmän jäsenenä.

3.4.2 Muu järjestöyhteistyö Monimuotoiset perheet -verkoston toiminta ja yhteistyö jatkuivat aktiivisena, Kaikkien Perheiden Suomi (2013-2016) –hankkeen myötä. Verkostoon kuuluu kymmenen järjestöä: Suomen Monikkoperheet ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Käpy – Lapsikuolemaperheet ry, Adoptioperheet ry, Suomen Uusperheiden liitto ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry, Suomen Nuoret lesket ry, Perhehoitoliitto ry, Sateenkaariperheet ry ja Familia ry. Yhteistyö painottui vaikuttamistoimintaan. Osallistuimme hankkeen johtoryhmän, vaikuttamistyöryhmän ja viestintätyöryhmän toimintaan sekä asiantuntijapäivien esittelyosastoille. Suomen Monikkoperheet ry on toiminut Väestöliiton kumppanuusjärjestönä Perheaikaa.fi-sivustolla ja toteuttanut sivustolle mm. chatteja, nettiluentoja ja artikkeleita. Väestöliiton murrosikäisten vanhemmille murrosikävaiheeseen tukea antava verkkosivusto, Urpot.fi jatkoi toimintaansa. Suomen Monikkoperheet ry on yksi sivuston kumppaneista. Järjestömme kuuluu YTRY (Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön yhteistyö) -verkostoon, jonka toimintaan osallistuttiin jakamalla tiedotuksia. Imetyksen Tuki ry:n kanssa tehtiin koulutusyhteistyötä, kun vapaehtoistoiminnan koordinaattorimme oli kouluttamassa tukiäitejä sekä imetysohjaajia. Kataja ry:n kanssa toteutettiin monikkoperheen vanhemmille tarkoitettu Rikasta minua -parisuhdeviikonloppu. Monikkoperheyhdistysten vapaaehtoisia osallistui Kataja ry:n toteuttamaan Parisuhteen palikat -koulutuspäivään. Useiden järjestöjen kanssa tehtiin koko vuoden lehtivaihtoa. Tietoa ja ajankohtaisia asioita välitettiin myös sähköpostitiedotuksin ja tapaamisten välityksellä.

Seurattavat tavoitteet tiedon ja asiantuntijuuden vahvistamiselle ja arvio toiminnan toteutumisesta:

TAVOITE MITEN TOTEUTUI Vuoden aikana on pystytty nostamaan keskiöön monikkovanhempien parisuhteen vahvistamisen tärkeys (parisuhteen vahvistamiseen tähtäävien toimien määrä vähintään kolme).

Tavoite toteutui: Parisuhdeteema näkyi vahvasti koko vuoden. Toteutimme Parisuhteen palikat –ohjaajan kurssin vapaaehtoistoimijoille. Ohjaajat vievät jatkossa parisuhdetoimintaa oman alueyhdistyksensä toimintaan. Toteutimme monikkovanhempien parisuhdekurssin. Julkaisimme parisuhde-teemaisia lehti- ja blogi- artikkeleita. Facebookissa toimi koko vuoden parisuhdeperjantai-päivitykset. Perheaikaa.fi sivustolla järjestettiin chatteja ja parisuhdeteemainen luento. Useat alueyhdistykset järjestivät toimintatonni-avustuksella parisuhdeteemaisen tilaisuuden jäsenistölleen.


Järjestön toiminnassa on entistä enemmän otettu huomioon nuoruusikäisten monikkolasten vanhempien vertaistuen tarve (mahdollisuuksia tarjota vertaistukea on selvitetty vähintään yhden yhteistyötahon kanssa).

Tavoite toteutui: Käynnistimme opinnäyteyhteistyön opiskelijoiden kanssa. Opinnäytetyö valmistuu vuonna 2017.

Perheet saavat entistä enemmän asiantuntijatietoa monikkoudesta Monikkoperheet-lehden kautta (vähintään 1-2 asiantuntija-artikkelia/numero).

Tavoite toteutui: Jokaisessa lehdessä oli vähintään yksi tietoartikkeli. Artikkeleita tarjottiin myös Perheaikaa.fi sivuston kautta.

4. JÄSENYHDISTYSTEN JA VERTAISTOIMINNAN TUKEMINEN

Alueyhdistyksiin pidettiin aktiivisesti yhteyttä. Tarjosimme neuvontaa ja ohjausta alueyhdistystyöhön, toteutimme puheenjohtajiston ja monikkoperhevalmentajien koulutuspäivän, vierailimme alueyhdistyksissä (12). Järjestösihteeri ja koordinaattori kontaktoivat kaikki alueyhdistykset joko kasvokkain, sähköpostitse tai puhelimitse.

Jäsenyhdistysten palautekyselyyn vastanneet kokivat saaneensa kattojärjestöstä hyvin tukea toiminnalleen.


Jäsenyhdistysten toimijat kokivat saaneensa eniten tukea toimintaansa toimintatonni-avustuksesta, sekä kattojärjestön henkilökunnan tarjoamasta neuvonnasta, ohjauksesta ja yhdistysvierailuista.

Painatimme edellisvuosien tapaan valtakunnallisen jäsenkortin alueyhdistysten jäsenperheiden käyttöön. Jäsenkorttia postitettiin alueyhdistyksiin 2 kpl/ jäsenperhe.

Alueyhdistykset saivat käyttöönsä meille myönnetyn RAY:n Ak-avustuksen ns. Toimintatonni-avustuksen (kohta 4.1.5).

Suomen Monikkoperheet ry:llä oli 17 toimivaa, jäsenmaksun maksavaa jäsenyhdistystä vuonna 2016. Varkauden Seudun Monikkoperheet ry (13 jäsenperhettä) lakkautti toimintansa vuoden 2016 alussa hallitustoimijoiden uupuessa. Tarjosimme tukea yhdistystoiminnan aktivointiin, mutta tämä työ ei tuottanut tulosta ja avustimme yhdistystoiminnan loppuunsaattamisessa.

Yhdistykset tarjosivat perheille vertaistukea sekä erilaista toimintaa ja tapahtumia omilla toimialueillaan. Jäsenyhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin. Ne maksoivat kattojärjestöön jäsenmaksua 3,50 euroa/jäsenperhe. Yhdistysten kokonaisjäsenperhemäärä oli v. 2016 2537 jäsenperhettä (vuonna 2015 2687). Jäsenperhemäärä laski 150 perheellä.


Tuimme alueyhdistysten jäsenhankintaa ja näkyvyyttä mm. nettisivuillamme ja yhdistysten omilla alasivuilla, Facebook-markkinoinnilla, Monikkoperheet-lehdessä sekä tervetulopaketilla. Nettisivujemme jäseneksiliittymislomaketta käytettiin lähes 300 kertaa. Perheet kertoivat saaneensa tiedon monikkoperheyhdistystoiminnasta neuvolasta, sairaalasta, facebookista, monikkoperhevalmennuksesta, lastentarvikeliikkeestä, netistä sekä ystäviltä ja sukulaisilta.

Tervetuloa monikkovanhemmuuteen -ensitietolehtisen jakelua jatkettiin. Maksutonta infopakettia sai tilata internetsivujemme kautta. Tietopaketin tarkoituksena on antaa ensitietoa ja kannustusta monikkovanhemmuuteen, tehostaa tiedotusta järjestöstä, alueyhdistystoiminnasta sekä kannustaa liittymään jäseneksi alueyhdistykseen ja menemään mukaan yhdistyksen toimintaan ja sen tarjoamaan vertaistukeen. Pyysimme tätä infopakettia varten myös alueyhdistyksiltä omia esitteitä ja mainoksia, joilla tiedotetaan infopaketin tilanneen perheen asuinalueella toimivasta alueyhdistyksestä. Tällä toiminnalla halusimme tukea alueyhdistysten jäsenhankintaa. Infopaketin tietolehtinen päivitettiin vuoden aikana ja siitä otettiin uusi painoserä.

Jäsenyhdistykset vuonna 2016 Etelä-Karjalan Monikkoperheet ry (Lappeenranta) Etelä-Pohjanmaan Monikkoperheet ry (Seinäjoki) Forssan Seudun Monikkoperheet ry Helsingin Seudun Monikkoperheet ry Hyvinkään seudun Monikkoperheet ry Keski-Pohjanmaan Monikkoperheet ry (Kokkola) Keski-Suomen Monikkoperheet ry (Jyväskylä) Mikkelin seudun Monikkoperheet ry Pirkanmaan Monikkoperheet ry (Tampere) Pohjois-Karjalan Monikkoperheet ry (Joensuu) Pohjois-Suomen Monikkoperheet ry (Oulu) Porin Seudun Monikkoperheet ry Päijät-Hämeen Monikkoperheet ry (Lahti) Rauman Seudun Monikkoperheet ry Savon Monikkoperheet ry (Kuopio) Turun Seudun Monikkoperheet ry Vaasan Seudun Monikkoperheet ry Jäsenperhemäärä yhdistyksissä 31.12.2016 yhteensä 2537 perhettä.


4.1 Jäsenyhdistysten luottamustoimen tukeminen

4.1.1 Ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen

Jäsenyhdistysten toimintaa tuettiin vastaamalla yhdistysaktiivien tiedusteluihin ja avunpyyntöihin sekä auttamalla perheitä liittymään alueyhdistysten jäseniksi. Järjestösihteeri ja/tai vapaaehtoistoiminnan koordinaattori järjestivät vuoden aikana alueyhdistyskäyntejä 12 alueyhdistykseen. Käynnit olivat joko hallitustapaamisia (mm. aiheita yhdistyksen rakenteet, toiminnan tila, avuntarve, hallitustyö), monikkoperhevalmennustoimintaan (tutustuminen alueen valmennukseen, palaute/kehittäminen/yhteistyö) tai paikallisen vaikuttamisen toimintaan (vaikuttamistyön tilanne, kehittäminen, avuntarve) liittyviä tapaamisia.

Alueyhdistysten luottamushenkilöille tarkoitettua Internet-sivustollamme olevaa sisäistä extranet-sivustoa ylläpidettiin. Extranet-sivusto jakaa perustietoa monikkoperheyhdistystoiminnasta ja yhdistysten hyvistä käytännöistä kaikkien jäsenyhdistysten käyttöön. Perustieto palvelee erityisesti uusia yhdistyksen toiminnassa aloittaneita henkilöitä. Sivustolla tiedotetaan myös ajankohtaisista asioista. Alueyhdistyksen puheenjohtajiston oma suljettu ryhmä Facebookissa toimi aktiivisesti. Ryhmän kautta aluetoimijoiden oli helppo kontaktoida toisia puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia. Keskustelu, ajatustenvaihto ja vinkkien jakaminen kävivät sivustolla vilkkaana. Työntekijät toimivat aktiivisesti ryhmässä tiedottaen ja ohjaten.

Jäsenyhdistyksiä tiedotettiin aina tarpeen mukaan ajankohtaisista asioista. Järjestön uutiskirje toimitettiin kaikkiin alueyhdistyksiin. Jokainen jäsenyhdistys sai veloituksetta valtakunnallisen Monikkoperheet-lehden yhdistyksen puheenjohtajan osoitteeseen. Monikkoperhevalmennusvastaaville toteutettiin oma sähköinen uutiskirje, joka ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Jokaiselle alueyhdistykselle tarjottiin mahdollisuus avata omat alasivut järjestön nettisivujen alaisuuteen. Vuoden aikana kymmenellä yhdistyksellä (10/17) oli omat alasivut. Kuudella yhdistykselle oli sivut omasta takaa ja yhdellä yhdistyksellä ei ole nettisivuja.

4.1.2 Järjestökouluttaminen

4.1.2.1 Monikkoperheyhdistysten puheenjohtajiston koulutuspäivä

Alueellisten monikkoperheyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille järjestettiin oma koulutus- ja tapaamispäivä 20.8. Jyväskylässä. Koulutukseen osallistui 11 puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa seitsemästä eri alueyhdistyksestä. Päivän aikana käytiin läpi mm. puheenjohtajien tehtäväkenttää, vapaaehtoistyön johtamista, hallituksen työnjakoa ja omaa roolia puheenjohtajana. Palautekyselyyn vastanneet kertoivat saaneet erittäin hyvin (25%) tai hyvin (75%) uusia vinkkejä ja työkaluja yhdistystoimintaan. Vastaavanlaista koulutusta ja tapaamista toivottiin jatkossakin.


Puheenjohtajiston elokuiseen koulutukseen osallistui 11 toimijaa eri puolelta Suomea.

4.1.2.2 Monikkoperhevalmennusvastaavien koulutuspäivä

Alueellisten monikkoperheyhdistysten perhevalmennusvastaaville pidettiin koulutuspäivä Helsingissä 3.9.2016. Tilaisuuteen osallistui 16 monikkoperhevalmentajaa kymmenestä eri yhdistyksestä. Päivän ohjelmassa oli muun muassa tietoa sateenkaariperheen kohtaamisesta ja siitä, kuinka odottajia voi valmistaa mahdolliseen keskosvanhemmuuteen. Lisäksi valmentajat esittelivät omaa valmennustaan. Palautteen mukaan päivää pidettiin antoisana, mutta hyvin tiiviinä. Jatkossa keskustelulle toivottiin lisää aikaa. Palautekyselyyn vastanneet kertoivat, että koulutuspäivä antoi lisää intoa ja motivaatiota omaan vapaaehtoistyöhön erittäin hyvin (70%) tai hyvin (30%). Koulutus tarjosi vinkkejä ja uusia ideoita erittäin hyvin (60%) tai hyvin (40%).

4.1.2.3 Internetsivujen päivittäminen -koulutus

Alueellisten monikkoperheyhdistysten hallitustoimijoille pidettiin vuosikokouspäivänä koulutus omien alasivujen päivittämisestä ja ylläpidosta. Koulutukseen osallistui neljä henkilöä.


4.1.3 Toimintatonniavustukset

Raha-automaattiyhdistyksen jäsenjärjestöavustuksia (Ak, ”toimintatonni”) jaettiin kolmannen kerran vuonna 2016. Saimme 22 000 euron avustuksen alueyhdistysten toiminnan tukemiseen.

Toimintatonnien päätavoitteeksi linjattiin: Turvata alueellisen vertaistukitoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan saatavuus monikkoperheille. Toimintatonnien osatavoitteiksi linjattiin:

• Tukea monikkoperheyhdistyksen hallitustyöskentelyä, jotta hallitus pysyisi toimintakykyisenä ja yhdistyksen toiminta jatkuisi.

• Tukea monikkoperheyhdistystä siinä, että se järjestäisi alueellaan monikkoperheelle vertaistuen ja tiedon saantia edesauttavia tilaisuuksia.

• Tukea monikkoperheyhdistyksiä siinä, että ne järjestäisivät monikkoperhettä tukeville sidosryhmille tilaisuuksia, jotta ammattilaiset ja päättäjät pystyisivät huomioimaan monikkoperheen erityistarpeet alueella paremmin.

Vuoden 2016 avustuksella tavoiteltavat tulokset olivat:

• jokainen avustusta saava yhdistys on tehnyt toimenpiteitä hallituksen säännöllisen kokoontumisen hyväksi ja hallitustyöskentelyn parantamiseksi

• jokainen yhdistys on järjestänyt alueellaan vähintään yhden tilaisuuden, joka tukee monikkoperheen tuen saantia suoraan tai sidosryhmän välityksellä.

Vuodelle 2016 asetetut tavoitteet toimintatonnilla järjestetystä toiminnasta toteutuivat hyvin. Kaikki yhdistykset järjestivät vähintään yhden hallitustyöskentelyä vahvistavan tai kehittävän tilaisuuden sekä vähintään yhden tilaisuuden, joka tukee monikkoperheen tuen saantia suoraan tai sidosryhmien välityksellä. Toteutuneita tapahtumia olivat erilaiset hallituksen kehittämispäivät.


Monikkoperheille suunnattuja tapahtumia olivat muun muassa retkeilypäivä, maatilapäivä, useita Kaksosten päivän tapahtumia ja lasten olympialaiset. Vuonna 2016 toimintatonniavustuksen myöntämisessä korostettiin lisäksi parisuhdeteemaa ja yhdistysten satelliittitoimintaa. Näistä erityisesti parisuhdeteema kiinnosti useita yhdistyksiä ja sillä teemalla toteutettiin useita tapahtumia monikkoperheiden vanhemmille. Useat yhdistykset järjestivät parisuhdeaiheisen luennon tai toiminnallisen päivän pariskunnille esimerkiksi seikkailupuistossa tai pakopelihuoneessa.

4.2 Jäsenyhdistysten vertaisryhmätoiminnan tukeminen

Yhdistykset ovat aktiivisia toimijoita omilla alueillaan järjestäessään perheille mm. monikkoperhevalmennusta. Kattojärjestö on tukenut alueyhdistyksiä mm. koulutuksien avulla tässä työssä. Olemme antaneet ohjeistusta ja tukea toimintaan myös henkilökohtaisin kontaktein ja neuvoin, aluetapaamisissa sekä Facebook-ryhmien kautta.

4.2.1 Monikkoperhevalmennustoiminta

Alueyhdistykset ovat kertoneet yhdeksi tärkeimmäksi toiminnakseen monikkoperhevalmennuksen. Useilla paikkakunnilla juuri alueelliset monikkoperheyhdistykset ovat ne tahot, jotka ovat ottaneet vastuulleen monikoita odottavien perheiden valmennustoiminnan, kun julkinen taho ei siitä vastuuta ole ottanut. Yhdistykset haluavat tarjota odottaville perheille arjen tietoa ja vinkkejä sekä vertaistukea uuteen elämäntilanteeseen. Valmennustoimintaa pidetään tärkeänä, se tarjoaa uusille monikkoperheille mahdollisuuden tavata vertaisia ja kohdata monikkoraskauden ja -synnytyksen jo läpikäyneitä vanhempia. Valmennustoiminnan on myös todettu edesauttavan alueyhdistyksiä saamaan uusia


jäsenperheitä. Vuoden aikana kannustettiin alueyhdistyksiä järjestämään odottajille suunnattua toimintaa, erityisesti yhteistyössä paikallisen terveydenhuollon toimijan kanssa. Alueyhdistyksien valmennustoiminnassa korostuu kokemusasiantuntijarooli ja terveydenhuollollinen asiantuntemus tulee saada joko neuvola- tai sairaalatoimijalta. Alueyhdistysten monikkoperhevalmennusvastaavat vaihtoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan suljetussa Facebook-ryhmässä. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori tuki alueyhdistysten monikkoperhevalmennustyötä osallistumalla valmentajien Facebook-ryhmän keskusteluihin sekä vastaamalla alueyhdistyksistä tuleviin yhteydenottoihin koskien alueiden valmennustoimintaa. Valmentajille lähetettiin vuoden aikana kahdesti sähköinen uutiskirje, jonka avulla tiedotettiin valmennustoiminnan ajankohtaisista asioista ja tarjottiin vinkkejä valmennustoimintaan. Koordinaattori vieraili Keski-Pohjanmaan Monikkoperheet ry:ssä tutustumassa alueen monikkoperhevalmennustoimintaan. Lisäksi koordinaattori oli Savon Monikkoperheet ry:n apuna yhteistyöneuvotteluissa Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Neuvottelun tuloksena valmennusyhteistyö aktivoitui heti uudelleen sairaalan ja alueyhdistyksen välillä.

Väestöliiton Perheaikaa.fi-sivustolla jatkui 2014 avattu nettikurssi-muotoinen valmennus kaksosia ja kolmosia odottaville. Hyvä alku monikkovanhemmuuteen –nettikurssille sisään kirjautuva saa tietoa monikkoraskaudesta, -synnytyksestä ja arjesta monikkolasten kanssa asiantuntijoiden kertomana. Mukana on myös kokemuksia vanhemmuudesta ja arjesta perheiden itsensä kertomana. Nettikurssin englanninnostyö aloitettiin vuoden lopulla.

4.2.2 Paikallinen vaikuttaminen

Katso kohta 2.3

4.2.3 Muut vertaistukiryhmät

Monikkoperheiden keskuudesta nousee aika ajoin erilaisia erityistarpeita, joihin vanhemmat tarvitsisivat vertaistukea, esim. identtisten kaksosten kasvattamisen erityishaasteet, monikkolapsen vammaisuus, monikkolapsen menetys jne. Tuimme perheitä, jotka itse ottivat kattojärjestöön yhteyttä erityistilanteessa, jakaen tällöin tietoa ja ohjasimme vertaistukeen ja sopiviin kontakteihin.

4.3 Paikallinen verkostoituminen ja sidosryhmät

Jäsenyhdistyksemme ovat itsenäisiä toimijoita, jotka ovat verkostoituneet omalla paikallisella tai alueellisella alueellaan omien tarpeidensa ja resurssiensa pohjalta. Osa yhdistyksistä toimii yksin, osa on verkostoitunut laajastikin. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi kokoontumistilat, monikkoperhevalmennuskumppaneiden löytyminen, tarve puuttua alueellisiin epäkohtiin jne. Yhdistyksen hallitus toimii vapaaehtoisvoimin ja resurssit verkostoitumiseen ovat rajalliset. Verkostoitumisessa voi olla kyse muun uusien jäsenistöä kiinnostavien toimintamuotojen järjestämistä verkoston avulla silloin kun toista toimijaa kiinnostaa järjestää juuri monikkoperheryhmälle omaa toimintaansa tai kutsua monikkoperheet osaksi omaa toimintaansa, esim. Martat tai Ensi- ja turvakoti. Tuimme vuoden aikana alueyhdistysten verkostoitumista tiedottamalla sähköpostitse, Facebookissa ja aluekäynneillä ja kontaktoimalla valtakunnallisia toimijoita. Annoimme vinkkejä alueella toimivista koulutuksista, hankkeista ja toimintamuodoista, joissa alueyhdistys voisi olla mukana. Välitimme alueyhdistyksille tietoa myös toisten alueyhdistysten toiminnasta.


Tuimme monikkoperheyhdistysten keskinäistä verkostoitumista esim. toimintatonniavustuksen käytön ohjeistuksilla (hallituksen kehittämispäivät/toisten yhdistysten tapaamiset), Facebookin suljetulla puheenjohtajisto-ryhmällä sekä puheenjohtajiston koulutuspäivässä. Seurattavat tavoitteet sekä arvio toiminnan toteutumisesta:

TAVOITE MITEN TOTEUTUI Lisätään tietoisuutta alueellisten monikkoperheyhdistysten toiminnasta (vähintään 5 julkaistua lehti-/radio- tai nettijuttua, joissa kerrotaan yhdistystoiminnasta).

Tavoite toteutui: Alueyhdistysten toimintaa pidettiin esillä koko vuoden mm. omassa Monikkoperheet-lehdessä sekä asiantuntijapäivillä. Kaksosten päivän teemana oli alueyhdistysten toiminta. Päivä näkyi useissa medioissa, ja yhdistykset saivat näkyvyyttä toiminnalleen. Osa alueyhdistyksistä näkyi myös paikallisessa mediassa esim. maakuntalehti tai paikallisradio. Yhdistyksen toimintaa ja alueyhdistyksen jäsenyyttä mainostettiin myös Facebookissa. Alueyhdistystoiminta nousi esiin myös perheaikaa.fi-sivuston nettiluennoilla.

Alueyhdistykset ovat saaneet henkilökohtaista ohjausta toimintaansa (vähintään 6 toteutunutta vierailua alueyhdistyksissä sekä kaikki 18 alueyhdistystä on jollain tapaa kontaktoitu).

Tavoite saavutettiin: Kaikki 17 toiminnassa mukana olevaa alueyhdistystä kontaktoitiin. 12 alueyhdistykseen tehtiin vierailu joko hallitustapaamisen ja/tai monikkoperhe-valmennuskäynnin teemalla. Kaikkiin yhdistyksistä tulleisiin avunpyyntöihin vastattiin.

5. PERHEILLE SUUNNATTU TOIMINTA

5.1 Kampanjat

Pyrimme toteuttamaan kampanjaluonteista sellaista toimintaa, joka on mahdollista toteuttaa yhteisesti kaikissa alueyhdistyksissä. Järjestön lanseeraama Kaksosten päivä 2.2. tuo esiin kaksosten ja kolmosten perheille tärkeitä teemoja sekä näkyvyyttä monikkoperheasioille. Alueelliset monikkoperheyhdistykset osallistuivat aktiivisesti päivän viettoon järjestämällä jäsenistölleen erilaisia koko perheen tapahtumia, lähes jokaisessa alueyhdistyksessä järjestettiin tapahtuma Kaksosten päivän merkeissä. Tapahtumat julkaistiin Internet-sivuillamme ja mediatiedotteessamme (26.1.2016 Monikkoperheyhdistyksissä riittää draivia), joka tuotti useita esiintymisiä ja mainintoja mediassa. Kaksosten päivän teemana oli monikkoperheyhdistystoiminta. Kaksosten päivän myötä saimme näkyvyyttä niin alueyhdistysten kuin kattojärjestön toiminnallekin. Monikkoperheet ovat ottaneet valtakunnallisen Kaksosten päivän jo hyvin ohjelmaansa ja moni kertoikin mm. Facebookissa juhlistavansa päivää jollain tavoin.


5.2 Nettivertaistuki

Suomen Monikkoperheet ry haluaa tarjota tietoa, tukea ja ohjausta perheille enenevissä määrin myös internetissä ja verkossa. Vuoden aikana olimme mukana seuraavilla sivustoilla tuottamassa sinne asiantuntijana materiaalia:

5.2.1 Perheaikaa.fi –nettivertaistuki

Suomen Monikkoperheet ry on toiminut alusta asti Väestöliiton kumppanina heidän perheaikaa.fi sivustolla. Olemme osallistuneet kumppaniohjausryhmän ja koulutusten kautta sivuston suunnittelu- ja kehitystyöhön sekä tuottaneet sivustolle materiaalia monikkoperheistä.

Järjestömme työntekijöistä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori vastasi vapaaehtoisten kanssa sivuston monikkoaiheiden sisällön suunnittelusta ja monikkoperhevapaaehtoisten toiminnasta sivustolla.

Suomen Monikkoperheet ry:llä toimi sivustolla 13 vapaaehtoista, jotka vetivät chattejä.

Vuonna 2016 toteutimme 13 chattia, joissa oli 53 osallistujaa. Lisäksi toteutimme nettiluennot: 21.4. Janna Rantala: Monikkovanhempien parisuhde - Anteeksi mikä? (Katsottu 738 kertaa), 10.11. Jouko Huttunen: Monikkoperheen isä taipuu ja kasvaa moneen suuntaan (Katsottu 116 kertaa) sekä 18.11. Ulla Kumpula: Asiakkaana monikkoperhe -Ajatuksia monikkoperheen ja työntekijän kohtaamiseen (katsottu 138 kertaa). Julkaisimme sivustolla kuusi monikkoperheaiheista artikkelia. Lisäksi sivustolla on syyskuussa 2014 avattu Hyvä alku monikkovanhemmuuteen –nettikurssi. Nettikurssin käännöstyö englanniksi alkoi loppuvuodesta 2016. Markkinoimme sivustoa ja monikkoperhechattejä monipuolisesti eri monikkotiedotuskanavien kautta.

5.2.2 Murrosikäisille ja heidän vanhemmilleen suunnattu nettivertaistuki

Väestöliitto jatkoi Urpot.fi –sivuston ylläpitämistä. Sivustolla on esillä Kohti nuoruusikää useamman samanikäisen kanssa -opas sekä aiemmin tuotetut videot. Viestitimme sivuston ylläpitäjälle kiinnostuksesta olla mukana vertaistukeen pohjaavan nettituen suunnittelussa. Käynnistimme opinnäyteyhteistyön Monica Järvisen ja Salli Harjun kanssa aiheesta Teini-ikäisten monikkolasten vanhempien vertaistuen tarve (Laurea).

5.3 Muu perheille suunnattu toiminta

5.3.1 Perhelomat

Suomen Monikkoperheet ry järjesti vuonna 2016 yhteistyössä kolmen eri lomajärjestön kanssa yhteensä neljä tuettua perhelomaa monikkoperheille. Monikkoperheryhmälomien tarkoituksena oli tarjota perheille mahdollisuus tuettuun lomaan, viettää aikaa perheen kesken sekä mahdollisuus tavata omatoimisesti muita samassa elämäntilanteessa olevia perheitä ja saada vertaistukea.


Suomen Monikkoperheet ry:n tehtävänä oli tuettujen lomien markkinointi ja pyydettäessä paperisten hakulomakkeiden toimittaminen perheelle. Lomajärjestöt vastaanottivat suoraan itse perheiden lomahakemukset.

Tuetut monikkoperhelomat vuonna 2016:

• Maaseudun Terveys- ja lomahuolto ry, 12.-17.6.2016 Päiväkumpu, Karjalohja (11 perhettä), 26.6-1.7.2016, Härmän kuntokeskus, Ylihärmä, (19 perhettä).

• Solaris Lomat ry, 26.6-1.7.2016 Saarijärvi, Kylpylähotelli Summassaari (15 perhettä).

• Hyvinvointilomat ry, 13.-18.6.2016, Ikaalisten kylpylä, (paikkoja 8 perheelle).

Kolme lomajärjestöä tarjosi monikkoperheille haettavaksi yhteensä neljä tuettua lomaa kesäaikaan. Kaikki neljä lomaa toteutuivat.

5.3.2 Perheille suunnattu neuvonta

Vuoden aikana opastimme perheitä vertaistuen pariin oman alueen yhdistykseen tai toimintaryhmään sekä vastasimme perheiden esittämiin kysymyksiin koskien esimerkiksi kotipalvelun ja lastenhoidonavunsaantiin liittyviä kysymyksiä ja vertaistuen saatavuutta. Suorat perhekontaktit kattojärjestöön ovat vähentyneet monikkomateriaalin paremman saatavuuden ja Internetistä saatavan tiedon sekä vertaistuen lisääntymisen vuoksi.

5.3.3 Vanhemmuutta ja parisuhdetta tukevat tapahtumat

Vuonna 2016 toimintamme painopistealue oli parisuhteen ja vanhemmuuden tukeminen. Järjestimme Parisuhteen palikat -ohjaajakoulutuksen yhdessä Kataja ry:n kanssa. Koulutukseen osallistui kuusi vapaaehtoista monikkoäitiä sekä vs. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Liisa Ansio. Koulutukseen osallistujien kesken muodostettiin Monikkoperheiden parisuhdevapaaehtoiset suljettu Facebook-ryhmä, johon kutsuttiin mukaan myös muita monikkoperheiden kanssa tehtävästä parisuhdetyöstä kiinnostuneita vapaaehtoisia. Ryhmän tehtävänä on kerätä yhteen eri alueyhdistyksissä tehtävää vapaaehtoistyötä, ideoida ja tsempata toisia. Ohjaajakoulutuksen


käyneet vapaaehtoiset ovat myös muiden kuin oman alueyhdistyksensä käytettävissä. Muutamat ohjaajat hyödynsivät jo heti kurssia järjestämällä omassa yhdistyksessä (ainakin Turku ja Pirkanmaa) parisuhdetilaisuuden. Järjestimme Rikasta Minua! -kurssin monikkovanhemmille yhdessä Kataja ry:n kanssa. Kurssi pidettiin 20.-22.5.2016 Majvikissa, Kirkkonummella. Kurssille osallistui neljä pariskuntaa, viides pariskunta joutui perumaan osallistumisensa juuri ennen kurssia. Kurssi herätti kiinnostusta ja ilmoittautumisaikana siitä kyseltiin paljon. Esteeksi osallistumiselle nousi kurssin hinta 380 €/pariskunta ja toisaalta lastenhoidon haasteet. Järjestön budjetillisista syistä ja jo muutoinkin melko korkeaksi nousseesta pariskuntien osallistumismaksusta johtuen emme organisoineet lastenhoitoa kurssin yhteyteen. Parisuhdekurssi oli onnistunut. Sekä Kataja ry:n, että järjestömme keräämän palautteen perusteella osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä kurssiin. Erityisen tyytyväisiä oltiin ohjaajapariin sekä kurssin sisältöihin. Huonoimmin kurssilaisten odotuksia vastasivat kurssin hinta ja majoituksen taso. Kaikki palautteen antaneet suosittelivat kurssia muille monikkoperheille ja toivoivat Suomen Monikkoperheet ry:n jatkavan kurssien järjestämistä. Palautteen mukaan lastenhoitoa kurssin yhteyteen ei odoteta.

Parisuhdeasiat näkyivät myös Perheaikaa.fi -nettisivustolla. Järjestimme kolme parisuhdeaiheista chattia 19.1. ja 12.4. ja 15.11. Näiden lisäksi Janna Rantala luennoi 21.4. teemalla Monikkovanhempien parisuhde – Anteeksi mikä? Syksyllä julkaistiin sivustolla vapaaehtoistoiminnankoordinaattori Liisa Ansion kirjoittama monikkoperheen vanhempien parisuhdetta käsittelevä artikkeli Monikkovauvojen kanssa parisuhde joustaa ja muuttuu. Lisäksi parisuhdeteema näkyi sosiaalisessa mediassa. Facebook-sivullamme oli koko vuoden ajan lähes joka viikko ”Perjantain parisuhde” -päivityksiä, joissa parisuhdeteemaa nostettiin esiin muiden julkaisemien artikkelien, nettisivujen ja videoiden avulla. Vanhemmuuden tukemista toteuttavina toimintoina julkaistiin lehdessämme artikkeleita mm. erilaisista vanhemmuuden muodoista; erityislapsen vanhemmuus, yksinhuoltajuus, keskoslapsen vanhemmuus. Lisäksi nettisivuillamme toimi blogi, jossa vanhemmuusteemaa käsiteltiin. Selvitimme nuoruusikäisten monikkolasten vanhempien vertaistuen tarvetta ja julkaisimme uudet imetysaineistot.

Seurattavat tavoitteet sekä arvio toiminnan toteutumisesta:

TAVOITE MITEN TOTEUTUI Perheet ovat saaneet tukea parisuhteen ja vanhemmuuden hoitamiseen (yksi toteutunut parisuhdetapahtuma)

Tavoite toteutui: Monikkovanhempien parisuhdekurssi toteutui toukokuussa. Kurssille osallistui 4 pariskuntaa. Parisuhdeasioita on nostettu esiin Facebook-kampanjan voimin sekä Monikkoperheet-lehdessä. Parisuhteen palikat -koulutuksessa huhtikuussa kouluttautui alueyhdistysten vapaaehtoisia. Kurssin käyneet voivat viedä parisuhdetoimintaa yhdistyksiin. Useat alueyhdistykset järjestivät parisuhdeteemaisia tilaisuuksia toimintatonnin avulla.

Olemme tukeneet riittävästi monikkoperheiden mahdollisuuksia hakea ja osallistua monikkoperhelomille (Neljä toteutunutta perhelomaa)

Tavoite toteutui. Neljä monikkoperhelomaa toteutui kesän 2016 aikana. Lomille osallistui kaikkineen yli 30 perhettä.


6. HALLINTO

6.1 Hallitustyöskentely Suomen Monikkoperheet ry:ssä toimii hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta ja kuudesta varsinaisesta jäsenestä sekä kuudesta varajäsenestä. Hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2016 Piia Luikku Vaasasta.

Hallituksen varsinaisina jäseninä toimivat: Hallituksen varajäseninä toimivat:

Aalto Sirpa, Oulu Haapkylä Johanna, Helsinki

Hooli Ilona, Helsinki Jalo Tarja, Lieto

Laurila Heli, Lempäälä (vpj) Palm Annukka, Espoo

Miettinen Marjo, Nilsiä Rasilainen Sina, Pennala

Sorvari Katariina, Lieto

Tilli Timo, Niskapietilä

Hallituksen kokouksia pidettiin vuonna 2016 kuusi. 23.1 (Jyväskylä), 16.3 (Skype), 23.4 (Espoo), 30.5 (Skype), 17.9 (Helsinki), 29.10 (Jyväskylä). Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 29.10. Jyväskylässä.

6.2 Työryhmät ja asiantuntijajäsenet

6.2.1 Lehtityöryhmä

Monikkoperheet-lehden lehtityöryhmän jäseninä toimivat vs. toiminnanjohtaja Raisa Ojaluoto ajalla 1.1.-30.6.2016 (päätoimittaja), toiminnanjohtaja Ulla Kumpula ajalla 1.7-31.12.2016 (päätoimittaja), järjestösihteeri Tiina Matala (toimitussihteeri), Aalto Sirpa, Hietikko Susanna, Ihatsu Kimmo, Jämsä Tanja, Koskinen Jaana, Kylä-Heiko Maria, Laine Tea-Susanna, Luikku Piia, Luoma-aho Anne, Meriluoto Jenni, Ojanperä Päivi, Peura Jussi, Pöntinen Tarmo, Pöyry Sanna-Mari, Rasilainen Sina, Tyllilä Emmi sekä Vähäsarja Laura. Lehtityöryhmä ideoi ja suunnitteli Monikkoperheet-lehteä sekä teki lehteen artikkeleita. Jokaisen lehden osalta työskenneltiin sähköpostin ja oman suljetun Facebook-ryhmän välityksellä. Lehtityöryhmä kokoontui Espoossa 19.3 ja Jyväskylässä 8.10.

6.2.2 Edunvalvontatyöryhmä ja paikallisen vaikuttamisen jaos

Edunvalvontatyöryhmän jäseninä toimivat tj Ulla Kumpula (vetovastuu), Flinkman Mervi (Hki), Kauppinen Heli (Mikkeli), Lahtinen Outi (Ylöjärvi), Lavikainen Anniina (Hki), Laukkanen Soile (Lehmo), Mäkinen Mia (Turku), Ojaluoto Raisa (paikallisen vaikuttamisen koordinointi), Rajavaara Heli (Oulu), Ronimus Heli (Hki), Tilli Timo (Niskapietilä) ja Annina Vilkas (Tampere). Suomen Kolmosperheet ry:n edustajana ryhmässä oli ulkojäsenenä Mari Kaihovaara ja asiantuntijajäsenenä Annukka Palm. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Muutoin ryhmä työskenteli sähköpostitse.

Paikallisen vaikuttamisen jaoksessa (sähköpostiryhmässä tai facebook-ryhmässä) toimivat työntekijöinä Raisa Ojaluoto (vetovastuu) ja Ulla Kumpula sekä jäseninä (suluissa yhdistys) Sirpa Aalto (Pohjois-Suomi), Taru Hallikainen (Pohjois-Suomi), Annika Hätönen (Hki), Sirpa Jalo (Pohjois-Suomi), Mari Kajetsky (Turku), Teija Karttunen (Hki), Heli Kauppinen (Mikkeli), Meeri Kuikka (Hki), Sanna Kulha (Pori), Heli Laurila (Pirkanmaa), Soile Laukkanen, Hanna Lenkola (Hki),


Piia Luikku (Vaasa), Marika Lundell (Rauma), Päivi Marjelund (Hki), Tanja Pynninen (Pohjois-Suomi), Heli Rajavaara (Pohjois-Suomi), Heli Ronimus (Hki), Aila Siilin-Huttunen (Savo), Sari Simola (Forssa), Eveliina Säkkinen (Pohjois-Suomi), Timo Tilli ja Merja Vajala (Pori) ja Annina Vilkas (Tampere). Ryhmä työskenteli suljetun facebook-ryhmän välityksellä.

6.2.3 Muut työryhmät

Vuoden aikana toimi sähköpostitse ja skype-yhteyksin useita työryhmiä:

Perheaikaa.fi sivuston toiminnassa toimi Nettivertaisohjaajien ryhmä, joka piti yhteyttä sähköpostitse ja Facebook-ryhmän kautta. Anonyymillä Perheaikaa.fi -vertaistukisivustolla toimi yhteensä 13 ohjaajaa.

Monikkoteoksen suunnitteluryhmä: Ryhmä työskenteli sähköpostin ja Skypen välityksellä ja siihen kuuluivat: Anniina Lavikainen, Irma Moilanen, Jaakko Kaprio ja Ulla Kumpula (vetovastuu). Ryhmä kokousti kaksi kertaa. Monikkoperhevalmennushankkeen suunnittelutyöryhmä: Ryhmä työskenteli sähköpostin ja Skypen välityksellä. Johanna Haapkylä, Ilona Hooli, Marjo Miettinen sekä Raisa Ojaluoto (vetovastuu)

6.2.4 Asiantuntijajäsenet

Hallituksen jäsen Annukka Palm ja Katariina Sorvari avustivat järjestöä vapaaehtoispohjalta lainopillisissa kysymyksissä. Lakiasiantuntija Jukka-Pekka Joensuuta emme konsultoineet kuluneena vuonna.

Järjestöllä on kummeja, jotta järjestö saa paremmin asiaansa ja tavoitteitaan tunnetuksi. Kummeihin pidettiin yhteyttä sähköpostitse sekä Monikkoperheet - lehden välityksellä. Suomen Monikkoperheet ry:n kummeina toimivat: Professori Irma Moilanen Professori Lea Pulkkinen Professori Jaakko Kaprio Valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä Filosofian professori Esa Saarinen Kansanedustaja Leena Rauhala Laulaja Joel Hallikainen Toimittaja Maarit Tastula Väestöliiton pj Maria Kaisa Aula Kansanedustaja Antti Rantakangas Kansanedustaja Tuula Väätäinen Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta

6.3 Henkilöstö ja työnantajan velvoitteet

6.3.1 Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat HTM-yhteisö Tilintarkastus Riuttanen Oy Jyväskylästä ja KHT Jukka Sorjonen sekä Jukka Sorjosen varatilintarkastajana KHT-yhteisö SYS Audit Oy.


6.3.2 Henkilöstö ja muut palkatut toimijat

Järjestön palkattuina työntekijöinä toimivat seuraavat henkilöt:

• Ulla Kumpula, opintovapaalla 1.1.-30.6.2016, toiminnanjohtaja 1.7.-31.12.2016

• Raisa Ojaluoto, vs. toiminnanjohtaja 1.1.-30.6.2016, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 1.7.-31.12.2016

• Tiina Matala, järjestösihteeri 1.1.-31.12.2016

• Liisa Ansio, vs. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 1.1.-30.6.2016 Ulkopuolisilta tekijöiltä ostettiin seuraavat tehtävät:

TEKIJÄ TEHTÄVÄT

Yrityspalvelu Berg Oy järjestön rahastonhoitaja, kirjanpito-, taloushallinto- ja palkanlaskentatehtävät.

Tuomas Karppinen lehden taitto ja muita taittotöitä.

Bulter/Turvaluola (Mikko Koljander) ict-tuki, käyttöjärjestelmäpäivitykset

6.4 Toiminnan kehittäminen

Järjestön hallituksen jäsenet ottivat edellisvuosien tapaan itselleen vastuualueita hallituksessa ja hyödynsimme yksittäisen hallituksen jäsenen osaamista ja tietotaitoa paremmin. Perhehoitoliiton kanssa saatiin synergiaetuja yhteisissä tiloissa toimimisesta. Jatkettiin henkilöstön sekä työntekijöiden ja puheenjohtajiston kehittämispäiväkäytäntöjä. Työntekijä-/puheenjohtajistopäivässä 6.6.2016 valmisteltiin syksyn hallitukseen kokoukseen eri ohjesääntöjen päivitystyötä sekä 4.-5.10. osallistuttiin Soste ry:n kehittämis- ja koulutusristeilylle (M/s Soste). 25.2. henkilöstö piti oman työhyvinvointipäivän. Syksyllä aloitettiin noin kerran kuukaudessa pidettävät työyhteisön yhteiset ”työhyvinvointikeskustelut”.

Hallituksen keskeinen tehtävä vuoden aikana oli järjestön strategian tekeminen vuosille 2017-2020. Strategia vahvistettiin vuosikokouksessa 29.10.2016. Oheinen kuva strategiasta, järjestön arvoista. RAY:ltä haettiin rahoitusta Paikka auki -nuoren palkkaukseen vuodelle 2017. Tavoitteena viestinnän kehittäminen ja laajentaminen, erityisesti some-viestintä. Lisäksi olimme mukana hakemassa Monimuotoiset perheet -verkoston Kaikkien perheiden Suomi -hankkeelle jatkoa.

6.4.1 Toimijoiden kouluttautuminen

Henkilöstö ja vapaaehtoiset ovat osallistuneet vuoden aikana työtehtäviä tukeviin koulutuksiin.


6.4.2 Toimintaa ohjaavat säännöt ja työnantajan velvoitteet

Järjestömme toiminnan yhtenä johtavana periaatteena on toiminnan läpinäkyvyys. Se näkyy hallituksen laatimassa ja toimintaa ohjaavissa hallinnon ohjesäännössä ja taloussäännössä, hallitusten pöytäkirjojen kattavuudessa, järjestön tiedottamisessa sekä muissa omaksutuissa toimintatavoissa. Järjestön toiminnassa noudatetaan Yhdistysrekisterin hyväksymiä Suomen Monikkoperheet ry:n yhdistyssääntöjä. Toimintaa ohjaavina sääntöinä on käytössä myös kattava taloussääntö sekä järjestön tiedotussuunnitelma. Ohjesäännöt päivitettiin vuoden 2016 syksyllä. Toimintaa ohjasi ja suuntasi hallituksen laatima ja vuosikokouksen hyväksymä strateginen suunnitelma (2013-2016). Tehtyä toimintasuunnitelmaa ja budjettia noudatettiin tarkoin. Talousasioita sekä toimintasuunnitelman toteutumista seurattiin jokaisessa hallituksen kokouksessa. Taloutta koskevien päätösten valtuudet on määritelty taloussäännössä ja niitä noudatettiin. Tehtiin myös vuosittainen tulorahoitussuunnitelma, jonka mukaan toimimme. Järjestössä noudatettiin valtion matkustussääntöä. Hallituksen kokouksista jäsenille maksettiin matkakulut ensisijaisesti edullisinta kulkuneuvoa käyttäen ja päivärahat. Kokouspalkkioita ei maksettu. Puheenjohtajalle maksettiin puheenjohtajapalkkiona 800 euroa vuodessa. Työryhmän kokouksiin osallistumisesta korvattiin matkat ja mahdolliset majoituskulut. Suomen Monikkoperheet ry kuuluu Sosiaalialan työnantajaliittoon. Noudatamme sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Työterveyshuolto toimi Suomen Terveystalossa ja vuoden aikana päivitimme henkilöstön työhyvinvointisuunnitelman.

Seurattavat tavoitteet ja arvio toiminnan toteutumisesta:

7. TALOUS

7.1 Kulurakenne

Suurimmat nettokuluerät koostuivat henkilöstön palkkakuluista, toimitilavuokrasta sekä hallinnon ja taloushallinnon kuluista. Järjestöllä on Perhehoitoliitto ry:ltä vuokratut toimitilat (3h ja yhteiset kokous- ja keittiötilat) Jyväskylässä. Kirjanpidon/taloushallinnon palveluiden kilpailutus toteutettiin loppuvuodesta. Kilpailutuksen tuloksena Yrityspalvelu Berg Oy jatkaa.

TAVOITE MITEN TOTEUTUI Hallituksen jäsenten ja työntekijöiden tyytyväisyys toimintaan ja omaan työskentelyyn on hyvällä tasolla (hallituksen itsearviointikyselyssä vähintään 80 % on samaa tai täysin samaa mieltä tyytyväisyydestään hallituksen työskentelyyn kokonaisuutena ja omaan panokseensa hallituksen työskentelyssä, työntekijöiden kyselyssä kaikki työntekijät ovat samaa tai täysin samaa mieltä tyytyväisyydestään työskentelyolosuhteisiin ja omaan panokseensa).

Tavoite lähes toteutui: Olen tyytyväinen hallituksen työskentelyyn kokonaisuutena, 77,8%; (55,6% täysin samaa mieltä, 22,2% samaa mieltä) Olen tyytyväinen omaan panokseeni, 77,8%; (22,2% täysin samaa mieltä, 55,6% samaa mieltä) Työntekijät olivat erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä työskentelyolosuhteisiin ja omaan panokseensa.


7.2 Rahoituspohja Järjestö sai Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustusta 158 000 euroa. Haimme yleisavustukseen indeksikorotusta, jota ei myönnetty. RAY:n 22 000 euron jäsenjärjestöavustus (”toimintatonni”) jaettiin kokonaisuudessaan jäsenyhdistyksiin. Muun rahoituspohjan toiminnalle muodostivat lehti- ja tuotemyyntituotot, yhdistysten jäsenmaksut, monikkomateriaali- ja mainostuotot sekä muu oma varainhankinta. Haetut apurahahakemukset mm. monikkoteoksen tekoon eivät tuottaneet tulosta. Järjestö myy julkaisuja, joita ovat Monikkolapset koulussa -opas, Yhdessä ja erikseen - Näin tuen alle kouluikäisen kaksos- ja kolmoslapsen kasvua -opas sekä Väestöliiton Sylintäydeltä elämää -kirja ja Miia Saastamoisen Ikuinen side -valokuvateos. Julkaisujen myyntituotot ovat vähentyneet vuosi vuodelta opaskannan vanhentuessa. Lisäksi tuottoihin vaikuttaa alentavasti se, että järjestö julkaisee tällä hetkellä vain sähköistä, maksutonta aineistoa. Varainhankintatuotteita olivat myös Eihän suutarikaan yhtä kenkää tee – paidat aikuisille sekä Tuplavaara- t-paidat lapsille ja aikuisille sekä Tuplavaara – autotakalasitarra. Varainhankintatuotteiden myynti oli erittäin vähäistä, eikä uusia tuotteita ei ole tilattu varastoon. T-paitojen myynti lakkautetaan varaston tyhjennyttyä.

Monikkoperheet-lehden tilaushinta oli jäsenille 16,50€ ja ei-jäsenille 30€ vuosikerta. Lehtimaksuilla katettiin lehden taitto-, painatus- ja postituskulut. Lehden maksavien tilaajien määrä oli vuoden lopussa 1154 (v.2015 1203). Kolme alueyhdistystä tilasi kattojärjestön lehden jäsenistölleen omaan jäsenmaksuunsa kuuluvana. Näistä tilauksista myönnettiin -20%:n alennus, lehden hinta tuolloin 13,20e/tilaus. Lehden kytkemistä yhdistyksen jäsenmaksuun markkinoitiin aktiivisesti jäsenyhdistyksiin. Kaikki Suomessa toiminnassa olevat 17 alueellista monikkoperheyhdistystä maksoivat jäsenmaksua Suomen Monikkoperheet ry:lle 3,50 euroa/jäsenperhe. Alueyhdistysten jäsenperheiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa 2537 perhettä (vuoden 2015 lopussa 2687).

Vuoden 2015 aikana saatuja juhlavuosilahjoituksia siirtyi vielä käytettäväksi myös vuoteen 2016. Lahjoitusvarat käytettiin kokonaisuudessaan loppuun vuoden aikana mm.; tervetulopakettiin, monikkoperhevalmennustoimintaan, puheenjohtajiston koulutukseen sekä vapaaehtoistoimijoiden kuluihin. Vakuutusyhtiö Pohjantähden kanssa vuonna 2015 käynnistynyt markkinointiyhteistyö jatkui.

Monimuotoiset perheet-verkoston Kaikkien Perheiden Suomi -hanke ja Perheaikaa.fi -kumppanuus toivat järjestölle toimintaresurssia. Vuoden 2016 budjetti oli laadittu nollatulokselle. Lopullinen tulos tilinpäätöksessä osoitti +8893, 97 euroa ylijäämää.

Talouden tila on vakaa. Rahoituspohjaa tulee edelleen monipuolistaa ja vahvistaa. Tuottoja tarvitaan lisää erityisesti vapaaehtoisten koordinoinnin ja tuen kuluihin sekä tulevaan 2020 juhlavuoteen valmistautumiseen. Noudatimme huolellista talousseurantaa ja taloussäännön linjauksia.

Seurattava tavoite ja arvio toiminnan toteutumisesta:

TAVOITE MITEN TOTEUTUI Järjestön talous pysyy tasapainossa (budjetin toteutuminen).

Tavoite toteutui: Järjestön tilinpäätös näytti ylijäämää. Kulukuri oli hyvä ja palkkausrahoja säästyi henkilöstömuutosten vuoksi. Taloutta vahvisti merkkipäivälahjoitus (2015).


Suomen Monikkoperheet ry Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

P: 050 4359 004 [email protected]

www.suomenmonikkoperheet.fi

Facebook: Suomen Monikkoperheet ry Facebook: Valtakunnallinen Kaksosten päivä

Twitter: @Monikkoperheet Instagram: Monikkoperheet

mailto:[email protected]

http://www.suomenmonikkoperheet.fi/

Documents

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY · 2017-05-24 · Toimintakertomus, Suomen Monikkoperheet ry 1. YHTEENVETO VUODESTA Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon on syntynyt useampi kuin