TALOUDENTEKIJÄT nro. 3

TALOUDENTEKIJÄTTimo Lindholm:

Velkaisen eurotalouden mahdolli-suudetSIVU 4

TORSTAINA 9. KESÄKUUTA 2011

Taitajat kartallaLuovaabisnestä SIVU 11

3

Mihin menet maakunnan matkailu?SeutujohtajaMarjukka Aarnio

SIVU 14Harri Savolainen:

Odotammevilkastamatkailu-kesääSIVU 8 - 9 Mäntyharjun

loma-asuntomessutavautuvatSIVU 10

Profiilissa:Palkittu Nuori Yrittäjä

Mikko Suihkonen

SIVU 16

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 9.6.20112

Yritys antaa ajankoh-taiskatsaus eduskun-nan työstä on mahdo-ton tehtävä. Niin no-

peita ja arvaamattomia ovat nyt käänteet. Kirjoitan tätä tilan-teessa, jossa kahden viikon päi-vittäinen ja välillä yöllinenkin ah-kerointi palkittiin potkuilla Sää-tytalolta. Työsuhde kyllä säilyi, koska työnantaja on Suomen kansa eikä Jyrki Katainen.

Välivuoteni eduskunnasta ja työskentely kansainvälisessä IT-yrityksessä osuivat haastavaan ja opettavaiseen ajankohtaan. Talouden nopeat myllerrykset merkitsivät jatkuvaa muutok-seen sopeutumista. Eikä vain so-peutumista, vaan ennakkoluu-lottomien ratkaisujen hakemista kestävälle uusiutumiselle.

Samaa ennakkoluulottomuutta tarvitaan nyt politiikassa. Seiso-va vesi on saatava liikkeelle. Ää-nestäjät ilmaisivat vaaleissa sel-västi halun muutokseen. Vanhan politiikan jatkamiselle ei ole val-takirjaa.

Muutosta halutaan oikeuden-mukaisuutta vahvistavaan suun-taan. Kysymys ei ole vain moraa-lisesta velvoitteesta, vaan yhtei-sestä edusta. Suomen menes-tyksen avain on ollut tasa-arvoi-nen ja kaikki kansalaiset kehityk-sessä mukana pitävä malli. Sii-hen ei sovi tulo- ja varallisuus-erojen kasvu. Nyt onkin välttä-mätöntä lisätä vähävaraisimpien toimeentuloa, estää syrjäyty-mistä ja palauttaa verotus mak-sukykyyn perustuvaksi.

Sanotaan, että politiikka on pa-lannut politiikkaan. Hyvä niin. Minulle se ei kuitenkaan tarkoi-ta poliittista taktikointia, vaan selkeitä poliittisia linjauksia. Ero-ja on ja pitääkin olla. Asiat riidel-kööt, eivät henkilöt.

Yhteinen hyvinvointi ei synny il-man työtä. Työttömyys vähe-nee nyt ikärakenteen muutok-sen seurauksena osin itsestään-kin. Päähuomio on kiinnitettä-vä työllisyysasteeseen. Ketään ei ole varaa jättää työelämän ul-kopuolelle. Työuria on pystyttä-vä, ilman pakkoa, jatkamaan niin alku- ja loppupäästä kuin kes-keltäkin. Olennaista on työelä-män laadun kehittäminen. Sii-hen kuuluu mm. oikeus hyvään johtamiseen.

Uudet työpaikat syntyvät, toi-vottavasti, pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. En us-ko mihinkään yksittäisiin keinoi-hin asian edistämiseksi, vaan ko-konaisuuteen, jossa vakaa kes-tävään kasvuun perustuva toi-mintaympäristö luo edellytyk-set yrittämiselle. Tältä osin toi-von paluuta sopimisen kulttuu-riin. Tulevan hallituksenkin olisi helpompaa olla mukana luomas-sa yrittäjyyden ja työllisyyden toimintaedellytyksiä, jos toimet voitaisiin liittää osaksi suurem-paa kokonaisuutta.

Niille jotka pitävät alhaista ve-roastetta kilpailukyvyn mittari-na, kehotan katsomaan listauk-sia maailman kilpailukykyisim-mistä ja korkeimman veroas-teen maista. Kärkisijoilta löytyy samoja maita. Se ei todista, et-tä korkea verotus merkitsisi kil-pailukykyä. Mutta sen se todis-taa, että vahvaan tasa-arvon ta-kaavaan julkiseen sektoriin ja si-ten korkeampaan veroasteeseen perustuva malli ei ainakaan es-tä kilpailukykyisyyttä maailman markkinoilla.

Jouni Backmankansanedustaja (Sdp)

PUHEENVUORO ARKADIANMÄELTÄ

Kesän kynnyksellä

Satunnainen matkailija

TALOUDENTEKIJÄTETELÄ-SAVON YRITTÄJÄLEHTI

JULKAISIJA:Etelä-Savon YrittäjätPatteristonkatu 2 C, 2. krs50100 Mikkeli

KUSTANTAJA:Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 5357100 Savonlinna

PÄÄTOIMITTAJA:Mirja Haavikkopuh: 0500 651 [email protected]

ToimiTus:Jaana Matikainen, Kristiina Tolvanen, Kauko Hirvonen ja Arto [email protected]

ULKOASU, ILMOITUSTEN VALMISTUS JA TAITTO:Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 5357100 Savonlinnapuh: 010 292 0330

ILMOITUSMYYNTI:Mainostoimisto Grafical Oypuh: 010 292 0330

ILMESTYMINEN:Vuoden 2011 ilmestymispäivät:17.2., 28.4., 9.6., 6.10. ja 8.12.

PainoPaikka:Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

Matkailu, tuo yrittämisen akvaa-rio, on ala josta kaikilla on sel-keä mielipide, ja visio miten se business tulee hoitaa. Tieteel-

lisesti tutkitut ja testatut matkailukonsep-titkin ovat karahtaneet kiville kun matkai-lija on osoittanut satunnaisuutensa ja yli 100-vuotiaat matkailuyritykset ovat edel-leen totaalisia harvinaisuuksia.

Matkailu, tuo investointien Tonava, saa yrittäjänsä kierteeseen, jossa sijoitukset ja työmäärä kasvavat kiihtyvällä tahdil-la. Matkailussa investointien pitää olla jät-timäisiä, että syntyy vetovoimaa ja löyde-tään edes lyhytaikaista kannattavuutta? Matkailu, tuo mahdollisuuksien megatren-di, on mielikuvituksen ja aistien stimuloin-tia, jossa mielelle ja sielulle annetaan ruo-kaa, jota ne eivät vielä ole edes havainneet tarvitsevansa.

Matkailu, tuo salatieteiden sateenkaari, saa joka vuosi uudet konsulttinsa ja saarna-miehensä. Se muuttaa suuntaa ja elää ajas-sa, vaikka 500 vuotta vanhojen murenevien muurien varjossa.

ONKO IHMISEN rentoutuakseen matkail-tava itsensä ja oman piirinsä ulkopuolel-le? Onko lähimatkailusta löydettävissä piir-teitä, joilla täydennetään myös alueemme omaa matkailutarjontaa? Mikkelin tapah-tumakesä vastaa kyllä ja Savonlinnan oop-peravieraat suorastaan huutavat paikalli-sen väestön tapaamista ja tämän kummal-liseen elämänmuotoon tutustumista. On-ko meillä enää edes aikaa matkailla kau-as? Venäjän viisumipakon poistaminen toi-si helposti yli miljoona lähimatkailijaa lisää maakunnan kesään. Miten me onnistuisim-me palvelemaan tuota joukkoa? Olisimme-

ko me valmiita ottamaan käyttöön vanhan kunnon kotimajoituksen, kuten esimerkik-si islantilaisilla on ollut tapana. Jos ei omaa kasvimaata, niin ainakin oma matkailija?

ME HALUMME ESITELLÄ matkailijoille muuta kuin uinuvan Etelä-Savon. Haluam-me esitellä matkailijoille kuinka me teem-me myös pienet palveluasiat muita parem-min. Haluamme esitellä lupsakat olemuk-semme ja luovat yrityksemme, osaavat ih-misemme ja sielukkaat tuotteemme se-kä persoonalliset palvelumme. Matkailun kautta se onnistuu!

Matkailu tuo osaltaan osaamisemme ja asiamme maailman ulottuville. Matkailu on yritystemme markkina-aukko ja ikku-na maakunnasta maailmalle. Ottakaam-me satunnaiset matkailijat rohkeasti vas-taan ja korvamerkitkäämme tuo rahankan-tajien autuas heimo omaksi laumaksemme. Pistäkäämme noille viestinviejille ’parasta pöytään’.

Tervetuloa läheltä ja kaukaa, Etelä-Savo on satunnaisenkin matkailijan monipuoli-nen aarreaitta. Se joka lumoaa ja ottaa val-taansa.

Arto TolvanenTaloudentekijätJulkaisujohtaja

Valtakirja muutokselle

Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena.

Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 ja varaa aika tapaamiseen.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

Kesän alku on edennyt niin, että luon-to näyttää tämän vuodenajan par-haita puolia.Toivottavasti hyviä kesäkelejä on

myös edessäpäin, sillä onhan maakuntam-me vahvasti kesämatkailualuetta. Yksi teki-jä matkailukauden ja siihen liittyvien tapah-tumien onnistumisen kannalta on suotuisat ilmat.

Suomen Yrittäjien toukokuussa järjestä-mässä perinteisessä kunnallisjohdon semi-naarissa oli mukana Etelä-Savosta parikym-mentä osallistujaa. Kaupungin- ja kunnanjoh-tajia, kuntien luottamushenkilöitä ja yrittäjien puheenjohtajia.

Etelä-Savo oli hyvin edustettuna myös se-minaarin alustuksissa. Punkaharjun kunnan-johtaja Sami Sulkko toi omassa alustukses-saan hyvin esille pienen kunnan ongelmia ki-

ristyvässä kuntataloustilanteessa väen vä-hentyessä ja ikääntyessä.

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Miset Oy:n projektisuunnittelija Heli Peltola loi katsauksen palvelusetelijärjestelmän raken-tamiseen kunnan näkökulmasta. Ajankohtai-set aiheet synnyttivät vilkkaan keskustelun.

SUOMEN YRITTÄJÄT ja Suomen kuntaliitto ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään yrittä-jyyden edistämisessä. Kunnallisjohdon semi-naarin yhteydessä julkistetun yhteisen kan-nanoton mukaan yrittäjyys on talouden pe-rusta ja hyvinvoinninlähde. Kannanotosta on kerrottu tarkemmin lehdessämme ”Toimivia työkaluja kuntien ja yritysten yhteistyöhön” artikkelissa.

Me yrittäjät lomailemme kesällä keskimää-rin kaksi viikkoa. Monella toimialalla kesä on

parasta sesonkia. Esimerkiksi matkailuun liit-tyvissä alueemme runsaissa kesätapahtumis-sa on yrittäjien rooli niin järjestäjinä, kuin pal-velujen tuottajina ensiarvoisen tärkeä tapah-tumien onnistumiseksi. Toivottavasti ne yrit-täjät joille kesä on työntäyteinen voivat viet-tää vapaata muuna aikana. Oman jaksami-semme kannalta on tärkeää, että työlle löy-tyy vastapainoa vaikkapa mieluisan harras-tuksen parissa. Jokaisen yrittäjän on syy-tä muistaa, että yrityksen tärkein voimavara on henkilöstössä ja sen työkyvyssä yrityksen koosta riippumatta. Kesäiloa kaikille

Heikki TynkkynenpuheenjohtajaEtelä-Savon Yrittäjät

TORSTAINA 9.6.2011 TALOUDENTEKIJÄT 3

AKansanedustajien kyselytunti

1) Infra: Juva-Mikkeli tiehanke käyntiin, perustienpitoon lisärahaa ja laaja-kaistat kuntoon.Osaaminen: Savonlinnan OKL:n säilyttäminen, Yliopistokeskuksen kehittä-minen edelleen, ammattiopisto- ja amk-koulutuksen monipuolinen tason säi-lytys eri puolilla maakuntaa ja kehittäminen ilman että Pieksämäen metsä-opetus kuopataan!Yrittäjyys ja työpaikat: Sukupolvenvaihdosten, uusien yritysten ja kasvu-yritysten kautta työpaikkoja maakuntaan, maa- ja metsätalouden toiminta-edellytysten säilyminen myös Etelä-Savossa, nuorten syrjäytymisen estämi-nen.

2) Listaamattomien yritysten osinkotulojen verohuojennusta voitaisiin laskea, mutta sen kannusta-vuuden vuoksi sitä ei kannata poistaa. 3) Työ luo tulevaisuutta ja hyvinvointia, sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa suomalaisen hyvinvoinnin takaajana. Sukupolvenvaihdosten edistämi-selle on pysyvää tarvetta.

Yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettu pienin askelin, mutta vielä on työtä. Lisäksi esim. vanhemmuu-den kustannusten jakamisessa paremmin isien ja äitien työnantajien kesken on vielä tekemistä. Yrittäjyyden edistäminen on myös sisäisen yrittäjyysasenteen kehittämistä jo lapsista lähtien. Se on kokonaisvaltainen toimintatapa, jolla yksilö ottaa vastuuta teoistaan ja tapahtumista ympärillään. Sitä voi opettaa ja siihen voi kasvaa. Jokaisesta ei silti tule yrittäjää. Mutta jokaisesta voi tulla yrittäjäasen-teella toimiva työntekijä ja oman elämänsä organisaattori. Naisyrittäjienkin määrää on tarkoituksellista pyrkiä nostamaan ja yrittäjien byrokratiaa on edelleen vähennettävä. Eli kun harmaan talouden torjuntaan laitetaan lisää paukkuja ja lainsäädäntöä kiriste-tään, se ei saa vaikeuttaa pienyrittäjän arkea kohtuuttomasti. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotuet ovat tarpeen. Jos niitä koetaan olevan liikaa markkinoilla, kehitettäköön ja koottakoon järjestelmää niin, että se kohdistuu niille jotka ei vain niitä tarvitse, vaan jotka myös tuottavat niille suurimman lisäarvon. Investointitukia tarvitaan myös, etenkin maakunnis-sa ja pitkien matkojen päässä vientisatamista. Myös vientiponnisteluja on tuettava. Mutta tehtäköön sekin entistä tehokkaammin.

1) Valtatie 5:n Juva-Mikkeli välisen osuuden perusparannus ja myös alempi-asteisen tiestön kunnon kohentaminen, laajakaista. Etelä-Savon elinvoimas-ta huolehtiminen; aluekehityksen voimavarat, kaavoituksen- ja maankäy-tön päätöksenteko omissa käsissä, kuntien talous/peruspalvelut. Koulutuk-sesta huolehtiminen; OKL Savonlinna, luonnonvara-ala, enemmän räätälöin-tiä yritysten tarpeisiin sekä yhteistyön ja yhteishengen lisääminen maakun-nan sisällä.

2) Yritysverotuksen nykyinen järjestelmä on pääpiirteissään toimiva ja en läh-

tisi sitä rajusti muuttamaan. Kannustavuudesta on huolehdittava myös verotuksen kautta, jottei me-nestyksestä ”rangaista”.

3) Kaikkia yllä mainitsemiani toimia tarvitaan yrittäjyyden kannustavuuden lisäämiseksi. Yritysten ja oppilaitosten on saatava harjoittamaan nykyistä parempaa ja laajempaa yhteistyötä, esim. työssäop-piminen, mestari/kisälli. Yrittäjän sosiaaliturvaa on kehitettävä ja yritystukia tarvitaan myös jatkossa, esim. ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpotusta. Elinkeinopolitiikkaa on reivattava nykyistä enemmän pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edellytyksiä tukevaksi.

1) Ehdoton ykkönen OKL:n säilyminen Savonlinnassa. Toisena maakunnan liikenneolojen kehittäminen (Valtatie 5, perustienpito, kevyenliikenteen väy-lät). Kolmantena EU-rakennerahastovarojen riittävän osuuden turvaaminen ja kestävällä tavalla kohdentaminen uudella ohjelmakaudella. 2) Hetemäen verotyöryhmässä asiantuntijat tekivät perustellun esityksen mallin muuttamisesta huomioimaan korkotaso ja sen mukainen ns. normaa-

lituotto. On perusteltua kannustaa edelleen vahvistamaan yrityksen tasetta. Verotuksen tulee olla eri sijoitusmuotojen tai listautumisen osalta riittävän neutraalia.

3) Tarvitaan lisää kasvuhakuisia yrityksiä ja yrittäjiä. Yrittäjien määrä ei ole ratkaisevaa, vaan kasvuha-lukkuus ja siten työllistäminen. Keinojen osalta kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti ja ytimekkääs-ti muutoin kuin toteamalla, että kaikkia noita toimenpiteitä tarvitaan. Erityisesti ensimmäisten työnte-kijöiden palkkaamisen kynnystä tulee eri toimenpitein alentaa.

1) Yliopistokeskuksia ja ammattikorkeakoulua on kehitettävä, sillä vahvat yk-siköt houkuttelevat nuoria, ja kasvattavat maakunnan osaamistasoa. Viitos-tie pitää pikaisesti kunnostaa Juvalle saakka ja rataliikennettä vaivanneisiin ongelmiin on puututtava tarmolla. Myös alempiasteisen tien kuntoon ja tur-vallisuuteen on panostettava. Pitkien etäisyyksien maakunnassa on voitava asua, elää ja yrittää joka suunnalla. Työllisyyteen ja yrittämiseen kannusta-vaan ympäristöön, metsäosaamiseen ja uusiutuvan metsäenergian mahdolli-suuksiin sekä matkailuun, luomutuotantoon ja lähiruokaan on panostettava.

2) Yhteisöverokanta on kansainvälisesti näkyvin ja helpoiten vertailtavissa oleva tekijä yritysten päättäessä investoinneistaan. Yhteisöveron alentami-

nen parantaisi Suomen suhteellista kilpailukykyä. Alentaminen kannattaa toteuttaa asteittain, sillä näin huolehdimme riittävistä verotuloista vaalikauden aikana. Olemme valmiita laskemaan yhteisöve-roa prosentin vuodessa tämän vaalikauden aikana.

Yritysten vahvat taseet osoittivat tarpeellisuutensa taantumassa. Ne toimivat puskureina ja mahdol-listivat työpaikkojen säilymistä. Yhteisöveron keventäminen on tärkeä kannuste, toinen on osinkojen

verotus. Mahdollisuus palata yhtiöveron hyvitysjärjestelmään tulee selvittää. On etsittävä keinoja ot-taa se taas käyttöön EU-säännösten mukaisesti siten, ettei se olisi syrjivä. Ellei yhtiöveron hyvitysjär-jestelmää pystytä palauttamaan, on osinkoverotusta kehitettävä nykymallin pohjalta.

3) Yrittäjyyden seurauksena syntyy työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia. Pk-yritysten osuus yritys-kannasta on merkittävä ja työllistetyn henkilöstön osalta iso osa työskentelee pk-yrityksissä. Näiden yritysten menestyminen ja kehitys ovat ratkaisevassa asemassa kansantaloutemme kannalta. Tietoa, yrittäjyyskasvatusta, markkinaosaamista ja erilaisia neuvonta palveluita ja tukitoimia on lisättävä niin koulutusjärjestelmässä kuin myös jo yrityselämässä toimivien tukemiseksi. Yrittäjyyden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnassamme on viestittävä tehokkaasti.

Yleisesti yrittäjyyteen ryhtyminen ja yrityksen perustaminen Suomessa on suhteellisen helppoa. Sen sijaan hallinnollinen taakka tuntuu monesta suurelta. Byrokratiaa on kevennettävä ja nykyaikaista/ sähköistä asiointia kehitettävä. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen koetaan usein merkittäväk-si riskiksi. Mikro-yritysten osalta ensimmäisen työntekijän lisäriski on yrityksen historian suurin haaste jota on helpotettava. Paikallista sopimista työpaikoilla olisi lisättävä. Yrityksiä on kannustettava palk-kaamaan myös vaikeasti työllistyviä ja tätä on tuettava.

1) OKL:n säilyttäminen Savonlinnassa, bioetanolitehtaan saaminen Punka-harjulle, ja siten yli viidensadan työpaikan saaminen maakuntaan sekä 5-tien perusparannus välillä Mikkeli – Juva ja myös alemman tieverkon parantami-nen koko maakunnassa.

2) Yhteisöveroprosentti 26 on nykyisessä järjestelmässä hyväksyttävissä. Pi-täisi kuitenkin miettiä vaihtoehtoa, jossa yhteisöveroprosentilla tuettaisiin työllisyyttä. Sellaisissa yrityksissä jotka työllistävät tai kuuluvat nk. nanoyri-

tyksiin voisi olla pienempi yhteisöveroprosentti. Nykyinen malli voidaan säilyttää, en kannata kaksin-kertaista verotusta.

3) Yrittämistä voidaan lisätä luomalla kokonaan uusi yrittämisen osa-alue, nk. lievä yrittäminen. Yritys-toiminnan aloittaminen ja lopettaminen pitäisi tehdä helpoksi ilman turhaa byrokratiaa. Tämä mah-dollistaisi myös osa-aikaisen yrittämisen, jolla voitaisiin täydentää ja pidentää työuria. Yritystoimin-nan aloittamisen kynnyksen madaltaminen olisi myös parasta työllisyyden hoitoa sekä harmaan ta-louden torjuntaa.

1) Tärkeintä Etelä-Savon kannalta on, että hyvässä vauhdissa olevat liiken-nehankkeet etenevät rivakasti. Kunnolliset liikenneyhteydet (ml tietoliiken-neyhteydet) ovat välttämättömiä meille kaikille ja myös sille, että saamme lisää yrityksiä ja työntekijöitä alueellemme. Olemassa olevien yritysten toi-minnan jatkuminen ja kasvaminen tarvitsee myös toimivat yhteydet. Toisena isona kokonaisuutena on osaavan koulutetun väestön saaminen ja pysymi-nen maakunnassa. Siksi tarvitsemme laadukasta korkeakouluopetusta, niin ammattikorkeakoulun kuin yliopisto-opetuksen jatkot on turvattava. Kol-mantena on julkisen terveydenhuollon turvaaminen.

2) Yritysveroasioihin en ota tässä yhteydessä kantaa; hallitusohjelman laatiminen on pahasti kesken ja

meidän puolueen verolinjaukset odottavat vielä mahdollisuuksia tulla edes osittain hyväksytyiksi uu-den hallituksen toimesta.

3) Perusopetuksen tuntijako tulee tällä kaudella uudistumaan ja siihen olisi tärkeää saada sisällytet-tyä jo alakoulussa tietyntyyppistä ”yrittäjyyskasvatusta”. Kasvattaminen kansalaiseksi ja yhteiskun-nan täysivaltaiseksi jäseneksi on aloitettava varhain ja siihen tarjoaa peruskoulu hyvät mahdollisuudet. Yrittäjän uran valitseminen ja sen tuomien mahdollisuuksien tunnistaminen on otettava osaksi perus-opetusta ja toisen asteen koulutusta. Nykyiset tuntimäärät taloustiedosta ja yrittäjyydestä ovat liian vähäisiä ja sisällöltään suppeita. Lisäisin myös yrittäjien mahdollisuuksia hankkia itselleen täydennys-koulutusta jo yrityksen perustamisen jälkeen. Ilmapiiri on Suomessa mielestäni yrittäjämyönteinen, byrokratiaa olisi syytä etenkin perustamisvaiheessa vähentää.

Taloudentekijät selvitti huhtikuussa valittujen eteläsavolaisten kansanedustajien mielipiteitä yrittäjyyteen liittyvistä keskeisistä kysy-myksistä ja maakunnalle tärkeistä asioista. Jatkamme kansanedustajiemme toiminnan tarkastelua myös tulevissa numeroissamme ja vierailemme mm. heidän työmaallaan eduskunnassa. Taloudentekijöiden lukijat voivat lähettää meille yrittäjyyteen liittyvä kysymyksiä välitettäväksi kansanedustajillemme osoitteeseen: [email protected]. Tätä kysyimme:

1. Maakunnalliset tärkeimmät tavoitteeni vaalikauden aikana - Listaa kolme tärkeintä tavoitetta Etelä-Savon näkövinkkelistä

2. Verotus1) Yritykset maksavat yhteisöveroa tuloistaan 26 %. Mikä olisi yrittä-jille oikeudenmukainen yritysverokanta ensi vaalikaudella?2) Listaamattomien pk-yritysten osinkoverotus on yhdenkertaista tietyin edellytyksin. Yritys maksaa ensin veroa 26 % ja osinkojen ve-rotusta huojennetaan, jotta samaa tuloa ei verotettaisi kahteen ker-taan. Huojennus on sidottu sijoitetun pääoman määrään eli yrityksen nettovaroihin ja huojennus 9 % oman pääoman määrästä. - Onko nykyinen osinkoveromalli säilytettävä?- Miksi osinkoverojärjestelmää pitäisi muuttaa?

3. YrittäjyysNuoret valitsevat mieluummin palkkatyön kuin yrittäjyyden. Millä keinoilla yrittäjyyttä voidaan lisätä ja tarvitseeko Suomi lisää yrittä-jiä?

Yritysten määrä on kasvanut johdonmukaisesti 1990-luvun laman jäl-keen. Työnantajayritysten määrä sen sijaan ei ole kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana.Mitä pitää tehdä, jotta työnantajaksi on helpompi ryhtyä?

Katri Komi

Kaj Turunen

Pauliina Viitamies

Jari Leppä

Jouni Backman

Lenita Toivakka

? ? ?


Julkisen talouden velkaan-tumisen mittarina käyte-tään olemassa olevan ve-lan suhdetta yhden vuo-

den BKT:n arvoon. Yksiselitteis-tä kriisirajaa on vaikea tarkasti määritellä, mutta noin 100 pro-sentin velkasuhde on jo korko-menojen takia raskas taakka vauraallekin taloudelle. Tuon 100 prosentin huonommalta puolel-ta ei yleensä ole paluuta takaisin.

EUROMAISTA vain Belgia on sii-nä onnistunut. Viime vuosikym-menen aikana maan velkasuhde putosi noin 120 prosentista kar-van verran alle 90:een, josta se on taas kivunnut 100 prosentin yläpuolelle. Suomelle velkamit-tari näyttää tänä vuonna 50 pro-sentin lukemaa. Sekin on paljon, mutta ei mitenkään mahdoton.

Joustaako valuutta?

Velkojen hallinta ja lyhentämi-nen ei onnistu ilman talouden kasvua ja menestystä. Vuotta 2012 koskevissa talousennus-teissa euromaista vain Suomel-le ja Saksalle tarjotaan yli 2 pro-sentin talouskasvua. Koko euro-alueen kasvunäkymä on siis to-si vaisu.

KOKONAISTEN kansantalouksi-en menestys vaatii kilpailukykyä ja sitä löytyy – tai on löytymättä kunkin maan yrityksistä. Kilpai-lukyky puolestaan on useiden te-kijöiden summa: siihen vaikutta-vat palkat ja muut kustannukset, verotus, yritysten tuottavuus ja niiden tuottamien hyödykkeiden laatu. Yhtenä yhteisenä tekijänä on vielä valuuttakurssi.

PAREMMAN LAADUN ja tuot-tavuuden tavoittelu on aina pit-kä urakka. Palkat eivät yleen-sä jousta alaspäin ja verotuksen kevennysvara on kaikissa euro-maissa vähäinen tai olematon.

Siksi katseet kääntyvät valuutan arvoon.

Euromaiden viennin hintakil-pailukyvyn näkökulmasta euro on joustanut väärään suuntaan, tullut kalliimmaksi suhteessa dollariin. Yhtenä syynä tähän on eritahtinen rahapolitiikka: EKP on aloittanut korkojen nostot, mutta Yhdysvaltain keskuspank-ki pitkittää vielä nollakoron jak-soa.

ÄÄRIRATKAISUNA kilpailuky-vyn palauttamiseen heikoimpi-en maiden kohdalla on esitet-ty niiden eroamista rahaliitosta. Se olisi jo teknisesti vaativa vuo-sien operaatio, kun kansallisia omia seteleitä ja kolikoita ei mis-sään ole valmiina. Toinen ja vielä suurempi ongelma tulisi siitä, et-tä velat ovat valtaosin euroissa. Käyttöön otettava oma valuut-ta romahtaisi suhteessa euroon, mikä vaikeuttaisi velanhoitoa. Halvan valuutan tukeman vien-nin menestyksen pitäisi olla erit-täin vahva ja pitkäaikainen, jot-

ta koko operaatio kääntyisi plus-san puolelle.

Velka ja pankit

Julkisen talouden velkaantu-neisuudella on myös yhteys yri-tysrahoitukseen. Velkaisimpien maiden pankit elävät ”kädestä suuhun” eli niiden varainhankin-

ta on suhteellisen lyhytaikaista. Pitkää rahoitusta ne eivät

markkinoilta saa, eivät ainakaan järkevään hintaan. Jos pankin on vaikea itse hankkia rahoitusta, on rahoituksen myyntikin eli luo-tonanto kovin rajoittunutta.

Mitä ahtaammalla pankit ovat, sitä vaikeampi on lainara-hoitusta hakevien yritysten ase-

ma. Saksan ja Ranskan pankit ovat tässä suhteessa kohtuul-lisen hyvässä asemassa. Suo-messa pankit ovat eurooppalais-ta parhaimmistoa, joten tältä-kin osin Suomen tilanne on eu-romaiden vertailussa hyvä.

Raha & TalousB

Velkainen eurotalousEuromaiden talouksilla ja koko Länsi-Euroopassa on yksi yhteinen ja huono piirre: julkisen talouden velkaantuneisuus. Alueen parhaissa maissa – kuten Suomessa – velka on hallittavissa. Sen sijaan muuta-missa maissa velka on jo paisunut hallitsemattoman suureksi. Ku-luva vuosikymmen menee Euroopassa velkojen sulatteluun, mikä rajoittaa alueen talouskasvua ja myös yritysten menestystä.

TIMO LINDHOLM

Taloudentekijät, Helsinki

Euroopan ja Suomen osakemarkkinat ovat liukuneet toukokuun aikana vähitellen

alaspäin vaimeampien makro-taloudellisten näkymien ja eu-roalueen velkakriisin masen-tamina.

Lasku on kuitenkin jäänyt jonkin verran odotuksiamme pienemmäksi johtuen pitkäl-ti yhdysvaltalaisyritysten erit-täin vahvasta tuloskunnos-ta sekä euroalueen yritysten odotettua vahvemmista tu-loksista.

Näin siitäkin huolimatta, et-tä Suomessa yritysten kan-nattavuusmarginaalit jäivät Q1/11:llä odotustemme mu-kaisesti konsensusodotuksia vaatimattomimmiksi ja muu-tamia positiivisia, suurten yri-tysten tulosyllätyksiä lukuun ottamatta, valtaosa suoma-laisista, listatuista yhtiöistä ra-portoi ennakoitua heikommat Q1/11 tulokset. ODOTETTUA vahvempien Q1/11-tulosten vastapainok-si makroyllätykset ovat G10-maissa olleet selvästi nega-tiivisia ja usko talouskasvun vahvuuteen on kokenut viime viikkoina kolauksia. Tämän li-säksi euroalueen velkakriisi jatkuu ja spekulaatiot Kreikan velan uudelleenjärjestelystä pitää markkinat yhä hermos-tuneina. Erityisesti eurooppa-laiset pankit ovat olleet viime viikkoina paineessa ja pysyvän ratkaisun löytyminen velka-kriisiin näyttää yhä hankalal-ta. Toisaalta sekä heikentynyt

makrotilanne että euroalueen velkaongelmat ovat nyt hyvin markkinoiden tietoisuudessa. Mikäli ongelmiin löydettäisiin edes osittainen ulospääsy, jo-ka tarjoaisi työrauhan pysy-vämmän ratkaisun etsimisek-si, voisi markkinoiden hermoi-lu ainakin tilapäisesti hellittää.

OSAKEMARKKINAT ovat mielestämme kestäneet vii-meaikaisen epävarmuuden olosuhteisiin nähden yllättä-vän hyvin. Yksi selitys osakkei-den vahvuudelle tilanteessa, jossa makronäkymät ovat hei-kentyneet ja velkamarkkinoi-den tunnelma on huolestunut, on luonnollisesti yhdysvalta-laisten yhtiöiden vahva tulos-kehitys.

Toinen selittävä tekijä saat-taa olla vaihtoehtoisten si-joituskohteiden vaatimaton tuottopotentiaali, joihin ver-rattuna osakkeet tarjoavat yhä mahdollisuuksia, mikäli noususuhdanne jatkuu hetkel-lisestä kasvun hidastumisesta huolimatta.

Neljän laskuviikon jälkeen ja historiallisesti houkuttele-vien arvostustasojen vuoksi osaketutkimuksemme luopui-kin huhtikuun 14. päivä ote-tusta taktisesta alipainostam-me ja nostimme osakkeet pi-demmän aikavälin näkemyk-semme mukaisesti strategi-seen ylipainoon. TÄMÄ EI TARKOITA SITÄ, että sijoittajien huolet olisi-vat ohitse ja epävarmuus olisi olennaisesti vähentynyt. Sen

sijaan se merkitsee sitä, että mikäli sijoittaja hakee raha-markkinoita korkeampia tuot-toja, joutuu tuotto-odotusten vastineeksi sietämään riskiä. Mikäli luottaa siihen, että nou-susuhdanne ei ole katkeamas-sa vielä tänä vuonna, on odo-tettavissa, että eurooppalais-ten ja suomalaisten yhtiöiden tulokset jatkavat parantumis-taan.

Kun suomalaisosakkeiden arvostustasot ovat painuneet kesän korvilla selvästi viiden viime vuoden keskimääräisiä tasoja matalammiksi, pidäm-me erityisesti viime viikkoina laskupaineessa olleiden syk-lisiä suomalaisosakkeita hou-kuttelevina. Tällaisia osakkeita löytyy mm. suomalaisista in-vestointitavara- ja metsäsek-toreilta, joilla osakekurssit las-keneet selvästi vuoden alusta samaan aikaan, kun yhtiöiden 2011-2012 tulosennusteita on hilattu ylöspäin.

Nostammekin nyt lyhyen aikavälin suosikeiksi Konecra-nesin ja UPM-Kymmenen, joi-den osakekurssit ovat laske-neet voimakkaasti viime viik-kojen aikana. Muita houkutte-levasti hinnoiteltuja osakkei-ta viimeaikaisen kurssilaskun myötä ovat mm. Nokian Ren-kaat ja Ramirent.

Mikäli kasvun hidastuminen jää viime vuoden tapaan väli-aikaiseksi ja velkakriisi ei rä-jähdä silmille, odotamme osa-kemarkkinoiden toipuvan ylei-semminkin vuoden loppupuo-lella.

Jarkko SoikkeliOsakestrategiPohjola Pankki Oyj

Osakemarkkinakatsaus

Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita.Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä.

Lisätietoja www.fi nnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Mikkelin aluekonttoriLinnankatu 5, 50100 Mikkeli

Finnveranrahoituksella

eteenpäin!

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta?

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajaTimo Lindholm arvioi, että kriisimaillakaan ei ole mahdollisuutta luopua eurosta.


Monet palvelut yri-tyksille tähtäävät sii-hen, että yrittäjille ja yritysten työnte-kijöille jää mahdolli-simman paljon aikaa keskittyä oleelliseen – eli busineksen te-koon. Jos palvelu vai-kuttaa suoraan myös yrityksen kannatta-vuuteen on siihen aina suhtauduttava erityisellä vakavuudella. Juuri tällaisia palveluita ovat maksuliike-palvelut ja maksujen välitys. Juuri nyt on viimeiset ajat huolehtia yrityksesi siirtymisestä yhteiseen eurooppalaisen SEPA-aikaan ja yhteiseen euromaksualueeseen (Single Euro Payments Area). Se turvaa maksamista kotimaassa ja nopeuttaa euroalueen 32 maan välillä.

”Pankin maksuliikeosaston rooli on myös näissä muutostilanteissa toimia yrityksen strategisena kumppanina palvelujen kehitykses-sä”, Suur-Savon Osuuspankin maksuliikepäällikkö Jarno Korhonen painottaa.

Kaikki lakipalvelut varataan yhdestä ja samasta paikasta

Olemme koonneet tän-ne uuden pankin La-kipalvelut-osastol-le eri alojen lakiosaa-

mista. Yhdestä ja samasta pal-velunumerosta tavoitat lakiasi-antuntijamme ja voit sopia ta-paamisen pankkimme kontto-reihin mm. Mikkeliin, Savonlin-naan, Pieksämäelle tai Juvalle. Yrityksiä palvelemme esimerkik-si yrityksen perustamisasiapape-reiden laadinnassa ja opastam-me yrittäjiä heidän yksityisomai-suutensa järjestelyihin liittyvissä

asioissa, kuten testamenttien ja avioehtojen laadinnassa.

”Meidän tehtävämme on huo-lehtia kiireisten yritysasiakkait-temme puolesta sellaisista asi-oista, jotka vaikuttavat yrittä-jän, häneen perheensä ja itse yri-tyksen huomiseen”, Anna-Mari Loijas selventää.

Lakipalvelut saavat myös uusia muotoja

Entistä useammin ihmiset huo-lehtivat jo hyvissä ajoin pait-si omaisuutensa siirroista myös vanhuuden tuomista haasteista.

”Tänä päivänä edunvalvonta-valtuutukset ovat yleisiä eli ihmi-set valtuuttavat ns. ”luottohen-kilönsä” hoitamaan asioitaan, jos vanhetessa eivät omat voi-mat enää riitäkään”, Anna-Mari Loijas kertoo.

Valtuutuksessa voidaan tar-

kasti määritellä mitä valtuutettu saa tehdä ja mitä ei, hän jatkaa. Myös lesken osan turvaaminen kannattaa huolehtia kuntoon.

”Yleisesti ottaen etukäteis-suunnittelu kannattaa aina, kos-ka silloin vaihtoehtoja on useita ja voimme opastaa asiakkaitam-me parhaimman mahdollisen ratkaisun teossa. Tervetuloa kes-kustelemaan asiantuntijoittem-me kanssa”, päälakimies Anna-Mari toivottaa.

Mietitkö miten voisit siirtää edullisimmin omaisuutta lapsille? Kan-nattaako testamentata, antaa lahjoitus vai tehdä kauppa? Mitä tar-koittaa edunvalvontavaltuutus? Veroasiat omaisuusjärjestelyissä, testamentit ja perunkirjoitukset sekä yritysten perustamiseen ja yri-tysten väliset liiketoimet ovat Suur-Savon Osuuspankin 10-henkisen Lakipalvelut -osaston arkipäivää.

”Perintösuunnittelu on myös yksi suurimmista asiakokonaisuuk-sista joiden parissa työskentelemme päivittäin. Toimeksiantojemme lukumäärä koko toimialueellamme on jo yli 1000 kpl vuodessa”, va-ratuomari Anna-Mari Loijas, Suur-Savon OP:n päälakimies kertoo.

”Meiltä löytyy monipuolista osaamista ja asiakkaamme voivat tul-la kysymään meiltä neuvoa pieneltäkin tuntuvissa asioissa, eli kyn-nyksemme on matalalla”, Anna-Mari painottaa.

Maakunnan suurimman lakipalvelun asiantuntijat neuvovat:

Miksi perhe- ja perintöasioiden suunnittelu kannattaa?

Sisäistä SEPA ja hyödy sen tuomista muutoksista

SEPA:n lyhyt oppimää-rä: SEPA:an siirtymi-nen alkoi vuonna 2008 ja alkuvaiheessa se kä-

sittää tilisiirrot, suoraveloituk-set ja korttimaksut. SEPA toi tul-lessaan uuden C2B XML -stan-dardin mukaiset maksut ja uu-det IBAN (International Bank Account Number) –tilinumerot. Suoraveloitus Suomessa loppuu ja se pyritään korvaamaan säh-köisellä laskuilla. Sähköinen las-kutus lisääntyy kokonaisuutena räjähdysmäisesti kun siirtymi-nen on tapahtunut. Sähköisel-lä laskutuksella ja tiedonsiiroilla säästät palvelumaksuja sekä no-peutat rutiineiden hoitamista.

”Pankkien fuusio alueella osuu erinomaiseen saumaan, koska nyt meillä on mahdollisuus lisä-resurssein olla aktiivisemmin yh-teydessä asiakkaisiimme ja huo-

lehtia yritysten rahojen nope-ampi kotiutus maksuliikennejär-jestelmien muuttuessa”, Jarno Korhonen kertoo.

Hyödynnä pankin maksuliikeosaaminen

”Sujuva maksuliikkeen hoito ei näy yrityksessä kuin säästyneis-sä kuluissa”, Korhonen summai-lee.

”Meidän rooli on nimenomaan opastaa ja kouluttaa asiakkai-tamme maksuliikkeen ja talous-hallinnon järkevässä hoidossa, siis uuden tekniikan, järjestelmi-en ja ohjelmistojen yhteensovit-tamisessa”, Korhonen jatkaa.

”Meillä on runsaasti kokemus-ta eri alojen sovelluksista. Jaam-me mielellämme asiakkaillem-me tietoa ja käyttökokemuksia.”

On myös enemmän kuin to-dennäköistä, että uudet palve-lut jatkavat esiinmarssiaan SE-PA-muutoksen jälkeen.

”Jos nyt välitämme laskuja ja rahaa niin jo lähitulevaisuudes-sa esimerkiksi tarjousten välitys kuuluu mielestäni luontevasti tä-hän kokonaispakettiin”, Korho-nen valottaa kehityssuuntaa.

Säästä satasia järkevällä maksuliikenteen hoidolla

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Mikkeli

Teksti ja kuva

ARTO TOLVANEN


Teksti ja kuva

Anna-Mari Loijas ja Heikki Huhtala

SEPA-PIKAOHJE• Selvitä omien maksuliike- ja laskutusohjelmien sekä järjes-telmien nykytila ja ominaisuu-det SEPA-yhteensopivuuden kannalta

• Ota yhteys omaan pankkiisi jos et ole vielä hoitanut SEPA-asioita, sieltä saat neuvoja ja opastusta

• Mieti kannattaako tässä yh-teydessä muuttaa muita rutii-neita kuten esimerkiksi siirtyä sähköiseen laskutukseen

• Marraskuun alusta alkaen pankit eivät välitä enää vanhan järjestelmän mukaisia maksuja

• Jos käytössäsi on/tai yritys käyttää verkkopankkia on sen päivitykset huolehdittu pankin toimesta

• Jos yrityksesi käyttää Kulta-linkki-palvelua uudet ajantasai-set ohjelmat voit ladata osoit-teesta www.op.fi/kultalinkki

• Jos käytössäsi on jokin talous-hallinnon ohjelma tutki sen SE-PA-yhteensopivuus

Lisätietoja: www.op.fi/sepa

Mikkeli• päälakimies Anna-Mari Loijas• pankkilakimies Heikki Huhtala• 2 assistenttia

Savonlinna• pankkilakimies Karoliina Heikkinen• lakiasiantuntija Heli Venäläinen• 1 assistentti

Pieksämäki• pankkilakimies Maijariitta Kovanen• 1 assistentti

Juva• pankkilakimies Anna Leena Tolvanen

Suur-Savon Osuuspankin Lakipalvelut

Koko Lakipalvelut –osaston yhteinen palvelunumero: 010 255 2607


Olemme panostaneet halli- ja myymälära-kentamiseen. Olem-me tehneet yhdessä

asiakkaiden kanssa kehitystyötä, jotta kohteet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja nopeal-la aikataululla. Vaikka rakenta-ja yrittää saada työstä mahdol-lisimman teollista, sarjatuotan-toon ei päästä.”

”Eivät esimerkiksi ABC-ase-mat ole keskenään aivan identti-siä, vaikka pari saattaa olla lähel-lä toisiaan. Pieksämäeltä lähtee työnjohto ja pieni ydinporukka pystyttämään myymäläraken-nuksia pitkänkin matkan pää-hän. Töitä on tehty viime vuosi-na esimerkiksi Uudenmaan alu-eella.”

”Kotipesä on rauhallinen eli Pieksämäellä ei leipää rakenta-jalle riitä. Kuopio, Jyväskylä ja Mikkeli ovat meille helposti ta-voitettavia”, Matti Lipsanen to-teaa.

”Jyväskylä on yritykselle tär-keä, koska siellä rakennetaan koko ajan. Lama hiljensi toimin-taa joka puolella, mutta Jyväs-kylässä nousee koko ajan kuuti-oita puolitoista kertaa sen ver-ran kuin Kuopiossa. Pääkaupun-kiseutua ei voi jättää kokonaan huomiotta, jos alan kilpailussa aikoo menestyä. Pieksämäellä valmistui viimeksi Rusasen pe-sularakennus pari vuotta sitten. Urakkatarjouksia lasketaan noin yksi vuodessa. Savonlinnassa Lipsanen rakensi ABC:n ja Mer-talan K-Supermarketin. Mikkelis-sä rakennetaan hoivataloa. Sekä liikenneasemia että kauppakiin-teistöjä on tehty vuosien varrel-la eri puolilla.”

TEOLLISUUS- JA liikerakennuk-set suurenevat koko ajan. Kun hanketta käynnistellään, pitää tontille mahtua 10.000 neliö-metriä tai enemmän. Vaajakos-kelle Lipsanen rakentaa parhail-laan Vähälän terminaalia, jossa on tilaa 14.000 neliötä.

Kolme tukijalkaa

Rakennusliike U. Lipsanen on keskittynyt uudisrakentamiseen. Nyt ei ole itsellä asuinrakennuk-sia vireillä.

Tytäryhtiö Lipa-Betoni puo-lestaan toimittaa elementtejä asuntomarkkinoille ympäri val-takuntaa. Saneeraukseen on eri-koistunut Rakennus Oy Antti J. Ahola, jonka osake-enemmistön Lipsanen osti nelisen vuotta sit-ten. Yrityksen kotipaikka on Hy-vinkää ja työt löytyvät pääkau-punkiseudulta.

”Kaikki toimivat omilla saroil-laan. Taitaa olla myös niin, että on helpompi tehdä kauppaa vie-raan kanssa. Jokainen hakee asi-akkaansa itse”, Matti Lipsanen sanoo.

”Asuntorakentaminen on nyt taas hyvällä tasolla. Kovan ra-

han tuotanto riippuu pitkälti kor-kotasosta ja se on viime aikoina auttanut.”

”Etelä-Suomessa on puo-lestaan puute erityisesti vuok-ra-asunnoista, koska väkimää-rä kasvaa. Tuotanto on kuiten-kin hyvin vähäistä. Tämä on hy-vin herkkä alue ja muutoksia on vaikea ennustaa. Kaupalla on eri puolilla maata isoja suunnitel-mia. Osa odottaa kaavavalitus-ten ratkaisua.”

Pieksämäelle on luvassa ke-sällä lopullinen tieto siitä, pääs-täänkö rakentamaan Ideaparkia vai lähdetäänkö toteuttamaan vaihtoehtoista ratkaisua. Teol-lisuusrakentaminen on pelkkää isoa kysymysmerkkiä eikä toi-mistopuoltakaan oikein pysty ennustamaan.

”Kunnilla on rakennettavaa myös tulevaisuudessa. Tarvitaan kouluja ja päiväkoteja. Ja palve-lutaloja ikääntyvälle väelle tarvi-taan ainakin”, Matti Lipsanen ar-vioi näkymistä.

Purkaminen vai korjaus?

Rakennusalan suuri asia on vas-tassa oleva mittava saneeraus. Suuri osa rakennuskannasta on tehty 60–80-luvuilla. Talojen tek-niikka alkaa olla tiensä pääs-sä. Myös asukkaiden ja muiden käyttäjien tilatarpeet muuttu-vat.

”Vastassa on valtava sanee-raustyö. Talot vanhenevat nope-ammin kuin käsitetään”, Antti Lipsanen muistuttaa.

MÄÄRÄYKSET lämmöneristyk-sestä ovat uudistumassa. Läm-mön talteenotto, maalämpö ja aurinkoenergian hyödyntämi-nen ovat asioita, joista keskus-tellaan saneerausta suunnitelta-essa. Energiasta puolet kuluu ra-kennuksissa.

Uusiin rakennuksiin sisällyte-tään paljon tekniikkaa, jota on vaikea saada vanhojen seinien sisään. Tietotekniset ratkaisut, ilmastointi, kosteuden hallinta, lukitus ja vartiointi ovat tällaisia. Monessa tapauksessa tulee har-kittavaksi vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen saneerauk-sen sijaan.

Lipsanen rakentaa Järven-päässä nollaenergiataloa, joka tehdään vuonna 2020 voimaan tulevien määräysten mukaan. Talo tuottaa vuodessa saman verran energiaa kuin se kulut-taa. Rakennuksessa käytetään hyväksi maalämpöä ja aurinko-energiaa. Hankkeen tarkoitukse-na on löytää malli, jolla asumis-kustannukset pysyvät kohtuulli-sina.

Työntekijöitä yritysten palveluksessa on yhteensä runsaat 200.

Rakennustoimisto Lipsanen

Talot vanhenevat käsiin: purku vai saneeraus?

Kuukauden YritysC

Rakentamista riittää myös tulevaisuudessa. Painopisteet muuttuvat, arvioi pieksämäke-läinen rakennusneuvos Matti Lipsanen. Iso osa kansallisvarallisuutta on rakennuskan-nassa, joka uhkaa vanheta käsiin. Itä-Suo-messa oman mausteensa tuo väen vähene-minen. Puolet alan volyymista sijoittuu jo nyt kehäkolmosen kahta puolta. Rakennus-alan kilpailu on kovaa joka puolella. Siinä voi menestyä omaa toimintaa tehostamalla. Tietysti myös laadun pitää olla kohdallaan, sanoo Antti Lipsanen, perinteikkään Raken-nusliike U. Lipsasen toimitusjohtaja ja kol-mannen polven yrittäjä.

Matti Lipsanen (oik.) uskoo, että rakentajalle riittää töitä vastakin. Sen luonne kuitenkin muuttuu. Antti Lipsanen edus-taa perheyrityksen kolmatta polvea.

KAUKO HIRVONEN

Taloudentekijät, Pieksämäki

Teksti ja kuva


Yrittäjien talo valmistuu näyttelyynKangasniemellä jär-jestetään heinäkuus-sa omakotinäyttely. Uudella Säynätlam-men alueella kolmi-sen kilometriä kes-kustasta on esillä yh-deksän taloa. Yhden niistä rakentavat yh-teistyössä paikalliset yrittäjät. Yrittäjien valmistama talo on myyntikohde.

Talohanke lähti liikkeel-le yrittäjien vapaamuo-toisista keskusteluista, kun viime kesän lopulla

näytti siltä, ettei esittelykohtei-ta ole tulossa kovin monta. Siksi näyttelyä päätettiin vauhdittaa, kertoo keskeisen vastuun hank-keesta rakennuttajana kantava Jari Luukkonen.

”Ajattelimme kantaa oman kortemme kekoon. Nyt näyttää hyvältä eli sekä oma projektim-me että koko alueen rakentamis-työt ovat hyvällä mallilla.”

Rakentamisessa Luukkonen ei ole itse ammattilainen, vaan hän pyörittää työkseen kirkon-kylän K-kauppaa. Hän vastaa ra-hoituksesta ja on hommannut tekijät töille.

”Mielenkiintoista on ollut seu-rata hankkeen eri vaiheita. Työ-maalla on tullut pyörähdettyä ai-

ka usein. Kyllä tässä oppii itsekin koko ajan.”

”Tosi tyytyväinen olen työn jälkeen. Se näyttää hyvältä. Eri toimijoiden yhteistyö on myös onnistunut. Luppoaikaa ei ole jäänyt eri vaiheiden väliin ollen-kaan. Aikataulussa ollaan kome-asti.”

Tavoitteena oli tehdä tavallinen talo tavalliselle asujalle

”Hintapyyntö 225.000,- on mie-lestäni kohtuullinen uudesta ta-losta. Olemme pystyneet toteut-

tamaan hankkeen niin, että kus-tannukset ovat pysyneet kuris-sa. Kaikki mukanaolijat ovat las-keneet oman osuutensa maltil-lisesti. Neliöitä talossa on 125. Lisäksi kauppaan kuuluu ulko-rakennus, jossa on kahden au-ton katos ja varasto. Pohjatyöt päästiin tekemään jo ennen tal-vea. Rakennuspaikka mäntykan-kaalla oli helppo eli suuria han-kaluuksia ei tullut. Sisätöitä pak-kanen ja lumi eivät juuri haitan-neet. Alusta lähtien oli ajatukse-na, että omalta paikkakunnalta hankitaan rakennustarvikkeet, mikäli se on vain mahdollista. Ta-

voite on onnistunut hyvin pitkäl-le. Myös eri alojen ammattilaisia on tekijöiksi omasta takaa. Kiin-teästi rakennuksella ovat työs-kennelleet Esa Issakainen ja Seppo Hämäläinen. Heillä on myös ennestään hyvät yhteydet paikkakunnan muihin rakennus-alan tekijöihin.”

Kesäasukkaista ympärivuotisia

Kangasniemellä tunnetusti vä-kimäärä kaksinkertaistuu par-haaseen kesäaikaan. Tunnetussa mökkipitäjässä rytmi muuttuu.

Suviaika on vilkasta myös asun-tokaupassa, sanoo taloa kaup-paava Jouko Ursin Kangasnie-men Kiinteistönvälitys ja Isän-nöintipalvelusta.

”Täällä ostajat eivät oikein in-nostu mistään kohteesta pelkki-en piirustusten perusteella. Vas-ta kun jotain valmista alkaa ol-la, tullaan tutustumaan kohtee-seen.”

TALOTYöMAALLA on käynyt uteliaita kevään ja kesän tultua. Omakotitaloa havittelevat ha-lusivat Ursinin mukaan mielel-lään saada käsityksen myös sii-

tä, millainen piha kohteeseen tu-lee. Kunnalla on näyttelyhank-keessa yhtenä ajatuksena uusi-en asukkaiden saaminen. Ursin arvelee, että kiinnostusta herää myös muilla paikkakunnilla.

”Työpaikka on tietysti tär-keä lähtökohta. Jos tänne työn perästä muuttavalla on ennes-tään omistusasunto, hän yleen-sä hankkii sellaisen myös täältä.”

TOINEN potentiaalinen ryhmä on vapaa-ajan asukkaissa, jotka ovat jäämässä eläkkeelle. Silloin kiinnostaa vakituinen asunto ke-säpitäjässä.

Esa Issakainen on työskennellyt yli talven talohankkeessa.

Yhteispeli yrittäjien kesken on sujunut hyvin. Osalla näyttelytaloista on jo asukkaat ja osa on myynnissä.

KAUKO HIRVONEN

Taloudentekijät, Kangasniemi

Teksti ja kuva


Punkaharjun Paviljonki svengaa jo Juhannuksena

Punkaharjun kesä ava-taan 11. kesäkuun pe-rinteiseen tyyliin Käki-päivillä. Tahtipuikkoa

heiluttaa Matkailukeskus Harjun Portin isäntä Terho Kaskinen, Rakennusliikeyrittäjä Kaskisen ’harrastus’ on jo kolmannessa in-vestointivaiheessaan. Kesäkaup-paa, ravintolaa ja sen laajennus-ta sekä vierasvenesatamaa se-kä ohjelmapalveluja on kehitet-ty kokonaisuutena sydämellä ja rakkaudesta matkailuun.

”Meillä on juna-, laiva- ja ko-kousparkki pihassa, pitkät perin-teet ja uusia ideoita kehittämi-seen. Kyllä matkailijoiden palve-lu on punkaharjulaisille kunnia-asia”, Kaskinen hersyttää.

Koko Tuunaansaaren alueen entisaikojen omistajan, ’Tuu-naan Jaskan’, omistamille mail-le nousee liuta uusia matkailuin-vestointeja. L-House –konsernin omistamat Punkaharjun vesi- ja leikkipuisto Kesämaa, vapaa-ajan –asuntoalue Punkaharjun Aurinkorinne sekä viimeisimpä-nä Punkaharjun Lomakeskuksen uusi uljas rantaravintola Punka-

harju Paviljonki, ovat osa Tuu-naansaaren tiivisrytmistä inves-tointiohjelmaa.

Juhannukseksi avautuvalle Pa-viljongille tulee alueen hulppein 250-paikkainen aurinkoteras-si, aivan veden äärelle. Terassil-la tarjoillaan elävää musiikkia ja maukasta ruokaa. Näkymät kan-sallismaisemaan ovat häkellyt-tävät ja veneellä pääsee suoraan terassille. Ravintolan alakerras-ta löytyvät tilaussaunat ja pihal-ta uusi eräruokailuun suunnitel-tu kotarakennus.

”Seuraavaksi on tarkoitus in-vestoida lisää laadukasta majoi-tustilaa mm. luhtihotellin piirus-tuksia pyörittelevä Punkaharjun Lomakeskuksen toimitusjohtaja Harri Savolainen paljastaa.”

Lähes vastapäisellä rannal-la on Hotelli- ja kuntoutuskes-kus Kruunupuisto investoinut aktiivisesti mm. remontoimal-la lisää uusia nostalgisia huonei-ta jugend-hotelliin. Kruunupuis-ton kokonaishuonemäärä koho-aa nyt jo 150 hotellihuoneeseen ja hotellivieraat pääsevät nautti-maan sadesäälläkin kylpyläosas-ton- ja muista monipuolisista lii-kuntapalveluista.

Punkaharjun monipuolisesti rakentuva tapahtumakesä

’Rannalta tältä palasen, maat ihanaista isien, sä näet nuoru-

kainen’, lukee J.L. Runebergin runoilemana Punkaharjun kor-keimman kohdan patsaassa, eh-kä Suomen eniten kuvatuim-massa maisemakohdassa. Mai-semat eivät tänä päivänä mat-kailijalle yksin riitä, vaan toimi-vat uniikkina näyttämönä huo-lellisesti mietitylle tapahtuma- ja ohjelmatarjontakokonaisuu-delle.

”Yksi kesän kohokohdista meillä on Höyrylaivaregatta –tapahtuma, joka tuo heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Punkaharjun Tuunaansaareen n.25 tervantuoksuista höyrylai-vaa ja runsaan koko perheelle suunnatun ohjelmatarjonnan”, Savolainen esittelee.

Metsämuseo Lustossa on ke-säkuussa mielenkiintoinen Met-ku – metsäkulttuuripäivät. Tai-dekeskus Retretti avasi näytte-lyluolastonsa ja taidegalleriansa kesäkuun alussa esitellen kuului-sia taiteilijapareja. Taidekartano Johanna Oras on tunnelmallinen paikka, jossa voi seurata taiteilija Johanna Orasta työssään.

Lasten ja lapsenmielisten eh-doton kesän ykköspaikka Ke-sämaa on avoinna koulujen al-kuun saakka. Lomakeskukses-sa porotkin viettivät iloista per-hetapahtumaa keväällä kun uu-si poronvasa näki päivänvalon. Metsäntutkimuslaitoksen puu-lajipuistossa voi retkeillä upeissa maisemissa ympäri vuoden. Ke-

säteattereita esittävät parastaan eri puolilla Punkaharjua. Jokai-selle on tarjolla jotakin sielua hi-velevää, ohjelmaa tai elämyksiä.

TUUNAAN JASKA vei aikoinaan tyttöystävänsä Laila Kinnusen tanssimaan avoautollaan kau-punkiin, mutta nykyisin Pun-kaharjun Kruunuareena on itä-Suomen suosituimpia kesätans-sipaikkoja, aivan Kruunupuiston vieressä.

”Tanssikansa kokoontuu Kruu-nuareenalle jopa parin sadan ki-lometrin säteeltä ja hotelliyön si-sältävä tanssipakettimme on ke-sän myyntivalttejamme”, kertoo Kruunupuiston myyntipäällikkö Nina Rinkinen.

Kruunuareenan esiintyjäkaar-ti onkin iskelmätaivaan helmiä. Myös Kruunupuisto on uudista-nut 200-paikkaisen ravintolansa ja kuntoutus- ja hyvinvointikes-kuksessa saavat matkailijat se-kä paikallinen väki lukuisia hem-mottelu- ja virkistyshoitoja. Pun-kaharju on nyt todella monipuo-linen matkailukokonaisuus ja yri-tykset ovat heränneet toimivaan yhteistyöhön.

”Porukassa on hyvä henki ja henkilökunnalla palveluasenteet kohdallaan niin olen varma, että jo tuleva kesä tekee Punkaharjun

matkailuilmeestä paljon aktiivi-semman ja vilkkaamman”, Har-ri Savolainen ynnäilee.

Siihen kannattaa jokaisen käy-dä tutustumassa.

MatkailuDHarri Savolainen, Punkaharjun Matkailu ry:

Kaikki asettavat tavoitteensa nyt korkeammalle!Punkaharjulla soivat kesällä höyrylaivan pillien lisäksi lukuisat tans-si- ja viihdeorkesterit sekä vietetään kymmeniin vuosiin rikkainta tapahtumakesää.

”Olemme löytäneet oikeanlaisen yritysten välisten yhteistyön”, valottaa Harri Savolainen Punkaharjun Matkailu ry:n alkutaivalta.

Yrittäjävetoinen ja yritysten tavoitteiden mukainen matkailuyh-teistyö starttasi nykyisessä muodossaan Punkaharjulla hieman yli vuosi sitten. Matkailuyritysten yhteisen ’infran’ rakentamiseen, rei-tistön ja yhteisten sähköisten markkinointipalvelujen kehittämi-seen perustettu yhdistys on saanut alueen matkailuyritykset innolla mukaansa. Yhteistyön konkreettisina hedelminä on synnytetty jo mm. visitpunkaharju.fi –internet-palvelu ja TV-kampanja alueen ve-tovoimatekijöistä pyöri toukokuun ajan MTV3.lla.

”Jokainen matkailija lisää Punkaharjulle ei ole yhdeltäkään yksit-täiseltä yritykseltä pois, vaan on lisäämässä alueen yhteistä veto-voimaa”, Harri Savolainen painottaa.

”Haluamme kehittää alueen palveluja kokonaisuutena, esimerkik-si veneilijöiden palvelut tulevat olemaan kehityksen keskiössä Tuu-naansaaressa, jossa on jo vierasvenesatama tankkauspalveluineen, kauppoineen ja septitankkeineen”.

”Taidekeskus Retretti, Metsämuseo Lusto, Taidekartano Johanna Oras ja Lasten paras paikka Kesämaa vetävät kukin kesäisin kym-meniä tuhansia elämyksistä nauttivia vierailijoita. Uudet investoin-nit tuovat varmasti alueelle lisää kiinnostusta. Punkaharju on tar-koitus nostaa matkailukohteena entisajan loistoonsa - ja hieman enemmänkin.”

”Lisäksi tehtävänämme on löytää uusia sesonkeja”, Savolainen painottaa.

Yrittäjän virkistyspäivä klo 12-22

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Punkaharju

Teksti ja kuvatToimitusjohtaja Harri Savolainen Juhannukseksi avattavan Paviljonki -ravintolan työmaalla.

• tervetulokahvit Paviljongin kabinetissa• minigolf tai/ja frisbeegolf -kilpailu• ruokailu• paintball -kilpailu• sauna• grilli-ilta kodassa tai Paviljonki-ravintolassa

Hinta 95,- / henkilö sis. alv.Alkoholijuomat veloitetaan erikseen.Minimihenkilömäärä 8 henkilöä.

Kysy lisää tietoja:Punkaharjun LomakeskusPuh. 029 007 4050


Harri Savolainen, Punkaharjun Matkailu ry:

Kaikki asettavat tavoitteensa nyt korkeammalle!

» Tanssit Kruunuareenalla 10.6.» Punkaharjun retkisoutu 11.6.» Teroituspäivät 11.-12.6. Lusto» Käkipäivät Harjun Portilla 11.6.» Lasten taideleiri Kesämaassa 15-16.6.» Tanssit Kruunuareenalla 17.6.» Metsäkulttuuripäivät 17.–19.6. Lusto» Moottorisahauksen SM-kilpailu 18.6. Lusto» Elävää musiikkia Cafè Rantakivellä» Moottorisahaveistoa 28.6.–2.7. Lusto» Lavatanssikurssi Kruunuareenalla 30.6-1.7.» Höyrylaivaregatta Punkaharjulla 1-3.7.» Tanssit Kruunuareenalla 1.7.» Moottorisahaveistoa 5.–7.7. Lusto» Pärehöyläystä 5.–7.7. Lusto»Tanssit Kruunuareenalla 8.7.» Lastutöitä ja vuoleskelua 11.–13.7. Lusto» Moottorisahaveistoa 12.–14.7. Lusto» Tanssit Kruunuareenalla 15.7.» Vakkaviikot 15.7.–7.8. Lusto» Seiskan suuri kesäkiertue 20.7. Paviljonki» ZumbaFest -karnevaali, Kruunuareenalla 21.7.» Tanssit Kruunuareenalla 22.7.» Elävää musiikkia Cafè Rantakivellä» Tanssit Kruunuareenalla 28.7.» Tanssit Kruunuareenalla 29.7.» Opastettuja ratsastusretkiä 30.7.–3.8.» Tanssit Kruunuareenalla 5.8.» Teroituspäivät 6.-7.8. Lusto» Tanssit Kruunuareenalla 12.8.» Tanssit Kruunuareenalla 19.8.» Tanssit Kruunuareenalla 26.8.

Lisätietoa: www.visitpunkaharju.fi

Toimitusjohtaja Harri Savolainen Juhannukseksi avattavan Paviljonki -ravintolan työmaalla.

Vesiliukumäki on touhupuisto Kesämaan ehdoton veto-naula.

Suomalaista metsäkulttuuria esittelevä Metku -metsäkulttuuripäivät järjestetään 17.-19.6. Lustossa.

TapahtumakalenteriPunkaharjun kesä 2011:


Toteutuneita mökkiunelmia esitellään Mäntyharjussa

Mäntyharjussa tänä kesänä järjestettä-vien yhdeksänsien loma-asuntomes-

sujen kohdevalikoima on moni-puolinen. Parin kilometrin pääs-sä Viitostiestä Pyhäveden ran-nalla sijaitsevalla alueella on 22 messutalon yhteydessä 11 erillis-tä saunaa, joista kymmenen on rantasaunoja.

MESSUILLE nousevat loma-asunnot eroavat toisistaan muun muassa rakennusmateriaaliensa, tyylinsä ja lämmitysjärjestelmi-ensä osalta. Myös kokoerot ovat huomattavat: pienin on kooltaan vain hieman yli 40 neliömetriä ja isoin yli 170 neliömetriä.

”Suuria eroja on myös talojen arkkitehtuurissa. Mukana on hy-vin perinteisen näköisiä mum-monmökkejä, mutta myös mo-dernia ja suunnittelultaan yllät-tävää muotoilua”, projektipääl-likkö Asko Patjas sanoo.

Kohteissa on huomioitu myös tulevien käyttäjien erilaiset elä-mäntilanteet ja tilojen moni-käyttöisyys. Messuilla esitellään esimerkiksi yksi täysin esteetön kohde ja yksi kohteista puoles-taan on vanha uittokämppä, jo-hon on tehty täydellinen perus-korjaus.

Lasten mökki-ideatkin esillä

Loma-asuntomessujen teemat ovat tänä vuonna ekotehokkuus ja taide. Ympäristön huomioimi-nen näkyy muun muassa kohtei-den energiamuotojen valinnois-sa: mökeissä hyödynnetään au-rinkoenergian lisäksi myös maa- ja ilmalämpöä sekä erilaisia tuli-

sijoja. Puurakentamisen tulevai-suutta esitellään muun muassa Aalto-yliopiston opiskelijatyönä tehdyssä Luukku-talossa, joka tuottaa vuositasolla yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa sitä.

Toinen messuteema, taide, näkyy erityisesti mäntyharjulai-sen Taidekeskus Salmelan alu-eelle ja kohteisiin tuomissa tai-deteoksissa. Myös mökkien si-sustuksiin on panostettu: suun-nittelijoiden joukosta löytyy tun-nettuja nimiä Jukka Rintalasta Hanni Koromaan ja Saimi Ho-yeriin.

PATJAKSEN MUKAAN myös perheen pienemmät mökkifa-nit on huomioitu, sillä mänty-harjulaiset koululaiset tekevät messualueelle oman pienten lo-ma-asuntojen näyttelyn. Lisäk-si messujen virallisessa oheis-

kohteessa Iso-Pappilan museo-alueella on paitsi perinneraken-tamiseen liittyvä näyttely ja työ-näytöksiä, myös erilaisia teema-tapahtumia lapsille.

”Messukokonaisuus on moni-puolinen, sillä varsinaisten mes-

sukohteiden ja lasten tekemän näyttelyn lisäksi muilla ulkonäyt-telyalueilla on erittäin runsaas-ti messutarjontaa täydentäviä näytteilleasettajia. Sieltä löytyy vinkkejä, tuotteita ja palveluita monipuolisesti jätevesien käsit-

telystä aina sisustamiseen asti.”Messujen lähestyessä raken-

taminen alkaa olla loppusuoral-la. Rakentaminen on pysynyt hy-vin aikataulussa ja useat kohteet ovat jo täysin valmiina odotta-massa messuvieraita.

”Muutamissa kohteissa teh-dään vielä pieniä viimeistelytöi-tä. Kaikki on varmasti valmista, kun messuportit avataan juhan-nuksen jälkeen”, projektipäällik-kö Asko Patjas vakuuttaa.

Monista loma-asuntomessukohteista löytyy suuria terasseja ja isoja ikkunapinta-aloja, joilla ympäröivä luonto tulee osaksi loma-asuntoa.

Lokki-huvila on esimerkki messualueen moderneista loma-asunnoista. Erillinen rantasauna löytyy kymmenestä messu-kohteesta.

Juhannuksen jälkeen avautuvat valtakun-nalliset Loma-asun-tomessut esittelevät mökkejä joka ma-kuun.

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Mäntyharju

Teksti ja kuvat

MatkailuD

AVOINNA: 27.6.–10.7.2011 päivittäin kello 10–18.ESITTELYSSÄ: 22 kohdetta ja 11 erillistä saunaa.TEEMAT: ekotehokkuus ja taide.OHEISKOHTEET: Iso-Pappilan museoalue Mänty-harjun vanhassa kirkonkylässä, jossa esillä perinne-rakentamiseen liittyvä näyttely ja päivittäin erilaisia työnäytöksiä. Lisäksi lapsille omia työpajoja ja tapahtumia.

Lisätietoja: www.loma-asuntomessut.fi

Mäntyharjun loma-asuntomessut


Luovaa bisnestä

Käsityöyrittäjät Ma-ri Jalava Kangasnie-meltä ja Marja Pulk-kinen-Jukkara Antto-

lasta ovat kumpikin ajautuneet yrittäjän uralle eri tavalla. Yksin, ja ilman ympärillä olevia verkos-

toja, käsityöyrittäjän on naisten mielestä vaikea pärjätä.

MARI ON KOULUTUKSELTAAN artenomi. Hän on työskennellyt muun muassa Kansallisteatteris-sa. Paluu Kangasniemelle tapah-tui tuttuun tapaan lasten synnyt-tyä.

”Omalla kohdallani en usko, että minulla olisi ollut rohkeut-ta lähteä vielä yrittäjäksi ellen olisi päätynyt Taito Itä-Suomen Menestyvä luovuus -hankkee-seen viime syksynä. Tällä hetkel-lä Taito Itä-Suomi on ainut huo-vutettujen korujeni jälleenmyy-jä”, kertoo Mari Jalava kolmen kuukauden yrittäjäkokemuksen myötä.

MARJA PULKKINEN-JUKKARA on toiminut yrittäjänä vuodes-ta 2000 alkaen. Idea-Rapsakan yrttejä sisältävät hersyvät hem-mottelukortit ja -pakkaukset ovat jo miltei 170 jälleenmyyjän valikoimissa. Yhteistyö Taito Itä-Suomen kanssa näyttelee noin kymmentä prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

”Tein vuosikaudet töitä 4H-järjestössä. Vetäessäni Etelä-Karjalassa yrittäjyyskasvatus-hanketta tapasin kolmen vuoden aikana satoja yrittäjiä. Näin ta-vallisia ihmisiä, jotka toteuttivat unelmiaan ja niin päätin tehdä minäkin”, kuvaa agrologi-koulu-tuksen omaava Marja.

Liikkeelle hän lähti takkahuo-neesta. Savitaipaleella aloitettu yritystoiminta kukoistaa nyt sii-nä määrin, että kotitilan pihapii-

riin Anttolaan on valmistunut pa-ri vuotta sitten yritykselle omat noin 70 neliön työtilat.

”Meillä on alunperin lähtökoh-tana ollut, että yritys pidetään perheyrityksenä. Tällä hetkellä siinä työskentelee minun lisäk-seni mieheni kiireapuna, ja toisi-naan olemme palkanneet lyhy-eksi ajaksi työntekijän. Käytäm-me paljon alihankkijoita, joista kukin vastaa omasta erityisalu-eestaan”, kertoo Marja.

Kasvu-ura ei houkuttele

Suomessa arvioidaan olevan noin 15 000 käsityöalan yrittäjää. Käsityöyritysten määrä, henki-löstö ja liikevaihto ovatkin kas-vaneet meillä hitaasti 1990-lu-vun puolesta välistä alkaen. Har-va käsityöyritys ajautuu kuiten-kaan kasvu-uralle, vaan heille riittää elannon saaminen työs-tään.

Esimerkiksi Marille yrittäjyys itsessään ei ollut mikään suuri tavoite, vaan se, että on töitä ja perheelle toimeentulo. Aloitta-van yrittäjän startti on ollut kui-tenkin vilkas. Jalavilla-yritys jopa laajensi toimintaansa heti alku-metreillä.

”Ostin toimivan kangaskau-pan Kangasniemen keskustas-ta, kun siihen tarjoutui minulle mahdollisuus yrittäjän jäädes-sä eläkkeelle. Se sopi luontevasti toiseksi tukijalaksi yritystoimin-taani ajatellen. Ei leipä olisi pi-temmän päälle voinut missään nimessä olla huopakorujen va-rassa. Jos meno jatkuu saman-

laisena, on pakko harkita työnte-kijän palkkaamista kangaskaup-paan, sillä haluan ehdottomasti tehdä myös taidetta”, Mari ker-too.

Aivan odotetusti alku ei ole mennyt.

”Kuvittelin, että pidän liikkee-ni kiinni maanantait ja voin kes-kittyä huovutustöihin. Toisin kui-tenkin on käynyt. Korjaus-, si-sustus ja mittatilausompelua on ollut niin paljon, että työpäivät

ovat venyneet väkisinkin. Ke-vään juhlasesonki näkyy selvästi.Sosiaalisena pakkauksena hän sanoo nauttivansa asiakkaiden palvelemisesta ja työn kuva on kiitettävän monipuolinen.”

”Käsillä tekeminen on minul-le elinehto enkä pärjäisi kauaa tekemättä mitään konkreettis-ta, näkyvää tuotetta. Luulen, et-tä minulle työ ja harrastus on hy-vin pitkälle sama asia”, pohdis-kelee Mari.

OMASTA JAKSAMISESTAAN uusi yrittäjä ei ole vielä huolis-

saan. Kolme pientä lasta pitä-vät huolen siitä, ettei äiti hurah-da täysin työntekoon.

Marja Pulkkinen-Jukkara puo-lestaan on käynyt läpi loppuun palamisen entisessä työelämäs-sään, joten hän on osannut va-rata aikaa myös itselleen alusta saakka.

”Lomat olen pitänyt yrittä-jänäkin, vaikka viikon tai kah-den pätkissä. Maksan itselle-ni myös työterveyshuollon, jos-sa käyn kerran vuoteenen erilai-sissa mittauksissa ja testeissä.”

”Hauskaahan yrittäminen on. Voi tehdä 9-12 tuntia töitä mi-hin aikaan päivästä vain, ja käy-dä välillä vaikka sieni- tai marja-metsässä”, heläyttää Marja.

Laskupää usein lujilla

Mari Jalava sanoo, että yk-si haasteellisimmista asioista on ollut oman työn hinnoitte-lu etenkin huovutustöissä. Hin-takirouksen tietää myös Marja Pulkkinen-Jukkara. Hän myön-tää suuttuvansa siitä, että har-rastelijat polkevat hintoja. Se te-kee hallaa alalle ja vääristää alan kehittymistä.

Käsityöalan yrittäjältä vaadi-taankin erityisen kovaa laskutai-toa ja kykyä ymmärtää tuloslas-kelman tietoja.

”Oman työn hinta on tiedet-tävä ja jos näyttää, ettei kukaan hullu tuotteesta niin paljon mak-sa, on nöyrästi hylättävä aja-tus ja keksittävä uutta”, neuvoo Marja.

Hän sanoo törmänneensä jos-

kus siihen, että isompi yritys yrit-tää kyykyttää pientä yrittäjää ja saada katteet kutistettua ole-mattomiin. Yleensä yhteistyö kuitenkin sujuu hyvin, kunhan muistaa seuraavat asiat:

”Sopimuksista ja aikatauluista on pidettävä kiinni ja sitoudutta-va siihen, mitä luvataan. Tarvi-taan myös kykyä vastata kysyn-tään kun sitä tulee”, listaa Marja pärjäämisen edellytyksiä.

HÄNEN KOHDALLAAN kovim-mat haasteet liittyvät luovuu-teen. Hektisintä aikaa on syksy. Silloin joulumyynti painaa pääl-le mutta samalla olisi pystyttä-vä tekemään uutta tammikuun lopulla oleville jälleenmyyjien messuille.

”Tuotteen saaminen markki-nakuntoon ei tapahdu hetkessä. Aihioita ja muistilappuja on työ-huoneessa paljon, mutta runo-suoni ei pulppua käskystä. Runot teen itse, kuvituksesta vastaa piirtäjä ja mainostoimisto suun-nittelee kokonaisuuden. Sitten on vielä painatus, joten nappia painamalla työ ei valmistu. Näis-tä kaikista osa-alueista se tuot-teen hintakin sitten koostuu”, muistuttaa Marja Pulkkinen-Juk-kara.

MONIIN ALUEEN käsityöyrit-täjiin voi tutustua Taitajat kar-talla -tapahtuman aikana. Tuol-loin heidän verstaansa ja pajansa ovat avoinna vierailijoille. Mikke-lissä tapahtumaa vietetään 11.-16.7. ja Savonlinnassa 1.-6.8.

Käsityöläisillä on vahva ammatti-iden-titeetti, mutta moni painii yhä sen kans-sa, voiko käsillä te-kemistä kutsua yrit-täjyydeksi vai onko se vain jonkin sortin puuhastelua. Työ-paikkoja ei juuri ole, joten yrittäjyys on melkein ainoa vaih-toehto toteuttaa unelmiaan. Elannon saaminen alalla vaa-tii tiukkaa, kurin-alaista työtä.

JAANA MATIKAINEN


Teksti ja kuva

Kenkäveron myymälänhoitaja Merja Ikonen (oik.) ja yrittäjät Marja Pulkkinen-Jukkara ja Mari Jalava tutkimassa mitä täydennystä hyllyihin on tuotu. Kumpikin käsityöyrittäjä pitää Ken-käveroa ja Taito Itä-Suomi ry:tä merkittävinä yhteistyökumppaneina niin jälleenmyynnin kuin koulutuksen takia.

Tuotteen saaminenmarkkinakuntoonei tapahdu hetkessä.


AjankohtaistaE

Puhalluskaksikko Oy on Itä-Suomen ensimmäinen uuden saksassa Josef Keitzersin kehittämän puhallusteknologian hyödyntäjä. Esi-merkiksi tavallista hiekkapuhallusta useita kertoja monipuolisem-malla märkäpuhallusteknologialla voidaan puhdistusmenetelmänä käyttää kaikkea mikä on vettä painavampaa, kalkkia, soodaa, lasi-kuulia, hiekkaa jne.

”Käyttökohteita on tuhansia, vain mielikuvitus on rajana” sanoo Torbo-laitteiden edustaja ja käyttökouluttaja Kaj Vikström, jolla on Suomen pisin kokemus alalta.

”Teknologian vahvuus on siinä, että puhdistustehokkuus on täy-dellisesti säädettävä, haluttiinpa pinnasta pois pelkästään lakka tai erotella teräkset betonista”, Vikström havainnollistaa. Presiden-tinlinna, Valtioneuvoston kanslia, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Suomenlinna, siinä vakuuttava joukko referenssejä, joissa teknolo-gialla on saatu aikaan erinomaisia tuloksia.

Vaurioituneet muovipinnoitetut peltikatot ovat löytäneet kesyttäjänsä

Eräs haastavista korjaus-tarpeista kiinteistöissä on osin irronnut muo-vipinnoite peltikatois-

sa. Pinnoite ei irtoa kokonaan tai maali ei pysy peltikatossa seu-raavaan kesään.

Hiekkapuhalluksella pellin gal-

vanointi vaurioituu ja painepesu-rilla pinnoite ei lähde irti. Märkä-hiekkapuhallus ratkaisee ongel-man vaivatta, pinnoite irrote-taan hellävaraisesti ja pellin pin-taan voidaan samalla suihkutuk-sella levittää ruosteenestoaine.

Märkäpuhallus vie vain noin 70% puhallusmateriaalia eli esi-merkiksi jos normaalissa hiek-kapuhalluksessa kuluu hiekkaa 20 kg neliölle niin märkähiekka-puhalluksessa vastaavasti 3 kg,

kertoo Puhalluskaksikon toimi-tusjohtaja Hannu Karjalainen. Tällä menetelmällä puhdistettiin mm. Suomenlinnan peltikatot.

Myös ikääntyneet tiilikatot puhdistuvat hellävaraisemmin Torbo-menetelmällä ja samalla levittyy tiilenhoitoaine.

Graffitien poisto on nyt helppoa

Siltojen alikulkujen ja seinämien

graffitien ja töhryjen poisto on helppoa Torbolla. Tarkasti sää-dettävä suihku ja puhallusteho takaavat, ettei alkuperäinen pin-ta rikkoudu.

Toinen hankala puhdistetta-va aine on bitumi, jonka irrotta-miseen Torbo on ainoita toimivia menetelmiä. Menetelmä vähen-tää myös suojaus- ja siivouskus-tannuksia rakennustyömailla ei-kä jätemaksua mene niin paljoa, kun menetelmä vie vähemmän

puhallusmateriaalia. Yksi uusi käyttökohde on pa-

laneiden ja nokihaittoja kärsinei-den rakenteiden puhdistus.

Torbo-puhallusteknologian te-ho perustuu siihen, että jokainen puhallettava jyvänen on mikro-kapseloitu vesipisaran sisään. Tä-mä lisää massaa, joka lisää osu-misvoimaa, opastaa Hannu Mu-tikainen, Puhalluskaksikon toi-nen osakas.

Lisätietoja: www.puhalluskaksikko.fi

Arvonlisäverotus muuttui – Ostajasta verovelvollinen

Huhtikuussa rakennusalalla otettiin käyttöön ns. käänteinen arvonlisäverojärjestelmä. Käänteisyys tarkoittaa, että ostaja suorittaa veron tilaamastaan rakentamispalvelusta myyjän sijaan - urakointiketjussa aina pääurakoitsijaan saakka. Tavoitteena on vähen-tää rakennusalan harmaata taloutta.

Milloin sovelletaanKäännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun yritys: - myy arvonlisäverolaissa tarkoitettuja rakentamispalveluja ja- ostaja harjoittaa rakentamispalveluiden myyntiä muutoin kuin satunnaisesti.

Menettely soveltuu rakennusliikkeiden väliseen rakentamispalvelujen myyntiin, mut-ta myös tapauksissa, joissa ostaja harjoittaa rakennustoimintaa sivutoimisesti. Urakoin-tiketjussa aliurakoitsijat veloittavat rakentamispalvelut verotta ja vasta pääurakoitsija veloittaa tilaajaa verollisella laskulla, mikäli tilaaja itse ei harjoita rakentamispalvelujen myyntiä. Menettelyä ei sovelleta, kun rakentamispalveluja myydään valtiolle.

Kunnan tai kuntayhtymän kanssa sopimusta tehtäessä soveltuvuus on selvitettävä aina erikseen. Useat kunnat ovat saaneet ”statuksen”, jonka mukaan ne harjoittavat rakentamispalveluja muuten kuin satunnaisesti. Myyjä ja ostaja eivät voi sopia keske-nään, että rakentamispalvelut veloitetaan ostajalta normaalisti verollisella laskulla. Mikä on rakentamispalveluaRakentamispalvelua ovat rakennuksen tai pysyvän rakennelman rakentaminen, perus-parantaminen, korjaaminen ja muutos-, laajennus ja kunnostustyöt. Myös maa- ja ve-sirakentaminen, kuten teiden ja erilaisten verkostojen rakentaminen ovat rakentamis-palvelua. Esimerkiksi rakennusaikaiset siirrettävät taukotuvat tai rakennustelineet eivät ole pysyviä rakennelmia, joten niiden pystytykseen ei esimerkiksi sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.

Rakentamisen suunnittelutyöt, valvonta ja muut niihin verrattavat palvelut eivät ole käännetyn verovelvollisuuden piirissä. Rakennustavaran myynti ilman työsuoritusta on verollista myyntiä. Vähäinen asennustyö ei tee myynnistä rakentamispalvelua, mutta si-tä on jo esimerkiksi ovien ja ikkunoiden myynti asennettuna.

Työvoiman vuokraukseen rakentamispalveluja varten sovelletaan käännettyä vero-velvollisuutta. Sen sijaan käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta rakennuskoneiden vuokraukseen ilman kuljettajaa tai käyttäjää.

Kiinteistönhoito ei ole rakentamispalvelua, mutta erikseen veloitettavien korjauspal-velujen myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Samoin kiinteistön ilman-vaihtojärjestelmän säätöön. Kiinteistöllä harjoitettavaan erityiseen toimintaan (esim. li-hanjalostustoimintaa) kuuluvien koneiden, laitteiden ja kalusteiden asennustyöhön, kor-

jaamiseen tai huoltamiseen ei sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Muut mahdolliset soveltamistilanteet kannattaa tarkistaa Verohallinnon ohjeesta ”Ra-kennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen” (www.vero.fi) sekä www.rakennusteollisuus.fi, jossa on erittäin kattavasti selvitetty käännettyä verovelvol-lisuutta ohjeistuksin ja tulkinnoin. Rakennusteollisuuden sivuilta löytyy myös kuntaliiton ohjeistukset kunnille ja kuntien omilta sivuilta löytyy maininta siitä, harjoittaako ko. kun-ta rakentamispalveluja vai ei.

VähennysoikeusMyyjällä on oikeus vähentää ostojen verot, jotka kohdentuvat käännetyn verovelvolli-suuden alaisiin rakentamispalvelujen myynteihin.Ostajalla on oikeus vähentää verottomalta laskulta laskemansa suoritettavaksi tuleva vero, jos rakentamispalvelu tulee vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

LaskumerkinnätLaskuun merkitään ostajan arvonlisäverotunniste (y-tunnus) ja merkintä, että ostaja on verovelvollinen. Laskumerkintä voi olla esimerkiksi ”Ostaja arvonlisäverovelvollinen, AVL 8 C §”. Laskulle ei merkitä verokantaa eikä veron määrää. Muilta osin laskun tulee sisältää vastaavat merkinnät kuin verollisen laskun.

Ilmoittaminen muuttuuSekä myyjä että ostaja ilmoittavat kausiveroilmoituksissaan erillään muista myynneistä ja ostoista ne rakentamispalvelut, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (myy-jä kohdassa 319 ja ostaja kohdassa 320). Ostaja ilmoittaa lisäksi:- käännetyn veron alaisista ostoista laskemansa veron (alv 23 %) eli suoritettavan ve-ron (kohta 318) ja- vastaavan määrän vähennettävänä verona, jos rakentamispalvelu tulee vähennyskel-poiseen käyttöön (kohta 307). Sekä myyjän että ostajan on avattava kirjanpitoon uusia tilejä käännettyä arvonlisäve-rovelvollisuutta varten.

SiirtymävaiheKäännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, jos työ on aloitettu 1.4.2011 tai sen jälkeen. Ennen huhtikuuta aloitetut urakat myyjä laskuttaa verollisina kokonaisuudessaan. Urak-kakokonaisuuteen sisältyvien itsenäisten aliurakoiden verokohtelu määräytyy urakka-kohtaisesti näillä säännöillä työn aloittamishetken mukaisesti.

Kari KapanenLaskentakonsultit Oy

Uusi märkäpuhallusteknologia auttaa moniin rakennusteknisiin haasteisiin

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Mäntyharju

Teksti ja kuva

Kaj Vikström esittelee uuden märkäpuhallusteknologian mahdollisuuksia.

Ajankohtaista taloushallinnosta:


Kuinka kuntataloudet selviävät?

Sami Sulkko listasi pu-heenvuorossaan ne haasteet, joiden kans-sa kuntatalous maa-

kunnassamme painiskelee. Kun-tien hidas rakennekehitys, pie-leen mennyt PARAS-hanke, kun-tien ja elinkeinoelämän yhteis-työn puute jne. Vastaavasti hän painotti niitä edellytyksiä, millä kunnat voivat pärjätä ja selviytyä tulevaisuuden haasteista.

”On otettava ennakkoluulot-tomasti käyttöön uusia tekno-logioita, uusia palveluntuotan-tomalleja ja –konsepteja kuten esim. palvelusetelit sekä hyö-dynnettävä eläköityminen ra-kennekehityksessä ja seulottava tarkasti kuntalaisille ilmaiset pal-velut”, Sulkko listaa.

”Ilman terveydenhuollon jär-jestelmän kokonaisuudistusta, yksikään kunta ei tule pärjää-mään sen kustannuskehityspai-neissa”, Sulkko paukutteli.

Mikkelin seudun palvelusetelitoteutukses-ta mallia

Heli Peltola esitteli Kuntasemi-naarissa Mikkelin seudun palve-luseteliprojektin suunnittelu- ja käyttöönottoprosessit, ne haas-teet mihin palvelusetelien käyt-töönottoprosessin eri vaiheissa kannattaa varautua.

Alueellinen palvelusetelijärjes-telmä toimii Mikkelin seudulla ti-lapäisen kotipalvelun, kotisai-raanhoidon, omaishoidon ja tu-kipalvelujen järjestämisessä. Ta-loudentekijät kannustaa kuntia Etelä-Savossa hyödyntämään Miset:in kokemuksia ja käynnis-tämään omia palvelusetelipro-sessejaan vaikka ostopalvelujoh-dannaisesti tai konsultoiden jo toteuttaneita seutuja ja kuntia.

Ehkä pisimmällä palvelusete-

litoteutukset ovat Turun seudul-la, jossa ne ovat käytössä jo yli kymmenellä toimialalla.

Yrittäjiltä ja Kuntaliitolta yhteinen kannanotto kuntien ja yrittäjien yhteistyölle

Kuntaseminaarissa julkaistussa kannanotossa rohkaistaan hyö-dyntämään uudistettua Euroo-pan Yrittäjyysohjelmaa, niin sa-nottua Small Business Actia pai-kallisessa vuoropuhelussa.

Esitettiin, että kunnat noudat-tavat sekä päätöksenteon val-mistelussa että päätöksenteos-sa mm. seuraavia Yrittäjyysohjel-man keskeisiä periaatteita:

• Noudatetaan Pienet ensin -pe-riaatetta hallinnollisissa menet-telyissä ja sellaisten päätösten valmistelussa, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin. (Päätösten yritys-vaikutusten arviointi).

• Helpotetaan pk-yritysten osal-listumista julkisten hankintojen markkinoille.

• Kannustetaan pk-yrityksiä käyttämään asiantuntijapalve-luita, jotka edesauttavat kasvua, innovaatiotoimintaa ja kansain-välistymistä.

• Edistetään pk-yritysten omis-tajan- ja sukupolvenvaihdosten sujumista.

Paikalliset toimintaolosuhteet vaikuttavat merkittävästi yrittä-jien toimintaan. Vastaavasti kun-tien elinvoimaisuus perustuu yri-tysten menestykseen. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Ka-ri-Pekka Mäki-Lohiluoma ko-rosti, että kuntien elinkeinopoli-tiikka on nähtävä laaja-alaisesti:

”Kaikessa kuntien toiminnassa on elinkeinopoliittinen yhteys ja siksi yrittäjäystävällisyys on kun-tien etu. Kuntaliitto haluaa luoda hyvän toimintaympäristön kai-kille yrityksille ja vahvistaa pai-kallisen yhteistyön edellytyksiä”, Mäki-Lohiluoma tiivisti.

Kuntaseminaari järjestetään seuraavan kerran toukokuussa 2012.

Suomen Yrittäjien Kuntaseminaari kokosi perinteiseen tyyliin Tallinnaan suuren joukon kuntien ja yrittäjien johtohenkilöitä keskus-telemaan kuntien ja yrittäjien yhteistoimin-nan kehittämisestä toukokuun lopulla.

Seminaarin esitelmöijäkaartissa oli tällä kertaa myös eteläsavolaista väriä, sillä Pun-kaharjun kunnanjohtaja Sami Sulkko ja Mi-set Oy:n palveluseteliprojektin asiantuntija Heli Peltola pitivät omat puheenvuoronsa. Yrittäjät ja Kuntaliitto ovat päättäneet tii-vistää yhteistyötään yrittäjyyden edistämi-sessä, sillä yrittäjyys on talouden perusta ja hyvinvoinnin lähde.

Asiakaslähtöinen ja tehokas julkinen sek-tori tukee yrittäjyyttä sekä parantaa kansan-talouden kilpailukykyä.

Toimivia työkaluja kuntien ja yritysten yhteistyöhön

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Tallinna

kuvat: Nina Rasola

Kunnanjohtaja Sami Sulkko ja projektisuunnittelija Heli Peltola esitelmöivät kuntaseminaarissa Tallinnassa.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala (vas.) toimitusjohtaja Jussi Järventaus (kesk.) ja puheenjohtaja Mikko Simolinna keskustelivat kuntien ja yritysten yhteis-työstä Tallinnan seminaarissa.

Yrityksen toimintaan liittyy paljon sekä pankki- että va-kuutusasioita. Tule käymään, niin pannaan molemmat osa-alueet kuntoon. Jää aikaa siihen olennaiseenkin, eli yrittämiseen. Kysy meiltä lisää, rakennetaan yhdes-sä yrityksenne pankki- ja vakuutusasioista toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus.


Saat kuulla painavaa asiaa kivestä, jos marssit sisään Ristiinan kivi-veistämön yrittäjän Tapani Pippurin juttusille. Kiviveistämö on pe-rustettu jo 1960-luvulla ja Tapsan tukeviin käsiin se tuli 2000-luvun alusta. Lisäksi Tapsa osti yhdessä Jouko Häkkäsen kanssa IM-Kivita-sot Oy:n Mäntyharjulta. Kivitasot valmistaa mittatilaustyönä sekä yksityisille että keittiövalmistajille pelkästään graniittitasoja. Ristii-nassa työstetään pääasiassa hautakiviä sekä pihakiviä.

”Kivi on siitä mukava luonnonmateriaali, ettei se käytössäkään kierostu”, Tapsa huikkaa työn lomasta. Kivialan teknologinen kehi-tys on vienyt vaijerisahoista vesisahaukseen. Mihin kehittyy maa-kunnan kiviosaaminen?

E

Maakunnan laajinvalikoima loma-asuntoja

Rautalampi, Ysitie 4608 C, n. 80,0m², tupak.+mh+parvi+kuisti. Hurauta Ahvenisen rantaan päällystetietä pitkin nautti-maan mökkitunnelmasta. Oma 6.560m² tontti, jossa hiekkaran-ta ilta-aurinkoon. Siisti lautarakenteinen mökki ja ulkoraken-nus. Mh. 88.000,-. Kohdenumero: 595377

Kangasniemi, Koittilantie 4, 25,0 m², tupa+pukuh+s.

Särkilammenrannalla, hyvät tieyhteydet. Sähköt ja kaivo on.

Lisäksi nukkuma-aitta, liiteri, ulkokäymälä ja katettu grillaus-

paikka. Mh. 79.500,-. Kohdenumero: 613361

Virtasalmi, Särsäläntie, 49,0m², tupakeittiö+mh+parvi+

s+kuisti. Sähköt, siisti ja vankka hirsimökki Etelä-Virmasjärvenrannalla. Mäntyvaltainen 6.490m² tontti ilta-aurinkoon. Liiterija ulkokäymälä. Rantakaava. Osta myös viereinen 4.720m²tontti hintaan 45.000,-. Mh. 139.000,-. Kohdenumero: 608830

Jäppilä, Järventauksentie, 16/29m², tupa+pukuh.+s+ kuisti.Leppoisaa oloa luonnonrauhassa Pieni-Kuorrejärven rannalla,omalla 2000 m² ilta-aurinko tontilla. Idyllinen, vanhoistahirsistä rakennettu kesämökki, huvimaja ja v. 1997 rak. aitta.Hyvät tieyhteydet. Mh. 77.000,-. Kohdenumero: 612312

Pieksämäenalue

Mikkelinalue

Puumala, Saimaa mökki 66/106 m2, 3h,k,pkh,s. Kaunis -98rak. ja -03 laajennettu mökki etelään avautuvalla 4.090 m :ntasaisella koivu- ja mäntyvaltaisella tontilla. Lapsiystävällinenhiekkaranta. Sähköl., varaava uuni. Talviasuttava. Mh: 218.000,-

2

Kohdenumero: 614368

Hirvensalmi mökki 35/47 m ,2 Tupak,2mh. Kauniilla paikalla

Iso-Sämpiän rannalla -82 valm. kesämökki, erill. rantasauna japiharakennukset n. 5970 m2:n tontilla. Mh. 150.000,-Kohdenumero: 614833

Mikkeli mökki 35/49 m ,2 1h,kk,s. Pieni Särkämäisen rannalla

rauhallisella paikalla kaunis 2,59 ha:n niemitontti, jolla -83 rak.pyöröhirsimökki ja vanhempi lautavuorattu mökki. Kiinteistöönkuuluu oma 1600m :n saari. Runsaspuustoinen tontti.Mh: 130.000,-.

2

Kohdenumero: 614195

Ristiina, Saimaa mökki 27/30 m .2 1h,s. Yövedellä hirsinen

saunamökki. Kovapohj. ranta itään päin. Rinnetontti 5000 m2.Sähköt. Rakennusoikeutta jäljellä. Mh. 179.000,-.Kohdenumero: 613906

Savonlinnanalue

Etelä-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy LKV,

Porrassalmenkatu 19, Mikkeli, p. 010 255 2200

Pieksämäen OP-Kiinteistökeskus Oy LKV

Kauppakatu 2, Pieksämäki, p. 010 257 8126

Savonlinnan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV

Olavinkatu 46, Savonlinna, p. 010 257 5600

Punkaharju, Kulennoinen vapaa-ajan asunto 64/71 m2. 2-3

h,k,kph. Rauhallisella paikalla Puruveden rannassa oleva kesä-paikka. Oma 5390 m tasainen tontti, jolle saa rakentaa 250 k-m kokoisen omakotitalon. Päärakennus rakennettu 1971, sa-neerattu viime vuosina. Mh. 170.000,-.

2

2

Kohdenumero: 608509

Savonlinna, Kosola vapaa-ajan asunto 56/69 m .2 Tupa,oh,

kk,mh,s,ph,wc,parvi. Saimaa, upea 3910 m :n nie-mitontti, usean rakennuksen kokonaisuus. Rak. 1997 ja 2006laajennettu päärakennus. Rantaviivaa n. 130 m, laituriin pääseeisommallakin veneellä. Mh. 289.000,-.

Pihlajavesi, 2

Kohdenumero: 612041

Savonlinna, Juvola vapaa-ajan asunto 50/60 m2. 2h,tupak.,

apuk.,wc,lasitettu kuisti. Heti vapautumisesta käyttövalmisvapaa-ajan kohde, ympärivuotiseen käyttöön. Rakennettu 1990- 1994 välillä. Oma 5020 m erittäin upeasti laitettu ja hoidettunurmipiha Saimaan rannalla. Omaa rantaviivaa noin 120 m.Mh. 325.000,-.

2

Kohdenumero: 588461

Savonlinna, Pihlajalahti vapaa-ajan asunto 47/53 m .2 Tupa-

keittiö,2mh,parvi,katettu kuisti. Lämpöhirrestä -02 rakennettu,sähköistetty Lapponia Kesätunturi loma-asunto länteen avautu-valla Saimaan Pihlajaveden luonnonkauniilla 6.250 m2 ranta-tontilla. Savonlinnasta noin 29 km. Mh. 240.000,-.Kohdenumero: 611284

Savonlinnan seutujohtaja Marjukka Aarnio:

Matkailuinvestoinnit Saimaan alueelle ovat kaikkien etu

Maakunnan kiviosaaminen nostaa päätään

Saimaan alue kiinnostaa entistä enemmän kun tänne investoidaan, viittaa Marjukka Aar-

nio Rauhan alueen isoon mat-kailuhankkeeseen, Saimaan La-guuniin. Kaikki laadukkaat ja ko-kovuotiset matkailuinvestoinnit ovat tervetulleita”, Aarnio toi-vottaa.

”Hyvää virettä on meillä nyt Punkaharjun suunnalla, jossa on ymmärretty ajan henki ja pa-nostetaan laatuun, seutujohta-ja sanailee. Saimaa on meidän yhdistävä tekijä ja vahvuus, jos-ta kumpuavat tapahtumat, oh-jelmat, kalastus, höyrylaivat ja kulttuuri”, Savonlinnan Matkai-lu Oy:n hallituksen jäsen Marjuk-ka Aarnio luettelee.

”Meillä on myös palvelupuo-lella hyviä projekteja aloitettu mm. Mikkelin ammattikorkea-koulun venäjänkielinen matkai-lun tradenomikoulutus ja seudul-liset kansainväliset markkinoin-

tihankkeet Keski-Eurooppaan ja Venäjälle. Palveluhalua, -osaa-mista ja kielitaitoakin on, pääte-tyt investoinnin pitää saada vain mahdollisimman nopeasti liik-keelle”, Aarnio painottaa.

Maakunnallista yhteis-markkinointia ja seudullis-ta omaleimaisuutta

”Kyllä kansainvälisille markki-noille meidän pitää mennä Sai-maa-tasolla”, Aarnio puntaroi, mutta voidaanko kaupunki- ja maakuntailmeessä hyödyntää esimerkiksi Oopperajuhlien hy-vää mainetta entistä enemmän, Marjukka kysyy.

Voiko alueellinen ykköstapah-tuma toimia veturina ja Ooppe-rakaupunki vetovoimatekijänä myös talvella?

”Tervehdin innolla Ooppera-juhlien avautumista ja yhteistyö-tä paikallisten yritysten ja oppi-laitosten kanssa, seutujohtaja kiittelee. Valtiovallan olisi turvat-tava juhlien rahoituspohja entis-tä tukevammaksi”, hän painot-taa.

”Siinä työssä seutu voi auttaa Oopperajuhlia, on se seudullise-

na kärkitapahtumana sen väär-ti”, Aarnio summaa.

”Venäläiset lentävät paljon Lappeenrannasta Keski-Euroop-paan ja koneet palaavat usein puolityhjinä takaisin. Olisiko Lappeenrannan, Savonlinnan ja Mikkelin syytä kasata voimat ja tuotteistaa tuohon potentiaaliin sopivia tuotteita”, Aarnio vink-kaa.

”Matkailuyrittäjien yhteis-työstä meillä on hyvinä esimerk-keinä jo mm. Saimaan Charman-tit, hän luettelee ja lisää että ko-kous ja kongressipuolella pitäisi myös kyetä yhteistyöhön. Elä-keliiton yli 1500 kokousvieras-ta täyttää juuri parasta aikaa Sa-vonlinnan kaikki hotellit ja ma-joituspaikat”, hän kertoo.

Entä miten matkailee kesällä seutujohtaja itse?

”Minähän en lähde täältä mi-hinkään”, Aarnio paukauttaa.

”Alueen matkailukohteisiin tu-tustuminen, höyrylaivaristeily ja alueen vielä näkemättömien nähtävyyksien bongaus kuulu-vat seutujohtajan kesäsuunnitel-miin. Tervetuloa maakuntamat-kalle mukaan”, toivottaa Mar-jukka Aarnio.

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Savonlinna

Teksti ja kuva

Kivi on ikuista

Hautakivistäkin voi hi-oa nimet pois ja lait-taa kokonaan uudet nimet, lohkoa reunat

ja restauroida koko kivi vaikka pronssisilla nimilaatoilla näyttä-väksi kokonaisuudeksi”, Tapani Pippuri esittelee.

”Me noudamme kiven hau-tausmaalta ja restauroimme se-kä asennamme sen uudelleen paikoilleen”, hän vinkkaa.

”Jouko Häkkäsen vinkki on, että yksityishenkilöt saavat kivi-tasot mittatilaustyönä edullisim-min suoraan paikalliselta valmis-tajalta. Luotamme vain kestä-vään graniittiin ja myös meidän palveluumme kuuluu asennus”, Häkkänen esittelee.

”Myös kivissä on juonteita ja persoonallisia ominaisuuksia, jotka kannattaa työstössä ottaa huomioon”, Tapsa analysoi.

”Kysyntä on aikalailla tasaista, mutta kehitysnäkymät ja mark-kinat ovat virkoamassa. Mahdol-

lisuuksia kiviosaajille löytyy”, ka-verukset tuumaavat.

Ohjeet yrittämisen alkutai-paleelle yrityspalveluista

Molemmat miehet kertovat saa-neensa ohjeita ja neuvoja yrittä-misen alkutaipaleelleen Mikkelin seudun yrityspalveluista.

”Mr. Teittinen meitä opasti yrityskauppa-asioissakin, mie-het tuumaavat yhdestä suusta.

Muutenkin olemme tyytyväisiä kuntaan ja seudullisiin yrityspal-veluihin. Olemme saaneet neu-voja ja opastusta sekä investoin-teihin tukea kun olemme niitä tarvinneet”, kaksikko painottaa.

”Alkukesä on meille molem-mille sesonkiaikaa”, hukkaavat kaverukset ja rientävät työstä-mään painavia tuotteitaan.

Lisätietoja: www.im-kivitasot.fi


KESÄKUU9.6. Taloudentekijät-lehti ilmestyyvko 25 Uutiskirje jäsenille ilmes-tyy

ELOKUU24.8. Hallituksen kokousvko 35 Uutiskirje jäsenille ilmes-tyy

SYYSKUU5.9. Suomalaisen Yrittäjän päivä14.9. Pk-barometrin julkista-minen

27.9. Hallituksen kokousvko 39 Uutiskirje jäsenille ilmes-tyy

LOKAKUU6.10. Taloudentekijät-lehti il-mestyy 21.10.-23.10. Liittokokous ja Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Seinäjoki26.10. Hallituksen kokousvko 43 Uutiskirje jäsenille ilmes-tyy

MARRASKUU18.11. Etelä-Savon Yrittäjien vuosikokous ja Maakunnallinen yrittäjäjuhla, Savonlinna30.11. Hallituksen kokousvko 47 Uutiskirje jäsenille ilmes-tyy JOULUKUU8.12. POMO I –koulutus8.12. Taloudentekijät-lehti il-mestyyvko 51 Uutiskirje jäsenille ilmes-tyy

KESÄKUUMikkelin Seudun Yrittäjät8.6. Aamuturinat Torikahvila Marskissa

Rantasalmen Yrittäjät8.6. Rantasalmen Yrittäjien ke-säkaudenavaus

Jäppilän Yrittäjät11.6. Maakuntaretki museoau-tolla

Mikkelin Seudun Yrittäjät15.6. Aamuturinat Torikahvila Marskissa

Mikkelin Seudun Yrittäjät17.6. Pikkujuhannus Kyyhkylän rannassa

Kangasniemen Yrittäjät18.6. Kangasniemen kesän ava-us


Mäntyharjun Yrittäjät27.6.-10.7. Loma-asuntomessut Mäntyharjussa


HEINÄKUUSavonlinnan Seudun Yrittäjät23.7. – 24.7. VII Pyhän Olavin Maraton

ELOKUUMikkelin Seudun Yrittäjät3.8. MP – Kuusysi ottelu

Rantasalmen Yrittäjät5.8. – 7.8. Lipposmarkkinat

Savonlinnan Seudun Yrittäjät19.8. Kauppalaiva 2011 Hirvensalmen Yrittäjät27.8. Venetsialaiset

SYYSKUUMikkelin Seudun Yrittäjät1.9. Kuntoilut jatkuvat Kyyhky-lässä

Jäppilän Yrittäjät 3.9. Suihkolan mökkitapahtuma

Mikkelin Seudun Yrittäjät22.-25.9. Matka kolille

Hirvensalmen Yrittäjät30.9. Syyskokous

LOKAKUUMikkelin Seudun Yrittäjät12.10. Elinkeinoseminaari Mik-kelissä

JÄSENpalvElut

Tapahtumakalenteri

Puheenjohtaja Heikki TynkkynenPuh. 0500 151 164E-mail. [email protected]

Toimitusjohtaja Mirja HaavikkoPuh. 0500 651 310E.mail. [email protected]

Järjestösihteeri Mirja HämäläinenPuh. 0500 651 311E.mail. [email protected]

Toimistosihteeri Marika AuvinenPuh. 0500 651 312E.mail. [email protected]

Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2011 Alueelliset jäsenedut

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnasma-pe puh. (015) 365 333matkapuhelin 0440 656 135fax (015) 161 694 [email protected]

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuuma-pe puh. (015) 361 122matkapuhelin 0500 570 880fax (015) 162 [email protected] Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suho-nenma-pe puh. (015) 321 540matkapuhelin 0500 557 205/Tuu-

la, 0500 276 086/Anttifax (015) 150 [email protected]

Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 fax (015) 515 [email protected] Laamanni Jukka Huiskonen KyAsianajaja, laamanni Jukka Huiskonenma-pe puh. (015) 338 600matkapuhelin 0440 338 600fax (015) 338 [email protected]

Alueelliset neuvontapalvelut

Enonkosken YrittäjätPuheenjohtaja Kirsti Eronenp. 0500 254 [email protected]/enonkoski Haukivuoren YrittäjätPuheenjohtaja Hannu Kohvakkap. 0400 909 [email protected]://www.yrittajat.fi/haukivuo-ri

Heinäveden YrittäjätPuheenjohtaja Andreas Munkkip. 040 588 [email protected] Hirvensalmen YrittäjätPuheenjohtaja Markku Kivisaarip. 0400 474 [email protected]/hirvensalmi

Joroisten YrittäjätPuheenjohtaja Topias Haapanenp. 040 757 [email protected] Juvan YrittäjätPuheenjohtaja Riitta Rimmip. 040 772 [email protected]/juva Jäppilän YrittäjätPuheenjohtaja Sirpa Ylönenp. 040 510 [email protected]/jappila

Kangasniemen YrittäjätPuheenjohtaja Matti Tullap. 0400 655 [email protected]

Kerimäen YrittäjätPuheenjohtaja Jukka Suomalai-nenp. 050 563 [email protected]/kerimaki Mikkelin Seudun YrittäjätPuheenjohtaja Nina Rasolap. 050 517 [email protected]/mikkeli Mäntyharjun YrittäjätPuheenjohtaja Teemu Punavaa-rap. 040 572 [email protected]/mantyharju Pertunmaan YrittäjätPuheenjohtaja Jouko Toivonen p. 0500 602 [email protected]/pertunmaa Pieksämäen YrittäjätPuheenjohtaja Jaana Leskinenp. 0500 579 [email protected]/pieksamaki

Punkaharjun YrittäjätPuheenjohtaja Heikki Tynkkynenp. 0500 151 164 [email protected]/punkaharju

Puumalan YrittäjätPuheenjohtaja Jaakko KuntonenP. 040 522 [email protected]/puumala

Rantasalmen YrittäjätPuheenjohtaja Esko Myllysp. 040 057 [email protected]/rantasalmi Ristiinan YrittäjätPuheenjohtaja Hannu Kortelai-nenp. 045 6758 [email protected]/ristiina Savonlinnan Seudun YrittäjätPuheenjohtaja Pasi Pekkonenp. 050 546 [email protected]/savonlinna Savonrannan YrittäjätPuheenjohtaja Juha Voutilainenp. 040 768 [email protected] Sulkavan YrittäjätPuheenjohtaja Heikki Kolehmainenp. 0400 240 [email protected]

LAKIASIAT

YRITYSVEROTUSMikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpuhelin (015) 337 0211perjantaisin klo 9 – 14sinikka.hiidenmaa@mikkelintil-itoimisto

YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA JA TYÖSUHTEET

Audace OyLila Lindroos, KTM, KLT, VTSmatkapuhelin 050 511 5212lila.lindroos@audace

Katso tarkemmat tiedot netistä www.yrittajat.fi/etelasavo

ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT

PAIKALLISYHDISTYKSET


Profiili

Etelä-Savon Nuori Yrittäjä 2011: Mikko Suihkonen

Erilainen nuori - erilaisessa yrityksessä?Ristiinan Pellosniementiellä, omissa toimitiloissaan yritystään ak-tiivisesti kehittävän Mikko Suihkosen 7-vuotias yrittäjätaival sai ensimmäisen palkintonsa, kun Mikko pokkasi Maakunnan Vuoden Nuori Yrittäjä 2011 -palkinnon.

”Osan näistä kavereista, jotka ovat minulla töissä, olen tuntenut pikkupojista saakka. Luotettamus on pelannut molemmin puolin ja olen yrittänyt rakentaa yrityksestä mukavan paikan olla töissä”, Mikko Suihkonen valottaa.

Taukotilan pelikonsolit isoine näyttöineen ja kunnon saunatilat ovatkin OW-Asennus Oy:n nuoren työporukan suosiossa. Silti kave-ruus ei ole haitannut työntekoa tai asennetta siihen, päinvastoin, Mikko painottaa. Mikä tekee Mikosta ja hänen yrityksestään erilai-sen? Sellaisen joka kasvaa ja pärjää kilpailussa?

E

punkaharjunlomakeskus.fi

Tuunaansaarentie 4, 58450 Punkaharju

Ravintola avoinna: kesäkuussa 9-24, heinäkuussa 9-01 ja elokuussa 9-24. (13.8. saakka)

Punkaharju Paviljonki

PAVILJONGIN MUSIIKKI- JATANSSIKESÄSSÄ ESIINTYVÄT:

Uusi upea rantaravintola Punkaharjun Tuunaansaaressapalvelee matkailijoita ja veneilijöitä 18.6. alkaen. Punkaharju

Paviljongissa maistat maukasta lähiruokaa ja nautit viihteestä

upeassa ympäristössä, aivan veden äärellä. Paikan päälle

pääset myös junalla ja veneellä. Ravintolassa tilaussaunat,

kokoustilat ja lasten leikkihuone.

ja sisällä voit istua takkatulen äärellä upeassa panoramara-

vintolassa. Ruokalistaltamme löydät paikallisia, kotimaisia

herkkuja. Tervetuloa!

Katettua terassia 130 paikkaa ja ulkoterassia 200 paikkaa!

• 24.-26.6. , Annikan karaoke

• 2.7.

• 9.7.

• 12., 15. ja 19.7. Hannelen karaoke

• 20.7. Seiskan suuri kesäkiertue,

• 22.7.

• 23., 26. ja 29.7. Hannelen karaoke• 30.7. Laulava Sydän

• 6.8.

11.8. Hannelen karaoke

12.8.

13.8. Annikan karaoke

Juhannus

Petri Hervanto

Laulava Sydän

CatCatRehupiikles

Mira Sunnari•• Rabitch•

• 1.7. Hannelen karaoke

• 5. ja 8.7. Hannelen karaoke

Kysy lisätietoja:puh. 029 007 4050

KOE PUNKAHARJU PAVILJONGIN TUNNELMALLINEN KESÄ

Vinkki nro 1: Panosta koulutukseen ja kasvata oikeanlaista osaamista

Kun meille tarjottiin tu-kea henkilökunnan koulutukseen en epä-röinyt hetkeäkään ja

koko henkilökunta on ollut mel-koisessa koulutusputkessa”, Mikko Suikonen kertoo.

”Tällä alalla tarvitaan lukuisa määrä mm. erilaisia lupakortteja ja henkilökunnan lisä- ja erikois-tumiskoulutuksen myötä on saa-tu kilpailuvaltti kokonaisvaltai-sempaan urakointiin, jota monet

toimeksiantajat vaativat, Hyvä-nä yhteistyökumppanina kou-lutusasioissa meille on toiminut Etelä-Savon Ammattiopisto”, Mikko kiittelee.

”Kasvu ei ole ollut meillä mi-kään ensisijainen tavoite, vaan kasvua on löydetty osaamisen kautta järkevästi”, Suihkonen summailee.

”Luo yrityksellesi osaamis-kartta, joka turvaa kasvumah-dollisuudet,” Suihkonen kannus-taa.

ITSE HÄN ON kasvattanut vuon-na 2004 perustamansa yrityk-sen 14 työntekijän työyhteisök-si. OW-Asennuksessa on töissä monia erikoistöihin koulutettu-ja nuoria ammattilaisia, joita ta-lousalueelta ei muuten juurikaan löydy. Työntekijöiden keski-ikä on hieman alle 30 vuotta.

Vinkki nro 2: Hanki hyvä tilitoimisto-yhteistyökumppani, joka osaa laskea

”Kasvussa kysymys on siitä, paraneeko tuottavuus enää yri-tystä suurentamalla vai kasva-vatko kulut silloin jo suhteessa liikaa? Itse pidän parempana aja-tuksena nykyisen toiminnan te-hokkuuden parantamista ja sii-hen keskittymistä, kuin suora-naista yrityksen kasvattamista”, Suihkonen vertailee.

”Laskeminen, niin tarjouslas-kenta, ostotoiminta kuin hin-noittelukin vaatii osaamista, joi-den kutta päätöksentekoon saa-daan reaaliaikaista tukea”, Suih-konen luettelee.

”Minulla on ollut onni saa-da toimia alusta alkaen asian-sa osaavan tilitoimiston kanssa, sillä aluksi olin laskenta-asioissa

hieman ”hukassa”, Mikko paljas-taa.

”Kaikkea ei tarvitse osata itse, mutta nyt harkinnassa on oman laskentaihmisen palkkaaminen”, Suihkonen puntaroi, koska oma mieli vetää asennuskeikoille, ei-kä istumaan toimiston työtaa-kan alle.

MIKON YRITYS on kaksinker-taistanut liikevaihtonsa kolmen viimeksi kuluneen vuoden aika-na. Tämä on tuonut omia haas-teitaan myös laskentaosaamisel-le, sillä kasvu on toteutettu kas-sasta.

”On tunnustettava, että liike-vaihdon kasvu on vaatinut pitkiä työpäiviä ja sitoutumista työnte-kijöiltä. Kausivaihtelut toimialal-la kuitenkin huolettavat, sillä tu-levaisuuden työkuorman suun-nittelujänne ei yllä edes puolen vuoden päähän.”

”Tähän mennessä kaikki, jotka on palkattu, on voitu pitää töis-sä, eikä lomautuksiin ole joudut-tu kertaakaan”, Suihkosen työn-tekijöistä huolehtiva asenne pal-jastuu.

Vinkki nro 3: Sisäistä porukalle, mikä pitää olla laatutaso ja hanki sen tekemiseen into

OW-Asennus Oy:n toimenku-vaan kuuluu kaikki rakentami-seen, saneeraukseen, LVIS-töi-hin ja vastaaviin liittyvät palve-lut ja tuotteet omalla talousalu-eellaan.

”Asenne ja persoona ovat pai-naneet rekrytoinnin vaakakupis-sa monesti enemmän kuin kou-lutus. Työn kyllä oppii kun on ha-lua ja tahtoa”, vakuuttaa Suihko-nen.

”Itse päädyin yrittäjäksi 22-vuotiaana. Nuoren yrittäjän into ja oppimisen halu, sekä tah-to tehdä laadukasta työtä taisi välittyä koko henkikökunnalle”, nyt 29-vuotias Suihkonen arvioi.

”Työn jälki tomii meilläkin par-haana myyntimiehenä ja se, että asiakkaista huolehditaan. Meil-lä on porukan kanssa myös yh-teisiä harrastuksia” mm. sarjata-solla jalkapalloa pelaava Mikko Suihkonen kertoo.

”Kyllä niistä on enemmän hyö-tyä kuin esim. loukkaantumisten kautta haittaa”, kertoo itse jal-kapallokentällä vatsalihaksensa loukannut pelimies.

Kaikesta näkee, että yhdessä tekemisen hedelmät ja haasteet hitsanneet OW:n porukan lopul-lisesti yhteen.

Tutustu Mikon yritykseen Inter-net-osoitteessa: www.ow.fi

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Ristiina

Teksti ja kuva

Nuori yrittäjä Mikko Suihkonen (vas.) sai neuvoja kokeneemmalta kollegalta Seppo Avikai-selta palkintojenjakotilaisuudessa Pieksämäen Weturitalleilla.

Savonlinnassa 19.8.2011

Saimaa Summit – Venäjä nyt

Järjestyksessään kolmas Saimaa Summit on juur-ruttanut sielukseen Ve-näjä-yhteistyön. Suomen

Yrittäjät, Savonlinnan Seudun Yrityspalvelut ja Venäjän yrittä-jäjärjestö OPORA rakentavat yh-teistyössä tapahtumaa useam-man vuoden jänteellä.

Tämän kesän toimialoiksi on valittu: Teknologia, Hyvinvointi ja Matkailu. Noiden toimialojen yrityksiä ja ihmisiä kutsutaan nyt keskustelemaan ja esittelemään tuote- sekä palvelutarjontaansa Summittiin elokuun 19. päivä.

Luvassa on venäläisten asiak-kaiden ja yhteistyökumppanei-

den esittämiä toivomuksia ja esi-tyksiä siitä millaista tarjontaa he seudulta hakevat.

Korkean tason päätöksenteki-jöitä on myös kutsuttu mukaan rajan molemmin puolin. Ilmoit-tautuminen tapahtumaan osoit-teessa www.saimaasummit.fi alkaa lähipäivinä.

Lähtölaukaus Saimaan alueen ja Venäjän yhteiselle Business klubille

Summitin yhteydessä on tarkoi-tus pitää itä-suomalais-venäläi-sen business klubin perustami-seen johtava kokous.

Alueen yritysten lisäksi klubiin kutsutaan mukaan alueen ve-näläisiä vapaa-ajanasukkai-ta ja tietenkin venäläisiä yrityk-siä OPORA:n kautta. Kauppaklu-bista tiedotetaan eteläsavolaisil-le yrityksille ennen tapahtumaa ja se tulee toimimaan yhteistyö-elimenä ja keskustelufoorumina

sekä kaupantekopaikkana näi-den alueiden välillä.

Varaa jo nyt tuo elokuinen perjantaipäivä kalenteristasi.

Saimaa Summitin ohjelma al-kaa Savonlinnasalissa 19.8. klo 10.00.

Documents

TALOUDENTEKIJÄT nro. 3