Helsingin Rudolf Steiner -kouluHUHTIKUU 201!

Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Toimituskunta: Pasi Salmela Anna-Mari KarjalainenTaitto: Marita HerleviKannen kuva: Wanhojen tanssitKirjapaino G. A. Mäkinen & co

Kevätjuhlat lauantaina 4.6.2011:C-luokat klo 9 ParaistentielläA-luokat klo 12 Lehtikuusentiellä

A-luokat (1-13), 9-13 C, A-esiluokkaLehtikuusentie 6, 00270 Helsinki

Puhelinnumerot:

* 477 7070 Toimisto 477 70 711 Talouspäällikkö Taru Öström477 70 715 Rehtori Meri Arni-Kauttu477 70 716 Vahtimestari Eeva Basdekis477 70 717 Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Pirjo Vahviala477 70 720 Ped. lääkäri / psykologi 477 70 721 Siistijät477 70 722 Keittiö, ravintolapäällikkö Eila Jokila477 70 723 A-esiluokka050 – 310 5631 Kouluterveydenhoitaja Karita Saxén477 70 725 Teknisen työn luokka050 - 511 2344 Isännöitsijä Kari Kalliala477 70 747 Telefax, tsto

www.rudolfsteinerkoulu.fi Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi

C-luokat (1-8), C-esiluokka, 1 D, 4 DParaistentie 3, 00280 Helsinki

Puhelinnumerot:

477 81 100 Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Sini Wallin050 - 463 4315 Apulaisrehtori Heikki Kiiski050 - 589 7126 Vahtimestari Karoliina Korhonen050 - 310 5637 Kouluterveydenhoitaja Riitta Korpela477 81 142 Ped. lääkäri / koulupsykologi 477 81 144 Keittiö, ravintolahoitaja Pirjo Kestilä 050 - 511 2344 Isännöitsijä Kari Kalliala477 70 727 Telefax, opettajat045 - 636 5221 C-esiluokka

Miten Rudolfista tuli steinerpedagogiikan isä

Koulumme työ- ja loma-ajat lv. 2011-2012 ovat seuraavat:

Syyslukukausi 10.8.2011-21.12.2011Syysloma 10.10.2011-14.10.2011Joululoma 22.12.2011-6.1.2012Kevätlukukausi 9.1.2012-2.6.2012Talviloma 20.2.2012-26.2.2012

Ennen kuin steinerpedagogiikkaa olikaan…Kraljevic´iä (nyk Kroatia) vuonna 1861 synty-

neen Rudolf Steinerin kotipaikkakuntaa, ympä-röi kuvankaunis vuoristoinen rautatien halkoma luonto. Rudolf Steinerin kiinnostus luonnonil-miöihin ja mekaniikkaan on perua tältä ajalta, siitä hän on itse elämäkerrassaan kirjoittanut. Luonnon havainnointi fenomenologisesti, ilman omia ennakko-oletuksia puhtaasta havainnosta käsin on Steinerin metodin ydin.

Perhe ei ollut mikään sivistysperhe mutta miet-teliään pojan oma rajoittamaton kiinnostus ja ihmettely veivät hänet varhain olemassaolon ja tieteen peruskysymysten äärelle. Geometria teki hänet onnelliseksi; hän oli platonilaiseen tapaan vakuuttunut muuttumattoman, näkyväisen ta-kana olevasta todellisuudesta; kyläpapin luen-to kuoripojille kopernikaanisesta maailmanku-vasta pysähdytti ja siitä alkoi modernin maail-mankuvan työstö nuoren pojan mielessä; ikä-vystyttävillä historian tunneilla Rudolf poikanen luki vähäisillä taskurahoilla ostamaansa, histo-rian kirjan sisään piilotettua maailmanfilosofi-an merkkiteosta Kantin ”Puhtaan järjen kritiik-kiä”. Melkoinen haaste yhdentoista ikäiselle po-jalle. Goethestä ja Schilleristä Rudolf Steiner ei

ollut kuullut mitään ennekuin maaseutua kier-tävä välskäri puhui heistä. ”Schwung, schwung, wärme, wärme” kas siinä steinerpedagogin ohje kuivan luentomaisen äänenpainon voittamisek-si, jonka Rudolf Steiner katsoo oivaltaneensa välskärin elävästä kerronnasta.

On mielenkiintoista puntaroida missä määrin lapsuuden ja nuoruuden avainkokemukset se-littävät Rudolf Steinerin elämäntyötä tai suoras-taan inspiroivat sitä. Olemassaolon salaisuuden ihmettelyn Rudolf Steiner vei käytäntöön. Täs-tä yhteisestä nimittäjästä syntyi biodynaaminen viljely, laajennettu lääketiede, eurytmia ja stei-nerpedagogiikka.

(Yllä oleva teksti on ote koulun sidosryhmille tarkoitetusta kouluamme esittelevästä kirjasesta)

Meri Arni-Kauttu

Diego Felgueroso

Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Toimituskunta: Pasi Salmela Anna-Mari KarjalainenTaitto: Marita HerleviKannen kuva: Wanhojen tanssitKirjapaino G. A. Mäkinen & co

Kevätjuhlat lauantaina 4.6.2011:C-luokat klo 9 ParaistentielläA-luokat klo 12 Lehtikuusentiellä

A-luokat (1-13), 9-13 C, A-esiluokkaLehtikuusentie 6, 00270 Helsinki

Puhelinnumerot:

* 477 7070 Toimisto 477 70 711 Talouspäällikkö Taru Öström477 70 715 Rehtori Meri Arni-Kauttu477 70 716 Vahtimestari Eeva Basdekis477 70 717 Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Pirjo Vahviala477 70 720 Ped. lääkäri / psykologi 477 70 721 Siistijät477 70 722 Keittiö, ravintolapäällikkö Eila Jokila477 70 723 A-esiluokka050 – 310 5631 Kouluterveydenhoitaja Karita Saxén477 70 725 Teknisen työn luokka050 - 511 2344 Isännöitsijä Kari Kalliala477 70 747 Telefax, tsto

www.rudolfsteinerkoulu.fi Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi

C-luokat (1-8), C-esiluokka, 1 D, 4 DParaistentie 3, 00280 Helsinki

Puhelinnumerot:

477 81 100 Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Sini Wallin050 - 463 4315 Apulaisrehtori Heikki Kiiski050 - 589 7126 Vahtimestari Karoliina Korhonen050 - 310 5637 Kouluterveydenhoitaja Riitta Korpela477 81 142 Ped. lääkäri / koulupsykologi 477 81 144 Keittiö, ravintolahoitaja Pirjo Kestilä 050 - 511 2344 Isännöitsijä Kari Kalliala477 70 727 Telefax, opettajat045 - 636 5221 C-esiluokka

Miten Rudolfista tuli steinerpedagogiikan isä

Koulumme työ- ja loma-ajat lv. 2011-2012 ovat seuraavat:

Syyslukukausi 10.8.2011-21.12.2011Syysloma 10.10.2011-14.10.2011Joululoma 22.12.2011-6.1.2012Kevätlukukausi 9.1.2012-2.6.2012Talviloma 20.2.2012-26.2.2012

Ennen kuin steinerpedagogiikkaa olikaan…Kraljevic´iä (nyk Kroatia) vuonna 1861 synty-

neen Rudolf Steinerin kotipaikkakuntaa, ympä-röi kuvankaunis vuoristoinen rautatien halkoma luonto. Rudolf Steinerin kiinnostus luonnonil-miöihin ja mekaniikkaan on perua tältä ajalta, siitä hän on itse elämäkerrassaan kirjoittanut. Luonnon havainnointi fenomenologisesti, ilman omia ennakko-oletuksia puhtaasta havainnosta käsin on Steinerin metodin ydin.

Perhe ei ollut mikään sivistysperhe mutta miet-teliään pojan oma rajoittamaton kiinnostus ja ihmettely veivät hänet varhain olemassaolon ja tieteen peruskysymysten äärelle. Geometria teki hänet onnelliseksi; hän oli platonilaiseen tapaan vakuuttunut muuttumattoman, näkyväisen ta-kana olevasta todellisuudesta; kyläpapin luen-to kuoripojille kopernikaanisesta maailmanku-vasta pysähdytti ja siitä alkoi modernin maail-mankuvan työstö nuoren pojan mielessä; ikä-vystyttävillä historian tunneilla Rudolf poikanen luki vähäisillä taskurahoilla ostamaansa, histo-rian kirjan sisään piilotettua maailmanfilosofi-an merkkiteosta Kantin ”Puhtaan järjen kritiik-kiä”. Melkoinen haaste yhdentoista ikäiselle po-jalle. Goethestä ja Schilleristä Rudolf Steiner ei

ollut kuullut mitään ennekuin maaseutua kier-tävä välskäri puhui heistä. ”Schwung, schwung, wärme, wärme” kas siinä steinerpedagogin ohje kuivan luentomaisen äänenpainon voittamisek-si, jonka Rudolf Steiner katsoo oivaltaneensa välskärin elävästä kerronnasta.

On mielenkiintoista puntaroida missä määrin lapsuuden ja nuoruuden avainkokemukset se-littävät Rudolf Steinerin elämäntyötä tai suoras-taan inspiroivat sitä. Olemassaolon salaisuuden ihmettelyn Rudolf Steiner vei käytäntöön. Täs-tä yhteisestä nimittäjästä syntyi biodynaaminen viljely, laajennettu lääketiede, eurytmia ja stei-nerpedagogiikka.

(Yllä oleva teksti on ote koulun sidosryhmille tarkoitetusta kouluamme esittelevästä kirjasesta)

Meri Arni-Kauttu

Diego Felgueroso

Pääkaupunkiseudun lukioiden yhteinen taidenäyttely oli ihailtavana 7.3. -20.3. Sanomatalon Mediatorilla. Tilaisuuden avasi arvokkaasti entinen opetusministeri Sari Sarkomaa, joka painotti kuvataiteen merkitystä nuoren kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Jury valitsi koulumme näyttelyyn kaksi 12A-luokan oppilaan akryylimaalausta: Minna-Kerttu Vienolan työn ”Kengät” ja Carlos Lievosen työn ”Danten seitsemänkerroksinen helvetti”, jotka ihastuttivat yleisöä.

Marita Herlevi

”Mun juttu” Sanomatalossa

Suomen Akakatemia järjestää vuosittain Viksu-tiedekilpailun, jonka voittajat saavat kunniakirjan ja 1000 euron palkinnon ansiokkaasta tieteellisestä tutkimustyöstä.

Tänä vuonna palkinnon sai 13C:n oppilas Roosa Hotakaisen korkealuokkaisesta päätöstyöstään, psykologian tutkielmasta, jonka aiheena oli varhainen vuorovaikutus.

Kunniakirjan ja stipendin myöntää opetusministeri Henna Virkkunen arvokkaassa tilaisuudessa myöhemmin keväällä.

Suomen Akatemian ”Viksu-palkinto” koulullemme

Pääkaupunkiseudun lukioiden yhteinen taidenäyttely oli ihailtavana 7.3. -20.3. Sanomatalon Mediatorilla. Tilaisuuden avasi arvokkaasti entinen opetusministeri Sari Sarkomaa, joka painotti kuvataiteen merkitystä nuoren kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Jury valitsi koulumme näyttelyyn kaksi 12A-luokan oppilaan akryylimaalausta: Minna-Kerttu Vienolan työn ”Kengät” ja Carlos Lievosen työn ”Danten seitsemänkerroksinen helvetti”, jotka ihastuttivat yleisöä.

Marita Herlevi

”Mun juttu” Sanomatalossa

Suomen Akakatemia järjestää vuosittain Viksu-tiedekilpailun, jonka voittajat saavat kunniakirjan ja 1000 euron palkinnon ansiokkaasta tieteellisestä tutkimustyöstä.

Tänä vuonna palkinnon sai 13C:n oppilas Roosa Hotakaisen korkealuokkaisesta päätöstyöstään, psykologian tutkielmasta, jonka aiheena oli varhainen vuorovaikutus.

Kunniakirjan ja stipendin myöntää opetusministeri Henna Virkkunen arvokkaassa tilaisuudessa myöhemmin keväällä.

Suomen Akatemian ”Viksu-palkinto” koulullemme

Biologian ympäristöä käsittele-vällä kurssilla teimme kyselytut-kimuksen siitä, kuinka tietoisia ja valveutuneita ihmiset ovat ilmas-ton lämpenemisestä ja sen seura-uksista. Kyselimme noin kolmel-takymmeneltä eri-ikäiseltä ihmi-seltä, mitä he tietävät ilmaston-muutoksesta. Ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin määrittelemään kas-vihuoneilmiö, mitä se oikein tar-koittaa? 80 % osasi määritellä sen täysin oikein. Vastaajista 20 % taas vastasi väärin tai ei osannut sanoa mitään. Toisessa kysymyksessä kysyttiin, kuinka vakavana vastaaja piti kas-vihuoneilmiön aiheuttaman läm-pötilan nousun vaikutuksia. Noin puolet piti asiaa erittäin vakava-na, 40 % melko vakavana ja 10% ei kovin vakavana. Kukaan vas-taajista ei kuitenkaan valinnut neljättä vaihtoehtoa: ei ollenkaan vakava. Kolmas kysymys käsitteli lämpöti-lan nousua ja sen kielteisiä vaiku-tuksia, vastaajaa pyydettiin luette-lemaan neljä kielteistä seurausta.

Kaikki osasivat nimetä vähintään kolme seurausta, mutta 70 % lu-etteli kaikki pyydetyt neljä. Viimeinen kysymys osoittau-tui haastavammaksi. Tehtävä-nä oli erottaa kuudesta luetellus-ta aineesta ne, jotka olivat kasvi-huonekaasuja. Aineet olivat typ-pi, happi, hiilidioksidi, vesihöy-ry, metaani ja otsoni, joista typpi ja happi eivät lukeudu kasvihuo-nekaasuiksi. Eniten hämmästystä aiheutti vesihöyry, jota kukaan ei tunnistanut kasvihuonekaasuksi. Vastaajista 60 % kuitenkin nime-si neljästä viiteen ainetta oikein, 20% nimesi kolme kaasua ja 20% nimesi 2 kaasua oikein. Tuloksista voitiin lukea, kuinka eri kysymykset olivat yhteydes-sä toisiinsa. Ne vastaajista, jotka eivät osanneet määritellä kasvi-huoneilmiötä, määrittelivät myös sen seuraukset heikommin. He ei-vät myöskään pitäneet lämpötilan nousua yhtä vakavana kuin ne, jotka määrittelivät kasvihuoneil-miön oikein. Suurin osa kyselyyn osallistuneis-ta oli 17–18-vuotiaita. Tässä ikä-

ryhmässä saattoi havaita tyttöjen olevan poikia valveutuneempia ja tietävän hiukan enemmän kuin ikäisensä pojat. Kyselyyn osal-listui myös nuorempia henkilöi-tä, joista saattoi huomata vastaus-ten perustuvan enemmänkin arva-uksen, kuin tiedon pohjalle. Iäk-käämmät osallistujat vastasivat kolmeen ensimmäiseen kysymyk-seen hyvin tarkasti, mutta kas-vihuonekaasujen tunnistaminen tuotti useimmille hankaluuksia. Kyselystä voi kuitenkin havai-ta ilmaston lämpenemisen ole-van hyvin esillä ja sen seuraukset melko hyvin yleisessä tiedossa.

11A Seera Furu Ida Minkkinen Elina Otsamo

Paraistentiellä toimii siistijänä kuubalainen taiteilija Alberto Oviedo Stuart, jonka taiteelliset kyvyt halut-tiin käyttöön ja oppilaita ilahduttamaan. Yhdessä 10 c- luokkalaisten kanssa Alberto teki naamioita kierrä-tysmateriaaleista. Hänellä oli näyttää oppilaille omia teoksiaan, jotka inspiroivat oppilaita työstämään luo-vasti omia kaksiuloitteisia naamioita. Aihepiirit vaih-telivat paholaisesta herkkiin ja naisellisiin töihin.

Oppilaat innostuivat työskentelystä kovin, sillä Al-berto auttoi heitä teknisissä ratkaisuissa ja mahdol-listi siten monimutkaisemmatkin työt. Kuvaamataidon luokasta löytyi vanhastaan mosaiikin ja peilin pala-sia, jotka antoivat naamareihin uutta ilmettä. Myös opettajasta oli mukava saada uusia virikkeitä taidetun-tien pitämiseen, joten yhteistyö suhui hienosti.

Myös 5C- luokka innostui näistä töistä, ja oppilaat tekivät luokanopettaja Inkeri Cederströmin ja Alber-ton johdolla paperimassasta hauskoja naamareita. Samoin ”Kiva koulu”- projekti sai upean toteutuksen ystävyyden puusta jonka Alberto rakensi.

Yhteistyöprojekti sai niin paljon huomiota että val-takunnallinen Opettaja-lehti kävi tekemässä siitä ju-tun, joka ilmestyy kevään aikana.

Marita Herlevi kuvataideopettaja

Iloista yhteistyötä Kuuba–Suomi

Ilmastonmuutos – mistä on kyse?

Lukion ympäristöbiologian kurssilla opitaan erityisesti ihmisen luonnolle aiheuttamien ongelmien syistä ja seurauksista. Saastuminen, rehevöityminen ja otsonikato ovat

jatkuvasti otsikoissa – samoin kuin öljy- ja ydinhasardit. Merkittävimmäksi globaaliksi ympäristöongelmaksi on viime vuosikymmeninä noussut ilmastonmuutos, joka johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallo olisi eloton ja kylmä, mutta ihminen on kiihdyttänyt sitä päästämällä ilmaan kasvihuonekaasuja,

jotka pidättävät lämpösäteilyä (eli toimivat kuten kasvihuoneen lasikatto ja -seinät) liian pitkään alailmakehässä. Tämän vuoksi alailmakehän lämpötila on nousussa, mikä

aiheuttaa valtavan rasituksen Maapallon ekosysteemille. Kolme biologian opiskelijaa teki kyselytutkimuksen, josta käy ilmi, kuinka hyvin vastanneet olivat perillä kasvihuoneilmiön

perusteista.

Biologian ympäristöä käsittele-vällä kurssilla teimme kyselytut-kimuksen siitä, kuinka tietoisia ja valveutuneita ihmiset ovat ilmas-ton lämpenemisestä ja sen seura-uksista. Kyselimme noin kolmel-takymmeneltä eri-ikäiseltä ihmi-seltä, mitä he tietävät ilmaston-muutoksesta. Ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin määrittelemään kas-vihuoneilmiö, mitä se oikein tar-koittaa? 80 % osasi määritellä sen täysin oikein. Vastaajista 20 % taas vastasi väärin tai ei osannut sanoa mitään. Toisessa kysymyksessä kysyttiin, kuinka vakavana vastaaja piti kas-vihuoneilmiön aiheuttaman läm-pötilan nousun vaikutuksia. Noin puolet piti asiaa erittäin vakava-na, 40 % melko vakavana ja 10% ei kovin vakavana. Kukaan vas-taajista ei kuitenkaan valinnut neljättä vaihtoehtoa: ei ollenkaan vakava. Kolmas kysymys käsitteli lämpöti-lan nousua ja sen kielteisiä vaiku-tuksia, vastaajaa pyydettiin luette-lemaan neljä kielteistä seurausta.

Kaikki osasivat nimetä vähintään kolme seurausta, mutta 70 % lu-etteli kaikki pyydetyt neljä. Viimeinen kysymys osoittau-tui haastavammaksi. Tehtävä-nä oli erottaa kuudesta luetellus-ta aineesta ne, jotka olivat kasvi-huonekaasuja. Aineet olivat typ-pi, happi, hiilidioksidi, vesihöy-ry, metaani ja otsoni, joista typpi ja happi eivät lukeudu kasvihuo-nekaasuiksi. Eniten hämmästystä aiheutti vesihöyry, jota kukaan ei tunnistanut kasvihuonekaasuksi. Vastaajista 60 % kuitenkin nime-si neljästä viiteen ainetta oikein, 20% nimesi kolme kaasua ja 20% nimesi 2 kaasua oikein. Tuloksista voitiin lukea, kuinka eri kysymykset olivat yhteydes-sä toisiinsa. Ne vastaajista, jotka eivät osanneet määritellä kasvi-huoneilmiötä, määrittelivät myös sen seuraukset heikommin. He ei-vät myöskään pitäneet lämpötilan nousua yhtä vakavana kuin ne, jotka määrittelivät kasvihuoneil-miön oikein. Suurin osa kyselyyn osallistuneis-ta oli 17–18-vuotiaita. Tässä ikä-

ryhmässä saattoi havaita tyttöjen olevan poikia valveutuneempia ja tietävän hiukan enemmän kuin ikäisensä pojat. Kyselyyn osal-listui myös nuorempia henkilöi-tä, joista saattoi huomata vastaus-ten perustuvan enemmänkin arva-uksen, kuin tiedon pohjalle. Iäk-käämmät osallistujat vastasivat kolmeen ensimmäiseen kysymyk-seen hyvin tarkasti, mutta kas-vihuonekaasujen tunnistaminen tuotti useimmille hankaluuksia. Kyselystä voi kuitenkin havai-ta ilmaston lämpenemisen ole-van hyvin esillä ja sen seuraukset melko hyvin yleisessä tiedossa.

11A Seera Furu Ida Minkkinen Elina Otsamo

Paraistentiellä toimii siistijänä kuubalainen taiteilija Alberto Oviedo Stuart, jonka taiteelliset kyvyt halut-tiin käyttöön ja oppilaita ilahduttamaan. Yhdessä 10 c- luokkalaisten kanssa Alberto teki naamioita kierrä-tysmateriaaleista. Hänellä oli näyttää oppilaille omia teoksiaan, jotka inspiroivat oppilaita työstämään luo-vasti omia kaksiuloitteisia naamioita. Aihepiirit vaih-telivat paholaisesta herkkiin ja naisellisiin töihin.

Oppilaat innostuivat työskentelystä kovin, sillä Al-berto auttoi heitä teknisissä ratkaisuissa ja mahdol-listi siten monimutkaisemmatkin työt. Kuvaamataidon luokasta löytyi vanhastaan mosaiikin ja peilin pala-sia, jotka antoivat naamareihin uutta ilmettä. Myös opettajasta oli mukava saada uusia virikkeitä taidetun-tien pitämiseen, joten yhteistyö suhui hienosti.

Myös 5C- luokka innostui näistä töistä, ja oppilaat tekivät luokanopettaja Inkeri Cederströmin ja Alber-ton johdolla paperimassasta hauskoja naamareita. Samoin ”Kiva koulu”- projekti sai upean toteutuksen ystävyyden puusta jonka Alberto rakensi.

Yhteistyöprojekti sai niin paljon huomiota että val-takunnallinen Opettaja-lehti kävi tekemässä siitä ju-tun, joka ilmestyy kevään aikana.

Marita Herlevi kuvataideopettaja

Iloista yhteistyötä Kuuba–Suomi

Ilmastonmuutos – mistä on kyse?

Lukion ympäristöbiologian kurssilla opitaan erityisesti ihmisen luonnolle aiheuttamien ongelmien syistä ja seurauksista. Saastuminen, rehevöityminen ja otsonikato ovat

jatkuvasti otsikoissa – samoin kuin öljy- ja ydinhasardit. Merkittävimmäksi globaaliksi ympäristöongelmaksi on viime vuosikymmeninä noussut ilmastonmuutos, joka johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallo olisi eloton ja kylmä, mutta ihminen on kiihdyttänyt sitä päästämällä ilmaan kasvihuonekaasuja,

jotka pidättävät lämpösäteilyä (eli toimivat kuten kasvihuoneen lasikatto ja -seinät) liian pitkään alailmakehässä. Tämän vuoksi alailmakehän lämpötila on nousussa, mikä

aiheuttaa valtavan rasituksen Maapallon ekosysteemille. Kolme biologian opiskelijaa teki kyselytutkimuksen, josta käy ilmi, kuinka hyvin vastanneet olivat perillä kasvihuoneilmiön

perusteista.

Urheiluloman riemukas lähtö-laukaus on vanhojentanssit, jossa koulumme 12-luokkalaiset pynt-täytyvät upeisiin pukuihin ja jättä-vät normaalin farkku-lookin het-keksi syrjään. Niinpä koko kou-lu saa ihailla kauniita daameja ja kokeita kavaljeereja tanssin pyör-teissä.

Oman mausteensa juhlaan tuo tansseja tahdittava, musiikinopet-taja Heikki Kiisken johtama kou-lun orkesteri, jossa esiintyy tai-tavia soittajia ei luokka-asteil-ta. Tänä vuonna yllätysnumerona kuultiin viululla soitettu soolonu-mero, tulinen zardas jonka nuo-ri viulisti Diego Felgueroso soit-ti loistokkaasti. Pianoa opettajan kanssa soitti Eetu Hiltunen, joten piano helisi nelikätisesti.

Kokoonpano5c Oona Louhos, Venla Ruuska, 6c Ossi Hiltunen, 7c Margareta Lauronen, Sohvi Kinnunen, 8c Siiri Halko, Minttu Miettinen, Maija Saalasti, 9c Leila Björklöf, Charlotta Laine, Nadja Noutere, Maria Suihkonen, Camilla Virtala, Hiski Ruuska, Janika Vainikainen, Jessica Rostedt, 11c Milja Pulkkinen, Johanna Luotonen, Rautasampo Diego Felgueroso.

Wanhojen tanssit orkesteri...

... ja tanssijat

Vanhojentanssikimara

Urheiluloman riemukas lähtö-laukaus on vanhojentanssit, jossa koulumme 12-luokkalaiset pynt-täytyvät upeisiin pukuihin ja jättä-vät normaalin farkku-lookin het-keksi syrjään. Niinpä koko kou-lu saa ihailla kauniita daameja ja kokeita kavaljeereja tanssin pyör-teissä.

Oman mausteensa juhlaan tuo tansseja tahdittava, musiikinopet-taja Heikki Kiisken johtama kou-lun orkesteri, jossa esiintyy tai-tavia soittajia ei luokka-asteil-ta. Tänä vuonna yllätysnumerona kuultiin viululla soitettu soolonu-mero, tulinen zardas jonka nuo-ri viulisti Diego Felgueroso soit-ti loistokkaasti. Pianoa opettajan kanssa soitti Eetu Hiltunen, joten piano helisi nelikätisesti.

Kokoonpano5c Oona Louhos, Venla Ruuska, 6c Ossi Hiltunen, 7c Margareta Lauronen, Sohvi Kinnunen, 8c Siiri Halko, Minttu Miettinen, Maija Saalasti, 9c Leila Björklöf, Charlotta Laine, Nadja Noutere, Maria Suihkonen, Camilla Virtala, Hiski Ruuska, Janika Vainikainen, Jessica Rostedt, 11c Milja Pulkkinen, Johanna Luotonen, Rautasampo Diego Felgueroso.

Wanhojen tanssit orkesteri...

... ja tanssijat

Vanhojentanssikimara

MISSÄ ON TAIVAS JA KATTO KORKEALLA!

Kaipaatko perheellesi luonnonrauhaa ja vetäytymispaikkaa arjen kiireestä?

Luonnonkauniilla paikalla Puumalan Hurissalossa puhtaan Valkjärven rannalla voit kokea lapsuudenkesien tunnelman, kuulla heinäsirkkojen sirityksen ja lämmittää iltaisin saunan. Täällä arkkitehti Niels Sonne-Frederiksenin suunnitteleman ja paikallisen mestarirakentajan käsi-työnä rakentaman uniikin kesähuvilan korkean katon alla on tilaa rauhoittua ja majoittua isommankin perheen. Ja nyt se on MYYNISSÄ!

Huvilarakennus kok. pa. 73 m2

Korkea olohuone, jossa varaava takka, keittiö (kaasuliesi ja kaasujääkaappi, vuolukivinen puu-hella, viemäri sakokaivoon), makuukamari, tilava parvi, eteinen, sekä komero, jossa varaus käymälälle. Puuliiteri ja suuri patio.

Saunarakennus kok. pa. 50 m2:Löylyhuone, pesuhuone (klinkkerilattia, muuri-pata, viemäri sakokaivoon) kaksi kamaria, ja varastotiloja.

Lisäksi tontilla on kesäkeittiö n. 25 m2 , hyvä-vetinen kaivo, huvimaja, huussi ja kivirunkoinen laituri.

Piha on avara ja valoisa runsaine istutuksineen. Lapsiystävällinen lounaisranta, rantaviivaa n. 100 m. Oma tontti, n. 1 ha. Mahdollisuus ostaa mökin ympäriltä myös metsää enimmillään 12 ha sekä n. 1 ha rakennuspaikka.

Rakennusmateriaalina on käytetty vain täys-puuta, myös kiintokalusteissa. Puunkäsittelyssä on käytetty ainoastaan korkealaatuisia kasvi-pohjaisia aineita. Kaikki sisäpinnat on kuulto-maalattu.

Huvila on rakennettu vuonna 1987. Se on puu-rakenteinen, selluvillaeristeinen, pienin muutok-sin talvilämmin. Perustuksena on betonilaatta, helppohoitoinen peltikatto.

Alueella on rantaosayleiskaava.Tie perille. Etäisyyksiä: lähimpään naapuriin noin 300m, asfalttitielle noin 3 km, kauppaan 6 km, Puumalaan 30 km, Mikkeliin 40 km, Helsinkiin 270 km.

Lisätiedot Leena Urho+358 44 251 5611

leenaurho5@gmail.com

Hintapyyntö 250 000 €

ILMOITUS

Eyrytmiaprojekti: Beethovenin Waldstein-sonaatti

Aloitimme Beethovenin Wald-stein-sonaatin koreografian teon viidennellä luokalla. Me impro-visoimme koreografiamme itse, ja eyrytmian opettajamme Pirjo Vahviala sovitti ne musiikkiin sopiviksi. Käytimme harjoitteluun aikaa eyrytmia-tunneilla, ja har-joittelimme pientä osaa Allegro con briosta, joka on ensimmäi-nen osa Waldstein-sonaattista. Tunneillamme meitä säesti pianis-

timme Leila, ja lopulta pitkän har-joittelun jälkeen oma luokanopet-tajamme Mikko Laulainen säesti meitä kahdessa esityksessämme. Ne olivat omille vanhemmil-lemme ja kevätjuhlassa viiden-nellä luokalla.

Nyt seitsemännellä luokalla jatkoimme sonaatin tekemistä. Molemmat luokan ryhmät työs-kentelivät samaan aikaan omilla

tunneillaan. Toisella ryhmällä Otavilla on työn alla kolmas osa Rondo ja meillä Pohjantähdillä taas toinen osa Introduzione. Myös kahteen viimeiseen osaan oppilaat improvisoivat koeogra-fian tunneilla.

Susanna Mähönen 7A

Vanhojentanssikimara

MISSÄ ON TAIVAS JA KATTO KORKEALLA!

Kaipaatko perheellesi luonnonrauhaa ja vetäytymispaikkaa arjen kiireestä?

Luonnonkauniilla paikalla Puumalan Hurissalossa puhtaan Valkjärven rannalla voit kokea lapsuudenkesien tunnelman, kuulla heinäsirkkojen sirityksen ja lämmittää iltaisin saunan. Täällä arkkitehti Niels Sonne-Frederiksenin suunnitteleman ja paikallisen mestarirakentajan käsi-työnä rakentaman uniikin kesähuvilan korkean katon alla on tilaa rauhoittua ja majoittua isommankin perheen. Ja nyt se on MYYNISSÄ!

Huvilarakennus kok. pa. 73 m2

Korkea olohuone, jossa varaava takka, keittiö (kaasuliesi ja kaasujääkaappi, vuolukivinen puu-hella, viemäri sakokaivoon), makuukamari, tilava parvi, eteinen, sekä komero, jossa varaus käymälälle. Puuliiteri ja suuri patio.

Saunarakennus kok. pa. 50 m2:Löylyhuone, pesuhuone (klinkkerilattia, muuri-pata, viemäri sakokaivoon) kaksi kamaria, ja varastotiloja.

Lisäksi tontilla on kesäkeittiö n. 25 m2 , hyvä-vetinen kaivo, huvimaja, huussi ja kivirunkoinen laituri.

Piha on avara ja valoisa runsaine istutuksineen. Lapsiystävällinen lounaisranta, rantaviivaa n. 100 m. Oma tontti, n. 1 ha. Mahdollisuus ostaa mökin ympäriltä myös metsää enimmillään 12 ha sekä n. 1 ha rakennuspaikka.

Rakennusmateriaalina on käytetty vain täys-puuta, myös kiintokalusteissa. Puunkäsittelyssä on käytetty ainoastaan korkealaatuisia kasvi-pohjaisia aineita. Kaikki sisäpinnat on kuulto-maalattu.

Huvila on rakennettu vuonna 1987. Se on puu-rakenteinen, selluvillaeristeinen, pienin muutok-sin talvilämmin. Perustuksena on betonilaatta, helppohoitoinen peltikatto.

Alueella on rantaosayleiskaava.Tie perille. Etäisyyksiä: lähimpään naapuriin noin 300m, asfalttitielle noin 3 km, kauppaan 6 km, Puumalaan 30 km, Mikkeliin 40 km, Helsinkiin 270 km.

Lisätiedot Leena Urho+358 44 251 5611

leenaurho5@gmail.com

Hintapyyntö 250 000 €

ILMOITUS

Eyrytmiaprojekti: Beethovenin Waldstein-sonaatti

Aloitimme Beethovenin Wald-stein-sonaatin koreografian teon viidennellä luokalla. Me impro-visoimme koreografiamme itse, ja eyrytmian opettajamme Pirjo Vahviala sovitti ne musiikkiin sopiviksi. Käytimme harjoitteluun aikaa eyrytmia-tunneilla, ja har-joittelimme pientä osaa Allegro con briosta, joka on ensimmäi-nen osa Waldstein-sonaattista. Tunneillamme meitä säesti pianis-

timme Leila, ja lopulta pitkän har-joittelun jälkeen oma luokanopet-tajamme Mikko Laulainen säesti meitä kahdessa esityksessämme. Ne olivat omille vanhemmil-lemme ja kevätjuhlassa viiden-nellä luokalla.

Nyt seitsemännellä luokalla jatkoimme sonaatin tekemistä. Molemmat luokan ryhmät työs-kentelivät samaan aikaan omilla

tunneillaan. Toisella ryhmällä Otavilla on työn alla kolmas osa Rondo ja meillä Pohjantähdillä taas toinen osa Introduzione. Myös kahteen viimeiseen osaan oppilaat improvisoivat koeogra-fian tunneilla.

Susanna Mähönen 7A

Vanhojentanssikimara

Helsingin Rudolf Steiner -kouluHUHTIKUU 201!