tavoitteet: Analysoida ja kehittää innovaatiojournalismin käsitettä toisaalta Ruotsin Vinnovan

tavoitteet:

1. Analysoida ja kehittää innovaatiojournalismin käsitettä toisaalta Ruotsin Vinnovaninnovaatiojournalismialoitteen, toisaalta eurooppalaisen innovaatiokeskustelun pohjalta2. Analysoida innovaatiojournalismin esiintymistä suomalaisessa mediassa

tärkeimmät julkaisut:

Kauhanen & Noppari (2007): Innovation, Journalism and Future (Tekes,,Teknologiakatsauksia)Kauhanen (2006): Muutosjournalismia muutoksen aikaan (Tiedotustutkimus 1/2006, 115-124)

ks. myös:

Kauhanen, Kaivo-oja, Hautamäki: Innovaatiomedia: Journalismi tulevaisuuden tekijänä(Yliopistopaino, ilmestyy keväällä 2007)

-Tekesin rahoittama kaksivuotinen tutkimusprojekti 2005-2006-toteutti Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö

Innovaatiojournalismin käsite:

-syntyi Ruotsin VINNOVA:n innovaatiojournalismi-projektissa n. 2002-viittasi alunperin lähinnä journalismiin, joka erityisesti seuraa uusia teknologioita ja niiden kaupallistamista. Tässä tutkimuksessa käsitteen määritelmää on laajennettu seuraavasti:

Innovaatiojournalismi on muutoksen journalismia. Se seuraa yhteiskunnan tulevaisuustyötä tarkoituksenaan tehdä siitä niin läpinäkyvää kuin mahdollista.

Sen alaan kuuluvat niin teknologiset, sosiaaliset, kulttuuriset kuin taiteelliset innovaatiot, sillä ei ole olemassa teknologista muutosprosssia, joka ei samalla ole sosiaalinen ja kulttuurinen.

Tulevaisuustyö viittaa kaikkiin yhteiskunnan prosesseihin, joiden erityinen tehtävä on määritellä yhteiskunnan tulevaisuuspolkuja.

tutkimuksen lähtökohta

Lähtökohta:

Journalismi on aina yhteiskunnallinen vaikuttaja, myönsi se sen tai ei, ja jopa halusi se sitä tai ei. Muutoksen ajalla journalismi voi olla joko proaktiivinen muutosvoima tai kehitystä jarruttava tekijä.

Innovaatiojournalismissa journalismi pyrkii tiedostamaan omanroolinsa muutoksen agenttina ja kantamaan siitä vastuun.

Samalla se pyrkii tekemään yhteiskunnan tulevaisuustyöstä niinläpinäkyvää ja hyvin informoitua ja niin laajaan ja syvään keskusteluun perustuvaa kuin mahdollista.

tutkimuksen lähtökohta

Keskeiset teoreettiset tulokset:

-Informaatio- tai tietoyhteiskunnassa keskeiseksi ongelmaksi on muodostunutinformaation vähyyden sijasta sen merkityksellistämisen vaikeus. Tietoyhteis-kuntakehityksen seuraavassa vaiheessa on siirryttävä informaatioähkyisestä informaatioyhteiskunnasta ymmärrysyhteiskuntaan. Se vaatii uudenlaista innovaatioyhteiskuntapolitiikkaa, jossa perinteistä lähinnä teknologian kehityksestä kiinnostunutta innovaatiopolitiikkaa laajennetaan niin että myös sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden merkitys tunnustetaan;

-Tutkimuksessa esitetään, että innovaatiojournalismi on tietoyhteiskuntakehityk-sen seuraavaa innovaatioyhteiskuntavaihetta vastaava journalistisen toiminnan muoto tai kehitysvaihe.

-Ollakseen hedelmällinen VINNOVA:n alkuperäistä innovaatiojournalismin käsitettä on kuitenkin laajennettava niin että se tunnistaa myös sosiaaliset, kulttuuriset ja taiteelliset innovaatiot: teknologista kehitystä ei voi ymmärtää ottamatta huomioon sen sosiaalisia ja kulttuurisia seurauksia ja reunaehtoja;

keskeisiä teoreettisia tuloksia...

-Teknologian piilaaksojen lisäksi tarvitaan ”sosiaalisia piilaaksoja”, joissa kehitetään sosiaalisia innovaatioita. Myös niitä voidaan edistää tukijärjestelmin;

-Tutkimuksessa esitetään, että vaikka teknologiset innovaatiot tarjoavat pohjan talouden kehitykselle, niiden suurin vaikutus kansantalouden tuottavuuteen toteutuu niiden leviämisen ja käyttöönoton kautta. Siksi ei riitä, että tuetaan teknologisten innovaatioiden tuottamista. On edistettävä myös niiden leviämistä ja käyttöönottoa eli diffuusiota.

-Tutkimuksessa tämä ilmaistaan esittämällä, että talouden kasvuteorioista puuttuu viestintäehto: innovaatiotaloudessa maksimaalinen tuottavuus voidaan saavuttaa vain riittävän tehokkaan innovaatioviestinnän tilassa.

-Innovaatioviestinnässä medialla on keskeinen rooli, jonka unohtaminen johtaa sellaiseen elitistiseen top-down –politiikkaan, joka ei osallista kansalaisia eikä saavuta laajaa tukea.


kaskadimalli

lineaarinen malli

Perinteisesti innovaatiotoiminta hahmotetaan yleensä ns. lineaarisen mallinmukaisesti. Se näkee innovaatiot varsin suoraviivaisena prosessina tutkimuksestaja tuotekehityksestä kaupallistamisen kautta markkinoille. Kansalaisen rooliksi jäävain tuotteiden ostaminen. Sen tilalle ehdotetaan kaskadimallia, jossa korostuukäyttäjien rooli uuden teknologian käyttötiedon tuottajina, ”myötäinnovaattoreina”.

luova diffuusio:

kaskadimallissainnovaatiot diffuusionkussakin vaiheessatoimivat syötteenäseuraavan portaaninnovaatioille


Tutkimuksen empiirisen osan materiaali

Tutkimuksen empiirisessä osassa kerättiin ja analysoitiin kaikkiinnovaatioaiheinen materiaali

1) kuudesta sanomalehdestä toukokuussa 2005 (Hufvudstadsbladet, Helsingin Sanomat, Kaleva, Kauppalehti, Länsiväylä ja Tekniikka & Talous);2) Neljästä aikakauslehdestä touko-kesäkuussa 2005 (Anna, Seura, Suomen Kuvalehti ja Tekniikan Maailma);3) kahden televisiokanavan kahdesta uutislähetyksestä 15 vuorokauden ajalta touko-kesäkuussa 2005 (YLE TV 1 klo 20.30 uutiset, MTV3 klo 19 uutiset);

Lisäksi tehtiin 20 puolistrukturoitua haastattelua, joissa haastateltavina oli 11 jonkin suomalaisen pk-yrityksen tai tutkimus- tai tukiorganisaation avainhenkilöä sekä 10 journalistia tutkimuksessa mukana olevista medioista.

tutkimuksen empiirisen osan materiaali...

Tutkimuksessa myös kerättiin väestön vanhenemiseen liittyvä laaja aineisto Aamulehdestä vuoden 2005 kuuden viimeisen kuukauden ajalta. Aineistosta uutettiin esiin eräitä vanhenemiseen liittyviä keskeisiä diskursseja ja analysoitiin niitä innovaatiojournalismin tavoitteiden näkökulmasta.

Lisäksi toteutettiin touko-lokakuussa 2006 innovaatiojournalismin pilottikokeilu Maaseudun tulevaisuudessa. Kokeilussa pyrittiin vastaamaan kysymykseen, tuovatko tulevaisuudentutkimukselta lainatut menetelmät kuten skenaariotyöskentely ja heikkojen signaalien systemaattinen etsiminen lisäarvoa toimituksen käytännön työhon.

tutkimuksen empiirisen osan materiaali

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

Tutkimus osoitti, että innovaatiomateriaalia on lehdissä jo nyt huomattavia määriä, joten sen lisääminen ei ole keskeisin huoli kehitettäessäinnovaatiojournalismia. Aineiston laatuun sen sijaan liittyy eräitä ongelmia.

Innovaatioaineiston määrä

Ulkomaanuutisoinnin ohuusErityisen silmiinpistävä piirre aineistossa varsinkin sanomalehtien osaltaoli ulkomaanuutisoinnin ohuus. Vaikka innovaatiokirjoittelu oli teemoiltaanvarsin kansainvälistä, kansainvälisyys oli hyvin yksisuuntaista: Aineistossakannettiin paljon huolta suomaisen teknologian pääsystä maailmalle, muttasystemaattista kansainvälisten teknologiatrendien ja muualla maailmassatuotettujen teknologisten tai sosiaalisten innovaatioiden seurantaa ei ollutmissään tutkittavista medioista. Pikemminkin innovaatioiden ulkomaanuutisointivaikutti satunnaiselta.

Kuitenkaan Suomi ei tuota eikä koskaan voi tuottaa kuin hyvin pienenosan maailman innovaatioista. Sekä teknologisten että sosiaalisteninnovaatioiden tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta hyvä kansainväliseninnovaatiotoiminnan seuranta olisi välttämätöntä.

Empiirisen osan tuloksia:

Tutkituissa medioissa voitiin erottaa neljä erilaista profiilia sen perusteella, miten ja millaista innovaatiomateriaalia ne tarjoavat:

Innovaatioprofiilit

Kolme ensimmäistä profiilia luonnehtivat erityisesti tutkimuksensanomalehtiä ja neljäs eräitä aikakauslehtiä.

Vaikka ensimmäisessä profiilissa teknologiset innovaatiot nousevaterityisen vahvasti esiin, myös business/management –profiilissa ja sosiaalisiininnovaatioihin orientoituneessa profiilissa teknologisille innovaatioilleasetetaan suuri paino. Se kertoo teknologiadiskurssin erittäin vahvastaasemasta Suomessa 2000-luvun alkaessa.

1. teknologisiin innovaatioihin orientoitunut profiili;2. business/management –innovaatioihin orientoitunut profiili;3. sosiaalisiin innovaatioihin orientoitunut profiili;4. yksilön elämänhallinnan innovaatioihin orientoitunut profiili;


Raportoinnin elitistisyys:

Elämänhallinnan innovaatioita korostava profiili oli tyypillinen eräilletutkimuksen aikakauslehdille (Anna, Seura). Kun muissa profiileissaon vahva elitistinen piirre, eli jutun aktiivisena toimijana esiintyy pääosinvain yritysmaailman, julkisen vallan, tutkimuksen tai muun virallisen tahontoimijoita, elämänhallinnan innovaatioita korostava profiili nostaa esiintavallisen ihmisen ja hänen kokemusmaailmansa. Aikakauslehdissä toisinkuin sanomalehdissä innovaatioita esiteltiin yleensä niiden käyttäjän ja hänentarpeidensa näkökulmasta.

Se tuo aineiston tematiikan tavallisen lukijan lähelle, mutta sen haittapuolenaon joskus jossain määrin narsistinen ote tai teknologiamuutoksen tai yhteis-kunnallisen muutoksen yhteiskunnallisen ja poliittisen kontekstin hukkaaminen.Joissain tapauksessa elämänhallinnan profiiliin liittyi myös ilmeinen vaikeuspiirtää raja lehden journalistisen ja kaupallisen sisällön välille.

Optimaalinen innovaatioraportointi ehkä yhdistäisi sanomalehdille ja joillekinaikakauslehdille (Suomen Kuvalehti) ominaisen yhteiskunnallisen kontekstoi-misen ja useimmille aikakauslehdille (Anna, Seura, Tekniikan Maailma)ominaisen käyttäjänäkökulman.


ICT hyperdominanssi

Yksi keskeinen ongelma aineistossa oli tieto- ja viestintäteknologianylidominanssi sanomalehdissä kaikkien muiden alojen kustannuksella.

57.814.310.910

6.56.1

4.84.8

3.53.5

2.62.62.62.32.21.7

0

0 20 40 60

% of stories, N = 230

ICT+apploldtech

trafficbus/man

retailwellness

publichousing

bank/insurmedia

energysecurity

homeart

agroekonewtech

edu

INJO stories with business/management orientation Esimerkin vuoksi, viereisessä

kuvassa on esitetty innovaatio-alojen jakauma niissä jutuissa,joiden teemana oli jokin business/management –innovaatio.

Huomionarvoista on sekä perinteistenteknologioiden että muiden uusienteknologioiden (kuten bioteknologia,nanoteknologia, avaruustutkimus, jne.)hyvin vähäinen näkyvyys.

Aikakauslehdissä tätä hyperdominanssiaei ollut.


Palveluinnovaatioiden vähäinen näkyvyys

Teknologian eri alojen epäsuhtaisen raportoinnin ja ulkomaanaineiston ohuudenlisäksi aineisto kärsi palvelualojen innovaatiotoiminnan miltei olemattomastaseurannasta. Kuitenkin useiden asiantuntijoiden mukaan juuri palvelualojentuottavuuskehitys saattaa olla Suomen taloudellisen tulevaisuuden kannaltaratkaiseva tekijä 2000-luvun alkuvuosikymmeninä. Palveluinnovaatiot eivät olemediaseksikkäitä. Niiden raportointia haittaavat monet journalistiset käytännöt:palveluinnovaatio on usein prosessi ja prosessuaalisen muutoksen seuraaminensopii huonosti uutisformaattiin.

Uusyritystoiminnan vähäinen näkyvyys

Vastaavanlainen ongelma liittyy myös uusien yritysten seurantaan. Ne eivätusein näyttäydy merkittävinä perinteisillä uutiskriteereillä, jotka korostavatsysteemisten tekijöiden sijasta välitöntä uutisarvoa ja jo saavutettua menestystä.

Yleisesti uutisointi keskittyy aivan suhteettomasti paitsi muutamiiin mediaseksik-käisiin aloihin myös muutamiin hyvin suuriin ja menestyksekkäisiin yrityksiin.


Innovaatiodiskurssin heikko läpäisy mediassa

Tutkimusjaksolla tutkimuksen lehdet kirjoittivat innovaatioista paljon, muttasuurin osa raportoinnista tapahtui innovaatiodiskurssin ulkopuolella elipositioimatta juttuja osaksi suomalaista innovaatiokeskustelua. Erityisestisosiaalisen innovaation käsite tuntuu olevan medialle vieras. Sittemminmediassa on esiintynyt myös innovaatiokäsitteen aktiivista torjuntaa.

Tämä kertoo siitä, että innovaatiopolitiikan avaintoimijat ovat jossain määrinepäonnistuneet viestinnässään, jos tavoitteena on ollut kansalaisten ja medianosallistaminen innovaatiodiskurssiin. Jos taas se ei ole ollut tavoitteena, tavoitteita olisi syytä miettiä uudestaan:

Tutkimuksessa esitetään, että erityisdiskurssit ovat välttämättömiä kaikessavaativassa keskustelussa. Kun yhteiskunnan eliitit käyvät tulevaisuuskeskusteluainnovaatiodiskurssissa, yleisön hyvä palveleminen vaatii medialta innovaatio-diskurssin avaamista yleisölle, ei sen torjumista populistisin argumentein.Torjumalla diskurssi pidetään yleisö diskurssiin liittyvän yhteiskuntapoliittisenkeskustelun ulkopuolella.


TV-uutisten innovaatiokurjuus

Tutkimusvälillä television uutislähetyksissä oli jatkuva innovaatiouutistenvirta, mutta se koostui lähinnä yhteiskunnan institutionaaliseen kehitykseenliittyvistä hallinnollisista tai poliittitista innovaatioista. Teknologisten taitieteellisten innovaatioiden määrä aineistossa oli miltei olematon.

Lisäksi uutisvuohon valikoituneet tieteelliset/teknologiset innovaatiot vaikuttivatjokseenkin mielivaltaiselta otokselta ajankohtana käytettävissä olleesta runsaastatiede- ja teknologiainnovaatioihin liittyvästä aiheistosta.

Näyttää siltä, että television uutistoiminnasta puuttuvat ammattimaiseentiede- ja teknologiajournalismiin kuuluvat uutiskriteerit, joilla innovaatioistaosattaisiin poimia esiin merkittävimmät. Nykyisillä kriteereillä muut kuinhallinnollis-poliittiset innovaatiot saavat lähinnä kuriositeettien tai viihteellisten kevennyspalojen roolin.


Vanhuusdiskurssin reaktiivisuus

Tutkimuksessa analysoitiin väestön vanhenemiseen liittyvää kirjoitteluaAamulehdessä kuuden kuukauden ajalta.

Aineistossa väestön ikääntymiseen liittyvät positiiviset mahdollisuudet saavathyvin vähän sijaa niin että proaktiivisen kehitysasenteen sijasta keskusteluahallitsevat reaktiot erilaisiin uhkakuviin.

Myös vanhenemiskeskustelu on elititistä eli sitä hallitsevat erilaisetviralliset toimijat. Aktiivinen väestön vanhenemisen vaatimien ja etenkin mahdollistamien innovaatioiden pohdinta ja käsittely on vähäistä.

Keskustelu, jossa miltei puolet väestöstä hahmotetaan lähinnä taakkana jaongelmana, ei voi synnyttää rakentavaa yhteiskuntailmapiiriä, jossa kokoväestön luova resurssi saadaan käyttöön. Kuitenkin juuri se on innovaatio-yhteiskunnan ydinajatus.


Innovaatiotoimijoiden asenteet

Tutkimuksen haastatteluosuudessa kartoitettiin yhtäältä toimittajien, toisaaltainnovatiivisissa organisaatioissa toimivien suhtautumista innovaatioidenjulkisuuteen sekä niitä asenteita, työkäytäntöjä ja muita seikkoja, jotkavaikuttavat innovaatioiden julkisuuden rakentumiseen.

Toimittajat: ammatillinen sormituntuma

Aineistosta nousee esiin mm. toimittajien vahva ammattikulttuuri, jossa ratkaisujatehdään päivittäin ilman tiedostettuja uutiskriteereitä ”ammatillisen sormituntuman”perusteella. Se on ominaista monille professioille ja itse asiassa jossain määrinvälttämätöntä, mutta johtaa helposti median sisältöjen samankaltaistumiseen jauutisointiin, jossa totutut toimintatavat korvaavat kriittisen uutisharkinnan.

Toimittajahaastatteluista heijastuu ristiriita median vallan ja vastuun suhteen.Median vaikutusvalta myönnetään, mutta siirryttäessä puhumaan medianvastuusta vaikutuspuheen usein korvaa rituaalinomainen väistöpuhe, jokaesittää median vain uutisten neutraalina välittäjänä.



Toimittajat kokevat innovaatioista raportoinnin usein vaikeaksi ja ovat ajoittain myös epäluuloisia innovaatioista kertovien yritysten suhteen: yrityksen PR-intressi ja toimittajan uutisointi-intressi ovat usein ristiriidassa keskenään.

Innovaatioiden journalistinen paradoksi:

Innovaatioista raportoimiseen liittyy omalaatuinen journalistinenparadoksi:

Vaikka journalismin peruseetokseen kuuluu uusien asioiden löytäminen janiistä kertominen, innovaatioista kertomista joskus vierastetaan juuri siksi, ettäkyse on uusista asioista: kun innovaatio on uusi eikä siitä ole vielä kerrottujulkisuudessa, toimittaja ei tiedä, minkä merkityksen hän sille antaisi ja niinhän jättää kertomatta asiasta kunnes sille on syntynyt jonkinlainen kanonisoitutulkinta.

Innovaatiotoimijat: epäluuloa ja kiinnostusta

Myös innovaatiotoimijoiden haastatteluista heijastui median ja yritystoimijoidenvälinen jännite: yhtäältä media nähdään potentiaalisesti tärkeänä kanavanaesimerkiksi yritysten keskinäisessä verkostoitumisessa ja toimintaympäristön muutosten seuraamisessa, toisaalta yleismedian sisällöt nykyisellään eivät palvele näitä tarpeita kovin hyvin.

Yritystoimijat myös korostavat innovaatioista kertomisen vaatimaa erityistäammattitaitoa ja ymmärrystä, joka mediasta usein puuttuu. Toisaalta yritystoi-mijoiden puheesta usein ilmenee median logiikan ja toimintatavan heikkotuntemus.


Tämä ristiriita virittää mahdollisuuden innovaatioiden julkisuudenkehittämiseen kummankin osapuolen koulutuksen ja paremmankeskinäisen ymmärryksen etsimisen kautta.

Journalismi ja innovaatiojulkisuus Keskinäinen yhteistyö Tulevaisuuden haasteita

Journalistit • Vaikea aihealue, joskus kirjoittelua vältetään – journalistinen paradoksi • Käsitys innovaatioista suhteellisen kapea - innovaatiojournalismin merkityksen kyseenalaistaminen• Journalismin perustehtävänä arvottaa innovaatioita oikein• Journalismi liian riippuvaista suurten yritysten tiedotusorganisaatioista• Tasapainottelua osallistuvan ja yhteiskuntakehitystä heijastelevan journalismikäsityksen välillä

• Haaste tulkita ammattikieltä ja nähdä innovaatiotoimijoiden salattujen pyrkimysten läpi• PK-yritysten tulisi aktivoitua viestinnässään• Taustalla oletus, että innovaatioita helposti hypetetään vailla sisältöä

• Toimituspolitiikan, tulevaisuuden linjausten ja seurantakäytäntöjen kehittäminen toimituksissa• Uutiskriteeristön tarkastelu (vs. intuitiivinen päätöksenteko)• Talousjournalismin rooli yleismediassa – kenelle ja mitä sisältöjä• Ammatti-identiteetin pohtiminen: Journalismin & journalistin osallisuus yhteiskunnallisessa kehityksessä• Kunnianhimoisempi journalismi: innovaatioiden yhteiskunnallisten vaikutusten tarkastelu orientoituneena tulevaisuuteen

Innovaatio-toimijat

• Media käsittelee aihealuetta kapeasti, uutisointi on satunnaista• Journalismi liian keskittynyttä pörssiyhtiöihin ja suuriin yrityksiin• Tutkijasektori alikäytetty resurssi• Vaihtoehtoiset näkökulmat puuttuvat, kyvyttömyys tunnistaa innovaatiopotentiaalia kotimaassa• Sulloo innovaatiot helposti valmiiseen agendaan• Media kuitenkin tärkeä innovaatiojärjestelmän katalysaattori

• Journalistisen ammattitaitoa tulisi lisätä etenkin yleismedian taloustoimituksissa.• Innovaatiot kompleksisia – käytännön demonstroinnin ja henkilökohtaisten toimittajasuhteiden merkitys• Suhde median edustajiin usein vaikea muodostaa• Työskentely on helpompaa erikoistoimittajien kanssa• Mediayhteistyö pitää sisällään myös riskejä

• Julkisuuden roolin pohdinta jo innovaatiotoimintaa käynnistettäessä• Riittävä resursointi viestintäkysymyksien hoitamiseen• Innovaatioista viestittäminen käyttötarkoituksia ja seurauksia korostaen• Viestintäasiantuntijuuden kasvattaminen tai ostaminen ulkopuolelta• Viestintäasiantuntijuutta tarvitaan myös akateemiselle sektorille

Yhteenvetoa haastatteluiden tuloksista


Pilottikokeilu Maaseudun Tulevaisuudessa

Sen testaamiseksi, tuovatko tulevaisuudentutkimuksesta lainatut skenaariomenetelmät ja heikkojen signaalien systemaattinen analyysikäytännössä jotain lisäarvoa toimituksen työhön, Maaseudun Tulevaisuudessatoteutettiin 2005 kokeilu, jossa toimituksesta nimitetyllä 6-7 ihmisen ryhmällämm. kehitettiin tulevaisuusskenaarioita.

Osoittautui, että jo skenaariotyöskentelyyn osallistuminen muutti osallistujientapaa hahmottaa uutiskriteereitä ja uutisaiheita. Työskentelyn seurauksenatuotettiin lukuisia uusia juttuideoita, joita lehdessä alettiin toteuttaa. Osaniistä on pitkiä projekteja, joiden vaikutus näkyy lehdessä vasta vähitellen.

Osoittautui, että esimerkiksi tulevaisuudentutkimuksen välineistöä voi käyttäälehden sisällön kehittämiseen tulevaisuusorientoituneempaan suuntaan.Toimittajat kokivat menetelmät mielekkäinä ja niiden käyttöä päätettiin jatkaa jakehittää edelleen.


Mediassa on runsaasti innovaatiosisältöä, mutta se ei palvele tarvitsijoita niin hyvinkuin mediassa ehkä ajatellaan. Toisaalta ongelmana on se, että innovaatioistakertominen vaatii erityisosaamista, toisaalta median perinteiset uutiskriteerit,juttuformaatit ja eräät journalistisen työkulttuurin piirteet eivät suosi analyyttistä japitkäjänteistä tulevaisuusorientoitunutta journalismia. Siinä median eteen aukeaasuuri kehittämisen mahdollisuus. Jos perinteinen media ei sitä tee, on mahdollista,että uusi digitaalinen media erikoistuvine sisällöntuottajineen korvaa seninnovaatiotalouden tärkeimpänä tiedonlähteenä.

Myös yritysten ja muiden innovaatiojärjestelmän organisaatioiden innovaatioviestintäsuhteessa mediaan vaatii kehittämistä. Parhaimmillaan näitä haasteita voi lähestyäyhdessä kummankin tahon intressit ja toimintatavan huomioiden.

Innovaatiopolitiikan tekijöiden kannalta media on välttämätön kumppani, joskansalaiset halutaan osallistaa yhteiskunnan tulevaisuuskeskusteluun. Voimakkaantaloudellisen ja yhteiskunnallisen murroksen oloissa sellainen tulevaisuuskeskustelu,johon kansalaiset eivät riittävän laajasti osallistu, johtaa top down -ratkaisuihin,joilta puuttuu legitimiteetti ja sen myötä onnistumisen edellytykset.

Yhteenveto:

Tekijöiden yhteystiedot:

Erkki [email protected] 58 400

Elina [email protected] 8805

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

Documents

tavoitteet: Analysoida ja kehittää innovaatiojournalismin käsitettä toisaalta Ruotsin Vinnovan