tekotihitihi - University of Waikato · 2 tekotihitihi– RāRaNgi Kaupapa Whakapuakitanga Te Matatihi 4 Nā Te Kahautu Maxwell Mihi Nā Jackie Tuaupiki 5 Kupu Whakataki Nä Te Rangapü

Ngä Tuhinga Reo Mäorite kotihitihi

Te Rangapū Tātari: Korohere Ngāpō, Hōri Manuirirangi, Ēnoka Murphy, Jackie Tuaupiki

2

te kotihitihi–

RāRaNgi Kaupapa

WhakapuakitangaTe Matatihi 4NāTeKahautuMaxwell

MihiNāJackieTuaupiki 5

Kupu WhakatakiNäTeRangapüTātari 6

Ngä TuhingaTe tikanga me ngā kawa 9NāProfessorPouTemaraThe University of Waikato

Ko ëtehi waiata tangi o pare Hauraki 19NäKorohereNgäpöThe University of Waikato

He titiro ki ëtahi o ngä rerekëtanga me ngä ritenga o te karakia tüturu Mäori me ngä karakia karaitiana Mäori 27NäËnokaMurphyThe University of Waikato

Kai hea te mana o te reo Mäori? 39NäDr.RangiMataamuaräuakoProfessorPouTemaraThe University of Waikato

Ko te Korokoro o te parata: Ko tätou tonu 45NäDr.RawiniaHigginsVictoria University

ue Waerea 55NäJackieTuaupikiThe University of Waikato

3

Ngä Tuhinga Reo Mäori

Kaupapa TitoTe Matua Tangata 73NäTeKahautuMaxwellThe University of Waikato

Tāpae WhakaaroWhakahokia te reo ki töna taioretanga: He rautaki reo mö Waikato-Tainui 79NäDr.TeRaukuraRoaThe University of Waikato

arotake pukapukaThe Truth about Stories: a Native Narrative By Thomas King 89NäZannaDouglasThe University of Waikato

Ngā Kaituhi 93ProfessorPouTemaraTeKahautuMaxwellDr.RawiniaHigginsDr.RangiMataamuaDr.RaukuraRoaKorohereNgāpōĒnokaMurphyJackieTuaupikiZannaDouglas

Rārangi Kupu 99

4

te kotihitihi–

Te MaTaTiHi

Whakarongo mai e koutou mā! Kotahi tonu te Hiringa i kake ai a Tāne ki Tikitiki-o-rangi,

Ko te Hiringa i te mahara. Ka kitea i reira ko io-matua-kore anake;

i a ia te Toi-ariki, te Toi-uru-tapu, Te Toi-ururangi, te Toi-uru-roa;

Ka whakaputa Tāne i a ia ki te waitohi Nā pūhao-rangi, nā Hine-kau-orohia;

Kauorohia ngā Rangi tūhāhā. Ka karangatia a Tāne ki te paepae tapu

i a Rēhua i te hiku mutu o rangi; Ka turuturu i konei te Tawhito-o-rangi, Te Tawhito-uenuku, te Tawhito-atua;

Ka rawe Tāne i te Hiringa matua, i te Hiringa taketake ki te ao mārama;

Ka waiho hei ara mō te tini e whakarauika nei, e koutou mā!

KotewhakaterengatuatahitangaotēneiwakareoMāoriheiwhakamātautauingāwaimāroki,hīnarunaruoMōnāriki.KuawhītikiriakoteKauwae-rungaheitauihu,kuahereakoteKauwae-raroheitaurapamōTe Kōtihitihi.Heoianō,kongārauawaawakiatāwhia,kiatāmaua,kiaū,kiaitakotereoMāori,epoutiriaoanaiaTe KōtihitihikiUru-rangi,kiTaketake-nui-o-rangimātewakapītauwhakareianeiaIpu-rangikitaiao.

KotōnaritekoteWakaoTamarereti,hekaweiaTāne-nui-ā-rangiheitātaiwhetūkiteumaoRanginuimeārātoupakiwaitara,otirā,hehoramāramatangakiteao.PērāanōaIpu-rangi,hekaweiaTe KōtihitihiheitātaikōrerokingātihioRanginuiheiwhakarangatiraitekairangiotereoMāori,otirā,hehoramāramatangakiteaoepāanakiteaoMāori.

Tēnei te tira hou, tēnei haramai nei Ko Tūpai whakarongo wānanga, nā te Waimarie

Ewaimarieneingākaiwhakarākeiitekupu,ngākaiwhakarāwaiitekōrero,itēneitaongakareraaTe Kōtihitihikitenanaoatukiteaohangaraumeōnapitomatakatoa.Hearawhānuiheitukuitemana,itetapuotereotūāuriuri,whāioiomengātikangaotuawhakarere,ngārangahauhokiheiwhakamīharotangaatumātetinimakehuakawhaiwāhikiēneikōrerokuawhānaumaiitehinengaroMāori,kuawhakairotiaetengākauMāoriepāanakitōnaaoMāori.

Koteawheroiamōtēneiwaka,hehuarahiheiwhakaputakōreroateMāori,rangahauMāoriepāanakingāraumatatinioteaoMāori,aowhānuieaikitetirohangaMāori.Hewakaheihoehoengatēneimōteiwikaingākaukitewhakaputaiārātoukōrero,ārātourangahau,ōrātouwhakaaro,metewhakaputaitereomotuhakeotēnā,otēnāmātetuhikitereoMāori.Hewakaanōhokitēneiheiwhāngaiitematekaioteiwikeitematanā,keitetāparakitepānuiingākōrerokuatuhiakitereoMāori,itemeakeitetakotokaungāpātakaitekorekaireoMāori.

Engarioti,hewakaheihāpaianōitewhakahokimaiitekōrerotiaotereo,tereoekimineiitehāorakiapūmanawa,kiatiheimauriora,kiatiheireoMāoriora.

Nau mai ka haere tāua ki roto o Te Kōtihitihi Kia whakamihia koe ki te kupu, ki te huatau, ki te whakanikoniko Ko te whāriki o te kōrero e takoto nei.

NāTeKahautuMaxwell

5


MiHi

Tērā te whetū tariao ka kōkiri kei runga ko te paki o Matariki, me he atarau haumiri ka horo tiripapā ki te tau o te ate. Tēnei ngā mahara ka irirangi mō rātou, te koutu wharawhara e numia rā ki te huna kōkōuri i raoa ai ko Tamarereti, ka horo Māngōroa, he paenga kura ki te ika o te pō. Tuia

te pō, tairanga te ao mārama!

Whanatu rā te pōwhiri ki te iti, ki te rahi e piki rā ki te pane o Taupiri, te urunga o te rārangi Kīngi,

kua takoto whakaterekohukohu ki te whare Tū mai rā Tūheitia

Tukua iho rā ki te pūkaki, Te Tiwha o pāreirīwhare e mura tōu reo rangatira

Kia piua te kiri haepapa ki te ahi kōrero Māori e werohia ai te ārero ki te tororire ngahengahe

Ka haea rā te ngākau whakapupuke ki te uhi matarau o te reo Kei te piringa waka whakarei, e āki, e tuki ka whakatāwhaki ki ō iwi!

EkorihiaturātereomaiohaoTe Kōtihitihikitōnakākahukahakaha,kiaAhorangiLindaSmith,nānaimirimiritewhakaarootepukapukahautakareoMāorikiaoho,kiatiukitemuri.Nāwai,kahīri,kahīri,katōreatewahakirihangakiatokitārarautiakingāwhāranginei.Tuhiwai,tetauaropiri,metāuhikoekitewaitaramea,metāmiromaikitepōhoitoroaheitākaiitetāroiotekupuaroha.

KarangamaipareitetaraoTe KōtihitihikingāwhatiwhatikīoTePuaWānangakiteAo,otirā,oTeWhareWānangaoWaikato,ngāhaumimengānīaootēneiwhakapuakitanga.EpikireretemihikiaAhorangiPouTemara,kiaAhorangiRayHarlowmeTākutaTeTakaKeegan,nākoutouitahuteahiheitohuitehuarahiirotoitekarihiotemahituhituhi.Kiahipatarawhititemihikitahatūoterangi,kiTeWhareWānangaoTāmakiMakaurau,kiaAhorangiMargaretMutumeHoneSadler,tēnākōrua.WhātoroaturākiaTākutaWayneNgata,tēnākoe.KamihihokirākiNgāPaeoteMāramatanga,nānaihuakiheāwhinaā-pūteamāTe Kōtihitihi,tēnākoutou.Reiatonutiaanakingāwhakaruruhaumeterangapūtohutohuotēneiwhakapuakitanga,koutoungātaniwhaotereoMāori,nākoutouiwhakaaekiariromaikoutouheikaitohutohu,heikaihuhutiitemāheuheukiapuāwaingārāpupukuotereo,eakurangatira,tēnāhokikoutou.

Tēneitekupengakuaūwhiakiwahoheitāngaikakiamau,kongākaituhiotēneiwhakapuakitangaaTe Kōtihitihi,kuamaukiaita,tēnākoutou.

Engāiwi,tēneihohoromai,tēneitekakemai,kiamihiatu,kiatangiatu,tēnākoutoukatoa.

NāJackieTuaupiki

6

te kotihitihi–

Kupu WHaKaTaKi

Engāiwi,tēnārākoutoukatoa!

I mahuta ake te whakaaro kia whakamänuhia tënei waka kawenga körero, Te Kötihitihi, i ngäwhakawhitiwhitiköreroitenuiotetoimahameteuauakitewhakapuakiingätuhingakeitereoMäorikatoa,otirä, i teruaruahokiongähuarahieputaaihe tuhingareoMäorinötëneiwhakatupurangaheikaimätehirikapoongääkonga.Heoianö,tërämätouenohoanairotoitepukungangarekarereaitetaokïatömatourangatira,aTuhiwaieweroana,“tamatü,tamaora,tamanoho,tamamate”.Nökonei,kaamotetuhiraukirunga,oroiaaikitetokikörero,herëhuinäteringa,katairangakoTe KötihitihiheikaweingähihiriotehungaetuhianakitereoMäorianahe.Eharaitemea,koreanahewakapëneiekaweaiitereoMäori,engarikë,kïhaiikiteamaihewakanötereoMäorianahe,mötereoMäorimotuhakeanaheränei.

Nörotoitewätatanei,ewhakapaukahaanamätoukitetäraiitëneiwakakawengakörero.Tëräteuiraotetümanako,kiaritetahitömätouwakakiërä,kuarehuanoatiakiterewatü,engari,kiahängaitonukiömätouhiahiamengäkaupapaewahainaneiemätoumeömätouhoamahi.KuahorawhakawahotewhakaarokingätuhingaetakotoaiheikurawhakairoingärauawaoTe Kötihitihi,arä,kotetuhingapoto,kotekaupapatito,kotetuhingaroa,kotetäpaewhakaaro,kotetuhingawhakapae,kotearotakepukapukataeatukingämomotuhingaauaha.Tërähokitewäkeitepae,kateretëneiwakakitemoanaoteipurangikiamämäaketetorotoroateaoiönatuhinga.Eaikitömätouwhakaaro,mätehungapänuireoMäoriaTe Kötihitihi,arä,mängääkonga,ngähoamahiingätiniwharemätaurangahurinoa,taeatukingäröpümahaewhaiwähianakitereoMäori.Meheköhititïahoaho,tehiamoongäwhakaruruhaumeterangapütohutohuaTe Kötihitihikitëneikaupapa,ä,nömätoutehönore,kuatukunamaiörätouingoaheiwhakatakeremömätou,otirä,kiatötikaaitämätouwhakaatuitereoMäorimetewhakaaroMäorikiteao.

Pikitäkinatämätoumihikitemahaongäwakakawengaköreroomua,närätouiwaereteaumoanaheiwhakaterengamöngäkaupapaMäoriotewä,maiingäniupepaoterautautekaumäiwakingäpukapukapëneiiTe Ao Hou,iTü Tangata,iTe Mäori,iTü MaimeManahuriatukingäpukahautaka,He Pukenga KöreronäTeKunengakiPürehuroameAlterNativenäNgäPaeoTeMäramatanga.

KotäTe Kötihitihi,hewhakapuakiingākaupapaMāorihuhuaetuhiaanakitereoMaori.Kitämätoutitiro,etautokoanaaTe KötihitihiitetakahiwhakamuaoteiwiMäorimetönamätaurangaä-iwi,whakaaroä-iwihoki,nätemea,keitömätouWhareWänanga,hepokepokeiauaähuatangakiapuäwaitekarawhiu,ä,keitepërätahiiëräwharemätaurangahurinoa,kotereoMäoritewakakörero.

KotëtehiähuatangaehihikoaitengäkaukiTe Kötihitihi,etaeaanaemätoungärangahauhouangäkaituhimengääkongaongäwharemätaurangataeatukingäkairangahauä-haporiputanoaitemotutetä.Metemöhio,hehuhua,hewhänuihokingämomokaupaparangahauewhäiaanaeämätouakeäkonga.PëneiitemätaurangaMäoriirotoitepütaiao,itewewetetikangairotoiëtehihoropakihou,itewhakaaraingämätaurangaä-iwimeönatikangatawhito,iterangahauingätikangatawhitomeönahängaitangakiëneirä,itewhakaoraitereoMäori,itewaihangahötakaheitauiramötekaiärahitangametewhanaketanga,tewhakaputahokiiëtehirangahauhou.

KeitëneiwhakapuakitangatuatahioTe Kötihitihi,eiwangätuhingairoto.Eruangäaraarotakeingätuhinga.ItukunangātuhingakiëtehipükengareoMäorinörototonuiTeWhareWänangaoWaikato,kiaarotakengiatepai,tehauäräneiotereo,katahi.Nömuriiho,katukunaauatuhingatonukingäkaiarotakeowahoatukiawhakahokiamaihekupuäwhinamötekikootetuhinga,karua.Kawhoatuiëneikupuäwhinakiiakaituhiheiwhakatikatikamäna.

7


EtitiroanatetuhingatuatahiaAhorangiPouTemarakingātikangamengäkawaoteaoMäori.Keitëneituhingaetakotoaingäwhakamäramamötetikangametekawa,tererekëhokiotëtehiitëtehi.

Kei te tuhinga tuaruanäKorohereNgäpö,he titiroki temomoongäwaiataeruakäore iätawaiatahia,iätarangonairungaingämaraeoHaurakiämohoaneimetewhakaohoohoiauawaiatakiatiuanöaikitemuri.

Imurinei,hetuhinganäËnokaMurphy.HemätirokiëtehiongärerekëtangamengäritengaotekarakiatüturuMäorimengäkarakiakaraitianaMäori.

KotetuhingaimurimainäTäkutaRangiMataamuaräuakoAhorangiPouTemara,eätamätaianakitepakirehuaitötätoureo,mehemeakotenuingaoteiwiMäorinönaneitëneireo,kuakorerokëitereootëtehiatuiwi,kuawarewaretönaakereo.

Kei te kaupapa tonu o te reo te tuhinga a Täkuta Rawinia Higgins e ketuketu ana i ngä tiniähuatangaepatuneiiteoraotereoMäori.

EwhaimurineikotetuhingaaJackieTuaupikiearomätaiaikingäähuatangaotewaerea,tepaneongäkarakiaMäorikirotoitewakaoTainui.

Ko ngä tuhinga i muri iho, he titonga haka, he täpae whakaaro, he arotake pukapuka hoki.Tuatahi,näTeKahautuMaxwelltetitongahaka,eköreroanatëneititongahakamötetaengamaiotewhakaponooTeMatuaTangata,arä,TeRingatü,kirotooTeWhakatöheairaroiaHiraTePopo,arikioNgätiIrakirotooTeWhakatöhea.Tuarua,hetäpaewhakaaronäTäkutaRaukuraRoaetakotoaiönawhakaaromötëtehihuarahiheiwhakapakariitereooWaikato-Tainui.Heiwhakatepeake,ko te tuhinga tuatoru,hearotakepukapukanä tämätouäkonga tohupaeruaaZannaDouglas.Arä,hearotakeitepukapuka,The Truth About Stories: A Native Narrative,näThomasKing.

Nöreira,kitämätoutitiro,mätekakeingäaupikioTe Kötihitihi,kaniwhaaitehirikapokitewhakaüiönamöhiotanga,otirä,kotewhäingatërä,koiatëneitewakaheihautüiahihiri, iatohe,iawhiriwhiri,iaarotake.Kamihihokimätoukiteweroitakotomaikitehangaitëneiwaka,nätemea,hehoumätoukitemahiatekaiëtita.Käti,tëneitewhakahauitengäkauhihirikia tautoko mai koutou, ngä kaituhi o whea ake, mä te pänui i ënei whärangi me te tuku i äkoutoutuhingakiawhakapuakinamäTe Kötihitihi.Kotömätouwawataitepaetata,karuangäwhakapuakitangaaTe Kötihitihiitetaumäteipurangi,ä,ewhakawhärikiatuaiitekuputäwhiriiönawäkingäkaiëtitanöwähikë.Mötëneiwäetaimä,kapohiakitetuhirau,kiterëhuiringa!

Tënäkoutoukatoa.

NäTeRangapūTātariJackieTuaupikiKorohereNgāpōĒnokaMurphyHōriManuirirangi


8

9

Te TiKaNga Me Ngā KaWa

Nā Professor Pou Temara

10

te kotihitihi–

Ariä:KotetikangatekaitohuitehuarahitikaepaiaitewhakahaereateMäoriiaiaanö.Kitekorehetikangaekoreepaitänanoho,kamatetönamauri,temutungaatukotönatoiorakamate.Kitekorehetikanga,katütakarerewatekähui.Hepëräanötekawa.Kitekorehekawa,kotauaähuaanöotepäihiihiotewhakaaro,kotenohoirotooteköpä,temutungaatukotepakanga.Engarihenuingäpöhëhëtanga

mötetikangametekawa.Koëtahitohungaekïanahetapukëatutekawaitetikanga,koëtahianöetoheanamötetapuotetikanga.Hetohungaanöekökirianaitehaumanutangaotetikangametetäharaharatangaotekawa.Kaitëneituhingaetakotoaingäwhakamäramamötetikangametekawametererekëtangaotëtahiitëtahi.

Kupu whakatakiKotekawametetikangaëtahikaupapaetoheaana,ematapakitiaana,etäkekakekatiaanaeteMäori,eönatohungakaupapaMäori,engäpükengahokiongäwharewänanga.Irotoiëneiwhakatewhatewhatanga,eputaakeanatewhakaarokotekawaanötemeanui,nuiatuitetikanga;kotekawatemeatapu,tapuatuitetikanga.Kotetapuotetikangakairaroihoitetapuotekawa,anöneiëharanoatetikanga,hehanganoa,kanohotainakitekawa.

Kaitëneiwhakairiwhareewherawherahiaaitetikangameönawhakamärama,metekawameönawhakamärama.Kotewhäingaemanokohiaana,kotepürangiahootetangatakitererekëotetikangametekawa,tuarua,kanohomäramatehungamaraekiëneikaupapaerua.

Te TikangaKoTäHiriniMokoMeadtëtahiongätohungakuamatapakiitetikanga.Ewhaiakeneitewhakaräpopototangaoanawhakamärama(Mead,2003,p.5).Eaikitëneiwhakaräpopototangakotemahiatetikangahe:

• Whakahaerepaiiteiwi• Tühonohonoitetangata

IraroiëneimätäponoeköreroanateMäorimötenohopaiatetangataitönaao.Kaitewhärangiotuaake(ibid6)kaputatewähimanatangataotetikanga,kamutu,kahereaatukitëtahiihoatuaetaeaaietetangatatenohopai,tenohorangatira.Kotetinootetikangakotetika,arä,kotemahiingämahi,ahakoaheaha,irungaitetika.Kairungahokiitëräwhakaaroepunaruaanatewairuaotematatikaihereakitepono.Nä,kuaköreroihoatuatätauikonei.KoineitepütakengamaiongätikangaateMäori.Inämatapakitiaätätautikangakotemeatuatahihetitiromënäheihoatuatötauatikanga.Kotëneimomotikanga,kotemomoihangaiairungaingämätaurangaoteMäori,irungaianaköreroönehe,ianaköreroökawa,ianaköreroöwaiata,ianaköreroökarakiataeatukianaköreroöatua.KoëneikörerokatoakatakakiraroitekarangatangaMätaurangaMäori(Mead,2003,p.7).Koineingätikangaheihoatuaörätau,hetapuëneitikanga.Kotetöwaitangaotetikanga,kotetika.

EaikiaTamatiKruger(BriefofEvidence,2004),eharatetikangaitekupu,itewhakaaronoaräneiengarihetaumatawhakaarotiketike,hewhakaaroewhakamauaatuaingäwawataotetangata,hewhakaarotaurikura.KotetikangatewhakakikokikotangaotewhakahaereateMäoriiaiaanö,kiahängaikiänaiwhakaponoai.

Tous,Tikangaisn’tjustaword,anditisn’tjustaconcept,itisanideology,itisanexpressionofbelief.Itisthewayweconductourlivesconsistentwithourbeliefs,withourphilosophicalbaselines,astheymanifestthemselvesinourbehaviours,ourrelationships,ourwayoflife.

Inähangaiatetikanga,kanohotauatikangahaiärahiitetangata,itehapü,iteiwi.Mearawaakekuapümautetikanga.Iaiakapümau,kanohohaiärahiiteiwiitënärä,itënärä,räatu,rämai,maramaatumaramamai,tauatu,taumai.KoineitetangatawhenuatangaotetikangakitengäkauoteMäori–otewhänau,otehapü,oteiwi.Kitetakahiatauatikanga,kaireiraanöngätikangawhakatikaitehë.KoineitäMeadikïai:

TikangaMäoriwasanessentialpartoftraditionalMäorinormativesystemsinceitdealtwithmoralbehaviour,withcorrectwaysofbehavingandwithprocessesforcorrectingandcompensatingforbadbehaviour(ibid).

EaianökiaKruger:

Tikangaissomethingthatisverypractical,itisthepracticalexpressionofwhoweare,andwhatwebelieve.

11


Itsvitalityismaintainedbypracticingwhatwebelieve,andbycontinuallyendeavoringtopracticeourownwayofdoing things. Itbecomesclear that it is from thispractical exercise that trueunderstandingwillemerge(ibid).

KitewänangatiangäköreroaKruger,kitäna,mätewhakatinanaingätikangaingäwäkatoaemautonuaitemauri(vitality)oauatikanga.Kotewhakapae,kitekoreewhakatinanatia,kamatetemauriotetikanga,kotemutungaatukatüpäpakutiatetikanga.

Kotemahiinäianeiheweteweteitetikanga.

Tikanga iho MatuaEruangämomotikanga.Kotemomotuatahi,kotetikangaitipuihoingäwhakaponomengämätaurangaoteMäori.Kakïatëneimomoheihomatua.Koëneiihomatuaihekeihoingäatua.Nöreirakotetauiraepëneiananä:

Atua=IhoAtua=IhoMatua=TikangaIhoMatua

KotäAinatäna(Einstein)whakatakototëräitetauira.KitäteMäorikotewhakapapatetauiraemäramaaiiakitönaao:

Atua IhoAtua IhoMatua TikangaIhoMatua

Itemeaihekeihoëneitikangaihomatuaingäatua,kuatapuauatikanga.Heoikiataeaaitewhakatinanaiëneimomotikanga,katangohiangäniho.Otirä,ahakoakuatangohiangäniho,käoretonueäheitetangatakitetakahinätemeaihekeihoitëtahiatua,ingätïpunaränei.Engarikitetakahia,kuanohohapatekaitakahi.Eharaitemeaetakahinoaanaitetikanga,engarietakahianaitemanaatuaotauatikanga.Kitepërä,heutukarapuaengäatuamötauahapa.Heikoneikuatipumaianöngänihooauatikanga.Iëtahitikanga,hetangatatonuteutu.Hekoingänihoongäatua,heatuahae.

Kotepätai,mepëheakoeemöhioaikuatakahiaekoetetikanga?IaräkaitetakahiaeteMäorianatikanga.Haikoneihepaiaketeätanohokitewänangaitetikanga.KuaotitekïirungaakeneikotemahiatetikangaheärahiiteMäori.Tikatonu.Eharaitemeamemautaketakekoekitetikanga.Kotetïwhiriotetikanga,kotänanohokiteärahiitetangatakiaputateihu.Hererekëtewhakamäoriatënä,atënäitetikanga,hererekëtewhakatinanaatënä,atënäitetikanga.Kotötätautahatangatatërä.Kiawhakatakotohiaaketëtahitauirawhakaaro.

Mënäkatuhiaheporohita,kotauaporohitaahakoapëheatenui,kakïaetätaukoteihomatua.Kitewhakanöhiaheirakiwaenganuitonuitauaporohita,kotëneiirakakïaetätaukoteiratikanga,kataeaekoetetöiteiratikangaräkiwï,kiwä,kirunga,kirarooteporohita.Heritekitemauihiotörorohiko.Kataeaekoetenekenekehaereitetekaotömauihikingäwähikatoaotemataotörorohiko.Kotemataotörorohikoteihomatua.Aneikëtemea.Kowaenganuitonuotöporohitatewhatumanawa,tepokapüräneioteihomatua.Keikoneitemaurioraoteihomatuametetikanga(Whika1).Kitetöiaekoeteiratikangakiatawhitiatuitepokapüotewhatumanawa,kawaimeha,kawaimatehaeretetikangametönamauri.Eharaitemeakuatakahiaekoetetikangaihomatua.Käo.Engarikuatöiaekoeitönatüturutangakitönawaimehatanga.Kairototonukoeiteroheoteihomatua.Katawhitiatuitepokapüotewhakatumanawa,kawaimehakëatu.Inätaekingäpaeoteporohita,koineitemutungaotemanaoteihomatuametetikanga.Kitehipaatukoeitepaeoteihomatua,kätahianökatakahiaekoetetikanga!Haikoneikuawhainihongäatuakitengauitekaitakahiitetikanga.Kitehokiatukoeitepaeoteporohitakitönapokapü,kuaorahaereanötemauriotetikanga.Koineitetikangaihomatua.Eharaitemeakamautonukitepokapü.Kataeaekoetenekenekehaereirotoiteroheotetikangaihomatua,kamutukäoreheutu,kotewaimehaanakeotetikangainätawhitiatuitepokapü.Kiatakahiarawatiaekoetepaeoteporohitatikangaihomatua,kätahianökahapa.

12

te kotihitihi–

Whika 1

Ko te porohita nui te iho matua.Ko te ira pango o te pokapü te ira tikanga, ka

taea te nekeneke haere i roto i te rohe o te iho matua.

Itemeaihekeihoëneimomotikangaingäatuameörätautapu,käoreetaeatewhakakore.Koëtahitikangaihoatuakuakoreehängaikingäwhakahaereonäianei,nöreirakuakoreewhakamahia.Nätekoreewhakamahiakamoe.Hepëräingätikangaotenehumetehahutüpäpaku,kuawaihoatuotäukiukitikangakitäukiuki,kuamahiakongätikangaonäianei.Eharaitemeaiwhakakorea,hewäanökuahahutüpäpakuteMäori,kuaaramaianöngätikangaewhaiwähianakitërämahi.

Tikanga TeretereKotetikangateretereheritekiteahiteretere,hewäemuraana,ä,kuapoko,kuapirau.Kotëneimomokäoreönaihomatua,käoreönäwhakapapaatua.Koëneitikanganätetangataihanga,hetikangaherekore,hewäetäeaaieiatewhakarerekë.EaikiaKruger,koineitemomotikangakäoreönaäronga,itemeakäoreheherengaatukitewhakapapaatua.Kuanohohaitikangapöteretere,kuakoreetaeatetautoko,kuauauaräneikitepupuri.Kotëtahitauiramötëneimomotikangakotemauhüongätänekirotoitewharetipuna,kotekoreeäheiongäwähinekitemauatuiörätaunahükitauawhare.KäoreönawhakapapaatukingämätaurangaoteMäori,käoreheherengaatukitëtahiatua.KäorehokietäeatewhakatangatawhenuakirotoingängäkauotenuingaongäiwiMäori.Mënähetänekoe,hetikangapai,engarimënähewahine,ähuararuraruanangäwhakaaro.KoineitäTamatiKruger(ibid)ewhakamäramanei:

TherelationshipbetweenTikangaandIho Matua,orwhatIwillrefertoasourphilosophicalbaseline,isonethatcannotbeoverlooked ifanyunderstanding into the relationships thatpermeateTeUrewera is tobeobtained.IfthereisnoconnectionbetweenTikangaandthephilosophicalbaselinethatunderpinsit,thenTikangabecomesrandomactivity,withnodirection. ThetikangabecomesanendangeredconceptaswethenlosesightofwhattheTikangawasoriginallyintendedtoexpress.

Kiatöwaitiaanötekörero,eruangämomotikanga;kotetikangawhaiihoatua,metetikangakäoreheihoatua.Pümautonutetikangaihoatuaitemeaihereakiterangimetewhenua,heritekiteakamatuairotoingäköreromöteatuaneimöTäwhaki(Grey,1928,p.41).Waihoki,hetapu.Kotetikangatereterekäoreipümau,kotönatapu,hetaputangata.

Kataeaanötewhakarerekëitetikanga?Kotewhakautupoto,ae,mehehetikangatereterekäoreneiönapakiakaatukitëtahiihoatua.Koineingätikangakataeatewhakarerekë.Tënäiakotetikangawhaiihoatua,hetikangapümauëneiekoreetaeaetetangatatewhakarerekë.Koëneitikangaihangaiairungaitewhakateatuatanga.Kongätikangaipërärawatetapukuakoreetaeaetetangatanoatewähi.Ahakoakuakorehetinohuaoëtahiongätikanganeiiëneirä,kamautonutetikanga,përäingätikangaotewhakaekeitepökirungaitemarae.Kotetikangakiakauaereretekarangaitepö,kiakauahokiehamumutereooTükitewhaikörero.Koteköreromötëneitikangakotenei

13


nä:kotepönöteure.Tuaruakotëneiköreronä:heruruanaketetangatahaereitepö.Ehikamä,mënäkoineianakengäwhakatarunamötekoreeäheiotehaerepö,eharaëneiitetakewhaihuaeponoaitetangatakitepupuriitërätikanga,kotetake,mënähepöanaketewähaihaerengamöteure,kätikäorehetakeotënäure.Kotewhakahauatekikoräuakohiahia,kotepökoteao,käorekotepöanake.Engarimënäeätamatapakitiaanatëneitikanga,kakiteaaräkëatuteäronga.Tuatahi,kotewhaiwhakaarootemanuhirikitehungakäingaetakaräimuri,häoraatu,häoramai.Mënähewhakaarorangatiratötemanuhiri,kawhakaekeiaitewäetaianatengoiongäringawera.Kotepötewähaiwhakapetongoimörätau.Hewhakaaropäpakutötemanuhiriwhakaekepö.

Te KawaKaroateMäoriewänangaanaitekawa.Koëtahiwharewänangaekïanakotekawaanötemeatapu,nätemeakairototekupu‘kawa’itehoropakiotewhakaaro,ä,eaikitëneihunga,hetaputekawa.Kamutukatöiaatutewhakaarokitaumatakë.InähokieaikiaTeWiremu(Williams,1975,p.109)kotekawahe(1)karakia(charm);(2)hetipuräkauewhakamahiaanairotoiëtahikaupapaMäori(ceremonies);(3)täitekawa,arä,heunuitetapuotewharehou,wakahouränei;(4)hemomokarakia.

Kairotoiëneiwhakamäramaerereanatewairuaotetapu.WaihokikitenuingaoteMäoriekoreetaeatewhakarerekëitekawa.Nëränei?Tēnäkiawhakatewhatewhatiatekawameönarerenga.

AerākotekawatemeaetitikahaanakirotoitewhakaarooteMäorinätemeakaiönamaraeewhakatinanatiaana.KamutukotemahiatetangataMäoriitipuakeitauaao,hepupuriitemanaotekawaotönamarae.Kitetakahiatekawa,äkenetekiriotekaitakahitemarüaiitetangatawhenua.HenuingätauiraotehaeoteMäorikitönakawa,otönakahakitetakahiatuitehungaewhakaneneianakitetakahiitauakawa.Inänoaneiiëneitauruaruakahipa,kakiteaaTainuiewhakatinanaanaitëneitikanga.HetangatataitamarikinoanöterakiiwhakatekakitetükätahikaäkinamaietepäwhakawairuaoteKoroneihana.Katahiäki,nöterua,kaärihaeremaingäkotipango,inäanötenuioënätängata,iputanoamaiitekorekore.Hemeahoputonutetangatataringaköhaturä,katöiahaeretiaatukitewahaotemarae,kaporowhiuaatukiwaho.IteKoroneihanaotetau2010kamahueakenei,kotauaähuaanö,engarikotetangatawhakatekanöTainuitonu.Hemeahopupükorotonuengähaumarukatöiahaeretiaatukitewahaotemarae,ahakoatewhanawhanahaereotauaaukereia.

Haikoneikuamatapakiakeitekaupapa.Aeräkotekawakiakauaetakahia.Koirätetureotemarae.Kotemanaotekawa,taketakeakekairotoingäringaotehungakäinga,hemanatanakupu.Käoreeäheitemanuhirikitetakahiitekawaotëtahiatumarae,otëtahiatuiwi.Käoreetaeaetëtahiatuiwitekaweatuiänatikangaotönaiwikawhakaräkeikitemaraeoiwikë.Hepakangakatüinäkawhakamätauria.IngäuhungaoHiriniMelbourneräuakoTeAhikaiataTureiitetau2003,tatatonukapërä.IteMatatiniitükiTaurangaMoanaitetau2009,hepëräanötetataotemämauotetangatawhenuaräuakotemanuhiri,hewhakatekanötemanuhirikitewhakamätauitekahaotetangatawhenua.

Nöreiraheahatekawa?

Aneinoatewhakautupoto.Menäemaumaharaanakingämatapakimöngätikangaingäwhärangiomuaakenei,kiamautewhakaarokireira,nätemeahewhanaungatangakaingäköreromötetikanga,mengäköreromötekawa.Kiamaumaharahoki,iraroitetikanga,kataeaekoetetöiteiratikangakingäwähikatoaoteporohita.Ä,iakoekatöiteiratikangaeharaitemeaetakahianakoeitetikanga,kiatakahiarawatiaekoetepaeoteporohitakätahianökahapa.Ahakoakaitepokapüoteporohitatemaurikapakapaotetikangaihomatua,eäheianakoekitenekenekehaereirotoiteporohita.

Engarikiataekitekawa,kuatokatüteiratikangakitepokapüoteporohita,kuakoreetaeatenekeneke(Whika2).Ahakoapakunoatenekehiaoteiratikangamaiitepokapü,kuatutütepuehu!

14

te kotihitihi–

Whika 2

Ko te porohita nui tekawa, ko te ira pango ngä

tikanga, kua tokatü, käore etaea te nekeneke i te ira pango. inä nekehia,

ahakoa iti, kua tutü puehu.

Nöreirakotekawahekohingatikangahaituremötemarae,haiwhakahaeretikaitemarae,haipupurihokiitemanaotehapü,oteiwi,otewaka.Koauakohingatikangarä,kuatokatü,kuaköhatu,käoreetaeatewhakarerekë,käoreetaeatetakahi.Koëneitikangakawhakatapuarawatiaeëtahiiwi,kiatapurawa.Tuarua,mätewhakaaetangaoteiwikatoa,epikirawaatuaitemanaotekawa.IteroheoMätaatua,karongohiaewhakahuatiaanatekawaoTühoe,tekawaNgätiAwa,tekawaoTeWhänau-ä-Apanui,tekawaoTeWhakatöhea,tekawaoNgäiTeRangi.Ituaatuitëräkotewhakahuaitekawawhänui,arä,tekawaoMätaatua.Ahakoatehuhuaongäiwiotëräwaka,heöritengakaiörätaukawakatoa,heitingärerekëtanga.Inäkotahitewaka,emöhioanangäiwineikitekawaoMätaatua,engarimotuhaketonutekawaoiaiwi.

Kitetakahiatekawaeteräwaho,hohorotonuteiwikäingakitewhakatika,kitetakahihokiitemeaihaparä.Henuianahuarahiwhakatika,kotehahaukiteräkauaTü,kotepökeka,kotemanawawera,kotepïkarikari,kotehaka,kotewhakatetë.IteuhungaoTeReiwhatiVercoeitetau1963,katakahiatekawaoTeArawa.Whakatikaatutepae,kapökeka,hemomopökekainäkarawhiua,kaputakatoamaiaTeArawa,ngäringawera,ngätäne,ngäwähine,kitemahi.Katïmatangäwähinemengäkuiakitetïhaehaeiörätaukäkahu,kitehikihikiiörätaupanekoti.Inätataimutuaitekaitakahi.Henuingätauira.KuakörerotiatewähikiaTainui.

Kotepätaiinäianeikotëneinä.Kataeatewhakarerekëitekawa?Kotewhakautu,ae,kataea–imahia,kaitemahia,kamahia.Koiräteähuaotekawa.Kataeatewhakaurutikangahoukiroto,kataeahokitetangomai.KotekawaoTühoe,notetau1963iwhakahoutiaaiitemeahererekëtekawaoRuatähuna,hererekëtöRüätoki,hetinorerekëtöTeWaimana,nöNgätiKahungunukëtekawaoWaikaremoana.Kätahikawhakakotahitia,kawhakaurutiaatungätikangahou,kawhakatapua,kawhakaköhatutia,kiaputakoëneikupunä,’kotekawaoTühoekuahereakiterangikitewhenua,kiatüpatotekaitakahi’.Kowaikahuaäheakatïkinaatu,kätahikawhakauruatuiëtahitikangahouhaiawhiingäkaupapaoiawä,oiawä.Kaitehangatonutëräiwiitörätaukawakiaurumaiaingätikangaotehuraköhatu,mengätikanganehu.Hehouëtahioëneitikanga.Kuakorehokiemahiaëtahiongätikangaomua,përäitewhakahaerekarakiakirotoitewharetipunametewharemateitewäkotahi.Kiamututekarakiaotewharematekuatakikuhukirotoitewharenuikitewhakahaereingäwhaikörero.Inäianeikaitewharematetekarakiamengäkörero.Hemeahöukatoaënei.

HepërähokitekawaoTeArawa,kaheriaerätauärätautikangakirotoiörätauwharetipuna,kireirawhakatinanaai.

15


Kupu WhakatepeKotepakirehuaotëneiwhakairiwharehematapakiitetikangametekawa,hetitirohokiingärerekëtanga.

Heitïmatanga,eruangämomotikanga,kongämeaihangaiairungaingämätaurangaMäorimeönawhakapono.Kakïaëneiheihomatua.Hewhakapapatöëneimomokingäatua.Hetapuënei,käoreetaeatewhakarerekë,engarikataeatewhakamoe,kataeaanötewhakaoho.Ahakoakäoreetaeatewhakarerekë,etaeaanatenekenekehaereitauatikangairotoitönarohe.Kotetauirakoteporohitametenohooteiratikangakitepokapütonuoteporohita.Kataeatenekemaiitepokapükitengäpaeoteporohita.Katawhitihaereatuitepokapü,kamimitihaeretetikanga.Engarimätetakahirawaitepaeoteporohitaekïaaikuatakahiatetikanga.Heutumötetakahitikanga

Kotekawa,hekohingatikanga,haiwhakahaeretikaitemarae,haipupuriitönamana.Kawhakatapuaauatikanga,käoreetaeatewhakanekeneke,kuaköhatu.Käoreiritekitöäheikitenekeiteiratikangakingäwähikatoaoteporohita.Kataeahokitewhakarerekëitekawa.Engaritauanangätikangamötekawa,kuakoreetaeatewhakarerekë.Kiatüpatotehungatakahiitauakawa.Heutumötetakahiitekawa.

Kawaihoakeëneipakuwhakamäramahaiwhakapehapehaitehinengaro,kongähuaerekaanatukuahaiwhängaiitengäkau.

16

te kotihitihi–

Whakapuakanga

Grey,G.(1928).Ngä Mahi a Ngä Tïpuna.(ThirdEdition).Wellington:A.H.&A.W.Reed.

Kruger,T.(2004).Brief of Evidence,WaitangiTribunalSitting,TeWhäiti.

Mead,H.M.(2003).Tikanga Mäori. Living by Mäori Values.Wellington:HuiaPublishers.

Williams,H.W.(1975).A Dictionary Of The Maori Language.(SeventhEdition).Wellington:A.R.Shearer,GovenmentPrinter.

17



18

19

Ko ëTeHi WaiaTa TaNgi o paRe HauRaKi

Nä Korohere Ngäpö

20

te kotihitihi–

Ariä: InähiahiaaitetangatakiamöhiongämomomöteateaoPareHaurakiingäwäomuamehuriaturätoukingäwähikohingawaiatapëräiNgäMöteateaaNgata.KamutukuatuhiatëneipitopitoköreroheitautokoatuitehuiwaiatatawhitoiwhakatüriaiTeWhareWänangaoWaikatoite2008.Hetirohangatëneituhingakitemomoongäwaiataeruakäoreiätawaiatahia,iätarangonairungaingämaraeoHaurakiä

mohoanei.KamutumätewaihapeatuanökitëtehiwaiataititoaePuakiTawhitimötönatungänetaenoaatukitewaiatatangiititoaeWetearäuakoTükehu,tënäpea,kaaraakeanötewhakaaromehokianöngäiwioPareHaurakikitewaiataatuanöiëneiwaiata.

He mihi, he tangi, he kupu whakatakiKahuriwhakatemoanakiTïkapakapa,rereatukingäawaoWaihou,oPiako,oÖhinemuri,memihikatikakingätüpunanärätoutewhenuaoTeTaraoteIkaaMäuiitakahi.Keingätiniwhetükiterangi,koMarutüähukitewhenua,koMoehau-a-waho,koTeAroha-a-utatükoteraeoHaurakitihemauriora.

ETeAtairangikaahu,etepïtauwhakareiaoTainuiwaka,ahakoakuapaeanoatiatöwakatëmutunoatehokingamaumaharakiakoe,ä,kätiräetemäreikuramoemairä,moemairä!

Ko ngä waiata e hängai pü ana ki pare HaurakiMokorianöngämihikingärangatirapëräiaApiranaNgatarätoukoPeiTeHurinui,koTeTäiteTeTomo,ëtehiongäruanukuiupokopakarukitekauopeope,kitekohikohiakeingäwaiatatawhito,mengämöteateaateMäoriotäukiuki,omuanoaatu.

Kuakïianei,kotenuingaongäwaiatawhakaemihemeairauhïmaieKäwanaKereirätoukoRevTaylor,koShortland,koDavies,koMcGregormeëtehiatuPäkehäirongonuiaimötewhakahiatowaiataingätau1853kite1892.

InätamemeaitetangatakiarangahauangämomomöteateaateMäori,mengahungaaturätoukingäwähikohingawaiatapëräiNgäMöteateanäKerei1853,TeIkaaMäuinäRevTaylor1855,TraditionsandSuperstitionsnäShortland1856,TheAncientHistoryoftheMäorinäWhite(1887,1890)meMäoriSongsnäMcGregor1893.ItuaatuotëräkakiteatonutiahokiëtehiatumöteateaateMäoriirotoingämomopukapukaaSLockerätoukoWWilliams,koElsdonBest,koPercySmith,koTiwanaTuri,koTeWhatahoromeWiremuRikihana.MeikoreakeëneitängatakuakorerawaatuneihepunamöteateaheiwhätoroatumäteiwiMäori,heirangahau,heiwhakahaumanuanöhokimängäuriwhakatupu.

Tuarua,näëneikohingawaiatakuawakaekenoamötekatoakiawhakatätütühaerekingärëtötangaongämomokupumengäwhakataukï,whakatauäkïräneiiwhakamahiaengätüpunaoHaurakiirotoingätau1820taenoaatukingätau1920.

Näkonäitïmatariaaitakukauwhauirungaanöitemihikiërätaniwhahikuroa,henuiwhakaharaharanöëneikohingawaiatamängäiwienohorawakoreanakitewhakaoraakeitereoMäorimetereowaiatatawhitohokiaörätourohe.AhakoatemahahokiongäwaiatamöteateaoPareHaurakikuakohianei,kotenuingaoëneirangikuangaronoaatukitepö.

Näreirahewaimarietetangata iëneiranginätemeakuakorepeaeuauatenanaoatukingämomoreta,kingätuhinga,kingähakiraraomuanoaatu,nätewhänuirawaongäwaiataikiteairotoingäwharetaonga,ingäwharepukapukamengäpaetukutukuipurangimaiingätau1800.

Heotianö,närungaanöitekarangaaMatiuDickson,tëtehiongäpükengaoTeWhareWänangaoWaikato,nänatehuiwaiataikarangakamutuitïpakohiaeauëtehiwaiataoHaurakiheiwhakamäramamäkukitehungawhakarongoitatümaikitauahui.AhakoatengarongaatuoëneiwaiatairotoingäiwioPareHaurakiiriroiaautëtehiköpaeangäkaumätuaoNgätiMaruerehuana,ewaiataana.Mäkutonuekïatuhemomoreoanöëneiwaiata,hehïtori,hewhakapapa,hewhakatauäkïoroto,taenoaatukingäingoarerekëongätüpunakäoreitinomöhiotiaeëtehiatu.Kamutu,kitekoretetangataetinomöhiokingäkörero,kingähïtoriotauawaiata,heuauatewhaiatuiëtehiongätinokaupapaongämöteatea.Heiwhakatauiraatu,kakiteaëtehikupupërärawaiteaukume, i te koropatutia, i te tangi o Rikiriki, i taku ate hoki rä, i taku whakamarumaru taku rätä tütahi me taku whakatiketike tënä ka riro.IkoneikatinokiteangämomokupumeëtehiongämomotauäkïoPareHaurakiiwhakamahiaengäkaititowaiataomuanoaatu.Kotäkunei,heätaahuaëneikupu,hetaumatareoanötötehungatitowaiataotäukiuki.

21


NäreirakitätepukapukaaSadler,Hayllar,Powell(1986)“Poetryisanartform.Atbest,apoemwillbringforthfromareader(or,betterstill,alistener!)bothanemotionalandanintellectualresponse.”(p.1).KoOrbell(1983)hokitëtehikuaroaneierangahauanaingäähuatangaongäwaiataMäori.Nänaituhi:“TraditionalMaoripoetry,likemusic,dancingandsculpture,wasapartofthefabricoflife,anessentialmeansofexpressionandcommunication.Thepoemswerealwayseithersungorchanted,andwerefrequentlyaccompaniedbygesturesanddancing.”(p.5).

TinopaikiahautewhakamäramatangaaNgatairotoitepukapukaoNgäMöteatea,(NgataräuakoMead,2004).

...KeingäwaiataneikakiteatetohungatangaoötätautïpunakitewhakatakotoingäkupuotereoMäori.Keimurineihoki,keitewäPäkehäneikatatautekörero,kaputupututewhatingaatekupu,metekohungahungaehïkoiana.Kitämuaiaikopakinangätikangamahakingäkupuruarua,anöhewhakataukïtereka,tetohunga,tetatangiotekï...(p.xvii).

KitäNikora(2006)kärekaupeahetauiraituaatuitewaiataMäoriheiwhakaatumaiingäwhakaaroMäori.

Kitetitirotätaukingätaongawhaihangaaötätautïpuna,käreiköatuitewaiatakitekawe,kitewhakaahua,kitewhakatakotoiötengäkauMäorirongo.Kotäkuemeaneiahakoatekaupapaherangatiraiatewaiatakitewhakaatu(p.1).

He waiata i tuhia e pua Ki Tawhiti (Ngäti päoa) ItitoatëneiwaiatatangiePua-ki-TawhitimötanatungänemöTeHaupäwhaimuriihoitehingangaitëtehipakangaiWharekahika.Eaikiëtehi,ititoatëneiwaiataitetau1855,ä,kuakiteatëneiwaiatairotoingäpitopitoköreroaTeTäiteTeTomo,aHoriKerei,ingäkohingawaiatahokiaPeiTeHurinui(Ngata,1928,p.126).

Ahakoangäwhakamäramatangamötëneiwaiatahemahangämomorerekëtangaotënä,otënä,ä,kiëtehikïhaiaTeHaupäimateatuiWharekahikaengariioratonuaia,ä,imateatuirotoiPareHauraki.Ahakoateaha,kuatuhiakëtiatëneiwaiataheiwhakamaumaharatangamöna.

Ko ngä käwai whakapapa o Te HaupäTokohia(NgätiPäoa)

TeMähia

TeHaupäTeWaeroPökai

TeRauroha

NärungaanöingäkäwairangatiraoTeHaupäkiNgätiTamaterämeNgätiPäoakoiatëtehirangatiraiärahihaereingäopetauaoMarutüähuiëtehipakanganuiomuanoaatu.KamaumaharatonungäpakekeoPareHaurakikiteraruipueaakeiwaenganuiiaPareHaurakimePareWaikato,ä,itetau1817ipaeanoatiatewakaoPötatauTeWherowheroengäiwioHauraki.

MeikoreaketemanaotekupumetewhanaungatangaoPötataukingäiwioPareHaurakinänatëtehikarereitukuatukiTeHaupäetakiatuanaingäkupuiterangimärie,kiakaupareatuaiitehekengaihootetotoiwaenganuiingäiwierua.

KitäTaipariirotoiTüroaräuakoRoyal(2000)kaputatewhakaaroiaPōtataukiatukunahetangatakiaTeHaupāiHikutaia.KameaaManukauoNgātiTeAta,koiaehaerekiaTeHaupā.HeKareremōPōtatau.

“NaumaihaerekiaTeHaupakitetonotetehimaramaratotara,heikaweiaukiTahunakaitoto,kotatautatauPareHauraki,PareWaikato”NäPötatauTeWherowhero(p.42).

22

te kotihitihi–

KotäTeHaupäwhakautukotewhakaaekianohorangimäriengäiwierua.KitäTuroa(2000),“Katika,koPareHauraki,koPareWaikatomenohomäriretätoukoPareHauraki,koPareWaikato.”(pp.42-43).KotetikangaoëneikupuekorengäheremengätauraoTainuiwakaemotu.Ahakoateaha,hekäwaitotoiwaenganuiiaPareHaurakimePareWaikatonätörätouwhakapapatahikitetupuna,aHoturoa,meteahahokihetauiratëneiewhakaatuanahemanatötekupuiwaenganuiingärangatiraiauawä.

i hono ngätahi a Te Haupä räua tahi ko HongiAhakoatekinoongäpakangaiwaenganuiiaHaurakimeNgäpuhitërätëtehiwäihonongätahiaiaTeHaupäräuakoHongikiawhaiutumötemahinanakiaimahiaetëtehiwakaitapainaneiko‘Venus’irotoingätau1800.NäreiraeaikingäköreroitaeatutëneikaipukePäkehämaiiAhitereiriakiTeTaiTokerau,karuakingäripatauäraioHauraki,ä,ireiraikawemotuitetamähineaTeHaupä.NätemeakuawhänakohokiiëtehitamähineaHongiHikaräuakoTeMorengaoTeTaiTokerauiwhakaaerätoukatoaaTeHaupämäheiranakingäkawemotutokotoru(TüroaräuakoRoyal,2000,p.147).

KitäCloher,(2003),

TeMorengahadtakenmajorinitiativesinwar,asforexamplehisexpeditionsouthinJanuary1818totheEastCoasttoavengethedeathofhissisterwhohadbeencarriedoffbytheVenussomeyearsearlier...ThemoreostensiblereasonforHongi’sexpeditionhowever,wasarequestbyTeHaupäofNgätiPaoaofTämakitoavengethelossofsomeofhispeopleatthehandsofoneoftheEastCoasttribesandspecificallyNgätiPorou.ThecombinedforceofcanoesproceededtoravagethecoastalvillagesoftheBayofPlenty.HongithenappearedoffMaketu,thenoccupiedbyNgätiPukengaandchasedtheminland.HethenwentdownthecoastandtookTeWhänau-a-Apanui’slargeandpopulouspäMaraenui,eastofOpotiki,andanotherpäaswell.Hewasnotalone,beingaccompaniedbyNgätiMaru,NgätiPaoaandsomeNgäti-te-Rangi(p.63).

KamutuihaerengätahirätoukitekimiiärätouneikötiroheotianönärungaanöitewhekeatuoTeHaupäkiëtehiatuiwimötärätouäwhinaatuitewakaoVenusihaeretonuaiakitemuruhokiiarätou,nä,kuakïianeieëtehi,imateaiairotoitëtehioauapakanga(Smith,1910,pp.93-94).

Kamutuititoatëneiwaiatatangietönatuahine,ePuakiTawhiti.Aneitewaiataewhaiakenei(Ngata,1990).

He Tangi Mö Te HaupäNä pua-Ki-Tawhiti i tito (Ngäti päoa) 1 Näteatuaräneikoe,nätewhakahï?2 Näteaukumeikoropatutia3 ItangihiapeatetangioRikiriki,4 Näterauoteiwi?5 Kanuiohara,kararuakoe;6 Tehingangaoterä,tetukungaoterangi,7 Kikonäeteiwimatenoaatuai.8 Näköruaränänaihoraiho,9 Kapaitewhenua,kamoengäpatukitewhare.10 Iöunuirä,heikumekumemai11 Möngäiwiitemuri,12 Möngäiwiitetonga,13 Kakorekimuri,ëi.14 Takuatehokirä,takurätätütahi,15 Takuwhakamarumaru,16 Takuwharekïtonu,17 Hetaongatukumaiitawhiti;18 Takuwhakatiketiketënäkariro.19 Unuhianoatiatetaniwhaiterua.20 Haereräonui,omana!21 Ekoreearumiaimuriitötua,

23


22 Ngämatekitemanaotehoa.23 Kikonä,eTäne,täwhetamaiai.24 Kowaiitohuai,ehoeatemoana?25 Pairä,pea,kapakütötokikitewaka,26 Karangonaeteiwi.27 MötamanäHamu,kiakümeamai28 Tekauriitewao;tereanakiteTonga.(p.126)

AhakoaterongonuiotëneiwaiatakäoreitewaiatahiaengäiwioHaurakiiëneirangi.TënäpeakoiräteweromätewhakatupurangahouoPareHaurakiätönawä,kiawaihapeatuanörätoukingäwaiatatawhitoomaimaikeingaroatu!

He whakamäramatanga mö ngä kupu • R2:KitäNgäMöteateaaNgatakoteaukumehetümomokarakia.• R2: Kotekoropatutia,hetümomowhakariteomuanoaatuangätohunga. Kuakïianeihemeawhängaihe

raukakaikatukuaitewhare,itewakaränei.• R3: Kote tangioRikiriki. Hetümomokarakia imöhiotiaeëtehi tohungaoTainuikiawhakarauoramai i te

tangatakuatatamate.• R11:Möngäiwiitemuri.Kuarangonatëneiirotoingäwhaiköreroomuanoaatuhekörerotëneikingätängata

iahumaiiteraki.• R14:Kotakuatehokirä,takurätätütahi,takuwhakamarumaru.Hetinomihitëneikiterangatira,kitetangata

ekaupareatuanaiteiwiingäkawengaä-riri,ingäauronaronaa-Tümatauengaränei.• R18:Takuwhakatiketiketënäkariro.Hekörerotüpäpakutëneimötetangatakuawehenoaatu.• R19:Unuhianoatiatetaniwhaiterua.Irotoitehoropakiotëneirerenga,heköreromatekuatakotomaite

marino,horahiaiwahorä.• R23:KikonäeTäneenohotäwheta.Heköreromihitëneikitehungamate,anöneitetakotorangaotetüpäpaku

kingäatuapërärawaiaTäne.

KamutuahakoakuangaronoaatuterangimötëneiwaiatahemeanuitonungäkupukitekaurerarirerireotereoMäoriewhakatutukianaiteöhäkï,itetinoköreromöTeHaupäiauawä.Keiwarewarehokikoëtehioëneiwaiatakuatitoaengätüpunaimuaitematenga,iteköhuruhokipëräitewaiatatangiaWetearäuakoTükehu,ngätaitamarikiaPuhiräuakoTeAkaoNgätiPäoa.

He waiata aroha nä Tükehu räua ko Wetea i mua o te patunga i a räua i Tötara päItitoatëneiwaiataingäpakangaaHongiHikakiaNgätiPäoa,meNgätiMaru.KoMauinainatëtehipäoNgätiPäoaiwhakaekeaaieHongiHikamäkuakïianeikoTeHïnakitëtehiongärangatiraoNgätiPäoaihingaatuirotoitauapakanga.NäwairäipökaiatuteopeoHongiHikakiTeTötaraengarikäoreiwhakaekeatepäitauawä.EaikingäköreroangämätuatüpunairungaanöingäköreroiwaenganuiiHaurakimeHongimäiputamaitewhakataukiamutuwawetepakangakiahikitianätetakangamaiotepö.

IpöhëhëatuaHaurakikuahokiaHongimäkitekäingaengarikïhairätouihokiatuinohohunakërätoukiTararu,katäriatepö.IwaenganuipöihokiatuaHongimäkitepäoTeTötarakitepatutängataiarätouemoeana,kuakïianeiihemokatoatepäoTeTötaraanöneiheköhuruitewhäronaawatea.

KotenuingaongätängatairotoiTeTötaraiauawäipatuarawatia.KoëtehipëräingätamarikiaWetearäuakoTükehukaköhurutiawhaiimuriihoitäräuatitongaitewaiataewhaiakenei.AneitewaiataarohanäTükehuräuakoWetea,etakotoanatëneiwaiatairotoiNgäMöteateaaNgata(1959).

He waiata aroha nä Tükehu räua ko Wetea i mua o te patunga i a räua i Te Tötara1. Takotoaitemarino,horahiaiwahorä2. HeipakihaerengamöHaohao-tupuni3. Nökutewareware,tëwhairängeau4. Tehukangawaihoenäu,eAhurei!5. KaitonukiteraekiKohiräia,

24

te kotihitihi–

6. MäramatetitirotepuiaiWhakaari.7. Katarutarutonumai,kahoratemarino,8. HeikaweiakoetePou-o-te-Kupenga9. NäTaramainuku,kowaiaukakite!10. KurehuautetitirokiMoehauräia.11. Mekawerawaräheitokopoue,12. Kitawhitirirorä,kiteketungarimu.13. Käoretearohaekömingomingonei,14. Tëhokinoaatuitarawähiawa.15. TëneikatatamaiteuhiaMataora.16. Hekoretohungamäna,heiwehekitewai17. Kiahemoakeaitearohaiahau.18. HekorenöTükiraukïhairäiwaiho19. Hewhakawehi,e,mötehangairaronei.20. Nöungäturituripäwerarawaau;21. Takutürangaakeitehihiotewhare,22. Erumakitonuanahewaikeiakukamo.(p.268)

PëräanöitewaiataititoaaiePuaKiTawhitimötönatungäneaTeHaupä,koëtehiwähangapeaongäwaiatatëaroatuiëtehitängatamehemeakäoreitemöhiotiaëtehiongätütohuwhenua,ngäingoaongätüpuna,taeatukingäwhakaaroongäkaititoiauawä.Mäterangahau,mäteätawherawheraiëtehiwähangaongäwaiata,kätahipeakamäramakingätinokareä-rotootetangatanänatauawaiataitito.AhakoateahamäramaanatekiteaongämomokupuhuahuataumetewairuaMäorituruturuakeirotoiëneimomowaiata.

He whakamäramatanga mö ngä kupu• R1:Takotoaitemarino,horahiaiwahorä.ImöhiokëaWetearäuakoTükehunäwairäkamateräuaiaHongi,nä

reiraahakoatemanawarükirotoiaräuaititirowhakawahoaturäuakitemoanaoHaurakikiamauruaiöräuaneiwairua.

• R2:HeipakihaerengamöHaohao-tupuni.HewakanöNgätiMarutëneiheikaweatuitetokoruakingämätuatüpuna.

• R3:Tëwhairängeau.Kïhaiauiwhai,kuakiteatëneimomorerengairotoingärerengatuhingaaTainui.• R4:Tehukangawaihoenäu,eAhurei!HetinotoaaAhureinöNgätiMaru,kamutukotehiahiaotetokoruakia

karakiaatukiaAhureikiamaterangatiraräuapërärawaiaia.• R6:Märamatetitiro.Kuatinomärama,kuatinokiteatehuarahikimuarä.• R7:Katarutarutonumai,kahoratemarino.Kahängaiatutererekiterongomau.• R10:KurehuautetitirokiMoehauräia.NäterehurehukäoreetinokiteaaMoehau.• R13:Käoretearohaekömingomingonei.Kamututenuiotëneimamae.• R14:Tëhokinoaatuitarawähiawa.Kakorerawatëneipöurioteiwiemutu.• R16:Hekoretohungamänaheiwehekitewai.Käoreherongoäemauruaitëneipükatokatooteiwi.• R22:Erumakitonuanahewaikeiakukamo.Ritetonutetangimapuateiwi.

NäreiraahakoatekahapöuriongäwaiataaTükehuräuakoWeteataenoaatukitewaiataaTeHaupä,karangonatonutiatewairuaoëneiwaiatairungaanöiteihi,tewehimetewanahokioänakupu.Häungaitërä,kotetikangakahängaitonuatungäkupukiteieretangietikaanamötemomokaupapaoëneiwaiatanäwhaianöikïiaaihewaiatatangiëneioPareHauraki.

25


Whakapuakanga

Cloher,U.D.(2003).Hongi Hika: warrior chief.Auckland,NewZealand:PenguinBooks.

Davis,C.(1855).Mäori mementoes: Being a series of addresses, presented by the native people, to his Excellency, Sir George Grey.Auckland,NewZealand:Williamson&Wilson.

Grey,G.(1853).Ngä möteatea me ngä hakirärä o ngä Mäori.Wellington,NewZealand:RobertStokes.

McLean,M.,&Orbell,M.(1975).Traditional songs of the Mäori.Auckland,NewZealand:AucklandUniPress.

McGregor,J.(1893).Popular Maori songs : as written by the Maoris of Waikato 1864.Auckland,NewZealand:JohnHenryFieldPrinter.

Nikora,M.(2006).Möteatea: pätaka whakairinga körero.(InternResearchReport10).RetrievedfromTeKupengaOMAI,MAIReviewwebsite:http://www.review.mai.ac.nz

Ngata,A.P.(1990).Ngä Möteatea(PartIII).Auckland,NewZealand:Uniprint,AucklandNewZealand.

Ngata,A.P.,&Jones,P.(1974).Ngä Möteatea(PartI).Wellington,NewZealand:ReedLtd.

Ngata,A.P.,&Jones.(2004).Ngä möteatea: He maramara mere nö ngä waka maha he mea kohikohi.(PartIV).Auckland,NewZealand:AucklandUniPress.

ShortlandE.(1856).Traditions and Superstitions.(2nded).London:Longman,Brown,Green,LongmanandRoberts.

Smith,P.(1910).Mäori wars of the nineteenth century.Christchurch,NewZealand:Whiticombe&TombsLtd.

Sadler,R.K.,Hayllar,T.A.S.,&Powell,C.J.(1986).Appreciating poetry.SouthMelbourne,Australia:MacmillanLtd.

Orbell,M.(1983).Mäori poetry: an introductory anthology.Auckland,NewZealand:HeinemannLtd.

Taylor,R,(1855).Te ika a Mäui or New Zealand and its inhabitants illustrating the origins manners customs mythology, religion rites songs proverbs fables and language of the natives.Wellington,NewZealand:Reed,Wertheim&Macintosh.

Türoa,T.,&Royal,(2000).Te takoto o te whenua o Hauraki: Hauraki landmarks.Auckland,NewZealand:ReedsPublishing.

White,J.(1888).The ancient history of the Mäori, his mythology and traditions: Tainui.(Vol.V).Wellington,NewZealand:Didsbury.


26

27

He TiTiRo Ki ëTaHi o Ngä ReReKëTaNga Me Ngä RiTeNga o Te KaRaKia TüTuRu MäoRi Me Ngä KaRaKia KaRaiTiaNa MäoRi

Nä Ënoka Murphy

28

te kotihitihi–

Ariä:PutanoaiAotearoahemahatonungäwähimengäwäerängonaaietetangatatëneimeatekarakia.OëneiwäkongäkarakiaerangonaaihekarakiaMäoritonuengarikuakahakëaketehariitekarakiakaraitianameönawhakatakotoranga.Kamutu,tëräräëtahirerekëtangameëtahiritengaotekarakiaMäoritüturuneimeëräotekarakiakaraitiana.Nä,nörotoakeingätautorutekaunei,kuanuitewhawhaiate

Mäoriputanoakitehahüake,kitewhakahokimai,kitewhakaoramaianöitönareo,iönatikanga,itönatitirotonukitönaaokiapakariai,kianohomäröhïtararimaianöaimöngäuriwhakatupurangakeiteheke.Näreira,ewhaitakeanakiawhëiroiroaiëtahiongärerekëtangamengäritengatonuongämomokarakiaeruanei.

Ngä Whäinga

1. HeaharawaneitëneimeatekarakiaMäoritüturu?2. Kawhakatakotohiakoëtahimomokarakiahei titiro iho,ka tirohia tekaupapaakeoauakarakianei,meäna

mahinga.3. HetitirokiëtahitauirakarakiakaraitianaMäorikiakiteaaiëtahiongärerekëtangairotoitekarakiaMäoritüturu

metekarakiakaraitianaMäori.

Ko ngä pätai matua me te huarahi e whäia ai

Ngä pätai matua1. HeahatekarakiaMäoritüturu?2. Heahatonutemahioauakarakia?3. HeahaianäëtahiongäritengameëtahirerekëtangaotekarakiatüturuMäorimetekarakiakaraitianaMäori?

Te huarahi e whäia ai1. Heätatewhatewhaingätuhituhingapukapuka.2. HetitiroiëtahikarakiaMäori,meëtahikarakiakaraitianaMäori.3. HetirohokiiëtahiritengameëtahirerekëtangaotekarakiaMäoritüturuneimeëtahikarakiakaraitianaMäori.

Ngä ÜpokoTe Wähanga TuatahiHekörerowhakatakingamötëneirangahau,önapätaimatuamengähuarahiiwhäiaaieauheiwhakatutukiakeiterangahaunei.

Te Wähanga TuaruaHearohaeingäwhakapuakanga,heätatewhatewhaiëtahiongäpukapukaewhaiwähimaianatekarakiaMäoritüturu.

Te Wähanga TuatoruHetitirokiëtahitauirakarakiatüturuMäori,kawhakamätaukitewhakamäramaiauakarakia,möäheaanöhokitakinaai.

Te Wähanga TuawhäHetitiroiëtahitauirakarakiakaraitianaMäori,katirotiroiëtahiongärerekëtangameëtahiongäritengaoëneimengäkarakiatüturuMäorinei.

Te Wähanga TuarimaNgäwhakataunga,hekörerowhakakapinga.

Te wähanga tuatahi: He whakatakinga

Tukitukiaamua,tukitukiaamuriTurakinatetaupä,karohiateuauaKaputakaorakiteaomäramaWhakapakarimaiaietamamä,ehinemäkiraroitekahuoRanginuietüneioPapatüänukuetakotonei

29


katümöakekituawhakarereTihëMauriOra!

Käti,kotätëneirangahauhemätiroakeiëtahimomokarakiatüturuMäori,ekïaiauhetüturuemäramanoaaitekiteatangaatuotererekëotemomokarakiaateMäoriomuaihoitetaengamaiotauiwikiëneimotu,epupurianaitetüturuwhakaaroMäori,itönaanötitirokitönataiao,ä,kitönaaowhänuikiëräerangonanuitiaanaiëneirä.Eharakauitemeaeätarukuhöhonuana,heotinoa,ewhakaatukauanaiëtahiongäritengamengärerekëtangaiwaenganuiiëneimomoerua,heiaha,heiwhakaatunoaihopeaiteäwangawangaotekaituhikitengaro,kitengoikorehaereräneiotëneitaongaotekarakiaMäoritüturu.

Heitëneiwähangaauwhakawhärikiaiingäpätaimatuaotëneirangahau,metehuarahiiwhäiaaiheiwhakatutukiakeingäwhäingaotëneirangahau.Kamutu,kotepätaituatahiake:HeahatekarakiatüturuMäori?Heahahokiänamahi?Heahaëtahioönamomo?

KätahikahoutemätaikiëtahikarakiaMäoritüturunei,kawhakatakotohiakiatoru,arä,1.karakiakai,2.karakiawhakarite,karakiatïmatangamahiränei,3.karakiawhakakapi.Kawhakamätaukitewhakamäramaiauakarakiarä.MötewähangaomuriakeitëneikawhakatakotohiaaiëtahikarakiaMäorikaraitiananei.Katïkinaaikiaruangäkarakiakaierangonanuitiaanamötekarakiakai,ä,kawhakamätaukitewhakamäramaiauakarakiarä,kätahikatirohiaaiëtahiongäritengaikiteaakeaieaumeëtahiongärerekëtanga.Ekïaiauëtahi,keitüponomahuetëtahi,ëtahiränei.Kapëneianömötekarakiawhakarite,tïmatangaränei,ä,kawhaihaereanöitëneihuarahimötekarakiawhakakapinga.

Näreira,kotehuarahituatahikotetitirokirotoingäpukapukaewhaiwähimaianatekarakiametekimiakeingäkörerohängaikiakupätai.

Heiwhakakapiake,kawhakatakotoakeingäwhakakitengamengäwhakataunga.

Nä,tëräatuanöëtahipukapukakihaiauiwänangahia,tërätäAnaruReedy,HiriniMokoMead,täCleveBarlowmeëtahiatuanö.Heoti,keitekahukautëneirangahauotewai,mäkuränei,mäwaikëaturäneitekaupapaneieätawhakawhänuikeitönawä,mänaenanaoatukongäkarakiaroakënoaatuiënei,arä,kongäkarakiaimauriamaiingäwakamengäinoiroakëatuanöiëneikeingäwhärangiewhaimainei.Kongäkarakiakatoaneihekarakiapoto,heinoipoto.

Te wähanga tuarua: He tirotiro whakapuakangaKäoretonuitinomaharawaneingäpukapukaituhiamötëneimeatekarakiaake,engari,henuitonungäpukapukaetakotomaianangäkarakia,katoangäpukapukaäiwi,pëneimeTeArawanei,Tainuinei,kakiteaaitekarakiaäiwi,ngäkarakiaimauriamaiengätüpunaingäwaka,(Jones,2004;Stafford,1967).TëräanöngätuhingamengäkohingaaGrey,aWhite,aShortland,meäTaylor,huhuaanangäkarakiairotoiënei(Grey,1976;Shortland,1856;Taylor,1974;White,1997).Höi,mötekaupapaakeotëneirangahau,käoreitinonui,kotahianaketetuhingaikiteaeauehängaipüanakitekarakiaMäoritüturunei,arä,kotëräaShirres,An Introduction to Karakia(1986),eätanohoneiänatuhingakirungakingäkohingakarakia,kohingakörerohokiangätängataorungaatuneimeëräaTeRangikahekeoTeArawawaka(TeRangikaheke,1849).

KotekiteaakeirotoingäkörerokuatïkinaatueauingäpukapukatererekëotewhakatakotoakeitekupuMäori,arä,möngäkupukatöroatiatepü,heitauiraiho:kakiteaanatekupu‘ngä’kitäShirresmeäTeRangikahekekua‘ngaa’tewhakatakoto,katiroanaiäBuck,kuakoreheahaheitohuakeitetöroangaotepü,kamutu,kua‘nga’noanei.Koëtahikëkuaäpititiatetohutö.Mötëneituhinganei,kuaüaukiteähuatonuotewhakatakotooteköreroorotoingäpukapuka.

Käti,ewhaiakeneiëtahiongäkitengaewhakamätauaikitewhakautuingäpätaimatuaoterangahaunei.

Tuatahiake,heahaianätëneimeatekarakiaMäoritüturu?Heahatonuhokitemahioauakarakianei?Irotoingätuhituhingakäoreikiteatewhakatakotorangaköreronei‘karakiaMäoritüturu’,‘karakiatüturuMäori’ränei,höi,ewhaitakeanatëneiwhakatakotorangaheitohuiteähuaotekarakiaMäoriakekitëräotekarakiakaraitianaMäori.Käti,kiatirohiaakeëtahiongäköreroäpukapuka.Nä,kotäWiremuwhakataumötetikangaakeotekupukarakia“Karakia.1.n.Charm, spell, incantation;particularlytheancientritespropertoeveryimportantmatterinthelifeofthe

30

te kotihitihi–

Maori.”(Williams,2005,p.98).TautokohiaanatëneititiroeMcLean,“Karakiaarespellsorincantations”(1996,p.35).KotäRobinsonekïana“Karakia:prayers of power”(2005,p.107).Whakawhänuihiaaitëneititiroikonei,“Thetermkarakiaisapplicabletoallformsofprayertotheatua…akarakiaisinsomecasesverylikeaprayer,-inothercasesacombinationofprayerandinvocation”(Shortland,1882,p.28).Haeretonuanatetitiro:

Akarakiamaybedefinedasaformulaofwordswhichwaschantedtoobtainbenefitoraverttrouble.Avastnumberhavebeencomposedbyalltribestomeeteverypossiblecontingencyinhumanlifeandtheycoverarangewhichexceeds theboundsof religion. . . .The termscharm,spell,enchantment,witchery,magic,sorcery,exorcism,andincantationhaveallbeenusedastranslationsofkarakia,buttheycoversomeandnotallthemeanings(Buck,1950,pp.489-490).

MetäMarsden“karakia(liturgicalchants)”(2003,p.58),“...karakia,theritualchantsoftheMaori”(Shirres,1986,p.2).Keitekiteatewhanaungatangaatuoiaoëneiwhakamäramatangamötekupukarakia,ä,kitäkutitiro,käorekauanahetinotaupatupatuoëneiwhakamäramakatoa.HaeretonuanakingäköreroaBuck,“Allkarakiaarechantsbutthereareanumberofchants,suchaspatere,tau,andhari,whicharenotkarakia(1950,p.490).Etohuanaëneiwhakamäramakatoaitewhänuiotetikangaakeotekupukarakianeikatahi,karua,ewhänuihokianaönamomomeönawhakamahinga,ngäwä,ngäähuatangahokiewhakamahiaai.KeiëneiwhakamäramahokiewhakaatuanaitehirangaotekarakiakitätetitiroateMäori.Möteähuakitewhakahuahua,kitetakikïaai,“Theydifferintheirmusicalstyle,averyrapidmonotonechant”(Shirres,1986,p.2).HaeretonuaitëneiwhakamäramaaShirresmöteähuaotetaki“Theyhavetheirownspecialmodeofrecitation,averyrapidintonationofthewordswhichistypicalofritualingeneral”(1986,p.13).

Kiakateteatuaitemätaikingämahingaotekarakia,kingäwäeätawhaitakeanatekarakia.“AccordingtoShirres,karakia linkthepeopleof todaynotonlywiththeancestorsandeventsof thepastbutalsowiththeatua(gods)”(McLean,1996p.36).TaupatupatuaaitëneiwhakatauänakiëräaBesträuakoBuck“karakiaseldominvolveappealtohigherpowersordirectcommunicationwithagodand,forthisreason,mostshouldbecalledincantationsratherthaninvocations”(McLean,1996p.36). TautokohiaaingäköreroaTeRangikahekeiäShirresitanawhakaröpüakeingämomokarakia,“. . .hekarakiaanoomoTaane-Mahuta,moTangaroaanootoona,mooRongo-maa-Taaneanootoona,mooHaumiaanootoona,mooTuu-matauengaanootoona...hekarakiaanoomoTaawhiri-maatea,hetuaamooterangi;hekarakiaanoomooPapa-tua-nuku”(Shirres,1986,p.36).HaeretonuaingäwhakamäramaaTeRangikahekemöngämomokarakia:

...Koterangimeoonariri,hekarakiaanoo.Kotemoanameoonariri,hekarakiaanoo.Kotewhenuameoonariri,hekarakiaanoo.Mongaaaruhe,hekarakiaanoo,koHaumiatoonaingoaake.Mongaaikahekarakiaanoo,koTangaroatoonaingoa...(Shirres,1986,p.38).

Ä,haeretonuaiëneiköreroaTeRangikaheke.Kotepaioëneiköreroäna,hemämä,hemäramahokikitewhai.Whakawhāitihia iho eBuckänakitengamö tekarakia, “Thenumerouskarakiaweredefinedby adding to eachaqualifyingword,aphrase,orasentencetodenoteitspurpose,suchashe karakia makutu . . . he karakia tamariki kia whiti te ra me ka haere ki te kaukau”(Buck,1950,p.49).Ä,haeretonuaiänawhakamärama,“Somepowerfulritualchantsrecitedbypriestsweregivenpropernames,suchasonerecordedbyGrey...whichisdescribedas‘He karakia, ko Hiramai te ingoa’”(Buck,1950,p.490).Whäiaaitëneiköreroänaitewhakatakotoakeitetekaumäiwamomokarakiametänakïakehemomokarakiakëiaoauatekaumäiwakarakia.KotäBuckhokimötewhakaröpüingäkarakia,katitirokëkiteähuaotetangataarä,keiteähuakëotetangatatemomootekarakia,koianeitäna.“Thekarakiamaybeconvenientlyarrangedforstudyintothoseusedinconnectionwiththreegroupsinthecommunity:children,laymen,andpriests”(Buck,1950,p.491).

Nä,koiatënei,koëtahiongäkitengamengäwhakataungaaëtahiongäkaituhiorotoitewämöäkupätaierua.Mötewähangawhakataunga,kitenga,körerotiawhänuitiaaiëtahioëneikitengametetitirohokimenaetaeaanangäkarakiaewhituetirohiaräängäwähangaeruaewhaiakeneitewhakakuhukirotoingäwhakataunga,kirotohokiingäwhakaroherohetangaangäkaituhinei.Kikonähokiwhakatepeaai.

Te wähanga tuatoru: He titiro ki ëtahi tauira karakia tüturu MäoriEtorunoaneingätauirakarakiakatirohiaikonei,kotëtahimötekai,kotëtahimötewhakariteatetangataiaiaanömöngäwhakakunäwhekekeimuaiaia,mötewhakatauräneiiaiakiapaiaitänawhakatutukiiëtahimahi,ekïa

31


anöaitëneimomohekarakiatïmatanga,metëtahikarakiawhakakapi,whakakapiakeiëtahimahi.Kongäkarakiakatoaneikatirohiahepotonoa,mötekarakiatïmatanga,whakariteräneimetekarakiawhakakapi,käoreaui temöhiomenaräneihewähanganoaëneioëtahikarakiaroaatu.Mötekarakiawhakakapi,kuarongoanöauitëtahioManiapotoneiewhakahuaanaitëtahikarakiakë,ä,kataeaiakitewähangawhakamutungaotanakarakiakawhakahuakotekarakiaunuhianei.KatoangäkarakiaetoruneihemeaakokiaauiaauenohoanairotooTaranaki.Ahakoatënei,käorerawaauitemöhiomenanöTaranakiake,inähokitäkuikïaimötakurongoitëtahioManiapotoewhakahuaana.Mötekarakiakainei,epupurutiaanatëneikarakiaitëtahipukapukawhakapapaiParihaka,katonoaukiakiteitekarakianei,kiakiteakemenaheköreroitetaha,kaähuawhakaaetia,ä,haereatuaiau,engari,itakutaengaatukuatuputëtahiraruraruiwaenganuiitekaipupurimetëtahioakupäpänänaneiiwhakaritekiakiteaiauitepukapuka.Koteraruraruneikäoreehängaianakitakuhaere,engari,närungaitekinoneiiwaenganuiiaräua,kïhaiauikite,kamutu,keitenohongäwhakamäramakirungakitäkuwhakamäoriake,mengätohutohumaikiaau,ahakoakäoreëräinui.

MötewähangatuawhätirohiaaiëtahikarakiakaraitianaMäorimöëneikaupapaetorukiapaiaitetirotiroingäritengamengärerekëtanga.Eharaitemeakarukuhöhonutetitirokiënei,engari,hetitirokiteahuongäwhakaarooëneikarakia.

Ko te karakia tuatahi:HekarakiakaiHepoutokotokoihenuku,hepoutokotokoiherangiTukietokie,kotemümü,koteawha,kotemänihikaiotaItïniheraukirunga,itïniheraukiraroIwhaitämorekirunga,iwhaitämorekiraroTëneitepoukatü,kotepounöRongokoRongoTihëmouriora!

NäTeRüKöririWharehokatëneikarakiaiwhakaakomaikiaauitetaukotahimanoeiwaraueiwatekaumätoru.Kongäwhakamäramaewhaiihoneinäkuinäkäoreauiteätamaharamenaräneitekorouaiätawhakamäramamai.

KoterärangituatahineiewhakaariaakeanatehaerengätahioRanginuiräuakoPapatüänukuirotoingäähuatangakatoa,engariikoneiake,iteähuaotetupuotekai,kaietakemaianaitewhenua.Ewhakaatamaiana,mäëneitokoruaeoraaitäuatetangata,tekïrehe,tetupu,ngämeakatoaoteaoewhaikoioraana.Mötekupu‘ihe’neihemomoikanoaihongäwhakamäramaorotoiaWiremu,pënätahimeteReoTupu.MaharaanaauitakupätaikiaTeRüneimötönatikangaake,koteiaotanawhakautu,hepëneimetemai.Kahekekiterärangituarua,kuakumeamaingäähuatangaiäwhinaitetupuoauakairä,arä,kongämomohauënä,kongämomouaanö,kotepö,koteawatea,kongäwhakapöreareatangaateaitangaaPunga,kamutu,ekoretetipuetupukakoreanaënei.Kaahuanakiterärangituatoru,kuatitirokiteähuaotetupuotekai,kiteähuaongäraukeitipuana,ä,kotetuawhäongärärangineiewhakaüanaitererengatuatahitonu,arä,ekimianatetipuingäähuatangaepakariaiaia,erapaanairunga,erapaanairaro.Nä,kataeanakitönamutunga,kuatïkinakoteatuanuiotekaihauhake,kotetohutëneikuahauhakehiangäkai,inä,kuaahutetitiro,tewhakawhëtaikiaRongo,koRongohokiteatuaongäkaikuaputaitewhenua,ä,kuawhakakapiaakekitetihëmouriora,ekïana,käorehekai,käorehetangata.Mötemourinei,epëneianatetuhimetewhakahuaaTaranakiitekupunei,kapäanötëneiähuatangakiëtahiatuoärätoukupu,arä,katïnihiateakiteo.Koiatëneikotewhakaräpopotoakeingäkörero,ingäwhakaarohokienohomaianaitekarakianei.Nökuetiroanaingäpukapuka,ingätuhingamötemahinei,käorekauauikiteitëtahiköreromötekarakiaitewäehoraanatekai,kamutu,katokoaketepätaimenangätüpunaikarakiaimuaitekai.Mötëneikarakiaakenei,kotahianaketererengaetohuanamötewäotekaitekarakianei,arä,kotewähangakiaRongo.KoRongoanöhokiteatuaotekümara,engarirä,käoreherauotekümara,ä,rotorawaitekarakiatëtahirerengamötetïnihaereongärau,kamutu,kanohoaitëneiheipätai,ä,itekorengaökuekiteiëtahikörero,kuawaihokianohoheipätaimetemanakoanö,ätönawäwhaiwhakautuai.

Ko te karakia tuarua:HemeawhakaakomaitëneikarakiakiaauitetautonuiwhakaakonamaitekarakiaorunganeieHoturangiO’CarrolloNgätiTama.Hekarakiawhakaritetëneiitetangata,iteröpüräneikiëtahimahi,tëräëtahiuauatanga,ëtahitoimahatangaekiteanatetangataewhaitakeaitewhakahuaitekarakianei,hewhakataukaunoaräneiiaiakiapaiaitekokeoauamahi.Itïkinaatueautëneikarakiaheikarakiatïmatangamäkuitëneiwähanga.Koiaanötënei:

32

te kotihitihi–

He karakia whakariteTukitukiaamua,tukitukiaamuriTurakinatetaupä,karohiateuauaKaputa,kaorakiteaomäramaWhakapakarimaiaietama,ehineKiraroitekahuoRanginuietüneioPapatüänukuetakotoneikatümöakekituawhakarereTihëMauriOra!

Ko te rärangi tuatahio tëneikarakia,he tohutohu i te tangataki tewhakarite i a ia, i tönakaupapa tinana,wairua,hinengarohoki,hewhakahängaikirungakingämahikeimuaitönaaroaro.Whäia,koterärangituarua,hewhakahuaingätaupä,kingäuauatangaotewhakatutukiitemahikeimuaiaiametewhakaarokingähuarahietaeaaieiaauaähuarätewhakakake,kamutu,kiaturakinangätaupä,ngäuauatangakiakäteaaitehuarahimöna.Hekörerohokiëneiheiwhakatauingäämaimaitanga,ingääwangawangaotetangata.Kotäterärangituatoru,hetohutohuanöiaia,iteohuräneikiakaharärätou,kiapakarianöairätoukiakauaeekenoaihoauamahietakotomaineiimuaiarätou,engari,kiaekepanuku,kiaeketangaroa,kiaekekitetaumataetikaana.Kamutu,ekïana,märotoiteturakiingätaupä,ingäuauatanga,kaputaairätou,arä,katutukianöiarätou.Nä,kotömurimai,emeaanakiawhakapakarimaiaiteröpü,hetohutohuiarätoukiawhakahängaiaörätouwhakaaro,örätoutinana,kiakotahinoaaitetitiro,arä,kotemahikeimuaiarätou.KätahikawhakahuaingäatuamatuanuioteiwiMäoriiaRanginuietünei,ä,iaPapatüänukuetakotonei.Hewhakaüpeatëneiingäwhakaarootetangataitewhakahuaiëneiatuainärä,käoreheatuanuiatuiaräuaiteaoMäori,katoangäköreroatuakeitehokikiaräua,käoreitekiteahepätai,heinoi,hetohutohuränei,hewhakahuakauiöräuaingoa.KotererengaomurineiehonoanakingärerengamöRangiräuakoPapa.Katümöakekituawhakarere,kotakumöhiomötekuputuawhakarereneihekupuwä,arä,hekupumötewäongätüpuna,mörätouiHawaiki,mömuaanöiteputangamaiotetangatakiteaonei,ä,ewhakahokianökitewäotetïmatanga.Katitiroanakitererenganei,äe,itüräuakituawhakarere,ä,katüanöräuakituawhakarere,kamutu,etohuanaitewäomuametewäomuri,ongäwhakatipurangakäoreanöneikiawhänaumai,ngäkäwaitängataotekotahirautauehaeremainei,oteruarautauhaereake.Kakapikitetihëmaurioranei,ekiteanainäianei,epürangiahoanakitetangatatehuarahietaeaiaiakitaiätea,arä,kitetutukihangaongämahikeimuaiaia.Eharaitemea,meotikiëneikupu,rängonaanöaingämomokörerowhakakapikarakia,pëneiite‘huie,täikie,ERongo,whakairihiaakekirungakiatïna,tüturuwhakamauakiatïna’,meëneimomowhakakapingakarakia.Kamutu,keitekaikarakiaanötetikangaotänawhakakapiakeitekarakianei.

Ko te karakia tuatoru: He karakia whakakapingaUnuhiaunuhia,unuhiaatukiteurutapunuiKiawätea,kiamämätengäkau,tetinana,tewairuaitearatakatüKoiaräeRongo,whakairihiaakekirungaKiawätea,kiawätea,aerä,kuawäteaHaupaimärire!

HekarakiatëneiiwhakaakonamaikiaaueHuirangiWaikerepuruitetau1989mötehikiingäähuatangaotemahioteräakokiawäteaaitetangatakitänaepïrangiai.Kamutu,kahouanatetangatakitëtahimahiewhaitakeaitekarakiaheihuatakiitauamahirä,ä,kamutuanaiaia,kuakarakiaiaitëneikarakia,heiwhakanoaiaia,heiweteingätapu,ingäähuatangaräneioauamahirä.

Katïmatatekarakianeikitëräähuatonu,arä,‘unuhia’,heunuingäähuatangakatoaongämahikuamahiaitauarangirä,arä,hetango,hewete.Nä,kaunuatukiteurutapunui,hewähitëneietiakinaaitetapu,hepëneianökitekörerorongoaiauiaPouTemara“Kiairiaätätoukörerokingäpakitaraäwhare”.Hewähikauewaihoaitetapumötewäetikimaianöai.Kiteaanötiaaieautëneiköreroitëtahiatukarakia,engari,kuaäpititiate‘aTäne’,käorekauauitemöhiomenaräneikeiterite.Etinomäramaanatetakotoongäköreroomurinei,arä,kiawätea,kiamämätengäkau,tetinana,metewairuaotetangata,arä,kiawäteaaiingämahikuamahiarä.Kotearatakatünei,kotehïkoiatetangataiteaonei,kotehaereatetangataitëneiao.KeikoneietikiatuanaiaRongo,koRongohokiteatuanuimötetahumaene,mötewäetänoaanatetangata.OngämomokarakiatüturuMäorionäianeikongäkarakiakiaRongongäkarakiaeähuapakariana,erängonaana,räuaanöpeakongäkarakiakiaTäne,ekïpëräaiauitemea,

33


käoreauetinorongoingäkarakiaeahuanakiëtahiatuakë.KoRongohokipeateatuaeähuatataana,eähuaritepeaneiönapümanawakiëräoteatuakaraitiana,ä,höi,hewhakaarokaunoaëränöku.Etonoanaikoneikiairiirihiakotönamanakirunga,koteähuaanöneikauanoaihokirungaiteminenga,engarikiarewaiakireirataeanoatiatewäehurianöaitetangatakitekarakiaanö.Kamutu,ewhakahauana,etümanakoanakianohomärireaitetangata,ngäähuatangahokioterangi,otewhenua.Kikonäwhakahuatiaaikiawätea,kiawätea,hewhakaütëneiingäköreroo mua, kätahi te kaikarakia ka whakatau ake, äe rä, kua wätea. Ko te hau paimärire nei he körero whakakapingakarakiaerängonaanaitenuingaongäkarakiaPaimärire,katoaränei.IaramaitëneitüwhakakapingakarakiaiaTeUaHaumëneirotoingātauote1862kite64,ä,erongotonutiaanaiëneirä,irotorawaoWhanganui,TaranakimeWaikato,tëräpeaanökarangonaaiiwähikëatu.Emäramaanatönatikangaiteähuanoaihootekupu,arä,kianohopaimaiaitetangata,kianohoiairotoitewhakaaropai.

Koiaënei,koëtahitauirakarakiaMäori.

Te Wähanga Tuawhä: He titiro ki ëtahi tauira karakia karaitiana MäoriKikoneitirohiaaiëtahitauirakarakiakaraitianaMäorikiapaiaitetirotiroiëtahiongärerekëtangaowaenganuiiëneimengäkarakiatüturuMäorinei.EäpitianaaukingäkupuneitekarakiametekaraitianatekupuMäori,itemea,käoreauetinorongoiëneimomokarakiaehariaanamärotoitereoPäkehä,käorehokiauitemöhiomënäräneikapëneiiatätouneiatauiwikitetakikarakiamötetïmatangaotemahi,mötemutungaanöhokiotemahi,mötenohoanöräneikitekai.KotökumätakitakiakemeuauakëkarongoitekarakiaitehuihuingaPäkehä,ahakoatekaupapaihuihuiairätou.Ëngari,katirohiaihotätou,ä,kuatukukarakiakaraitianamöngämomohuikatoa,kuakarakiatätoumötehikiiatätouiteähuaongämahi,ä,kuakarakiaanömötekai,ä,kahokianakitehui,kuakarakiaanö.Ä,käti,kiatirohiatëtahikarakia,inoikairänei.Etïkinaanaeautekarakiakaiiwhakaakonaaikiakutamarikiitekura,inä,kongäkarakiakaikuarongoneiaumötekaikäoreitinorerekëiëneieruaewhaiakenei.

Ko ngä karakia tuatahi:He karakia kaiManaakitiamaieIhowatëneikaiWhängaiahokiömätouwairuaKitetarooteoraAke,akeämine.

Eteatua,whakapaingiaëneikaiHeiorangamöömätoutinanaMeömätouwairuaAke,akeämine

Nä,kiatirohiaihoënei,tuatahiake,kotahiatuanaëneiinoieruakiteatua,iteinoituatahikiamanaakitiaeiangäkaikuahoramai,ä,itetuarua,kiawhakapaingiaeiaauakairä,kamutu,keitekahateriteongäwhakaaroongäinoieruaneiingärerengatuatahitonu.Hangarerekëanaëneikupuerua,arä,kiamanaakitiatekai,kiawhakapaingiahokitekai,käoreekiteaëneimomokupuirotoingäkarakiakaiMäorikuarängonaeau.Kitäkutitiro,hekupuëneikuatïkinaeteMäoriirotoitewhakamäoriiteinoiitereoPäkehä,itëheareoränei.Itererengatuarua,keitetakiwäoteritehoki,kuaaroräuatahikitewairua,ä,eähuariteanatetohutohuoëneierua.Nökonei,eähuakiteaanaheinoi,hepätai,hetono,ä,hemomotohutohuhokiirotoingäkarakiakaieruanei.

KiatirohiaihoikoneiëtahiongäöritengameëtahiongärerekëtangaoëneieruametekarakiakaitüturuMäorinei.Tuatahiake,kongäkarakiaetoruheköreroatuakeiroto.Kotekarakiatüturuneietorukatoangäatuaiwhakahuatia,konuku,hewhakaräpopototangaihotëneimöPapatüänuku.Kongääminenei,käoreitinoritekitetihëmauriora,kotemeapeaeriteana,heätawhakakapingaköreroängäkarakiaetoru.Möngäinoieruaneienohoanatekupuwairua,ömätouwairua,kamutuhekörerotikatonuatukitewairuaotënä,otënäorotoakeitehuihuinga.Hangarangiruaanaaukiëneikörero,käoreauitemöhiomënäëneikeiteköreromötewairuakitäteMäorititirokitewairua,kitätetitiroräneiatePäkehäkitewairua.KitökunämöhiohererekëtetitiroateMäorikitëräotePäkehä.Nä,koëtahiongärerekëtanga,otekarakiakaiMäoritüturunei,tuatahi,kuatorungäatuakawhakahuatia,enohohokianaëtahiköreromöteähuaotetipuongäkai,arä,ngäähuatangaotetaiaoipoipoiitetipuongäkai.Kawhakahuaitëtahiähuatangamötetupu,arä,karerekëngäraukapakekehaereanatetupu,metekörerohokimötekimi,ite

34

te kotihitihi–

rapaatetupuiteorairunga,iraro.

Kotekarakiatuaruakatirohiahekarakiawhakariteanö,hekarakiatïmatangaräneimöngämahikeimuaitearoaro,aneiia:

Ko te karakia tuarua:He karakia whakariteHehönore,hekororiakiteatua,hemaungarongokitewhenua,hewhakaaropaikingätängatakatoa.Hangäeteatuahengäkauhoukirotokitënäkitënäomätou,whakatöngiatöwairuatapuheiäwhina,heitohutohuiamätou,heiakomömätoumötëneirä.Ämine

Kotetïmatangaotekarakianei,hemeatikieTeWhitioRongomairäuakoTohuKäkahimörotoiäräuakarakia,ä, e märama ana te takoto o ngä körero. Ko tëtahi o ngä rerekëtanga o tënei karakia karaitiana Mäori e kitea anate whakamahinga o te kupu Päkehä kua whakamäoritia ki te tangi tonu o te kupu Päkehä. He kupu whakamihi,whakamihahokiëneiiteatua,ä,kiamaungarongotewhenua,kiawhakaaropaianötetangatakitetangata.Kätahikainoiahengäkauhoumörotoiiatängataoteminenga,hererekëtënei,ä,kaaratepätai,heaharawatetakemengäkauhoumöiatängata?Heoi,kotekupungäkaukitäteMäorititiro,kotewähienohomaianangäkareärotootetangata,nökuetuhianaitëneiwähanga,kataeaPouTemarakitanatari,kotahiatuaukiaiametëneipätai,arohaake,ekoreetaeaeauänakupuake,engari,koteiaepëneiananä:Keitekaraitianatangatëneiwhakaaro,kianohoharakoretetangata,metäna,kotahianaketehungaeharakoreana,kotehungapëpitënä,kamutu,hekörerotëneieäkianaitewhakaarokiahoroiaatungäharaatetangata,kiairiiriakitewaikiahorokatoaaingähara.Nuiatuanaänaköreromötetakenei,ä,hewhakaräpopototanganoatënei,ä,kiawaihonoakikonä.Tömurimai,heriteanökitekarakiawhakakapingakeiraroihoitënei,arä,kiawhakatöngiamaikotewairuatapukirotoanöiiaorätouarä,oteminenga.Kotewairuaoteatuanei,käoreekorehetapu,ä,hewhakaüpeatëneiitererengaorungaatumötengäkau.Kotererengaomuriewhakamäramaanaitetakemewhiwhitauawairuatapuräkiariromänaheitohutohu,heiäwhinaanöhokiiarätouteminengakiteako,ä,mutukauanakiteämine.EhangangätahianateiaotëneikarakiakaraitianaMäorikitekarakiawhakakapinga.Nä,kiatirohiaëtahiritengamenaräneiheritengamengärerekëtangaotëneikarakiawhakarite,karakiatïmatangaräneikitekarakiaMäoritüturu.

Tuatahi,angatikaatuanatëneikarakiakiteatua,mötekarakiawhakaritetüturuMäorinömuriitehauruatangaotekarakiakawhakahuahuateatuatanga.Rotoitëneiakemötewähangatuaruawhakahuatiaaiëtahirerengaeruamöteähuaongämahikeitearoaro,ä,mötekarakiatüturu,keitetïmatangangäköreromöngämahikeitearoaro.Möngärerengaowaenganui,käorekauanahepakuwhanaungatangaatukitekarakiaMäoritüturu,ä,keikoneihokietinokiteaanatetinorerekëotetitiroateMäorikiönaatuakitëräotekaraitianatanga.KotekarakiatüturuMäorineiekotahiatuanakitewhakahängaiingäwhakaarootetangatakirungakingämahikawhaimai,ä,nuiatuitehauruaotekarakiakeitenohokirungaitëneiähuatanga.Möngäwhakakapingaerua,katoangäkarakiakaraitianaitirohiakamutuaikiteämine,ä,ongäkarakiaMäoritüturuitirohia,karuangäkarakiaimutuaikitetihëmauriora,tihëmourioraränei,metehaupaimärire.Kitäkutitirokäorehewhanaungatangaoëneikörerokiteämineatuitemeahekupuwhakakapingakarakia.Kamutu,etinomahukianatekiteatuingärerekëtanga.

Ko te karakia tuatoru: Hekarakiawhakamutunga,rangonanuitiaaitëneikarakiaitewhakakapingaongämahioterä,ä,kawhakahuatiaaingäkupu‘kiatau’nei,kuakörerotiaetekatoa.Koiatënei:

He karakia whakakapingaKiataukiatätoukatoateatawhaiotötätouarikiaIhuKaraitimetearohaoteatuametewhiwhingatahitangakitewairuatapu

35


Aianei,akeakeämine.

Mötererengatuatahiotëneikarakia,inoiränei,kuakotahiatukiteatua,kuatono,kuatohutohuhokikiataumaiteatawhaioIhuKaraitikirungakiteminenga,haeretonuaitererenganei,kuainoiahokikotearohaoteatua.Kiakotahianöhokitewhiwhiateminengakitewairuatapu.Kamutu,irotoitererengatuatahitonuetorungäähuatangaetonohiaana,koteatawhai,kotearoha,ä,kiawhakawhiwhiaanöairätoukitewairuatapu.KiaahuanömaiaiëneiiaIhuKaraiti,iteatua,metewairuatapu.Ä,kawhakamutuaatukiëneikupu,ake,akeetohuanamöteaketonuatutenohomaioëneiähuatangakirungakiteminenga.Kuakiteaingätauiraneieotiaiëneimomokarakiakiteämine.

TinokiteaaiëtahirerekëtangairotoitëneikarakiametekarakiatüturuMäori.Ahakoahekarakiawhakakapingatënei,käoreheköreroorotomötewhakakapi,möngämahiräneikuamahia.Menahetauhoukarongoitëneikarakiakuakoreearomenaräneitëneimötetïmatanga,mötemutungaränei,möteahanoaaturänei.Tëräanöekiteaaitekahaoteinoiotëneikarakia,einoiaanateatawhai,tearoha,ä,kiakotahianöaitewhakawhiwhikitewairuatapu.Kotahianaketewähietinokiteaaitëtahimomotono,pätai,ëkenerähokihemomoinoikitëtahiatuaitekarakiaMäori,arä,kiairihiaakeeRongoaRongo.Hemomotohutohuanöitauakarakiarä,engari,irotoingäkupukäoreiteahukitëtahiatua,arä,koteunuhia,hekuputohutohutënei,kiaunuhia,kiaweteangäähuatangaotemahiimahiaräkiawäteaaitetinana,tengäkaumetewairuahoki.Keikoneiekiteanaitëtahiritenga,arä,keingäkarakiaeruaenohomaianatetohutohu,tetono,ä,heatuatangahoki.ItekarakiaUnuhianeikuatinokiteaatuetekanohitauhouhekarakiawhakakapingatërä.Mötëneihokiorunganei,eahuanangäkörerokingämeaerua,aräkiaIhumeteatua,metemeaeruaneiräua.EruaanöpeaneingäahungaoteUnuhia,arä,eköreroanatetangatakiaiaanömetetikiatuiaRongokiamanaai,kamutu,emanaaingäköreroitetikiatuiaRongo.Koiatëneitetiroingäritengamengärerekëtangaongäkarakiaewhitukuatirohia,kiaahuinäianeikingäkitengamengäwhakataunga.

Te wähanga tuaono: Ngä whakataunga, ngä whakakitenga, me te körero whakakapiKäti,kitäkuneititirokuatutukiiaauäkuwhakaritengamöterangahaunei,inärä,kuakörerotiaëtahiongäähuatangaotekarakiaMäoritüturunei.KuatitirohokikiëtahitauirakarakiatüturuMäorimeëtahikarakiakaraitianaMäori,ä,kuatirohiakongäritengaoauatauirarä,mengärerekëtangahoki.Ikiteahenuikëakengärerekëtangaingäritenga,heoi,tëräanöönaritenga.

Käti,kikoneiwhakamätauaikitewhakakuhuiauakarakiaräkirotokingäwähangakarakiaiwhakatakotohiaaiitewähangatuatoru,ärä,itewähangaarohaewhakapuakanga.EkiteaanairotoingäkarakiakatoaitirohiaitetautokoiteköreroaBuck,arä,whäiaaitekupukarakiakitekupuewhakamäramaanai teähuaotauakarakia.KuhuaingäkarakiaMäoritüturumengäkarakikaraitianakitëneiköreroäna,arä,kongäkarakiakaiënä,kongäkarakiawhakarite,karakiatïmatangaënä,ä,kongäkarakiawhakakapingaanöënä.KakokeatukingäwhakamäramaaTeRangikahekeirotoiänaköreroitïkinaräeShiress,koteähuanei,ekorengäkarakiakaraitianaMäoriekuhukirotoitänawhakaroheroheakeingäkarakia.Heoi,kotekarakiakaiiakakuhukirotoitänawhakatauake“...möRongoanötöna”(Shirres,1986,p.38).Rotoitekarakiatuaruaitirohiarä,kihearäneiiakuhuai,kakuhuräneikingäkarakiamöRanginuiräuakoPapatüänukuitemeaewhakahuatiaanaräua,kakuhuräneikiraroiteatuaehängaiaanakingämahikamahia,kotëneikëtäkumenaaumötewhakaröpüitëneikarakia.Mötekarakiawhakakapi,eähuamäramaanatëräitetikihangaatuotauakarakiaräiaRongo,kamutu,katakamaitauakarakiakiraroitemaru,itemomokarakiaräneioRongo.KatitiroanakitewhakaroheroheaBuckingäkarakia,kataeapeatekatoaongäkarakiaitirohiarätewhakakuhukitëtahiongäröpüetoru,käti,kiawhakamätauriaatu.KotekarakiakaitüturuMäorinei,eharatewhakaröpüitëneiakeitemämänoa,itemea,mekaitetangata,mewhaikarakiaräneingätängatakatoaetaeaaitekai.Kamutukuhunoaaitekarakiakaikitanawhakaröpütangatuarua,arä,kiteröpü‘layman’,koteraruraruotëneiwhakaröpüakeitëneikarakiaake,käoreiaitemöhiowhänuitia,hetawhitoteiaotekarakianei,kotahianaketetangatairongoaiauekarakiaanaitëneikarakia,arä,kotekorouanänatonuiakomai,ä,enohoanatëneikarakiaitepukapukawhakapapa,kamutu,ewhakaaeanaau,tërätemomokarakiakaimätekatoa,engari,mötëneiakeneiwhakaaroaiaukeitetaumatatohungakëtëneikarakia.AhakoakäoreiwhakahuatiaeBuck,kiaau,menaewhänuitiaanatemöhiotia,whakamahiaotëtahikarakia,kanohohiaaitauakarakiaräkiteröpü‘laymen’,heoti,hewhakaaronoarä.Käti,katitiroanakingäkarakiakaraitianaMäorieruaitirohiamötekai,ekïaiaumötewähangakarakiatamarikiëneierua,inähokitäkuikïaiirotoitauawähangarä,hemeaakoauakarakiaräkiäkutamarikiiarätouitekura.Nä,katirohiangäkarakiatïmatangaerua,tuatahiakekotekarakiatüturuMäorinei,kapëneitëneikitekarakiakai,arä,käoreanöaukiarongoitetangatakotahietakianaitëneikarakia,ahakoatakumöhiokotetangatanänaihömaikäoreekorekatäkinaaieia,kaähuararuraruaukitëhearöpü,taumataräneinöhiaaitëneikarakiakitäBuck

36

te kotihitihi–

whakaröpü.Ekoreauewhakaae,hekarakiamätetamariki,ëkeneauitehë,hangauauaanöaimäkutetukukitewhakaröpütangalayman,kamutu,kahoatuanöaitëneikitemomokarakiatohunga.Kitetirohiatekarakiatïmatangakaraitiananei,tuatahi,emöhiowhänuitiaanatëneikarakia,tuarua,etaeaetekatoatëneikarakia,kamutu,ahakoakäoreaBuckikïaietaeatëtahikarakiatenohokingäröpüerua,etoruräneinei,möku,kawhakanohoiakitekarakiatamarikimetekarakia‘layman’.Kiakatetetonuatukingäkarakiawhakakapingaerua.MötekarakiatüturuMäorinei,kuapämaianöteähuatangaotehiahiakitewhakanohokitetamarikimete‘layman’,inärä,kuarongoauitetamariki,itepakekeetakianaitekarakianei,hepërätahianömötekarakiawhakakapikaraitiananeikuahoatutauakarakiaräkirotokingäröpütangaerua,arä,otetamarikimete‘layman’.Heoti,koianeitäkuwhakamätaukitewhakakuhukingäwhakaröpütangaihuamaiaiitearohaewhakapuakanga.Näreira,kuaotiräiaauëtahiongäpukapukaehängaianakitekaupaparangahauneitewewete,kuaotianöhokiiaautewhakamäramaakeiiaongäkarakiaitirohiarä,metetitiroanökingäritengamengärerekëtanga,ä,kotëneiwhakaroherohekuaeaanö.

Heiwhakaräpopotoake,kongäritengawhänuiongäkarakiaMäoritüturumengäkarakiaMäorikaraitianakuakiteaake,kotereoheökawa,eangakatoaanakiteatuatanga,heinoi,hetono,hetohutohu,hewhakakapingaköreroätekatoa.

Ikonei,kiawhakahokiaatukitäkuköreroitetïmatangaoterangahauneiikïaai,nörotoakeingätorutekautauneiteMäoritinowhawhaiaikitewhakahokimaiitereokiakörerowhänuitiaanötiaai,ingätikanga,ingätaonga,kianohomärömaianöaikirotoiatätou,ä,möngäwhakatipurangaehaereakenei.KatitiroanatätoukitekarakiatüturuMäori,kotëneitaongakeitenohongoikoretonu.Käoreanökiaaukiatinowhänui,kiatinongätahiräneitewhakamätaukitewhakahokimai.Näreira,koëtahioätätoutaongakuawhakahokiamai,kotetaonganoaihokuahokimai,kauakongäkarakiaehaerengätahianameauataongarä.Kamutu,keitenohotahangatonuëtahiongätaonganei.KatitiroanatätoukiätätouKöhanga,KuraKaupapaMäori,ätätouWharekura,taeatuhokikiätätouWänanga,kahakëanaterongoitekarakiakaraitianaMäori,metemeanei,inäheMäoritetangata,hemöhioanöhokikitönareo,käti,hekaraitianaia.Ekenetümekeaitetangatakitekite,rongoräneiitëneikörero,engari,kitekuhutetangatakirotokingämomokuraMäorikaterekiteakeitekahakënoaatutewhängaiaatuotëneimomokarakiaarä,tekarakiakaraitianakirotoiëneimomowänangakatoa.Kotepätaikiaau,heahaianätehängaitangaotekaraitianatangairotoiätätouKöhangaReo?HeahahokiitïnaaitönanohokirotoiätätouKöhangaReo?KäoreererekëaketepätaimöngäKuraKaupapaMäorimeätätoumomokurakatoa.Heahainohoaitewhakaarokirotokingäkaiako,kingäkaiwhakahaeretonuiëneimomokurakeiarätoutemanakitewhakakaraitianaiätätoutamariki?HariaaitetamarikikiëneimomokurakianohoakeaikitereoMäori,kianohomäramaanöaiiakiönatikanga,kiönahitöria,ä,kiatinotüturuhokitönamöhiokitönaiwitanga,kitönaMäoritanga.KeiheatewähiewhaitakeaiteKaraitiirotoitëneiähuatanga?Hetamarikiäku,katoarätouhemeahaerekiteKöhanga,kiteKuraKaupapa,käoreauitukuiarätoukireirawhakakaraitianahiaai,tukuakëtiarätoukireiratupuMäoriai,tupureoMäoriai,tupumäramaanöaikingätikangaaörätoutüpuna.

Epaianatetitirokingätorutekautauneimetemihianökiatätou,kiarätouhokiiäwhinakiamäröaitetipumaioëneiähuatangakatoa,kotepätaikëiainäianei,heahatätätoumöngätorutekautauehaereakenei,hewaihoräneikiamemehakoätätoukarakiaMäoritüturu,hewhawhairäneikiatinooramaianöai,kiatinopakarianöai.MenatätoungäiwiMäorikatahurikitehahüakeanöitëneipuiaki,mehuringäwhakaaroongäKöhangaReomengämomokurakatoaateMäori,nätemea,ekoreiaehokimaiitönakotahi,engari,mätemäröhïtararikëotewhakaaro,otewhai,mäkonänoaihoiahokimaianöai.

37


Whakapuakanga

Karakia whakamaumaharatanga mo Kiingi Koroki Te Rata Mahuta Tawhiao Potatau Te Wherowhero.(1966).[Pamphlet].

Best,E.(1942).Forest Lore of the Maori.Wellington:E.C.Keating,GovernmentPrinter.

Buck,P.(1950).The Coming of the Maori.Wellington:WhitcombeandTombsLTD.

Dewes,K.(1999).Te Kura Wananga o Te Kawakawa mai Tawhiti[UnpublishedManuscript].

Elsmore,B.(1999).Mana from Heaven.Auckland:ReedBooks.

Elsmore,B.(2000)Like them that Dream.Auckland:ReedBooks.

Evans,J.(1997).Ngä Waka o Neherä.Auckland:ReedBooks.

Goldie,W.(1998).Maori Medical Lore.Papakura:SouthernReprints.

Grifiths,P.Hughes,P.,&Loney,A.(2000).A book in the hand.AucklandUniversityPress.

Houston,J.(1933).Turi of the Aotea Canoe.HaweraStar.

Marsden,M.(2003).The Woven Universe.Otaki:TheEstateofRev.MäoriMarsden.

McLean,M.(1996).Maori Music.Auckland:AucklandUniversityPress.

Mead,H.(2003).Tikanga Mäori.Wellington:HuiaPublishers.

Reedy,A.(1993).Ngä Körero a Mohi Ruatapu.Christchurch:CanterburyUniversityPress.

Robinson,S.(2005).Tohunga.Auckland:ReedPublishing.

Shirres,M.(1986).An introduction to karakia.(Doctoralthesis).UniversityofAuckland,Auckland,NewZealand.

Shirres,M.(1996).Karakia, Their Nature and Division.Hemeatikiatuitehttp://homepages:ihug.co.nz/~dominic/karakia1.html

Shirres,M.(1996).Immediate Purpose of the Karakia.Hemeatikiatuitehttp://homepages:ihug.co.nz/~dominic/karakia2.html

Shirres,M.(1996).Karakia – Means to Oneness.Hemeatikiatuitehttp://homepages:ihug.co.nz/~dominic/oneness.html

Shortland,E.(1882).Genealogies, Karakia, Customs etc.Otago:HockenLibraryUniversityofOtago.

Shortland,E.(1882).Maori Religion and Mythology.London:Longmans,Green,andCo.

Shortland,E.(1977).Maori Religion and Mythology.NewYork:AMSPress

Shotland,E.(1882).Religious Rites of the Maori.London:Longmans,Green,andCo.

Tai,R.,&TeWhareWhakahirahira.(1992).He Taonga Whakahirahira.Hamilton,NewZealand

White,J.(1997).The Ancient History of the Maori, His Mythology and Traditions.Christchurch:KiwiPublishers.

Williams,H.(2005).Dictionary of the Maori Language.Wellington:LegislationDirect.

Winiata,M.(1958).Founding of the Maori King Movement.Ngaruawahia:TurangawaewaeMarae.


38

39

Kai Hea Te MaNa o Te Reo MäoRi?

Nä Dr. Rangi Mataamua räua ko Professor Pou Temara

40

te kotihitihi–

KäoretearohaiahauräeirungaiterereaRiwaiiwaengapäraemöngärururäetangitautohenei.Möngäheihei,

heiwitohungarawaräkitemahiekiteätawhakaarokitewehewehemaiingähäoraotepöneiitetokomatuaitetäkiritangamaioteatanei...(He wähanga nö tëtahi waiata nä Te Kooti Rikirangi)

KairotoitëneiwaiataaTeMatuaTangataekïana,hemätaurangaaketerururäuakoteheiheiitetangata.Etaeaanaeterururäuakoteheiheiteweheweheingähäoraotepö,itemeakotepötewärërereoteruru,kotepötewäetangiaitönareo.Hemeahangaterurumötepö.Kotäteheiheihenehuatuitepö,hewhakaö,hekarangaiteawateakiteao.Kuaekemaitetuaränuioawatea,kuaohoteao,kuahokiterurukitönaputa,kuaketuketukoteheihei.Kapö,kuahokikoteheiheikitönataumatua,kuaohokoteruru.

Engarianöteheiheiräuakoteruruitetangata,kaitemöhiokiöräuaao,kaitekörerotonuhokiiöräuareo.Kaitepïkaokaotonuteheihei,kaitekoukoutonuteruru.Waihokikaiteheiheitonuteheihei,kaiterurutonuteruru.Hepëräanoëtahiatukararehe.Inähokikeiteauautonutereootekurï,kaitehoruhorutonutereootepoaka.Käoreanötepoakakiakurï,käoreanöhokitekurïkiapoaka.

TënäiakoteMäori,aue,ehikamäe,kuakoreearo.KotenuingaoteMäorikuakörerokëitereootëtahiatuiwi,engarikotemeakäoreetaeatewhakarerekëkotönawhakapapaMäori.Kitepätaitiatepätai,mäwaieoraaitereo?TönatikangamäteMäorianöeoraaitönareo.Hemeahangamaihokitauareomöna.Engarikuatatahaereatuneitereokitewhängaromanga,kuatütakarerewangäkätuaotereo,kuakimihuarahiingäpitokatoaoteaoeoraaitereoMäori.EngariekïanaaTimotiKaretu,mäteMäorianöeoraaitereo.KitekoreetaeaeteMäori,kätinehuarangatiratiatereo.

Nöreirakoteariäotëneituhinga,kotepakirehuaitötätoureo,tereootuawhakarereiwaihoihoneihaireomöteMäori,haireomötewhenuaitapainaneiewhakapatamäkoAotearoa,kiapüwawautönaoromaiitëtahiparikärangaranga,kitëtahiparikärangaranga.Koiatereoitipuakeitewhenuanei,ihekeihoiterangi,katipu,karea,karangiwhäwhäkingätöpitokatoa,kanohohaireorangatiramötëneiwhenuametönaiwiMäori.Tëaitemaharakahaumanumöake,ake,ekorerawaetäharahara.Aue,tepöhëhëotäukiuki,tepöhëhëomohoa.Kotereokuawawaranoakuaritekiteahíewhekowhekoana.KotenuingaoteiwiMäorinönaneitëneireokuakorerokëitereootëtahiatuiwi,kuawarewarekitönaakereo.

Mënähetikatekörero,kotereotemauriotemanaMäori(Smith,2000,p.237),kotakupätai,kaiheatemanaotereoMäori?Katikatewhakaarokitetukuitëneipätaiitëneiwätonu,itemea,kaitetakahitonuteröpüarotakereo(Sharples,2010)itemataotewhenua,kitewhakaemiwhakaaro,heiwhakatakotoiterautakireohou.NäteMinitaMäoritëneikähuiitukukiarere,kitewhakamoanaingäköreromengäwhakaarootënäotënä.Heahaai?Kitehangamähererautaki,kiaharuruanöaiteaoitereokorihimetereokorokïongämanuMäori.Ae,korätoukaitekimiitetitikurakitewhakahaumanu,kitewhakamäuihokiitötätoureoMäori.Engari,kotepätaieköingoneikitökupukukotëneinä;heahatëneiewhäianeietätoukiaoraai,kotemanaotereoMäorikongäkaupapareoMäoriränei?Mënäkotemanaotereo,kotakuurupounamutuaruakotëneinä,kaiheatemanaotereoMäori?

Mënäkahokingämaharakiöneherä,kiteaooNgäiKurumatarerehumä,koteiwi,kotehapü,kotewhänau,kotehaporitemanaotereo.Iauawä,heköreroMäoringätängatakatoaoAotearoa(Poutu,2007,p.24),kurupäkaraanahokingäreoäiwimetereoätakiwä(Karetü&Waite,1988-1989).AhakoaitaungäräkauköhuruatePäkehäkiëneimotu,meanaturewetiwetikitepatuitereoMäori(Hill,2010),kamautonutereokingähaporiMäorimengäkäingaMäoriheireomotuhake,heireorangatira.Kitehokitätoukingätauwhätekau,rimatekau,onotekauhoki,mätotoruanatehungamöhiokiteköreroMäori.TawetawēanangäkäingaMäoriiterekaotereoMäori.Përähokiteähuaongämaraeiauawä.Tanukuanangäpaeongämaraeputanoaitemotuiterahiongäpükörero,tïhoihoianangämaraeäteaitereowaitïoteraketoetoe.

AhakoakatokatümoanangähaporiMäoriheihaporireoMäori,nötehekengaotetiningerongerooteiwiMäori

41


kingä täonenui,kahïmata te tinongähorohoroo te reo (Durie,1998). Ka takakingä tauwhitu tekaukaputate rangahauaBenton(1978). Näanakitengakamäharahara te iwiMäori,ka terengaropümauatu te reoMäori(Tangaere,1997),nöreirakawhakatühiangäkaupapawhakamarumarureo, ä,kawhakarewahiateKöhangaReo(Government Review Team, 1988), te Kura Kaupapa Mäori (Nepe, 1991), te mahi päpäho (Mataamua, 2006), TeAtaarangi(KokomukaConsultancyLtd,2002),ngäwharewänangaMäori,mengäkaupapamahakitemanaakiitötätoureo.KuawhakamanahiatereoirotoingäturePäkehä(MäoriLanguageCommission,1991),kuatüTeTauraWhiriiteReoMäoriheikähuiwhakamahiriitereo.Memihikatikakitehunganärätouëneikaupapaiwhakatüirungahokiitewhakaaro,meTangaroa-kiri-uka,meTangaroa-kiri-köhatuteaoMäori,keimütönareo.

Eharatakuköreroitekörerotirohurakingämahirangatiraangämanuarikikitewhakaorareoirotoingätau.Käo.IhaeretëneikuratakahipunireokiteriritüngutumötereoMäori(O’Regan,2006).Otirä,kotakuwhakapae,irotoiteririawateanei,ihünukutemanaotereomaiingäkäingamengähaporiMäorikiwähikë.Kitakutitiro,nätätoutonu,näteiwiMäoritemanaotereoiherikingäkaupapawhakahaumanureo,kireirawhakatöai.Nätewhakaponootemarea,mäëneikaupapatereokaoraai,iahutepïtauwhakareiotewakaMäorikingäkaupapanei.Itëneiwäkaitekaritonutätou,kaitewähitonutätouitëneimähere,ånöneimäëneikaupapatereokaekepanuku,ekeTangaroa.Ehikamä,auareake.

Kamutu,kuatorutekautauneitätouetakahianaitëneihuarahi,engarikaitemimititonutehungamöhiokiteköreroMäori.Itetau1978iputatekörero,rimatekaumanotemahaongätängatamatataukitereoMäori,waihoki,ruatekaumäwarumanotängataähuamöhiokitereo(Waite,1992).AhakoakuapukahuterahioteiwiMäori,kuahekekëtehungamöhiopükitereo.Itëneiwä,tekaumäwarumanonoaihotemahaotehungamöhiokitewhakaputaiörätouwhakaarokatoakitereoMäori(MäoriLanguageCommission,2009).

KotëtahiatutakeheimänakanakaiteähuaotereoMäori,eaikingärangahau,kaitengarohaeretereoongähaporireoMäori.Kuaparaweranuitekörero,‘kaiaTühoetereo,kaiaTühoengätikanga.’KoineitewhakaponoongäiwikaituaingämaungaoTeUrewera(O’Regan,2000).Engarikaitetaupatupatuëneiwhakaarokingärangahaukuaputaitetaunei.IrotoiterangahaureomöRuatähunakuaputatekörero,

…residentsofRuatähunaagreethattherehasbeenadeclineintheamountandqualityoftereoMäoriusedbyresidents,andwhileRuatähunamayhavearelativelyhighnumberofMäorispeakers,manychoosetospeakEnglishinstead(Mataamua,2010).

EharaitemeakoRuatähunaanake.KuapämaihokitemimitiotereokiWaikaremoana(Mataamua,2010)mengänöhangakatoaoTühoewhänui.Kotekitengamïharokatoapeakiahau,kongäkörerokaiTataurangaAotearoa.IrotoiärätouakemahirangahaumötereoMäori,kaimuatonutereooTühoe(StatisticsNewZealand,2001,p.13).Mënähetikatëneikitenga,metakuwhakapaemötematematehaereotereokaingähaporioTühoe,kotakupätai,kaitepëheatereooiwikë?

Kotetakeeanipäneitökungäkauitëneiwä,kotewhakaaroanoheaoëtahi,kaiteoratereo.NätekahapeaoteiwiMäorikitepakangamötereo,metemahaongäkaupapatautokoreokuaputa,kaitepöhëhëtätoukaitepaitötätoureo.Nekeatuiteruaraumirionatäratenuiotepüteakapauiataumöngakaupapareo(Sharples,2010).Engariahakoatenuiotëneipütea,meterahiongäkaupapareoMäori,kaitengarohaeretonutereo.

Heahaipëneiai?Kiahaunei,kotepütakeipëneiai,kotemängereoteiwiMäorikitönaakereo,metewhakaaronanumängäkaupapareotereoeoraai.Kuawhaimanatereoirotoingäköti,ingätarikäwanatanga(WaitangiTribunal,1986),irotohokiingäkaupapapäpäho.Kuatuwherangäkura,ngäwänangamengämomowharemairereoheiwhakaakoitereoMäori.Kotenawe,ahakoaëneirauemikaiteköreroPäkehäteaoMäori(TVNZ,2010).Nöreira,mepëheatewhakaköreroitetängataMäori,kiaMäoriörätouarero?Kaahatätoukitetäkirikiriitetauwharewharengaotengäkauköhatu,kiarerengäkareärotomötötätoureo?Nötemea,ahakoapëheatepaiongämahipäpäho,metepaiongäkaupapawhakaakoreonei,metenuiotemoni,kitekoretätoueköreroitötätoureo,kamatetereo.

Käoreauitewhakananoingäkaupapawhakamäuireo,mengämahiangäpikikötukureoMäori.Kairunganoaatutemahiaëneihunga.Engari,kotakuwhakapae,kaiëneikaupapareotemanaotereoMäori,ä,kaitenohokotemoniheiatuamötekaupapa.Imuaingäkaupapareonei,heköreroMäoringäkäingaMäori.Käorehemoni,käoreherauemireo,käoreheaha.Inäianei,kaiatätoungätaongakatoa,engarikaiteköreroPäkehäkëtätou.KotëtahiongäkörerorongonuikaiteaoMäorikotënei,‘nötePäkehätehë’.Ae,hetikatënei,hekinongämahiweriweriatePäkehäkiatätoumetötätoureo.Engarikuahuriteao,nöteMäoriteao,kataeaetätoutewhakaoratereomënäkoirätä

42

te kotihitihi–

tätouihiahiaai.Kaiötätouringaringa,kaiatätoutetikanga.

Kotemahiateröpüarotakereo,hetitirokitetahamoni,kitewhakatatokoitemähererautakikitetohatohaingäpütea.Hemahiwhakahirahiratëneimötötätoureo,ä,kaitewhaitepökaireoiteröpükiatakamaiheherenimärätoumeärätoukaupapareo.Kotewhakaaropea,ewhaiimuriiaRehua,kiakaiaikoeitekai’(Mead,2007).

Kotematepeaotënei,kotemoni,kotekaupapareoräneitemeanui,eharakotereo.Kaitehangapätüwatawataëtahiheikarapotiingäkura,ingäköhanga,itepouakawhakaataMäori,ingäkaupapareokiaoraaiëneiwhare.Kiahau,kaitehëtënei,kuameatiakotekätakimuaitehöiho.Kitekorehereo,käorehetakeongäkaupapareo.

Tënä,meahatätou?Kiaau,eruangäwhakautukitëneipätai.Tuatahi,mewhakatöanöitekäkanootereokitewhatumanawaoteiwiMäoriheituhimareikuramöna.Meakiakiiatätouanökiakaikätätoukiteköreroitötätoureo.Itëneiao,kaitewhakaarotätou,mënäkaiteorangäkaupapareo,kaoratereoMäori.Käo!Mematapakitetangataitetangata,kauakoteröpü,kauakotekaupapa.

…whatwehavedoneismakethelanguagetheresponsibilityofinstitutionssothatwecansay,‘it’snotmyfault Idon’tspeakMäori; Iwascanedatschool; it’s the jobof theköhanga’.Weapportiontheblameonthecollectiveso that individualsdon’thave toownthesituation. This isnot right. The language is theresponsibilityofusallnomatterwhatbackgroundwecomefrom.Fortoolongthefewhavemaintainedthelanguageforthemany.ThereisnoexcusefornotbeingabletospeakMäori.Ifyoucan’t,theanswerissimple–learn!Meako!Manywillfindallkindsofexcusesnottolearn.Thereforethelanguageisviewedasawantandnotaneed.EveryMäorimustreflectonyoursituation,examineyourcommitmenttoyourlanguageandaskyourself,whatcontributionhaveyoumadetoensuringlanguagerevitalization?Don’tmakeexcusesorlooktoattributeblameelsewhere.Letnotourreobeoneofthelanguagesthatfadeintooblivioneveryyear.Iwillleaveyoutoyourconsciencetoponderthat(Mataamua&Temara,2008,pp.9-10).

Tuarua,mewhakahokitereokitönaahurumöwai,kitönakapuawhakapïpï.Mënäkaätakumanutätouitereootekäingakiaoraheireomotuhake,heireokörero,kaoratereo.Engari,kitematetereootekainga,kotewhängaromangateotingaatuotereo.

UntilthishappensIbelievethelanguagewillnotadvancetoanygreaterextent.Regardlessofhowmuchmoneywespendonthelanguage,andthenumberofresourceswecreate,ifthelanguageisnotspokeninthehome,itwilldissipateanddie(ibid,p.8).

AkenepeakahüneineiteaoMäorikiëneirerengakörero,kaamowhekemaipeaëtahikiakukupukonatunatuitengakau.Kaitepaitëräitemea,koteorangaotereotemeanui.Kotetümanako,kaitehëkatoaakuwhakapae,kaitepaitereomeonaähuatangakatoa.Engari,eaikingärangahaukaitetikaakukörero,kaitemimititereoMäori.Kitekoretätouepatuitötätouwairuamäikoiko,kangarotereo,kakarangatängämarae.

Ihimatatëneipepaitepätai,‘kaiheatemanaotereo?’Kiahau,kaingäkaupapareo,kaingätarikawanatanga,kaingäwharewhakaorareo.Kuaroatemanaotereoenohohäneaneaneikiëneiwähi.Kuataekitewäkitewhakahokimaiitemanaotereokitönakäinga,kiteiwi,kitehapü,kitewhänau,kitehapori,kitekäingakitewhatumanawaoteMäori.Kaikoneiteorangamötötätoureo.

43


WhakapuakangaBenton,R.(1978).The sociolinguistic survey of language use in Mäori households.Wellington:CouncilforEducational

Research.

Durie,M.H.(1998).Te Mana te Käwanatanga: The Politics of Mäori Self-Determination.Auckland:OxfordUniversityPress.

GovernmentReviewTeam.(1988).Government review of köhanga reo: Language is the life force of the people/Te whakamatua a te kawana.Wellington:TeKöhangaReo.

Hill,J.(2010).Te Kawau Märo - The role of media in revitalising te reo Mäori.Hamilton:WaikatoUniversity.

Karetu,T.&Waite,J.(1988-1989).TereoMäori.InThe New Zealand Official Yearbook(pp.217-227).Wellington:DeptofStatistics.

MäoriLanguageCommission.(1991).Mäori Language Ammendment Act 1991.Retrievedfromhttp://www.tetaurawhiri.govt.nz/act87/amend91/amendment_act_91.shtml

Mataamua,R.(2010).Ruatähuna Reo Survey.Wellington:TeTauraWhiriitereoMäori.

Mataamua,R.(2010).Waikaremoana Reo Survey.Wellington:TeTauraWhiriitereoMäori.

Mataamua,R.(2006).Te Reo Paho-Mäori radio and Language Revitalisation.PalmerstonNorth:MasseyUniversity.

Mataamua,R&Temara,P.(2008).Te Reo Mäori in 2020: A Mäori Language Speaking Society.PaperpresentedattheWänangain2020Symposium,TeWänangaoAotearoa.

Mead,H.,&Grove,N.(2007).Ngä Pëpeha a ngä Tïpuna.Wellington:VictoriaUniversityPress.

Nepe,T.(1991).E hao nei e tënei reanga: Te toi huarewa tïpuna.(Unpublishedmaster’sthesis).UniversityofAuckland,Auckland,NewZealand.

O’Regan,H.(2006).StateoftheReonätion:MäoriLanguageLearning.InMulholland,M.(Ed.)State of the Mäori nation: twenty-first-century issues in Aotearoa(pp157-168).Auckland:ReedPublishingLtd.

O’Regan,H.(2000).Ko Tahu Ko Au - Ngäi Tahu Tribal Identity.Christchurch:HoromakaPublishing.

Poutü,H.(2007).Te Wheko o te Pïrere.PalmerstonNorth:MasseyUniversity.

Sharples,P.(2010).Review of Maori language strategy and sector.Retrievedfromhttp://www.beehive.govt.nz/release/review-maori-language-strategy-and-sector

Smith,L.(2000).KaupapaMäoriResearch.InBattiste,M.Reclaiming Indigenous Voice and Vision.UniversityofBritishColumbiaPress.

StatisticsNewZealand.(2001).Iwi Volume 1.Wellington:StatisticsNewZealand.

Tangaere,A.(1997).Learning Mäori Together: Köhanga reo and home.Wellington:NewZealandCouncilforEducationalResearch.

TVNZ.(Director).(2010).ExpertwarnsMaorilanguagecoulddie[Televisionseriessegment].InBreakfast.Auckland,NewZealand:TVNZProductionServices.

WaitangiTribunal.(1990).Te Reo Mäori Report.Wellington:Brookers.

Waite,J.(1992).Aotearoa Speaking for Ourselves: A Discussion on the Development of a New Zealand Languages Policy.LearningMedia.Wellington:MinistryofEducation.


44

45

Ko Te KoRoKoRo o Te paRaTa: Ko TäTou ToNu

Nä Dr. Rawinia Higgins

46

te kotihitihi–

ariä: IrotoingäkaupapawhakaoraitereoMäorikeitewaipukehiatätouetereoPäkehä.AhakoaheahatekaupapakeitematetonutereoMäori,ākäoreanötätoukiakitekeiheatearatikaheikaroatuitekorokorooteparata.KäorehokitätouetitiromepëheaewhakarekarekaaitereokitehuhuaongäMäori,tuatahi;tuaruakitemotuwhänui.Koteähuaneikotätoutonukeitepatuitötätoureo.Heterenötätou

kitewhakahäweaingätümomokaupapawhakaorareoMäori.KeingängutunoaihotematenuikitereoMäori.Kaaramaihekaupapawhakaorareo,aräkëtetokomahaongätängataepatuanaitauakaupapa.Ahakoakowai,käoretëtahikaupapaenohotapuana.Katoakeitetätähiaetätoutonu.Nöreira,meaha?Metukukiamate?Mepëheatepatuitekorokorooteparatamehemeakotätoutonutauataniwha?

Kupu whakatakiHe Pükenga Matua ahau i Te Kawa a Mäui, i Te Whare Wänanga o Te Üpoko o Te Ika a Mäui, ä, ko taku mahihewhakaakoi tereoi tepaetuatoru,engari,kotakureomatua,kotereoPäkehätonu. Koinätakureotuatahi, iwhängaihiaeökumätua.Nä,ahakoaemöhioanaaukeitehaumatehaeretereo,keiteitiitihaerengätängataematatauanakitereotaketake,kotökureo,kotereoPäkehä.Ao,pö,ao,pökotereoerängonaana,ekörerohiaana,kotereoPäkehä.Häungatewhä,onohäoraräneikeitewhakaakoaumöngäwikitekaumäruaiawähangaotetauWhareWänanga.Metüohutemähunga,mewhakamä,meköwiringätaringa,engari,hokiatu,hokiatukotereoPäkehätëräekarawhiuaana.

Nä,mënäheriteaukitökutipunakiaMihikitekapua,ewhakariteanaki‘tehuakiwiimahueitetawai.’tëräpeakuakoretätouemäharaharamötehaumatehaereotereo.KuanohokoauitepäoTeMätüähu,itewaikaukauoökutïpuna,oWaikaremoana,metakukotahiköreroPäkehäatuaikingärau,kingämanu,kingätuna,kingängangara,ākäorerätouewhakautukitereoPäkehä.EngarikäoreanötätoukiapërärawaterähuihiaotereoPäkehäiötätouhapori.MehemeaihünukukatoatehungakuahurituaräkëkitereokitakupäiWaikaremoana,kuakoremätoukatoaeuru.Keitetini,keitemano!Kaekerätekörero:kotehekeaMaruiwiitoremiaikiTeReinga!Engarimepërä,meporoporoakitereoinäianei,kiamatetonuatu?

Ite18oMahuru2010,iputamaingäköreroatakutünganeaRangiMataamuamötehaumatehaereotereo(The Dominion Post,18Mahuru2010).Kamutu,kotänaahakoakeiterängonawhänuihiatereoMäoriingäreoirirangi,itepouakawhakaata,ä,kuahuhuaakengäkura,ngäköhangareo,ngäkaupapawhaiitereo,kotänakeitematetonutereo.Eharaitemeakäorehetakeoëneikaupapa,engari,kotereotaketakeneitänaeköreroana.Kotereokeitewhakamahia,keitekörerohiaingäwähikatoa,ingäwäkatoa.KäoreirerekëaketëneiingäwhakaarooTeToihauoTeTauraWhiriiteReoMäori,aErimaHënaremetänaköreroirotoiteHërorä(23oHöngongoi,2009)metänaikï:

KotetinohoaririotewhakaoraakeitereoMäori,kotepohëhëeoraanatereo.NätemeakuakahaaketekörerohiaotereoMäoriitepouakawhakaata,ingäreoirirrangimengäkura,ewhakaarotiaanakeiteoratereoMäori.Kätahineitepöhëhëkotënei.EaikingätataurangaaTeTariTatauotetau2006,kataeaetëtahi23%otehungapakeketeköreromöngämomoähuatangaoiarä,kitereoMäori.Kitehurihiaëneitataurangaheitau,keitöna131,600neitehungaköreroMäori.EaikingärangahautangaiputaiteHealthoftheMäoriLanguageitetau2006,14%noaihooëneitängatahematataukitereo.Kotetikangaotëräkörero,ongätängataMäorie565,000katoa,18,000noaihohematataukitereo.Whakamatakuanaëneitatauranga...Mepëheaatuhokiheköreroatuitekï,keitetinorarurarutonutötätoureo.

IrotoingäwhakatauaterangahaumöteorangaotereoMäoriaräte‘TeOrangaoteReoMäori2006’,eaikitauarangahau:“HehirangatetipuotetokomahaongäpäkekeMäorikataeatekörero,emäramaanahokikitereoMäoriahakoapëheatematatau”(TePuniKökiri,2008,p.v).Heireirakararurarungätatauranganei,nätemeakäorengärangahauiteineitehöhonutangaotereokeiauapäkekeMäori,iteineräneiheahahokitëneimeatekoungaotereo,iteineitemahaongäwäkakörerotauaMäoriitanareo.Äe,kahirangatetipuotetokomahaongäpäkekeMäorikitehoatue20ngäkupuhoukiaia,ite200ngärerengahouränei.HeikoneihetikangäwhakaarooErimaHënare,keitenohotonutätouirotoitepöhëhëkeitepaitonutötätoureoMäori.

Iputaanöiaiatekörero(4oHereturiköka,2009)mötetahuapüteamötereo.EaikiaErimaHënare,ingätauwhakamutungaotetekautau1970iputaaingäwhakatauaterangahauaDrRichardBenton,metänaekïanaitematehaeretereoitauawäewhitutekaumanonoaihongäkaiköreroMäori,engari,iëneiräkuahekeihokitetekaumäwarumanonoaiho.Kamutukotetinomateengauaneiiatätouiëneikanuiaketekite,terongowhänuiotereotënäitauawäongätekautauote1970.

47


Kamutukuapëräteähuaotehaumatehaereotereo,nätemeakeitearonuingätahuapüteamonimötewhakaorai tereokingäkaupapao tekura tuatoru,kingäkaupapaakorangakei tepökaitahi,pökairewaränei. Nä,koauakaupapaakorangakaotiiteakongaitetaukotahi,iteruatauränei,engari,kamatatauaketekaikörerokätahianöneikaakoitereoirotoiauatauerua?Mepëheahoki?HeroriroritetangataepöhëhëanakamatatauaketanareoMäoriirotoitekotahitau,irotoiteruataunoaiho.Kitewhakakïkïtätouingäwhäruaingätängataepöhëhëanakeiauaakorangateorangaotötätouiwi,metukutötätoureoinäianeikiamate.Ahakoatepai,tekaha,tengoi,tehiakaioteakongakitauareoekoreeekekitereomatuaotauatangatairotoingämahiotepökaitahi,otepökairewa.Nöreira,heahatätouewhakapaumoniaikingäkuratuatoru?

Irotoanöitepürongoote’OrangaoTeReoMäori2006’eköreroanamöngäkaupapaerimamöteorangaotereo,aräkotemana,kotemätauranga/möhiotangameteako,kotekörero,kongäkupumetearonuikitauareo.Kamutukitewhakaoraitëtahireomewhakatipumaihekähuikaikörero,ematatauanakitauareo,heihungaköreroitauareoingäwäkatoa,ingäwähikatoa(TePuniKökiri,2008,p.7).Kiteätatirohiaëneikaupapaerima,kuamöhiotätouewhakapaukahaanatätoukitehikiakeitötätoureo,engari,keiteheketonuihongäkaikörero.Nöreira,mäëneikaupapaerimangäwähangaotakuköreroewhakaüpoko:

Ko te mana:Kuaroatätouepakangaanamötemanaotereo,ä,nöteputangamaiongärangahauaRichardBenton(1978)kaaraakehekaupapa:koteräiwhakatakotohiaaitepetihanaeHanaJacksonmäkingäarawhataotePäremataitetau1972;koterämetewikiewhakanuianaitereoMäori;kotetïmatangaongäkaupapaoTeAtaarangimeteKöhangaReo;kotekëremeoWAI11imuaiteRöpüWhakamanaiteTiritioWaitangi;koteTureWhakamanaiteReoMäoriitetau1987metewhakatütangaoTeTauraWhiriiTeReoMäori;kongäreoirirangiënä,kongäkurakaupapaënä,kongäwänangaënä,kotepouakawhakaataMäoritënä,awaiake,awaiake.Kapihiakehekaupapaewhakatairangaitereo,irungatonuitewhakaarohemanatötereoMäori.

KatitiroakekingäköreromötekëremeaHuirangiWaikerepururätoukoNgäKaiwhakapümauiteReoMäoriimuaitearoarooteRöpüWhakamanaiteTiritioWaitangi,mengäköreroiputamaiitepürongomötauakerëme.KeirotoitepürongoewhakamäramaanaingäkaupapaitämiitereoMäori,ä,kotekaupapanuiipatuitötätoureokotewhakaakoingätamarikikitewhakahäweaitörätoutuäkiri,itörätoupitomata,itörätoureo.NötetaengamaiotePäkehäkakiteangätauiratämiitereoMäoriirotoingäture,irotohokiingäkaupapamätaurangaateTähühüoteMätauranga.Nä,kiaauneiheritetëneimahikitemururaupatuwhenua.Möëtahihemururoa,möëtahiatuhetereteraupatuhiaotereo.Kotätoutonutepapaoëneimahi.Engari,itauawäiwhakapüakihiangäkörerokiTeRöpüWhakamanaiteTiritioWaitangi,ireirangätängataewhakahäweaanaitemanaotereo.

KotëtahiongätinokaupapaiwhakapaehiaeëtahiongätängataitüimuaitearoarooteRöpüWhakamanaiteTiritioWaitangi,kotewhakaponokäorehetakeoteköreroMäoriitëneiao,käoreewhairawakitemöhiokitereoMäoriirotoitengämahipakihi,irotoitëneiaohurihuri.Iwhakapaehiaëneiköreroitetau1985,anäkua25ngätaukuapahuremaiitauawä,ä,käoreanökiarerekëake.Ä,kuanekeatuite35tautewhakatütangamaiotewikiwhakanuiitereoMäori,ä,hokiatu,hokiatutätoukitewhakanuiitötätoureomötauawikianakeitetau.Kapeheahokiëräatuwiki?AhakoakuawhaituretereoMäori,käoretonuönamanakitemotuwhänui.KeitenohoteiwiMäoriirotoitepöhëhëewhaimanaanatötätoureo.EngariemöhioanatätoukäoreitewhakatairangahiaetenuingaongäMäori,etemotuwhänui.Kotetokoitikeitehoeitewaka,engarikeitehoekihea?KitetaiäniwhaniwhaotereoPäkehä?

KoineiräteiaongäköreroaErimaHënareräuakoRangiMataamua,eharaitemeahekoretakengäkaupapawhakaorareo,engari,keitehoetätouitewakakitekorokorooteparata?Kiteätatitirokitauakörero,‘tekorokorooteparata’,äeemöhioanatätoukotönatikangaehängaianakitetaniwhäkeitemoanaeapuwai,heireirakuawhakatauingätai.Engari,hekupuwhakariteanöpeamötereoPäkehäeapuneiingäkaikörerootereoMäori.Kotekupuarotauoteparata,hetüngane.Nä,hewhakapapaPäkehätötätoukatoa,nöreirakoötätoutüngane,metörätoureokeiteapukaiiatätou,itötätoureo.KuaparatoketoketereoMäorikitetokomahaotötätouiwi,ä,kotereoPäkehätereowhakarekarekaiötätoukorokoro.

IrotoitepürongooWAI11ngäkörerowhakatüpatoitauawäotewaimehaoteturewhakamanaitereoMäori,kiakauaewhakahaukiaäkonangätamarikikitereoMäori,kiakauaewhakapäkehätiangäkörerokatoairotoitereoMäori,keiririmaiaPäkehä.KotätePürongooWAI11hewhakatairangaitereo,kiakauaewhakahauitemotuwhänuikiteköreroingareoerua(WaitangiTribunal,1986,p.2).

48

te kotihitihi–

Koinäteähuaoteküare,kitererekëakehekaupapakitänaepöhëhëaihetika,kuakïahehë,ä,kariri.TitirokitetauiraaHinewehiMohiitetau1999metehïmeneatemotu.MeikoreaketanakahakitewaiatairotoitereoMäorianakë,kuakoretauahïmeneitëneirä.Kakiteatuirotoitauatauira,pakuneitetutüngaotepüehunäwairäkatauteaio.Koteähuaneikuangoikoretätou,katereämineatutätoukitemanaotePäkehä.Tehiapaikitepohëhëtätouheuriwhakahekenöngätoa,nöngärangatira.Mehemeaetinowhakaponoanatätoukiëräköreromewhaimanatekupu,mewhaimanatötätoureoMäori.EaikingäkünanuatakukorouaaTïmotiKäretu,”NäteaoMäoritonuinohowhakahäwea,whakatakëkitönareomeänatikanganäreirakëtätouenohoneiitätätounohooteanipä,omäharahara”(Karetu,2006,p.11).Mehemeaheiwikakïmärötätoukuakoretätouemäharaharakitereo,nätemea,kanohotötätoureoheireomatua,engarikawaimariepenahereotuaruamötenuingaotätou.

Ko te mätauranga/möhiotanga me te ako:Kotëneitewähangaewhakapaukahaanatätouirotoingämahiwhakaorareo,engariitenuingaotewäkeitearonuitätoukitetahakiteako.KuahuhuaakengäwähikeitewhakaakonatereoMäori,ä,kaaraakemaiheakorangahou.Koëtahioëneikaupapakuaroarawaetüana,engarikeitekahunoaotetai,otewhenuangäreoongäkaiköreroMäori.Kamutukotenuingaongätängatakeitetaumataotepökaitahi,pökairewa.Nöreira,käoreitetinoputahemätauranga/körero/kaupapa/möhiotangaituaatuotauataumata,ä,heitinoangäkörerokeitetängiairotoitereoMäori.Oauakörerokeitetängia,kotenuingamätehungatamarikiingäkura.Heitingäpukapuka,ngäkörerokeiteputanätemeakäoretätouitetuhi,käorehokitätouitepänuiirotoitötätoureo.ItëneitautonuiwhakamomoriaPaulDiamondirotoiteHërorä(26Höngonoi2010)möngäTohuPukapukaotemotu,ä,käorehepukapukairotoitereoMäori,ahakoa$10,000tewäriuoteTohu.KotanatinowawatakiaputahepukapukareoMäoriirotoingätoahokopukapukakatoa.

KotekamupenetäpukapukairotoitereoMäoriaHuiakeitewhakamätaukitetäingaköreroirotoitereoMäori,engarihenuiteutukitetuhipukapuka.Koëtahikörerokäoreiteputanätemeamäwaiëneipukapukaepänui?Mätehungakorereo?Kamutuirotoingämahiwharewänangakeitewhakahäweatonutiatereoetätoutonunätemeaetikaanakoinätëtahiongätinomahiitewharewänangakotetuhikörero,koterangahau,kotewhakaputaiökitengakiteaowhänui.KoterarurarukeitetuhiaëneiköreroirotoitereoPäkehänätemeaewhakapaeanatätoukäorehemanaotötätoureo.Käoreetaeaetauiwi,eteaotepänuinöreirametuhiirotoitereoPäkehä.IëneitautataneikuahiahiaTeAmorangiMätaurangaMatuakiaarotakengiangäkaimahiongäkuratuatorukatoaotemotu.Kamutukeitekïamaimewhakaputangärangahauatekaimahikingähautakaoteaowhänui,ä,koinätekaramatamata.Nöreira,kuatorutorungähautakaewhakaaeanakiatähiangäköreroirotoitereoMäori,ä,kotëneitehautakaä-ipurangineiekïaanakotereoMäoritereomatua.Nöreira,memihikitekaupapa.Äe,ewhakaaeanaëtahihautakapëneiia’HePükengaKörero’‘MAIReview’me’TeKaharoa’kiatähiangäköreroirotoitereoMäori,engarikäretonuinohomotuhakekitereoanake.Kotemanakokatahuritätoukatoakitetuhi,kitepänui,kitetaupatupatukitewhakawhitiwhiti,kitewänangairotoitötätoureokiakiteaitätouhemanaanötöna,mätätouanakeewhakamanatötätoureomātewhakamahi!

Kotëtahiatuwähangaheiwhakaarotangamätätou,kotearotakeaTeAmorangiMätaurangaMatuakeitewhakaaemewhakanuiingääkongakeitewhaiingätohupaeruametetohukairangiirotoitereoMäori,kawhakanuihiaaketetahuapüteamötauaäkonga.AtuitenuioteutumöteKuraetautokoanaiteakonga,heahahokitehuakiteākongakitetuhiirotoitereoMäori?KäorehokihepaingamönakitekoretätouepänuiingäköreroirotoitereoMäori,kitekoretätouetuhiirotoitereoMäori.Nöreira,mearomaitehungakeitewhakawä,keitearotaketehungaetuhianairotoitereoMäorimetewhakataukoinäkëtekaramatamataongäkuratuatoru,kongätängataetuhianaiärätourangahauirotoitereoMäori.Kitekoretehungaemöhiokitearotake,heahatehuaotönohomaiirungaitauapaepaewhakawärangahauekïaanakote‘MäoriKnowledgeandDevelopment?’Pënäkeirototekairangahauitëneikaupapa,memätuawhaiiaitereo.Kitekorehereoetaeaanaeiatekïkeiaiangäpükengakitewhakawäingätuhinga,ingärangahauatehungatuhiirotoitereo,erangahauanaitäteMäorititirokitönaaoaräkiteMätaurangaMäori?Engarikotenuingaongäkairangahauearotakeanaite’MätaurangaMäori’keirotoärätoukaupaparangahauirotoitereoPäkehä.Äe,heMäorirätou,ä,koëtahiehängaianaärätoukaupapakiteiwiMäori,engarikeitetuhiirotoitereoPäkehä.KotenuingaoauatāngataetuhianamōteaoMāoriitereoPākehā,kāorerātouepānuiingākōreropēnei,heuauarawa.Nōreira,kuakorepeaeuruamātoukōreroiarātoutuhingarangahauitemeakāoreitetinomārama.Engarikawhaimanarātouirotoiteao‘MātaurangaMāori’nātemeaewhaianarātouitearaPākehā.Kātahitemahiheaheakotēnei!

49


Ko te körero:Kotëneiwähangakauauakiteineheahatetaumataekïaanakeiteoratereo.IrotoingätataurangakaputaakeiTePuniKökiri,iteTariTataurangakeitekïakeitepikingätataurangaongäkaiköreroitereoMäori.KamutukeitekahaaketerongoiëtahiwähangaongähaporiingätängataeköreroanaitereoMäori.Emïharotonuanaaukiëtahiongäkaimahiotekamupenewakarererangiotemotuekarawhiuanaiärätoumihipakuirotoingäwakarererangi,ä,kuawaiahaeretehaporiwhänuikiëräköreropaku.Nöreira,kuakiteaeauatängatahereoätaahua,hereomekörero,mewhakapäohokitemotu.Ahakoaheiti,hepounamu.Hetauiratëneiheiwhäingamätätoukatoa,mekakïmärö,mereoruangäwähikatoa,kiarängonatereoetemotuwhänui.Engarikoteähuaneikatataritätoumötëtahiatu35rimatau.

Mepëheahokiepatuitekorokorooteparata?Irotoitepürongoote‘OrangaoTeReoMäori2006’eköreroanamewhakangohengohetehïkoiitearawhakaoraitereo.Kauaemärötehaere.Kitauapürongohepaiaketengarengareitekore(2008,p.9).Kamutukotewhäingaturaruaote‘RautakiReoMäori’hokikeitekïmewhakapakaritereoMäorikiëtahiwähinoaiho.Kotetümanako:”Kiataekitetau2028kawhakapikiatekörerotangaotereoitemarae,irotoingäkäingaMäori,meëtahiatuwähiköreroitereo.Iëneiwähi,kakörerotianoatiatereoMäorietetangata”(TePuniKökiri,2003,p.20).KuaroangäkaupapapëneiiteKöhangaReo,meTeÄtaarangieangaörätouwhakaarokitewhakapakariingäwhänauirotoitereoMäori.Ä,emöhioanakoteorangaotereo,kotewhakakïingäwhäruaruaongäkäingamahaotemotu.KauaingäākorangareoMäorianake(ahakoaheahateakoranga).

Irotoiauaköreroneiekïaana”Ewhakaoratiaaitereo,memätuakörerotehungamatatauitereoingäwäkatoaitënäwähi,itënäwähi.Mätearotahingakingätinowähiewhakatöngäkäkanoetikaana,etautokonaaitewhanaketangaotereokiëtahiatuwähangaotehaporiwhänuioAotearoa(aneingätinowähi,itohuaaieNgäiMäoriiraroihonei”(TePuniKökiri,2003,p.20).Kakiteakekoauawähi,kongäwähiMäori,kongäwähikotetokomahaongätängataheMäori.Häunga‘NgäKaitukuMätauranga;NgäTariKäwanatanga;teTäkarometeHäkinakina’koëtahiatuwähikeitemöhiotekaipänuiitëneirautakikeiteköreromöngäwähiMäori,anöneikäoreötätoutakekiwähikëoötätouhapori.EharaitemeakeitenohongäwhänauMäorikirungaingämaraeingäwäkatoa,ä,koärätoumahihehuiMäori,hekapahaka,hekarakiahoki.MehemeahepërätätätounohoiarääemewhakamaraetereoMäori.Engari,kuaroatätouenohoanaingätäone,iötätoukäingaake,ä,kotereoPäkehäterangatiraoauakäinga.Kitewhakamaraehiatereo,kapëheatetokomahaekoreehokikitemarae?Mepëheatetokomahakäoreitehaerekitekarakia?Mepëheatehungakäoreepaikingämahikapahaka?

Ahakoarätehungaehaereanakingämarae,kitekarakia,kingämahikapahakakeiterangonatonutereoPäkehä.KäoreanökiamätuaköreroitereoMäoriingäwäkatoaingäwähikatoa.KitetitirokingämahikapahakaoTeMatatini,tewhakataetaekapahakaotemotu,tekaramatamataongämahinei,ä,kotepütakeongämahikapahakakotereo.KotereotematuaongämahiaTeRëhiameTänerore.Heoi,itärätouhuiitëneitaukahiahiaëtahiongäkapahakakiawhakanuiakeitemanaotereoirotoitauawhakataetae.Engarikäoretenuingaongäkapahakaiwhakaaekitauamötini.Hikamä!KitekoretekaramatamataewhakaaekiawhakamanahiatereoMäoriheahatetakekeitewhakaoratätouitötätoureo?

Keitekäingateorangaotereo,engari,kauauamöngäwhänauitekorokorooteparata,itetaiäniwhaniwhaotereoPäkehä.Ahakoa,pëheaneitötätoukahakitehäpaiingäkaupapawhakaoraitereo,keitemuiatonutätouetereoPäkehä.

Ko ngä kupu:NötewhakatüngaoteTauraWhiriiteReoMäoriikahatörätounohokitehangamaihekupuhou,kitehahühokiingäkuputawhitoheitautokoingämahiwhakaorareo.KotëtahiongäkörerowhakahëitereoMäoriirotoitepürongomöWAI11ekïaana,hereotawhitotereoMäori,käorehekupumöteaohou,möngähangarauhou.Näwairäkaputamaingäpapakupuhou,ä,nönakuaneikaputamaiTe Pätaka Kupu(2008).AhakoatehekemaioteweraweraongäkaimahioteTauraWhiriiteReoMäoriiauatauireirahokingäMäoriewhakahäweaanaärätoumahi.KawhakatakëtetokomahaingämahiaTïmotiKaretukitewhakatairangaitereoMäoriirotoingäpänuiaHe Muka,metenanaoatuingäkupuätaahuaheiwhakaatukiteiwiMäorihereoätaahuatötätou.Engariauareake!

KotëtahiatuongämahiaTeTauraWhiriingätautïmatangakotewhakatairangaitereokitemotu,ä,ireirakaputamaiëtahipänuiätaahuamengäwhakataukïekaweanaiauakaupapa.Kotewhakataukïnuiiputamaiitauawä:”Ko

50

te kotihitihi–

tökureo,tökuohooho,Kotökureo,tökumäpihimaurea,Kotökureo,tökuwhakakaimärihi.”Kaputawhänuitëneiwhakataukïkitemotu,kahopungiaeteiwiMäoriheiwhakaatuitereoheitaongakiteiwiMäori.Koëtahiatuongäwhakataukïiputaeweroatuiteiwikiteköreroitereo,pëneii”kuatakototemänuka,kaweaake”me”kamate,kamate;kaora,kaorakitekörerotia.”Iëneirätataneikongäwhakataukïheiweroatuiatätoumotötätoureoekïa”Arohatiatereo.”Hematapaepeatëneiotengoikorehaereotötätoukahakitehikiakeitekaupapawhakaorareo.Mearohaatu,ahakoahepakukoretewhakamahiitereoetetokomaha.Käoretetokomahaitearohaatukitereo,ä,käoreanökiatahurimaikitehäpaiitekaupapa.

KotëtahiatuongäwhakataukïaTïmotiKaretumōTeKōhangaReo,keitetinowhakamahiaiëneiräekïaana”Kotereokiarere,kotereokiatika,kotereokiaMäori.”Etinohängaianatëneiwhakataukïkingämahiwhakaorareomengäähuatangakatoaotëneikaupapa.Hetokatümoana,äkingaatai.KitekoretätouemaupükitëneiwhakataukïkuaköreroPäkehätätou,ahakoahekupuMäorikeitewhakamahia.KeitematematehaeretehungaipakekemaiirotoitereoMäori,ä,koinätörätoureotuatahi.Kamutukuatokomahaaketehungareorua,nöreiraipakekemaiirotoiteaoPäkehä,ä,kotereoPäkehätereotuatahi.KitäTïmotiKaretuanö:

KotäkuekïneikotetakotokëotekupukiamauiatätouahakoatenuiongäähuatangaotereoPäkehäkuakuhumaiiteküahaotereoMäori,ä,nöteurungamainohotonumai,nohotonumaipëneiitetangataparakükänei!Aräatuanöngäähuatangaotereootauiwikeiteküahatonuepätötömaiana,ä,kotätätouheaukatiatukiwaho,heätatätariräneikoëheaetukumai,koëheakiakauaetukuamai...Aräatuanöngäähuatangaotereootauiwikeitewhakararukëmaiitereootehungakäoreipakekemaikitereo,hewaihohokinötëneihungakotereomatuakiarätouheiwhakawhirinakitangaatumärätouingäwäkakoreanaemöhiomepëheakëtewhakatakotokitätetangatamatatauwhakatakoto(Karetu,2006,pp.13-14).

EmöhioanaauinapänuihiaakuköreroneietakukorouakakïakoautonutëräkeitewhakawhirinakikitereoPäkehä.Mepëheahokietaeatekaronätemeakoinätakureotuatahi.Äe,emöhioanaahauhewaimarieirängonaeautetinimetemahaongätängatamatataukitereoMäori,engarieharatauareoitereomatuaotökuao.Näreira,mewhakaarotätouteiwiMäori,kotëheatereomewhakaora,kotereokeiterëangaipakekemaiirotoitereo?Metukuräneiitauareokiawhaiitereootehungareorua?Kiaauneimewhaiitätökukorouaiwhakataukïai–‘kotereokiarere,kotereokiatika,kotereokiaMäori.’

Ko te aro nui ki taua reo:Hemahangäähuatangaotëneikaupapawhakaorareoehängaianakitemanaotereo.Kapëheatenanaoatuitehungakäoreitearomaikitereo.KiteweteweteiteTureWhakamanaitereoMäori1987,kakiteake,etorungäwähangamatuaoteture.KotewähangatuatahiekïaanahereotüturuoAotearoatereoMäori.KotewähangatuaruakotewähikiteTauraWhiriiteReoMäori.KotewähangawhakamutungakotewähikingätiwhiketemötematatauongäkaimahiateKäwanatangakiteköreroMäori.Iraroitewähangatuatahi,hewähangamötewhakamahiiteirotoingäKooti.KoteKootianaketewähiewhaimanaanatötätoureo?Mepëheahokiewhaimanaaitotätoureo?Hereomötehungatakakiteraruraru,möngämauherekauamöteaokatoa. AhakoaemöhioanatätouiwhakaurutereokiteKootikiataeaetetangatatewhakamahiirotoitauawähi,engari,koinäanaketewähiehaereanateiwiMäoriirotoitëneiao?Hikamä!KoinärähokitëtahiongätakekuatahuriatuteiwiMäorikitötätoureo.Kuawhakataurekarekahiaetätätouturewhakamanaitereo.MepëheahokiewhakahïhïaiteiwiMäorikitönäreomehemeakuawhakataurekarekahia?Nöreira,kuatüteihuirungaanöitewhakaarokäoreönamana.

Engari,penahemanatötereoMäori,nöheatauamana?Nöteture?NöteTiritioWaitangi?Nötätoutonu?Mehemeataketakenötätoutonuheahatätouepakangatonuanamötereo?Ä,keitepakangatätoumöteaha?IrotoingärangahauaTePuniKökiri(2001,2008)earonuianamäteMäoritonuepakangamötönareo,nöreiramänatonuekökiritauakaupapa.Engariia,nätetureiwhakamanatötätoureo,heireomötemotu,nöreiramehäpaitereoetemotuwhänui.Kitekorekuaritetätoukitekurïewhaiwhaihaereanaitanawhïore,hemutungakoretemahi.Kuakitetätoukeitematetonutereo,ä,käoreetaeaetätouteiwiMäorianaketehiki.

KamutukotekaupapaaronuikitereoMäorikotetangatatonukeitewhakataumöäheaköreroMäoriai,möäheaköreroPäkehäai.Irotoitepürongomö‘TeOrangaoTeReoMäori2006’(2008,p.10)ewhakapaeanahemahangätängatakäoreiteköreroitereonätemea,käoreanökiaäkona,ä,nätekorearonuikitereokuakoreemöhiomepëheatewhakatinanaitehiahiakitereoheireomatua.HetokomahahokitätouewhakamomorianamötereoMäori,

51


ekïaananäteiwiPäkehäimuru.Äepea,imuruaötïpuna,imuruaöpäkeke,engarikapëheakoe?HetikangäköreroaKäretu:

ÄhearawateaoMäoriwhakaaroakeaikiawhakakoretiaatutereoPäkehäirotoingähuihuingaMäoripëneiitewhakakorenganeiotekaipaipa?Memututearohakitehungakoremöhio,tangimemehokiekïneikäoreitemäramakingäköreroekörerotiaana.Kotahinoaihotehuarahiemäramaai,kotëräotenohoikonäakoai.Kotäkuatukitehungawhakaküenehaere,akonamaitereo,haereräneikiawhakaakonamaikitereo(Karetu,2006,p.12).

Kupu whakamutungaIrotoingäkaupapaerimamötewhakaorai tereoMäorikuawhakatakotohiairungaakenei,keitewaipukehiatätouetereoPäkehä.AhakoairotoiätätoumahikatoakitewhakaorareokeitematetonutereoMäori,engari,käoreanötätoukiakitekeiheatearatikaheikaroatuitekorokorooteparata.KäorehokitätouetitiromepëheaewhakarekarekaaitereokitehuhuaongäMäori,tuatahi;tuaruakitemotuwhänui.Ewhakapaeanaaunätemeanätetureiwhakamanatereoheireotüturuotëneiwhenua,etikaanamätewhenuatonuehäpaiaketötätoureo,kiawhainiho,kiawhaimanatonu.

Kuaroatätouehoeanaitewakawhakaorareo,ä,keitetōiatätouengäwhakaarooteaoPäkehä.Kua35ngätaunötewhakatüitewikiwhakanuiitereoMäori,käoreanökiarerekëake.Kua23ngätaunöteputangaoteTureWhakamanaiteReoMäori,käoreanökiaeketereokitötereoPäkehä.Merähui.MehünukutehungakorearomaikitereoMäorikiwhenuakë.TaketakenötëneiwhenuatereoMäori,nöreiramerähuipëneiitekaipaipa.Mekauaehokiitewaewaetutukiengarimäteüpokopakaruräanö.Kuaroatätouehaereanaitearangoikore,itearamämäkeiririmaiteiwiPäkehä.Koteähuaneimetutütepüehukiakiteitearoarowhenua.

Engari,koteähuaneikotätoutonukeitepatuitötätoureo.HeterenötätoukitewhakahäweaiiakaupapawhakaoraitereoMäori.Käoretëtahikaupapaetautokohiawhänuihiaetemotu.Keingängutunoaiho.Kaaramaihekaupapawhakaorareo,aräkëtetokomahaongätängataepatuanaitauakaupapa.Ahakoakowai,käoretëtahikaupapaenohotapuana.Katoakeitetätähiaetätoutonu.Nöreira,meahametukukiamate?Kiatäpukehia,ä,kiatatarimöte1000taukätahikahahüakeengäuriwhakaheke?HeireirakuaaronuimaikitereoMäoripëneiingäHürae?Mepëheatepatuitekorokorooteparatamehemeakotätoutonutauataniwha?

52

te kotihitihi–

Whakapuakanga

Fishman,J.(1991).Reversing Language Shift.Clevedon:MultilingualMatters.

Henare,E.(2009,July23).State of Mäori Language still Perilous.InPressreleasebyMäoriLanguageCommission.

Henare,E.(2009,August4).Spendingontereoinefficient–expert.InTahana,Y.The New Zealand Herald.

Karetu,T.(2006).TeReoMäori–KaOraAnöRänei.InP.Walker,P&H.Raven,(Eds.),Te Tü a Te Toka – He Ieretanga nö ngä Tai e Whä(pp10-16).Wellington:ToiMäori.

Mataamua,R.(2010,September10).InMaoriacademicwarnstereocoulddieoutby2050.The New Zealand Herald.

Spolsky,B.(1998).Sociolinguistics.Oxford:OxfordUniversityPress.

TePuniKökiri.(2002).The Health of the Mäori Language in 2001.Wellington:TePuniKökiri.

TePuniKökiri.(2008).The Health of the Mäori Language in 2006.Wellington:TePuniKökiri.

TePuniKökiriandTeTauraWhiriiteReoMäori.(2003).Te Rautaki Reo Mäori: The Mäori Language Strategy.Wellington:TePuniKökiri.

WaitangiTribunal.(1986).The Te Reo Mäori Claim (WAI11).Wellington:WaitangiTribunal.

53



54

55

ue WaeRea

Nä Jackie Tuaupiki

56

te kotihitihi–

ariä: Mai i Mökau ki Tämaki, Mangatoatoa, Pare-Waikato, Pare-Hauraki, Te Kaokaoroa o Pätetere, ko tewhakapono,näTäwhakiipikitepoutamakitetähuhumatapu,kariromaiiaiangäketeotewänanga.Ekïngiaai,kotepütaketëräotemätaurangaMäori.HeitäWiri(2001),nätemätaurangaMäori,kotemätaurangaMäoriä-waha.Näna,kotewaiata.Nätewaiata,kotekarakia.Keiraroitekarakia,kotetakere

kaupapatënei,kotewaerea.Kotewhäingaotëneituhituhinga,herangahauingäpütakeotewaereameteätatitirokingäkaupapakeiaiametönakaweirotoiauakaupapaingäwäomua,ä,nönäianeihoki.KotewaereatepaneongäkarakiaMäorikirotooTainui,otirä,kirotoingëtehiongäwhakaritenga,ä,katirohiangëneiwhakaritengaerereaitewaerea,pëneiitetomowhare,itetomourupä,itetakahiwhare,itewhakamänuwakametemahaongämahiateaoMäorikirotooTainui.

Kupu whakatakiKiawhanatutearohaitepitongäkaukiterauopäpäumanörotooKäwhia.MaiitewhareoNgärue,iparuaihokiteneko,kiteurungaparäoa,tauakekitepaneoÖrangiwhao,tetäroiotehihiri,kongämanutïorioriiruiruineiitekupuköreromötewaereakitewhärangi,kiamätakinaetetini.MïroieTäne!KoakoaeTäne!Tünuikitepö,whitiakiteao!

Ngä whäinga Kotewhäingamatuaotëneituhinga,herangahauingäpütakeotewaereameteätatitirokingäkaupapakeiaiametönakaweirotoiauakaupapaingäwäomua,ä,nönäianeihoki.Otirä,koteriariakinatëneiotewaerea,kirotooTainui.Kongäpätaiatehirikapoepëneiana:

i. Heahatewaerea?ii. Ipütakemaitewaereaiwhea?iii. Heahangäkaupapakeitewaereaekaweana?iv. Hepëwheateharingaotewaereaomuamenäianei?v. HeahaipümauaitewaereakirotoingäiwioTainui?

Koteararangahauitakahiaaietekaituhi,hewhakaemiemi,hewhakaataingäköreroä-wahaatëtehitokoruakaumätuanöKäwhiaanöräua,märotoingäuiuitanga.Heiäpiti,hepukapuka,herïpenewhakaata,herïpenewhakarongo.

He karakiaKotewhakaponotëtehiwähangaoteaoMäoriionokiamaiengätüpuna,ä,mauihokirotokingängäkauoteiwiMäori.Kotönapekatëneiotewhakapono,kongäkarakia.MehemeahetonotäteMäorikuatakotomaiitetohungahekarakiaheihuarahimätekupukingönaatua.Keirotoingäkarakia,kongäkuputawhito,kongätohu,kongäwhakaata,kongäwhakatauriteotätehirikapoMäori iwhakaponoai. Keitënäiwitönawhakapono,keitënäiwingönakarakia,kotöTainui,hePaimärire.ItuaatuitePaimärire,kotewaereatepanewhakahiwaongäkarakia.

Mätauranga MäoriKotekaupapaotëneiwhakairotanga,hetäraiitepïtauwhakareiaotewaka,arä,ngäpükakiotemätaurangaMäorienohomaikitengongohauotewakaheipareparemätömuritewhaiakenei.Ituaatu,herangahauitehuängatangaotemätaurangaMäorikitekarakia.Otirä,kawhakaaturiateähuaotemätaurangaMäorimengönapütakekatahi.Karua,katirohiatemätaurangaMäoriä-waha,ä,kawhakatauirahiaaingönakäwaiwhakaheke,tewhakapapa,tekörero,tewaiata,tewhakataukï,metetongikura.Katoru,kawänangahiangäköreroepäanakitekarakiaheimomomätaurangaMäoriä-waha. Heiwhakatepeake,kawhakapuakinangäkitengamengäwhakaaromötekarakiaheitähuhurangahauitemätaurangaMäoriä-waha.

EwhaiakeneitëtehiongäkarakiaitäkinaeTäwhakiitanapikitangaakekingärangi.MätekarakianeiewhakapuakitepütakemaiotemätaurangaMäorikirotooTainui.

57


PikiakeTäwhakiitearakuitiIwhakatauriaaitearaoRangiTearaoTü-kaiteuruKakakeatearawhäitiKakakeatearawhärahiKotearaiwhakatauriaaiTötupunaaTeAo-nunuiATeAo-roroaATeAo-whiti-te-räTënäkaekeKeitöIhiKeitöManaKeingämanoorungaKeiöArikiKeiöTapairuKeiöPükengaKeiöWänangaKeiöTauira(Shortland,1882,p.109)

NäTäwhakiipikitepoutamakitetähuhumatapukaekekiteapatekaumärua,koterirongatëneiongäketeetoruotewänanga.Kotekarakiaorungaakeneitëtehionganaritengaitäkinaakeitönapikitangakingärangi.Kariroiaiangäketekatuarihiakiteaomärama.Nömuriiterirongaongäketewänanganei,katahuringätüpunakitewhakatütüingäwharewänanga,arä,hetakapoukura,hekäpaukurahokiheiwhakapümauiauamätaurangaMäori.Iwhakatüngia te takapoukura tuatahioTainuikiMaketü iKäwhia,koAhurei tënä,koia tënei, te tïmatatangao temätaurangaMäorikingäiwioTainui,tewakaotekaituhi.

He aha te mätauranga Mäori? Ahakoakowai,ahakoanöwhea,tëräkawhängahiatetangatakingëtehimätauranga,maiiteorokohangangaräanöotepokepoketangawhakaaro,ä,pakekehaerenoa.Hemanatötemätauranga,hemanatukuiho,hemanawhakatupu.HeitäMilroy(TVNZ,1996),kotemanatukuiho,koiatërä,kotepurapuratuawhitiiwhakatöngiaaikitetangataengönamätua,eteatua,närungaitewhakapapaihekeairakaia.Kotemanawhakatupu,heitäMilroyanö(TVNZ,1996),kongämahiä-ringangëneiikökirihaeretiaaietetangata,kongäkaupapaiwahainaaieia,hemätaurangaräneiiwhäiaaieia,nä,kotemutungaiho,kuatüiaiahetüngaekäkahuriaaikitekorowainöterangatira,otirä,nötekarangatanganei,temana.HemätaurangatöteMäorikitënäkauwhanga,kitënäkauwhangaotönaaokatoa.Kongëtehioauamätauranga,hetapurawa,käoreiwhäwhängiaetekatoa,pëneiingämätauranganörotoiteWhareWänanga,nö teWhareMaireme teWharePüräkaumengäkauwhauo roto i a ia. Kongä tauira i raro ingëneiwhakangungutanga,hemanatörätou.Käti,hemanatötemätauranga.

Kongäähuatangaotemätauranga,eaikiaSalmond(1985)ewhängäwähangaeekeaitetauirahemätauranga:kotemöhio,kotemärama,kotewänanga,kotemätauranga.Kotetaumataongëneioteako,kotemätauranga.Mäteekengakitëneitaumata,kuaütemöhiotangamengäwänangakirotoitehirikapo,ä,keitemeatangaake,kuatüturutenohomaiotauamätaurangakireira.

KongëtehiongäähuatangaeekeaitemätaurangaMäori,kotemöhiooteMäorikitönaaomengönaähuatangakatoa,keingäaramöhioemätauaiiakitönaao.Mehemea,hetitirokingäwäomua,kotenuingaatuotewä,paukatoaanaingätüpunatörätoukahakitetukuingärätoukupukörero,tohutohu,akoranga,kauwhaumätewhängaiä-waha.Koineitearaiwhakarëreaaingämätaurangakingäwhakatupuranga.EmeaanaaWiri(2001),hemata-rautemätaurangaMäori,käorehetaungakotahinoakakïngiaaikoianeingämiroanaheotepuerumätaurangaMäori.EaikiaTau(1999),kotemätaurangaMäoritearamöhiooteMäori,ä,kotanawhakahau,inäkëngämirohuhuaetuiaaitemöhiooteMäori.HeitängäköreroaP.Temara(personalcommunication,June,2010),kotemätaurangaMäori,hemätaurangaewhaihuaaiteMäoriirotoanöitönaao.Nöreira,kotewaereatëtehiaraiwhäiaaiengätüpunaheihuarahikingäatuakiawhaihuaairätouirotoitetönuitangametehohoungaotekurakitörätouao.HetauritengäwhakaarooRoyal(1998),kotänaekïana,kotemätaurangaMäoritërä,näteMäoriiwaihangaheiwhakaatuingönawhëakooteao.EmeaanaaWiri(2001,p.26),kongëtehiwhakapäkehätangaotepuerumätaurangaMäori

58

te kotihitihi–

kote:“Mäoriepistemology;theMäoriwayofknowingtheworldview;tounderstandtheMäoriworldview;Mäorischolarship;Mäoritraditionandhistory;Mäoriexperienceofhistory;tobeagraduateoftheMäorischoolsoflearning”.

Käti,kotekarakiatatüihokitewaereatëtehimirootëneipueruekïngianeikotemätaurangaMäori.KeiraroitemätaurangaMäorikahekengäkäwaierua.Tömua,kotemätaurangaMäoriä-waha.KotenuiatuongämätaurangaMäorionehe,itukupëneitiaai,taihoatewhakawhänuitangaatu.Tömuriiho,kotemätaurangaä-ringa.Ekäkahuriaanakiraroitëneiwähanga,kongämahiwhakairo,ngämahiraranga,ngämahihangarau,ngämahitäraiwhare,täraiwakahoki,ngämahiohukai,ngämahikohikohikaimoana,ngämahihopumanumengëtehiatu.Heoianö,kotätëneituhinga,kiariariakina,kiahahainangämätaurangaMäoriä-waha. HeitäWiri(2001)erimangäkäwaiotemätaurangaMäoriä-waha;Hewhakapapa,hekörero,hewhakataukï,hewaiata,hetongikura.Inäianeikuatakotoaketewhakapapaoiakäwaiorungaakeneiekiteaaingähuakatähekemaiitënä,itënäoauakäwai.

i. Tuatahi,hewhakapapa.Koiatëneitetauratängaengaekingäatua,kingätüpunaotekanohioranörätoungërätüpuna.KotewhakapapatewhärikiwhakawhäititangamaiongäähuatangairotoitewhakaponooteMäori,tönawhakaponokiteorokohangangamaioteao(Walker,1996).

ii. Tuaruaongäkäwai,hekörero.Käoreeärikarikangähekeitëneikäwaitekörero.KitäSalmond(1985),kotekörerotetaumatatiketikeotemätaurangaMäori.Kongëtehimomonätekörero,koteköreropüräkau;teköreropaki;tehuahuataumetewhaikörero.Kitängëtehi,kitekoretetängataemätaukiteköreroitereoMäorimetewhakarongokitauareo,kapëwheatiaräneitemätoroingäpütakeotemätaurangaMäori.

iii. Tuatoru,hewhakataukï.Henuingäwhakataukïkeingäiwihuriämioiteao.Heiwi,hewhakataukï,heiwi,hewhakataukï.Eruangätahingämomowhakataukï;arä,kotewhakataukïmetepepeha.

iv. Tuawhä,hewaiata.HeitäOrbell(1991),hehirarawatewähangakitewaiatairotoitenohoateMäorikitönaao.Etakotokauanatëneimeatewaiatakingähapükatoaheimahingamärätouiiarä,iiarämengähuinunui.Keitekaupapaotehui,keiteähuatangaräneiotewairuaotengäkautangata,keikonäetohuaiitewaiatatötika.

Hemahanoaatungämomowaiata.Kotemöteatea;tewaiatatangi;tepao;tewaiataaroha;tepätere;tekaioraora;tehakamengëtehi,ä,taerawamaikitetauparaparametekarakia.Käti,nätekarakia,kotewhakatakereotëneituhinga,kotewaerea.

v. Tuarima,hetongikura.Heritengätahitetongikurametetongi.KirotooTainui,koiatëneikongämatatuhi;ngätohutohu;ngäwhakatüpato,ngäkupunuiangäarikiongäiwiemauaiingäuriheitohutohu,heimätakitakimärätouirotoitewäM.Hopa(personalcommunication,June,2010).

vi. Heiwhakatepeakeingëneikörero,koineingäkäwaierimaotemätaurangaMäoriä-waha. Mätemäramakingëneikäwaierima,kuahora te titiromätepïhangaa teMäorie tïahoahoai temäramatangaotönaao,ngäwhakaaromengäariäo teMäori. Nöreira,ewhakatauirahiaana tekäwaio tekarakia,otirä, tewaerea, tönawhakapapamaiirotoitemätaurangaMäoriä-waha.

KarakiaKeiraroitemätaurangaMäoriä-waha,kahekekotewaiata.KitäMcLeanandOrbell(1990),eruangäkähuiwaiata,ko tëtehikähuikawaiatatia,ko tëtehikawhakahuahuatia. Hei täShirres (1986),ewhängämomopënei i raro itewaiatakawhakahuahuatia. Kotepätere, tekaioraora, tehakametekarakia. I raro ingëneiwhakamäramakawhakakaupapahiamaitekarakiakiraroitekähuiwhakahuahua.

He aha te karakia?Kotekarakiatehuarahiheitäpaeatuingäkupukingäatua.Keirotomaiitekarakiaerereaingähiahiaimanakotiaaiengäkai-tukukingäatua.Keikonäerärangimaianahekuputawhito,hekähuikupukahaerengätahi,heikäkahumötewairuaotengäkautangata,otirä,ngähiahiaehäpaingiaanaetekupu,etewairuametewhakaponohokikingäatua.KotäBest(1982)ekïana:

TheMäorihaddealingswithhisgodsfortwopurposes,ontwooccasions–whenhewantedsomething,andwhenhefearedsomething;intheonecasehecravedthedesiredobjectorquality,inthesecondhecravedprotection.Henceweseethatheinvokedhisgodsonlywhenhewantedsomething.(p.39).

EtakotopëneianahokingäköreroaTeone(1939)emeaana, tëräe täpaehiahekarakiakingäatua,hetono,hehiahiaränei,käti,katakotomärotoitekarakiaheiwhakarongotangamärätou,mängäatua,ä,mehemeaitutukingä

59


wähangakatoaotauakarakiaitekai-tuku,ekorerawatëtehimeakikinoepirikiakoe,keitemeatangaakekaputa,kaora.Inäianei,kiaarotahiatukitehangaotekarakia.

Ngëtehi ähuatanga o te karakiaNätewaiatakotekarakia,ä,kotönakawe,hewhakahuahua.Käti,hekohingakuputekarakiaetïkinaaietekai-tukuheiwhakahuahuamäna.Ngëtehiongäkupuoroto,hekupukuaotinoaatutewaihangamai.Koteähuaotewhakahuahuatangaotekarakiaitëräotehaka,tepätere,teahaatu,hekaihorohoro,hemapukotahi.HeitäTeRangiHïroaBuck(1996),hehoro tewhakahuahuaa te tohunga i tekarakia,hemapukotahimöngäkarakiapotopoto,mehemeaheroaatukuahoumaitëtehiheihikiitewähangaewhakatäaitëtehi.HepënähokingäköreroaMcLean(1990),kotänaemeaana,kotererengakëtangaotekarakiaingërä,itepätere,itekaioraorametehaka,kotehohorootewhakahuahua,hetere,hetaikaha.

Kotereoongäkarakiaangätüpuna,hetawhito,henehe.Hekuputëaroiawainoa,nätemeahoki,ngëtehiongäkupukeitekarakia,käoreikörerowhänuitiairotoiterahiotetangata,ingämahingaateiwi.Nätërä,nohopümauanahekupukitekarakia,ä,koinäanahe.Heitäpiri,tenuingaatuongëneikupu,hewhaitohu,hewhakatauritehokikeiroto,ä,riroanamängëneitohuheikaweteähuatangaotekarakiaeekeaitönakaupapa.

Nöreira,heiwhakatauiraatuiteähuakitereadymade formula,keitewhakatepengaköreroneietakotokauana,kote:‘whano, whano, haramai te toki, haumi e, hui e, täiki e’.Temahaongäkarakiaewhakamutungiaanakitëneihuingakupu,ä,metenuiatuongämomohuingakupupënei,aräte‘Mai ea te tipua, Mai ea te tawhito’.Koiatëneingähuingakupukeitemahaongäkarakiaatënäiwi,atënäiwi.Keitewähangaewhaimuriihoneieätakiteaaitëneitauirairotomaiotewaerea.

He momo karakiaEaikiaShirres(1986),iahumaitemanaotekarakiaingäatua,arä,ingätamarikiaRangiräuakoPapa.Nätemea,itetokongaakeaTäneiaRangikitetähuhu,mahueanaaPapakiraro,näwai,näwai,kätahikawhakariteatekauwhangakitënä,kitënäongätamarikiaRangiräuakoPapa,märätouheirawhirawhitauakauwhangakiaü.Mäkoneiewhakaatuai,mekarakiakiawai,kiawai.Mehemeahemoana,koTangaroa,mehemeahenehenehe,koTäne,mehemeahehau,koTäwhirimätea.Mehemeaekarawhiuanatemarangai,kuatäkinaatutekarakianeikiaTäwhirimätea,emöhiowhänuitiaanatëneikarakia:

ErereetekötareKirungaitepüwharawharaRürüaiiöparirauKeimäküöküaoiteuaMao,maoteua(Buck,1996,p.491)

Henuingäkarakiakitënäkauwhangametönaatua,kitënäkauwhangametönaatua.EwhakapaeanaaTeRangihïroaBuck(1996),etorungämomokarakia.Hekarakiatamariki,hekarakiapakeke,hekarakiatohungaarä;heätahu,hehoa,herotu,hetua,hepure,hetohi,hewhakanoa,hetapuaengëtehi.

Mä wai e takitaki te karakia?Kuaotitewhakaatuirungaakenei,heitäTeRangiHïroaBuck(1996),etorungämomokarakia.Ehakeitemea,metohungatetangataewhäwhäatuaiiakitekarakia.EkïanaaTeRangiHïroaBuck(1996),imöhiotehaporiwhänuikitekarakia,engari,kongäkarakiamöngähuinunui,pënäitetua,(hewähangatëneiitewäkakotiatepitootepëpiitönawhänautangamai)katäkinaaihekarakiaengätohunga.Ineherä,nängätohungaotetakapoukuraanaheimätaukingërätaki.Häungaitërä,hekarakiatonuäteiwitonu,engari,hekarakiakitënämahi,kitënämahi,ä,närätoutonuitakitaki.Kuakorerätouematekitetatarinoakitetohunga,mänaewhakaritetekarakia,otirä,ngähuinunui,ä,waihoamaianatërämätetohungatonuewhakarite.

EkïanaaMcLean,ingäwäonehe,mätetäneanahetekarakia(ascitedinShirres1986,p.5).Engari,inärängäohaohaotePaimärirekirotooTainui,hewähangatätetäne,hewähangahokitätewahine.Otirähemahingätahi,tetänemetewahine.EkïanahokiaWhite,kirotooNgätiWhätua,mäterüruhietakitakiaketekarakiakitëtehiwähangaotewhänautangaotekötiro(ascitedinShirres,1986,p.5).Heitäpiriatu,mätekatoangëtehikarakia,përä

60

te kotihitihi–

ingäkarakiatöitewakakitai,karakiaohukai,mengëtehiatu,hewhakaemiemiitekatoakirungaitekarakiakotahi,ä,hewähangakitënä,kitënä,aräkitetohungamengätängata.

WaereaIka,waereateonetapuKahuratangataautaMetürakiatukitangataataiKahuratangataataiMetürakiatukitangataautaPërähokirätekorepenuiTekoreperoaTewähiawaTetotoeawaWhakamautamaitearaWhakamautamaiteara,koTü,koRongoTamaiäraiatearaKaurakatamaeühiaTukuaatutamakiaputaIwahokitetäwhangawhangaHeputangaarikinöRongoKiteatatauiramaieMaiea,maieatetupuaMaiea,maieatetawhitoIharamairäkoeiwheaIharamairäkoeitewhakaotinukuItewhakaotirangiKotömanawa,e-ekotökumanawaE-eTänekairihiaWhäno,whäno!Haramaitetoki!Haumie-e,huie-e!Täikie-e!(Jones,1995,p.31)

KotewaereaneiitäkinaeNgä-toro-i-rangiiHawaiki,itehekengaoTainuiwaka.Keitëneiwhakairotangatewhawhaoingäpütakemaiotewaerea.

HawaikiHemahangäköreroateMäorikitëneiingoa‘Hawaiki’.TëräkapupüakeingäköreroepoupouhaerengiaanakirungaingämaraemahaputanoaiAotearoa,taeatukitemoananuiaKiwa.Koteporoporoaki,kotetätaihekeotetangata,kotewhakaterengawaka.IkïngiaaikoHawaikihewharenöIoiTiki-tiki-o-rangi,itetoi-hua-rewaoterangi(Whatahoro,1913).Koiatëneikotönawhareeuruaitewairuaotangata.KakïngäköreroaTeMätorohanga(Whatahoro,1913)karirotetangataiaAituä-horo-ponamu,koineikotetahuritangaotewairuakapikikitearoarooIokitönawhare,koHawaiki.Nöreira,koHawaikitëneiipüwhenuatiaaitenohooIo,hepöikïngiaaitetangatakitepö,koiaräkoHawaiki.Käti,koiatëneitemätämuaongäkörerohuhuaateMäorimöHawaiki.Inäräkuaotinoaatutëneitauira,keingäwäwähiporoporoakiakuimä,akoromäkingörätoumate.Arä,Hawaikinui,Hawaikiroa,HawaikipämamaometemahaanöongäkarangatangaHawaiki,pëneiiaHawaiki-rangi,iaHawaiki-whakaoreore(Best,1982).

Tainui HemahangäköreroepäanakitewakaoTainuikuatängiakitepukapukaetehuhuaotetangata,otirä,kotewähangakikonei,koterangahauitepütaketauiraotewaereamärotoingönatätaikitewakaoTainuimengätängataotauawaka.KiahïakengäwhakapaeaNgata(ascitedinEvans,1997,p.77)ekïana,hemeawaihangamaiaTainuimeTeArawaiteräkaukotahitonu,kawhoatuteingoakongämähangaaTuamatua.Kaotitewakatetärai,katukunakitemoana.NöHoturoatemanaotëtehitakere,nöTama-te-kapuatëtehi,koNgä-toro-i-rangitetohungaorunga.Ana,keingëtehiongäkarakiatawhitootehekengamaioTainuimeTeArawa,kakiteatekikoongënei

61


whakapaemengätauriteongëneiwaka,heitauirako‘Kotia te pü’tëtehi:

Tainui wakaKäkäriki, pöhoitereKotia te pü, waiho i konei Kotia te käuru, waiho i konäE ai rä ko te umu-tuhiKïhai i tae ki ngä püKi ngä take, ki ngä wänangaKi ngä tauira mai e-e, a-aPatua a kürae, patua a whaoPatua te toki nä Tai-haruru Piki ake ai au ki runga neiKi te whare hukahuka nö TangaroaTangaroa i awhitia mai nei E Nuku-tai-märöröOro te toki nä Hine-tü-a-hoangaKäore koa, ko au e kimi anaE hähau ana i te whänau a RataKo Rata i mate atu neiKi Pikopiko-i-whitiWhäno! Whäno! Hara mai te toki!Haumi e-e, hui e-e Täiki e-e! (Jones,1995,p.19)

Te Arawa wakaKäkäriki, pöwhaitereKotia te pü, waiho i konei Kotia te käuru, waiho i koneiE ai hoki au i te umu a Te TuhiKïhai i tae ki ngä püKi ngä take, ki ngä wänangaKi ngä tauira Patua a kuru, patua whaoPatua te toki a Tai-haruru Piki ake hoki ai nei ki runga I te whare hukahuka nui a TangaroaI whatiia ai e Nuku-tai-märöröE Nuku-tai-märörö përä hoki räKo au ko Hine-tü-a-hoangaE kimi ana, e hähau ana i te whänau a RataE hähau ana i te whänau a RataKo Rata i mate mai i te awa i Pikopiko-i-whitiMate! Maranga mai, ka whiti!Whäno! Whäno! Nuku e ! Tä täua rangi !Hara mai te toki!Haumi e-e, hui e-e Täiki e-e! (Stafford,1967,p.6)

EaikiaTeHurinui(Jones,1995),koineitëtehiongäkarakiaitewäituainateräkaukiatäraingiaaTainui.KeingäköreroaTeArawa,koineihokitekarakiaitetuatangaräkaumöTeArawa.Kongäkupuhetinotauritetaeatukitekaupapaotekarakia.Tëtehiatukarakiaekiteaaitehonoongëneiwakakotëräewhaiakenei:

TöiaTainui,TeArawaKiatapotukitemoanaKoiaihirihiritematawhatitiriTakatakatümaiitakurangitapu......(Best,ascitedinStafford,p.6)

Ituaatuingäkarakia,kitetirohiangätängataorungaingäwakaeruanei,kataupatupatuanöngäkörero.Arä,koWhakaotirangitërä,koNgä-toro-i-rangitërä.KoteähuahokiongäköreronöteüngakiWhangapäraoa.HeoianöngëneitauritengaewhakapümauneiitewhakapaehewakakotahiaTainuimeTeArawa,kotewhakatakerenuiotëneituhingatonuarä,tewaerea,käoreekiteaanairotoingäpukapukamöTeArawaitirohiaaietekaituhi.Näkonä,kawhaikëtëneiitäTainuiköreromengäwhakamäramaaTeHurinuimäemeaanaihekeaTainuimetönaama,aTakere-aotea,koräuaanahe(Jones,1995).

I ahu mai te waerea i whea?EaikiaTeHurinui,kotetakiwäongätauihekeaiaTainui,kongätauiteähua1350A.D,koÖuenukutemarama.KotemaramaoÖuenukumengätaioRangawhenua,kotewäotemoanapukepukemeteäwha,Jones(1995).Inänoahengaruhohoro,hetaipapakiteritengatahi.TohetonuanaaHoturoa,katöiaaTainuikitai,kiamärewaingäpäpäringaoteawaiPiko-piko-i-whiti.Nängäkarakiaikarakiangiaaiengönatohunga,röhiaanatepapapounamumaioteromakamäununoatewaka.Heoianö,heitäJones(1995),kaputatewakaitepüahaoPiko-piko-i-whiti,kätahikaeketengarupukepuke,paringiaanatërätetauihuetengaru.Nökonei,kaaratekarakiaaNgä-toro-i-rangi,ko‘Ika waerea’.Nätewaereaatetohunganeikaütemarino,kawäteatehuarahikimuaitewaka.Nä,irotoingärangahau

62

te kotihitihi–

ä-tuhituhiatekaituhi,koiatëneitepütaketauiraotewaereaterokohinamai,arä‘Ika waerea’,tekarakiaaNgä-toro-i-rangiitäkinaeiaitehekengaoTainuiwakakiAotearoa.

He uiuiKeiraroitemätaurangaMäoriä-waha,kotewaiata.Ewhängäwehengaotewaiata.Kotepätere,tekaioraoratehakametekarakia.Nätekarakia,kotewaerea.Keitëneiwhakairotanga,katirohiangäköreroä-wahaangäkaumätua,nätekaituhiräuaiuiuikitewaerea,katahi.Karua,kawhakaräpopotohiangäköreroekiteaaingäkaupapamengäkawenga,nörotomaiingäköreroä-wahanei.

Kongäköreroatetokoruanei,hemätakitakinga,hekapongataringa,hehokingamaharanäräua,maiitewäetakatütonuanangämätua.Heoianö,nöKäwhiatetokoruanei,keiKäwhiatëtehienohoana,ä,keiTeAwamututëtehi.Käorehokiräuatahiiwhakaaekiawhakapuakinangöräuaingoakitëneirangahau,nöreira,kamakangiakiaräuangëneikarangatangakitëneiwähanga,ko‘KK’(KaumätuaKäwhia)me‘KT’(KaumätuaTeAwamutu).Koteingoaotekaituhikuawhakawhäitihiamaikitekarangatanga‘JT’.Kongäpätai,ehängaipüanakitewaerea,otirä,ngöräuawhakaaro,ngäkitenga,ngäkohingamahara,ngäkupuköreroangöräuamätuakiaräuatonumötewaerea.

E whai ake nei ngä körero ä-waha a KK (kaumätua Käwhia)JT: He aha te waerea ki a koe?

KK:Kiaora,kiaoramötöpätai.Kiahauneiheihikiingäähuatangamekïrä,hetomongawhare,hetomongamarae,i tenehungatüpäpaku,kotëtehimeaemöhioanaaunei,heihiki ingäkikino, i tëneimeamekïrä,kongämahiwhakangänewha,kotëneimeaotewhakangänewha,kitehaerekoekitëtehiwähimekïrä,hewaetapukoe,ä,koineipea,keireiratëtehiwähi,ngäähuatangakirotoitënäiwi,iakoeehekemainäkiarätou,koineipeakeikonätonutëräähuatangakeirungaitemaraerä,nä,kawaereakoe,kiahikiatuëräähuatangakiakoreepahëherarurarukiakoe,ä,taenoakitöröpü,töoperänei,koirätäku,kitëneimeatewaereaemöhioanaau,engari,hekarakia,hemeanuitërä,kitepahëheraruraru,koirätemeaheihikiingäähuatangaahakoaheaha,ahakoaheaha.Nä,heahatewaerea;ekoroueamaiwaereamai,koineitewaereaemöhioanaau,ekoroueamaiwaereamai,ä,itetuatahikapënei:

Uea,uea,waereaIkoroueamai,waereamaiKahurarätangataä-utaMetürakikiatukitangataä-taiKahurarätangataä-taiMetürakikiatukitangataä-utaPërähokirätekorepenuiTekoreperoaHewähiawaHetotoeawaWhakamauiaraeKatükorokïKatükorahïKaurakatamaeühiaKiatukuatutamakiwahoTetäwhangawhangaheputangaarikiNörongokiteatatauiramaieaMaiea,maiea,maieatetupua,maieatetawhitoIhaeremaineikoeiwheaIhaeremaineikoe,TüwhakaotinukuTüwhakaotirangiKotöumanawaKotökumanawaETänekairihia

63


Ahakoateahakoinätekarakiaikarakiatiaitetuatahi,koirätepanetuatahi,kiakörerohiatënä,ä,kataemaikingäkarakiakiëtehiongäkarakiaehonoanakitënei.Koirakatäkuemöhionei,ä,hetomowhare,heihikiingäähuatangakeirungaiteurupä,nä,kahariaekoetetüpäpakukiteurupä,kawaerea,kiatänoangia.Engari,koinäanahetäkuemöhionei,mäna,hepätaianötäu?

JT: Äe, i ahu mai tënä waerea i whea?

KK:Iahumaitëräwaerea,iwaereatiahokitëräwaereaitewäihangaiaaTainuinehä,ihaeremai,mairänö,mairänö.Engari,kotënämeatewaereaihekemai,maiiaIo.MaiiTikitiki-o-rangi,nä,keirotoitëräkarakiaikïai,‘Tuku atu tama ki waho, te täwhangawhanga he putanga ariki nö Rongo ki te ata tauira mai ea’.Nä,itewäihangaiatetaiao,engari,keiwaho,keitetahaotetaiao,keireiraaPapatüänuku,koRangiräuakoPapa,koiräikïaikiaputaaiaukitetäwhangawhanga,heputangaarikinöRongokiteatatauiramaiea.Nä,täkuemöhioneiiahumaitënäkarakiakotewaereamaiiaIo.KoIohokitetangataikïai,kotekörikoripi,ihängaiateao,tetaiao,äkätahikahekemaitätoutetangata.Nä,Ueawaerea,kahurarätangatauta,kuahangaiatetaiao,engari,käoreanöihangaiatetangata.Kiatürakikiatukitangataä-tai,kahurarätangataä-tai,katürakikiatukitangataä-uta,kuahekemaikitetangatanehä,nä,keitemöhiotätou,näIoanöihangaaPapatüänuku.Engarikotëtehiköreroemöhioanaau,koIotetangataharaiatetika,koTeMakawe,irongokoekitëtehikörero,koTeMakawe-miorangi,koiatemeahariatehë.Koänahë,keirotoiönamakawe,koiräTeMakawe-miorangi.Kätahikawaereatiaeia,eIo,eIomatuakore,kiawhatiaingäähuatangaoänamahitëneimeaotemahihë.Kätahikakarakiaai,koTeMakawe-miorangi,koiatetangatahariatehë,koIomatuakore,koiahokitetangatahariatetika.Nä,koiräikïaingäkaumätua,iahauerongoanaiarätoueköreroananä.Ä,ekiteaanahoki,mehëtetangata,mehëhokikiawhiwhihetikahokikiaau.Kiteakokoeitëtehimea,ä,ëtehiwäewhakaaroanakoe,käo,aneikëtetika,kuatukiräanökoekitepariköwhatu,kuahokimaikoekitewähitika,nätötikakawhakaaroanökoe,kokoetemeatika,eharianakoeitemeatika,aue,ehë,näreirakamöhioaneikëtakumahi,tëräanöhokitëneimeatehë,mätehëhoki,mehëhokikoe,kätahitetika.Koineiteähuatangaotëneimeaotewaerea,heihikiitëräähuatanga,heihiki,kiawäteaai,kiakoreepahë.

JT: He aha te pahë?

KK:Kotepahë,herarurarukitöwhänauränei,tepahëherarurarukitëtëhitangata,ä,kapängiaanaetemate,kamäuiuikiroto.Nä,karongokoe,katïkinaatuekoehetohungakiahaeremaikitehikiatuingäpahë,kakitekoe,nä,kätahikarongokoeiaiaekarakiaana,kotanakarakiatuatahi,hewhakawätea,kotewaereatërä.Kahaerekoekirotoitetika,aue,ëtehikuahë,kakïngakaumätua,aneitökuhuarahiheihaerengamöu,tëneimeatewhakahäwea,tänaewhakaaroai,koineitewähitika,heihaerengamöu,kamahiaekoetäumahikakiteaëtehikuahë,kapätehopokiakoenë,kahopokoe.Katïkinaatutewaereaheiwaereaitepahë,kiamutuaitërämeakiakorehokitepahë,teraru.

Hemahahokingäähuatangamötëneimeatewaereakoineitäku,irongoauitenuiongätangataemöhioanakingäkarakia,koinätemeatinomanamotuhake,kotewaerea.Koirätemeatika,ahakoakäorekoeewhakahuahua,ahakoakoretetangataerongoiakoeewaereaana,engari,keirotoitöngäkaungäwhakaaroeköreroanakirotoiakoe.Kitehaerekoekirotoitëtehiiwianökawaereakoe,koëtehiiwikuaähuarerekëörätouneikawa.Kawhakaekengiaekoeirungaitemarae,mekïrä,hewaetapukoe,kaekekoeirungaitemarae,karongomaiteiwiotehaukäinga,karongoiakoeewaereaanakiaätatüpato,kawhakaarorätou,keitemahiaekoetëtehiwhakangänewha,pëneiitemata-taketakenei.Keirongorätou,ehoa,heahatetikangaotekarakia,engari,käorekëkoeehikianaingäähuatangaotewhakangänewha,heoianö,kiawaereakoe,kiawäteakiakoreaiepäherarurarukiakoe,kiakoreaiepäherarurarukiwaenganuiitöropu,töoperänei.Kahaerekoekitengahere,kahaerekoekitemoanakawhakaarokoe,kätahikapahëterarurarukiakoe,koöwhakaaro,aue,heahahokiipëneiai?Koineipeahetakeanö,në,kirotoiteaoMäori,kotehikiitëräähuatanga,mewaerea,kahaere,nä,kätahikarärangitiaaiëtehiongäkarakia,engari,koirätëneitemeatuatahi.Koirängämeaemöhioanaau.

JT: Ko te waerea, he tähuhu karakia e täkina ai, kei te kawanga pea o tëtehi whare. Ko te waerea te karakia tuatahi?

KK:Kotewaereatemeatuatahi.Heähuarerekëhokingäwaerea,ngäähuatangaotemahitangaongäwaereainäianei.Kotetakeitewäoömätouneimätua,ikiteauingäreanga,nä,kuamatemateinäianei.Kaharamairätouirungaitemarae,kätahikawaereangiatemaraeäteataeatukitewhare,kotekarakia,kawaereakataeatukitewharekawaereaanö:

Tëneitewï,tëneitepunatauroriHuraanatewhareoUenuku

64

te kotihitihi–

Ihereakireirakoteihi,tewehi,temanametetapuKotekïkeirunga,täwhanaatuanaiaKitepü,kitewänanga,kingätauiraKatükotetongikura,koteäkingaiteiwinuitonuKataukeirungaiatätouTëneitenïnï,tëneiitenänä,tëneitehanaatetupuaHikitia,häpaingaKoRanginuietüKotepapaetakotoKotätouteiwiepaeneikuataemai

Tëneitewäetomokiaräki…..kiahau…..(kätahi,karärangihiakiahau,kowaiteingoaotëneiwhare,möwaitëneiwhare,kätahikakörerongiatërä….)Nä,katüturuwhakamauakiatina,tina,haumie,huie,taikie.

Kawhïkoiatukitewharetaeatukitewhatitokakawaereaanö,kawaereaanöirotoitewhare,nä,kotauawaerea,kotauawaereaiwaereatiamaiaiitetuatahikirungaitemaraeätea,kahaeretanawaerea,karakiaanaanötetohungaitanawaereakirotoitewhare,nä,kätahikarärangitiamaiëtehiongärangatiraheihonoatukitekaupapaotewhare,engari,koirätemeatuatahi.Koinätemeatuatahikotewaereapërä.Kiteurupä,kitemöhiokoehepahëkireira,kaäwangawangakoe,mewaereakiawhakawäteatehuarahi,engari,kitehaerekitëtehiiwianö,ä,mekörerokirotoiakoeanöheiwhakariteiakoe,iakoeewhïkoiana,ewaereaana.Koineitemeapaiotënei,tewaerea,kuarangonaekoengäköreroatetangata,kuatükoeiteküaha,nä,katahuritewä,kawhakaaroëtehiheahateraru,heahatepahënei,nötöwaereatangaake,kuahiki,nätöwaereakuahiki,kuamämätehaere.Tinotaputënämeatewaerea.KiatätoukirungaiaTainui,koineitemeatinokaha,ngätikangaongäkupukakörerotiairotoitëneimeatewaerea.

JT: He kawenga anö ä te waerea?

KK:Äe,hekawengaanö,kitepängiatetangataetemate,kiamäuiui,nä,kawaerea.Kuakörerotiapeaëräköreronë?

JT: He aha ngä kawenga a te waerea i ngënei rä?

KK:Kotäkuetitironeiitëneirä,kongätomongawhare,heihikiiërä,keiëtehiongäähuatangaorungaitemarae,kahaerekingätangihanga,heopepeaireira,ä,karongoitekaumätua,iarätouewaereaana.Eharaitemea,hewaetapuhokirätou,engari,itehikiitewairuanë,koineipeateraruraru,tepahëkeiroto.Koineingämeaikiteauitënei,tetomowhare,kiahaerehokiirungaingähaere,kiatomoingäurupä,otënä,otënä.Kakitekoe,kotewaerea,eharaitemeakikino,itemeawhakahäwea,itewhakatüpato,heiwhakawäteakëiöuwhakaaro.Koineipea,keitewhakaarokoe,hewähitapu,hemaurianöpea,hemaurinötewhenua,keirungakeikonä,keitüpono,keihokimaiterarurarukiakoe,nä,mewaerea,kiahikiëräähuatanga,kiahiki,kiakoreepahëterarurarukiakoe.

JT: Me noho tapu tonu te waerea ki ngä kaupapa o mua i körerongia e koe? Ka taea ränei te kapo atu i te waerea ahakoa he aha te kaupapa?

KK:Hepaitonu,engari,keirotoitetangataanö,kitehiahiakitemea,kitëtehikaupapaanö,engari,iëtehiwäkarongohiaekoe,keirotoiakoe,kaähuawiriwirikoe,ahakoaheahatekaupapamekïrä,hekaupapakeiwahoiëneikaupapaikörerotiakiakoemötëneimeatewaerea,engari,hekaupapaanö,mätöwairuaanöheitohu,mehiki,kiatänoangiaöwhakaaro.Eharaitemeakahämamatöwaha,keirototökarakiaiakoeanö,kotëneitemeatuatahi,kawaereatia,irungaitöhaerenga,heahatemeanei,tetakahiwhare,nä,waereangiatewaerea,engari,tëtehitakeanömewaerea,möngäwairuaanökeiwahoatuëräerereana,keirotoitëneitake,keirotoitëneikaupapa,engari,kaütëneimeakirotoiakoe,engari,kauaemahiamäuanahe,engari,mäteiwi.Mätewairuaanöewhakaatukiakoe.

JT: Ko wai hei häpai i te waerea, ko te tane, ko te wahine ranei, ko räua tahi ränei?

KK:Mätetäne.

JT: He aha ai?

KK:IrungaiteköreroikïaiaIo,koHäniräuakoPuna.KoHänikeirunga,koPunakeiraro.Kotewahinekiraro,engari,kotemeakë,ëtehiwäkarongokoemätewahineanöekaranga,keiaiaanö,kotereotuatahikeirotoitanakaranga,kiaekeanökirungaitehikitangaingäwhakangänewhameëräatuähuatanganë.Iëtehi,irongokoeitewahineekarangaanaheahatekarangaatewahine,hekarangairotoitetahawairua.

65


JT: He aha i tüturu ai te mau o te waerea ki roto o Tainui?

KK:TekahahokiongäuriputanoaiteiwiwhänuikirotooTainui,ehokianakiörätoukaumätua.Irongohiaëneiköreroiömätouneitüpuna,ömätouneimätua,korätouepupuruanaingäkarakiatawhito,ä,keitehaeretonu,engari,heahaiwhëräai,koiaanö,mekïrähetaongatënäipurutia,mairäanöhekemaikitëneirä.Kotepupurutonutätouitërätaonga.

JT: Ki tö titiro, kei roto i tënei wä e huri nei, e huri nei, ka huri te kawenga o te waerea he kawe kë?

KK:Mätöwairuaanöheiwhakaatuneitënäkiakoe.Kiahaunei,paikëmenohoanötëneimeatewaereairotoingätomonga,mötetakahiwhare,urupä,whakaekekirungaitemarae,ngämäuiuiirotoingämateMäori,eäheianakoekitewaerea.

JT: Ka pümau te waerea ki roto o Tainui, ki ngä whakatupuranga e haere ake nei?

KK:Ekoreengaro.Kotetake,keiterongohiangätauiraongäWhareWänangaotePäkehä,irotoiatätounei,keitepurutiatërämeatewaerea.Ahakoa,kotetangatakotahi,ahakoa,keirotoitënäkura,itënäkurakapurutia.HetohutëneinäTainuitewaerea.Itemeakaputaanakoekiwahoiteiwikawaereangiaekoetöwaerea,tëräpeakamöhiotianöTainuikoe.KoëtehioTaranaki,keitepümaurätoukitërämeatewaerea.Kuahurianökingäkarakiakaraitihanainäianei.Keitepërätonutëräirotoiatätou.Irotoingäwhakahäweakiakoe,kapängiaräneitëtehitangataetemate,kätahikahaeremaingäminitaotehähi,oëtehiatuwhakapono.Nä,kätahirätoukakarakiaingäkarakiaatePäkehä,kätahikakïatu,ahakoakahatetangataneikirotoitewhakaponometehähiotekaraipiture,ekoretetangataneieora.MehokianökirotoiteaoMäori,teaowairua,irotoiteaotikanga,heMäorikiarapuhiatanamate,mäuiuiränei.MäteaoMäori,mänaanöheirapu,heikimitematekaoraaitetangata.Nä,kätahikataemaitekörero,kahaerengäkörerokiteatuakoIhuKaraiti,engari,keitetukituki,kätahikahokianökiteaoMäori,mehokianökitewaereaheihikiingäähuatanga,kirotoiteaoMäoriekiteaanakuaora.

E whai ake nei ngä körero a KT (Kaumätua Te Awamutu)JT: He aha te waerea ki tö möhio?

KT:Tökuneimöhiotangakitëneimeatewaerea,hewhakawäteaitehuarahi,hehuarahiwhakaekeatu,hehuarahiwhakawäteaitetangata. Hehuarahikiteiwi,kuahurikituaoteärai. Hewaereatomowhare,hewaereatakahiwhare,hewaereawhakarewawakamengäähuatangakatoa.Koineingäwaereaemöhioanaau.Kongëneiwaereaiwaereangiaingäwäkatoa.Tewaereaemöhioanaahau,‘Waerea te one tapu’.Tetinowaereamötewhakarewawaka‘Töia te waka Tainui tapotu ki te moana, mä wai e tö, mäku e tö’,

Henuingëtehiatuongäwaerea.‘Piki mai, piki atu’mengërämeakatoa,ngëräwaerea,engari,kotewaereaitëneirä,‘Waerea te one tapu’.KoirätetinowaereakirotooWaikato.

JT: He aha ngö möhiotanga mö ngä pütake mai o te waerea? I ahu mai te waerea i whea?

KT:Tökuneimöhiotangatënei.Tetïmatatangamaiotewaerea,itehaerengamaiongötäuatüpunaiteMoana-nui-ä-Kiwa.ItïmatamaiitemänutangaoTainuiwaka.Koirätökuneimöhiotangakitewaereaitïmatamaiai.Äkuni,keituaatu,käoreauemöhio.Tökuneimöhiotanga,koirätetïmatangaotewaerea,tehaerengamaioTainuikiAotearoa.

JT: He aha te tino kaupapa o te waerea?

KT:Kotewaerea,hewhakawäteaitehuarahitëtehi,ana,hehikiingätapu,pëneiiakoeehaereatuneikingäurupä,tewhakawäteaitërähuarahi,kawaereangia.Koirätökuneimöhiotanga,hehikiingätapu.Käreauemöhioanaheahaituaatu.Tökumöhiotanga,koirätetinotüturutangaotëneimeatewaerea,tehikiingätapukeihapatetangatanë,keihapa.

JT: Ki ngö möhiotanga he aha ngëtehi atu hui, kaupapa ränei e tiki atu ai te tangata i te waerea hei whakatakoto mäna?

KT:Tëtehiräongäwaerea,kotetomowhareräirotooTainui.KahaeremäuakotökuhoarangatiraingähaerengaotötätouarikiaTeAta-i-rangi-kaahu,oteKïngiinäianei,kotewaereaotetomowharerä,koirätëtehimeaorotooTainui,tetomowharerä.

66

te kotihitihi–

JT: E kï ana koe,”he tomo whare”, tënä, whakamäramahia mai tërä ähuatanga. He whare hou, he whare tawhito, he aha?

KT:Käore,kotetomowharehou,käoreanökiatakahiaetewahine.Koirätewaereahikiaiitetapu,ingätapukatoa.Koirätewaereamötewharehou.Koteingoaotewharerä,koirä,keirotoitewaerea,“Ko wai te ingoa, ko wai te ingoa?”Kakarangahiaeteminitanë?Koirätökuneimöhiotanga.

JT: Mä wai hei häpai te waerea, mä wai e takitaki ngä kupu? Mä te täne, mä te wahine ränei?

KT:Käorengëneiikaweaetewahine.Möhiopaianatäuakingërätikanga.Engari,hewäanötörätoukitekaranga.Ngäwaerea,nängäminita,nängäkaumätua.Käoreanöhokikiakiteitewahineetüanakitewaerea.Kiteanaauhenuingäwähineetüanakitewhaiköreroitönawä.Mötewaerea,käo,käoreanökiakite.

JT: He aha i tüturu ai te mau o te waerea ki roto o Tainui?

KT:Takumöhiohemeatukuiho,hetaongatukuiho.Käoreauekiteitënämeatewaereaingähaeretanganei.NohomäuairotooTeArawa,nohomäuairotooTüwharetoa,nohomäuairotooTühoe,koauerongoneiitëneimeatewaereakirotooTainui.KahokimaikiTainui,takumöhionei,nätemeapeakeirarotätouiteKïngitanga,tekorowaioteKïngitangaikahaaitëneimötewaerea.Koinei,närätoungëneitikangamairäanö,hetaongatukuihoirotooTainui.

JT: Ka pümau te waerea ki roto o Tainui, ki ngä whakatupuranga e haere ake nei?

KT:Äe,kaharawaatuinäianei,kaharawaatuinäianei.

JT: He aha ai?

KT:Itewäiamätouetamarikiana,käoremätouerongoanaingëneiähuakörero.Inäianeikeiterongokëauitënämeterangatahieköreroanaingëneiköreronë.Tewäiamätou,karekau.Koineitäkuekïnei.Teruatekau,torutekautauehekemainei,kaharawaatutënämeatewaerea.Kongötätoukaumätuaetunei,aTione,ngëräkaumätua,tarapekeanaitemarae.Käoreauerongoanaitënämeatewaerea.Tamarikitonuanaau,engari,whakarongoanangätaringakiërä,ngëtehiongömätoukaumätuairungaingömätouneimarae.Takumöhionei,tinokaharawaatutëneimeatewaereainäianei.Keiakoutouinäianei.

JT: Taku pätai whakamutunga, i kï rä koe, he maha ngä waerea i roto o Tainui. Tëwhea te waerea e kaha nei te täkina e ngä kaumätua i tënei rä?

KT:Eruangämea.Kote‘Waerea te one tapu’.Kotëtehianö,‘Töia te waka Tainui tapotu ki te moana’.Ngërängäwaereakitakumöhio.Henuiatungëtehiongäwaerea,henuiatu.Hokiatukoekitënämarae,kitënämaraeirotooTainui,karongokoeingäwaerea.KörerohiamaiengëtehiongäkaumätuaoManiapoto,‘Tënei te wï’,koiatëtehiongäwaereatawhito.

Whakaräpopototanga uiuiKäti,kongäkawenganuiipupüakenörotomaiingäköreroä-wahaneimötewaerea,kotewhakawäteaitehuarahi,kotehikiingätapu,koteweweteingätoimahakiamämä,kiatänoa.Koteparepareanöingäkikinootewhakangänewhametemata-taketake.Koineingäköreronuiiputaingäräuaköreroä-wahamöngäkawengaotewaerea.Engari,kotekaupapamatuaimäramapai,hetomongawhare.EaikiaKT,koineitëtehitikanganuiorotooTainui,tewaereamötetomowharehou.HeitäKK,kotewaereatepaneongäkarakiakitënei,kitetomowhare.Tëtehiatukaupapanui,kotërätetakahiwhare,ä,kotetomourupähoki.Whaimuriihoanakotewhakamänuwaka,tewhakaekemarae,tewhakaritehaerengametehikiingämate,ngämäuiuiotetinana.

Heiwhakatepeingëneiköreroä-waha,hehuarahitewaereakiakoreaihetoimaha,hekikinoräneiepirikiakoe,kitökaupapa.Mätewaereahokiehikitengauongätapu,ngäähuatangaoteaoMäorikiawätea,kiatänoa.Hetaongatukuihotëneitewaerea,epurutianeikirotooTainui.KoineitewhakakikokikootemätaurangaMäoriä-wahaitirohiaaiitewhakairotangatuaruaotëneituhingaerangatiraaitetüatewaereaheimätaurangawhaimanairotoingämomohuarahiakoateMäori.

67


WhakatepengaKäti,eaiki te rangahaunei,hewhakahekenga tewaereanä teMätaurangaMäori. Nänako teMätaurangaMäoriä-waha.NätemätaurangaMäoriä-waha,kotewaiata.Näna,kotekarakia.Nätekarakia,kotewaerea.Keitauawhakairotangahokikahorahiangätuhituhingaangätohungamätaurangaetohuanai tetürangatiraatewaereakirotoitemätaurangaMäori.NäterirongaongëneimätaurangaiaTäwhaki,tiritiriaanaauamätaurangakiteaomärama.Ä,whaiwähianatewaereakirotoingäwhakaritengaatetangata.

Ikonä,kahokitekörerokiHawaiki.IkïngiaaieJones(1995),kotetauiratuatahiotewaereanäNgä-toro-i-rangii tehekengamaioTainui. Ko te taupatupatu tëneiki teköreroaKKemeaana ia,nä Iokë te tauira tuatahi i teorokohangangaräanöotewhakaaro.Kongäpütakengatonungëräotewaerea.

NötehekengaoTainuiwaka,whakakuküanakiKäwhia,katöiakiuta,kitepaeokiokingaemöhiotiaanaiteranginei,kotetumuoTainui.Kotemauriotewaka,whakatökiaanaiakingönatohukoHäni(Häni-a-te-waewae-i-kimi-atu) räua ko Puna (Puna-whakatupu-tangata). Nö te whakaaratanga ake o te tumu o Tainui, ko te whakatütangatëräo te takapoukuraoTainui,ehuainaneikoAhurei. Ki roto,ki te takapoukurangämätaurangaMäoriä-wahaneiwhakaüngiaaikingähirikapootepia.Ä,huriatuhetau,huriatuhetau,mearawaake,katoemaihepitopitomätaurangaä-wahaneinöAhureikuariroingämätua,taemaikiatätouiteränei.

Ko te waerea tëtehi toenga o aua pitopito raka i ruiruia ai i roto i ngä kupu körero a te tokorua kaumätua nö teWhakairotangaTuawhä.Nörotooauakupukörerokakiteahetauiramötekaupapaetikaanaheiwhakatakotoitewaereamengämomowhakamahinga.Ikonei,kakiteatetüturutangaotënei,temanaoteköreroä-waha,maiitekäwaiatuakiatätoutekikokiko,tekäwaitangata,hekupuwhakarere,hekupumanawawhïtiki.Ahakoangähurimengäkäwhakiirotoongämanotaukuapahemoatu,märamaanangäwhakaaturangaerarawetonurätengäkauongäiwioTainuikitewaerea,ekoreememeha,kotekörero,‘Waihöpuapua e mimiti, ko te wai a Rona, he manawa whenua, e kore e mimiti’.

Itewhakairotangatuawhäkotetitirokingäwhakaarootetokoruakaumätuaepäanakingäkaupapakeitewaerea.Kotetitiroanötëräkingämomowhakamahingamengäpütakengamaiotewaerea.

HeitäPapa,Papa&TeAho,(2004):

Awaereaisakarakia,theseareusedmainlytolifttapufromanarea;clearaspaceorguideothersontoorintonewplaces.Whenoneisnewtoanarea,onemaywaereaastheygoontothemarae.(p.17).

MehemeatekapoakeingäköreroaKK,kotänaemeaana,kotewaerea,hehikiingätapumengäkikinootëtehiwähikiakoreaiepahëherarurarukiakoe,kitökaupapa,kitöoperänei.Heiäpiti,koteäraihokiitenihotetëongäwhakahäweataeatukingäwhakangänewhaatetangatakirungakiakoe.Hehikianöingäähuatangakiawäteatehuarahikimuaitearoaro.EtautokotahianangäköreroaKT,emeaanaia,kotewaereatehuarahiwhakawäteaiakoemengöwhakaaro.Hehuarahiwhakaekeatu,ä,hehuarahihokikiteiwi,keituaoteärai.Kotekaupapanuiotewaerea,keirototonuitönakupu,arä,hewaere.Tauriteanatetikangaotekupu‘waere’kitëräotekupu‘whakawätea’.Koineiteputanganuiingäköreroä-waha,hewhakawätea,hehikiingäähuatangakiakoreaiheraruraru.

Kiwhea tewaerea täkina ai? Ko teköreronui iputa ingäkörero ä-waha,ko te tomowhare. Hei tängëtehi,hewhakatuwheratanga,hekawangawhare.Heitätetokoruaiuiuia,hetomowhare.Kotewaereatepaneongäkarakiaitetomongawhare,koirätekarakiatuatahi.HeitäKT,haereairäuakotönahoarangatiraingähaereateTeArikinui,TeAta-i-rangi-kaahuitewäiaia,ä,koteKïngiinäianei.HemeanuitewaereakirotoingäritengatomowharekirotooTainui. Ngëtehiatukaupapaiputakaekeaitewaerea,mehemeaheharingatüpäpaku,hewhakarewawaka,hetomourupä,hetakahiwhare,hewhakaekemaraewhenuahouränei,hewhakaritehaere,hewhakaritetangata,heäraimäuiui,hewhakamänuwaka,hewhakarewakaupapa.

AhakoahaeretetangatakiwheakirotoingäiwioTainui,ä,mehemeakotëtehiongëneikaupapaorungaakenei,käoreekore,kotehäkiriotaringaitewaereaetäkinaana.HeitäKT,nätemeakeirarotätouiteKïngitanga,tekorowaioteKïngitangaimauaitewaereakirotooTainui.Ituaatuitënä,hetaongatëneiipoipoiaengäpokingaringaangämätuakiatätou.Eaikitewhakaarootekaituhi,ekoretëneitaongaengaroingängutuotëneiwhakatupuranga.Nätemea,hetokomahangärangatahipëneiitekaituhitepakeke,hekahateokeoteatekitepupuruingëneitikangaonehe.NätewhakatütangahokiongäKuraKaupapaMäorimengäWharekura,kuatïmatakëtewhäwhäangätamarikiitewaerea.Ekiteaatuneitewhakakikokikootëneiwhakapaeirotoingämahikapahakamengäwhakataeteaemanu

68

te kotihitihi–

köreroirotoingäkura.Heiäpitiake,kuatänoangähuikarangonangäwaereakireira.Keitëneiwä,kuakoreewhakahëngiatehaereaterangatahikingähuietäkinaaitewaerea,pëneiitetomowhare,tetakahiwharemengëräatu.Käoreewhakatapungiaanaheähuatangakitëtehirangapü,möngörätoutaringaanahetewaerea,nöteaoongätüpunakëtërätikanga,ana,kuahuritewä,emäramaanangäkaumätua,kitekorerätoueruiruiingärätoukupukörero,tëmauingawhakatupurangaomuriiho,kangaroiatätoukitepö.

Nöreira,koteakiakiangäkorohekenärotoingäköreroä-wahaotewhakairotangatuawhäemeaana,hetaongatukuihotewaereakirotooTainui,nängämätuaitöitewäoteorahekemaikiatätou.Kotepätai,mäwaietöinäianei,ingätaukeitetahatüoterangi?Täkuekïana,mäkuetö,mäterangatahietö,mängäkaumätuaetö,mäWhakatau!KeitetongikuraaKïngiTäwhiaoewhaiakenei,keikonäemauanatewairuaoteherengakaumätuakiterangatahi.Waihoki,etohuanaitehiraotemahingätahikiakoreaieeketekörero,hetakerehäiamoturirikineitöTainui.Paimärire.

‘Ki te kotahi te käkaho ka whati, engari, ki te käpuia e kore e whati’

69


Whakapuakanga

Best,E.(1977).Fishing methods and devices of the Mäori.Wellington:E.C.Keating,Governmentprinter.

Best,E.(1995).Mäori religion and mythology Part 1.Wellington:TePapaTongarewa,MuseumofNewZealand.

Best,E.(1982).Mäori religion and mythology Part 2.Wellington:P.D.Hasselberg,Governmentprinter.

Best,E.(1975).The whare köhanga and its lore.Wellington:A.R.Shearer,Governmentprinter.

Buck,S.(1996).The coming of the Mäori.Wellington:WhitcombeandTombsltd.

Evens,J.(1997).Ngä waka o neherä: The first voyaging canoes.Auckland:Reed.

Grey,S.G.(1953).Ngä mahi a ngä tüpuna.Wellington:L.T.Watkinsltd.

Jones,P.(1959).King Pötatau: An account of the life of Pötatau Te Wherowhero, the first Mäori King.Wairarapa:ThePolynesianSociety.

Jones,P.(1995).Ngä iwi o Tainui: The traditional history of the Tainui people.Ngäkörerotukuihoangätüpuna.Auckland:AucklandUniversityPress.

Kelly,L.(2002).Tainui: The story of Hoturoa and his descendants.Christchurch:Cadsonburypublications.

Mahuta,R.T.K.(1974).Whaikörero: A Study of Formal Mäori Speech(Master’sthesis).UniversityofAuckland,Auckland,NewZealand.

McLean,M.&Orbell,M.(1990).Traditional Songs of the Mäori (rev. ed.).Auckland:AucklandUniversityPress.

Mead,H.M.(1996).Ko Täwhaki nui-a-Hema: Äna mahi whakahirahira.Auckland:Reed.

Orbell,M.(1991).Mäori Songs in History.Auckland:AucklandUniversityPress.

Papa,P.,Papa,R.,&TeAho,L.(2004).He Kete Waiata: A basket of songs.Hamilton:HamiltonProjectTeam.

Pömare,S.M.(1987).Legends of the Mäori: Mäori-Polynesian historical traditions, folk-lore and stories of old New Zealand(Vol.2).Auckland:Southernreprints.

Reed,A.(2004).The Reed book of Mäori mythology.China:Reed.

Royal,T.A.(1998).Te Ao Märama - A Research Paradigm.Te Oru Rangahau, Mäori Research and Development Conference Proceedings.PalmerstonNorth:MasseyUniversity.

Salmond,A.(1985).Mäori Epistimology. In Reason and Morality.London:TavistockPublications.

Shirres,M.(1986).An introduction to karakia(Doctoralthesis).UniversityofAuckland,Auckland,NewZealand.

Shortland,E.(1882).Mäori religion and mythology.London:Longmans,Green,andCo.

Society,T.P.(1935).The journal of the Polynesian society: Containings the transactions and proceedings of the society(Vol.44).NewPlymouth:ThomasAvery&sonsltd.

Stafford,D.(1967).Te Arawa: A history of the Arawa people.Auckland:Reed.

Sutton,D.(1994).The origins of the first New Zealanders.Auckland:AucklandUniversitypress.

Tau,T.M.(1999,March).MätaurangaMäoriasanEpistimology.Te Pouhere Körero, no. 1. Te Pouhere Körero, an Organisation of Mäori Historian.MasseyUniversity,PalmerstonNorth.

Teone,T.T.(1939).Tikao Talks: Kä taoka tapu o te ao köhatu. Treasures from the ancient world of the Mäori.Australia:PenguinBooks.

70

te kotihitihi–

TeAwekötuku,N.,Nikora,L.W.,Rua,M.&Karapu,R.(2007).Mau Moko: The World of Mäori Tattoo.Auckland:PenguinViking.

Tregear,E.(1904).The Mäori race.Wanganui:A.D.Willis,printerandpublisher.

TVNZ(Director).(1996).Te Whanake 4, Te Köhure[Video].

Walker,R.(1996).Ngä Pepa a Ranginui.The Walker Papers.Auckland:PenguinBooks.

Wiri,R.K.(2001).The prophecies of the great canyon of Toi: A history of Te Whäti-nui-a-Toi in the western Urewera mountains of New Zealand(Doctoralthesis).UniversityofAuckland,Auckland,NewZealand.

He körero ä-wahaHopa,M.2010,KäwhiaKaumätuaKäwhia.2005,KäwhiaKaumätuaTeAwamutu.2007,TeAwamutuTemara,P.2010,Hamilton

71



72

73

Te MaTua TaNgaTa

Nä Te Kahautu Maxwell

74

te kotihitihi–

He whakamärama mö te hakaHehakatëneieköreroanamötetaengamaiotewhakaponooTeMatuaTangata,arä,TeRingatü,kirotooTeWhakatöheairaroiaHiraTePopo,arikioNgätiIrakirotooTeWhakatöhea.KoHiraTePopoteapatakiaTeMatuaTangatakirotooMaraetaimeteWera,käingaiWaioweka,itäwharautiaaiTeMatua

TangataiteringaoteKäwanatanga.ItanahokingamaiiWharekaurikiWhareongaongakakökiriririkiatauiwiiMatawhero,iNgätapahokiitetau1868.KatakahimaiTeMatuaTangatakirotooWaiowekakiterapahaumimötanakaupapa,tepupuriitewhenuameteManaMäoriMotuhake.ItahuriaTeWhakatöheakitewhaiiTeMatuaTangatametanawhakapono,nätemeairaupatutiateroiotewhenuaoTeWhakatöheaitetau1865.KakitengäarikioTeWhakatöheakoineitewakaheihoehoengamörätouheiwhakarauoraiteiwi.KeirotoitehakaneiteporopitiaTeToiroa,tohungaoNukutaurua,imatakitehiaaitetaengamaiotePäkehämetewhänautangamaioTeMatuaTangatameteparekuranuikapäkitewhenuaneiiatauiwi.KawhakaatuanöhokiitewhänautangamaiotewhakaponoRingatü ki runga o Wharekauri me ngä kupu whakaari i hoatu e te Atua ki Te Matua Tangata me te mana Atuahoki.IrotoitehakaneiheritetewhakaputaingäkupuwhakaariaTeMatuaTangatakitanaiwiRingatü,ä,kiaTeWhakatöheahoki.Kuatangohiamaihewähanga,hekupu,hetauirahokimaiiëtahihakatahito,aRangipükohukohuiaNgaiTühoe,ngähakamengäwaiataaTeMatuaTangataheiwhakakaupapa,heiwhakaüitetähühüotëneihaka.

Ngä kupuTiwhatiwhatepö!Tiwhatiwhatepö!(1)KoTePakerewhä!KoTePakerewhä!KoArikirangitëneitehaereneiIahahahä!KoArikirangi!KoArikirangi!Pükohukohu(2)terangiipatuamaiaiTeWhakatöhearaupatuIÄhaha!PikirangiArikirangiHetarakoukouÄheanuhetemanawanuioArikirangiPuritiakiamautekaunatihikahikaaRäwiriAnaTamaruratewhenuaKamateiteririkiWaerengähikaAuëtaukurie!Rëkohu(3)kohuterangiIputamaiaiteMataoTeAtuaTiripä!(4)Tire!(5)Taipeti!(6)TipuaketeponoitewhenuaTitiroihotetikaiterangi(7)Ämeko!Iperene!Ütiera!(8)KaTüruki(9)TeTurukiPaneke!Paneke!KaTürukiTeTurukiPaneke!Paneke!KirotokitewaiKaüakeanaKoWhareongaonga(10)Ohuta!Ohuta!Katüteringaringa!KatüteringaringaKirungakiteRingatüihonei!Ringatüihonei!Hï!Anatakere!Anatakere!(11)TakahiangähiwimaungakitetaiwhakararoKawhakakauaArikirangiTeAwaoWaiowekaTäwharautiaeteWhakatöhea

75


KoTeWera!KoMaraetai(12)Tire!(13)Tinimeene!(14)HünangaotetiniHünangaotemanoTire!Tinimeene!IÄhaha!KeiwahohokimaiNöhouTePopo(15)töponoTemaungärongohokiräIhaereaiitearaititikahamainäEkaiakumataitekohuetataoTänewhirinaki(16)KirungaoWaiowekaEripiTana!EripiTana!(17)Nöwaitëräpere?(18)Heiahatëräpere!KeitekimitonuaketeorangamöTeWhakatöheaKeirungaräneiKeiraroräneiKeiköräneiAneiakeräneikeiTeMatuaTangataHewakaahaueteiwiWhiritä!(19)KakuhukitetureWhiritä!HaimatuamötepaniWhiritä!KotemanatuatahikoTeTiritioWaitangiKotemanatuaruakoTeKootiWhenuaKotemanatuatorukoTeManaMotuhakeTüruki!Türuki!Paneke!Paneke!TäwhanamaiRëhita(20)HaramaiteAtuaEawekeanakiteririEpühoianatearohakiaTeWhakatöheaKatüteihiihiKatütewanawanaKirungaArikirangiRingatüihonei!RingatüihoneiHï!

He whakamärama mö ngä kupu1 NäTeToiroaoNukutauruatëneimatekiteiteharamaitangaotePäkehä1766.2 ItangohiamaitëneiwähangaitehakaaNgäiTühoe,kotönaritengakiteähuaoteaokirungaiaTeWhakatöhea

iteraupatutangaotewhenua.3 HeingoaanömöWharekauri.4 KotekupuwhakaaritëneiaTeAtuakiaAperahama.Kotewhakapümautangaitemanawanuiirungaitekupu

meteoati.5 KotekupuwhakaarikiaMohi.KoteputangamaioteAtuakitetangata.6 KotekupuwhakaarikiaHöhua.KoterirongaotewhenuaioatitiakiaAperahama.7 Tipuaketeponoitewhenua,titiroihotetikaiterangi:ItangohiamaitëneiiteWaiataaRäwiri85ewhakaatu

anatëneiitewhänautangamaioteRingatükirungaoWharekauri.

76

te kotihitihi–

8 KotekupuwhakaariateAtuakiaTeMatuaTangataiWharekauri;“Ekoreahauewhakarereiakoemetökuiwihoki.”

9 TeTuruki:KoTeMatuaTangata.KotewhakariteikoneikitehokingamaioTeMatuaTangatamengämörehuirungaitekaipukeRaiwharameene(Rifleman)iWharekaurikiWhareongaonga.

10 Whareongaonga:KaitetongaoTürangatëneiwähi,itangohiatëneiwähangaitewaiataaTeMatuaTangataiaPinepineteKura.

11 KeiwaenganuiiNgäKurïäWhäreikiTihirautetamaitimötätou.Hetamaitipai,herangimärie.Nuiatuhokitönamana.Ahakoarua,toru,whä,kakoropikoahaukiönawaewae.

12 TeWera/Maraetai:HekäingatëneikeiWaiowekaitäwharautiaaiaTeMatuaTangatakiëneikäingaeruaeTeWhakatöheaiteringaoteKäwanatanga.

13 KotekupuwhakaarikiaMohi,kotetonongaoTeAtuaitePoukapuaheihunaiaMohiiterä,koPoukäpuraheihunaitepökoineitetauiramaiotehünangaoTeMatuaTangatakiTeWera,kiMaraetaikirotooWaioweka.

14 KupuwhakaarikiaHoromona.Kotemätauranga,huihuingaongäiwikingäPoropiti,koteAtuatanga,tangatatanga,kotehuihuingaongäkupuwhakaarikatoamairäanöiaAperahamataenoamaikingäporopiti.

15 TePopo:KoHiraTePopoteüpokoarikioNgätiIra,hapüoTeWhakatöheakirotooWaiowekanänaitäwharauTeMatuaTangataimuriitanaomangakirotooWaiowekaimuriitepakangakiNgätapa.

16 Tänewhirinaki:KoineiterünangawhakairoiwhakatüngiaeHiraTePopomeTeWhakatöheamöTeMatuaTangata1883.Eaikitekörerohewharetaputëneiitëräwäkongätohungaanakeiwhakaaengiakirotokitekarakia,kiritahanga.

17 KotekupuwhakaariaTeMatuaTangatakitewhareoTeWhakatöheaaTänewhirinakiiwhakatühiaheiwharetapumöTeMatuaTangata.Ekore tökoutouwharee tü.Kakaingae tekioremai i temahauputanoaki tetüärongo.Kaputahokiheporopitiimuriiahau,pakarutikanga,pakaruwhenua,pakaruwhakapono.Kiateretehokikitetikanga.

18 HewähangatëneinötehakaoTeMatuaTangataihakainaeiakirungaoÖmarumutukirotoiaNgätiRuahapüoTeWhakatöhea.Kotanawhakahaukiteiwikiatahuriteiwikitanawhakapono,heiahatewhakaponootauiwi.

19 KotekupuwhakaarikiaNoaioraaitetangata.20 KotekaiärahitëneiaTeMatuaTangata,heköperemäkaputamaiitepö.

77



78

79

WHaKaHoKia Te Reo Ki TöNa TaioReTaNga: He RauTaKi Reo Mö WaiKaTo-TaiNui

Nä Dr. Te Raukura Roa

80

te kotihitihi–

ariä: Kotekaupapaotëneipepa,kotewhakatakotoitëtehimahererautakiheiwhakakaha,heiwhakapakariitereoMäorioteiwioWaikato-Tainui.Eharatëneiitepepaweteweteiterautakiwhakaorareo,eharahokiitepepatätariingärautakiwhakaorareooteao.Engariia,hepepawhakatakotoiökuwhakaaromötëtehihuarahieoraaitereooWaikato-Tainui.Keiterärangiwhakapuakangaëtehirauemiitoroatu

aiau,heoi,kāoreiätatätarihiamötëneipepa.Nöreira,erimangäwähangaotëneipepa.Kotewähangatuatahi,hewhakakaupapaitëneirautaki.Kotewähangatuarua,hewhakamäramaingäwhakahaeretangaoteiwi.Kotewähangatuatoru,hewhakatakotoingäwhäingaoterautaki.Kotewähangatuawhä,hewhakatakotoitemahereetutukiaingäwhäingaoterautaki.Kamutuhewhakatakotowhakaaroatuanökäoreiwhakaurukirotoiterautaki.

Kupu Matua: Mahererautakireo;Waikato–Tainui;whakaorareo.

Kupu whakatakiIputaiaTäwhiaotetongi,“Mäku anö hei hanga töku nei whare. Ko ngä pou o roto, he mähoe, he patatë, ko te tähühü he hïnau. Me whakatupu ki te hua o te rengarenga, me whakapakari ki te hua o te kawariki”.Itïkinamaitëneitongiheiwhakakaupapaiterautakinei.Kotemanakooteiwi,kiahangaitömätouakewhareköreroMäori,wharewhakaoraitötätoureoMäori.Ewhängätahaotëneiwhare.Kotetahatuatahi,kotewhakapakariitereootetangata.Kotetahatuarua,kotewhakapakariitereootewhänau.Kotetahatuatoru,kotewhakapakariitereootemarae,otehapü,otehäpori.Kotetahatuawhäkotewhakapakariitereooteiwi.

Kupu whakamärama mö Waikato-TainuiKotehungaekïianeikoWaikato-Tainui,hekähuimaraeiwhakakotahiiraroitetakeraupatu.Kongëneimarae,iwhakaaekitehainatangaoteRaupatuWhenuaoWaikatoitetau1995.Nönätatanei,kawhakaingoatiangëneimarae,kongäMaraeRaupatuoWaikato-Tainui.Kongëneimaraetehungawhakahaere ingämoni iputamai i tewhakataungaraupatu.Ewhaiakeneikongäingoaongämaraemengähapü.

Table 1. Waikato Tainui Raupatu Marae

Marae Hapü Marae Hapü

Aaruka NgaatiMahuta TeAwamaarahi NgaatiTiipa

Aotearoa NgaatiRaukawa Hoe-o-Tainui NgaatiWairere

Hiiona NgaatiApakura TeIti-a-Hauaa NgaatiHauaa

Horahora NgaatiNaho Raakaunui NgaatiParetekawa

Hukanui NgaatiWairere Raungaiti NgaatiHauaa

Kahotea NgaatiApakura Reretewhiioi NgaatiParetaua

Kai-a-te-mata NgaatiHauaa Rukumoana NgaatiHauaa

Kaitumutumu NgaatiMahuta Tahungakaitoto NgaatiTeAta

Makaurau–Ihumatao NgaatiTeAta Taniwha NgaatiMahuta

Maketuu NgaatiMahuta Tauhei NgaatiWairere

Mangatangi NgaatiKoheriki Taupiri NgaatiMahuta

Mangatoatoa NgaatiParetekawa Tauranganui NgaatiTiipa

Maungatautari NgaatiKorokii TeAakau NgaatiTainui

Maurea NgaatiNaho TeAwamaarahi NgaatiTiipa

MookaiKaainga NgaatiApakura Hoe-o-Tainui NgaatiWairere

Mootakotako NgaatiMahuta TeIti-a-Hauaa NgaatiHauaa

NgaaHaueWhaa NgaatiTamaoho TeKaharoa NgaatiMaahanga

Ngaataierua NgaatiTipa TeKauri NgaatiMahuta

Ngaatira NgaatiRaukawa TeKooraha NgatiMahuta

Ookapu NgaatiMahuta TeKoopua NgaatiApakura

Ookarea NgaatiMahuta TeKotahitanga NgaatiTiipa

81


Omaero NgaatiMaahanga TeOhaaki NgaatiMahuta

Ooraeroa NgaatiTaahinga TePapaorotu NgaatiMaahanga

Owairaka NgaatiRaukawa TePapatapu NgaatiMahuta

Paraawera NgaatiRuru TePohooTanikena NgaatiTainui

Poihaakena Tainui TePuea NgaatiMahuta

Poohara NgaatiKorokii TeTihioMoerangi NgaatiMahuta

Pukerewa NgaatiTainui TeTokanganui-a-noho NgaatiApakura

Puurekireki NgaatiApakura Tikirahi NgaatiTaahinga

Puukaki NgaatiTeAta Tuurangawaewae NgaatiMahuta

Raakaunui NgaatiParetekawa Umupuia NgaatiTai

Raungaiti NgaatiHauaa Waahi NgaatiMahuta

Reretewhiioi NgaatiParetaua Waikare NgaatiNaho

Rukumoana NgaatiHauaa Waikaretuu NgaatiTainui

Tahungakaitoto NgaatiTeAta Waikeri NgaatiMahuta

Taniwha NgaatiMahuta Waimakariri NgaatiHauaa

Tauhei NgaatiWairere Waingaro NgaatiMaahanga

Taupiri NgaatiMahuta Waipapa NgaatiHikairo

Tauranganui NgaatiTiipa Waitii NgaatiWairere

TeAakau NgaatiTainui Whaataapaka NgaatiTamaoho

Nömurimaiotewhakataungawhenuaraupatu,kawhakatüriaengämaraeneitëtehiwharepäremata,ekïianeikoTeKauhanganui.KotemahiaTeKauhanganui,hewhakahaereingäähuatangaoteiwi(TribalGovernanceGroup).Kotehungakeirotoitëneiwharepäremata,hemeapötiengörätoumarae.67ngämaraeraupatuoWaikatoTainui.KatorungätängatamaiiiamaraekapötingiakianohokiteKauhanganui,hekaumätua,hekanohimötemarae,herangatahi,nöreiraka201ngämemaotëneiwharepäremata.KätahikapötingiakiatekautängatamaiiteKauhanganuikianohokiTeAratauraheiüpokomöTeKauhanganui.

MahererautakireoMäori

Kiahokikitewhareikörerohiaitetïmatanga,arä,tewhareköreroMäorimöWaikatoTainui.Kotetähühüotewharekia ‘whakahokia te reoki töna taioretanga’.Koinei tewhakakitengamö te rautaki.E torungäwhäingamatuao terautakinei.Kotewhäingatuatahitepoutüärongootewhare‘kiahihikotengäkaukiteköreroitereo’.Kotewhäingatuaruatepoutokomanawa‘kianiwhateiwikitewhakaüitereo’.Kotewhäingatuatorutepoutähüotewhare‘kiatangatawhenuatereokirotoitetangata’.

Nöreira,eonongäpourautakiheiwhakatinanaingäwhäinga.Tuatahi,kotewhakanuiitemanaotereoirotoitetangata,itehäpori,itemarae,iteiwi.Tuarua,kiarangiwhäwhätereo,arä,kiakitea,kiarangonatereoingäkäinga,ingämarae,ingäwähimahi,otirä,iteroheoWaikatoTainui.Tuatoru,koterangahaumetewhakawhänuiitemätäpunamätaurangamötereoMäori,otirä,mötereooWaikato-Tainui.Tuawhä,kotewhakaritehuarahikiariroiteiwitereoMäori.Tuarima,kotewhakaritehuarahietaeaaitewhakatupuitereoirotoitepäharakeke,irotoingäkäinga.Tuaono,kotewhakaritehuarahietaeaaitearoturuki,tetätarimetearotakeitepai,itekoretakeräneiotëneirautaki.

82

te kotihitihi–

Keitetauira1tewhakaräpopototangaotemahererautakinei.

Tauira 1. Whakaräpopotanga o te Rautaki Reo

Whakakitenga Te tähühü o te whare:Whakahokiatereokitönataioretanga

Ngä pou o roto o te whare

Whäinga pou tuärongo: Kiahihikotengäkaukiteköreroitereopou tokomanawa:Kianiwhateiwikitewhakaüitereopou tähü:Kiatangatawhenuatereokirotoitetangata

Ngä rautaki/The strategies pou tuatahi–Temanaotereopou tuarua–Kiarangiwhäwhätereopou tuatoru–Mätäpunamätaurangapou tuawhä –Terirongaotereopou tuarima–Whakatupureoirotoitepäharakekepou tuaono–Tearoturuki,tetätarimetearotake

Te mahere whakatutuki i ngä pou o te rautakiKotewähangaewhaiakenei,kotewhakatakotoitemahereetutukiaingäwhäingaongäpouoterautakinei,hewhakatakotohokiitewäetutukiaingëneiwhäinga.

Te Pou Tuatahi: Te mana o te reo.WhäingaKotewhäingamatuaotëneipourautaki,koterangahauitemanaotereoirotoitetangata,itemaraemeWaikatoTainuiTeKauhanganui.Kikoneiemöhioaihepëwheatenuiotemanaotereoirotoiteiwi.

Rautaki mahiKotehuarahietutukiaitëneiwhäinga,kotewhakahaereitëtehiuiuireo(Language Survey).Kotekaupapaotëneiuiuireohekohikohitataurangamötemanaotereoirotoiteiwi.Etorungäpekaotëneiuiuireo.Tuatahi,heuiuiingätängatakeiterärangiingoaoWaikatoTainuikiakimii:(a)tekahaotereo;(e)temanakokiteakoitereo;(i)ngähuarahietaeaaietetangatateako;(o)mengäuauatangakeimuaitetangata.Tuarua,heuiuiingäkomitiongämaraekatoaoWaikatoTainui.Kotearonga,hekimiitekaha,itengoikoreräneioteköreroitereoirungaingämarae.Tuatoru,heuiuiingäkaimahimengäkaiwhakahaereoWaikatoTainuiTeKauhanganuiInc.Kotearonga,hekimiitekaha,itengoikoreräneiotereoirotoingäwhakahaeretangaoteiwi.

Kotetümanakohoki,kiawhakahaerehiatëneiuiuiiarimataukiataeaaiteine,tearotakemetetätariitekahahaereotereoirotoiteiwi.KeiteTauira3tewhakaräpopototangaotepoutuatahi.

Tauira 3: Te pou Tuatahi - Te Mana o Te Reo

pou Tuatahi Whäinga Rautaki Mahi Te Wä

Te Mana o te Reo Kiarangahauatemanaotereoirotoitetangatametemarae

UiuiReo(Language Survey)

UiuiReoiarimatau(Longitudinal Language Survey)

2011–2012

Iarimatau

Te pou tuarua: Kia rangiwhäwhä te reoWhäingaKongäwhäingaotëneipourautaki,kiarangiwhäwhätereoirotoingämahikatoaoteiwi,arä,ngäwhakapähötanga,ngähuiäiwi,ngähuiämarae,ngäkäinga,otirängäpakihimengäumangaoteiwi.Kongäwhakapähötangamengäwhakaputangaekörerohiaana,koRadioTainui,TeHookioi,teripoataätau,metepaetukutukuoTainui.Kongähuiekörerohiaana,kotekoroneihana,ngäpoukai,whakaaturangamarae(Marae Expo),whakataetaeämarae(Tainui Games),konowheteTribal Pride;ngämärena,ngätangihanga,ngähuritaumengähuraköwhatu.Kongäpakihimengäumangaäiwiekörerohiaana,koTeAwameTeRapaBase.

83


Rautaki mahi Eonongärautakimahiotepoutuarua.

1. Whakamäori&Whakapäkehä Kotehuarahituatahietutukiaitëneiwhäinga,kotewhakamäoriingätohu(signage)möngähuiäiwi,ämarae

hoki,ingätohumengäingoaongäpakihimengäumangaoteiwi,aräTainui Group Holdings.HewhakamäorihokiitepaetukutukuoTainuimetewhakawhänuiingätuhingaMäorikirotoiTeHookioi.

2. WhakaaturangaReoMäori(Te Reo Expo) Kotehuarahituaruaetutukiaitëneiwhäinga,kotewhakariteitëtehiwhakaaturangareoMäori(Te Reo Expo)ki

ngäwhakataetaeämarae(Tainui Games)metekoroneihana.3. Hetaongawhakatairanga(Merchandising) Kotehuarahituatoruetutukiaitëneiwhäinga,kotewhakaritetaongaheitohatoha,heitäkoha,heihokohokimä

teiwi.Heitauira,kongätaongapëneiitetïhate,pötae,pine,hamarara,pukapuka,wätaka,maramataka.Aränoaatungätaongakataeatewhakarite.

4. PukapukareoMäori Hemahangähuarahietaeaaitewhakatutukiitëneirautaki.Arä,kotetukuingëtehituhingareoMäorikiroto

itepukamäheniateiwi,aräTeHookioi.KataeahokitewhakaputaitëtehipukamähenireoMäorimotuhake,itëtehihautakareoMäoriräneiewhakaputaanaingäkörerowhakatairangaiteiwi.

5. WhakariteaheTureReomöWaikatoTainuiTeKauhanganuiInc. KäoreanöteiwikiaätawhaiwäkitenohokitetuhiitëtehiturereoMäorimöWaikatoTainuiTeKauhanganui

Inc(Te Reo Mäori Policy).Nöreira,koineipeatëtehimahituatahikiapaiaitewhakatinanaitëneirautakireo.6. Pötukutaonga Kotëneirautakimahi,hewhakamanaingäwhakaihuwakaoteiwiewhakatairangaanaitereo.Kotetikangao

tënei,kiakiteaeteiwitenuiotemanairotoingämahiwhakatairangaitereo.

Table 4: Te pou Tuarua – Kia rangiwhäwhä te reo

pou Tuarua Whäinga Rautaki Mahi Te Wä

Kia rangiwhäwhä te reo Kiarangiwhäwhätereoirotoingä:-Whakapähötanga;-Huiäiwi;-Huiämarae;-Käinga;-Pakihioteiwi

Ngämahiwhakatairangakiarangiwhäwhäaitereo:

-Whakamäoriingätohu-WhakaaturangaReo(Te Reo

Expo)-Taongawhakatairangaitereo-PukapukareoMäori-TureReoMäorimöWaikato

TainuiTeKauhanganuiInc.-Pötukutaonga

2011-2012IatauIatauIatauIatau

2011Iatau

Te pou tuatoru: Mätäpuna mätaurangaWhäingaEruangäwhäingaotëneipourautaki.TuatahihekohikohiingärauemireoMäorioteiwi,arä,kongäkörerotukuiho(oral histories)mengäruamahara(historical archives).Tuarua,hewaihangarauemihouheitohatoha,heitäkoha,otirä,heihokomäteiwi.

Rautaki mahiEtorungähuarahietutukiaitëneimahi.TuatahikotekohikohiingärauemireoMäorikatoaoteiwimetewhakaritei tëtehi pätengi raraunga mö ngä rua mahara. Ko ngä rauemi reo e körerohia ana, ko ngä körero tuku iho ä ngäkaumätua,kongäkaranga,ngäwhaiköreromengäwaiataorungaingämarae.Tuarua,kotewaihangarauemihöu,arä,hewhakarauingäkïwaha,ingäwhakataukï,ingäkupuakeoWaikatokitëtehipätakakupu,kitëtehiketekörero.Ka

84

te kotihitihi–

taeahokitewhakariteingëtehipukamahi(textbooks)kirotoitereoMäoriehängaipüanakingäköreromöWaikatoTainui.Kataeatetuku,tehokohokiingëneipukamahikingäkuramengäwänangakatoaoteroheoWaikatoTainui.Tuatoru,mewhakatütëtehiröpümanukuraheiaratakiitëneimahererautaki.

Table 5: Te pou tuatoru - Mätäpuna mätauranga

pou Tuatoru Whäinga Rautaki Mahi Te Wä

Mätäpuna Mätauranga mö te reo Kiakohikohiingä:1.Körerotukuiho(Oralhistories)-Ruamahara(historicalarchives)2.Waihangarauemihou

1.Pätengiraraungamöngäkörerotukuihomengäruamahara(archival database)

2.Waihangarauemireohöu3.Röpümanukura

2015-2020

2015-20202011

Te pou tuawhä:Te rironga o te reoWhäingaEruangäwhäingaotëneipourautaki.Tuatahi,hewhakariteingëtehihötakawhakawhanakeitereoMäori,engariköngëneihötaka,mewhakahaerekingängämaraeoWaikatoTainui.Tuarua,kotetautokoingäwhakahaeretangaongäkurareomengäkuratikangaewhakahaerehiaanakingäkuramengäwänangaorotooWaikatoTainui.

Rautaki mahi Etorungärautakimahietutukiaingëneiwhäinga.Tuatahi,kotewhakariteitehötakakurareoäiwi,metekurareoämarae.Tuarua,kotekimipüteatautokokiapaiaitewhakahaereingäkurareoäiwimengäkurareoämarae.Tuatoru,kotetautokoingäwhakaakorangareoMäoriewhakahaerehiaanakingäWhareWänanga,arä,koteAratakimanukörero.

Table 6. Te pou tuawhä – Te Rironga o te reo

pou Tuawhä Whäinga Rautaki Mahi Te Wä

Te rironga o te reo 1.Hötakawhakawhanakeitereokingämarae

2.Kurareoäiwi,kuratikangaäiwi.3.Tautokoingäwharewänanga

whakaakoreoMäori

1.WhakaritehötakaKuraReoäiwi,kurareoämarae

2.Püteatautoko

2013-2015

Iatau

2013-2015

Te pou tuarima: Te whakatupu i te reo i roto i te pä harakekeWhäingaKongäwhäingamatuao tëneipou,ko te tuku i te reoki tewhänau.Ko tehuarahi e tutuki ai tëneiwhäingamewhängaingäkaumätuamengäpakeketörätoureomeörätoutikangakingärangatahi,ngätaiohi,ngätamarikimengämokopuna.

Rautaki mahiKoterautakimahituatahi,kotewhakaritewänangakirungaingämarae.Hererekëngëneiwänangakingäkurareo,itemeamängäkaumätuamengäpakekengäwänanganeiewhakahaere.Koärätoutamarikimeärätoumokopunangääkonga.Kongätikangakatoaotemaraekawhakaako,arä,ngätikangaotepaepae,otewharenui,otekäutamengätikangawhakahaere(governance)otemarae.Kotetümanakoiaotewhakaarokawhängaihiangäakoranganeikirotoingäkäinga.

85


Table 7. Te pou tuarima – Te whakatupu reo i roto i te pä harakeke

pou Tuarima Whäinga Rautaki Mahi Te Wä

Whakatupu reo i roto i te pä harakeke

Whängaiitereokitewhänau WänangaReo&Tikanga

-Reo&Tikangaotemaraeätea/wharenui-Reo&Tikangaotekäuta-Reo&Tikangaotekäinga

2015-2025

Te pou tuaono:Te aroturuki, te tätari me te arotakeWhäingaEruangäwhäingaotëneipourautaki.Kotewhäingatuatahi,hearotakeiterautaki.Tuarua,hearotakeitewhanakehaereotereooteiwi.

Rautaki MahiKotëneipou,hewhakaritehuarahie taeaaiengäkaiwhakahaerete tätari, tearoturukimetearotake i temahererautakinei.Kotehuarahikuawhakatakotoria,kotewhakahaereUiuiReo-Roa(Longitudinal Language Survey).Otirä,mätëneiUiuiReo-Roa,etaeaaiengäkaiwhakahaeretetätarihepëwheaneitepakarihaereotereooteiwi.

Table 8. Te pou tuaono – Te aroturuki, te tätari me te arotake

pou Tuaono Whäinga Rautaki Mahi Te Wä

Te aroturuki, te tätari me te arotake

1.Arotakeiterautaki2.Arotakeitewhanaketangaote

reooteiwi

UiuiReoRoa(Longitudinal Language Survey)

Tïmata2012

Iarimatau

Kupu WhakamutungaKotekaupapaotëneipepa,kotewhakatakotoitëtehimahererautakireomöWaikatoTainui.Kotearongaotëneirautakireohewhakakaha,hewhakapakariitereootetangata,otewhänau,otekäinga,otemarae,otehäpori,otehapü,otiräoteiwi.Heoi,kitewhakapakariitereo,mewhakapakarihokingätikanga.Etikaanakiahaerengätahitereomengätikanga.Nöreira,ahakoakotereotearongaotëneirautaki,kuatuituihokiingëtehimahiwhakapakaritikangakiterautakireo.

86

te kotihitihi–

WhäititangaKoineingäwhäititangaotëneirautaki.Käoreiwhaiwhakaarokingäpakihitauiwi,kingäkauniheraPäkehämengähäporiwhänuiputanoaiteroheoWaikatoTainui.Kotetikangaiaotewhakaaro,mewhakapakariitewharekörerooWaikatoTainuiitetuatahi,kätahikahuakinangätatauotewharekiauruatuaingäähuatangaoteaohurihuri,oteaoenohoneitätou.

87


Whakapuakanga

Durie,M.(1986).Te Hoe Nuku Roa.PalmerstonNorth:MasseyUniversity

Fishman,J.(Ed.).(2001).Can threatened languages be saved? Reversing language shift revisited: a 21st century perspective.Clevedon:Multilingualmatters.

RaukawaMaoriTrustBoard.(2005).Whakareia te kakara o te hinu o Raukawa: The Raukawa reo strategy.Tokoroa,NZ:RaukawaTrustBoard.

WaikatoTainuiTeKauhanganuiInc.(2009).Waikato Tainui Rautaki 2012.Ngäruawähia:WaikatoRaupatuLandsTrust.

WaikatoTainuiTeKauhanganuiInc.(2006).Waikato Tainui Whakatupuranga 2050. Ngäruawähia:WaikatoRaupatuLandsTrust.

Körero mö te KaituhiTëneitekaramihiotengäkaukitakutungäne,kiaParaoneGloyne,nämäuangäkaupapaorotootëneituhingaiwhakaatukiTePanekiretangaoTeReo2010.

HeurinöTürongoräuakoMahinärangi,nöWhatihuaräuakoApakura,nöTainuiwaka,Tainui tangata.HePost-DoctoralResearchFellowaRaukuraRoakiTeWhareWänangaoWaikato,Kirikiriroa,Aotearoa.

Imera:[email protected]


88

89

THe TRuTH aBouT SToRieS: a NaTive NaRRaTive By THoMaS KiNg

Nä Zanna Douglas

90

te kotihitihi–

“Thetruthabout stories is that that’s allweare.”Koineingäkupue tika anaheiwhakamana i te ähuao tepukapukaneinäThomasKing i tuhi.Ko tepakiwaitara tëtehi ähuatangaepupurinei e te iwi taketake,hehuarahiemäramaaitätoukitehuringaoteao.Hetaongahokiëneikuatakemainömuaräanö,kiakoreewarewaretiawätätouhïtori,kiapupuritonuhokikingäköreroömua,ngäköreroepuawaiaitetuakiriote

tangata.MöKing,kahangatepakiwaitaraitetangata,näkoianeitepütakengamaiotänaarongairotoitepukapukanei.Kotänahewhakatakotomaiingäpakiwaitarakuarangonaeiairotoiönatau,mekïkongähïtorinötönaiwi.Kotëtehiongäähuatangamatuakatümaiirotoitetuhituhinganeikotänaköreromöngäähuatangakuapäkiaiairotoitönaoranga.Hehuarahipaitëneiheiwhakamahanaatuitekaituhikitekaipänui,märeiraeäheianatekaipänuikitewhakawhanaungaatukitengakoongäköreroorotoitepukapuka.

IwhänaumaiaKingitetau1943kirotooAmerikaheitangatawhenua.AhumaianatönapäpäiteiwiCherokee,heInianaAmerika,ä,hetotoKirihitötönamämä.IwhakawhiwhiaeKingtänaTäkutatangairotoitereoIngarihiewhakaakoanaingäähuatangatangatawhenuametetuhingahangangahoki.Itemeakotengakoongäköreroorotoitepukapukaetitiroanakitepakiwaitaraeärahineiiraroihoitewhakaaroiwitaketake,etikaanamäKingtëneipukapukaetuhi.ItupuakeaKingirotoingäwäiwhakahäweatiangätangataiwitaketake,ititirowhakararohiarätouetePäkehä.IrotoitönawhakatupurangaiäheiiakitekiteingätaumahatangamengäpëhitangaipäkingäInianaoAmerika.Ahakoaëneiuauatangaitükahatonuiamötönaiwimetetautokoingätikanga.KaköreroiamötewäihaereatuiakiteWhareWänangaköreroaimöngäkaupapaehängaiatuanakingäiwitaketakeoAmerika.IrungaitemeakäoreimauaeKingngäkäkahutawhitooteiwiIniana,käoretetangataikiteiaiaheiInianaAmerika.Irotoitëneiköreroänakawhakawhänuihiaeiatekaupapaneimäteköreromötetirohangaotetangatakitetangatawhenua,mengäpöhëhëongätängatakëatumöteiwitaketake.

Kiahauneiituhiatepukapukaneimötetangataenganaanakiterongoingäwhakaarootetangataematatauanakitetuhiingäpakiwaitaramengämöhiotangaotepakiwaitarairaroihoitekaupapaiwitaketake.ItemeahetirohangaahureitäKingkitewhakatakotometewhakaputapakiwaitarakataeaeiatehuriitëtehikörerowawaengakitëtehiheiwhakahikohikoitehinengaro,heiwhakawhakaaroräneiitetangata.Kotänahokihetitirokingäähuatangarerekëkauruatukitewhakapuakiitepakiwaitaramekïkongämomohuarahiwhakaaroheiwhakatakotoitepakiwaitara.Itemutungaihohepukapukatëneimötetangataehiahiaanakitepänuiitëtehipukapukaengäwarianakitewhaiatu.Ahakoatërä,enuianangäarongahoukaakonaitewäoritemöngäInianaAmerika,möngähïtorimengäpakiwaitaraomua,ngäwhakaarohokimöngähuarahiheituhikörero.Mehemearäneihetangatakoeepapaianakitepänuiingäpakiwaitararerekëkoianeitëtehipukapukaetikaanamäu.Hetirohangahoukitetuhimetehangaotepakiwaitara.

KuawhakaweheaeKingtepukapukaneikingäwähangamatuaeono,koiawähangaeähuawhaianaitepünahaörite,katuhituhiiamöëtehipakiwaitaraomuaewhakaatuanaingäköreromötönaorangahoki.Irotohokiitönapukapukakawhakatakoriaeiahekörerowhakatakiheiwhakapämaikitekaipänui,hemomowhakamäramatäKingingäkörerokuawhakatakotoriaeia.Hetinomätaurangatätekaituhineiitemeaekukumeanatëneiitekaipänuikirotoingäkörero,irungaitewhakaarokoKingeköreroanakiakoeiakoeepänuiana.

EtuhituhianaaKingirotoitänapukapukaThe Truth About Stories: A Native Narrativemötepakiwaitara.Irotoitepukapukaneikawhakapuakinaeiangätinipakiwaitararerekë.

Iwaenganui ingäpakiwaitaraänakawhakatakotoriae iaönaakewhakaaromöngäähuatangaotepakiwaitaraepëneiana,“Soyouhavetobecarefulwiththestoriesyoutell.Andyouhavetowatchoutforthestoriesyouaretold.”Hekupuärahiëneiitetangatamötepakiwaitara.ItemeakawhakamahiaeKingngäköreromötönaakeoranga,hehuarahipaitëneikiahonopaiatutetangatakiaiameönawhakaaro.Katïimatatekaituhiitewähangaoiapukapukakingäkupuorite,ehängaianaki tëtehipakiwaitaramöteaoemäunuana irunga i te tuaräotehonu,mekïhetäruatanga.Heoianö,iawäkatuhiamaitepakiwaitaraneikapakutïniiaitekörero.ItetïmatangamaiotakupänuiitëneipukapukakäoreauitinomäramaheahaaKingipëneiai,engariinaianeieätamäramaanaahaukitepütakeotänaenganaanakitewhakamäramamai.Ahakoakapakuwhakarerekëhiatepakiwaitaraitemutungaihokotekaupapaekarapotineiitauapakiwaitaraewhaianaingähuamatuaiwhakariteamäna:

I’veheardthisstorymanytimes,andeachtimesomeonetellsthestory,itchanges.Sometimesthechangeissimplyinthevoiceofthestoryteller.Sometimesthechangeisinthedetails.Sometimesintheorderofevents...Butinallthetellingofallthetellers,theworldneverleavestheturtle’sback.Andtheturtleneverswimsaway.

91


KotëtehiongäähuatangamatuaikapoahauiaauepänuianaitepukapukaneikoöKingwhakaaromötëneimeatepakiwaitarameanahua.Kotëtehiongäwhakaaroitinomaukitökuhinengarokotënei,“welivebystories,wealsoliveinthem.”Hekupuëneietinomäramaaikiteiwitaketakeitemeamairänokotepakiwaitarahehuarahieoraaiteiwi,eoraaingämaharatanga,kiakoreewarewarengäuriwhakahekekingähïtoriaötätoutüpuna.Heorangatëneimöteiwi.

Itinoratatëneipukapukakiahau,imämähokitewhaiitepukapukaneinärungaitengäwariotereooroto.AhakoahekaupapahohonutäKingeköreroana,itinopärekarekakiaautepänuiirungaitererepaiongäkörero,metenohohïkakaongäkörerooroto.KäoreahauiäheikitewhakatakotoitepukapukaneinärungaitakutinoükingäkörerometehonongaongäwhakaarokiteiwiMäori.Hemeahirakiaaungäköreromöngäiwitaketakemeärätouhïtori,itemeaeäheianaahaukitewhakahonoatukingäköreroewhakaputainaana.HetinooritengäähuatangaipäkingäInianaAmerikakitäteMäoriitetaengamaiatePäkeha.Närungaitërä,eäheianaahaukitetinorongoingäköreroiwhakatakotoriaeKing,kataeaeautemäramaatukitänatirohangakingäköreromengäpakiwaitaraituhiaeia.

He tirohanga motuhake tënei nä King ki te ähuatanga o te pakiwaitara, mä täna whakatakotoranga i ähei ia ki tewhakaatumaiingätaongaepuritianeietepakiwaitaramätewhakapuakimaiiëtehiongäkörerotawhito,ngähïtorimeänaakekörero.Mätewhaiitëtehihuarahietaeaaietekaipänuitehonoatukitänaiwhakatakotoai.


92

93

Ngā KaiTuHi

94

te kotihitihi–

professor pou TemaraNöTühoeaAhorangiPouTemara,ä,keiteWhareWänangaoWaikatoiaemahiana.EmöhiotiawhänuitiaanaiamötönatohungatangakingätinitikangaateMäori.KeirungaiaiteRöpüWhakamanaiteTiritioWaitangi,koiatekaitakiiaKarangaAotearoa,tekaupapawhakahokimaiingäupokotoimengäköiwiMäoriiraroitemanaoTePapa.Ituaatuiëneitüranga,kuaroaiaewhakawäanaingäkapahakaoTeMatatini.Hemahaänatuhingakuaputa.Kongämahipaikiaia,hepänui,hewhaitia,hemätakitakiingäwhetüoterangi,hewhakarongoBlues.

Te Kahautu MaxwellTe Whakatöhea, Ngäi Tai, Te Whänau-a-Apanui, Ngäti Awa, Ngäti Porou,Tühoe,NgätiManiapoto

KoTeKahaututePouTikangaiteKuraoTePuaWänangakiteAo,iteWhareWänangaoWaikato,ä,hekaiakoanöiaitereoMäorimengätikangamaiitetohupaetahipikiakekitetohupaerua.IwhakawhiwhiaaTeKahautukitetohutuatahimöte‘ÜkiteHirangaoteWhakaakoitëtahiKaupapawhaiHoropakiMäori’itewähangamätauranga2010.Hetohungaiaingätikangao te ao Mäori, i te Hähi Ringatü, ä, he kaiwhakamäori/whakapäkehä anöia.Kuaroaiairotoingämahiä-Rëhia,ä,hekaititohaka,möteatea,waiataä-ringa,poihoki.Koiatonutekaiako,kaitito,pou-tohukoritinanaotëtahiongäkapahakatoaotemotu,koÖpötiki-Mai-Tawhiti.KoTeKahaututemängaimöteroheoMätaatuakiTeMatatini,hememamötePoarioTe Waka Toi Creative New Zealand,hememahokimötePaepaeMotuhake,aräteröpümotuhakeearotakeanaitewähangaotereoMäori.

Dr. Rawinia HigginsNöTühoeaDr.RawiniaHiggins,ä,koönahapükoNgätiRongo,TeUrewerameNgätiKoura.HePükengaMatuaiaiTeKawaaMäui,TeWhareWänangaoTeÜpokooTeIkaaMäui.Imahiiaianatohupaetahiitëneiongäwharewänanga,ä,nöTeWhareWänangaoOtagotanatohupaeruametanatohukairangi. KoräuakoDr.PoiaRewikei tekökiri i tekaupaparangahauo‘TeKuraRoa’,ä,näNgäPaeoTeMäramatangatetahuapüteamötetorutau.KotewhaingamatuaoTeKuraRoa,kotetätarimepëheaetaeaaitewhakatairangaitereoMäoriirotoingäähuatangakatoaotemotu.

95


Dr. Rangi MataamuaKoManawarütakumaungatipua,takumaungawhakataukiEkoTeUmuariki.KairaroräkoteruaotepüngawerewereKotewharetoropereperemoni.KoteWhaiatemotu,koTeUreweraemihineiTiheiMauriora.

NöRuatähunameWaikaremoanaaRangiMataamua.Koiatekaiwhakahaereo tana kamupene rangahau (Kahukura Consultants). Kua roa ia e mahirangahauanamōëtahitarikäwanatangamengäwharewänanga. Kongäkaupapa rangahau kua oti i a ia, ko ngä mahi päpäho me te reo Mäori.Pärekareka hoki te mahi tirotiro whetü ki a Rangi, me te mahi manaaki itehungawhaiitetohupaeruametetohukairangi.KaiRuatähunatonuaRangienohoana,kairungaitönamarae.

Dr. Raukura RoaHeurinöTurongoräuakoMahinärangi,nöWhatihuaräuakoApakura,nöTainuiWaka,Tainuitangata.

KoTeRaukuraoTeRangimärietökuingoa.Hekairangahau,hekaiwhakaakoahaukiTePuaWänangakiteAo,TeWhareWänangaoWaikato.Koakukaupapamatuaerangahauhiaana,ewhakaakoriaana,kotereo,ngätikanga,ngamöteateamengämahiä-RëhiaaTäneRore.Koakukaupaparangahauitëneitau:

Pitokitepaepa–hekaupaparangahauheiwhakaoraakeingäpaepaeotekäingaoOtorohanga.

Karanga:Tetuituiiterangikitewhenua–hekaupaparangahauitemahiatekuiakirungaiteMaraeAtea.Otirä,hetautokoitekaupaparangahauorungaakemätewhakakahaingäkaikarangaotekäinga.

Kamutu,kongämahie tinokaingäkautiaanaeau,kotekapahaka,arä,ko tëtehiongäkaihakao tekapahakaoNgaapouoRotonörotomaioWaikato-Tainui.

96

te kotihitihi–

Korohere NgäpöKoMoehautemaungaKoTïkapakapatemoanaKoHaurakitewhenuaKoMarutüähutetangataKoNgätiTamaterä,koNgätiPäoa,koNgätiMaru,koNgätiPukenga,koNgätiPorou,koNgätiAwangäiwi

KeiteKuraToiTangataoTeWhareWänangaoWaikatoaKorohereNgäpöemahiana.KuariromaimänatemahiheiwhakangunguitehungaehiahiaanakianohoheikaiakokirotoingäkurakaupapaMäori,ingäwharekura,tae noa atu ki ngä kura auraki. Ko tana kaupapa rangahau ko te wharetähuhuköreromöPareHaurakietitiroatuanakitewhakaorangaotereoMäorikirotoingäiwioPareHauraki.

ënoka MurphyKoTäwhiuautemaungaKoRangitaikiteawaKoNgätiHuitehapüKoNgätiManawateiwiKoTangiharurutetangataKoPanekireteMaungaKoWaikaretäheketeawaKoWaikaremoanatemoanaKoNgätiHika,KoNgätiHinangangähapüKoNgätiRuapaniteiwiKoHaumapuhiatetuoroongähapüoWaikaremoana.

HepükengaaËnokaMurphyiTePuaWänangakiteAooTeWhareWänangaoWaikato.EwhakaakoanaiaitereoMäorimengätikanga.Ewhaineiiaitanatäkutatangaä,keirotoiaiteohurangahauTangihanga.Kotäna,keiterautauote19,arä,kongätikangatangihangaotërärautau,orotomaiingäwäoteriri,otirä,otetahumäene,hetikiatuingätauiraongätangihangaoëtahiongätinorangatiraotauarautau.

97


Jackie TuaupikiKoWaikatomeNgätiTüwharetoangäiwioJackieTuaupiki.KeiteWhareWänangaoWaikato ia emahiana, i teKuraoTePuaWänangaki teAo.Ewhaianaa Jackie i tanatohukairangi i roto i terangahauotekaupapaTangihangaiwaenganuiiteMäori&PsychologyResearchUnitmeTePuaWänangakiteAo,iTeWhareWänangaoWaikato.Kotewähangaotanatohukairangikitetangihanga,kotewakametetätaiwhetü,arä,heweweteingämöteatea,ingämomokörerooneheräkatätariihoaiingäähuatangakingäwhetü,temarama,tepö,teaomeönaähuatangakatoaehängaianakitemate.Ituaatuiterangahau,emahianaiairotoingäkaupapaotönakäingaiTeTahaaroa.

Zanna Douglas

He uri whakaheke tënei nö Te Arawa, Ngäti Raukawa, me Ngäti Porou. IwhänaumaiaZannaitönakäingatupu,iTeRotorua-nui-ä-Kahumatamomoe,ä,keiwaenganuitonurätoukotönawhänauingäwaiarikiekoropupüanaitewhenuaähuruoTeArawamängainui,upokotakitahi.HeäkongaiaiteWhareWänangaoWaikato,erimangätauiaireiraeakoana.Itëneiwäekakeatuanaiakitetihiotönamaungaikeike,mekïkotetohupaerua.KahängaitanatohupaeruakingätikangaMäori.KotëtehiwähangaoänapepakaärohiingäpaingaongätikangaoNgätiWhakaueewhakaakoanakingäköhungahunga.Kiamuturäanötanatohu,hekaupaparangahautäna.HarakoakatoaiakitewhaiatuitëneimahinärungaitewhakaaroneikaoratonungäpükengaiakoaiiaaiiteWhareWänanga.Mäkoneihokikawhakawhänuiiönamöhiotangakiaeketonukitetaumataepaineimöna,mötönawhänauhoki.


98

99

RāRaNgi Kupu

100

te kotihitihi–

RärangiKaupapa = ContentsWhakapuakitanga = PrefaceKupuWhakataki = IntroductionKaupapatito = CompositionArotakePukapuka = BookReviewTeRangapüTohutohu = AdvisoryBoardTeRangapūTātari = EditorsKaiāwhina = AdministrativeAssistant

Documents

tekotihitihi - University of Waikato · 2 tekotihitihi– RāRaNgi Kaupapa Whakapuakitanga Te Matatihi 4 Nā Te Kahautu Maxwell Mihi Nā Jackie Tuaupiki 5 Kupu Whakataki Nä Te Rangapü