WE LEAD.WE LEARN.

Suomen suden-korennot

udenkorennot ovat rantojen kaunottaria, korumaisia len-totaitureita, joiden historia ulottuu dinosauruksia kauem-maksi, 325 miljoonan vuoden taakse.

Sudenkorentoja tavataan erityisesti vesien äärellä, kuten pie-nillä puroilla, joilla, lammilla, järvillä ja soilla. Sudenkorentojenkehitys on vaillinainen, kotelovaihetta ei ole. Munat munitaanveteen, jossa niistä kehittyy toukkia. Toukkavaihe on pitkä, tyy-pillisesti muutamia vuosia. Toukasta kuoriutuu aikuinen, jokaelää muutaman viikon tai runsaan kuukauden. Suurimman osanelämästään sudenkorento siis elää vedessä sukeltelevana köm-pelönä toukkana. Korea aikuisvaihe on vain lyhyt huipennus su-denkorennon elämässä. Ei ihme, että sudenkorentojen elämä onkiehtonut runoilijoita ja muita taiteilijoita.

Suomessa on tavattu 53 sudenkorentolajia. Koko maailmastatunnetaan runsaat 5 500 lajia. Meidänkin lajistoomme kuuluu ul-konäöltään ja käyttäytymiseltään hyvin erilaisia lajeja. Värikir-jokin on laaja: kaikki pää- ja välivärit ovat edustettuina. Useim-milla lajeilla koiraat ja naaraat ovat keskenään erivärisiä, ja mo-nilla lajeilla nuoren yksilön, erityisesti koiraiden, väri muuttuuikääntyessä, aivan toiseksi.

Sudenkorento on peto niin toukkana kuin aikuisena. Aikuis-ravinto koostuu pienemmistä hyönteisistä, kuten hyttysistä, kär-päsistä ja paarmoista, joita sudenkorennot tulevat joskus napsi-maan ihmisten ympäriltä. Nuoren aikuisen elämä kuluu saalis-tellessa. Tällöin ne lentelevät kaukanakin vesistöistä. Sukukyp-syyden saavutettuaan ne palaavat vesistöjen äärelle. Useimpienlajien koiraat pitävät reviiriä, joka voi olla esimerkiksi pätkä ran-taviivaa.

Sudenkorentojen elämässä on paljon kiehtovaa seurattavaa.Reviirikäyttäytymistä ja saalistamista on helppo päästää näke-mään, samoin paritteluja ja munintaa. Säihkyväsiipisten neidon-korentojen kosintamenojen näkeminen on erityisen hieno koke-mus.

2

Yleistietoa sudenkorennoista

S

3

Sudenkorennoistamme neljää pidetään uhanalaisena. Niitäuhkaavat vesistöjen rakentaminen, likaantuminen ja rehevöity-minen. Useat muutkin ovat vähentyneet, kun soita on ojitettu javirtavedet ovat likaantuneet. Sudenkorennot ovat ympäristönlaadun mittareita. Jos tietty sudenkorentolaji häviää vakinaisel-ta esiintymispaikaltaan, se kertoo elinympäristön kielteisestämuutoksesta, esimerkiksi veden likaantumisesta. Sudenkoren-toja suojellaan suojelemalla niiden elinympäristöjä.

Seuraavassa esitellään kaikki Suomen 53 sudenkorentolajia.Valokuvat esittävät vapaita sudenkorentoja niiden aidoissa elin-ympäristöissä. Ainoana poikkeuksena on tundrakiiltokorento,joka on valokuvattu pyydystettynä. Kaikki sudenkorennot onvalokuvattu Suomessa.

Näin pienessä esitteessä ei ole mahdollista esittää tarkkojamääritysohjeita. Helpoimpien lajien määrittäminen onnistuu tä-mänkin oppaan avulla, mutta monissa tapauksissa lajit muistut-tavat toisiaan niin paljon, että tarvitaan tarkemmat määritysoh-jeet. Sellaiset löytyvät vuonna 2002 ilmestyneestä ”Suomen su-denkorennot” -kirjasta (Tammi). Jos kiinnostus sudenkorentoi-hin heräsi, niin kyseisessä kirjassa on runsaasti lisää tietoa ja va-lokuvia sudenkorennoista sekä mm. levinneisyyskartat.

Tässä esitteessä kerrotaan kunkin lajin suomalainen, ruotsa-lainen ja tieteellinen nimi. Ruotsinkielisten nimien lähde on ol-lut Göran Sahlénin kirja ”Sveriges Trollsländor”.

*Tämän opasvihkosen on laatinut Sami Karjalainen, joka on

myös ottanut ”korentojulisteen” ja samalla tämän oppaan valo-kuvat.

Toivotamme kaikille ”korento-oppaamme” käyttäjille elä-mysrikkaita luontoretkiä

Toukokuussa 2004UPM Metsä

ImmenkorentoBlåbandadjungfruslända,Calopteryx splendensHarvinaisempi kahdestaneidonkorentolajistam-me. Esiintyy Etelä-Suo-messa ja Keski-Suomes-sa, mutta ei Ahvenan-maalla. Koiraan siivissäon tummansininen vyö,ja naaraan siivet ovat vih-reät. Lepattelee perhos-maisesti virtaavien ve-sien äärellä. Tavataan erityisesti keskikokoisilla joilla ja har-vemmin puroilla.

NeidonkorentoBlå jungfruslända, Calopteryx virgoYleisempi kahdesta nei-donkorentolajistamme.Tavataan lähes kokomaassa. On joinakin vuo-sina hyvin runsaslukui-nen. Koiraan siivet ovatlähes kokonaan tumman-siniset, ja naaraan siivetovat ruskeat. Suosii eri-tyisesti pieniä jokia ja pu-roja, mutta tavataan useinmyös harhailemassa kaukana virtavesistä. Lento on perhosmais-ta hidasta lepattelua.

IsokeijukorentoKraftigsmaragdflickslända, Lestes dryasIsompi ja harvinaisempikahdesta paljon toisiaanmuistuttavasta keijuko-rennosta. Tätä jokseenkinharvinaista lajia tavataanerilaisissa pienvesissä,kuten saviallikoissa ja so-rakuoppien lampareissa.Keijukorennot pitävät le-poasennossa siipiäänyleensä osittain levällään.

4

5

SirokeijukorentoAllmänsmaragdflickslända,Lestes sponsaPienempi ja yleisempikahdesta keijukorennos-tamme. Lajia tavataanloppukesällä runsaslu-kuisena hyvin erilaistenvesien äärellä. Naaras onselvästi sirompi kuin iso-keijukorennon naaras,mutta sekä koiraan ettänaaraan määrittäminenvoidaan tehdä varmasti vain ruumiin yksityiskohtien perusteel-la.

VihertytönkorentoTång-flickslända, Coenagrion armatumYksi kahdestatoista ty-tönkorennostamme. La-jin erityistuntomerkki onkoiraan hyvin suuret pe-rälisäkkeet. Esiintyymaassamme jokseenkinharvinaisena, mutta tava-taan joskus hyvin runsas-lukuisena. Lentoaika onalkukesällä, pääasiassakesäkuussa, jolloin sitätavataan varsin erilaisten vesien äärellä.

KeihästytönkorentoT-tecknad flickslända,Coenagrion hastulatumVarmaankin yleisin jarunsaslukuisin sudenko-rentomme. Esiintyy läheskaikenlaisten vesien ää-rellä lähes koko maassa.On saanut nimensä koi-raan takaruumiin toisessajaokkeessa olevan kei-häänkärjen muotoisen(tai T-kirjainta muistutta-van) kuvion mukaan.Useimpien muiden tytönkorentojen tapaan lentelee erityisestialkukesällä.

6

TaigatytönkorentoJohanssons flickslända,Coenagrion johanssoniYksi pienimmistä lajeis-tamme. Esiintyy kokomaassa, mutta on ylei-sempi Keski- ja Pohjois-Suomessa kuin etelässä.Tavataan erityisesti neva-reunaisilla suolammilla,mutta myös muunlaisissasuoympäristöissä.

KuutytönkorentoMån-flickslända, Coenagrion lunulatumLaji on saanut nimensäkoiraan takaruumiin toi-sen jaokkeen kuun sirpinmuotoisen kuvion mu-kaan. Harvinainen Etelä-ja Keski-Suomessa, mut-ta Lapissa paikoin yleinenja runsas. Esiintyy erityi-sesti lammilla. Paras len-toaika osuu alkukesään.

EteläntytönkorentoLjus u-flickslända,Coenagrion puellaLöydettiin Suomesta ensikerran vuonna 1958. En-nen kesää 2002 lajia olitavattu vain Kaakkois-Suomessa, mutta vuosilta2002 ja 2003 on useitahavaintoja muualtakinetelärannikon tuntumas-ta. Hyvin yleinen Keski-Euroopassa ja mahdolli-sesti yleistymässä Suo-messakin. Muistuttaa ul-konäöltään erityisesti sirotytönkorentoa. Uhanalaisluokitus:vaarantunut.

7

SirotytönkorentoMörk u-flickslända,Coenagrion pulchellumEdellistä suuresti muis-tuttava, mutta tummempija paljon yleisempi. Ylei-nen erityisesti Etelä-Suo-messa meren äärellä,mutta harvinaistuu Kes-ki-Suomeen päin mentä-essä. Koiraan takaruu-miin toisessa jaokkeessaon Y-kirjaimen tai ääni-raudan muotoinen kuvio.

IsotytönkorentoRödögonflickslända,Erythromma najasTytönkorennoistammesuurikokoisin ja helpostitunnistettavissa punaisis-ta silmistään. Tosin naa-raan silmät ovat vain hei-kosti punertavat. YleinenEtelä- ja Keski-Suomes-sa. Laskeutuu tyypillises-ti kelluslehdille.

KääpiötytönkorentoDvärgflickslända, Nehalennia speciosaSelvästi pienin sudenko-rentolajimme. Ruumiinkoko pituus on vain noinkaksi senttiä. Elelee huo-maamatonta elämäämaanpinnan tuntumassa.Tavattu vain lounaisim-massa Suomessa rannikonläheisyydessä. Tällä het-kellä tunnetaan vain yksiesiintymä, joka löydettiinTammisaaresta vuonna 2002. Tätä edeltävä havainto oli vuodel-ta 1981. Uhanalaisluokitus: erittäin uhanalainen.

8

PunatytönkorentoRöd flickslända, Pyrrhosoma nymphulaAinoa pääväriltään pu-nainen tytönkorentom-me, joten helposti tunnis-tettavissa. Elelee virtaa-vissa vesissä, puroilla jajoilla, ja niiden hiemanvarjoisimmissakin koh-dissa. Jokseenkin harvi-nainen ja yleensä melkovähälukuinen. Ei tavattuAhvenanmaalla.

OkatytönkorentoSjöflickslända,Enallagma cyathigerumUseita muita tytönkoren-tojamme suuresti muis-tuttava laji. Naaraan eri-tyistuntomerkki on taka-ruumiin alapuolella lä-hellä kärkeä oleva pienioka, josta laji on saanutsuomenkielisen nimensä.Yleinen lähes koko Suo-messa. Elää varsin eri-laisten vesien äärellä jaesiintyy myös suurten järvien vähäkasvustoisilla rannoilla, joil-la ei tavata juuri muita tytönkorentoja. Yksi runsaslukuisimpiakorentolajeja koko maailmassa.

Hoikkatytön-korentoAllmän kustflickslända,Ischnura elegansMuistuttaa erityisesti ke-ritytönkorentoa, mutta onsitä selvästi yleisempi jamyös hieman suurempi.Nämä lajit erottaa muistatytönkorennoista siipienkärkien mustavalkoisistasiipitäplistä (muilla neovat yksiväriset). Esiin-tyy erityisesti eteläranni-kollamme ja harvinaistuu sisämaahan mentäessä. Merenlahdillausein hyvin runsas. Naaraasta on useita eri värimuotoja.

9

KeritytönkorentoMindre kustflickslända,Ischnura pumilioHyvin harvinainen laji,joka muistuttaa ulkonäöl-tään hoikkatytönkoren-toa. Siitä poiketen elääerilaisissa pienvesissä,kuten sorakuoppien lam-pareissa ja vastaruopa-tuissa ojissa ja vaihtaaelinpaikkaa muutamanvuoden välein. Tavattiinmaastamme ensi kerranvuonna 1984 Espoosta. Ensimmäinen populaatio löydettiin vi-rolahtelaiselta sorakuopalta, jossa se eleli ainakin vuosina2000–2002. Laji on tunnettu vaellustaipumuksestaan.

SulkakoipikorentoFlodflickslända,Platycnemis pennipesMuistuttaa tytönkorento-ja, mutta voidaan tunnis-taa esimerkiksi sulkamai-siksi leventyneistä raa-joistaan, joiden keskelläkulkee musta juova.Esiintyy virtaavissa ve-sissä ja on jokseenkinyleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta ei tava-ta Ahvenanmaalla. Sopi-valla paikalla hyvin runsaslukuinen.

KarvaukonkorentoTidig mosaikslända,Brachytron pratenseAinoa alkukesällä lentä-vä ukonkorentomme.Jokseenkin harvinainenlaji, joka lienee yleisim-millään maan lounais-osissa, mutta jota ei oletavattu Ahvenanmaalla.Levinneisyys ulottuumantereella Keski-Suo-men eteläosiin saakka.Esiintyy merenlahdilla japienillä järvillä ja lammilla. Ruumis on nimensä mukaisesti kar-vainen. Koko on useimpia muita ukonkorentoja pienempi.

10

PohjanukonkorentoFjällmosaikslända,Aeshna caeruleaPohjois-Suomen yleisinsudenkorento, joka onEtelä-Suomessa hyvinharvinainen ja soiden oji-tuksen myötä vähenty-nyt. Koiras on helpostitunnistettavissa heleänvaaleansinisestä takaruu-miista. Ei ole yhtä kestä-vä lentäjä kuin muutukonkorennot, vaan las-keutuu usein lepäämään.

IsoukonkorentoSibirisk mosaikslända,Aeshna crenataSiipiväliltään suurin la-jimme ja jykevämpi kuinlähimmät sukulaisensa.Esiintyy harvinaisenamaamme etelä- ja itäosis-sa nevareunaisilla ja sy-värantaisilla metsäjärvil-lä ja -lammilla. Naaraallaon siivissään isot tum-manruskeat läiskät.

KirjoukonkorentoBlågrön mosaikslända,Aeshna cyaneaKoiras on värikkäimpiäsudenkorentojamme sini-sine ja vihreine kirjailui-neen. Yleensä jokseenkinharvinainen, mutta joina-kin vuosina melko ylei-nen. Elinympäristöjä ovatvarjoisat lammet, ojat jakaivanteet. Koiraat ovatuteliaita ja voivat vedenäärellä tulla lentämäänlähelle ihmisiä.

11

RuskoukonkorentoBrun mosaikslända,Aeshna grandisLoppukesän tavallisimpialajeja. Helposti tunnistet-tavissa ruosteenruskeastavärityksestään. Tuleeusein saalistelemaan pi-hoille ja jopa kaupunkienkeskustoihin. Hyvin ylei-nen lähes koko maassa.Lämpimällä säällä voilentää vielä myöhään il-lalla.

SiniukonkorentoStarrmosaikslända,Aeshna junceaVaikeasti erotettavissasuoukonkorennosta javoidaan sekoittaa myösisoukonkorentoon ja ran-nikkoukonkorentoon,mutta on niitä kaikkiayleisempi ja tavataan ko-ko maassa. Lähes kaiken-laisten vesien laji. Päälen-toaika on elokuussa niinkuin useimmilla muilla-kin ukonkorennoilla.

EtelänukonkorentoHöstmosaikslända,Aeshna mixtaUusin tulokas maammelajistoon. Tavattiin ensikerran vuonna 2002 Por-voon Pellingissä. Tämänjälkeen vuosina 2002 ja2003 lajista saatiin ha-vaintoja useasta muusta-kin etelärannikon kun-nasta ja myös Ahvenan-maalta. Suomessa tavatutyksilöt ovat vaeltaneettänne etelästä.

12

Rannikkoukonko-rentoVassmosaikslända,Aeshna osiliensisErityisesti isoukonkoren-toa ulkonäöltään muistut-tava laji, mutta elää siitäpoiketen erityisesti run-saskasvustoisilla meren-lahdilla ja rannikon välit-tömässä läheisyydessä si-jaitsevilla lammilla. Jok-seenkin harvinainen,mutta tavataan laajaltirannikollamme.

SuoukonkorentoGungflymosaikslända,Aeshna subarcticaelisabethaeErityisesti siniukonko-rentoa muistuttava laji,mutta koiras on värityk-seltään tummemman si-ninen. Elää erityisestisuolammilla sekä muissasuoympäristöissä. Jok-seenkin harvinainen,mutta on tavattu lähes ko-ko maassa.

ViherukonkorentoGrön mosaikslända,Aeshna viridisElää vain erittäin runsas-kasvustoisilla järvillä,joilla kasvaa sahalehteä(Stratiotes aloides). Tun-netaan Suomesta vainnoin kymmeneltä järvel-tä. Lajin erityispiirre onauringonlaskun aikaantapahtuva hämäräparvei-lu, jolloin yksilöt saalis-tavat yhdessä. Parhaitenlajin tunnistaa sivulta lähes kokonaan vihreästä keskiruumiista.Rauhoitettu. Uhanalaisluokitus: erittäin uhanalainen.

13

AitojokikorentoSandflodtrollslända, Gomphus vulgatissimusYksi kolmesta jokikoren-nostamme ja niistä aikai-simmin kesällä esiintyvä.Suosii hitaammin virtaa-via vesiä kuin muut joki-korentomme. Jokseenkinharvinainen laji, joka lie-nee taantunut ainakinrannikkoalueella. Puut-tuu Ahvenanmaalta mui-den jokikorentojen ta-paan. Nuoret yksilöt lentelevät usein kilometrien päässä vesis-töistä.

PihtijokikorentoStenflodtrollslända,OnychogomphusforcipatusJokseenkin harvinainen,erityisesti maamme järvi-alueella esiintyvä laji, jo-ka suosii erityisesti pieniäja keskisuuria nopeastivirtaavia jokia. Koiraantunnistaa helposti isoistaja pihtimäisistä perälisäk-keistä.

KirjojokikorentoGrön flodtrollslända,Ophiogomphus ceciliaHarvinaisin kolmesta jo-kikorennostamme. Pää jakeskiruumis ovat vihreät.Levinneisyys on itäinen,eikä lajia ole tavattu Län-si-Suomesta. Suosii ta-saisesti ja nopeasti virtaa-via pieniä ja keskisuuriajokia.

14

PurokorentoKungstrollslända,Cordulegaster boltoniiHelposti tunnistettavissapitkästä ja hoikasta ruu-miista sekä keltamustastavärityksestä. Naaraallaon pitkä munanasetin ta-karuumiin päässä. Tämäjokseenkin harvinainenlaji on yleisimmilläänjärvialueella ja sitä ei oletavattu länsirannikolla,eikä Ahvenanmaalla.Suosii pieniä ja kirkasvetisiä puroja, joissa on sora- tai hiekka-pohja. Koiraat puolustavat reviireitään lentämällä edestakaisinpuron tai joen päällä.

VaskikorentoGuldtrollslända,Cordulia aeneaYksi kesän ensimmäisiäsudenkorentolajeja jayleinen laji, joka esiintyylähes koko maassa. Muis-tuttaa kiiltokorentoja(kuuluu itsekin kiiltoko-rentojen heimoon) ja ontunnistettavissa parhaitenperälisäkkeistä. Esiintyyerityisesti lammilla ja jär-villä.

LiitokorentoTvåfläckad trollslända,Epitheca bimaculataHarvinainen ja paikoit-tainen laji, joka lieneeyleisimmillään läntiselläUudellamaalla. Lajia onvaikea löytää, koska selentelee veden yllä kau-kana rannasta tai korkeal-la maan päällä. Muistut-taa ruskohukankorentoa,vaikka ei olekaan sen lä-hisukulainen. Esiintyyerityisesti runsaskasvustoisilla järvillä ja lammilla, joissa on laa-jat ruoikkorannat.

15

AapakiiltokorentoFjälltrollslända,Somatochlora alpestrisLevinneisyydeltään poh-joinen laji, jota ei tavataeteläisimmässä Suomes-sa, mutta on Lapissa pai-koin jokseenkin yleinen.Muistuttaa muita kiilto-korentoja ja erityisestitundrakiiltokorentoa.Esiintyy erityisesti pie-nillä avosoilla sekä soi-den korpimaisilla reuna-osilla. Elää myös Keski-Euroopan vuoristoalueilla.

Hoikkakiilto-korentoNordlig glanstrollslända,Somatochlora arcticaKoko maassa tavattava la-ji, joka on harvinainenetelässä. Esiintyy erityi-sesti avosoilla ja on poh-joisessa paikoin yleinen,mutta on taantunut soidenojituksen myötä Etelä-Suomessa. Elää Keski-Euroopan vuoristoalueil-la. Koiraan tunnistaa pih-timäisistä tasaisesti kaartuvista perälisäkkeistä.

TäpläkiiltokorentoGulfläckigglanstrollslända,Somatochloraflavomaculata Jokseenkin harvinainenEtelä- ja Keski-Suomessaesiintyvä laji, jonka tun-nistaa takaruumiin sivujenkeltaisista täplistä. Koi-raan täplät ovat huomatta-vasti pienemmät kuin naa-raalla. Esiintyy erityisestisoistuneilla rantaniityillä.

16

VälkekorentoMetalltrollslända,Somatochlora metallicaKiiltokorennoistammeheleimmän vihreä. Ylei-nen ja lähes koko maassaesiintyvä laji, joka suosiierityisesti pikkujokia,ojia ja puroja, muttaesiintyy myös järvillä jalammilla. Naaraan tun-nistaa helposti (kuvassanäkyvästä) isokokoisestasukuaukon suojuksesta.

Tundrakiilto-korentoTundratrollslända, Somatochlora sahlbergiMaailman pohjoisin su-denkorentolaji ja hyvinharvinainen. TavataanSuomessa vain pohjoi-simmassa Lapissa tuntu-riseutujen koivu- ja pal-jakkavyöhykkeen raja-mailla. Elää lammilla jasuoallikoilla. Koiraantunnistaa perälisäkkeistä,jotka taipuvat jyrkässä kulmassa toisiaan vastaan.

Litteähukan-korentoBred trollslända,Libellula depressaHelposti tunnistettava lit-teästä ja leveästä takaruu-miistaan. Levisi Suo-meen kaakosta 1910-lu-vulla. Nykyisin suhteelli-sen harvinainen, muttayleisyys vaihtelee vuosit-tain. Esiintyy joinakinvuosina etelärannikontuntumassa suhteellisenyleisenä. Elää ihmisen kaivamissa ojissa, sorakuopissa ja lam-mikoissa. Parittelu tapahtuu lennossa ja kestää vain muutamansekunnin.

17

SorjahukankorentoSpetsfläckad trollslända, Libellula fulvaHyvin harvinainen laji.Ennen vuotta 2002 Suo-mesta tunnettiin vain yksivakiintunut esiintymä,Kiteenjoella. Vuosina2002 ja 2003 laji löydet-tiin useasta muustakinpaikasta, mm. Lopelta,Pohjasta ja Kerimäeltä.Esiintyy virtaavissa ve-sissä. Nuoreen koiraanvaalean oranssi takaruumis muuttuu iän myötä sinihärmäiseksi.Uhanalaisluokitus: erittäin uhanalainen.

Ruskohukan-korentoFyrfläckad trollslända,LibellulaquadrimaculataYleisimpiä ja tavanomai-simmin nähtyjä sudenko-rentolajejamme. Aloittaalentonsa ensimmäistensudenkorentojen joukos-sa toukokuun lopussa jaon hyvin yleinen suures-sa osassa maata. Parittelutapahtuu lennossa ja kes-tää muutamia sekunteja. Tunnettu vaeltajalaji.

MerisinikorentoStor sjötrollslända,Orthetrum cancellatumToinen kahdesta siniko-rennostamme ja niistäyleisempi ja isompi.Esiintyy jokseenkin ylei-senä rannikon läheisyy-dessä. Sisämaasta on vainvähän havaintoja. Nuoretyksilöt ovat pääväriltäänkeltaisia, mutta koirasmuuttuu iän myötä sini-härmäiseksi, ja naaraan-kin väri himmenee.

18

HoikkasinikorentoLiten sjötrollslända,Orthetrum coerulescensUlkonäöltään paljon me-risinikorentoa muistutta-va laji, mutta pienempi jasirompi. Laji on harvinai-nen ja esiintyy pienillämetsäpuroilla ja joilla, jaerityisesti niiden järvi-ruokoa kasvavilla kohdil-la. Luokiteltu lähesuhanalaiseksi eli silmäl-läpidettäväksi.

TummasyyskorentoSvart ängstrollslända,Sympetrum danaeYksi viidestä syyskoren-nosta. Pienikokoinen jahyvin yleinen. Sukukyp-sät koiraat ovat lähes ko-konaan mustia, muttanuorilla koirailla ja naa-railla on runsaasti keltai-sia kirjailuja. Ei ole vaa-telias elinympäristönsäsuhteen, vaan lentelee lä-hes kaikenlaisten vesistö-jen äärellä.

ElokorentoGulfläckadängstrollslända,Sympetrum flaveolumYleinen laji, jonka tun-nistaa siipien tyvienisoista kullankeltaisistaläiskistä. Tosin joiltakinnaarailta nämä läiskätpuuttuvat lähes koko-naan. Aloittaa lentonsaaiemmin kesällä kuinmuut syyskorennot. Pää-lentokausi on heinäkuunjälkipuoliskolla ja elokuussa. Esiintyy järvillä, lammilla ja me-renlahdilla sekä kosteikoilla.

19

VerikorentoBlodröd ängstrollslända,Sympetrum sanguineumHarvinainen laji, joka lie-nee maassamme vakitui-nen vain Ahvenanmaalla.Sielläkin laji on harvinai-nen. Kooltaan varsin pie-ni. Koiraan punainen värion hyvin voimakas, ve-renpunainen. Elinympä-ristöjä ovat lammet ja jär-vet. Luokiteltu lähesuhanalaiseksi eli silmäl-läpidettäväksi.

LännensyyskorentoStor ängstrollslända,Sympetrum striolatumVain Ahvenanmaalla jaLounais-Suomen saaris-tossa tavattava laji. Ahve-nanmaalla varsin ylei-nen. Muistuttaa hyvinpaljon punasyyskoren-toa, jota tavataan kokoEtelä-Suomessa. Esiin-tyy merenlahdilla sekälammilla.

PunasyyskorentoAllmän ängstrollslända,Sympetrum vulgatumLännensyyskorentoaerittäin paljon muistutta-va, mutta selvästi ylei-sempi. Erityisen yleinenlaji on rannikkoseudulla,mutta esiintyy Etelä-Suomessa sisämaassa-kin. Esiintyy merenlah-tien lisäksi järvillä jalammilla. Kuuluu myö-häisimmin syksyllä ta-vattaviin lajeihin yhdessä muutaman ukonkorento- ja syysko-rentolajin kanssa. Voi säiden suosiessa lennellä vielä lokakuunalkupuolella.

20

SirolampikorentoPudrad kärrtrollslända,Leucorrhinia albifronsYksi viidestä lampiko-rennosta, joiden yhteinentuntomerkki on valkoi-nen naama. Muistuttaaerityisesti lummelampi-korentoa, mutta takaruu-mis on hoikempi, eikä pe-räpäästään litistynyt. Jok-seenkin harvinainen jayleisimmillään maammejärvialueen eteläosissa.Parasta elinympäristöä ovat suoreunaiset lammet. Rauhoitettu.

Lummelampi-korentoBred kärrtrollslända,Leucorrhinia caudalisSirolampikorentoa muis-tuttava laji, mutta taka-ruumis on leveä ja perä-päästä litistynyt. Jok-seenkin harvinainen jayleisimmillään maammejärvialueen eteläosissa.Lajia tavataan lumpeita jaulpukkaa kasvavilla lam-milla ja järvillä. Rauhoi-tettu.

PikkulampikorentoMyrtrollslända,Leucorrhinia dubiaHyvin yleinen laji, jokamuistuttaa paljon isolam-pikorentoa, mutta on sitäpienempi. Tavataan kokomaassa. Esiintyy erityi-sesti suoympäristöissä,suorantaisilla lammilla jajärvillä, mutta myös sora-kuopilla.

21

TäplälampikorentoCitronfläckadtrollslända, LeucorrhiniapectoralisHarvinainen laji, jonkatunnistaa takaruumiinyhdestä kirkkaammastatäplästä, joka tosin nuo-rilla yksilöillä ei juurierotu muista täplistä. Ta-vataan vain Etelä-Suo-messa ja erityisesti suo-jaisissa lahdenpoukamis-sa, joissa on runsas vesi-kasvillisuus. Rauhoitettu.

IsolampikorentoNordisk kärrtrollslända,Leucorrhinia rubicundaSuuresti pikkulampiko-rentoa ulkonäöltäänmuistuttava laji, mutta si-tä jonkun verran isompi.Takaruumiin täplät ovatisommat kuin pikkulam-pikorennolla. Yleinenkoko maassa ja esiintyyerilaisissa pienvesissä se-kä järvissä. Aloittaa len-tonsa toukokuun lopussaja on yksi kesän ensimmäisistä lajeista.

22

Sudenkorentojen toukkia

Metsätalous ja sudenkorennotVaikka sudenkorennot eivät lukeudu varsinaiseen metsälajis-toomme, voidaan metsätalouden toimintaratkaisuilla vaikuttaamerkittävästi useiden sudenkorentolajien menestymismahdolli-suuksiin. Metsälaissa mainituilla erityisen tärkeillä elinympäris-töillä on keskeinen rooli purojen varsilla, lammissa ja vähä-puustoisilla soilla esiintyvien sudenkorentojen elinympäristöjensäilyttämisessä. Pienvedet lähiympäristöineen ja vähäpuustoisetsuot ovat lukumäärältään yleisimpiä metsiimme sijoittuvia ar-vokohteita, joita metsienkäsittelyssä on systemaattisesti otettuhuomioon 1990-luvulta lähtien. Metsätalouden vesiensuojelu-toimilla on selkeitä välillisiä vaikutuksia osaltaan myös jokien,järvien ja merenlahtien sudenkorentojen esiintymiseen.

KIRJALLISUUTTAUusi kotimainen kirja:Karjalainen, S. 2002. Suomen sudenkorennot. Tammi, Helsinki.222 s.

Vanhat kotimaiset kirjat:Valle, K.J. 1922. Suomen sudenkorennoiset. Otavan hyönteis-kirjasia 2. Otava, Helsinki. 83 s.Valle, K.J. 1952. Sudenkorennot, Odonata. Suomen eläimet -Animalia Fennica 7. 159 s.

Euroopan lajistoa esitteleviä kirjoja:Askew, R.R. 1988 (2. painos 2004). The Dragonflies of Europe.Harley Books, Colchester. 291 s.Brooks, S. (toim.). 1997. Field Guide to the Dragonflies andDamselflies of Great Britain and Ireland. British Wildlife Pub-lishing, Hampshire. 160 s.Nielsen, O.F. 1998. De danske guldsmede. Apollo Books, Stens-rup. 279 s. Sahlén, G. 1996. Sveriges Trollsländor. Fältbiologerna, Stock-holm. 162 s.Sandhall, Å. 1987 (2. painos 2000). Trollsländor i Europa. In-terpublishing, Stockholm. 251 s.

Perusteos sudenkorentojen käyttäytymisestä ja ekologiasta:Corbet, P.S. 1999. Dragonflies: Behaviour and Ecology of Odo-nata. Harley books, Colchester. 829 s.

Määrityskaava (myös toukista):Norling, U & Sahlén, G. 1997. Odonata, Dragonflies and Dam-selflies. Teoksessa: Nilsson, A. N. (toim.): Aquatic Insects ofNorth Europe - A Taxonomic Handbook. Apollo Books, Sten-strup. Volume 2: 13-66.

INTERNET www.korento.net

23

PM-Kymmene on suomalai-nen, kansainvälisesti toimivametsäyhtiö, jonka juuret juon-

tavat jo 1700-luvulle. UPM-Kymme-ne-konsernilla on Suomessa 29 puutaraaka-aineenaan käyttävää tehdasta,joiden vuotuinen puuntarve on yli 20milj. m3. Valtaosa tästä puumäärästäsaadaan kotimaan yksityismetsistä.Sitä varten UPM Metsä, joka on kon-sernin metsäosasto, tekee vuosittainlähes 40 000 puukauppaa.

UPM Metsä vastaa myös konserninomien metsien hoidosta. Niitä on noin900 000 hehtaaria. Metsäosastolla onoma taimitarha Joroisissa. Metsäosas-ton palveluksessa on yli 700 toimihen-kilöä sekä 500 metsuria. Metsäkone-ja autoyrittäjiä ja heidän kuljettajiaanon 1 600.

UPM tarjoaa monipuolisia metsäpal-veluja metsänomistajille, mm. metsä-palvelusopimuksen muodossa. Sopi-muksia on tehty runsaat 7 000. Metsä-palvelusopimus on pitkäaikaiseksi tar-koitettu metsänomistajan ja UPM:nvälinen yhteistyösopimus, mikä laa-jimmillaan voi käsittää myös metsientäyden hoidon.

U

PL 32, 37601 ValkeakoskiPuh. 0204 16 121, faksi 0204 16 120www.puukauppa.com

UPM Metsä

5/2

00

4 •

Pap

eri

UP

M F

ines

se m

att

13

0 g

/m2