TAUSTATIETOA 14.3.2011

TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN

-VESISTÖSEURANNAT

-LUOKITUS

-OMINAISPIIRTEITÄ

SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET

3/21/2011

Jokien ja järvien seuranta 2009-2012

VHA-seuranta

Luokittelua täydentävä seuranta, VHA

Hajakuormituksen vaikutusten seuranta MMM

Reaaliaikainen levähaitta-seuranta

Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta

Pienten valuma-alueiden seuranta

Ympäristön yhdennetty seuranta

Haitalliset aineet vedessä ja eliöissä

Tila Hydrologia

Biologia Vedenlaatu

Nyk.~alueellinen seuranta+ kartoitukset

VHA-sovittu osa

VHA-täydennysosa

• Perusseuranta (P)

– Edustava kuva vesien tilasta ja sen muutoksista• Eri järvi- ja jokityypit

• Maantieteellinen edustavuus

• Kaikki biologiset tekijät edustavasti mukana

• Riippumaton vesistön tilasta

– Vertailupaikkojen verkko

– ≠ viranomaisseuranta

• Perusseuranta on pintavesien säännöllistä seurantaa ihmisen toiminnasta tehdyn vaikutusarvioinnin todentamiseksi, seurantaohjelmien suunnittelemiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi. Perusseurantaa tulee tehdä kaikentyyppisissä vesissä (VHL 1299/2004/ 9§).Perusseurannan ohjelma kootaan viranomaisseurannoista ja velvoitetarkkailuista.

• Pintaveden perusseuranta kohdistuu biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin Näitä tekijöitä seurataan hoitosuunnitelmakauden aikana vähintään vuoden ajan.

Vesienhoitoalueen seurantaohjelma: Pintavedet

VHA -seurannassa olevien vesimuodostumien vähintään suppea ekologinen luokittelu mahdollinen seuraavalla hoitosuunnitelmakierroksella

Toiminnallinen seuranta (T)

– Uhkana, että hyvä tila ei toteudu– Hyvää huonommaksi luokitellut sekä vesistöt, joissa riski tilan heikentymisestä

– Toimenpideohjelman vaikutusten toteamiseksi– Sama paikka voi olla sekä perusseurannan että toiminnallisen seurannan

verkossa (P/T)– ≠ velvoitetarkkailu

• Toiminnallinen seuranta

• Pintavesien toiminnallinen seuranta kohdistuu pintavesimuodostumiin, joissa on mahdollista, että hyvää ekologista tai hyvää saavutettavissa olevaa ekologista tilaa ei saavuteta ja on tarpeen saada selville toimenpideohjelman toimien vaikutukset. Toiminnallisen seurannan ohjelma kootaan velvoitetarkkailuista ja tarvittaessa viranomaisseurannoista.

• Toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen. Toiminnallisen seurannan havaintopaikoilla fysikaalis-kemiallisia tekijöitä seurataan neljä kertaa vuodessa ja kyseessä olevan toiminnan vaikutuksille herkimpiä biologisia tekijöitä kolmen vuoden välein tai voimassa olevan velvoitetarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Vesienhoitoalueen seurantaohjelma: Pintavedet

VHA -seurannassa olevien vesimuodostumien vähintään suppea ekologinen luokittelu mahdollinen seuraavalla hoitosuunnitelmakierroksella

Seurantaohjelman rakenneViranomaisten

seurannat

Toiminnanharjoittajien

tarkkailut

Perus-

seuranta

Vertailuolosuhteet

Laaja-alainen ihmistoiminnan vaikutus

Toiminnallinen

seuranta

Hajakuormitus

Pistekuormitus

Rakenteelliset

muutokset

Tutkinnallinen

seuranta

VH

A -

se

ura

nn

an

ulk

opu

ole

lle jä

ävä

osa

se

ura

nn

ois

ta

Erityisalueiden

seuranta

Vahinko- ja

häiriötilanteet

Ekologisen tilan

selvitykset

VH

A –

seura

nta

an liit

ett

ävä o

sa

Vedenoton

seuranta

Suojelualuerekisterin kohteet

Uimavedet*

*Kunnat vastaavat seurannoista

Etelä-Savon ympäristökeskus / Esitys / Tekijä

21.3.2011 9

Ympäristöhallinnon yhteisen seurantaohjelman rakenne ja periaatteet

1. Vesitilavuudeltaan ja pinta-alaltaan merkittävät vesimuodostumat

2. Muut vesimuodostumat

Pääsääntöisesti vuosittainen seurantaR1

RotaatioseurantaVertailuolojen ja tilamuutosten arviointia

täydentävä, harvennettu seuranta

Järvet > 1 km2 ja joet valuma-alue > 10 km2; Koodiksi

Ref, P, Eut, HM tai Toks seurannan tarkoituksen mukaisesti

R3. Sykli 3 vuotta (2009/-12, 2010/-13,

2011/-14 tai 2012/-15): selvästi muuttuneet

kohteet + otos erinomaisen tilan

kohteita, joista tarvitaan täydentävää tietoa 1.

hoitosuunnitelmakaudella

R6. Sykli 6 vuotta (2010/-16, 2011/-17,

2012/-18, 2013/-19,2014/-20 tai 2015/-21):

kohteet, joissa pieniä muutoksia havaittavissa

+ otos kohteita jotka luokiteltu erinomaiseksi

kohtuullisen luotettavalla aineistolla

Vertailuolojen Ref_1 ja Ref_2 ja

pitkäaikaismuutosten P_1 ja P_2 seuranta

[vertailukohteet, kattava biologia vuosittain

paitsi vesikasvit ja kalat 3-6 vuoden välein]

Rehevöitymiskehityksen intensiiviseuranta

[velvoitetarkkailuihin kuulumattomat tärkeät kohteet,

biologiasta kasvipl.,piilevät ja pohjael. vuosittain ja

vesikasvit ja kalat 6 vuoden välein]

Eut_1 ja Eut_2

Hydromorfologisten vesistövaikutusten seuranta

HM_1 ja HM_2

Toksisuushaittojen intensiiviseuranta

(mm. alunamaakohteet) Toks_1 ja Toks_2

R12. Sykli 12 vuotta. Luokittelutiedon täydennys.

Otos kohteita, joiden tilaan

ei oleteta kohdistuvan merkittäviä paineita.

1. Vesitilavuudeltaan ja pinta-alaltaan merkittävät vesimuodostumat

2. Muut vesimuodostumat

Pääsääntöisesti vuosittainen seurantaR1

RotaatioseurantaVertailuolojen ja tilamuutosten arviointia

täydentävä, harvennettu seuranta

Järvet > 1 km2 ja joet valuma-alue > 10 km2; Koodiksi

Ref, P, Eut, HM tai Toks seurannan tarkoituksen mukaisesti

R3. Sykli 3 vuotta (2009/-12, 2010/-13,

2011/-14 tai 2012/-15): selvästi muuttuneet

kohteet + otos erinomaisen tilan

kohteita, joista tarvitaan täydentävää tietoa 1.

hoitosuunnitelmakaudella

R6. Sykli 6 vuotta (2010/-16, 2011/-17,

2012/-18, 2013/-19,2014/-20 tai 2015/-21):

kohteet, joissa pieniä muutoksia havaittavissa

+ otos kohteita jotka luokiteltu erinomaiseksi

kohtuullisen luotettavalla aineistolla

Vertailuolojen Ref_1 ja Ref_2 ja

pitkäaikaismuutosten P_1 ja P_2 seuranta

[vertailukohteet, kattava biologia vuosittain

paitsi vesikasvit ja kalat 3-6 vuoden välein]

Rehevöitymiskehityksen intensiiviseuranta

[velvoitetarkkailuihin kuulumattomat tärkeät kohteet,

biologiasta kasvipl.,piilevät ja pohjael. vuosittain ja

vesikasvit ja kalat 6 vuoden välein]

Eut_1 ja Eut_2

Hydromorfologisten vesistövaikutusten seuranta

HM_1 ja HM_2

Toksisuushaittojen intensiiviseuranta

(mm. alunamaakohteet) Toks_1 ja Toks_2

R12. Sykli 12 vuotta. Luokittelutiedon täydennys.

Otos kohteita, joiden tilaan

ei oleteta kohdistuvan merkittäviä paineita.

21.3.201111

PohjaeläimetKasviplankton, piilevät ,haittalevät

MakrofyytitFysikaalis-kemiallinen näytteenotto

5 m

BIOLOGISET SEURANTAMENETELMÄT esim. kasvillisuuskartoitukset

• 15 ns. päävyöhykelinjaa/järvi

• Linjat erilaisilla rantatyypeillä

Vesikasvillisuuslinjat, Puruvesi

- Laadulliset muutokset vähäisiä

- Määrälliset muutokset näkyvämpiä

Kaikki vaihtelutekijät

Muuttuja Vaihtelu vertailuoloissa Vaste kuormitukseen Menetelmästä aiheutuva vaihtelu

Lajimäärä +++ +++ +++

Tyyppilajien suhteellinen %-

osuus

+++ +++ ? (+++)

Irtokeijujien %-osuus - + -

Uposlehtisten %-osuus + + -

Pohjalehtisten %-osuus + + +

Kelluslehtisten %-osuus ++ + ++

Ilmaversoisten %-osuus ++ ++ ++

Rantakasvien %-osuus ++ ++ +

Vesisammalien %-osuus - - -

PMA /kasvillisuusindeksi +++ + ?

PMA /pinta-alapeittävyys +++ - ?

e- ja me-lajien %-osuus + +++ ? (+)

o- ja o-m-lajien %-osuus + ? (+)

Isojen pohjalehtisten %-

osuus

+ + -

Pohjalehtisten

maksimisyvyys (cm)

+++ +++ +++

Umpeenkasvun indikaattorit

%-osuus

- + ?

Trofiapisteet (o-e <> 1-5) +++ +++ ? (++)

LUOKITTELUMUUTTUJAT• ekologinen merkitys, herkkyys kuormittavalle & muuttavalle toiminnalle,

luotettavuus

Esim. pohjaeläimet: tyypille ominaisten

lajien määrä vähenee

vertailupaikat

kuormitetutSuuret, vähähumuksiset järvet (tyyppi 5)

(vert.arvo 0.34 mg/l)

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

Vert. E/Hy H/T T/V V/Hu

Ekologinen tila

Bio

massa

(kes

kia

rvo

)

others

Chlo

Eug

Raphi

Diat

Chry

Dino

Cry

Cyan

mg/l

Esim. kasviplanktonryhmien biomassa kasvaa

EKOLOGINEN LUOKITUS

BIOLOGINEN

LUOKITUS

VEDENLAATU-

LUOKITUS

EKOLOGINEN

LUOKITUS

ASIANTUNTIJA-

ARVIO

Planktonyhteisöjen vuodenaikaisvaihtelu

I II II IV V VI VII VIII IX X XI XII

KUUKAUSI

Kasviplankton Ravinteet Eläinplankton

Jää JääKesäkerrostuneisuus

Luokitus pinta-alan perusteella

Pinta ala%, 4905 km2

66 %

19 %

5 %

10 %

0.07 %

Erinomainen

Hyvä

Tyydyttävä

Välttävä

Puuttuu

Ojitusintensiteetin vaikutus järvien rehevyystasoon

Maatalousmaan alueet ja järvien

rehevyysluokat

Turvevaiden osuudet ja järvien rehevyysluokat

Valon tunkeutuminen veteen

1 10 100 % 1 10 100 % 1 10 100 %

Syv.

Punainen valo (630 nm)

Vihreä valo (530 nm)

Sininen valo (430 nm)

Oligotrofinen,

vähähumuksinen järvi

Dystrofinen

(ruskeavetinen)

humusjärvi

Eutrofinen,

vähähumuksinen järvi

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2 5 10 20 40 100 200

VäriS

yvyy

s (

m)

NS

z1%

z1% = 41,85 väri –0.77

NS = 17,54 väri –0.57

Tuottavan kerroksen

paksuus = syvyys,

johon tulee1 %

pintaan tulevasta

valomäärästä (z1%)

Valaistu kerros EF

Valoton kerros AF

Tuottavan kerroksen paksuus