Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys Loppuraportti 20.11.2008

Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys

Loppuraportti 20.11.2008

FCG Efeko Oy ja FCG Planeko OyPekka Nieminen

PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAVOITTEET

• Palveluverkkoselvityksen alustavat kysymyksenasettelut olivat:

1. Miten alueen väestön palvelutarpeet muuttuvat vuoteen 2030 mennessä?

2. Millainen on nykyinen palveluverkko?

3. Millainen olisi seutukunnan palveluverkon optimaalinen/tavoitteellinen käyttö ja tuleva rakenne ilman kuntarajoja?

4. Toimenpide-ehdotukset em. toteuttamiseksi

SELVITYKSEN ETENEMINEN

• Tuotetaan päätöksentekoon näkemyksiä, miten kasvava palvelutarve, resurssien tehokas käyttö ja laadukas palvelu sovitetaan

• Kerätään seututasoinen tieto nykytilasta ja tulevaisuudesta

• Luodaan yhteinen näkemys ja tavoite palvelujen käytön tehostamisesta

• Tehdään tiivistä yhteistyötä seudulla meneillään olevien muiden hankkeiden kanssa

Sopimukset ja linjaukset palveluverkkotyössä

A Nykyinen palveluverkkoVapaat tilat

Välittömät sopimukset yhteiskäytöstä

B Jo päätetyt investoinnitUudet tilat

Linjaukset/sopimukset käytöstä- Ovatko uudet tilat muidenkin kuntien käytössä?

- Onko päällekkäisiä investointeja?

C Suunnitelmat vuoteen 2020 ja 2030Ei vielä päätetyt tilat

Linjaukset/sopimukset suunnittelusta,

rakentamisesta ja käytöstä- Kuinka paljon rakennetaan?

- Useita palveluja yhdessä tilassa?- Siirreltävyys, muunneltavuus?

- Kuka omistaa, millä rahoitusmalleilla?

Tilat kunnissa ja kuntien rajoilla

Tilat kunnissa ja kuntien rajoilla

Yhteistyö valituillaraja-alueilla

Esim. muiden kuntien 7-9 luokkalaisia

Tampereen kouluihin?

Esim. voiko oman kunnan investointia välttää kokonaan/

osittain, jos yhteistyösopimus asiakkaiden ohjaamisesta toiseen kuntaan tulevaan

uuteen terveyskeskukseen?

Esim. Vuores, Nurmi-Sorila, Ojala-Lamminrahka

Mitä yhteisiä rakennuksia palveluille,millä rahoitusmalleilla?

2008-

2009

2010-

2015

2015-

2030

OHJAUS- JA PROJEKTIRYHMÄ

• Ohjausryhmänä kuntien ja kaupunkiseudun kuntayhtymän johto

• Projektiryhmä: Erkki Lehtomäki (pj.) Tre, Reija Linnamaa Tre, Sisko Hiltunen Tre, Raija Harju Kangasala, Anssi Koski Pirkkala, Tarja Marjamäki Nokia, Pirkko Partanen Vesilahti, Sari Mäkinen Orivesi, Kari Virta (vpj.) Ylöjärvi, Päivi Nurminen ja Tuukka Salkoaho (kaupunkiseudun ky)

KONSULTOINTI

• FCG Efeko Oy: Pekka Nieminen (proj. päällikkö), Sirpa Korhonen, Isto Halinen ja Jarmo Asikainen

• FCG Planeko Oy: Kirsti Toivonen ja Satu Lehtikangas

PALVELUTARPEEN MUUTOS

• Palveluverkkoselvitys kohdistetaan määrällisesti ja taloudellisesti mittaviin hyvinvointipalveluihin: perusopetus, päivähoito ja perusterveydenhuollon palvelut.

• Seuraavassa neljässä diassa on esitetty FCG Efeko Oy:n ennakointimallilla kuvatut ennusteet palvelutarpeen muutoksesta ko. palveluista.

Perusopetuksen, päivähoidon ja terveydenhuollon nykyinen palveluverkko

SEUDUN VÄESTÖKASVU

• Tilastokeskus: 2030 mennessä kasvu

72 000 asukasta

• Kuntien ennusteet: 2030 mennessä kasvu

80 000 – 90 000 asukasta

• Em. kaavoituskohteisiin voisi sijoittua

55 000 – 60 000 asukasta

• Lisäksi kuntien sisäisiä kasvukohteita

RAJA-ALUEKOHTEET, JOISSA KUNTIEN

PALVELUYHTEISTYÖPOTENTIAALIA (1/2)

• Tampere-Lempäälä; Vuores, (Sääksjärvi/Kulju, Hervanta)

• Tampere-Kangasala; Ojala-Lamminrahka, (Atala, Linnainmaa, Vatiala)

• Tampere-Knagasala; Nurmi-Sorila, (Suinula, Ruutana)

RAJA-ALUEKOHTEET, JOISSA KUNTIEN

PALVELUYHTEISTYÖPOTENTIAALIA (2/2)

• Ylöjärvi-Tampere; Siivikkala, (Lentävänniemi, Lielahti)

• Ylöjärvi-Tampere; Vuorentausta

• Pirkkala-Tampere; Partola-Härmälä

• Tampere-Nokia-Ylöjärvi; Kolmenkulman yritysalue

VÄESTÖN LISÄYS RAJA-ALUEKOHTEISSA (1/2)

• VUORES: 14000 (2020 mennessä)

• HERVANTAJÄRVI: 2000 – 4000 (2030)

• LEHTIVUORI: 1600 – 1700 (2030)

• OJALA-LAMMINRAHKA: 8000 – 12 000 (2030)

• NURMI-SORILA: 11 000 (2030)

VÄESTÖN LISÄYS RAJA-ALUEKOHTEISSA (2/2)

• SIIVIKKALA: 1000 – 3000 (2030)

• NIEMENRANTA: 4000 (2020)

• VUORENTAUSTA: 2000 (2030)

• PARTOLA: 1000 (2020)

• KALMARI: 2000 (2020)

Keskustojen kehittäminen

• Kasvu ei luonnollisesti rajoitu pelkästään edellä mainittuihin, siksi keskustojen kehittäminen myös tärkeä vaihtoehto, ja yleensäkin nykyisten alueiden tiivistäminen ja täydennysrakentaminen.

VUOREKSEN PALVELUYHTEISTYÖ

• Yhteistyöstä palvelujen toteuttamisesta on alustavasti sovittu: Tampere toteuttaa, Lempäälä ostaa

• Kaikista alueelle toteutettavista palveluista ei vielä varmuutta

• Erityisesti alkuvaiheessa voidaan tukeutua lähialueella olemassa oleviin palveluihin esimerkiksi Hervannassa

OJALA-LAMMINRAHKAN JA NURMI-SORILAN PALVELUT

• Alueiden suunnitteluyhteistyö on aloitettu (Tampere-Kangasala)

• Alueiden suunnittelutyöt nivoutuvat yhteen• Yhteistyöstä palvelujen toteuttamisessa on käyty

ensimmäinen neuvottelu kaavoittajan ja palvelujen järjestäjän kesken

• Aluksi tukeutuminen lähialueen palvelupisteisiin (mm. Atala, Linnainmaa, Vatiala, Suinula, Ruutana)

KUNTAYHTEISTYÖSTÄ KOITUVIA ETUJA (1/3)

• Kiinteistöinvestoinnit perustuvat yhteisiin palvelutarpeisiin

• Kunnat perustavat yhteisiin palvelutarpeisiin suhteutettuja palveluyksiköitä

• Asiakkaan valinnan mahdollisuudet lisääntyvät• Palvelun saamisen perusteiden, käytänteiden ja

laadun yhdenmukaistuminen nopeutuu


• Ammatillinen tuki, erityisosaamisen hyödyntäminen ja varmistaminen toteutuvat naapurikunnissa uhrattuja resursseja vastaavasti

• Henkilöstön rekrytoinnin ja palkkausperusteiden yhtenäistämisen edut koituvat seudun kaikille kunnille

• Henkilöstöresurssien käyttö on tarkoituksenmukaista

• Tilaresurssien käyttö tehostuu


• Toimintatapojen ja palveluprosessien yhdenmukaistaminen etenee ripeästi

• Erityispalvelujen synergiaedut saavutetaan• Hankinta- ja kilpailutusosaamista jaetaan kaikille

kunnille• Kustannustehokkaiden prosessien ja

käytäntöjen levittäminen nopeutuu• Laadukkaiden palvelujen vaikutus seudun

imagoon hyödynnetään• Strateginen johtaminen vahvistuu

ARVIO OPPILASMÄÄRÄN LISÄYKSESTÄ (1/2)

• Tilastokeskuksen väestöennusteen, kuntien omien ennusteiden ja em. kaavoituskohteiden pohjalta:– Vuores 800 + 400 = 1200– Ojala-Lamminrahka 400+200 = 600 tai 2 x em– Nurmi-Sorila 400+200 = 600 tai 2 x em.– Siivikkala-Lielahti-Lentävänniemi 800+400 =

1200– Vuorentausta 400 + 200 = 600

ARVIO OPPILASMÄÄRÄN LISÄYKSESTÄ (2/2)

• Tilastokeskuksen väestöennusteen, kuntien omien ennusteiden ja em. kaavoituskohteiden pohjalta:– Partola-Härmälä 400 + 200 = 600– Ylöjärvi 800 + 400 = 1200

• Em. alueille n. 7000 oppilasta, kuntien keskusta-alueille lisäksi n. 1000 oppilasta

KASVAVAN OPPILASMÄÄRÄN SIJOITTUMINEN

• Vuoteen 2030 mennessä oppilasmäärä kasvaa 6320 - 8000 oppilasta (Tilastokeskuksen ja kuntien ennusteet)

• Tarkoittaisi 14-15 uutta 540 oppilaan yhtenäiskoulua (1-9 vl.)

• 22 oppilaan perusopetusryhmiä tulisi lisää 280 - 360

PERUSOPETUS Sopimus kuntarajan ylittämisestä

• Seudun kuntien sopimus voimaan 1.8.2008

• Keskeiset sopimisen kohteetKustannusten korvaaminen Kuljetuskustannusten käsittelyOppilaiden valintaOpetustarjonnan kehittäminen

• Tuotteistamisen kehittäminen

PERUSTERVEYDENHUOLTO

• 2008: yhteensä 24 terveysasemaa, kukin hoitaa vajaat 9000 asukasta, asiakkaina vuosittain 230 000 asukasta, 75 % väestöstä

• Varaudutaan ainakin 2 uuteen terveys-

asemaan, mahdollisesti vielä 2 lisää sekä laajennuksia

NEUVOLAT

• Ylöjärvellä, Vesilahdessa ja Lempäälässä tulisi varautua n. 20 % käyntimäärien lisäykseen vuoteen 2015 mennessä

• Kangasalla, Nokialla ja Pirkkalassa volyymilisäyksen tarve on 15 % nykyisestä vuoteen 2015 mennessä

• Vuoteen 2030 mennessä edellä todetusta vielä 6 % lisäys em. Kunnissa

• Tampere ja Orivesi: Ei volyymilisäystä vuoteen 2030 mennessä

PÄIVÄHOITOTARPEET

• Mikäli päivähoitoa järjestetään nykyrakenteella, kaupunkiseudulla tarvitaan vuonna 2015 yhteensä 30 uutta päiväkotia (159 189)

• Päiväkotien tarve tasaantuu vuoteen 2030

• Ryhmäperhepäivähoito: Vuoteen 2015 tarvitaan 7 uutta ryhmäperhepäiväkotia, sen jälkeen 1 lisää vuoteen 2030

SOPIMUS PÄIVÄHOIDON SEUDULLISESTA YHTEISTOIMINNASTA

(1.1.2009 alkaen)

• Lapsen hoitosuhde perheen muuttaessa toiseen kuntaan

• Päivähoidon erityispalveluiden järjestäminen toisesta kunnasta

• Korvausperusteet

• Asiakaslaskutus

• Tiedottaminen

KAAVOITUSKOHTEETJA TERVEYSPALVELUJEN KYSYNTÄ

PALVELUJA KOSKEVAT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

• Linjaukset 1–3: Kaikkia palveluja koskevat• 4-11: Perusopetus• 12-15: perusterveydenhuolto• 16: Neuvolat• 17-22: Päivähoito• Jatkohankkeet 1-3: Kaikkia palveluja

koskevat• 4-5: Perusopetus

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET (1/22)

• Linjaus 1: Hyvinvointipalvelujen suunnittelu tehdään yhteistyössä kaavoituksen kanssa ja siitä informoidaan riittävän ajoissa naapurikuntia (Toimintatapa)

• Avaintehtävä: Palvelutarpeiden kytkentä maankäyttöön

• Vastuutus: Yleis- ja asemakaavoituksesta vastaavat

• Aikataulu: 2009


• 2: Väestösuunnittelussa käytettävää aluejakoa kehitetään seudullisena yhteistyönä (T)

• Palvelutuotantoa tukeva aluejakorakenne

• Tilastotuotannosta vastaavat

• 2009 - 10


• 3: Uudet investoinnit mitoitetaan odotettavissa oleva kasvu huomioiden, tiloista tehdään monikäyttöisiä ja muunneltavia sekä yksikkökokoa kohotetaan uusissa yksiköissä (T)

• Muuttuvien palvelutarpeiden ennakointi

• Seudun tilapalvelutyöryhmä

• 2009


• Naapurikunnan perusopetuspalvelujen tarve huomioidaan, kun alustavia tarpeita peruskoulun laajentamiselle tai uuden koulun rakentamiselle ilmaantuu (T)

• Tilatarpeiden ja opetuksen suhteuttaminen raja-alueen tilakapasiteettiin

• Sivistyspalvelujohtajat ja seudun tilapalvelutyöryhmä

• 2009


• 5: Sopimusta perusopetuksen kustannusten korvaamisesta noudatetaan ja tuotteistuksen edetessä neuvotellaan hinnoittelusta (T)

• Sopimusyhteistyön seudullinen kehittäminen

• Sivistystoimenjohtajat

• 2008


• 6: Laaditaan seudullinen opetussuunnitelma (Hanke)

• Opetus- ja kasvatustyötä ohjaavan suunnitelman laatiminen ja seuranta


• 2009 - 10


• 7: Tähdätään yhteiseen perusopetukseen ja sitä tukeviin tilaratkaisuihin (T)

• Tuki yhtenäisen perusopetuksen tilajärjestelyille


• 2009


• 8: Kasvava oppilasmäärä sijoittuu nykyisiin ja uusiin koulutiloihin kuntien raja-alueilla yhteisesti sovituin ratkaisuin (T)

• Oppilasmäärän ja opetuksen sopeuttaminen tilaresursseihin


• 2009 - 12


• 9: Kansainvälisen opetuksen järjestämisestä kootaan seudullinen työryhmä (H)

• Kansainvälistymisen tukeminen ja kieli- ja kulttuuritaustaltaan erilaisten oppilaiden perusopetuksen mahdollistaminen

• Tampereen kaupungin asettama työryhmä ja sivistystoimenjohtajat

• 2008 - 09


• 10: Erityisopetuksen yhteistyötarpeista käynnistetään seudullinen selvitys (H)

• Koulutuksellisen tasa-arvon tukeminen ja yhteistyötarpeiden arviointi


• 2009 - 10


• 12: Varaudutaan perustamaan kaksi terveysasemaa ja selvitetään mahdollisuudet tehdä yhteistyötä raja-alueilla (H)

• Tilatarpeiden ja palveluiden suhteuttaminen tilakapasiteettiin

• Perusturvajohtajat

• 2010 - 15


• 13: Käynnistetään pilotti kuntarajat ylittävästä terveyskeskuspalvelujen listautumismahdollisuudesta rajatulla alueella (H)

• Palveluvalintakokemusten kartoitus ja arviointi

• 2010 - 11


• 14: Kalliita laitteita edellyttävät tai muutoin erikoituneet terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhteistyönä (T)

• Erikoispalvelujen kustannuskehityksen hallinta

• Perusturvajohtajat

• 2009


• 15: Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää yksityistä palvelutuotantoa (T)

• Volyymiedun hyödyntäminen julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteensovituksessa

• Perusturvajohtajat ja hankintajohtajat

• 2009


• 16: Paikallisen moniammatillisen toiminnan kehittämiseksi käynnistetään kokeiluhanke (T)

• Psykososiaalisen tukirakenteen moniammatillinen vahvistaminen

• Neuvolapalveluiden johtajat

• 2009


• 17: Uusissa yksiköissä asetetaan tavoitteeksi vähintään 100 lapsen päiväkodit (T)

• Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisen yksikkökoon tavoittelu

• Päivähoidonjohtajat ja seudun tilapalvelutyöryhmä

• 2009


• 18: Naapurikunnan päivähoitotarve huomioidaan, kun alustavia tarpeita uudelle päivähoitokiinteistölle ilmaantuu (T)

• Tilatarpeiden ja palvelujen suhteuttaminen raja-alueen tilakapasiteettiin

• Päivähoidonjohtajat ja seudun tilapalvelutyöryhmä

• 2009


• 19: Tavoitteeksi asetetaan vapaa hakeutuminen seudun kaikkiin päiväkoteihin (H)

• Hoitopaikan myöntämisperusteiden joustavoittaminen

• Päivähoidonjohtajat

• 2011 - 12


• 20: Käynnistetään yksityisen päivähoidon kehittämiskeskuksen toiminta (H)

• Yksityisen palvelutuotannon kehittämismahdollisuuksien tunnistus ja arviointi


• 2008 - 09


• 21: Päiväkotien suunnitteluprosesseihin yhdistetään seudullisia voimavaroja (T)

• Kuntien suunnitteluresurssien yhteiskäyttö

• Seudun tilapalvelutyöryhmä

• 2009


• 22: Päivähoidon järjestäminen uudelleenorganisoidaan seudullisesti (H)

• Päivähoidon kustannuskehityksen hallinta ja asiakkaan valintamahdollisuuksien laajentaminen


• 2015 - 16

JATKOHANKKEET Kaikkia palveluja koskevat

hankkeet

• 1: Lähi-, alue- ja keskitettyjen palvelujen käsitteiden sisältöä yhtenäistetään

• 2: Hankinnoissa ja kilpailuttamisessa etsitään yhteistyön mahdollisuuksia

• 3: Hyvinvointipalvelujen tukipalvelujen suunnittelu tehdään yhteistyönä

JATKOHANKKEETPerusopetus

• 4: Perusopetuksen henkilöstön rekrytointi

• 5: Selvitetään mahdollisuudet koulukuljetusten logistiikkayhteistyössä

YHTEENVETOA

• Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan lisää

neuvoloita lähinnä kaavoituskohteisiin

päiväkoteja 30 (100 lapsen pk:t)

peruskouluja 14-15 (yhtenäiskouluja)

terveysasemia ja niiden laajennuksia

(vähintään 2 uutta)

• erityisesti em. kaavoitusalueille

Documents

Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys Loppuraportti 20.11.2008