TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2020...2019/10/21 · noin 50 toiminnan tavoitetta. • Toiminnan tavoitteissa näkyvät kaupunkitasoiset painopisteet. Niitä ovat muun muassa lastenja

TAMPEREEN KAUPUNGINTALOUSARVIO 2020

Pormestarin talousarvioesitys21.10.2019

Inhimillinen kaupunki katsoo rohkeasti tulevaisuuteen

2

1. Laitamme talouden tasapainoon

2. Vastaamme palvelutarpeiden kasvaneeseen kysyntään

• Lapset, nuoret ja ikäihmiset

3. Parannamme tuottavuutta ja tuloksellisuutta

4. Koulut ja päiväkodit turvallisiksi ja nykyaikaisiksi

• Sisäilmaongelmiin puututaan

5. Varmistamme Tampereen edelläkävijyyden ja kestävän kasvun

• Vuonna 2019 bkt:n ennustetaan kasvavan 1,5 %.

• Talouden kasvu hidastuu viime vuosien noin 2,5 prosentin vauhdista vajaaseen 1 prosenttiin lähivuosina.

• Ennustetta leimaa suuri epävarmuus maailmantalouden tulevasta suunnasta.

• Kestävä julkinen talous vaatii selvästi korkeampaa työllisyyttä.

• Julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen. Ennusteen mukaan tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa lähivuosina.

• Julkista taloutta heikentävät vaimeneva talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menonlisäykset.

Suomen talouden vire

3Lähde: Taloudellinen katsaus syksy 2019, Valtiovarainministeriö

Kaupungin kasvu jatkuuMeitä on vuoden 2020

lopussa yli 242 000

• Kaupungin oma väestösuunnite tehdään kahden vuoden välein. Väestösuunnite eroaa Tilastokeskuksen tuottamasta väestöennusteesta siten, että se sisältää tavoitteellisia elementtejä, joihin kunnan on itse mahdollista vaikuttaa. Tällaisia elementtejä ovat esimerkiksi asetettu väestötavoite sekä rakentaminen. Väestösuunnite ei yksiselitteisesti kerro, miten kaupungin väestö tulee kehittymään, mutta se on suuntaa antava toiminnan ja palveluiden suunnittelun apuväline.

4

• Tilastokeskus julkaisi 30.9.2019 uuden väestöennusteen. Tilastokeskuksen ennusteessa on huomioitava, että trendipohjainen ennuste ei huomioi kunnan omia toimenpiteitä tai toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.

• Tampereen väkiluku kasvoi tämän vuoden tammikuusta elokuuhun 2 153 henkilöä.

• Kasvu oli vastaavaa vuonna 2016. Tällöin koko vuoden lisäykseksi muodostui 3 055 henkilöä.

• Keskeisin tekijä väestönlisäyksen taustalla on maassamuutto− Kuntien välinen nettomuutto 1 521 henkilöä.− Syntyneiden enemmyys + 87 henkilöä.− Nettomaahanmuutto + 544 henkilöä.

• Kaupungin (8/2019) väkiluku 237 392 – ennuste vuoden lopussa noin 238 500.

5

Tampereen väestönkasvuelokuun 2019 lukujen perusteella

Väestönkasvu tammi-elokuussa

Lähde: Tilastokeskus

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

*20

20*

2021

*20

22*

Nettomuutto

Syntyneiden enemmyys

henkilöä

Muuttovoittoinen Tampere

6

• Väestön kasvu perustuu pääosin muuttovoittoon.

• Viiden edellisen vuoden aikana kaupungin väestö on kasvanut keskimäärin 2 959 asukkaalla vuodessa.

• Asukasmäärä on kasvanut vuodesta 2010 noin 22 000 asukkaalla.

Lähde: Tilastokeskus, * oma väestösuunnite

7Lähde: Tilastokeskus

Väestön kehitys 2002–2018 ikäluokittain

• Väestönkasvu yli 3 000 asukasta.

• Palvelutarpeiden kasvuun vaikuttavia muutoksia mm.− Varhaiskasvatuksessa osallistumisaste on noussut viime vuosina selvästi.

vuonna 2019: 80 % vuonna 2018: 75 %vuonna 2017: 71 %

− Peruskoulun oppilasmäärä kasvaa 500 oppilaalla (noin 3 % oppilasmäärästä).− Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 400:llä (noin 2 % ikäryhmästä).

• Palvelutarpeiden kasvu näkyy korkeana investointitasona:− päiväkotien ja koulujen rakentamisessa− kaupunki-infran kunnossapidossa− uusien alueiden rakentamisessa

Palvelutarpeiden kasvu jatkuu

8

Väestö ikääntyy

9Lähde: Tilastokeskus, * oma väestösuunnite

0

2500

5000

7500

10000

12500

15000

17500

20000

22500

25000

2000 2005 2010 2015 2020* 2025* 2030*

65-74-vuot.

75-84-vuot.

85+ -vuot.

henkilöä

Kaavio3

65-74-vuot.20002005201020152020*2025*2030*1593616304183322323425300241002440075-84-vuot.20002005201020152020*2025*2030*980911186120051272214900192002080085+ -vuot.20002005201020152020*2025*2030*29333442432354046100700084000-6-vuot.20002005201020152020*2025*2030*149741351214728158611560016000177007-15-vuot.20002005201020152020*2025*2030*17796182401620916745189002030020800

väestö

Väestö

20002005201020152016201720182020*2025*2030*

0-6-vuot.149741351214728158611587015,78215,657156001600017700

7-15-vuot.17796182401620916745171981775218322189002030020800

65-74-vuot.1593616304183322323423,63124,45124,967253002410024400

75-84-vuot.9809111861200512722133711342413,701149001920020800

85+ -vuot.2933344243235404558657495,839610070008400

Huom.0-6 ja 7-15v. vuotiaat samalla värillä, eri sävyllä, samoin ikäihmiset.

199019911992199319941995199619971998199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019*2020*2021*2022*

Syntyneiden enemmyys437496503516645572546523489466398448215494741625666559743665651646747637573623424376232248273278299

Nettomuutto706970104910952431287727562177203314221947190417986781238794133192794713181074135315412388202014912673337531773194324532773285

200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014*2015*2016*2017*

Syntyneiden enemmyys398448215494741625666559743665651646747637647668674682

Nettomuutto19471904179867812387941331927947131810741353154123881635164116631677

234523522013117219791419199714861690198317251999228830252254220022002200

Nostot

Ennakkoväkiluku 31.12.2020

242,6002020202520302274

Muutos1561215918170541,898

.+35007-12125981305712970376

13-15591465306953

185121958719923

Ulkomaan kansalaiset

10,99412/31/18

Vierasta kieltä puhuvia

18,03012/31/18

65-74-vuot.20002005201020152020*2025*2030*1593616304183322323425300241002440075-84-vuot.20002005201020152020*2025*2030*980911186120051272214900192002080085+ -vuot.20002005201020152020*2025*2030*29333442432354046100700084000-6-vuot.20002005201020152020*2025*2030*149741351214728158611560016000177007-15-vuot.20002005201020152020*2025*2030*17796182401620916745189002030020800

Syntyneiden enemmyys199019911992199319941995199619971998199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019*2020*2021*2022*437496503516645572546523489466398448215494741625666559743665651646747637573623424376232248273278299Nettomuutto199019911992199319941995199619971998199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019*2020*2021*2022*706970104910952431287727562177203314221947190417986781238794133192794713181074135315412388202014912673337531773194324532773285

15000

17500

20000

22500

25000

henkilöä

Työttömyyden kehitys

10

• Työttömyyden aleneminen on pysähtynyt.

• Nuorisotyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa.

• Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen vähentynyt.

• Avoimia työpaikkoja on (4 744 kpl), mutta rekrytointiongelmat näkyvät, vaikka työttömiä on paljon.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto

Tampereen yrityskanta ja vuosittain aloittaneet ja lopettaneet yritykset


Työllisyysaste


Väestön kasvu ja asuntotuotanto

13Lähde: Tilastokeskus, Rakennusvalvonta ja Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka

Talousohjelman toteutuminen2018–2020

• Vuonna 2019 talousohjelmalla arvioidaan saavutettavan 29,8 M€:n vaikutukset, mikä ylittää asetetun tavoitteen 3,1 M€. Kaikkia kuluvan vuoden tavoitteita ei saavuteta, mutta erityisesti osinkotuottojen arvio on talousohjelman tavoitetta suurempi.

• Vuodelle 2020 tavoitellaan 14,9 M€, mikä on huomioitu talousarvioesityksessä.• Lisäksi pormestarin talousarvioesitykseen 2020 on asetettu lautakunnille uusia

tasapainottamistavoitteita yhteensä 1,26 M€:n edestä.14

• Talousohjelma hyväksyttiin KV 23.4.2018. Lisäksi vuoden 2019 talousarvion yhteydessä päätettiin yhteensä noin 6,9 M€:n lisätoimenpiteistä.

• Vuodelle 2018 talousohjelmassa asetettiin 8,8 M€ tehostamistavoite, mikä ylitettiin 0,3 M€.

15

Talouden tasapainottaminen • Tampereen kaupunki on toteuttanut talousohjelman vuosien 2018–2020 aikana. Ohjelmalla

tavoitellaan 43,5 M€:n säästöjä ja tämän hetken arvion mukaan säästötavoite saavutetaan.

• Lisäksi vuoden 2019 talousarvion yhteydessä päätettiin yhteensä noin 6,9 M€ lisäsäästöistä, kiinteistöveron tuottoarviota nostettiin 11 M€ korottamalla kiinteistöveroprosentteja ja henkilöstön työskentelytapojen uudistamiselle ja digitalisaation täysmääräiselle hyödyntämiselle asetettiin 10 M€ tavoite.

• Vuoden 2020 talousarviokehys on talouden tasapainottamisohjelmasta huolimatta noin 30 M€ alijäämäinen. Talousohjelman ja pormestariohjelman mukaan kaupungin 8 vuotta jatkunut alijäämäinen talous on vuonna 2020 tasapainotettava.

• Talouden tasapainottamista on lisäksi vaikeuttanut se, että kaupungin verorahoituksen vuotuinen kasvu (2015–2018) on ollut keskimäärin 1,3 %-yksikköä pienempi kuin väestönkasvun ja palvelutarpeen myötä kasvaneet nettomenot. Tällä ajanjaksolla erotus on -55 M€.

Kohti kestäväätalouden tasapainoa

Toimenpiteet

16

• Menojen kasvu enintään 3 prosenttia• 10 toimenpiteen kokonaisuus käsittelee muun

muassa:− Tuottavuus, johtaminen ja henkilöstö− Veropohjan vahvistaminen ja työllisyyskokeilu− Palvelujen laajuus ja taso− Ennakointi ja varhainen tuki− Työtavat ja digitalisaatio− Tilojen käyttö− Investoinnit ja hankinnat− Erikoissairaanhoidon kustannukset

Talouden tasapainottaminen 2018–2020

17

• Talouden tasapainottamistoimet 60 M€. • Kunnallisveron korotus 30 M€.• Toiminnan kehittäminen: Hyvinvoinnin toimialueen

jakaminen ja Tredu• Henkilöstö

− 2017 noin 14 300 2020, 12 600• Yhtiöittämisiä ja liikkeen luovutuksia: Hatanpään

sairaala, Tilapalvelut, Voimia, Monetra ja Infra.

Pysyminen tasapainossa 2021

Toimintaympäristö haastaa:8 vuotta alijäämäinen talous, verotulojen matala kasvu, palvelutarpeiden kasvu, historian kovin väestökasvu, suurten investointien toteutus, korkea työttömyys, jne.

Oppivelvollisuuden laajentaminen, hoitajamitoitus 0,7:ään, SOTE-uudistus, kestävän kasvun varmistaminen, investoinnit, ilmastonmuutos, työllisyys, jne.

18

Kunnallisveron korottaminen• Kunnallisveron tuloveroprosentti korotetaan 19,75 prosentista 20,50 prosenttiin.

• Veroprosentin 0,75 %-yksikön korotuksen vaikutus kaupungin verotuloihin on noin 30 M€.

• Korotuksen vaikutukset veronmaksajille eri tuloluokissa:− Jos ansiotaso on alle 1200 e/kk, niin korotus ei vaikuta− Pienituloisella (kk-ansio 1800 e/kk): 10 euroa/kuukausi− Keskituloisella (kk-ansio 2900 e/kk): 18 euroa/kuukausi− Hyvätuloisella (kk-ansio 6500 e/kk): 45 euroa/kuukausi

• Kuntatalouden ennustetaan olevan kuluvana vuonna ennätyksellisen alijäämäinen koko maassa ja myös pääosassa suuria kaupunkeja. Kuntatalouden näkymät vuodelle 2020 ovat vaikeat.

• Kunnallisveron tuloveroprosentit eräissä kunnissa ja kaupungeissa 2019:− Naapurikunnat: Pirkkala 20,00 %, Lempäälä 20,50 %, Nokia 20,50 %, Ylöjärvi 20,50 % ja Kangasala 21,00 %− Suuret kaupungit: Espoo 18,00 %, Helsinki 18,00 %, Vantaa 19,00 %, Turku 19,50 % ja Oulu 20,00 %,

Jyväskylä 20,00 %, Pori 20,25 %, Kuopio 20,50 %, Lahti 20,75 % ja Kouvola 20,75 %

19

Talouden tunnuslukuja 2010–2020

831 870887 896 919 915

9711049

1099 11341169302 301

298 317 285 291300

326328 330

332

1 134 1 1711 185 1 213 1 204 1 206

1 2711 375

1 427 1 4641 501

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

2013 2014 2015 2016 2017 2018 TP ENN.2019

TA 2020 TS 2021 TS 2022 TS 2023M

ilj. e

Verotulot Valtionosuudet

Verorahoituksen kehitys• Kaupungin verorahoituksen vuotuinen kasvu

(2015–2018) on ollut keskimäärin 1,3 %-yksikköä pienempi kuin väestönkasvun ja palvelutarpeen myötä kasvaneet nettomenot.

• Vastaavana ajanjaksona nettomenot ovat kasvaneet yhteensä 55 M€ enemmän kuin verorahoitus.

20

Kaavio1

Verotulot

201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 2023831.30499999999995869.97799999999995886.73799999999994896.10547496999993918.88114531999997914.514999999999999711048.8109911341169Valtionosuudet

201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 2023302.25941999999998300.84800000000001298.43200000000002317.22784799999999285.09387400000003291.10000000000002300.2326.10000000000002328.1330.1332.1Yhteensä

201120122013201420152016201720181133.56441999999991170.8261185.171213.33332296999991203.975019321205.6151271.21374.91427.11464.11501.1

Milj. e

verotulojen kehitys

Kunnallisvero%-muutosYhteisövero%-muutosKiinteistövero%-muutosYht. %-muutosTilivuosiTampereen jako-osuusJako-osuuden muutos%Kunta-ryhmän jako-osuusKuntien yhteisöverotilitykset, milj. euroa

20024747125569

2003463-2.449-30.4250.8536-5.720030.0495299821.900.1975999.00

20044834.55410.4250.35624.920040.0522667865.500.19751058.00

20055003.46519.1265.85905.020050.0565021458.100.22031162.00

20065357.2662.32910.06306.720060.052902482-6.400.22031249.00

20075614.87412.0319.16665.720070.050553905-4.400.22031474.00

20086108.7773.4347.77208.120080.050345584-0.400.22031534.00

20096191.463-18.1354.6717-0.520090.05276696524.800.32031197.00

201020106433.97317.04218.67585.820100.0519094330-1.600.31991407.00

TP 2011TP 20116511.372-2.3431.27651.020110.0420609861-19.000.31991660.00

TP 2012TP 20126865.344-38.95222.77822.120120.0374699152-10.900.28341400.00

TP 2013TP 20137276.05117.4531.38316.320130.03985038656.400.29491300.00

TP 2014TP 20147442.36322.16420.48704.720140.04326758338.600.35561371.00

201520157561.6677.1640.38871.9

2016Prog. 20167772.854-19.3652.38961.1

2017 Budget 20177770.06722.57615.89192.5

TA 20187810.67130.77514.99273.4

TP ENN 2018Plan 2018775-0.2721.4761.39230.4

TA 2019Plan 20198175.5765.68815.49816.3

TS 2020Plan 20208524.2760.0902.610183.8

TS 202189276921060

TS 202292776941097

VEROTULOJEN KEHITYS

KunnallisveroYhteisöveroKiinteistövero

Kiinteistövero

YHTEISÖVERON MUUTOS (%)

Tulostettu &D &T

&F

Kunnallisvero201520162017TP ENN 2018TA 2019755.60799999999995776.51997925000001776.79969590999997775817.3Yhteisövero201520162017TP ENN 2018TA 201967.29800000000000254.30494224000000366.5017273899999997276Kiinteistövero201520162017TP ENN 2018TA 201963.83200000000000165.28055347999999575.5797220199999917687.73

Milj. e

Municipal income tax

Kunnallisvero

755.60799999999995776.51997925000001776.79969590999997775

Mil. €

Share of corporate tax

Yhteisövero

67.29800000000000254.30494224000000366.50172738999999972

Mil. €

Real estate tax

Kiinteistövero

63.83200000000000165.28055347999999575.57972201999999176

Mil. €

Kunnallisvero

201520162017TP ENN 2018TA 2019TS 2020TS 2021TS 2022755.60799999999995776.51997925000001776.79969590999997775817.3852892927

Milj. e

Yhteisövero

201520162017TP ENN 2018TA 2019TS 2020TS 2021TS 202267.29800000000000254.30494224000000366.5017273899999997276767676

Milj. e

Kiinteistövero

201520162017TP ENN 2018TA 2019TS 2020TS 2021TS 202263.83200000000000165.28055347999999575.5797220199999917687.73909294

Milj. e

Yhteisövero201520162017TP ENN 2018TA 2019TS 20207.0890950463854336-19.30675170138785622.459806873739891.40845070422535225.55555555555555540

%

Yhteisöveron maksuperusteiset tilitykset ,

KUNNAT

Kuntien yhteisöverotilitykset2003200420052006200720082009201020112012 ENN999105811621249147415341197140716691400

Kunnallisvero

201520162017TP ENN 2018TA 2019TS 2020TS 2021TS 2022755.60799999999995776.51997925000001776.79969590999997775817.3852892927

Milj. e

Yhteisövero

201520162017TP ENN 2018TA 2019TS 2020TS 2021TS 202267.29800000000000254.30494224000000366.5017273899999997276767676

Milj. e

Kiinteistövero

201520162017TP ENN 2018TA 2019TS 2020TS 2021TS 202263.83200000000000165.28055347999999575.5797220199999917687.73909294

Milj. e

vertailutietojen muutokset

EDELLISEN TILIKAUDEN VERTAILUTIETOIHIN TEHDYT MUUTOKSET

TaseVuoden 2008 TP kirjaUusi vertailutietoSelitys

OMA PÄÄOMA

Muut omat rahastot174,647,412.9135,208,796.01-137 896 751,67 / Rahastojen purkaminen ed. tilikausien ylijäämään

Edellisten tilikausien ylijäämä287,785,404.45422,841,329.83133 514 060,15 / kts. erillinen taulukko seuraavalla välilehdellä

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Muut velat16,919,025.0315,947,445.03-971 580,00 / Ruhmähenkivakuutuksen purku ed. tilikausien ylijäämään

Siirtovelat79,227,110.6479,376,772.30149 661,66 / AKK:n vuodelle 2007 kohdistuvat tulospalkat

VASTATTAVAA YHTEENSÄ1,673,997,973.901,668,793,364.04VASTATTAVAA MUUTOKSET YHTEENSÄ -5 204 609,86

Muita vertailutietojen muutosia

Muutos SAP:ssaPV-liitetieto

Maa- ja vesialueet-2,568,048.65-607,470.55Järjestelmävaihdos mahdollisti arvonkorotuksen paremman kohdistamisen tontteihin, jolloin huomattiin,

Arvonkorotuksetettä arvonkorotustilillä on ollut 1 960 578,10 kirjaus, joka kuuluu kohdentaa suoraan tilille 111000

Liitetieto 2008Liitetieto 2007ja SAP:n arvonkorotusten tilin muutos on eri kuin muutos liitetiedossa.

arvonkorotukset 31.12.2007125,746,659.12127,707,237.22

maa- ja vesialueet 31.12.2007ERROR:#REF!108,273,164.73

Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon 1750/21.6.2005 tilinpäätösperiaatteiden muutosten ja aikaisempia tilikausia koskevien virheiden käsittelystä tilinpäätöksessä. Lausunto muuttaa kyseisten erien aikaisemman vakiintuneen tulosvaikutteisen kirjaamisen uuteen oman pääoman oikaisuun perustuvaan kirjauskäytäntöön. Oman pääoman oikaisuun perustuvan kirjaustavan voidaan katsoa antavan oikeamman kuvan tilikauden tuloksesta, minkä lisäksi sen etuna on yhdenmukaisuus kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön nähden.

Edellä mainitun lausunnon mukaan tilinpäätösperiaatteiden muutokset sekä aikaisempia tilikausia koskevien olennaisten virheiden oikaisut tehdään oman pääoman erää Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä oikaisemalla. Oikaisuja ei siten enää tehdä tulosvaikutteisesti vaan takautuvasti. Vastaava oikaisu on myös tehtävä vertailuvuotena olevan edellisen tilikauden päättävään taseeseen. Vertailuvuoden tuloslaskelma ei sen sijaan ole välttämätöntä saattaa vertailukelpoiseksi, mutta oikean ja riittävän kuvan sitä vaatiessa, on muutoksen tulosvaikutuksesta tilikausien vertailun mahdollistamiseksi annettava liitetieto. Jos vertailulaskelmaa kuitenkin oikaistaan, tulee tehtyjen muutosten ja niiden perusteiden vastaavasti käydä ilmi liitetiedoista. Jos toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään tilinpäätöksiä tai tunnuslukuja useammalta tilikaudelta, on myös nämä saatettava mahdollisuuksien mukaan vertailukelpoisiksi tai ainakin selkeästi mainittava niiden osalta mahdollinen vertailukelvottomuus. Oikaisuja tehtäessä tulee ottaa huomioon olennaisuuden periaate. Vähäiset aikaisemmille tilikausille kuuluvat erät merkitään tuloslaskelmassa ja taseessa nimikettään vastaavaan erään.

Krista Heikkinen KirjanpitoryhmäTaloushallinnon palvelukeskus20.2.2008

tulov% ja verotettava tulo kehi

Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys

Tulovero prosenttiVerotettava tulo milj. euroaMuutos, %

200418.002,707.82.2

200518.002,829.24.5

200618.003,000.25.1

200718.003,256.48.5

200818.003,453.96.1

200918.003,454.30.0

201019.003,487.10.9

201119.003,675.45.4

201219.003,815.13.8

201319.00

201419.75

verorahoituksen kehitys

Huom. päivitykset vain harmaisiin soluihin.

ei sis. koiraveroa

Kunnallisveromuutos %Yhteisöveromuutos %Kiinteistöveromuutos %Verotulot %Valtionosuudet Verorahoitusmuutos €muutos % Toimintakate Toimintakatemuutos %

2002473.970.724.5569

2003462.5-0.049.2-0.324.70.0536-0.1

2004483.40.054.30.124.80.05620.0

2005499.60.064.70.226.20.15900.0156.1747670.384-670

2006535.47.266.22.328.810.06306.7173.411.1 %8047.7727.316-7278.5

2007560.94.874.112.031.49.16665.7180.13.9 %8475.3744.604-7452.4

20082008610.08.776.63.433.87.77208.1202.212.2 %9239.0791.846-7926.3

20092009618.61.462.7-18.135.44.6717-0.5217.57.6 %9341.3896.930-89713.3

20102010642.73.973.417.042.018.67585.8210.6-3.2 %969343.7894.583-895-0.3

20112011651.21.371.7-2.342.51.27651.0223.15.9 %989202.1944.436-9445.6

20122012685.75.343.8-38.952.222.77822.1240.27.7 %1,022333.41,006.407-1,0066.6

20132013727.06.051.517.452.81.38316.3302.325.8 %1,13411210.91,084.809-1,0857.8

20142014743.52.362.822.163.620.48704.7300.8-0.5 %1,171373.31,090.400-1,0900.5

20152015755.61.667.37.163.80.38871.9298.4-0.8 %-2.41,185141.21,123.428-1,1233.0

20162016776.52.854.3-19.365.32.38961.1317.26.3 %1,213282.41,144.920-1,1451.9

20172017776.80.066.522.575.615.89192.5285.1-10.1 %1,204-9-0.81,137.740-1,138-0.6

20182018767.4-1.271.16.976.00.6915-0.5291.12.1 %1,20620.11,192.754-1,1934.8

TP ENN. 2019TP ENN. 2019801.04.480.012.590.018.49716.2300.23.1 %1,271665.41,208.808-1,2091.3

TA 2020TA 2020874.89.282.02.592.02.210498.0326.18.6 %1,3751048.21,234.993-1,2352.2

TS 2021TS 2021921.05.384.02.494.02.210994.8328.10.6 %1,427523.81,265.868-1,2662.5

TS 2022TS 2022953.03.585.01.296.02.111343.2330.10.6 %1,464372.61,297.514-1,2982.5

TS 2023TS 2023985.03.487.02.497.01.011693.1332.11,501372.5

Verorahoituksen kehitysToimintakatteen ja verorahoituksen muutos, %Verorahoituksen muutos

Verorahoitus201020112012201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 2020TS 2021TS 20223.68470683434179592.05039372679860723.370432067443951910.9301184341946163.28711622758943861.22511799362160122.3763108220761455-0.771288768950369570.136213846108390355.43996217698021588.15764631843927293.79663975561857692.5926704505640812 Toimintakate 201020112012201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 2020TS 2021TS 2022-0.261670364465452175.57276406996333146.56169396338132057.79028762717269710.515390266858048013.02898019075568751.9130732009527944-0.627118051916296554.83537539332359771.34596069264912032.16618354610491882.50001417012080252.4999447019752425

%

Verorahoitus

20082009201020112012201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 2020922.62100000000009934.26700000000005968.69200000000012988.554000000000091021.872541021133.56441999999991170.8261185.171213.33332296999991203.975019321205.6151271.21374.9

Milj. e

20112012201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 202019.86199999999996633.318541019999884111.6918789799999637.26158000000009514.34400000000005128.163322969999854-9.35830364999992531.639980680000007965.585000000000036103.70000000000005

Milj. e

Verotulot

2008200920102011201220132014201520162017720.44800000000009716.76758.0920000000001765.45400000000006781.67254102000004831.30499999999995869.97799999999995886.73799999999994896.10547496999993918.88114531999997Valtionosuudet

2008200920102011201220132014201520162017202.173217.50700000000001210.6223.1240.2302.25941999999998300.84800000000001298.43200000000002317.22784799999999285.09387400000003

Milj. e

Verotulot

2008200920102011201220132014201520162017720.44800000000009716.76758.0920000000001765.45400000000006781.67254102000004831.30499999999995869.97799999999995886.73799999999994896.10547496999993918.88114531999997Valtionosuudet

2008200920102011201220132014201520162017202.173217.50700000000001210.6223.1240.2302.25941999999998300.84800000000001298.43200000000002317.22784799999999285.09387400000003 Verorahoitus

2008200920102011201220132014201520162017922.62100000000009934.26700000000005968.69200000000012988.554000000000091021.872541021133.56441999999991170.8261185.171213.33332296999991203.97501932

Milj. e

Verotulot

201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 2023831.30499999999995869.97799999999995886.73799999999994896.10547496999993918.88114531999997914.514999999999999711048.8109911341169Valtionosuudet

201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 2023302.25941999999998300.84800000000001298.43200000000002317.22784799999999285.09387400000003291.10000000000002300.2326.10000000000002328.1330.1332.1Yhteensä

201120122013201420152016201720181133.56441999999991170.8261185.171213.33332296999991203.975019321205.6151271.21374.91427.11464.11501.1

Milj. e

Verotulot

201020112012201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 2020TS 2021TS 2022758.0920000000001765.45400000000006781.67254102000004831.30499999999995869.97799999999995886.73799999999994896.10547496999993918.88114531999997914.514999999999999711048.810991134Valtionosuudet

201020112012201320142015201620172018TP ENN. 2019TA 2020TS 2021TS 2022210.6223.1240.2302.25941999999998300.84800000000001298.43200000000002317.22784799999999285.09387400000003291.10000000000002300.2326.10000000000002328.1330.1Yhteensä

20082009201020112012201320142015201620172018968.69200000000012988.554000000000091021.872541021133.56441999999991170.8261185.171213.33332296999991203.975019321205.6151271.21374.91427.11464.1

Milj. e

toimintakatteen ja vossin vert

VerotValtionosuudet Verorahoitus Toimintakate

TPTPTPvertailukelpoinenTPTPTPvertailukelpoinenTPTPTPvertailukelpoinenvertailukelpoinenTPTPTPvertailukelpoinenvertailukelpoinen

Kunnallisvero%-muutosYhteisövero%-muutosKiinteistövero%-muutosm€muutos m€%-muutosmuutos m€m€muutos m€%-muutosmuutos m€m€muutos m€%-muutosmuutos m€%-muutosm€muutos m€%-muutosmuutos m€%-muutos

20024747125569

2003463-2.4 %49-30.4 %250.8 %536-5.7 %

20044834.5 %5410.4 %250.3 %5624.9 %

20055003.4 %6519.1 %265.8 %5905.0 %156.07746.57670.38

20065357.2 %662.3 %2910.0 %6306.7 %17311.1 %804577.7 %727578.5 %

2007560.94.8 %74.112.0 %31.49.1 %666365.7 %3618073.9 %7847435.3 %42.85.3 %745172.4 %17.32.4 %

2008610.08.7 %76.63.4 %33.87.7 %720548.1 %542022212.2 %22923769.0 %76.09.0 %792476.3 %47.26.3 %

2009618.61.4 %62.7-18.1 %35.44.6 %717-4-0.5 %-4218157.6 %15934121.3 %11.61.3 %89710513.3 %78.89.6 %VAI 10,0 ?

2010642.73.9 %73.417.0 %42.018.6 %758415.8 %41211-7-3.2 %27

Ylä-Mattila Anniina: TAMK969343.7 %68.37.3 %895-2-0.3 %28.13.2 %VAI 3,1

2011651.21.3 %71.7-2.3 %42.51.2 %76571.0 %7223135.9 %13989202.1 %19.92.1 %944505.6 %49.95.6 %VAI 5,1

2012685.75.3 %43.8-38.9 %52.222.7 %782162.1 %16240177.7 %171022333.4 %33.33.4 %1006626.6 %62.06.6 %

2013727.06.0 %51.517.4 %52.81.3 %831506.3 %503026225.8 %8

Ylä-Mattila Anniina: PIRKO

Ylä-Mattila Anniina: TAMK113411210.9 %57.45.6 %1085787.8 %24.22.4 %

TA 2014ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!300-3-0.9 %-3ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!ERROR:#REF!

TS 2015755.6ERROR:#REF!67ERROR:#REF!64ERROR:#REF!887ERROR:#REF!-300

TS 2016776.52.8 %54-19.3 %652.3 %8961.1 %0

TS 2017776.80.0 %6722.5 %7615.8 %9192.5 %0

Eliminoinnit

2008: "Toimintakate heikkeni 47,2 me (6,3 %). " (Toimintatuottoihin kirjattu maa-alueiden myyntivoittoja 50,5 milj.e).

2009: "Toimintakate heikkeni 105,1 me (13,3 %). Vertailukelpoinen muutos 78,8 me (9,6 %). Kun tilikauden 2008 luvuista eliminoidaan SL:n myynti sekä molemmilta tilikausilta maa-alueiden myyntituotot, t-kate heikkeni 41,1 me (4,7 %), Jos vertailussa huomioidaan lisäksi sähkö- ja lämpökulujen käsittelytavan muutos, kasvu 3,6 %." (Maa-alueiden myyntivoitot 12,8 me, kun ne 2008 olivat 50,5. SL:n maksamat korot n. 28,7 milj. e.)

2010: SL-korkotuotot väh. 2,3 milj. e (SAP:n mukaan koko SL-konsernin korot 27,2 me). Vos-määrä väheni 6,9 milj. e (3,2 %). Kun vertailuvuoden valtionosuuksista eliminoidaan TAMK:n 33,9 me, vos:t kasvoivat 27 me (14,7 %). T-kate parani 2,3 milj, e (0,3 %). Kun 2009 luvuista eliminoidaan TAMK:n vaikutus, t-kate heikkeni 28,1 me (3,2 %).

2011: "Toimintakate heikkeni ed. tk:een verrattuna 49,9 milj. e (5,6 %). Ilman lomapalkkavelan laskentatapamuutosta nettomenojen kasvu olisi ollut 45,1 milj. e (5,1 %).

2012: SL-korkotuotot pienenivät ed.vuoteen 5,2 milj.e. "Toimintakate heikkeni ed. tilikauteen verrattuna 62 milj. e (6,6 %). Nettomenojen kasvu ilman pysva-myyntivoittojen huomioimista tk:ien välillä on 5,5 %"

2013: TOINEN ASTE +54,25 ME VOS JA TOIMINTAKATE

Verorahoitus 2007200820092010201120122013TA 20145.3272121031153558E-28.9823973691733214E-21.2622734578987426E-27.3132198825389419E-22.0503937267986071E-23.3704320674439604E-25.6212371576853687E-20 Toimintakate 2007200820092010201120122013TA 20142.3769585709650289E-26.3E-29.6000000000000002E-23.2000000000000001E-25.5727640699633312E-26.5616939633813195E-22.3998243255462182E-20

%

831

870

887

896

919

302

301

298

317

285

1

134

1

171

1

185

1

213

1

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

M

i

l

j

.

e

Verotulot

Valtionosuudet

Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen kehitys 2001–2020

21

23

Toimenpiteet talouden pitämiseksi tasapainossa veronkorotuksen jälkeen

1) Talous-, tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelman jatkaminen (Lyly, Yli-Rajala, Männikkö)2) Palvelujen rakennemuutoksen, työtapojen uudistamisen ja digitalisaation hyödyntämisen jatkaminen

(Kuosmanen, Nurminen, Rantanen)3) Elinkeinopoliittiset toimenpiteet ja veropohjan vahvistaminen (Rantanen)4) Tuloksellisen johtamisen ja osaamisen kehittäminen (Pietikäinen)5) Hankintojen tehostaminen (Linnamaa)6) Tilojen käytön tehostaminen (Rantanen)7) Hyvinvoinnin palvelualueen uudelleen organisointi (Yli-Rajala, Kuosmanen, uusi palvelualuejohtaja)8) Pshp:n erikoissairaanhoidon palvelujen ja kustannusten hallinta (Kuosmanen)9) Investointien ja kustannusten suunnittelun kehittäminen ja omaisuuden myyntivaihtoehdot (Männikkö,

Rantanen, Nurminen)10) Toiminnan uudistaminen tutkimuksen ja korkeakouluyhteistyön avulla (Heinämäki, Linnamaa)

Toimenpiteiden etenemistä seurataan säännöllisesti kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa toiminnan ja talouden katsausten yhteydessä.

Strategia jatoiminnan tavoitteet

24

Strategian isot linjat ohjaavat valmistelua ja päätöksiä

• Toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja seuraamisessa pyritään jatkuvuuteen.

• Talousarviossa asetetaan lautakuntien ja konsernihallinnon toteutusvastuulle yhteensä noin 50 toiminnan tavoitetta.

• Toiminnan tavoitteissa näkyvät kaupunkitasoiset painopisteet. Niitä ovat muun muassa lastenja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen, kaupungin kasvun vahvistaminen ja hallinta, hiilineutraalisuuden edistäminen, toiminnan ja palveluprosessien uudistaminen sekä työntekijäkokemuksen parantaminen.

• Lisäksi liikelaitoksilla, pelastuslaitoksella sekä konserniin kuuluvilla tytäryhtiöillä ja -yhteisöillä on strategiasta johdettuja tavoitteita.

• Toiminnan tavoitteita ja painopisteitä tarkennetaan toimenpiteiksi lautakuntien palvelu-ja vuosisuunnitelmissa. 25

Talousarvionpainopisteitä

26

• Tampereella varhaiskasvatuksen palveluntarve kasvaa. Tämä johtuu positiivisesta työllistymiskehityksestä, kaupungin muuttovoitosta ja osallistumisasteen kasvusta. Palvelutarpeen kasvu katetaan lisäämällä palvelusetelipäiväkotien määrää noin 300 paikalla.

• Perusopetuksen talousarviossa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja ryhmäkokojen säilyttämiseen ennallaan. Vuonna 2020 perusopetuksen oppilasmäärän arvioidaan kasvavan 500 oppilaalla. Kasvun tuoma lisätarve on huomioitu opetuksessa ja psykososiaalisissa palveluissa. Nykyiset ensimmäisen luokan oppilaat aloittavat A1-kielen opiskelun tammikuussa 2020.

• Kasvatus- ja opetuspalveluissa edistetään asuinalueiden tasa-arvoa lisäämällä henkilöstöä tukea tarvitsevilla alueilla.• Korjataan ja rakennetaan poikkeuksellisen paljon kouluja ja päiväkoteja vuoden 2020 aikana ja

taloussuunnitelmakaudella. Tavoitteena turvalliset, nykyaikaiset ja terveelliset oppimis- ja työskentelytilat.• Edistetään nuorten hyvinvointia lisäämällä resursseja nuorisopalveluihin, ja turvataan Sara Hildénin taidemuseon

laadukas toiminta. Kaupin urheilupuistoon valmistuu pesäpallokenttä ja kolmas lämmitettävä jalkapallokenttä ja huoltorakennuksen rakentaminen aloitetaan. Tammelan stadionin rakentaminen aloitetaan. Vuodelta 2019 siirtynyt Sorsapuiston tekojään rakentaminen aloitetaan.

• Uusi kehitysohjelma Tampere Junior aloitetaan ja varataan määräraha, jolla ryhdytään toteuttamaan pormestariohjelman tavoitetta tukea jokaiselle lapselle mahdollisuus yhteen harrastukseen.

Oppimisympäristöt ja harrastusmahdollisuudet taataan

27

28

1. Hippoksen päiväkoti. 2. Mustametsän päiväkoti ja neuvola. 3. Linnainmaan päiväkodin perusparannus. 4. Lentävänniemen koulun A-osan

sisäilmakorjaukset. 5. Pellervon päiväkoti ja koulu. 6. Lielahden päiväkoti. 7. Olkahisen koulun uudisrakennus ja

päiväkodin perusparannus. 8. Multisillan päiväkoti. 9. Isokuusen päiväkoti ja koulu. 10. Pispalan koulun perusparannus.

11. Ikurin päiväkodin perusparannus. 12. Sammon koulun laajennus ja päiväkoti. 13. Pyynikintie 2 perusparannus. 14. Hyhkyn koulun (rak 1) ja Huovarin

päiväkodin (rak2) perusparannus. 15. Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti. 16. Tammelan koulun, rakennus 2 uuden

osan sisäilmaperusparannus. 17. Messukylän koulu / puurakennukset 2 ja 1

ja kivirakennus.

18. Vellamon päiväkodin perusparannus.

19. Messukylän uusi päiväkoti. 20. Kaakinmaan päiväkoti ja koulu. 21. Ikurin päiväkoti ja koulu. 22. Lamminpään koulun rakennus

2 perusparannus. 23. Lamminpään koulun rakennus

1 perusparannus. 24. Kissanmaan koulun

perusparannus. 25. Lyseon Lukion perusparannus. 26. Pohjois-Hervannan koulun

perusparannus ja laajennus. 27. Kalkun päiväkoti ja koulu.

28. Ojalan päiväkoti ja koulu (vuokraus).

29. Lamminrahkan yhtenäiskoulu (yhteishanke Kangasala, vuokraus).

30. Kisapuiston uusi päiväkoti (vuokraus).

31. Hippostalon päiväkoti (vuokraus)

32. Peltolammin hyvinvointikeskus (vuokraus)

Rakenteilla olevat päiväkoti- ja koulukohteet 2020Suunnitteluvaiheessa olevat kohteet 2020–2023

• Ikäihmisten palveluissa asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden ennakoidaan jatkavan kasvuaan väestön edelleen ikääntyessä. Palvelutarpeen kasvuun vastataan lisäämällä tehostettua palveluasumista sekä vahvistamalla kotihoitoa ja kuntoutusta.

• Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tavoitteena on lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen käytön vähentäminen. Talousarviossa on varauduttu lastensuojelulain muutoksen vaikutuksiin ja sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseen sekä palvelutarpeen kasvuun mm. neuvolapalveluissa sekä kouluja opiskeluterveydenhuollossa. Nuorten mielenterveyspalvelujen ruuhkautumista helpotetaan. Tätä varten perustetaan matalan kynnyksen hoidollinen yksikkö Nuorisovastaanotto.

• Vastaanottopalveluissa on lisätty resursseja, jotta pystytään huolehtimaan terveysasematoiminnassa palvelutarpeen kasvusta ja lyhentämään suun terveydenhuollon jonoja.

• Psykososiaalisen tuen palveluissa vastataan vammaisten asumispalvelujen tarpeen kasvuun sekä turvataan kriisiasuminen pitkäaikaisasunnottomille. Köyhyysohjelman mukaisesti laajennetaan Huoltsun aukioloaikoja sekä lisätään ehkäisevää toimeentulotukea lasten ja nuorten harrastusmenoihin. Huumehoidossa lisätään lääkkeettömän hoidon sekä katkaisu- ja laitoshoidon osuutta.

• Erikoissairaanhoidon palveluissa keskeinen tavoite on vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut. Talousarviossa on varauduttu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelutilauksen kasvuun. Uuden sopimusohjausmallin tavoitteena on uudistaa vuoden 2020 aikana ja ottaa käyttöön vuodelle 2021.

Lisätään käsipareja ihmisten hoitamiseen

29

• Työllisyys- ja kasvupalvelut valmistautuvat hallitusohjelmaan sisältyvään kuntien roolin vahvistamiseen tavoitteenaan edistää alueen kasvua osaavaa työvoimaa turvaamalla ja työttömyyttä alentamalla. Vuonna 2020 toteutetaan työllisyyskokeilujen uudelleen käynnistäminen ja laajentaminen, mikäli valtakunnallinen valmistelu etenee suunnitellusti. Lisäksi valtio valmistelee suurten kaupunkien kanssa kasvu- ja työllisyysohjelmia. Työmarkkinatuki-menojen tavoitellaan pienenevän 10 % vuoteen 2019 verrattuna.

• Ammatillisen koulutuksen reformi on käynnissä. Ammatillisen koulutuksen tehtävinä ovat osaamisen tuottaminen sekä työelämän ja yksilöiden tarpeita vastaavan koulutuksen tarjoaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee uudistuksen toimeenpanoa laajalla tukiohjelmalla.

• Lukiokoulutuksen keskeinen painopiste on lukioreformin ja uuden opetussuunnitelman valmistelu laaja-alaisessa ja moniammatillisessa sidosryhmäyhteistyössä.

• Elinkeinopalveluissa painopisteenä on rakentaa tehokkaita tutkimuksen ja yritysten välisiä verkostoja sekä alustoja, työvälineenä mm. Smart Tampere -ohjelma ja tiivis toiminta korkeakouluyhteisön kanssa. Keskeisenä toimenpiteenä vuonna 2020 on startup-talon toiminnan käynnistäminen. Tärkeänä tehtävänä on myös parantaa kaupungin yritysmyönteisyyttä yhteistyössä Yrittäjien ja Kauppakamarin kanssa.

• Vetovoimainen elämyskaupunki -ohjelman tavoitteena on, että Tampereen hakemus vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on edennyt hakuprosessin toiseen vaiheeseen.

Työllisyyttä ja yritysmyönteisyyttä vahvistetaan

30

• Asuntorakentamisen ja alueiden asuntokannan monimuotoisuutta edistetään sekä talotyyppien että asuntojakauman että asuntojen hallintamuotojen osalta. Tontteja luovutetaan pientalorakentamiseen sekä, yhtiö-, osuuskunta- ja ryhmärakennuttamismuotoiseen asuntorakentamiseen huomioiden kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tavoitteet, sekä yritys- ja palvelutilatuotantoon.

• Puurakentamista edistetään Kestävä Tampere 2030 -linjausten mukaisesti osana asunto- ja palvelurakentamista.

• Kaupunki hankkii raakamaata kantakaupungin ja strategiassa määriteltyjen kasvusuuntien alueella asemakaavattomilta alueilta rakennesuunnitelman ja yleiskaavoitusohjelman toteutuksen edistämiseksi. Kaupunki hankkii aktiivisesti myös kaavoitettuja alueita erityisesti täydennysrakentamisen edistämiseksi ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollistamiseksi.

• Kaupungin yritystonttivarannosta noin 500 000 k-m² on heti luovutettavissa. Yritystonttitarjontaa on muun muassa Kolmenkulmassa, Ruskossa, Tarasteella ja Lahdesjärvellä. Varantoa lisäävät tulevina vuosina uusina yritysalueina Lahdesjärven eteläosa ja Kolmenkulman II-vaihe.

• Kaupungin palvelutilojen suunnittelua jatketaan yhteistyössä hyvinvointipalvelujen kanssa kaupungin strategisten linjausten ja palveluverkkosuunnitelman edellyttämällä tavalla. Tilahankkeet perusteluineen on esitetty talonrakennusohjelmassa.

Varmistetaan monipuolinen ja kohtuuhintainen asuminen

31

Ratikan jatkosta päätetään• Yleisten alueiden kunnossapito tilataan kokonaisvastuumallilla 1.1.2020 aloittavalta

Tampereen Infra Oy:ltä. Sopimusohjausta kehitetään.

• Raitiotien osan 1 ja rinnakkaishankkeiden rakentaminen on lähes valmis.Kaupallinen koeliikenne voi alkaa huhtikuussa 2021.

• Raitiotien osaa 2 koskeva rakentamispäätös kaupunginvaltuustossa syksyllä 2020.

• Kantakaupungin yleiskaavan ehdotus valmistuu ja kaava päätöskäsittelyyn.

• Kestävä Tampere 2030 toimenpiteitä sekä suunnittelussa että toteutuksessa, esimerkkeinä:

− Kasvun suuntaaminen joukkoliikennevyöhykkeille (mm. Hiedanrannan asemakaavoitus, Viinikanlahden suunnittelu)

− Kestävän liikkumisen suunnitelman (SUMP) valmistuminen

− Katuvalaistuksen uusiminen Led-lampuin nopeutetusti

− Kaupunkipyöräjärjestelmä32

Vastataan joukkoliikenteen kysyntään• Julkisen liikenteen kasvava suosio sekä kaupungin kasvu lisäävät

joukkoliikenteen kysyntää. Lisääntyneen kysynnän johdosta myös palvelutarjontaa lisätään kasvualueilla. Lisätarjontaa rahoitetaan lisääntyvillä lipputuloilla ja kohdentamalla nykyistä liikennetarjontaa kasvualueille.

• Lipputuloja lisätään kasvavan matkustuksen lisäksi korottamalla taksoja keskimäärin 4 %. Korotukset kohdistuvat kausi- ja arvolippuihin koko alueelle eli kaikille vyöhykkeille. Käteisellä maksettaessa kertalipun hinta pysyy nykyisellään.

• Mobiilikertalipun hintaa alennetaan nykyisestä 10 %.

• Valmistaudutaan linjaston 2021 käyttöönottoon.

33

Uuttatalousarviossa

34

• Tuottavuuden johtamista, seurantaa ja mittareita kehitetään lisäksi palvelualueiden tuottavuus- ja tuloksellisuuspiloteissa (13 kpl).

Tuottavuusmittarit käyttöönTuottavuusmittarit TP 2017 TP 2018 TA 2019 Enn 2019 TA2020PäämittaritNettomenojen vertailukelpoinen kehitys, % 2,0 % 3,7 % 2,2 % 4,1 % 4,5 %Asukaskohtainen nettomenojen kehitys, % 1,2 % 2,2 % 0,6 % 2,5 % 3,0 %Työvoimakustannukset/asukasmäärä, € 2 906 2 702 2 647 2 648* 2 623Palveluhankinnat/asukasmäärä, € 2 798 3 256 3 331 3 384* 3 436Selittävät mittaritSairauspoissaolot, % 4,3 % 4,4 % - 4,3 % 4,1 %Työhyvinvointi, taso (max 100) 53,3 50,5 - 51,4 51,7Tuottavuusjohtaminen, taso (max 4) 3,08 3,14 - 3,16 3,18Hankintojen tehokkuus, taso (max 100) 44 46 - - 80Tilatehokkuus, tilat/asukasmäärä, htm2 4,0 3,9 - 3,7 3,5

Asukasmäärä 231 853 235 239 239 100 239 100 242 600

Porm

esta

rin ta

lous

arvi

oesit

ys 2

020.

35

• Tuottavuuden johtamiseen ja seurantaan tuodaan kaupunkitason mittaristo, joka sisältää tuottavuuden päämittarit ja tuottavuutta selittävät mittarit. Mittaristo otetaan käyttöön palvelualueilla ja sitä täydennetään mm. asiakaskokemus- ja työntekijäkokemus-mittareilla, kun tiedot ovat saatavissa.

• Osallistuvassa budjetoinnissa Tampereen kaupunki varaa vuoden 2020 budjetista 600 000 euron suuruisen määrärahan käytettäväksi kuntalaisten suunnittelemalla ja päättämällä tavalla. Kuntalaiset lähettävät ideoita, työstävät niitä työpajoissa yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa ja lopulta valitsevat parhaat ehdotukset äänestämällä. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset tai hankkii ehdotusten toteutuksen ulkopuolisilta toimijoilta. Osallistuvan budjetoinnin kokeilun on tarkoitus alkaa huhtikuussa 2020.

• Kokeilun teemana toimii lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja pahoinvoinnin ehkäisy. Kokeilussa haetaan teemaan liittyviä ideoita.

• Teemalla on nuorten eriarvoistumista ja syrjäytymistä ehkäisevä tehtävä.

• Osallistuvassa budjetoinnissa kaikki yli 12-vuotiaat tamperelaiset ovat kokeilun täysivaltaisia osallistujia ja päätöksentekijöitä. Erityiseen kohderyhmään kuuluvat lapset ja nuoret tavoitetaan opetus- ja nuorisopalvelujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

• Ideat ovat joko jotain aluetta tai koko kaupunkia koskeva. Osallistuvan budjetoinnin avulla on mahdollista vastata havaittuihin kehityskohteisiin.

• Kuntalaiset saavat suoraa vaikutusvaltaa kaupungin myöntämän määrärahan kohdistamiseen. Lisäksi kokeilun avulla pystytään tavoittamaan ja aktivoimaan myös sellaisia ihmisryhmiä, jotka eivät muutoin osallistu tai saa osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (esim. alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret). Osallistuva budjetointi hyödyntää digitaalista osallistumisen alustaa.

Osallistuva budjetointi aloitetaan

36

37

Tampere on ilmastotekojen kärjessä• Tampereen kaupungin vuoden 2020 ilmastobudjetti on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

− Tukee kaupungin strategista tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

− Asettaa kasvihuonekaasupäästöille vuosikohtaisen enimmäismäärän sektoreittain tavoitevuoteen 2030 saakka perustuen samaan päästöskenaarioon kuin kaupunkistrategian hiilineutraaliustavoite.

− Tulee tuomaan näkyväksi ilmastonmuutoksen hillinnän kaupungin toiminnassa ja seuraamaan toimenpiteiden riittävyyttä.

− Kestävä Tampere 2030 -ohjelma työkaluksi kaikille kaupungin yksiköille ilmastotyöhön.

• Ilmastobudjettia tullaan kehittämään tulevina vuosina.

− Lisäämällä talousarvioon päästövähennystoimenpiteet, niiden päästövähennysarviot sekä toteuttamiseen budjetoitavat taloudelliset resurssit.

− Seuraamalla toimenpiteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

• Nyt on lähdetty liikkeelle.

Linjauksetkäytännön työksi

38

39

1. Talous-, tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmanjatkaminen

• Tavoitteena on nettomenojen kasvun hidastaminen kestävälle tasolle (menojen kasvun mitoittaminen verorahoituksen kasvuun) taloussuunnitelmakaudella, mikä tarkoittaa enintään noin 3 %:n nettomenojen vuosikasvua vuosina 2021–2023.

• Pysyvämmän talouden tasapainon saavuttamiseksi keskitytään palvelujen määrän ja laadun arviointiin kaikissa kaupungin palveluissa. Tarkastellaan erityisesti Pirkanmaan tason sote-palvelujen kriteereitä.

• Tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa jatketaan ja syvennetään niin, että palvelualueittain voidaan seurata tuottavuuden kehitystä ja tunnistaa tuottavuuden kehittymisen kannalta kriittiset palvelut.

• Tuottavuushyötyjä todennetaan mittareiden avulla. Tuottavuuden mittaamista kehitetään eri näkökulmista (esim. palvelun tuottavuus sekä asiakas- ja työntekijäkokemus).

• Jatketaan tuottavuus- ja tuloksellisuuspilotteja (13 kpl) 2019–2021. Pilottien arviointi ja laajentaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen.

• Systemaattinen tuotteistaminen mahdollistaa palvelujen tuottavuuden ja kustannusten kehityksen seurannan.• Tavoitteena on varmistaa, että menojen kasvua saadaan hidastetuksi monilla eri toimenpiteillä.

40

2. Palvelujen rakennemuutoksen, työtapojen uudistamisen jadigitalisaation hyödyntämisen jatkaminen 1/2

Jatketaan rakennemuutosta painopisteen siirtämiseksi perus- ja ennaltaehkäiseviin palveluihin• Ikäihmisten laitoshoidon korvaaminen tehostetulla palveluasumisella ja kotihoidon toimintaedellytysten vahvistaminen,

perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantaminen ja lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelujen vahvistaminen suhteessa sijaishuoltoon.

• Arvioidaan tuottavuusohjelmassa ostopalvelun ja oman toiminnan optimaalista suhdetta sote-palveluissa.• Perusopetuksen oppilaat saavat tarvittavan tuen omalla alueellaan. Tavoitteena lähikouluperiaatteessa on, että tarve

keskitetyille erikoispalveluille vähenee. • Kehitetään yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa kouluvalmentaja-malli. Mallin tarkoituksena on luoda uusia

ennaltaehkäiseviä palveluja, jotta kouluihin saadaan enemmän aikuisia kohtaamaan lapsia ja nuoria.Työtapojen uudistaminen• Toteutetaan kehityshyvinvointikeskus asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseksi, mukana palvelut, tutkimus ja

kehittäminen.• Palvelujen kokoaminen toiminnallisiksi palvelukokonaisuuksiksi (esim. Nuorisovastaanotto, perhekeskus-malli).• Kasvatus- ja opetuspalveluissa strategisten painopisteiden kaupunkikohtaista koordinaatiota toteutetaan lähempänä

asiakkaita, päiväkodeissa ja kouluissa. Malli vähentää lisärekrytointitarvetta keskitettyyn hallintoon. • Kasvatus- ja opetuspalveluiden asiakaspalvelu ja asiakasmaksut integroidaan osaksi asiakaspalvelua. • Uudistetaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilavarauskäytäntöjä ja lisätään omavalvontaa.

41

Digitalisaation hyödyntäminen • Lisätään sähköistä asiointia terveysasemilla.• Asiakasohjauksessa käytettävän lyhyt- ja pitkäaikaispaikoille ohjautumisen järjestelmän käytön laajentaminen lastensuojeluun ja

mielenterveyspalveluihin.• Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen automatisointi korkeimmassa maksuluokassa robotin avulla. • Selvitetään työvuorosuunnittelun ja tekoälyn mahdollisuuksia optimoida työvuorosuunnittelua kustannustehokkaammin. • Tilahallinnan ja kulunvalvonnan automatisointi, mikä vähentää mm. iltavalvonnan tarvetta kaupungin tiloissa.• Tiedolla johtamisessa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja sekä data-analytiikan ja tekoälyn mahdollisuuksia.• Sähköiset lupa- ja varausjärjestelmät laajasti käyttöön (rakennus- ja muut luvat, venepaikat, asukaspysäköinti yms.)Arvioidaan mahdollisuudet vähentää hankintoja, tiloja ja henkilöstöä • Kaupungin olemassa olevien inhouse-yhtiöiden laajempi hyödyntäminen; tarkastellaan mahdollisuudet siirtää erilaisia

tukipalveluita yhtiöihin (esimerkiksi kaupungin asiakaspalvelupisteiden henkilöt, tulkkipalvelut, soten virastomestarit)• Arvioidaan ostopalveluiden laajempaa hyödyntämistä kaupunkiympäristön suunnittelussa ja ylläpidossaToteutetaan uusia kokeiluja• Osallistuvan budjetoinnin pilotointi vuonna 2020 (teema lasten ja nuorten hyvinvointi).• Kouluissa ja päiväkodeissa kokeillaan osallistavaa budjetointia osana tuloksellisuuskokeilua ja strategisten painopisteiden

totuttamista. Määritelty summa yksikön esimiesten, henkilöstön tai lasten ja nuorten päätettäväksi. • Yritysesimerkkien hyödyntäminen palvelukehityksessä (mm. Kontukoti, perhetyön työmalli).• Tulosperusteisen rahoitusmallin (Social Impact Bond, SIB) valmistelu kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumisen

tukemiseksi.

2. Palvelujen rakennemuutoksen, työtapojen uudistamisen jadigitalisaation hyödyntämisen jatkaminen 2/2

42

3. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet ja veropohjan vahvistaminen

Veropohjan vahvistaminen, osaajien saatavuus ja työllistämisen edistäminen• Elinvoimaa vahvistavien yritysten, yhteisöjen ja kolmannen sektorin välisten verkostojen sekä alustojen kehittäminen sekä

yritysten työvoimatarpeeseen vastaaminen. • Elinkeinoelämän tarpeet huomioonottava tonttipolitiikka, kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittaminen, sijoittumisen

helppouden varmistaminen (invest-in toiminnot).• Saavutettavuuden kehittäminen ja työssäkäyntialueen laajentaminen edunvalvonnan ja liikennepolitiikan keinoin.• Startup-toiminnan vahvistaminen (startup-talo, kiihdyttämötoiminta esim. Rapid Tampere).• Kansainvälinen suurtapahtumatoimija ja mahdollistaja.• Vetovoimainen elämyskaupunki-ohjelman toimeenpano toimimalla kansainvälinen suurtapahtumien alustana,

kulttuuripääkaupunkihankkeessa menestymisen kautta ja edistämällä matkailuekosysteemin kehittymistä.• Kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisen ohjelman toimeenpano: Houkutellaan kansainvälisiä osaajia ja

edistetään heidän pysymistään ottamalla huomioon osaajien heidän perheidensä koulutus- ja palvelutarpeet. • Hallitusohjelman mukaisen alueellisen työllisyyskokeilun käynnistäminen keväällä 2020.

43

4. Tuloksellisen johtamisen ja osaamisen kehittäminen

Tuottava ja tehokas toiminta edellyttää hyvinvoivaa henkilöstöä ja tavoitteellista johtamista• Tampereen johtamismallin- ja periaatteiden mukaista johtamista vahvistetaan.• Esimiesarviointien tulosten perusteella esimiehille suunnataan kohdennettua tukea johtamistaitojen parantamiseksi.• Prosessien ja työtapojen jatkuvaa kehittämistä sekä työsuoritusten johtamista tehostetaan.• Kaikissa yksiköissä mitataan työntekijäkokemusta säännöllisesti ja tulokset käsitellään johtoryhmissä.• Johtoryhmissä käsitellään vakituiset rekrytoinnit ennen rekrytointitoimenpiteiden aloittamista.• Tavoitellaan vähennystä niihin lyhyisiin sairauspoissaoloihin, joiden ennaltaehkäisyyn henkilöllä itsellään on mahdollisuus

vaikuttaa huolehtimalla terveydestään kokonaisvaltaisesti ja palkitaan tavoitteen saavuttamisesta työyhteisöjä.• Otetaan käyttöön kiinteä hinta vaiheittain työterveyshuollossa.• Osaamisen kehittämisessä ennakoidaan muuttuvat osaamistarpeet ja varmistetaan riittävä osaamisen taso osana

työsuoritusten arviointia.• Kehitetään riskienhallinnan prosessia siten, että riskienhallinta on entistä tiiviimpi osa johtamista ja päivittäisiä

toimintaprosesseja.

44

5. Hankintojen tehostaminen

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuloksellinen järjestäminen siten, että toimintamenojen kasvua saadaan olennaisesti hidastettua, keinoina mm.− integraattori- ja allianssimallien laajentaminen uusiin palveluihin− palvelusetelipalvelujen osuuden kasvattaminen verrattuna muihin ostopalveluihin ja omaan tuotantoon niissä

palveluissa, joissa palvelusetelipalvelut tulevat edullisemmaksi (sote ja sivistys)− sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaosaamiseen panostaminen − nykyisten tuotantotapojen analysointi, aiempaa systemaattisempi markkinoiden kartoitus ja markkinavertailua sekä

hankintoihin liittyvän säästöpotentiaalin analysointi • Hankintojen tehostaminen koko kaupunkiorganisaatiossa siten, että voidaan saavuttaa selkeitä ja todennettavissa olevia

säästöjä, keinoina mm. − hankintaprosessien optimointi ja digitalisointi (ml. sopimushallintajärjestelmän käyttöönotto hankintojen johtamisen

tueksi) sekä Tuomi Logistiikan parempi hyödyntäminen− tytäryhtiöiltä tehtävien hankintojen kilpailukykyisyyden arviointi ja tarvittavien muutosten tekeminen toimintatapaan

• Kaupungin hankintahenkilöstön osaamisen vahvistaminen ja erityisesti kyvykkyyden kehittäminen hankintojen kustannusten arvioinnissa.

45

6. Tilojen käytön tehostaminen

• Palveluverkko− Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan eri hallinnonalojen yhteiskäyttö ja tilan käytön tehostaminen sekä määrällisesti

että ajallisesti.− Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilojen kapasiteettitarkastelun tuloksia hyödynnetään väistötilajärjestelyissä ja

palveluun ohjauksessa.− Uusien tilojen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota palvelun tuottamisen kustannuksiin ja toteutetaan riittävän

suuria toimintayksiköitä mm. varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Pienistä yksiköistä luovutaan hallitusti.• Tilat 24/7

− Toteutetaan uusi sähköinen varausjärjestelmä. Tilojen varaus, maksaminen ja tiloihin pääsy mahdollistetaan digitaalisten järjestelmien avulla.

− Varausjärjestelmässä olevien tilojen määrää lisätään digitaalista palvelua (lukitukset) kehittämällä. Kaupunkilaisia ja kolmannen sektorin toimijoita ohjataan käyttämään kaikille avoimia tiloja.

• Hallinnon tilankäyttötavoite 15 m²/henkilö tai alle− Monitilatoimistoratkaisua kehitetään edelleen ylläpitokustannusten pienentämiseksi pitkällä aikavälillä. Laadukkaat työtilat

lisäävät työhyvinvointia ja parantavat asiakaspalvelua poikkihallinnollisella yhteistyöllä.− Hallinnon käytöstä vapautuvia tiloja realisoidaan joko kiinteistöjä kehittämällä tai suoraan myymällä.

46

7. Hyvinvoinnin palvelualueen uudelleen organisointi

• Hyvinvointipalveluiden palvelualue on päätetty jakaa vuoden 2020 alusta lukien Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueeksi ja Sivistyspalvelujen palvelualueeksi.

• Hyvinvointipalvelujen uudelleenorganisoinnilla selkeytetään ja vahvistetaan johtamisjärjestelmää sekä tuetaan pirkanmaalaisen sote-uudistuksen toteuttamista.

• Suuremmat palvelujen uudelleenorganisoinnit tehdään vuodelle 2021.

• Uudistuksella madalletaan johtamistasoja ja lisätään kunkin yksikön johtajan vastuuta oman yksikkönsä toiminnan ja talouden suunnittelusta.

8. Pshp:n erikoissairaanhoidon palvelujen ja kustannusten hallinta

1. Tampereen PSHP-laskutukseen vaikuttavat Tampereen PSHP-palvelujen käyttö ja PSHP:n palvelujen hinnoittelu2. Tampereen palvelukäyttöön vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä palvelukäytön kasvun hillitsemiseksi vuodelle 2020

3. PSHP:n palvelujen hinnoittelu • PSHP:n hallitus päättää palvelujen yksikköhinnoista vuosittain, tavoitteena omakustannushinta• Jos palvelukäyttö vähenee, eikä PSHP pysty vastaavasti sopeuttamaan toimintaansa, yksikköhinnat nousevat

− PSHP:n hinnoitteluvoima ja toisaalta PSHP:n sopeuttamista rajoittavat tekijät (mm. päivystys- ja koulutusvelvollisuus) ovat ongelmia myös mahdollisten esh-ulkoistusten osalta

• Vuodelle 2021 valmistellaan uutta sopimusohjausmallia− Kiinteähintainen vuosisopimus kuntien esh-kustannusten ennustettavuuden parantamiseksi, kuntakohtainen

maksuosuus määräytyisi edelleen toteutuneen palvelukäytön (määrä ja hinta) perusteella− Sisältäisi kannustin/sanktio-mallin: PSHP saisi pitää osan kertyvästä ylijäämästä, vastaavasti jäsenkunnat kattaisivat vain

osa kertyneestä alijäämästä

Tekijät Toimenpiteet vuonna 2020

Väestön kasvu ja ikääntymiseen liittyvä kasvava palvelutarve Terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen on kaikkien yhteinen ja toimialuerajat ylittävä tehtävä

Työnjako ja hoidonporrastus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä

Lähetekäytäntöjen yhdenmukaistaminen (tk-yksityiset-työterveys), perusterveydenhuollon ja kotihoidon palvelujen vahvistaminen siirtämällä resursseja PSHP:sta avopalveluihin

Hoitoketjujen toiminta• Suunnittelematon vuodeosastokäyttö sekä jatkohoitoon ja -

kuntoutukseen odottaminen esh-vuodeosastolla lisäävät merkittävästi kustannuksia

Arvo-osaston toiminta kotihoidon tukiosastona, palliatiivisen hoidon keskittäminen yhdelle osastolle, jatkohoidon järjestäminen soveltuvin osin muualla kuin esh:ssa, hoitoketjun toiminnan sujuvuuden varmistaminen esh:sta jatkohoitoon- ja kuntoutukseen

47

48

9. Investointien ja kustannusten suunnittelunkehittäminen ja omaisuuden myyntivaihtoehdot

• Investointien ohjausta tehostetaan kaupunkitasolla (suunnitelmallisuus ja priorisointi).• PALM-työn kehittäminen enemmän investointisuunnittelua ohjaavaksi mm. kokonaiskoordinaatiota parantamalla ja uusia

paikkatietopohjaisia työkaluja hyödyntämällä.• Nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen kasvun mahdollistamisessa (pienemmät investoinnit ja

elinkaarikustannukset, kestävä kasvu).• Omaisuuden myyntivaihtoehtojen arviointi (esim. Sote-kiinteistöt) kokonaistaloudellisuus huomioiden.• Hyödynnetään investointien toteuttamisessa erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, linjataan, mitä tehdään omaan taseeseen ja mitä

toteutetaan muulla tavoin. Vaihtoehtoja on tarkasteltava tapauskohtaisesti.• Arvioidaan systemaattisesti heti investointisuunnittelun alkuvaiheessa investointien vaikutukset vuotuisiin käyttömenoihin.• Arvioidaan ja päivitetään pääomavuokran taso (vrt. markkinataso) ja huomioidaan vaikutukset vuoden 2021 talousarviossa.• Taloussuunnitelmakauden tavoite on, että investoinneista voidaan kattaa tulorahoituksella (vuosikate) vähintään 60 %.

Tällöin taloussuunnitelmakaudelle suunniteltu vuotuinen noin 210 M€:n keskimääräinen investointitaso edellyttäisi noin 125 M€:n vuosikatetta.

49

10.Toiminnan uudistaminen tutkimuksen jakorkeakouluyhteistyön avulla

• Terveen ja kestävän kaupungin kehittäminen yhteistyössä korkeakouluyhteisön kanssa. Samalla hyödynnetään tutkimusta kaupungin palveluja uudistettaessa ja palvelutarpeita tunnistettaessa.

• Tehdään strategista tulevaisuustyötä yhteistyössä tutkimuksen kanssa mahdollistamalla tutkimustoimintaa ja tarjoamalla tutkimuskohteita.

• Lisätään opetuksellista yhteistyötä toisella asteella. Mahdollistetaan toisen asteen opiskelijoiden korkeakouluopintoihin tutustuminen sekä helpotetaan opiskelijoiden polkua korkea-asteelle siirtymiseen mm. korkea-asteen opintojen suorittamismahdollisuudella.

• Saatetaan yhteen yritysten, korkea-asteen ja toisen asteen toimijoita kehittämällä toiminnallista yhteistyötä ja kaikille edullisempia tilaratkaisuja.

Tuloslaskelma

50

• Vuoden 2020 talousarviovalmistelua on leimannut epävarmuus tulojen kehityksestä sekä kunnille tulevien uusien velvoitteiden aiheuttamista kustannuksista.

• Vuoden 2020 talousarvio on valmisteltu tuloksen näkökulmasta tasapainoon. Talousarvion vuosikateon 112,9 M€ ja tilikauden tulos on 0.

• Talousarviossa verotulot kasvavat 8,1 prosenttia vuoden 2019 tilinpäätösennusteesta. Kunnallisveron tuloveroprosentti korotetaan 19,75 prosentista 20,50 prosenttiin. Veroprosentin 0,75 %-yksikön korotuksen vaikutus kaupungin verotuloihin on noin 30 M€.

• Nettomenojen kasvu on 4,5 %. Ilman maankäyttösopimuskorvausten ja pysyvien vastaavien myyntivoittojen alenemista nettomenojen kasvu olisi 3,4 %.

• Nettoinvestoinnit ovat 200,2 M€ ja vuosikate kattaa investoinneista 56 prosenttia.

• Lainamäärä kasvaa 110 M€ ja asukaskohtainen lainamäärä nousee 3 711 euroon.

Kaupungin talous 2020

51

Palvelujen ostot45 %

Henkilöstömenot34 %

Muut menot

9 %

Tuloslaskelman tulot ja menot TA 2020

Verotulot57 %

Valtionosuudet18 %

Myyntitulot12 %

Muut tulot8 %

Tulot Menot

52

Kaavio4

Palvelujen ostotHenkilöstömenotAvustuksetPoistotMuut menot836.29456727999991633.57875643000011114.25077254999999112.86187227000001154.51190807999998

Taul1

1 000 euroaTP 2018Alkup. TA 2019TP 2019 EnnTA 2020TS 2021TS 2022TS 2023

Toimintatulot

Myyntitulot217,598218,976221,766219,212225,569232,111238,842

Maksutulot102,44390,871105,65497,581100,411103,323106,319

Tuet ja avustukset29,53625,19229,48624,96225,68626,43127,198

Vuokratulot66,23867,65768,85872,06574,15576,30578,518

Muut toimintatulot34,63838,80229,11622,38923,03823,70624,393

Toimintatulot yhteensä450,452441,499454,880436,209448,859461,876475,270

Valmistus omaan käyttöön26,41221,08024,1303,5803,6843,7913,901

Toimintamenot

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot-498,660-501,233-501,196-502,691-517,269-532,269-547,705

Henkilösivumenot

Eläkemenot-112,921-110,551-112,119-111,145-114,368-117,685-121,098

Muut henkilösivumenot-19,294-18,010-17,076-19,743-20,316-20,905-21,511

Palvelujen ostot-770,589-799,458-827,977-836,295-860,547-885,503-911,183

Aineet, tarvikkeet ja tavarat-74,738-60,382-66,429-59,615-61,344-63,123-64,954

Avustukset-118,045-113,466-117,276-114,251-117,564-120,973-124,482

Vuokramenot-55,940-59,822-60,190-73,055-75,174-77,354-79,597

Muut toimintamenot-6,540-5,986-5,552-7,117-7,323-7,535-7,754

Toimintamenot yhteensä-1,656,728-1,668,909-1,707,815-1,723,911-1,773,904-1,825,348-1,878,283

Toimintakate-1,179,864-1,206,331-1,228,805-1,284,122-1,321,362-1,359,681-1,399,112

Verotulot914,515981,030970,5001,049,0001,099,0001,134,0001,169,000

Valtionosuudet291,062290,400300,237326,100328,100330,100332,100

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot5,7726,1736,1736,1086,4836,5136,473

Muut rahoitustulot29,35831,04232,66130,50128,83628,73828,959

Korkomenot-11,733-13,313-13,313-14,600-14,947-14,957-15,210

Muut rahoitusmenot-1,113-154-168-125-125-125-125

Vuosikate47,99888,84767,285112,862125,985124,588122,085

Poistot ja arvonalentumiset-108,319-117,649-114,832-112,862-114,005-115,067-121,847

Satunnaiset erät1,52001,0280000

Tilikauden tulos-58,801-28,801-46,519-011,9809,521238

Poistoeron muutos1,813700700700

Varausten muutos0000

Rahastojen muutos2,312475475475

Tilikauden yli- tai alijäämä-54,677-27,626-45,3441,175

Enn. 2019TA 2020

Milj. eMilj. eTA 2020Enn. 2019

Verotulot970,5001,049,000Verotulot1,049.0970.557%

Valtionosuudet300,237326,100Valtionosuudet326.1300.218%

Myyntitulot221,766219,212Myyntitulot219.2221.812%

Maksutulot105,65497,581Maksutulot97.6105.75%

Vuokratulot68,85872,065Vuokratulot72.168.94%

Muut toimintatulot29,11622,389Muut toimintatulot22.429.11%

Rahoitustulot38,83436,609Rahoitustulot36.638.82%

Tuet ja avustukset29,48624,962Tuet ja avustukset25.029.51%

Yhteensä1,764,451.231,847,917.53Yhteensä1,847.91,764.5100%

Verotulot1,049.0

Valtionosuudet326.1

Myyntitulot219.2

Maksutulot97.6

Muut tulot156.0

1,847.9

Enn. 2019TA 2020


Palvelujen ostot-827,977-836,295Palvelujen ostot836.3828.0

Henkilöstömenot-630,392-633,579Henkilöstömenot633.6630.4

Avustukset-117,276-114,251Avustukset114.3117.3

Vuokramenot-60,190-73,055Vuokramenot73.160.2

Aineet, tarvikkeet ja tavarat-66,429-59,615Aineet, tarvikkeet ja tavarat59.666.4

Rahoitusmenot-13,481-14,725Rahoitusmenot14.713.5

Muut toimintamenot-5,552-7,117Muut toimintamenot7.15.6

Poistot-114,832-112,862Poistot112.9114.8

Yhteensä-1,836,128.24-1,851,497.88Yhteensä1,851.51,836.1

Palvelujen ostot836.3

Henkilöstömenot633.6

Avustukset114.3

Poistot112.9

Muut menot154.5

Yhteensä1,851.5

VerotulotValtionosuudetMyyntitulotMaksutulotMuut tulot1049326.10000000000002219.2120970899999997.581319550000003156.02411573000001

Palvelujen ostotHenkilöstömenotAvustuksetPoistotMuut menot836.29456727999991633.57875643000011114.25077254999999112.86187227000001154.51190807999998

Taul2

Taul3

Muut

menot

9 %

Kaavio2


Taul1


Toimintatulot

Myyntitulot217,598218,976221,766219,212225,569232,111238,842

Maksutulot102,44390,871105,65497,581100,411103,323106,319


Vuokratulot66,23867,65768,85872,06574,15576,30578,518




Toimintamenot

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot-112,921-110,551-112,119-111,145-114,368-117,685-121,098




Avustukset-118,045-113,466-117,276-114,251-117,564-120,973-124,482

Vuokramenot-55,940-59,822-60,190-73,055-75,174-77,354-79,597



Toimintakate-1,179,864-1,206,331-1,228,805-1,284,122-1,321,362-1,359,681-1,399,112

Verotulot914,515981,030970,5001,049,0001,099,0001,134,0001,169,000

Valtionosuudet291,062290,400300,237326,100328,100330,100332,100


Korkotulot5,7726,1736,1736,1086,4836,5136,473


Korkomenot-11,733-13,313-13,313-14,600-14,947-14,957-15,210


Vuosikate47,99888,84767,285112,862125,985124,588122,085








Enn. 2019TA 2020











Verotulot1,049.0

Valtionosuudet326.1

Myyntitulot219.2

Maksutulot97.6

Muut tulot156.0

1,847.9


Taul2

Taul3

Myyntitulot

12 %

Muut tulot

8 %

Tuloslaskelma 2020, tulot Liikelaitokset yhdistelty, sisäiset erät poistettu

Milj. e TA 2020 Enn. 2019Verotulot 1 049,0 970,5Valtionosuudet 326,1 300,2Myyntitulot 219,2 221,8Maksutulot 97,6 105,7Vuokratulot 72,1 68,9Muut toimintatulot 22,4 29,1Rahoitustulot 36,6 38,8Tuet ja avustukset 25,0 29,5Yhteensä 1 847,9 1 764,5

Verotulot57 %

Valtionosuudet18 %

Myyntitulot12 %

Muut tulot8 %

53

Taul1


Toimintatulot

Myyntitulot217,598218,976221,766219,212225,569232,111238,842

Maksutulot102,44390,871105,65497,581100,411103,323106,319


Vuokratulot66,23867,65768,85872,06574,15576,30578,518




Toimintamenot

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot-112,921-110,551-112,119-111,145-114,368-117,685-121,098




Avustukset-118,045-113,466-117,276-114,251-117,564-120,973-124,482

Vuokramenot-55,940-59,822-60,190-73,055-75,174-77,354-79,597



Toimintakate-1,179,864-1,206,331-1,228,805-1,284,122-1,321,362-1,359,681-1,399,112

Verotulot914,515981,030970,5001,049,0001,099,0001,134,0001,169,000

Valtionosuudet291,062290,400300,237326,100328,100330,100332,100


Korkotulot5,7726,1736,1736,1086,4836,5136,473


Korkomenot-11,733-13,313-13,313-14,600-14,947-14,957-15,210


Vuosikate47,99888,84767,285112,862125,985124,588122,085








Enn. 2019TA 2020











Verotulot1,049.0

Valtionosuudet326.1

Myyntitulot219.2

Maksutulot97.6

Muut tulot156.0

1,847.9


Taul2

Taul3

1

2

3

4

5

6

7

8

9

A

B

C

1 000 euroa

TP 2018

Alkup. TA

2019

Toimintatulot

Myyntitulot

217 598

218 976

Maksutulot

102 443

90 871

Tuet ja avustukset

29 536

25 192

Vuokratulot

66 238

67 657

Muut toimintatulot

34 638

38 802

Toimintatulot yhteensä

450 452

441 499

Valmistus omaan käyttöön

26 412

21 080

Kaavio2


Taul1


Toimintatulot

Myyntitulot217,598218,976221,766219,212225,569232,111238,842

Maksutulot102,44390,871105,65497,581100,411103,323106,319


Vuokratulot66,23867,65768,85872,06574,15576,30578,518




Toimintamenot

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot-112,921-110,551-112,119-111,145-114,368-117,685-121,098




Avustukset-118,045-113,466-117,276-114,251-117,564-120,973-124,482

Vuokramenot-55,940-59,822-60,190-73,055-75,174-77,354-79,597



Toimintakate-1,179,864-1,206,331-1,228,805-1,284,122-1,321,362-1,359,681-1,399,112

Verotulot914,515981,030970,5001,049,0001,099,0001,134,0001,169,000

Valtionosuudet291,062290,400300,237326,100328,100330,100332,100


Korkotulot5,7726,1736,1736,1086,4836,5136,473


Korkomenot-11,733-13,313-13,313-14,600-14,947-14,957-15,210


Vuosikate47,99888,84767,285112,862125,985124,588122,085








Enn. 2019TA 2020











Verotulot1,049.0

Valtionosuudet326.1

Myyntitulot219.2

Maksutulot97.6

Muut tulot156.0

1,847.9


Taul2

Taul3

Myyntitulot

12 %

Muut tulot

8 %

756 777 777 767801

875921 953

985

0100200300400500600700800900

1 000

2015 2016 2017 2018 TPENN2019

TA2020

TS2021

TS2022

TS2023

Milj

. e

• Kunnallisveron tuloveroprosentti korotetaan 19,75 prosentista 20,50 prosenttiin.

• Veroprosentin 0,75 %-yksikön korotuksen vaikutus kaupungin verotuloihin on noin 30 M€.

• Kunnallisverotulojen kasvuksi arvioidaan 9,2 %, eli 74 M€ vuodesta 2019.

• Kasvussa on huomioitava myös verokorttiuudistuksen aiheuttama verotulojen jaksottuminen osin vuodelle 2020.

• Kunnallisveron tuotoksi arvioidaan ensi vuonna 875 M€.• Ennen veroprosentin korotusta on selvitetty

verorahoituksen ja menojen kehitysarviot sekä talouden tasapainottamisohjelman vaikutukset.

• Veroprosentin korotus on osoittautunut välttämättömäksi keinoksi talouden tasapainottamiseksi.

KunnallisveroKunnallisveron kehitys 2015-2023

54

Kaavio2

Kunnallisvero

2015201620172018TP ENN 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 2023755.60799999999995776.51997925000001776.79969590999997767.38900000000001801875921953985

Milj. e

verotulojen kehitys

Kunnallisvero%-muutosYhteisövero%-muutosKiinteistövero%-muutosYht. %-muutosTilivuosiTampereen jako-osuusJako-osuuden muutos%Kunta-ryhmän jako-osuusKuntien yhteisöverotilitykset, milj. euroa

20024747125569

2003463-2.449-30.4250.8536-5.720030.0495299821.900.1975999.00

20044834.55410.4250.35624.920040.0522667865.500.19751058.00

20055003.46519.1265.85905.020050.0565021458.100.22031162.00

20065357.2662.32910.06306.720060.052902482-6.400.22031249.00

20075614.87412.0319.16665.720070.050553905-4.400.22031474.00

20086108.7773.4347.77208.120080.050345584-0.400.22031534.00

20096191.463-18.1354.6717-0.520090.05276696524.800.32031197.00

201020106433.97317.04218.67585.820100.0519094330-1.600.31991407.00

TP 2011TP 20116511.372-2.3431.27651.020110.0420609861-19.000.31991660.00

TP 2012TP 20126865.344-38.95222.77822.120120.0374699152-10.900.28341400.00

TP 2013TP 20137276.05117.4531.38316.320130.03985038656.400.29491300.00

TP 2014TP 20147442.36322.16420.48704.720140.04326758338.600.35561371.00

201520157561.6677.1640.38871.9

2016Prog. 20167772.854-19.3652.38961.1

2017 Budget 20177770.06722.57615.89192.5

TA 20187810.67130.77514.99273.4

2018Plan 2018767-1.2710.1761.4915-0.5

TP ENN 2019Plan 20198014.48012.59018.49716.2

TA 2020Plan 20208759.2822.5922.210498.0

TS 2021921849410994.8

TS 2022953859611343.2

TS 2023985879711693.1

VEROTULOJEN KEHITYS

KunnallisveroYhteisöveroKiinteistövero

Kiinteistövero

YHTEISÖVERON MUUTOS (%)

Tulostettu &D &T

&F

Kunnallisvero2015201620172018TP ENN 2019755.60799999999995776.51997925000001776.79969590999997767.38900000000001801Yhteisövero2015201620172018TP ENN 201967.29800000000000254.30494224000000366.50172738999999971.09799999999999980Kiinteistövero2015201620172018TP ENN 201963.83200000000000165.28055347999999575.57972201999999176.02800000000000690

Milj. e

Municipal income tax

Kunnallisvero

755.60799999999995776.51997925000001776.79969590999997767.38900000000001

Mil. €

Share of corporate tax

Yhteisövero

67.29800000000000254.30494224000000366.50172738999999971.097999999999999

Mil. €

Real estate tax

Kiinteistövero

63.83200000000000165.28055347999999575.57972201999999176.028000000000006

Mil. €

Kunnallisvero

2015201620172018TP ENN 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 2023755.60799999999995776.51997925000001776.79969590999997767.38900000000001801875921953985

Milj. e

Yhteisövero

2015201620172018TP ENN 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 202367.29800000000000254.30494224000000366.50172738999999971.0979999999999998082848587

Milj. e

Kiinteistövero

2015201620172018TP ENN 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 202363.83200000000000165.28055347999999575.57972201999999176.0280000000000069092949697

Milj. e

Yhteisövero2015201620172018TP ENN 2019TA 20207.0890950463854336-19.30675170138785622.459806873739890.1380281690140830712.5207460125460662.5

%

Yhteisöveron maksuperusteiset tilitykset ,

KUNNAT

Kuntien yhteisöverotilitykset2003200420052006200720082009201020112012 ENN999105811621249147415341197140716691400

Kunnallisvero

2015201620172018TP ENN 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 2023755.60799999999995776.51997925000001776.79969590999997767.38900000000001801875921953985

Milj. e

Yhteisövero

2015201620172018TP ENN 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 202367.29800000000000254.30494224000000366.50172738999999971.0979999999999998082848587

Milj. e

Kiinteistövero

2015201620172018TP ENN 2019TA 2020TS 2021TS 2022TS 202363.83200000000000165.28055347999999575.57972201999999176.0280000000000069092949697

Milj. e

vertailutietojen muutokset

EDELLISEN TILIKAUDEN VERTAILUTIETOIHIN TEHDYT MUUTOKSET

TaseVuoden 2008 TP kirjaUusi vertailutietoSelitys

OMA PÄÄOMA

Muut omat rahastot174,647,412.9135,208,796.01-137 896 751,67 / Rahastojen purkaminen ed. tilikausien ylijäämään

Edellisten tilikausien ylijäämä287,785,404.45422,841,329.83133 514 060,15 / kts. erillinen taulukko seuraavalla välilehdellä

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Muut velat16,919,025.0315,947,445.03-971 580,00 / Ruhmähenkivakuutuksen purku ed. tilikausien ylijäämään

Siirtovelat79,227,110.6479,376,772.30149 661,66 / AKK:n vuodelle 2007 kohdistuvat tulospalkat

VASTATTAVAA YHTEENSÄ1,673,997,973.901,668,793,364.04VASTATTAVAA MUUTOKSET YHTEENSÄ -5 204 609,86

Muita vertailutietojen muutosia

Muutos SAP:ssaPV-liitetieto

Maa- ja vesialueet-2,568,048.65-607,470.55Järjestelmävaihdos mahdollisti arvonkorotuksen paremman kohdistamisen tontteihin, jolloin huomattiin,

Arvonkorotuksetettä arvonkorotustilillä on ollut 1 960 578,10 kirjaus, joka kuuluu kohdentaa suoraan tilille 111000

Liitetieto 2008Liitetieto 2007ja SAP:n arvonkorotusten tilin muutos on eri kuin muutos liitetiedossa.

arvonkorotukset 31.12.2007125,746,659.12127,707,237.22

maa- ja vesialueet 31.12.2007ERROR:#REF!108,273,164.73

Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon 1750/21.6.2005 tilinpäätösperiaatteiden muutosten ja aikaisempia tilikausia koskevien virheiden käsittelystä tilinpäätöksessä. Lausunto muuttaa kyseisten erien aikaisemman vakiintuneen tulosvaikutteisen kirjaamisen uuteen oman pääoman oikaisuun perustuvaan kirjauskäytäntöön. Oman pääoman oikaisuun perustuvan kirjaustavan voidaan katsoa antavan oikeamman kuvan tilikauden tuloksesta, minkä lisäksi sen etuna on yhdenmukaisuus kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön nähden.

Edellä mainitun lausunnon mukaan tilinpäätösperiaatteiden muutokset sekä aikaisempia tilikausia koskevien olennaisten virheiden oikaisut tehdään oman pääoman erää Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä oikaisemalla. Oikaisuja ei siten enää tehdä tulosvaikutteisesti vaan takautuvasti. Vastaava oikaisu on myös tehtävä vertailuvuotena olevan edellisen tilikauden päättävään taseeseen. Vertailuvuoden tuloslaskelma ei sen sijaan ole välttämätöntä saattaa vertailukelpoiseksi, mutta oikean ja riittävän kuvan sitä vaatiessa, on muutoksen tulosvaikutuksesta tilikausien vertailun mahdollistamiseksi annettava liitetieto. Jos vertailulaskelmaa kuitenkin oikaistaan, tulee tehtyjen muutosten ja niiden perusteiden vastaavasti käydä ilmi liitetiedoista. Jos toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään tilinpäätöksiä tai tunnuslukuja useammalta tilikaudelta, on myös nämä saatettava mahdollisuuksien mukaan vertailukelpoisiksi tai ainakin selkeästi mainittava niiden osalta mahdollinen vertailukelvottomuus. Oikaisuja tehtäessä tulee ottaa huomioon olennaisuuden periaate. Vähäiset aikaisemmille tilikausille kuuluvat erät merkitään tuloslaskelmassa ja taseessa nimikettään vastaavaan erään.

Krista Heikkinen KirjanpitoryhmäTaloushallinnon palvelukeskus20.2.2008

tulov% ja verotettava tulo kehi

Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys

Tulovero prosenttiVerotettava tulo milj. euroaMuutos, %

200418.002,707.82.2

200518.002,829.24.5

200618.003,000.25.1

200718.003,256.48.5

200818.003,453.96.1

200918.003,454.30.0

201019.003,487.10.9

201119.003,675.45.4

201219.003,815.13.8

201319.00

201419.75

verorahoituksen kehitys

Huom. päivitykset vain harmaisiin soluihin.2015-2018

ei sis. koiraveroaVerorahoituksen kasvu 34.8

Kunnallisveromuutos %Yhteisöveromuutos %Kiinteistöveromuutos %Verotulot %Valtionosuudet Verorahoitusmuutos €muutos % Toimintakate Toimintakatemuutos %Toimintakatteen heikkeneminen-89.9

2002473.970.724.5569

2003462.5-0.049.2-0.324.70.0536-0.1

2004483.40.054.30.124.80.05620.0

2005499.60.064.70.226.20.15900.0156.1747670.384-670

2006535.47.266.22.328.810.06306.7173.411.1 %8047.7727.316-7278.5

2007560.94.874.112.031.49.16665.7180.13.9 %8475.3744.604-7452.4

20082008610.08.776.63.433.87.77208.1202.212.2 %9239.0792-7926.3-55.1

20092009618.61.462.7-18.135.44.6717-0.5217.57.6 %9341.3897-89713.3

20102010642.73.973.417.042.018.67585.8210.6-3.2 %969343.7895-895-0.3

20112011651.21.371.7-2.342.51.27651.0223.15.9 %989202.1944-9445.6Muutos, M€

20122012685.75.343.8-38.952.222.77822.1240.27.7 %1,022333.41,006-1,0066.6VerorahoitusToimintakateEro

20132013727.06.051.517.452.81.38316.3302.325.8 %1,13411210.91,085-1,0857.8201514.3-33.4-19.1Vertailukelpoiset kasvut

20142014743.52.362.822.163.620.48704.7300.8-0.5 %1,171373.31,090-1,0900.5201628.2-21.56.7VerorahoitusToimintakate

20152015755.61.667.37.163.8

Documents

TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2020...2019/10/21 · noin 50 toiminnan tavoitetta. • Toiminnan tavoitteissa näkyvät kaupunkitasoiset painopisteet. Niitä ovat muun muassa lastenja