Jukolan viesti palaa alkujuurilleen

Suuntana Sipoonkorpi– Valio-Jukola 2012 tiedotuslehti nro 2

Varusteet kunnossa kohti Valio-Jukolaa

2 3

Pääyhteistyökumppani: Osuusisännät:

Järjestävät seurat:

Taustayhteisöt:

KEHÄ III

KEHÄ

III

LAHD

ENVÄ

YLÄ

TUU

SULA

NVÄ

YLÄ

HÄMEENLINNANVÄYLÄ

TURUNVÄYLÄ

PORVOONVÄYLÄ

ITÄVÄYLÄ

KEHÄ I

KEHÄ I

KEH

Ä II

HELSINKI-VANTAA

VUOSAARI

Vantaan Akseli on logistiikan, teollisuuden ja kaupan yritysalue Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman välissä, Lahden moottoritien ja Kehä III:n risteyksessä. Hakkilasta, Porttipuistosta, Kolohongan pienteollisuusalueesta sekä Kuninkaanmäen lounaisosasta muodostuvalla alueella toimii noin 300 yritystä.

Lisätiedot: www.vantaanakseli.fi

PARHAAT REITIT JOKA SUUNTAAN

Akseli_Jukola_250x360_290412.indd 1 29.4.2012 20.33

Suunnistajan kesän kohokohta on Jukolan viesti. Kilpailukeskus rakentuu reipasta vauhtia Hakunilan urheilupuistoon, jotta kaikki olisi valmista 15.6., jolloin Jukolan viestin kilpailukeskus virallisesti avataan.

Tänä vuonna pääkaupunkiseudun läheisyys on houkutellut Valio-Jukolaan ennätysosanoton. Mukaan on tulossa yli 16 700 suunnistajaa 23 maasta. Mukana on huippusuunnistajien ja aktiiviharrastajien lisäksi paljon työ- ja kaveriporukoita. Talkoolaisia tapahtuman järjestämiseen tarvitaan lähem-mäs 1 500 ja katsojia paikalle odotetaan saapuvaksi jopa 50 000.

Tule paikanpäälle bussillaValio-Jukola näkyy ja kuuluu niin Hakunilan kuin Sipoonkorven alueella. Ruuhkia on luvassa kehäteille, kun tuhannet suunnistajat ja suunnistuksen ystävät suuntaavat kohti kilpailukeskusta. Juoksijoiden turvallisuuden takaamiseksi osa alueen teistä on suljettu. Alueella liikkuvien kannattaa varautua ruuhkien lisäksi normaalista poikkeaviin liikennejärjestelyihin. Asukkaiden myös toivotaan välttävän autoilua Hakunilan lähimaastoissa kisaviikonlopun aikana. Alueen metsissä ei myöskään kannata kulkea tapahtuman aikana.

Kilpailukeskukseen on kaikille vapaa pääsy. Nyt kun tapahtumapaikkana on pääkaupunkiseutu, joukkoliikenneyhteydet ovat mitä parhaimmat. Bussiyhteysiä on lisätty, ja niin Tikkurilan juna-asemalta, Mellunmäen metroasemalta kuin Helsingin keskustasta pääsee paikalle suorin linja-autoyhteyksin.

Jukola-kylä ei nukuJukolan viesti on paljon muutakin kuin pelkkä suunnistuskilpailu. Hakuni-lan urheilupuistoon rakentuu Jukola-kylä runsaine palveluineen. Kilpaili-joita ja katsojia palvelevat läpi yön ravintolan ja kahvilan lisäksi viisi grilliä sekä jäätelöpisteet ja mallasrasti. Jukola-kaupasta saa viralliset Jukola-tuotteet paidoista pinsseihin. Lastenmaa tarjoaa toimintaa lapsille temppu-radasta poniratsastukseen. Myös kilpailukeskuksessa sijaitseva Hakunilan uimahalli on auki tapahtuman aikana läpi lauantain ja sunnuntain välisen yön.

Kilpailukeskuksessa voi seurata Jukolan viestin etenemistä isoilta scree-neiltä, jotka lähettävät tunnelmaa maastosta. Suunnistuksen lisäksi tarjolla on ohjelmaa avajaisista Jukola-juhlaan. Tohinan keskellä on myös hyvä hiljentyä Håkansbölen kartanon tunnelmallisissa maisemissa järjestettä-vään metsäkirkkoon.

Nyt jos koskaan on mahdollista kokea ainutlaatuinen Jukolan tunnelma ja nähdä huippusuunnistajat työssään aivan kaupungin kupeessa. Valio-Jukolan organisaatio toivottaa kaikki pääkaupunkiseutulaiset ja kau-empaakin tulevat tervetulleeksi seuraamaan jännittävää Jukolan yötä.

Koe Valio-Jukola Vantaalla 15.-17.6.

TiedotuslehtiJulkaistu: 6/2012Julkaisija: Valio-Jukola 2012Painomäärä: 94 600 kplPaino: Suomen Lehtiyhtymä oyVastaava päätoimittaja: Marja SaarinenToimitus: Paula Lehtomäki, Merja JuutilainenTaitto: Emma HyökyvaaraKannen kuva: Johanna Hulkkonen valmiina kokemaan Jukolan yön. Kuva: Johanna Tervo.

Parhaiten Jukolan tunnelman kokee paikan päällä. Jos et kuitenkaan pääse kisakeskukseen, ei huolta: Jukolan viesti näkyy ja kuuluu myös sähköisessä mediassa.

Katso voittajien koukerot television välityksellä. •Venlojen viesti Yle TV2 la 16.6. klo 13.50 - 17.30•Jukolan viesti Yle TV2 la 16.6. klo 23.45 - su 17.6. klo 7.00

Jukolan viesti on nähtävillä suorana lähetyksenä myös YLE Aree-nassa.

JuKOlan KuisKaus Kuuluu TaasJukolan tunnelmaan pääsee myös radion välityksellä. YLE Puhe (pää-kaupunkiseudulla 103,7MHz) on mukana Jukolan tunnelmassa koko kisaviikonlopun ajan.

Tapahtuma-alueen ympäristössä toimii Jukola-radio. Käännä taajuu-deksi 107,2 MHz ja pysyt mukana kilpailussa.

TulOKsia Ja TunnelmaaSeuraa kilpailun tuloksia ja tunnelmia Internetistä: www.jukola.com/2012. Liity myös mukaan sosiaaliseen toimintaan, www.face-book.com/jukolanviesti ja www.twitter.com/jukolanviesti.

seuraa JuKOlaa läPi yön!

4 5

Satakunnan Harjavallassa syntynyt Kangas sai suun-nistusgeenin kotoaan. Lähes koko suku suunnisti. Kankaalle suunnistus oli hyvä päälajin eli yhdistetyn harjoittelumuoto.

- Suunnistin piiritasolla Vallan Suunta -nimisessä seurassa, Kangas kertoo. Mitaleita tuli juniorisar-joissa niin henkilökohtaisilla matkoilla kuin vies-tissä ja partiosuunnistuksessakin. Kun kyseessä oli sivulaji, olin mitaleihin hyvin tyytyväinen, Kangas toteaa.

Samassa seurassa Kangas pääsi osallistumaan myös kisojen järjestämiseen.

- Silloin niitä kutsuttiin harjoituskilpailuksi, mutta ne vastasivat nykyisiä iltarasteja. Järjestelyihin kuuluivat ratojen suunnittelu ja toteutus maastoon, ajanotto ja tulosten laskenta sekä tulosten toimit-taminen paikallislehteen. Osallistujille järjestettiin myös saunomismahdollisuus, Kangas muistelee.

luonnossa liikkuminen piTää kehon Ja mielen virkeänäAktiiviurheilu on verottanut Kangasta sen verran, että polvet eivät kestä juoksemista, joten erilaiset pallopelitkin ovat poissa laskuista. Niinpä luontolii-kunta sopii hänelle mainiosti. Mieluisimpia maastoja hänelle ovat helppokulkuiset tunturit sekä avosoi-den laitamat, joilta löytyy riistalintuja.

- Liikun luonnossa hitaasti ja mahdollisimman vähän häiriötä tuottaen. Koira on lähes aina mukana, ja sen kanssa tutkimme yhdessä kanalin-tuja. Kansallispuistoissa liikkuessa koira on tietysti kiinni samoin kuin muuallakin kiinnipitoaikana, Kangas kertoo.

Suunnistusapuna Kangas käyttää karttaa ja kom-passia. Gps:ää hän ei ole vielä käyttänyt kertaakaan, eikä tunnu järin innostuneelta koko laitteesta. Sitä paitsi hänellä on omasta takaa hyvä suuntavaisto metsämaastossa.

- Kaupungissa en viihdy, ja siellä meneekin helposti hukkaan sekä henkisesti että fyysisesti. Mutta ehkä se on asennekysymys, Kangas virnistää.

meTsiin mahTuu monen-laisTa ToiminTaaKankaalla oli koko joukko hyviä syitä vastata myöntä-västi, kun häntä pyydettiin Valio-Jukolan suojelijaksi:

- Tämänlaatuinen tehtävä kuuluu mielestäni toimen-kuvaani. Kilpailu on osin Metsähallituksen mailla ja lähellä meidän pääkonttoria. Lisäksi suunnistus sopii hyvin valtion maille, ja haluamme jatkossakin suunnistajia – luonnon käyttäjien eliittiä – meidän maille. Olemalla mukana saamme myös näky-vyyttä ja pystymme tuomaan esille hienoja palvelujamme, jotka palkittiin talvella urhei-lun design-palkinnolla.

Kangas on erityisen kiinnos-tunut metsien monikäytöstä, siitä, miten useita erilaisia toimintoja voidaan tehdä samoilla hehtaareilla.

- Metsähallitus tarjoaa maan monipuolisimmat luontoliikuntamahdollisuudet niin suojelualueilla kuin talousmetsissäkin, Kangas toteaa.

Valio-Jukola suunnistetaan osin Sipoonkorven kansallispuistossa. Näin iso tapahtuma kansallis-puistossa on poikkeus, mutta se onnistuu, kun toi-minnot suunnitellaan tarkasti ja herkimmät alueet rajataan pois kovalta kulutukselta.

- Kansallispuistot ovat nimensä mukaisesti myös kansalle, eivät pelkästään luonnolle, Kangas muis-tuttaa.

- Suunnistus on siitä hieno laji, että sen voi sovittaa melkein paikkaan kuin paikkaan luonnonpuistot pois lukien. Esimerkiksi retkeilyalueet palveluvarus-tuksineen on syytä pitää nykyisen kaltaisina, jolloin niissä voi järjestää tuhansien ja jopa kymmenien tuhansien osallistujien massatapahtumia, Kangas kiteyttää.

Jukolan suojelija luottaa karttaan ja kompassiinmetsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas liikkuu mie-lellään luonnossa. luontoliikunta pitää yllä kuntoa ja terveyttä ja virkistää mieltä, vaikka metsäntutkija ei osaakaan olla havainnoimatta metsää ammattimielessä.

Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas liikkuu mielellään luonnossa.

Kuva: Metsähallitus

Kuka johtaa kilpailua? Miten löydän metsäkirkkoon? Koska suun-nistettiin ensimmäinen Jukolan viesti? Paljon kysymyksiä, joihin itseltä ei ehkä löydy vastausta. Ei hätää. Valio-Jukolassa yleisöalu-eella liikkuu Jukola-oppaita, jotka ovat paikalla juuri sinua varten.

Jukola-oppailta voi kysyä suunnistuksesta ja heiltä saa Jukolaan liittyvää opastusta ja apua. Oppaat antavat vinkkejä mm. tapahtu-man aikatauluista, ohjelmista, palveluista ja paikoista.

Jukola-oppaat tunnistaa T-paidoista, joissa lukee JUKOLA OPAS sekä JUKOLA GUIDE. Suomen kielen lisäksi oppaat antavat neu-voja tarvittaessa myös englanniksi.

Tartu siis opasta kädestä ja kysy häneltä tapahtuvaan liittyviä kysymyksiä.

Toukokuussa oppaat olivat Vantaan kaupunkijuhlassa mukana markkinoimassa Valio- Jukolaa sekä jakamassa kaupunkisuunnistuskarttaa kaupunkijuhlavieraille.

Jukola oppaat auttavat kisavieraita

Jukolan viestillä ja suunnistuksella yleensä on ollut perinteenä tehdä hyvää yhteistyötä maanomis-tajien, ympäristöviranomaisten, metsästäjien ja muiden luonnonharrastajien kanssa. Ympäristön ja luonnon näkökohdat otetaan huomioon myös Valio-Jukolan järjestelyissä.

arimmaT Ja herkimmäT alueeT kierreTäänSuunnistustapahtuman ympäristövaikutukset voidaan jakaa sekä yleisötapahtuman aiheuttamiin suoriin ympäristövaikutuksiin että palveluista syn-tyviin epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat vaikutukset keskittyvät kisakeskukseen, kilpailumaastoon sekä esimerkiksi yöpymisalueisiin ja autojen parkkipaik-koihin. Epäsuoria vaikutuksia syntyy muun muassa tapahtuman järjestämiseen liittyvistä hankinnoista, kuljetuksista ja jätehuollosta.

Erityisesti maaston käyttö asettaa haasteita Valio-Jukolalle. Viesti suunnistetaan luonnonarvoiltaan ainutlaatuisessa Sipoonkorvessa, jonne perustettiin hiljattain kansallispuisto. Alueella sijaitsee herkkiä lepikoita, avokallioalueita sekä perinnebiotoopeja. Lisäksi alue on monien harvinaisten eläin- ja kas-vilajien koti. Moninaiset luontoarvot ovat kannus-taneet käyttämään luontoa säästeliäästi erityisesti ratasuunnittelussa. Luontoselvitykset ja yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa antavat erinomai-set edellytykset järjestää Jukola niin, ettei alueen herkälle luonnolle aiheudu tarpeetonta rasitusta. Arimmat alueet on rajattu kokonaan kilpailun ulko-puolelle ja herkimmät luontoalueet kierretään.

Jukolan kokoista suunnistustapahtumaa ei voi jär-jestää niin, ettei maastoon jäisi jälkiä. Silti järjestäjät lähtevät luottavaisin mielin toteuttamaan suurvies-tiä. Sipoonkorvessa vuonna 1995 järjestetyn Sipoo-Jukolan jälkeen tehtiin ympäristöselvitys, joka

osoitti, että tapahtuma ei häirinnyt lintujen pesintää ja juoksijoiden aiheuttama maaperän kuluminen korjaantui itsestään muutamassa vuodessa. Järjes-täjät uskovat, että Valio-Jukola jättää vain vähäisen jäljen Sipoonkorven herkkään luontoon.

JäTä auTo koTiin Ja hyppää bussiinKilpailupaikalle matkustaminen on selvästi pahin päästöjen lähde. Valio-Jukolan kilpailukeskus sijait-see Hakunilan urheilupuistossa Vantaalla. Kisapai-kalle on vaivatonta tulla julkisilla kulkuvälineillä toisin kuin moneen aiempaan Jukola-tapahtumaan. Valio-Jukolan järjestäjät toivovatkin kaikkien paikalle saapuvien suosivan julkista liikennettä, jota vahvistetaan runsailla lisävuoroilla sekä uusilla, ainoastaan kilpailua palvelevilla yhteyslinjoilla. Mitä useampi käyttää julkista liikennettä, sitä merkittä-vämpiä ovat päästövähennykset.

Liikennepäästöjen lisäksi palvelut rasittavat merkittävästi ympäristöä. Palveluiden ympäris-tövaikutukset syntyvät erilaisten materiaalien kulutuksesta, ravintola- ja myymäläpalveluista sekä sähkön ja veden käytöstä. Niinpä järjestäjiä ja osallistujia kehotetaan välttämään tarpeetonta sotkemista. Silti jätettä syntyy, mutta se pyritään kierrättämään tehokkaasti. Suurten kulutusmää-rien vuoksi esimerkiksi kestoastioiden käyttö ei ole ravintoloissa mahdollista, mutta jätemääriä voidaan tällöinkin vähentää valitsemalla luontoystävällisiä materiaaleja ja suosimalla suuria pakkauskokoja. Kilpailukeskuksen rakentamiseen, opasteisiin ja muihin materiaalihankintoihin käytetään ensisijai-sesti Jukolan viestien kiertävää ja muuta uudestaan käytettävää materiaalia.

Alustavien arvioiden mukaan Valio-Jukolaan saapuu yli 15 000 kilpailijaa ja yli 50 000 kilpailuvierasta.

Tämän kokoluokan tapahtuma kuormittaa tietysti ympäristöä. Tavoitteena on kuitenkin pitää kuormi-tus mahdollisimman pienenä. Tähän tavoitteeseen pääsemme vain kaikkien tapahtumaan osallistuvien avulla.

Erkka Ryynänen, Valio-Jukolan ympäristövastaava

Valio-Jukola kunnioittaa sipoonkorven herkkää luontoa

6 7

paikallisTa väriä Juhlalavalla Valio-Jukolassa tarjolla on paljon muutakin kuin pelkkää suunnistusta. Valio-Jukola avataan juh-lavasti lauantaina 16.6. klo 13 oopperalaulajien Jaakko Hietikon ja Hannu Forsbergin esityksellä. Säestyksestä vastaa Kaartin soittokunta. Jo ennen avajaistenalkua, klo 12.30 lähtien, juhlalavalla pää-see nauttimaan Kaartin soittokunnan musisoinnista musiikkimajuri raine ampujan johdolla.

Venlojen viestin päätyttyä ennen Jukolan viestin alkua on aika perinteiseen Jukolan juhlaan, joka alkaa klo 19.45 juhlalavalla. Jukolan juhlassa esiin-

tyy Jori männistön johtama 60-vuotisjuh-lavuottaan viettävä vantaalainen Rekolan Sekakuoro.

Jukola-juhlan jälkeen klo 20.15 ojennetaan parhaille Venla-joukku-eille palkinnot. Jukola-joukkueiden palkinto-jenjako on sunnuntaina klo 9.30, minkä jälkeen Valio-Jukolan järjestäjät luovuttavat Jukola-lipun vuoden 2013 Jukolan järjestäjälle Jämsän Retki-Veikoille.

lapsille TarJolla monipuolisTa ohJel-maaLapsille suunnattu Las-tenmaa rakennetaan ratsastuskoulu Poni-Haan tiloihin sekä sen ympäristöön yhdessä Jukolan kenttävalio-

kunnan ja nuorisotyöstään tunnetun paikallisseura Itä-Hakkilan Kilvan kanssa. Kilpailukeskuksesta muutaman minuutin kävelymatkan päässä oleva Lastenmaa on avoinna lauantaina klo 11 - 19 sekä sunnuntaina klo 10 - 13.

Poni-Haan ratsastushallin sisällä on tarjolla toimin-nallinen temppurata, askartelupiste ja kasvomaa-lausta. Tiloista löytyy myös lastenhoito- ja ruokin-tapiste. Lasten leikkiessä huoltajat voivat nauttia Lastenmaan kahvilan antimista tai rauhoittua hetkeksi lukunurkassa.

Lauantaina klo 12 - 16 on mahdollisuus osallistua 2 euron hintaiseen poniratsastukseen. Lapset ratsas-tavat taluttajan avustuksella. Kimi-taikurin mystiset taikatemppuesitykset nähdään Lastenmaassa lau-antaina klo 12, 15 ja 18. Esitykset ovat maksuttomia.Lauantaina klo 11 - 19 lapset pääsevät kokemaan suunnistuksen riemua rasti- ja tukireittisuunnistus-radoilla. Pihkaniskojen ja Keravan urheilijoiden nuo-ret opastavat lapsia 5 euron karttamaksua vastaan. Lähtöpaikka on Lastenmaan vieressä.

Lastenmaassa ei ole järjestetty erikseen valvottua lastenhoitoa.

meTsäkirkko kauniissa karTanopuisTossaJukolan perinteinen Metsäkirkko järjestetään lauantaina klo 17.30 kisa-alueen kupeessa upeassa Håkansbölen kartanopuistossa. Metsäkirkon toteut-tamisesta vastaa Hakunilan seurakunta suunnista-van kirkkoherra Hans Tuomisen johdolla. Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola pitää saarnan met-säkirkossa. Musiikista vastaavat lauluyhtye How-ManyMothers ja Inna Vintturin johtama soitinyhtye.Toimituksen jälkeen kirkkoväelle tarjotaan kirk-kokahvit kartanopuistossa. Metsäkirkko antaa mahdollisuuden hiljentymiseen ja rauhoittumiseen kaiken kisahälinän keskellä.

håkansböle - JugendaJan helmi esiTTelyssäKirkkomenojen jälkeen klo 18.30 järjestetään Van-taan kaupungin oppaiden johdolla Håkansbölen kartanon puistoalueella maksuton historiakierros. Toinen samansisältöinen kierros on klo 21.

Tervetuloa nauttimaan Valio- Jukolan oheistapah-tumista!

Mirja Olin, ohjelmapäällikkö kuva: Paula Lehtomäki

monipuolista ohjelmaa suunnistuksen lomassa

8 9

Hanna Tapio, opettaja, vetää työelämävalmennuskurs-sia Jukola-organisaatiossa

miten päädyit mukaan Valio-Jukola-tapahtumaan?

- Valio-Jukolan pääsihteeri Päivi Luoma on ystäväni vuosien takaa. Pelasimme samassa salibandyjoukkueessa, ja yhteydenpito joukkueen tiimoilta on säilynyt vuosista huolimatta. Olemme sellainen yhdeksän naisen tiivis ryhmä, joista nähdään muitakin Jukola-viikon-lopun aikana talkoissa.

Oletko aiemmin ollut mukana Jukola-tapahtumissa? missä ja millaisissa tehtä-vissä?

- Aiempi Jukola-kokemus on pyöreä nolla.

mitä tehtäviä sinulla on tämän vuoden Jukolassa? - Vastaan info.2012@jukola.com -sähköpostista, jonka kautta palvellaan joukkueita, kilpailijoita ja osin omaakin organisaatiota. Toimin myös ilmoit-tautumisjärjestelmän parissa. Toimipiste on Jukolan kisatoimisto ja titteli toimistopäällikkö. Avustan eri valiokuntia tulostuksessa ja postituksissa. Myyn ja lähetän harjoituskarttoja kilpailijoille. Teen siis sekalaista toimisto-työtä ja sotkeudun monipuolisesti vähän kaikkeen.

mitä odotat Valio-Jukolalta? - Hämmästelen jatkuvasti, kuinka valtavasta tapahtumasta on kyse. Vapaa-ehtoisvoimin syntyy iso talkooperhe, jonka lonkerot kietoutuvat toisiinsa, ja lopulta on sitten valmiina hieno tapahtuma. Päässä on varmasti koko viikonlopun aikana huikeaa huminaa, kun nytkin välillä päässä vippaa niin, että heikompaa hirvittää. Mielenkiintoista ja mieleenpainuvaa tapahtumaa odotan. Ja mittakaava on käsittämätön!

Marja Saarinen

KasvuSuomi -lehtipaketti

1,1 miljoonaa lukijaa,33 lehteä.

www.lehtiyhtyma.fi

Vantaan Sanomat on myös osa Suomen Lehtiyhtymän KasvuSuomi -lehtipakettia.

TNS Atlas 2011

lö Vantaan luetuin lehti!

l Vantaalaisten asialla, kahdesti viikossa.

l Lue meitä myös netissä www.vantaansanomat.fi

Valitse Vantaan Sanomat

- vantaalaistenykköslehti!

Toivotamme Onnea Vantaalla pidettävälle JUKOLAN Viestille sekä Menestystä kaikille osanottajille ja järjestäjille!

A. Saarivirta Oy lkvKoivukylän puistotie 101360 Vantaapuh. 09 8712200 gsm 0400 410870a.saarivirta@luukku.com

Jaana Mäki, työskentelee pienessä kyläkaupassa kangasniemellä kutemajärven kylässä

miten päädyit mukaan Valio-Jukola-tapahtumaan?

- Kaupassamme asioi paljon mökki-läisiä, heidän joukossaan Eija ja Vesa Lehtomäki, jotka kuuluvatValio-Jukolan järjestävään seuraan Pihka-niskoihin. Osallistumiseni Valio-Juko-lantalkoisiin on heidän kaksi vuotta kestäneen innokkaan " värväyksensä " tulosta.

Oletko aiemmin ollut mukana Jukola-tapahtumissa? missä ja millaisissa tehtävissä?

- Olen ollut kerran aiemmin kaksi vuotta sitten Kytäjä-Jukolassa Hyvinkäällä.Silloin toimin kassatehtävissä.

mitä tehtäviä sinulla on tämän vuoden Jukolassa? - Tänä vuonna olen ilmoittautunut töihin kisaravintolaan.Tarkkaa työku-vaani en vielä tiedä.

mitä odotat Valio-Jukolalta? - Odotan kautta-aikojen suurinta Jukola-tapahtumaa, joka on hyvin organi-soitu ja jossa vallitsee iloinen ja ystävällinen ilmapiiri. Uskon, että Valio-Jukolassaviihtyvät niin kisavieraat,yleisö kuin talkoolaisetkin. Toivon myös, että tapahtumassapääsee tutustumaan moniin uusiin, mukaviin ihmisiin.

ValiO-JuKOla synTyy TalKOOlaisTen VOimin

Valio-Jukola 2012 -tapahtuma onnistuu vain monien vapaaehtois-ten toimitsijoiden avulla. Eniten toimitsijoita on ravintola-, kenttä- ja kilpailuvaliokuntien tehtävissä. Toimitsijan ei tarvitse osata suun-nistaa, vaan tärkeintäon motivaatio, positiivinen asenne ja tahto tehdä Valio-Jukolasta onnistunut ja ikimuistoinen tapahtuma.

Haastattelin kolmea Valio-Jukolan toimitsijaa, jotka kertoivat taus-toistaan ja syistä osallistua Suomen suurimpaan suunnistustapah-tumaan vuonna 2012.

Veli-erkki Ylirisku, eläkkeellä oleva poliisi

miten päädyit mukaan Valio-Jukola-tapahtumaan?

- Olen ollut aina jollain tavalla mukana Keravan Urheilijoissa, jo 1970-luvulta asti. Sipoon Jukolassa vuonna1995 talkoilin turvallisuuspomona. Edelleen olen hoitanut samaa pestiä useissa Keravan Urheilijoiden jär-jestämissä urheilutapahtumissa. Hommat ovat ilmeisesti hoitu-neet, koska Veikko Kostiainen pyysi minut jälleen mukaan.

Oletko aiemmin ollut mukana Jukola-tapahtumissa? missä ja millaisissa tehtävissä?

- Olen itse juossut Jukolan muutaman kerran. Talkoolaisena olentoiminut-Sipoon Jukolassa ja vuonna 2000 Pärnävaaran Jukolassa. Molemmilla kerroilla olen saanut nauttia urheilullisesta talkoohengestä miellyttävien ihmisten keskellä.

mitä tehtäviä sinulla on tämän vuoden Jukolassa? - Valio-Jukolassaon tarkoitukseni toimia jälleen turvallisuudesta vastaavana henkilönä. Vaan on se niin, että tämä maallinen maja ei vuosien saatossa suostu enää aivan kaikkeen. Siksipä toimin nyt varavastaavana turvallisuu-den puolella. Täytyy toki sekin todeta, että Valio-Jukolan turvajärjestelyt ovat vaativammat kuin monen aikaisemman Jukolan.

mitä odotat Valio-Jukolalta? - Uskon Valio-Jukolan herättävän kiinnostusta jo tapahtumapaikan vuoksi. Nyt ei tarvitse lähteä kauaksi maakuntaan, vaan kilpailukeskus on lähellä Helsinkiä aivan asutuksen kupeessa. Suunnitelmat viestien läpiviemiseksi on hiottu vuosien aikana, joten homma kyllä pelaa ja tarjoaa niin suunnis-tajille kuin katsojille miellyttävän ja urheilullisen viikonlopun.

Testaa tietosi Jukolan viesteistä.

1. mikä joukkue ei osallistunut vuonna 1949 ensimmäisen Jukolan viestin järjestelyihin?

a) Korson Kuntob) Savion Sampoc) Rödskog IF

2. ensimmäinen ei-helsinkiläinen Juko-lan voittojoukkue oli?

a) Hämeenlinnan suunnistajat b) Asikkalan Raikas c) Tampereen Pyrintö

3. minä vuonna tämä ensimmäinen ei-helsinkiläinen joukkue voitti?

a) vuonna 1962b) vuonna 1959c) vuonna 1954

4. Vuoden 1956 Jukolaa riihimäellä pidettiin vaativana kisana. Joukkueita lähti 127, mutta kuinka monta niistä saapui hyväksytysti maaliin 19 tunnin määräajassa?

a) 16b) 38c) 52

5. ensimmäinen Venlojen viestin voitta-jajoukkue vuonna1978 oli

a) Stora Tuna IKb) Sippurastic) Kalevan Rasti

6. nopein Venlojen viesti, jossa keski-määräinen juoksunopeus voittajajouk-kueella oli 4,51 min/km, juostiin

a) Sulkavalla 2003b) Jämijärvellä 2004c) Anjalankoskella 2005

7. Tasavallan presidentti urho Kaleva Kekkonen toimi Jukolan suojelijana peräti seitsemän kertaa. Tarja Halonen oli sippu-Jukolan suojelija vuonna 2005. mikä väittämistä on oikein?

a) Halonen kompuroi pimeässä ja nyrjäytti nilkkansa.b) Halonen halusi adjutantin estelyistä huolimatta tutustua suunnistukseen ja eksyi.c) Halonen ei ollut kisapaikalla.

8. kouvolassa 1960 kartat lähetettiin vahingossa Tornioon. Miten kartat saatiin ajoissa uttiin?

a) Kouvolan moottoriurheilijoiden toimittamina (nopeus rajoituksia tieliikenteessä ei tuolloin vielä

ollut).b) Helsingin Sanomien hankkimalla lentokuljetuksellac) Paikallisen raviohjastajan tarjoamalla ilmaisella hevoskyydillä

9) mikä uudistus otettiin käyttöön ruokolahdella 1977?

a) Reikäkortteja käytettiin tuloslaskennassa.b) Sallittiin lyhythihaisen suun- nistuspaidan käyttö.c) Viestikapulasta luovuttiin ja otettiin käyttöön nykymuotoinen vaihtotapa.

10. miksi Paimiossa 1993 ei ollut juuri-kaan ruotsalaisjoukkueita?

a) He olivat kilpailu- ja harjoittelukiel- lossa mystisten kuolemantapaus- ten johdosta.b) Myrsky esti laivaliikenteen Ahvenanmerellä.c) Ruotsalaiset boikotoivat Jukolaa, koska Suomi ei ollut tunnustanut Viron itsenäi- syyttä.

11. mikä väittämä ei pidä paikkaansa sipoon-Jukolan 1995 kohdalla?

a) Olutteltan hana tukkeutui, ja janoisten suunnistajien rauhoitta- miseen tarvittiin virkavallan apua.b) Kolme suunnistajaa kokeili GPS- seurantaa.c) Äänekosken sarjakuvaseuran kakkosjoukkueen toisen osuuden suunnistajan aika oli 8:21:59.

12. mikä väittämä ei pidä paikkaansa rautavaaran mehtä-Jukolan 1996 osalta?

a) Piikkarit kiellettiin.b) Juha Mieto suunnisti oman osuu- tensa varusteinaan karttateline ja kävelysauvat.c) Suomalainen joukkue ei ole voit- tanut puhtaasti suomalaisin voimin Mehtä-Jukolan jälkeen.

13. mikä uudistus otettiin käyttöön Joensuussa vuonna 2000?

a) Sähköiset tulostaulutb) Emitc) Pirilän tietojärjestelmän graafinen käyttöliittymä

14. mikä väittämä pitää paikkansa vuo-den 2004 Jämi-Jukolan osalta?

a) Se on ollut toistaiseksi kilometri- vauhdeilla mitattuna nopein: Jukola 4.45 min/km, Venlat 4.51 min/km.b) Kilpailu jouduttiin hetkeksi kes- keyttämään trombin vuoksi.c) Pienkone pyysi Jämin lennonjoh- dolta lupaa laskeutua kentälle, ja lennonjohto myönsi luvan vahin- gossa.

Kysymykset: Juha Skinnari ja Ritva Pirilä

Jukola-VisaOikeat vastaukset Jukola-visaan 1. c) Rödskog IF 2. a) Hämennlinnan suunnistajat 3. c) vuonna 1954 Lahdessa 4. b) 38 5. b) Sippurasti 6. b) Jämijärvellä 2004 7. c) Halonen ei ollut kisapaikalla 8. b) Helsingin Sanomien hankkimalla lentokuljetuksella 9. c) Viestikapulasta luovuttiin ja otettiin käyttöön nykymuo-toinen vaihtotapa 10. a) He olivat kilpailu- ja harjoittelukiellossa mystisten kuolemantapausten johdosta 11. a) Olutteltan hana tukkeutui ja janoisten suunnistajien rauhoittamiseen tarvittiin virkavallan apua 12. b) Juha Mieto suunnisti oman osuutensa varusteinaan karttateline ja kävelysauvat 13. b) Emit 14. a) Se on ollut toistaiseksi kilometrivauhdeilla mitattuna nopein: Jukola 4.45 min/km, Venlat 4.51 min/km 15. a) 5 ja 2 kertaa

10 11

Tuulisähköä kotiisi helposti• Klikkaa www.vantaanenergia.fi /tuuli ja liitä sähkösopimukseesi pienellä lisämaksulla tuulisähköosuus 1000 kWh/vuosi.

• Yksi tuulisähköosuus maksaa vain 2,00 €/kk.

• Saat Hyvän Tuulen Talo -sertifi kaatin todistuksena ilmastomyönteisestä energiaratkaisustasi.

Vantaan Energia on Suomen suurimpia tuulisähkön tuottajia.

Haluatko energiasi tuulesta?

www.vantaanenergia.fi

Luonnolla ja luontokokemuksilla on huomattava terveyttä edistävä vaikutus. Tutkimusten mukaan luontokokemus ennaltaehkäisee sairauksia, auttaa toipumaan stressistä, edistää myönteistä elämän-asennetta ja parantaa keskittymiskykyä.

Metsähallituksen luontopalveluissa onkin käynnis-tetty Terveyttä kansallispuistoista -ohjelma, jolla edistetään kansalaisten hyvinvointia.

”Luontokokemukset virkistävät kokonaisvaltaisesti näkemisen, olemisen ja tekemisen avulla. Usein unohdetaan retkeilyn henkinen, sosiaalinen ja ekologinen merkitys. Kaupungistuneissa länsi-maissa yhä tärkeämpiä avaimia hyvinvoinnille ovat luonnon tarjoamat hiljaisuus ja mahdollisuus rauhoittumiseen sekä puhdas ilma ja vesi sekä luontoharrastuksen luomat sosiaaliset verkostot”, toteaa erikoissuunnittelija Matti Tapaninen Metsä-hallituksen luontopalveluista.

Terveyttä kansallispuistosta -ohjelmassa pyritään siihen, että kansalaisten terveys ja työkyky kohene-vat aktiivisen luontosuhteen, aitojen luontokoke-musten ja monipuolisen luontoliikunnan avulla. Ohjelman pilottihankkeita käynnistetään Oulun seudulla, jossa luontoalueiden saavutettavuutta ja palveluja parannetaan lähiluonnosta erämaihin. On huolehdittava, että kansallispuistot ovat kaikkien saavutettavissa. Brittiläisen tutkimuksen mukaan yhden punnan sijoitus puistojen laatuun ja palveluihin tuo 7,1 puntaa takaisin terveyshyötyinä.

luonTo liikuTTaa Suomalaiset liikkuvat mielellään luonnossa ja kansallispuistoissa sijaitsevilla ulkoilureiteillä. Metsähallituksen luontopalvelut on kerännyt tietoa kansallispuistojen ja muiden valtion suojelu- ja ret-keilyalueiden kävijöiden motiiveista ja julkistanut asiasta tutkimuksen yhdessä Itä-Suomen yliopis-ton kanssa. Tutkimukseen vastasi 35 000 henkilöä vuosina 2000–2010.

Tutkimuksen mukaan kansallispuistojen ja muiden retkikohteiden kävijät voidaan luokitella neljään erityyppiseen ryhmään. Merkitsevästi toisistaan eroavat ryhmät ovat sosiaaliset itsensäkehittäjät, kuntoilevat luontoseikkailijat, henkistä hyvinvoin-tia hakevat nostalgikot ja luontosuuntautuneet rentoutujat. Parhaiten erottelevia tekijöitä olivat aiemmat muistot, halu kokea jännitystä ja halu tutustua uusiin ihmisiin.

Sosiaaliset itsensä kehittäjät ja henkistä hyvin-vointia hakevat nostalgikot ovat erittäin uskollisia tietylle alueelle ja saapuvat sinne yhä uudestaan. Kuntoilevat luontoseikkailijat ja luontosuuntautu-neet rentoutujat hakevat tiettyä toimintaa ja voivat vaihtaa vierailukohdetta herkemmin.

Tiedon avulla voidaan minimoida kasvavien kävijävirtojen kielteisiä vaikutuksia ja hallita niiden tuomia riskejä. Tavoitteena on tarjota kävijöille laadukkaita elämyksiä ja palveluita luontoa vaaran-tamatta.

myös TaloudellisTa hyöTyäSuojelualueiden merkitys paikkakunnan tai seudun sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille on mer-kittävä. Metsähallituksen luontopalvelut on myös selvittänyt kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Suuntaus on selvä. Rahasumma, jonka valtio sijoit-taa kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden retkeilypalveluihin, palautuu yhteiskunnalle moni-kertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina.

Vuonna 2011 kansallispuistojen kävijöiden rahan-käyttö tuotti lähialueelle keskimäärin noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin sijoitettua euroa kohti. Vuonna 2010 summa oli seitsemän euroa.

Outi Ala-Härkönen, Eveliina Nygren

Terveyttä kansallispuistoista

suunTana kansallispuisToT• Sipoonkorven kansallispuisto sijaitsee Hel-

singin ja Vantaan kaupunkien sekä Sipoon kunnan mailla.

• Sipoonkorven kansallispuisto perustettiin 1.5.2011, ja se on toiseksi nuorin Suomen 37 kansallispuistoista. 1.7.2011 perustettu Selkä-meri on tuorein kansallispuisto.

• Tyypillinen kävijä Sipoonkorven kansallispuis-tossa on keski-ikäinen lähialueen asukas, joka tulee päiväretkelle.

• Sipoonkorpi ja Valio-Jukola: Metsähallituksen luontopalvelut on yhdessä Valio-Jukolan järjes-täjien kanssa rajannut rastireiteiltä pois arim-mat alueet, esimerkiksi luonnontilaiset suot, lehdot ja arvokkaat kalliot. Myös uhanalaisten lintujen pesäpaikat on rajattu pois reiteiltä, mm. vanhojen rengastuspaikkojen ja tiedossa olevien petolintutietojen pohjalta. Luontopal-velut seuraa myös kisojen vaikutusta petolintu-jen pesintään ja maaston kulumiseen.

•Kansallispuistoissa käytiin vuonna 2011 yhteensä 2,1 miljoona kertaa.

•Metsähallituksen luontopalvelut vastaa kaik-kien Suomen kansallispuistojen hallinnasta ja hoidosta.

• Lisätietoja: www.luontoon.fi, www.metsa.fi. Katsele tai lataa omia kansallispuistokuvia: http://yhteiso.luontoon.fi.

kansallispuisTokäviJäTsosiaaliset itsensäkehittäjät• Tärkeimpiä motiiveja aikaisemmat muistot,

omien taitojen kehittäminen, jännityksen kokeminen sekä jossain määrin myös luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen.

•Muita ryhmiä halukkaampia tapaamaan uusia ihmisiä retkellään ja matkustavat muita useam-min suuremmissa ryhmissä.

•Yli puolet 45–65-vuotiaita, miehiä enemmän kuin naisia.

•Harrastavat muita useammin muun muassa kalastusta, veneilyä ja kelkkailua.

Henkistä hyvinvointia hakevat nostalgikot• Tärkeimpiä motiiveja henkinen hyvinvointi,

aikaisemmat muistot ja mahdollisuus olla itsekseen. Luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen sekä pääsy pois melusta ja saasteista ovat myös tärkeitä.

•Matkustavat useimmiten oman perheen kanssa tai yksinään.

• Suurimmat ikäryhmät 45–54- ja 55–65-vuoti-aat, miehiä ja naisia likimain yhtä paljon.

•Harrastavat muita useammin muun muassa marjastusta, sienestystä, koiran ulkoilutusta ja murtomaahiihtoa.

Kuntoilevat luontoseikkailijat• Tärkeimpiä motiiveja kuntoilu, luonnosta

oppiminen, omien taitojen kehittäminen ja jännityksen kokeminen.

•Matkustavat useimmiten oman perheen kanssa pienissä ryhmissä.

•Yleisimmät ikäryhmät 45–54-vuotiaat ja 35–44-vuotiaat, miehiä hieman enemmän kuin naisia.

•Harrastavat muita enemmän lintuja, kasveja, luonnon tarkkailua ja luontovalokuvausta sekä ovat muita kiinnostuneempia melonnasta, vaeltamisesta, yöpymisestä maastossa ja luon-topolkuihin tutustumisesta.

luontosuuntautuneet rentoutujat• Tärkeimpiä motiiveja luonnon kokeminen,

maisemat, rentoutuminen, yhdessäolo oman seurueen kanssa sekä pääsy pois melusta ja saasteista.

•Matkustavat useimmiten oman perheen tai ystävien kanssa.

•Muita ryhmiä enemmän alle 35-vuotiaita, joskin keski-ikä 42 vuotta. Naisia hieman enemmän kuin miehiä.

•Harrastavat muita enemmän kävelyä, eväs-retkeilyä, vierailuja alueen luontokeskukseen ja tutustumista alueen kulttuuriperintöön. Suosittuja harrastuksia luonnosta nauttiminen, maisemien katselu ja uinti.

Kasvispakasteissamme käytetyt perunat,porkkanat, sellerit, palsternakat, herneet,pinaatit, lantut ja punajuuret poimitaansuomalaisten sopimusviljelijöidemme pelloilta. Pellolta pöytään tuoreena pakkasen kautta! www.apetit.fi

12 13

JUKOLAN RAJUT TARJOUKSET

Juomasysteemi

10,-

Suunnistajan KauppaSuunnistajan Kauppa

OSTASUUNNISTUS-KENGÄT, SAATWOL-SUIHKU-SANDAALIT!

SUUNNISTUS-HOUSUJA

Runsaasti isoja japieniä. Eri värejä.Mallihousuja.Pitkiä ja lyhyitä.

ALK9,-

SUUNNISTUS-PUSEROITA

Malliasut ja muutherkulliset löydöt.Eri värejä ja malleja.Tule penkomaan.

ALK9,-

HARJOITUS-ASUTAKKEJA JA

HOUSUJA

ALK9,-

C-LITE OVH 129,-RAJOITETTU ERÄ

79,-

89,-

Vertical K

PAIKALLA LAAJALA SPORTIVAN MALLISTO

-50

%

2NL

9,90

9,90

SIJU

PIENI JATEHOKASVALAISIN

JUOMAVYÖT

9,90

Kaikille Arrow-kompassin tai Suunto-sykemittarin ostaville aito Suunto-Buff- huivi. Huiveja rajoitetusti!

Suomensuosituinpeukalo-

kompassi!

Arrow 6

JUKOLA-HINTAAN!

Strong-Ride.Täysvaimennettu huippukenkäKarhulta. Sopii sekä neutraalilleettä ylipronatoivalle askel-tyypille. Kiertojäykkä ja tukevamalli. Rajoitettu erä Jukolassa.Sh 189,90

TARJOUSTUOTTEITA RAJOITETUSTI!

EI K

OS

KE

HE

RK

KO

PÖ

YD

ÄN

JA

LK

INE

ITA

Mukavamakuupussi(sh 29,50)

49,-

19,50

Yhteistyössä Jukolan viestin kanssa

Hei, Jukoloihin tai Venloihin osallistuvaSinulla on mahdollisuus valokuvauttaa

itsesi ja joukkueesi Jukolan viestin yhteydessä.Ammattivalokuvaaja tallettaa halutessasi sinut ja joukkueesi ryhmävalokuvaan

lisäksi voit saada muita tilannekuvia esimerkiksi rastilta.Kuvat ovat selattavissa ja ostettavissa www.kuvalo.com -palvelussa.

Jukolan Viestin kuvat löytyvät galleriakoodilla “jukola” ja Venlojen Viestin kuvat koodilla “venlat”.

Varaamalla pääset varmimmin kuvaan. Jotta voimme palvella mahdollisimman hyvin voit varata joukkueellesi kuvausajan osoitteesta:

jpeterf.schedulething.com. Kuvaamme myös aikataulun salliessa paikan päällä kuvaukseen ilmoittautuvia,

mutta varmin saat joukkeellesi kuvan kun varaat oheisesta linkistä ajan.

Varaa joukkueellesi kuvausaika ajoissa!

Kuvalo on valokuvien osto- ja myyntipalvelu.Kuvalon kautta kenellä tahansa on helppo ostaa ja myydä valokuvia.

Kuvaloa käyttävät ammattivalokuvaajat työssäänja harrastajavalokuvaajat jakaessaan esimerkiksi häissä ja vastaavissa

ottamiaan valokuvia helposti ja saaden samalla kohtuullisenkorvauksen myymistään valokuvista

www.kuvalo.com

15

■ Yksi Vantaan kilpailuvalteista on se, että tänne on helppo tulla. Kaupunki uudistuu jatkuvasti: kehittyvä raideliikenne, uudenlainen asuminen ja vetovoimaiset yritysalueet varmistavat jatkossakin Vantaan kilpailukyvyn. Puitteet ovat kunnossa myös kilpaurheilulle.

Kilpailukunnossa

Jukolan viesti on järjestetty pääkaupunkiseudulla vain kerran. Vuonna 1949 kyseessä oli sarjassaan ensimmäinen viesti, joka järjestettiin kahden-toista suunnistusseuran voimin. Nyt vuonna 2012 palataan takaisin Hakunilan urheilupuistoon, josta kaikki alkoi yli 60 vuotta aikaisemmin.

Tänä päivänä Jukolan viesti on maailman suurin viestisuunnistuskilpailu, joka kerää vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä lajin pariin. Lähestyes-sämme jo odottavin mielin kesän Valio-Jukolaa, on aika kääntää hetkeksi katseet ajassa taaksepäin ja tunnelmiin ensimmäisen Jukolan viestin aikoihin.

18-vuotias Jarmo Innala lähti kilpailupäivänä kesä-kuussa 1949 Hyvinkäältä junalla Helsinkiin kohti Jukolan viestiä. Rautatientorilta matka kohti eri vaihtopisteitä jatkui kuorma-autonlavalla. Hyvin-kään Tahkoa edustava Jarmo oli harjoitellut jouk-kueensa kanssa vuoden tärkeintä kilpailua varten. Puitteet harjoittelulle olivat vaatimattomat, mutta taitoa ja motivaatiota löytyi sitäkin enemmän. Kisa-paikallakin puitteet olivat nykytilanteeseen verrat-tuna hyvin erilaiset. Mukana oli 41 joukkuetta, joten mistään suurtapahtumasta ei tuolloin ollut kyse. Katsojiakaan ei oikeastaan ollut, mitä nyt jonkin verran ihmisiä kerääntyi maalialueen tuntumaan.

kommellusTen JukolaKokonaisuudessaan ensimmäinen Jukolan viesti sujui Hyvinkään Tahkon joukolta hyvin, mutta niin kuin kilpailuun aina, mahtui myös vuoteen 1949 mukaan dramatiikkaa. Hyvinkään Tahkon joukkue aloitti viestin hyvin ollen ensimmäisen osuuden jäl-keen yhdeksäntenä. Yöosuudelle startanneelle Onni Juvalle sattui kuitenkin vahinko, joka hankaloitti kil-pailun etenemistä merkittävästi; Onni kadotti kartan jo osuutensa alkumetreillä. Suunnistus ilman karttaa, yöosuudella erityisesti, on lähes mahdotonta.

Samaan aikaan Jarmo Innala piteli sadetta junara-dan varressa odotellen Onnin saapumista vaihtoon. Vaihtopaikalla ei ollut kuin ulkovessa, johon pääsi kurjaa keliä karkuun. Viimein kuin ihmeen kau-palla Onni suoriutui osuudestaan ja lähetti Jarmon sormet kohmeisina kuromaan muihin joukkueisiin syntynyttä etumatkaa kiinni.

”Onni oli kurkkinut karttoja kilpakumppaneiden olkapäiden yli ja saanut apuja siitä, missä mennään”, Jarmo kertoo.

Kilpakumppanit olivat ilmeisen avuliaita ja tarjo-sivat apuaan kaverille. Tämän harmillisen, mutta

mieleenpainuvan tapahtuman jälkeen, viesti sujui ongelmitta ja sijoituksia paranneltiin kisan kuluessa. Lopullinen sijoitus Hyvinkään Tahkolla oli kahdeksas.

ysTävyys kesTääVuoden 1949 Jukolan viesti ei jäänyt Jarmo Innalalle viimeiseksi. Vuosien varrella hän on ollut mukana kilpailijana 20 kertaa. Myöskään Hyvinkään Tahkon alkuperäisjoukkuetta ei unohdettu.

”Joukkuekavereista tuli hyviä ystäviä ja yhteyksiä on pidetty myöhemminkin”, Jarmo muistelee.

Joukkuehengestä kertoo myös se, että porukka kasattiin yhteen vielä 20:ttä Jukolan viestiä varten, joka juostiin Mäntsälässä. Tällöin ei enää kisattu kaikkein kirkkaimmista sijoituksista, vaan nautittiin kisatunnelmasta ja hyvästä seurasta.

Jarmon mielestä suurin muutos vuosien varrella on tapahtunut juuri Jukolan viestin puitteiden suh-teen. Vuonna 1949 ei ollut olemassa minkäänlaista kisakeskusta, puhumattakaan erilaisista oheistoi-minnoista. Nykyään viesti tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa sekä katsojille että kilpailijoille.

Tapahtuma on kasvanut kasvamistaan ja on vaikea edes kuvitella, millaisista puitteista lähdettiin liik-keelle vuonna 1949. On todella upeaa palata yli 60 vuoden tauon jälkeen niille seuduille, mistä kaikki alkoi.

Jenni Kannisto

Ensimmäisen Jukolan viestin aikoina kartat olivat hyvin toisenlaisia kuin nykyisin.

JuKOlan ViesTi Palaa alKuJuurilleen

Kuvan lähde: Jukolan viestin tarina 1949-1988

Nissbackan kartanon veistospuisto on vuonna 1984 yleisölle auennut kokonaistaideteos. Se yhdistää modernin taiteen 1540-luvulta peräisin olevaan kar-tanonpuistoon. Pääasiallisesti veistospuisto esittelee perustajansa professori Laila Pullisen monumentaali-sen kokoisia, suomalaisen graniitin eri lajeja hyödyn-täviä kivi-pronssi-yhdistelmäveistoksia. Alueella sijait-see myös kaksi paikan historiaan elimellisesti liittyvää ympäristötaideteosta eli Muinainen Meri (1987) ja Helsinge–muistomuuri (2001), joka on koostettu alu-eella sijainneiden rakennuksien kivijalkojen kivistä.

Veistospuisto on ollut kautta kolmikymmenvuotisen toimintansa suomalaisten ja eurooppalaisten taiteili-joiden ja muusikoiden kohtaamispaikka. Useat kolle-gat ovatkin inspiroituneina käynnistään lähettäneet kiitokseksi grafiikkaa tai pieniä piirustuksia, joista on kertynyt vuosien saatossa mielenkiintoinen, veistos-puiston historiaan elimellisesti liittyvä osa.

Kesällä 2012 Nissbackan kesäateljeerakennussa esitellään veistospuiston kansainvälistä ulottuvuutta

kollegoilta saadun, tervehdyksinä lähetetyn grafiikan kautta.

Taiteilijoiden teokset voidaan laskea osaksi kokonaistaideteosta, jollaiseksi Nissbacka on ideoitu ja toteutettu. Kokonaistaideteos pitää sisällään peruskokoelman, historialliset suo-jellut rakennukset, suomalaisesta graniitista jalostetut veistokset sekä kartanonpuiston luonnonmuistomerkkeinä suojellut suuriko-koiset jalopuut ja maareliefit.

Nissbackan muu kokoelma koostuu Laila Pul-lisen teoksista vuosilta 1955–2011. Kokoelma pitää sisällään Pullisen varhaisia kirjasinmetallisia oppilas-töitä, myöhäisempiä pronssiveistoksia ja tuoreimpia kivi-pronssi-yhdistelmäveistoksia. Alueella on myös kuvanveistäjä Matti Peltokankaan spektroliitistä veistetty teos ”Kulku” (1995).

Näyttely on auki keskiviikkoisin klo 12 - 18 ja sun-nuntaisin klo 12–16. Sisäänpääsymaksu alueelle on

5 €. Sunnuntaisin sisäänpääsyyn sisältyy kokoelman esittely klo 14. Ryhmille järjestetään esittelyjä sopi-muksen mukaan.

Jukolan viestin aikaan veistospuisto on poikkeuksel-lisesti auki klo 12 - 16 sekä lauantaina että sunnun-taina. Sisäänpääsymaksu alueelle ja rakennuksiin on 5 €.

Jean Ramsay

nissbackan kartanon veistospuisto esittelee modernia taidetta historiallisessa kartanomiljöössä

16 17

Nauti hyvää kahvia puhtaalla omallatunnolla.

Jukolan kahvittaja

vuodesta 2003

www.novacafi.fi

Cafitesse Café Noir UTZon kestävän kehityksen

kahvi.

Profeel_ilmoitus_230x170.indd 1 5/15/12 10:32 AM

Luotettavat Casio kassajärjestelmät ja Nets maksupäätteet mahdollistavat nopean ja joustavan maksuliikenteen erilaisissa olosuhteissa.

Hanki laitteet omaksi tai vuokraa ne.

Jukolan viestissäkin kaupankäynnin osana toimivat Casio kassakoneet ja Nets maksupäätteet.

Kysy lisää laitteiden vuokraamisesta erilaisiin tilaisuuksiin.

www.konttorikone.com

Kotkassa sinua palvelee Data Group, KotkaKotkankatu 20(05) 220 0600

Kouvolassa Kouvolan KonttorikoneKäsityöläiskatu 11(05) 371 3711

Hae vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin pakkauksista ja niiden hyöty käytöstä Mahtavapakkaus.fi-sivustolta. www.mahtavapakkaus.fi

Sivustoa ylläpitää Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, voittoa tavoittelematon yritys, joka edistää pakkausten hyötykäyttöä.

Miksi kurkku tarvitsee kääreen?

Mitä yhteistä on muovipulloilla ja repuilla?

Kuinka moni

pakkaus päätyy

kaatopaikalle?

18 19

Joustavat

maksuehdot,

esim.

36€/kk*

Valo – Paras valonlähde yöllä on otsalamppu. Nyky-ään tehokkaita lamppuja on laidasta laitaan. Muista ladata akut ajoissa, jotta valo ei ala hiipua kriittisellä hetkellä metsässä.

Juotava – Reitin varrelle on sijoitettu useita juoma-pisteitä, joissa tarjolla on vettä ja urheilujuomaa. Juomareppu voi olla kuitenkin mukava lisävaruste pitkän matkan varrella.

lisäenergia – Pitkällä matkalla voi olla tarpeellista kantaa mukana lisäenergiaa. Esimerkiksi erilaiset energiageelit ovat käteviä ja pieniä mukana kulje-tettavia. Muistathan, että et jätä roskia luontoon.

emit – Jos käytössä on vanha Emit-laite, sen pat-terin kunto kannattaa tarkistaa ennen maastoon lähtöä kilpailukeskuksessa olevilla mallirasteilla.

kompassi – Joskus kompassiin voi tulla kolhuista kuplia tai väärin säilytetyt kompassit voivat alkaa näyttää väärään suuntaan. Kompassi on varsinkin yösuunnistuksessa tärkeä apuväline, joten pidä huolta sen kunnosta.

Vaatteet – Suunnistuksen lajisäännöissä määritel-lään, että kilpailussa on käytettävä koko vartalon peittävää asua, joskin paita saa olla lyhythihainen. Suunnistuspaidat ja -housut on suunniteltu lajin tar-peita varten, mutta myös muut urheilu- ja juoksu-vaatteet kelpaavat maastoon, kunhan ne suojaavat naarmuilta ja siirtävät kosteutta iholta. Pukeutua kannattaa sään mukaan, eli kylmällä säällä kerros-pukeutuminen voi olla paikallaan, varsinkin jos vauhti ei päätä huimaa. Lyhyiden housujen kanssa pitkät suunnistussukat suojaavat sääriä kolhuilta ja risuilta.

kengät – Kengät ovat yksi olennaisin varustus maastossa liikkuttaessa. Jukolan viestissä piikkarei-den käyttö on kielletty, mutta nastarit eli suunnis-tuskengät, joiden pohjassa ovat maastossa tukevat nastat, ovat oiva varustus Jukolan yöhän lähdettä-essä. Suunnistuskengät ovat kevyet märkänäkin ja pitävät hyvin liukkailla kallioillakin. Jos kevätkauden harjoittelu on jäänyt vähiin, suunnistuskengät voi-vat olla koppuraiset, jolloin ne kannattaa kostuttaa ja muokata jalkaan sopiviksi.

apuvälineet - Kilpailusuorituksen aikana ei saa käyttää apuvälineitä, kuten korkeus- ja etäisyysmit-tareita tai näytöllisiä seurantalaitteita. Sykemittaria ei lasketa apuvälineeksi. Myös puhelin voi olla jär-jestäjien luvalla hätätapauksissa sallittu apuväline.

Paula Lehtomäki

Jukolan yö kutsuu… Tarkista varusteet!

GPS-seuranta on kuulunut jo vuosia osaksi suuria suunnistuskilpailuja. GPS:n avulla katsojille pysty-tään havainnollistamaan kilpailijoiden etenemistä metsässä katseiden ulottumattomissa.

Valio-Jukolassa kärkijoukkueiden suorituksia seurataan uudella tasolla, kun urheilijoiden GPS-seurantaan yhdistetään reaaliaikainen sykeseu-ranta. Valio-Jukolassa yleisölle tarjotaankin uusia elämyksiä näiden kahden ainutlaatuisen huippujär-jestelmän avulla.

uuTTa TieToa reiTin varrelTa realTime evenTs -palvelun avullaNewWell Oy on kehittänyt uudenlaisen Realtime Events (RTE) -palvelun. RTE on uusi kokonaisval-tainen valmennusjärjestelmä, joka mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa reaaliaikaisen karttaan sidotun sykeseurannan kenelle tahansa, niin aloitte-levalle urheilijalle kuin kokeneemmallekin.

Realtime Events -järjestelmää voi käyttää nykyaikai-silla puhelimilla, ja lisäksi se tukee useita sykevöitä. RTE on erittäin helppokäyttöinen sovellus, joka mahdollista muun muassa harjoitustietojen ja GPS-reittien tallennukset Suunnon Movescount-portaaliin.

Tsemppiryhmiä Ja iloa JunnuilleRTE:n käyttäjät voivat luoda ryhmiä ja jakaa tapah-tumia ystäviensä kesken. Ryhmän jäsenten päivä- ja viikkokuormitusta voi vertailla hauskalla Body Charge -kuormituspisteytyksellä, joka on sopeu-tettu yksilölliseen kuntotasoon. Toisin sanoen kaikki ovat samalla viivalla kuntotasosta riippumatta. Samassa näkymässä on myös muita vertailtavia asi-oita kuten harjoitusaika, kuljettu matka, hetkellinen syketaso ja karttaseuranta.

RTE Junior taas on koko perheen liikuntapeli, jossa punnitaan nokkeluutta, fyysistä kuntoa ja suun-nistustaitoa. Pelissä esimerkiksi seuravalmentajat voivat luoda reittejä asettamalla virtuaalisia rasteja kartalle. Niiden sisälle voidaan jättää viestejä tai tehtäviä. Reittiä kierrettäessä käyttäjät näkevät toisensa reaaliajassa puhelimen näytöllä.

Tutustu järjestelmään: www.newwell.fi

Valio-Jukolassa sykeseurannan tiedonsiirtoon käytetään erillistä kannettavaa laitetta, jossa ei ole kilpailusääntöjen vastaista näyttöä.

reaaliaikainen sykeseuranta tekee Jukolasta entistä kiinnostavamman

20 21

AVAJAISETValio-Jukolan kilpailukeskus avataan 15.6. perjan-taiaamuna klo 10.00. Kilpailun viralliset avajaiset järjestetään Hakunilan urheilukeskuksessa 16.6. lauantaina klo 13. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa ja musiikkiesityksiä.

BUSSITValio-Jukolan kilpailukeskukseen Hakunilan urhei-lupuistoon kannattaa saapua joukkoliikennettä käyttäen. Kilpailukeskukseen pääsee HSL:n busseilla Tikkurilan ja Helsingin rautatieasemilta ja Mellun-mäen metroasemalta. Hakunilaan tulevien bussien vuorovälejä on tihennetty, ja lisäksi Tikkurilasta liikennöi erikoislinja 68X. Useimmat bussit pysäh-tyvät Hakunilantien ja Hevoshaantie risteyksessä, josta kävelymatkaa kilpailukeskukseen on noin 400 metriä.

Autolla Jukolaan saapuvien on varauduttava ruuhkaan ja pitkiin kävelymatkoihin. Muista seurata opasteita. Pysäköinti maksaa 10 €/auto. Varaa tasaraha.

.COMJukolan viestin tunnelmaa kannattaa seurata pai-kan päältä, mutta tunnelmia ja uusimmat uutiset löytyvät myös Jukolan kotisivuilta www.jukola.com/2012. Kilpailua edeltäviä ja sen aikaisia tunnel-mia päivitetään myös Facebookiin eli tule sinäkin Jukolan viestin ”tyykkääjäksi” osoitteessa www.face-book.com/jukolanviesti. Keskustelua ja kuulumisia kannattaa seurata myös Twitterin välityksellä www.twitter.com/jukolanviesti.

ENSIAPUKilpailujen ensiapupiste sijaitsee kilpailukeskuk-sessa urheilukentän pukuhuonerakennuksessa. Lisäksi maali- ja vaihtoalueen vieressä on ensiapu-teltta ja alueella päivystää ensiapuryhmä. Ensi-apupisteen merkkinä on valkoinen risti vihreällä pohjalla.

FOTOPALVELUValio-Jukolassa tarjolla on uutuuspalvelu, joukkuei-den valokuvaus. Joukkueet voivat kuvauttaa itsensä kilpailukeskuksessa Intersportin myyntiteltan vierestä löytyvällä kuvauspaikalla. Myös maastossa on kuvaajia ottamassa yksilökuvia suunnistajista. Kilpailijat voivat tilata virallisia Jukola-kuvia kilpailun jälkeen Internetissä toimivasta Kuvalon kuvapalve-lusta.

HILJENTYMINENKaiken hälinän keskellä pieni pysähtyminen ja hiljentyminen voivat olla enemmän kuin paikallaan. Valio-Jukolassa järjestetään 16.6. lauantaina klo 17.30-18.30 kaikille avoin metsäkirkko. Håkansbölen kartanon kauniissa maisemissa pidettävän tapahtu-man järjestelyistä vastaa Hakunilan seurakunta.

ITKUMUURIIsoissa suunnistuskilpailuissa on yleensä paikka tai palvelu nimeltään itkumuuri. Kyseessä on yleensä teltta tai vaunu. Sinne ohjataan ne urheilijat, joiden suorituksessa on jotain epäselvää. Itkumuurilla selvitetään, onko urheilija suorittanut kilpailun hyväksytysti. Jos kilpailija on esimerkiksi leiman-nut väärällä rastilla tai jättänyt jonkun rastin väliin, seurauksena on joukkueen hylkäys.

JUKOLAN SANOMAJukolan sanoma on perinne, joka on ollut mukana Jukolan viestissä alusta alkaen. Jukolan viestin omistajataho Kaukametsäläiset osoittaa Jukolan viestin sanoman jollekin ajankohtaiselle yhteisölle tai ryhmälle. Viestin avulla voidaan myös kiinnitet-tää huomiota johonkin tärkeäksi katsottuun asiaan. Sanoman lukee julki voittajajoukkueen ankkuri pian maaliin saapumisensa jälkeen.

K-PISTEK-piste eli kolmiopiste (entinen kartanjakopiste) on se paikka, josta kilpailijoiden varsinainen suunnis-tustehtävä alkaa. Suunnistajat juoksevat viitoitettua

reittiä lähtöpaikalta K-pisteelle. K-piste merkitään karttaan tasasivuisella kolmiolla, jonka yksi kärki osoittaa lähtösuuntaan. K-piste voi myös toimia lähtöpaikkana.

LEIMAUSSuunnistuskilpailuiden ajanotto hoidetaan elektro-nisella leimausjärjestelmällä, Emitillä. Emit on pieni läpyskä, joka kulkee urheilijoiden mukana ja jonka avulla urheilijat leimaavat rasteilla. Kilpailijoiden reaaliaikainen seuraaminen rastilta rastille on mah-dollista Emitin avulla.

MAJOITTUMINENValio-Jukolan kisa-alueelle majoittuu viikonlopun aikana jopa 20 000 henkeä. Kilpailijat ja muutkin tapahtumassa mukana olevat majoittuvat pääasi-assa ennakkoon varttuihin paikkoihin, joko omiin telttoihin tai järjestäjien vuokratelttoihin. Tarjolla on myös sisämajoitusta lähikouluilla sekä mahdollisuus matkailuautoparkkiin. Järjestäjät kehottavat pitä-mään huolta arvotavaroistasi, sillä kilpailukeskus sijaitsee aivan asutuksen tuntumassa. Avotulenteko ja tupakointi on kielletty alueella.

NAPEROT Perheen naperoille Jukolassa on tarjolla ohjelmaa Lastenmaassa. Lastenmaa järjestetään Ponihaan ratsastustallin tiloihin, joten se ei ikävä kyllä sovellu allergisille. Toimintaa on sekä sisällä ratsastushallissa että ulkona Ponihaan välittömässä läheisyydessä. Lastenmaasta löytyvät mm. temppurata, askarte-lupiste, pieni kahvila sekä lastenhoito- ja ruokinta-piste. Lisäksi Lastenmaassa järjestetään mm. talu-tusratsastusta sekä taikuriesityksiä. Osa Lastenmaan toiminnoista on maksullisia. Lastenmaassa on rasti- ja tukireittisuunnistus la klo 11–19, karttamaksu on 5 €/lapsi sisältäen pienen palkinnon. Lastenmaassa ei ole valvottua lastenhoitoa.

OHJELMAValio-Jukola on paljon muutakin kuin pelkkä suun-

nistuskilpailu. Jukolan avajaiset ovat lauantaina klo 13. Venlojen viestin ja Jukolan viestin välissä ohjelmaa tarjoaa Jukolan juhla. Juhla järjes-tetään tapahtumalavalla lauantaina klo 19.45. Samalla palkitaan myös parhaat Venla-joukkueet. Jukolan viestin palkintojenjako järjestetään sunnuntaina klo 9.30. Jukolan palkintojenjaon yhteydessä luovutetaan Jukolan lippu seuraaville järjestäjille.

Jukolan viestin ohessa on myös mahdollisuus tutustua Håkansbölen kartanoon. Ilmaiset opastetut kartanokierrokset järjestetään 16.6.la klo 18.30 ja 21.00. Kierros kestää noin tunnin.

PALVELUTKilpailukeskusalueelta löytyy paljon erilaisia esittely- ja myyntipisteitä. Paikalle saapuvien kannattaa ehdottomasti käydä Jukola-kaupassa, josta voi hankkia viralliset Jukola-tuotteet paidoista pinsseihin. Jukola-kaupassa on myynnissä myös postikortteja, joissa on Jukolan oma postileimaja postimerkki. Kilpailukeskusalueella on myös lukuisia urheiluvälinemyyjiä hyvine kisatarjouksineen. Kannattaa tulla ostoksille vaikka keskellä yötä.

RAVINTOLATARJONTAValio-Jukolan kilpailijoita ja katsojia palvelevat ravintolan ja kahvilan lisäksi viisi grilliä sekä jäätelöpisteet ja mallasrasti. Lisäksi on Rannikon sotilaskotiyhdistyksen kahvila, muikku- ja lohipiste sekä vohvelipiste. Myös Lastenmaassa on pieni kahvilapiste. Ravintoloissa ja kahviloissa voi maksaa käteisellä tai yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla. Ruuh-kaisimmat ajat ravintolassa ovat lähtöjen ympärillä ja Venlojen maalin-tulon jälkeen. Näitä aikoja kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan.

SAUNOMINENJukolan yksi erikoisuus on valtava telttasauna, joka sijaitsee Hakunilan uimahallin vieressä olevalla pesupaikalla. Sauna on lämmin lauan-taista klo 14:stä sunnuntaihin klo 17:ään. Sauna on tarkoitettu naisille lauantaina klo 14.00–23.00 ja miehille muuna aikana. Saunamaksu on 2 €. Saunalipun voi ostaa etukäteen infosta tai maksaa paikan päällä käteisellä. Saunamaksu sisältää istuinpefletin.

Hakunilan uimahalli on auki tapahtuman aikana läpi lauantain ja sunnuntain välisen yön. Sisäänpääsy on aikuisilta 5 € ja lapsilta 2,60 €. Jätäthän likaiset kengät ja vaatteet uimahallin ulkopuolelle.

TELEVISIOValio-Jukola näkyy YLEn TV2:lta lauantaina 16.6. klo 13.50–17.30. Jukolan viestin lähetys alkaa lauantain klo 23.45 ja jatkuu sunnuntai-aamuun. Viestit näkyvät myös suorina lähetyksinä YLE Areenassa.

ULKOMAALAISETJukolan viesti on kansainvälinen suunnistustapahtuma, jossa lajin huiput kisailevat harrastajien kanssa samoilla radoilla. Jukolassa voit verrata omia rastiväliaikojasi maailmanmestareiden vastaaviin. Jukolan viestiin osallistuu urheilijoita yli 20 maasta.

VAIHTOPUOMIVenlojen viesti on naisten viesti, jossa on neljä osuutta. Jukolan viestiin taas kuuluu seitsemän juoksijaa. Vaihtopuomi sijaitsee vaihtoalueella, ja siellä edellisen osuuden juoksija luovuttaa kartan seuraavan osuu-den juoksijalla ja lähettää hänet näin maastoon.

1X2Lisäjännitystä kilpailun seuraamiseen saa veikkaamalla Jukolan voittajia. Muista jättää veikkauksesi ajoissa ennen h-hetkeä. Lisätietoa Veikkaus-kohteista www.veikkaus.fi

YöJukolan yksi olennaisin osa on yö, jonka aikana kisakeskus ei todella-kaan hiljene. Kilpailua voi seurata yön yli kisakeskusalueella olevilta screeneiltä. Kaupat ja ravintolat ovat auki koko yön. Jukolan tunnelman voikin kokea parhaiten sekä muutamana yön pimeänä tuntina että kesäaamun sarastaessa.

ÄLYSuunnistus ei ole vain fyysinen suoritus. Siinä jumppaavat myös aivot, sillä kartan lukeminen ja rastien löytäminen vaativat älyä ja oivallusta.

ööEnsimmäistä kertaa Jukolan viestissä mukana olevan kannattaa tutustua Jukolan viestin ensikertalaisille tehtyihin ohjeisiin http://www.jukola.com/jukola/kuvat/jukola-ohjeita-ja-neuvoja-osallistujalle.pdf. Jyvälle kilpailun kulusta pääset myös lukemalla Valio-Jukolan internet-sivuilta löytyvän Näin toimitaan Jukolassa -oppaan.

Valio-Jukolassa toimii myös Jukola-oppaita, jotka ovat valmiita vastaa-maan Jukolaa koskeviin kysymyksiin. Tartu siis opasta hihasta ja kysy rohkeasti mieleen tulevia kysymyksiä.

JuKOlan aaKKOseT

Seppo Keltamäki, 0400-725467MYYNTI JUKOLASSA

X-TALON 212erittäin kevyt,

keskimatkan ja sprintin erikoiskenkä

OROC 280nastarierittäin hyvä istuvuushyvä pito

FAST LIGHTNATURAL

22 23

Kipeytyneet jalkaterät, jännetupen tulehdukset tai särkevät nivelet ovat monen lenkkei-lijän riesa. Juoksijoille tyypillisiä vammoja ja vaivoja ovat penikkatauti, akillesjänteen tu-lehdus ja juoksijan polvi. Myös säären lihasten ja kantapään alueen kiputilat ovat yleisiä.

”Rasitusvamma syntyy, kun elimistöä kuormitetaan yli kudosten rakenteiden sieto-kyvyn. Jos alaraajoissa tuntuu kipua tai normaalista poikkeavaa lihasväsymystä, saattaa taustalla olla jalkojen virheellinen kuormitus”, fysioterapeutti Petri Vuorela Respecta Oy:stä kertoo. ”Ensimmäiset oireet jalkaterän ongelmista näkyvät usein kovettumina jalkojen ihossa. Kipeytyneet kovettumat on syytä hoitaa, koska ne muuttavat askellusta, mikä pahentaa tilannetta.”

Jalkinevalinta kohdalleenRespectan apuvälineklinikoilla tehdään jalka-analyysejä ja toimintakykyarviointeja, joissa ammattilainen tutkii jalkojen rakenteen ja kuormittumisen.

”Toimintakykyarviossa selvitetään, onko kyseessä jalan rakenteeseen vai toimintaan liittyvä ongelma. Hoitona voi olla terapeuttinen harjoittelu tai yksilölliset tukipohjalli-set”, Petri Vuorela neuvoo.

Rasitusvammojen parhaita ehkäisykeinoja ovat riittävä palautumisaika ja lepo se-kä suoritustekniikan parantaminen. Juoksijan kannattaa olla myös tarkkana jalkine-

kaupassa ja sovittaa useampia jalkineita sekä vertailla niiden tuntumaa jalassa. Kuluneet jalkineet moninkertaistavat juok-suaskeleen virheasennot. Yksilöllisillä tukipohjallisilla pyritään ohjaamaan ja tukemaan jalkaterä oikeaan asentoon, tasaa-maan kuormitusta sekä keventämään mahdollisia kovettumia ja haavaumakohtia.

Yksilöllisesti valmistettavien pohjallisten lisäksi Respectan myymälöistä löytyvät myös aktiiviliikkujien tarpeisiin hyvin so-pivat 3feet 3D-valmispohjalliset, Vivo barefoot -jalkineet sekä erilaiset polvi- ja nilkkatuet.

Juoksijan jalat kovillaJalkojen rasitusvammat kannattaa hoitaa heti

Moni juoksija kärsii erilaisista jalkojen ongelmista, joista tavallisimpia ovat rasitusvammat. Useimmiten vaivoja syntyy, kun pitkän liikunta-tauon jälkeen harrastus aloitetaan uudelleen tai otetaan käyttöön uudet jalkineet. Vaivoja voi ennaltaehkäistä ja hoitaa harjoituksella sekä erilaisin apuvälinein.

•

•

•

•

•

www.respecta.fi

Kärsitkö polvivaivoista? Tutustu minkälaista apua

sinulle on tarjolla

polvituki.fi

20

Jukolan viesti järjestetään Hakunilan urheilupuis-tossa. Tapahtumaan saapuu arviolta 50 000 ihmistä, 10 000 henkilöautoa, 300 linja-autoa sekä runsaasti huoltoliikennettä. Hakunilan alue kuormittuu runsaan liikenteen vuoksi torstaista 14.6. alkaen aina seuraavan viikon puoliväliin asti. Järjestäjät suosittelevat paikalle saapuvia käyttämään julkista liikennettä ja varaamaan matkantekoon runsaasti normaalia enemmän aikaa. Paikallisten asukkaiden kannattaa huomioida liikenteen erikoisjärjestelyt ja välttää liikkumista ruuhka-aikana Kehä III:lla, Hevos-haantiellä ja Hakunilantiellä.

bussilla helposTi perilleKilpailukeskukseen Hakunilan urheilupuistoon pääsee eri puolilta pääkaupunkiseutua HSL:n bus-seilla. Tikkurilan rautatieasemalta liikennöivät linjat 62, 68, 68X ja 562 (matka-aika normaalisti noin 20 min). Helsingin rautatieasemalta Hakunilaan pääsee linjoilla 730, 731N, 740, 741 ja 742 (matka-aika nor-maalisti noin 30 min). Mellunmäen metroasemalta kulkevat linjat 62, 87, 562 (matka-aika normaalisti noin 15 min).

Linjat 62 ja 741 kulkevat läpi yön, ja näille linjoille on lisätty vuoroja. Lisäksi Jukola-viikonloppuna kulkee erikoislinja 68X Tikkurilan rautatieasemalta Hakuni-lantien ja Hevoshaantien risteykseen (n. 400 m kilpai-lukeskukseen) ja takaisin Tikkurilaan 10–20 minuutin välein lauantaista 16.6. klo 10:stä sunnuntaihin 17.6. klo 01:een asti. Sunnuntaina 17.6. linja 68X kulkee Hakunilasta Tikkurilaan klo 8–13.

Linjojen 62, 87 ja 562 pysäkit sijaitsevat Hakunilan ostoskeskuksella, josta kävelymatka kilpailukes-kukseen on noin kilometri kevyen liikenteen väyliä pitkin. Muiden linjojen pysäkit sijaitsevat Hakuni-lantien ja Hevoshaantien risteyksessä, Hakunilan uimahallin yläpuolella, josta kävelymatka kilpai-lukeskukseen on n. 400 metriä.

Katso tarkem-mat aikatau-lut HSL:n reittiop-paasta www.reittiopas.fi.

välTä kehä iii:sTaHenkilöautolla liik-kuvien kannattaa varautua ruuhkiin Jukola-viikonlopun aikana. Ruuhkaisin aika liikenteen kannalta on lauantai-päivä. Kilpailuun saapu-van liikenteen odotetaan ruuhkautta-van Hakunilantien ja Kehä III:n risteyksen la 15.6. klo 8:sta alkaen. Poislähtevä liikenne taas ruuhkauttaa samoja teitä sunnuntaiaamusta pitkälle iltapäivään.

Liikenne odotetaan olevan tukossa varsinkin Kehä III:lla, josta autot ohjataan parkkipaikalle. Jos mah-dollista, alueen asukkaiden kannattaa välttää Kehä III:a, Hakunilantietä ja Hevoshaantietä ja käyttää muita alueen teitä. Lisääntyneen liikenteen vaiku-tukset näkyvät Porvoon moottoritieltä ja Kehä kol-moselta Länsimäkeen johtavassa risteyksessä asti.

Normaalista poiketen Sotungintie on suljettuna liikenteeltä Hakunilantien risteyksen ja Länsisal-mentien risteyksen välillä pe 15.6. klo 16:sta lähtien aina 17.6. klo 18:aan asti. Alueen asukkaille jaetaan erilliset kulkuluvat.

Lisäksi Nissaksen kartanon läheisyydestä on kevyen liikenteen väyliä suljettu

julkiselta liikenteeltä. Myös Hakunilan urheilukeskuksen ulkoilureitit ovat poissa käytöstä tapahtuman aikana.

seuraa opasTeiTaKilpailukeskukseen omilla autoilla saa-

puvien tulee seurata järjestäjien opasteita, jotka ovat paikal-

laan perjantaista 15.6. klo 10:stä alkaen. Jukolan

parkkipaikka sijaitsee Kehä III:n läheisyy-dessä. Kisaparkki on

maksullinen. 10 euron parkkimaksu kerätään

ruutuun ajettaessa. Mak-suun tulee varata tasaraha.

Henkilöautojen opastusten alkupisteet ovat• lännestä saapuville Tikkurilan kohdalla Kehä III:lla • idästä saapuville Kulloossa Porvoonväylällä •pohjoisesta Lahden moottoritietä saapuville

Keravan liittymässä •Helsingin keskustan sekä Kehä I:n suunnasta

saapuville Lahden moottoritiellä ennen Por-voonväylän alkua.

Järjestäjät ohjeistavat kaikkia kilpailukeskukseen Valtatie 5:n suunnasta saapuvia ajamaan Mikkeli-Kouvola-Porvoo-reittiä liikenteen ja pysäköinnin sujuvuuden parantamiseksi.

Muista varata riittävästi aikaa matkantekoon!

Varaudu ruuhkiin Jukola-viikonloppuna - suosi joukkoliikennettä

JuKOlan ViesTin aiKaTaulu

perJanTai 15.6.2012

10.00 Kilpailukeskus avataan

lauanTai 16.6.2012

13.00 Avajaiset ja Jukolan lipun nosto

14.00 Venlojen viestin lähtö

n.17.00 Venlojen voittaja maalissa

17.30 Metsäkirkko

19.45 Jukola-juhla ja Venlojen viestin palkintojenjako

21.30 Jukolan 1. osuuden sisäänmeno- portti avataan 22.30 Jukolan viestin lähtö

22.48 Aurinko laskee

sunnunTai 17.6.2012

3.52 Aurinko nousee

n. 6.30 Jukolan voittaja maalissa

8.45 Jukolan vaihto suljetaan

9.30 Jukolan viestin palkintojenjako ja Jukolan lipun luovutus

17.00 Kilpailukeskus suljetaan

24 25

www.jumbo.fi Palvelemme ma–pe 9.00–21.00, la 9.00–18.00, su 12.00–18.00Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa

Kauppakeskus Jumbo on ystävällinen ja monipuolinen ostospaikka Vantaalla, Kehä III:lla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Peräti 4 600 ilmaista parkkipaikkaa ja kattava, lähes 120 erikoisliikettä tarjoavat väljät ja miellyttävät puitteet koko perheen ostoksille ja viihtymiselle modernissa kauppakeskuksessa. Jumbosta löytyvät suuret päivittäistavaraliikkeet K-citymarket ja Prisma sekä täyden palvelun Stockmann-tavaratalo ja Anttila.

TERVETULOA JUMBOON!

Jumbo on Lastenklinikoiden Kummien

yhteistyökumppani.

Putous- ohjelmasta tuttu Jani-Petteri

esiintyy Jumbon keskusaukiolla

lauantaina 16.6. klo 13.00 ja 14.00. Tervetuloa!

26 27

mukana seuraa perusTamassaSuunnistuksen erikoisseura Pihkaniskat ry perus-tettiin 43 vuotta sitten. Perustava kokous pidettiin lokakuun 13. päivänä vuonna 1969. Ennen tätä muutamat suunnistuksen harrastajat eri seuroista mun muassa Tikkurilan Kajastuksesta, Rekolan Urheilijoista, Hakkilan Urheiluseurasta, Korson Kun-nosta ja Ylästön Urheilijoista olivat jo jonkin aikaa kehitelleet ajatusta oman suunnistuksen erikoisseu-ran perustamisesta.

Nimiehdotuksia uudelle seuralle kertyi muutamia kymmeniä, joista loppuäänestykseen valittiin seuraavat: Pihkaniskat, Rastipöllöt, Hessut, Rastin-kävijät, Taulamatit, Piirupöllöt sekä Kihot. Äänestys-tuloksen selvittyä kysyttiin lupaa Pihkaniskat-nimen käyttöön Salmenkylän Jussilta, koska Pihkaniska-yleisnimeä käytettiin tuohon aikaan erityisesti Salmenkylän Jussista. Jussilta lupa heltisi ja niin seura sai nimensä.

Mukana seuran perustavassa kokouksessa oli myös tuolloin parikymppinen Pekka Rytkönen, Valio-Jukolan karttavastaava ja Venlojen viestin ratames-tari. Siitä alkoivatkin Pekan ja Pihkaniskojen yhteiset vuodet. Pekka oli myös seuran ensimmäisen johto-kunnan jäsen.

suunnisTus sai pekan pauloihinsaJo ennen seuran perustamista Pekka oli kuitenkin monellakin tavoin joutunut suunnistuksen pau-loihin. Kipinä oli syttynyt kymppivuotiaana isän pitämillä suunnistuskursseilla oman kodin kellariti-loissa Ylästössä. Ympäristöstä löytyi innokas toisiaan kannustava porukka, joka harjoitteli paljon yhdessä ja osallistui kansallisiin kisoihin.

- Joitakin piirimestaruusmitalejakin minulla on tuolta ajalta, Pekka toteaa.

Jo 14-vuotiaana Pekka piirsi ensimmäisen suunnis-tuskarttansa, joka syntyi kodin lähettyvillä olevasta metsäpalasesta omilla merkeillä valkoiselle pape-rille. Pekka muistelee, että puuha tuntui jo tuolloin mielenkiintoiselta ja omalta asialta, joten hän tun-teekin nyt Valio-Jukolan kartantekijänä saaneensa yhden elämänsä hienoimmista ja motivoivimmista kokemuksista.

innosTus vei mukanaanPekan systemaattisempi suunnistusharrastus alkoi varsinaisesti seuran perustamisen myötä. Säännöl-lisen harjoittelun hän aloitti vuonna 1971. Harjoit-telu tuottikin tulosta ja nousun lähelle Suomen kansallista kärkeä, mistä parhaana menestyksenä hän mainitsee SM-yösuunnistuksen hopeamitalin vuodelta 1975.

Tuohon vuosikymmeneen ja erityisesti sen alkupuo-lelle ajoittuukin Pekan aktiivisin suunnistuskausi.

- Harrastus vei lähes kaiken vapaa-ajan ja harjoitte-lun määrä saattoi viikossa nousta jopa 140 kilomet-riin. Menestystä tuli niin piirinmestaruuskisojen kuin kansallisten ja SM-kisojenkin henkilökohtaisissa kilpailuissa.

Menestystä haettiin myös seuratasolla viesteissä. Tärkeiksi muodostuivat vuosittaiset osallistumi-set Jukolan viestiin ja Ruotsissa suunnistettavaan Tiomila-viestiin.

pihkaniskaT Jukoloissa Ja venloissaSeuran perustamista seuraavana vuonna 1970 alkoi Pihkaniskojen katkeamaton nauha Jukolan ja Venlo-jen viesteihin osallistumisia.

Parhaat menestykset Jukolan viesteissä osuivat 1970 – 80-lukujen taitteeseen. Seitsemäs sija on seuran kautta aikojen paras sijoitus Jukolassa, ja se saavutettiin vuonna 1979 Lapualla. Pekka paineli tuolloin joukkueen kakkososuudella kutakuinkin kärjen vauhtia. Sekä Kuorevedellä1978 että Kytäjällä 1981 oltiin sijalla yhdeksän. Pekka kuului seuran ykkösjoukkueeseen 1970-luvun alkupuolelta vuo-teen 1980, ja Kuoreveden Jukolassa hän vei viestin viidettä osuutta.

Hyviä sijoituksia 15 joukkoon saatiin myös vuosina 1995 ja 1996. Tällöin ykkösjoukkueessa juoksivat kuitenkin jo nuoremmat polvet. Pekka muistelee, että häneltä on vuodesta 1970 alkaen kuusi Jukolan viestiä jäänyt väliin.

Venlojen viestissä Pihkaniskanaiset ovat parhaim-millaan olleet viidennellä sijalla vuonna 1990 Juvalla.

kunToJoukkueiden kulTa-aikaaPihkaniskojen kuntojoukkueiden määrä Jukolassa ja Venloissa saavutti huippunsa 1980-luvulla. Tuolloin Jukolaan osallistui lähes vuosittain viitisentoista joukkuetta ja Venlojen viestiin kymmenisen nais-joukkuetta.

Enimmillään joukkueita lienee ollut mukana Laitilan Jukolassa vuonna 1985, jolloin tuloslistalla oli kaik-kiaan 17 Pihkaniskajoukkuetta. Laitilassa maaliin juoksi kaikkiaan 9 Pihkaniskojen Venla-joukkuetta. Noista ajoista osallistuvien joukkueiden määrä on hitaasti laskenut siten, että vuoden 2011 Salpa-Jukolassa maaliin juoksi 9 Pihkaniska-joukkuetta ja Venlojen viestissä 4 joukkuetta.

kilpasuunnisTaJasTa karTanTekiJäksi Ja puuhamieheksi Pekan kilpasuunnistus alkoi kuitenkin vähitellen vaihtua kartantekoon ja kilpailujen järjestäjän rooliin.

- Toki suunnistus kuntotasolla jatkuu, ja Jukolan viesti kuuluu edelleen kesän ohjelmaan kuten myös vuosittain pidettävät veteraanien MM-kisat mah-dollisuuksien mukaan ympäri maapallon. Eikä ole mitenkään poissuljettua sekään, etteikö tulevana eläkeaikana olisi motiivia panostaa uudelleen har-joitteluun ja katsoa, mihin rahkeet riittävät vaikkapa veteraanien MM-kisoissa 90-vuotisten sarjassa vuonna 2040, Pekka väläyttää.

Neljätoistavuotiaana aloitettu kartanteko jatkui noin kymmenen vuoden jälkeen Ylästön alueen varsinaisena kartoituksena. Sen jälkeen oli vuo-rossa nykyisen Sipoonkorven Sotungin puoleisen alueen täydennyskartoitus. Tämä työ oli maaston upeudesta johtuen mahtava elämys. Pihkaniskat järjesti tällä alueella kansalliset juhlakisat ja myös vuoden 1982 SM-henkilökohtaiset kilpailut. Näiden SM-kisojen kilpailukeskuksena toimi Hakunilan Urheilupuisto, eli kisat pidettiin samassa kilpailupai-kassa ja samassa maastossa kuin nyt järjestettävä Valio-Jukola.

Alueen täydennyskartoituksen Valio-Jukolaa varten Pekka teki toissa vuonna, ja viime vuonna on kart-taa vielä täydennetty esimerkiksi tiheikköjen osalta sekä ratamestareilta tulleen palautteen pohjalta. Jukolan kartoitustyötä on helpottanut aiemmin tehty hyvä pohjatyö.

Pekan kartoitustyön tuloksena ovat syntyneet myös mm. SM-viestikartta (1999) sekä SM-pikamatka-kartta (2005), eikä tälle harrastukselle näy loppua Valio-Jukolan jälkeenkään.

Eliisa Ryynänen

Pekka rytkösen ja Pihkaniskojen yhteiset vuodet

pihkaniskaT Tänään

• Seuran kotikaupunki on Vantaa• Jäsenet ympäri pääkaupunkiseutua• Jäsenmäärä noin neljäsataa

seura TarJoaa• Suunnistuksen harrastajille:• kesäkaudella kaskiviikkoisin kunto-

suunnistus / Aluerastit• talvikaudella sunnuntaisin kortteli-

rastit• perinteiset vuosittaiset Pihkarastit

syyskesällä• järjestää AM- ja SM- kisoja

oman seuran Jäsenille• taitoharjoituksia• yösuunnistusharjoituksia• syyskaudella metsävaelluksia• talvikaudella jumppaa, lentopalloa,

kuntosaliharjoittelua• viikonloppuleirejä

Jukolan viestin tarinaa seuranneet tuntevat Veikko Kostiaisen paitsi kahden Jukolan kilpailun johtajana myös menestyneenä suunnistajana. Kostiainen liit-tyi Keravan Urheilijoihin (KeU) 1960-luvun lopulla ja suunnisti seuran ykkösjoukkueessa Jukolassa kym-menkunta vuotta. Kostiainen oli KeUn ankkurina yhdeksän kertaa. Sinä aikana seuran paras sijoitus oli 3:s ja heikoin 13:s Sen jälkeen KeU ei ole päässyt Jukolan viestissä palkintosijoille.

Kostiaisen huippuajat ja KeUn Jukola-menestys osuvat yksiin, mutta menestyminen Jukolassa vaatii seitsemän hyvää suunnistajaa.

- Meillä oli hyvä joukkue, mutta joka vuosi joku epä-onnistui, Kostiainen muistelee ja toteaa vielä, että joka vuosi epäonnistuminen sattui eri henkilölle.

dramaaTTisTen käänTeiden kauTTa kolman-neksiKeravan Urheilijat tuli kolmanneksi vuoden 1973 Jukolassa Hämeenlinnan Miemalassa. Kostiainen muistaa luonnollisesti hyvin kilpailun merkittävim-mät hetket. Maasto oli hänelle tuttu, mutta KeUn kannalta kilpailu alkoi dramaattisesti.

- Tiesin maaston risukkoiseksi. Halusin joukkueelle kokeneemman aloittajan, mutta siihen ei suostuttu, kertaa Kostiainen.

- Maasto oli hankalaa, ilta sateinen ja karttakin hei-kohko. Aloittajamme tuli vaihtoon yli tunnin kärjen takana, Kostiainen muistelee.

- Muut osuudet sujuivat kuitenkin hienosti, ja lopulta Kostiainen pääsi lähtemään ankkuriosuu-delle sijalta 23. Lopputuloksena oli huikea nousu viestin kolmanneksi.

hiihTäJäsTä suunnisTaJaksi armeiJan innoiT-TamanaSuunnistus ei kuitenkaan ollut Kostiaisen päälaji vielä juniorivuosina. Hän menestyi nuorten sarjoissa hiihtäjänä.

- En tiennyt suunnistuksesta mitään ennen armei-jaa, kertoo Kostiainen, joka sai puolustusvoimista ammatin. Kostiaisen aselaji oli tykistö. Mittaus- ja tulenjohtotehtävissä kartan käyttö tuli tutuksi. Sit-ten suunnistuksen oppiminen kävikin helposti.

- Kunto oli kova hiihtoharrastuksen takia, ja maalta kun olin kotoisin, niin metsässä liikkuminen oli tuttua, Kostiainen kertoo.

mesTaruuksia Ja miTaleJaPäällystöopiston mestaruuksista alkoi menestys. Kos-tiainen voitti kolme kertaa sotilaiden maailmanmes-taruuden 1960- ja -70-lukujen vaihteessa. 70-luvun alussa KeUn Jukola-menestyksen lisäksi mitaleja

kertyi niin SM- kuin PM-kilpailuistakin. Sekä hiihto-suunnistus että tavallinen kesäsuunnistus sujuivat.

monipuolinen keravan urheiliJaTKeravan Urheilijat on 94 vuotta vanha urheilun yleisseura, jonka lajeja ovat suunnistuksen lisäksi hiihto, yleisurheilu, paini ja kirkkovenesoutu. Suun-nistus on ollut aina seuran vahva laji.

- Hiihdossa ja yleisurheilussa nuoret ovat usein menestyneet, mutta aikuisten sarjoissa menestys on ollut harvassa, Kostiainen toteaa.

KeUn ehkä kuuluisin urheilija on olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo, joka edusti Keravaa voittaessaan Berliinin olympialaisten 3000 metrin estejuoksun. Nykyinen seuran paras yleisurheilija on kiekonheit-täjä Mikko Kyyrö.

Suunnistuksessa KeU on viime vuosina ollut lähinnä kasvatusseura. Keravalla suunnistivat juniorivuosi-naan Hannu Airila, joka nyt edustaa Kalevan Rastia, sekä Petteri Muukkonen, jonka nykyinen seura on Vehkalahden Veikot.

Keravan Urheilijat tunnetaan myös luotettavana kisajärjestäjänä. KeU on isännöinyt SM-kilpailuja niin hiihdossa kuin suunnistuksessakin. Veikko Kos-tiainen on usein ollut näiden järjestelykoneistojen johdossa.

keravan urheilijat tänään•Keravan Urheilijat on perustettu

1918. Seurassa on noin 700 jäsentä.•Keravan Urheilijat (KeU) liikuttaa

jäseniään viidessä lajissa: suun-nistuksessa, hiihdossa, soudussa, yleisurheilussa ja painissa.

Keravan Urheilijat keskittyy erityisesti lasten ja nuorten liikkumiseen. Toi-minta toteutetaan KeUn lajijaostoissa:•Suunnistusjaosto: Suunnistuksen

alkeisopetusta yli 7-vuotiaille Hippo-suunnistuskoulussa.

•Hiihtojaosto: Lasten hiihtokoulut•Yleisurheilujaosto: Urheilukouluissa

monipuolista toimintaa yli 7-vuo-tiaille.

•Painijaosto: Temppuryhmä 3 - 5-vuotiaille, nassikkaryhmä 5 - 7-vuotiaille ja kadettiryhmä 8 - 10-vuotiaille

Kuntoilu KeUssa•Lajijaostot tarjoavat mahdollisuuk-

sia omaehtoiseen liikuntaan sekä järjestävät ohjattuja harjoituksia.

•Suunnistusjaosto osallistuu Keski-Uusimaa-kuntorastien järjestelyyn vuosittain.

•Soutujaosto perehdyttää kirkkove-nesoutuun.

•Hiihtojaosto auttaa kuntohiihtäjiä tekniikkaharjoituksin.

Veikko Kostiainen Keravan urheilijoiden suunnistusmenestyksen takuumiehenä

Merja Juutilainen

28 29

www.gutzy.fi

Jukolassa Gutzy-teltalla myös muita huipputarjouksia!

Säilytä suorituskykysi - huolehdi nesteytyksestä ja energiasta!Urheilusuorituksen aikana hikoilun määrä voi kohota jopa 2–3 l/h. Tämä voi johtaa nestehukkaan. Jo 2 % nestehukka voi heikentää suorituskykyä yli 20 %. Hypotoniset GUTZY SPORTS DRINK -urheilujuomat ja Gutzy Sport Gel geelit yhdes-sä veden kanssa korjaavat neste- ja hiilihydraattivajetta te-hokkaasti. Ainutlaatuisen hiilihydraattikoostumuksensa sekä sisältämiensä mineraalien ansiosta Gutzy urheiluravinteet toimivat todella tehokkaasti! Nauttimalla GUTZY SPORTS DRINK juomia ja Geelejä jaksat pidemmälle!

Gutzyn isomaltuloosi – ensimmäinen todella hidas sokeriLiikkuja tarvitsee hiilihydraatteja energialähteekseen. Gutzy-urheilujuoma sisältää maltodekstriinin lisäksi isomaltuloosia, joka hajoaa glukoosiksi ja fruktoosiksi poikkeuksellisen hitaasti. Tästä syystä Gutzy urheiluravinteet eivät aiheuta nopeasti ohimenevää energiapiikkiä vaan auttaa jaksamaan läpi koko suorituksen.

HUIPPUTARJOUS JUKOLASSA

urheilujuomapussi 1€ pussi

50 pussia/25 €1 pussista n. 1 litra valmista juomaa!

geeli 1€ pussi 40g

• Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 456 0669• Kajaani Kemppaisen Auto Oy (08) 614 0464 www.kemppaisenauto.fi • Kokkola Caravan Shop Oy (06) 830 1310 www.caravan-shop.fi • Kuopio Caravan Pitkänen (017) 262 7400 www.hspitkanen.fi • Lahti J. Rinta-Jouppi Oy (03) 876 0800 www.rintajouppi.fi • Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy 0207 881 340 www.rintajouppi.fi

Astella

www.adria.fi

Neljän vuodenajan Alpina salonki-vaunut Alde-talvivarustuksella hinta alk. 30.100 €

Kevyet Altea-mallit aktiivisille liikkujille ja pienemmille veto autoille hinta alk 15.990 €

UutuusTrendikäs hopeanhohtoinen Astella-mallisarja näyttää johtavan tyylisuunnan. ALDE –lämmitys!hinta alk. 22.840 €

Adora –mallisto on lämmin Alde –vaunu erinomaisella hinta-laatusuhteella hinta alk. 22.040 €

Action aktiivisille moderneille ikiliikkujille ja pienille vetoautoille hinta alk. 17.890 €

Tervetuloa ADRIA –

kauppiaille!

Adria - aina parhaat maisemat.Altea 472 LU

Kuuma Uutuus Sulavalinjainen Alde-varusteinen Matrix Supreme uudella Renault Master alustalla hinta alk. 66.610 €

Huippulaadukasta tyyliäLuxusristeilijä Polaris Mercedes-Benz Sprinter-alustalla hinta alk. 95.770 €

Matrix – Suosituin monikäyttö auto Huippuvarusteltu mallisto hinta alk. 63.920 €

Edullinen uutuusUusi edullinen ja tyylikäs monikäyttömallisto Matrix Axess hinta alk. 56.720 €

Monipuolinen Sport-mallisto Entistäkin tyylikkäämpi edullinen Sport-mallistoPuoli-integroidut hinta alk. 50.770 € Alkovimallit hinta alk. 57.320 €

Suosikkimallit nyt myös ALDELLACoral hinnat alk. 62.540 €

Integroitujen aateliaTyylikäs täysintegroitu, huippuvarusteltu Sonic-mallisarja hinta alk. 79.670 €+ uusi Super Sonic Aldella

Twin – Kätevä retkeilymallisto on laajentunutHinta alk. 47.810 €

1. KOKONAIS-VOITTAJA

1. HINTA-LAATU-SUHDE

1. LAATU-1-JÄ

LLEE

N YKKÖNEN 20111ADRIA

1. MATKUSTUS-MUKAVUUS

1. ASUMISMUKAVUUS1. ASIAKASSUUNTAU-

TUNEISUUS

ADRIA YKKÖNEN MYÖS SAKSALAISTEN MATKAILUAUTOILIJOIDEN MIELESTÄ.

• Espoo Tähti-Caravan Oy (09) 854 1055 www.tahticaravan.fi • Hyvinkää Best-Caravan Oy 010 8324500 www.best-caravan.fi • Vantaa J. Rinta-Jouppi Oy (09) 2525 7500 www.rintajouppi.fi

Adria jälleenmyyjät • Oulu Oulun Lomavaunu Oy (08) 563 1200 www.oulunlomavaunu.com • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo (016) 315 440 www.reatalo.net • Salo Auto Simelius Oy (02) 733 1550 www.auto-simelius.fi • Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy 020 7881 200 www.rintajouppi.fi • Tampere Caravan Erälaukko Oy 020 755 9960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com

Jukolan viestin 2012 tapahtumiin sisältyvä metsä-kirkko järjestetään kisa-alueen kupeessa Håkans-bölen kartanonpuistossa. Puisto ympäröi tammi-kujanteineen ja kaartuilevine hiekkapolkuineen rakennustaiteellista jugendajan helmeä, Håkansbö-len kartanoa.

Alueen korkeimmalla kohdalla sijaitseva kartanon-rakennus on arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitte-lema, ja se valmistui 1905 Arvid ja Emilia Sanmarkin perheen kodiksi. Uudisrakennuksen tieltä purettiin runsaat 50 vuotta aikaisemmin valmistunut päära-kennus.

Iältään nykyinen kartanorakennus on siten vain runsaat 100 vuotta, mutta kartanoalueen his-toria ulottuu huomattavasti kauemmaksi, aina

1600-luvulle saakka. "Hokonsbolle" oli 1500-luvun alkupuolella pieni kylä. Taloja kylässä oli vain neljä. Niistä kolme yhdistettiin sata vuotta myöhemmin yhdeksi tilaksi, josta kuningatar Kristiina muodosti säterin. Se merkitsi velvollisuutta asettaa ratsuso-tilas kruunun joukkoihin. Palkkioksi palveluistaan kruunulle tilanomistajasuku Botwed aateloitiin nimellä Blylod. Blylodit joutuivat kuitenkin luopu-maan kartanosta jo 1600-luvun loppuun mennessä, jonka jälkeen kartanon omistus vaihtui tiheään tahtiin. Erityisesti kartano kukoisti kauppias Johan Sederholmin omistusaikana 1700-luvun jälkipuo-liskolla ja kapteeni Anders Munsterhjelmin aikana vuodesta 1838 alkaen. Merkittävimpiä jälkiä men-neiltä ajoilta ovat 8-kulmainen, kaksikerroksinen huvimaja eli "mutteritalo", jonka Johan Sederholm rakennutti kuningas Kustaa III:n tilan maille suun-

tautuneen vierailun kunniaksi vuonna 1775; Muns-terhjelmien aikainen pehtoorin talo 1840-luvulta sekä kartanopuisto, jonka vanhimmat osat istutet-tiin 1780-luvulla. Puiston tammikujanteen istutta-minen on kreivitär Fredrika Louise Munsterhjelmin aikaansaannos 1850-luvulta. 1900-luvun aikana puistoa muokattiin puutarhureiden Svante ja Paul Olssonin suunnitelmien mukaisesti.

Sanmarkien aika päättyi Håkansbölessä vuonna 2005, jolloin Vantaan kaupunki osti sen. Kaupunki on kunnostanut kartanoa ja sen puistoaluetta. Håkansbölen kartano on valtakunnallisesti merkit-tävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.

Jaana af Hällströmvs.museoamanuenssi, Vantaan kaupunginmuseo

upea Håkansböle on Hakunilan helmi

Jukolan yksi hienous on hyvin erilai-set joukkueet. Voitosta ja kärkipään sijoituksista kilpaillaan huippusuun-nistajia vilisevillä joukkueilla, mutta suuresta massasta löytyy joukkueita ja suunnistajia joka lähtöön. rässi-rasti oli mukana Jukolassa ensim-mäistä kertaa vuonna 2011.

miten rässi-rasti-joukkue syntyi, mistä sen nimi tulee ja minkälainen on joukkueen jäseniensuunnistustausta?Joukkue syntyi, kun Rässi-Rastin komentaja Mikko Vihavainen päätti toteuttaa pitkällisen haaveensa. Lukuisat yöt Jukolan radiolähetyksen äärellä ja koke-mukset kisatoimitsijana synnyttivät vuosien kuluessa pakottavan tarpeen kokea mystinen Jukolan yö henkilökohtaisesti.

Vihavainen rupesi etsimään tuttavapiiristään kiin-nostuneita, ja näin saatiin kaveripohjalta rakentuva joukkue vähitellen kasaan. Yhdistävänä tekijänä ja oikeastaan kriteerinä oli toiminta hevimusiikin parissa. Myös nimi juontaa juurensa tästä. Rässi viit-taa thrash metal –tyylilajiin, mutta tarkoittaa yleisesti raskasta hevikohkaamista.

Joukkueen jäsenistä vain yhdellä oli aiempaa Jukola-kokemusta. Muilla oli vähäistä suunnistuskokemusta, mutta käytännössä vahva osaaminen kartutettiin syksyn ja kevään kuntorasteilla.

Päätitte aika äkkiä ensimmäisen Jukolan jälkeen, että Valio-Jukolaan lähdetään vuoden päästä taas mukaan?Voitimme arvonnassa ilmaisen osanoton Valio-Juko-laan jo ennen Salpa-Jukolaa. Onnistunut debyytti Jukolassa varmisti sen, että päätimme lähteä myös tänä vuonna metsään.

mitä kuului joukkueen valmistautumiseen viime vuonna? muuttuuko valmistautuminen jotenkin tänä vuonna?Joukkueen jäsenet ovat keskittyneet oikeastaan pääkaupunkiseudulle ja Pohjois-Karjalaan. Valmis-tautuminen koostui yhteisistä kuntorastikeikoista,

lenkkeilystä ja kokemusten jakamisesta sähköpostin ja Facebookin välityksellä. Omat virheet, onnistu-miset ja kokemukset jaoimme innokkaasti kaikkien keksekn.

Toukokuussa järjestimme harjoitusviikonlopun kisamaastoissa. Noin vuorokauden aikana joukkueen kovimmat hemmot suunnistivat kolme eri harjoi-tusrataa: päiväradan, yöharjoituksen ja vielä pitkän päiväradan.

Omatoimista harjoittelua olemme jatkaneet tänä keväänä. Mahdollisesti kokoonnumme myös vii-konlopuksi pääkallonpaikalle hakemaan tuntumaa Valio-Jukolan maastoon.

aikooko rässi-rasti osallistua johonkin muuhun tapahtumaan ennen Jukolaa?Aikataulusyistä muut tapahtumat jäävät väliin. Bändikiertueet pakottavat osan joukkueesta keskitty-mään johonkin aivan muuhun kuin suunnistamiseen.

mitkä olivat joukkueen tavoitteet salpa-Jukolaan ja miten ne täyttyivät eli miten suunnistus sujui?Ensisijainen tavoite oli hyväksytyn suorituksen saaminen. Toissijainen tavoite oli, ettemme ole viimeinen hyväksytyistä joukkueista. Tarkemmassa taktiikka-analyysissä pyrimme siihen, että vain kah-den viimeisen osuuden suunnistajat ovat yhteisläh-dössä. Tässä onnistuimme.

minkälainen oli rässi-rastin Jukola-vuorokausi salpa-Jukolassa?Saavuimme kohtuullisen hyvissä ajoin kahdella eri autolla. Meitä onnisti telttavarauksissa ja saimme tukikohdaksi sotilasteltan. Seurasimme Venlojen viestiä, tapasimme tuttuja ja toki seurasimme

läpi yön Jukolan viestin kärkikahinoita. Alkuillasta komentaja Vihavainen piti hengennostatuspuheen, joka viritti tunnelman korkealle.

Oman joukkueen etenemistä seurasimme mobiililait-teilla. Jossakin vaiheessa silmissä siinteli alle tuhan-nen sakkiin pääseminen, mutta lopullinen sijoitus (1036:s) täytti kaikki ennakolta asetetut tavoitteet.

Onko joukkue Valio-Jukolassa sama kuin se oli salpa-Jukolassa vai tuleeko muutoksia?Joukkue elää jonkin verran. Syynä on menestyvän heviyhtye Insomniumin festarikeikka Ranskassa. Se verottaa meiltä kaksi suunnistajaa. Meillä on kova-kuntoinen mies ankkuriksi ja kokenein suunnistaja voidaan laittaa mille hyvänsä 1.-3. osuudelle. Osuus-jako muodostunee ilman kovaa vääntämistä.

mitä mietteitä ennakkotiedot Valio-Jukolasta herättävät?Pienipiirteinen maasto pakottaa tarkkaan suun-nistamiseen. Kuntopohja ei kestä isoja pummeja. Perusasiat kun pitää mielessä, niin pärjäämme Valio-Jukolassakin mainiosti.

Valio-Jukola ei Rässi-Rastin joukkuetta pelota. Hevin ja suunnistuksen voi hyvin rinnastaa – molemmat ovat parhautta silloinkin, kun tulee pummeja!

Onko joukkueella aikaisempaa kokemusta Valio-Jukolan maastotyypistä?Osa joukkueesta asuu pääkaupunkiseudulla, joten maastotyyppi on tuttua. Toki se eroaa Pohjois-Karjalan harjoitusmaastoista melkoisesti. Syksyllä kävimme säännöllisesti kuntorasteilla. Varsinaisesta kisa-alueesta ei ole kokemusta. Toki 90-luvun vanhat kartat on kaivettu esille.

Hevimusiikin harrastajat kilahtivat suunnistukseen

Rässi-Rasti Salpa-Jukolassa.

30 31

Kesätarjous9 790 € + tk

TraktorimönkijäTraktorimönkijällä ajaa 15v. / T-kortilla!

TY45 Grizzly 450 IRS 4x4

Kuvan laite lisävarustein.

Hinnat alk. 4 990 €Grizzly 300 2x4 4 990 € + tk (sh 5490,-)

Grizzly 350 4x4 5 990 € + tk (sh 6490,-)Sis. vinssisarjanGrizzly 450 4x4 6 990 € + tk (sh 7990,-)

Pihapiirin sankari!

www.yamaha-motor.fiKatso lähin jälleenmyyjäsi:

32 33

ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaasiantuntijapalvelut

www.fmcgroup.fi

TULOKSELLISTA KOKONAISUUKSIEN HALLINTAA

Apteekki auttaa!

Urheillessa voi sattua…

Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Tuotteita rajoitettu erä !

70 kapselia

Norm.18.71 € 10 % alennus

HAKUNILAN APTEEKKI

LÄNSIMÄEN SIVUAPTEEKKI

PALVELEMME Ma-Pe 8.30–20 La 8.30–16

PALVELEMME Ma-Pe 9–17 La Suljettu

Urheiluun liittyvistä tuotteista! Mainitse kassalla ”Jukola”

Alennus voimassa tapahtuman ajan

kunTorasTeJa Ja karTTaharJoiTuksia Keravan Urheilijoiden ja Pihkaniskojen syksyllä 2011 alkaneessa Jukola-koulussa on ollut mukana noin 50 ja kevään koulussa noin 30 oppilasta. Suunnis-tuksen perustaitojen opettelun jälkeen harjoituk-siin on kuulunut mm. suunnistuksen sujuvuuden parantamista kuntorasteilla. Keväällä tehtiin lisäksi Jukolaa palvelevia yö- ja käyräkarttaharjoituksia.

Suunnistuskouluun on osallistunut niin miehiä kuin naisia 25-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin. Monia osallistumiseen motivoivat uusi harrastus, liikkumi-nen ja suunnistustaitojen opettelu. Tietenkin myös kesällä edessä häämöttävä Jukolan viesti on useille kurssilaisille selvä oppimisen motivaattori.

- Koulussa on mukana paljon sellaisia, jotka ovat käyneet muutaman kerran iltarasteilla ja sen innostamina haluavat kehittää suunnistustaitojaan ja päästä paremmin mukaan lajin pariin. Jukolaan ilmoittautuneista taas huokuu kova tahto oppia nopeasti suunnistamaan, Jukola-koulun vetäjä Johanna Tervo kertoo.

Tervo on yhdessä Mikael Fogelholmin kanssa suun-nitellut Jukola-koululle monipuolisen ja mielen-kiintoisen ohjelman. Tervon ja Fogelholmin lisäksi Pihkaniskojen ja Keravan Urheilijoiden Jukola-kou-lua on ollut toteuttamassa niin seurojen nuoria kuin vanhempiakin aktiivisuunnistajia.

- Tavoitteena on ollut se, että suunnistuskoululai-sille pystytään antamaan lähes henkilökohtaista opastusta. Näin on varmistettu, että jokainen saa varmasti suunnistuksen ideasta kiinni.

Jokaiselle JoTain uuTTaJukola-koulun osallistujien joukossa on paljon eri-tasoisia suunnistajia, ja haasteita on riittänyt. Niitä tulee eteen varmasti vielä monia ennen kesäkuista Valio-Jukolaa.

- Ihan alkuun haasteena oli opettaa osallistujia jatkuvaan ympäristön havainnointiin. Myös kartto-jen pysyminen oikeinpäin eli maaston mukaisesti tuotti monille vaikeuksia. Korkeuskäyrät ovat kaikista haasteellisimpia aloittelijoille, sillä ne ovat sitä kokeneemmillekin. Tavoitteenamme on saada kaikki koululaiset erottamaan ainakin selkeät mäet kartalta, Tervo kertoo.

Kun suunnistuksen perusteet on käyty kertaal-leen läpi, niitä hiotaan toistoilla. Tavoitteena on antaa koululaisille varmuutta itsenäiseen metsässä liikkumiseen. Koulussa panostetaankin käytännön harjoitteluun.

- Aloittelijalle jokainen suunnistuskerta on opettava ja kehittävä kokemus. Metsän puolelle siirryttäessä yritetään saada säilymään sujuvuus etenemisessä ja kartan ennakoivassa lukemisessa. Metsässä harjoitellaan myös kompassisuunnan ottamista ja suunnassa kulkemista sekä järkeviä reitinvalintoja, Tervo kertoo kevään ohjelmasta.

kymppi meTsässä on enemmän kuin kymppi TielläTervo uskoo, että jokainen voi asettaa tavoitteeksi Jukolan, ainakin silloin, kun fyysinen kunto mahdol-listaa metsässä liikkumisen muutaman tunnin ajan.

- Jukolan viestin radat ovat pitkiä ja sekä fyysisesti että suunnistuksellisesti haastavia, koska ne on suunniteltu huippu-urheilijoille. Ensikertalaisten on hyvä muistaa, että maastossa 10 km:n rata on fyysisesti paljon rankempi kuin tiellä juostu 10 km. Hyvän kunnon lisäksi suunnistuksen perustaidot tulee hallita eli karttamerkit ja niiden havainnointi maastosta sekä kompassin käyttö. Jos suoriutuu itsenäisesti kuntosuunnistusradasta, suoriutuu var-masti myös Jukolan viestistä, Tervo lupailee.

Monelle Jukolan ensikertalaiselle riittävä tavoite on Valio-Jukolan läpipääsy. Tervo kertoo, että moni ensikertalainen hämmästyy sitä, kuinka hyvin Jukolan suoritus meni, vaikka iltarasteilla on välillä voinut olla haastavaa selvitä rata yksin läpi.

- Jukolassa metsässä on valtava määrä porukkaa ja maastoon tulee rastilta rastille kulkevia uria. Tämä auttaa aloittelijoita niin oikean suunnan ylläpitämi-sessä kuin maastossa liikkumisessa. Uriin ei kannata kuitenkaan liikaa luottaa, ja niin aloittelijat kuin kokeneemmatkin suunnistajat pääsevät parhaa-seen tulokseen, kun eteneminen on sujuvaa eli kun maastossa ei tarvitse pysähdellä ja rastit löytyvät suoraan ilman pummia, Tervo painottaa.Paula Lehtomäki

ensikertalaiset täyttivät Jukola-koulut

Pääkaupunkiseudun lähei-syys on houkutellut Valio-Jukolaan mukaan poikke-uksellisen paljon työ- ja kaveriporukoita. Tämän vuoden Jukolassa nähdään-kin todennäköisesti suuri määrä ensikertalaisia. Tästä viitteitä antavat Jukola-kouluista kiinnostuneet uudet suunnistajat.

Merkonomiksi MERCURIAstaVoit suorittaa liiketalouden perustutkinnon näyttötutkintona.

Meille pääset helposti: Helsingistä M-junalla tai busseilla 453, 516 ja 539, Vantaan linjoilla 35, 44, 45 ja 51–56, Espoosta linjoilla 510 ja 530 sekä Nurmijärven suunnasta linjoilla 490, 492 ja 495. Yksityisautoilijoille hyvä pysäköintialue.

• opiskelu meillä on työelämä-ja opiskelijalähtöistä

• käytössäsi on myös MERCURIAn työ- ja urapalvelut

• lupaamme sinulle tuloksellisen oppimisen ja ammatillisen kasvun

Lisätietoja: mercuria.fi

Martinlaaksontie 36, 01620 Vantaa puh. 09 895 581mercuria.fi

34 35

Tapio Kainlauri toimii hierojana Hierontaiatros-nimi-sessä yrityksessä Vantaalla. Kyselin häneltä vinkkejä kestävyysurheilijan ja etenkin suunnistajan lihashuol-toon, vammojen ehkäisyyn ja niiden hoitoon.

miten suunnistajan tulisi hoitaa lihaskuntoaan?Suunnistus sisältää muutamia kestävyysjuoksusta poikkeavia erityispiirteitä, jotka ohjaavat lihakunnon ylläpitoa. Suunnistuksen aikana juoksualusta vaihte-lee pehmeästä kovaan, ja maastossa vuorottelevat ylä- ja alamäet. Lisäksi suunnistaja tarkkailee jatku-vasti ympäristöään, etsii maamerkkejä sekä lukee karttaa ja kompassia. Kyseessä ei siis ole pelkästään fyysinen vaan myös henkinen urheilusuoritus.

Suunnistajan lihashuollossa korostuvat vahva keski-vartalon tuki, lihastasapaino sekä hermotuksen eli lihasten käskytyksen oikea-aikainen toiminta. Niinpä koordinaatio- ja tasapainoharjoitteet ovat lihaskun-non kannalta oleellisia.

mitkä ovat tyypillisiä rasitusvammoja tai ongelmia, joiden vuoksi suunnistaja hakeutuu hierojalle?Kestävyyslajeissa tyypillisiä ongelmia ovat juoksijan polvi sekä pohjelihasten ja akillesjänteen ongelmat. Suunnistuksessa lisäksi tavallisia ovat nilkan ja polven nivelongelmat hiertymien ja haavojen ohella.

Juoksijan polven tunnistaa siitä, että polven ulkosyrjä kipeytyy juostessa ja kipu voimistuu juoksun aikana mutta häviää lenkin jälkeen. Vaiva johtuu yleensä siitä, että lonkasta sääreen ulottuva ITB-sidekudos hankaa reisiluuta vasten. Juoksijan polvesta kärsivät erityisesti urheilijat, joilla on nilkan tai jalkaterän ylipronaatio tai heikot pakaralihakset.

Akillesjänteen tulehdus ei välttämättä tunnu juok-sun aikana vaan sitä ennen ja sen jälkeen. Tulehdus johtuu yleensä jänteiden rappeutumisesta, minkä vuoksi vaivaa tavataan harvoin alle 30-vuotiailla. Jos nuori urheilija kärsii akillesjänteen vaivoista, syynä on yleensä liian kova harjoittelu.

Pohkeen ja säärten tyypillisin vaiva on ns. penikka-tauti, jossa sääriluun sisäreunan luukalvo tulehtuu. Penikkatautiin liittyy myös lihasaitiosyndrooma. Siinä säären lihaksia ympäröivät kalvot eivät jousta lihasten kasvun mukana. Oireina ovat paineentunne ja kipu. Ylipronaatio altistaa myös säärikivuille.

millaisiin tuloksiin hieronnalla päästään?Hieronnalla saavutetaan erinomaisia tuloksia juoksi-jan polven ja pohjelihasten sekä akilleksen hoidossa. Jo muutama käsittely palauttaa tilannetta kohti normaalia ja mahdollistaa kehon omien hoitome-kanismien kuten aineenvaihdunnan positiivisen vaikutuksen.

Hieronta ei kuitenkaan ole urheilussa vain ongelmien hoitoa. Hieronnalla voidaan esimerkiksi valmistaa urheilijaa suoritukseen. Tällöin rytmittämällä ja tiettyjä hierontaotteita käyttäen herätellään ja akti-voidaan suorituksen kannalta tärkeät lihakset. Myös suorituksen jälkeistä palautumista voidaan tehostaa hieronnalla.

miten pian käsittelyn jälkeen urheilija voi taas juosta?Urheilijan pitäisi malttaa odottaa, että kipu on poissa ja lihastyö toimii normaalisti ongelma-alueella. Käy-tännössä moni urheilija ei malta pitää riittävän pitkää taukoa, jolloin ongelma palaa helposti takaisin. Pitäisi kuitenkin muistaa, että kuntoa voi pitää yllä muillakin lajeilla kuin juoksulla, esimerkiksi pyöräi-lyllä ja kuntosaliharjoittelulla.

Kerro pari esimerkkiä tilanteesta, jossa olet pystynyt auttamaan urheilijaa pääsemään kivuistaan ja ongelmistaan pitkäksi aikaa.Hieronta on pieni osa suurta kokonaisuutta urheili-jan lihashuollossa ja ongelmien ennaltaehkäisyssä, mutta kyllä onnistumisia on omallekin kohdalle osunut.

Juoksijan polvi on ehkä selkeimmin hoidettavissa ollut tapaus. Reiden ulkoreunassa olevan leveän peitinkalvon jännittäjälihaksen käsittely on tuonut avun urheilijalle. Lisäksi olen antanut ohjeita venyt-telyyn ja itsehoitoon, mikä on saanut aikaan hyviä ja pysyviä tuloksia.

Takareiden rasitusvammaan on löytynyt syy pakara-lihasten ja takareiden lihasten hermotuksen ajoituk-sesta. Takareiden lihaskireyksien hoito hieronnalla sekä hermotuksen ajoitusta korjaavat harjoitteet ovat tuoneet hyviä tuloksia.

Kaikissa tapauksissa kuitenkin urheilijan oma moti-vaatio ja toimet paranemisen edistämiseksi auttavat parhaiten.

Kannattaa tulla hierontaan.

Hieronnalla kroppa suunnistuskuntoon

Ruth Asplundilla ja hänen miehellään on omassa pihapiirissään traktori- ja maatalousmuseo Troll-berga. Kyseessä on perhemuseo, jonka Ruthin mies on aikoinaan perustanut koneiden, erityisesti traktoreiden, keräilyn seurauksena.

”Vantaan kaupungilta sanottiin aikanaan, ettei saa olla niin paljon romuja talon pihassa”, Ruth kertoo. Huomauttajat eivät selvästikään ymmärtäneet hyvän päälle, sillä nämä romuiksi leimatut laitteet ovat nykyään museon aarteita. Traktoreiden lisäksi museossa on nähtävillä muitakin maatalouskoneita ja vanhoja autoja. Museosta löytyy myös emännän osasto vaihteluna koneille ja laitteille.

Museo sijaitsee Nybyggetin kylässä Vantaalla. Se on yksi niistä paikoista, jotka olivat ensimmäisen Jukolan viestin matkan varrella vuonna 1949. Asp-lundin suku on asunut Nybyggetissä jo muutaman vuosisadan ajan ja myös Ruth on kotoisin Sotungin

kylästä. Ruth ei itse ole koskaan osallistunut Juko-lan viestiin, mutta on harvinaisessa osassa, kun melkein hänen kotipihallaan kilpaillaan jo toista-miseen. Vuoden 1949 aikoihin Ruth oli 20-vuotias neitokainen.

”Hiihto oli meillä isompi juttu kuin suunnistus. Enole kova urheiluihminen eikä tulokset kiinnosta kun mukana kisassa ei ole tuttuja. Aion kyllä kat-soa parhaat palat televisiosta”, Ruth sanoo.

Ruth kertoi olleensa Jukolan viestin tiedotustilai-suudessa tänä keväänä ja saaneensa kuulla, että tänä vuonna Jukolaan odotetaan yleisöennätystä. Ruthilla ja hänen miehellään on museonsa vuoksi hyvä syy pysyä kotipiirissä viestin aikaan. Jukolan viestin aikana aukioloaikoja on pidennetty, jotta mahdollisimman moni paikalle tulija ehtisi vierailla harvinaislaatuisessa museossa.

Ensimmäisen Jukolan viestin aikoihin ei kilpailulla ollut monta katsojaa eikä tuolloin Asplundeilla ollut vielä museotaan. Tulevana kesänä tilanne on kuitenkin täysin toinen, kun Hakunilan urheilu-puistoon odotetaan kymmeniä tuhansia ihmisiä. Asplundin toivovat, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä myös Trollbergan museoon.

”Meille voi tulla käymään aukioloaikojen ulkopuo-lellakin. Kannattaa vain soittaa ja varmistaa, että olemme kotona”, Ruth kertoo ja toivottaa kaikki Jukolan kävijät, katsojat ja kilpailijat, tervetulleiksi Trollbergaan.

Trollbergan traktori- ja maatalousmuseoNybyggetintie 21, 01200 Vantaa(09) 876 4732, 0400 615 170Aukiolo sunnuntaisin klo 11.00–16.00Jukolan aikana myös lauantaina samaan aikaan

Jenni Kannisto

Poikkea Trollbergan museoon!

Marja Saarinen

36 37

Mitä maasto suunnistajalle sitä asiakkat Kabelle. Suunnistaja tulkitsee karttaa ja Kabe tunnistaa asiakkaitten tarpeita ja toiveita.Molempien pitää onnistua, jotta syntyy parhaita tuloksia. Kabe on Pohjoismaiden suurin ja menestynein valmistaja. Asiakkaiden palaute ja omat innovaatiot ovat luoneet matkailuvaunujen ja -autojen malliston, joka etsii vertaistaan. Kabe on hionut timantteja vaativille asiakkaille jo yli 50 vuotta. Kehittänyt parhaat talviominaisuudet, jämäkän korirakenteen, helpon vedettävyyden sekä erinomaiset ajo-omi-naisuudet ja toiminnallisuutta edistävän luotettavan tekniikan ja viihtyisän asuttavuuden. Kehittänyt monet sellaiset ratkaisut, joita muilta ei saa rahallakaan.Valittavanasi on 36 matkailuvaunumallia niissä yli 160 pohjaratkaisua ja vielä 20 erilaista Flexline-vaihto-ehtoa. Matkailuautojen mallisto käsittää 7 erilaista mallia.Suunnista voittajien Kabe-laatupiirin.

Suunnista Suomen kesään.Kabella löydät parhaat rastipaikat.

www.kabe.se/fi

Royal 560 LXL 740 LXL

www.kabe.se/fi

Kaben matkailuvaunujen- ja autojen jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy 09-2766560 www.helsinkicaravan.fi • Hyvinkää Best-Caravan Oy 010 8324500 www.best-caravan.fi • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Kajaani Kemppaisen Auto Oy (08) 614 0464 www.kemppaisenauto.fi • Kokkola Kokkola Caravan Shop Oy (06) 830 1310 www.caravanshop.fi • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio HS Pitkänen Oy 017 262 7400 www.hspitkanen.fi

• Oulu Oulun Lomavaunu Oy (08) 563 1200 www.oulunlomavaunu.com • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo (016) 315 440 www.reatalo.net • Salo Auto Simelius Oy (02) 733 1550 www.auto-simelius.fi • Tampere Caravan Erälaukko Oy 02075 59960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen.fi • Ylivieska Viitamaa Caravan Oy (08) 423 327 www.viitamaacaravan.fi

*Kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min. Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

Aktia TikkurilassaAsematie 2 puh. 010 247 6100*

Aktia FlamingossaTasetie 8 puh. 010 247 6120*

Aktia MyyrmäessäKilterinraitti 6 puh. 010 247 6130*

Meiltä saat saman katon alta kaikki

tarvitsemasi pankki-, vakuutus- ja

kiinteistönvälityspalvelut. Halutessasi

saat myös henkilökohtaisen asiakasvastaavan,

joka auttaa sinua kaikissa talouteesi liittyvissä

kysymyksissä. Teemme juuri sinulle sopivan

tarjouksen elämäntilanteesi ja toiveittesi

pohjalta. Tervetuloa konttoriimme!

SuoMAlAinen AkTiA - eneMMän Kuin panKKi

Monipuolista pankkipalvelua

Kattavaa kiinteistönvälitys­

palvelua

Ammatti taitoista vakuutuspalvelua

www.aktia.fi

Geokätkeily on 2000-luvulla syntynyt ulkoilu-harrastus, jonka suosio on kasvanut nopeasti eri puolilla maailmaa. Siinä on paljon samoja piirteitä kuin suunnistuksessakin. Ideana on piilottaa ja etsiä rasioita, joita kutsutaan geokätköiksi. Sijainnin määrittämisessä on tapana käyttää GPS-paikannuslaitetta, mutta ilman laitettakin pärjää. Harrastuksella on omat Internet-sivut, joilta löytyvät kätköjen koordinaatit sekä muitakin tie-toja ja vihjeitä sijaintipaikasta. Kätkön löydettyään harrastaja voi merkitä eli logata löytönsä kätkön Internet-sivuille.

Geokätköt sijoitetaan yleiselle alueelle tai yksi-tyisalueelle, jolla saa liikkua vapaasti. Kätköt eivät saa vahingoittaa ympäristöä eikä sijaita sellaisissa paikoissa, jonne ei ole lupa mennä. Yleensä kätkönä toimii tiivis muovirasia. Se sisältää tietoa harrastuksesta ja lokikirjan tai -liuskan, johon merkitään kätköllä käynti. Joskus kätkörasiassa voi olla joitain vaihtotavaroita tai kätköstä toiseen kulkevia tavaroita, joita kutsutaan matkalaisiksi. Matkalaisilla tarkoitetaan travel bugeja (TB) tai geokolikoita (GC). Näillä esineillä on yksilöllinen tunnus, jonka avulla voi seurata verkossa, miten ne etenevät. Joskus bugeille ja kolikoille on mää-ritelty tavoite, esimerkiksi edetä johonkin tiettyyn maahan.

Kätkötyyppejä on monenlaisia. Tavallisin on perus- eli tradikätkö, jollaisen kätkemisestä ja löytämisestä koko harrastus lähti liikkeelle vuonna 2000. Sen lisäksi on olemassa multikätköjä, jotka edellyttävät käyntiä useassa paikassa etsimässä tarpeellisia tietoja kätkön löytämiseksi. Mysteeri-kätkössä puolestaan lähdetään liikkeelle pulman tai ongelman ratkaisemisesta, minkä tuloksena selviävät kätkörasian koordinaatit. Uusimpana kätkötyyppinä on wherigokätköt. Siinä ladataan GPS-paikantimeen ohjelma, jonka antamien koor-dinaattien avulla voi suunnistaa pisteestä toiseen ja lopulta löytää kätkön. Näiden kätkötyyppien

lisäksi puhutaan vielä esimerkiksi maisema-, virtu-aali- ja tapahtumakätköistä sekä webkamerakät-köstä ja geolodjusta. Uusia kätkötyyppejä syntyy koko ajan lisää…

lars Wiik on harrastanut geokätkeilyä jo yli neljä vuotta. Tänä aikana hänelle on kertynyt 528 löy-dettyä ja kahdeksan piilotettua kätköä. Kätkönsä hän on löytänyt eri puolilta Suomea ja Kanarian saarilta. Ensimmäisen first to find –löytönsä hän korjasi talteen Suomenlahdelta, avomerellä sijaitsevalta luodolta. Lars kertoo lisäksi käy-neensä kätköjen perässä maan ja veden alla sekä puissakin. Harrastus vaatii siis kekseliäisyyttä ja ketteryyttä. Seuraavaksi Lars haluaisi löytää jonkin mielenkiintoisen, normaalia erikoisemman toteu-tuksen, sellaisen, jossa kätköpurkin tekemiseen ja naamioimiseen olisi käytetty aikaa. Larsin mielestä geokätkeilyssä mukavinta on ulkoilu ja käyminen paikoissa, joissa ei muuten tulisi käytyä. Myös tyttöystävänsä Susannen Lars on löytänyt tämän harrastuksen parista.

Larsin tyttöystävä susanne rantanen aloitti geo-kätkeilyn vuonna 2009. Tähän mennessä Susanne on löytänyt 198 kätköä ja piilottanut yhden. Kät-köjä hän on etsinyt ja löytänyt eri puolilta Suomea, väliltä Helsinki - Mikkeli. Sen lisäksi kätköjä on löytynyt Gran Canarialta ja Puolasta. Seuraavan kätkön Susanne uskoo löytävänsä pääkaupunki-seudulta. Susannen mielestään geokätkeilyssä on parasta uusiin paikkoihin tutustuminen ja löytämi-sen ilo, etenkin silloin kun kätkö on ollut erityisen hyvin piilotettu. Harrastus on myös erinomainen tapa tutustua uusiin kaupunkeihin ja uusiin ihmi-siin, Susanne toteaa.

Lisää tietoa geokätkeilystä löytyy osoitteesta www.geocaching.com.

Marja Saarinen

Jukolan viesti -sarjaan kuuluvia kätköjä löytyy ympäri Suomea. Tarkempia tietoja kätköistä löydät osoitteesta www.geocaching.com. Esittelemme kätköistä muutamia:

Jukolan viesti 1949 (GC2ECVN)- N 60° 19.192 E 025° 00.024Ensimmäinen Jukolan viesti juostiin Helsingin kaupungin nimikkopäivänä12.6.1949. Ensimmäinen Jukolan viesti oli juuri sellainen kuin oli perinteeksi suunniteltukin: vaativa, vaihteleva ja jännittävä. 41 joukkuetta lähti ja vain 15 tuli perille. Viestin lähtö-paikkana oli nykyinen Vantaan Ruskeasanta, josta matka jatkui Korson asemanseudulle, suunnisti sieltä Sipooseen, jossa risteili ylös alas östersundo-min maastoa liukuen loppuhuipennukseen kohti Tapanilan urheilukenttää. Kätkö sijaitsee lähellä ensimmäisen Jukolan viestin lähtöpistettä.

Jukolan viesti 1955 (GC1EB35) - N 61° 35.028 E 024° 08.519Vuoden 1955 Jukolan viesti käytiin Kangasalan Säynäjärvellä Tampereen Pyrinnön järjestämänä. Joukkueita oli mukana ensimmäistä kertaa yli sata. Kätkö sijaitsee vuoden 1955 viestin lähtöpisteellä.

Jukolan viesti 1985 (GC34CTJ) -N 60° 49.185 E 021° 49.132Vuoden 1985 Jukolan viesti juostiin Laitilan Tule-järven maastossa. Järjestäjänä oli Laitilan Jyske. Kätkön lähettyvillä on vielä nähtävillä Jukolan Portin jäänteitä.

Jukolan viesti 1990 (GC3JCNB) - N 61° 44.191 E 027° 51.848Jukolan viesti 1990 käytiin Juvan kunnan Koikkalan kylässä Kapalomäen maastossa. Järjestelyvastuussa oli Juvan Urheilijat. Vuoden 1990 viestissä osallistu-jamäärä ylitti ensimmäisen kerran 10 000. Kätköltä näkyvät Jukolan viestin vaativat maastot, mutta kätkö itse on sijoitettu niin, että se löytyy helposti.

Jukolan viesti 2003 (GC1EVR) - N 61° 48.113 E 028° 22.266Vuonna 2003 Jukolan viesti kisailtiin Sulkavan kirkonkylän pohjoispuolella Härkävuoren ja Rappu-kallion maastoissa. Järjestävinä seuroina toimivat Sulkavan Urheilijat, Juvan urheilijat sekä savonlinna-lainen Olavin Rasti. Jukolan viestin 2003 muistokivi sijaitsee kilpailukeskuksessa koordinaateissa N61 47.908 E28 22.204. Itse kätkö sijaitsee kilpailun K-pisteen välittömässä läheisyydessä Sulkavan Erä-miesten kodan tuntumassa. Kodalle pääsee autolla tien 435 kautta.

Jukolan viesti 2008 (GC1EHA9) - N 61° 45.850 E 024° 02.972Vuoden 2008 Jukolan viesti käytiin Teiskon Kaa-naassa Tampereen Pyrinnön ja KooVeen järjes-tämänä. Kilpailukeskus sijaitsi Kaanan ilmailu- ja moottorikeskuksessa, missä pidettiin myös vuoden 1986 viesti. Kätkö sijaitsee yhdelle kilpailun loppu-pään rastille.

Jukolan viesti 2009 (GC1RQ2K) - N 61° 42.127 E 027° 14.231 Pienikokoinen kätkö sijaitsee Mikkelin raviradan läheisyydessä, jossa vuonna 2009 järjestettiin Mikkeli-Jukola. Kätkö on lähellä silloisen Jukolan kilpailukeskusta.

Jukolan viesti 2012 - Valio-Jukola (GC3K187) N 60° 16.618 E 025° 07.436Suurehkö peruskätkö sijaitsee keskeiselle paikalle Valio-Jukolan kilpailukeskusta Hakunilan urheilu-puistossa.

Hei geokätköilijä, nyt Jukolan viestin kätköjä etsimään!

Geokätköilijä seikkailee ja suunnistaa

38 39

Suunnistuksen MM-mitaleista juostaan 12 vuoden tauon jälkeen Suomessa ensi kesänä, kun Vuokatti isännöi kilpailuja 6.-14. heinäkuuta 2013. Kainuu-seen odotetaan kaikkien aikojen MM-suunnistus-tapahtumaa, jonka tavoitteena on koota yhteen 10 000 suunnistajaa. MM-suurtapahtuma koostuu MM-suunnistuksen lisäksi tarkkuussuunnistuksen MM-kilpailuista ja Kainuun Rastiviikosta, joka jär-jestetään 7. - 13. heinäkuuta. Kainuun Rastiviikolle ilmoittautuminen avautuu heinäkuun 2012 alussa Kajaanissa suunnistettavan Rastiviikon aikoihin. Koe kansainvälinen huippusuunnistustunnelmaKansainvälistä huippusuunnistusta Vuokatissa ja Kajaanissa on tarjolla jo 7. - 8. syyskuuta maailman-cupin finaalitapahtuman merkeissä.

”Syksyn 2012 maailmancup on meille erinomainen mahdollisuus testata järjestelykoneistoa. Samalla se on näyteikkuna sekä Kainuulle että suunnistukselle lajina. Maailmancupin jälkeen 9. syyskuuta järjes-

tettävä kansallinen kilpailu on puolestaan kaikille suunnistajille hieno mahdollisuus päästä kokemaan finaaliviikonlopun huumaa samoissa maastoissa”, MM 2013 -tapahtuman pääsih-teeri Mika Tuononen sanoo.

Majoitusvarauksia MM-tapahtuman ajaksi on jo tehty runsaasti. Vuokatti ja lähialueet täyttyvät kisaväestä, joten oman majapaikan varaamisessa ei kannata aikailla. Tarjolla on yhä runsaasti monipuolisia majoitusvaih-toehtoja. Varaukset hoituvat vaivattomasti MM-kisojen majoituksen yhteistyökumppanin Ready to

Go RTG:n kautta.

lisätietoja MM-kisoista: www.woc2013.fi ja www.facebook.com/woc2013Vuokatti

Heidi Lehikoinen

suunnistuskansa kokoontuu Vuokattiin 2013

Jukolan viesti -viikonlopun tapahtumat ovat jälleen runsaalla kattauksella Veikkauksen pelitarjottimella. Vetoja löytyy niin Venlojen kuin Jussien viestiin, ja vaikeusasteeltaan helpoista vaikeisiin. Tutustu kohteisiin ja pistä oma vetosi menemään Veikka-uksen myyntipisteissä ympäri maan tai internetissä osoitteess: www.veikkaus.fi. Voittajaveto. Helpoin ja yksinkertaisin peli on Voittajaveto. Siinä veikataan yksinkertaisesti viestin voittajaa. Tuore Tiomila-voittaja ja Jukolan hallitseva mestari Halden SK on tasaväkinen ykkössuosikki Kalevan Rastin kanssa. Haastajien letkaa vetää Kristiansand. superkaksari. Astetta vaikeampi peli kuin Voit-tajaveto. Superkaksarissa pitää veikata kaksi ensimmäistä ja vieläpä oikeassa järjestyksessä. Haastavampi vaikeusaste palkitsee oikeaan osuneet isommilla kertoimilla. Jos viime vuonna olisi pelannut 10 euron panok-sella Jukolan Viestin kärkikaksikon Halden SK - Kalevan Rasti, lompsa olisi lihonut 75 eurolla. Jos edes toiseksi kiilaa pieni yllätys, kertoimet - ja voitot - kasvavat reilusti. päivän Trio. Suomalaisia kiinnostavat paitsi taistelu

mitalisijoista, myös kovien kotimaisten joukkueiden edesottamukset terävimmän kärjen takana. Päivän Triossa on valittu joukkueita kolmeen ryhmään, ja veikattavana on kunkin ryhmän paras joukkue. Ensimmäisessä ryhmässä on maailman absoluutti-nen kärki, mutta toisen ja kolmannen pelikohteena hyviä suomalaisjoukkueita, jotka eivät välttämättä aivan riitä Haldenin ja KR:n kyydissä. Esimerkiksi Rykmentin, Parman, Pyrinnön ja TuMen edesotta-muksia seurataan runsailla silmäpareilla. PITKÄVEDOSSA TAISTELUPAREJA Pitkävedossa pelaaja pääsee valitsemaan kahdesta joukkueesta, eli lyömään vetoa kumpi sijoittuu paremmin. Joukkueilla on kiinteät kertoimet, eivätkä ne muutu pelaamishetken jälkeen. Suunnis-tuskohteita sisältäviin Pitkävetoriveihin on valittava vähintään kaksi (ja enintään kymmenen) kohdetta, suunnistuksesta tai jostakin muusta urheilusta. Iso osa muun urheilun tarjonnasta on pelattavissa myös yksittäiskohteina. Jukolassa Kalevan Rasti - Halden SK on varmasti kiinnostavin taistelupari, ja todennäköisyyksien näkökulmasta hyvin tasainen. Kertoimet tulevat siis

olemaan hyvin lähellä toisiaan; yleisesti ottaen: iso suosikki, pieni kerroin - ennakkoon heikompi, suuri kerroin. Jukola-vedot on syytä jättää sisään Veikkauksen myyntipaikassa ennen kisapaikalle tuloa tai paikan päällä kännykällä (m.veikkaus.fi), koska kisapaikalla ei ole Veikkauksen pistettä. Jos Veikkausten teko jää viime hetkeen, lähimmät Veikkaus-pisteet löytyvät Hakunilan keskustasta vain noin kilometrin päästä tapahtumapaikalta. SUUNNISTUS SAA OSANSA VEIKKAUKSEN TUOTOSTA Vaikka peli ei osuisikaan, voittajia ovat kaikki suomalaiset! Vuonna 2011 opetus- ja kulttuurimi-nisteriö jakoi veikkausvoittovaroja jälleen uuden ennätysmäärän 515,8 miljoonaa euroa eli keskimää-rin lähes 10 miljoonaa euroa viikossa. Tuo summa jaettiin liikunnan, tieteen, kulttuurin ja nuorisotyön kesken. Myös suunnistus saa osansa Veikkauksen tuotosta mm. karttarahan muodossa. Veikkaaminen kannat-taa aina.

Sami Sundström

lisäJänniTysTä VeiKKauKsen JuKOla-VeDOisTa

Merivoimat

www.puolustusvoimat.fi

Turvaa merellä ja rannikolla

Maasälväntie 11, 00710 Helsinki,

puh. 020 7931130Luotettavaa konekauppaa yli 30 vuotta!

Huolto! Varaosat!

Kuljetukset! Käyttö-opastus!

Moottorisaha• X-Torq®-moottori• 40.9 cm³• 1.4 kW• 4.4 kg

KOKO TUOTEVALIKOIMA MYÖS KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASSAMME: WWW.OLENIUS.FI

UUTUUSNYT SYYS-HINTAAN!

PIENKONEKAUPOISSA- SUUNTAA OLENIUKSELLE!

695€

OKO TUOT VALIOKO TUOTEVALIK

Husqvarna 336 FR Husqvarna 135

KOLMELLA

TERÄVARUSTEELLA!

Raivaussaha• Kevyt ja Kestävä• Siimapää, vesakkoterä & rai-

vausterä

€€Husqvarna puutarhatraktorit

alk. 1390,00

Husqvarna R 216 AWDAjoleikkuri

Nelivetoinen Rider voidaan varustaa 94 tai 103 cm:n levyisellä, ensiluokkai-sen leikkuutuloksen takaavalla Combi-

leikkuulaitteella, jossa valittavana ovat BioClip®- ja

taaksepuhallustoiminnot.

6990€+TOIM.KULUT

KAUPAN PÄÄLLE

VINSSI JA PUSKULEVY!

TRX420FEMönkijä

Generaattori• Invertteritekniikalla• Hiljaisin vaihtoehto

kokoluokassaan.• Paino 21 kg.

1490€

EU 20I

Ruohon-leikkurit Koko mallisto meiltä!Hinnat alk. 490€

Moottorisaha CS 2240• Kevyt ja helppokäyttöinen

yleissaha. • Clean Power

-moottori

Leikkuri LM2146• B&S 450 moottori • sylinteritilavuus 148 cm3.• kevyt ja ruostumaton ABS-runko.• leikkuuleveys 46 cm.• leikkuukorkeuden säätö

30-65 mm.• bioleikkaava.

Leikkuri HRG 465• Moottori GCV135• Tilavuus 135 cm3• Teho 4,5 hv • Runko teräs• Leikkuuleveys 46 cm• Leikkuukorkeus 6-asentoa (19-73mm)

CS 2240öinen

495€

495€

259€

369€

289€

349€

4890€ Ruohonleikkuri• 2-in-1-leikkuujärjestelmä• Leikkuuleveys 48 cm

Husqvarna LB 48

Moottorisaha • X-TORQ-

moottoritekniikka• 41 cc • 1,6 kW• Paino

vain 4,1 kg

Husqvarna 435

359€