TAPIOLAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA21.9.2015

Jaana Juutilainen, pj. Juha-Pekka Peltola rehtori

Sisällys1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET ............................................................... 1

1.1 Johdanto ......................................................................................................................... 11.2 Toiminta-ajatus............................................................................................................... 1

1.3 Arvopainotukset ............................................................................................................. 22 TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT .............................. 2

2.1 Toimintakulttuurin määrittely ......................................................................................... 22.2 Opiskeluympäristö .......................................................................................................... 3

2.3 Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät ........................................................................... 32.4 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet........................................................................... 4

3 OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA ....................................................................................... 43.1 Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä ....................................................................................... 4

3.2 Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminen ............................................................... 43.3 Ohjauksen arviointisuunnitelma ...................................................................................... 6

4 AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN .............................................................. 64.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys ............................................................................... 6

4.2 Hyvinvointi ja turvallisuus .............................................................................................. 74.3 Kestävä kehitys .............................................................................................................. 7

4.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus .................................................................. 74.5 Teknologia ja yhteiskunta ............................................................................................... 8

4.6 Viestintä- ja mediaosaaminen ......................................................................................... 84.7 Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena....................................................... 8

5 OPETUSJÄRJESTELYT .................................................................................................... 105.1 Tuntijako ...................................................................................................................... 10

5.2 Kieliohjelma ................................................................................................................. 125.3 Tietostrategia ................................................................................................................ 13

5.4 Lukioiden vahvuusalueet .............................................................................................. 135.5 Yhteiset käytännöt ........................................................................................................ 14

5.5.1 Verkkokurssit ........................................................................................................ 145.5.2 Itsenäiset suoritukset ............................................................................................. 14

5.5.3 Poissaolot .............................................................................................................. 145.5.4 Uusintakuulustelut ................................................................................................. 15

5.5.5 Koeviikko .............................................................................................................. 156 YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ .................. 15

6.1 Yhteistyö perusopetuksen kanssa .................................................................................. 156.2 Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa ............................................................ 15

6.3 Yhteistyö huoltajien kanssa .......................................................................................... 16

6.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa......................................................................... 16

7 OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT ......... 167.1 Opiskelijahuolto ........................................................................................................... 16

7.1.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet………………………………………………….17 7.1.2. Opiskeluhuoltosuunnitelmat …………………………………………………………..22

7.2 Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ............................................................................. 247.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus .................................................................................. 25

8 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI ......................................................................... 258.1 Arvioinnin tavoitteet ..................................................................................................... 25

8.2 Kurssisuorituksen arviointi ........................................................................................... 25 8.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi………………………………………………………..29 8.4. Lukion oppimäärän suoritus…………………………………………………………….30 8.5. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot………………………………………………….319 KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ............................................ 3310 AINEKOHTAISET OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

………………………………………………………………………………………………..3410.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS AI...................................................................... 34

10.2 ENGLANTI .............................................................................................................. 3610.2.1 EA Englanti A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) .... 36

10.3 RUOTSI ................................................................................................................... 3810.3.1 BA Ruotsi A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) ....... 38

10.3.2 BB Ruotsi B1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) ........ 4010.4 RANSKA.................................................................................................................. 42

10.4.1 FA Ranska A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) ...... 4210.4.2 FC Ranska B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7 - 9 alkanut oppimäärä) ..... 44

10.4.3 FD Ranska B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) ............................................. 4510.5 SAKSA ..................................................................................................................... 46

10.5.1 SA Saksa A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) ......... 4610.5.2 SC Saksa B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) ......... 48

10.5.3 SD Saksa B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä)................................................ 4910.6 ITALIA..................................................................................................................... 50

10.6.1 TD Italia B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) ................................................ 5010.7 ESPANJA ................................................................................................................. 52

10.7.1 PD Espanja B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) ............................................ 5210.8 MATEMATIIKKA ................................................................................................... 53

10.8.1 Matematiikan pitkä oppimäärä ............................................................................... 5310.8.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä .............................................................................. 58

10.8.3 Erityispitkä matematiikka ...................................................................................... 61

10.9 BIOLOGIA ............................................................................................................... 68

10.10 MAANTIEDE........................................................................................................... 7010.11 FYSIIKKA ............................................................................................................... 72

10.12 KEMIA ..................................................................................................................... 7710.13 USKONTO ............................................................................................................... 81

10.14 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ................................................................................. 8310.15 FILOSOFIA .............................................................................................................. 85

10.16 HISTORIA ............................................................................................................... 8610.17 YHTEISKUNTAOPPI .............................................................................................. 90

10.18 PSYKOLOGIA ......................................................................................................... 9310.19 MUSIIKKI ................................................................................................................ 96

10.19.1 Tapiolan lukion yleislinjan musiikin kurssit ....................................................... 9610.19.2 Tapiolan lukion musiikkilukiolaisten musiikin kurssit ........................................ 99

10.20 KUVATAIDE ......................................................................................................... 11110.21 LIIKUNTA ............................................................................................................. 114

10.22 TERVEYSTIETO ................................................................................................... 11710.23 OPINTO-OHJAUS ................................................................................................. 119

10.24 TIETOTEKNIIKKA ............................................................................................... 12010.25 ILMAISUTAITO .................................................................................................... 121

10.26 VALOTEKNIIKKA................................................................................................ 12110.27 MUUT SOVELTAVAT KURSSIT ......................................................................... 121

1

1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET

1.1 JohdantoLukiokoulutus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Lukiokoulutus rakentuuvaltakunnallisten säädösten ja lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon kau-pungin tekemille linjauksille.

Lukion opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus, valtioneuvoston asetus lukio-laissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta,Opetushallituksen 15.8.2003 hyväksymät lukion opetussuunnitelman perusteet, Espoon kaupunginsuomenkielisten lukioiden opetussuunnitelma, lukioiden omat opetussuunnitelmat sekä lukioase-tuksen 3 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.

Tapiolan lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Tavoitteenaon antaa laaja-alainen yleissivistys, joka antaa riittävät valmiudet lukion oppi-määrään perustuviin jatko-opintoihin.

Tapiolan lukio luo valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiinsekä kehittää kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataantoimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisenayhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opiskelu tukee opiskelijanitsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekäkannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämi-seen.

1.2 Toiminta-ajatusEspoon lukioiden opetus on korkeatasoista, yleissivistävää, tutkintotavoitteista, ja se antaa hyvätvalmiudet niin jatko-opintoihin, elinikäiseen oppimiseen kuin elämään. Monipuolinen ja laadukasespoolainen lukioverkosto muodostuu yleislukioista, joissa on erilaisia painotuksia tai lukiolinjoja,sekä erikoislukioista, joissa on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukio-opetuksen ja -kasvatuksen päämääränä on aktiivinen kansalainen, jolla on laaja-alainen, vahvayleissivistys ja valmiudet toimia kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa sekä teknologisoituvassamaailmassa.

Tapiolan lukio – laatua jo vuodesta 1958Tekemällä oppii – iloisessa koulussa

Oppia elämään – vapaassaja luovassa koulussa

Tapiolan lukio on tunnustettu ja elävä osa kehittyvää Espoota. Lähes Tapiolaniän lukiomme on antanut opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen ja ollut heilleponnahduslautana jatko-opintoihin sekä aikuiselämään.

Lukio tarjoaa opiskelijoilleen laajan ja monipuolisen kurssivalikoiman, josta hesaavat rakentaa vaihtelevan ja haluamiinsa oppiaineisiin syvällisesti paneutu-van opiskeluohjelman. Yhteistyötä tehdään myös muiden oppilaitosten, yritystenja yhteisöjen kanssa.

Tapiolan lukiolla on erityistehtävä musiikkipainotteisen opetussuunnitelman to-teuttamiseksi. Musiikkilinja on korkeatasoinen, ja sen vahvuutena ovat moniar-

2

voinen opetussuunnitelma, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sekä erilaiset produkti-ot, joita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä ympäröivien taidelaitosten kanssa.Kansainvälisyys on Tapiolan lukiossa voimakkaasti esillä. Opiskelijamme osal-listuvat vuosittain matemaattis-luonnontieteellisten ja humanististen aineidenkilpailu- ja opintomatkoille. Kansainväliset musiikkileirit ja kulttuurivaihdotkuuluvat musiikkilinjan toimintaan.

1.3 ArvopainotuksetLukiot toteuttavat opetuksessaan Espoon kaupungin määrittelemiä arvoja, jotka ovat asukas- jaasiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhtei-söllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys.

Monikulttuuristuvassa ja globalisoituvassa Espoossa suvaitsevaisuus on luonnollinen tapa suhtau-tua niin toisiin ihmisiin kuin erilaisiin toimintatapoihin. Espoon arvojen mukaan jokaisella espoo-laisella nuorella on mahdollisuus tasaveroiseen lukio-opiskeluun kotikaupungissaan. Opiskelijoi-den näkemykset otetaan huomioon lukion toimintaa kehitettäessä.

Luovuus ja innovatiivisuus ovat osa espoolaista imagoa. Lukioissa luovuus ja innovatiivisuusmerkitsevät tutkivan opiskelun korostamista sekä taitoa kehittää ja luoda uutta.Kumppanuus ja yhteisöllisyys Espoon arvoina toteutuvat toisen asteen oppilaitosten, korkea-asteen, kotien ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Lukioiden toiminta rakentuu kestävän kehi-tyksen periaatteelle.

Lukioiden tuloksellisuutta mitataan oppilaitosten itsearviointijärjestelmien, ylioppilaskirjoitustentulosten sekä jatko-opintoihin sijoittumisen avulla. Lisäksi vaikuttavuus tulee esiin opiskelijoidenpositiivisena asenteena elinikäiseen oppimiseen sekä opiskelutaitojen kehittymisenä.

Tapiolan lukio sitoutuu opetussuunnitelman perusteissa kuvattuihin arvoihin,joiden lähtökohtina ovat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus – pyrkimys to-tuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä suomalaiseen sivis-tyshistoriaan, joka on osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Ihmisoikeuksiamäärittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksienjulistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukio-koulutuksen tavoitteena on edistää demokratiaa, tasa-arvoa, fyysistä ja psyyk-kistä hyvinvointia sekä vahvistaa opiskelijoiden kulttuuri-identiteettiä. Opetuk-sessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuuttakaikkien aistiensa kautta.Opiskelijalle annetaan lukioaikana mahdollisuuksia kokea, miten turvallisuuttarakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Opetuksen aikana pohditaan kriitti-sesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia jaepäkohtia. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus jäsentää käsitystään siitä, mit-kä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopanunionissa, mitä ne merkitsevät ja miten niitä ylläpidetään ja edistetään.

2 TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT

2.1 Toimintakulttuurin määrittelyToimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriinkuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä ar-

3

vot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä-ja yhteisötasolla.

Lukion oma opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin tarkemmin. Sen jat-kuva arviointi on edellytys lukion toiminnan kehittämiselle.

Tapiolan lukiossa opiskelijoista kehitetään itseohjautuvia tiedonetsijöitä ja it-sensä kehittäjiä. Heitä kannustetaan luovuuteen ja luovaan ongelmanratkaisuunsekä kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Tapiolan lukiossa opiskelijoita ope-tetaan sekä oman että toisten työn arvostamiseen. Tavoitteena on sellainen toi-mintakulttuuri, johon opiskelijat voivat vaikuttaa. Toiminnan pääsääntönä onvapaus ja vastuu.Lukiomme ilmapiiri on joustava ja opiskelijaa kunnioittava. Opiskelijat otetaanmukaan esimerkiksi kouluviihtyvyyttä koskevaan suunnitteluun. Tiedotus on te-hokasta ja kulkee avoimena opettajilta opiskelijoille ja toisin päin.

Lukiomme toimintaa säätelevät säännöt ja ohjeet on luotu siksi, että ne palvele-vat lukiossa työskentelevien hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Järjestyssäännöt löyty-vät kohdasta 8.3 Toiminnan arviointi ja kehittäminen.

2.2 OpiskeluympäristöOpiskeluympäristö tukee aikuistuvan nuoren kokonaiskehitystä ja luo edellytykset elinikäiselleoppimiselle. Hyvä oppimisympäristö on viihtyisä, virikkeinen ja turvallinen sekä tukee opiskelijansosiaalista kehitystä.

Lukioympäristön tulee luoda puitteet vuorovaikutteiseen toimintaan opettajien, opiskelijoiden se-kä ympäröivän yhteiskunnan välille. Opiskeluympäristö tukee myös sellaisten työskentelymene-telmien valintaa, joita itsenäinen opiskelu ja toimiminen nopeasti muuttuvassa informaatioyhteis-kunnassa edellyttävät.

Opetuksessa hyödynnetään lukion ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä kehitetään edelleen yh-teistyötä niin toisen asteen oppilaitosten kuin korkeakoulujen ja työelämän kesken.

Tapiolan lukion keskeinen sijainti mahdollistaa yhteistyön työelämän eri in-stanssien ja oppilaitosten kesken. Koulun omaa ja viereistä Tapiolan kirjastoavoidaan hyödyntää kaikkien aineiden opetuksessa. Myös tietotekniikkaa hyö-dynnetään tehokkaasti lukion toiminnassa.

2.3 Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmätLukio-opiskelulle on tunnusomaista, että opiskelija on aktiivinen toimija. Oppimistilanteet suunni-tellaan niin, että opiskelijat voivat käyttää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uusissa yhteyksis-sä. Oppimisessa korostuvat elämyksellisyys, kokeellisuus, kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuusja kokonaisvaltaisuus. Vuorovaikutteisuus ja myönteinen opiskeluilmapiiri sekä hyvät tiedonhal-lintataidot yhdistyneenä tieto- ja viestintätekniikan valmiuksiin mahdollistavat oppimistapahtu-man, jossa opiskelijan aktiivisuus korostuu

Erilaiset opiskelumenetelmät tarjoavat lukiolaiselle useita mahdollisuuksia yksilöllisten opinto-suunnitelmien toteuttamiseen ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin. Espoon lukioissa etäopetuspainottuu verkko-opetuksen kehittämiseen, jota tehdään oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Jokai-sella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään yksi kurssi lukio-opinnoista verkko-opintoina.

4

Tapiolan lukiossa oppimisessa toteutetaan humanistista ja konstruktivististaoppimiskäsitystä. Opiskelijoiden opiskelumotivaatiota lisätään opiskelijatöillä,itsenäisellä opiskelulla ja oppiaineiden välisellä yhteistyöllä. Työskentelytavatvalitaan tarkoituksenmukaisesti opetettavan aiheen mukaan. Esimerkiksiyksilö, pari-, ryhmä- ja projektityöskentelyä vaihdellaan tarpeen mukaa.

2.4 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudetLukiolain 27§:n mukaan opiskelijoita on kuultava keskeisissä lukion päätöksentekoon ja opiskeli-joiden asemaan vaikuttavissa kysymyksissä.

Jokaisella lukiolla on opiskelijakunta. Opiskelijakunnan hallitus edustaa koulunsa opiskelijoita jatuo esiin heidän näkemyksiään yhteisistä asioista päätettäessä. Opiskelijoilla on aina edustajansalukioiden johtokunnissa. Opiskelijakunnan hallituksen nimeämälle edustajalle voidaan antaa mah-dollisuus olla läsnä lukion opettajakokouksessa niiltä osin, kuin se on lainsäädännöllisesti mahdol-lista. Rehtori ja opiskelijakunnan hallitus voivat myös tavata säännöllisesti ja keskustella yhteisistäasioista.

Espoon lukiot kannustavat opiskelijoitaan toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä myös kou-lun ulkopuolella.

Tapiolan lukion opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan ja kehittämäänkoulun toimintaa. Opettajien ja opiskelijakunnan yhteistyö edistää toisten työntuntemista, arvostamista ja kokonaisuuden ymmärtämistä.

Opiskelijakunta, urheiluseura Viesti suunnittelevat ja järjestävät yhteisiä tapah-tumia ja juhlia.

3 OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA

3.1 Ohjauksen tavoitteet ja tehtäväOhjauksella tuetaan opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen avulla ohjataanopiskelijaa tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukio-opintojen sisällöstä ja aikatau-lusta sekä käyttämään suunnitelman teossa apuna kaupungin tarjoamaa sähköistä hallintojärjes-telmää. Opiskelija saa valmiuksia jatko-opintojen ja ammatinvalinnan suunnittelussa sekä tukeaerilaisissa oppimis- ja elämäntilanteissa.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa tueksi tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjaus-ta kurssimuotoisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi.

Lukiomme ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijaa sekä kehittäähänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja ammatinvalintaa koskevia valintoja jaratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi edistää koulutuksellista, etnistä jasukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syr-jäytymistä. Lähtökohtana on vastata opiskelijoiden ohjaus-, neuvonta- ja tuki-tarpeisiin.

3.2 Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminenRehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaus-toiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävä on tiedottaa

5

opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilas-tutkinnon suorittamista.

Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja sen toteutuksen koordinoinnistasekä toimii asiantuntijana opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaamisessa ja opiskelijoiden työelä-mään tutustumisessa ja sen kehittämisessä.

Ryhmänohjaajan vastuulla on opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta. Ryhmänohjaajan teh-tävän hoitaminen toteutuu säännöllisten ryhmänohjaustuokioiden, henkilökohtaisten tapaamistenja pienryhmäohjauksen kautta. Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa kunkinlukion ohjauksen työnjaon mukaisesti.

Jokainen aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa.Toimivaan lukion opinto-ohjaukseen liittyy kiinteänä osana yhteistyö vanhempien, toisen asteenoppilaitosten, muiden oppilaitosten, työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja muidenasiantuntijatahojen sekä työelämän kanssa.

Tapiolan lukion ohjaustoimintaan osallistuvat rehtori, opinto-ohjaajat, ryh-mänohjaajat ja aineenopettajat. Ohjaustyön tueksi on laadittu kansio, josta löy-tyy aineistoa ohjaustyötä tekevien avuksi. Ohjaustyössä käytetään soveltuviltaosin hyväksi Wilma-valintaohjelmaa.

Yhteistyömuotoja työ- ja elinkeinoelämän sekä eri oppilaitosten kanssa ovatmm. erilaiset messutapahtumat, vierailut toisen ja korkea-asteen koulutuspai-koissa ja yrityksissä, koulussa järjestettävät esittelytilaisuudet sekä muissa op-pilaitoksissa suoritetut kurssit.

Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huoleh-ditaan yhteistyössä kotien kanssa.

Ohjaustyössä noudatetaan seuraavanlaista työnjakoa:Rehtori

· vastaa ohjaustyön toteutuksesta ja riittävästä resursoinnista

· tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotkaohjaavat lukion opintoja ja ylioppilastutkinnon suorittamista

Opinto-ohjaaja

· vastaa ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonai-suuden suunnittelusta ja toteutuksesta

· hoitaa opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvääohjausta

· ohjaa opiskelijoita käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvon-ta- ja tietopalveluita.

· ohjaa opiskelijaa tekemään henkilökohtaista opiskelu-suunnitelmaansaja seuramaan sen toteutumista

Ryhmänohjaaja

· auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa, uuteen kouluun ja senkäytänteisiin

6

· välittää tietoa

· huolehtii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta ja seuran-nasta

· seuraa säännöllisesti opiskelijan opintojen etenemistä, kurssivalintoja,poissaoloja, käyttäytymisessä tai opinto-menestyksessä tapahtuneitamuutoksia ja opiskeluvaikeuksia

· on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin ja oppilashuolto-henkilöstöön

· toimii yhteistyössä aineenopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa

· Ohjausta annetaan henkilökohtaisesti ja erikokoisissa ryhmissä.

Aineenopettaja

· ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa ja opiskelutaitojenkehittämisessä koko lukio-opintojen ajan sekä auttaa häntä kehittämäänoppimisen taitojaan

· seuraa opiskelijan opintojen etenemistä ja kurssivalintoja

· seuraa poissaoloja ja muutoksia käyttäytymisessä tai opinto-menestyksessä

· auttaa opiskeluvaikeuksissa

· toimii yhteistyössä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajien kanssa

· on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin ja oppilashuoltohenki-löstöön

3.3 Ohjauksen arviointisuunnitelmaOhjauksen arviointisuunnitelma laaditaan lukiokohtaisesti. Arvioinnin kohteena on ohjaustoimin-nan sekä työnjaon vuosittainen toteutuminen.

Tapiolan lukiossa ohjaustoiminnan ja työnjaon arviointi toteutetaan Tapiolanlukion arviointisuunnitelman mukaisesti. Ohjaustoimintaa kehitetään saadunpalautteen perusteella.

4 AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINENAihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita ja ajankoh-taisia arvokannanottoja. Ne ovat toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita sekä oppiainera-jat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia.

4.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyysEspoon lukioissa aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostaa opiskelijan sisäis-tä yrittäjyyttä, joka merkitsee vastuullisuutta omassa työskentelyssä sekä kiinnostusta yhteiskun-nalliseen vaikuttamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Aktiivinen kansalaisuus toteutuu oppilaskun-nan toiminnassa sekä kannustamisena vaikuttamiseen niin lukion sisällä kuin ulkopuolellakin.

Tapiolan lukiossa kannustetaan opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen sekäyrittäjyyteen, mikä merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri

7

alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuu-rielämään. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää demokraattisen yhteiskun-nan toimintaperiaatteet, osaa muodostaa perustellun mielipiteensä sekä haluaaosallistua aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen.Aihekokonaisuus toteutuu käytännön harjoitteluna sekä omakohtaisena osallis-tumisena ja vaikuttamisena. Esimerkiksi oppiskelijakunta osallistuu aktiivisestikoulun päätöksentekoon ja ajaa opiskelijoiden etua niin koulun sisällä kuin senulkopuolellakin. Myös koululehti Vitsanen tarjoaa opiskelijoille mahdollisuudenjulkiseen vaikuttamiseen. Yrittäjyyttä harjoitetaan mm. projekti- ja leirikoulu-kursseilla, joilla kerätään yhdessä varoja kurssin tarpeisiin. Tavoitteiden saa-vuttamista edistävät myös koulumme urheiluseura.

4.2 Hyvinvointi ja turvallisuusHyvinvointi ja turvallisuus merkitsevät sitä, että opiskelija tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön, jos-sa hänet kohdataan kokonaisvaltaisena ihmisenä. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen pyritään lukios-sa työskentelevien, erityisesti opiskelijahuoltoryhmän, kanssa sekä yhdessä kunnan muiden toimi-alojen ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Lukion opiskelijahuoltotyö suunnitellaan pitkäjän-teisesti ja huolellisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilaskunnan toiminta tukee opiskeli-joiden hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä sekä tuo esille opiskelijoiden näkemyksethyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistyöstä.

Oppitunneilla käytetään monipuolisia yhteistoiminnallisia työtapoja, joidenavulla opiskelijoita ohjataan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Avoin ja vä-litön kanssakäyminen parantaa viihtyvyyttä ja luo turvallisen oppimisympäris-tön. Tapiolan lukiossa toimii aktiivinen opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuusäännöllisesti ja tarvittaessa.

4.3 Kestävä kehitysKestävä kehitys on sekä aihekokonaisuus että Espoon arvo. Kestävä kehitys määritellään lukio-kohtaisissa toimintakulttuureissa toteutuskelpoisina arkikäytänteinä, jotka koskevat kaikkia työyh-teisön jäseniä.

Tavoitteenamme on, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen perusasiat niinekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta kuin kulttuurisestakin näkökulmasta.Tapiolan lukion opetuksessa otetaan huomioon kestävä kehitys. Koulussammetoimitaan ympäristötietoisesti.

4.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemusLukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja espoolaisen kulttuuripe-rinteen tuntemiseen. Ne ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiokoulu-tuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen,historiallisen menneisyyden, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellis-ten asioiden avulla. Osa kulttuuri-identiteetin ja kulttuurituntemuksen kasvatusta on tutustuminenmonikulttuuristuvaan ja teknologisoituvaan espoolaiseen kulttuuriympäristöön.

Tapiolan lukion opiskelijat perehtyvät monipuolisesti suomalaiseen kulttuuripe-rintöön ja oppivat arvostamaan sen merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnanidentiteetin rakennusaineena ja luovuuden lähteenä. Kotimaisen kulttuurin ym-märtäminen luo pohjan pohjoismaisen, eurooppalaisen ja globaalin kulttuuri-perinnön tuntemukselle sekä auttaa opiskelijaa toimimaan monikulttuurisessa

8

yhteiskunnassa. Muiden maiden kulttuureihin tutustuminen on olennainen osaTapiolan lukion laajaa opetustarjontaa, jota tukee monipuolinen kieliohjelma.Eri taiteen- ja kulttuurinalat, kuten musiikki, kuvataide, kirjallisuus, teatteri se-kä liikunta, ovat näkyvästi esillä lukiomme arjessa. Lisäksi Tapiolan lukiolla onerityistehtävä musiikissa.

4.5 Teknologia ja yhteiskuntaTeknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään teknologian ja yh-teiskunnan välisen yhteyden, käyttämään teknologian mahdollisuuksia monipuolisesti sekä huo-mioimaan myös teknologian aiheuttamat riskit.

Tapiolan lukio, joka sijaitsee teknologiastaan tunnetussa Espoossa, pyrkii roh-kaisemaan opiskelijoitaan käyttämään teknologian kehittämiä mahdollisuuksiamonipuolisesti ja kriittisesti hyväkseen.

Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsälaatua työ- ja vapaa-aikanaan. Tavoitteena on ohjata opiskelija pohtimaan tek-nologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnan muutoksiin sekä osallistumaan si-tä koskevaan päätöksentekoon. Teknologian arvostus näkyy lukiomme opetus-suunnitelman painotuksissa siten, että oppiaineissa tutustutaan laajasti teknolo-gian mahdollisuuksiin eri aloilla.

4.6 Viestintä- ja mediaosaaminenLukioiden tieto- ja viestintästrategioissa on määritelty tavoitteet viestintä- ja mediaosaamiselle.Strategiat konkretisoidaan oppiainekohtaisissa osioissa.

Nykypäivänä välttämättömät viestintä- ja mediataidot ovat olennainen osa Ta-piolan lukion opiskelukulttuuria. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään medianroolia tiedon välittäjänä, yhteiskunnan vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yh-teisöllisyyden kokemusten tarjoajana, minä- ja maailmankuvan muokkaajanasekä viihdyttäjänä ja elämysten antajana. Avoin, kriittinen ja osallistuva suhtau-tuminen mediaan läpäisee kaikki oppiaineet.

4.7 Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutenaTämän päivän elinkeinoelämässä ja yksilön toimintaympäristöissä korostuvat valmiudet kansain-välisyyteen ja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Lähtökohtana on suomalaisen kulttuuri-identiteetin tuntemus. Opiskelijat saavat riittävät tiedot ja taidot kulttuurierojen ymmärtämiseensekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä toimimiseen ja viestimiseen. Tavoitteena on omaksua kult-tuurien välistä ymmärrystä lisääviä eettisiä arvoja ja suvaitsevuutta sekä kasvaa Euroopan unioninkansalaiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti apuna kansainvälisissä projekteissa. Kan-sainväliset yhteistyöprojektit tuovat autenttista tietoa ja aitoja kansainvälisiä kontakteja opiske-luun. Kansainvälinen yhteistyö ja ystävyys laajentavat opiskelijan identiteettiympäristöä ja tukevatglobaalin vastuun ja terveen arvomaailman kehittymistä.

Kansainvälisyys toteutuu lukioissa eri tavoin. Lukiot voivat osallistua kansainvälisten kouluver-kostojen toimintaan, erilaisiin Euroopan yhteisön projekteihin ja hankkeisiin tai muihin kansainvä-lisiin kouluprojekteihin. Kouluyhteisöä koskevat yhteistyöprojektit johtavat usein vastavuoroisiinvierailuihin. Kansainvälisyys voi olla myös pienempimuotoista yhteistyötä oppilaitosten keskenesimerkiksi aihekokonaisuuksien tai oppiaineiden sisällä.

9

Kansainvälisyys on Espoon painottama aihekokonaisuus, joka eri oppiaineissa on sisäänrakennet-tuna opetussuunnitelmaan ja joka voi toteutua myös oppiaineiden välisenä integraationa.

Kansainvälisyyskasvatuksella lukiomme pyrkii vahvistamaan opiskelijan kult-tuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta, joka auttaa toimimaan kansainväli-sessä yhteisössä. Tapiolan lukiossa toteutetaan erityyppisiä kansainvälisiä pro-jekteja: opiskelijat osallistuvat tiedekilpailuihin, kulttuurivaihtoihin, aineidenvälisiin integraatiokursseihin. Eri aineissa järjestetään opintokäyntejä ja -matkoja.

10

5 OPETUSJÄRJESTELYT

5.1 Tuntijako

Valtioneuvoston asetus (955/2002)

Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako:

Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina

tarjottavien valtakunnallisten

kurssien määrä

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3

Kielet

perusopetuksen vuosiluokilta

1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2

perusopetuksen vuosiluokilta

7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2

muut kielet 16

Matematiikka

lyhyt oppimäärä 6 2

pitkä oppimäärä 10 3

Ympäristö ja luonnontieteet

Biologia 2 3

Maantiede 2 2

Fysiikka 1 7

Kemia 1 4

Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2

Filosofia 1 3

Psykologia 1 4

Historia 4 2

Yhteiskuntaoppi 2 2

Taito- ja taideaineet 5

Liikunta 2 3

Musiikki 1-2 3

Kuvataide 1-2 3

Terveystieto 1 2

Opinto-ohjaus 1 1

Pakolliset kurssit 47-51

Syventävät kurssit vähintään 10

Soveltavat kurssit

Kurssit yhteensä vähintään 75

11

Espoossa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymää tuntijakoa. Erityistehtävän saaneissa Olarin jaTapiolan lukioissa poiketaan osittain valtioneuvoston päättämästä tuntijaosta.

Tapiolan lukion musiikkilinjan tuntijako

Valtioneuvoston asetus (955/2002)

Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako:

Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina

tarjottavien valtakunnallisten

kurssien määrä

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3

Kielet

perusopetuksen vuosiluokilta

1-6 alkava kieli (A-kieli) 3-6 2

perusopetuksen vuosiluokilta

7-9 alkava kieli (B-kieli) 3-5 2

muut kielet 16

Matematiikka

lyhyt oppimäärä 3-6 2

pitkä oppimäärä 5-10 3

Ympäristö ja luonnontieteet

Biologia 1-2 3

Maantiede 1-2 2

Fysiikka 1 7

Kemia 1 4

Uskonto ja elämänkatsomustieto 2-3 2

Filosofia 1 3

Psykologia 1 4

Historia 2-4 2

Yhteiskuntaoppi 1-2 2

Taito- ja taideaineet 7-8

Liikunta 1-2 3

Musiikki 5 7

Kuvataide 1 3

Terveystieto 1 2

Opinto-ohjaus 1 1

Pakolliset kurssit 42-44

Syventävät kurssit vähintään 10

Soveltavat kurssit

Kurssit yhteensä vähintään 75

12

Pakolliset, valittavat kurssit

Opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjäerityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston ase-tuksen (955/2002) 8§:n mukaisten pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijantulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista. Eri-tyisen koulutustehtävän (musiikki) mukaisten kurssien tulee olla muita kuin opetussuunnitelmanperusteissa määriteltyjä pakollisia ja valtakunnallisia kursseja.

Musiikkilinjalaisen 12 kurssia koostuvat seuraavasti:5 musiikkitiedon kurssia (pakollisina kursseina), 4 yhteismusisointikurssia (kuo-ro ja/tai orkesteri; orkesterisoitin pääaineena min. 2 orkesterikurssia), 3 muutamusiikin kurssia (yksinlaulu, vapaa säestys, bändi, sävellys sanoitus sovitusjne.).Musiikin kursseja voi suorittaa lukioaikana enintään 35 kurssia.

5.2 Kieliohjelma

Ehdotus lukioiden kieliohjelmaksi

Lukiot: A-taso B-taso

Espoo International EN, RA RU

Espoon yhteislyseon lukio EN, RU/SA* RU, RA, SA

Espoonlahden lukio EN, RU, SA, RA, VE RU, RA, SA, VE, ES

Etelä-Tapiolan lukio EN, SA, RA RU, RA, SA, IT

Haukilahden lukio EN, RU, SA, RU, RA, SA, ES

Kaitaan lukio EN, SA RU, RA, SA, ES

Kuninkaantien lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, ES

Leppävaaran lukio EN, SA RU, RA, SA

Olarin lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA

Pohjois-Espoon lukio EN, (RU) RU, RA, SA

Pohjois-Tapiolan lukio EN, RU, SA RU, RA, SA

Tapiolan lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, IT, ES

Viherlaakson lukio EN, RU RA, SA, RU, ES

* KIELET ALOITETAAN VUOROVUOSIN

-Opetusryhmät muodostetaan, mikäli opiskelijoita on tulossa riittävä määrä

ryhmää kohden.

-Espoon yhteisessä kurssitarjonnassa on mahdollista tarjota lyhyinä kielinä esim.

latinaa, venäjää, italiaa, espanjaa, portugalia ja japania.

-Myös A-tason harvinaisia kieliä ja äidinkielenomaisen ruotsin kursseja

13

voidaan tarjota yhteisessä kurssitarjonnassa.

-Yhteinen kurssitarjonta määritellään lukioiden kanssa yhteistyössä lukuvuosittain.

Espoossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska, ruotsi ja venäjä. B-kieliä ovat ruotsi,ranska, saksa, italia, latina, venäjä, espanja ja portugali. Niitä opetetaan joko B1-, B2-, tai B3- op-pimäärien mukaan.

Yhteiseen kurssitarjontaan sijoitetut vieraat kielet takaavat tasavertaiset mahdollisuudet opiskellanäitä kieliä lukioissa, joiden kieliohjelma on suppeampi. Kieliohjelma tarkentuu lukioiden omissaopetussuunnitelmissa sekä lukuvuosisuunnitelmissa.

Tapiolan lukiossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska ja ruotsi.B1-kielenä on ruotsi, B2- ja B3-kielinä ovat ranska ja saksa. Italiaa ja espanjaavoi lukea B3-kielenä. Lisäksi yhteistarjottimelta voi valita latinaa ja portugaliajoko B1-, B2-, tai B3- oppimäärien mukaan.

5.3 TietostrategiaEspoon opetustoimen tietostrategian (2002 - 2004) opiskelijaa ja opettamista koskevat prosessit jaopetussuunnitelmien uudistustyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelma jatietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tieto- ja viestintätekniikka tukeeluontevasti opiskelijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaakehitystä. Opiskelijan tulee saada riittävät tieto- ja viestintätekniset valmiudet jatko-opiskelua var-ten.

Liitteenä Tapiolan lukion tietostrategia

5.4 Lukioiden vahvuusalueetEspoon suomenkieliset lukiot ovat tasokkaita yleislukioita, jotka tarjoavat laadukasta perusopetus-ta kaikissa oppiaineissa. Espoon kaupungin kahdella suomenkielisellä lukiolla on opetusministeri-ön myöntämä valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä. Muilla lukiolla voi olla joko painotus tailukiolinja.

Erityistehtävä on seuraavissa lukioissa:Tapiolan lukio, musiikki

Olarin lukio, luonnontiedePainotuksella tarkoitetaan Espoon lukioissa lukion kokonaisvaltaista kehittämistä. Painotus näkyymm. lukion opetussuunnitelmassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä sekä sisältöjenintegroimisena muihin oppiaineisiin ja niiden kurssisisältöihin.

Painotus on seuraavissa lukioissa:Espoonlahden lukio, kielten opetusEtelä-Tapiolan lukio, talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetusKaitaan lukio, kuvataideKuninkaantien lukio, informaatioteknologia ja mediaLeppävaaran lukio, liikunta

Viherlaakson lukio, taideviestintäLukiolinjalla tarkoitetaan Espoon lukioissa sitä, että lukiossa on kehitetty tietyn oppiaineen ope-tusta laajemmaksi ja syvemmäksi, jolloin mm. kursseja tarjotaan kyseisessä oppiaineessa enem-män. Lukiolinjaan oppisisällöt eivät välttämättä näy lukion muissa oppiaineissa.

Linja on seuraavissa lukioissa:Espoon yhteislyseon lukio, jalkapallolinjaHaukilahden lukio, golf- ja jääkiekkolinja

14

Pohjois-Tapiolan lukio, ilmaisutaito ja mediakasvatusLisäksi Etelä-Tapiolan lukion yhteydessä toimii englanninkielinen lukiolinja, Espoo InternationalUpper Secondary School

Tapiolan lukiossa toimii yleislinja ja opetusministeriön myöntämän erityistehtä-vän nojalla musiikkilinja. Tapiolan lukion vahvuus suurena lukiona on moni-puolinen ja laaja kurssivalikoima eri oppiaineissa.

Tapiolan lukion musiikkilinjalla lukio-opinnot yhdistetään tiiviiseen musiikinopiskeluun siten, että suoritettavien musiikin kurssien yhteismäärä on vähintään12. Tapiolan lukio jatkaa Tapiolan Yhteiskoulun vahvoja musiikkiperinteitä tar-joamalla opetussuunnitelmassa runsaasti musiikkiopintoja. Musiikkiteatteri erityylilajeissaan on musiikkilinjan vahvuusalue. Musiikkilinjalaiset valmistavatvuosittain myös suuria produktioita ja konsertteja.

5.5 Yhteiset käytännöt

5.5.1 VerkkokurssitTapiolan lukion kursseja voidaan tarjota suoritettavaksi myös verkkokursseina.

5.5.2 Itsenäiset suorituksetItsenäisellä opiskelulla tarkoitettaan opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain ilman lähiope-tusta.

Lukio-opiskelijalla on oikeus suorittaa kursseja itsenäisesti, johon häntä myös kannustetaan. Luki-ot voivat päättää, mitkä kurssit opiskelijan edellytetään suorittavan itsenäisesti.Itsenäinen suorittaminen edellyttää kirjallisen opintosuunnitelman laatimista opettajan ja opiskeli-jan yhteistyönä. Kursseja voi myös suorittaa verkko-opintoina.

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.

Itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan kanssa heti kurssin alussa. opiskelija täyttääitsenäisen suorittamisen ilmoittautumislomakkeen ja palauttaa sen henkilökohtaisesti opettajalle.Opiskelija ei tällöin ilmoittaudu mihinkään kurssin opetusryhmään.

5.5.3 PoissaolotLukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissa kou-lusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Poissaolojen vuoksi opiskelijalta voidaan vaatialisänäyttöä kurssin arvioimiseksi.

Poissaolot on aina selvitettävä. Niistä aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla esteenä kurssinarvioimiselle. Selvittämättömien poissaolojen tai ei-hyväksyttävien poissaolojen takia opiskelijavoi menettää oikeuden jatkaa kurssia.

Opiskelijan on osallistuttava koulutyöhön säännöllisesti ja tuloksellisesti siten, että valmistuminenneljässä vuodessa on koko ajan mahdollista. Jaksoon tehdyt kurssivalinnat eivät saa alittaa neljänkurssin määrää ilman rehtorin lupaa. Jos opiskelija laiminlyö koulunkäyntiä ja valmistuminen onvaarassa viivästyä, niin häntä huomautetaan asiasta suullisesti tai kirjallisesti. Mikäli opiskelunlaiminlyönti (poissaolot ja tuloksettomuus) jatkuu, niin rehtori ilmoittaa opiskelijalle kirjallisesti,että ellei koulunkäynti muutu pikaisesti säännölliseksi ja tulosta tuottavaksi, niin hänet katsotaanlukiosta eronneeksi. Jos opiskelija jatkaa koulunkäynnin laiminlyöntiä edelleen, niin kahden vii-

15

kon kuluttua rehtorin antamasta kirjallisesta huomautuksesta opiskelija katsotaan lukiosta eron-neeksi ja hänelle postitetaan erotodistus ja hänen opiskelijarekisteritietonsa siirretään arkistoon.Alaikäisen opiskelijan tapauksessa kirjalliset ilmoitukset tehdään sekä opiskelijalle että huoltajal-le.

5.5.4 UusintakuulustelutHylätyt kurssisuoritukset suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisessä mahdollisessa uusintakuulus-telussa.

Hyväksyttyjen suoritusten uusimiseksi lukioissa järjestetään vuosittain kaksi kuulustelutilaisuutta,joissa opiskelija voi uusia kummallakin kerralla yhden hyväksytyn suorituksen.

Kevätlukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden jälkeen ja syyslu-kukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden alussa. Hylätyn kurssin voiuusia vain kerran, kuitenkin viimeistään kahden seuraavan uusintakuulustelun aikana.

5.5.5 KoeviikkoLukuvuosi jakautuu jaksoihin, joista jokaisessa on oma työjärjestys. Jakson lopussa järjestetäänkoeviikko, jolloin kokeen lisäksi pidetään myös valmistelutunteja. Jakson päätyttyä annetaan jak-sotodistus. Kurssikokeet ja -työt palautetaan koeviikon jälkeen ennalta laaditun aikataulun mukai-sesti. Opiskelijan tulee osallistua näihin palautetilaisuuksiin.

6 YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ

6.1 Yhteistyö perusopetuksen kanssaPerusopetus ja lukio muodostavat yleissivistävän koulutuksellisen kokonaisuuden. Oppilaitostentoiminnan kehittämiselle on eduksi, että lukioissa tunnetaan perusopetusta ja sen kehittämistä jamyös päinvastoin.

6.2 Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssaEspoon lukioissa toisen asteen yhteistyöhön luetaan lukioiden välinen yhteistyö sekä yhteistyöammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyön rinnalla toteutetaan samanaikaisestiammattikorkeakoulujen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilaitosten ja eri kouluasteiden välisellä yhteistyöllä pyritään lisäämään opiskelijoiden yksilöl-lisiä valintamahdollisuuksia sekä tuomaan eri oppilaitosten opetuksen vahvuusalueet kaikkienoppilaitosten opiskelijoiden ulottuville. Alueellisen yhteistyön perustana on yhteinen kurssitarjon-ta ja sen kehittäminen sekä lukioiden välisen ja alueen oppilaitosten yhteisen koulutustarjonnankehittäminen. Muut yhteistyömuodot muotoutuvat useiden oppilaitosten kehittämistyön tuloksena.

Yksittäinen lukio voi kehittää yhteistyötä toisen oppilaitoksen kanssa myös kahdenkeskiseen so-pimukseen perustuen.

Tapiolan lukion yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa tapahtuu pääasias-sa Espoon yhteistarjottimen kautta. Oppilaat voivat suorittaa esimerkiksi harvi-naisten kielten kursseja yhteistyössä lähikoulujen kanssa. Lukioiden välistä yh-teistyötä tehdään myös vuosittaisissa tapaamisissa, kuten Platonin akatemiassa,musiikkilukiopäivillä ja Euroopan nuorten parlamentissa.

16

Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä kahdenkeskisin sopi-muksin mm. luonnontieteellisissä aineissa, reaaliaineissa ja musiikissa. Nimeltämainittavia yhteistyötahoja ovat esim. Aalto yliopisto, Jyväskylän avoin yliopis-to ja Sibelius-Akatemia.

6.3 Yhteistyö huoltajien kanssaLukion kasvatustehtävä onnistuu parhaiten yhteistyössä vanhempien kanssa. Opintomenestys jakurssikertymä ilmenevät jaksotodistuksesta, jonka alaikäisen lukiolaisen huoltaja vahvistaa alle-kirjoituksellaan. Täysi-ikäisellä opiskelijalla on oikeus itse allekirjoittaa jaksotodistus. Suotavaaon, että täysi-ikäinen lukiolainen tiedottaa vanhemmilleen opintomenestyksestään.Lukion toiminnasta ja ylioppilastutkinnosta tiedotetaan opinto-oppaan ja tutkinnosta kertovan op-paan avulla. Ajankohtaisia tai oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita aiheita käsitellään vanhem-painilloissa ja erilaisissa lukiokohtaisissa tilaisuuksissa. Huoltajat voivat saada tietoa lukioidentoiminnasta myös verkon välityksellä.

Tapiolan lukion ja vanhempien välinen yhteistyö on perinteisesti ollut tärkeää,ja sitä tulee jatkuvasti kehittää. Vanhempainillat, jaksotodistukset, opinto-opas,lukuvuosikalenteri ja lukion kotisivut toimivat tiedonvälittäjinä kodin ja koulunvälillä. Ryhmänohjaajalla on tärkeä rooli yhteydenpidossa ja oppilaiden koulu-työn etenemisen tukemisessa.

Vanhempainyhdistys Tapiolan Yhteiskoulun Tuki ry ja sen tapahtumatoimikuntamahdollistavat toiminnallaan monet erilaiset tapahtumat ja hankinnat.

6.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssaSidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaitoksen perustehtävän mukaista toimintaa edis-täen sekä oppilaitoksen opetustehtävää että kasvatuksellisia tavoitteita. Yhteistyön tulee perustuayleisiin eettisiin periaatteisiin sekä hyviin tapoihin. Lukioita kannustetaan monipuoliseen yhteis-työhön erilaisten yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti sellaiset sidosryh-mät, joiden toiminta on lähellä lukion omaa vahvuusaluetta, tulee ottaa huomioon yhteistyöver-kostoja luotaessa. Yhteistyökumppanit määritellään lukuvuosisuunnitelmassa.

Muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö on joissakin aineissa jatkunut jo vuo-sia. Joissakin aineissa yhteistyökumppanit vaihtuvat eri tilanteissa, esim. mu-siikkilinjan produktiossa yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan eri tahojen kans-sa.

7 OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVATOPISKELIJAT

7.1 Opiskelijahuolto

Opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuollontavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä ettäyhteisön jäsenenä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvänpsyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistäsekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Hyvällä opiskeluhuollollaehkäistään ongelmien syntymistä, turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville ja edistetäänlukioyhteisön yhteisöllistä toimintaa, opiskelijoiden osallisuutta sekä kodin ja lukion välistäyhteistyötä. Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuudella on merkittävä vaikutus opiskelijoiden

17

hyvinvoinnin tukemisessa.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko oppilaitosyhteisöätukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseenopiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltotyössä luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminenopiskelijaan ja huoltajaan on ensisijaisen tärkeää. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tuleetiedottaa oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta.Opiskeluhuollon työotteena on avoin yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa.

Opiskeluhuoltoon sisältyy1) yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä2) yksilökohtainen opiskeluhuolto, johon kuuluu

a) opiskeluterveydenhuollon palvelutb) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelutc) monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto

Opiskeluhuolto toteutetaan monialaisena yhteistyönä opetustoimen, sosiaali- jaterveystoimen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muidenyhteistyötahojen kanssa. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinenkonsultaatio on tärkeä työmenetelmä opiskeluhuollossa.

Opiskelijoilla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseenosallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoidensairaanhoitopalveluja

7.1.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluistavastaavien työntekijöiden tehtävä. Kaikkien opiskeluhuollon asiantuntijoiden tehtävät liittyvätniin yhteisöön, yksilöön kuin yhteistyöhönkin. Ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisönhyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla.

Opiskeluhuoltoon kuuluu kolme ryhmää. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävät ja niidenperusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikätarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstöä, opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- jakuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää.

Opiskeluhuoltoryhmiä ovat:- Opiskeluhuollon ohjausryhmä (kuntatasoinen)- Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä (lukiokohtainen)- Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä (tapauskohtainen)

Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnistakaupunkitasolla vastaa oppilashuollon ohjausryhmä. Espoossa opiskeluhuollonohjausryhmänä toimii lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä. Ryhmä vastaa myöslasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävät

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa oppilaitoksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisen

18

opiskeluhuollon tehtävänä on edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä,sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristönterveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä lukioyhteisössä. Tavoitteena on ensisijaisestiennaltaehkäisevä ja koko lukioyhteisöä tukeva opiskeluhuoltotyö, jossa edesautetaanongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan opiskeluhuollollisentuen järjestämistä.

Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus jakuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvien nuortenitsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Opiskelijoiden osallisuudenedistäminen on oppilaitoksen tehtävä. Yhteisöllisyyttä lisäävät toimintatavat edesauttavatongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia luomalla oppilaitokseenyhteenkuuluvuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja huolenpidon ilmapiirin, jossa kaikilla onhyvä olla ja opiskella. Myönteisen ryhmädynamiikan tukeminen hyvän ryhmähengenedistämiseksi ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin ovat tärkeitäyhteisöllisen opiskeluhuollon tehtäviä. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi sosiaalisten taitojenoppimista ja ryhmäytymistä tukevat toimintatavat, kuten opintopiirien järjestäminen ja muunkiinnostuksen mukaisen yhteistoiminnan organisointi opiskelijoille. Voidaan myös luoda tilojajoissa nuoret voivat kokoontua luontevasti, sekä käytäntöjä, joilla uudet opiskelijat saadaanmukaan yhteiseen toimintaan. Opiskelijoiden hyvinvointi rakentuu oppilaitoksenihmissuhteissa ja lukioyhteisössä.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen kuuluu kaikille lukiossa työskenteleville: kaikkienoppilaitosyhteisössä työskentelevien on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja yhteisönhyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Yhteisöllisten toimintatapojenkehittämisessä tehdään yhteistyötä opiskelijoiden, huoltajien sekä myös kunnan muidennuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinenja sosiaalinen ympäristö. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden jahenkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppilaitosympäristönterveellisyyttä ja turvallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan.Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia jatarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuudenedistämiseen kuuluvat myös tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja ja edistääopiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta oppilaitoksen toiminnassa. Yhteisöllinenopiskeluhuoltoryhmä luo toiminnalle rakenteet ja vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollonsuunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta sekä arvioinnista. Se laatiioppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön,opiskelijoiden ja huoltajien kanssa ja vastaa suunnitelman toteutumisesta.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä on monialainen. Espoossa ryhmää johtaa oppilaitoksenrehtori. Rehtorin lisäksi ryhmän muita jäseniä ovat terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori,laaja-alainen erityisopettaja tai erityisopettaja, opinto-ohjaaja, opettajakunnan jäsen / jäseniäsekä pääsääntöisesti opiskelijakunnan ja huoltajien edustajat. Ryhmään on hyvä kutsua, taisiihen voi kuulua myös nuorisotoimen ja muiden toimijoiden edustajia. Yhteisöllinen

19

opiskeluhuoltoryhmä vastaa lukioyhteisön ja opiskeluryhmien hyvinvoinnin, terveellisyyden jaturvallisuuden seurannasta arvioinnista ja kehittämisestä.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävä

Opiskeluhuoltoa tulee toteuttaa yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa.Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamustarakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asemaopiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteetotetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Opiskelijalle ja hänenhuoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä lainedellyttämistä menettelytavoista.

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettaviaoppilaitosterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistäopiskelijaa tai opiskelijaryhmää koskevaa tapauskohtaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisenopiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä,terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmienehkäisy. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarvittaessa huoltajansuostumukseen. Asian käsittely opiskelijan tueksi koottavassa tapauskohtaisessaasiantuntijaryhmässä sekä ryhmän kokoonpano perustuu opiskelijan tai tarvittaessa hänenhuoltajansa suostumukseen. Opiskelijan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksellaasian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijanläheisiä.

Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaahakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollontyöntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien, sosiaalisten tai psyykkistenvaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- taikuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin taikuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeenarvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tietoyhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Myös muuhenkilö, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voisalassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin.Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto yhteydenotosta.Myös opiskelija itse tai hänen huoltajansa voivat ottaa suoraan yhteyttäopiskeluterveydenhuoltoon, psykologiin tai kuraattoriin.

Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa jamuut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltäähuoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevanopiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviäopiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästihänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollonhenkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei oleoikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.

20

Opiskelijan yksilökohtaiseen tapauskohtaiseen opiskeluhuollon järjestämiseen jatoteuttamiseen osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekäopiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiäyksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeussaada ja luovuttaa toisilleen sekä opiskelijan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälleopiskelijan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.Luovutettu tieto voi koskea esim. sellaista opiskelijan sairautta, joka tulee ottaaopetustilanteissa huomioon. Yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään ainaensisijaisesti hankkimaan opiskelijan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedonluovuttamiseen.

Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus (lapsena pidetään alle18-vuotiasta). Mikäli opiskelija kieltäytyy yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta, tai asiankäsittely yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa ei jostain muusta syystä ole mahdollista tuleearvioida tulisiko asiassa tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulain mukainenilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi koskee kaikkia oppilaitoksentoimijoita.

Opiskeluterveydenhuollon palvelut

Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:n mukaistaopiskeluterveydenhuoltoa, jolla

1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristönterveellisyyttä ja turvallisuutta;2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia jaopiskelukykyä;3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekäohjataan hoitoon ja tutkimuksiin.

Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka onjärjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena.

Terveydenhoitajan työaika opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voitarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle virka-aikana arkipäivisin myös ilman ajanvara-usta.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut

Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorinantamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla:

1) edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden jamuiden läheisten kanssa;2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.

Opiskelijalla on oikeus päästä keskustelemaan psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistäänseitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt.Kiireellisissä tilanteissa keskustelumahdollisuus tulee järjestää jo samana tai seuraavanatyöpäivänä. Keskustelu on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenotonperusteella, ellei kyseessä ole vain neuvonta tai jos keskustelun järjestäminen on muutoinilmeisen tarpeetonta.

21

Jos oppilaitoksen työntekijä arvioi opiskelijan olevan psykologi- tai kuraattoripalvelujentarpeessa, hänen on otettava yhdessä opiskelijan kanssa viipymättä yhteys psykologiin taikuraattoriin ja annettava tiedossaan olevat tiedot tuen tarpeen arvioimiseksi. Josyhteydenotto tehdään ilman opiskelijaa, hänelle on annettava tieto yhteydenotosta jamahdollisuus keskustella seitsemän päivän määräajassa. Opiskeluhuollon psykologin taikuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänenopiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.

Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä

Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijantai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujenjärjestämiseksi, kun asia vaatii eri asiantuntijoiden osaamista. Käsiteltäessä yksittäistäopiskelijaa koskevaa asiaa tai opiskelijaryhmää koskevaa asiaa siten, että yksittäisenopiskelijan henkilöllisyys on tunnistettavissa, tulee se aina tehdä yhteistyössä opiskelijan jalähtökohtaisesti myös alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa. Asian käsittely yksittäisenopiskelijan tueksi koottavassa tapauskohtaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu ainaopiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä,hänen huoltajansa suostumukseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoitajäseneksi vain opiskelijan, tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavansuostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan suostumuksella.Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistuatarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä.

Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asianselvittely työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän voi koota esimerkiksi kuraattori,psykologi, terveydenhoitaja tai erityisopettaja. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuutapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaanvastuuhenkilön. Vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi jatoteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Ryhmän jäsen ei saakäyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoonliittyvään tehtävään. Yksilökohtaisen tapauskohtaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeuspyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heillesiinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnanjulkisuudesta annetussa laissa säädetään.

Opiskeluhuoltokertomus

Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaanopiskeluhuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollonjärjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen.Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaanjatkuvaan, aikajärjestyksessä etenevään muotoon. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki edellyttääettä kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

· yksittäisen opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisenopiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,

· kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,· kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,· asian aihe ja vireille panija,· opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot,

tutkimukset ja selvitykset,

22

· toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyisettukitoimet,

· tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niidentoteuttamissuunnitelma sekä

· toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Yksilökohtaisessa tapauskohtaisesti koottavassa opiskeluhuoltoryhmässä laadittavatopiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadutyksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Josopiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja annetaan sivulliselle, asiakirjaan on merkittävämitä tietoja on annettu, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

7.1.2. Opiskeluhuoltosuunnitelmat

Opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuuden Espoossa muodostavat- kuntatasoinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma- kunnan opetussuunnitelman kuvaus opiskeluhuollosta- oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.

Suunnitelmat yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. Nevalmistellaan monialaisessa yhteistyössä.

Lukiokohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma

Espoossa on käytössä yhteinen pohja opiskeluhuoltosuunnitelmalle, jota lukio täydentää.Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma on oppilaitoksen opetussuunnitelman liite,jonka johtokunta hyväksyy.

Lukiokohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta Espoossa vastaa lukionyhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Suunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaitoksenhenkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuodenkuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.Hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oppilaitoksessasovitaan menettelytavoista, joilla henkilöstö, opiskelijat ja huoltajat otetaan suunnitelmanlaatimiseen mukaan, ja joilla heidät perehdytetään suunnitelmaan.

Lukion opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat:1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelutOpiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujenmäärä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa.Arvioita voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

Arviossa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekäopiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetäänolemassa olevia selvityksiä, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekäopiskelijoilta ja huoltajilta saatavaa tietoa.

Opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevistaopiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- jakuraattoripalvelut.

Suunnitelmassa kuvataan myös:

23

· opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- javastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä

· opiskeluhuollon palveluiden kohdentuminen yksittäisiin opiskelijoihin,oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollonkehittämiseen ja seurantaan.

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

· toimenpiteet opiskeluympäristön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin jaturvallisuuden edistämiseksi,

· yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi,· yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi,· oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt,· yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon

kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa,· terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö,· opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen, ensiavun

järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa,· tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja

käyttöön puuttuminen sekä· yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä

yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa,· suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

sekä· toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

· opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjakosekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö

· asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllistentukitoimien järjestämisen periaatteet,

· yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa,· opiskelijakertomuksen laatiminen ja säilytys,· sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen

liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa,· opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus

niihin hakeutumiseksi sekä· tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja

yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi,nuorisotoimi jne.)

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa· opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa,

kehittämisessä ja arvioimisessa,· opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan

asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojenkäsittelystä,

· opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksenhakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessaopiskeluhuollossa,

24

· käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissatoimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä,

· käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksiopiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollonammattihenkilön toimesta,

· menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssämonialaisessa asiantuntijaryhmässä.

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen kokoamiseen käytettävätmenetelmät, seurannan aikataulu ja vastuutaho. Tämän lisäksi kuvataanseurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessäsekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaessayhteistyökumppaneille.

7.2 Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijatErityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mah-dollisuudet suorittaa lukio-opintonsa.

Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat,- jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan- joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuudenvuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet- jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja- joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviäongelmia.

Edellä mainittuihin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Opiskelija voi saadaerityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään kou-lun ulkopuolisia palveluita. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13§:n mukaan järjestää myös osittain toisin. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiske-lusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärätäyttyy.

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänen yksilöl-liset tarpeensa huomioidaan kaikkien aineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Opiskeli-jalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa jär-jestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä, ja sitä toteuttavatkaikki opiskelijaa opettavat opettajat.

Erityisopetusta annetaan kurssimuotoisena sekä yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Lukio voi päät-tää itse, mihin aineeseen erityisopetuksen kurssi liitetään. Kurssit ovat soveltavia kursseja ja nearvioidaan suoritusmerkinnällä. Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, jonkaperustavoitteena on opiskelijan oman oppimistyylin ja oppimisen ilon löytäminen sekä itsetunnonvahvistaminen.Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa opiskelijalle erityisjärjestelyjenkäytön lukioaikana. Erityisjärjestelyt suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opis-kelijan ja tarvittaessa hänen huoltajiensa kanssa. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseenerityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten.

25

Tapiolan lukiossa kartoitetaan opiskelijoiden eritystarpeet mm. testaamalla en-simmäisen vuositason opiskelijat luki-testillä. Tarvittaessa opiskelija ohjataanyhteistarjottimen luki-kurssille.Myös muut erityisjärjestelyjä tarvitsevat opiskelijat huomioidaan yksilöllisesti.

7.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetusKieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan Espoon lukioiden opetussuunnitelmassa maahanmuuttajia,maahanmuuttajataustaisia tai muita vieraskielisiä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.Vieraskieliset opiskelijat voivat opiskella oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kie-lenä -oppimäärän mukaan, mikäli heidän suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisentasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman mukaistaopetusta järjestetään 6 pakollista kurssia. Opetus toteutetaan keskitetysti lukioiden kesken yhtei-sesti sovittavana aikana ja yhteisesti sovittavissa opetuspisteissä. Suomi toisena kielenä -oppimää-rän pakolliset ja syventävät kurssit voidaan korvata suomi äidinkielenä -oppimäärän pakollisilla jasyventävillä kursseilla täysimääräisesti. Opiskelijalle, joka ylioppilaskirjoituksessa suorittaa suomitoisena kielenä -kokeen, suositellaan ainakin kurssin Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26) suorit-tamista suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunni-telmaan kirjataan, mitkä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen kurssit suoritetaan suomi äidinkie-lenä ja mitkä suomi toisena kielenä -oppimäärään mukaan.

Mikäli riittävä määrä opiskelijoita ilmoittautuu oman äidinkielen opetukseen samassa kielessä,pyritään opetus järjestämään keskitetysti yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Soveltavatoman äidinkielen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Tapiolan lukiossa järjestetään mahdollisuuksien mukaan suomen kielen ja kult-tuurin kurssi vaihto-opiskelijoille.

8 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

8.1 Arvioinnin tavoitteet"Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opis-kelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuo-lisesti."(Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 § 1 mom.)

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymi-sestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituk-sena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietojaopiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojentarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksenvaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen jatyöskentelytapojensa tarkentamiseen.

8.2 Kurssisuorituksen arviointiOpiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautettaopiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssinarvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen

26

edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskeli-jan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikes-kusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä ilmoitetaan ainekohtaisissa arviointiperusteissa.Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Opiskelijalla on oikeus saada palautettaopinnoistaan kurssin aikana.

Itsenäisesti suoritettu kurssi

“Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti."(Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom.)

"Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta."(Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom.)

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäisesti opiskeltaviksiedellytettävistä opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista kerrotaan tarkemmin kohdassa 5.5.1.

Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osinedellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edis-tymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.

Tietojen antaminen

"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskeli-jalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa."(Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom.)

Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työs-kentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi pyytää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellai-silta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.

Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät

"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassamäärätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä,6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suo-ritus merkitään arvosanalla 4. " (Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom.)

Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset sy-ventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointita-poja ovat opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suori-tettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi jasuullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroar-vosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätapa on P (puuttuvia suorituksia) ja keskeyte-tyn K (keskeytetty).

Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän saa arvosanan sijastasuoritusmerkinnän myös liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joiden oppimäärästä hän on suorit-tanut vain yhden kurssin. Sama koskee valinnaisia vieraita kieliä, jos opiskelija on suorittanut nii-den oppimäärästä vain kaksi kurssia.

Opiskelija saa yhden kerran koettaa korottaa hylätyn kurssin arvosanaa kahden seuraavan uusinta-kuulustelun aikana. Jos arvosanaksi tulee jälleen hylätty, opiskelijan on suoritettava kurssi uudel-

27

leen. Itsenäisesti kurssia ei voi tällöin suorittaa. Kesken olevan kurssin (merkintä P) voi suorittaaloppuun saman jakson uusintakuulusteluun mennessä.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö,maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista,tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin jamuuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessäopiskelijan kurssiarvosanaa.

Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän sy-ventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurs-sin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 7 arviointi

Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimääränsyventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin suorituksen arviointi perustuu Opetus-hallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikai-siin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 - 10, kuten muutkin opetussuun-nitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suulli-sen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 - 10.

"Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinenkielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetuhal-litus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella."(Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 § 3 mom.)

"Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa ar-vioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroinkäyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuusuullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin."(Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 6 § 4 mom.)

Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssinaikaiset näytöt arvioidaanasianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoit-teita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suoritta-miseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen

"Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia onuseita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä."(Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17a §)

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lu-kiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 § 2 mom.)

Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoiopintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettäväopiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

28

Opinnoissa eteneminen

"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittami-nen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen.Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdol-lisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemi-sen." (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom.)

Aineenopettajat ja ryhmänohjaajat seuraavat opiskelijan opintojen etenemistä ja puuttuvat tarvitta-essa opiskelussa ilmeneviin ongelmiin.

Arvosana korottaminen

Mikäli opiskelija haluaa korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa, hänen on suoritettava kurssi uu-delleen, jolloin parempi arvosana jää voimaan. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa järjestetään uusinta-kuulustelu, jossa opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa jonkin jo hyväksytysti suorittaman-sa kurssin arvosanaa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee kurssin suorituksista parempi.

Osaamisen tunnustaminen

"Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat ai-kaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi.Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimääräänkuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessanoudatetaan, mitä 17 ja 17a §:ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tar-vittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla" (Lukiolaki629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 § 1 mom)

"Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opinto-jen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista."(Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 § 2 mom)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, muutettu L 1116/2008, 23§) on säädetty, tulee opintojenhyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäi-syyttä sekä lyhentää opiskeluaikaa.

Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisentunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan.

Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten opetussuunnitelman perusteissa jaopetussuunnitelmassa kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätään.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksenantamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi,sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 12 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 13 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 24 (hyvä) 8 (hyvä) 25 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

29

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorit-tu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi taisoveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissamääriteltyihin syventäviin kursseihin, niistä tulee antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyntueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkänoppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoit-teet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia määritellään tarkemmin oppiainei-den oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan ly-hyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppi-määrän syventäviä tai soveltavia kursseja. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulusteluosaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimää-rään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä,ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Opiskelijan muualla tai aiemmin suoritettujen opintojen ja/tai muutoin hankitun osaamisen tun-nustamisesta päättää rehtori arvioinnin pohjalta.Opiskelija toimittaa opinto-ohjaajalle valmiiksi täyttämänsä lomakkeen (toisessa oppilaitoksessasuoritettu kurssi -lomake) ja kaikki liitteet, joista ilmenee kurssin laajuus, sisältö ja mahdollinenarviointi tai arvosana. Opinto-ohjaaja toimittaa tarkistamansa hakemuksen liitteineen rehtorillepäätöksentekoa varten.

Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille-oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänel-le järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vainosan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimää-rän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opis-kelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuudenoppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei mo-lemmista.

Ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa arvostelussa huomioon sen, että kokelaan äidinkieli on muukuin se kieli, jolla kokelas suorittaa tutkinnon tai erillisen kokeen, tai että kokelaan äidinkieli onmuu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen. Selvitys vieraskielisyydestä toimitetaanrehtorille ylioppilaskirjoituksiin ilmoittauduttaessa. Lomakkeen saa kansliasta.

Kun kokelas osallistuu tutkintoon myöhemmin kokeiden uusijana tai tutkinnon täydentäjänä, sel-vitys vieraskielisyydestä on lähetettävä lautakunnalle joka tutkintoa varten erikseen, mikäli se ha-lutaan otettavan arvostelussa huomioon.

8.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi

"Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin."(Valtioneuvoston asetus 955/2002)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisestiopiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavistakursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin ilmoitetaan ainekoh-

30

taisissa osioissa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskeli-jan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavatopiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunni-telman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen arit-meettisena keskiarvosanana. Aineen hyväksytty suoritus edellyttää, että 2/3 oppiaineen kursseistaon suoritettu hyväksytysti. Yllämainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosa-noja enintään seuraavasti:

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja joista voi olla hylättyjä kurssi-pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa arvosanoja enintäänmääriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja,

1–2 kurssia 03–5 kurssia 16–8 kurssia 29 kurssia tai enemmän 3

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitel-man perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteenpoistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arvioin-titavasta ilmoitetaan ainekohtaisissa osioissa.

"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saa-maansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottami-seen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom.)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa eli tenttissä suurempaa kypsyyttä ja oppiaineenhallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaakorottaa.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssi-en pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelunlisäksi

· koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja so-veltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä

· opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tie-dot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella mää-räytyvää arvosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppi-määrät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opis-kelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista,joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraistakielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan yleensä suoritusmerkinnällä.

8.4 Lukion oppimäärän suoritus

31

"Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kurssei-na. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pi-tempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. ... "(Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom.)

Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltaviakursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002).

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimää-rät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppi-laitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimääräänvain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

"Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahdenkuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskeli-jan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom.)

"Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen vir-heellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvi-oinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikäarvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom.)

Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdolli-suudesta.

8.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

"Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion op-pimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelusuoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistusoppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 1 mom)

"Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todis-tukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisestaannetaan päättötodistuksen liitteenä "(Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 8 § 2 mom.)

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lu-kioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodis-tuksen liitteenä.2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useammanlukion oppiaineen oppimäärän.3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennenlukion koko oppimäärän suorittamista.

Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:· todistuksen nimi· koulutuksen järjestäjän nimi

32

· oppilaitoksen nimi· opiskelijan nimi ja henkilötunnus· suoritetut opinnot· todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus· tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta· arvosana-asteikko· selvitys kielten oppimääristä

ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi)S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoilleA = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen kielen oppimääräB1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen yhteisen kielen oppimääräB2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen valinnaisen kielen oppimääräB3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidin-kielen ja kirjallisuuden kohtaan.

Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan sovelta-viin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli".

Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opis-kelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanalli-sesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta(suoritettu).

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tä-hän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erilli-sistä näytöistä, kuten suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissaoppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukanaoppiaineiden oppimäärien yhteydessä.

Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseenmerkitään seuraavat tiedot:

· todistuksen nimi· koulutuksen järjestäjän nimi· oppilaitoksen nimi· opiskelijan nimi ja henkilötunnus· kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana· todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus· tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta· arvosana-asteikko

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulunvarsinaisella opetuskielellä, siitä tulee tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvo-sana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden ar-vosanat.

33

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojenkeskiarvona eikä muullakaan tavalla.

Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.

Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

9 KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINENKoulun itsearvioinnin tavoitteena on tunnistaa vahvuuksia ja parantamista vaativia alueita sekäantaa suuntaa koulun toiminnan kehittämiselle. Kouluilla tulee olla pitkän aikavälin itsearviointi-suunnitelma, joka neljän vuoden aikana kattaa kaikki keskeiset koulun toiminnan alueet. Toimin-nan kannalta keskeistä on arvioida lukion omaa opetussuunnitelmaa ja sen toteutumista, toiminta-kulttuuria ja johtamista, opetukseen liittyviä käytännön järjestelyjä, resurssien riittävyyttä sekähenkilöstön jaksamista, hyvinvointia ja kehittämistä. Koulun itsearviointityö tulee organisoidajatkuvaksi toiminnaksi, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Suomenkielinen koulutuskeskus antaakouluille vuosittain arvioinnin toteuttamista koskevia ohjeita.

Itsearviointiin osallistuvat opiskelijat, opettajat, henkilökunta ja huoltajat sekätarvittaessa muut, joiden kanssa koulu tekee yhteistyötä. Itsearvioinnin tavoit-teena on kehittää Tapiolan lukion mahdollisuuksia toimia hyvänä oppimis- jatyöympäristönä. Itsearviointi lisää kouluyhteisön jäsenten välistä yhteistyötä javuorovaikutusta. Sen avulla voidaan ohjata myös yksittäistä opiskelijaa otta-maan enemmän vastuuta itsestään ja koko kouluyhteisöstä.Arvioinnin kohteina voivat olla mitkä tahansa kasvatus- ja opetustyössä vaikut-tavat seikat. Kohteet valitaan vuosittain yhteisesti ajankohtaisuuden tai kiinnos-tavuuden mukaan, kuitenkin siten, että ne kattavat monipuolisesti koulun toi-minnan eri alueet.Itsearviointimenetelmät vaihtelevat kohteen mukaan. Arviointia voidaan toteut-taa yhteisissä arviointi- tai keskustelutilaisuuksissa tai yksittäiseen oppimisti-lanteeseen kohdistuvalla järjestelmällisellä tietojen keruulla.

Lukiossa noudatettava järjestys perustuu yleisesti voimassaolevaan lainsäädäntöön ja erityisestikoululaitoksen toimintaa sääteleviin lakeihin, asetuksiin ja kouluhallinnon antamiin ohjeisiin.

Tapiolan lukio edellyttää lisäksi opiskelijoiden, kuten myös muiden kouluyhtei-sön jäsenten, ottavan huomioon, että

Hyvät tavat ja kohtelias käytös ovat sivistyneen ihmisen tunnus. Tässä asiassailmenevää puutetta ei korkeimmillakaan arvosanoilla voi korvata.

Siisteys ja toisen huomioon ottaminen vaikuttavat olennaisella tavalla yleiseenviihtyvyyteen.

Päivittäisten työskentelyaikojen ja yhteisten pelisääntöjen tinkimätön noudatta-minen ovat kouluorganisaation kunnollisen toimivuuden perusedellytys.

On myös erikseen huomattava, että päihteet eivät kuulu koulun järjestämiin ti-laisuuksiin. Opiskelijoiden tupakointi on niin ikään kielletty koulun alueella.Tapiolan lukion ja koulun alue rajoittuu koulurakennuksen välittömässä lähei-syydessä oleviin kevyen liikenteen teihin.

Tarkempia, vaihteleviin tilanteisiin liittyviä ohjeita antavat tarvittaessa rehtori,opettajat ja muu henkilökunta.

34

10 AINEKOHTAISET OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISETSISÄLLÖT

10.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS AIÄidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys, jonka mukaan ihminen jäsentää maailmaa jarakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin jarakentaa omaa identiteettiään. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinentaito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistyk-seen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaamonikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitse-vaisuuteen.

Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien erit-teleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kas-vuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luo-vat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudel-le.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toimin-nallisessa yhteydessä toisiinsa.

Opetuksen tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä, jotta hän pys-

tyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen· syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida,

hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoit-teista ja konteksteista

· oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argu-mentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen jatuottamiseen

· syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajen-taa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään jarakentaa maailmankuvaansa

· hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tar-peellisuuden

· osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotet-tavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- javiestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa

· nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

Arviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssin tavoitteista jasisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavatkirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Opettajan arvioinnin lisäksi opetuk-

35

sessa tulee kehittää vertaispalautetta sekä opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voirakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

Pakolliset kurssit

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja kulttuuriaine sekä tärkeä elämänhallinnan väline jaidentiteetin rakentaja. Siihen perustuvat oppiminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja kulttuuriin kas-vaminen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää toimiviin kielen taitoihin: kriittiseen ja oival-tavaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä monipuoliseen suulliseen ilmaisuun.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu on lukemista, kirjoittamista ja puhumista. Se on kieleen,kirjallisuuteen ja kulttuuriin tutustumista, kaunokirjallisuuden lukemista myös kotona ja monipuo-lista viestintätaitojen harjoittelua. Tunneilla työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä.Opiskelupaikkana ei ole vain koulu, vaan yhtä hyvin teatteri tai taidenäyttely.

Opiskelussa käytetään hyväksi myös tietotekniikkaa: kirjoitelmia muokataan tekstinkäsittelyoh-jelmien avulla, ja opettaja voi antaa palautetta esimerkiksi sähköpostitse.Äidinkielessä ja kirjallisuudessa suositellaan kurssien käymistä numerojärjestyksessä. Useita äi-dinkielen ja kirjallisuuden kursseja ei myöskään ole suositeltavaa suorittaa samanaikaisesti.

AI01 Kieli, tekstit ja vuorovaikutusKurssilla vahvistetaan kielen perusvalmiuksia sekä syvennetään opiskelijoiden lukemisen, kirjoit-tamisen, keskustelemisen ja median käyttämisen taitoja. Perehdytään tekstien tulkintaa ja tuotta-mista ohjaaviin perustekijöihin, kuten tavoitteeseen, vastaanottajaan, tekstilajiin ja tekstityyppiin.Käsitellään lähinnä kertomakirjallisuutta. Kerrataan peruskielioppia.

AI02 Tekstin rakenteita ja merkityksiäKurssilla opetellaan asiatekstien sekä taideteosten erittelyä ja tulkintaa. Analysoidaan tekstien eri-laisia rakenneratkaisuja. Paneudutaan oman kirjoitetun ja puhutun tekstin suunnitteluun, muok-kaamiseen ja viimeistelyyn. Kerrataan peruskielioppia.

AI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaaKurssilla syvennetään sanataiteen lajien (proosan, draaman, lyriikan) tuntemusta ja tarkastellaanniiden muotoja ja kerrontateknisiä keinoja. Vahvistetaan tulkinnan perustelun taitoa. Monipuolis-tetaan puhe- ja kirjoitustaitoja ja sovelletaan uusia ilmaisun muotoja omiin teksteihin.

AI04 Kieli ja vaikuttaminenHarjaannutaan suoran ja epäsuoran vaikuttamisen kriittiseen vastaanottamiseen. Eritellään tekstienargumentaatiota ja retorisia keinoja. Tavoitteena on medialukutaidon syventäminen. Tutustutaankaunokirjallisuuteen yhteiskunnallisena vaikuttajana. Harjoitellaan kielenkäyttöä yksilöllisen vai-kuttamisen keinona (puhe, väittely, neuvottelu). Sovelletaan vaikuttamiskeinoja omiin teksteihin.

AI05 Teksti, tyyli ja kontekstiTutustutaan länsimaiden kirjallisuuden tyylisuuntauksiin ja kulttuurikonteksteihin. Tarkastellaankirjallisuuden, aatehistorian ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Harjaannutaan kirjallisuus-keskusteluun ja lähdemateriaalin käyttöön erityisesti omassa kirjallisuusesseessä. Harjoitellaansuullisesti ja kirjallisesti kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa.

AI06 Kieli, kirjallisuus ja identiteettiTarkastellaan suomen kieltä suomalais-ugrilaisena kielenä. Tutustutaan suomen yleiskielen kehit-tymisen vaiheisiin. Tarkastellaan Suomea monikielisenä ja-kulttuurisena alueena. Tutustutaan kotimaisen kirjallisuuden klassikoihin kansanrunoudesta ny-kypäivään ja eritellään kirjallisuuden tapoja rakentaa suomalaista identiteettiä.

36

Syventävät kurssit

AI07 Puheviestinnän taitojen syventäminenTavoitteena on rohkaista opiskelijaa ilmaisemaan itseään vapautuneesti ja luontevan selkeästi vir-heitä pelkäämättä. Kehitetään kykyä hallita erilaisia puhe- ja esiintymistilanteita. Opetellaan tun-nistamaan ja analysoimaan sekä puhujan että sanoman luotettavuutta.

AI08 Tekstitaitojen syventäminenKurssilla harjoitellaan analyyttisen ja kriittisen lukemisen ja sujuvan kirjoittamisen taitoa. Var-mennetaan taitoa kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista teks-tiä. Huolletaan omia tekstejä.

AI09 Kirjoittaminen ja nykykulttuuriPerehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykir-jallisuuteen. Syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Kehitetään ajattelutaitoa ja kirjallistailmaisua kohti lukion päättötason vaatimuksia.

Soveltavat kurssit

AI10 Luova kirjoittaminenKurssilla kehitetään opiskelijoiden omaleimaista kirjoittamista. Perehdytään kirjoitustyyleihin jaharjoitellaan erityylisten tekstien kirjoittamista. Rohkaistaan taiteellisuuteen ja luovuuteen. Suori-tusmerkintä.

AI11 KirjallisuusdiplomikurssiKurssilla perehdyt kattavasti kaunokirjallisuuteen. Luet laajan valikoiman maailmankirjallisuutta,kotimaisia klassikoita ja nykykirjallisuutta. Kurssi suoritetaan itsenäisesti. Suoritusmerkintä.

AI12 Elokuvia ja dramaturgiaaKurssilla paneudut elokuvaan pintaa syvemmältä. Perehdyt elokuvan rakentumiseen eli ns. drama-turgiseen ajatteluun. Kurssilla voidaan myös tehdä itse lyhytelokuvia. Kurssia ei tarjota joka luku-vuonna. Suoritusmerkintä.

AI13 Kielenhuollon kurssiKurssilla perehdytään kielenhuollon periaatteisiin ja huolletaan erilaisia tekstejä. Kerrataankielenhuollon tärkeimmät alueet. Suoritusmerkintä

10.2 ENGLANTI

10.2.1 EA Englanti A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppi-määrä)

Englannin opiskelun päämääränä on sujuva suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka mahdollistaaenglanninkieliseen oppimateriaaliin perustuvat jatko-opinnot. Englantia puhuvien maiden kulttuu-riin tutustuminen on välttämätön edellytys tällaisen kielitaidon saavuttamiselle. Opiskelijoille tar-jotaan tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa englantia erilaisia tarkoituksia varten jaheitä harjaannutetaan viestimään kulttuurille tyypillisellä tavalla. Ilmaisulta vaadittu laajuus, mo-nipuolisuus ja tarkkuus lisääntyvät opiskelun edetessä.

A-englannissa on kuusi pakollista kurssia (ENA1-6) ja kaksi syventävää kurssia (ENA7-8). Pakol-liset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ylioppilastutkinto perustuu sekä pakollisiin ettäsyventäviin kursseihin. Lisäksi voi vielä suorittaa soveltavia kursseja, jotka on tarkoitettu englan-nin kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille ja/tai lisäopetusta tarvitseville/ haluaville.

37

Englannin yo-koe perustuu sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin. Kurssien arvostelu perus-tuu yleensä laajaan kirjalliseen loppukokeeseen, kuullun ymmärtämiskokeeseen ja joillakin kurs-seilla myös portfolioon ja/tai suullisen kielitaidon kokeeseen sekä kursseilla vaadittaviin erilaisiinosasuorituksiin.

Kursseilla edellytetään säännöllistä läsnäoloa eikä itsenäistä suorittamista suositella, sillä kieli ontaitoaine, jossa jatkuva harjoittelu on olennaista ja suullinen harjoittelu jää itsenäisissä suorituksis-sa pakostakin vähäiseksi.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan kouluarvosanoin 4-10. Soveltavasta kurssi arvioidaanjoko numerolla tai suoritusmerkinnällä.

Pakolliset kurssit

EA01 Nuori ja hänen maailmansaVahvistetaan perusrakenteiden ja sanaston hallintaa, harjoitellaan keskustelutaitoa, mielipiteenil-maisua ja muita puheviestintätaitoja. Aihepiirinä on mm. perhe, suku, asuminen ja ruokakulttuuri.

EA02 Viestintä ja vapaa-aikaTutustutaan kulttuurierojen huomioonottamiseen viestinnässä. Harjoitetaan kirjallista ilmaisuaviestinnällisillä tehtävillä ja vahvistetaan edelleen puheviestintää. Rakenteina mm. passiivi. Aihe-piirinä mm. harrastukset, matkailu ja lukeminen

EA03 Opiskelu ja työHarjoitetaan muodollisten esim. työnhakutilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista.Rakenteina on mm. epäsuora kerronta. Aihepiirinä on mm. opiskelu ja sen merkitys.

EA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaTavoitteena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Har-joitetaan monenlaisten tekstien lukemista ja tuottamista vaativahkolla tasolla. Laaditaan tiivistel-mä ja tutustutaan mm. infinitiiviin ja ing-muotoon. Aihepiirinä ovat mm parisuhteet, siirtolaisuusja turvallisuus.

EA05 KulttuuriKulttuuria monesta näkökulmasta, erityisalueena englanninkielinen kirjallisuus. Vaativaa projekti-työskentelyä.

EA06 Tiede, talous ja tekniikkaHarjoitellaan kieliaineksen ymmärtämistä vaativalla tasolla ja vankennetaan lukemisstrategioidenhallintaa. Aihepiirinä ovat eri tieteenalat ja talouselämä.

Syventävät kurssit

EA07 Luonto ja kestävä kehitysKäsitellään ihmiskuntaa ja maapalloa kaikkine ilmiöineen. Vaativaa kieliainesta. Harjoitellaanmonipuolisesti ylioppilastutkinnossa tarvittavia taitoja.

EA08 Puhu ja ymmärrä paremminKurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhu-misen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit.Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistäharjoittavien materiaalien avulla.

38

Soveltavat kurssit

EA09 British / American /Scottish /Irish history / culture in EnglishProjektiluonteinen, kaikille vuositasoille soveltuva historian / kulttuurin kurssi englanniksi. Kurs-siin kuuluu mahdollinen itse kustannettava kurssimatka. Suoritusmerkintä.

EA10 WritingMiten opin kirjoittamaan hyvin? Harjoittelua sekä yo-kokeeseen että käytännön elämään. Suori-tusmerkintä.

EA11 Intensive English course (1/2 kurssia)Kuunteluharjoituksia ja kielioppia. Lisäharjoitusta yo-kokeeseen. Suoritusmerkintä.

EA12 Literature & DramaKirjallisuutta ja draamaproduktioita. Suoritusmerkintä.

EA13 We speak English (toteutetaan ½ kurssin tai kokonaisen kurssin laajuisena)Kaikille vuositasoille soveltuva suullisen kielitaidon kurssi. Puheita, keskusteluja, vierailuja yms.Suoritusmerkintä.

EA14 Practice makes perfectJos peruskoulun päättöarvosanasi on 7 tai sen alle, suositellaan perusasioita kertaavaa kurssia en-nen pakollisten kurssien suorittamista. Suoritusmerkintä.

EA15 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenTehokasta ja intensiivistä kertausta ylioppilaskirjoituksiin. Numeroarviointi.

10.3 RUOTSI

10.3.1 BA Ruotsi A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppi-määrä)

A-ruotsissa on kuusi pakollista kurssia (RUA1-6) ja kaksi syventävää kurssia (RUA7-8). Pakolli-set kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ylioppilastutkinto perustuu sekä pakollisille että sy-ventäville kursseille. Lisäksi voi vielä suorittaa soveltavia kursseja, jotka on tarkoitettu ruotsinkielestä ja kulttuurista kiinnostuneille ja/tai lisäopetusta tarvitseville/ haluaville.Tavoitteena on saada hyvä kielitaito ja monipuolinen sanasto eri elämänaloilta ja aihealueilta sekäluoda mahdollisimman hyvät edellytykset selviytyä lukion päättökokeesta ja jatko-opinnoista.Tavoitteena on myös omaksua tarkoituksenmukaisia viestintästrategioita ja itselle tehokkaita op-pimis- ja työtapoja. Opiskelijaa ohjataan ottamaan vastuu omasta oppimisprosessistaan ja arvioi-maan realistisesti kielitaitoaan sekä tiedostamaan, että hyvä kielitaito perustuu aina aiemmin opi-tun hyvälle hallitsemiselle.

Oppiaineissa sovelletaan monipuolisia työtapoja ja opetusmenetelmiä. Tunneilla työstetään tekste-jä ja tehdään kuuntelu-, kirjoitus- ja kielioppiharjoituksia sekä suullisia pari- tai ryhmäharjoituk-sia. Tavoitteena on, että oppilas toimii aktiivisena tiedon hankkijana, analysoijana ja soveltajana.Arviointi perustuu kurssikokeeseen, jatkuvaan näyttöön sekä kursseilla vaadittaviin erilaisiin osa-suorituksiin, esim. verbikokeisiin, kotiaineisiin ja kirjallisuuden lukemiseen.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan kouluarvosanoin 4-10; hyväksytysti suoritetusta sovel-tavasta kurssista saa suoritusmerkinnän (s).

39

Pakolliset kurssit

BA01 Arkielämää PohjoismaissaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteidenhallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja kouluun ja henkilökohtaiseenkanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan mielipiteen il-maisua ja puheviestintää eri tilanteissa.

BA02 Ihmiset ympärillämmeKurssilla vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa sekä jatketaan kirjallisen ja suullisenviestinnän monipuolista kehittämistä. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hy-vinvointiin liittyvät asiat ja lisäksi kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt.

BA03 Suomi – osa Pohjolaa ja EurooppaaKurssilla käsitellään kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta. Aihepiireinä on Suomen jasuomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely ja olojemme vertailu muihin Pohjoismai-hin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Kirjallista tuot-tamista harjoitellaan kirjoittamalla aihepiiriin liittyviä tekstejä.

BA04 ElinympäristömmeKurssilla harjoitellaan yhä vaikeampien tekstien lukemista, ymmärtämistä ja työstämistä. Aihepii-reinä ovat mm. luonto, kestävä kehitys, ympäristö, tekniikka, viestintä ja mediat. Kurssilla on li-säksi vaativampia kuunteluita ja tuottamistehtäviä.

BA05 Opiskelu ja työAihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssillaharjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää sekä harjoitetaan myös muodollistentilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kurssilla korostuu teema aktiivinen kan-salaisuus ja yrittäjyys.

BA06 Kulttuuri ja sen tekijöitäKurssilla käsitellään laaja-alaisesti kulttuuria, kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemustaesim. mediaosaamisen näkökulmasta. Opiskelijat valmistavat opettajan ohjeistuksen mukaan laa-jahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

BA07 Puhu ja ymmärrä paremminKurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppi-määrälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaisettapahtumat, yhteiskunta ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan mm. aiheisiin sopi-vien tekstien ja erilaisten puheharjoitusten avulla.

BA08 Yhteiskunta, tiede, talousKurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökoh-tana esimerkiksi yhteiskunnalliset kysymykset eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä.

Soveltavat kurssit

Soveltavilla kursseilla keskitytään kurssikohtaisesti tietyn kielellisen valmiuden saavuttamiseen.Soveltavia kursseja järjestetään mahdollisuuksien mukaan, ei välttämättä joka vuosi.

40

BA09 Övning gör mästare (1/2 kurssia)Kieliopin tehokertausta erilaisten kirjallisten harjoitusten, käännösten ja aineiden avulla. Kurssisuositellaan suoritettavaksi lukion loppuvaiheessa. Suoritusmerkintä.

BA11 På slutrakan (1/2 kurssia)Intensiivikurssi yo-kokeeseeen valmentautuville. Kurssilla tehdään vanhoja ylioppilaskuunteluitaja -tekstivihkoja. Suoritetaan välittömästi ennen yo-kirjoituksia. Suoritusmerkintä.

BA12 Bli bekant med NordenKurssilla tutustutaan yhteen pohjoismaiseen kohteeseen itse kustannettavassa leirikoulussa. Suori-tusmerkintä.

BA15 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenAihealueita ovat yhteiskunta, politiikka, vaikuttaminen, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maa-ilmankuviin liittyvät aiheet. Suoritusmerkintä.

10.3.2 BB Ruotsi B1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimää-rä)

B1-ruotsissa on viisi pakollista kurssia (RUB1-5) ja kaksi syventävää kurssia (RUB6-7). Pakolli-set kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ylioppilastutkinto perustuu sekä pakollisiin että sy-ventäviin kursseihin. Lisäksi voi vielä suorittaa soveltavia kursseja, jotka on tarkoitettu ruotsinkielestä ja kulttuurista kiinnostuneille ja/tai lisäopetusta tarvitseville/ haluaville.

Tavoitteena on saada hyvä kielitaito ja monipuolinen sanasto eri elämänaloilta ja aihealueilta sekäluoda mahdollisimman hyvät edellytykset selviytyä lukion päättökokeesta ja jatko-opinnoista.

Tavoitteena on myös omaksua tarkoituksenmukaisia viestintästrategioita ja itselle tehokkaita op-pimis- ja työtapoja. Opiskelijan tulee ottaa vastuu omasta oppimisprosessistaan sekä osata arvioidakielitaitoaan kriittisesti suhteessa sekä omiin että kursseille asetettuihin tavoitteisiin sekä tiedostaa,että hyvä kielitaito perustuu ja rakentuu aina aiemmin opitun hyvälle hallitsemiselle.

Oppiaineissa sovelletaan monipuolisia työtapoja ja opetusmenetelmiä. Tunneilla työstetään tekste-jä ja tehdään kuuntelu-, kirjoitus- ja kielioppiharjoituksia sekä suullisia pari- tai ryhmäharjoituk-sia. Tavoitteena on, että oppilas toimii aktiivisena tiedon hankkijana, analysoijana ja soveltajana.Arviointi perustuu kurssikokeeseen, jatkuvaan näyttöön sekä kursseilla vaadittaviin erilaisiin osa-suorituksiin, esim. verbikokeisiin, kotiaineisiin ja kirjallisuuden lukemiseen.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan kouluarvosanoin 4-10; hyväksytysti suoritetusta sovel-tavasta kurssista saa suoritusmerkinnän (s).

Pakolliset kurssit

BB01 Koulu ja vapaa-aikaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteidenhallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodol-lista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategi-oita.

BB02 Arkielämää PohjoismaissaKurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoitta-mista sekä tehdään lyhyitä kirjoitusharjoituksia. Kurssin teemoja ovat nuorten elämä, opiskelu,työ, harrastukset, palvelut ja vapaa-aika. Parannetaan suullista kielitaitoa ja ilmaisuvarmuutta.

41

BB03 Suomi, Pohjoismaat ja EurooppaKurssilla käsitellään kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta aihepiireinä kotimaa, suomen-ruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa.Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä, ja lisäksikurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

BB04 Elämää yhdessä ja erikseenAihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussaja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kurssilla on yhä vaativampia kuuntelu-, kes-kustelu- ja kirjoitusharjoituksia sekä tekstejä.

BB05 ElinympäristömmeAihepiireinä ovat luonto ja kestävä kehitys, teknologia ja muuttuva elin- ja työympäristö sekäjoukkoviestimet ja mediaosaaminen. Harjoitellaan edelleen ymmärtävän lukemisen strategioita jahiotaan kirjallista ilmaisua.

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

BB06 Puhu ja ymmärrä paremminKurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppi-määrälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaisettapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielen-käyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liitty-vien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.

BB07 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenAihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitelläänyhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vas-tuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksenavulla.

Soveltavat kurssit

Soveltavilla kursseilla keskitytään kurssikohtaisesti tietyn kielellisen valmiuden saavuttamiseen.Soveltavia kursseja järjestetään mahdollisuuksien mukaan, ei välttämättä joka vuosi.

BB08 Medier och litteratur (1/2 kurssia)Kurssilla tutustutaan tiedotusvälineisiin ja kirjallisuuteen ruotsiksi. Suoritusmerkintä.

BB09 Kulturkurs (1/2 kurssia)Kurssilla tutustutaan kulttuurin eri osa-alueisiin, esim. kirjallisuuteen, elokuviin ja teatteriin. Työ-tapoina mm. lukeminen, keskustelu ja kirjoittaminen. Suoritusmerkintä.

BB11 På slutrakan (1/2 kurssia)Intensiivikurssi yo-kokeeseeen valmentautuville. Kurssilla tehdään vanhoja ylioppilaskuunteluitaja -tekstivihkoja. Suoritetaan välittömästi ennen yo-kirjoituksia. Suoritusmerkintä.

BB12 Bli bekant med NordenKurssilla tutustutaan yhteen pohjoismaiseen kohteeseen itse kustannettavassa leirikoulussa. Suori-tusmerkintä.

42

BB13 Opi ruotsia 1 (kokonainen kurssi)Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on vaikeuksia erityisesti perussanaston ja -kieliopin hal-linnassa. Tavoitteena on vahvistaa peruskielitaitoa ja luoda paremmat edellytykset selviytyä ruot-sin opinnoista lukiossa. Tarkoitettu 1. vuositason opiskelijoille. Suoritusmerkintä.

BB14 Opi ruotsia 2 (1/2 kurssia)Tehokurssi, jolla harjoitellaan perussanastoa ja -kielioppia. Suositellaan sellaisille lukion 2. ja 3.vuoden opiskelijoille, jotka tarvitsevat lisäharjoitusta ja -tukea ruotsin opinnoissa. Suoritusmerkin-tä.

BB15 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitäKurssilla käsitellään laaja-alaisesti kulttuuria, kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta.Opiskelijat valmistavat opettajan ohjeistuksen mukaan valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotok-sen ja esittelevät sen. Suoritusmerkintä.

10.4 RANSKA

10.4.1 FA Ranska A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppi-määrä)

A-ranskan opiskelun tavoitteena on hyvä kielitaito (tavoitetaitotasot OPSn mukaan B1.1-B1.2),johon kuuluu kielen suullinen ja kirjallinen hallinta sekä käytännön elämässä selviäminen ranskankielellä. Kielitaidon kaikkia osa-alueita eli kuuntelemista ja puhumista sekä lukemista ja kirjoitta-mista harjoitetaan monipuolisesti yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelynä. Pakollisten ja syventävienkurssien arviointimenetelmät ovat monipuolisia ja vaihtelevia. Arvioinnin perusteet määritelläänennen kurssin alkua.

Koska kulttuuri on erottamaton osa ranskalaista elämänmuotoa, painotetaan sen eri ilmenemis-muotoja kaikilla kursseilla. Seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja niiden vaikutuksia.Ylioppilastutkinto perustuu pakollisiin kursseihin 1-6 ja syventäviin kursseihin 7 ja 8. Myös sovel-tavaa kurssia 9 suositellaan ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista. Soveltavaa kurssia 13 tarjo-taan ensimmäisessä jaksossa ja sitä suositellaan ennen ensimmäistä pakollista kurssia tasoittamaantietä pitkän ranskan lukio-opintoihin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä, pakollisetja syventävät numeroarvioinnilla.

Pakolliset kurssit

FA01 Nuori ja hänen maailmansaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteidenhallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssa-käymiseen. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia aiheiden käsittelyyn.Painotetaan mielipiteen ilmaisua ja keskustelua sekä harjoitellaan keskeisiä puheviestinnän strate-gioita.

FA02 Viestintä ja vapaa-aikaVahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitetaan puheviestintää. Aihepiirit ja ti-lanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihe-kokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia aiheidenkäsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioi-ta vankennetaan.

43

FA03 Opiskelu ja työAihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan niille tyypillistä kirjallista jasuullista viestintää sekä muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista.

FA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaPainotetaan vaativahkolla tasolla tekstin ymmärtämistä ja puhumista lähtökohtana oman maan jakohdemaan yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyystarjoaa näkökulmia aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan luetun ymmärtämiseen strategioita sekäkirjallista ilmaisua.

FA05 KulttuuriAihepiireinä voivat olla kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Opiskelijatvalitsevat oman painotusaihepiirinsä ja työskentelytapansa laatien tuotoksen.

FA06 Tiede, talous ja tekniikkaPainotetaan vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä lukemisstrategioita harjoitellen. Hiotaankirjallista ilmaisua. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot jatalouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta tarjoaa näkökulmia aiheiden käsittelyyn.

Syventävät kurssit

FA07 Luonto ja kestävä kehitysKurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävänkehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

FA08 Puhu ja ymmärrä paremminAihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailman-kuviin liittyvät aiheet. Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita eri tilanteissa. Harjoittelunaiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit.

Soveltavat kurssit

FA09 AbiranskaaKerrataan kielioppia ja harjoitellaan luetun- ja kuullunymmärtämiskoetta varten. Suoritusmerkin-tä.

FA10 CivilisationRanskalainen yhteiskunta ja kulttuuri tutuiksi! Oppikirjan lisäksi mahdollisuuksien mukaan opin-tokäyntejä (esim. taidenäyttely, teatteri, elokuva) opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan. Suoritus-merkintä.

FA11 Parlons français! (1/2 kurssia)Harjoitellaan suullista viestintää ja keskustelutaitoja. Suoritusmerkintä.

FA12 KansainvälisyyskurssiTutustutaan Ranskaan, johonkin Ranskan alueeseen tai muuhun ranskankieliseen maahan tai alu-eeseen. Kurssin voi sisältyä oppilaiden itse kustantama opintomatka em. kohteeseen tai opiskelija-vaihto. Suoritusmerkintä.

FA13 Bienvenue au lycée!Ranskan kielen valmistava ”0-kurssi”, jonka tarkoituksena on tasoittaa tietä A-ranskan lukio-opintoihin. Mm. aikamuotojen käytön ja verbien kertausta. Suoritusmerkintä.

44

FA14 Pariisin taideKurssilla tutustutaan muutamiin Pariisin merkittävimmistä nähtävyyksistä ja taideaarteista sekäranskan arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka Pariisiin. Suoritusmerkintä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

- tuntee Pariisin merkittävimmät taideaarteet ja niiden taustat ja tekijät- oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuuriperintöä- oppii selviytymään arkipäivän viestintätilanteista

Keskeiset sisällöt:- Pariisin kaupunki ja nähtävyyksiin tutustuminen- Taiteen historian tuntemuksen lisääminen- Ranskan kielen arjen ja taiteen sanasto

10.4.2 FC Ranska B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7 - 9 alkanut oppi-määrä)

Ranskan kielen opiskelussa tähdätään sellaisten tietojen ja taitojen saavuttamiseen, jotka mahdol-listavat selviytymisen erilaisissa nykymaailman tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti.

Kaikkia kielitaidon osa-alueita harjoitellaan jokaisella kurssilla: suullista kielitaitoa ja tapakulttuu-ria harjoitellaan luokkatilanteissa ja kielistudiossa kuunnellen ja puhuen yksilöharjoituksina, pa-reittain ja ryhmissä. Kirjallista kielitaitoa harjoitetaan lukemalla vaihtelevia eritasoisia tekstejä jakirjoittamalla esimerkiksi aineita ja erityyppisiä viestinnällisiä tehtäviä.

Koska kulttuuri on erottamaton osa ranskalaista elämänmuotoa, painotamme sen eri ilmenemis-muotoja kullakin kurssilla. Tavoitteena on myös innostaa ja aktivoida opiskelija omatoimiseenopiskeluun ja kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä, pakolliset ja syventävät numeroarvioinnilla.Arvioinnin perusteet määritellään ennen kurssin alkua.

Kurssien suorittamista numerojärjestyksessä suositellaan.

Syventävät kurssit

FC01 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa pe-rusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmär-tämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteidentuntemusta.

FC02 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, näh-tävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumistaja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävi-en avulla.

FC03 Ennen ja nyt

45

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovatesimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusra-kenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

FC04 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevai-suudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallistaviestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

FC05 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elo-kuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

FC06 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan jatulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ym-märtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

FC07 Tiede ja tekniikkaLähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuisettekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

FC08 Luonto ja kestävä kehitysKurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielenkulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Soveltavat kurssit

FC09 AbiranskaaKerrataan kielioppia ja harjoitellaan luetun- ja kuullunymmärtämiskoetta varten. Suoritusmerkin-tä.

FC10 CivilisationRanskalainen yhteiskunta ja kulttuuri tutuiksi! Oppikirjan lisäksi mahdollisuuksien mukaan opin-tokäyntejä (esim. taidenäyttely, teatteri, elokuva) opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan. Suoritus-merkintä.

FC11 Parlons français! (1/2 kurssia)Harjoitellaan suullista viestintää ja keskustelutaitoja. Suoritusmerkintä.

FC12 KansainvälisyyskurssiTutustutaan Ranskaan, johonkin Ranskan alueeseen tai muuhun ranskankieliseen maahan tai alu-eeseen. Kurssin voi sisältyä oppilaiden itse kustantama opintomatka em. kohteeseen tai opiskelija-vaihto. Suoritusmerkintä.

10.4.3 FD Ranska B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä)

Syventävät kurssit

FD01 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely jaesittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskus-

46

telukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaanselviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

FD02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssil-la harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla jakäytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurs-silla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Kurssin FD02 jälkeen opiskelija siirtyy kurssille FC01 ja opiskelee siitä lähtien FC-kielen oppi-määrän mukaan. Loppuarvosana tulee siitä oppimäärästä, jonka kursseja opiskelija on opiskellutenemmän.

10.5 SAKSA

10.5.1 SA Saksa A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimää-rä)

A-saksassa on kuusi pakollista ja 2 syventävää kurssia. Ylioppilastutkinto perustuu näille kahdek-salle kurssille. Näiden lisäksi tarjotaan 6 soveltavaa kurssia (osa ½-kursseja).

Lukion aloittaville opiskelijoille suositellaan ennen SA1 suorittamista kurssia SA14. Siellä kerra-taan ja palautetaan mieliin kielioppia ja perussanastoa, joita tarvitaan saksan opinnoissa.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan jatkuvan näytön ja kurssikokeen perusteella normaa-lein kouluarvosanoin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritettu/ hylätty-arvosanoin.

Kielen eri osa-alueita harjoitetaan tasaisesti vaihtelevin opetusmenetelmin.

Pakolliset kurssit

SA01 Nuori ja hänen maailmansaAihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen jaihmissuhteisiin. Ennen SA1-kurssia suositellaan suoritettavaksi peruskoulussa opittuja perusraken-teita kertaavaa kurssia SA14.

SA02 Viestintä ja vapaa-aikaAihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin pal-veluihin. Aiheina ovat myös hyvinvointi ja turvallisuus sekä mediaosaaminen. Kirjoittamista har-joitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan jakiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

SA03 Opiskelu ja työKurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyy-pillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kie-len ymmärtämistä ja käyttämistä.

SA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaKurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovatoman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmär-tävän lukemisen strategioita, kuten ennakointia, sanapäättelyä tekstiyhteyden perusteella ja merki-tyskartan tekemistä. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisia tarkoituksia varten.

47

SA05 KulttuuriAihepiireinä voivat olla kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Opiskelijatlaativat valitsemastaan teemasta esimerkiksi laajahkon kirjallisen tuotoksen, joka esitellään suulli-sesti.

SA06 Tiede, talous ja tekniikkaKurssilla painotetaan aiempaa vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteen-alat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aiheina ovat myös teknologia jayhteiskunta. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamal-la erilaisia tarkoituksia varten.

Syventävät kurssit

SA07 Luonto ja kestävä kehitysKurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävänkehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

SA08 Puhu ja ymmärrä paremminKurssilla harjoitetaan puheviestintää ja vahvistetaan suullisen kielen käyttöä aiheina ajankohtaisettapahtumat sekä aikaisempien kurssien aihepiirejä. Pohja- ja harjoitusmateriaaleina käytetään sekävaativia luetun että kuullunymmärtämistä vaativia tekstejä.

Soveltavat kurssit: (arvostelu: suoritettu/ hylätty)

SA09 Deutsch auf Deutsch (½ kurssia)Kurssilla keskitytään suullisen kielitaidon harjoitteluun pari- ja pienryhmissä. Suoritusmerkintä.

SA10 Übung macht den Meister (½ kurssia)Kerrataan perusrakenteita, esim. sijamuodot, verbien persoonataivutus ja aikamuodot, sanajärjes-tystä sekä perussanastoa eri harjoitusmuotojen avulla. Kurssi järjestetään, kun sen valinneita onvähintään 10. Suoritusmerkintä.

SA11 ABI-DeutschKerrataan ylioppilaskoetta varten, harjoitellaan esim. kuullun- ja tekstinymmärtämistä, ainekirjoi-tusta ja rakenteita. Suoritusmerkintä.

SA12 LandeskundeTutustutaan tarkemmin johonkin saksakieliseen maahan, sen kulttuuriin ja elinoloihin. Kurssiinsisältyy vierailumatka ko. maahan (ryhmäkoko 16-22). Suoritusmerkintä.

SA13 Medienlandschaft (½-kurssia)Tutustutaan kieleen ja kulttuuriin lehdistön, elokuvien ja videoiden sekä/tai internetin välityksellä.Kurssi suositellaan suoritettavaksi SA 5-kurssin jälkeen. Ryhmäkoko vähintään 10 oppilasta. Suo-ritusmerkintä.

SA14 Willkommen in der gymnasialen OberstufeKurssilla pyritään tasoittamaan siirtymistä peruskoulusta lukioon. Kertaamme perussanastoa japeruskielioppia, kuten sijamuotoja ja prepositioita, aikamuotoja ja verbin taivutusta sekä sanajär-jestystä suullisin ja kirjallisin harjoituksin. Kurssilla harjoitellaan myös kuullunymmärtämistä.Suoritusmerkintä.

48

10.5.2 SC Saksa B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimää-rä)

Voit valita kaikkiaan 8 syventävää ja 5 soveltavaa kurssia (joista osa ½- kursseja). Soveltavistakursseista SAB2 11 on yhteinen SAB3-lukijoiden kanssa. Muut soveltavat ovat yhteisiä kaikillesaksan lukijoille.

Lukion päättökoe perustuu syventävillä kursseilla opituille tiedoille.

Syventävät kurssit arvostellaan jatkuvan näytön ja kurssikokeen perusteella normaalein kouluar-vosanoin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritettu/ hylätty-arvosanoin.

Kielen eri osa-alueita harjoitetaan tasaisesti vaihtelevin opetusmenetelmin.

Syventävät kurssit

SC01 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaanpuheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusra-kenteiden tuntemusta.

SC02 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, näh-tävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumistaja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan yksinkertaisten viestinnäl-listen tehtävien avulla.

SC03 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovatesimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusra-kenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

SC04 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevai-suudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallistaviestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

SC05 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elo-kuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

SC06 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallonnykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssillapainotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisestija kirjallisesti.

SC07 Tiede ja tekniikkaLähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuisettekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

SC08 Luonto ja kestävä kehitys

49

Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielenkulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Soveltavat kurssit:

SC09 Deutsch auf Deutsch (½kurssia)Kurssilla keskitytään suullisen kielitaidon harjoitteluun pari- ja pienryhmissä. Suoritusmerkintä.

SC10 Übung macht den Meister (½ kurssia)Kerrataan perusrakenteita, esim. sijamuodot, verbien persoonataivutus ja aikamuodot, sanajärjes-tystä sekä perussanastoa eri harjoitusmuotojen avulla. Kurssi järjestetään, kun sen valinneita onvähintään 12. Suoritusmerkintä.

SC11 ABI-DeutschSisältönä yo-kokeeseen liittyviä rakenne-, kuuntelu- ja tekstivihko- sekä ainekirjoitusharjoituksia.Suoritusmerkintä.

SC12 LandeskundeTutustutaan tarkemmin johonkin saksankieliseen maahan, sen kulttuuriin ja elinoloihin. Kurssiinvoi sisältyä vierailumatka ko. maahan. Osallistujat rahoittavat itse mahdolliset matkakulut. Suori-tusmerkintä.

SC13 Medienlandschaft (½-kurssia)Tutustutaan kieleen ja kulttuuriin lehdistön, elokuvien ja videoiden sekä/tai internetin välityksellä.Kurssi suositellaan suoritettavaksi SAB 5-kurssin jälkeen. Ryhmäkoko vähintään 10 oppilasta.Suoritusmerkintä.

10.5.3 SD Saksa B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä)Voit valita kaikkiaan 10 syventävää ja 5 soveltavaa kurssia (joista osa ½ kursseja). Soveltavistakursseista SAB3 11 on yhteinen SAB2:n kanssa. Muut soveltavat kurssit ovat yhteisiä kaikillesaksan lukijoille. Lukion päättökoe perustuu kaikkien syventävien kurssien sisällöille.Lukiossa alkavaa saksaa luetaan omana ryhmänä ensimmäinen vuosi (viisi kurssia) ja sen jälkeenryhmä yhdistetään SAB2-ryhmän kanssa, niin että SAB3 6 = SAB2 4, SAB3 7 = SAB2 5 jne.Valintaohjeita: jos aiot suorittaa SAB3:n kurssit:1. kolmessa vuodessa: valitse ensimmäisenä vuonna SAB3:n viisi kurssia, toisena vuonna SAB36-8 sekä kolmantena vuonna SAB3 9-10 sekä ennen yo-kirjoituksia SAB3 11.2. jos haluat saada vain yleiskuvan saksan kielestä ja kulttuurista tai vain selviytyä turistitilanteis-ta, voit suorittaa vain osan kursseista.Syventävät kurssit arvostellaan jatkuvan näytön ja kurssikokeen perusteella normaalein kouluar-vosanoin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritettu/ hylätty-arvosanoin.Kielen eri osa-alueita harjoitetaan tasaisesti vaihtelevin opetusmenetelmin.

Syventävät kurssit

SD01 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely jaesittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskus-telukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet ja kurssilla opitaanselviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

SD02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssil-la harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja

50

käytettäessä erilaisia palveluita kuten pankki, posti, lääkäri, liikenne, majoitus- ja ateriointipalve-lut. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Kurssin SD02 jälkeen opiskelija siirtyy kurssille SC01 ja opiskelee siitä lähtien SC-kielen oppi-määrän mukaan. Loppuarvosana tulee siitä oppimäärästä, jonka kursseja opiskelija on opiskellutenemmän.

10.6 ITALIA

10.6.1 TD Italia B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä)

Syventävät kurssit

TD01 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely jaesittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskus-telukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaanselviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

TD02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssil-la harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla jakäytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurs-silla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

TD03 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaanpuheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielenperusrakenteiden tuntemusta.

TD04 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat Suomen ja italiankielisten alueiden ihmiset, maantiede, historia, nähtä-vyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista javahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnäl-listen tehtävien avulla.

TD05 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovatesimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusra-kenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

TD06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevai-suudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallistaviestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

TD07 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elo-kuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

TD08 Yhteinen maapallomme

51

Lähtökohtana ovat esimerkiksi Suomen ja Italian yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykyti-laan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painote-taan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kir-jallisesti.

Soveltavat kurssit

TD09 Kertauskurssi (1/2 kurssia)Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin tekemällä kuunteluita, tekstinymmärtämis- jakielioppiharjoituksia sekä kirjoittamalla aineita. Suoritusmerkintä.

TD11 Italian kieli ja taide

Kurssilla tutustutaan Italian taiteeseen keskittyen renessanssiajan jälkeisiin tyylisuuntiin sekä Ita-lian arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka Roomaan, jossa pääasiallisena tutustu-miskohteenamme on Rooman taideakatemia (Accademia Belle Arti Roma), Käymme myös kes-keisissä taidemuseoissa ja muissa kohteissa. Kokoonnumme yhdeksän kertaa ennen matkaa. Opis-kelija tuottaa kurssin aikana sekä kuvallisia harjoitustöitä että tutkimustyötä aiheisiin liittyen.Kurssille osallistumisen edellytys on, että opiskelija on suorittanut kuvataiteesta kurssit KU01 jaKU02 ennen kurssille osallistumista sekä Italian kielen kurssit TD01 ja TD02.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· saa omakohtaisia elämyksiä taiteen kokemisesta ja tekemisestä sekä Italian kielen käytöstä· oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuurihistoriaa· oppii selviytymään yksinkertaisissa arkipäivän viestintätilanteissa italian kielellä

Keskeiset sisällöt:· Accademia Belle Artiin tutustuminen· Rooman kaupunki ja nähtävyyksiin tutustuminen· Taiteen historian tuntemuksen lisääminen· Italian kielen käyttö arjen tilanteissa

Arviointi:Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän, kun on tehnyt tutkimustyönsä ja kuvallisia harjoituk-sia.

TD17 Italia ja renessanssi - kurssi (HI17)Kurssilla tutustutaan renessanssin historialliseen sisältöön, italian kielen kehittäjien tuotantoonsekä italian arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka renessanssin syntysijoille Tos-canan maakuntaan Italiaan. Suoritusmerkintä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee tarkasteltavan kulttuuriliikkeen historiallisen kehityksen

· oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuuriperintöä

· oppii analysoimaan renessanssin erilaisia ilmenemismuotoja ennen kaikkea taiteis-sa ja tieteissä

· oppii selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista

52

Keskeiset sisällöt:· Renessanssin kehityshistoria

· Renessanssin uusi ihmiskäsitys

· Renessanssin kirjallisuus

· Renessanssin kuvanveisto, maalaustaide ja arkkitehtuuri

· Italian kielen arjen sanasto

10.7 ESPANJA

10.7.1 PD Espanja B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä)

Syventävät kurssit

PD01 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely jaesittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskus-telukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet ja kurssilla opitaanselviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

PD02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssil-la harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla jakäytettäessä erilaisia palveluita kuten pankki, posti, lääkäri, liikenne, majoitus- ja ateriointipalve-lut. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

PD03 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaanpuheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielenperusrakenteiden tuntemusta.

PD04 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, näh-tävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumistaja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaistenviestin-nällisten tehtävien avulla.

PD05 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovatesimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusra-kenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

PD06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevai-suudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallistaviestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

53

PD07 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elo-kuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

PD08 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapal-lon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssillapainotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisestija kirjallisesti.

PD09 AbiespanjaaKerrataan kielioppia ja harjoitellaan luetun- ja kuullunymmärtämiskoetta varte. Suoritusmerkintä.

10.8 MATEMATIIKKAMatematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekämatematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematii-kan kieltä sekä kehittää laskemisen, ongelmien ratkaisemisen ja loogisen ajattelukyvyn taitoja.

Arviointi

Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukeaopiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekäopettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio lasku-taitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.

Oppimäärän vaihtaminen

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen voidaan noudattaa hyväksilukemisessaseuraavia vastaavuuksia:MA01 ® NB01MA03 ® NB02MA06 ® NB05MA07 ® NB04MA08 ® NB03

10.8.1 Matematiikan pitkä oppimääräMatematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset val-miudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikanopinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppiaymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan on-gelmanratkaisutaitoja sekä loogista päättelykykyä. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle sel-keän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismah-dollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.Pitkän matematiikan kurssien tavoitteena on totuttaa opiskelija pitkäjänteiseen työskentelyyn sekäsitä kautta rohkaista häntä luottamaan omiin matemaattisiin taitoihinsa. Opiskelija oppii etsimäänerilaisia ratkaisumalleja ja arvioimaan niitä kriittisesti.

Pakolliset kurssit

MA01 Funktiot ja yhtälötKurssin tavoitteena on täydentää yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitoja sekä verran-nollisuuden käsitettä. Lisäksi kurssilla syvennetään neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtä-

54

mistä sekä totutaan käyttämään niiden laskusääntöjä. Opiskelija tutustuu potenssi- ja eksponentti-funktioihin sekä oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.Keskeiset sisällöt:

· potenssifunktio· potenssiyhtälön ratkaiseminen· juuret ja murtopotenssi· eksponenttifunktio

MA02 PolynomifunktiotKurssin tavoitteena on oppia käsittelemään polynomifunktioita ja ratkaisemaan toisen ja korke-amman asteen polynomiyhtälöitä sekä ensimmäisen ja toisen asteen polynomiepäyhtälöitä. Lisäksikurssilla tutkitaan toisen asteen yhtälön ratkaisujen lukumäärää ja jaetaan tekijöihin toisen asteenpolynomeja.

Keskeiset sisällöt:· polynomien tulo ja binomikaavat· polynomifunktio· toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä· toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen· toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin· polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

MA03 GeometriaKurssin tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija hahmottamaan ja kuvaamaan muotoa sekä tilaatasossa ja avaruudessa. Opiskelija oppii muotoilemaan geometrisestä ongelmasta algebrallisenlausekkeen tai yhtälön, ratkaisemaan sen ja tulkitsemaan ratkaisun geometrisesti. Lisäksi opiskeli-ja oppii ratkaisemaan geometrisiä ongelmia käyttäen hyväkseen kuvioiden ja kappaleiden ominai-suuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion tri-gonometriaa.Keskeiset sisällöt:

· kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus· sini- ja kosinilause· ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria· kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja

tilavuuksien laskeminen

MA04 Analyyttinen geometriaKurssin tavoitteena on ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen jaalgebrallisten käsitteiden välille. Opiskelija tutustuu erilaisien käyrien yhtälöihin ja oppii tutki-maan näiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Kurssilla syvennetään itseisarvokä-sitteen ymmärtämistä ja ratkaistaan yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä.Keskeiset sisällöt:

· pistejoukon yhtälö· suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt· itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen· yhtälöryhmän ratkaiseminen· pisteen etäisyys suorasta

MA05 Vektorit

55

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennanperusteisiin. Opiskelija oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia sekä laskemaan kaksi- ja kolmi-ulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.Keskeiset sisällöt:

· vektoreiden perusominaisuudet· vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla· koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo· suorat ja tasot avaruudessa

MA06 Todennäköisyys ja tilastotKurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii havainnollistamaan erilaisia tilastollisia ja todennä-köisyysjakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan niiden tunnuslukuja. Jatkuvista jakaumistakeskitytään erityisesti normaalijakauman käyttöön ja sovelluksiin. Opiskelija perehtyy kombinato-risiin menetelmiin, todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin.Keskeiset sisällöt:

· diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma· jakauman tunnusluvut· klassinen ja tilastollinen todennäköisyys· kombinatoriikka· todennäköisyyksien laskusäännöt· diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma· diskreetin jakauman odotusarvo· normaalijakauma

MA07 DerivaattaKurssin tavoitteena on oppia määrittämään rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaisemaan yksin-kertaisia rationaaliepäyhtälöitä. Opiskelija omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta sekä osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat.Opiskelija osaa tutkia derivaatan avulla polynomi- ja rationaalifunktion kulkua ja määrittää niidenääriarvot sekä soveltaa näitä menetelmiä käytännön ongelmiin.Keskeiset sisällöt:

· rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö· funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta· polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen· polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

MA08 Juuri- ja logaritmifunktiotKurssin tavoitteena on tuntea juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet sekä osataratkaista niihin liittyviä yhtälöitä. Lisäksi kurssilla tutkitaan edellä mainittujen funktioiden kulkuaderivaatan avulla. Kurssilla käsitellään myös käänteisfunktioita, yhdistettyjä funktioita ja niidenderivaattoja.Keskeiset sisällöt:

· juurifunktiot ja -yhtälöt· eksponenttifunktiot ja -yhtälöt· logaritmifunktiot ja -yhtälöt· yhdistetyn funktion derivaatta· käänteisfunktio· juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

MA09 Trigonometriset funktiot ja lukujonot

56

Kurssin tavoitteena on oppia tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioidenavulla. Opiskelija oppii ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä, käyttämään trigonometrisia perus-kaavoja sekä tutkimaan trigonometrisia funktioita derivaatan avulla.Kurssilla perehdytään lukujonoihin ja opitaan muodostamaan lukujonon yleinen termi esimerkiksirekursiivisesti määritellystä lukujonosta. Käytännön ongelmia ratkaistaan mm. aritmeettisen jageometrisen jonon sekä niistä muodostettujen summien avulla.Keskeiset sisällöt:

· suunnattu kulma ja radiaani· trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen· trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen· trigonometristen funktioiden derivaatat· lukujono· rekursiivinen lukujono· aritmeettinen jono ja summa· geometrinen jono ja summa

MA10 IntegraalilaskentaKurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämäänalkeisfunktioiden integraalifunktioita. Opiskelija tutustuu määrättyyn integraaliin ja ymmärtää senyhteyden pinta-alaan. Opiskelija soveltaa integraalilaskennan menetelmiä pinta-alan ja tilavuudenmäärittämiseen.

Keskeiset sisällöt:· integraalifunktio· alkeisfunktioiden integraalifunktiot· määrätty integraali· pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

Syventävät kurssit

MA11 Lukuteoria ja logiikkaKurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden to-tuusarvoja totuustaulujen avulla. Opiskelija ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttä-mään kvanttoreita. Kurssilla harjoitellaan myös todistamista.Kurssilla tutustutaan lukuteorian peruskäsitteisiin ja perehdytään alkulukujen ominaisuuksiin.Opiskelija osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta ja määrittää kokonaislukujen suurimman yhtei-sen tekijän Eukleideen algoritmilla. Kurssi voidaan valita kurssin MA2 jälkeen.Keskeiset sisällöt:

· lauseen formalisoiminen· lauseen totuusarvot· avoin lause· kvanttorit· suora, käänteinen ja ristiriitatodistus· kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö· Eukleideen algoritmi· alkuluvut· aritmetiikan peruslause· kokonaislukujen kongruenssi

MA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä

57

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet janiiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa.Opiskelija oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti mm. iteroimalla sekä määrittämään numeeri-sesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Kurssilla tutkitaan polynomien jaollisuutta ja määritetään po-lynomin tekijät. Opiskelija harjaantuu myös käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä te-hokkaasti. Kurssin voi suorittaa kurssin MA10 kanssa samanaikaisesti.

Keskeiset sisällöt:· absoluuttinen ja suhteellinen virhe· Newtonin menetelmä ja iterointi· polynomien jakoalgoritmi· polynomien jakoyhtälö· muutosnopeus ja pinta-ala

MA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssiKurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta,täydennetään integraalilaskennan taitoja sekä sovelletaan niitä mm. jatkuvien todennäköisyysja-kaumien tutkimiseen. Kurssilla tutkitaan myös lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.Kurssille voi osallistua kurssin MA10 jälkeen.Keskeiset sisällöt:

· funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen· jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia· funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä· epäoleelliset integraalit

Soveltavat kurssit

Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyytäessa numeroarvioinnilla.

MA15 LineaarialgebraLineaarialgebraa tarvitaan useissa matematiikkaa ja fysiikkaa käyttävissä tieteissä. Analyyttisengeometrian ja vektorilaskennan kertausta ja syventämistä. MA4 ja vektorilaskennan MA5 perus-tiedoista on tämän kurssin omaksumisessa hyötyä.

MA16 KompleksiluvutKurssilla käsitellään korkeamman asteen polynomiyhtälöitä ja laajennetaan ratkaisujoukko käsit-tämään myös kompleksilukuratkaisut. Kurssilla opiskellaan kompleksilukujen laskutoimituksia,kompleksitaso ja kompleksilukujen napakoordinaattiesitys. MA2 ja MA8 perustiedoista on tämänkurssin omaksumisessa hyötyä.Keskeiset sisällöt:· kompleksilukujen määritelmä ja laskutoimitukset· kompleksilukujen itseisarvo ja liittoluku· kompleksitaso· napakoordinaattiesitys· toisen ja korkeamman asteen yhtälöt

MA17 DifferentiaaliyhtälötKurssilla laajennetaan tutkittavien funktioiden joukkoa, täydennetään integroimismenetelmiä jakäsitellään differentiaaliyhtälöitä. Tutustutaan kahden muuttujan funktioihin ja osittaisderi-vaattoihin. Kurssille voi osallistua kurssin MA10 jälkeen.

MA18 Kertauskurssi

58

Kerrataan pitkän oppimäärän pääkohtia ja käsitellään tehtäviä eri aihepiirien alueilta. Valmistau-dutaan ylioppilaskirjoituksiin.

MA19 ValmennuskurssiKurssi pidetään yhtenä tuntina viikossa. Vahvistetaan kulloinkin opetuksessa olevan pakollisen taisyventävän kurssin osaamista, valmennetaan kansallisen- ja kansainvälisen tason matematiikka-kilpailuihin ja olympialaisiin. Kurssi ilmoitetaan Espoon yhteistarjottimella kunnan kaikkien ai-heesta kiinnostuneiden lukiolaisten tietoon. Kurssi suositellaan otettavaksi jokaisena opiskelu-vuonna vaihtuvan sisältönsä vuoksi.

MA20 Soveltava matematiikkaa IKurssisuorituksen voi saada suorittamalla muussa oppilaitoksessa sellaisia pitkän matematiikantasoisia kursseja, jotka eivät suoraan vastaa mitään pitkän matematiikan pakollista tai syventävääkurssia.

MA21 Soveltavaa matematiikkaa II (LuMa-kurssi)Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matema-tiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelijasaa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon jateknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramah-dollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nyky-aikaista maailmankuvaa.Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin taimatematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aalto-yliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäivä-kirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisenvoi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukä-teen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MA22 TalousmatematiikkaKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä· saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun· saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun· soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.

Keskeiset sisällöt:· indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia· taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja

summien avullaKurssi suoritetaan yhdessä lyhyen matematiikan opiskelijoiden kanssa. Kurssista voi ottaa suori-tusmerkinnän.

10.8.2 Matematiikan lyhyt oppimääräMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä jaymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.

Opetuksen tavoitteet

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen

toiminnan apuvälineenä

59

· saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennelles-sään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa,rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen

· hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka anta-vat riittävän pohjan jatko-opinnoille

· sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan ku-vata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemi-sessä

· saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta raken-teesta

· harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessamuodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta

· tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä· oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.

Pakolliset kurssit

NB01 Lausekkeet ja yhtälötKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmienratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

· ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteenpolynomifunktion käsitteet

· vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisenasteen yhtälöitä.

Keskeiset sisällöt:· suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus· ongelmien muotoileminen yhtälöiksi· yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen· ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen· toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

NB02 GeometriaKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleidengeometrisista ominaisuuksista

· vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämi-sen taitojaan

· osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.Keskeiset sisällöt:

· kuvioiden yhdenmuotoisuus· suorakulmaisen kolmion trigonometria· Pythagoraan lause· kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen· geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

NB03 Matemaattisia malleja IKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksiaja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla

60

· tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.Keskeiset sisällöt:

· lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen· potenssiyhtälön ratkaiseminen· eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

NB04 Matemaattinen analyysiKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin· ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana· osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla· oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurim-

man ja pienimmän arvon.Keskeiset sisällöt:

· polynomifunktion derivaatta· polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen· polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen· graafisia ja numeerisia menetelmiä

NB05 Tilastot ja todennäköisyysKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja· tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä· perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.

Keskeiset sisällöt:· jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrit-

täminen· normaalijakauma ja jakauman normittaminen· kombinatoriikkaa· todennäköisyyden käsite· todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

NB06 Matemaattisia malleja IIKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan· osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtä-

viä· ymmärtää lukujonon käsitteen· ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja

summan avulla.Keskeiset sisällöt:

· kahden muuttujan lineaariset yhtälöt· lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen· kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen· lineaarinen optimointi· lukujono· aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa

61

Syventävät kurssit

NB07 TalousmatematiikkaKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä· saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun· saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun· soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.

Keskeiset sisällöt:· indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia· taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja

summien avulla

NB08 Matemaattisia malleja IIIKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavastamatematiikasta

· saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.Keskeiset sisällöt:

· trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla· radiaani· tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen· muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmi-

öiden mallintajina· vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet· koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo· kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkimi-

nen vektoreiden avulla

Soveltavat kurssit

Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyytäessa numeroarvioinnilla.

NB09 Lyhyen matematiikan kertauskurssiKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· palauttaa mieleen pakollisten kurssien oppisisällön· saa kokonaiskuvan lyhyen matematiikan oppisisällöstä· saa hyvät valmiudet matematiikan ylioppilaskokeeseen· luottaa omiin kykyihinsä matemaattisten ongelmien ratkaisemisessa

Keskeiset sisällöt:· Lyhyen matematiikan pakollisten kurssien sisältö

NB10 Soveltavaa matematiikkaaKurssisuorituksen voi saada suorittamalla muussa oppilaitoksessa sellaisia lyhyen matematiikantasoisia kursseja, jotka eivät suoraan vastaa mitään lyhyen matematiikan pakollista tai syventävääkurssia. Jos opiskelija vaihtaa kesken lukio-opintojensa pitkästä matematiikasta lyhyeen, tähänpaikalle merkitään niitä pitkän matematiikan kursseja, jotka eivät suoraan korvaa mitään lyhyenmatematiikan kurssia.

10.8.3 Erityispitkä matematiikkaKoulukohtainen erityispitkän matematiikan opetussuunnitelma

62

Espoon kaupungin päätöksellä (4434/12.01.01/2012) 13.12 2012 Tapiolan lukio toteuttaa erityis-pitkän matematiikan oppimäärän järjestämisen koulukohtaisella opetussuunnitelmalla.

YLEISTÄValtakunnallisten, opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelmien tavoitteet sisältyvät osanaerityispitkään matematiikkaan. Kaupungin päätöksellä toteutettava lisäys valtakunnalliseen ope-tussuunnitelmaan on oppimäärän laajennus sekä pituudessa että vaativuustasossa.

Erityispitkän matematiikan (jatkossa EP) opetusjärjestelyt ovat seuraavat.

SUORITUSMERKINTÄ OPPIMÄÄRÄSTÄOpiskelijalle kirjataan lukion päättötodistuksen lisätietoriville merkintä EP:n suoritettujen kurssienlukumäärästä.

OPPIMÄÄRÄÄN OSALLISTUMINENOttaessaan vastaan lukiopaikkansa oppilaaksiottopäivänä oppilaalla on mahdollisuus valita EP-oppimäärä. Mahdollisuus valintaan pidetään avoimena, mutta pääsyä EP:n ryhmään voidaan har-kita erikseen perusteilla, jotka liittyvät ryhmäkokoihin, oppilaan saamaan matematiikan päättöar-vosanaan peruskoulussa ja oppilaan yleisiin opiskeluvalmiuksiin.

EP-oppimäärän valitseminen edellyttää vankkaa sitoutumista pitkäjänteiseen työhön. Mikäli opis-kelija haluaa jossain jaksossa valita tavallisen pitkän matematiikan ryhmän ja palata seuraavassajaksossa takaisin EP:lle, luvan saaminen rehtorilta ryhmän vaihtoon edellytetään. Syitä väliaikai-seen vaihtoon voivat olla mm. lukujärjestyksen laatimisessa mahdolliset päällekkäisyydet. EP:ltävaihtaminen pois tai sisään edellyttää aina tarveharkinnan luvan saamiseksi.

OPETUSJÄRJESTELYISTÄLuokattomassa lukiossa opiskelulle on tyypillistä jaksosta toiseen vaihtuvat opetusryhmät. EP-opetukseen osallistuva oppilas opiskelee edellisestä poiketen koko matematiikan oppimäärän py-syvässä ryhmässä ilman jaksoittaista vaihtuvuutta.

Lisäksi jokaisessa jaksossa pyritään EP:llä järjestämään yhden vuosiviikkotunnin verran lisäope-tusta pääsääntöisesti tuntikiertokaavion nro 8 tuntien kohdalla. Lisätunnin järjestelyissä pyritäänvälttämään mahdollisia päällekkäisyyksiä kurssitarjottimella.

OPPIMÄÄRÄSTÄ TIEDOTTAMINENEP:stä annetaan tietoa yhdeksäsluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen lukion kaikissa yleisissäesittelytilaisuuksissa, oppilaaksiottopäivänä ja lukuvuoden ensimmäisinä koulupäivinä. Lukiopyrkii mahdollisuuksien mukaan järjestämään pienimuotoisia, kohdennettuja esittelyjä espoolaisil-le yläkouluille yhteishaun alkaessa. Lisäksi tiedotusta hoidetaan www-sivujen, valintaoppaan yms.avulla kaupungin päätöksen (4434/12.01.01/2012) mukaisesti.

EP:N KURSSISISÄLTÖKUVAUKSET

PAKOLLISET KURSSIT

MAE1 FUNKTIOT JA YHTÄLÖTKurssin tavoitteena on täydentää yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitoja sekä verran-nollisuuden käsitettä. Lisäksi kurssilla syvennetään neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtä-

63

mistä sekä totutaan käyttämään niiden laskusääntöjä. Opiskelija tutustuu potenssi-, eksponentti- jalogaritmifunktioihin sekä oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. Logaritmifunktioita sovelletaanmm. koronkorkolaskuihin.

Keskeiset sisällöt:potenssifunktiopotenssiyhtälön ratkaiseminenjuuret ja murtopotenssieksponenttifunktio10-kantainen logaritmimatemaattisen todistamisen alkeet

MAE2 POLYNOMIFUNKTIOTKurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään polynomin jaollisuuden ja nollakohtien välinen yhte-ys. Kurssilla harjaannutaan käsittelemään polynomifunktioita ja ratkaisemaan toisen ja korkeam-man asteen polynomiyhtälöitä sekä ensimmäisen, toisen ja korkeamman asteen polynomiepäyhtä-löitä ja murtoepäyhtälöitä. Lisäksi kurssilla tutkitaan polynomiyhtälöiden ratkaisujen lukumäärää,jaetaan tekijöihin polynomeja, sievennetään rationaalilausekkeita ja tutustutaan polynomijakokul-maan.

Keskeiset sisällöt:polynomien tulo, binomikaavat ja neliöksi täydentäminentoisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä ja epäyhtälöitäyhtälön juurten lukumäärän tutkiminenpolynomin jakaminen tekijöihinpolynomiepäyhtälön ja murtoepäyhtälön ratkaiseminen

MAE3 GEOMETRIAKurssi sisältää taso- ja avaruusgeometriaa. Keskeinen tavoite on ymmärtää tasogeometrian lain-alaisuuksia kolmion ja ympyrän välisistä yhteyksistä. Opiskelija harjaantuu hahmottamaan ja ku-vaamaan muotoa sekä tilaa tasossa ja avaruudessa. Opiskelija oppii muotoilemaan geometrisestätilanteesta algebrallisen lausekkeen tai yhtälön, ratkaisemaan sen ja tulkitsemaan ratkaisun. Lisäk-si opiskelija oppii ratkaisemaan geometrisiä ongelmia käyttäen hyväkseen kuvioiden ja kappalei-den ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmi-on trigonometriaa.

Keskeiset sisällöt:ympyräoppia: mm. kehäkulmalause, pisteen potenssikolmion merkilliset pisteet, kulmanpuolittajalause sekä muita merkittäviä tasogeometrianlauseitakuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuusyksikköympyrä, trigonometrisia identiteettejä mukaan lukien tylpän kulman tangenttiradiaanin käsitesini- ja kosinilausekuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laske-minen

MAE4 ANALYYTTINEN GEOMETRIAKurssin tavoitteena on ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen jaalgebrallisten käsitteiden välille. Opiskelija tutustuu erilaisien käyrien yhtälöihin ja oppii tutki-

64

maan näiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Kurssilla syvennetään itseisarvokä-sitteen ymmärtämistä ja ratkaistaan yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä.

Keskeiset sisällöt:pistejoukon yhtälösuoran, ympyrän ja paraabelin yhtälötitseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminenyhtälöryhmän ratkaiseminenpisteen etäisyys suorastaellipsi ja hyperbelikartioleikkausten yleinen muotolineaarinen optimointi

MAE5 VEKTORITKurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennanperusteisiin. Opiskelija oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia sekä laskemaan kaksi- ja kolmi-ulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.

Keskeiset sisällöt:vektoreiden perusominaisuudetvektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvullakoordinaatiston vektoreiden skalaarituloristitulon ja skalaarikolmitulon alkeetsuorat ja tasot avaruudessapisteen etäisyys tasosta

MAE6 TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOTKurssi keskeinen sisältö on ehdollisen todennäköisyyden, komplementin kautta laskemisen, järjes-tyksen purkamisen (n yli k) ja binomitodennäköisyyden ymmärtäminen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii havainnollistamaan erilaisia tilastollisia ja todennä-köisyysjakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan niiden tunnuslukuja. Jatkuvista jakaumistakeskitytään erityisesti normaalijakauman käyttöön ja sovelluksiin. Opiskelija perehtyy kombinato-risiin menetelmiin, todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin.

Keskeiset sisällöt:diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakaumajakauman tunnusluvutklassinen ja tilastollinen todennäköisyyskombinatoriikkatodennäköisyyksien laskusäännötdiskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakaumadiskreetin jakauman odotusarvonormaalijakauma

MAE7 DERIVAATTAKurssin tavoitteena on oppia määrittämään rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaisemaan yksin-kertaisia rationaaliepäyhtälöitä. Opiskelija omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta sekä osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat.Opiskelija osaa tutkia derivaatan avulla polynomi- ja rationaalifunktion kulkua ja määrittää niidenääriarvot sekä soveltaa näitä menetelmiä käytännön ongelmiin. EP:llä korostuu erotusosamääränkäsitteen normaalikurssia syvällisempi ymmärtäminen.

65

Keskeiset sisällöt:rationaaliyhtälö ja -epäyhtälöerotusosamääräfunktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaattapolynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminenpolynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen ja derivaatta muutosno-peutenaasymptoottien määrittäminen

MAE8 JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOTKurssin tavoitteena on tuntea juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet sekä osataratkaista niihin liittyviä yhtälöitä. Lisäksi kurssilla tutkitaan edellä mainittujen funktioiden kulkuaderivaatan avulla. Kurssilla käsitellään myös käänteisfunktioita, yhdistettyjä funktioita ja niidenderivaattoja. EP-oppimäärässä kiinnitetään huomiota logaritmifunktioiden ominaisuuksien ym-märtämiseen.

Keskeiset sisällöt:juurifunktiot ja -yhtälöteksponenttifunktiot ja -yhtälötlogaritmifunktiot ja -yhtälötyhdistetyn funktion derivaattayleisen juurifunktion derivaattakäänteisfunktioderivaattojen ja muiden keskeisten ominaisuuksien johtaminen eksponentti- ja logaritmi-funktioille niiden käänteisfunktio-ominaisuuksien avullalogaritmifunktion erotusosamäärän ja Neperin luvun raja-arvoesityksen yhteys

MAE9 TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA LUKUJONOTKurssin tavoitteena on oppia tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioidenavulla. Opiskelija oppii ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä, käyttämään trigonometrisia perus-kaavoja sekä tutkimaan trigonometrisia funktioita derivaatan avulla. Kurssilla perehdytään lukujo-noihin ja opitaan muodostamaan lukujonon yleinen termi esimerkiksi rekursiivisesti määritellystälukujonosta. Käytännön ongelmia ratkaistaan mm. aritmeettisen ja geometrisen jonon sekä niistämuodostettujen summien avulla. EP-oppimäärässä korostuvat normaalipitkän matematiikan oppi-määrän nähden trigonometristen yhtälöiden laajempi esitys ja sinx/x-lausekkeen ymmärtäminentrigonometrisen differentiaalilaskennan pohjana. Lisäksi trigonometristen yhteen- ja vähennyslas-kukaavojen johtaminen vektorilaskennan avulla tulee esille normaalikurssia syvemmin.

Keskeiset sisällöt:suunnattu kulma ja radiaanitrigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineentrigonometriset funktiot reaalifunktioinatrigonometristen yhtälöiden ratkaiseminentrigonometristen funktioiden derivaatatlukujonorekursiivinen lukujonoaritmeettinen jono ja summageometrinen jono ja summa

MAE10 INTEGRAALI

66

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämäänalkeisfunktioiden integraalifunktioita. Opiskelija tutustuu määrättyyn integraaliin ja ymmärtää senyhteyden pinta-alaan. Opiskelija soveltaa integraalilaskennan menetelmiä pinta-alan ja tilavuudenmäärittämiseen. Opiskelijalle hahmottuu käsitys siitä, kuinka integroitava alkio muodostetaan sekäymmärrys ylä- ja alasummien raja-arvosta.

Keskeiset sisällöt:integraalifunktioalkeisfunktioiden integraalifunktiotmäärätty integraalipinta-alan ja tilavuuden laskeminenintegrointimenetelmiä: osittais, osamurto ja sijoitusepäoleelliset integraalit

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

MAE11 LUKUTEORIA JA LOGIIKKAKurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään todistamisen keskeinen asema matematiikassa. Todis-tustekniikoista esillä ovat erityisesti induktio sekä suora ja epäsuora todistus. Opiskelija oppiiformalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla. Opiskelijaymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita. Kurssilla harjoitellaanmyös todistamista. Kurssilla tutustutaan lukuteorian peruskäsitteisiin ja perehdytään alkulukujenominaisuuksiin. Opiskelija osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta ja määrittää kokonaislukujensuurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. Kurssi suositellaan opiskeltavaksi ensimmäi-senä opiskeluvuotena.

Keskeiset sisällöt:lauseen formalisoiminenlauseen totuusarvotavoin lausekvanttoritsuora, käänteinen ja ristiriitatodistusinduktiotodistus (tämän avulla voidaan esittää alkeet mm. geometrisesta sarjasta)kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälöEukleideen algoritmialkuluvutaritmetiikan peruslausekokonaislukujen kongruenssijäännösluokat

MAE12 NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄKurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet janiiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa.Opiskelija oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti mm. iteroimalla sekä määrittämään numeeri-sesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Kurssilla tutkitaan polynomien jaollisuutta ja määritetään po-lynomin tekijät. Opiskelija harjaantuu myös käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä te-hokkaasti. Kurssin voi suorittaa kurssin MA10 kanssa samanaikaisesti.

Keskeiset sisällöt:absoluuttinen ja suhteellinen virheNewtonin menetelmä ja iterointipolynomin jakoalgoritmi

67

polynomin jakoyhtälömuutosnopeus ja pinta-alaamuita numeerisia ratkaisumenetelmiä (ajan sallimissa puitteissa)

MAE13 DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOKURSSIKurssin keskeinen asia on analyysin ymmärtäminen. Oppilas oppii käyttämään helpointa muotoadelta-epsilon-todistustekniikasta raja-arvon määritelmän yhteydessä. Kurssilla vahvistetaan jatku-vuuden ja derivoituvuuden osoittamista erilaisille funktioille. Integrointimenetelmiä kerrataan janiitä sovelletaan mm. sarjojen suppenemistarkasteluissa.

Keskeiset sisällöt:raja-arvon määritelmäjatkuvuus ja derivoituvuusintegrointimenetelmien kertauslukujonojen ja sarjojen suppeneminen ja hajaantuminenNeperin luvun ominaisuuksiainduktiotodistuksen kertaussyklometristen funktioiden alkeet

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyytäessa numeroarvioinnilla.

MAE14 JOHDANTOKURSSITästä kurssista voi saada suoritusmerkinnän useilla eri tavoilla: osallistumalla ensimmäisenä lu-kiovuotena vuonna riittävän aktiivisesti valmennuksiin, koulun ulkopuolella järjestettäviin mate-matiikka-aiheisiin tapahtumiin ja kilpailuihin.

MAE15 LINEAARIALGEBRALineaarialgebraa tarvitaan useissa matematiikkaa ja fysiikkaa käyttävissä tieteissä. Kurssilla esite-tään matriisioperaatioiden perusteet ja niiden sovelluksia matematiikan eri osa-alueilla.Opiskelija vahvistaa vektorilaskennan taitojaan, mm. risti- ja skalaarikolmitulo sovelluksineenkerrataan. Kurssi suositellaan opiskeltavaksi toisen vuoden keväällä.

Keskeiset sisällöt:matriisien laskutoimituksiakäänteismatriisideterminanttimatriisien alkeismuunnoksialineaaristen yhtälöryhmien käsittely matriisien avullavektoriavaruuden ja lineaarikuvauksen käsite

MAE16 KOMPLEKSILUVUTKurssilla laajennetaan lukualue käsittämään kompleksiluvut. Johdatus kompleksilukuihin napa-koordinaatiston vektoreiden laajennuksella, osoittimilla. Kompleksisten laskutoimitusten kutenperuslaskutoimitusten, potenssien ja juurten esitys napakoordinaattien avulla ja ”karteesisenkompleksitason” laskennan johtaminen osoittimista. Oppilas tutustuu Eulerin yhtälöön. Joitainkompleksifunktioita, kuten esimerkiksi kompleksinen eksponentti- ja logaritmifunktio, käydäänkurssilla. Ajan sallimissa puitteissa esitetään kompleksilukujen sovelluksia muihin matematiikanosa-alueisiin, kuten tasogeometrinen kierto, trigonometrisia identiteettejä jne. Esitetään ideaakompleksilukujen kokoavasta ja yhdistävästä ominaisuudesta matematiikasta.

68

MAE17 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖTOppilas vahvistaa integraalilaskennan menetelmien käyttörutiiniaan. Arkusfunktioiden esittely taikertaus (kurssilta MAE13, differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi). Hyperboliset funkti-ot. Sijoitusmenettelyn avulla johdetaan separoituvan differentiaaliyhtälön ratkaisumenetelmä. Op-pilas oppii käyttämään integroivaa tekijä lineaariyhtälön ratkaisemisessa ja tutustuu vakion vari-ointimenetelmän ideaan. Kurssilla esitetään lisäksi toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöiden pe-rustapauksia. Separoituva ja lineaarinen ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö sovelluksi-neen on kurssin keskeistä sisältöä. Ajan sallimissa puitteissa käsitellään kahden muuttujan funkti-oita. Kurssi toimii pohjatietona Fysiikan laskentakurssille (FY11).

MAE18 KERTAUSKURSSIKurssi valmistaa ylioppilaskirjoituksia varten. Kerrataan keskeiset aihealueet ja tutustutaan aiem-pien vuosien yo-tehtävätyyppeihin: mitä asioita abiturientilta vaaditaan osattavaksi perusasioissa(yo-kokeen alkupään tehtävät), keskitason tehtävissä (tehtävät 5 – 9) ja loppupään tehtävissä sekäjokereissa.

MAE19 VALMENNUSKURSSIKurssi pidetään yhtenä tuntina viikossa. Vahvistetaan kulloinkin opetuksessa olevan pakollisen taisyventävän kurssin osaamista, valmennetaan kansallisen- ja kansainvälisen tason matematiikka-kilpailuihin ja olympialaisiin. Kurssi ilmoitetaan Espoon yhteistarjottimella kunnan kaikkien ai-heesta kiinnostuneiden lukiolaisten tietoon. Kurssi suositellaan otettavaksi jokaisena opiskelu-vuonna vaihtuvan sisältönsä vuoksi.

MAE20 – MAE21 MATEMATIIKAN HARRASTUSKURSSI I JA IIKurssisuorituksen voi saada riittävällä näytöllä lukion toisena ja kolmantena vuotena osallistu-misaktiivisuudesta etupäässä koulun ulkopuolella järjestettyihin matematiikkaan liittyviin tapah-tumiin, jotka on tarkoitettu pääasiassa lukiolaisille. Kyseeseen tulevat esimerkiksi Suomen mate-maattisen yhdistyksen ja muiden lukioiden järjestämät matematiikkavalmennustilaisuudet, -kilpailut ja -leirit.

10.9 BIOLOGIABiologian merkitys lukion oppiaineena perustuu sen kykyyn välittää tietoa ihmistä ympäröivästäelävästä luonnosta ja hänestä itsestään. Biologisella tiedolla on suuri merkitys yhteiskunnan järke-vän toiminnan kannalta ja maailmanlaajuisten ympäristökysymysten ratkaisussa sekä luonnonmonimuotoisuuden säilyttämisessä. Kun biotieteiden kehitys on ollut viime aikoina huimaa, lu-kiokursseilla hankitut perustiedot helpottavat tämän uuden tiedon omaksumista, ymmärtämistä jakriittistä arviointia.

Pakolliset kurssit

BI01 EliömaailmaMillainen on maapallon pinnan ohut ”elämänkerros”, biosfääri? Sen rakennetta, monimuotoisuuttaja historiaa selvitetään tällä kurssilla. Oppimäärän keskeisimpiä osia on evoluutio: miten elämännykyisen monimuotoisuuden arvioidaan kehittyneen, ja mitkä ovat näihin kehitystapahtumiin vai-kuttavia tekijöitä (sopeutuminen, luonnonvalinta ym.). Kurssin toinen aihekokonaisuus on ekolo-gia, eliöiden vuorovaikutus ympäristönsä kanssa. Erityisesti paneudutaan luonnon keskeisen orga-nisaatiotason, ekosysteemin, rakenteeseen ja toimintaan.

BI02 Solu ja perinnöllisyysSolubiologia selvittää, miten soluja tutkitaan, millaisiin tehtäviin solut ovat erikoistuneet sekä mi-ten solut ovat rakentuneet ja miten ne toimivat.

69

Solun proteiinisynteesiä ohjaavat solun geenit. Geenit määräävät taas eliöiden perinnöllisyyden.Miten geenit siirtyvät sukupolvelta toiselle ja millaisia periytymismalleja luonnossa esiintyy, sel-viää myös kurssin aikana.

Syventävät kurssit

BI03 YmpäristöekologiaIhmisen aiheuttamat ympäristöongelmat ovat kurssin keskeisin sisältö. Selvitetään erilaistenelinympäristöjen ja ekosysteemien tilaa sekä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetinuhanalaisuutta. Maapallomme säilyminen elinkelpoisena edellyttää, että kaikessa ihmistoiminnas-sa noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta – sen merkitys on siksi kurssin ydinaineksen kes-kiössä. Kurssilla toteutetaan opiskelijaryhmän suunnittelema pienehkö ekologinen tutkimus taiharjoitustyö, jonka tulokset arvioidaan ja esitetään kirjallisesti.

BI04 Ihmisen biologiaKurssi pureutuu syvälle ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan (rakenteeseen ja elintoimintoihin). Setarkastelee elimistöjemme keskeisiä biologisia prosesseja ja niihin vaikuttavia tekijöitä – huomioi-den myös ihmisen kehityshistoriallisen taustan ja perinnöllisyyden merkityksen. Kurssilla käsitel-lään terveys- ja lääketieteen perusteita. TE01 sekä tietenkin BI01 & BI02 on syytä suorittaa ennentätä kurssia!

BI05 BioteknologiaSolubiologian ja molekyylibiologian huima kehitys on lisännyt suuresti tietoamme elämän perus-rakenteen, solun toiminnasta. Näihin uusiin tutkimustuloksiin perehdytään aluksi. Tämä uusi tie-tämys on tehnyt mahdolliseksi myös geeniteknologian kehityksen. Sen avulla voidaan muuttaasolun ja eliön perimää. Muunneltujen mikrobien avulla pyritään valmistamaan esim. lääkkeitä,rokotteita, elintarvikkeita jne. Myös ”geeniruoka” ja siirtogeeniset kotieläimet ovat tätä päivää.Perinteinen mikrobiologia kuuluu niin ikään kurssin aihesisältöön.

Soveltavat kurssit

BI06 Biologian työkurssiKurssilla tehdään vaihtuvan teeman mukaisia käytännön harjoitustöitä biologian eri osa-alueilta.Näiden myötä opitaan eri biologian alojen perusvälineiden käyttötaitoa (kenttä- ja/tai laboratorio-välineet, mikroskopointi yms. jne.) ja perehdytään samalla tieteellisen tutkimuksen tekemiseensekä tutkimustyön luonteeseen käytännössä. Tehdään tutustumiskäyntejä biologian alan yliopisto-kohteisiin sekä mahdollisesti muihinkin tutkimuslaitoksiin tai työpaikkoihin. Kerrataan kaikissalukion oppiaineissa tarpeellisia tutkimuksen teon periaatteita: tutkimustyön suunnittelua ja toteut-tamista, tulosten analysointia sekä tutkimuksen muokkaamista kirjalliseen muotoon. Kurssi arvi-oidaan suoritusmerkinnällä.

BI07 Kertauskurssi (1/2 kurssia)Kurssi on tarkoitettu biologian syksyllä tai keväällä kirjoittaville opiskelijoille, tukemaan reaali-kokeeseen valmistautumista (ja mahdollisia alaa sivuavien jatko-opintojen pääsykokeita). Käy-dään läpi koko lukion oppimäärän keskeisimmät alueet sekä perehdytään niistä laadittuihin reaali-koekysymyksiin sekä niihin vastaamiseen. Kurssin toteutustapoja ja sisältöä voidaan rajoitetustisuunnata osallistujien toivomusten mukaan – kaikki pakolliset ja syventävät kurssit kuitenkin käsi-tellään. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

BI08 Itämeren ekologia ja tutkimusmenetelmätYliopiston tutkimusasemalla järjestettävällä kenttäkurssilla opiskelijat pääsevät itse tutkimaanItämeren erilaisia eliöyhteisöjä - sekä rannalta että tutkimusaluksesta käsin, minkä lisäksi työsken-

70

nellään myös mm. mikroskoopin ääressä. Kenttä- ja laboratoriotyö tutustuttaa konkreettisesti alankeskeisiin tutkimusmenetelmiin, ja samalla pohditaan Itämeren tilaa omien havaintojen sekä ko-kemusten perusteella. Opiskelijat keräävät kurssilla tutkimusaineistoja eri eliöryhmistä ja elinym-päristöistä: ne analysoidaan pienryhmissä, ja tulokset esitellään kurssin päätteeksi pidettävässäloppuseminaarissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

BI09 YmpäristökemiaKurssi on biologiaa ja kemiaa soveltava. Kurssin tavoitteena on havainnollistaa kemian ja biologi-an kiinteää yhteyttä elollisessa luonnossa sekä tarkastella kemian keskeistä roolia monissa ekolo-gisissa ympäristöongelmissa (mm. ympäristömyrkkyjen vaikutus eliöihin, rehevöityminen, hap-pamoituminen). Keskeisinä tutkimuskohteina kurssilla ovat maaperä ja vesistöt. Kurssi sisältääkokeellista työskentelyä ja mahdollisuuksien mukaan yritys- tai yliopistovierailuja.

Kurssi on suunnattu biologiasta ja/tai kemiasta kiinnostuneille opiskelijoille, jotka suorittavat vä-hintään toisesta oppiaineesta syventävät kurssit. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioi-daan suoritusmerkinnällä.

BI10 Soveltavaa biologiaa (LuMa-kurssi)Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matema-tiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelijasaa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon jateknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramah-dollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nyky-aikaista maailmankuvaa.Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin taimatematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aalto-yliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäivä-kirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisenvoi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukä-teen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

10.10 MAANTIEDEMaantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmienrakennetta ja toimintaa. Opiskelija oppii tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutus-suhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäris-tönä. Opiskelija saa myös valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävänkehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.

Tavoitteena on, että opiskelija osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoaeri tietolähteistä, osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuuson-gelmia, tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja ja osaa toimia kantaaottavana ja kestävän kehityk-sen puolesta toimivana kansalaisena.

Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä,taito havaita alueellisia riippuvuuksia sekä kyky soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa.

Arviointi perustuu joko kurssikokeeseen, opintojen edistymisen havainnointiin tai opiskelijanmahdollisten tuotosten arviointiin.

Pakolliset kurssit

71

GE01 Sininen planeettaLuonnonmaantieteen perusteet. Kurssilla perehdytään maapallon planetaarisuudesta johtuviin il-miöihin sekä tarkastellaan elollisen ja elottoman luonnon keskeisiä järjestelmiä. Tavoitteena onymmärtää monia maapallolla säännöllisesti toistuvia ilmiöitä sekä oppia tulkitsemaan ympäröivääluontoa ja sen maisemia karttojen ja kuvien avulla.

GE02 Yhteinen maailmaKulttuurimaantieteen perusteet. Kurssilla käsitellään ihmisen alueellista vaikutusta maapallolla jaerilaisissa kulttuureissa. Pohditaan eri alueiden väestönkehityksen ja kaupungistumisen syitä jaseurauksia, pohditaan luonnonvarojen käyttöä ja siitä aiheutuvia seurauksia, arvioidaan luonnon jaympäristön riippuvuussuhteita sekä perehdytään ympäristö- ja kehitysongelmiin.

Syventävät kurssit

GE03 Riskien maailmaKurssilla perehdytään riskeihin ja uhkiin maapallon eri alueilla sekä käsitellään ajankohtaisia ris-kiuutisia. Tavoitteena on tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää ja niiden vaiku-tuksia lieventää – ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon turvallisuu-teen, sekä tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin.

GE04 AluetutkimusKurssilla tehdään kirjallinen aluetutkimus, jonka menestyksekäs toteuttaminen edellyttää vähin-tään pakollisten maantieteen kurssien tietopohjaa. Tavoitteena on oppia keräämään ja tarkastele-maan alueisiin liittyvää tietoa mm. karttojen, tilastojen ja digitaalisen paikkatietoaineiston avulla.Ns. geomedialla on koko ajan kasvava rooli 2000-luvun tietoyhteiskunnassa, ja digitaalisia paik-katietojärjestelmiä (GIS) käytetään laajasti eri jatkokoulutusaloilla sekä työelämässä. Oppitunneil-la harjoitellaan näiden työvälineiden käyttöä sekä yleisemmin karttojen ja diagrammien laatimistaja tulkintaa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

Soveltavat kurssit

GE05 Kertauskurssi (1/2 kurssia)Kurssi on tarkoitettu maantieteen syksyllä tai keväällä kirjoittaville opiskelijoille, tukemaan reaa-likokeeseen valmistautumista (ja mahdollisia alaa sivuavien jatko-opintojen pääsykokeita). Käy-dään läpi koko lukion oppimäärän keskeisimmät alueet sekä perehdytään niistä laadittuihin reaali-koekysymyksiin sekä niihin vastaamiseen. Kurssin toteutustapoja ja sisältöä voidaan rajoitetustisuunnata osallistujien toivomusten mukaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

GE06 Soveltavaa maantiedettä (LuMa-kurssi)Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matema-tiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelijasaa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon jateknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramah-dollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nyky-aikaista maailmankuvaa.

Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin taimatematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aalto-yliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäivä-kirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisen

72

voi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukä-teen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

10.11 FYSIIKKAFysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmär-tämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa.

Tavoitteena on käyttää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina mallei-na.

Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja väli-neiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita,vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa.

Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteitaja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja.Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteel-lisen ajattelun kehittymistä.

Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa jakäsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarken-tamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perusteella. Opiskelija oppii suunnittele-maan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsit-telystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaanuuden tiedon keskenään.

Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisiatiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto.Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietova-rannot ja alan asiantuntijat.

Opetuksen tavoitteet

Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luon-

non ilmiöiden mallintamisessa· ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityk-

sen luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa· hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kom-

munikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä· vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäris-

tön luomiseksi· jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden

ja periaatteiden avulla· pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia on-

gelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen· hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asian-

tuntijayhteisön tapaan· suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja

arvioimaan tuloksia sekä soveltaman niitä

73

· hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittä-mään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvä-lineitä käyttäen

· tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekäIhmistä fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin janiiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaami-sessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää tek-nologisten sovellusten vaikutuksia.

Arviointi

Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojenja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinninkohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiske-lua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty ku-vaaminen.

Pakolliset kurssit

FY01 Fysiikka luonnontieteenäKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita,jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan

· tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskä-sitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöis-tä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla

· ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toimin-nan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

· suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä ky-kenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittä-mään sitä muille

· tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti· käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.

Keskeiset sisällöt:· fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana· aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset· energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja

ihmisen aikaansaamissa prosesseissa· kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumi-

sessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arvi-ointi

· voima liikkeen muutoksen aiheuttajana· liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esi-

tys

Syventävät kurssit

Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija· saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä sovelta-

villa aloilla· tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja

graafisten menetelmien avulla

74

· rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen· tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla· tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin· tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan· tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla· tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.

FY02 LämpöKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt· tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liit-

tyviä ilmiöitä· saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen

keskusteluun ja päätöksentekoon.Keskeiset sisällöt:

· kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen· paine, hydrostaattinen paine· kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja läm-

pöenergia· mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde· lämpöopin pääsäännöt, sisä-energia· energiavarat

FY03 AallotKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviinkeskeisiin periaatteisiin

· perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanistavärähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.

Keskeiset sisällöt:· harmoninen voima ja värähdysliike· aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen· aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen· heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen· valo, peilit ja linssit· ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

FY04 Liikkeen laitKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malle-ja

· tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy nii-den avulla Newtonin lakeihin

· ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.Keskeiset sisällöt:

· liikkeen mallit ja Newtonin lait· etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste· liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate· liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate· värähdysliikkeen energia

75

FY05 Pyöriminen ja gravitaatioKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan että pyörimiseenliittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa

· syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.Keskeiset sisällöt:

· momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen· pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike· pyörimisen liikeyhtälö· pyörimismäärän säilyminen· pyörimisliikkeen energia· ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys· gravitaatio ja gravitaation alainen liike· heittoliike ja planeettojen liike· satelliitit ja niiden käyttö

FY06 SähköKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan· osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinker-

taisia virtapiirejäKeskeiset sisällöt:

· sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa· jännitteen ja sähkövirran mittaaminen· Ohmin laki· joulen laki· vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait· Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä· kondensaattori, kytkennät ja energia· sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

FY07 SähkömagnetismiKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä· perehtyy sähköturvallisuuteen· syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yh-

teiskunnassa.Keskeiset sisällöt:

· magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä· varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä· induktiolaki ja Lenzin laki· induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio· energian siirto sähkövirran avulla· tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taa-

juusriippuvuuden määrittäminen· värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä· sähköturvallisuus· energiateollisuus

76

FY08 Aine ja säteilyKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalens-siin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaat-teina

· syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueestaluonnonilmiöiden tulkitsijana.

Keskeiset sisällöt:· sähkömagneettinen säteily· röntgensäteily· mustan kappaleen säteily· valosähköilmiö· säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne· atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli· kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio· atomiytimen rakenne· radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus· massan ja energian ekvivalenssi· ydinreaktiot ja ydinenergia· aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

Soveltavat kurssit

Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyytäessa numeroarvioinnilla.

FY9 KertauskurssiValmistaudutaan reaalikokeeseen ja pääsykokeisiin. Käydään läpi koko lukion oppimäärän kes-keisimmät alueet.

FY10 Lämpö ja aallotSuositeltava suoritusaika ensimmäinen vuosi 4. tai 5. jakso. Syvennetään jo käsiteltyjä lämpöopinja aaltoliikkeen keskeisten osien hallintaa. Laajennetaan näiden fysiikan osa-alueiden käsittelyäperuskursseja pidemmälle, jotta saavutetaan näissä asiakokonaisuuksissa reaalikoetaso.

FY11 LaskentakurssiSuositusaika kolmas lukuvuosi 2. jakso. Käsitellään tehtäviä lukio-oppimäärän ja korkeakouluta-son rajalta. Valmistaudutaan vaativimpien reaalikoetehtävien ratkaisemiseen. Syvennetään vekto-risuureiden hallintaa ja käytetään differentiaali- ja integraalilaskentaa fysiikan probleemissa.

FY12 Mekaniikka IIIAikasuositus toisen vuoden 3. tai 4. tai 5. jakso. Vahvistetaan mekaniikan keskeisten asioiden ku-ten liike-yhtälö etenemisessä ja pyörimisessä, käyräviivainen liike, jäykän kappaleen dynamiikkaja gravitaatio hallintaa. Siten, että opiskelija pystyy käsittelemään myös vaativan tason reaali-koetehtäviä.

FY13 Sähköopin jatkokurssiSuoritusaikasuositus 3. vuoden 1. tai 2. jakso. Vahvistetaan tasavirtapiirien ja sähköstatiikan hal-linta. Syvennetään magnetismin ja sähkömagnetismin osaamista.

FY14 Tähtitiede

77

Kurssilla tutustutaan tähtitieteen perusteisiin ja käsitellään mm. omaa Aurinkokuntaamme, tähtienkehityskaarta, tähtikuvioita ja hieman kosmologiaa. Kurssille voivat osallistu kaikki aiheestakiinnostuneet, mutta fysiikan ensimmäisen kurssin (FY1) asioiden hallinta olisi suotavaa.

FY15 Soveltavaa fysiikkaaSuoritetaan osoittamalla fysiikan harrastusta esim. kansainvälisissä projekteissa ja kilpailuissa.

FY16 Soveltavaa fysiikkaa (LuMa-kurssi)Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matema-tiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelijasaa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon jateknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramah-dollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nyky-aikaista maailmankuvaa.Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin taimatematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aalto-yliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäivä-kirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisenvoi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukä-teen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

FY17 ValmennuskurssiKäsitellään vanhoja yo-tehtäviä sekä kustakin syventävän kurssin asiakokonaisuudesta reaali-koetehtävien tasoisia tehtäviä. Opetellaan reaalikoetehtävän käsittelymetodi ja ratkaisun muodolli-nen esitystapa. Harjoitellaan myös teoriatehtäviin vastaamista.

10.12 KEMIAKemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisenmaailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiastayhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiäja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elä-mää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimallaaineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havait-seminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteidenavulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaatti-nen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tieto-jen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksentoteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden oppimisvalmiudet ja luodaan myönteinen kuvakemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.

Opetuksen tavoitteet

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jo-

kapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin· osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla

etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemialli-sista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotetta-vuutta merkitystä

· osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekäosaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat

78

· osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa jakeskustella siitä sekä esittämään sitä muille

· perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan jamallintamisen välineenä

· perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristöteknii-kassa

· osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehi-tyksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja tekno-logiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon

· saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa jasen opiskelua kohtaan.

Arviointi

Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Ar-vioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedon hankinnan ja -käsittelytaitojen kehitty-minen, johon kuuluvat

· havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus· työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö· tulosten esittäminen suullisesti ja kirjallisesti· tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi· johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.

Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa,kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijankäsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.

Pakolliset kurssit

KE01 Ihmisen ja elinympäristön kemiaKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä· syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla

käsiteltävien asioiden yhteydessä· osaa orgaanisen yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioi-

ta sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle· tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä· kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia· oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn

taitoja· osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reak-

tioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liu-oksia.

Keskeiset sisällöt:· orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä,

orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia· orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset ja poolisuus· erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus· orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktiot sekä pro-

toninsiirtoreaktiot

Syventävät kurssit

KE02 Kemian mikromaailma

79

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä· osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja,

taulukoita ja järjestelmiä· ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määri-

tyksessä käytettäviä menetelmiä· osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakentee-

seen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.Keskeiset sisällöt:

· alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä· elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit· hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava· kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet· atomiorbitaalin hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja

avaruusrakenne· isomeria

KE03 Reaktiot ja energiaKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekäniiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus)

· ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reakti-oissa sekä niiden merkityksen ihmiselle

· osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti· osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktio-

nopeuteen ja mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.Keskeiset sisällöt:

· kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu· epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluk-

sia· stoikiometrisiä laskuja, kaasujen yleinen tilan yhtälö· energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa· reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

KE04 Metallit ja materiaalitKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja· tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa ha-

pettumis-pelkistymisreaktioita· osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvanti-

tatiivisia sovelluksia· tuntee erilaisia mineraaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja val-

mistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arvioin-tiin käytettäviä menetelmiä

· osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaanliittyviä ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt:· sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja

elektrolyysi· hapettumis-pelkistymisreaktiot· metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet

80

· bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

KE05 Reaktiot ja tasapainoKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä las-kennallisia tasapainosovelluksia

· ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuudenprosesseissa ja luonnon ilmiöissä

· osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoonliittyviä ilmiöitä

Keskeiset sisällöt:· reaktiotasapaino· happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja

niiden merkitys· liukoisuus ja liukoisuustasapaino· tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

Soveltavat kurssit

KE06 KertauskurssiKurssilla kerrataan lukion kemian keskeisimmät osa-alueet. Kurssi on tarkoitettu kemian ainereaa-liin ja pääsykokeisiin valmistautuville opiskelijoille. Kurssilla harjoitellaan aiempien vuosien yo-tehtäviä ja eri korkeakoulujen pääsykoetehtäviä. Kurssilla kiinnitetään huomiota oikeaan kemialli-sen tiedon esitystapaan sekä mallien käyttöön.

Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, mutta halutessaanopiskelijalla on mahdollisuus saada kurssista numeroarviointi. Kurssin laajuus voi vaihdella (0,5-1kurssi).

KE07 LaboratoriokurssiKurssilla tutustutaan käytännön laboratoriotyöskentelyyn tekemällä monipuolisia laboratoriotöitäkemian eri osa-alueilta. Kurssilla tulevat tutuksi turvalliset työskentelytavat ja yleisimmät labora-toriovälineet. Kurssilla kiinnitetään huomiota erilaisten kemikaalien käsittelyyn. Laboratoriotyös-kentelystä pidetään laboratoriopäiväkirjaa ja osasta töistä laaditaan työselostukset.

Kurssi toteutetaan jakson aikana neljänä pidennettynä iltapäivänä ja osa kurssikerroista mahdolli-suuksien mukaan järjestetään yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Kurssi on erittäin suositeltavaniille, jotka ovat aikeissa opiskella kemian syventäviä kursseja.

Kurssille osallistumisen edellytyksenä on, että KE1-kurssi on hyväksytysti suoritettu. Kurssia suo-sitellaan toiselle opiskeluvuodelle. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suori-tusmerkinnällä.

KE08 Soveltavaa kemiaa (LuMa-kurssi)Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matema-tiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelijasaa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon jateknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramah-dollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nyky-aikaista maailmankuvaa.

81

Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin taimatematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aalto-yliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäivä-kirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisenvoi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukä-teen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

KE09 Kemiaa koko elämä (Biokemia)Kurssilla perehdytään biokemian perusteisiin. Tarkastelukohteina ovat erityisesti tärkeimpienbiomolekyylien (kuten hiilihydraattien, rasvojen, proteiinien, DNAn) rakenteet, reaktiot ja merki-tys eliöiden aineenvaihdunnassa. Kurssi sisältää kokeellista työskentelyä ja mahdollisuuksienmukaan yritys- tai yliopistovierailun. Kurssi sopii hyvin mm. elintarvike-, lääke- ja biotieteistäkiinnostuneille.

Kurssi on suunnattu kemian syventävät kurssit opiskeleville. Kurssille osallistumisen edellytykse-nä on, että kurssit KE1-KE3 on suoritettu. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaansuoritusmerkinnällä.

Kurssi järjestetään vuorovuosina KE10-kurssin kanssa. Kurssi on tarjolla seuraavan kerran luku-vuonna 2014–15 ja tästä eteenpäin joka toinen lukuvuosi.

KE10 Orgaanisen kemian jatkokurssiKurssilla syvennetään tietoa orgaanisen kemian peruskäsitteistä, yhdisteiden ominaisuuksista, re-aktiomekanismeista sekä yhdisteiden esiintymisestä ja merkityksestä luonnossa. Kurssi sisältääkokeellista työskentelyä ja mahdollisuuksien mukaan yritys- tai yliopistovierailun.

Kurssi on suunnattu kemian syventävät kurssit opiskeleville. Kurssille osallistumisen edellytykse-nä on, että kurssit KE1-KE3 on suoritettu. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaansuoritusmerkinnällä.

Kurssi järjestetään vuorovuosina KE9-kurssin kanssa. Kurssi on tarjolla seuraavan kerran luku-vuonna 2013–14 ja tästä eteenpäin joka toinen lukuvuosi.

KE11 YmpäristökemiaKurssi on biologiaa ja kemiaa soveltava. Kurssin tavoitteena on havainnollistaa kemian ja biologi-an kiinteää yhteyttä elollisessa luonnossa sekä tarkastella kemian keskeistä roolia monissa ekolo-gisissa ympäristöongelmissa (mm. ympäristömyrkkyjen vaikutus eliöihin, rehevöityminen, hap-pamoituminen). Keskeisinä tutkimuskohteina kurssilla ovat maaperä ja vesistöt. Kurssi sisältääkokeellista työskentelyä ja mahdollisuuksien mukaan yritys- tai yliopistovierailuja.

Kurssi on suunnattu biologiasta ja/tai kemiasta kiinnostuneille opiskelijoille, jotka suorittavat vä-hintään toisesta oppiaineesta syventävät kurssit. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioi-daan numeroarvioinnilla.

10.13 USKONTOUskonnonopetus perehdyttää opiskelijaa omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskon-nosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaanniiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osanakulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.

Uskonnon opetuksen päätavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mistä uskonnossa ilmiönä onkyse, mikä on uskonnon merkitys ja vaikutus yksilöiden sekä yhteisöjen elämässä. Päämääränä

82

on, että opiskelija saa tietoa ja välineitä erilaisten uskontoihin liittyvien kysymysten pohdintaan jatarkasteluun. Opiskelija perehtyy Raamattuun ja kristinuskoon ymmärtääkseen omaa kulttuuriaanja identiteettiään. Uskonnonopetuksen avulla pyritään tukemaan opiskelijan kehittymistä hu-maaniksi, tasapainoiseksi ja vastuuntuntoiseksi maailmankansalaiseksi, joka pohtii valintojensaseurauksia suhteessa toisiin ihmisiin, luontoon, yhteiskuntaan sekä ympäröivään maailmaan.Uskonnonopetuksessa pyritään monipuolisuuteen, elämyksellisyyteen, toiminnallisuuteen ja kriit-tisyyteen. Työtapoina ovat opetuskeskustelut, väittelyt, tutkielmat, esitelmät, oppimispäiväkirjat,vierailut, oppimistehtävät verkkoympäristössä, median seuranta sekä teksti- ja kuva-analyysi.

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön oppitunneilla, kurssitehtävien suoritustasoon ja kurssiko-keeseen.

Pakolliset kurssit

UE01 Uskonnon luonne ja merkitysMitä uskonto on? Mikä on maailmankatsomus? Miten uskontoja tutkitaan? Miksi Raamattua pide-tään pyhänä? Luodaan katsaus Raamattuun ja sen vaikutuksiin maailmankuvassa ja kulttuurissa.Selvitetään uskontojen merkitystä globaalistuvassa maailmassa.

UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskuntaKeitä ovat katolilaiset, ortodoksit, luterilaiset, helluntailaiset ja kveekarit? Miten kirkko on synty-nyt, levinnyt ja vaikuttanut eri aikoina? Mitä ekumenia on? Miksi ja miten lähetystyötä tehdään?Näihin ja muihin kirkon kehitystä ja nykypäivää koskeviin kysymyksiin etsitään kurssin aikanavastauksia.

UE03 Ihmisen elämä ja etiikkaMillainen on hyvä elämä? Mitä arvot ovat? Pitääkö aina puhua totta? Mistä ihmiselämä alkaa?Kurssilla pohditaan elämän tarkoitusta, etiikan teorioita, kristillistä käsitystä pelastuksesta sekäihmisen suhteesta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja luontoon. Perehdytään eri kirkkojen etiikan perus-teisiin sekä nykyisiin yksilö- ja yhteiskuntaeettisiin kysymyksiin.

Syventävät kurssit

UE04 MaailmanuskonnotMitä yhteistä ja erilaista on suurilla maailmanuskonnoilla? Eri uskontoja ja niiden aikaansaamiailmiöitä globaalistuvassa maailmassa arvioidaan. Kurssilla käsitellään juutalaisuutta, islamia, hin-dulaisuutta, buddhalaisuutta sekä Kiinan ja Japanin uskontoja. Näitä analysoidaan kunkin uskon-non pyhän kirjallisuuden, etiikan, rituaalien sekä yhteiskuntasuhteiden valossa.

UE05 Mihin suomalainen uskoo?Millä tavalla suomalaiset ovat uskonnollisia? Tarkastellaan suomalaista uskonnollisuutta mui-naisuskosta nykypäivään. Keitä ovat Jehovan todistajat, mormonit, vapaat suunnat, laestadiolaisetja körttiläiset? Millä tavalla uskonto on vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan?

Soveltavat kurssit

UE06 RaamattuMikä Raamattu on? Miten sitä on vuosisatojen saatossa tulkittu? Kurssilla tutustutaan syvälli-semmin Raamatun kirjoihin ja kirjoittajiin kaihtamatta vaikeita ja ongelmallisia asioita. Pääteemo-ja ovat ihmisen suhde luontoon, yhteiskuntaan ja itseen yksilönä. Suoritusmerkintä.

UE09 Uskonnon kertauskurssi (½ kurssia)

83

Kurssilla kerrataan ja syvennetään ev.-lut uskonnon oppimäärää ja valmistaudutaan ylioppilaskir-joituksiin. Suulliseen tenttiin osallistuminen on lisäksi osa kertauskurssin suorittamista. Suoritus-merkintä.

10.14 ELÄMÄNKATSOMUSTIETOElämänkatsomustieto on monitieteinen oppiaine, joka hyödyntää filosofiaa, ihmis-, yhteiskunta-,ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmis-ten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiai-neen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietä-mystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Oppiaine tukee opiskelijoidenelämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihan-teidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.

Opetuksen tavoitteet

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena auttaa opiskelijaa pohdiskelevasti, keskustellen jakuunnellen rakentamaan identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä laajentamaan katsomuksellis-ta ja kulttuurista yleissivistystään. Oppiaine antaa opiskelijalle mahdollisuuksia kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään. Tavoitteena on ihmisoikeuksien, monikulttuurisuuden, oikeuden-mukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden sisäistäminen. Katsomuksellisen arviointikyvynkehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.

Suositus kurssien suoritusjärjestykseksi:Kurssi 1 on suositeltavaa suorittaa ensin. Sen jälkeen suoritusjärjestys on vapaa.

Arviointi

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmär-ryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheitamonipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia,mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus,ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisu-tavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.

Pakolliset kurssit

ET01 Hyvä elämäKurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämäkoostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Kurssin tavoitteena on,että opiskelija kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmi-sistä, yhteiskunnasta ja luonnosta. Opiskelija oppii arvioimaan elämänkatsomuksia koskevia väit-teitä ja lisää kykyään sitoutua valitsemiinsa arvoihin. Opiskelija kehittää taitojaan ilmaista elä-mänkatsomuksellisia näkemyksiään.

Keskeisiä sisältöjä ovat elämänkatsomukseen liittyvät peruskäsitteet ja olemassaolon peruskysy-mykset. Kurssilla tarkastellaan ihmisen elämänkaarta, yksilön elämänhallintaa ja eettisten valinto-jen merkitystä eri elämänvaiheissa.

ET02 MaailmankuvaKurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdy-tään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merki-tykseen siinä.

84

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan eri aikakausien maailmankuvia ja niidenrakenteita sekä oppii arvioimaan niiden taustalla olevia uskomusjärjestelmiä. Opiskelija kehittääymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä. Opis-kelija jäsentää samalla omaa maailmankuvaansa.

Keskeisenä sisältönä ovat erilaiset maailmankuvat ja niiden rakenteet. Kurssilla tutkitaan maail-mankuvan syntyä ja välittymistä sekä pyritään järkiperäisesti arvioimaan eri maailmankuvia jatiedon lähteitä.

ET03 Yksilö ja yhteisöKurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden ja demokratian toteutumiseen. Lisäksi perehdytäänihmisoikeuksiin, ihmisoikeussopimuksiin ja niiden historiaan sekä ihmisoikeusrikkomuksiin, ku-ten holokaustiin.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle jayksilölliselle identiteetille. Kurssilla opitaan arvioimaan omaa asemaa yksilönä yhteisöissä ja yh-teiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä sekä yhteiskunnallisen toi-minnan keinoja ja päämääriä. Tavoitteena on kasvattaa kykyä arvioida poliittisia keinoja ja pää-määriä ja lisätä taitoa ja halua yhteiskunnalliseen osallistumiseen ihmisoikeuksien, demokratian jaoikeudenmukaisuuden pohjalta.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat yksilö ja yhteisö, valta, ihmisoikeudet, kansalaisuus, poliittisetihanteet sekä maailmanlaajuinen oikeudenmukaisuus.

Syventävät kurssit

ET04 Kulttuuriperintö ja identiteettiKurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja mittana sekä toisaaltajatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalai-sen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhi-millisenä toimintana. Kurssilla tutustutaan erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elä-mäntapoihin. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatso-muksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan ja ymmärtää rasismin, muukalaisvihan jasyrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.

Keskeisenä sisältönä ovat kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt, kulttuurien ja sivilisaatioidenvuorovaikutus sekä elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

ET05 Maailman selittäminen katsomusperinteissäKurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksel-lisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimuk-seen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjär-jestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinäpidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystäänniiden taustoista ja niiden välittymisestä nykyajassa.

85

Keskeisenä sisältönä ovat maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt sekä uskonnon ja uskon-nollisuuden olemus. Kurssilla käydään läpi myös uskontokritiikkiä, sekulaarin humanismin ja va-paa-ajattelun historiaa sekä nykysuuntauksia.

10.15 FILOSOFIALukion filosofian opetuksen erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia, käsitteellisesti, järki-peräisesti ja keskustellen. Filosofia tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiäoppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan monimutkaistuvassa yhteiskunnassa.

Opetuksessa annetaan tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Tälle anne-taan mahdollisuus kriittisessä, mutta samalla rakentavassa lähestymistavassa erityyppisiin ongel-miin. Tavoitteena on hallita perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista kyetensuhteuttamaan niitä nyky-yhteiskunnan ilmiöihin. Kursseilla jäsennetään tekstejä ja puhetta tun-nistaen väitteitä ja niiden perusteluja. Filosofisia kysymyksiä hahmoteltaessa koetetaan keksiä jaymmärtää niihin erilaisia ratkaisuja.

Työtapoina käytetään opetuskeskusteluja, väittelyjä, tutkielmia, esitelmiä, oppimispäiväkirjoja,vierailuja, oppimistehtäviä verkkoympäristössä, median seurantaa sekä teksti- ja kuva-analyysejä.

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön oppitunneilla, kurssitehtävien suoritustasoon ja kurssiko-keeseen. Opinnot aloitetaan ensimmäisestä kurssista, mutta muutoin kurssien suoritusjärjestys onvapaavalintainen.

Pakolliset kurssit

FF01 Johdatus filosofiseen ajatteluunTutustutaan eurooppalaisen filosofiaan ja sen esiin nostamiin kysymyksiin. Perehdytään filosofianerityisluonteeseen ja etsitään vastauksia esim. seuraaviin kysymyksiin: mitä ovat filosofia, oleva,totuus, hyvä, oikeudenmukaisuus ja kauneus, mikä on ihminen.

Syventävät kurssit

FF02 Filosofinen etiikkaMikä on hyvää, pahaa, oikeaa ja väärää? Moraalifilosofian ongelmia arvioidaan kriittisesti tutus-tumalla sekä kuvaileviin että normatiivisiin etiikan teorioihin. Tavoitteena on itsestäänselvyyksienhäviäminen ja pyrkimys entistä monipuolisempaan elämän ilmiöiden ymmärtämiseen.

FF03 Tiedon ja todellisuuden filosofiaMitä on tieto, millainen tieto on mahdollista, mikä on todellista ja mikä näennäistä? Tulisiko ainaja kaikkialla pyrkiä totuuteen? Mikä on ”totuus”? Näitä ja muita tietoon ja todellisuuteen liittyviäkysymyksiä pohditaan kurssilla. Kuvaillaan ja arvioidaan loogisen, luonnontieteellisen ja ihmistie-teellisen tiedon selitystapoja.

FF04 YhteiskuntafilosofiaMitä on oikeudenmukaisuus? Mikä on valtion tehtävä? Mikä oikeuttaa vallan, millä sitä rajoite-taan, kenellä on oikeutettu valta? Näitä kysymyksiä analysoidaan erilaisten yhteiskuntasopimus-teorioiden avulla. Lisäksi käsitellään anarkismia ja yhteiskunnallisia utopioita, dystopioita ja nii-den toteutumista, kuten holokaustia. Pohditaan ihmisoikeussopimuksia ja -julistuksia, nykykult-tuuriin liittyviä teemoja: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja sen rakentuminen, toiseus, vie-raus ja monikulttuurisuus.

Soveltavat kurssi

86

FF 07 Filosofian kertauskurssi (½ kurssia)Kurssilla kerrataan ja syvennetään lukion filosofian oppimäärää ja valmistaudutaan ylioppilaskir-joituksiin. Suulliseen tenttiin osallistuminen on lisäksi osa kertauskurssin suorittamista. Suoritus-merkintä.

FF 08 BioetiikkaBiologian ja filosofian opettajat toteuttavat bioetiikan yhteistyökurssina. Tavoitteena on laajentaaopiskelijoiden näkemystä eettisistä kysymyksistä, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun sekä moder-niin solu- ja molekyylibiologiaan.

Kurssin aikana eri ilmiöille rakennetaan vankka filosofinen argumentaatio. Bioetiikan kurssin suo-rittaminen hyödyttää erityisesti biologian ja filosofian yo-kirjoittajia – toki kaikkia aiheista kiin-nostuneita. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

10.16 HISTORIALukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, omanaikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.

Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet.Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään otta-maan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutosja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mah-dollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia.

Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitys-tä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

Opetuksen tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät

historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset· näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden

lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historianjatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan

· osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti se-kä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksienmonisäikeisyyden

· osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitäkunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta

· ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta· saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan

luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimääränkeskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteenrakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisis-taan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriitti-

87

sesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemesta voidaan käyt-tää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Kunkin kurssin arvioinnistapäätetään kurssin alkaessa erikseen.

Pakolliset kurssit

HI01 Ihminen, ympäristö ja kulttuuriKurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuu-riympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävääkehitystä

· ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenäja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen

· tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan· tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.

Keskeiset sisällöt:· Esihistoria – pyyntikulttuurin aika· Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset· Välimeren talousalue antiikin aikana· Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä· Löytöretket· Teollistuva maailma· Globaali kulutusyhteiskunta

HI02 Eurooppalainen ihminenKurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisenmaailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä.Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineis-ton avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan kes-keiseen kulttuuriperintöön

· ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvanmuokkaajana

· osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä· tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistorialli-

sia virtauksia· tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.

Keskeiset sisällöt:· Antiikin aika· Keskiajan yhtenäiskulttuuri· Uuden ajan murros· Valistuksen aikakausi· Aatteiden vuosisata· Nykyajan kulttuuri

HI03 Kansainväliset suhteetKurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aat-

88

teellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat de-mokratia vastakohtanaan diktatuuri.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa· ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasette-

lujen perusteita· ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kan-

sainvälisten suhteiden historiassa.Keskeiset sisällöt:

· Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset· eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi· ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot· Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota· YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä

muut keskeiset ihmisoikeussopimukset· Kylmä sota· Uusi epävarmuuden aika

HI04 Suomen historian käännekohtiaKurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjo-ja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainväli-sen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalais-yhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset· osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja

maailmanpoliittiseen taustaan· ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja

valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.Keskeiset sisällöt:

· Ruotsin ajan perintö· Vallanvaihdos· Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen· Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros· Suomen itsenäistymisprosessi· Kahtiajaosta eheytymiseen· Toinen maailmansota jälkiseurauksineen· Hyvinvointivaltion rakentaminen· Suomen uusi kansainvälinen asema

Syventävät kurssit

HI05 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaanKurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaistakulttuuriperintöä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämerenalueeseen

· tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen· ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin· oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä

89

· oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa histori-aan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.

Keskeiset sisällöt:· Esihistoria· Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla· Uuden ajan uudet tuulet· Suurvaltakausi· Vapauden ja hyödyn aika

HI06 Kulttuurien kohtaaminenKurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nyky-aikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsit-teenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuu-ristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa

· ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän jaluonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden

· tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuoro-vaikutuksen muiden kulttuurien kanssa

· oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksitaiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa

· osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilan-teissa.

Keskeiset sisällöt:Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

· Afrikka· arktiset kulttuurit· Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit· Intia· islamin maailma· Japani· Kiina· Korea· Latinalainen Amerikka· Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

Soveltavat kurssit

HI07 Suomi kansainvälisessä politiikassa toisen maailmansodan jälkeenKurssilla syvennetään tietoutta Suomen sisäpolitiikasta ja Suomen kansainvälisestä asemasta toi-sen maailmansodan lopusta aina nykypäivään saakka. Kurssi on jatkoa HI4-kurssille. Kurssinpääpaino on nykyhetken polttavimmissa ja ajankohtaisissa aiheissa. Kurssimateriaalina käytetäänajankohtaista materiaalia kuten sanoma- ja aikakauslehdistöä. Kurssiin kuuluu myös vierailuja jatutustumiskäyntejä mahdollisuuksien mukaan. Kurssia suositellaan erityisesti historian ylioppilas-kirjoituksiin tähtääville. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

HI08 Suurvallat tänäänKurssilla tutustutaan muun muassa eurooppalaiseen integraatioon, Yhdysvaltojen ja Venäjän lähi-historiaan sekä ajankohtaisiin suurvaltasuhteisiin. Esitelmien ja mahdollisten tutustumiskäyntienohella kurssimateriaalina käytetään ajankohtaismateriaalia, esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtiä.Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

90

HI09 Keisarillinen Pietari ja Vanha ViipuriKurssilla tutustutaan Karjalan kannaksen alueen historiaan (erityisesti sotahistoriaan) sekä Venä-jän historiaan, keisarihovin valtajuonitteluihin, Pietarin ja Viipurin arkkitehtuuriin ja alueen moni-puoliseen kulttuuriin. Kurssiin sisältyy myös opintomatka. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

HI10 British History in English (EA09)Hieno mahdollisuus yhdistää kieli- ja historiaopintoja! Kurssilla käsitellään Englannin historiaa jatehdään opintomatka Isoon-Britanniaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

HI11 Antiikin Rooman historia ja latinan kielen alkeetKurssilla tutustutaan antiikin Rooman historiaan ja opiskellaan latinan kielen alkeita. Puolet kurs-sista opiskellaan historiaa ja puolet latinaa. Kurssilla tutustutaan mm. Rooman kulttuuri- ja sosiaa-lihistoriaan sekä rakennustaiteeseen. Latinan kielen alkeissa opiskellaan erityisesti sanastoa, lentä-viä lauseita ja ääntämistä, eikä niinkään kielioppia. Kurssiin voidaan liittää tutustumismatka histo-riallisiin kohteisiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

HI12 Historian kertauskurssi ylioppilaskirjoituksia varten (laajuus 1/2 / 1,0 kurssia)Kurssilla kerrataan historian oppimäärän keskeisiä sisältöjä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnäl-lä.

HI17 Italia ja renessanssi - kurssi (TD17)Kurssilla tutustutaan renessanssin historialliseen sisältöön, italian kielen kehittäjien tuotantoonsekä italian arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka renessanssin syntysijoille Itali-aan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee tarkasteltavan kulttuuriliikkeen historiallisen kehityksen

· oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuuriperintöä

· oppii analysoimaan renessanssin erilaisia ilmenemismuotoja ennen kaikkea taiteis-sa ja tieteissä

· oppii selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista

Keskeiset sisällöt:· Renessanssin kehityshistoria

· Renessanssin uusi ihmiskäsitys

· Renessanssin kirjallisuus

· Renessanssin kuvanveisto, maalaustaide ja arkkitehtuuri

· Italian kielen arjen sanasto

10.17 YHTEISKUNTAOPPIYhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteis-kunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisenyhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatie-teiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseenajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

91

Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostuk-seen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.

Opetuksen tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena· tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toi-

mintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhte-yksiin

· hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön· on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteis-

kunnassa ja osaa myös käyttää niitä· pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan

kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota· kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista

ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä· saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitse-

van yhteiskunta-käsityksen rakentamiseen.

Arviointi

Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeis-ten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida jatulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaa-tiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävienavulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Pakolliset kurssit

YH01 YhteiskuntatietoKurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yh-teiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyn-täen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet· tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet· omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan· tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

Keskeiset sisällöt:· Suomalaisen yhteiskunnan kehitys· Valta· Vaikuttaminen· Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät· Sosiaalipolitiikka

YH02 TaloustietoKurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Sekäsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta.Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

92

· tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin· tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevai-

suuden näkymiin· saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee ta-

loudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta· tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.

Keskeiset sisällöt:· Suomalaisten elinkeinot· Taloudellinen toiminta ja yritykset· Talouselämän vaihtelut ja häiriöt· Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat· Julkinen talous ja talouspolitiikka· Suomi kansainvälisessä kaupassa· Suomen talouden tulevaisuudennäkymät

Syventävät kurssit

YH03 Kansalaisen lakitietoKurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oike-uksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaat-teista

· saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannaltamerkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista

· oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat· tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä

ja kuluttajana· kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon

lähteitä· haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

Keskeiset sisällöt:· Lakitiedon perusteet· Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet· Rikos- ja prosessioikeus

YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioniKurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yh-dentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytä-vään keskusteluun.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toimin-nasta

· oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena· tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuk-

sia ja uhkia· osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tie-

toa· ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suo-

men poliittisen järjestelmän kannalta.Keskeiset sisällöt:

93

· Eurooppalainen identiteetti· Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa· Euroopan unionin alueelliset vaikutukset· Euroopan unionin haasteet

Soveltavat kurssit

YH05 Taloustieteen jatkokurssiKurssilla syvennetään taloustiedon pakollisella kurssilla saatuja perustietoja, siten että ne sivuavatmahdollisuuksien mukaan kauppakorkeakoulujen ja valtiotieteellisten tiedekuntien pääsykoevaa-timuksia taloustieteen osalta. Kurssilla voidaan tutustua myös yritystalouden alkeisiin. Kurssiasuositellaan erityisesti edellä mainittuihin oppilaitoksiin pyrkijöille. Kurssi arvioidaan suoritus-merkinnällä.

YH06 Aktiivisen kansalaisen kurssiKurssilla tutustutaan kansalaisyhteiskunnan eri järjestöihin valinnan mukaan, ja opiskellaan aktii-viselle kansalaiselle tärkeitä taitoja kuten kokoustekniikkaa, yhdistyslainsäädäntöä ja niin edel-leen. Kurssilla opiskellaan kansalaisvelvollisuuksiin kuuluvia tietoja ja taitoja kuten väestönsuoje-luun liittyviä asioita, alueelliseen puolustukseen liittyviä toimintoja ja varautumista kriisitilantei-siin. Kurssi keskittyy käytännön taitojen harjoittamiseen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

YH07 Yhteiskuntaopin kertauskurssi ylioppilaskirjoituksia varten (laajuus 1/2 - 1,0 kurssia).Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin oppimäärän keskeisiä sisältöjä. Kurssi arvioidaan suoritus-merkinnällä.

YH08 Lakitiedon jatkokurssiKurssilla syvennetään lakitiedon kurssilla opittuja asioita ja perehdytään tarkemmin oikeuden eriosa-alueisiin. Tutustutaan oikeustieteellisten tiedekuntien pääsyvaatimuksiin ja lakimiehen am-mattiin käytännössä. Kurssilla tehdään vierailukäyntejä mahdollisuuksien mukaan. Kurssi arvioi-daan kurssin alussa sovittavalla tavalla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

YH09 Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kurssiOsallistumalla esim. Euroopan nuorten parlamentin istuntoihin opiskelijalla on mahdollisuus saa-da 0,5-1 kurssia istuntojen määrästä riippuen.

Euroopan nuorten parlamentti (European Youth Parliament – EYP) on vuonna 1987 perustettujärjestö, joka kannustaa eurooppalaisia nuoria aktiiviseen eurooppalaiseen kansalaisuuteen. EYPkokoontuu kolmen vuosittaisen kansainvälisen istunnon lisäksi alueellisella ja kansallisella tasollalukuisia kertoja vuodessa. EYP on foorumi, jolla nuoret voivat aidosti tuoda esiin omat mielipi-teensä ilman poliittisia paineita ja joutumatta turvautumaan ulkoa annettuihin rooleihin. Opiskeli-joita kannustetaan ottamaan selvää ajankohtaisista tapahtumista ja demokraattisesta prosessista,ajattelemaan itsenäisesti ja käyttämään aloitteentekokykyään. EYP itsessään on poliittisesti sitou-tumaton järjestö. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

10.18 PSYKOLOGIAPsykologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa. Ihmistä tarkastellaan koko-naisuutena, jossa psyykkiset, biologiset / fyysiset ja sosiaaliset tekijät ovat jatkuvassa vuorovaiku-tuksessa keskenään. Psykologian perustiedot kuuluvat yleissivistykseen. Psykologista tietoa tarvi-taan kaikissa ammateissa ja työtehtävissä sekä ihmissuhteissa ja oman itsetuntemuksen kehittämi-sessä.

94

Psykologian lukio-opetuksen päätavoitteena on tarjota opiskelijalle tietoa ja valmiuksia, jonkaavulla hän voi havainnoida ja ymmärtää ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä moni-puolisesti. Opiskelijaa pyritään ohjaamaan psykologisen tiedon soveltamiseen niin hänen itsetun-temuksensa kehittämisessä, elämäntilanteidensa käsittelyssä ja psyykkisen hyvinvointinsa ylläpi-tämisessä kuin ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelussakin. Opiskelijaa rohkaistaan vuorovaikutus-taitojensa kehittämiseen.

Psykologian opetuksessa pyritään tukemaan opiskelijan kykyä vuorovaikutukseen, kriittiseen ajat-teluun, analyyttiseen pohdintaan sekä itsenäiseen tiedonhankintaan. Työtapoina ovat mm. opetus-keskustelut, vierailut ja vierailijat, kirjalliset tutkielmat ja portfoliot, toiminnalliset menetelmät,psykologiset kokeet sekä esitelmät.

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön oppitunneilla, kurssitehtävien suoritustasoon ja kurssiko-keeseen tai muuhun kurssin alussa sovittuun tapaan suorittaa kurssi.

Pakolliset kurssit

PS01 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutusKurssilla opiskellaan perustiedot psykologiasta tieteenä. Tutustutaan psykologian sovellusalueisiinsekä eri tapoihin tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Näkökulmina yksilön toimintaan vaikuttaviintekijöihin tutustuminen sekä sosiaalipsykologinen näkökulma, jossa ryhmän toiminta ja vuorovai-kutus ovat tarkastelun kohteina. Kurssilla perehdytään myös oppimisen psykologiaan ja tapoihinkehittää omaa opiskelua.

Syventävät kurssit

PS02 Ihmisen psyykkinen kehitysMiksi meistä on tullut juuri sellaisia kuin olemme? Voimmeko vaikuttaa kehityksemme suuntaan?Mistä kehityshäiriöt johtuvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa? Miten kehitystä voidaan tutkia?Kurssilla tutustutaan ihmisen elämänkaaren vaiheisiin syntymästä kuolemaan psyykkisen kehityk-sen näkökulmasta. Perehdytään psykologisten, sosiaalisten ja biologisten tekijöiden merkitykseenyksilönkehityksessä. Kehityspsykologisten teorioiden valossa käydään läpi kehityksen eri osa-alueet, Kehityspsykologinen näkökulma avaa mahdollisuuksia ihmisen ja oman itsensä parempaanymmärtämiseen.

PS03 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteetMiksi nukumme? Missä muisti sijaitsee? Miksi unohdamme? Mistä värisokeus johtuu?Kurssilla keskitytään kognitiiviseen eli tiedonkäsittelyn psykologiaan sekä hermoston ja psyykkis-ten toimintojen välistä yhteyttä tutkivaan neuropsykologiaan. Kurssin aikana käydään läpi, mihinperustuvat tarkkaavuus, havaitseminen, muistin toiminta, vireystilan säätely, hermojärjestelmäntoiminta sekä mistä johtuvat näissä toiminnoissa ilmenevät häiriöt.

PS04 Motivaatio, tunteet ja älykäs toimintaMistä tunteet ja motiivit kumpuavat? Voiko motivaatiota ja tunteita säädellä?Mitä nerous on? Voiko älyänsä kehittää? Tarvitaanko ajatteluun aina kieltä?Kurssilla tutustutaan, mitä motivaatiolla ja tunteilla tarkoitetaan, miten ne syntyvät, miten niitätutkitaan sekä mikä merkitys motivaatiolla ja tunteilla on ihmisen toiminnassa ja hyvinvoinnissa.Kurssilla perehdytään lisäksi älykkyyteen, taitavaan ajatteluun ja luovuuteen sekä niiden kehittä-mismahdollisuuksiin.

95

PS05 Persoonallisuus ja mielenterveysMitä tarkoittavat persoonallisuus, minuus ja identiteetti? Miten persoonallisuus muotoutuu? Mistämielenterveyden häiriöt johtuvat? Onko terapia kallonkutistusta?Kurssilla paneudutaan tarkastelemaan erilaisia käsityksiä persoonallisuudesta ja sen muotoutumi-sesta sekä erilaisia tapoja kuvata ja tutkia persoonallisuutta.Toinen keskeinen teema on mielenterveys ja sen ylläpitäminen. Perehdytään mielenterveyteenvaikuttaviin tekijöihin, mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitoon.

Soveltavat kurssit

PS06 Yksilön ja yhteisön vuorovaikutus – johdatus sosiaalipsykologiaanMiksi yksilö käyttäytyy ryhmässä eri tavalla kuin yksinään? Miten asenteet syntyvät? Onko ensi-vaikutelma oikea? Mitä ilmeeni, eleeni ja asentoni viestivät? Kurssilla paneudutaan sosiaalipsy-kologian keskeisiin kysymyksiin. Teemoina esim. ryhmän toiminta, roolit, asenteet, vuorovaiku-tustaidot, viestintä, johtajuus. Kurssilla voidaan tehdä pieni sosiaalipsykologinen tutkimus osanakurssin suoritusta. Suoritusmerkintä.

PS07 Positiivinen psykologia ja elämän voimavaraPositiivinen psykologia on uusi kehittyvä psykologian osa-alue, joka tutkii hyvän ja onnellisenelämän ehtoja. Positiivinen psykologia keskittyy ihmisen voimavaroihin ja vahvuuksiin ongelmienja häiriöiden sijasta.

Kurssilla tutustutaan positiivisen psykologian tutkimustuloksiin ja paneudutaan omiin vahvuuksiinja mm. stressinhallintaan monipuolisin työtavoin. Kurssi on hyödyllinen sekä yo-kirjoituksiinvalmistautuvalle että elämän eväitä hakevalle.Kurssista saa suoritusmerkinnän

PS08 IhmissuhdekurssiOnko olemassa rakentavaa riitelyä? Miten ymmärtäisin paremmin itseäni, tunteitani ja käyttäyty-mistäni? Miten hoidan parisuhdettani? Mikä merkitys on asemallani sisarussarjassa? Näihin jamoniin muihin ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviin kysymyksiin haetaan vastausta ih-missuhdekurssilla. Kurssilaiset voivat vaikuttaa käsiteltäviin aihepiireihin. Teoreettisen tiedonlisäksi kurssilla on paljon keskustelua, elämyksellis-toiminnallista työskentelyä, roolinotto- javuorovaikutusharjoituksia. Osa kurssista voidaan toteuttaa viikonloppuna tai koko päivän kestävä-nä työskentelynä koulun ulkopuolella. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

PS 10 Psykologian kertauskurssi (½ kurssia)Kurssilla kerrataan ja syvennetään lukion psykologian oppimäärää ja valmistaudutaan ylioppilas-kirjoituksiin. Ensimmäisellä kerralla sovitaan kokoontumisajat. Kurssilla paitsi kerrataan, tehdääntehtäviä ja kirjoitetaan harjoitusesseitä. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

96

10.19 MUSIIKKI

10.19.1 Tapiolan lukion yleislinjan musiikin kurssit

Pakolliset kurssit

MU01 Musiikki ja minäKurssin tavoitteena on ohjata opiskelija löytämään oma tapansa toimia musiikin alueella. Kurssillatutustutaan monipuolisesti erilaisiin tapoihin tehdä musiikkia sekä musiikin eri tyyleihin.Opiskelija pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten välisel-le vuorovaikutukselle. Kurssilla luodaan oppimistilanteita, jotka antavat valmiuksia musisoidasekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikil-lisen ilmaisun välineenä. Musiikin peruskäsitteiden tuntemusta syvennetään käytännön musisoin-nin avulla.

MU02 Moniääninen SuomiKurssin tavoitteena on oppia tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuuristaidentiteettiä. Kurssilla tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja populaari,- tai-de- ja perinnemusiikin alueelta ja opitaan ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja keskei-siä piirteitä. Lisäksi tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutusta suomalaiseen musiikki-kulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja ja pyritään antamaan opiskelijalle val-miudet arvottaa musiikkia laaja-alaisesti.

Syventävät kurssit

MU03 Ovet auki musiikilleKurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiik-kikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuu-rien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuurimäärittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musii-kinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.

MU04 Musiikki viestii ja vaikuttaaKurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eritaidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyt-tämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkee-seen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikutta-vuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

MU05 Musiikkiprojekti (MU5)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäi-sesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Ky-seessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteiden-välinen projekti.Soveltavat kurssit

Kuorot, orkesteri, bigband, musiikkiteatteriYleislinjalaisella on mahdollisuus osallistua lukion musiikkilinjan kuoro-, orkesteri,- bigband,-jamusiikkiteatteritoimintaan. Lukiossa toimii kamarikuoro, naiskuoro, mieskuoro, bigband ja orkes-teri. Toiminta on yhteistä musiikki-ja yleislinjalaisille. Yleislinjalainen opiskelija ei kuitenkaan

97

saa olla pois muiden aineiden kurssien tunneilta musiikinopintojen takia.Näille kursseille ilmoittaudutaan Wilman kautta.

PienryhmäopetusBändit, lauluyhtye

Bänditoimintaan ja lauluyhtyeisiin voivat myös yleislinjan opiskelijat osallistua, jos kursseilla ontilaa, jolloin bändit ja lauluyhtyeet toimivat yhteisinä musiikki- ja yleislinjan opiskelijoista koot-tuna. Resurssien salliessa yleislinjalaiset voivat muodostaa myös omia bändejä tai lauluyhyteitä.Yleislinjalainen opiskelija ei kuitenkaan saa olla pois muiden aineiden kurssien tunneilta musii-kinopintojen takia. Näille kursseille ilmoittaudutaan sekä Wilmaan että suoraan opettajille.

Kurssien sisällöt

Yleislinjan kuoro-opinnot KUO1-3Yleislinjan opiskelija voi osallistua lukioaikana kolmelle kuorokurssille. Kuorot ovat yhteisiä mu-siikkilinjan kanssa ja opiskelija voi valita kursseja eri kuoroista, joita ovat naiskuoro, mieskuoro jakamarikuoro.Nuotinlukutaito on suositeltavaa.

Kuorot opiskelevat ryhmässä äänenmuodostusta, hengitys-, ja rentoutustekniikkaa. Tavoitteena onlöytää luonnollinen ja terve äänenkäyttö erilaisilla harjoituksilla. Kuoroissa lauletaan moniäänisis-sä kokoonpanoissa ja harjoitellaan erityylistä musiikkia. Kuorot esiintyvät erilaisissa tilaisuuksissaja konserteissa.

KUO1 Kuorolaulu 1Kurssin tavoitteena on tutustua kuorolaulun perusteisiin kuorokokoonpanossa.

KUO2 Kuorolaulu 2Kurssin tavoitteena on harjoittaa moniäänisesti lauluohjelmistoa.

KUO3 Kuorolaulu 3Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita kuorokokoonpanossa.Yleislinjan lauluyhtye-opinnot LAY1-3

LAY1 Lauluyhtye 1Kurssin tavoitteena on opetella laulamaan moniäänisesti yhtyekokoonpanossa (SA,SATB) ja tu-tustua yhtyelaulun perusteisiin.

LAY2 Lauluyhtye 2Kurssin tavoitteena on syventää opittuja taitoja erilaisissa lauluyhtyekokoonpanoissa. Jatkokurssilauluyhtye 1 kurssille.

LAY3 Lauluyhtye 3Syvennetään ja laajennetaan yhtyelaulutaitoja monipuolisen ohjelmiston kautta. Edeltäviä suori-tuksia ovat lauluyhtyekurssit 1 ja 2.

Yleislinjan orkesteri-opinnot ORK1-3

ORK1 Orkesteri 1Kurssin tavoitteena on tutustua orkesterisoittajan tehtävien perusteisiin ja harjoittaa orkesterinyhteissoittoa monipuolisella materiaalilla.

98

ORK 2 Orkesteri 2Kurssin tavoitteena on harjoittaa edelleen orkesterin yhteissoittoa monipuolisella materiaalilla jahioa orkesterin sointia

ORK 3 Orkesteri 3Kurssin tavoitteena on syventää orkesterisoittajan tehtävien opiskelua tutustumalla yhteissoitonlisäksi erilaisiin työtehtäviin (esim.stemmaharjoittaja, äänenjohtaja)

Yleislinjan bändi-opinnot

BÄ 1 Bändi 1Kurssin tavoitteena on tutustua bändisoiton alkeisiin ja saada aikaan toimivaa yhteissoittoa moni-puolisella ohjelmistolla ja mahdollisilla omilla sävellyksillä.Tutustutaan äänentoistolaitteiden perusteisiin ja kuulonhuoltoon.

BÄ 2 Bändi 2Kurssin tavoitteena on harjoittaa toimivassa kokoonpanossa yhteissoittoa, kiinnittää huomiotaoman soundin syntymiseen. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon.

BÄ 3 Bändi 3Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittotaitoja erilaisin työtehtävin. Kurssin aikana kiinnite-tään huomiota kuulonhuoltoon.

BÄBB 1 Big band 1Kurssin tavoitteena on muodostaa tavallisista bändikokoonpanoista poikkeavia kokoonpanoja,jotka mahdollistavat laajan ohjelmistoharjoittamisen. Kurssiin voi osallistua bändisoittimin (kitara,basso, keyboard, rummut ja muut percussiot) ja erilaisin orkesterisoittimin. Yhtyeen tavoitteena onvaativa oma ohjelmisto.Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon.

BÄBB 2 Big band 2Kurssin tavoitteena on syventää tavallisista bändikokoonpanoista poikkeavien yhtyeiden soundi-kuvaa, ensembletaitoja ja muodostaa ohjelmistoa omista sovituksista ja sävellyksistä. Kurssin ai-kana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon.Opiskelija voi valita big band-kursseja eri vuositasoilla

Yleislinjan sävellys, sanoitus sovitus

MSSS 1 Sävellys, sanoitus ja sovitus 1Kurssilla käydään erilaisten harjoitusten avulla läpi tärkeimpiä sävellys-, sanoitus- ja sovitustek-niikoita. Kurssin aikana työstetään omia kappaleita omassa rauhassa, mutta opettajan tukemana.Valmiit kappaleet esitetään keväisin sävellys-, sanoitus ja sovituskonsertissa.

Yleislinjan musiikkiteatteri-opinnot TEA1-3

TEA 1 Musiikkiteatterinperusteet 1Kurssin tavoitteena musiikkiteatterin perusteisiin ja erilaisiin työtehtäviin. Kurssin suorittamiseensisältyy portfoliotyöskentely.

TEA 2 Musiikkiteatterin perusteet 2Kurssin tavoitteena on työstää erilaista musiikkiteatterimateriaalia ja harjoitella erilaisia työtehtä-viä. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely

99

TEA 3 Musiikkiteatterin perusteiden soveltaminen 1Kurssin tavoitteena on suunnitella musiikkiteatteriesitystä ja toteutusta. Tutustutaan tuottamisenperusteisiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely.

Yleislinjan musiikkiteatteri-opinnot PRO1-3

PRO 1 Produktion perusteet 1Kurssin tavoitteena on musiikkiteatterin näyttämötyöskentelyn perusteiden opiskelu. Kurssin suo-rittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely.

PRO 2 Produktion perusteet 2Kurssin tavoitteena on omaksua musiikkiteatterin näyttämötyöskentelyn dramaturgia, eri taiteen-alojen vaikutus (mm.valo,ääni,liike, näyttämökuva,tila) sekä harjaantua näyttämötyöskente-lyyn.Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely.

PRO 3 Produktion perusteiden soveltaminen 1Kurssin tavoitteena on syventää näyttämötyöskentelyn perusteiden hallintaa ja erikoistua tarvitta-essa itseä kiinnostaviin osa-alueisiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely.

Yleislinjan musiikkin teknologia-opinnot MT1-2

MT 01 Musiikin teknologia 1Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet omien demojen ja livemiksauksien tekemiseen. Pää-paino on sekvensseriohjelmien opiskelussa. Opiskelijat äänittävät, miksaavat ja tuottavat erilaisiakokoonpanoja. Kurssilla myös perehdytään tavallisimpiin äänitys- ja äänentoistolaitteisiin (ääni-pöydät, kaiuttimet, monitorit, mikrofonit ja efektilaitteet) ja harjoitellaan niiden käyttöä. Kurssinaikana tehdään oma demo ja harjoitellaan konserttien miksaamista.

MT 02 Musiikin teknologia 2Kurssin tavoitteena on opiskella syventäen sekvensseriohjelmia sekä tutustua nuotinnusohjelmiin.Nuotinnusohjelmiin perehtymisen tavoitteena on pystyä muuttamaan soitettua tietoa graafiseksinuottikuvaksi. Tavoitteena on painovalmiin pianopartituurin valmistaminen.

10.19.2 Tapiolan lukion musiikkilinjan musiikin kurssit

Pakolliset kurssit

Lukioaikana musiikkilinjalaisen pitää suorittaa minimissään 12 musiikin kurssia. 12 kurssia koos-tuu seuraavasti:

· 5 musiikkitiedon kurssia,· 4 yhteismusisointikurssia(kuoro ja/tai orkesteri; orkesterisoitin pääaineena min.2

orkesterikurssia),· 3 muuta musiikin kurssia(yksinlaulu, vapaa säestys, bändi, musiikkiteatteri, pro-

duktio, sävellys, sanoitus ja sovitus jne.).

Musiikin kursseja voi suorittaa lukioaikana enintään 35 kurssia.Muualla suoritetuista opinnoista on mahdollista saada korvaavia suorituksia opetussuunnitelmanlopussa olevan ohjepaperin mukaan

100

Opetusjärjestelyt

Opetus tapahtuu pienryhmäopetuksena (bändi, yksinlaulu, vapaa säestys, lauluyhtye,mus.teknologia, sävellys, sanoitus ja sovitus) ja suurryhmäopetuksena (mus.tieto, kuorot, orkeste-ri, mus.teatteri, produktiot).

I MUSIIKKITIETO (MUL)

Pakolliset kurssit

Musiikkitiedon kurssit suoritetaan pääsääntöisesti: 1. vuositasolla MUL 1 ja 2, 2. vuositasollaMUL3 ja 4 ja 3.vuositasolla MUL 5. Syventäviä kursseja opiskelija voi suorittaa valintansa mu-kaan eri vuositasoilla. MUL 9-11- kursseista on mahdollista saada korvaavuus musiikkiopistossasuoritetuilla kursseilla. (kts opetussuunnitelman lopussa oleva ohje muualla suoritettujen kurssienkorvaavuudesta)

MUL01 MUSIIKIN TYÖPAJAKurssin tavoitteena on pohtia monipuolisin musiikin työtavoin musiikillisen ilmaisun ulottuvuuk-sia ja musiikin syntymiseen vaikuttavien perustekijöiden kuten rytmin, melodian, harmonian,sointivärin ja dynamiikan erilaisten ilmentymien merkityksiä.Kurssilla tutkitaan opiskelijan mahdollisuuksia musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana jakulttuuripalvelujen käyttäjänä.Kurssilla harjoitetaan opiskelijan omaa, luovaa musiikillista ilmai-sua, vuorovaikutustaitoja musisoinnissa sekä ääniympäristön tiedostamista.

MUL02 SUOMALAISENA JA EUROOPPALAISENA MUSIIKIN MAAILMASSAKurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan musiikillista ja kulttuurista identiteettiä suhteuttamal-la suomalainen musiikki eurooppalaiseen ja koko maailman musiikkikulttuuriin. Kurssilla luodaankronologinen katsaus eurooppalaisen ja suomalaisen musiikin kehitykseen. Kurssin sisällöt edus-tavat eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.Opiskelijan musiikillisia taitoja harjoitetaan monipuolisin musiikin työtavoin.

MUL 03 ERILAISET MUSIIKKIKULTTUURITKurssin tavoitteena on oppia tuntemaan itselleen vieraita musiikkikulttuureja ja musiikinlajejasekä ymmärtämään musiikin kulttuurisensitiivisiä viitekehyksiä. Kurssilla tutkitaan laaja-alaisestierilaisten musiikkikulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisuuksia sekä musiikin funktioita ihmisenelämänkaaressa. Opiskelija tutustuu kurssilla syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikki-kulttuureihin käyttäen erilaisia tiedonhankintataitoja. Kurssin sisältö auttaa tiedostamaan musiikinmerkitystä yhteiskunnallisena vaikuttajana, median välineenä, esteettisenä kasvattajana ja kulttuu-riperinnön luojana.

MUL 04 MUSIIKKI ERI TAIDEMUODOISSA JA MEDIASSAKurssin tavoitteena on tutustua musiikin rooliin, käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taide-muodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin funktioihin erilaisissa musiikkiteatterinmuodoissa kuten oopperassa, musikaalissa, baletissa, kabareessa sekä musiikin osuuteen eloku-vassa, joukkoviestimissä ja Internetissä. Kurssin sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissapainottuu monipuolisuus ja näkökulma siihen, että ihminen oppi moniaistisesti.

MUL 05 MUSIIKKI AIKANSA JA KULTTUURINSA KUVASTAJANAKurssin tavoitteena on tutkia musiikkia eri aikakausien kuvastajana sekä syventyä keskeisiin mu-siikinlajeihin ja musiikkityyleihin eri työtavoin Kurssilla muodostetaan kokonaiskuvaa musiikinmerkityksestä ihmiskunnan eri vaiheissa, kulttuurisen identiteetin vahvistajana, kulttuuriperinnönluojana erilaissa kulttuureissa.

101

Soveltavat kurssit

MUL 09 MUSIIKINTEORIA JA SÄVELTAPAILUKurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee nuottikirjoituksen, sävellajit ja asteikot, tahtilajit jaintervallit, tuntee kolmi- ja nelisointujen rakenteen ja niiden muodostamisen sekä hallitsee muoto-rakenteiden perusteet. Kurssilla tehdään pieniä sovituksia ja transskriptioita. Suoritusmerkintä.

MUL 13 MUSIIKIN LUKIODIPLOMIKURSSIOpiskelija kokoaa lukioaikaisesta musiikin työkansiostaan näytekansion (portfolio) musiikin lu-kiodiplomin suoritusta varten. Lukiodiplomin voi suorittaa, jos on osallistunut vähintään neljällemusiikkikurssille. Lukiodiplomikurssille voi osallistua opintojen päättövaiheessa. (Tarkemmatohjeet: Opetushallitus: Lukiodiplomi: Musiikki; Näytesalkun sisältö; Ohjeita opiskelijalle 2004-2005). Opetushallituksen määräämät arviointiohjeet ja arvosana-asteikko 1-5.

II MUSIIKIN LAULUOPINNOT (MLA)

Syventävät kurssit

MLN NAISKUOROKuoro saa ryhmä-äänenmuodostusta, jossa opiskellaan hengitys- ja rentoutustekniikkaa. Tavoit-teena on löytää luonnollinen ja terve äänenkäyttö erilaisilla harjoituksilla. Kursseilla opetetaan,kuinka lauletaan moniäänisessä kokoonpanossa ja miten löydetään hyvä sointi. Kuoron ohjelmis-tona on erityylistä musiikkia.

MLN 1 Naiskuoro 1Kurssin tavoitteena on tutustua kuorolaulun perusteisiin naiskuorokokoonpanossa (SSAA).

MLN 2 Naiskuoro 2Kurssin tavoitteena on harjoittaa peruslauluohjelmistoa muodostuneessa kokoonpanossa.

MLN 3 Naiskuoro 3Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita naiskuorokokoonpanossa (SSAA)

MLN 4 Naiskuoro 4Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita, reflektoida kuorolaulun soinnin muodos-tumista sekä kiinteyttää ensembletyöskentelyä.

MLN 5 Naiskuoro 5Kurssin tavoitteena on suorittaa jatko-opintoja vaativissa kuorolaulutehtävissä ja ensembletyös-kentelyssä.

MLN 6 Naiskuoro 6Kurssin tavoitteena on suorittaa jatko-opintoja vaativissa kuorolaulutehtävissä ja ensembletyös-kentelyssä perehtyen erilaisiin tehtävänkuviin kuorotehtävissä (esim. stemman harjoittaja)

MLM MIESKUOROKuoro saa ryhmä-äänenmuodostusta, jossa opiskellaan hengitys- ja rentoutustekniikkaa. Tavoit-teena on löytää luonnollinen ja terve äänenkäyttö erilaisilla harjoituksilla. Kursseilla opetetaan,kuinka lauletaan moniäänisessä kokoonpanossa ja miten löydetään hyvä sointi. Kuoron ohjelmis-tona on monipuolista ja erityylistä mieskuoro-ohjelmistoa.

MLM 1 Mieskuoro 1Kurssin tavoitteena on tutustua kuorolaulun perusteisiin mieskuorokokoonpanossa (TTBB).

102

MLM 2 Mieskuoro 2Kurssin tavoitteena on harjoittaa peruslauluohjelmistoa muodostuneessa kokoonpanossa.

MLM 3 Mieskuoro 3Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita mieskuorokokoonpanossa (TTBB)

MLM 4 Mieskuoro 4Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita, reflektoida kuorolaulun soinnin muodos-tumista sekä kiinteyttää ensembletyöskentelyä.

MLM 5 Mieskuoro 5Kurssin tavoitteena on suorittaa jatko-opintoja vaativissa kuorolaulutehtävissä ja ensembletyös-kentelyssä

MLM 6 Mieskuoro 6Kurssin tavoitteena on suorittaa jatko-opintoja vaativissa kuorolaulutehtävissä ja ensembletyös-kentelyssä perehtyen erilaisiin tehtävänkuviin kuorotehtävissä (esim. stemman harjoittaja)

MLK KAMARIKUOROKuoro saa äänenmuodostuksen opetusta, jonka tavoitteena on löytää yhteinen vahva kuorosointi.Kamarikuoro harjoittelee monipuolista ja vaativaa ohjelmistoa sekakuorokokoonpanolla. Pyritäänesiintymään mahdollisimman paljon erilaisissa tilaisuuksissa ja produktioissa.

MLK 1 Kamarikuoro 1Kuorolaiset saavat opetusta äänenmuodostuksessa, hengitys- ja rentoutustekniikassa. Tavoitteenaon saada uudet laulajat mukaan kamarikuorokokoonpanoon, joka esiintyy paljon erilaisissa tilai-suuksissa ja produktioissa. Valmentava kurssi vaativaan kuoro-ohjelmistoon ja kuorotoimintaan.

MLK 2 Kamarikuoro 2Valmentavan kuorokurssin jatkokurssi, jossa viedään opittuja kuorolaulutaitoja eteenpäin. Kuoro-laiset saavat monipuolista äänikoulutusta, jonka tavoitteena on löytää yhteinen kuorosointi. Pyri-tään esiintymään mahdollisimman paljon erilaisissa tilaisuuksissa ja produktioissa.

MLK 3 Kamarikuoro 3Kuorolaiset saavat opetusta äänenmuodostuksessa, hengitys- ja rentoutustekniikassa. Kurssi ontarkoitettu laulajille, jotka ovat jo laulaneet kamarikuorossa ja omaavat perustaitoja vaativaan kuo-ro-ohjelmistoon. Edeltävinä kursseina kamarikuoro 1 ja 2. Esiintymisiä tarpeen mukaan.

MLK 4 Kamarikuoro 4Kamarikuoro 3-kurssin jatkokurssi, jossa kuoro harjoittaa monipuolisista ja vaativaa kuoro-ohjelmistoa sekakuorokokoonpanossa. Jatketaan äänenmuodostuksen opetusta, jonka tavoitteenaon löytää yhteinen, vahva kuorosointi. Pyritään esiintymään mahdollisimman paljon valmistetullakuoro-ohjelmistolla.

MLK 5 Kamarikuoro 5Kuorolaisille, joilla on jo kokemusta kamarikuorolaulamisesta. Kuoro saa äänenmuodostuksenopetusta, jonka tavoitteena on löytää yhteinen, vahva kuorosointi.Kuoro harjoittelee monipuolista ja vaativaa kuoro-ohjelmistoa sekakuorokokoonpanossa. Pyritäänesiintymään mahdollisimman paljon.

MLK 6 Kamarikuoro 6

103

Jatkokurssi kamarikuoro 5 –kurssille. Jatketaan kuoro-ohjelmiston harjoittamista ja pyritään löy-tämään mahdollisimman monipuolista ja kiinnostavaa kuoromateriaalia työstettäväksi ja esitettä-väksi. Pyritään esiintymään mahdollisimman paljon.

MLL YKSINLAULULaulua voi opiskella lukioaikana 3 kurssia. Opetus on pienryhmäopetusta ja tapahtuu hajautettunakoko lukuvuoden ajalle 1-5 jaksoissa. MLL 3 Yksinlaulu 3 on opintonsa päättävien kurssi ja seopetetaan 1-3 jaksoissa.

MLL 1 Yksinlaulu 1Lauluopintonsa lukiossa aloittaville opiskelijoille. Kurssilla opiskellaan laulamiseen liittyvää hen-gitystekniikkaa, artikulaatiota ja äänellisesti sujuvaa laulamista. Tehdään harjoituksia, joiden tar-koituksena on saada ääneen kuuluvuutta, soivuutta, tulkinnallisuutta ja intensiteettiä.Opiskelija voi keskittyä yhteen laulutyyliin (pop, jazz, musikaali, musiikkiteatteri, laulelma jne.)tai harjoittaa vapaan ohjelmiston useammasta laulutyylistä. Ohjelmistoon valmistetaan pakollisenaviisi laulua. Tärkeänä osana opetusta on myös mikrofonin käyttö laulamisessa.Esiinnytään tarpeen mukaan. Opetus on pienryhmäopetusta ja ryhmiä voidaan muodostaa opiske-lijoiden edeltävän osaamisen mukaan alkeisryhmistä edistyneempiin. Opetusta annetaan hajautet-tuna koko lukuvuoden ajan.

MLL 2 Yksinlaulu 2Jatkokurssi Yksinlaulu 1 kurssille. Syvennetään perustaitoja ja edetään yksilöllisesti lauluteknii-kassa. Syvennetään jo opittuja ääniteknisiä asioita ja valmistetaan opiskelijan valitseman laulutyy-lin mukainen ohjelmisto tai monia laulutyylejä sisältävä ohjelmisto. Ohjelmistoon valmistetaanviisi pakollista laulua. Mikrofonin käyttö osana laulunopiskelua kuuluu olennaisena osana kurs-siin.Esiinnytään tarpeen mukaan. Opetus on pienryhmäopetusta ja toteutetaan hajautettuna opetuksenakoko lukuvuoden ajan.

MLL 3 Yksinlaulu 3Lauluopintojen päättökurssi, jonka lopuksi voidaan valmistaa yhteinen konsertti. Kurssin voi suo-rittaa myös ilman konserttiesiintymistä.Opiskelija valmistaa itselleen mieluisan laulutyylin mukaisen tai monia laulutyylejä sisältävänohjelmiston. Opiskelija pyrkii löytämään omalle äänelleen ja persoonalleen sopivat laulut ja pyrkiiilmaisemaan itseään niiden kautta laulajana.Opetus on pienryhmäopetusta ja toteutetaan hajautettuna kolmen jakson ajan.

MLY LAULUYHTYELauluyhtyeopetuksen tavoitteena on opiskella moniäänistä musiikkia, jossa pääpaino on musiikinlajien autenttisuudessa, vaativissa sovituksissa sekä äänentoistolaitteiden käytössä. Ohjelmistonaovat joko valmiit sovitukset tai omat sävellykset ja sovitukset, joita tehdään huomioon ottaen lau-luyhtyeen omaleimaisuus. Lauluyhtyeeseen osallistuminen edellyttää hyvää nuotinlukutaitoa, ko-kemusta moniäänisestä laulamisesta sekä osallistumista yksinlaulun opetukseen. Lauluyhtyeidenkonserteilla luodaan esiintymistottumusta ja motivoidaan opiskeluun. Lauluyhtyeiden työskente-lyä taltioidaan.Opiskelija voi valita lauluyhtyekursseja eri vuositasoilla oman lähtötasonsa mukaan.

MLY 1 Lauluyhtye 1Kurssin tavoitteena on tutustua yhtyelaulun perusteisiin erilaisissa kokoonpanoissa(SSA,SSAA,TTBB,SATB).

MLY 2 Lauluyhtye 2

104

Kurssin tavoitteena on viedä opittuja yhtyelaulutaitoja eteenpäin erilaisissa kokoonpanoissa. Kurs-si on valmentavan lauluyhtyekurssi 1 jatkokurssi.

MLY 3 Lauluyhtye 3Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa yhtyelaulutaitoja tutkien monipuolista ja kiinnostavaamateriaalia. Edeltävinä kursseina kurssit 1 ja 2.

MLY 4 Lauluyhtye 4Kurssin tavoitteena on harjoittaa vaativaa yhtyelauluohjelmistoa, luoda vahvaa, omaa sointia jaharjoittaa persoonallista esiintymistä. Kurssi on lauluyhtyekurssi 3 jatkokurssi.

MLY 5 Lauluyhtye 5Lauluyhtyekurssi niille, joilla on jo kokemusta vaativasta yhtyelaulusta. Lauluyhtye harjoitteleemonipuolista, teknisesti ja taiteellisesti vaativaa konserttiohjelmistoa.

MLY 6 Lauluyhtye 6Jatkokurssi lauluyhtye-kurssille 5. Jatketaan vaativien konserttiohjelmien harjoittamista ja taltioi-daan yhtyeen työtä.

III MUSIIKIN SOITINOPINNOT (MSO)

Syventävät kurssit

MSO ORKESTERIOrkesteriin voi osallistua orkesteri-instrumentilla, säestysinstrumentilla tai muulla soolosoittimel-la. Orkesteriopetuksen tavoitteena on perehtyä monipuoliseen, uuteen ja haasteelliseen sekä eri-tyyliseen orkesteriohjelmistoon. Orkesterin soittajat saavat kursseilla eritasoisia tehtäviä ja tutus-tuvat näin monipuolisesti orkesterisoittoon ja orkesterin toimintaan. Orkesteri esiintyy tarvittaessamusiikkiteatteriproduktioissa ja konserteissa.Kurssit suoritetaan siten, että opiskelija voi valita 1.vuositasolla kurssit MSO 1 ja 2, 2.vuositasollakurssit MSO 3 ja 4 ja 3.-4.vuositasolla kurssit MSO 5 ja 6.

MSO 1 Orkesteri 1Kurssin tavoitteena on tutustua orkesterisoittajan tehtävien perusteisiin ja harjoittaa orkesterinyhteissoittoa monipuolisella materiaalilla.

MSO 2 Orkesteri 2Kurssin tavoitteena on harjoittaa edelleen orkesterin yhteissoittoa monipuolisella materiaalilla jahioa orkesterin sointia

MSO 3 Orkesteri 3Kurssin tavoitteena on syventää orkesterisoittajan tehtävien opiskelua tutustumalla yhteissoitonlisäksi erilaisiin työtehtäviin (esim.stemmaharjoittaja, äänenjohtaja)

MSO 4 Orkesteri 4Kurssin tavoitteena on syventää orkesterisoittoon vaikuttavia tekijöitä ja reflektoida orkesterikir-jallisuuden toteuttamisen tasoja.

MSO 5 Orkesteri 5Kurssin tavoitteena on luoda orkesterin sisältä erilaisia kokoonpanoja (puupuhaltimet, vasket, jou-sisoittimet yhdistettyinä erilaisiin komppiyhdistelmiin) ja tutustua näin erilaisiin orkesterin ko-koonpanoihin ja tarkastella yhteissoitossa niiden sointikuvaa.

105

MSO 6 Orkesteri 6Kurssin tavoitteena on syventää erilaisten orkesterikokoonpanojen ensemblesoittoa ja niiden soin-tikuvaa

MSK01 KamarimusiikkikurssiKurssilla perehdytään akustiseen pienyhtyesoittoon opiskelijoiden muodostamien kokoonpanojenmukaisesti. Kokoonpanot voivat olla mm. pianotrio, jousikvartetti, puhallinkvintetti jne. Myösduetot mahdollisia. Painopiste ohjelmistossa on länsimaisella taidemusiikilla.

MSJ ORKESTERIN JOHTAMINENMSJ01 Musiikin johtamisen perusteetKurssin tavoitteena on oppia musiikin johtamisen perusteet ja toteuttaa niitä käytännössä lukionorkesterin ja/tai kuorojen kanssa. Perusteisiin sisältyvät mm. lyöntikaavat, käsien itsenäiset tehtä-vät, partituurien hahmottaminen ja opiskelu, tahtipuikon käyttö, harjoituttaminen jne. Olennaisenaosana kurssia on johtamisharjoitusten videointi ja niiden analysointi. Osallistuminen edellyttäämyös toimimista omalla instrumentillaan osana orkesteria ja/tai kuoroa. Kurssille otetaan 3-4opiskelijaa.

MSJ02 Musiikin johtaminenKurssilla kerrataan ja syvennetään MSJ01-kurssin lähtötaitoja. Ohjelmistovalintojen vaatimusta-soa pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan.

MSV VAPAA SÄESTYSVapaan säestyksen instrumentteina ovat piano ja muut kosketinsoittimet. Kurssien tavoitteena onperehtyä kolmi- ja nelisointuihin ja tyypillisiin sointukulkuihin sekä säestyskuvioihin. Tavoitteenaon, että opiskelija vapautuu nuottikuvaan sidotusta soittamisesta ja hallitsee erilaisia vapaan säes-tyksen tyylejä sekä pystyy soittamaan korvakuulolta. Kursseilla vahvistetaan opiskelijan käytän-nön luovan muusikon taitoja. Tavoitteena on myös kehittää, tasolta toiselle edeten, sisäistä rytminja melodian hahmotusta ja kuulemista.

MSV 1 Vapaa säestys 1 (alkava)Kurssin tavoitteena on tutustua pianon ja muiden kosketinsoittimien vapaan säestyksen alkeisiin.

MSV 2 Vapaa säestys 2 (jatkava)Kurssin tavoitteena on syventää vapaa säestys- taitojen hallintaa eri tyyleissä ja vahvistaa ensemb-lesoittoa erilaisin säestystehtävin

MSV 3 Vapaa säestys 3 (jatkokurssi)Kurssin tavoitteena on perehtyä vaativiin vapaan säestyksen tehtäviin eri tyylilajeissa monipuoli-sin säestystehtävin niin vokaali- kuin instrumentaalimusiikin alueelta.Opiskelija voi valita kursseja eri vuositasoilla oman lähtötasonsa mukaan.

MSI INSTRUMENTTIOpiskelija voi lukea hyväkseen muualla suoritettuja instrumenttiopintoja (kts erillinen ohje ope-tussuunnitelman lopussa).

MSB BÄNDIKurssien tavoitteena on koota toimivia bändejä ja edistää niiden kehitystä erilaisten musiikkityyli-en ja omien sävellysten parissa. Bändit konsertoivat mahdollisimman paljon saadakseen esiinty-mistottumusta.Opiskelija voi valita kursseja eri vuositasoilla oman lähtötasonsa mukaan.

106

MSB Bändi 1Kurssin tavoitteena on tutustua bändisoiton alkeisiin ja saada aikaan toimivaa yhteissoittoa moni-puolisella ohjelmistolla ja mahdollisilla omilla sävellyksillä.Tutustutaan äänentoistolaitteiden perusteisiin ja kuulonhuoltoon.

MSB 2 Bändi 2Kurssin tavoitteena on harjoittaa toimivassa kokoonpanossa yhteissoittoa, kiinnittää huomiotaoman soundin syntymiseen. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon.

MSB 3 Bändi 3Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittotaitoja erilaisin työtehtävin. Kurssin aikana kiinnite-tään huomiota kuulonhuoltoon.

MSB 4 Bändi 4Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittoa, parantaa soundia, kokeilla erilaisia sovituksia soun-dia luovana tekijänä ja kokeilla mahdollisimman paljon omia tuotoksia yhteissoitossa. Kurssinaikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon.

MSB 5 Bändi 5Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittoa, parantaa soundia, kokeilla erilaisia sovituksia soun-dia luovana tekijänä ja kokeilla mahdollisimman paljon omia tuotoksia yhteissoitossa. Kurssinaikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon.

MSB 6 Bändi 6Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittoa, parantaa soundia, kokeilla erilaisia sovituksia soun-dia luovana tekijänä ja kokeilla mahdollisimman paljon omia tuotoksia yhteissoitossa. Kurssinaikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon.

MSBB 1 Big band 1Kurssin tavoitteena on muodostaa tavallisista bändikokoonpanoista poikkeavia kokoonpanoja,jotka mahdollistavat laajan ohjelmistoharjoittamisen. Kurssiin voi osallistua bändisoittimin (kitara,basso, keyboard, rummut ja muut percussiot) ja erilaisin orkesterisoittimin. Yhtyeen tavoitteena onvaativa oma ohjelmisto.Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon.

MSBB 2 Big band 2Kurssin tavoitteena on syventää tavallisista bändikokoonpanoista poikkeavien yhtyeiden soundi-kuvaa, ensembletaitoja ja muodostaa ohjelmistoa omista sovituksista ja sävellyksistä. Kurssin ai-kana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon.Opiskelija voi valita big band-kursseja eri vuositasoilla

MSBB 3 Big band 3Kurssin tavoitteena on kehittää yhteissoittovalmiutta monipuolisemmaksi ja haasteellisemmaksi.Ohjelmiston laajaan tuntemiseen kiinnitetään enenevissä määrin huomiota. Myös vastuuta sekti-on/äänenjohtajana lisätään.

MSBB4 Big band 4Kurssilla syvennetään ja hiotaan kurssin MSBB3 tavoitteita.

107

MSSS SÄVELLYS, SANOITUS JA SOVITUSMSSS 1 Sävellys, sanoitus ja sovitus 1Kurssilla käydään erilaisten harjoitusten avulla läpi tärkeimpiä sävellys-, sanoitus- ja sovitustek-niikoita. Kurssin aikana työstetään omia kappaleita omassa rauhassa, mutta opettajan tukemana.Valmiit kappaleet esitetään keväisin sävellys-, sanoitus ja sovituskonsertissa.

SONG01 SongwritingTällä Englannin ja musiikin yhteisellä verkkokurssilla tehdään omia biisejä. Alkupuoli kurssistakeskittyy Englannin opiskeluun oman sanoituksen teon kautta. Kurssin loppupuolella tehty sanoi-tus sävelletään. Kurssilla tehdään joka viikko sanoittamiseen, Englannin lausumiseen tai säveltä-miseen liittyvä harjoitus, josta muut opiskelijat ja opettajat antavat palautetta.

IV MUSIIKKITEATTERIOPINNOT

Syventävät kurssit

MTE MUSIIKKITEATTERIMusiikkiteatteriopetuksen tavoitteena on yhdistää äänellinen, draamallinen, verbaalinen, visuaali-nen ja liikkeellinen toiminta musiikkiteatteriesitykseksi. Musiikkiteatteriopetuksessa kehitetäänopiskelijan luovaa musiikillista ilmaisua eri taiteiden yhteydessä sekä annetaan valmiuksia tai-teidenväliseen työskentelyyn. Musiikkiteatteriesitysten lähtökohtina voivat olla opiskelijoidenomat ideat, joita työstetään sävellyksiksi, sovituksiksi, teksteiksi, dramaturgiaksi, koreografiaksi javisuaaliseksi muodoksi. Musiikkiteatteriopetukseen kuuluvat myös erilaisten musiikkiteatterimuo-tojen kuten musikaali, musiikkinäytelmä, kabaree, tanssiteatteri, performanssi, työstäminen esi-tykseksi. Musiikkiteatteriesityksiä voidaan tehdä myös yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Kurssit suoritetaan siten, että opiskelija voi valita 1.vuositasolla kurssit MTE 1 ja 2, 2.vuositasollkurssit MTE 3 ja 4 ja 3.-4.vuositasolla kurssit MTE 5 ja 6.Opiskelija voi suorittaa lukion aikana 6 musiikkiteatterikurssia.

MTE 1 Musiikkiteatterinperusteet 1Kurssin tavoitteena musiikkiteatterin perusteisiin ja erilaisiin työtehtäviin. Kurssin suorittamiseensisältyy portfoliotyöskentely.

MTE 2 Musiikkiteatterin perusteet 2Kurssin tavoitteena on työstää erilaista musiikkiteatterimateriaalia ja harjoitella erilaisia työtehtä-viä. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely

MTE 3 Musiikkiteatterin perusteiden soveltaminen 1Kurssin tavoitteena on suunnitella musiikkiteatteriesitystä ja toteutusta. Tutustutaan tuottamisenperusteisiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely.

MTE 4 Musiikkiteatterin perusteiden soveltaminen 2Kurssin tavoitteena on harjoitella musiikkiteatteriesitystä ja sen eri osa-alueita syventäen tuotan-toon vaikuttavia tekijöitä. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely.

MTE 5 Musiikkiteatterin jatkokurssi 1Kurssin tavoitteena on perehtyä itsenäisempää taiteellista työtä vaativiin musiikkiteatterin tehtä-viin ja muodostaa kokonaiskuvaa musiikkiteatterin työkentästä. Kurssin suorittamiseen sisältyyportfoliotyöskentely.

MTE 6 Musiikkiteatterin jatkokurssi 2

108

Kurssin tavoitteena on tehdä itsenäistä taiteellista ajattelua vaativia työtehtäviä musiikkiteatterineri alueilta (mm. ääni- ja valosuunnittelun, koreografian, korrepetiittorin, näyttämömestarin, tuot-tajan tehtäväalueelta) Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely

MPR PRODUKTIOProduktio-opetuksessa painottuvat yhteisten musiikkiteatteriesitysten näyttämötyöskentely. Pro-duktiomuotoja voivat olla musiikkiteatteriesitysten lisäksi myös esimerkiksi lastenkonsertit, mu-siikkitapahtumat, musiikkivideot. Opiskelijat saavat ohjausta myös esitysten tuottamisesta, mark-kinoinnista, dramaturgiasta, suunnittelusta ja arvioinnista.Kurssit suoritetaan siten, että opiskelija voi valita 1.vuositasolla kurssit MPR 1 ja 2, 2.vuositasollakurssit MPR 3 ja 4 ja 3.-4.vuositasolla kurssit MPR 5 ja 6.Opiskelija voi suorittaa lukion aikana 6 produktiokurssia.

MPR 1 Produktion perusteet 1Kurssin tavoitteena on musiikkiteatterin näyttämötyöskentelyn perusteiden opiskelu. Kurssin suo-rittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely.

MPR 2 Produktion perusteet 2Kurssin tavoitteena on omaksua musiikkiteatterin näyttämötyöskentelyn dramaturgia, eri taiteen-alojen vaikutus (mm.valo,ääni,liike, näyttämökuva,tila) sekä harjaantua näyttämötyöskente-lyyn.Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely.

MPR 3 Produktion perusteiden soveltaminen 1Kurssin tavoitteena on syventää näyttämötyöskentelyn perusteiden hallintaa ja erikoistua tarvitta-essa itseä kiinnostaviin osa-alueisiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely.

MPR 4 Produktion perusteiden soveltaminen 2Kurssin tavoitteena on harjoittaa käytännön näyttämötyöskentelyn osa-alueita syventäen ja pereh-tyen muutaman osa-alueen käytännön sovelluksiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyös-kentely.

MPR 5 Produktion jatkokurssi 1Kurssin tavoitteena on valmistaa vaativa konserttiohjelma, kulloinkin valittavasta aihepiiristä, sy-ventyen laulukirjallisuuden eri tyyleihin. Kurssilla syvennytään konserttinäyttämön työskentelyynja taltioidaan sekä dokumentoidaan työtä laajamittaisesti.

MPR 6 Produktion jatkokurssi 2Kurssin tavoitteena on valmistaa vaativa konserttiohjelmisto, kulloinkin valittavasta aihepiiristä,syventyen laulukirjallisuuden eri tylleihin. Kurssi on tarkoitettu vaativan ohjelmiston hallitsevilleinstrumentalisteille. Kurssin pääpaino on syventymisessä konserttinäyttämön työskentelyyn. Kurs-si taltioidaan ja dokumentoidaan.

MPR 7 KUMU (= kaukaa kantautuva matala ääni)Musiikin ja kuvataiteen yhteistyökurssin tavoitteena on hyödyntää molemmissa oppiaineissa ole-via yhteisiä sisältöalueita (rytmi, harmonia, liike, kuva, mielikuvat).Kurssi soveltuu niin musiikkiin kuin kuvataiteeseen painottuneille opiskelijoille. Työskentely ta-pahtuu kuitenkin vapaasti näitä kahta oppiainetta yhdistellen.

Kurssiin liittyy yhteistyömatka Hollantiin A. Roland Holst Collegeen, joka sijaitsee Hilversumis-sa. Matkalla teemme ilmaisullisia harjoituksia hollantilaisten opiskelijoiden kanssa. Tavoitteenaon toteuttaa performanssiesityksiä paikallisten toimijoiden luomissa puitteissa.

109

Performanssissa yhdistyvät kuva, ääni, liike ja rytmi. Ne ovat elämässä esiintyviä tuttuja element-tejä ylitse kansallisuusrajojen. Niiden soveltaminen ja hyödyntäminen, muuntelu ja yhdistely luoloputtomia mahdollisuuksia taiteellisen tuotoksen synnyttämisessä.

Ennen matkalle lähtöä kurssi kokoontuu kuusi kertaa koululla. Silloin perehdymme performanssintekoon, teemme erilaisia ilmaisullisia harjoituksia ja suunnittelemme osuuttamme Hollannissatapahtuvaa varsinaista työskentelyä varten.

Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän.

Tieto saattaa KUMU-kurssilla kumuloitua (=kertyä, kasautua), sen vaikutus on kumulatiivinen(=kasautuva) ja se saattaa aiheuttaa jokaisessa osallistujassa ilon ja yhdessä tekemisen kumuloi-tumista (=kasautuminen)

V MUSIIKIN TEKNOLOGIAN OPINNOT

MTK 01 MUSIIKIN TEKNOLOGIA 1Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet omien demojen ja livemiksauksien tekemiseen. Pää-paino on sekvensseriohjelmien opiskelussa. Opiskelijat äänittävät, miksaavat ja tuottavat erilaisiakokoonpanoja. Kurssilla myös perehdytään tavallisimpiin äänitys- ja äänentoistolaitteisiin (ääni-pöydät, kaiuttimet, monitorit, mikrofonit ja efektilaitteet) ja harjoitellaan niiden käyttöä. Kurssinaikana tehdään oma demo ja harjoitellaan konserttien miksaamista. Numeroarvionti, opiskelija voihalutessaan saada suoritusmerkinnän.

MTK 02 MUSIIKIN TEKNOLOGIA 2Kurssin tavoitteena on opiskella syventäen sekvensseriohjelmia sekä tutustua nuotinnusohjelmiin.Nuotinnusohjelmiin perehtymisen tavoitteena on pystyä muuttamaan soitettua tietoa graafiseksinuottikuvaksi. Tavoitteena on painovalmiin pianopartituurin valmistaminen. Numeroarvionti,opiskelija voi halutessaan saada suoritusmerkinnän.

MTK 03 MUSIIKIN TEKNOLOGIA 3Kurssin tavoitteena on tutustua erilaisiin multimediasovelluksiin.Tavoitteena on multimediaesi-tyksen valmistaminen. Lisäksi kurssilla opiskellaan laajemmin sekvensseri- ja nuotinnusohjelmia.Numeroarvionti, opiskelija voi halutessaan saada suoritusmerkinnän.

VI MUSIIKKIESITYKSET

MES01 Kuorolaulua ja orkesterinsoittoaKurssin aikana kerätään työpäiväkirjaan mielekkäitä työtehtäviä kuorojen, orkestereiden, bändienja lauluyhtyeiden parissa. Opiskelija voi hyödyntää kokemustaan kokeneena soittajana ja laulajanaerilaisissa konserteissa ja esiintymisissä lukuvuoden aikana. Opiskelija ottaa työpäiväkirjaan mer-kinnän jokaiselta ohjaavalta opettajalta työtehtäviensä keston mukaan ja voi harjoitella ohjelmis-toa itsenäisesti. Ohjaavan opettajan kanssa sovitaan harjoituskerrat. Kurssi on tarkoitettu 3. ja 4.vuositason opiskelijoille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Tapiolan lukion musiikkilinjan musiikin kurssit vuositasoittain/lähtötason mukaan:suositus suoritusjärjestykseksi1. vuositasoMusiikkitieto (MUL)

110

Pakolliset: MUL 1,2Soveltavat: MUL 9

Musiikin lauluopinnot (MLA)Syventävät:Naiskuoro: MLN 1,2Mieskuoro: MLM 1,2Kamarikuoro: MLK 1,2Yksinlaulu: MLL 1Lauluyhtye: MLY 1-6

Musiikin soitinopinnot (MSO)Syventävät:Orkesteri MSO 1,2,5,6Vapaa säestys: MSV 1-3Bändi: MSB 1,2, MSBB 1,2MSSS: MSSS 1MSJ: MSJ 1

Musiikkiteatteriopinnot (MTE)Syventävät:Musiikkiteatteri: MTE 1,2Produktio: MPR 1,2

2. vuositasoMusiikkitieto (MUL)Pakolliset: MUL 3,4Soveltavat: MUL 9

Musiikin lauluopinnot (MLA)Syventävät:Naiskuoro: MLN 3,4Mieskuoro: MLM 3,4Kamarikuoro: MLK 3,4Yksinlaulu: MLL 1, 2Lauluyhtye: MLY 1-6

Musiikin soitinopinnot (MSO)Syventävät:Orkesteri: MSO 3,4,5,6Vapaa säestys: MSV1,2,3Bändi: MSB3,4; MSBB 1,2MSSS: MSSS 1MSJ: MSJ 1

Musiikkiteatteriopinnot (MTE)Syventävät:Musiikkiteatteri: MTE 3,4Produktio: MPR 3,4

Musiikin teknologian opinnot (MTK)Soveltavat:

111

Musiikin teknologia: MTK 1-3

3.-4.vuositasoMusiikkitieto (MUL)Pakolliset: MUL 5Soveltavat: MUL 9,13

Musiikin lauluopinnot (MLA)Syventävät:Naiskuoro: MLN 5,6Mieskuoro: MLM 5,6Kamarikuoro: MLK 5,6Yksinlaulu: MLL 1-3Lauluyhtye: MLY 1-6

Musiikin soitinopinnot (MSO)Syventävät:Orkesteri: MSO5,6Vapaa säestys: MSV 1-3Bändi: MSB 5,6, MSBB 1,2MSSS: MSSS 1MSJ: MSJ 1

Musiikkiteatteriopinnot (MTE)Syventävät:Musiikkiteatteri: MTE 5,6Produktio: MPR 5,6

Musiikin teknologian opinnot (MTK)Soveltavat:Musiikin teknologia: MTK 1-3

10.20 KUVATAIDELukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa jamuiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrys-tä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen tai-teellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen ko-kemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvi-tuksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja pe-rustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa jakulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen mer-kityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurinyleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille.

Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaa-minen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täy-dentävät toisiaan.

112

Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa moni-puolisia kuvien tuottamis-ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään koulu-ympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kult-tuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Opintojen järjestely

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen(KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa järjes-tyksessä, kuitenkin niin, että lukiodiplomikurssi (kurssi 10) päättää kuvataiteen opinnot.Minä, kuva ja kulttuuri -kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

Arviointi

Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnissa otetaan huomioon kuval-liset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinenaktiivisuus. Tapiolan lukiossa kurssit arvioidaan numeroin 4-10, mutta soveltavien kurssien koh-dalla arvosanan voi muuttaa suoritusmerkinnäksi opiskelijan niin toivoessa.

Pakolliset kurssit

KU01 Minä, kuva ja kulttuuriKurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita sekä op-pii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja kuvallisessatyöskentelyssään. Kurssilla käsitellään monipuolisin työmenetelmin kuvan rakentamisen keinoja.Opiskelija harjaantuu käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, mui-den opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia. Kurssin tavoitteisiin kuuluu myös oppia tarkastele-maan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä.

KU02 Ympäristö, paikka ja tilaKurssilla opetellaan muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta,estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja, sekä tekemään havaintoja ympäristöstämme eri näkökulmista.Taiteellisen tutkimisen kohteena ovat luonto, rakennettu ympäristö ja esinekulttuuri arkipäivänesineistä muodin ilmiöihin ennen ja nyt.

Syventävät kurssit

KU03 Media ja kuvien viestitKurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaamaa maa-ilmaa suhteessa kulttuuriin ja todellisuuteen sekä ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja medias-sa. Harjoitustehtävissä opitaan käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä.Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. graafinen suunnittelu, elokuva, valokuva sekä median ku-vat.

KU04 Taiteen kuvista omiin kuviinKurssilla käsitellään kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti. Harjoitusteh-tävissä hyödynnetään taiteen tuntemusta ja opetellaan taidekuvan tulkintaa sekä pohdiskelevaa,sanallista itsearviointia. Pääpaino on kuitenkin omakohtaisessa työskentelyssä. Kurssin tavoitteenaon syventää ja kehittää opiskelijan kuvallisen ilmaisun taitoja.

KU05 Nykytaiteen työpajaKurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisiailmiöitä ja merkityksiä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan. Opiskelija oppii ym-märtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskentelyssään, sekä harjaantuu tavoitteelliseentyöskentelyyn omaa produktiota toteuttaessaan. Kurssilla pohditaan mitä nykytaide on ja miten

113

kulttuurien välinen vuorovaikutus ilmenee nykytaiteessa. Kurssilla on myös mahdollista osallistuataiteiden välisiin projekteihin koulussa tai koulun ulkopuolella.Kurssi soveltuu erinomaisesti niille, jotka aikovat suorittaa kuvataiteen lukiodiplomin.

Soveltavat kurssit

KU06 Taidegrafiikan työpajaKurssilla tutustutaan taidegrafiikan eri ilmaisumuotoihin ja tekniikoihin keskittyen syväpainome-netelmiin. Toteutetaan kokeellisia painomenetelmiä kuvanteossa, ja vieraillaan graafisen taiteennäyttelyssä.

KU07 KeramiikkakädetKeramiikan tekoon keskittyvällä työpajakurssilla valmistetaan savesta monipuolisin menetelmintaide- ja käyttöesineitä. Tutustutaan eri savilaatuihin, saven polttoon ja lasitukseen. Kurssilla ope-tellaan dreijaamista, käsinmuotoilua ja valutekniikkaa. Toteutetaan vierailu museoon tai keraami-kon työhuoneelle.

KU08 Valokuvailmaisun kurssiKurssilla opitaan valokuvauksen tekniikkaa, mustavalkoisten valokuvien vedostusta sekä digitaa-lisen kuvan luovaa käyttöä. Perehdytään kuvan rakenteen problematiikkaan ja pohditaan kuvanrakenteen ja sisällön välistä suhdetta valokuvataiteessa. Oma järjestelmä- tai digitaalikamera onvälttämätön varuste kurssin suorittamiseksi. Toteutetaan vierailu Suomen valokuvataiteen muse-oon tai muuhun valokuvanäyttelyyn.

KU09 MuKuLi (Musiikki-Kuvataide-Liikunta)Kurssilla toteutetaan yksin tai ryhmässä ääntä, kuvaa ja liikettä yhdistävä projekti. Käsitelläänkuvan suhdetta ääneen ja rytmiin, harjoitellaan erilaisia ilmaisukeinoja ja valmistetaan esitys.Kurssi mahdollistaa saumattoman yhteistyön tekemisen lukion muitten ilmaisullisten aineittenkanssa.

KU10 Kuvataiteen lukiodiplomikurssiLukiodiplomikurssi on kuvataiteen päättökoe, jossa opiskelija tuottaa itsenäisesti kuvataiteellisenprojektin Opetushallituksen ennalta antamista valtakunnallisista aiheista. Työ koostuu taiteellises-ta työstä, kirjallisesta esseestä sekä työn etenemisestä kertovasta portfoliosta. Välineet, tekotapa jamateriaalit ovat melko vapaasti valittavissa. Opiskelijalla on oltava neljä lukiossa hyväksyttyäkuvataidekurssia suoritettuna ennen lukiodiplomikurssille osallistumista.

KU11 Italian kieli ja taideKurssilla tutustutaan Italian taiteeseen keskittyen renessanssiajan jälkeisiin tyylisuuntiin sekä Ita-lian arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka Roomaan, jossa pääasiallisena tutustu-miskohteenamme on Rooman taideakatemia (Accademia Belle Arti Roma), Käymme myös kes-keisissä taidemuseoissa ja muissa kohteissa. Kokoonnumme yhdeksän kertaa ennen matkaa. Opis-kelija tuottaa kurssin aikana sekä kuvallisia harjoitustöitä että tutkimustyötä aiheisiin liittyen.Kurssille osallistumisen edellytys on, että opiskelija on suorittanut kuvataiteesta kurssit KU01 jaKU02 ennen kurssille osallistumista sekä Italian kielen kurssit TD01 ja TD02.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· saa omakohtaisia elämyksiä taiteen kokemisesta ja tekemisestä sekä Italian kielen käytöstä· oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuurihistoriaa· oppii selviytymään yksinkertaisissa arkipäivän viestintätilanteissa italian kielellä

114

Keskeiset sisällöt:· Accademia Belle Artiin tutustuminen· Rooman kaupunki ja nähtävyyksiin tutustuminen· Taiteen historian tuntemuksen lisääminen· Italian kielen käyttö arjen tilanteissa

Arviointi:Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän, kun on tehnyt tutkimustyönsä ja kuvallisia harjoituk-sia.

KU12 Oman taiteellisen projektin kurssiToteuttaessasi lukion toimintaan liittyvää taiteellista työtä voit anoa siitä itsellesi Oman taiteelli-sen projektin kurssisuoritusta. Kurssille ei varata paikkaa kurssitarjottimelta, vaan se suoritetaanlukujärjestyksen ulkopuolella joko ohjattuna tai itsenäisesti. Projektin toteuttamisesta tulee sopiakuvataideopettajan kanssa. Voit saada 1/2 tai kokonaisen kurssin taideprojektin laajuudesta riip-puen.

KU13 KUMU (= kaukaa kantautuva matala ääni)Musiikin ja kuvataiteen yhteistyökurssin tavoitteena on hyödyntää molemmissa oppiaineissa ole-via yhteisiä sisältöalueita (rytmi, harmonia, liike, kuva, mielikuvat).Kurssi soveltuu niin musiikkiin kuin kuvataiteeseen painottuneille opiskelijoille. Työskentely ta-pahtuu kuitenkin vapaasti näitä kahta oppiainetta yhdistellen.

Kurssiin liittyy yhteistyömatka Hollantiin A. Roland Holst Collegeen, joka sijaitsee Hilversumis-sa. Matkalla teemme ilmaisullisia harjoituksia hollantilaisten opiskelijoiden kanssa. Tavoitteenaon toteuttaa performanssiesityksiä paikallisten toimijoiden luomissa puitteissa.

Performanssissa yhdistyvät kuva, ääni, liike ja rytmi. Ne ovat elämässä esiintyviä tuttuja element-tejä ylitse kansallisuusrajojen. Niiden soveltaminen ja hyödyntäminen, muuntelu ja yhdistely luoloputtomia mahdollisuuksia taiteellisen tuotoksen synnyttämisessä.

Ennen matkalle lähtöä kurssi kokoontuu kuusi kertaa koululla. Silloin perehdymme performanssintekoon, teemme erilaisia ilmaisullisia harjoituksia ja suunnittelemme osuuttamme Hollannissatapahtuvaa varsinaista työskentelyä varten.

Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän.

Tieto saattaa KUMU-kurssilla kumuloitua (=kertyä, kasautua), sen vaikutus on kumulatiivinen(=kasautuva) ja se saattaa aiheuttaa jokaisessa osallistujassa ilon ja yhdessä tekemisen kumuloi-tumista (=kasautuminen)

10.21 LIIKUNTALiikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiske-lijaa ymmärtämään liikunnan merkitys niin fyysiselle, psyykkiselle kuin sosiaalisellekin hyvin-voinnille.

Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuk-sia sekä tuetaan heidän kasvuaan ja kehitystään. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan

115

avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle.Opiskelijoiden jaksamista koulutyössä pyritään vahvistamaan liikunnan myönteisten kokemustenkautta. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuulli-suuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin.

Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja koulun sijainti sekä ympärilläolevat liikuntamahdollisuudet. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaeh-toiseen liikunnan harrastamiseen.

Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Erityistä tukea tarvitsevatopiskelijat huomioidaan. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuuri-sen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus.

Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuo-doissa sekä saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen. Oman fyysisen kunnon arviointisekä tavoitteiden asettelu kunnon ylläpitämiseksi ovat keskeisiä. Tavoitteena on myös, että opiske-lija osaa työskennellä vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. Hyvät tavat, sääntöjen noudat-taminen sekä kunnioitus luontoon kuuluvat myös opetuksen tavoitteisiin.

Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminensekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Aktiivisuus on keskeisintä. Pakolliset ja syventävät kurssitarvioidaan numeroin. Soveltavissa kursseissa käytetään sekä numero- että suoritusarviointia.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä mahdollisesti tu-tustutaan johonkin uuteen lajiin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssiensuunnittelussa otetaan huomioon vuodenajat ja pyritään harjoittamaan mahdollisimman monipuo-lisesti eri lajeja. Opetuksessa korostetaan liikunnan terveysvaikutuksia. Opiskelussa huomioidaanturvallisuus opiskelijaryhmiä muodostettaessa.

Huom! LI01 ja LI02 -kursseja ei voi suorittaa samana lukuvuonna, vaan kurssit tulee hajauttaakahdelle lukuvuodelle. Toinen pakollisista kursseista suositellaan tehtäväksi ensimmäisenä luku-vuonna.

LI01 Taitoa ja kuntoaKurssin tavoite on jatkaa opittujen liikuntataitojen harjoittamista keskeisissä sisä- ja ulkoliikunta-lajeissa. Liikuntaa harjoitetaan monipuolisesti ja näin mahdollistetaan myönteisten liikuntakoke-musten saanti. Opiskelija ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet jaoppii toimimaan omaa terveyttä ja hyvinvointia edistävästi.

Kurssin sisällöt valitaan sopiviksi käytettävissä olevien liikuntapaikkojen sekä vuodenajan mu-kaan. Keskeisinä lajeina ovat sisä- ja ulkopalloilu, voimistelu ja tanssi, uinti, yleisurheilu sekätalvi- ja luontoliikunta. Lihashuolto ja rentous kuuluvat osana kurssia myös. Fyysisen kunnon ta-soa seurataan kestävyyttä mittaavalla juoksutestillä sekä lihaskuntotesteillä.

LI02 Liikuntaa yhdessä ja erikseenKurssin tavoite on ohjata opiskelijat huolehtimaan omasta fyysisestä kunnosta. Tavoitetta ohjaaoman kunto-ohjelman laatiminen ja toteuttaminen (seuranta) sekä henkilökohtaiseen liikuntahar-

116

rastukseen aktivoiminen. Kurssilla kerrataan ja opetellaan perustaitoja niin, että sekä yksilölajienettä joukkuepelien harrastaminen on mahdollista. Opiskelija harjoittaa sosiaalisia taitojaan.

Kurssin sisällöt valitaan sopiviksi käytettävissä olevien liikuntapaikkojen ja vuodenajan mukaan.

Opiskelija harjoittaa systemaattisesti fyysistä kuntoaan ja toteuttaa lihashuoltoaan sisä- ja ulkopal-loilussa, voimistelussa ja tanssissa, uinnissa sekä talvi- ja luontoliikunnassa. Fyysisen kunnon ta-soa seurataan kestävyyttä mittaavalla juoksutestillä sekä lihaskuntotestillä.

Syventävät kurssit

Kurssien lähtökohtana on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistämi-nen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssien sisältöjen tarkentaminen tapah-tuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.

LI03 Virkisty liikunnastaKurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elä-myksellisten liikuntakokemusten kautta. Liikunnasta apua stressinhallintaan, rentoutumiseen javirkistäytymiseen ovat pääosissa.Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

LI04 Yhdessä liikkuenKurssin sisältönä on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuuopiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin pääsisältönä ovat pallopeleistä joukkue- ja mailapelit.Lajien suunnittelussa otetaan huomioon koulun sijainti ja olosuhteet.

LI05 KuntoliikuntaKurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen jaseuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat pitävätkurssilla liikuntapäiväkirjaa. Kurssilla harjoitetaan sekä hapenkuljetuselimistöä että lihaksistoa.Kurssin sisältönä ovat lihaskuntoa kohottavat sekä kuntosali- että aerobic -tyyppiset harjoitteet.Lisäksi harjoitetaan kestävyyttä uintia ja lenkkeilyä hyödyntäen. Opettaja tarkentaa sisällön yh-dessä opiskelijaryhmän kanssa.

Soveltavat kurssit

Soveltavat kurssit toteutetaan normaalisti jaksossa johtonumeron paikalla (LI06, LI11, LI12), ha-jautettuna läpi vuoden lukujärjestyksen ulkopuolella (LI07-LI10, LI16), keskitetysti tiettynä ajan-kohtana (LI14, LI15) tai itsenäisesti (LI13). Soveltavat kurssit arvioidaan joko numeroin tai suori-tusmerkinnällä. Kursseja voi suorittaa useamman kerran jatkuvan liikunnan harrastamisen mah-dollistamiseksi.

LI06 Uudet lajitKurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ajankohtaisiin ja kiinnostaviin liikuntamuotoihinlähialueella ja koko suur-Helsingissä. Opiskelija löytää itselleen mahdollisesti uuden harrastetta-van liikuntalajinkin. Tutustumiset ovat opiskelijoille maksullisia, hinnat ovat kohtuullisia. Opetta-ja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Suoritusmerkintä.

Seuraavat soveltavat kurssit (LI07-LI10) tarjotaan läpi vuoden hajautettuna. Nämä kurssit mahdol-listavat opiskelijan säännöllisen liikunnan harrastamisen koko lukion ajan. Syksyn ja kevään oh-jelmat voivat olla erilaiset. Kurssin voi suorittaa useamman kerran. Kullakin kurssilla harjoitetaan

117

lajin perustaitoja ja opiskellaan säännöt. Taidoissa edetään pidemmälle ryhmän taso huomioonottaen. Kurssit kokoontuvat viikoittain koulupäivän päätyttyä. Suoritusmerkintä.LI07 Sulkapallokurssi (syksy)LI08 Lentopallokurssi (syksy ja kevät)LI09 Salibandykurssi (syksy ja kevät)LI10 Koripallokurssi (syksy ja kevät)

LI11 LiikuntaesityskurssiKurssin tavoitteena on tutustuttaa ja harjoittaa tanssin eri muotoja. Kurssi voidaan toteuttaa yhdes-sä muiden taito- ja taideaineiden kanssa. Kurssin tavoitteena voi olla myös esitys. Suoritusmerkin-tä.

LI12 Vanhat tanssitTavoitteena on tutustuttaa vanhaan tanssiperinteeseen ja opettaa myös tansseihin liittyvää tapa-kulttuuria. Konkreettinen tavoite on saavuttaa riittävä tanssitaito vanhojen päivän esityksiin. Suo-ritusmerkintä.

LI13 Oma laji -kurssiKurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan ohjauksessa tai osallistutaan kontrolloidusti säännölliseenjohdettuun urheilutoimintaan. Tavoitteena on ohjata opiskelijaa omatoimiseen liikunnan harjoit-tamiseen. Oma laji -kurssin voi suorittaa yhden kerran / lukuvuosi. Suoritusmerkintä.

LI14 Lapin lumoTutustutaan Lapin kulttuuriin, luontoon, taiteisiin ja elämäntyyliin viikon ajan kevätlukukaudella.Harjoitellaan hiihtolajeja käyden keskeisissä paikallisissa hiihtokeskuksissa leirikoulun hengessä.Kurssi aiheuttaa opiskelijalle kustannuksia, joita pyritään minimoimaan keräten rahaa yhteisinponnistuksin. Kurssille osallistuvien opiskelijoiden määrä on rajoitettu. Osallistujat valitaan il-moittautumisjärjestyksessä lukuvuoden alussa. Lisäksi kurssille osallistuvien tulee sitoutua kurssinyhteisiin sääntöihin. Suoritusmerkintä.

LI15 RetkikurssiKurssilla opitaan retkeilyn perustaitoja ja -tietoja. Opiskelijat suunnittelevat retken luonteen yh-dessä opettajan kanssa (patikointi, pyöräily, melonta). Suoritusmerkintä.

LI16 LiikuntadiplomiLiikuntadiplomi eli liikunnan kypsyysnäyte. Kurssin tavoite on syventää käsitystä itsestä liikkuja-na. Kurssi sisältää portfolion tekemisen liikunnan harjoittamisesta koko lukion ajalta, tutkielman,kuntotestien suorittamisen ja erityistaidon näyttämisen. Lisäksi suorittajan yhteistyötaidot arvioi-daan. Kurssi vastaa taitolajien yo-kirjoitusta. Arviointi Opetushallituksen arviointiophjeiden mu-kaisesti.

Liikunnan harjoittaminen perustuu jatkuvaan harjoittamiseen. Edellä olevia syventäviä ja sovelta-via kursseja voi suorittaa uudelleen.

10.22 TERVEYSTIETOTerveystiedon opetuksen tehtävänä on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaaosaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toi-minnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaavastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä jasosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta.

118

Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kan-santautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkö-kulmasta.

Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässä tarvitsemiin terveys-resursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn.

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työ- ja toimintakyvyn sekä sai-rauksien ehkäisyn merkityksen terveyden edistämisessä. Lisäksi opiskelija tuntee keskeisimmäthoitomahdollisuudet yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opiskelija oppii pohtimaan terveyttäkoskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan terveyttä edistävästi. Kriittinen arvi-ointi terveyteen liittyviin tulkintoihin lisääntyy.

Terveystiedon arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä jasoveltamista. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eetti-seen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja. Terveystiedon arvioinnissa käyte-tään kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, tutkimuksia tai toiminnallisia tehtäviä.Opiskelijan aktiivinen rooli tunneilla korostuu.

Pakolliset kurssit

TE01 Terveyden perusteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toiminta-kyvyn sekä osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään.

Opiskelija tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä osaa hankkia, käyttää ja arvi-oida terveyttä ja sairautta koskevaa tietoa.

Keskeiset sisällöt liittyvät työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen: ravitsemus, uni, lepo jakuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi sekä ympäristön terve-ys.Arvostelussa otetaan huomioon kurssikoe, jatkuva näyttö ja mahdollinen kirjallinen työ tai esitel-mä. Opetusmenetelmänä käytetään luentoa, opetuskeskustelua, ryhmätöitä sekä esitelmiä.

Syventävät kurssit

TE02 Nuoret, terveys ja arkielämäKurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien jaselviytymisen keinojen osalta. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista niin fyysisellä,psyykkisellä kuin sosiaalisellakin tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyväävastuullisuutta. Tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnal-liseen aikaan liittyviä ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Työtavoissa korostuvat arvopohdinta, ryhmä-harjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu.

TE03 Terveys ja tutkimusKurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä terveydenhuollossa ja itsehoitonatoteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksiperehdytään terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalveluiden tarjontaan sekä yksilön ase-maan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työtavoissa korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppimi-nen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan tutkimustyö.

Soveltavat kurssit

TE05 Kertauskurssi (1/2 kurssia)

119

Kurssi on tarkoitettu etupäässä terveystiedon ylioppilaskokeessa kirjoittaville. Kurssilla kerrataanpakollisen kurssin ja syventävien kurssien sisältöjä sekä lisätään opiskelijan valmiuksia reaalikoet-ta varten. Kurssilla opiskelijat tekevät luokkatuntien lisäksi itsenäisiä tehtäviä sekä ryhmätehtäviä.Kertauskurssi on laajuudeltaan puoli kurssia. Suoritusmerkintä.

10.23 OPINTO-OHJAUSOpinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, ettäopiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihinja työelämään.

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikanaopinto-ohjaus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja -taidot, joiden varassaheidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Opinto-ohjauksen kurssien lisäksi opiskelijoille annetaan henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta.

Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekäammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä.

Pienryhmäohjauksessa voidaan käsitellä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavis-sa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.

Opinto-ohjauksen tavoitteet

Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa siten, että hän pystyy itsenäisesti ja vastuulli-sesti suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa HOPS sekä kehittämäänoman tulevaisuutensa kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on, että opiskelija pystyyopiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taito-jaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opiskelijaaohjataan suunnittelemaan lukio-opintojaan ja valintojaan, siten että hän ottaa huomioon jatko-opintosuunnitelmansa. Opiskelun ongelmatilanteissa opiskelijaa rohkaistaan hakemaan apua opin-to-ohjaajilta, aineenopettajilta, erityisopettajilta, rehtoreilta ja opiskelijahuoltohenkilöstöltä.

Opiskelijaa ohjataan hakemaan jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvää tietoahakuoppaista ja Internetistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen hän pystyy löytämään in-formaatiota sekä kotimaisista ja kansainvälisistä opiskelu- ja työmahdollisuuksista.

Arviointi

Opinto-ohjauksen kursseista annetaan suoritusmerkintä.

Pakolliset kurssit

OP01 Koulutus, työ ja tulevaisuusOpinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittami-seen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot.Kurssilla järjestetään tutustumiskäyntejä työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaik-koihin.

Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilas-tutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Kurssin keskeisinä sisältöinä ovat opintojen rakentumi-nen ja opiskelutaitojen kehittäminen, itsetuntemus, omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnis-taminen, ylioppilastutkinto, jatko-opinto- ja työelämätietous.

120

Arvioinnin perustana on aktiivinen osallistuminen opetukseen kolmen lukuvuoden aikana.

Syventävät kurssit

OP02 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalintaLukion 3. vuosiasteen opiskelijoille tarkoitetulla kurssilla opiskelija syventää ja laajentaa opiske-lu- ja työelämätietouttaan tutustumalla eri oppilaitoksiin, ammatteihin ja työelämään. Kurssin ta-voitteena on tukea ja auttaa opiskelijaa jatko-opintojen sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Kurssil-la käydään läpi myös tiedonhankintakanavia. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittäminen onmyös yksi kurssin tärkeä tavoite. Kurssi toteutetaan verkkokurssina.

Arvioinnin perustana on opiskelijan verkkokurssin oppimistehtävien perusteella laatima portfolioja suullinen päättökeskustelu.

Soveltavat kurssit

OP03 Tutor-kurssiLukion 2. vuosiasteen opiskelijoille tarkoitetulla tutor -kurssilla opiskelijat opastavat lukion 1.vuosiasteen opiskelijoita yhdessä ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien kanssa sekä kesän lukioonottopäivinä että syksyllä ensimmäisinä koulupäivinä. Tutorit vierailevat peruskoulun päättöluok-kalaisten oppilaanohjauksen tunneilla ja perehdyttävät peruskoululaisia lukio-opiskeluun. He osal-listuvat Espoon koulutusmessuilla lukion esittelyyn ja markkinointiin peruskoululaisille. Opiskeli-jat valitaan kurssille 1. opiskeluvuoden keväällä. Kurssi sisältää myös teoriaa, jossa käsitellääntutor -opiskelijan tehtäviä. Kurssin suorittaminen edellyttää vastuullisuutta ja sitoutumista toimin-taan koko lukuvuodeksi.

Arvioinnin perustana on aktiivinen osallistuminen ja opiskelijan laatima raportti tutorina toimimi-sesta ja suullinen päättökeskustelu.

OP04 Löydä oma oppimistyylisi, lukikurssiKurssilla tutustutaan erilaisiin oppimistyyleihin ja -tekniikoihin. Pyritään löytämään itselle parhai-ten sopivia oppimistapoja. Kurssilla saa tietoa oppimiseen liittyvistä asioista ja oppimisvaikeuksis-ta.

OP05 Työ-ja yrityselämään tutustuminenKurssilla opiskelija tutustuu itseään kiinnostavaan ammattialaan tai yritystoimintaan. Kurssin ta-voitteena on syventää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä, eri ammattialoista sekä yrittäjyydestä. Pää-osin itsenäisesti suoritettava kurssi edellyttää tutustumista ja työskentelyä itse valitussa ja hanki-tussa työpaikassa vähintään 38 tuntia.

Arvioinnin perustana on opiskelijan laatima raportti työstä ja työtodistus sekä suullinen päättökes-kustelu.

10.24 TIETOTEKNIIKKA

Syventävät kurssit:

AT1 Tietotekniikan työpajatutustutaan Windows-käyttöjärjestelmään. Kurssilla harjoitellaan mm. Internetin perusteita, teks-tinkäsittelyä ja julkaisujen tuottamista. Suoritusmerkintä.

AT2 Ohjelmointikurssi 1Sisältö kysynnän mukaan. Suoritusmerkintä.

121

AT3 Ohjelmointikurssi 2Sisältö kysynnän mukaan. Suoritusmerkintä.

10.25 ILMAISUTAITOIL01 Ilmaisutaidon peruskurssiKurssilla tutustutaan draaman ja teatterin työtapoihin ja kehitetään oman ilmaisun eri osa-alueitamonipuolisten leikkien ja harjoitusten avulla. Työskentely vahvistaa esiintymisrohkeutta ja vuoro-vaikutussuhteita. Suoritusmerkintä.

IL02 Draama ja teatteriKurssilla jatketaan draaman ja teatterin työtapojen parissa ja syvennetään kokonaisilmaisua esi-merkiksi improvisaatioiden ja pienimuotoisten esitysten avulla. Suoritusmerkintä.

IL03 Draaman ja teatterin projektikurssiKurssin aikana valmistetaan ja esitetään näytelmä tai näytelmiä. Esitystaidon lisäksi kurssi vahvis-taa muun muassa yhteistoimintakykyä ja tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa itseään luovasti. Suori-tusmerkintä.

IL04 Draaman ja teatterin diplomikurssiDiplomikurssin aikana oppilas/oppilasryhmä valmistaa draamallisen tuotoksen, joka arvioidaan.Esityksen lisäksi arvosteluun vaikuttaa työprosessin kirjallinen raportointi. Kurssista saa erillisenlukiodiplomitodistuksen. Arviointi Opetushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

10.26 VALOTEKNIIKKAVAL01 Valotekniikka 1Kurssin aikana opiskelija tutustuu valotekniikan tehtäviin, oppii ymmärtämään valaistuksen kes-keiset periaatteet ja käyttämään valotekniikan perustyökaluja. Opiskelija toimii avustavissa valo-tekniikan tehtävissä erilaisissa tilaisuuksissa. Suoritusmerkintä.

VAL02 Valotekniikka 2Kurssin aikana opiskelija syventää opittuja taitoja, tutustuu erilaisten tilojen suomiin rajoituksiinja mahdollisuuksiin, ymmärtää valotekniikan toiminnan taustalla olevaa teoriaa sekä oppii suun-nittelemaan ja toteuttamaan erilaisia projekteja itsenäisesti. Suoritusmerkintä.

VAL03 Valotekniikka 3Kurssin aikana opiskelija opiskelija opastaa muita valoteknikkoja sekä oppii etsimään tietoa jasoveltamaan sitä toteutuksissaan itsenäisesti. Suoritusmerkintä.

10.27 MUUT SOVELTAVAT KURSSITAUT1 Autokoulukurssi (1/2 kurssia)Autokoulun suorittanut opiskelija voi anoa kurssisuoritusta rehtorilta. Suoritusmerkintä.

OPP1 OpiskelijakuntatoimintaOpiskelijakunnan toimintaan aktiivisesti kahden vuoden aikana osallistuneille opiskelijoille voi-daan myöntää opiskelijakuntatoiminnan kurssi. Suoritusmerkintä.

VIT1 Vitsaskurssi

122

Tapiolan lukion koululehden Vitsasen toimittamiseen osallistuneille opiskelijoille voidaan myön-tää Vitsaskurssi. Suoritusmerkintä.

MUU1 - 5 Muiden oppilaitosten kurssejaOpiskelija voi anoa rehtorilta muissa oppilaitoksissa opiskeltuja kursseja lukion soveltaviksi kurs-seiksi. Suoritusmerkintä.