SUOMUSSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄ PIETARIN RANTA … · Ranta-alueella lomarakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 230 m2; yksi enintään ... Jouko Saastamoinen Kainuun

SUOMUSSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄ

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA KIANTAJÄRVI JA PALKKALAMPI

LUONNOS 18.9.2014

SUOMUSSALMEN KUNTA

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 1

*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT _______________________________________________________ 2 2. TIIVISTELMÄ ______________________________________________________________________ 4

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ____________________________________________________________ 4 2.2. Asemakaava _____________________________________________________________________ 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen _______________________________________________________ 4

3. LÄHTÖKOHDAT ____________________________________________________________________ 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ____________________________________________________ 6

3.1.1 Alueen yleiskuvaus _____________________________________________________________ 6 3.1.2 Luonnonympäristö _____________________________________________________________ 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö ___________________________________________________________ 9 3.1.4 Maanomistus _________________________________________________________________ 11 3.1.5 Muinaismuistot _______________________________________________________________ 11

3.2. Suunnittelutilanne _______________________________________________________________ 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset __________________________ 13

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET __________________________________________ 17 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve __________________________________________________ 17 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset _______________________________ 17 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö _______________________________________________________ 17

4.3.1. Osalliset ____________________________________________________________________ 17 4.3.2. Vireilletulo __________________________________________________________________ 18 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt _________________________________________ 18 4.3.4. Viranomaisyhteistyö __________________________________________________________ 18

4.4. Asemakaavan tavoitteet __________________________________________________________ 19 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet __________________________________________________________ 19 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet _________________________________________________ 20

4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset _____________________________ 20 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ___________________________________________ 20 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet ___________________________________________________ 20 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ________________________________________ 20

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ___________________________________________________________ 20 5.1. Kaavan rakenne ________________________________________________________________ 20

5.1.1. Mitoitus ____________________________________________________________________ 20 5.1.2 Palvelut _____________________________________________________________________ 24

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen _______________________________ 24 5.3. Aluevaraukset __________________________________________________________________ 24

5.3.1. Korttelialueet ________________________________________________________________ 24 5.3.2. Muut alueet _________________________________________________________________ 25

5.4. Kaavan vaikutukset______________________________________________________________ 25 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön _________________________________________________ 25 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ____________________________________________ 26 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ___________________________________________ 29 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin _______________________________________________________ 31 Vaikutukset kulttuuriin _____________________________________________________________ 32 Muut kaavan merkittävät vaikutukset __________________________________________________ 32

5.5. Ympäristön häiriötekijät _________________________________________________________ 32 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset __________________________________________________ 32 5.7. Nimistö ________________________________________________________________________ 32

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ________________________________________________________ 32 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat _________________________________ 32 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus __________________________________________________________ 34 6.3. Toteutuksen seuranta ____________________________________________________________ 34

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA _________________________________________ 37

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406)

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA

KAAVA KOSKEE KIANTAJÄRVEN RANTA-ALUEITA ISOLAHDELLA JA JAURA-NIEMEN ALUEELLA SEKÄ PALKKALAMMEN RANTAA. MUKANA OLEVAT KIIN-TEISTÖT OVAT:

777-406-12-12 PIETARI, om. UPM Metsä 777-406-204-4 NÄYHÄ, om. UPM Metsä

777-406-205-6 KIRNUVAARA, om. UPM Metsä 777-406-205-1 PUROLA, om. Jukka, Pekka ja Olli Leikman 777-406-205-2 KARHUNTASSU, om. Seppo Moilanen

KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 [email protected]

www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO:

- VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 25.4.2013 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 25.4.2013 ALKA-

EN KAAVAN KÄSITTELY:

- KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 § MUKAAN …. 201..

- KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ …… - SUOMUSSALMEN KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT …..

Valokuvat: Kimmo Mustonen 28.6.2012, 18.7.2012 ja 14.9.2014. Viistokuvat: Hannu Vallas 31.8.2012

mailto:[email protected]

http://www.kimmokaava.fi/

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 1 Kaava-alueen yleispiirteinen sijainti

Kuva 2 Kaava-alueen yleissijainti Googlen satelliittikuvalla

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

2. TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle UPM:n aloitteesta alkuvuodesta 2012. Tar-koituksena on tutkia alueen vesistöjen rakennusmahdollisuudet ja sijoittaa rakenta-minen suunnitelmallisesti. Kaavatyö alkoi v. 2012 kesällä maastokäynneillä ja lähtöaineiston hankinnalla. Kaa-van vireilletuloa koskeva kuulutus on julkaistu 25.4.2013. Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä ….. 201... Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ….. Suomussalmen kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan …...

2.2. Asemakaava

Ranta-asemakaava on normaali omarantainen kaava. Kaava-alue koostuu kahdesta pääalueesta UPM:n omistamien tilojen alueella Kiantajärven itärannalla; Isolahden pohjois- ja etelärannoilla ja Jauraniemessä. Kiantajärvi on kooltaan 187,9 km2 ja ran-taviivaa siinä on lähes 530 km. Sen rantaa kuuluu kaava-alueeseen yhteensä n. 4,7 km. Alueeseen kuuluu lisäksi sen sisällä lähes kokonaan olevan Palkkalammen ran-taa n. 1 km. Alueen kokonaispinta-ala on n. 145,4 ha, ja se sijaitsee Suomussalmen keskustaa-jaman koillispuolella. Kuntakeskukseen on matkaa linnuntietä n. 10-15 km, ja Kirkon-kylälle n. 5-10 km. Myllylahdentie kulkee alueen itäpuolella parin kilometrin etäisyy-dellä. Alueen sijaintia on esitelty liitekartoilla. Kaavan laatija DI (maanmittaus, YKS124) Kimmo Mustonen Kuusamosta.

2.3. Asemakaavan toteuttaminen

Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. Loiste Sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen, koska ainakin UPM kaavoittaa alueitaan vain välittömästi tapahtuvaa toteuttamista varten.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 3 Kaava-alueiden tarkempi sijainti

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Alue on hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa hyväpuustoista kangasmaastoa. Alueen sijainti sopii erinomaisesti lomakäyttöön; Suomussalmen kuntakeskus ja Valtatie 5 ovat lähellä, vesistöt ovat puhtaita ja mai-semiltaan kauniita, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää jne. Kianta-järven käytettävyyttä heikentää säännöstely vaihteluvälin ollessa 195,82-199,82 m.

Kuva 4 Kiantajärvi on varsin karu ja rannat paikoin kivikkoiset

3.1.2 Luonnonympäristö

Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista kangasta. Myös lehtipuustoa on jonkin verran ranta-alueilla. Maasto on vaihtelevaa, mutta suurimmaksi osaksi rakentamis-kelpoista. Suoalueita on jonkin verran eripuolilla aluetta.

Korkeuserot vaihtelevat kaava-alueella Kiantajärven 199,3 m tason ja Palkkavaaran

lähes 230 m tason välillä. Paikkatietoikkunan rinnevalovarjosteet ja korkeustasokartat ovat ohessa. Maaston vaihteleva luonne selviää niistä hyvin.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 5 Karttaikkunan rinnevalovarjostus –kartat alueelta

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 6 Korkeusvyöhykekartat

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Vesistöt ovat varsin puhtaita, koska rakentaminen rannoilla on melko vähäistä vesis-tön kokoon nähden. Viljeltyjä alueita on Kiantajärven rannoilla jonkin verran. Myös metsäojitus kuormittaa jonkin verran vesistöä. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitä-män järvien tietokannan ”Järviwikin” perustiedot Kiantajärvestä ovat seuraavat:

Kuva 5 Järviwikin perustiedot vesistöstä

Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesi-

lain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi tehdään luontoinventoinnilla kesäl-lä 2012 ja 2014. Selvitys on selostuksen liitteenä.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Kaava-alue on rakentamaton tilaa 205:1 lukuunottamatta. Sen sisään jäävillä ranta-alueilla on myös muutamia lomarakennuksia. Lisäksi ympäristössä on joitain asuin- ja lomarakennuksia. Naapurialueiden rakentaminen, tiestö yms. selviää selostuksen kartoilta. Vesi- ja viemärijohtoa alueella ei ole. 20 kV sähkölinja kulkee alueiden itä-

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

puolella Myllylahdentien varrella, josta on haara myös Karsikkoniemeen pohjoisen kaava-alueen eteläpuolelle. Etäisyys linjasta uusille rakennuspaikoille on n.1-3 km.

Kuva 7 Isolahden alueella kaavan sisällä olevan Lampsinniemen rakennuksia

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 8 Rakennustilanne kaikkien rakennusten osalta alueilta lähistöineen

3.1.4 Maanomistus

Kaava-alueen tilat ja maanomistus on seuraava:


777-406-205-6 KIRNUVAARA, om. UPM Metsä 777-406-205-1 PUROLA, om. Jukka, Pekka ja Olli Leikman 777-406-205-2 KARHUNTASSU, om. Seppo Moilanen 3.1.5 Muinaismuistot

Ennestään alueella ei ollut tiedossa muinaisjäännöksiä. Esa Suominen Kainuun mu-seolta on tutkinut kaava-alueen kesällä 2012 Isolahden eteläpuolta lukuun ottamatta ja vienyt löytyneitten kohteiden tiedot Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Sen ja Paikkatietoikkunan tiedot on esitetty ohessa. Jauraniemestä ja Isolahden rannalta löytyi molemmista yksi tervahauta.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 9 Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot kaava-alueen kohteista

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 10 Kiantajärven rannoilla, pääasiassa kaava-alueen ulkopuolella on runsaasti muinais-

jäännös -kohteita

3.2. Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Kainuun maakuntakaava on maakuntavaltuustossa hyväksyttyt 7.5.2007. Valtio-neuvosto vahvisti päätöksen 29.4.2009 vähäisillä muutoksilla. Maakuntakaavassa alue on Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Ote maakuntakaavasta ja sen lähi-aluetta koskevista merkinnöistä ja määräyksistä on ohessa.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 11 Kainuun maakuntakaava merkintöineen

Kainuun maakunta –kuntayhtymä laatima Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on hyväk-sytty maakuntavaltuustossa 19.3.2012 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 19.7.2013. Se koskee pääasiassa puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita se-kä niiden melualueita. Kohteita ei ole ranta-asemakaava-alueen lähellä. Kaupan vai-hemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 1.4.-2.5.2014 ja tuulivoimamaakunta-kaavan luonnos 11.8.-12.9.2014. Niissä ei ole varauksia ranta-asemakaava-alueen lähellä lukuun ottamatta Suomussalmen keskustan ”Keskustatoimintojen aluetta” kaupan kaavassa.

Aluetta ei koske mikään yleiskaava. Eteläisen Kiantajärven osayleiskaava on hyväk-sytty kunnanvaltuustossa 14.6.2010 § 27. Kaavan laatiminen myös muihin Kiantajär-ven osiiin on kunnan suunnitelmissa, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole päätetty. Ranta-asemakaava laaditaan noudattaen yleiskaavan mitoitusta ja periaatteita.

Alueen lähellä on varsin paljon muita ranta-asemakaavoja. Niiden sijainti on esitetty oheisella kartalla.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 12 Lähialueen kaavoitustilanne

Suomussalmen kunnanvaltuusto on 16.6.2009 § 36 hyväksynyt rakennusjärjestyk-

sen, jonka kohdassa 5.1 sanotaan rantarakentamisesta seuraavaa: Ranta-alueella lomarakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 230 m2; yksi

enintään 170 k-m2:n suuruinen lomarakennus, yksi enintään 30 k-m2:n suuruinen sauna- tai talousrakennus, johon on sijoitettu sauna, sekä tarpeelliset muut talousrakennukset, joiden kerrosalaan sisältyy savusauna.

Enintään 120 m2 lomarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivas-

ta tulee olla vähintään 30 metriä ja sitä suurempien rakennusten vähintään 40 m. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle

keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytetään maastokarttaa, jonka tiedot on tarkistettu ilmakuvien ja

maastokäyntien perusteella. Kartta on hyväksytty …..

Kuva 13 Palkkalammen aluetta

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole tässä tapauksessa perusteltua mm. alueen laajuu-den vuoksi vaan rakennusoikeuden muutos on syytä käsitellä kaavan laatimisena. Maanomistaja haluaa selvyyden ranta-alueen erityisarvoista ennen kuin esim. tilan sisämaan metsät tulevat myyntiin. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapu-reiden oikeudet. Rantayleiskaavan laatiminen todennäköisesti siirtyy usean vuoden päähän, joten sitä ei haluta odottaa.

4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta v. 2012 keväällä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 10.9.2012 ja se on nähtä-villä 25.4.2013 alkaen. Kaavan luonnostelu alkoi kesällä 2012 maastokartta-aineiston tultua käyttöön, en-simmäisten neuvottelujen ja alueella käynnin jälkeen. Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja: - 14.6.2012 alustava keskustelu kunnan (Westersund, Juntunen), UPM:n (Turunen,

Laakso, Huhtala, Rissanen) ja kaavoittajan (Mustonen) kesken työn aloittamises-ta

4.3. Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1. Osalliset

Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat

kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne

- kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi

- yhdyskuntatekniikka Loiste Sähköverkko Oy

- viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kukset Kainuun liitto -kuntayhtymä Kainuun museo Kainuun pelastusliikelaitos Metsäkeskus Kainuu

- kainuulaiset ja suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset Ylä-Kainuun luonto Kainuun luonnonsuojelupiiri ym.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

4.3.2. Vireilletulo

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 10.9.2012. Se on nähtävillä 25.4.2013 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn kuluessa. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - 19.9.2012 kaavaneuvottelu Kainuun ELY –keskuksen, kunnan, Kainuun museon,

Kainuun liiton, UPM:n ja kaavoittajan välillä. Ote muistiosta ohessa

**************************************************************** SUOMUSSALMEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN KAAVANEUVOTTELU

19.9.2012 klo 10.00-14.50 KAINUUN ELY -KESKUS

1 § AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN

- puheenjohtaja Liisa Korhonen Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - läsnäolijat em. lisäksi

Jouko Saastamoinen Kainuun ELY –keskus Antti Westersund Suomussalmen kunta Jarkko Juntunen - ” - (Ei esteellisenä osallistunut Purasjärven kaavan käsittelyyn)

Rauni Laukkanen Kainuun museo Martti Juntunen Kainuun liitto,(Ei esteellisenä osallistunut Piispajärven käsittelyyn) Reijo Turunen UPM Kymmene Oyj Juha Rissanen - ” - ………………….

8 § KIANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

- yhteisesti todettiin, että riittäviä vapaita rantaviivaosuuksia puuttuu ja luonnos on mitoitukseltaan liian suuri. Mitoituksen tulisi olla yleiskaavaa noudatteleva. Rakennuspaikkojen ryhmittelyä on tarkistettava vapaiden rantaviivaosuuksien lisäämiseksi

………………..

10 § JATKOTOIMET - Naamankajärven ja Piispajärven osalta vireilletuloilmoitus ja samalla luonnosaineisto esille - muiden hankkeiden osalta ilmoitetaan aluksi vireilletulosta - ELY –keskukselle em. toimenpiteet tiedoksi ja aluerajaukset järjestelmiin vietäväksi - kunta toimittaa tiedon liittymisestä Vuokkijärven kaavaan

Liisa Korhonen Kimmo Mustonen puheenjohtaja sihteeri

JAKELU: sähköpostilla osallistuneille

****************************************************************

- kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 § mukaisesti ….. 201… välisen ajan. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä:

……………………….. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö

Käydyt keskustelut ja neuvottelut on selostettu edellä sekä kerrottu saatujen lausun-tojen sisältö.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

4.4. Asemakaavan tavoitteet

4.4.1. Lähtökohtatavoitteet

Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 § mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa:

valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa

auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnit-telun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys

toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittä-vissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitel-mallisuutta ja yhtenäisyyttä

edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttami-

selle

Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvat-tu seuraavassa taulukossa.

Tavoite Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen

Toimiva aluerakenne Kaavassa parikymmentä rakennuspaikkaa, joten aluerakentee-

seen ei ole suurta vaikutusta. Rakentaminen ja alueen käyttö

pieneltä osaltaan auttaa alueen pysymistä asuttuna

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja

elinympäristön laatu

Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Raken-

taminen tulee pieneltä osalta lähikylien ja kuntakeskusten palve-

luja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähis-

töllä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään

täten vähäisessä määrin.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, vir-

kistyskäyttö ja luonnonvarat

Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää

kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei

ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Muinaismuistot on inventoitu

ja otettu huomioon. Vesistöjen ja lähialueiden virkistyskäyttö-

mahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta lisäpainetta niihin ei

suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten

mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei

paranekaan. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty

rakentamisen ulkopuolelle. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä

määrin.

Toimivat yhteysverkostot ja ener-

giahuolto

Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekni-

seen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on

vähäinen ja hoidetaan osittain paikallisesti tuuli-, aurinko-, yms.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

energialla. Mikäli liittymishalukkuutta on, niin sähköverkostoja

laajennetaan. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta.

Helsingin seudun erityiskysymyk-

set

Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta

edistetä

Luonto- ja kulttuuriympäristöinä

erityiset aluekokonaisuudet

Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen

erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten

tavoitetta ei edistetä

Maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavoituksessa alueelle ei ole erityisiä va-rauksia. Kunta ei ole asettanut kaavan laadinnalle erityisiä tavoitteita. Niitä on tullut esille käy-dyissä neuvotteluissa, jotka on selostettu aiemmin. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava ottaisi luonnonarvot (maise-ma, pohjavedet, harjualue, arvokkaat luontokohteet….) mahdollisimman hyvin huo-mioon. Rakennuspaikkojen määrä ei kokonaisuutena tule olemaan kovin merkittävä. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet

Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon.

4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi

Merkittäviä toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja ei ole tehty. Kaava tarkentuu laatimis-työn kuluessa ja perustuu luontoinventointiin ja alueelle tehtyihin useisiin maasto-käynteihin. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet

Maanomistajien, kaavoittajan, ELY -keskuksen ja kunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa esi-tettyyn ratkaisuun. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin.

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1. Kaavan rakenne

5.1.1. Mitoitus Rantaviivan muuntaminen laskettiin v. 1969 (rantakaava säännösten voimaantulo) kantatilojen Pietari 12:2, Kanerva-Aho 10:2 ja Näyhä 204:9 alueelle. Viimeksi mainittu on muodostunut useasta tilasta, mutta vain kaava-alueella oleva osa on huomioitu. Kyseisiin kantatiloihin kuuluu rantaviivaa n. 6490 m muuntamattomana ja n. 5405 m muunnettuna. Muuntaminen perustuu yleisessä käytössä oleviin perusteisiin ja on esitetty oheisilla kartoilla.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 14 Rantaviivan muuntaminen

Eteläisen Kiantajärven rantayleiskaavan mitoitus eri alueille oli seuraava:

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Luonnosvaiheessa kaavassa on 10 korttelia, joissa on yhteensä 20 rakennuspaikkaa. Mukaanlaskien emätiloista erotetut kaavan ulkopuoliset tilat (7 kpl) on alueella yh-teensä 27 paikkaa. Määrä on täten 5.0 kpl / muunnettu rv-km. Mitoitus on yleiskaavan HA -vyöhykkeen mukainen, mitä alueen sijainti huomioiden voidaan pitää oikeana. Osittain alue olisi voitu laskea myös TA –vyöhykkeeseen. Kortteleittain pinta-alat, rakennuspaikkojen määrät ja rakennusoikeudet ovat seuraa-vat:

KORT. KÄYTTÖ P-A RAK.PAIKK RAK.OIK

LEHTI 1/2

1 RA 12748 2 460

2 RA 13524 2 460

3 RA 13610 2 460

4 RA 11943 2 460

5 RA 14604 2 460

M 306781 (Jauraniemi)

MU 163791 (Jauraniemi)

M 48475 (Karsikkolahti)

M 319584 (Palkkalampi)

W 3463 (Hamppulampi)

LEHTI 2/2

6 RA 11721 2 460

7 RA 10050 2 460

8 RA 9063 2 460

9 RA 13280 2 460

10 RA 14672 2 460

M 162234 (Tulkkusenniemi)

M 126908 (Itäosa)

M 197643 (Lummeniemi)

YHT.

RA

125215 20 4600

M

1161625

MU

163791

W

3463

YHT.

1454094

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 70-80 kpl.

Kuva 15 Jauraniemen pohjoispään aluetta

5.1.2 Palvelut

Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasi-assa Suomussalmen kirkonkylällä ja kuntakeskuksessa varsin lyhyen matkan pääs-sä. Myös lähialueen kylissä ja matkailuyrityksissä on jonkin verran palveluja.

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin.

5.3. Aluevaraukset

5.3.1. Korttelialueet

Luonnoksessa RA -korttelialueiden pinta-ala oli n. 125215 m2 ja korttelitehokkuus e=0.036. Rakennuspaikan keskikoko on n. 6260 m2. Rakennuspaikkakohtainen ra-kennusoikeus on Suomussalmen nykyisen rakennusjärjestyksen mukainen eli 230 k-m2/rakennuspaikka. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Ran-nan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Erillinen ran-tasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäi-syydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 16 Jauraniemen pohjoispään hiekkapohjukkaa

5.3.2. Muut alueet

Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalo-usalueeksi (M tai MU). Kaava-alueen raja rannassa on ulotettu säännöstelyn ylärajan tasolle. Matalan veden aikaan alueen ulkopuolelle jää jonkin verran maa-aluetta nä-kyviin. Hamppulampi on merkitty vesialueeksi (W).

5.4. Kaavan vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueen lähialueet on varsin väljästi rakennettua aluetta. Kiantajärven rannoilla on jonkin verran pysyvää asutusta taajamien ohella sekä loma-asutusta. Tiestöä on rakennettava alueen toteuttamisen yhteydessä. Samalla se palvelee myös muuta maankäyttöä, virkistystä, metsästystä, marjastusta jne. Yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan rakennuspaikka- tai korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota nykylainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Jä-tevesien käsittely on tehtävä vesihuoltolain, ympäristönsuojelulain, talousjätevesiase-tuksen ja Suomussalmen kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Sähkönjakelu on tarvittaessa järjestettävissä 20 kV linjan ollessa kohtuullisella etäisyydellä Myllylah-dentien varrella.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 17 Nykyinen tiestö riittää lomarakentamisen tarpeisiin

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuk-sia. Vesistöt ovat osittain rakennettua ja käyttöön otettua ympäristöä. Kaava-alueen metsät ovat pääasiassa käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja ra-kentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Luon-non inventoinneissa löytyneet arvokkaat metsä-, suo- tai purokohteet otetaan huomi-oon. Rakentaminen tulee olemaan varsin väljää tavanomaista lomarakentamista, jo-ten ei ole suurta pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Metsien käsittely tulee hoitaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion rantametsiä koskevien suositusten mukaisesti. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Kortteli-alueella ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle.

Kaava-alueen vesistöt ovat pääasiassa suhteellisen leveitä. Rakentaminen on pyritty keskittämään laajempien vesistönosien kohdalla ja siten, ettei vastakkain ole raken-nuspaikkoja. Hyvä puusto estää rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tar-kastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta muutos ei ole kovin merkittävä.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 18 Säännöstelyn johdosta rannat eivät ole enää luonnontilaisia. Kuvassa Palkkalahden ran-

taa

Kuva 19 Kosteampaa ja alavampaa rantaa Isolahden osa-alueen itäreunalla

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 20 Rakennuskelpoista sekapuustoista rantaa Tulkkusenniemessä

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 21 Puuston pituus kaava-alueen ympäristössä. Valtaosa puustosta on n. 10 m korkuista

Vaikutukset talouteen

Kaava-alueelle joudutaan parantamaan ja rakentamaan osittain loma-asutuksen tar-vitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei aiheuta maanomista-jalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kunnan tai yhteiskunnan kus-tannukset eivät merkittävästi lisäänny.

Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittä-viä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt on osin rakennettu ja jatkossa rakennetaan si-ten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen lähistöllä ei ole melua ai-heuttavaa toimintaa.

Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus ei vähene kaavan toteuduttua. Alueiden kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Rakentaminen ei estä vesistöjen käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Va-paata rantaviivaa jää alueille, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Alueella ei tarvita tämän alueen tai muiden käyttöön tulevia venevalkama- tai uimarantavarauk-sia. Vapaan rantaviivan osuus on n. 48 %. Määrää pienentää mm. eteläisellä alueella Tulkkusenniemen kohta, jossa rakennuspaikat on sijoitettu alueen keskelle. Molem-pien vierellä olevien tilojen rakentaminen huomioituna, siinäkin käytännössä muodos-tuu yli 250 m pitkät rakentamattomat osuudet.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 22 Vapaan rantaviivan osuudet

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 23 Kivikkoista rantaa Isolahden pohjoisrannalla

Kuva 24 Ote Metsähallituksen moottorikelkkaurakartasta. Lähin reitti kulkee Kiantajärven jääl-

lä kaava-alueen länsipuolella muutaman kilometrin etäisyydellä

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin

Rakentaminen on Suomussalmen taajamien kohtuullisessa läheisyydessä, alueella ja sen ympärillä ja sinne johtavien teiden läheisyydessä on hieman pysyvää asutusta ja loma-asutusta. Rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Vaikutukset kulttuuriin

Metsät ovat suurimmalta osaltaan käsiteltyjä talousmetsiä. Rakennuspaikkojen kaa-voitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suun-niteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Löytyneet tervahaudat on kaavassa huomioitu.

Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia.

5.5. Ympäristön häiriötekijät

Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Yleisiä teitä ei ole lähellä. Alueen läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, tms. reittejä. Kiantajärvellä on jonkin verran veneilijöitä ja kelk-kailijoita, mutta niistä aiheutuva häiriö on vähäistä. Kelkkareitin ja veneväylän sijainti on esitetty liitekartoilla aiemmin.

5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset

Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartan yhteydessä. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 astuneen asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä.

5.7. Nimistö

Kaavateitä ei nimetä kuin olevilta osiltaan. Kunta suorittaa nimeämisen rakentamisen osoitteistamisen yhteydessä.

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Oheisilla kuvilla on Isolahden etelärantaa lukuun ottamatta rakentaminen esitetty työ-tä varten otetuilla viistokuvilla.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 25 Tiestö ja korttelit esitettyinä viistokuvilla

6.2. Toteuttaminen ja ajoitus

Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Loiste Sähköverkko Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajien tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta. Kaavan tultua vahvistetuksi alue tullee toteutumaan varsin nopeasti.

6.3. Toteutuksen seuranta

Kunnan ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta.

Kuusamossa, 18.9.2014 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 777 Suomussalmi Täyttämispvm 29.09.2014

Kaavan nimi PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA

Hyväksymispvm

Ehdotuspvm

Hyväksyjä

Vireilletulosta ilm. pvm 25.04.2013

Hyväksymispykälä

Kunnan kaavatunnus

Generoitu kaavatunnus

Kaava-alueen pinta-ala [ha] 145,4094 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 145,4094

Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]

Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 6,50

Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 20 Ei-omarantaiset

Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 20 Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala [k-

m²]

Tehokkuus

[e]

Pinta-alan muut.

[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-

m² +/-]

Yhteensä 145,4094 100,0 4600 0,00 145,4094 4600

A yhteensä

P yhteensä

Y yhteensä

C yhteensä

K yhteensä

T yhteensä

V yhteensä

R yhteensä 12,5215 8,6 4600 0,04 12,5215 4600

L yhteensä

E yhteensä

S yhteensä

M yhteensä 132,5416 91,2

132,5416

W yhteensä 0,3463 0,2

0,3463

Maanalaiset

tilat

Pinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala [k-

m²]

Pinta-alan muut. [ha

+/-]

Kerrosalan muut. [k-m²

+/-]

Yhteensä

Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Yhteensä

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala [k-

m²]

Tehokkuus

[e]

Pinta-alan muut.

[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-

m² +/-]

Yhteensä 145,4094 100,0 4600 0,00 145,4094 4600

A yhteensä

P yhteensä

Y yhteensä

C yhteensä

K yhteensä

T yhteensä

V yhteensä

R yhteensä 12,5215 8,6 4600 0,04 12,5215 4600

RA 12,5215 100,0 4600 0,04 12,5215 4600

L yhteensä

E yhteensä

S yhteensä

M yhteensä 132,5416 91,2

132,5416

M 116,1625 87,6

116,1625

MU 16,3791 12,4

16,3791

W yhteensä 0,3463 0,2

0,3463

W 0,3463 100,0

0,3463

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406)


777-406-205-6 KIRNUVAARA, om. UPM Metsä 777-406-205-1 PUROLA, om. Jukka, Pekka ja Olli Leikman 777-406-205-2 KARHUNTASSU, om. Seppo Moilanen

SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia alueelle tavanomainen, omarantainen ranta-asemakaava. Kaavoi-tettava alue koostuu kolmesta erillisestä pääalueesta Kiantajärven itärannalla. Alueet sijaitsevat Isolah-den pohjois- ja etelärannoilla sekä Hietaselällä Jauraniemen ja Pietarinniemen alueella. Myös Palkka-lammen rantaa kuuluu kaavaan. Alueiden yleissijainti ja alustava kaava-alue on oheisilla kartoilla.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Kainuun maakuntakaava on hyväksytty 7.5.2007 ja vahvistettu 29.4.2009. Kaava-alueelle ei kohdistu erityisiä merkintöjä tai varauksia. Vaiheseutukaavat eivät koske aluetta ollenkaan. Alueelle ei ole laadittu

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

osayleiskaavoja eikä niitä ole suunnitelmissakaan ainakaan aivan lähivuosina. Ote maakuntakaavasta on oheisella kartalla.

VAIKUTUSALUE

Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueen maanomista-jille, asukkaille, lomanviettäjille, ulkoilu- ja retkeilyreittien käyttäjille, vesistössä liikkuville jne.

OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat

kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne

- kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi

- yhdyskuntatekniikka Loiste Sähköverkko Oy

- viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto –kuntayhtymä Kainuun museo Kainuun pelastusliikelaitos Metsäkeskus Kainuu

- kainuulaiset ja suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset Ylä-Kainuun luonto Kainuun luonnonsuojelupiiri ym.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

TIEDOTTAMINEN Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto ja alustava luonnos pidetään erikseen nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lau-sunnot. Aineisto pidetään koko prosessin ajan esillä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Kaa-vaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla.

OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yh-teydessä. Yleisötilaisuuksia ei kaavan vähäisen merkityksen vuoksi pidetä.

VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan viranomaisneuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa.

SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön

- palveluihin - virkistykseen ja matkailuun, reitistöihin - liikenteeseen - tekniseen huoltoon

- vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöihin - maa- ja metsätalouteen

- vaikutukset talouteen - valtion ja kunnan talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin

- vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen

- vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset

VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavan laatija suorittaa olemassa olevien tietojen keräyksen ja vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastel-laan työn kuluessa kaavoittajan, kunnan ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tar-vittaessa asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja mahdolli-sesti muilla osasektoreilla, esim. muinaisjäännökset.

VAIHTOEHDOT Ranta-asemakaava koskee yhden suuren maanomistajan tilojen maankäytön suunnittelua. Työn alku-vaiheissa laaditaan rakennuspaikkojen määrää ja sijoittelua koskevia vaihtoehtoisia luonnoksia, joiden pohjalta kaavoittaja esittää nähtäville asetettavan version. Korttelit sijoitetaan siten, että luonnon merkit-tävimmät ominaispiirteet säästyvät ja alueen retkeily- tms. käyttö ei vaarannu.

KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Luontoselvitykset, maastotutkimukset 06-08 / 2012


SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kaavaeuvottelu 19.9.2012 Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maan-

omistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä, Internet -tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille.

25.4.2013 Luonnokset pidetään nähtävillä, jolloin naapureilla ja muilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus esittää

mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. 10-12 / 2014 Viranomaisneuvottelu 12 / 2014 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 01-03 / 2015 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 § mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on

mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot 03-05 / 2015

Kaavan hyväksyminen 06-09 / 2015

Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pi-detään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaava-aineisto on koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla, jota kautta kommentteja ja palautetta voi antaa myös viral-listen nähtävilläolojen ulkopuolella.

YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava

DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 0400 703 521 93600 KUUSAMO [email protected] www.kimmokaava.fi

KUNTA: Antti Westersund Jarkko Juntunen Suomussalmen kunta

tekninen johtaja mittausteknikko Kauppakatu 20 (08) 6155 5600 (08) 6155 5618 89600 SUOMUSSALMI

044 028 4001 044 568 4335 [email protected] [email protected]

PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukaan ”osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julki-sesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitel-man täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tar-peen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.”

Kuusamossa, 22.10.2012, täydennetty 18.9.2014 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen





Documents

SUOMUSSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄ PIETARIN RANTA … · Ranta-alueella lomarakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 230 m2; yksi enintään ... Jouko Saastamoinen Kainuun