Täydennykset opetussuunnitelmien perusteisiin ihmisoikeuksien ja holokaustin osalta

Eero SalmenkiviOKL

2

Holokausti OPS-perusteisiin

Kesällä 2010 OPH sääti lisäyksiä sekä sekä

perusopetuksen että lukion opetussuunnitelman

perusteisiin. Lisäys käsitteli holokaustia ja ihmisoikeuksia. OPS-uudistus oli ilmeisesti edellytys sille, että

Suomesta saattoi tulla täysjäsen kansain välisessä

The Task Force for International Cooperation on

Holocaust Education -järjestössä, mikä tapahtui

16.12.2011. Järjestö on muuttanut uudeksi nimekseen

International Holocaust Remembrance Alliance (ks.

http://www.holocaustremembrance.com/node/238.) Opetuksen järjestäjien tuli ottaa lisäys omiin OPSeihinsa

1.8.2011 mennessä.

Lisäyksen sisältö

Lisäys yhdistää Holokaustia koskevan opetuksen

ihmisoikeuskasvatukseen (IOK). Lisäys merkitsi:

IO-käsitteen selventämistä kytkemällä se YK:n IO-

asiakirjoihin. Lisäystä historian, ET:n ja filosofian sisältöihin

perusopetus

lukio

(linkeissä OPH:n sivuille on ollut toimintavaikeuksia,

tekstit myös ohessa).

4

Holmilan haaste

Samana vuonna kuin holokausti-lisäys (2010)

suomalainen historioitsija Antero Holmila julkaisi (osin

väitöskirjaansa perustuvan) suomenkielisen kirjan

holokaustista. Holmila esittää, että holokaustin kauhut merkitsivät

eurooppalaisen edistysuskon ja sivistyksen

uskottavuuden romahdusta, mikä voi johtaa holokaustin

kasvatuksellisen roolin kyseenalaistamiseen. (Holmila

2010, 296–299), koska holokausti osoittaa 6000000-

kertaisesti, että tappaminen on osa ihmisluontoa (Holmila

2010, 297).

Kysymyksiä

Ongelmana on, että opettajien on uskallettava kohdata

holokaustin synkkä ja hirvittävä luonne ennen

pedagogisia sovelluksia. Huom: ET-didaktiikan Kantilta periytyvä ohje opettaa

kauheat asiat positiivisten asioiden (kuten

pelastustoimien, vastarinnan yms.) kautta. Jos holokausti on ainutkertainen, onko siitä yleistä

opittavaa? Jos holokausti taas on yksi kansanmurha muiden

joukossa, onko poliittista puolueellisuutta korottaa se

erityisasemaan muiden hirmutekojen joukossa?

6

Suomalainen ratkaisu

Ideana on kytkeä holokaustiopetus IOK:een. Tällöin IO:t antaa yhden positiivisen ulottuvuuden. Toinen näkökohta on, että juuri holokausti (ja muut

osittain laillisesti toteutetut kansanmurhat) osoittavat,

että on olemassa aidosti epäoikeudenmukaisia lakeja,

jolloin moraalista normistoa ei voi palautta juridiseen

(kuten kelseniläinen oikmeuspostiivismi esittää). Vastaavasti tämä osoittaa, että ihmisen/Toisen ääretön

arvo edellyttää täydennyksekseen tiukemmin rajattuja

käsitteitä, kuten IO:t.

Platonin didaktisia ideoita holokausti-opetuksessa

Edelleen tässä voi nähdä Platonin didaktisten ideoiden

sovelluksen: Esimerkin didaktinen voima (Valtiomies 277d–279a) Asia on helpompi nähdä suuremmassa kuvassa:

Kuvitellaanpa, että meidän on kärketty lukea etäältä

pientä tekstiä, vaikka emme näe sitä tarkasti: silloinn

joku huomaisi, että sama kirjoitus on nähtävissä

jossakin muuallakin, laajemmalla alalla ja

suurikokoisempana. Sehän olisi oikea onnenpotku:

lukiosimme ensin tuon isokokoisen tekstin ja

tarkastaisimme sitten, onko pienempi teksti

samanlainen. (Valtio, 2, 368d.)

8

Joitain käytännön ehdotuksia holokaustin käyttöön IOK:ssa

1. Natsien kansanyhteisön (Volkgemeinschaft) rasismia

voidaan käyttää “suurennuslasina”, kun puhutaan siitä,

kuinka oppilaat eivät hyväksy erilaisia (etnisesti,

katsomukseltaan, ulkonäöltään jne.) oppilaita.

2. Natsien juutalaista vastaan kohdistamaa lainsäädäntä

voidaan verrata lakialoitteisiin, jotka samalla tavoin

suuntautuvat joitain kansanryhmiä, esim.

maahanmuuttajia, vastaan.

3. Paikallisten viranomaisten mielivaltaa natsi-Saksassa

voidaan käyttää esimerkkinä tuotaessa esiin pienempiä

vastaavia tapauksia oppilaiden arjessa (esim. ET-ryhmien

muodostamisen estämisessä).

9

Käytännön keskustelukysymyksiä (jatkoa)

4. Tärkeä teema on julkisen mielipiteen passiivisuus sortoa

vastaan. Jälkeenpäin ajatellen niin Saksassa kuin

monissa läntisen Euroopan maissa tämä passiivisuus oli

varsin olennaisessa osassa holokaustissa. Mitä

vastaavaa passiivisuutta esiintyy nyt?

5. Keskustelun arvoinen kysymys on myös, kuinka ajatus

etnisestä puhtaudesta (esim. ns. Madagasgar-

suunnitelma), sodan oloissa muuntuu kansanmurhaksi.

Voiko muunlainen olojen huonontuminen, esim. paha

lama tai koveneva kapitalismi, aiheuttaa

samansuuntaista kärjistymistä?