Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2019 - 2020 YLITORNION … · 2018. 1. 5. · 7 1.2.3 Mihinkhään met menemä Suomen kuntakenttä on tällä hetkellä laajassa murroksessa. Maakunta-

1

Talousarvio 2018

Taloussuunnitelma 2019 - 2020

YLITORNION KUNTA

Kunnanvaltuusto 11.12.2017

2

Sisällysluettelo

1. Kuntastrategia – Meän Väylä

1.1. Väylä meän väylälle 4

1.2. Mistäkhään met tulema, mihinkään met menemä 5

1.2.1. Mistäkhään met tulema 1.2.2. Missäkhään met olema 1.2.3. Mihinkään met menemä

1.3. Ylitornion arvot 8

1.4. Ylitornion visio 9

1.5. Toiminnan painopistealueet 9

2. Taloussuunnittelun yleisperustelut 11

3. Toimintaympäristö ja taloudelliset lähtökohdat 13

4. Käyttötalous tulosalueittain 24

4.1. Taloussuunnitelman yhteenvetotaulukot hallintokunnittain 24

4.2. Valtuusto 27

4.2.1. Keskusvaalilautakunta (100) 4.2.2. Tarkastuslautakunta (150)

4.3. Kunnanhallitus 29

4.3.1. Yleishallinto (200) 4.3.2. Työllistäminen (210) 4.3.3. Elinkeinotoimi (240)

4.4. Maaseutupalvelut (250) 38

4.4.1. Maaseututoimi 4.4.2. Lomituspalvelut

4.5. Perusturvalautakunta 42

4.5.1. Perusturvan hallinto (300) 4.5.2. Vanhustyö (310) 4.5.3. Sosiaalipalvelut (320) 4.5.4. Terveyskeskuspalvelut (350) 4.5.5. Erikoissairaanhoito (360) 4.5.6. Ympäristöterveydenhuolto (370)

3

4.6. Sivistyslautakunta 53

4.6.1. Sivistyksen hallinto (400) 4.6.2. Perusopetus (410) 4.6.3. Varhaiskasvatus (415) 4.6.4. Keskiasteen koulut (430) 4.6.5. Tornionlaakson kirjasto (440) 4.6.6. Meän Opisto (445) 4.6.7. Vapaa-aikatoimi (450)

4.7. Tekninen lautakunta 67

4.7.1. Teknisen hallinto (500) 4.7.2. Liikenneväylät ja yleiset alueet (510) 4.7.3. Kiinteistötoimi (520) 4.7.4. Ravitsemis-, siivous- ja pesulapalvelut (550) 4.7.5. Liiketoimi (560)

5. Tuloslaskelma 78

6. Investointiosa 81

7. Rahoituslaskelma 84

8. Henkilöstö hallintokunnittain ja nimikkeittäin 85

9. Konserniyhtiöt 86

9.1. Alkkulan Aluelämpö 86

9.2. Ainiovaaran Kiinteistöt Oy 89

9.3. Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos 91

4

1. Ylitornion kuntastrategia - Meän Väylä

1.1. Väylä Meän Väyläle

Meän Väylä on Ylitornion kuntastrategia, jonka tehtävänä on auttaa kuntaa ja kuntalaisia varautumaan sekä kun-

nan rajojen sisällä että rajojen ulkopuolelle tapahtuviin muutoksiin. Esimerkiksi ikärakenteen muutos, maakunta-

sekä sosiaali- ja terveystoimenuudistus ja globaalin talouden kehitys edellyttävät Ylitornion kunnalta uudistuksia,

jotta kunta on itsenäinen ja palvelut voidaan turvata.

Meän Väylän tarkoitus on näyttää suunta, johon kunnan toiminnalla pyritään. Meän Väylä ohjaa arjen johtamista ja

on lähtökohtana vuosittaiselle talous- ja toimintasuunnittelulle sekä kunnan toiminnalle. Meän Väylän tavoitteena

on jatkossakin taata kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut.

Meän Väylässä esitetään kunnan toiminnan painopistealueet: kuntalainen ja palvelut, elinvoima ja yrittäjyys, yhtei-

söllisyys ja osallisuus, talous ja henkilöstö sekä elämänkaarimalli. Käyttötalousosassa esitetään tulosalueittain

toimenpiteitä, jotka perustuvat toiminnan painopistealueisiin.

Meän Väylä ja muut kunnan suunnitelmat

Kunnalla on voimassa useita lakisääteisiä ja kunnan vapaaehtoisesti tekemiä suunnitelmia. Esimerkiksi Ylitornion

elinkeino-ohjelmassa, maankäyttö- ja elinvoimastrategiassa sekä hyvinvointikertomuksessa linjataan kunnan tavoit-

teita tuleviksi vuosiksi. Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma ohjaavat toimintaa vuositasolla.

Meän Väylä ohjaa muiden suunnitelmien tavoitteita toiminnan painopistealueiden suuntaan. Muut kunnan suunni-

telmat eivät saa olla ristiriidassa Meän Väylän tavoitteiden kanssa.

Sanastoa

Väylä = Kulkureitti, polku tulevaisuuteen. Tornionlaakson tunnetuin väylä on Tornionjoki, mutta tässä yhteydessä

väylä tarkoittaa myös teitä, rautatietä, vesireittejä ja tietoverkkoja ja älyliikennettä

Meän Väylä = Ylitornion strategia

Toimenpide = Konkreettinen asia, jonka tekeminen auttaa meitä Väylällä eteenpäin

Kuntaorganisaatio = Ylitornion kunnan henkilöstö ja luottamushenkilöt

Mistäkhään met tulema, mihinkhään met menemä = Toimintaympäristön analyysi

5

1.2. Mistäkhään met tulema, mihinkhään met menemä

1.2.1 Mistäkhään met tulema

Ylitornion kunnan historia kytkeytyy tiiviisti naapurikunta Övertorneån ja koko Tornionlaakson alueen historiaan.

Vuodelta 1482 peräisin olevassa asiakirjassa mainitaan ensi kerran Matarengissa ollut Särkilahden kappeli, jonka

katsotaan olevan Övertorneån(-Ylitornion) seurakunnan alkujuuri. Omaksi seurakunnakseen Övertorneån alue

erotettiin Torniosta vuonna 1606. Seurakunnan ja kunnan hallinto olivat tuolloin yhdessä ja kirkolliskokous johti

kunnan toimintaa. Kunnan rajana oli etelässä Tornion kunta, Jukkasjärvi lännessä, pohjoisessa Enontekiö ja idässä

Kemi.

Yhteiselo Ruotsin kanssa päättyi Haminan rauhaan vuonna 1809, jolloin rauhanehdoissa määritelty valtakunnanra-

ja jakoi Övertorneån kahteen osaan: Tornionjoen itäpuolelle jäi Suomen Ylitornio ja länsipuolelle entinen emäkunta

Övertorneå. Suomen kuntalaitos perustettiin 1865, jonka jälkeen Ylitornion kunnallishallinto erotettiin seurakunnas-

ta. Ylitornion pitäjään kuuluivat tuolloin vielä pohjoisimpina kylinä Turtolan (nykyisen Pellon) kappeliseurakunta ja

Kolarin saarnahuonekunta.

Yhteisestä historiasta johtuva yhteinen kulttuuriperintö ja peräpohjolan murre, meänkieli, elävät Tornionlaakson

alueella edelleen vahvana.

Maantieteellisesti Ylitornio ja koko Tornionlaakso ovat olleet tärkeässä roolissa jo vuosisatoja. Maupertuis`n mitta-

usten 1700-luvulla ja Struven mittausten 1800-luvulla tarkoituksena oli selvittää maapallon kokoa ja muotoa. Stru-

ven ketjun Aavasaksan mittauspiste on nykyisin UNESCO:n maailmanperintökohde.

Aavasaksa, keskiyön aurinko ja juhannusjuhlat ovat olleet matkailunähtävyyksiä jo pitkään. Vaaran huipulla sijait-

seva Keisarinmaja on rakennettu 1800-luvulla. Aavasaksan juhannusjuhlien kävijähuippu on ollut jopa 30 000 hen-

keä.

Nykyisen Ylitornion kunnan pinta-ala on noin 2 200 km2, josta vajaat 200 km2 on vesistöä.

6

1.2.2. Missäkhään met olema

Ylitornion kuntalaiset ovat aktiivista väkeä. Tämän todistaa sekä yritystoiminnan että yhdistystoiminnan määrä.

Yritystoiminnan edellytyksiin vaikuttaa merkittävästi myös Ruotsin Övertorneån alueen väestöpohja. Kunnassa on

paljon kyläseuroja, liikunta- ja muita järjestöjä ja niiden toiminta on vilkasta. Järjestöt toimivat aktiivisesti eri puolilla

kuntaa. Myös kunnan tuottamia liikunta- ja kulttuuripalveluita on tarjolla laajalti.

Maantiede on Ylitorniolle suotuisa. Luonto tarjoaa kuntalaisille ja vieraille kauniita maisemia ja mahdollisuuksia

monipuoliseen harrastamiseen. Välimatkat lähialueiden kaupunkeihin ja erityisesti Ruotsiin ovat lyhyet. Revontul-

tentie eli valtatie 21 / E8 tuo kuntaan suuren kauttakulkuliikenteen.

Ylitorniolaiset pitävät kuntaansa rauhallisena ja turvallisena asuinpaikkana. Vanhanajan yhteisöllisyys ja naapu-

riapu ovat voimissaan erityisesti kuntakeskuksen ulkopuolella. Toisaalta varsinkin ympäristökylien väestö vähenee

ja ikääntyy.

Ylitornion väestö on vähentynyt tasaisesti 1980-luvulta saakka. Viime vuosina kuntalaisten keski-ikä on kääntynyt

nousuun. Kunnan on panostettava elinkeinoelämään ja elinvoimaisuuteen, jotta kehityssuunta saadaan muutettua.

Tässä met olema hyviä

Ylitornion kuntakuva on hyvä ja kunnassa vallitsee hyvä päätöksenteko- ja työilmapiiri. Kunnan hyvä maine vaikut-

taa positiivisesti esimerkiksi henkilöstön saatavuuteen ja yhteistyömahdollisuuksiin.

Kunnan henkilöstö on osaavaa, koulutettua ja motivoitunutta. Kunnan hyvä taloustilanne on mahdollistanut henki-

löstön kouluttautumisen ja työvälineiden ja työtilojen ajanmukaisuuden.

Pätevää henkilöstöä on ollut saatavilla useimmissa ammattiryhmissä ja työntekijöitä on kuntalaisten palvelutarpee-

seen nähden riittävästi. Yhteistyö hallintokuntien sisällä koetaan toimivaksi ja työntekijöiden yhteishenki hyväksi.

Näitä met parannamma

Kunnan hallintokuntien välistä yhteistyötä on edelleen mahdollista kehittää esimerkiksi osastojen välistä toimintaa

ja vuoropuhelua lisäämällä. Panostamalla henkilöstöhallintoon ja erityisesti rekrytointiin ja työhyvinvointiin voidaan

varmistaa osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus myös jatkossa. Huomiota on kiinnitettävä varsinkin

henkilöstön sairaspoissaoloihin, suureen eläköitymiseen sekä muutamien erityisalojen rekrytointivaikeuksiin.

Organisaation kykyä sopeutua tuleviin uudistuksiin on parannettava ennakoimalla muutoksia ja lisäämällä henkilös-

tön osaamista.

Palvelujen ostamisella on mahdollista hankkia sellaista erityisasiantuntemusta, jota ei pienessä kunnassa voida

ylläpitää omin voimin. Ostopalveluiden käyttö vaatii hankinta-osaamisen kehittämistä.

7

1.2.3 Mihinkhään met menemä

Suomen kuntakenttä on tällä hetkellä laajassa murroksessa. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveystoimenuudistus

muuttaa kuntien toimintaedellytyksiä lähivuosina useilla eri tavoilla.

Ylitornion kunnanvaltuusto on linjannut, että kunta säilyy itsenäisenä.

Ylitornion kunnan on tärkeä valmistautua monin eri tavoin tuleviin muutoksiin. Muutokset tulevat vaikuttamaan mer-

kittävästi mm

- kunnan tukipalveluihin

- kiinteistöihin ja

- henkilöstön asemaan.

Muutoksiin tullaan valmistautumaan kehittämistyöskentelyjen kautta.

Meän mahollisuuet

Ylitornio sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla. Yhteistyölle on mahdollisuuksia lähikuntien kanssa ja val-

takunnan rajan yli. Myös kuntaorganisaation sisäisen yhteistyön lisäämisellä voidaan saavuttaa paljon.

Elinkeinoista Ylitornion vahvuutena on perinteisesti ollut alkutuotanto, maa- ja metsätalous. Ylitornio on vahvan

maatalouden alue. Merkittäviä elinkeinoja ovat mm. kauppa, teollisuus, rakennus- ja liikenneala sekä matkailuala.

Uusia mahdollisuuksia antavat lupaavat kaivosesiintymät Rompaksen alueella.

Kunnanvaltuusto ja kunnan päätöksenteko sekä kunnan henkilöstö nauttivat kuntalaisten luottamusta. Kunnan

luottamushenkilöt ja henkilöstö puhaltavat yhteen hiileen. Tämä helpottaa päätöksentekoa ja palvelujen järjestä-

mistä.

Meän uhkakuvat

Henkilöstön saatavuuden osalta tiettyjen ammattikuntien rekrytoinnissa on haasteita valtakunnallisesti. Kunnan

henkilöstön nopea eläköityminen lisää rekrytointitarvetta entisestään.

Väestön väheneminen erityisesti kuntakeskuksen ulkopuolelta lisää palvelujen tuottamisen kustannuksia. Useiden

palvelujen tuottamisen kustannukset kasvavat harvan asutuksen myötä.

Valtion lähipalveluiden väheneminen ja palveluiden siirtyminen verkkoon lisää kuntaan kohdistuvaa palvelutarvetta.

8

1.3. Arvot

Ylitornion kunnan arvot tiivistyvät sanoihin Yrittävä, Luotettava, Innostava.

Yrittävä

Ylitornion kunta on yritysmyönteinen. Kunta tukee yrittäjyyttä ja yrittäjien toimintaedellytyksiä. Kunta kehittää toimin-

taansa aktiivisesti.

Luotettava

Ylitornion kunta on luotettava palvelujen järjestäjä. Kuntalaiset saavat palvelut luvatussa ajassa ja luvatulla tavalla.

Kunnan viestintä on aktiivista ja totuudenmukaista.

Innostava

Ylitorniolaiset ovat aktiivista väkeä. Kunta tukee ja kannustaa kuntalaisten osallistumista harrastustoimintaan, jär-

jestötoimintaan ja kunnallisdemokratiaan.

9

1.4. Visio

Ylitornion kunta on aktiivinen verkostojen hyödyntäjä ja toimii laajassa kumppanuudessa niin elinkeinoelämän, kolmannen sektorin kuin asukkaiden kanssa. Kunta on tulevaisuuttaan ennakoiva uudistaja, joka kykenee strategisiin valintoihin. Menestymme ja löydämme yhdessä reitit hyvinvointiin ja sujuvaan arkeen.

1.5. Toiminnan painopistealueet

Kuntalainen ja palvelut

Elinvoimaisessa kunnassa kuntalainen voi hyvin ja saa laadukkaita palveluja. Kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta

keskeisiä peruspalveluita ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutuspalvelut. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

tarvitaan kuitenkin muitakin palveluita.

Painopistealueet:

turvataan lähipalvelut

ehkäistään syrjäytymistä ja eriarvoistumista, tuetaan osallisuutta

varmistetaan laadukas kasvun ja oppimisen tuki

huolehditaan, että kuntalainen saa riittävät palvelut asuinpaikasta riippumatta

Elinvoima ja yrittäjyys

Elinvoiman edistämisessä on keskeisintä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen. Kunta luo

edellytyksiä olemassa olevalle yritystoiminnalle sekä luo mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle.

Painopistealueet:

Alkutuotanto. Ylitornio on vahva maa- ja metsätalouden alue.

Aavasaksan alueen toiminnan kehittäminen ympärivuotiseksi

Ainiovaaran alueen kehittäminen monipuoliseksi liikunta- ja vapaa-ajankeskukseksi

Matkailu-, kauppa-, teollisuus sekä kaivospalveluyrityksille nostetta liiketoimintaan

Yrityspalvelu tarjoaa kaikille Ylitorniolla toimiville yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville henkilöille kattavat liiketoi-

minnan kehittämispalvelut koko yrityksen elinkaaren ajan. Neuvontapalvelut ovat toimialueen asiakkaille

maksuttomia.

Yhteisöllisyys ja osallisuus

Aktiiviset kuntalaiset huolehtivat toisistaan ja osallistuvat yhteiseen toimintaan. Kuntalaiset osallistuvat kuntayhtei-

sön kehittämiseen useilla eri tavoilla, esimerkiksi osallistumalla kunnallispolitiikkaan, kylätoimintaan tai järjestötoi-

mintaan.

Tavoitteena on, että ylitorniolaiset pitävät huolta itsestään, toisistaan, ja ympäristöstään.

10

Painopistealueet:

kannustetaan järjestötoimintaa

aktivointityötä tehdään monin eri tavoin

kannustetaan kylien ja kyläyhteisöjen kehittämistoimintaa, erityisesti kyläpuulaakin toimintaa

kannustetaan järjestöjä palvelujen tuottamista tukevaan toimintaan

Talous ja henkilöstö

Tasapainossa oleva kuntatalous on kaiken toiminnan pohja.

Johtaminen ja esimiestyö ovat toiminnan onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa. Kunnassa johtovastuu ja-

kaantuu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Yhdessä tekemisen kulttuuri rakentuu avoimen keskuste-

lukulttuurin ja selkeän vastuunjaon myötä.

Kunnan palveluja tuottaa pääasiassa kunnan palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstön saatavuus, osaaminen

ja motivaatio varmistavat edellytykset järjestää laadukkaita palveluita.

Painopistealueet:

tasapainoinen kuntatalous

laadukas esimiestyö

henkilöstön osaaminen

tuloksellinen ja toimiva yhteistyö kuntaorganisaatiossa

hallinnon, palvelutuotannon ja kiinteistökannan sopeuttaminen palvelutarpeisiin

varautuminen tuleviin isoihin muutoksiin

Elämänkaarimalli

Elämänkaarimallin mukainen ajattelu tarkoittaa, että palveluiden ja toiminnan järjestämisen lähtökohtana ovat ikä-

ryhmille tyypilliset tarpeet. Elämänkaarimallin mukaisesti järjestetty toiminta tarkoittaisi, että tietty ikäryhmä saa

tyypillisesti tarvitsemansa palvelut yhden tulosalueen tuottamina.

Painopistealueet:

Lapset ja nuoret: Syrjäytymisen ehkäisy

Työikäiset: Yrittäjyys, työllisyys, myös tuettu työllisyys, paluumuutto

Ikäihmiset: Aktiivisuuden ja kotona asumisen tukeminen

11

2.Taloussuunnittelun yleisperustelut

Taloussuunnittelua koskevat säännökset ja periaatteet

Kuntalain (410/2014) 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalakiuudistuksen tuomat keskeiset muutokset:

- talousarviossa on huomioitava aiempaa tarkemmin kuntakonsernin näkökulma, vastuut ja velvoitteet - talousarvion on toteutettava kuntastrategiaa eli talousarviotavoitteet on johdettava kuntastrategiasta - edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan - tasapainottamistoimenpiteet esitetään taloussuunnitelmassa.

Talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talo-ussuunnitelman on lain mukaan oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talouden suunnittelun lähtökohtana on stra-tegiassa kunnan toiminnalle asetetut pitkän aikavälin tavoitteet, ennakoidut talouden kehitysnäkymät, arvioitu väes-tön ja elinkeinojen kehitys sekä toimintaympäristön muutokset. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talous-arvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä tulee osoittaa, miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi muutoin katetaan. Kuntalaki veloittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Myös kunnallisen liikelaitok-sen talousarviossa ja –suunnitelmassa tulee olla tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kunnassa kolme päätehtävää. Ensiksi niissä asetetaan palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet. Toiseksi talousarvioon ja – suunnitelmaan budjetoidaan menoja ja tuloja koskevat arviot eri tehtäville ja hankkeille. Kolmanneksi talousarviossa ja – suunnitelmassa osoitetaan miten varsi-nainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion ja – suunnitelman rakenne palvelee mainittuja kolmea tehtävää, palvelutoimintaa ja investointihank-keita koskevien tavoitteiden asettamista sekä niiden edellyttämien menojen ja tulojen budjetointia käyttötalous- ja investointiosassa. Varsinaisen toiminnan ja investointien pääomarahoitus ja siihen liittyvät korvaukset osoitetaan tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Talousarvion vastuutahojen velvollisuus on analysoida toimintaympäristön muutoksia ja tunnistaa talousarvion valmistelun yhteydessä tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida riskien vaikutuksia ja laatia tarvittavat suunnitelmat riskien hallitsemiseksi. Tätä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan talousarvio- ja tilinpäätösprosessien avulla. Talousarvion laadinnassa tulee noudattaa julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan antamaa suositusta (laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, 634/2011, 5§).

Taloussuunnittelun rakenne ja sisältö

Talousarvio ja -suunnitelma ovat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus

tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja inves-

tointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka ko-

koavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi.

12

Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat tulosalueiden toimintamenojen ja – tulojen erotus eli toimintakate.

Toimintamenot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset menot, mutta ei poistoja. Toimintatulojen kertyminen on osas-

tojen ja ao. tulosalueen vastuulla.

Toimielin Suunnitelman osa Sitovuustaso

Valtuusto

Käyttötalousosa - tulosalueen toimintakate - talousarvioon sitoviksi merkityt toiminnalliset tavoitteet

Tuloslaskelmaosa - tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saa-vuttamista mittaavat tunnusluvut

Investointiosa - hankekohtainen meno ja tulo

Rahoitusosa - lainan nosto-oikeudet (pitkäaikaisten lainojen lisäys)

Henkilöstösuunnitelma - talousarviovuosi (kokonaishenkilömäärä) Kunnanvaltuusto päättää toimien ja virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkanimikkeiden muuttamisesta (hallinto-sääntö 50§)

Valtuusto hyväksyy tässä talousarviossa toimintakatteet ja toiminnalliset tavoitteet tulosalueita sitovaksi.

Investointiosassa määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Siinä budjetoidaan pitkävaikutteisten

tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden

myynti. Poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan

tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja

käyttö.

Mikäli talousarviossa ei ole erikseen muuta määrätty, talousarvioon perustuvasta, oman toimialansa käyttösuunni-

telmasta päättävät kunnanhallitus ja lautakunnat. Nämä toimielimet voivat edelleen siirtää käyttösuunnitelman hy-

väksymiseen liittyvää toimivaltaa hallintosäännön mukaisesti alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle ja määritellä

samassa yhteydessä käyttösuunnitelman sitovuustason. Tämä toimielin tai viranhaltija ei voi siirtää toimivaltaa

enää edelleen. Käyttösuunnitelman hyväksymisestä ja sen muutoksista ilmoitetaan kunnanhallitukselle. Kunnan-

hallitus voi ohjata käyttösuunnitelmien laadintaa.

Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Valtuus-

ton ohjaus ei kuitenkaan sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu tässä tarkoituksessa on luonteeltaan

välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista. Tytäryhtiöiden tulos- ja rahoituslaskelmat otetaan mukaan vuoden

2018 talousarviokirjaan.

Talousarviossa ja tilinpäätöksessä on noudatettava samaa rakennetta. Talousarvio on laadittava siten, että talous-

arvion toteutumisen seuranta voidaan toteuttaa kirjanpidon avulla.

13

3.Toimintaympäristö ja taloudelliset lähtö-

kohdat

Suomen ja muun maailman yleinen taloudellinen kehitys

Talouden suunta on selvästi kääntynyt hyvin valoisaksi niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Koko maailmanta-

louden odotetaan kasvavan tänä vuonna jo 3,5 % luokkaa, kun vielä viime vuoden arviot olivat hieman pessimisti-

sempiä. Kasvu on hyvin laaja-alaista, sitä on niin teollisissa maissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Yritysten kas-

vunäkymät ovat hyvät, mikä on tukenut ja saanut käyntiin myös Suomen viennin kasvun. Vaikka talous on hyvässä

vauhdissa, se ei ole kuitenkaan saanut inflaatiota merkittävästi liikkeelle, vaan se on pysynyt selvästi keskuspank-

kien inflaatiotavoitteiden alapuolella. Mikä taas pitää korot jo totutulla matalla tasolla, eikä pitkien korkojenkaan

odoteta nousevan lähivuosina, vain USA:ssa korot ovat nousussa. Yleisesti ottaen katsotaan talouden kasvuvauh-

din olevan parempaa kuin kertaakaan sitten finanssikriisivuoden 2008 jälkeen.

Suomen talous

Suomi on päässyt mukaan globaaliin elpymiseen ja tilastot taloudesta osoittavat piristymisen merkkejä. Lähes kaik-

ki talouskatsauksia tekevät laitokset ovat korjanneet tämän ja tulevan vuoden ennusteita ylöspäin. Kuluttajien luot-

tamus talouteen on ennätysvahva, mikä on saanut mm. rakennusteollisuuden vahvaan nousuun. Kasvun painopis-

te on siirtymässä yksityisestä kulutuksesta viennin ja teollisten investointien puolelle. Bruttokansantuote nousi en-

simmäisellä vuosipuoliskolla 3 %, mutta ei vielä yllä vuoden 2008 alun tasolle. Ja vuoden 2017 nopean kasvun

jälkeen ennustetaan kuitenkin, että vuoden 2018 on jälleen maltillista. Ns. luottamusindeksit kertovat, että hyvä

suhdannetilanne jatkuu toistaiseksi.

Suomen työllisyystilanne on parantunut huomattavasti kuluneen vuoden aikana ja tuonut tullessaan jopa rekrytoin-

tivaikeuksia joillekin aloille. Palkkojen keskimääräinen nousu on vajonnut historiallisen alas kilpailukykysopimuksen

seurauksena. Vuoden 2018 aikana ansiotason kehityksen olevan 1,1 – 1,5 % kun se jää kuluvana vuonna 0,2 %:n

tasolle. Työttömyysaste laskee kuluvana vuonna alle 8,5 %, kun se on ollut viime vuoden yli 9 % ja ennusteet ar-

vioivat vuoden 2018 työttömyysasteen laskevan alle 8 %:n.

Julkisen talouden paineet hellittävät hieman talouden kasvaessa, työttömyyden alentuessa ja tulojen kasvaessa,

mutta haasteet säilyvät, eikä julkisen velan kasvua tunnu pysäyttävän mikään, vaan se jatkaa kasvuaan kuluvana-

kin vuonna. Sen sijaan kuntatalouden velka on taittunut ja vuonna 2017 lainakannan ennustetaan hieman alene-

van, mutta vuoden 2018 lainakanta on edellisen vuoden tasolla.

Inflaation odotetaan hieman kiihtyvän vuoden 2018 aikana, mutta olevan edelleen hyvin maltillista, eikä aiheuttavan

korkojenkaan nousua. Korot pysyvät matalina, mikä helpottaa velallisten kotitalouksien asemaa ja kasvattaa yksi-

tyistä kulutusta.

14

Talouden kehityksen tunnuslukuja:

Ennusteen laatija Vuosi BKT,

määrän muutos %

Inflaatio Työttö-

myysaste Yleinen

ansiotaso Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta

VM 2014 -0,7 1,0 8,7 1,4 59,3

kesäkuu 2017 2015 0,7 -0,2 9,4 1,2 63,0

2016 1,4 0,5 9,2 1,2 64,6

2017 2,4 1,0 8,5 0,2

2018 1,6 1,3 8,1 1,2

2014 -0,7 1,0 8,7 1,4 59,3

OP -Pohjola 2015 0,2 -0,2 9,4 1,2 63,1

elokuu 2017 2016 1,1 0,2 9,1 1,2 65,5

2017 2,5 0,8 8,4 0,3 62,8

2018 2,5 1,1 7,8 1,5 62,4

2014 -0,1 1,0 8,7 1,4 59,3

Danske Bank 2015 0,5 0,2 9,2 1,1 62,0

kesäkuu 2017 2016 1,2 0,4 9,2 1,2 65,9

2017 2,8 0,9 8,4 0,4 63,0

2018 1,5 1,0 7,9 1,1 62,4

2014 -0,7 1,2 8,7 1,4 59,3

Suomen Pankki 2015 0,5 -0,2 9,4 1,2 63,1

kesäkuu 2017 2016 1,1 0,2 9,2 1,3 66,0

2017 2,1 0,6 8,6 0,7

2018 1,7 0,9 8,2 1,5

2014 -0,4 1,0 8,7 1,4

EK/ETLA 2015 0,4 -0,2 9,4 1,2

maaliskuu 2017 2016 1,4 0,5 9,2 1,2

2017 1,7 0,8 8,4 0,7

2018 1,5 1,4 8,1 1,4

Nordea 2014 -0,7 1,0 8,7 1,4 59,3

syyskuu 2017 2015 0,4 -0,2 9,4 1,2 63,0

2016 0,5 0,4 9,5 0,9 66,2

2017 3,0 0,9 8,6 0,2 62,9

2018 2,0 1,0 8,3 1,1 62,9

15

Kuntatalous Suomessa 2015-2018

Kuntien tilinpäätökset raportoidaan kuntaliitolle niin, että tällä hetkellä on käytössä arviot kuntataloudesta vuodelta 2016, jotka osoittavat kuntatalouden jatkaneen vahvistumista. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui yli 700 miljoonalla eurolla kattaen poistot ja arvonalennukset. Tilikauden arvioitu tulos nousisi 1,1 miljardiin euroon. Tästä-kin huolimatta kuntien velkaantuminen kasvoi investointien vuoksi. Vuoden 2017 kuntien ja kuntayhtymien talouden odotetaan edelleen vahvistuvan. Bruttomenojen odotetaan laske-van jopa 2,5 %. Toimintamenojen kasvua hidastavat perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi ollut 0,5 %. Tästä johtuen myös lainakanta laskisi ensimmäistä kertaa 2000-luvulla ja sen oletetaan pysyvän samalla tasolla myös vuoden 2018. Vuoden 2017 kuntatalouden kohenemi-nen on seurausta taloustilanteen ja työllisyyden parantavasta vaikutuksesta verotuloihin. Kiky-päätös ja kunta-työnantajien eläkemaksun alentaminen hillitsevät myös menojen kasvua. Vuodesta 2018 eteenpäin tulorahoitus kehittyy vaimeasti ja menot kasvavat maltillisesti. Investoinnit pysyvät korke-alla tasolla, mutta vahvan käyttötalouden vuoksi toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kuitenkin lähellä tasa-painoa koko ennustekauden. Lainakannan ei ennusteta kasvavan 2018 – 2019, lainakannasta noin 3,4 miljardia euroa siirtyy maakunnille vuonna 2020. Kuntatalouden perusteet lukitaan valtion budjetin kautta ja kuten viimeiset vuodet ovat vahvasti osoittaneet, valtion taloutta kuntiin nähden kiristetään vuosi vuodelta. Vuoden 2018 valtionvarainministeriön budjettiesitys pohjautuu keväällä hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan. Esityksen pohjana ovat kuntatalouden menosäästöt ja niihin pohjautuvat valtionosuusleikkaukset. Valtion taloushan on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien, eikä vuoden 2018 esitystäkään laadita tasapainoiseksi, mikä kasvattaa valtion velkaa. Hallitusohjelman mukaan kuntatalous pitäisi säästää kuluvalla hallituskaudella neljä miljardia, josta vuoden 2018 osuus olisi 700 miljoonaa euroa, kun tehdyn kuntakyselyn mukaan vuoden 2018 aikana päästäisiin 220 miljoonan euron säästöihin. Valtionvarainministeriön kuntaennusteessa hallituksen toimenpiteet on lähes täysimääräisenä otettu huomioon kuntien talouteen, joka tulisi edelleen heikkenemään vuonna 2018. Heikentäviä päätöksiä ovat kustannusten tarkis-tukset, Valtionvarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön leikkaukset ovat noin 180 miljoonaa euroa, kiky-vähennys119 miljoonaa euroa ja indeksijäädytysten aiheuttamat leikkaukset 47 miljoonaa euroa. Kuntataloutta vahvistavien päätösten yhteisvaikutus on noin 176 miljoonaa euroa. Kuntaliiton ennusteen mukaan valtion toimen-piteiden nettovaikutus on 129 miljoonaa euroa kuntataloutta kiristävä. Kuntatalouden keskeisimmät luvut Suomessa ja Ylitorniolla 2015 – 2018

Kuntatalous yhteensä Ylitornion kunta (ulkoiset)

2015 2016 e 2017 e 2018 e 2015 2016 2017 e 2018 e

Toimintatulot, muutos % -22,0 3,3 -2,0 1,2 -3,1 -4,7 -0,8 -8,1

Toimintamenot, muutos % -4,4 1,4 -2,5 1,5 -2,7 0,9 -1,2 -3,3

Toimintakate, muutos % 3,3 1,6 -1,9 2,0 2,6 0,3 1,3 -2,1

Verotulot, muutos % 2,8 1,5 1,9 0,5 1,0 -2,0 0,2 2,4

Valtionosuudet, muutos % 0,4 7,2 -2,5 -0,5 -1,5 1,0 -2,4 -2,7

Vuosikate, muutos % -6,2 26,7 26,9 -8,5 37,8 -53,3 -8,8 33,2

Tulos ,muutos % 133,3 0,0 -26,2 11,2 -264,8 -63,9 -36,4

Kunnallisvero%:n muutos 0,4 0,2 0,2 0,0

Palkkamenot, % ed v -0,8 -1,2 -1,2 1,2 -3,6 -2,1 0,2 1,8

Kuntatalouden velka mrd e 17,4 18,1 17,6 17,6

muutos ed vuoteen % 5,3 4,0 -2,6 -0,2

16

Katsaus Ylitornion ja sen lähialueiden talouteen ja kehitykseen

Lapin taloudellinen kehityksen vahvistuminen perustuu alueen ydintoimialoihin matkailuun, metsä- ja metalliteolli-

suuteen sekä kaivostoimintaan, joilla kaikilla on hyvä suhdannevire. Hyvä kehitys tukee myös pienempiä tuottajia

ja alihankintaketjuja. Lapin kehitystä suuntaavat myös uuden teknologian mahdollisuudet, digitalisaatio, osaaminen

ja globaali kehitys. Suomen Lappi nähdään hyvin houkuttelevana vaihtoehtona, mikä on nostanut matkailun kehi-

tyksen huimaan nousuun, samoin sen investoinnit, jotka ovat suuntautuneet pieniin keskuksiin, Saariselälle ja Ro-

vaniemen alueelle. Myös muihin tunturikeskuksiin odotetaan investointibuumin käynnistymistä.

Vientiteollisuuden veto näkyy erityisesti Outokummun Tornion tehtailla, jossa tehdas käy liki täydellä kapasiteetilla

viiden vaikean jakson jälkeen. Myös Kemissä sellu- ja kartonkitehtaan näkymät ovat huippusuhdanteessa ja tavara

menee kaupaksi. Teollisuudessa suurimmat investointiodotukset kohdistuvat Kemijärven ja Kemin biojalostamo-

hankkeisiin. Päätöksiä odotetaan vuoden 2018 aikana.

Alueen pk-yritykset ovat investoineet ja niiden näkymät ovat myönteisiä, erityisesti valmistavassa teollisuudessa

näkyy selvää piristymistä. Kehittämisavustuksilla liikkeelle lähteneitä investointihankkeita on puutavara- ja puuteol-

lisuudessa ja metallituotteiden valmistuksessa. Hankkeilla tähdätään jalostusasteen nostoon ja vientimarkkinoille.

Ylitornion kunnassa on 300 yritystä, eri toimialat kattavasti edustettuina. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin

105 miljoonaa euroa, liikevaihto on kasvusuuntainen. Yritykset työllistävät noin 650 henkilöä. Trendi näyttää ole-

van, että henkilömäärä laskee vuosittain, mutta työntekijöiden tuottavuus paranee.

Lapissa on erinomaiset edellytykset tuottaa puhdasta ruokaa. Luonnontuote- ja elintarvikealalla panostetaan muun

muassa jalostusarvon kasvattamiseen ja logistiikan kehittämiseen. Monipuolisen lähiruoka- ja luomutuotannon

lisäämisessä on hyödyntämättömiä kasvun mahdollisuuksia. Lapissa syötävästä ruoasta vain keskimäärin 25 % on

peräisin omasta maakunnasta. Nauris, poro ja lammas kattavat maakunnan kulutuksen, maitoa ja lihaa viedään

muihinkin maakuntiin, mutta jatkojalostus on vähäistä. Lapissa menestyvien elintarvikkeiden kokonaiskulutuksen

arvo on lähes 210 miljoonaa euroa.

Tornionlaaksossa kalastusmatkailu on yksi kesämatkailun valteista, talvella matkailu keskittyy järvialueiden matkai-

luyrityksiin. Rekisteröityneitä yöpymisiä on Tornionlaaksossa noin 32 000. Näistä kotimaisia hieman alle 70 %.

Majoittujien kansalaisuudet vaihtelevat runsaasti eri yritysten ja alueiden välillä. Järvikylissä on yrityksiä, joiden

kaikki majoittuvat tulevat ulkomailta. Vilkas valtatie tuo jatkuvasti lisää liiketoimintaa kaupan ja palvelualojen yrityk-

sille sekä ravitsemus- ja majoitusliikkeille. Ajoneuvojen liikennemäärät valtatie 21:llä ovat kasvussa.

Norjan ja Ruotsin suuret rakennus- ja kaivosalan hankkeet tarjoavat työtä alueemme yrityksille ja yksityishenkilöille.

Malminetsintä Lapin läänissä on kääntynyt kasvuun vuodesta 2015 lähtien. Ylitornion alueen tonttitarjonta houkut-

telee uusia rakennusinvestointeja teollisuuden ja matkailun aloille, unohtamatta kotitalouksia. Rajakauppa käy vilk-

kaana, kauppiaat markkinoivat tuotteitaan molemmin puolin rajaa.

17

Verotulot ja valtionosuudet Verotulojen ennustamisen avuksi kuntaliitto julkaisee veroennusteita valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 3-5

kertaa kalenterivuoden aikana ja tekee tilastoja tilitetyistä veroista. Ennusteet perustuvat paikkakunnan väestönke-

hitykseen, ansiotulojen muutoksiin sekä ansiotuloista tehtäviin vähennyksiin. Vähennykset perustuvat valtion teke-

miin budjettiveropäätöksiin. Valtion veropäätökset tulevat yleensä hyvin myöhään syksyllä ja kuten esim. kiinteistö-

veron osalta korotuksista luovuttiin loppumetreillä. Ennusteissa otetaan huomioon myös syksyn aikana valmistuva

verotus. Viimeisin veroennuste valmistui 6.11..2017 ja siinä otettiin jo kantaa tulevaan vuoden 2020 verotuloihin.

Kunnille maksettavien verotulojen ennusteet vuosille 2017 – 2020

Tässä versiossa keskeiset muutokset nykytilaan ovat, että vuodelle 2020 kunnallisveroprosentteja alennetaan

12,37 prosenttiyksiköllä vuoden 2019 tasosta. Tämä prosenttiosuus tulee valmistelun edetessä vielä muuttumaan.

Lakiluonnoksissa tulosta tehtävistä vähennyksistä invalidivähennys poistuu ja kunnallisverotuksen eläkevähennyk-

sen määrä alenee reilulla miljardilla eurolla koko maan tasolla. Verosta tehtäviä vähennyksiä esitetään siirtyvän

valtion verotukseen noin miljardin euron edestä koko maan tasolla.

Yhteisöveron kuntien ryhmäosuudeksi vuonna 2020 muodostuu tämän hetkisen tiedon mukaan 22,58 %. Leikka-

usprosentti tulee päivittymään verovuoden 2016 verotuksen valmistuessa, koska leikkaus on sote- ja maakuntauu-

distuksen lakiesityksen perusteella 500 miljoonaa euroa verovuoden 2016 tasosta

Kiinteistöverojen alarajoihin oli kaavailtu korotukset, jotka sitten peruttiin 17.10.2017 hallituksen esityksessä, ylära-

jojen korotusesityksen pysyivät voimassa. Myös vuoden 2019 alarajoihin ei tässä vaiheessa koskettu. Tuulivoima-

puistot hyväksyttiin voimalaistoprosentin piiriin. Vuodelle 2019 ainoa nyt suunnitteilla oleva muutos on asuinraken-

nusten kiinteistöveroprosentin ylärajan korotus 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Vuoden 2020 aikana on kaavailtu

toteutettavaksi kiinteistöverouudistus, jossa päivitetään kiinteistöjen verotusarvojen laskentamenetelmät. Vuoden

2020 verotulossa on arvioitu sote-maakuntauudistuksen lakiluonnoksen mukaista muutosta verotuloihin.

Kunnallisveron veropohja muutokset % 2017 2018 2019 2020

Ansiotulojen kehitys 1,9 2,3 2,2 2,8

Ansiotulot - vähennykset 0,1 2,1 2,4 5,1

Maksettava kunnallisvero -0,4 1,9 2,6 -57,9

Tilitykset kunnille -0,3 0,3 3,0 -53,9

Yhteisöverotilitykset 17,7 3,9 4,3 -21,4

Kiinteistöverotilitykset 6,0 2,3 2,2 2,2

Kuntien verotulot yhteensä 1,5 0,7 3,1 -46,7

18

Ylitornion kunnan verotulojen kehitys

TILIVUOSI 2014 2015 2016 2017** 2018** 2019** 2020**

Kunnallisvero 10 651 360 10 661 307 10 516 992 10 400 000 10 530 000 10 800 000 5 100 000

Muutos % 2,7 0,1 -1,4 -1,1 1,3 2,6 -52,8

Yhteisövero 805 795 846 481 707 974 750 000 740 000 770 000 630 000

Muutos % 11,5 5,0 -16,4 5,9 -1,3 4,1 -18,2

Kiinteistövero 852 575 919 675 956 810 1 050 000 1 230 000 1 230 000 1 230 000

Muutos % 9,9 7,9 4,0 9,7 17,1 0,0 0,0

Verotulot yhteensä 12 309 730 12 427 463 12 181 776 12 200 000 12 500 000 12 800 000 6 960 000

Muutos % 3,7 1,0 -2,0 0,1 2,5 2,4 -45,6

Efektiivinen veroas-te

12,63 12,4 12,5 12,1 12,7 12,8 5,5

Valtionosuuksien kehitys kunnassa

Valtionosuusjärjestelmä uusittiin vuonna 2015 ja ensimmäistä kertaa sen perusteella maksettiin valtionosuudet

vuonna 2015.

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Valtionosuudet 16 359 172 18 951 066 19 024 848 19 253 597 18 959 137 19 153 701 18 638 391

Kehitys % 3,0 % 15,8 % 0,4 % 1,2 % -1,5 % 1,0 % -2,7 %

Valitonosuus/asukas 3 518 4 159 4 245 4 423 4 418 4 559 4 438

0

2 000 000

4 000 000

6 000 000

8 000 000

10 000 000

12 000 000

14 000 000

Kiinteistövero

Yhteisövero

Kunnallisvero

19

Ylitornion kunnan valtionosuus laski ensi kertaa vuosiin vuonna 2015, mutta erilaisten valtion verokompensaatioi-

den vuoksi nousi uuteen huippuun. Sen jälkeen pudotus on 400 000 – 500 000 euroa vuosittain, kunnes vuonna

2020 sote- ja maakuntauudistus vie valtionosuudet minimiin. Kuntaliitto tekee vuoden mittaan arvioita tulevasta

valtionosuudesta kunnittain. Viimeisin on valmistunut 6.11.2017 kunnan veropäätösten jälkeen, jonka mukaan vuo-

den 2018 valtionosuudet laskevat reilun 2 % ja arvioitu valtionosuus sen mukaan on 18,2 miljoonaa euroa.

Väestömuutokset Ylitorniolla Ylitornion väkiluku oli vuoden 2016 lopulla 4 200 henkilöä ja vuoden alusta heinäkuun loppuun saakka väkiluku oli

vähentynyt 59 henkilöllä ja oli 4 141. Syksyn aikana kuntaamme muutti 15 uutta asukasta. He tulivat YK:n alaisilta

pakolaisleireiltä ja heidän ansiostaan vuosivähennyksen väestömuutoksen ennustetaan olevan pienempi kuin ai-

kaisempina vuosina. Vuoden vaihteen väkiluvun ennakoidaan olevan 4 114. Kuten kaikkien Lapin pienten kuntien

kohtalona tuntuu olevan aleneva syntyvyys ja yli 65-vuotiaiden kasvava osuus väestöstä, sama tilanne on myös

Ylitorniolla.

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2020 2030 2040

Väestö ikäryhmittäin

Yhteensä - 14 15 - 64 65 -

20

Työllisyys

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 syyskuussa 275 600, mikä on 23900

vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,0 prosenttia, kun se edellisvuoden syyskuussa oli 7,7 prosenttia.

Työllisiä oli 2000 enemmän kuin edellisvuoden syyskuussa. Kolmannella vuosineljänneksellä (heinä-syyskuussa)

työttömyysaste oli sama, kuin vuotta aiemmin, eli 7,6 prosenttia.

Lapin ELY-keskuksen mukaan Lapissa työttömiä oli syyskuussa 10 460 (v 2016 oli 12 409). Työttömien työnhaki-

joiden määrä työvoimasta Lapissa oli 12,7 %. Näiden lukujen valossa työllisyys on parantunut edellisestä vuodesta.

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on myös kääntynyt laskuun ja heitä oli syyskuussa 3173 henkilöä (vuonna

2016 vastaavasti 4046).

Ylitornion vastaavat luvut ovat myös parantuneet ja työttömyysaste oli syyskuussa hieman matalampi, kuin Lapissa

keskimäärin ollen 11,4 % (edellisen vuoden luku oli 15,8 %). Syyskuun lopussa työttömiä oli 202 henkilöä, joista

pitkäaikaistyöttömiä oli 66 (edellisvuoden luvut olivat 268/99).

Kaaviossa vuoden 2017 luvut ovat syyskuun tilanteen mukaan.

Vuoden 2015 alusta Kelan perimä kunnan työmarkkinatuen kuntaosuus on kääntynyt laskuun ja 2017 syyskuun

loppuun mennessä sitä on maksettu 133 465 euroa. Summa on 35 859 euroa edellisvuotta pienempi.

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e

71 485 59 326 60 681 66 034 75 925 86 626 117 388 212 156 223 602 190 000

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

18,0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Työttömyysaste Ylitorniolla ja Lapissa vuoden keskiarvo 2007-2017

Ylitornio Lappi

21

Kunnan maksamaa 50 %:n maksuosuutta on maksettu vuoden 2017 aikana keskimäärin 16 henkilöstä (vuonna

2016 vastaava luku oli 27,1) ja 70 %:n maksuosuutta on maksettu 19,4 henkilöstä ja vuoden 2015 vastaava määrä

oli 21,7 henkilöä. Yhteenlaskettuna kunnan maksuosuuden keskiarvo vuonna 2017 oli 26,6 henkilöä ja vuonna

2016 määrä oli 36.6. Ylitorniolla yli 1000 päivää työttömänä olleiden määrän kasvu on saatu pysähtymään.

Koko työllistämisen tulosalue on budjetoitu yleishallinnon kohdassa.

0,0 %

10,0 %

20,0 %

30,0 %

40,0 %

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista Ylitorniolla ja Lapissa 2007-

2016

Ylitornio Lappi

22

Katsaus vuoden 2017 talousarvion toteutumiseen

Vuoden 2017 talousarvion toteutuminen on edennyt aikataulullisesti ja rahoituksellisesti hyvin ja ajallaan. Mikäli

syyskuun 2017 toteutunut on yhtä suuri osuus kuin tilikauden 2016 tuloksesta ja toimintakate toteutuu kuten ennus-

tettu, vuoden 2017 tulos on vahvasti alijäämäinen. Alijäämää kasvattaa valtuuston myöntämät ylitysoikeudet:

Tekninen (kv 6.11.2017) 175 000 e

o hallinto 26 000 e

o liikenneväylät 4 000 e

o kiinteistötoimi 135 000 e

o liiketoimi 10 000 e

Tekninen (kv 23.2.2017)

o kiinteistötoimi 25 000 e

Perusturva (kv 6.11.2017) 237 000 e

o sosiaalipalvelut

Yhteensä ylitysoikeus 437 000 e

Tilikauden tulosennuste TA 2017 Myönnetyt/anotut Arvioitu tulos

ylitykset 2 017

Toimintakate -30 280 100 -437 000 -30 717 100

Verotulot 12 200 000 12 200 000

Valtionosuudet 18 700 000 18 638 364

Rahoitustuotot ja -kulut 207 500 60 000

Vuosikate 827 400

181 264

Poistot ja arvonalennukset -1 329 400 -1 552 108

Tilikauden tulos -502 000 -1 370 844

Verotulot ja valtionosuudet tulevat toteutumaan ennustetulla tavalla. Rahoitustuotot eivät toteudu ennusteen mu-

kaisesti, poistot sen sijaan toteutuvat yli budjetoidun. Osastoille annettu kulukuuri ei riitä kattamaan kaikkia talous-

arvion aukkoja, mutta loppuvuoden supistusten pitäisi kuitenkin parantaa synkistyneitä tulosennusteita.

Investointien kassavirta TP 2016 Budjetti 2017 Toteutuma

09/2017 Toteuma

%

Käyttöomaisuusinvestoinnit -3 958 383 -1 743 800 -810 296 46,5 %

Rahoitusosuudet investointeihin 991 000 107 500 72 000 67,0 %

Käyttöomaisuuden myynnit 44 102

Investointien rahavirta -2 923 281 -1 636 300 -738 296 45,1 %

Investointien rahavirta toteutunee hyvin lähelle ennustettua. Kunnanvaltuusto on antanut muutosoikeuksia hanke-

kohtaisesti. Kunnan kassavirta on muutoin toteutunut suunnitellulla tavalla, eikä lainanottoa ole tarvinnut harkita.

23

Tuloslaskelma

TULOSLASKELMA 2016 TA 2017 TAE 2018 Muutos

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € %

Toimintatulot 8 233 8 167 7 558 -609 -8,1 %

Toimintamenot -38 910 -38 447 -37 215 1 232 -3,3 %

Toimintakate -30 677 -30 280 -29 657 623 -2,1 %

Verotulot 12 182 12 200 12 500 300 2,4 %

Valtionosuudet 19 154 18 700 18 200 -500 -2,7 %

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 133 100 85 -15 -17,6 %

Muut rahoitustulot 45 40 0 -40

Korkomenot -2 -1 -1 0 0,0 %

Muut rahoitusmenot -4 -3 -4 -1 25,0 %

Vuosikate 831 756 1 123 367 32,7 %

Poistot ja arvonalentumiset -1 372 -1 258 -1 500 -242 16,1 %

Tilikauden tulos -541 -502 -377 125 -33,2 %

Tilinpäätössiirrot 1 190 303 63 -240

Tilikauden ylijäämä 649 -199 -314 -115 57,8 %

TULOSLASKELMAN TUN-NUSLUVUT 2016 TA 2017 TAE 2018 Muutos

%

Toimintatulot/Toimintamenot, % 21,2 21,2 20,3 -0,9 -4,6 %

Vuosikate/Poistot, % 61 60 75 14,8 19,7 %

Vuosikate, euroa/asukas 197 179 271 92,4 34,1 %

Asukasmäärä 4 229 4 229 4 141 -88,0 -2,1 %

Verotulot, euroa/asukas 2 881 2 885 3 019 133,8 4,4 %

Valtionosuus, euroa/asukas 4 529 4 422 4 395 -26,8 -0,6 %

Vuoden 2018 laskennoissa on käytetty asukasmääränä heinäkuun 2017 ennakkotietoa 4 141 asukasta.

24

4. Käyttötalous tulosalueittain

4.1. Taloussuunnitelman yhteenvetotaulukot osastoittain

Talouskehys vuodelle 2018

TP2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos %

ed vuoden

TA

YLEISHALLINTO

Toimintatuotot 4 249 358 4 125 674 3 506 257 3 799 000 3 699 600 -2,6 %

Toimintakulut -5 442 466 -5 609 121 -5 233 854 -5 726 700 -5 454 300 -4,8 %

Toimintakate/Jäämä -1 193 108 -1 483 447 -1 727 597 -1 927 700 -1 754 700 -9,0 %

PERUSTURVALAUTAKUN-TA

Toimintatuotot 2 558 116 2 499 350 2 511 750 2 248 800 2 033 900 -9,6 %

Toimintakulut -17 040

626 -16 841

873 -16 916

061 -16 716

000 -16 348

700 -2,2 %

Toimintakate/Jäämä -14 482

510 -14 342

523 -14 404

311 -14 467

200 -14 314

800 -1,1 %

ERIKOISSAIRAANHOITO

Toimintatuotot

Toimintakulut -6 823 432 -6 476 381 -6 795 317 -6 400 000 -6 300 000 -1,6 %


SIVISTYSLAUTAKUNTA

Toimintatuotot 1 194 258 1 130 086 1 064 152 934 000 1 018 700 9,1 %

Toimintakulut -7 963 720 -7 817 780 -7 913 079 -7 942 500 -7 908 000 -0,4 %


TEKNINEN LAUTAKUNTA

Toimintatuotot 5 244 608 5 228 346 5 453 902 5 649 200 5 225 600 -7,5 %

Toimintakulut -6 622 358 -6 092 374 -6 354 537 -6 125 900 -5 624 500 -8,2 %

Toimintakate/Jäämä -1 377 750 -864 028 -900 635 -476 700 -398 900 -16,3 %

KÄYTTÖTALOUS YHTEEN-SÄ

Toimintatuotot 13 246 340 12 983 456 12 536 061

12 631 000

12 400 000

-1,8 %

Toimintakulut -43 892

602 -42 837

529 -43 212

848 -42 911

100 -41 635

500 -3,0 %

Toimintakate (netto) -30 646

262 -29 854

073 -30 676

787 -30 280

100 -29 657

700 -2,1 %

25

Poistot ja arvonalentumiset -1 071 297 -1 561 281 -1 372 194 -1 329 400 -1 500 000 12,8 %

Korko sitoutuneelle pääomalle -67 495 -71 549 -64 242

Poistoerojen muutos 63 300

Rahastojen muutos 66 519 1 190 295 302 500

Käyttötalouden vuosikate -31 785

054 -31 420

384 -30 922

928 -31 307

000 -31 094

400 -0,7 %

2014 2015 2016 TA 2017 TAE 2018

Sisäiset erät 4 404 477 4 346 534 4 373 004 4 464 100 4 419 700

Tulosarviot suunnitelmavuosille 2017 -2020

Tilikauden tulos 2014 2015 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020

Käyttötalouden vuosi-kate -31 785 054 -31 420 384 -30 922 928 -31 307 000 -31 094 400 -31 400 000 -31 400 000

Verotulot 12 309 729 12 427 464 12 181 776 12 200 000 12 500 000 12 800 000 12 800 000

Valtionosuudet 19 253 597 18 959 137 19 153 701 18 700 000 18 200 000 17 800 000 17 800 000 Rahoitustuotot ja -

kulut 539 819 453 485 236 409 207 500 80 000 40 000 40 000

Verot + VOS 31 563 326 31 386 601 31 335 477 30 900 000 30 700 000 30 600 000 30 600 000

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 318 091 419 702 648 958 -199 500 -314 400 -760 000 -760 000

Vuosikate 1 389 388 1 914 464 830 857 827 400 1 133 300 740 000 740 000

Taulukon ennusteluvut vuosille 2019 - 2020 ovat kuntaliiton keskimääräisiä ennusteita tuloja menovirroista vuo-den 2019 mukaan. Vuoden 2019 tulot kasvavat 1,5 % ja menot 2 %. Vuoden 2020 ennuste on sama kuin vuoden 2019, koska vuoden 2020 tulevaisuus on lukujen ja toimintojen osalta vielä todella epävarmaa. Ylitornion kunnas-sahan vaikutukset vuoden 2020 suunnitelluissa uudistuksissa ovat keskimääräistä suuremmat, koska kunnan jär-jestämisvastuulla on perusturvan lisäksi maaseutu- ja lomituspalvelut useamman kunnan osalta. Verotulot kasvavat hyvän taloustilanteen seurauksena vielä vuonna 2019, mutta vuoden 2020 verotuloista menisi maakunnan rahoittamiseen uusimman tiedon mukaan 12,37 veroprosenttiyksikköä. Valtionosuudet jatkavat laskua ja vuonna 2019 leikkaus on reilut 3 % ja vuonna 2020 valtionosuuksien leikkaus olisi reilut 14 miljoonaan euroa. Kaikki vuoden 2020 muutokset ovat kuitenkin vielä avoinna niin lakien osalta kuin rahoituksenkin osalta, eikä niitä ole otettu lainkaan huomioon vuoden 2020 ym. luvuissa.

26

0,0 % 0,1 % 5,3 % 0,6 %

69,5 %

23,2 %

1,3 % Toimintakatteen jakautuminen

Keskusvaalilautakunta

Tarkastuslautakunta

Kunnanhallitus

Maaseutupalvelut

Perusturvalautakunta

Sivistyslautakunta

Tekninen lautakunta

0,1 % 0,0 %

8,6 %

22,2 %

17,0 % 8,5 %

43,6 %

Toimintatulojen jakaantuminen


Tarkastuslautakunta

Kunnanhallitus

Maaseutupalvelut


Sivistyslautakunta

Tekninen lautakunta

0,1 % 0,0 % 6,2 %

6,8 %

54,4 %

19,0 %

13,5 %

Toimintamenojen jakautuminen


Tarkastuslautakunta

Kunnanhallitus

Maaseutupalvelut


Sivistyslautakunta

Tekninen lautakunta

27

4.2. Valtuusto

4.2.1. Keskusvaalilautakunta (100)

Toiminnan kuvaus

Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa vaa-

leissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tar-

vittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoimitsijoiden koulutus

ja järjestää alustavan äänten laskennan tiedottaminen.

Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten käsittely,

ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vahvistaminen.

Talousarviovuoden 2018 toiminnalliset tavoitteet

Presidentinvaalit pidetään tammikuussa 2018 ja ensimmäiset maakuntavaalit syksyllä 2018.

Taloussuunnitelma 2019 – 2020

Vuoden 2019 aikana järjestetään eduskuntavaalit ja EU-vaalit.

Talous 2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

Tuotot 10 000 10 000 10 000

Kulut -3 859 -3 200 -20 900 -20 900 -20 900

Toimintakate -3 859 -3 200 -10 900 -10 900 -10 900

Poistot

Netto -3 859 -3 200 -10 900 -10 900 -10 900

28

4.2.2. Tarkastuslautakunta (150)

Toiminnan kuvaus

Uuden kuntalain pykälät 121-125 määrittävät kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta. Pykälissä määritellään tarkastuslautakunnan tehtävät sekä sen velvollisuudesta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomus, jonka valtuusto käsittelee tilinpäätöksen yhteydessä. Kunnanhallituksen tehtävänä on antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja –talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö). Sama yhteisö on myös valittava kunnan tytäryhteisöjen tilintarkastusyhteisöksi. Pykälä 123 määrittelee tilintarkastajan tehtävät, joka toimii valtuuston ja tarkastuslautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Havaitsemistaan olennaisista epäkohdista tilintarkastajan on ilmoitettava viipymättä kunnanhallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa, joka annetaan tiedoksi myös tarkastuslautakunnalle. Tilikaudelta anne-taan kertomus valtuustolle, jossa esitetään tilinpäätöksen käsittelystä ja tilivelvollisten vastuuvapauden myöntämi-sestä.


Tarkastuslautakunta on kokouksessaan 4.10.2017 päättänyt tarkastussuunnitelman vuosille 2017-2020 ja työoh-jelman vuodelle 2017.


Tuotot

Kulut -12 561 -16 400 -17 400 -17 400 -17 400

Toimintakate -12 561 -16 400 -17 400 -17 400 -17 400

Poistot

Netto -12 561 -16 400 -17 400 -17 400 -17 400

29

4.3. Kunnanhallitus

Toiminnan kuvaus

Kunnanhallitus käsittelee hallinnon alansa tehtävät ja valmistelee asiat kunnanvaltuustolle hallintosäännön mu-

kaan. Se vastaa myös valtuuston päätösten toimeenpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen tehtä-

vänä on valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa kuntayhtymissä, kuntakonsernissa ja muis-

sa elimissä, missä kunta on mukana. Kunnanhallitus vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta, toiminnan yhteensovit-

tamisesta ja toiminnan omistajaohjauksesta kuntakonsernissa.

Kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnon ja taloudenhoidosta, huolehtia kunnan sisäisen valvon-

nan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Hallintosäännön päivitys otettiin käyttöön 1.6.2017, kun uusi valtuusto aloitti toimintansa.

Kunnanhallituksen alaisena toimiva hallinto-osasto on jakaantunut neljään tulosalueeseen, yleishallinto, elinkeino-

toimi, työllistäminen ja maaseutupalvelut. Vuoden 2017 aikana lopetettiin maaseutulautakunnan toiminta. Yleishal-

linnossa budjetoidaan myös kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen kulut.


Kunnanhallituksen keskeinen edunvalvontatehtävä tulee olemaan maakunta- sekä sosiaali- ja terveystoimen uudis-

tukseen liittyvä edunvalvontatyö. Tähän liittyy tavoite tärkeiden lähipalvelujen turvaamisesta ja maakunnalle tule-

vaisuudessa siirtyvien mm isäntäkuntatehtävien työn tekemisestä myös tulevaisuudessa asemapaikkana Ylitornio.

Kehittämisrahastosta varataan 100 000 euroa vuoden aikana toteutuviin kehittämishankkeisiin ja niiden suunnitte-

luun. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi alkutuotantoon, Aavasaksan ja Ainiovaaran alueiden kehittämiseen sekä

muihin elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin. Määrärahan käytöstä päättää kunnahallitus.


Taloussuunnitelmavuosien toimintaa leimaa valmistautuminen maakunta- ja soteuudistuksen tuomiin haasteisiin ja

muutoksiin kunnan toiminnassa. Elinvoimatyön merkitys korostuu entisestään.

30

Avustukset ja jäsenmaksut

Kunnanhallituksen kotitalouksille varaamat muut avustukset

Kunnanhallitus antaa avustuksena kotitalouksille kahtena eränä:

- lapsiavustus vastasyntyneelle ylitorniolaiselle 500 euroa, kun lapsi on asunut vähintään

kuusi kuukautta Ylitorniolla

- sotainvalideille ja veteraaneille annettava ilmainen vastaanottokäynti terveyskeskuksessa

- kohtaan varataan 10 000 euroa

Yhteisölle annettavia avustuksia on varattu talousarvioon 40 000 euroa, jotka kunnanhallitus myöntää hakemuk-

sesta erillisellä päätöksellä.

Kunta on jäsenenä erilaisissa yhdistyksissä ja edunvalvontayhteisöissä. Jäsenmaksuihin on varattu 32 580 euroa

vuodelle 2018 seuraavasti:

Suomen Kuntaliitto 14 000 €

Tornionlaakson Neuvosto 9 400 €

Meri-Lapin kehittämiskeskus ry 6 700 €

Lappilaiset kylät ry 1 000 €

Lapin kauppakamari 800 €

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari 360 €

Matkailuhistorian seura 100 €

Pohjola-Nordean, Pohjois-Suomen alue 100 €

Rajaseutuyhdistys 100 €

Outokaira Tuottamhan ry 20 €

31

4.3.1. Yleishallinto (200)

Toimielin Kunnanhallitus

Tulosalueen nimi Yleishallinto

Tilivelvollinen Hallintojohtaja

Toiminnan kuvaus

Hallinnon vastuualueella hoidetaan valtuuston, kunnanhallituksen, toimikuntien ja keskusvaalilautakunnan toimisto-, valmistelu ja täytäntöönpanotehtävät (tiedonhallinta, postitustehtävät, kopiointipalvelut, tiedotus ja neu-vonta ).

Yleishallintoon olennaisesti kuuluva taloushallinto vastaa ja ohjeistaa muun muassa kunnan ja kuntakonsernin talouden suunnittelua, koordinointia ja ohjausta, raportointia ja talousarvion seuranta. Lisäksi alueella hoidetaan kunnan kassanhallintatehtävät ja kirjanpidollinen laskentatoimi, perintätoimi, taloustilastointi sekä kunnalle veron-saajana kuuluvat hallinnointitehtävät sekä tarjotaan konserniyhtiöille vastaavia palveluita.

Henkilöstöhallinnon tehtäväalue kehittää ja tukee hallintokuntia henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa ja koordinoi kunnalle työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa virka- ja työehtosopi-musasiat, sopimusten tulkinta, palkanlaskenta, työllisyysasiat, esimiestyön kehittäminen, työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin liittyvät toimet. Lisäksi henkilöstöhallinnon tehtäviin kuuluvat yhteistoimintamenettelyt. Henkilös-töyksikön konsultoivaa roolia muun muassa uutta henkilöstöä rekrytoitaessa ja valittaessa sekä toisaalta varhaisen eläköitymisen ennalta ehkäisemisessä pyritään lisäämään.


Marraskuussa 2017 päivitetään taloushallinnon ohjelmisto Pro Economica, jonka ominaisuudet otetaan täydessä laajuudessa käyttöön vuoden 2018 alkupuolella. Ostolaskujen käsittelyohjelmisto Rondossa otetaan käyttöön talo-ushallinnon sähköinen arkistointi. Tiedon ohjaussuunnitelman muutostyö ja sähköistäminen on ollut työstettävänä jo vuonna 2017, sen loppuun saat-taminen ja ohjelman valinta tehdään vuoden vaihteessa 2017 - 2018 ja otetaan käyttöön vuoden 2018 alusta. Vuoden 2018 tapahtuvat henkilömuutokset edellyttävät toimintojen uudelleen organisointia ja uusien toimintatapo-jen etsimistä. Samalla pyritään varautumaan tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen.


Henkilöstösuunnittelun ja taloushallinnon kehittämistä ja organisointia jatketaan niin lainsäädännön muutosten mu-kaisesti kuin kunnan/kuntakonsernin kehitystarpeiden ja muutosten mukaisesti. Suurimmat haasteet tuo vuoden 2020 aikana toteutettava sote- ja maakuntauudistus.

32

Toiminnan painopistealu-eet

Toimenpiteet Arviointikriteeri Tavoite


Kuntalaisten osallistumista kunnan toiminnan suunnit-teluun tuetaan.

Järjestetään tilai-suuksia, jossa kunta-laisia tavataan.

Järjestettävien tilai-suuksien määrä ja osallistujamäärät

vähintään neljä tilaisuut-ta


Yhteisöllisyys ja osallisuus

Kunnan yhteisöjen ja kotita-

louksien tukeminen

Harkinnanvaraiset

avustukset kotitalo-

uksille ja yhteisöille

Lapsirahaston käyttö

Ylitornion veteraanijär-

jestöt

Sotainvalidien ate-

riapalvelut

Avustukset jaettu suun-

nitelman ja tarpeiden

mukaisesti


Talouden prosessien tehos-taminen, henkilöstökyselys-sä esille tulevien asioiden kehittäminen

talouden prosessit käydään läpi, yhdis-tetään ja tehoste-taan, valmistaudu-taan muuttuviin olo-suhteisiin. Henkilöstöohjeet päivitetään

Kustannusseuranta Saadaan ulkoiset kus-tannukset alenemaan, nykyisestä 1,2 milj eu-rosta vähintään 10%.

33


Tuotot 677 768 634 600 761 700 761 700 761 700

Kulut -1 438 712 -1 336 200 -1 365 200 -1 365 200 -1 365 200

Toimintakate -760 945 -701 600 -603 500 -603 500 -603 500

Poistot -137 685

-134 600 -134 600 -134 600

Netto -898 630 -701 600 -738 100 -738 100 -738 100

Yleishallinto

Nimike TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

kunnanjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

hallintojohtaja 1,0 1,0 1,2 1,0 1,0

hallintosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

laskentasihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

asiakasneuvoja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

kirjanpitäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

toimistosihteeri 1,2 1,2 1,0 1,0 1,0

palkkasihteeri 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9

edunvalvoja 0,8 0,8 1,0 1,0 1,0

yritysneuvoja (elin-

keinotoimi) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0

työllisyyskoordi-

naattori 1,0 1,0 1,0 1,0

työvalmentaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

Kunnanhallitus

yhteensä 12,9 13,9 14,1 13,9 13,9

YM. henkilöstötaulukkoon sisältyy myös tulosalueiden, työllistäminen ja elinkeinotoimi, henkilöstömäärät.

34

4.3.2. Työllistäminen (210)


Tulosalue Työllistäminen


Toiminnan kuvaus

Työllistämisen tarkoituksena on parantaa pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-asemaa ja luoda edellytyksiä avoimille

työmarkkinoille siirtymiseen ylläpitämällä ja parantamalla elämänhallintaa ja työelämätaitoja. Työllistämistoiminta

on osa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä ja sillä pyritään vaikuttamaan sekä kunnan työllisyysasteeseen, että

Kelan maksuosuuksien pienentämiseen.


Työllisyyskoordinaattori koordinoi ja hallinnoi kunnan työllistämisasioita. Hän on samalla myös kunnan TYP-

yhteyshenkilö. Yhteistyötä työllisyyteen liittyvien toimijoiden kanssa syvennetään entisestään. Tavoitteena on ra-

kentaa kaikista vaikeimmassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden palvelupolkua kohti avoimia työmarkki-

noita yhdessä Lapin Yliopiston hallinnoiman VOITTO- hankkeen kanssa.

Taloussuunnitelma vuosille 2019–2020

Vakiinnutetaan aloitettu toiminta. Kehitetään työttömän katkeamatonta palvelupolkua edelleen kohti avoimia työ-

markkinoita.

Talousarvion toimintatavoitteet vuodelle 2018

Toiminnan painopiste-

alueet



Kunnan työllistämismah-

dollisuudet

Työllistämispalveluiden

ja eri hallintokuntien tiivis

yhteistyö

Uusien työmahdolli-

suuksien löytyminen

kunnan omissa pis-

teissä

Työllistetään 25 HTV kun-

nan omiin pisteisiin

Osatyökykyisten työllis-

tämismahdollisuudet

Etsitään aktiivisesti py-

syvämpiä työllistämis-

paikkoja osatyökykyisille

pitkäaikaistyöttömille.

Uusien työpisteiden

ja työllistämismallien

löytyminen.

Osatyökykyisille omia työ-

pisteitä joko seinällisessä

tai seinättömässä työpajas-

sa.

Sosiaalisen kuntoutujan

palvelupolku

Aloitetaan yhdessä Voit-

to- hankkeen kanssa

sosiaalisen kuntoutujan

palvelupolun kartoittami-

nen.

Katkeamattoman

palvelupolun kehit-

tyminen.

Ylitorniolainen palvelumalli

sosiaalisen kuntoutuksen

asiakkaalle alkaa rakentua.

35

Nuorten 100 % tavoitta-

minen ja sijoittuminen

kullekin oikeaan palvelu-

muotoon. Nuorten KOH-

TAAMOn perustaminen

KOHTAAMO peruste-

taan nuorisotalolle kesän

aikana.

SOVARI mittari ja

valmentautujien

määrä sekä jatkosi-

joittuminen.

KOHTAAMO on nuorten

(alle 29-vuotiaat) ohjaus ja

palveluverkosto, jonka toi-

mipiste on Nuorisotalolla.

Kohtaamosta löytyy etsivä

nuorisotyö, Nuorten työpa-

ja, perus nuorisotyö sekä

nuorten neuvonta ja ohja-

uspalvelut.


Yritysyhteistyö Aktivointia ja neuvontaa

yrittäjille työllistämisen

tueksi.

Yrityskontaktit Pitkäaikasityöttömien työl-

listyminen yrityksiin.

Yhteistyö ja osallisuus

Kunnan ja kolmannen

sektorin välinen yhteistyö

työllistämisasioissa

Kuntouttavan työtoimin-

nan ja pitkäaikaistyöttö-

män työllistämisen mah-

dollistaminen yhdessä

kolmannen sektorin

kanssa.

Pitkäaikaistyöttömien

ja kuntouttavan työ-

toiminnan asiakkai-

den työllistyminen

kolmannelle sektoril-

le.

Kolmannelle sektorille työl-

listyneiden määrän lisään-

tyminen.

Monialainen yhteistyö TYP- asiakkaiden akti-

vointisuunnitelmat ja

henkilökohtaisen palve-

lutarpeen arviointi

Henkilökohtaisten

palvelupolkujen

suunnittelu ja suun-

nitelman toteuttami-

nen

TYP- yhteistyön syventämi-

nen. Kela- yhteistyön pa-

rantaminen.


Toiminnan vakiinnuttami-

nen, hyvien käytäntöjen

edelleen kehittäminen

Talousarvion toteuttami-

nen, tavoitteiden mukai-

sen toiminnan toteutta-

minen.

Toiminnan kehitty-

minen, pitkäaikais-

työttömien määrän

vähentyminen.

Pitkäaikaistyöttömien mää-

rän laskusuunta säilytetään.


Tuotot 105 196 335 000 250 000 250 000 250 000

Kulut -567 871 -1 037 700 -922 800 -922 800 -922 800

Toimintakate -462 675 -702 700 -672 800 -672 800 -672 800

Poistot

Netto -462 675 -702 700 -672 800 -672 800 -672 800

36

4.3.3. Elinkeinotoimi (240)


Tulosalue Elinkeinotoimi

Tilivelvollinen Kunnanjohtaja

Toiminnan kuvaus

Yrityspalvelu tarjoaa kaikille Ylitorniolla toimiville yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville henkilöille kattavat liiketoiminnan kehittämispalvelut koko yrityksen elinkaaren ajan. Neuvontapalvelut ovat toimialueen asiakkaille maksuttomia. Yri-tyspalvelu edistää yritysten kasvua sekä luo uusia mahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille. Perustehtäviin kuuluu alkavien yrittäjien neuvontapalvelut sekä muut neuvontatehtävät. Lisäksi tehtäviin kuuluu alueen matkailutoiminnan koordinointi sekä muiden yritysverkostojen hallinta. Järjestämme myös erilaisia yritysvie-railuja ja myyntimatkoja, koulutuksia sekä tietoiskuja. Yrityspalvelu hallinnoi ja johtaa myös erilaisia kehittämis-hankkeita. Lisäksi yrityspalvelu on mukana koko kuntaa koskevissa kehittämishankkeissa. Talousarviovuoden 2018 toiminnalliset tavoitteet

Tarjoamme matalankynnyksen neuvontapalveluja yrittäjille sekä yrittäjyyttä suunnitteleville. Tavoittelemme hyvää palautetta yrittäjiltä sekä sijoittumista Lapin elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn kärkeen. Lisäksi tavoitteena on, että alueen yritysten kokonaisliikevaihto kasvaa. Järjestämme tietoiskuja, tapahtumia sekä koulutusta yrittäjille. Kunnanvaltuuston hyväksymä Ylitornion elinkeino-ohjelma on keskeinen työväline yrityspalvelun toiminnassa.

Toiminnan

painopistealueet



Yrittäjyyttä suunnittele-

vat asiakkaat

Aloittavan yrittäjän mak-

suttomat neuvontapalve-

lut

Muut uudet avaukset

Asiakastyytyväisyys Hyvä asiakaspalaute ken-

tältä

Pystytään palvelemaan

kaikki asiakkaat ketkä

apua tarvitsevat

Tarjota matalankynnyksen

palvelu


Toimivat yritykset

Kasvua ja kansainväli-

syyttä hakevat yritykset

Yrityksen lopettamista

suunnittelevat yritykset

Kattavat liiketoiminnan

kehittämispalvelut koko

yrityksen elinkaaren ajan

Suomen yrittäjien/ Ylitor-

nion aluejärjestön elinkei-

nopoliittinen mittaristo-

kysely

Yritysten kokonaisliike-

vaihdon kasvaminen

Kokonaisliikevaihdon

maltillinen kasvu.

Vuonna 2013 yritysten

kokonaisliikevaihto 100

M€.

Tavoitteena on järjestää

vähintään 10 tapahtumaa,

tietoiskua tai koulutusta

vuosittain.

Tavoitteena, että osallistu-

jien määrä on yli 100

Yhteisöllisyys ja osalli-

suus


2 yritysneuvojaa Ennalta sovitut tehtävät Tavoitteena palvella yri-

tyksiä ja yrittäjiksi aikovia

kahdella henkilöllä

Toimia talousarvion an-

tamissa raameissa

37


Tuotot 20 086 18 500 21 000 21 000 21 000

Kulut -307 083 -346 000 -307 200 -307 200 -307 200

Toimintakate -286 997 -327 500 -286 200 -286 200 -286 200

Poistot

Netto -286 997 -327 500 -286 200 -286 200 -286 200

38

4.4 Maaseutupalvelut (250)


Tulosalueen nimi Maaseutupalvelut


Toiminnan kuvaus

Maaseutupalvelut on jaettu kahteen kustannuspaikkaan: maaseutupalvelut ja lomituspalvelut, jotka kumpikin teke-

vät omat suunnitelmat ja tavoitteet.

Tämä taulukko sisältää molemmat kustannuspaikat.

Henkilöstö TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

Maaseutupalvelut yhteensä 56,5 48,5 43,1 40,1 40,1

4.4.1. Maaseutupalvelu

Maaseutupalvelu

Toiminnan kuvaus

Maaseututukihallinnon (kansalliset ja EU-tuet) ja maaseutuhallinnon viranomaistehtävien toteuttaminen Ylitornio,

Pello ja Kolari yhteistoiminta-alueella.


Turvataan EU- lainsäädännön vaatimusten täyttyminen, kehitetään maaseutuhallinnon tehtävien hoitoa ja mukau-

tetaan hallintoa maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

Kylätoiminnan kehittämiseen on varattu 10 000 euroa vuodelle 2018.


Toiminta jatkuu viranomaistehtävien ja maksajavirastosopimuksen edellyttämällä tavalla. Maakuntauudistuksien

myötä, maaseutuhallinnon järjestämiseen tulee muutoksia. Maksajavirastosopimus eli viljelijätukihallintoon kuuluvat

tehtävät siirtyvät näillä näkymin vuonna 2020 kunnilta maakunnille. Valmistaudutaan tarvittaessa maaseutuhallin-

non muutoksiin.


Tuotot 2 703 208 2 810 900 2 656 900 2 625 500 2 625 500

Kulut -2 903 768 -2 987 200 -2 820 800 -2 789 400 -2 789 400

Toimintakate -200 560 -176 300 -163 900 -163 900 -163 900

Poistot

Netto -200 560 -176 300 -163 900 -163 900 -163 900

39

Toiminan

painopistealueet



Palvelutoiminta

Asiakkaat saavat palvelut

omalta paikkakunnaltaan

Toimipisteiden määrä, jotta

asiakkaat saavat palvelun

paikkakunnaltaan

Toimipisteiden määrä 3

kpl pysyy ennallaan (Yli-

tornio, Pello ja Kolari)

Palvelutason ja maksa-

tusketjun turvaaminen

riittävällä varallaolojär-

jestelmällä (5 hlö)

Riittävän varallaolojärjes-

telmän ylläpito (henkilös-

töresurssit)

Asiakasläheisyys

Dokumentoitu

varallaolojärjestelmä

Dokumentoituja palvelu-

ketjun katkeamisia ei ole

Lisätään yhteistyötä lähi

yhteistoiminta-alueiden

kanssa

Palvelujen saatavuuden

laajentaminen

Neuvontaa sähköiseen

tukihakuun annetaan

neuvoa tarvitsevalle

Sähköisten hakemusten

osuus

Ohjaus- ja neuvontatoimin-

ta

Sähköisten hakemusten

osuus kasvaa 93 %


Parannetaan viljelijöiden

toimeentulomahdolli-

suuksia

Huolehditaan, että asiak-

kaat saavat taloudellista

neuvontaa sekä ns. vilje-

lytukensa täysimääräisinä

Maksetut tuet euromääräi-

sesti

Kylätoiminnan edistämi-

nen

Yhteistyö kyläpuulaaki-

toiminnan kanssa

Kokoukset, tapahtumat,

kylähankkeet, kylärahat

Kylärahan käyttö täysi-

määräisenä

Maaseutuyritystoiminnan

edistäminen

Aktiivinen verkostotoimija

Tiedottamisen määrän li-

sääminen ja toteutuneet

tiedotuskoulutukset / tapah-

tumat alueella

Tiedottamisen määrän

lisääminen ja hyvien esi-

merkkien esille tuominen

Yhteisöllisyys ja osal-

lisuus

Edistetään kylätoimintaa Yhteistyö kyläpuulaaki-

toiminnan kanssa

Tukipalvelut kyläpuulaaki

toiminnalle

Toiminta kyläpuulaakitoi-

minnan sihteerinä


Toimitaan vahvistetun

talousarvion antamissa

rajoissa

Toimiminen kiristyvässä

kuntien taloustilanteessa

Vähintään nykyisen talo-

usarviontason säilyttäminen

Vuosittainen talousarvio,

kustannustason nousut

huomioon ottaen

Henkilökunnan osaamis-

ta pidetään ajan tasalla

koulutuksella

ELY:n ja MAVI:n järjes-

tämät koulutukset

Osallistutaan koulutuksiin Koulutuspäivien lukumää-

rä

Henkilöstön toimenkuvi-

en prosessi selkeytetään

Henkilöstön moninaisen

tehtäväkentän hallitsemi-

nen

Henkilöstöllä on aikaa pe-

rehtyä työtehtäviinsä ja

lisätään osaamista osallis-

tumalla koulutuksiin

Dokumentoitujen virhei-

den lukumäärä

40


Tuotot 50 143 57 000 46 000 46 000 46 000

Kulut -140 497 -150 300 -124 900 -124 900 -124 900

Toimintakate -90 354 -93 300 -78 900 -78 900 -78 900

Poistot

Netto -90 354 -93 300 -78 900 -78 900 -78 900


maaseutusihteeri 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0


Maaseututoimi yhteensä 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1

4.4.2 Lomituspalvelut

Toiminnan kuvaus

Toiminta-ajatus pohjautuu Ylitornion kunnan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) kanssa tehtyyn toimek-

siantosopimukseen. Ylitornion paikallisyksikön; Ylitornion, Tornion, Pellon, Kolarin ja Muonion kuntien maatalous-

yrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen. Maatalousyrittäjien työssä jaksamisen , terveyden ja toimintakyvyn sekä

hyvinvoinnin edistäminen. Lomituspalvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti. Lomittajatyöpaikkojen saaminen

kysyntää ja tarjontaa vastaavaksi sekä maaseudun työpaikkojen säilyminen.


Maksullisen lomittaja-avun käytön lisääminen

Ylitornion kunnan tuki 20 000 euroa

Yhteistoimintaryhmä kokoontuu 1-2 krt/vuosi

Kuukausipalkkaisten maatalouslomittajien palkkaaminen eläkkeelle siirtyvien/ poisjäävien tilalle

Toiminnassa huomioidaan rakennemuutos, maatalousyritysten väheneminen vähentää lomituspäivien määrää ja

työtä lomatoimen hallinnossa ja lomatoiminnassa.

Maatalousyrittäjät (noin 208 henkilöä) saavat pitää vuosilomaa 26 päivää sekä sijaisapua ja tuettua maksullista

lomittaja-apua.

Lomituspäivät 2018/ 11300

Tilat jakautuvat kunnittain vuonna 2017/ Ylitornio 38, Tornio 57, Pello 17, Kolari 16, Muonio 5


Lomituspalveluja käyttävien tilojen määrä vähenee 131 tilasta vuoteen 2020 mennessä 126 tilaan.

Maakuntauudistuksen siirtymisen johdosta myös lomituspalveluiden siirtyminen maakuntien alaisuuteen siirtyy

vuodelle 2020.

41

Toiminnan

painopistealueet



Palvelujen järjestäminen

asiakaslähtöisesti

Vuosilomat järjestetään

lomavuoden aikana ja

tasaisesti ympäri vuoden

Vuosilomapäivien määrä

26 pv/v/käyttäjä

25,5 pv


Parannetaan maatalo-

uslomittajien työllisyyttä

ja maatalousyrittäjien

lomituspalvelijen saata-

vuutta

Kannustetaan yrittäjiä

käyttämään tuettua

maksullista lomittaja-

apua.

Käyttäjien määrä (pro-

senttia) vuosilomaan oi-

keutetuista

Lisääntyy vuodesta 2017


Ammattitaitoinen ja työ-

hön sitoutunut lomitus-

henkilöstö

Lomittajien työskentely-

olosuhteet täyttävät

turvallisuudelle asetetut

vaatimukset

Huolehditaan lomittajien

ammattitaidon ylläpitä-

misestä- kehitys-/ ryh-

mäkehityskeskusteluissa

selvitetään koulutustar-

peita

Työtapaturmien ehkäisy

Lomittajat ottavat työs-

sään huomioon työtur-

vallisuuden

Kehitys-/ ryhmäkehitys-

keskustelut

Tapaturmien määrä

Sairauspoissaoloprosentti

1 krt/vuosi

Tapaturmien määrä ja

niistä aiheutuvat sairaus-

poissaolot vähenevät

vuodesta 2017

Alle vuoden 2017 taso


Tuotot 2 653 065 2 724 400 2 579 500 2 579 500 2 579 500

Kulut -2 763 271 -2 807 400 -2 664 500 -2 664 500 -2 664 500

Toimintakate -110 206 -83 000 -85 000 -85 000 -85 000

Poistot

Netto -110 206 -83 000 -85 000 -85 000 -85 000


lomituspalvelupäällikkö 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

johtava maatalouslomittaja 2,4 2,4 2,0 2,0 2,0

maatalouslomittaja 45,0 37,0 34,0 32,0 32,0

määr.kk.maatalouslomittaja 6,0 6,0 4,0 3,0 3,0

Lomatoimi yhteensä 54,4 46,4 41,0 38,0 38,0

Lomituspäivien määrä Tp 2016 TA 2017 TAE 2018

Yhteensä 11 447 12 000 11 300

42

4.5. Perusturvalautakunta

4.5.1. Perusturvan hallinto (300)

Toimielin Perusturvalautakunta Tulosalueen nimi Hallinto

Tilivelvollinen Perusturvajohtaja

Toiminnan kuvaus

Perusturvan tehtävänä on sosiaalisen turvallisuuden, fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja riittävien

sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Perusturvan hallinto koordinoi hallinnonalansa hanketoimintaa sekä

yhteistyötä perusturvan yksiköiden välillä ja muiden hallinnonalojen kesken.


Sote-uudistukseen liittyvä valmistelutyö jatkuu sekä Länsi-Pohjassa että maakunnallisella tasolla. Lainsäädännön

valmistuminen on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta ja sote-uudistus toteutunee 1.1.2020 alusta.

Perusturva pyrkii aktiivisesti hillitsemään sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Yhteistyö hallintokun-

tien ja muiden kunnan alueella olevien toimijoiden kanssa nähdään tärkeänä. Painopisteenä on terveyttä ja sosiaa-

lista turvallisuutta edistävät toiminnot. Yhteistyötä tehdään lähikuntien kanssa, jotta tarvittavat erityispalvelut olisivat

asiakkaiden saatavissa.


Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen valmistaudutaan maakunnallisten ja valtakunnallisten ohjeiden mukai-

sesti. Muutoin jatketaan edellä kerrotun ja tulosalueittaisen suunnitelman mukaisesti.

Toiminnan

painopistealueet



Perusturvan palveluja

tarvitsevat kuntalaiset

saavat riittävät ja laaduk-

kaat palvelut.

Asiakkaiden tarpeiden

tunnistaminen ja niihin

vastaaminen ammatti-

taidolla, yhteisesti asi-

akkaan kanssa työsken-

nellen

Perusturvan tulosalueilta

tuleva asiakaspalaute

Asiakkaat saavat tarpei-

siinsa nähden riittävät ja

laadukkaat palvelut

Perusturvan tulosaluei-

den toimintojen koor-

dinointi ja muiden hallin-

tokuntien kanssa tehtä-

vän yhteistyön tiivistämi-

nen

Asiakkaiden tarpeista

lähtevä, vastuualueiden

välinen tiivis yhteistyö ja

hallintorajat ylittävä yh-

teistyö

Yhteiset asiakastapaa-

miset ja yleisellä tasolla

pidetyt työnjako- ja lin-

jauspalaverit

Yhteisten asiakkaiden

asioissa tavataan asia-

kasta yhdessä.

Tehtäväkuvat ja työnjako

ovat selkeitä sekä perus-

turvassa että hallintokun-

tien välillä.


Yhteistoiminta yksityisten

palveluntuottajien ja yh-

Yhteistoiminnassa jär-

jestetyt tilaisuudet.

Yhteiset tilaisuudet

esim. messuille osallis-

Yhteisiä tilaisuuksia on

pidetty

43

distysten kanssa eri tu-

losalueilla

Palvelusetelit ja ostopal-

velut tarvittaessa lisä-

nä/vaihtoehtona omalle

toiminnalle.

tuminen.

Palvelusetelin ja osto-

palveluiden toimivuus ja

riittävyys

Palveluseteli on käytössä

ja ostopalveluin on saatu

riittävät tarpeenmukaiset

palvelut oman toiminnan

lisäksi


suus

Kuntalaisten osallisuu-

den tukeminen

Osallistutaan kylien ja

yhdistysten tilaisuuksiin

Osallistumisten määrä Aktiivinen yhteistyö on

toteutunut


Sote-uudistukseen varau-

tuminen

Henkilöstö kouluttautuu

sote-uudistuksen val-

misteluun liittyvissä asi-

oissa

Koulutuksiin ja informaa-

tiotilaisuuksiin osallistu-

minen

Henkilöstöllä on ajan-

tasainen tieto Sote-

uudistuksen tilanteesta

Kustannusten nousun

hillintä

Suunnitelman mukainen

toiminta

Talousarviototeutuma Talousarvio toteutunut

suunnitelman mukaisesti


Tuotot 138 822 188 700 3 700 3 700 3 700

Kulut -431 514 -411 600 -330 100 -330 100 -330 100

Toimintakate -292 691 -222 900 -326 400 -326 400 -326 400

Poistot -3 325 -4 800 -2 600 -2 600 -2 600

Netto -296 016 -227 700 -329 000 -329 000 -329 000

Hallinto TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020


etuuskäsittelijä 0,5 0,5 0 0 0

perusturvajohtaja 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7

vastaava lääkäri 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3

osastonsihteeri 0 0,5 0 0 0

sovellusasiantuntija 0 0 0,9 0,9 0,9

Yhteensä 2,7 3,2 3,6 3,6 3,6

44

4.5.2. Vanhustyö (310)

Toimielin Perusturvalautakunta

Tulosalueen nimi Vanhustyö

Tilivelvollinen Vanhustyön johtaja

Toiminnan kuvaus

Vanhuspalveluilla tuetaan ikääntyneiden omatoimista selviytymistä ja toimintakykyä kotona ja palveluasumisessa.

Palvelujen tarkoituksena on edistää turvallista vanhenemista, hyvää elämänlaatua ja esteetöntä sekä turvallista

elinympäristöä.


Palvelurakenteen painopiste on kotihoidossa ja sen rakenteiden muuttamisessa sisältöä kehittämällä. Laitoshoidon

vähentäminen edellyttää kotihoidossa ja palveluasumisessa osaamisen turvaamista sekä riittävää henkilöstöä.

Palvelurakennetta kehitetään yhteistyössä kunnan kaikkien eri hallintokuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Laaja-alainen kuntoutusnäkemys ja kuntouttava työote sisäistetään koko palveluketjussa.

Pikimmiten neuvotellaan mm. seurakunnan ja järjestöjen kanssa mahdollisuudesta jatkaa virikeohjaajatoimintaa.


Vanhuspalveluja kehitetään valtakunnallisten näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen suuntaisiksi huomioimalla

paikalliset tarpeet ja olosuhteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen valmistaudutaan maakunnallisten sekä

valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

Toiminnan

painopistealueet


Kuntalainen ja palve-

lut

Vanhustyön palvelujen

kotihoito, palveluasumi-

nen) rakenteiden ja

sisällön kehittäminen

yhteistyössä terveys-

toimen kanssa

Omaishoidon sijaishoi-

don kehittäminen

Palvelusetelitoiminta

palveluasumisessa ja

kotihoidossa

Kotisairaala- ja kotikun-

toutustoiminta aloitetaan

pilottiluonteisesti ja laa-

jennetaan koko vanhus-

työn alueelle.

Sijaishoitotoiminnan

kehittäminen

Palveluseteli on palve-

luasumisen ja kotihoidon

palveluissa käytössä

oman toiminnan ohella.

Toimintamallit

Toimintamalli

Palvelusetelien määrä

Kotisairaalatoiminta ja

kotikuntoutus toimivat. Ko-

tona asuminen mahdollis-

tuu pitempään. Vähentää

laitoshoitoa vuodeosastolla.

Palvelun valinnanvapaus


Yksityisen palvelutuo-

tannon hyödyntäminen

Palvelusetelin myöntä-

minen kriteerien mukai-

Palvelusetelijärjestelmän

toimivuus

Palvelusetelimäärä talous-

arviosidonnainen. Palvelu

45

sesti laadukasta.


lisuus

Ikääntyneiden kuntalais-

ten osallisuuden lisää-

minen

Päivätoiminnan kehittä-

minen

Vanhusneuvosto

Päivätoiminta

Aktiivinen toiminta

Päivätoiminta aloitetaan

uusissa kotihoidon tiloissa.

Aktiivinen osallistuminen


Kustannusten nousun

hillitseminen

Tehokas ja laadukas

palvelutuotanto

Koulutukset

Toiminnan rakenteiden

ja sisällön kehittäminen

suunnitelman mukaisesti

Talouden ja toiminnan

seuranta

Ammatillisen osaamisen

edistämiseksi järjeste-

tään koulutusta

Talousarviototeumat

Valtakunnalliset mittarit

asiakaspalautteet

Osaamisen paranemi-

nen

Talousarviossa pysyminen

Sekä toiminnassa, että

taloudessa tavoitteena

keskitasoa parempi tulos.

Osaava henkilöstö


Tuotot 1 201 555 1 217 700 1 143 100 1 143 100 1 143 100

Kulut -6 181 900 -6 819 900 -6 800 800 -6 800 800 -6 800 800

Toimintakate -4 980 345 -5 602 200 -5 657 700 -5 657 700 -5 657 700

Poistot -14 967 -17 700 -24 200 -24 200 -24 200

Netto -4 995 312 -5 619 900 -5 681 900 -5 681 900 -5 681 900

Vanhustyö TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

vanhustyönjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

avopalveluohjaaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0


hoitaja 50,0 51,9 51,9 51,9 51,9

hoitaja (varah) 9,0 12,0 12,0 12,0 12,0

hoitoapulainen 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0

terveydenhoitaja 0,6 0,6 0,8 0,8 0,8

sairaanhoitaja 6,0 6,0 5,6 5,6 5,6

sairaanhoitaja (varah) 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0

Yhteensä 74,9 79,8 78,6 78,6 78,6

46

4.5.3. Sosiaalipalvelut (320)


Tulosalueen nimi Sosiaalipalvelut


Toiminnan kuvaus

Sosiaalipalveluiden tulosalueen toiminnoilla tuetaan kuntalaisten sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta ja hyvin-

vointia erilaisissa elämäntilanteissa. Sosiaalipalveluiden tulosalueella on seuraavat osa-alueet: yleinen sosiaalityö,

lastensuojelu, vammaispalvelut, kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset palvelut, lastenvalvojan palvelut,

perheneuvolapalvelut, päihdehuolto, ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki.


Erityisten palveluiden tarpeiden vähentämiseksi resursseja suunnataan varhaiseen tukeen asiakkaiden omissa

asuinympäristöissä. Oman toiminnan osuutta lisätään suhteessa ostopalveluihin. Ostopalveluja harkittaessa koko-

naistaloudellinen edullisuus on ratkaisevaa ja vaikuttavuuden arviointi on olennaista koko ostopalvelutoiminnan

ajan.


Toimintaa jatketaan suunnitelman mukaisesti, kunnes sote-uudistuksen myötä järjestämisvastuu siirtyy maakunnal-

le. Seuraavat kaksi vuotta ovat osin valmistautumista tulevaan muutokseen.

Toiminnan

painopistealueet


Kuntalainen ja pal-

velut

Sosiaalihuoltolain ja

sosiaalihuoltoon liit-

tyvien erityislakien

mukaisten palvelui-

den tarpeessa olevat

asiakkaat saavat

tarvitsemansa palve-

lut yhdessä asiak-

kaan kanssa suunni-

tellen siten, että elä-

mäntilanne muuttuu

paremmaksi.

Palvelusuunnitelmat laa-

ditaan yhdessä asiakkaan

kanssa.

Palvelusuunnitelmassa

sovittujen tavoitteiden

toteutuminen.

Palvelusuunnitelma on

toteutunut ja asiakkaan

elämätilanne on parantu-

nut.

Varhaisen tuen-

toimintamallin edel-

leen kehittäminen ja

soveltaminen asiak-

kaiden omissa asu-

misympäristöissä

kaikissa asiakasryh-

missä.

Itsenäisen asumisen tu-

keminen kaikissa asiakas-

ryhmissä

Perhetyön ohjauksen

vahvistaminen, resurssien

kohdentaminen myös

iltoihin ja viikonloppuihin

Ehkäisevään päihdetyö-

hön liittyvä päihdevalistus

Asiakkaiden asumismuoto

Perheille annettu tuki

iltaisin ja viikonloppuisin

Pidetyt tilaisuudet

Itsenäinen asuminen on

mahdollistunut

Perheet ovat saaneet

tarvittavan tuen myös

iltaisin ja viikonloppuisin

Kuntalaisia on osallistunut

erilaisiin infotilaisuuksiin

47

Elinvoima ja yrittä-

jyys

Vaihtoehtoisten toi-

mintamallien kehit-

täminen

Palvelujen tuottaminen

yhteistyössä yritysten ja

järjestöjen kanssa

Yhteiset koordinoidut

palvelut

Asiakkaat ovat saaneet

laadukkaat palvelut yhtei-

sesti tuotettuna

Yhteisöllisyys ja

osallisuus

Matalan kynnysten

palveluiden edelleen

kehittäminen

Päivätoiminnan järjestä-

minen eri asiakasryhmille,

vammaiset, päihdeasiak-

kaat,

lapsiperheet

Päivätoiminnan toiminta-

mallit

Päivätoimintaa järjestetty

eri asiakasryhmille

-tenavatupa

-monitoimintakeskus

Talous ja henkilös-

tö

Henkilöstön työhy-

vinvointi ja jaksami-

nen

Työnohjaustoiminta Työnohjausten määrä Työnohjaus on toteutunut

kaikille sitä tarvitseville

Ammatillisen osaa-

misen kehittäminen

Ohjelmistojen koulutus

Lakien soveltamiskoulu-

tukset

Toteutuneet koulutukset Koulutustarve on toteutet-

tu


Tuotot 283 436 110 800 150 200 150 200 150 200

Kulut -4 170 239 -3 557 000 -3 460 700 -3 460 700 -3 460 700

Toimintakate -3 886 804 -3 446 200 -3 310 500 -3 310 500 -3 310 500

Poistot -139

-1 700 -1 700 -1 700

Netto -3 886 943 -3 446 200 -3 312 200 -3 312 200 -3 312 200

48

Sosiaalipalvelut TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

perusturvajohtaja 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3

sosiaalityöntekijä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

sos.tt-lastenvalvoja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

sosiaaliohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

etuuskäsittelijä 0,5 0,5 0,0 0,0 0,0


vammaisavustaja 0,8 0,8 5,0 5,0 5,0

vammaispalveluohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

ohjaaja 3,0 3,0 2,0 2,0 2,0

hoitaja 6,0 7,0 8,0 8,0 8,0

hoitaja (varah) 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0

perhetyöntekijä 1,0 1,0 2,0 2,0 2,0

asuntolanhoitaja 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0

asuntola-apulainen 0,0 0,0 1,0 1,0 1,0

Yhteensä 17,6 19,6 24,8 24,8 24,8

4.5.4. Terveyskeskuspalvelut (350)

Toimielin Perusturvalautakunta Tulosalueen nimi Terveyskeskuspalvelut

Tilivelvollinen Vastaava lääkäri

Toiminnan kuvaus

Palveluilla edistetään ja ylläpidetään väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä ennaltaehkäistään sairauksien syntyä

ja turvataan lakisääteinen hoitoon pääsy.


Terveyspalveluiden rakenteiden ja sisältöjen kehittäminen siten, että palveluketjut toimivat sujuvasti.

Potilasturvallisuuden kehittäminen.

Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen.


Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen valmistaudutaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

49

Toiminnan

painopistealueet



lut

Kuntalaiset saavat

laadukkaat ja riittävät

terveyspalvelut.

Toimiva perusterveyden-

huolto

Hoidon kiireellisyyden

arviointi

Kotisairaala – ja kotikun-

toutustoiminta aloitetaan

pilottiluonteisesti yhteis-

työssä sosiaalitoimen

kanssa

Asiakastyytyväisyyden

seuraaminen

Riittävät ja toimivat resurs-

sit

Lääkärin arvio hoidon kii-

reellisyydestä 3 päivän

sisällä

Kotisairaala- ja kotikuntou-

tustoimintamalli saadaan

luotua.

Asiakastyytyväisyyttä seu-

rataan asiakaspalautteista.

Sujuva palveluketju

Lainmukainen määrä-

aika

Kotisairaalatoiminta ja

kotikuntoutus toimivat.

Kotona asuminen

mahdollistuu pitem-

pään. Vähentää laitos-

hoitoa.

Minimoidaan aiheellis-

ten valitusten määrä


jyys

Yhteistyö paikallisten

toimijoiden kanssa

kuntalaisten terveyden

edistämiseksi.

Osallistuminen erilaisiin

terveyttä edistäviin tapah-

tumiin ja tempauksiin.

Tapahtumiin/ tempauk-

siinosallistuminen.

Paikkakunnalla olleisiin

terveyttä edistäviin

tapahtumiin on osallis-

tuttu.

Yhteisöllisyys ja

osallisuus

Yhteistyö järjestöjen ja

yhdistysten kanssa

kuntalaisten terveyden

edistämiseksi.

Osallistuminen ja tiedot-

taminen erilaisista terveyt-

tä edistävistä tapahtumis-

ta ja tempauksista.

Tapahtumiin

/tempauksiinosallistuminen.

Paikkakunnalla olleisiin

terveyttä edistäviin

tapahtumiin on osallis-

tuttu.


Tehokkaasti ja talou-

dellisesti tuotetut pal-

velut.

Talouden ja toiminnan

seuranta.

Talousarviototeumat. Talousarviossa pysy-

minen.

Työhyvinvoinnin ylläpi-

to ja kehittäminen.

Työssä jaksamisen seu-

ranta.

Sairauspoissaolot. Poissaolojen määrä

valtakunnallista keski-

tasoa.

Henkilöstön osaami-

sen kehittäminen.

Ammatillisen osaamisen

tason varmistaminen.

Potilasturvallisuuteen

liittyvä koulutustoiminta.

Koulutus

Koulutus

Koulutus toteutettu

Koulutus toteutettu

50


Tuotot 887 938 731 600 736 900 736 900 736 900

Kulut -5 904 261 -5 668 000 -5 531 700 -5 531 700 -5 531 700

Toimintakate -5 016 323 -4 936 400 -4 794 800 -4 794 800 -4 794 800

Poistot -97 085 -92 500 -87 300 -87 300 -87 300

Netto -5 113 408 -5 028 900 -4 882 100 -4 882 100 -4 882 100

Terveyskeskuspalvelut TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

terveyskeskuslääkäri 2,7 3,8 3,8 3,8 3,8

hoitotyönjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

sairaanhoitaja 15,0 15,0 15,4 15,4 15,4

terveydenhoitaja 5,4 5,4 5,2 5,2 5,2

hoitaja 13,0 11,1 11,1 11,1 11,1

hoitaja (vakin.varah) 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0

sairaanhoitaja (vakin.

varah) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0

osastonsihteeri 1,0 0,5 0,0 0,0 0,0

sovellusasiantuntija 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1

fysioterapeutti 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

kuntohoitaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0

liikunnanohjaaja 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1

röntgenhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

hammaslääkäri 3,0 2,7 2,7 2,7 2,7

suuhygienisti 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0

hammashoitaja 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0

farmaseutti 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

tekstinkäsittelijä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5


terveyskeskuspsykologi 0,9 0,5 0,4 0,4 0,4

puheterapeutti 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

välinehuoltaja-

varastonhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

terveyskeskusavustaja 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Yhteensä 60,1 54,1 53,8 53,8 53,8

Perusturva yhteensä 155,3 156,7 160,8 160,8 160,8

51

4.5.5. Erikoissairaanhoito (360)


Tulosalueen nimi Erikoissairaanhoito

Tilivelvollinen Vastaava lääkäri

Toiminnan kuvaus

Ylitornion kunta on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunta. Erikoissairaanhoito hoidetaan sairaanhoitopiirin

kautta. Erikoissairaanhoitoa ostetaan myös Lapin sairaanhoitopiiriltä ja yksityissektorilta.


Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistusta valmistellaan edelleen yhdessä kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa sekä

Länsi-Pohjassa että Lapin maakunnan tasolla. Erikoissairaanhoidon menojen kasvun hillitsemiseksi perustervey-

denhuollon tehokas ja laadukas toiminta on olennaista.

Taloussuunnitelma 2019 – 2020 Jatketaan toimintaa edellä kerrotun mukaisesti, kunnes Lapin maakunta on järjestämisvastuussa kaikkien sosiaali-

ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Tämän hetkisen aikataulun mukaan 1.1.2020 alkaen.


Tuotot

Kulut -6 795 317 -6 400 000 -6 300 000 -6 300 000 -6 300 000

Toimintakate -6 795 317 -6 400 000 -6 300 000 -6 300 000 -6 300 000

Poistot

Netto -6 795 317 -6 400 000 -6 300 000 -6 300 000 -6 300 000

4.5.6. Ympäristöterveydenhuolto (370)

Toimielin Perusturvalautakunta Tulosalueen nimi Ympäristöterveydenhuolto


Toiminnan kuvaus

Ympäristöterveydenhuolto sisältää ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtäväalueet. Ylitornio

hankkii yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ympäristöterveydenhuollon palvelut Rovaniemen kaupungin ympäris-

tölautakunnalta.


Toimitaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.


Toimitaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

52


Tuotot

Kulut -228 147 -259 500 -225 400 -225 400 -225 400

Toimintakate -228 147 -259 500 -225 400 -225 400 -225 400

Poistot

Netto -228 147 -259 500 -225 400 -225 400 -225 400

53

4.6. Sivistyslautakunta

4.6.1. Sivistyksen hallinto (400)

Toimielin Sivistyslautakunta

Tulosalueen nimi Hallinto

Tilivelvollinen Sivistysjohtaja

Toiminnan kuvaus

Sivistystoimen hallinto valmistelee sivistyslautakunnan alaisuudessa palvelutoimintojen järjestämiseen liittyvät hal-

linnolliset tehtävä sekä huolehtii osaltansa sivistystoimen yksiköiden toimintaedellytysten järjestämisestä ja yhteis-

työstä sivistystoimen yksiköiden välillä ja muiden hallinnonalojen kesken. Sivistystoimen hallinnon alaisuuteen kuu-

luu myös kiintiöpakolaisiin liittyvät asiat ja kustannukset. Kunnan vuonna 2017 vastaanottamien pakolaisten kotout-

tamista Ylitornion kuntaan tullaan jatkamaan ja toimintaa kehittämään edelleen.


Hallinnollisten tehtävien hoitaminen tehokkaasti hyödyntäen sähköisiä ohjelmia sekä tehostaen tiedonkulkua ja

toimintatapoja.


Työtapoja ja osaamista kehitetään edelleen erityisesti toimintatapojen sähköistämisellä ja rutiinien automatisoinnil-

la.

Toiminnan

painopistealueet



Laadukkaan ja asian-

tuntevan asiakaspalve-

lun varmistaminen

Henkilökunnan koulut-

taminen

Itsearviointi ja saatu asia-

kaspalaute

Laadukkaat ja asian- tun-

tevat sivistystoimen hallin-

topalvelut


lisuus

Sivistystoimen oman

toiminnan kehittäminen

Sivistystoimen sisäinen

kehittämispäivä

Kehittämispäivä järjestet-

ty

Toiminnan suunnitelmal-

lisuus, ennakointi ja hen-

kilöstön osallistuminen


TVT-osaamisen kehit-

täminen

Lautakuntien kokoukset

järjestetään sähköisesti

ja paperittomasti

Arkistonmuodostus-

suunnitelman päivittämi-

nen

Kokousten paperitto-

muus

Arkiston selkeys ja ajan-

tasaisuus

Lautakunnan kokoukset

järjestetään sähköisesti

Sähköinen arkistointi

54


Tuotot 192 76 200 76 200 76 200

Kulut -60 609 -77 900 -125 700 -125 700 -125 700

Toimintakate -60 417 -77 900 -49 500 -49 500 -49 500

Poistot

Netto -60 417 -77 900 -49 500 -49 500 -49 500

Hallinto TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

sivistysjohtaja 0,6 0,3 0,4 0,4 0,4


pakolais-ohjaaja 1,0

Yhteensä 1,0 0,5 1,6 0,6 0,6

Suoritteet ja tunnusluvut TOT 2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS 2020

Suoritteet

lautakunnan kokoukset 10 10 10 10 10

Tunnusluvut

hallinnon menot/as 14,4 17 17 17 17

osaston kok menot eur/

as.määrä 1 630 1 630 1 659 1 659 1 659

4.6.2 Perusopetus (410)


Tulosalueen nimi Perusopetus


Toiminnan kuvaus

Peruskoulut tarjoavat laadukasta yleissivistävää perusopetusta 0.-9. –luokkalaisille turvallisissa ja kannustavissa

oppimisympäristöissä. Tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmi-

siksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Tehtävänä on myös tukea resurssien suomissa

puitteissa oppilaiden yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakennusprosessia, oppilaiden tavoitteellista opis-

kelua sekä ohjata oppimis- ja työskentelytapoihin, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.


Ainiovaaran koulukeskuksen saneerauksen ja pihan lähiliikuntapaikan valmistuttua toiminnan painopiste on siirty-

nyt uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon ja jalkauttamiseen sekä pedagogiikan kehittämiseen. Tieto- ja vies-

tintätekniikan hyödyntäminen ja uusien toimintamallien kehittäminen jatkuvat. Yhteistyötä tehdään mm. Lapin yli-

opiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa, joiden kanssa on alustavasti sovittu tutkimus- ja kehittämisyhteis-

työstä. Toimintaa varten yliopisto on hakenut rahoitusta, mutta kunnan rahoitusta tarvitaan myös. Uutena avaukse-

na on Lapin yliopiston normaalikoulun hallinnoima hanke, jossa Ylitornion kunta on lupautunut toimimaan pilottikun-

tana. Hankkeessa kehitetään mm. Etäopetusta.

55

Koulujen kerhotoiminnan rinnalle on noussut liikkuva koulupäivähanke, jonka tavoitteena on aktivoida peruskoulu-

laisia, erityisesti yläkouluikäisiä. Hanke jatkuu myös vuonna 2018.


Syrjäytymisen ehkäisyyn ja oppilashuoltopalveluihin kiinnitetään huomiota jo varhaisessa vaiheessa tarjoamalla

riittävät palvelut. Toiminnan laatua kehitetään edelleen opettajien yhteistoimintaa ja opetusmenetelmiä monipuolis-

tamalla. Kehitystyössä huomioidaan uuden opetussuunnitelman mukainen oppimiskäsitys, ilmiöpohjainen oppimi-

nen ja käänteinen luokkahuone. Keskeisessä osassa suunnittelukaudella on myös etenkin etäopetuksen kehittämi-

nen.

Toiminnan

painopistealueet



Palveluverkon kattavuus

ja oikea mitoitus

TVT-osaamisen kehit-

täminen

Koulutuksellisen tasa-

arvon turvaaminen oppi-

las- ja opiskelijahuollon

osalta

Yhteistyö Lapin yliopis-

ton ja ammattikorkea-

koulun kanssa

(oppilasagenttitoiminta

ja digitutor). Sähköisen

oppimisalustan hyödyn-

täminen

Kuraattoripalveluiden

saatavuus

Koulutuspäivien luku-

määrä/opettaja tai oppi-

las.

Oppimiskokonaisuuksien

määrä.

Koulutuskuraattoripalvelut

ovat kaikkien oppilaiden

saavutettavissa

Jokainen opettaja osallistuu

järjestettäviin koulutuksiin

ja tekee vähintään yhden

sähköi

sen oppimiskokonaisuuden.


Yrittäjyyskasvatus Yhteistyö Ylitornion yrit-

täjien kanssa

Yhteistyön määrä Lisääntynyt yhteistyö yrittä-

jäjärjestön kanssa, muu-

tenkin kuin yrittäjäpäivänä.


lisuus

Kasvatuskumppanuus ja

kodin ja koulun yhteistyö

Vanhempaintoimikunnan

toiminta

Toiminnan laajuus Vanhemmat ovat itseohjau-

tuvasti muodostaneet aktii-

visen ja toimi- van van-

hempaintoimi- kunnan, joka

kehittää kodin ja koulun

yhteistyötä


TVT-pedagogisen

osaamisen kehittäminen

Uusi opetussuunnitelma

Sisäinen TVT-koulutus

Uuden opetussuunni-

telman jalkauttaminen

jatkuu

Käyttäjäkoulutusta tarjo-

taan riittävästi

Toiminnan muutos

100 % opettajista omaa

riittävät taidot ja koulutuk-

sen tuoman varmuuden

TVT-välineistön käyttämi-

seen opetuksessa

Uuden opetussuunnitelman

käyttöönotto näkyy selkeäs-

ti oppilaan arjessa

56

Turvallisuudesta huoleh-

timinen

Taloudellinen toiminta

Ensiapukoulutusta ja

osoitteellisen paloilmoi-

tusjärjestelmän käytön

harjoittelua (Ainiovaaran

koululla)

Perusopetuksen toiminta

on kustannustehokasta

ja laadukasta. Lukion

kanssa yhteisiä opettaja-

resursseja hyödynne-

tään jatkossakin

Koulutuksen järjestämi-

nen

Lapin kuntien ja valta-

kunnallisesti vastaavan

tyyppisiin kuntien keski-

määräinen hintataso

Henkilöstö on saanut EA-

koulutuksen, edellisestä

koulutuksesta on korkein-

taan 3 vuotta. Koko henki-

lökunta on saanut koulu-

tuksen hälytinjärjestelmän

käyttöön.

Toteutuneet kustannukset

(€/oppilas) vertailukuntien

keskitasoa.


Tuotot 321 032 264 400 272 500 272 500 272 500

Kulut -4 266 661 -4 195 600 -4 126 400 -4 126 400 -4 126 400

Toimintakate -3 945 629 -3 931 200 -3 853 900 -3 853 900 -3 853 900

Poistot -25 406 -500 -24 900 -24 900 -24 900

Netto -3 971 035 -3 931 700 -3 878 800 -3 878 800 -3 878 800


Tunnusluvut

oppilasmäärä 298 291 292 276 272

menot eur/oppilas 13 348 13.745 13.276 14.046 14.252

perusopetuksen

Päättävistä oppilaista

sijoittuu jatko-opintoihin %

100 100 100 100 100

Perusopetus TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

Luokanopettaja 14,5 13,8 12,8 12,8 12,8

Valmistava luokanopettaja 0,6 0,0 0,0

Lehtori 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0

Erityisopettaja 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0

Koulunkäynninohjaaja 7,1 8,1 8,7 8,7 8,7

Koulupsykologi 0,1 0,5 0,6 0,6 0,6

Koulukuraattori 0,3 0,5 0,5 0,5 0,5

Projektityöntekijä 0,2

Toimistosihteeri 1,2 1,4 1,4 1,4 1,4

Rehtori 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

Sivistystoimenjohtaja 0,3 0,3 0,3 0,3

Yhteensä 39,2 40,8 40,9 40,3 40,3

57

4.6.3. Varhaiskasvatus (415)


Tulosalueen nimi Varhaiskasvatus

Tilivelvollinen Varhaiskasvatusjohtaja

Toiminnan kuvaus

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä,

terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea yksilöllisesti lapsen oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatus on lasten tasa-

arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu.


Tulevaisuuden päiväkodin osalta selvitetään eri vaihtoehdot vuoden 2018 aikana.

Mellakoskelle perustetaan ryhmäperhepäiväkoti. Keskeisenä tavoitteena toiminnassa on uuden varhaiskasvatus-

suunnitelman mukaisen toimintakulttuurin ja arviointijärjestelmän juurruttaminen varhaiskasvatuksen arkeen.

Taloussuunnitelma 2019 – 2020 Toteutetaan päiväkotilojen uudistaminen.

Toiminnan

painopistealueet



Varhaiskasvatuksen saata-

vuus

Monipuolisten varhaiskasva-

tuspalvelujen säilyttäminen

Varhaiskasvatuspaikan

osoittaminen

Hoitopaikkatoiveiden

huomioiminen

Palvelun saamisen

kesto

Ensisijainen hoitopaik-

ka-toive

Lain määräämässä

ajassa (14 pv/4 kk)

Toteutuu 80 %:sti


suus

Lasten ja vanhempien osal-

lisuuden lisääminen

Uusien toimintamuotojen

ja tapahtumien kokeilu ja

kehittäminen

Toteutuneet tapahtumat

osallistujamäärät

Uusia toimintamuotoja

otettu käyttöön


Toiminnan tehokkuus

Henkilöstön pedagogisen ja

TVT-osaamisen kehittämi-

nen

Kustannustehokas pal-

velutoiminta

Pienryhmäpedagogiikka-

ja TVT-koulutukset

Hoitopäivän hinta

Koulutuspäivät

Hoitopäivän hinta ver-

rattuna keskimääräi-

seen hoitopäivän hin-

taan Lapin alueella

Koulutukset toteutettu

osaaminen lisääntynyt

58


Tuotot 151 202 151 900 112 900 112 900 112 900

Kulut -1 639 434 -1 838 500 -1 723 200 -1 723 200 -1 723 200

Toimintakate -1 488 231 -1 686 600 -1 610 300 -1 610 300 -1 610 300

Poistot -12 826 0 -9 700 -9 700 -9 700

Netto -1 501 057 -1 686 600 -1 620 000 -1 620 000 -1 620 000

Suoritteet ja tunnuslu-

vut TOT 2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS 2020

Suoritteet

hoitopäivät 16 375 17 100 16 500 16 500 16 500

tunnusluvut

menot €/hoitopäivä 74 83 80 80 80

Varhaiskasvatus TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

luokanopettaja 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2

varhaiskasvatusjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

erityislastentarhanopet-

taja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

lastentarhanopettaja 5,3 5,0 6,0 6,0 6,0

lastenhoitaja 8,1 9,0 9,0 9,0 9,0

perhepäivähoitaja 7,1 8,0 6,0 6,0 6,0

ryhmäohjaaja 1,3 2,0 2,2 2,2 2,2

varahoitaja 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 25,7 27,8 26,9 26,9 26,9

4.6.4. Keskiasteen koulut (430)


Tulosalueen nimi Keskiasteen koulut


Toiminnan kuvaus

Sivistyslautakunta tukee ylitorniolaisten nuorten keskiasteen kouluttautumista Ylitorniolla sekä toimii kiinteässä

yhteistyössä kunnassa sijaitsevien yksityisten oppilaitosten kanssa


Lukion opiskelijoiden ruokailujen ja kuljetuspalveluiden järjestäminen. Matka-avustusten ja kannustinrahan maksa-

minen. Avustus lukion kirjahankintoihin 8000€ sekä aiemmista vuosista poiketen uutena on siivous, joka maksaa

24.500€.

Talousarviovuoden aikana selvitetään lukion kanssa tehtävä yhteistyö niin, että lukion rahoitus ja toiminta saadaan

tukevalle ja vakaalle pohjalle ja tätä kautta turvataan lukiokoulutus Ylitornion kunnassa pitkälle tulevaisuuteen.


59

Jatketaan yhteistyötä yksityisten oppilaitosten kanssa.


Tuotot

Kulut -159 619 -86 900 -101 700 -101 700 -101 700

Toimintakate -159 619 -86 900 -101 700 -101 700 -101 700

Poistot

Netto -159 619 -86 900 -101 700 -101 700 -101 700


Suoritteet

matka-avustusten saajat 30 24 30 30 30

maksetut matka-avustukset € 3 750 3 000 3 800 3 800 3 800

kannustinrahan saajat 76 80 76 76 76

maksetut kannustinrahat € 19 000 20 000 19 000 19 000 19 000

Tunnusluvut

Menot €/oppilas 214 535 657 657 657

Yhteisten opettajien lkm 4 4 4 4 4

4.6.5. Tornionlaakson kirjasto (440)


Tulosalueen nimi Tornionlaakson kirjasto

Tilivelvollinen Kirjastotoimenjohtaja

Toiminnan kuvaus

Tornionlaakson kirjasto tuottaa kirjasto- ja tietopalvelut Ylitornion ja Pellon kunnissa. Kirjasto toimii seutukuntalais-

ten tieto-, kulttuuri- ja virkistyskeskuksena sekä tukee erityisesti koulutusta ja opiskelua.

Tornionlaakson kirjasto palvelee asiakkaitaan perinteisellä ja uudella aineistolla sekä mahdollisimman laajoilla au-

kioloilla.


Toiminnan tavoitteisiin vaikuttavat vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi kirjastolaki ja Lapin kirjaston strategia.

60

Toiminnan

painopistealueet



Asiakkaiden osallistu-

minen kirjastopalvelui-

den kehittämiseen

Kirjaston omatoimikäyt-

tö- mahdollisuuksien

lisääminen

Säännöllisesti kokoontuva

asiakasraati

Kirjaston omatoimikäytön

laajentamisen mahdolli-

suuksien selvitys

Kehittämiskohteiden mää-

rittely

Varsinaisten aukioloaiko-

jen ulkopuolella tehtyjen

lainojen ja kävijöiden

määrä

Kehittämiskohteet toteu-

tettu

Kirjaston tilojen käyttö-

asteen lisääntyminen ja

lainauslukujen kasvu


Työskentelytilojen li-

sääminen opiskelijoille,

yrittäjille ja etätyötä te-

keville

Selvitetään mahdollisuu-

det lisätä työskentelytiloja

ja markkinoidaan jo ole-

massa olevia

Työskentely- ja kokousti-

lan määrän kasvu. Ylitor-

nion kirjaston peruskorja-

uksen yhteydessä

Kirjastoa käytetään

opiskeluun, etätyön

tekemiseen ja kokous-

ten pitämiseen.


lisuus

Kirjasto on haluttu yh-

teistyökumppani

Selvitetään yhteistyön

mahdollisuudet yhdistys-

ten yms. kunnan toimijoi-

den kanssa

Aktiivisten yhteistyötaho-

jen määrä

Kumppanusuohjelma

laadittu


Osallistumme maakun-

nalliseen Lapin kirjaston

kehittämiseen

Henkilökunta osallistuu

Lapin kirjaston koulutuk-

siin ja maakunnallisiin

osaamisryhmiin

Koulutuksiin ja osaamis-

ryhmiin käytettyjen päivi-

en määrä

Lapin kirjastojen yhteis-

työn syventäminen ja

osaamisen jakaminen


Ylitornion toimipisteen peruskorjauksen suunnittelu jatkuu suunnittelukaudella, tavoitteena on peruskorjauksen

toteutus vuonna 2019.


Tuotot 220 484 224 800 213 300 213 300 213 300

Kulut -531 914 -545 400 -530 300 -530 300 -530 300

Toimintakate -311 430 -320 600 -317 000 -317 000 -317 000

Poistot -20 615

-20 600 -20 600 -20 600

Netto -332 045 -320 600 -337 600 -337 600 -337 600

61

Suoritteet ja tunnus-

luvut TOT 2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS 2020

Suoritteet

Hankinnat 5 018 4 500 4 500 4 500 4 500

Lainat 124 688 145 000 145 000 145 000 145 000

Tunnusluvut

Kävijämäärä 69 792 70 000 70 000 71 000 71 000

Hankinnat/ 1000 asu-

kasta 634 500 500 500 500

Lainat/asukas 16,0 18 18 18 18

Menot eur/laina 5,0 5,0 5 5 5

Nettomenot eur/asukas 77,0 75,0 75 75 75

Tornionlaakson kir-

jasto TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

kirjastotoimenjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

kirjastonhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

kirjastovirkailija 3,7 3,5 4,0 4,0 4,0

kuljettaja-virkailija 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

kirjastoavustaja 0,5 0,5 0,0 0,0 0,0

Yhteensä 7,2 7,0 7,0 7,0 7,0

4.6.6. Meän Opisto (445)


Tulosalueen nimi Meän Opisto


Toiminnan kuvaus

Meän Opiston toiminnan perustehtävä on tuottaa alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia elinikäisen oppimisen

mahdollisuuksia, kehittää niitä paikallisesti sekä tukea persoonallisuuden ja sosiaalisten taitojen monipuolista kehit-

tymistä ja elämänhallintaa. Meän Opisto toiminta näkyy aktiivisena ympäristössään ja edistää kansanvaltaisuuden,

tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista. Opiston koulutustehtävä korostaa omaehtoista oppimista, yhteisölli-

syyttä ja osallisuutta.


Toiminnan laadun kehittäminen jatkuu yhteisen hankkeen myötä sekä Tornion kansalaisopiston että Kivalo-opiston

kanssa. Koulutuksen saavutettavuuden kannalta verkko-opetusta kehitetään Meän maan verkko-opisto hankkeella.

Henkilöstön TVT –osaamista kehitetään ja hyödynnetään opetuksessa. Taiteenperusopetuksen paikallinen opetus-

suunnitelma uudistetaan.

62


Yleissivistävien opintomahdollisuuksien monipuolista tarjoamista kaiken ikäisille Ylitornion ja Pellon kuntien asuk-

kaille. Kurssien suunnittelussa pyritään taloudelliseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan, koulutuksen tarpeet

huomioiden. Toteutetaan tasokasta aikuiskoulutusta ja vapaan sivistystyönopetustoimintaa mahdollisimman laajasti

molempien kuntien alueella.

Toiminnan

painopistealueet


Kuntalainen ja

palvelut

Palveluiden/kurssien

monipuolisuus ja

kattavuus

Asiakaspalautteen

hyödyntäminen

koulutustoiminnan

kehittämisessä

Palvelujen saata-

vuus

Asiakaspalautejärjestelmän

kehittäminen

Koulutustoiminnan laajuus

Koulutustoiminnan alueelli-

nen kattavuus

Taiteen perusopetuksen ope-

tussuunnitelman uudistami-

nen

Asiakaspalautejärjestelmä

Aineryhmien määrä

Toimipaikkojen lkm kylit-

täin

Opetussuunnitelma uudis-

tettu

Asiakaspalautejärjestelmä

käytössä systemaattisesti

15

17

Uusi opetussuunnitelma

on hyväksytty


jyys

Elinkeinotoimintaa

tukeva koulutustoi-

minta

Myyntipalvelukurssien (sisäl-

tää mm. kielikoulu- tukset,

työturvallisuus-koulutukset

sekä kurssi-muotoisena jär-

jestetyn yritysten tyky-

toiminnan) järjestäminen

Koulutus- ja kurssimäärät Koulutustarjonnalla vasta-

taan kysyntään

Yhteisöllisyys ja

osallisuus

Meän opiston toi-

minnan lähtökohta-

na yhteisöllisyyden

ja osallisuuden li-

sääminen sekä syr-

jäytymisen ehkäisy

Mahdollisimman laaja ja mo-

nipuolinen kurssitarjonta

Perustoiminnan volyymit:

Kurssi- ja tuntimäärät

Kurssi- ja tuntimäärien

lievä lisääminen


tö

Opistotalon käyttö-

asteen tehostami-

nen

Toiminnan kehittä-

Päivätoiminnan/päiväkurssien

määrän lisääminen

Hanketoiminta, työvoima-

poliittisten koulutusten tar-

Päivällä toteutettavien

kurssien lukumäärä

Käynnissä olevien hank-

keiden toteutuminen ja

Päiväkurssien määrän

lisääminen ja tilojen käyt-

töasteen nostaminen

Ulkopuolisen rahoituksen

määrä

63

minen ja ulkopuoli-

sen rahoituksen

määrä

joaminen, myyntipalvelu-

kurssit

uusien hankerahoitusten

hakeminen. Kurssipäivi-

en ja osallistujien luku-

määrä


Tuotot 208 820 162 600 126 400 126 400 126 400

Kulut -653 229 -622 500 -561 300 -561 300 -561 300

Toimintakate -444 409 -459 900 -434 900 -434 900 -434 900

Poistot -3 789 0 -5 100 -5 100 -5 100

Netto -448 198 -459 900 -440 000 -440 000 -440 000



Suoritteet

opetustuntien luku-

määrä 6 952 7 200 7 200 7 200 7 200

opiskelijat brutto 3 097 3 200 3 200 3 200 3 200

opiskelijat netto 1 496 1 600

Tunnusluvut

Menot €/opetustunti 46 47 44 44 44

Menot eur/opiskelija-

määrä 102 106 100 100 100

Meän opisto

(rehtori) TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

rehtori (sivistysjohtaja) 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3


suunnittelijaopettaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

musiikinopettaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

koulutussuunnittelija 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0

hanketyöntekijä 0,8 0,0 0,0 0,0

Yhteensä 3,3 3,6 2,7 2,7 2,7

4.6.7. Vapaa-aikatoimi (450)


Tulosalueen nimi Vapaa-aikatoimi

Tilivelvollinen Vapaa-aikajohtaja

Toiminnan kuvaus

Vapaa-aikatoimen (liikunta, nuoriso, kulttuuripalvelut) järjestämä toiminta tukee ja ylläpitää henkistä, sosiaalista ja

fyysistä hyvinvointia sekä tarjoaa elämyksiä tulotasosta ja iästä riippumatta. Vapaa-aikapalveluilla vaikutetaan tule-

vaisuuteen mm. uusien asukkaiden saamiseksi paikkakunnalle sekä nykyisen väestön mielekkääseen elämään

sekä matkailijoiden viihtyvyyteen paikkakunnalla. Vapaa-aikapalveluilla luodaan ihmisiä kuunnellen ja vaihtoehtoja

64

tarjoten välineitä, virikkeitä ja mahdollisuuksia. Vapaa-aikatoimella on tärkeä merkitys ihanteellisen asuinympäris-

tön rakentamisessa.


Nuorisopalveluiden saatavuuden parantamiseksi Nuorisotalolle perustetaan ns. Kohtaamo. Kohtaamo on matalan

kynnyksen palvelupiste alle 29-vuotiaille. Nuorisotalolle siirtyvät Nuorten työpajatoiminnan ohjaaja ja Etsivä nuori-

sotyöntekijä. Aavasaksan rinteen toimintaa kehitetään edelleen, kolmas rinne otetaan käyttöön. Vapaa-aikatoimen

alaisuuteen siirretään kuntotalo-uimahalli liikunnallisten toimintojen osalta. Lapin aluehallintovirastolta haetaan

hankerahoituksia liikuntatoimeen, nuorisotoimeen, nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön. Kulttuuritoi-

mintaa järjestetään yhteistyössä järjestöjen, kirjastolaitoksen ja Meän Opiston kanssa.


Vapaa-aikatoimi on osaltaan mukana yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Aavasaksan kehittämistyössä. Va-

paa-aikatoimen toiminta kunnassa korostuu soten tultua voimaan.

Toiminnan

painopistealueet



lut

Palveluiden saavutetta-

vuus ja syrjäytymisen

ehkäisy

Vapaa-aikatoimen palvelu-

jen tarjontaa laajennetaan

sivukylille. Liikuntatoimen

kautta järjestetään aikuis-

väestölle mm. kuntotesta-

usta/terveysneuvontaa

Kohtaamon perustaminen

Nuorisotalolla

Nuorten työpajan asiak-

kaan jatko-ohjaus

Hankkeen toteuttaminen

Kohtaamo on monialai-

nen matalankynnyksen

kohtaamispaikka alle 29-

vuotiaille

Jatkopaikan saaminen

Hiihtokilpailuja ja urheilu-

kouluja on järjestetty lap-

sille ja nuorille. Aikuisvä-

estölle järjestetty kunto-

testauksia ja terveyspäiviä

Uimahallin aukioloaikoja

laajennetaan lauantaille.

Kohtaamo on perustettu

ja Nuorten työpajan oh-

jaaja ja etsivä nuoriso-

työntekijä ovat siirtyneet

Nuoriso-talolle. Jokainen

asiakkaaksi tullut löytää

jatkopaikan, joko työllis-

tymällä, työkokeilulla,

harjoittelulla jne


Yrittäjäkasvatuksen

edistäminen

Nuorten kesäyrittäjyys,

Nuori yrittäjä- yrityskon-

septiin perustuvan toimin-

nan jatkaminen. Nuorten

kesätyön tarjoaminen yh-

teistyössä yrittäjien ja

kunnan kanssa

Osallistuvat yritykset ja

yrittäjät

Osallistuvat yritykset ja

yrittäjät sekä kunta-

Osallistujia:

8 yrittäjää

6 yritystä

60 nuorta/kesätyöseteli

20 nuorta/kunnan työpis-

65

työnantajat teet


lisuus

Osallistaminen Nuorisovaltuustoiminnan

edelleen kehittäminen

Tapahtumien järjestämi-

nen ja tiedottamisen li-

sääminen

Uusi Nuorisovaltuusto

valitaan vuonna 2018

Koulutustoimintaa

Keväällä teematapahtu-

ma, jonka Nuva järjestää

Nuorisovaltuusto entistä

aktiivisempi ja koulutusta

toteutettu. Kuntalaiset

tiedostaneet, mikä Nuori-

sovaltuusto on ja miten se

toimii

Teematapahtuma järjes-

tetty

Aloitteiden määrä 3-5 kpl


Toimiva organisaatio

Vapaa-aikajohtajan

tehtävien hoitaminen,

miten hoidetaan kun

vapaa-aikajohtaja elä-

köityy. Kuntota-

lo/Uimahallin työntekijät

50 % Vapaa-

aikatoimeen

Vapaa-aikatoimen,

ml.liikunta toimi organisaa-

tiorakenteen selkiyttämi-

nen

Toimiva organisaatiora-

kenne

Organisaatiorakenne on

selvitetty ja vapaa-

aikajohtajan tehtävien

hoitaminen on järjestyk-

sessä


Tuotot 162 422 130 300 217 400 217 400 217 400

Kulut -601 613 -575 700 -739 400 -739 400 -739 400

Toimintakate -439 192 -445 400 -522 000 -522 000 -522 000

Poistot -7 176 -1 500 -7 200 -7 200 -7 200

Netto -446 368 -446 900 -529 200 -529 200 -529 200


Suoritteet

Uimahallin kävijämäärä 14 200 17 000 15 000 15 000 15 000

Kuntotalo/koko talon kävijä-

määrä

44 500 48 000 45 000 45 000 45 000

Uima- ja urheilukoulut kävi-

jämäärä

400 450 450 450 450

Nuorisotalon kävijämäärä 26 800 20 000 23 000 23 000 23 000

Tunnusluvut

Menot eur/asukas

Nettomenot eur/asukas 87 99 126 126 126

66

Vapaa-aikatoimi TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

Vapaa-aikajohtaja 1,0 0,6 1,0 1,0 1,0

Liikunnanohjaaja 0,7 0,7 0,9 0,9 0,9

Nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

Ap/ip-toiminnan ohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

Nuorten Työpajan työntekijä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

Etsivä nuorisotyöntekijä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

Uinninvalvoja 1,0 1,0 1,0

Yhteensä 5,7 5,3 6,9 6,9 6,9

Sivistystoimi yhteensä 82,1 85,0 86,0 84,4 84,4

67

4.7. Tekninen lautakunta

4.7.1. Teknisen hallinto (500)

Toimielin Tekninen lautakunta

Tulosalueen nimi Hallinto ja suunnittelu

Tilivelvollinen Tekninen johtaja

Toiminnan kuvaus

Teknisen lautakunnan tehtävänä on järjestää, tuottaa ja ylläpitää teknisen toimen hallinnolliset ja toimistotehtävät sekä yhdyskuntatekniset palvelut. Huolehtii yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa luontaisen ja rakennetun elinympäristön monimuotoisuuden ja hyvän rakentamistavan säilymisestä ja vastata rakennus- ja tielautakunnille kuuluvista tehtävistä, sekä väestönsuojelusta. Teknisen hallinnon ja suunnittelun tulosalueelta suoritetaan korvaus Lapin liitolle palo- ja pelastustoimen hoitami-sesta (kuntakohtainen maksu).


Kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen rakennuskannan selvitystyö on aloitettu 2017 kiinteistöverojen oikeellisuuden toteamiseksi. Hanke valmistuu keväällä 2018. Se aiheuttaa toimenpiteitä luvattomien rakennusten suhteen. Tehtä-vä sisällytetään Rovaniemen kaupungin kanssa tehtyyn ostopalvelusopimukseen kahden seuraavan vuoden ajaksi, 2018 ja 2020.

Ylitornion rakennusvalvonnan Rakennus- ja huoneistorekisterin päivityksen jatkona selvitetään rekisterin ja verotta-jan kiinteistöverotietojen yhteneväisyys. Samalla käydään läpi luvattomat rakennukset kiinteistöveropohjan laajen-tamiseksi. Teknisen osaston työnjohtorekrytoinneissa on huomioitu Alkkulan Aluelämpö Oy:ssä vuoden 2018 aika-na tapahtuva eläköityminen.

Toimintasuunnitelma 2019 – 2020

Yhteistyössä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa kehitetään asuinympäristöä käytettävissä olevilla resursseilla.

Toiminnan

painopistealueet



lut

Palvelut saatavissa Yhteystiedot, Internet,

Tampuuri käytössä ja ajan

tasalla

Yhteydenotot Toteutettu

Yhteisöllisyys ja

osallisuus

Toiminta helposti löy-

dettävissä Internetistä

Internet-sivut ajan tasalla Mm. Tampuuri –

työmääräysten määrä

Kuntalaiset tyytyväisiä

68


tö

LVI-insinöörin työtä myydään Alkkulan Aluelämpö Oy:lle TVT-osaamisen kehittäminen

Työnjohtotehtävät siirre-tään tekniselle toimelle Lautakunnan kokoukset sähköisesti ja paperitto-masti

Toteutuminen Paperittomat kokoukset

Työnjohtotyöt hoituvat jouhevasti kunnan omana työnä


Tuotot 142 260 41 600 68 100 68 100 68 100

Kulut -899 977 -874 500 -864 100 -864 100 -864 100

Toimintakate -757 717 -832 900 -796 000 -796 000 -796 000

Poistot -36 137 -26 600 -32 700 -32 700 -32 700

Netto -793 854 -859 500 -828 700 -828 700 -828 700



Suoritteet

myönnetyt rakennus-

luvat 76 85 160 160 160

lautakunnan kokoukset 8 7 6 6 6

Tunnusluvut

kunnan kiinteistöjen

määrät 55 55 45 45 45

kunnan kiinteistöjen

kuutiot 169 000

hallinnon me-

not/asukas 185 205 208 208 208

osaston kok menot €/

asukas 463 402 409 409 409

Hallinto ja suunnittelu TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

tekninen johtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

lvi-teknikko/insinööri 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8

rakennusmestari 0,2 0,5 1,0 1,0 1,0


Yhteensä 4,0 4,3 4,8 4,8 4,8

69

4.7.2. Liikenneväylät ja yleiset alueet (510)


Tulosalueen nimi Liikenneväylät ja yleiset alueet


Toiminnan kuvaus

Tulosalueen tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää kaavateitä, tievalaistuksia, puisto-, tori- ja leikkikenttä-

alueita, kunnan kiinteistöjen piha-alueita sekä avustaa yksityisteitten ylläpitoa kuntakeskuksen ulkopuolella


Yhteistyössä toimijoiden kanssa ylläpidetään kaavateiden kuntoa ja luodaan viihtyisiä puisto- ja tori- sekä leikki-

kenttäalueita.


Yhteistyössä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa kehitetään asuinympäristöä käytettävissä olevilla resursseilla.

Toiminnan

painopistealueet



lut

Aktiivinen vuoropuhelu

asiakkaan kanssa

sekä palvelun laatuun

tyytyväinen asiakas

Tasavertainen palvelu-

tuotanto

Tiedotetaan kuntalaisille

oikeista palautteenanto-

kanavista, varmistetaan,

että vastaanotettu palaute

menee oikealle taholle

Valvotaan ostopalveluso-

pimuksia

Yksityisteiden avustukset

jaetaan

Palveluiden käyttäjät osaa-

vat ottaa yhteyttä oikeaan

tahoon

Ostopalvelutuotannon to-

teutuminen sopimusten

mukaisesti

Kaikki avustusta hakeneet

avustuksen piiriin kuuluvat

saavat kohtuullisen avus-

tuksen teiden hoitamisesta

Väärään osoitteeseen

tulleen palautteen määrä

vähenee

Ostopalvelut toteutuvat

sopimusten mukaisesti

Kunnossapitokilometrit


jyys

Elinkeinotoimintaa

tukevat toimet

Yrittäjien toiveiden kuu-

leminen

Tyytyväisyys yhteistyöhön

yrittäjä/kuntalainen

Toteutettu

Yhteisöllisyys ja

osallisuus

Toiminnan lähtökohta-

na yhteisöllisyyden ja

osallisuuden lisäämi-

nen sekä syrjäytymi-

sen ehkäisy

Yksityisteiden avustukset

jaetaan tasapuolisesti

Samat perusteet kaikille Kaikki kriteerit täyttäneet

ovat saaneet avustukset


70

Kokonaistaloudellisesti

kannattava palvelujen

tuottaminen

TVT-ratkaisujen käy-

tön lisääminen

Viherhoitotyöt tehdään

omana työnä hyödyntäen

nuorten työpajaa ja työlli-

syystyössä olevia

Tampuuri-järjestelmän

vakiinnuttaminen asiak-

kaille

Palautteen laatu

Tiedottaminen

Tyytyväiset asiakkaat

Päivittäinen työkalu


Tuotot 4 735 1 500 2 300 2 300 2 300

Kulut -154 941 -150 300 -153 800 -153 800 -153 800

Toimintakate -150 207 -148 800 -151 500 -151 500 -151 500

Poistot -142 384 -107 500 -164 700 -164 700 -164 700

Netto -292 591 -256 300 -316 200 -316 200 -316 200



Suoritteet

kunnossapidon menot

ilman poistoja € 150 207 148 800 148 800 148 800 148 800

tievalaistuksen menot 37 500 42 100 42 100 42 100 42 100

kaavatiet ja kevyn

liikenteen väylät km yht 28 28,5 29 29 29

yksityisteiden avustuk-

set € 31 976 40 000 40 000 40 000 40 000

avustettavat yksityistiet

km 75 75 75 75 75

Aavasaksan laskettelu-

rinteiden määrä 2 3 3 3 3

9-väyläinen frisbeegolf-

rahat 1 1 1 1 1

Leikki- ja uimapaikat 3 3 3 3 3

Venelaskupaikat 2 2 2 2 2

Urheilu- ja pihakentät 2 2 2 2 2

Latupohjia km 58 58 58 58 58

Latupohjia valaistuja

km 25 25 25 25 25

Kuntosali/uima-

halli 1+1 1+1 1+1 1+1 1+1

Tunnusluvut

kunnossapidon menot

ilman poistoja €/km 5 365 5 221 5 131 5 131 5 131

Kokonaismenot/asukas 35 35 36 36 36

71

4.7.3. Kiinteistötoimi (520)


Tulosalueen nimi Kiinteistötoimi


Toiminnan kuvaus Kiinteistötoimi huolehtii kunnan omistamista ja hallinnassa olevista maa- ja metsätiloista sekä toimitiloista ja niiden ylläpidosta ja hoidosta. Kiinteistötoimen tarkoituksena on säilyttää kiinteistökannan kunto sellaisena, että tiloissa toteutettavat toiminnat eivät häiriinny kiinteistöistä johtuvista syistä. Kiinteistötoimeen sisältyy liikuntapaikkojen ylläpito, mukaan luettuna kuntakeskuksen ulkopuolella toiminnassa olevien koulujen liikuntapaikat


Liikuntapaikkojen kunnostus keskittyy Aavasaksan laskettelurinteiden kunnostamiseen ja toiminnan kehittämiseen, mikäli avustus saadaan. Suunnitteilla on lastenmaa, pulkkamäki, tuubimäki ja mattohissi. Kiinteistöt, joissa ei ole kustannuksia kattavaa toimintaa, pyritään joko myymään tai niiden ylläpidosta luovutaan. Myös muutoin epätarkoi-tuksenmukaisista omistuksista pyritään eroon, esimerkiksi yksittäiset asunto-osakkeet. Kiinteistöjen myyminen on vaikeutunut kysynnän puutteen vuoksi. Kunnalla ei ole enää vuokra-asuntoja. Kiinteistötointa rasittaa vanheneva rakennuskanta, joka vaatii jatkuvaa korjausta. Vakuutusmaksut on kilpailutettu, odotettavissa on hieman maksujen alenemista. Huomattavaa on kiinteistöihin kohdistuva runsas huoltosopimusten määrä erilaisten koneistojen, hissi-en, ym. laitteiden osalta, joiden sopimushinnat kohoavat jatkuvasti. Sähkön hinnan odotetaan pysyvän ennallaan, öljyn hinta on vaikeasti ennustettavissa.

Tyhjillään oleviin kiinteistöihin kohdistuu hoitokustannuksia talonmieskeskuspalvelujen ja lämmitysten sekä kun-nossapidon osalta, vaikka niissä ei olisi toimintaa. Ojavainion asuntola ja Nuotiorannan koulu ovat tyhjillään, Tolpin asuntolasta ei olla vielä päätetty, vaikuttaisi siltä, että tulee olemaan tyhjillään. Kunnan toimintojen sisäisissä siir-roissa tulee olemaan aina joku kiinteistö ilman vuokratuloja. Taloussuunnitelma 2019 – 2020

- tyhjilleen jääneiden koulukiinteistöjen myynti/purku. - käyttämättömien kiinteistöjen purkukustannusten selvittäminen (meijeri, tolpin asuntola, Ojavainio) - perusturvan käytössä olevien kiinteistöjen kohtalo tulevien sote- ratkaisujen myötä on avoin. - vuokralaisten saaminen Meltosjärven ja Ylitorniolla olevien osakkeisiin. - kunnan teollisuuskiinteistöjen myynti. - mikäli Metsähallitus lähtee kunnostamaan Keisarinmajaa, mahdollinen kunnan mukana olo.

Toiminnan

painopistealueet



Kustannustehokkaasti

tuotetut, laadukkaat

asumispalvelut palvelu-

asunnoissa asuville

Kustannustehokas kiin-

teistökanta kunnan toi-

mintoja varten

Rakennuskannan lisäämi-

nen tontteja myymällä ja

vuokraamalla

Seurataan kunnan kiinteis-

töjen käyttöastetta ja tarvit-

taessa laaditaan suunni-

telma turhista kiinteistöistä

luopumi-

sesta

Kiinteistöjen käyttöaste Kiinteistöjen käyttöaste

nousee


Elinkeinotoiminnan tu- Järjestetään toimitiloja tar- Osallistuvat yrittäjät Toteutettu

72

keminen vitseville


lisuus


Henkilöstön osaaminen Kiinteistönhoitajien ja am-

mattimiesten kurssitus,

esim. Työkorttien päivittä-

minen

Tampuurikoulutusta

Osaava henkilöstö Toteutettu


Tuotot 2 593 794 2 790 500 2 401 100 2 401 100 2 401 100

Kulut -2 858 673 -2 638 500 -2 231 100 -2 231 100 -2 231 100

Toimintakate -264 879 152 000 170 000 170 000 170 000

Poistot -628 434 -802 600 -707 500 -707 500 -707 500

Netto -893 313 -650 600 -537 500 -537 500 -537 500


Suoritteet

Vuokra-asuntoja lkm 73 89 14 9 9

Vuokra-asuntojen neliöt 11 767 11 767 6 153 5 697 5 697

Vuokrattavien teollisuustilojen lkm 3 3 3 3 3

Vuokrattavien teollisuustilojen neliöt 2 334,50 2 334,50 2 334,50 2 334,50 2 334,50

Kunnan omassa käyttössä olevat neliöt yh 148 640 148 640 148 640 148 640 148 640

- josta yleishallinto 15 550 15 550 15 550 15 550 15 550

perusturvaosasto 44 535 44 535 44 535 44 535 44 535

sivistysosasto 42 215 42 215 42 215 42 215 42 215

tekninen osasto 26 100 26 100 26 100 26 100 26 100

liikuntatilat 20 240 20 240 20 240 20 240 20 240

Kiinteistötoimi TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

asuntosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

kiinteistönhoitaja 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0

liikuntaohjaaja 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0

reitistö/rinnetyöntekijä 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0

Yhteensä 8,2 8,2 8,0 8,0 8,0

73

4.7.4. Ravitsemis-, siivous- ja pesulapalvelut (550)


Tulosalueen nimi Ravitsemis-, siivous- ja pesulapalvelut

Tilivelvollinen Ravitsemispäällikkö

Toiminnan kuvaus

Tukipalvelujen tehtävänä on tuottaa eri hallintokuntien ydintehtäviä tukevia ruoka-, siivous- ja pesulapalveluja. Ruokapalvelun tehtävänä on huolehtia kunnan ruokapalveluista. Ruokapalvelu valmistaa ja tarjoaa asiakaskeskei-sesti ravinto-opillisesti oikeaa, maukasta ja kustannuksiltaan edullista ruokaa eri asiakasryhmille. Siivouspalvelun tehtävänä on huolehtia tilojen puhtaudesta sekä viihtyvyydestä ja näin edesauttaa asiakkaan toi-minnan sujuvuutta. Pesula vastaa palvelutalon ja kotipalvelun asiakkaiden tekstiilihuollosta sekä pieneltä osin muusta kunnan liinavaa-tehuollosta.


- kuntotalon uimahallin allas-, sauna- sekä pesu- ja pukuhuonetilojen siivouksen järjestäminen. - kotiruokapalvelun toimintatapamuutoksen selvittäminen. - merkittävien siivouskohteiden tuotantotavan selvittäminen. - varautuminen kunnan oman pesulatoiminnan muutoksiin. - talousarviovuonna eläköitymisistä (1–2 henkilöä) johtuvat työjärjestelyt. - terveyskeskuksen keittiön (keskuskeittiö) saneeraus toteuttaminen.


Kouluateriamäärien arvioidaan vähenevän edelleen. Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan eläkkeelle siirtymi-siin ja niistä aiheutuviin henkilöstöjärjestelyihin. Palvelutuotannon kehittäminen selvitysten pohjalta. Toiminnan

painopistealueet



lut

Palvelutuotannon ja

rakenteiden kehittämi-

nen

Tasalaatuinen, palve-

lu- varma, kilpailuky-

kyinen ja asiakkaan

erityispiirteet huo-

mioiva palvelutuotanto

Palvelun laatuun tyyty-

väinen asiakas

Suunnitelman ruoka-, siivo-

us- ja pesulapalveluiden

tuottamisesta (oma palvelu-

tuotanto/ostopalvelut) viemi-

nen käytäntöön

Sisäisten ateria-, siivous- ja

palvelusopimusten päivittä-

minen ja valvonta

Ostopalvelujen laadunseu-

ranta

Asiakastyytyväisyys- kyselyn

toteuttaminen

Toiminnan hinta ja laatu

Laatukriteeristö

Säännölliset laatukier-

rokset yhteistyössä pal-

veluntarjoajan kanssa

Asiakastyytyväisyyden

taso (1-5)

Palvelutuotannon kehit-

täminen selvitysten ja

suunnitelmien mukaan

Palvelutuotanto vastaa

sovittua

Palvelutuotanto vastaa

sovittua

Tavoite 4,0

74


jyys

Ostopalvelutoiminnan

mahdollisuuksien hy-

väksi

käyttäminen ja yhteis-

työ paikallisten yritys-

ten kanssa

Suunnitelman ruoka-, siivo-

us- ja pesulapalveluiden

tuottamisesta (oma palvelu-

tuotanto/ostopalvelut) toteut-

taminen

Toiminnan hinta- ja laa-

tutaso

Ostopalvelu toteutuu

kokonaistaloudellisesti

edullisemmin ja vähin-

tään yhtä laadukkaasti

kuin vastaava työ oma-

na toimintana

Yhteisöllisyys ja

osallisuus

Yhteistyö eri asiakas-

ryhmien vastaavien

kanssa

Säännölliset palaverit ja ta-

paamiset:

Kotipalvelu

Kouluruokatoimikun-

ta

Vuodeosasto

Palvelutalo

Yhteisten laatutavoitteet

ja käytännöt

Tuottamaton työ vähe-

nee ja yhteistyö para-

nee, opitaan tuntemaan

kunkin ammattiryhmän

työn erityispiirteet

Asiakaskeskeisesti

ravinto-opillisesti oikea

ruoka

Siivouspalvelun laatu

vastaa tavoitteita


Henkilöstön osaami-

sen ylläpitäminen

Ammattiryhmittäin toteutetut

henkilöstökoulutukset

Koulutukset toteutetaan pää-

asiassa paikallisesti

Omatoimiseen kouluttautu-

miseen kannustaminen työ-

järjestelyin

Koulutusten järjestämi-

nen

Lähikoulutuksen ja vi-

deokoulutuksen osuus

suhteessa ulkopaikka-

kunnalla järjestettyyn

koulutukseen

Työvuorojärjestelyt mah-

dollistavat omatoimisen

kouluttautumisen

Koulutus 1 kpl/vuosi/

ammattiryhmä toteutuu

Lähikoulutuksen ja

video- koulutuksen

osuus ei vähene edel-

lisvuodesta

Halukkaille järjestyy

mahdollisuus kouluttau-

tua oma-aloitteisesti,

varsinaisen toiminnan

häiriintymättä


Tuotot 2 039 900 2 091 600 2 010 400 2 010 400 2 010 400

Kulut -1 955 275 -1 969 200 -1 856 800 -1 856 800 -1 856 800

Toimintakate 84 625 122 400 153 600 153 600 153 600

Poistot -39 879 -30 000 -69 600 -69 600 -69 600

Netto 44 746 92 400 84 000 84 000 84 000

75

Suoritteet ja tunnuslu-

vut TOT 2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS 2020

Suoritteet

Valmistuskeittiöiden

määrä

2 2 2 2 2

Jakelukeittiöiden määrä 5 5 5 5 5

Ruokapalvelun aterioiden

määrät

218 009 215 500 207 600 207 600 207 600

Siivottavat neliöt yht/vuosi

oma työ

12 511 13 820 13 519 13 519 13 519

Siivottavat neliöt yht/vuosi

ulkopuolinen

8 647 6 530 6 873 6 873 6 873

Pesulapyykkien kilot/v

oma työ kg

18 626 18 000 17 000 17 000 17 000

Pesulapyykin kilot/v ulko-

puolinen kg

Vuokrateks-

tiilit

Vuokrateks-

tiilit

Vuokrateks-

tiilit

Vuokrateks-

tiilit

Vuokrateks-

tiilit

Tunnusluvut

Ruokapalvelun menot

e/ateria

5,19 5,07 5,02 5,02 5,02

Siivouspalvelujen tuntihin-

ta oma työ

- - 34,37 34,37 34,37

Siivouspalvelujen tuntihin-

ta ostopalvelu

- - 24,80 24,80 24,80

Pesulapyykkien kilot/v

oma työ €/kg

3,79 4,37 4,05 4,05 4,05

Pesulapyykin kilot/v ulko-

puolinen €/kg

Vuokrateks-

tiilit

Vuokrateks-

tiilit

Vuokrateks-

tiilit

Vuokrateks-

tiilit

Vuokrateks-

tiilit

Ravitsemis-, siivous-

ja pesulapalvelut TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

ravitsemispäällikkö 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

ruokapalveluesimies 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0

kokki 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0

ruokapalvelutyöntekijä 2,8 2,0 1,0 1,0 1,0

laitoshuoltaja 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0

siivooja 6,0 6,2 6,1 6,1 6,1

pesulatyöntekijä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

siivooja - valvoja 3,0 2,0 1,0 1,0 1,0

Yhteensä 29,8 28,2 26,1 26,1 26,1

76

4.7.5. Liiketoimi (560)


Tulosalueen nimi Liiketoimi


Toiminnan kuvaus

Tekninen toimi vastaa liiketoimen ylläpidosta, toiminnasta ja kehittämisestä kokonaistaloudellisesti kannattavasti.

Liiketoimeen sisältyvät:

- vesilaitos

- viemärilaitos

- jätevedenpuhdistamot

- kala- ja venesatamat

- tekninen varasto / varikko


Etäluettavien vesimittarien hankkiminen ja asentaminen jatkuu. Tavoitteena on saada etäluettavat vesimittarit koko kunnan alueelle 6-7 vuodessa. Etäluettavat vesimittarit parantavat talouden ennakointia. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ohjaa vesi- ja viemärilaitoksen toimintaa vuosiksi eteenpäin. Tavoitteena tilanne, jossa yhden henkilön vastuulla on kunnan kaikki LVI-puolen tehtävät. Selvitetään Kauliranta-Kuivakangas-Maijalanranta vesihuoltohankkeen toteuttamismahdollisuudet. Taloussuunnitelma 2019 – 2020

Vesi- ja viemärijohtojen saneerausta jatketaan edelleen kuntakeskuksen ulkopuolella. Liiketoimen eli vesi- ja viemärilaitoksen toimintaa tulee kehittää pitkällä tähtäimellä.

Toiminnan

painopistealueet



Vesi- ja viemärilaitoksen

toiminnan kehittäminen

Tasalaatuinen, palvelu-

varma ja kilpailukykyi-

nen palvelutuotanto

Toteutetaan vesi- ja viemä-

rilaitoksen kehityssuunni-

telmaa

Sisäisten palvelusopi- mus-

ten laatiminen ja käyttöön-

otto

Käynnistetään toteutukset

Sopimuskäytäntö

Toteutus useina vuosina

Sopimuskäytäntö toteu-

tuu


Vesi- ja viemärilaitoksen

talouden ennakointiky-

vyn parantaminen

Etäluettavien vesimitta-

reiden käyttöönotto jatkuu

Vesimittarien hankinta ja

asennus

Asennetaan vesimittarit

77


Tuotot 743 044 724 000 743 700 743 700 743 700

Kulut -555 501 -493 400 -518 700 -518 700 -518 700

Toimintakate 187 543 230 600 225 000 225 000 225 000

Poistot -202 348 -174 200 -276 000 -276 000 -276 000

Netto -14 804 56 400 -51 000 -51 000 -51 000


Suoritteet

Laskutettu vesimäärä m3/v 191 895 220 000 220 000 220 000 220 000

Kuutiohinta puhdas vesi € (alv

0%)

1,42 1,42 1,50 1,50 1,50

Laskutettu jätevesimäärä m3/v 110 168 130 000 130 000 130 000 130 000

Kuutiohinta jätevesi € (alv 0%) 1,83 1,83 1,90 1,90 1,90

Venepaikat yhteensä 42 42 42 42 42

Vesijohdot km (sis kunnossapi-

to)

394 394 394 394 394

Viemärijohdot km (sis kunnos-

sapito)

72 72 72 72 72

Tunnusluvut

Menot/ laskutettu puhdas vesi-

kuutio, ml poistot

2,35 2,99 2,99 2,99 2,99

Menot/ laskutettu jätevesikuutio,

ml poistot

3,86 3,53 3,53 3,53 3,53

Liiketoimi TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

liiketoiminnan LVI-insinööri 0,2 0,2 0,2 0,2

vesilaitoksen hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

puhdistamon hoitaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0

viemärilaitoksen hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

Yhteensä 4,0 4,2 4,2 4,2 4,2

Tekninen yhteensä 46,0 44,9 43,1 43,1 43,1

78

5. Tuloslaskelmaosa

TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TAE 2018 Muutos%

Ulkoinen/sisäinen

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 6 558 912 6 697 500 6 536 300 -2 %

Maksutuotot 2 449 548 2 261 800 2 156 700 -5 %

Tuet ja avustukset 678 001 728 100 563 400 -23 %

Muut toimintatuotot 2 919 431 2 943 600 2 721 400 -8 %

TOIMINTATUOTOT 12 605 892 12 631 000 11 977 800 -5 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -13 867 338 -13 346 900 -13 490 700 1 %

Muut henkilösivukulut -4 621 837 -4 430 000 -4 035 500

Henkilöstökorvaukset -763 200 -633 200

Henkilöstökulut -18 489 175 -18 540 100 -18 159 400 -2 %

Palvelujen ostot

Asiakaspalvelujen ostot -10 027 275 -9 617 200 -8 240 300 -14 %

Muiden palvelujen ostot -9 211 696 -8 780 400 -8 562 200 -2 %

Palvelujen ostot -19 238 970 -18 397 600 -16 802 500 -9 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 626 219 -2 529 900 -2 305 300 -9 %

Avustukset -1 162 421 -1 595 700 -2 392 200 50 %

Muut toimintakulut -1 765 892 -1 847 800 -1 976 100 7 %

TOIMINTAKULUT -43 282 678 -42 911 100 -41 635 500 -3 %

TOIMINTAKATE -30 676 785 -30 280 100 -29 657 700 -2 %

Verotulot 12 181 776 12 200 000 12 500 000 2 %

Valtionosuudet 19 153 701 18 700 000 18 200 000 -3 %

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 132 911 100 000 85 000 -15 %

Muut rahoitustuotot 108 853 111 000 68 400 -38 %

Korkokulut -1 495 -1 000 -1 500 50 %

Muut rahoituskulut -3 860 -2 500 -3 500 40 %

Rahoitustuotot ja -kulut 236 409 207 500 148 400 -28 %

VUOSIKATE 895 101 827 400 1 190 700 44 %

79

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -1 372 194 -1 257 900 -1 500 000 19 %

Kertaluonteiset poistot

Liikelaitosten korot -64 242 -71 500 -68 400

Arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset -1 436 437 -1 329 400 -1 568 400 18 %

TILIKAUDEN TULOS -541 335 -502 000 -377 700 -25 %

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos -1 173 373 63 300

Varausten muutos 1 200 000

Rahastojen muutos 1 163 668 302 500

Varausten ja rahastojen muutokset 1 190 295 302 500 63 300

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 648 959 -199 500 -314 400 58 %

TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TAE 2018 Muutos%

Ulkoinen

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 4 041 854 4 076 800 4 112 000 1 %

Maksutuotot 2 449 548 2 261 800 2 156 700 -5 %

Tuet ja avustukset 678 001 728 100 563 400 -23 %

Muut toimintatuotot 1 063 486 1 100 200 726 000 -34 %

TOIMINTATUOTOT 8 232 888 8 166 900 7 558 100 -7 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -13 867 338 -13 346 900 -13 490 700 1 %

Muut henkilösivukulut -4 621 837 -4 430 000 -4 035 500 -9 %

Henkilöstökorvaukset -763 200 -633 200

Henkilöstökulut -18 489 175 -18 540 100 -18 159 400 -2 %

Palvelujen ostot

Asiakaspalvelujen ostot -10 027 275 -9 617 200 -8 240 300 -14 %

Muiden palvelujen ostot -6 085 468 -5 641 600 -5 481 700 -3 %

Palvelujen ostot -16 112 742 -15 258 800 -13 722 000 -10 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 585 456 -2 482 400 -2 271 700 -8 %

Avustukset -1 162 421 -1 595 700 -2 392 200 50 %

Muut toimintakulut -559 880 -570 000 -670 500 18 %

TOIMINTAKULUT -38 909 674 -38 447 000 -37 215 800 -3 %

80

TOIMINTAKATE -30 676 785 -30 280 100 -29 657 700 -2 %

Verotulot 12 181 776 12 200 000 12 500 000 2 %

Valtionosuudet 19 153 701 18 700 000 18 200 000 -3 %


Korkotuotot 132 911 100 000 85 000 -15 %

Muut rahoitustuotot 44 611 39 500 -100 %

Korkokulut -1 495 -1 000 -1 500 50 %

Muut rahoituskulut -3 860 -2 500 -3 500 40 %

Rahoitustuotot ja -kulut 172 167 136 000 80 000 -41 %

VUOSIKATE 830 859 755 900 1 122 300 48 %

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -1 372 194 -1 257 900 -1 500 000 19 %

Kertaluonteiset poistot

Arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset -1 372 194 -1 257 900 -1 500 000 19 %

TILIKAUDEN TULOS -541 335 -502 000 -377 700 -25 %

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos -1 173 373 63 300

Varausten muutos 1 200 000

Rahastojen muutos 1 163 668 302 500

Varausten ja rahastojen muutokset 1 190 295 302 500 63 300

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 648 960 -199 500 -314 400 58 %

81

6. Investointiosa

Investointiehdotus 2018

LTK 2018 esitys TA 2018 2 019

2010

Aavasaksan alueen kehittäminen 60 000 60 000 150 000 80 000

- Mattohissi 50 metriä á 1000 €

- Tampparin tankkauspiste laskettelukeskukseen

- Käytetty tamppari, 80 000 €, v. 2019

- Park alue, v.2019

- Aavasaksan ympärysladun valaisu, v. 2020

- OKM:n mahdollinen avustus 20-25 %

- pulkkamäki ja tuubimäkiselvitys

- ulkoreittitoimitus välille Aavasaksa-Ainiovaara

Aavasaksan kaava-alue 150 000

- kunnallistekniikan rakentaminen

Aavasaksan kruununkierros 15 000 15 000

- opasteiden ja taulujen uusiminen

Ainiovaaran koulukeskus, lähiliikuntapaikka 22 000 22 000

- leikkivälinevarasto, sadekatos ja piha-aita

Kaavatiet 100 000 100 000 50 000 50 000

- Heinätien, Riekonkujan ja Selkävainiontien päällystä-minen

- kevyenliikenteenväylä Alkkulanraitti-koulukeskus, 150 m

- kaavateiden ojien kunnostus

- Raanujärven asuinalueen tien viimeistely

- Mäkeläntien ja Sompakujan päällystäminen, 2019

Kaavoitus 70 000 70 000 50 000 50 000

- kaavoitukseen liittyvät mittaukset ja selvitykset

- Tornionjoen osayleiskaavan päivitys

Katuvalot 20 000 20 000 10 000 10 000

- Riekonkujan ja Heinätien valaisu

- varaus katuvalojen rakentamiseen

Kiinteistöjen hankinta 50 000 50 000 50 000 50 000

- varaus kunnanhallitukselle mahdollisia kiinteistöhan-kintoja varten

Kiinteistöautomaatio 45 000 45 000 45 000

- 4 kpl automaatiojärjestelmän päivitystä/vuosi

- 4 kpl automaatiojärjestelmän päivitystä/vuosi, 2019

82

Kirjasto 80 000 80 000 150 000

- ikkunat vaihdetaan ja markiisit länsisivulle

- lämmövaihtimen uusiminen (varaus)

- vesikaton uusiminen 2019

Kopanmäen ja Aavasaksan teollisuusaluiden kun-nallistekniikka 50 000 50 000

Kuntotalo-uimahalli 320 000 320 000

- uima-allassalin uudistaminen

- muutaman kuntosalilaitteen uusiminen esim. juoksu-matto

- hankkeen ehtona OKM:n avustus > 30 %

Lantonvainio 120 000 120 000

- sprinklausjärjestelmä koko taloon, edellyttää sisäilmatutkimusta

Nuorisotalo 10 000 10 000

- muutostyöt: Kohtaamo-toiminnan käynnistäminen

Osakkeiden hankkiminen 10 000 10 000 10 000 10 000

- varaus kunnanhallitukselle mahdollisia osakehankin-toja varten

Paloasema 30 000 30 000 30 000

- öljykattilan uusiminen yms.

Pekanpään vanha koulu 60 000 60 000

- vesikattoremontti

Kuntakeskuksen "Tulevaisuuden Päiväkoti" koulu-keskuksen alueelle 60 000 60 000 1 000 000 1 000 000

- suunnittelu, v. 2018

- rakentaminen v. 2019-20

- lopulliset päätökset tehdään selvityksen jälkeen

Reitistöt 40 000 40 000

- uudelleen linjausta, pohjien tekoa ja pitkospuiden uusimista

- tampparin tankkauspiste huoltohallin pihalle

Terveyskeskus-Palvelutalo 230 000 230 000 50 000 550 000

- vuodeosaston sprinklaus v. 2018

- ambulanssihenkilöstön lepotila v. 2018

- palvelutalon korjaustarpeet v. 2018

- yhteiskeittiön saneeraus, vuodeosaston ruokailuti-la/pikkukeittiö

- suunnittelu v. 2019

- saneeraus v. 2020

83

Tukipalvelut 25 000 25 000

- koneet, kalusto ja ohjelmistot

Vesi- ja viemärilaitos 190 000 190 000 120 000 120 000

- etäluettavat vesimittarit 500 kpl, a' 150 € (hanke jatkuu)

- pumppaamoiden peruskorjaus

- kirkonkylän jätevedenpuhdistamon peruskorjauksen suunnittelu

- hulevesien vähentäminen viemäriverkosta

- johtokartan sijaintitietojen tarkentaminen

- selvitetään Kauliranta-Kuivakangas-Maijalanranta vesi-huoltohankkeen toteuttamismahdollisuudet

Kalustohankinnat - osastoittain

- hankintojen rahoitus ensisijaisesti leasingillä

Perusturvan kalusto/ohjelmistohankinnat 35 000 35 000

- Hammashoitolan Kanta 2 -hanke

Yleishallinnon ohjelmistohankinnat 30 000 30 000

- arkistointi- ja sopimustenhallinta

Investoinnit yhteensä 1 672 000 1 762 000 1 775 000 1 920 000

Haetut avustukset

- OKM:ltä haettavat avustukset (Aavasaksa 25 %) 15 000 15 000

- OKM:ltä haettavat avustukset (Kuntotalo-uimahalli 30 %) 96 000 96 000

Avustukset yhteensä 111 000 111 000

Netto yhteensä 1 561 000 1 651 000 1 775 000 1 920 000

84

7. Rahoitusosa

RAHOITUSLASKELMA

Ulkoinen

Rahoitusosa 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020

1000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 831 756 1 122 1 122 1 122

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät -39

Toiminnan rahavirta 792 756 1 122 1 122 1 122

Investointien rahavirta

Investointimenot -3 958 -1 744 -1 672 -1 715 -1 920

Rahoitusosuudet investointimenoihin 991 108 111 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 44 0 0 0 0

luovutustulot

Investointien rahavirta -2 923 -1 636 -1 561 -1 715 -1 920

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 131 -880 -439 -593 -798

Rahoituksen rahavirta

Antolainojen muutokset 23 0 0 0 0

Lainakannan muutokset 41 -20 -20 -20 -20

Muut maksuvalmiuden muutokset -821 0

Rahoituksen rahavirta -757 -20 -20 -20 -20

Rahavarojen muutos -2 888 -900 -459 -613 -818

Rahavarat 31.12 9 246 8 346 7 887 7 274 6 456

Rahavarat 1.1 12 134 9 246 8 346 7 887 7 274

Rahavarojen muutos -2 888 -900 -459 -613 -818

Tavoitteet ja tunnusluvut

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -2 131 -3 011 -3 450 -4 043 -4 841

Lainan hoitokate -20 38 56 56 56

Kassan riittävyys, pv 80 77 72 66 58

Tuloslaskelmasta

Toimintamenot -38 491 -37 912 -38 397 -38 397 -38 397

Korkomenot ja muut rah menot -12 -4 -4 -4 -4

Investointimenot -3 958 -1 744 -1 672 -1 715 -1 920

Antolainojen lisäys 23

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 41 -20 -20 -20 -20

Kassasta maksut yhteensä -42 397 -39 680 -40 093 -40 136 -40 341

85

8. Henkilöstö hallintokunnittain ja nimikkeittäin Henkilöstösuunnitelma 2018 – 2020 Toimielin TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

Kunnanhallitus/yleishallinto 12,9 13,9 14,1 13,9 13,9

Kunnanhallitus/maaseutu 56,5 48,5 43,1 40,1 40,1

Perusturvalautakunta 155,3 156,7 160,8 160,8 160,8

Sivistyslautakunta 82,1 85,0 86,0 84,4 84,4

Tekninen lautakunta 46,0 44,9 43,1 43,1 43,1

Ylitornion kunta yhteensä 352,8 349,0 347,1 342,3 342,3

Osuus henkilöstöstä TP2016 TA2017 TAE2018 TS2019 TS2020

Kunnanhallitus/yleishallinto 3,7 % 4,0 % 4,1 % 4,1 % 4,1 %

Kunnanhallitus/maaseutu 16,0 % 13,9 % 12,4 % 11,7 % 11,7 %

Perusturvalautakunta 44,0 % 44,9 % 46,3 % 47,0 % 47,0 %

Sivistyslautakunta 23,3 % 24,4 % 24,8 % 24,7 % 24,7 %

Tekninen lautakunta 13,0 % 12,9 % 12,4 % 12,6 % 12,6 %

86

9. Konserniyhtiöt

9.1. Alkkulan Aluelämpö Oy

Tilivelvollinen: toimitusjohtaja

Toiminta-ajatus

Toimittaa kaukolämpöä kaukolämmön piirissä oleville kuluttajille kirkonkylän alueella.

Talousarvio vuodelle 2018

Kaukolämpö verkostoa jatketaan ainoastaan taloliittymien osalta, mikäli tulee uusia kuluttajia.

Taloussuunnitelma vuosille 2018 – 2019

Ei erityisiä suunnitelmia tällä kaudella

Toiminnan painopiste-

alueet



Varma lämmöntuotanto ja

palvelu kuluttajille

Pyritään neuvomaan ku-

luttajia lämmön käytön

sekä laitteiden suhteen

Asiakkaiden tyytyväi-

syys /palautteet

Tyytyväinen asiakas


Saada laitokset toimi-

maan mahdollisimman

hyvällä hyötysuhteella.

Henkilökunnan pitäminen

ajan tasalla koulutuksen

avulla

Näkyy hyötysuhteessa

kun polttoaineiden laa-

dussa tapahtuu muutok-

sia.

Viat ja häiriöt mahdolli-

simman pienet ja har-

voin.

87

9.1.1. Talousarvio

2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020

Toimintatuotot 1 162 393 1 130 100 1 067 100 1 067 100 1 067 100

Toimintakulut -989 617 -908 600 -910 900 -910 900 -910 900

Toimintakate 172 776 221 500 156 200 156 200 156 200


Korko- ja rahoitustuotot 2 840

Korkokulut -6 568 -21 000 -21 000 -21 000 -21 000

Muut rahoituskulut (verot?) -23 700 -8 600 -8 600 -8 600

Rahoitustuotot ja -kulut -3 728 -44 700 -29 600 -29 600 -29 600

Tilikauden tulos ennen poistoja 169 048 176 800 126 600 126 600 126 600

Poistot ja arvonalentumiset -102 742 -118 900 -105 500 -105 500 -105 500

Tilikauden tulos 66 306 57 900 21 100 21 100 21 100

Verot -1 272

Tilikauden ylijäämä(alijäämä) 65 034 57 900 21 100 21 100 21 100

9.1.2. Rahoituslaskelma


Toiminnan rahavirta

Liikevoitto 66 306 102 600 50 700 50 700 50 700

Poistot, arvonalennukset ja muut korjaukset 102 742 118 900 118 900 118 900 118 900

Rahoituksen tuotot ja kulut 3 728 44 700 -29 600 -29 600 -29 600

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutoksia 172 776 266 200 140 000 140 000 140 000

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis/väh -50 203

Vahto-omaisuuden lisäys/ vähennys 21 421

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys -32 494

Käyttöpääoman muutokset -61 276

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 111 500

Maksetut korot ja maksut muista liiketoim. rah.kuluista -6 568

Saadut rahoitustuotot liike- toiminnasta 2 840

Maksetut välittömät verot -1 272

Liiketoiminnan rahavirta 106 500

88


Investointimenot -84 411

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Pysyvien vastaavien hyödykkei- den

luovutustulot

Investointien rahavirta -84 411

Toiminnan ja investointien raha-virta 22 089 266 200 140 000 140 000 140 000

Pitkäaikaisten lainojen nostot 14 940

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmak-sut -87 370

Rahoituksen rahavirta -72 431

Rahavarojen muutos -50 341 266 200 140 000 140 000 140 000

Rahavarat 31.12 55 381 321 581 461 581 601 581 741 581

Rahavarat 1.1 105 722 55 381 321 581 461 581 601 581

Rahavarojen muutos -50 341 266 200 140 000 140 000 140 000

89

9.2. Ainiovaaran Kiinteistöt Oy

Tilivelvollinen: Toimitusjohtaja

Toiminnan kuvaus

Ainiovaaran Kiinteistöt Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja turvalliselta ja luonnon-

läheiseltä alueelta lähinnä kuntakeskuksen välittömästä läheisyydestä mutta myös sivukyliltä kaikille asunnontarvit-

sijoille.


Toiminnan painopis-

tealueet



Kohtuuhintaiset vuokra-

asunnot turvalliselta ja

luonnonläheiseltä alu-

eelta

Tarjota aktiivisesti vuok-

ra-asuntoja kaikille

asunnontarvitsijoille

Tyhjien asuntojen määrä

Asiakastyytyväisyys

Asiakaslähtöinen palvelu


Kiinteistöjen huolto- ja

korjaustyöt/palveluiden

hankinta

Hankitaan tarvittavat

palvelut mahdollisimman

pitkälle paikallisilta yri-

tyksiltä

Paikallisten hankintojen

määrä suhteessa koko-

naismäärään

Tavoitteena käyttää mah-

dollisimman paljon paikalli-

sia palveluita


Omavaraisuuden säilyt-

täminen

Asuntokannan sopeut-

taminen kysyntää vas-

taavaksi

Taloudellinen tulos

Kysyntä ja tarjonta kohtaa-

vat

Itsenäinen toimiminen

9.2.1. Talousarvio

2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020

Kiinteistön tuotot 803 476 881 700 1 083 500 1 083 500 1 083 500

Kiinteistön hoitokulut -606 514 -663 900 -867 200 -873 800 -873 800

Käyttökate/ Hoitokate 196 962 217 800 216 300 209 700 209 700

Poistot ja arvonalentumiset -168 476 -226 700 -235 300 -235 300 -235 300

Korkotuotot 2 295 3 000 3 000

Osinkotuotot 33 600 30 000 30 000 33 600 33 600

Korkokulut ja muut rahoituskulut -24 521 -21 100 -11 000 -11 000 -11 000

Muut rahoituskulut

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 11 374 8 900 19 000 25 600 25 600

Tilikauden tulos 39 860

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 39 860

90



Toiminnan rahavirta

Liikevoitto 28 486 -8 900 -19 000 -25 600 -25 600

Poistot, arvonalennukset ja muut korjukset 168 476 226 700 235 300 235 300 235 300

Rahoituksen tuotot ja kulut 11 374 8 900 19 000 25 600 25 600

Verot

Rahavirta ennen käyttöpääoman muu-toksia 208 336 226 700 235 300 235 300 235 300

Käyttöpääoman muuutokset 6 205


Investointimenot

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot


Toiminnan ja investointien rahavirta 214 541 226 700 235 300 235 300 235 300

Rahoituksen rahavirta -263 574 -263 574 -263 574 -263 574 -263 574

Rahoituksen rahavirta -263 574 -273 574 -273 574 -273 574 -273 574

Rahavarojen muutos -49 033 -46 874 -38 274 -38 274 -38 274

Rahavarat 31.12 111 468 64 595 26 321 -11 953 -50 226

Rahavarat 1.1 160 501 111 468 64 595 26 321 -11 953

Rahavarojen muutos -49 033 -46 874 -38 274 -38 274 -38 274

91

9.3. Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos

Laskennallisesti eriytetyn vesi- ja viemärilaitoksen talousarvio

9.3.1. Talousarvio

TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS2020

TULOSLASKELMA € € € € €

Toimintatulot 742 446 724 600 743 100 743 100 743 100

Toimintamenot -529 867 -476 500 -499 500 -499 500 -499 500

Toimintakate 212 578 248 100 243 600 243 600 243 600

Rahoitustuotot ja -kulut -15

Poistot -201 134 -173 900 -206 400 -206 400 -206 400

Liikelaitosten korot -64 242 -71 500 -68 400 -68 400 -68 400

TULOS -52 813 2 700 -31 200 -31 200 -31 200

Liikeylijäämä 11 444 74 200 37 200 37 200 37 200


Liiketoiminnan rahoitus-laskelma

TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS2020

€ € € € €

TULORAHOITUS

Liikeylijäämä 11 444 74 200 37 200 37 200 37 200

Poistot ja arvonalentumiset 201 134 173 900 206 400 206 400 206 400

Rahoitustuotot ja -kulut 64 242 71 500 68 400 68 400 68 400 Muut tulorahoituksen korja-userät -15

Sisäiset tuotot -87 087 -92 100 -86 000 -86 000 -86 000

Sisäiset kulut 14 620 13 900 17 100 17 100 17 100

204 339 241 400 243 100 243 100 243 100

INVESTOINNIT

Käyttöomaisuusinvestoinnit -250 546 -352 500 -190 000 -120 000 -120 000

Käyttöomaisuuden myyntitu-lot

Sisäiset katteet

-250 546 -352 500 -190 000 -120 000 -120 000

RAHOITUSTOIMINTA

Vaihto-omaisuuden lisäys

Myyntisaamisten lisäys 32 659

Ostovelkojen lisäys -20 578

Siirtovelkojen lisäys 19 431

31 513

Vaikutus kunnan rahava-roihin -14 695 -111 100 53 100 123 100 123 100

Documents

Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2019 - 2020 YLITORNION … · 2018. 1. 5. · 7 1.2.3 Mihinkhään met menemä Suomen kuntakenttä on tällä hetkellä laajassa murroksessa. Maakunta-