Tekes Näköalat 4 2012

näköalatAjAnkohtAistA AsiAA tekesistä yrityksille 4 | 2012

Teema

Tunteesta tuohta

liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä

Kasvua leikin varjollaSIVU 24

SIVU 28

SIVU14

2 näkÖAlAt 4 | 2012

3 PääkirjoitUs

4 VAlokeilAssA

10 UUttA tekesistä

13 UUsiA jUlkAisUjA

17 GAllUP

inhimillisyyden osaaja menestyyFilosofi Timo Airaksinen uskoo, että aineettomat arvot määrittävät hyvin pitkälle yritysten talouskasvun mahdollisuuksia, sillä kulutuspäätöksillään ihminen määrittää minuuttaan.

lahjaksi suomalaista superfoodiaYrittäjät Anu Syrmä ja Kaisa Leikola ideoivat Tekesin Sapuska-ohjelmassa, mitä suomalaiset voisivat viedä tuliaisiksi ulkomaille.

rehellisyys luo identiteetinIvana Helsingin tuotekehityksessä korostuu taiteen sallivuus ja yksilöllisten näkemysten kunnioittaminen.

kasvua leikin varjolla

Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo näkee taloustaantumassakin vain mahdollisuuksia.

Verkkokaupan ketterä uudistajaSuomalainen DealDash kasvaa nopeasti ja haastaa suuremmat kilpailijat ennakkoluulottomalla asenteella ja kekseliäisyydellä.

sis

ältö

toimiva työympäristö takaa tehokkuudenFuturicen henkilöstöjohtaja Hanno Nevanlinna kertoo, miten toimii Euroopan parhaaksi työpaikaksi valittu yritys, jolla on Helsingin lisäksi toimintaa myös Berliinissä, Lontoossa ja Düsseldorfissa.

tekesin Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma hioo arvoa aineettomuudesta

Ohjelman ytimessä ovat tunteeseen, tietoon ja osaamiseen perustuvat uudet innovaatiot sekä niiden vaatimat uudet ansaintalogiikat, liiketoimintamallit ja toimintatavat.

27 risteyksessä Mitä aineeton

arvonluonti merkitsee kiinteistö- ja rakennusalalla?

34 niMityksiä

35 yhteystieDot

24 Suunnannäyttäjä

Tunteesta tuohtaTeema

14

18 20 22

lukijan vinkki

28 kaSvuyritykSen tarina 31 ideaSta konSeptikSi

Syksyn pimeyden keskellä ilmestyvä uunituore Näköala-lehti herättää lukijan mielenkiinnon monella raikkaalla tarinalla. Pohdimme juuri tiimissämme tunteiden merkitystä johtamisessa ja “Inhimillisyyden osaaja menestyy” -artikkeli tempaisi minut mukaansa. Arvokäsitteen laajempi tarkastelu tuotteiden ja palveluiden ulkopuolelle ulottuvaan aineettomaan maailmaan avaa kiehtovan mahdollisuuden eri alojen yhteistyölle ja osaamisen yhdistämiselle.

“Päätavoitteena on saada ihmiset ulos liikkumaan”, Lappset Groupin Johanna Ikäheimo kiteyttää yhtiönsä mission. Tähänkin tarinaan syntyy helposti henkilökohtainen tunneside ja mielenkiinto. Lappsetin tarina sivulla 25 on oivallinen esimerkki yritteliäisyydestä ja yhteiskuntavastuullisesta liikeideasta kuorrutettuna korkeatasoisella teollisella muotoilulla.

Kaikki mikä liittyy ruuan trendeihin herättää ruokaharrastelijassa mielenkiinnon. Suomalaisten marjojen maailmanvalloitus olisi huikea juttu. Anu Syrmän ja Kaisa Leikolan herkkuideat markkinointi-, tuotekehitys- ja pakkausosaaminen kera saavat lukijan makuhermot virittymään.

Onnea tekesläisille Suomen laatupalkinnosta!

Hannele

HenkilöstöjohtajaHannele Jakosuo-Jansson

Neste Oil Oyj

näkÖAlAt 4 | 2012 3

Numero 4 | 2012 30.11.2012

JULKAISIJATekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

TOIMITUSPääTOIMITTAJA: Pia MörkTOIMITUKSeN SIHTeerI: Susanna LehtoTOIMITUSKUNTA: Anna-Maija Ikonen, Soili Helminen, Tiina Lifländer,eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén

TOIMITUSNeUVOSTOMika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen

KANSIKUVA: Markus SommersTAITTO: Mainostoimisto Cake Oy / Kari LehkonenPAINATUS: Punamusta OyISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)PAINOS: 14 500

Seuraava numero ilmestyy 22.2.2013

hyvä fiilis on tie menestykseen

elän parhaillaan tähänastisen elämäni hektisintä vaihetta. Kiireen tuntu vaivaa niin töissä kuin vapaa-ajalla. Siksi ostan mielellään itselleni aikaa esimerkiksi siivouspalvelufirmalta tai auton huoltofirmalta. Töistä päiväkodin kautta kotiin on mahtava tulla, kun aamulla hiekkaa lainehtinut tuulikaappi onkin putipuhdas. Ajan säästön lisäksi saan siis myös hyvän mielen.

Puhdas koti ja huolettomat ajokilometrit ovat arkisia esimerkkejä aineettomasta arvonluonnis-ta, joka on tämän lehden teemana. Aineettoman arvonluonnin ytimessä on hyötyjen ja positiivisten kokemusten tuottaminen ja uhrausten vähentäminen asiakkaan tai loppukäyttäjän elämästä. Asiak-kaina ostamme tai ainakin haluamme ostaa ennen kaikkea sitä, millä on meille tai yrityksellemme merkitystä ja arvoa. Fyysiset tuotteet ja palvelut toimivat aineettomassa arvonluonnissa ennen kaik-kea hyödyn välittäjinä sekä erilaisten kokemusten ja elämysten mahdollistajina.

Aineettomuus ei ole asiana uusi, mutta innovaatioiden ja kasvun lähteenä se on Suomessa edelleen alihyödynnetty resurssi. Maailman johtavissa yrityksissä arvonmuodostus perustuu ene-nevässä määrin aineettomuuteen. esimerkiksi Googlen arvosta vain noin viisi prosenttia tuli fyy-sisistä tuotannontekijöistä vuonna 2009.

Tämän päivän asiakas niin B-to-B- kuin B-to-C-maailmassa haluaa helppoutta, huoletto-muutta, nopeutta, luotettavuutta, turvallisuutta, hauskuutta, asiantuntijuutta, ymmärrettävyyt-tä, statusta, ylivertaisia kokemuksia, inhimillisyyttä. Asiakas maksaa emotionaalisesta ja sym-bolisesta arvosta. Tunteiden, kokemusten ja tiedon kaltaisten aineettomien elementtien li-sääminen fyysisiin tuotteisiin tai palveluihin kasvattaa niiden jalostusarvoa, joka usein lisää myös asiakkaan halua maksaa enemmän tarjotusta ratkaisusta. Voisiko sinunkin yrityksesi tehdä fiiliksestä fyrkkaa?

Minna SuutariJohtava asiantuntijaTekes

Pääk

irjoi

tus

KUVA Markus soMMers


Valo

keila

ssa

KOONNeeT: Pia Mörk, soile Thalén, kaj nordgen ja eero lukin

Guidebook on inclusive innovation for BOP markets http://management.aalto.fi/en/research/groups/bop/guide_for_inclusive_innovation_at_bop_markets-002.pdf

Tekesin rahoittama tutkimus on tuottanut uutta tietoa innovaatiotoimintaan liittyvistä käytän-nöistä ja yritysten piloteista Base-of-the-Pyra-mid (BOP) -markkinoilla.

BOP-markkinat tarkoittavat noin neljän miljardin vähävaraisen ihmisen muodostamia markkinoita Aasiassa, Afrikassa, etelä-Ameri-kassa ja Itä-euroopassa. Aalto-yliopiston kaup-pakorkeakoulun projektissa on tutkittu ja käy-tännössä pilotoitu muun muassa mobiilisovel-luksiin, lääketieteelliseen diagnostiikkaan ja energiantuotantoon liittyvää innovointia BOP-markkinoilla. Tutkimustulosten pohjalta on tuo-tettu käytännönläheinen opas osallistavasta lii-ketoiminnasta vähävaraisilla markkinoilla.

evästystä kehittyville markkinoille pyrkiville yrityksillekAnsAinVälistyVien

yritysten on tArPeen Pyrkiä

kehittyVille MArkkinoille,

kUn eUrooPPAlAiset

kotiMArkkinAt tAAntUVAt.

VähäVArAisten kUlUttAjien

MArkkinAt eDellyttäVät

kUitenkin oMAnlAisiAAn

innoVAAtioitA.

Tutkimus osoittaa, että kehittyvillä mark-kinoilla menestyäkseen innovointiin on otetta-va mukaan vähävaraisten ihmisiä ja paikallisia yrittäjiä. Tuotteiden ja palvelujen on vastattava paikallisten tarpeisiin ja oltava myös hinnaltaan heille sopivia. Hintaan voidaan vaikuttaa esi-merkiksi tehokkaalla materiaalien käytöllä.

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

http://management.aalto.fi/en/research/groups/bop/guide_for_inclusive_innovation_at_bop_markets-002.pdf





Tekes on avannut julkisesti rahoitetuille hankkeille Hankegallerian. Se tuo Suomessa tehtävät tutki-mus- ja kehityshankkeet sekä niiden tekijät yhteen näkymään.

Hankegalleria on vuorovaikutteinen, visuaa-lisesti hauska ja käyttäjäystävällinen tapa esitellä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita ja tuoda esille osaamista. Hankegallerian avulla tiedon hakeminen sekä oman hankkeen tietojen ylläpitäminen on help-poa ja mukavaa.

Tutkimussuunnitelman ideointivaiheessa saat Hankegalleriasta virikkeitä ja näet mitä tutkitaan tai on jo tutkittu. Hankegalleriasta saat tukea hank-keen verkostoitumisvaiheeseen ja rahoittajien löy-tämiseen hankkeelle. Tulosviestintävaiheessa tutki-mustuloksia voi viestiä kattavasti reaaliajassa sekä kollegoille että muille tiedon hyödyntäjille.

Tutkimustulosten hyödyntäjiä Hankegalleria auttaa löytämään viimeisimpien tutkimus- ja ke-hityshankkeiden tuloksia sekä tekijöitä omiin tutki-mus- ja kehityshankkeisiin.

www.hankegalleria.fi

Kasvuyrittäjä – kokeile uutta työkaluaPotentiAAlisille kAsVUyrittäjille on AVAttU sUorA kAnAVA

tekesin rAhoitUstUnnUstelUPAlVelUUn ProGress-

järjestelMän kAUttA.

Tekes aloitti pilot-kokeilun yhdessä Suomen Teknologiakeskusten Liitto TeKeLin kanssa. ”Kokeiluvaihe kestää vuoden. Pilot-vaiheen jälkeen arvioimme, laajeneeko toimintamalli Tekesiin ja lisäksi muiden rahoittajien sekä sijoittajien käyttöön”, ker-too palvelupäällikkö Anne Turula Tekesistä.

Tavoitteena on hyödyntää Progress-järjestelmään yritysten jo sinne laatimia lii-ketoiminnan kehittämissuunnitelmia ja helpottaa yhteydenottoa Tekesin asiantunti-joihin. Yrityksen on mahdollista lähettää Tekesiin rahoitussuunnitelma järjestelmän kautta. eteneminen nopeutuu, kun Tekesin asiantuntija pääsee asiakkaan luvalla nä-kemään vastaukset yrityksen innovaatiokyvyn arviointiin liittyviin kysymyksiin suo-raan järjestelmästä.

”Otamme yhteyttä asiakkaaseen viikon sisällä rahoitussuunnitelman Tekesiin saapumisesta”, lupaa Turula.

www.prizzway.fi

euran kunta on valinnut ulvilalaisen Cieltum Oy:n selainpohjaisen pilviratkaisun omista-miensa kiinteistöjen, puistoalueiden ja tei-den huolto- ja kunnossapitotoiminnan tueksi. Tavoitteena on keskittää ja tehostaa huoltotöi-den hallintaa. Viime vuonna INNOSUOMI-pal-kitun Cieltumin Windows Azure -pilvialustalle rakennettu palvelu on otettu ensimmäistä ker-taa käyttöön julkisella sektorilla.

euran kunta tehostaa kiinteistöhuoltoa

”Kiinteistöpalveluihin tulee paljon ilmoi-tuksia puutteista, jotka saamme kirjattua heti työprosessiin. Samalla tiedot tekemättömistä töistä pysyvät hallitusti järjestelmässä, eivätkä ole enää hajanaisesti sähköposteissa ja muisti-lapuilla”, euran kunnan tekninen johtaja Kimmo Haapanen kertoo hyödyistä.

Tekes on myöntänyt rahoitusta Cieltumin tuote- ja liiketoiminnan kehitykseen Digitaali-nen tuoteprosessi -ohjelmassa.

pilvipalvelulla

Tutustu Hankegalleriaan!

Lue QR-koodi älypuhelimellasi ja katso Hankegallerian esittelyvideo.

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTOKU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

www.hankegalleria.fi

www.prizzway.fi


Uut

ta t

ekes

istä

uonna 1998 käynnistynyt GAP eli Global Access Program on alun perin UCLA:n (University of Cali-fornia Los Angeles) maineikkaan

Anderson School of Managementin kehittämä ohjelma pk-yritysten liiketoiminnan nostami-seksi uudelle tasolle. Yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä jo pitkään työelämässä olleiden MBA-opiskelijoiden kanssa, jotka laativat yri-tykselle kuuden kuukauden aikana liiketoimin-tasuunnitelman. Tekes on tarjonnut vuodesta 1999 alkaen yli 130 asiakkaalleen mahdollisuu-den läpimurtoon kansainvälisillä markkinoilla.

riippumattoman kanadalaisen The eviden-ce Networkin raportti elokuulta osoittaa GAP-ohjelman toimivan. GAP on luonut vuosina 2004–2011 suomalaisiin pk-yrityksiin 143 uut-ta työpaikkaa ja kasvattanut Suomen brutto-kansantuotetta yli 20 miljoonaa euroa. Ohjel-man kokonaiskustannukset Tekesille ovat olleet yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Jokainen ohjel-maan sijoitettu veronmaksajien euro on tullut Suomeen seitsemäntoistakertaisena takaisin.

”Kannattaa myös muistaa, että osa ohjel-man kasvuvaikutuksista näkyy yritysten tulok-sessa ja henkilöstökehityksessä vasta muuta-mien vuosien päästä”, huomauttaa GAP:ia Te-kesissä koordinoiva asiantuntija Minh Lam.

GAP-ohjelman kautta yritys voi saada esi-merkiksi markkinatutkimuksen, jossa haasta-

TeKSTI kaj nordgren KUVA Markus soMMers

tekes avaa lisää ovia uusille kansainvälisille markkinoille

GaP-ohjelmasta

PääAsiAssA UsA:n MArkkinoille sUUnnAtUn GAP-

kAnsAinVälistyMisohjelMAn tUlokset oVAt olleet erittäin VAkUUttAViA.

tekes tArjoAA yritysAsiAkkAilleen Välineet MyÖs MUiDen MerkittäVien

MArkkinoiDen VAlloitUkseen.

tellaan potentiaalisia asiakkaita ja analysoidaan kannattaako USA:han mennä juuri nyt, vai olisi-ko jokin toinen markkina parempi.

SuoSitellaan muillekin

Selvitykseen osallistuneista suomalaisyrityk-sistä 95 prosenttia kertoi suositelleensa tai aikovansa suositella ohjelmaa myös muille yri-tyksille. 90 prosenttia yrityksistä kertoi pitä-vänsä ohjelman tuloksia toiminnalleen hyvin tärkeinä tai äärimmäisen tärkeinä.

Vuoden 2010 ohjelmassa mukana olleen käyttäjälähtöisiä suunnittelupalveluja tarjoavan Ideanin Niko Frilander jatkaa samoilla linjoilla.

”Saimme paljon uutta tietoa USA:n markki-noista ja toimintaympäristöstä, sekä hyvää pa-lautetta suunnitelmistamme ja tavoitteistam-me. GAP-ohjelman tuloksia olemme hyödyntä-neet strategisessa suunnittelussa, asiakkaiden kanssa käytävissä keskusteluissa ja yksittäisis-sä myyntitilanteissa.”

”Mietimmekin uutta osallistumista. Vii-me kerran jälkeen olemme asettuneet onnistu-neesti Piilaaksoon ja kasvattaneet toimintaam-me. Nyt on aika tarkastella taas uusia alueita, ja siihen uskomme GAP:n tarjoavan tehokkaan ja tuloksekkaan toimintatavan.”

GAP-ohjelmaa on ansiokkaasti vetänyt UCLA:n professori Bob Foster, jonka tasaval-

lan presidentti palkitsi vuoden alussa Suomen Valkoisen ruusun 1. luokan ritarimerkillä uraa-uurtavasta työstä suomalaisten teknologiayri-tysten hyväksi. erittäin suuri merkitys GAP:n hyvissä tuloksissa on ollut myös Minh Lamilla.

”GAP on saanut todella hyvää palautetta ja kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut nope-asti. Viime vuonna ohjelmaan haki kaksi kertaa enemmän yrityksiä kuin meillä on paikkoja. On hienoa, että Tekes pystyy tukemaan yritysten kansainvälistymistä tuotekehitysrahoituksen li-säksi. Sitä asiakkaamme ovat pitäneet erittäin positiivisena asiana”, Lam kertoo.

Haku ensi vuoden ohjelmaan käynnistyy tammi-helmikuussa.

uuSille markkinoille

GAP:stä saatujen hyvien kokemusten perus-teella Tekes on laajentamassa konseptia uusille kansainvälisille markkina-alueille. Mar-ket Access Program eli MAP on yritysten mark-kinoillepääsyä edistävien, kumppanien kanssa toteutettavien Tekesin palvelujen kokonaisuus.

MAP koostuu tässä vaiheessa GAP:n lisäk-si Fudan – iLab Programista, jossa Shangaissa sijaitsevan Fudan School of Managementin MBA-opiskelijat selvittävät Tekesin asiakasyri-tyksille Kiinan markkinoiden mahdollisuuksia. UCLA – NUS Management Practicum -ohjel-massa Tekes toimii yhteistyössä National Uni-versity of Singaporen ja UCLA:n kanssa.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ohjelman kautta voi tulevaisuudessa suunnata Venäjälle. MAP:iin kuuluu myös Aalto-yliopis-ton executive education. ¡

kansainvälistä osaamista jo yli130 suomalaisyritykselle


gaP:ssä mukana olleen ideanin niko Frilander on ollut tyytyväinen ohjelmasta saatuihin hyötyihin.

jokainen Gap-ohjelmaan

sijoitettu veronmaksa-jien euro on tuottanut

Suomelle 17 euroa.

lisää yritysten kokemuksia ja ohjelman historiikki löytyvät videoina gaP:n verkkosivuilta kohdasta ’aineistot’.

www.tekes.fi/info/gapwww.tekes.fi/info/fudanwww.tekes.fi/info/nus

www.tekes.fi/info/gap

www.tekes.fi/info/fudan

www.tekes.fi/info/nus


almisteilla olevat kaksi ohjelmaa ovat hyvin erityylisiä. Toinen ohjel-mavalmistelu suuntautuu edel-läkävijämarkkinoiden luomiseen.

Jos sekä julkinen että yksityinen sektori osta-vat fiksusti, voidaan sekä radikaalisti nopeut-taa uusien innovaatioiden syntymistä että edistää erityisesti pk-yritysten kasvua.

”Palveluja tarjoavat pk-yritykset tulevat olemaan ohjelman suuri hyötyjä, vaikka julki-silla toimijoilla onkin ratkaiseva rooli. Viisaan kysynnän kautta pk-yritykset saavat ensim-mäiset asiakasreferenssit, voivat osoittaa rat-

kysyntälähtöisten innovaatioiden vauhdittamiseen ja biologisen tiedon hyödyntämiseen valmisteilla ohjelmat

VUoDenVAihteen tienoillA

tieDetään, käynnistyVätkÖ

tekesissä bioloGisen

tieDon hyÖDyntäMiseen jA

kysyntälähtÖisten innoVAAtioiDen

syntyyn keskittyVät UUDet

ohjelMAt.

kaisujensa toimivuuden kotimaisilla markki-noilla ja kasvaa kansainvälisesti”, asiantuntija Sampsa Nissinen Tekesistä sanoo.

”Viisas kysyntä tarkoittaa sitä, ettei mää-ritellä etukäteen ratkaisuja vaan tarvetta, ja ratkaisujen tarjoajat otetaan mukaan spek-saamaan palvelun sisältöä. Näin saadaan pa-rempia palveluja ja parannetaan yritysten kil-pailukykyä”, Nissinen sanoo.

Ohjelma pyrkii myös vaikuttamaan lain-säädäntöön ja standardeihin niin, etteivät ne estä uusien tuotteiden tai palvelujen pääse-mistä markkinoille. Sääntelyn avulla voidaan luoda myös uudistumisen kannustimia, esi-merkiksi määrittelemällä energiansäästö-, laatu- tai tuottavuustavoitteita, jotka pakot-tavat panostamaan uusien innovaatioiden syntymiseen.

Potentiaalisia edelläkävijämarkkinoita ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, kiinteistö- ja rakentamisala, energia-, ympäristö- ja vesiala sekä turvallisuuspalvelut.

TeKSTI SOILI HeLMINeN PIIrrOS isTockPhoTo

BioloGiSen tiedon hyödyntämiSeStä SuomalaiSyritySten kilpailuvaltti

Biologisen datan määrä kasvaa ennennäke-mätöntä vauhtia, paljon nopeammin kuin sen hallintaan ja analysointiin tarvittava teknologia kehittyy. Markkinoilla on tilausta uusille pal-veluille ja entistä tehokkaammille työkaluille. Tähän tarpeeseen pureutuu toinen valmisteilla oleva ohjelma.

Biologista tietoa kertyy lukemattomil-la toimialoilla lääketeollisuudesta terveyden-huoltoon, elintarviketeollisuudesta metsäta-louteen. Valtavien tietomäärien käsittelyyn ja hallintaan tarvitaan uusia palveluntarjoajia ja uudenlaisia liiketoimintamalleja.

Valmisteltavan ohjelman tavoitteena on luoda uusia pk-yrityksiä ja mahdollistaa niiden kasvu ja kansainvälistyminen. Ohjelma pyrkii myös tunnistamaan uusia arvoverkkoja, kau-pallistamaan tutkimustuloksia ja uudistamaan perinteisten toimialojen yrityksiä. ¡

Biologisen tiedon hallintaan liittyvän ohjelman valmisteluun voi vaikuttaa keskustelufoorumissa osoitteessa:tekesbio-ict.yhteisot.mixxt.com.

Tule mukaan keskustelemaan edelläkävijämarkkinoihin liittyvästä ohjelmavalmistelusta ThinkTank-foorumille: http://thinktank.yhteisot.tekes.fi/

Uut

ta t

ekes

istä

tekesbio-ict.yhteisot.mixxt.com

http://thinktank.yhteisot.tekes.fi


apuska loppuu, mutta ei maail-masta sapuska lopu”, vitsailee itse Mr Sapuska, ohjelman päällikkö Kari Venäläinen.

Vitsissä on totta sekin puoli, et-tä Tekesin rahoitusta elintarvikeyrityksille on tarjolla myös jatkossa, vaikka alan yrityksille suunnattua omaa ohjelmaa ei olekaan.

Sapuska-ohjelmasta ehti ohjelmakauden aikana tulla elintarvikealalla brändi. Ohjelma li-säsi huimasti Tekesin tunnettuutta pienten ja keskisuurien elintarvikeyritysten keskuudessa ja niiden kynnys lähestyä Tekesiä on madaltu-nut. Aiemmin osin negatiiviset käsitykset Te-kesistä muuttuivat selvästi myönteisemmiksi. Kohdeyrityksille tehdyssä mielipidekyselyssä

TeKSTI: soili helMinen KUVAT: isTockPhoTo

löysivät lähimarkkinat

elintArVikeAlAn Pk-yritysten

kAnsAinVälistyMistä eDistänyt

tekesin sAPUskA-ohjelMA loPPUU

VUoDenVAihteessA. Mitä jäi käteen?

todettiin muun muassa ohjelman lähtökohdan ja asenteen olevan oikea alan pk-yritysten tar-peita ajatellen.

Sapuskan käynnistyessä neljä vuotta sitten elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymis-polkua pidettiin mutkaisena. Numeroiden va-lossa ohjelma on kuitenkin onnistunut hyvin.

Sapuska rahoitti ohjelmakautensa aikana lähes sata yrityshanketta. Kehityshankkeiden lisäksi ohjelma rahoitti liiketoiminnan kehittä-misen mentorointia, johon osallistui nelisen-kymmentä yritystä. Lähimarkkinoille pääsyn taktiikoita avanneelle kuudelle opintomatkalle osallistui viitisenkymmentä yritystä.

etänä ei voi kanSainväliStyä

Miltä elintarvikeyritysten toimintaympäristö nyt näyttää?

”Kilpailu elintarvikealalla ei ole ainakaan helpottunut”, Kari Venäläinen sanoo. ”Yri-tykset, jotka uudistuvat ja pystyvät elämään tässä ajassa, menestyvät. Markkinoiden sykli

nopeutuu jatkuvasti, eikä tiettyyn olotilaan voi tuudittautua, mutta menestyminen on edel-leen mahdollista.”

”Kun Sapuska käynnistyi neljä vuotta sit-ten, elintarvikealalla kaikki puhuivat siitä, et-tä Venäjälle on mentävä. Sapuska oli ensim-mäisiä, jotka järjestivät yrityksille konkreetti-sia palveluja markkinoiden avaamiseen. Nyt palveluita tarjoaa iso kirjo eri tahoja. Venäjän lisäksi myös ruotsi kiinnostaa pieniäkin elin-tarvikeyrityksiä.”

”Yrityskenttään on syntynyt kriittinen massa yrityksiä, joissa todella tapahtuu. On nähtävissä selkeitä kasvuprosesseja ja löyty-nyt yrityksiä, joissa kasvuun on syntynyt ihan uusi into. Toisaalta Sapuskassakin on ollut mukana yrityksiä, joissa on otettu kansainvä-listymisen ensiaskelia ja sen jälkeen luovut-tu kasvusuunnitelmista. Kansainvälistymi-nen etänä ei ole mahdollista: jos ulkomaisille markkinoille lähdetään, niin sitten on lähdet-tävä tosissaan”, Venäläinen sanoo.

Jos yrityksellä ei ole kipinää kansainvälisty-miseen, voiko sellaista synnyttää?

”Ainakin se auttaa, että saa uskoa mah-dollisuuksiin. Kansainvälistyminen ei kuiten-kaan ole vaihtoehto yritykselle, joka on vain kyllästynyt siihen, että Suomen vähittäiskau-pan jakeluteihin on vaikea päästä. Ulkomaiset markkinat ovat vielä haasteellisempia”, Venä-läinen sanoo. ¡

elintarvikeyritykset


Vapaa-ajan palvelut murroksessa

TeKSTI SoiLi HeLMiNeN PIIrrOKSeT iSTocKpHoTo

apaa-ajan palvelut on alue, jossa liiketoiminnalla on valtava kasvu-potentiaali. Suomessa alan yrityk-set ovat verrattain pieniä, ja inno-

vaatioiden ja liiketoiminnan kehittämisen avulla voidaan saada paljon kasvua aikaan.

Vuoden lopussa päättyvässä Tekesin Va-paa-ajan palvelut -ohjelmassa tavoiteltiin muun muassa alan yritysten liiketoimintamal-lien, prosessien ja toimintamallien, uusien pal-velujen ja palvelukonseptien kehittämistä. Oh-jelmassa rahoitettiin noin 80 yritysten ja 35 tutkimusorganisaatioiden kehittämisprojektia. Hankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 25 mil-joonaa euroa.

”Vapaa-ajan palvelut -ohjelma oli Tekesiltä rohkea avaus. Se teki Tekesiä tunnetuksi kohde-ryhmässä, jossa Tekesiä on aiemmin vierastet-tu sen oletetun teknologiapainotuksen takia”, sanoo ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Ritva ohmeroluoma.

kUlttUUrin, Viihteen, MAtkAilUn, liikUnnAn jA hyVinVoinnin AlAn yritykset

oVAt AlkAneet lÖytää tekesin yhteistyÖkUMPPAnikseen, MUttA kehittäMistä

VUoroPUhelUssA on Vielä.

Iso osa ohjelmassa rahoitetuista yrityksis-tä oli muualta kuin etelä-Suomen kasvukes-kuksista, mikä johtuu ohjelman painotuksesta matkailuun. Puolet ohjelman kehityshankkeis-ta tuli matkailun alueelta ja kolmannes liikun-tayrityksistä.

rohkeammin kanSainväliSille markkinoille

Vapaa-ajan palveluissa olisi vahvaa kansain-välistä kasvupotentiaalia, mutta vain harvassa ohjelman rahoittamista hankkeista keskityttiin kasvuun ulkomaisille markkinoille.

”Merkittäviä poikkeuksia tästä säännöstä ovat kuitenkin vaikkapa Tero Saarinen Compa-nyn kansainvälisesti poikkeuksellinen, taiteelli-seen esitykseen perustuvan palvelutuotekoko-naisuuden kehittäminen tai Omenahotellien täy-sin uudenlainen palvelumalli”, sanoo Vapaa-ajan palvelut -ohjelman päällikkö Risto Mäkikyrö.

Vapaa-ajan palvelut -ohjelma järjesti suo-malaisyrityksille perehdytysmatkoja eri tee-moista muun muassa USA:ssa, Itävallassa, Ja-panissa ja Iso-Britanniassa. Näillä opittiin pal-jon elämysten rakentamisesta ja palvelujen suuntaamisesta tarkkaan valikoiduille kohde-ryhmille.

”Yrityksille on todella tärkeää nähdä kan-sainvälisiä verrokkeja ja tutustua kilpailuun. Va-paa-ajan palvelut -ohjelman matkoilta yrityk-set saivat konkreettisia malleja, joita sovellet-tiin suoraan omien palvelukonseptien kehittä-miseen”, Ohmeroluoma kertoo.

Kuluttajien tarpeisiin ja haluihin reagoimi-nen ennen muita tekee palveluyrityksestä edel-läkävijän. Tässä suomalaisyrityksillä on vie-lä paljon tehtävää, mutta Vapaa-ajan palvelut -ohjelman myötä ne osaavat lähestyä kehittä-mistyössään myös Tekesiä.

”Ohjelma oli tärkeä oppimisprosessi sekä Tekesille että vapaa-ajan palveluja tarjoaville yrityksille. Uskon, että Tekes on nykyisin profi-loitunut tässä kohderyhmässä niin, että jatkos-sa yritysten on helpompi lähestyä sitä”, Ohme-roluoma sanoo. ¡

Uut

ta t

ekes

istä


Uusi 6-kerroksinen toimitalo rakennetaan espoon Otaniemeen Kivimiehentielle Geologian tutkimuskeskuksen viereen ja Aalto-yliopiston, VTT:n, Innopolin sekä Nokian, Intelin ja parin-kymmenen muun tutkimuskeskuksen läheisyyteen.

Taloon tulee yhteensä noin 12 000 neliömetriä toimitilaan runsaalle 600 henkilölle. ra-kennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt.

”rakennus on itsessään edelläkävijä. Näin suuria puurakenteisia taloja ei Suomeen usein rakenneta. energiatehokkuudeltaan talo on mahdollisimman hyvä. Monet uudet työtilarat-kaisut ovat innovatiivisia”, elinkeinoministeri Jyri Häkämies kuvasi uudisrakennushanketta.

”Uudet toimitilat antavat kaikille toimijoille entistä paremmat mahdollisuudet modernei-hin työtapoihin ja edelläkävijyyteen myös työtiloissa ja toimintatavoissa”, Tekesin pääjohtaja pekka Soini arvioi.

”Tekesin, Finnveran ja Finpron asiakkaille asiointi eri toimijoiden kanssa käy helpommaksi ja pystymme yhdessä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin”, Soini sanoo. ¡

2011–2012 hakemusten keskimääräinen käsittelyaika

lyheni 74 -> 69 päivää

tiesitkö tämän

tekesistä?

13 000 euroa Tekesin rahoitusta synnyttää yhden

pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille

Pk-yritysten projekteissa yksi Tekesin panostama euro tuottaa 21 euroa liikevaihtoa vuodessa

7469

Tekes, Finnvera ja Finpro yhteisiin tiloihin Otaniemeen

tekes, FinnVerA jA FinPro MUUttAVAt yhteisiin tiloihin esPoon otAnie-

Meen, jonne rAkennetAAn UUDen AjAn PUUkerrostAlo. tAlo VAlMistUU

VUosien 2015–2016 AikAnA.

fiiliksestä fyrkkaa

tekesin uusi ohjelma auttaa yrityksiä kehittämään

Fiiliksestä FyrkkAA -ohjelMA hAlUAA nostAA tUnteen jA AsiAkkAAn sitä

kAUttA kokeMAn lisäArVon yhDeksi liiketoiMinnAn keskeiseksi AjUriksi

teknoloGiAn jA osAAMisen rinnAlle. ohjelMA hAAstAA yritykset tArkAs-

teleMAAn liiketoiMintAAnsA jA ArVoketjUAAn AsiAkAslähtÖisesti jA etsi-

Mään UUsiA liiketoiMintAMAllejA jA AnsAintAloGiikoitA.

”Nykymaailmassa pelkkä hinta tai tuotteen yksityiskohtien luetteleminen ei enää riitä tuo-maan kilpailuetua – asiakas maksaa mieluum-min erilaisista hyödyistä ja huolien poisotta-misesta: esimerkiksi ajan ja muiden resurssien säästöstä, toimintavarmuudesta tai vastuulli-suudesta. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma kannus-taa yrityksiä yhdistämään tunnetta, tietoa ja muita aineettomia tekijöitä oivaltavilla tavoilla ja luomaan sitä kautta uutta asiakasarvoa ja kil-pailuetua kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo ohjelman päällikkö Minna Suutari.

Ohjelma käynnistyy marraskuussa 2012 ja kestää vuoden 2018 loppuun. Sen suunniteltu kokonaislaajuus on noin 100 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin puolet. Tunteen ja asiakaskokemuksen lisäksi ohjelma haluaa edistää yritysten kaikkien aineettomien tuotan-nontekijöiden, kuten brändin, maineen ja tieto-pääoman parempaa hyödyntämistä. ¡

Lue lisää tämän lehden sivulta 22.

www.tekes.fi/fiilis

www.tekes.fi/fiilis


Kilpailu perustuu kattavaan ja huolelliseen arviointiprosessiin, jossa sovelletaan euroop-palaista eFQM excellence Model -mallia. Laa-tupalkinnon lisäksi Tekes sai eurooppalaisen recognised for excellence 5 stars -tunnustuk-sen.

“Palkinto on tulos pitkäjänteisestä toimin-nan kehittämisestä ja siitä, että tekesläisten työssä näkyy yhteinen päämäärä ja yhteiset arvot. Siksi palkinto on todellakin koko orga-nisaatiolle - palkinnosta voi jokainen Tekesin työntekijä olla iloinen ja ylpeä”, toteaa pääjoh-taja pekka Soini.

johdonmukaiSta kehityStä koko 2000-luvun ajan

Tekesissä on koko 2000-luvun ajan kehitetty toimintatapoja päämääränä yhä kasvava lisä-arvo asiakkaille ja koko yhteiskunnalle. Kilpai-lun arviointiryhmän mukaan Tekesin keskeisiä vahvuuksia ovat yhteiset arvot ja vahva orga-

tekes on VoittAnUt excellence FinlAnD -lAAtUPAlkintokilPAilUn 2012

jUlkisen sektorin jA yleishyÖDyllisten yhteisÖjen sArjAssA.

nisaatiokulttuuri sekä kokonaisvaltainen strate-gia ja sen johdonmukainen toteuttaminen.

Tekesin palveluprosessit ovat tehokkaita ja niitä johdetaan strategialähtöisesti. Strategia valmistellaan vuorovaikutuksessa sidosryhmi-en kanssa, ja sen tavoitteet viedään organisaa-tiossa henkilötasolle asti.

dialoGi ja matalat kynnykSet luovat vahvan orGaniSaatiokulttuurin

Vahva ja osallistava organisaatiokulttuuri - “hyvä kysymisen kulttuuri” - on Tekesin suu-rimpia vahvuuksia. Tekesin organisaatiokult-tuuri on arviointiryhmän mukaan poikkeuksel-lisen erottuva ja vahva.

Johtaminen Tekesis-sä on avointa ja osallis-tavaa. Tämä näkyy orga-nisaation kaikilla tasoil-la. Henkilöstöllä on run-saasti mahdollisuuksia

osallistua strategian, toiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Tekesin johtamisen perustana on vahva luottamus henkilöstön asiantunte-mukseen.

aSiakaSlähtöiSyyS toiminnan kulmakivenä

Arviointiryhmän mukaan Tekesin toiminnassa korostuu voimakas asiakaslähtöisyys, joka tulee esille niin strategiassa kuin käytännön työssä. Asiakkaille keskeisiä ydinprosesseja on kehitetty määrätietoisesti jo vuodesta 1999 alkaen. Niiden tehokkuutta mitataan monipuo-lisesti, ja asiakastarpeet ja -odotukset ymmär-retään yhdeksi keskeiseksi toiminnan kehit-tämisen lähtökohdaksi. Asiakasmielipiteiden seuranta on systemaattista. eri asiakasryhmille tarjotaan juuri heille sopivia palvelukokonai-suuksia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. ¡

Tekesille Suomen laatupalkinto 2012

alkavien kasvuyritysten pääomasijoitukset siirtyvät Finnveralta Tekesiin

Nykyisin Tekes tarjoaa alkaville kasvuyrityksille avustus- ja lainamuotoista riskirahoi-tusta ja Finnvera pääomasijoituksia. Siirron jälkeen alkavat kasvuyritykset saavat kaiken julkisen riskirahoituksen yhdestä paikasta. Tämä yksinkertaistaa alkaville kasvuyrityk-sille tarkoitettua julkista riskirahoitusta.

”Periaatteellinen päätös on nyt tehty ja aloitamme selvitystyön siirron yksityiskoh-dista ja aikataulusta yhdessä Finnveran kanssa”, Tekesin pääjohtaja pekka Soini sanoo.

Tavoitteena on, että Tekes voisi aloittaa pääomasijoitustoiminnan viimeistään 2014 alusta. Siihen asti pääomasijoitustoiminta jatkuu Finnverassa.

tyÖ- jA elinkeinoMinisteriÖ on

Päättänyt keskittää AlkAVille

kAsVUyrityksille tArkoitetUn

jUlkisen riskirAhoitUksen

tekesiin.

Katso video YouTubessa Tekes -kasvua ja hyvinvointia uudistumisestahttp://youtu.be/ZD8yjkfFVt0

KU

VA

: MA

rK

US

SOM

Mer

S

http://youtu.be/ZD8yjkfFVt0


Uus

ia ju

lkai

suja

Tekesin innovaatiorahoitus pk-yrityksilleesitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta vois saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot.

www.tekes.fi/u/rahoitusesite_2012.pdf

Teaming up with the best – FiDipRoesitteessä käydään läpi Finland Distinguished Professor Programmen eli FiDiPro-ohjelman tavoitteita ja hakuprosesseja lyhyesti sekä tutustutaan muutamaan FiDiPro-professoriin eri tutkimuksenaloilta.

www.tekes.fi/fi/document/65876/fidipro_pdf

Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa 2012-2018Liideri-ohjelman tavoitteena on yritysten toiminnan uudistaminen. Visiona on, että Suomessa on euroopan parhaat työpaikat vuonna 2020.

www.tekes.fi/fi/document/65875/liideri_esite_pdf

Joy of innovationTekesin englanninkielinen yleisesite

www.tekes.fi/fi/document/68436/eng_yleisesite_eur_versio_pdf

MuiTa julkaisuja

Tekesin kaTsauksiaTekesin esiTTeiTä

Asiakkaat kuntapalveluiden kehittäjiksi - opas tehokkaan osallistumisen työkaluihinOppaan tavoitteena on • kertoa asiakkaiden osallistumisesta mahdollisuutena uudistaa kunnan palveluita • kuvata, millä tavalla asiakkaiden uudenlaista osallistumista palveluiden kehittämiseen voidaan hyödyntää kunnan toiminnassa • esitellä käytännönläheisesti menetelmiä asiakkaiden kanssa tehtävän kehittämistyön toteuttamiseen

www.tekes.fi/fi/document/68468/asiakkaat_kuntapalvelujen_kehittajiksi_pdf

innovation Activity, Global production Sharing and productivity 296/2012raportissa selvitetään, mitä ominaisuuksia maissa ja alueilla tarvitaan, jotta ne olisivat tuottavia toiminta- ja innovaatioympäristöjä yrityksille ja tutkimukselle. Siinä tarkastellaan miten Suomi sijoittuu 68 maan vertailussa

www.tekes.fi/fi/document/65771/innovation_activity_pdf

New opportunities for china-Finland R&D&i cooperation 295/2012Selvitys kuvaa suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimusyhteisön uusia t&k&i –yhteistyömahdollisuuksia ja –malleja kiinalaisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi tarkastellaan ja vertaillaan muiden aktiivista Kiina-yhteistyötä tekevien maiden nykyisiä ja tulevia t&k&i –panostuksia Kiinassa. Keskeisinä uusina toimintatapoina selvitys ehdottaa kansallisen rahastomallin käyttöönottoa erityisesti pk-yritysten Kiina-yhteistyön edistämiseen sekä aiempaa tiiviimmän, laajaan kansalliseen yhteistyöhön pohjautuvan t&k&i –yhteistyöohjelman rakentamista.

www.tekes.fi/u/china-finland.pdf

Teollisuusentsyymeistä kansainvälisesti verkostoitunutta liiketoimintaa 287/2012Suomalaiset teollisuusentsyymit ovat kysyttyä tavaraa maailmalla. Tekes on rahoittanut entsyymitutkimusta useissa bioteknologiaohjelmissaan.

www.tekes.fi/u/teollisuusentsyymit.pdf

Service innovation policy Benchmarking - Synthesis of Results and 15 country Reportsraportissa vertaillaan palveluinnovaatiopolitiikan kehitystä 12 euroopan maassa sekä USA:ssa, etelä-Koreassa ja Kiinassa. Julkaisu sisältää yhteenvedon ja 15 maaraporttia. Maaraporteissa esitellään palveluinnovaatioiden edistämiseen liittyvät kansalliset strategiat ja toimijat, nykyiset toimenpiteet sekä tulevaisuuden kehitystarpeet.

http://www.tekes.fi/fi/document/68524/episis_pdf

KU

VA

: MA

rK

US

SOM

Mer

S

Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdf-julkaisuun.

www.tekes.fi/u/rahoitusesite_2012.pdf

www.tekes.fi/fi/document/65876/fidipro

www.tekes.fi/fi/document/65876/fidipro

www.tekes.fi/fi/document/65875/liideri

www.tekes.fi/fi/document/65875/liideri

www.tekes.fi/fi/document/68436/eng

www.tekes.fi/fi/document/68436/eng

www.tekes.fi/fi/document/68468/asiakkaat

www.tekes.fi/fi/document/68468/asiakkaat

www.tekes.fi/fi/document/65771/innovation

www.tekes.fi/fi/document/65771/innovation

www.tekes.fi/u/china-finland.pdf

www.tekes.fi/u/teollisuusentsyymit.pdf




teem

a

FilosoFi tiMo AirAksinen Uskoo, että AineettoMAt ArVot MäärittäVät hyVin Pitkälle yritysten

tAloUskAsVUn MAhDollisUUksiA, sillä kUlUtUsPäätÖksillään ihMinen Määrittää MinUUttAAn.

TeKSTI: Pekka säilä KUVAT: Markus soMMers JA susan airaksinen

inhiMillisyyDenosAAjA

Menestyy

elsingin yliopiston filosofian profes-sori Timo Airaksinen kertoo taan-noin piipahtaneensa New Yorkissa paikallisessa Marimekon myymä-lässä. Tuotteita ja niihin liittyviä tari-

noita tutkiessaan hän koki niin voimakkaan tut-tuuden tunteen, että jo jonkin aikaa ulkomailla tutkimustyötä tehneelle filosofille tuli lähes kyy-nel silmään. Voisiko tämä tarkoittaa siis sitä, että inhimillisillä ulottuvuuksilla on keskeinen rooli menestyvän liiketoiminnan kehittämisessä?

Airaksinen on ainakin tästä vakuuttunut. Hänen mielestään aineettomien investointien vaikutus talouskasvuun on viimeisten vuosi-kymmenien aikana jatkuvasti syventynyt. On-gelmana on vain se, että yritysten keinot ja osaaminen aineettomuuden hyödyntämiseen ja johtamiseen ovat vielä vajavaisia.

”Suomalainen osaaminen on ollut vahvaa teknisissä innovaatioissa. Tämä ei kuitenkaan enää riitä tuomaan riittävää kilpailuetua, kos-ka tuotteisiin ja palveluihin liittyy yhä enemmän muutakin arvoa. Siksi yritysten olisikin hyvä ke-hittää laaja-alaisempaa ymmärrystä asiakkaiden kokemista merkityksistä, jotka vaikuttavat kulu-tuskäyttäytymiseen.”

Airaksinen uskoo, että tulevaisuudessa mo-net menestyvistä yrityksistä ovat sellaisia, jotka uskaltavat peilata yhä rohkeammin omaa liike-toimintaansa asiakkaiden kokemuksiin ja tun-teisiin. Hänen näkemyksensä mukaan tuottei-den ja palveluiden käyttämisessä on hyödyn ja kokemusten synnyttämien tunteiden ohella ky-

se myös identiteetistä. Ihminen haluaa toki os-taa sitä, millä on hänelle hyötyä, merkitystä tai arvoa, mutta samalla hän rakentaa kuluttamalla omaa minuuttaan.

Tunteen tietoinen ja systemaattinen hyö-dyntäminen innovaatioiden ja kasvun lähteenä on kuitenkin toistaiseksi suhteellisen vähäistä. Mielikuvamarkkinoinnissa tunteet nousevat to-ki helposti esille, mutta harvemmin ne nähdään yrityksen strategisena kilpailukykytekijänä. Ai-neettomilla tekijöillä voidaan kuitenkin usein tuottaa merkittävää uutta lisäarvoa. Kuluttaja on usein valmis maksamaan hieman enemmän, jos hän kokee tunnetasolla saavansa vastinetta


TeKSTI: Pekka säilä KUVAT: Markus soMMers JA susan airaksinen

”inhimillisen kulttuurin perustana

on jäljittely, joka kohdistuu toisten

haluihin.”


”kuluttaja on usein valmis maksamaan hieman enemmän, jos hän kokee tunnetasolla saavansa vastinetta satsaukselleen. Tämän ajatusmallin parempi ymmärtäminen saattaa olla yksi yritysten keskeisimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä”, toteaa filosofi Timo airaksinen.

satsaukselleen. Tämän ajatusmallin parempi ymmärtäminen ja haltuunotto saattaakin olla yrityksille yksi keskeisimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä.

”Kuluttajat haluavat ostaa konkreettisten tuotteiden ohella myös erilaisia hyötyjä, ko-kemuksia ja tunteita. Ne tekevät elämästä sie-dettävämpää ja auttavat hallitsemaan epävar-muutta jatkuvasti monimutkaistuvassa maail-massa.”

olet mitä oStat

Airaksisen näkemyksen mukaan aineeton pää-oma on sidottu vahvasti kertomuksiin siitä, miksi joku asia tai tuote, kuten tietyn merkki-nen auto, on arvokas. Näissä suurissa kerto-muksissa voi nähdä jopa uskonnollisia piirteitä, joilla kerrotaan, mitä ihmisten tulisi haluta ja miten hänen tulisi elää.

”Ihmiset eivät oikeasti tiedä, mitä he ha-luavat, vaikka luulevat niin, koska halut on si-dottu kertomuksiin. Selitystä ei tarvitse kaukaa hakea, sillä laumaeläimenä ihminen nojaa yh-teisiin arvoihin ja normeihin.”

Yksi hyvä esimerkki tästä on internetissä toimiva verkkokauppa, jossa ostaminen yhdis-tyy sosiaalisen median avulla yhteisöllisyyteen täysin uudella tavalla.

”Tämä on osaltaan nykymaailman ”Olet mitä ostat" -ilmiötä, jossa kuluttamisella luo-daan omaa identiteettiä. esimerkiksi pukeu-tumisen kautta viestitään osin alitajuisestikin, mihin ihmisryhmään halutaan samaistua. Niin-pä esimerkiksi mainonnalla on helppo tarjota valmiita olemisen malleja, kun kuluttamisesta on tullut luonnollinen tapa elää. Kun ostat tä-män, kuulut suureen perheeseen tai olet mu-kana tekemässä parempaa maailmaa. Nuukuus ja säästäminen ovat modernille ihmisille kovin

outoja asioita, jotka viestivät paikalleen jämäh-tämisestä.”

Airaksisen mielestä yritysten olisikin tar-kasti mietittävä, millaisilla kertomuksilla he ha-luavat kuluttajia lähestyä, sillä läheskään kaikki kertomukset eivät tartu.

”Se on hyvin nähtävissä jonkin yksittäisen brändin menestyksessä. Miksi kaikki räplää-vät kadulla Applen eikä Nokian uusinta mallia? Mielikuvan rakentaminen tuotteesta onkin hy-vin herkkä asia, mihin kuluu merkittävästi ai-kaa, mutta joka voidaan yhdessä yössä romut-taa”, Airaksinen muistuttaa.

”Jos minä esimerkiksi valmistautuisin huo-lella tulevaan luentoon, saapuisin paikalle ajois-sa ja olisin siististi pukeutunut, saattaisin muu-tamalla karkealla sutkautuksella romahduttaa koko huolellisesti rakennetun kokonaisuuden. Mikään ei enää auttaisi, olisipa luennon asiasi-sältö kuinka uraa uurtavaa tahansa.”


Gal

lup

Muutama vuosikymmen sitten toimineelle suomalaisyritykselle arvonluonti merkitsi vahvaa valmistusosaamista. Valmistusosaamisen sittemmin levittyä maailmalle on yritysten ydinosaaminen siirtynyt monessa tapauksessa aineettomiin sisältöihin. Valmistuksen osuus arvosta on kutistunut ja

yritysten on kilpailtava aineettomuudesta syntyvin tuotannontekijöin. Niinpä tiettyjä tuotteita kauan valmistaneissa teollisuusyrityksissä on asiakkaita alettu sitouttaa yritykseen fyysisten komponenttien sijaan esimerkiksi palveluilla, jotka jo määritelmänsä mukaan ovat aineettomia. Kuluttajatuotteissa aineetonta arvoa luovat esimerkiksi brändi sekä siihen liittyvä sosiaalinen pääoma. Asiakkaan tarpeita ymmärtämällä voidaan muuttaa moni aineeton asia kassavirraksi.

Arvoa luodaan ottamalla kuluttaja mukaan kehitysprosessiin. Tarve tuotekehitykseen lähtee aina kuluttajan toiveesta, liittyi se sitten tuotteen käyttöominaisuuksiin, designiin tai muuhun. Itse käytän mielelläni mahdollisimman paljon aikaa tarkkailemalla käytännön työskentelyä kuluttajan

ymmärtämiseksi syvällisemmin. On tärkeää oppia ja kokea itse haasteet, joita kuluttaja kohtaa tuotteitamme käyttäessään - tätä kautta pystytään parantamaan kuluttajalle syntyvää arvokokemusta.

Kuluttajat arvostavat hyvin erilaisia asioita ja onkin tärkeää oppia katsomaan tuotteidemme käyttöä monin erilaisin silmin. Osalla asiakkaistamme on esimerkiksi todella vankka kokemus puutarhanhoidosta ja he haluavat panostaa työkalujen huoltamiseenkin enemmän aikaa ja vaivaa, toiset arvostavat tuotteen visuaalista ilmettä ja kolmannelle tuotteen säätömahdollisuudet merkitsevät eniten. Jokaiselle kuluttajalle arvo muodostuu yksilöllisesti ja tätä me haluamme oppia ymmärtämään.

Aineeton arvonluonti tarjoaa yritykselle mahdollisuuksia erottautumiseen ja asioiden tekemiseen aiempaa paremmin ja asiakaslähtöisemmin. Se voi liittyä esimerkiksi brändin, prosessien ja palvelupolkujen kehittämiseen tai henkilöstön motivointiin. Aineettoman arvon kasvu voi parantaa

merkittävästi, jopa käänteentekevästi, yrityksen yleistä suorituskykyä ja kannattavuutta.Taide- ja laajemmin luovat alat ovat erinomainen esimerkki luovuudesta ja

aineettomista sisällöistä koko toiminnan ja arvonluonnin ytimessä. Esimerkiksi nykytanssiteosta luodessaan koreografi synnyttää teoksensa täysin tyhjästä, jolloin ideoiden omaperäisyys määrittää pitkälti teoksen menestyksen taiteen kentällä. Luovuuden ja monialaisen osaamisen yhdistämisen kautta aineettomista ideoista voi syntyä myös kaupallisia menestystuotteita. Ja vaikkei luovuus suinkaan ole vain taiteilijoiden yksinoikeus, kannattaisi taiteilijoiden luovaa potentiaalia hyödyntää nykyistä enemmän myös muilla toimialoilla.

TOIMITTANUT: johanna herMans

jyrki ali-Yrkkötutkimuspäällikkö, etlatieto Oy

Petteri Masalin tuotekehitysjohtaja, Fiskars Oyj Garden eMeA

iiris autiomanaging director, Tero Saarinen Company

Mitä on aineeton arvonluonti?Mitä se merkitsee yritykselle?

halut ylläpitävät elämää

Airaksinen muistuttaa, että kaiken inhimillisen kulttuurin perustana on jäljittely, joka kohdistuu toisen haluihin. Ihminen haluaa luonnostaan jäljitellä jotain toista, jonka kaltainen haluaisi olla ja päätyy näin haluamaan samoja asioita. Niinpä sattuvia hokemia on helppo iskostaa ihmisten mieliin. Jäljittely johtaa yritysten kes-kinäiseen kilpailuun, jolloin tuotteita tulee jat-kuvasti markkinoille, vaikka niitä olisikin siellä jo yli kohtuullisen tarpeen.

Vaikka jäljittelytarpeen ansiosta syntyy paljon turhaakin, voidaan sen avulla myös ke-hittää kulttuuria ja luoda kilpailun painees-sa myös paljon uusia ja tarpeellisia tuotteita. Pahimmillaan halutaan taas kilpailla samal-la markkinoilla kilpailevat yritykset hengiltä ja tehdä jopa järjenvastaisia toimenpiteitä, jotka haittaavat kulttuurin kehittymistä.

Länsimaisessa yhteiskunnassa onkin tie-tyllä tapaa ristiriitainen tilanne, koska mitään varsinaisia kriittisiä tarpeita ei ole. Tämä ei kui-tenkaan johda tyytyväisyyteen, vaan saa päin-vastoin haluamaan aina vain lisää. Ihminen on irtautunut tarpeen ja tarpeentyydytyksen kah-leista ja siirtynyt haluamaan asioita kulttuurin ohjaamalla tavalla.

”Kaikki ovat kynsin hampain kiinni onnelli-suudessa, mutta eivät voi saavuttaa tyytyväis-tä olotilaa, koska ovat aina haluamassa jotain. Uuden kosketusnäyttölaitteen viehätys loppuu lähes samaan aikaan, kun siitä tehdään osto-päätös. Se ei ole enää halun kohteena ja muut-tuu hyvin pian arkiseksi esineeksi – lopulta on-gelmajätteeksi.”

Tästä huolimatta Airaksinen ei täysin alle-kirjoita buddhalaisuudesta tuttua periaatetta sii-tä, että kärsimys lakkaa, kun haluaminen lakkaa.

”Karkeasti voidaan sanoa, että ihminen jo-ka ei enää halua mitään, ei voi myöskään py-syä hengissä. Halun loppuminen on sama kuin kuolema.” ¡


ineetonta osaamista tarvitaan yhtä hyvin tuotesuunnittelussa, pakkaus-suunnittelussa kuin markkinointiviestinnän suunnittelussakin. Viime vuo-sina tämä on entisestään korostunut, sillä emme vie maailmalle ainoastaan valmiita tuotteita, vaan osaamista ja visuaalista tietotaitoa sekä lisensoituja kuoseja. Kumppanimme ympäri maailman esimerkiksi Japanissa ja USA:ssa

huolehtivat itse fyysisestä tuottamisesta.”Suhonen näkee yhtenä tärkeänä tekijänä myös suhdepääoman. On tärkeä olla kartalla siitä, ku-

ka tuntee kenet tai kuka voi toimia suosittelijana, kun kilpaillaan tasapäisesti kansainvälisillä mark-kinoilla.

”Tuotemerkkimme identiteetin ytimessä on rehellisyys. Tuotekehityksessä korostuu taiteen sal-livuus ja yksilöllisten näkemysten kunnioittaminen, joka mahdollistaa totuttujen rajojen rikkomisen. Haluamme kertoa myös asiakkaalle avoimesti missä tuotteet on tehty ja mitä materiaalia niihin on käytetty.”

Ivana Helsinki on ollut muotialalla suomalainen edelläkävijäyritys, joka on ollut ennakkoluulot-tomasti pyrkimässä isoihin piireihin. Muotialalla merkittävä osa tuotekehityksestä perustuu tren-deihin. Alalta löytyykin yrityksiä, jotka elävät niiden ennustamisesta.

”Jos tunnustelee pelkästään tulevia trendejä, ja pohtii, mitkä ovat tulevan kauden sallittuja vä-rejä ja muotokieliä, rajoittaa samalla omaa luovuuttaan. Silloin on vaikea erottautua ja tarjota jotain uutta ja puhuttelevaa. Vaikka sallivuus onkin aina hyppy tuntemattomaan, voimme sen avulla tehdä näköisiämme tuotteita, joiden ei tarvitse olla juuri senhetkisten trendikäsitysten aallonharjalla. Vain siten brändimme voi säilyä aitona ja kirkkaana. Haluamme myös jakaa tietoa ja kokemusta muille-kin alan toimijoille. Se ei ole meiltä pois”, Pirjo Suhonen vakuuttaa.

Hänestä on mielenkiintoista pohtia, kuinka paljon aineeton pääoma on eri tekijöiden yhteistyö-tä, joka konkretisoituu lopulta valmiina tuotteina. Kun ymmärtää, mitkä ovat aineettoman osaami-sen päätekijät, voi kohdentaa osaamista haluttuun suuntaan ja saada oikeat ihmiset tekemään töitä keskenään. Silloin on mahdollista synnyttää jotain suurempaa.

Kulutuskeskeisessä maailmassa Ivana Helsingillä on yksi kantava johtoajatus: ”Osta vain sitä mitä rakastat”.

”Mentaalinen kiinnittyminen laadukkaisiin tuotteisiin on kestävän kulutuksen lähtökohta. Mie-lestäni välittömän mielihyvän hakeminen ei vie pitkälle yritystoiminnassa eikä elämässä. Tietynlai-nen tavoitteellisuus on mielestäni parempi tapa mennä eteenpäin.” ¡

rehellisyys luo identiteetin

TeKSTI: Pekka säilä KUVAT: Markus soMMers

iVAnA helsinGin eteisAUlAn VAAterekit oVAt PUllollAAn UUtUUsMAllistoA,

jokA oDottAA Pääsyä PAriisin MUotiViikoille. yhDessä siskonsA PAolA

sUhosen kAnssA MenestyVää VAAte- jA MUotoilUAlAn yritystä PyÖrittäVälle

Pirjo sUhoselle käsillä on VUoDen kiireisin AikA. hänelle Aineeton PääoMA

on lUonnollinen osA jokAPäiVäistä tyÖtä, jokA konkretisoitUU yksilÖllisinä

VAAtteinA, tekstiileinä jA esineinä.


”osta vain sitä mitä rakastat”.



eb- ja mobiilisovellusohjelmia kehittävän Futuricen henkilös-töjohtaja Hanno Nevanlinna kertoo pitäneensä puolen vuo-

den aikana noin 60 luentoa niin yrityksille, val-tionhallinnolle kuin koululaitoksellekin. Kaik-kia kiinnostaa sama asia: miten toimii euroo-pan parhaaksi työpaikaksi valittu yritys, jolla on Helsingin lisäksi toimintaa myös Berliinissä, Lontoossa ja Düsseldorfissa.

Futuricen toimintatavoissa tämä tarkoittaa työntekijöiden vahvaa autonomiaa päätöksen-teossa. Käytössä on ns. 3x2-malli, jonka avulla kuka tahansa Futuricen työntekijä saa tehdä it-senäisiä päätöksiä, kunhan on ensin käynyt lä-pi, mitä se tarkoittaa työntekijöiden, asiakkai-

toimiva työympäristö takaa tehokkuuden

den ja lukujen kannalta (3) ja mitä päätös mer-kitsee yrityksen nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta (2).

”Yksi esimerkki tällaisesta toimintatavasta on henkilökuntamme toteuttama radioasema. Sen pyörittämiseen palkattiin yksi ihminen, ja työntekijät tekivät vapaa-aikanaan ohjelmia. Perinteisessä mielessä hankkeessa ei ollut mi-tään taloudellista järkeä, mutta henkilöstö oli todella innoissaan toteuttamassa yhteistä pro-jektia ja sai varmasti paljon virtaa arkiseen tou-huamiseen”, Nevanlinna kertoo.

Kaikilla Futuricen työntekijöillä on käytös-sään yrityksen luottokortit, joita saa käyttää oman harkinnan mukaan. Työntekijät saavat myös itse päättää, mihin konfrensseihin osal-listuvat ja koska pitävät lomansa. Säännöllisillä

palavereilla jaetaan avointa informaatiota, joka auttaa omien ratkaisujen toteuttamisessa.

Nevanlinna toteaa toimintamallin vaati-van työntekijöiltä yrittäjähenkistä luonnetta. Perustehtävien ohella on oltava kiinnostunut monista muistakin asioista, kuten talouslu-vuista. Osaavimmat työntekijöistä perustavat aikojen saatossa myös omia yrityksiä. Nevan-linnan mielestä se kertoo vain siitä, että on on-nistuttu palkkaamaan oikeanlaisia työntekijöitä – lahjakkaista ihmisistä ei voi pitää kynsin ham-pain kiinni.

Sadan proSentin aSiakaStyytyväiSyyS

”Tyytyväisten työntekijöiden lisäksi meillä on tällä hetkellä myös sadan prosentin asiakas-tyytyväisyys. Päätökset tehdään nopeasti, mikä näkyy asiakkaalle joustavina toimintatapoina.”

Johtajien rooli Futuricessa on toimia vies-tin välittäjinä ja tavoitteiden selkeyttäjinä, ei niinkään varsinaisina päätöksentekijöinä. Joh-tajuutta löytyy siis halki koko organisaation. Kaikki informaatio on palkkatietoja lukuun otta-matta julkista. Läpinäkyvyyden eteen tehdään myös paljon töitä. Aloitelaatikkoa ei tämän yri-tyksen käytäviltä löydä, sillä kuka tahansa voi toimia muutoksen tekijänä. Kaiken pystyy ai-na tekemään paremmin, kuuluu yksi yrityksen kantavista arvoista.

Futuricen palveluksessa työskentelee tois-takymmentä kansallisuutta taiteilijoista koo-daajiin. Tiukka rekrytointiprosessi ja selkeä koe-aika takaavat sen, että yritykseen valikoituu sen työkulttuuriin sopivia ihmisiä.

”Omalla toimintatavallamme olemme pys-tyneet vastaamaan hyvin toimintaympäristön vaihtelevuuteen. Jatkuva muutos onkin meille perustila. Tietyt asiat toimivat tietyn aikaa, ja sitten keksitään jotain uutta. Olisikin aika tyl-sää tietää täsmällisen tarkasti, minne olemme menossa.” ¡

”tyÖPAikAssA, jossA ihMiset oVAt MotiVoitUneitA jA yMMärtäVät

oMAn tyÖn MerkityksellisyyDen, oVAt MyÖs tUlokset

PAreMPiA”, neVAnlinnA Uskoo.

TeKSTI: Pekka säilä KUVAT: Markus soMMers


hjelman tavoitteena on nostaa aineettomuuteen liittyvät haas-teet esiin yritystasolla ja auttaa yrityksiä tunnistamaan aineetto-

man arvonluonnin tarjoamat mahdollisuudet kasvulle ja kansainvälistymiselle. Ohjelman ytimessä ovat tunteeseen, tietoon ja osaami-seen perustuvat uudet innovaatiot sekä niiden vaatimat uudet ansaintalogiikat, liiketoiminta-mallit ja toimintatavat.

liiketoiminnan painopiSte Siirtyy aSiakaSkokemukSen ja merkitykSen myymiSeen

”Ohjelma haastaa yritykset tarkastelemaan arvoketjuaan lähtien asiakkaasta. Aineettoman arvonmuodostuksen ytimessä ovat asiakkaan kokemukset ja tunteet, asiakkaalle tuotettavat hyödyt sekä asiakkaan tuotteisiin ja palveluihin liittämät merkitykset”, toteaa ohjelman pääl-likkö Minna Suutari Tekesistä.

”Suomalaisten perinteisesti vahva tuotan-nollinen ja tekninen osaaminen ei enää yksin riitä tulevaisuuden innovaatioiden luomisessa, kun liiketoiminnan painopiste siirtyy hinnasta ja tuotteista asiakaskokemuksen ja merkitysten

tekesin Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma hioo arvoa aineettomuudesta

kilöstön osaaminen ja hiljainen tieto, hyvä työ-ilmapiiri, asiakas- ja kumppanuussuhteet sekä brändi, maine ja luottamus”, Suutari sanoo.

Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelman asiakkaita ovat kasvua ja kansainvälistymistä tavoitte-levat pk-yritykset sekä isot edelläkävijäyrityk-set elinkeinoelämän eri aloilla. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä, että Suomi on pro-filoitunut aineettoman arvonluonnin edellä-kävijämaana, jossa tehdään huippututkimus-ta aineettomuudesta ja jossa aineettoman ar-vonluonnin osuus Suomen kansantaloudesta on maailman kärkeä.

ohjelmaSta uutta oSaamiSta yritySten käyttöön

Ohjelmassa luodaan ja levitetään yritysten käyttöön osaamista muun muassa asiakas-ymmärryksen menetelmistä, tietoon ja tun-teeseen perustuvista liiketoimintamalleista ja ansaintalogiikoista, aineettoman liiketoimin-nan johtamisesta ja aineettoman pääoman suojaamisesta. rahoituksen ja ohjelmapalve-lujen avulla yrityksiä kannustetaan kasvamaan ja kansainvälistymään aineettomiin sisältöihin perustuvalla liiketoiminnalla. ¡

www.tekes.fi/fiilis

myymiseen. Tarvitaan uusia asiakasymmärryk-sestä nousevia arvonmuodostuksen logiikoita, joiden etsimisessä ja kehittämisessä Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma haluaa auttaa Suomessa toi-mivia yrityksiä”.

Vaikka Suomen edellytykset aineettoman pääoman hyödyntämiseen ovat maailman kärkiluokkaa, ei osaamista ole pystytty meillä hyödyntämään yhtä tehokkaasti kuin mones-sa muussa maassa, jossa perusedellytykset ovat olleet heikommalla tasolla. Siksi kotimai-set yritykset tarvitsevatkin käyttöönsä uusia liiketoimintamalleja, jotka perustuvat laaja-alaiseen ymmärrykseen asiakkaan kokemasta arvosta. Yritykset tarvitsevat myös uusia kei-noja aineettoman pääoman hallintaan, johta-miseen ja kaupallistamiseen. Monissa tapa-uksissa jopa 50–90 prosenttia yrityksen tu-loksesta on seurausta aineettoman pääoman vaikutuksista.

yritykSet eivät vielä hyödynnä kaikkia arvonmuodoStukSen lähteitä

”Aineettoman arvonmuodostuksen alihyödyn-nettyjä lähteitä yrityksissä ovat esimerkiksi eri-laiset tietokannat, asiakasta koskeva tieto, hen-

tUleVAisUUDen Menestyjäyritykset UskAltAVAt yhä rohkeAMMin

tArkAstellA oMAA liiketoiMintAAnsA AsiAkkAiDen kokeMUksiin jA tUnteisiin

PohjAUtUen. näin UskotAAn tekesissä, jokA käynnisti MArrAskUUn AlUssA

UUDen kUUsiVUotisen Fiiliksestä FyrkkAA -ohjelMAn.

TeKSTI: Pekka säilä KUVAT: isTockPhoTo

www.tekes.fi/fiilis



suu

nnan

näyt

täjä


ohanna Ikäheimo on viettänyt viikonlopun kotonaan rova-niemellä. Täällä napapiirin tuntumassa hän sanoo kierros-ten laskevan välittömästi. Lappilainen elämäntyyli pitää huolen siitä, ettei töissäkään tarvitse pingottaa.

”Aina kun olen asunut Suomessa, on kotipaikkani ollut Lapissa. Muualle minua ei saisi lähtemään. Tämä paikka on tavanomaisen yläpuolella, sekä maantieteellisesti että henkisesti”, hän naurahtaa.

Ikäheimon luotsaamalla menestysyritys Lappset Groupilla vauhti on ollut kuitenkin hurjaa, mikä näkyy myös hallituksen puheenjohtajan matkustuskilometreissä. Haastattelun jälkeen Ikähei-mo on suuntaamassa kohti espanjaa, jossa Lappset Groupin johtoryh-mä ja seitsemän tytäryhtiön toimitusjohtajat kokoontuvat sään-nölliseen tapaamiseen. Tämän jälkeen vuorossa on espan-jalaisen tytäryhtiön järjestämä kansainvälinen ”Active Aging” -seminaari.

Kansainvälisestä toiminnasta huolimatta Lappset Groupin perheyritystausta on vahva. Yrityksessä on mukana myös Johanna Ikähei-mon veli, setä, neljä serkkua sekä siskon mies.

Yrityksen perusti Johannan isä, Antero ikäheimo, vuonna 1970. Hänen johtoajatukse-naan oli kehittää leikkipaikkavälineiden ja leik-kipaikkojen suunnittelutapaa kokonaisvaltai-sesti, ympäristö huomioon ottaen. Jo alusta al-kaen oli selvää, että Suomen markkinat ovat toi-minnalle liian pienet. Niinpä kasvua lähdettiin hake-maan muun muassa Saksasta ja Japanista.

Nyt yhden miehen yrityksestä on kasvanut kansainväli-nen konserni, jonka liikevaihdosta lähes 70 prosenttia tulee kotimaan ulkopuolelta. Vienti suuntautuu noin 50 maahan. Tunnustuksena ak-tiivisesta kansainvälistymisestä Ikäheimolle myönnettiin vuoden 2012 Liikemiehen titteli.

”Hieno tunnustus systemaattista kehitystyötä tekevälle yritykselle ja koko pohjoisen alueelle”, hän toteaa.

vauhtia uudeSta teknoloGiaSta

rovaniemi on Ikäheimon mielestä mitä ihanteellisin toimintapaikka, sillä täällä ollaan raaka-aineen lähteellä. Puuta pohjoisessa riittää ja ruostu-maton teräs tulee Outokummun Tornion tehtaalta. rovaniemen lisäksi Lappset Groupilla on nykyisin tehtaat Pellossa, ruotsissa sekä Virossa. Pitkät kuljetusetäisyydet otetaan huomioon suunnittelussa, viemällä maailmalle mahdollisimman loppuun jalostettua tavaraa. Uusia näkymiä logistiikan kannalta tuo myös mahdollinen koillisväylän avaaminen tule-vaisuudessa.

Viime vuosina kierroksia toimintaan on tullut lisää erityisesti yhteis-työstä pelisovelluksia kehittävän rovion kanssa. rovion ja Lappsetin yh-

teistyössä toteuttamia teemapuistoja avautuu tulevan vuoden ai-kana Kiinassa ja muissa eU-maissa. Kaksi innovatiivista ja

ennakkoluulotonta yritystä ovat tarttuneet mahdolli-suuksiin nopeasti.

”Olemme haalineet koko ajan lisää kumppa-neita mukaan, ja nyt mahdollisuudet näyttävät lähes rajattomilta. Aluksi meillä oli tekemistä, että pysyimme rovion perässä, mutta nyt osat näyttävät vaihtuneen”, Ikäheimo sanoo pilkettä silmäkulmassaan.

espanjaan Lappset Group on perustanut jo tuhatkunta senioripuistoa, joissa monipuolisil-

la välineillä aktivoidaan käyttäjien hienomotoriik-kaa ja tasapainoa. Palveluun liittyy myös asiakkaille

suunnatut fysioterapeuttipalvelut. Toiminnallisuuden ohella pyritään myös käyttäjien sosiaaliseen aktiivisuu-

teen. Toinen nopeasti kasvanut liikuntalaji on hyppelyyn, temp-puiluun ja tasapainoiluun painottunut Parkour, joka sopii kaikenikäisille kunnostaan huolehtiville ihmisille.

rahoituS mahdolliStaa kaSvuhankkeet

Kasvu ja jatkuva kehittyminen ovat Lappset Groupin toiminnan peruspi-lareita. Yrityksessä halutaan aktiivisesti miettiä, miten asioita voi tehdä

”Seuraamme isompia trendejä

ja pohdimme, mitä voisi tapahtua 10–12 vuoden päästä. Siten

meidän on mahdollista tuoda markkinoille ratkaisuja, joita asiakkaatkaan eivät tiedä

vielä haluavansa”.

Kasvua leikin varjolla

lAPPset GroUPin hAllitUksen PUheenjohtAjA johAnnA ikäheiMo näkee tAloUstAAntUMAssAkin VAin

MAhDollisUUksiA. UUsiA MArkkinoitA lÖytyy AinA, kUn VAin Uskoo oMAAn tekeMiseensä.

TeKSTI: Pekka säilä KUVAT: jouni Porsanger, laPPseT


uudella tavalla eikä vain katsota asioita tuotekeskeisesti.”Seuraamme isompia trendejä ja pohdimme, mitä

voisi tapahtua 10–12 vuoden päästä, ja miten se mah-dollisesti vaikuttaa tuotteisiimme. Meidän on pystyttä-vä tuomaan markkinoille ratkaisuja, joita asiakkaatkaan eivät itsekään tiedä vielä haluavansa.”

Ikäheimo toteaa, että jo toistakymmentä vuotta sit-ten oli ennakoitavissa, että ikääntyvillä on tilaus oman-laisille tuotteita ja että liikalihavuudesta oli tulossa sel-keä ongelma.

”Yksi suuri haasteemme on ollut tuoda teknologi-aa leikinomaiseen ympäristöön ja erityisesti ulos. Olem-me tehneet yhteistyökumppaneiden kanssa hartiavoi-min töitä liittääksemme tuotekehitykseemme tietotek-niikkaa, erilaisten liiketunnistinkameroiden, led-valojen ja elektromagneettisten äänentoistojärjestelmien muo-dossa. Päätavoitteena on kuitenkin saada ihmiset ulos liikkumaan – teknologia tuo lisäarvoa, mutta ei saa olla tuotteidemme itsetarkoitus.”

Lähivuosien synkät talousnäkymät eivät Ikäheimoa juurikaan hetkauta. Lappset Groupin tavoitteena on lä-hes 20 prosentin kasvu ja sen eteen tehdään myös har-tiavoimin töitä.

”Kasvamme suuremmaksi ja entistä kansainvälisem-mäksi rakenteita muuttamalla ja yrityskauppoja tekemäl-lä. Yhtenä kasvun mahdollistajana ovat toimineet myös onnistuneet tutkimus- ja tuotekehityshankkeet.”

Lappsetin innovatiivisia hankkeita ovat olleet ra-hoittamassa niin euroopan sosiaalirahasto, Tekes kuin TeM:kin. Lisäksi mukana on ollut useita muitakin rahoi-tusalan kumppaneita.

”Meidän kokoisemme keskisuuri yritys ei ole voinut laittaa mahdottomia paukkuja tuotekehitykseen. Niin-pä valtiollisen tuen mahdollistamien hankkeiden avulla olemme voineet luoda täysin uusia tuotesarjoja ja val-mistusteknologioita, jotka ovat tuottaneet satsatut pa-nostukset moninkertaisesti takaisin. Samalla myös oma osaamisemme on ottanut isoja loikkia eteenpäin.”

Ikäheimon mielestä pienille ja keskisuurille yrityksil-le pitäisi entisestäänkin kehittää sopivia rahoitusmalleja, jotka mahdollistavat hyvien ideoiden jalostumisen toimi-viksi tuotteiksi.

Lappset Groupin menestyslääkettä hän suosittelee muillekin omia menestymisen mahdollisuuksia pohtivil-le yrityksille – jos tilaisuus ilmenee, on siihen tartuttava rohkeasti, suhdanteista riippumatta.

”Minulla ei ole ainakaan aikaa takertua sellaisiin sa-noihin kuin lama, pettymys tai epäonnistuminen. Jos on-gelmia tulee, ne käydään läpi ja jatketaan matkaa eteen-päin. ei saa jäädä tuleen makaamaan.” ¡

Viime vuosina lappset group on saanut lisäpuhtia toimintaansa kierroksia yhteistyöstä pelisovelluksia kehittävän rovion kanssa ”olemme haalineet koko ajan lisää kumppaneita mukaan, ja nyt mahdollisuudet näyttävät lähes rajattomilta”, johanna ikäheimo iloitsee.

”aluksi meillä oli

tekemistä, että pysyimme rovion

perässä, mutta nyt osat näyttävät vaihtuneen.”


akennettu ympäristö muodostaa Suomessa suurimman yksittäisen omaisuuden. Se koostuu ensinnä-kin rakennuksista; kodeista, kou-luista, lähikaupoista ja toimis-

toista. Toiseksi se on infrastruktuuria kuten teitä, ratoja, sähkö- ja vesiverkkoja sekä sata-mia. Tämä kiinteä omaisuus on noin 70 pro-senttia kansallisvarallisuudestamme.

Aineeton pääoma puolestaan koostuu esi-merkiksi inhimillisestä pääomasta, brändin ar-vosta, patenteista ja tietojärjestelmien infor-maatiosta.

Toki kiinteistöissä on paljon aineetonta ar-voa. Tontin hinta Töölössä on aivan erisuurui-nen kuin Saarijärvellä, vaikka siellä sen sijainti voi olla järven rannalla lähellä keskustaa.

Naapurini totesi vastikään, että perheen kasvaessa he oikeastaan tarvitsisivat isomman asunnon. Samaan hengenvetoon hän kertoi, et-tä he eivät kuitenkaan haluaisi luopua taloyh-tiömme turvallisesta ja kivasta leikkiyhteisöstä. Sekin on aineetonta pääomaa.

Kumpi maksaa enemmän, parkkipaikka ta-loyhtiön kellarissa vai uusi ratayhteys lähistöl-le? Parkkipaikan kustannus voi olla yllättävän lähellä uuden radan hintaa laskettuna asunto-neliömetrille, mutta investoinnin maksaja on tietysti eri. Arjen palveluissa käyttäjä on kui-tenkin sama, tavallinen kansalainen.

keneStä tulee Smart Cityn ravintoketjun kuninGaS?

Tänä päivänä yrityselämässä merkittävintä arvoa luodaan johtamalla aineettoman pää-oman eri muotoja. entä kiinteistö- ja raken-nusalalla, kuka sovittaa yhteen eri palvelut ja muodostaa niistä ratkaisun, kenestä tulee palveluintegraattori? Onko se hyvinvointi-keskus vai kauppa? Muodostuuko energia-palveluista, isännöinnistä ja huollosta uusi palvelu? entä voiko liikenneasemien yhtey-teen muodostua uusia saumattomia palve-luja? Integraattorin paikka on auki ja päteviä hakijoita kaivataan.

KUVA: susanna lehTo

Veikkaukseni on, että saumattomien ar-jen ratkaisujen liiketoiminnassa aineettoman pääoman rooli kasvaa. Tarvitaan monipuolis-ta osaamista ja eri toimialojen yhteensovitta-mista. Käyttäjien tarve on tunnettava ja rat-kaisuja on kyettävä ketterästi kehittämään pi-lottien tuomien kokemusten pohjalta. Patentit, tietojärjestelmät ja organisointitavat nousevat myös keskiöön.

Tekesille on tietysti tärkeää, että suoma-laisille arjen palveluille on kasvavaa kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla. Osaamme-ko muodostaa Suomeen ympäristön, jossa nä-mä ratkaisut kyetään kehittämään ja testaa-maan? ¡

Mitä aineeton arvonluonti merkitsee kiinteistö- ja rakennusalalla?

ris

teyk

sess

ä

Kirjoittaja reijo Kangas on Tekesissä toimialajohtajana Kiinteistöt ja rakentaminen -liiketoiminta-alueella


kasv

uyrit

ykse

n ta

rina

dealdashin perustaja ja ceo William Wolfram tietää, että suomalaiselle huippuosaamiselle on globaalit markkinat.


Verkkokaupan ketterä uudistaja

sUoMAlAinen DeAlDAsh kAsVAA noPeAsti jA hAAstAA sUUreMMAt kilPAilijAt ennAkkolUUlottoMAllA

AsenteellA jA kekseliäisyyDellä.

TeKSTI: kaj nordgren KUVAT Markus soMMers

”vastoin kaikkia neuvoja aloitimme suoraan maailman

kilpailluimmilta markkinoilta

uSa:sta.”

uonna 2008 William Wolframia harmitti. Verkkohuutokauppa vei 50 euroa eikä kohteena ollut Mac-book-kannettava osunut kohdalle.

Näissä senttihuutokaupoissa oli ongelma. Vain yksi voittaa ja häviäjiä saattoi olla toista sataa. Konseptin voisi tehdä toisinkin.

Seuraavan vuoden aikana, omien säästö-jen turvin sai alkunsa DealDash, uudenlainen senttihuutokauppa, jossa hävinneet voivat os-taa tavoittelemansa tuotteen yrityksen verkko-kaupasta saaden huutokauppaan käyttämänsä rahat takaisin hyvityksenä tuotteen hinnassa.

”Uusi konsepti oli oikeudenmukainen eikä kenenkään tarvinnut pettyä”, William Wolfram kertoo.

”Vastoin kaikkia neuvoja päätin aloittaa heti maailman kilpailluimmilla markkinoilla USA:ssa. Kilpailijoita oli satoja, ja jotkut olivat saaneet kymmenien miljoonien dollarien pää-omasijoituksia muun muassa Googlen ja Sky-pen korkeimmalta johdolta. Itse olin 16-vuoti-as kaveri, joka oli juuri muuttanut Innopolin ti-loihin Otaniemeen, ja joka oli vakuuttunut siitä, että oman yrityksen tarjoama käyttäjäkokemus olisi kilpailijoita parempi. Olin pitkään yrityksen ainoa työntekijä, joten kiirettä piti asiakaspal-velussa ja tuotekehityksessä. Seuraavan toimis-ton avasimme vuoden sisällä Piilaaksoon.”

alku aina hankalaa

rahaa mainontaan ei ollut ja moni kilpailija näkyi tärkeimmissä medioissa. Oli turvaudut-tava sissimarkkinointiin. Wolfram lensi Texasin yliopiston alueelle ja jakoi ohikulkijoille mainos-lehtisiä aamusta iltaan. Näin saatiin ensimmäi-set 1 000 asiakasta.

Seuraavat 29 000 tulivat ainutlaatuisella tavalla. Wolfram yhdisti tuotemainoksia julk-kisten YouTube-videoihin, joita arveli potenti-aalisten asiakkaiden katselevan. Kuuluisuuksil-le tarjottiin tuotteita faneille jaettavaksi vasti-neeksi DealDashin mainostamisesta videoilla. Ne saivat miljoonia katsojia.

Vuoden toiminnan jälkeen DealDashin myynti oli kasvanut merkittävästi ja rekisteröi-tyjä asiakkaita oli noin 100 000. Liiketoiminta kaipasi lisää potkua ja palvelu uusia ominai-suuksia. Moni kilpailija oli valmis kasvattamaan markkinaosuuttaan tappiolla, mutta DealDas-hilla ei sellaiseen ollut mahdollisuutta, ainakaan pitkään.

”Vaikka katteemme kävivät välillä miinuk-sella, tiesimme olevamme kannattavuudessa parhaimpien joukossa. Kilpailu oli kovaa ja moni kilpailija meni nurin. Tässä vaiheessa piti keksiä jotain uutta. Meidän ajatuksemme mukaan os-totapahtuma on sosiaalinen. Ihmiset haluavat

kommunikoida keskenään shoppaillessaan”, Wolfram sanoo.

tekeS mukaan

Tekesin rahoituksen avulla DealDash pystyi integroimaan Facebookin omaan alustaansa. Facebook lisäsi merkittävästi sosiaalista kans-sakäymistä ja sen tuottama valtava datamäärä analysoitiin tarkasti asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseksi ja markkinoinnin tehostami-seksi.

Samaan aikaan yritys osallistui Tekesin asi-akkaille tarkoitettuun Global Access Progra-miin, joka pakotti tarkastelemaan omaa liike-toimintaa kriittisesti yhdessä maailmankuulun UCLA:n Anderson School of Managementin MBA-opiskelijoiden kanssa.

”Seuraavan kvartaalin aikana liikevaihtom-me tuplaantui, kate kolminkertaistui ja kasvu jatkuu.”

DealDash on myös Tekesin Nuorten inno-vatiivisten kasvuyritysten rahoituksen (NIY) piirissä. Sen avulla henkilöstön määrä on kol-minkertaistettu ja Manhattanin toimisto avattu asiakasprofiilien ja -käyttäytymismallien tutki-miseen. Isommilta kilpailijoilta on pystytty ot-tamaan markkinaosuuksia entistä aggressiivi-semmin. ¡


moni ei tiedä, että suomalainen

dealdash on maailman toiseksi suurin yritys

alallaan.

”Tänään olemme ylivoimaisesti puhutuin suomalainen Facebook-brändi maailmassa heti Nokian ja Angry Birdsin jälkeen. Hauskana yk-sityiskohtana DealDashista puhuu tänä päivä-nä enemmän käyttäjiä netissä kuin esimerkiksi eBay:stä”, William Wolfram mainitsee.

heti huipulle

Syy miksi yritys suuntasi heti USA:n mark-kinoille oli selvä. Wolfram uskoi yrityksensä rakentavan jotain ainutlaatuista; huomispäi-vän vähittäiskauppaa vanhanaikaisen katalo-gishoppailun rinnalle. Amerikkalaiskuluttajien ostovoima on myös maailman korkein, joten suomalaista tietotaitoa kannatti viedä sinne.

”Yksi kilpailuetumme on asiakasuskolli-suus. 90 prosenttia myynnistä tulee vanhoilta asiakkailta, joiden ostokokemusta pyrimme pa-rantamaan jatkuvasti. Lisäämme ostotapahtu-miin myös suomalaista peliosaamista, ja näis-tä ominaisuuksista olemme jättäneet patentti-hakemuksia.”

DealDash on voitollinen yritys, joka on kes-kimäärin nelinkertaistanut liikevaihtonsa jo-ka tilikaudella. Tulevaisuuden suunnitelmissa on laajentaa toimintaa, mutta tässä vaiheessa USA:n edelleen kasvavat markkinat ovat Wol-framin mukaan osoittaneet tehdyt valinnat oi-keiksi.

”rekisteröityjen käyttäjien määrä ylitti mil-joonan marraskuun alussa ja sivustolla suorite-taan päivittäin yli puoli miljoonaa transaktiota. Olemme USA:n pitkäikäisin senttihuutokaup-pa, mitä hyödynnämme luonnollisesti markki-noinnissa.”

William Wolframin mukaan DealDashista tulee väistämättä maailman suurin ja kannat-tavin yritys alallaan ensi tilikaudella, mikäli kas-vuvauhti jatkuu. Nyt se on jo toisena.

”Kyllä me suomalaiset osaamme!” ¡

DealDash on viime vuonna Timangi-kasvuyrityskilpailun voittaneen perustajansa näköinen yritys. 13-vuotiaana alkanut tietokoneiden kasaus verkosta hankituin komponentein laajeni nopeasti liiketoiminnaksi. sitä seurasivat kymmenet verkkosivustot, joista William Wolfram uskoi jokaisen nousevan uudeksi googleksi tai amazoniksi. niin ei käynyt, mutta saatu oppi oli arvokasta.

Wolfram kehottaa nuoria yrittäjiä unelmoimaan suurista asioista ja kokeilemaan siipiä mieluummin liian aikaisin kuin myöhään.

”kysykää rohkeasti ulkomaisilta sijoittajilta rahoitusta, kuunnelkaa jatkuvasti asiakkaitanne, tuokaa tuotteet ja palvelut aikaisin markkinoille ja kehittäkää niitä asiakkaiden toivomusten mukaisesti.”


Lahjaksi suomalaista

superfoodiaTeKSTI kirsi siekkinen KUVAT Markus soMMers

Mitä suoMalaista voisi viedä tuliaisiksi ulkoMailla asuville ystäville?

yrittäjät anu syrMä ja kaisa leikola lähtivät ideoiMaan vastausta

tekesin sapuska-ohjelMassa.

idea

sta

kons

eptik

si


ustikka ja tyrni ovat kotimaisia superfoo-deja, ja molemmat sopivat erinomaisesti lahjatuotteiksi. Näin sanovat kahvilayrittä-jät ja sisarukset Anu

Syrmä ja Kaisa Leikola, jotka ovat kehittäneet suomalaisiin marjoihin perustuvan herkku-sarjan.

“Tuotesarja on luonteva osa yrityksem-me kehityskaarta. Lähi- ja luomuruoka ovat keskeisiä kahvilassamme, ja olemme solmi-neet paljon kontakteja alan toimijoihin”, Lei-kola kertoo.

Syrmä ja Leikola ovat työskennelleet elin-tarvikealalla vuodesta 2008 lähtien, jolloin he perustivat omaan liikeideaansa perustu-van SIS.Deli+Cafe-kahvilaketjun. Sisarukset arvostavat kotimaisia elintarvikkeita, ja koti-

maisuuteen perustuu myös heidän kahvilan-sa resepti: hyvää, terveellistä ja tuoretta ruo-kaa helposti.

tuotevalikoiman tauStalla tutkimuS

Syrmä ja Leikola ideoivat omia tuotteita jo pian kahvilan avaamisen jälkeen. Pienimuo-toisten kokeiluiden jälkeen aikaa ja resursseja tuotekehitykseen löytyi viime vuonna.

Tekesin Sapuska-ohjelman rahoituksen turvin SIS.Deli kartoitti, millaisia lahjatuottei-ta kuluttajat haluaisivat, mitä markkinoilta jo löytyy ja miltä maistuva tuliainen Suomesta olisi maailmalla mieluinen.

“Selvitimme, mitkä kotimaiset marjat kiin-nostavat ulkomailla. Testasimme myös erilaisia pakkausten graafisia ilmeitä”, Syrmä kuvailee.

Pohjatiedon avulla sisarukset kehitti-vät Goodness from Finland -tuotesarjan, jo-

ka koostuu muun muassa hilloista, mehuista ja lakritsista. Sarjan lanseerattiin tammikuus-sa, jolloin alkoi Helsingin designpääkaupunki-vuosi.

marjoja niin paljon kuin mahdolliSta

Syrmä ja Leikola eivät ryhtyneet itse keittämään hilloja, vaan etsivät tuottajiksi alihankkijoita. Yhteistyökumppanit räätälöivät tuotteista sisa-rusten toiveiden ja arvojen mukaisia – ja täysin kotimaisia. esimerkiksi hilloissa on marjoja Lei-kolan sanojen mukaan niin paljon kuin mahtuu, ja lisä- ja säilöntäaineita on vältetty.

“Vilpitön ajatuksemme on, että yhteis-työstä hyötyy koko hankintaketju. Tuomme li-sää volyymia tuottajille, jotka tällä alalla ovat usein pieniä yrityksiä”, Syrmä sanoo.

“Meillä on osaamista markkinointi-, tuo-tekehitys- ja pakkaussaralla, joihin taas pienil-

SIS.Deli

SIS.Deli

sisarukset anu syrmä ja kaisa leikola työskentelivät aiemmin muun muassa markkinointi-, tuotekehitys- ja liikkeenjohdollisissa tehtävissä suuryrityksissä. he avasivat ensimmäisen sis.deli+cafen helsingissä vuonna 2008.

kahvilan suunnitteluvaiheessa he kävivät keskusteluja Tekesin asiantuntijoiden kanssa ja saivat palvelukonseptin hiomiseen Tekesin rahoitusta.

kahvilatuotteita, ruoka-annoksia ja take away -tuotteita myyviä kahviloita on nykyisin kaksi helsingissä ja yksi espoossa.

Yrityksen nimessä sis. viittaa sekä sisaruksiin että sisältöön.

”vilpitön ajatuksemme on, että yhteistyöstä

hyötyy koko hankintaketju.”

lä tuottajilla ei ehkä ole aikaa ja resursseja kes-kittyä”, Leikola täydentää.

Suosituimmiksi tuotteiksi ovat nousseet spelttimysli ja tyrnihunaja. Sisaruksilla on uu-sia herkkuideoita kehitteillä, mutta vielä ei ole aika kertoa niistä tarkemmin. Mahdollista on, että SIS.Delin tuotteita myydään jossain vai-heessa ulkomailla. ¡


SIS.Deli

SIS.Delin


DI Annamari Soikkeli on nimitetty asiantuntijaksi avaruus ja ympäristömittaus -yksikköön. Annamarin liiketoiminta-alue on energia ja ympäristö.

DI Antti Saloranta on nimitetty asiantuntijaksi sulautetut elektroniikkajärjestelmät -yksikköön. Antin liiketoiminta-alue on ohjelmistot ja digitaalinen media.

OTK, VT Nina Wilén on nimitetty määräaikaiseksi lakimieheksi oikeus- ja asiakirjapalvelut -yksikköön.

nim

ityks

iä

Lundström sijaistaa kahden vuoden ajan Mika Lautanalaa, joka on tehtäväkierrossa työ- ja elinkeinoministeriössä.

Tehtävässään Lundström muun muassa osallistuu tiiviisti Tekesin älykäs rakennettu ympäristö -painopisteen toimenpiteiden suun-nitteluun ja toteutukseen ja vastaa toimialueen tutkimusrahoituksesta. Hän on Tekesin Turval-lisuus-ohjelmasta vastaava johtaja ja vastaa myös edelläkävijämarkkinat-ohjelman valmis-telusta. Lisäksi hänelle kuuluu Tekesin Venäjä-strategian muodostaminen.

turvallinen ja Sujuva arki liSää hyvinvointia

Toimialueellaan Lundström näkee paljon mah-dollisuuksia erityisesti investointien, innovaa-tioiden sekä asukkaiden tarpeiden yhdistämi-sessä. Fiksu kaupunkiympäristö syntyy tuo-malla yhteen kuntien, yritysten ja asukkaiden parhaat ideat. Hän haastaakin kuntia ja kau-punkeja rohkeisiin kokeiluihin.

TeKSTI: anna-Maija ikonen | KUVA: susanna lehTo

hAllintotieteiDen tohtori ilonA lUnDstrÖM on AloittAnUt johtAjAnA

tekesin rAkennettU yMPäristÖ jA tUrVAllisUUs -osAAMisyksikÖssä elokUUn

AlUssA. lUnDstrÖM on innoVAtiiVisten jUlkisten hAnkintojen AsiAntUntijA,

jonkA VäitÖskirjA käsitteli kUntien jUlkisiA PAlVelUhAnkintojA.

”Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituk-sessa tehtävillä päätöksillä on suuri vaikutus hyvinvointiimme ja terveyteemme. Liikkumi-sen ratkaisut, esimerkiksi istummeko omassa autossa vai kuljemmeko jalan tai pyörällä, teh-dään usein jo suunnittelijoiden pöydillä.”

”elinympäristön älykkyys on paitsi ICT-rat-kaisuja, myös fiksuja arjen tuotteita ja palvelui-ta. Parhaimmillaan älykäs ympäristö on suju-va liikenteeltään, turvallinen, viihtyisä ja elävä kulttuuriltaan sekä tehokas innovaatioiden ja kannattavan liiketoiminnan kasvualusta.”

venäjän markkinat odottavat

Tekes on vahvistanut yhteistyötä Venäjän kanssa innovaatiotoiminnassa. esimerkkeinä Venäjä-yhteistyöstä Lundström mainitsee yhteiset rahoitushaut venäläisen FASIe – The Foundation for Assistance to Small Innovative enterprises -säätiön kanssa.

15.1.2013 asti auki oleva yhteishaku FASI-en kanssa on tarkoitettu suomalaisten ja venä-

läisten pk-yritysten yhteishankkeille, jotka ra-hoitetaan kansallisesti. ”Innovaatioyhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. edellisessä haussa oli bio-osaaminen vahvasti edustettuina, mut-ta yhteishankkeet kaikilta toimialoilta ovat ter-vetulleita. ”

”Venäjä on valtava mahdollisuuksien maa aivan tuossa naapurissa. Venäjän mahdolli-suuksia kannattaa katsoa avoimin mielin”, hän kannustaa. ¡

Uusiin asemiin Ilona Lundström: Oikeilla ratkaisuilla luodaan sujuva arki


Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila

PL 69, 00101 HeLSINKI

www.tekes.fi

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 22.2.2013.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

etelä-Savon eLY-keskusInnovaatiot ja yritysrahoitusJääkärinkatu 14PL 164, 50101 MikkeliPuh. 029 50 24000

etelä-pohjanmaan eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 SeinäjokiPuh. 029 50 27500

Hämeen eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikköKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 029 50 25000

Kaakkois-Suomen eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 029 50 29000

Kainuun eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 029 50 23500

Keski-Suomen eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaPiippukatu 11PL 250, 40101 JyväskyläPuh. vaihde 029 50 24500

Lapin eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaruokasenkatu 2PL 8060, 96101 rovaniemiPuh. 029 50 37000

Lapin eLY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 029 50 37000

pirkanmaan eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 029 50 36000

pohjanmaan eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Hovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 029 50 28500

pohjanmaan eLY-keskusKokkolan palvelupisteristirannanakatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. . 029 50 28500

pohjois-Karjalan eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 50 26000

pohjois-pohjanmaan eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 029 50 38000

pohjois-Savon eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1PL 2000, 70101 KuopioPuh. 029 50 26500

Satakunnan eLY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaValtakatu 12PL 266, 28101 PoriPuh. 029 50 22000 Uudenmaan eLY-keskusMaistraatinportti 2PL 15, 00241 HelsinkiPuh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen eLY-keskusInnovaatiot ja yritysrahoitusratapihankatu 36PL 236, 20101 TurkuPuh. 029 50 22500

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (eLY) innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Belgia eU-yhteystoimisto, Bryssel

Japani Tokio

Kiina Peking

Shanghai

USA Piilaakso

Washington, D.C.

yhte

ystie

dot

Virallinen posti: [email protected]

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat [email protected]

Vaihde 029 50 55000, arkisin 8–16.15

Fax (09) 694 9196

Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki: puh. 029 50 55051, arkisin klo 9–16

Uusien asiakkaiden neuvonta: puh. 029 50 55052, arkisin klo 9–16

rahoitustunnustelupalvelu: www.tekes.fi/tunnustelu

Tekesin puhelinnumerot ovat muuttuneetUusi vaihteen numero on 029 50 55000. Myös kaikki tekesläisten henkilökohtaiset 010-alkuiset numerot vaihtuivat. Matkapuhelinnumerot säilyivät ennallaan.

Näin autamme pk-yrityksiäTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa edelläkävijyyteen. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä. Suomessa toimivat yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta projekteihin, joissa kehitetään

• tuotteita ja palveluja • menetelmiä, prosesseja ja toimintamalleja • palveluja liiketoimintakonsepteja • osaamista • työorganisaatioita.

Projekteissa voi myös toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä. Nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille Tekes tarjoaa rahoitusta myös liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

www.tekes.fi

www.tekes.fi

mailto:[email protected]

www.tekes.fi/julkaisut

www.tekes.fi/yhteystiedot



www.tekes.fi/tunnustelu

www.tekes.fi

Joko yrityksessäsi tiedetään, miten tietoja viestintäteknologiaan ja ohjelmistoihin panostamalla voi parantaa kilpailukykyä, kasvattaa myyntiä ja liiketoimintaa sekä lisätä kansainvälistymistä? Nyt Tekes voi rahoittaa asian selvittämistä.

Kenelle PK.NeT?Sähköisen liiketoiminnan aktivointihanke PK-NET on tarkoitettu kasvuhaluisille, erityisesti pienille yrityksille, jotka haluavat selvittää miten liiketoimintoja voi uudistaa uusinta tietoteknologiaa hyödyntämällä. Toimialalle tai liiketoiminnalle ei ole rajoituksia.

PK.NET-hankkeiden rahoitus on de minimis-rahoitusta, enintään 100 000 euroa, 50 prosenttia projektin kustannuksista.

Vauhtia verkosta liiketoiminnan uudistamiseen

kiinnostuitko?Lue lisää:www.tekes.fi/info/pknet

PK.NeT

PK.NET

PK.NET

www.tekes.fi/info/pknet

PK.NET

Documents

Tekes Näköalat 4 2012