Tiellä –jumalanpalvelushanke, Lapuan hiippakunnan

seminaaripäiväTi 29.10. 2013 klo 10-15, Kauhavan

seurakuntakoti Simo LampelaLääninrovasti

Muuramen seurakunta

Jumalanpalveluselämä ja yhteisöllinen srk-fb-sivut https://www.facebook.com/groups/211323145711519/

Jumalanpalveluselämän kehittämisessä on kyse hengellisestä uudistuksesta; kyseessä ei ole temppu ja kuinka se tehdään-juttu.

Rukous keskeinen asia, kun rakennetaa yhteisöllistä jumalanpalveluselämää.

Rukousta täytyy olla koko ajan. Messun rukouksen täytyy nousta seurakuntalaisten todellisuudesta.

Messun suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy arviointi ja suhteuttaminen toimintaympäristöön – sekä benchmarking.

Ihmisillä täytyy myös olla mahdollisuus kuulua pienryhmiin; tarjottava mahdollisuus kasvaa kristittynä ja mahdollisuus mielekkäisiin tehtäviin. 

Hengellinen uudistus

Oikea asenne: tulee rukouksesta sekä työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhdessä tekemisestä - luo iloa ja innostusta.

Rukous, yhteisöllisyys ja ilo kantavat vaikeuksien yli.

Peruuttelu ja taakse katsominen pitää hylätä. Meillä on tilat, osaava henkilökunta ja

seurakuntalaiset sekä vapaus seurakuntatyössä. Puuttuu into tehdä hyvää seurakuntatyötä. Rukoillaan sitä.

Oikea asenne

Työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta on välttämätöntä pitää huolta.

Koulutettu työntekijä kykenee toimimaan vaihtelevissa ja haasteellisissa tilanteissa ja toimimaan ihmisten kanssa nämä huomioon ottaen.

Työntekijöiden ohjaus- ja johtamistaidot pitää olla hyvät, kun työtä lähtee kehittämään.

Pidetään opiskelijoita työssäoppimassa – työyhteisö pysyy ajan tasalla.

Opiskelijan ohjaus ja seurakuntalaisten ohjaus ovat yhteismitallisia.

Osaavat työntekijät

Olemme sitoutuneita oman kirkon uskoon. Kirkon tehtävänä olla uskollinen Jeesukselle Kristukselle. Muotojen osalta jumalanpalvelusjärjestyksessä

noudatamme käsikirjaa. Messun toimittamisessa epämuodollisia ja välittömiä. Musiikissa monipuolisia musiikkilajien ja soitinten,

kuorojen, bändien osalta; barokista rokkiin, virrestä gospeliin, uruista erilaisiin lyömäsoittimiin, etc.

Jumalan ylistäminen ei ole muodosta kiinni. Jumalanpalveluksessa havainnollistavia elementtejä:

kastepuu, kirkkovuoden kuvia niin paljon kuin vain on, seimi, Pääsiäisenä ristin kolme naulaa, orjantappurakruunu, kolme ristiä.

Prosessiota useammin.

Sitoutuminen kirkon uskoon

Kirkon tulee luopua vanhoista rakenteista ja pyrkiä epämuodollisuuteen: luopua toiminnastaan viranomaisena, asiantuntijan asemastaan ja roolistaan moraalisena asiantuntijana.

Kirkko voi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin; asioissa, missä kirkolla on kokemusta tehdä asiat hyvin.

Työntekijät asiantuntijoina uskon asioissa; kertoa maailmalle millainen Jumala on. Ylhäältä tulevien ohjeiden sijasta kirkon täytyy toimia yhdessä ihmisten kanssa.

Kirkon pitäisi vastata , mitä merkitsee olla kristitty? Mikä tekee ihmisen elämästä kristityn elämää? Arvioitava uskoamme ja kirkkomme perinnettä.

Oman kirkkomme tulevaisuuden voi nähdä toteutuneena Ruotsin ja Englannin kirkoissa.

Kirjassaan Efter folkkyrkan hän esittelee teologiaa, jota kansankirkkojen tulee lähestyä tulevaisuudessa.

Kirkolla ei ole teologista käsitystä siitä, miksi se on olemassa?

Patrik Hagman

Työntekijöitä tarvitaan seurakunnan työn mahdollistajina. Tämän lisäksi heitä tarvitaan tehtävissä, joihin tarvitaan vihkimys tai erityistä osaamista.

Päivitettävä kirkko- ja seurakuntanäkemystämme, joka lähtee liikkeelle jumalanpalveluksesta, mutta myös sieltä, missä eri tavoin tehdään Jumalan valtakuntaa näkyväksi.

Kirkossa ei voi tulevaisuudessa tehdä jakoa ”meidän” ja ”heidän” välillä. Kirkon on verkostoituva sinne, missä tehdään kristillisiä asioita.

Tehtävänä olla uskollinen Kristukselle. Kristukselta lähteviä asioita ovat kaste ja ehtoollinen.

Stanley Hauerwas sanoo, että ehtoollinen luo kirkon. Se antaa kirkolle ajan ja paikan, missä Kristus on läsnä. Tässä hän tukeutuu kirkon vanhaan opetukseen. Kirkko elää jumalanpalveluksissa, messuissa.

Luterilaisessa kirkossa on ja tapahtuu paljon toivoa antavia asioita; kirkon täytyy ymmärtää, mitä tärkeää sillä on, ja kuinka arvokas se on.

LLL

Patrik Hagman

Edelleen haaste on vastuunkantajien mukaan kutsuminen: eri piirit ja solut toimivat vastuunkantajina, isoset, jne.

Seurakuntalaiset kantavat suuremman vastuun työstä: tämä on tehtävä niin kauan kuin meillä on olemassa työntekijöitä, jotka voivat auttaa uuden seurakunnan rakentamisessa.

Osa seurakuntalaisten työtoveruudesta toimii hyvin ja pappina voi tulla valmiiksi suunniteltuun tilaisuuteen: seurakuntalainen työtoverina kantaa vastuun vastuunkantajien hankkimisesta ja tehtävien jakamisesta.

Osassa olemme vielä matkalla. (Helgoandin ja Haapajärven mallit ovat hyviä messun osalta ja me olemme matkalla sitä kohden.)

Seurakuntalaisille pitää tarjota mahdollisuus hyvin erilaiseen osallisuuteen alkaen siitä, että seurakuntalainen tulee mukaan ja istuu penkissä ja rukoilee jatkuen siihen, että osallistuu vastuunkantajana eri tehtäviin messussa.

Aina on välttämätöntä ottaa huomioon lapset, nuoret, jne.

Vastuunkantajat haaste

Modeuksen ”jälleennäkemisen ilo” on hyvä kuva vieraanvaraisesta seurakunnasta.

Tulijalle annetaan joko ohjelmalehtinen tai virsikirja ja sunnuntain ohjelma ja hänet toivotetaan tervetulleeksi.

Uusi tai harvoin käyvä - tervetulotoivotus ja parempikin huomioon ottaminen on tärkeää.

Hyvä ajatus on, että jumalanpalveluksessa ja kirkkokahveilla on joku / jotkut, joiden tehtäväksi on uskottu uusien kanssa seurustelu.

Kirkkokahvit ovat olennainen osa yhteisöllisyyden rakentamista ja sisään sulkevaa sekä vieraanvaraista seurakuntaa.

Työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuvat messuun.

Messussa on itselläkin hyvä olla.

Hyvä vastaanotto

Opetuksen messussa täytyy olla selkeää, Kristukseen keskittynyttä, uskonelämää ruokkivaa ja lähimmäisen rakkauteen rohkaisevaa.

Vastattava kysymykseen, mikä tekee ihmisen elämästä kristityn elämää?

Viime aikoina lähettämisen yhteydessä olen rohkaissut rukoilemaan tulevana viikkona yhden ihmisen puolesta ja olemaan yhteydessä tai käymään yhden ihmisen luona.

Ollut osa lähettämistä ja kristityn tehtävää tulevana viikkona.

”Menkää maailmaan, rukoilkaa, olkaa yhteydessä yksinäisiin, soittakaa, käykää katsomassa!”

Opetus

Tarvitsemme uusia tapoja lahjoittaa: hyvän tekeminen lisää hyvinvointia.

Ihmisillä on halu lahjoittaa enemmän seurakuntatyölle kuin mitä tapahtuu.

Kolehtiin uusia mahdollisuuksia antaa – käteinen on häviävä vara: tekstiviestit, erilaiset automaatit, pankkisiirrot, säännöllinen lahjoittaminen.

Ihmisille mahdollisuuden lahjoittaa ruokaa apua tarvitseville. Jouluna ja pääsiäisenä on jaettu kylän kauppiaiden ja Leijonien kanssa apua tarvitseville perheille. Leipä, ja muu ruoka, taloudellinen avustaminen, neuvonta ovat olleet jo pitkään diakonian arkea.

Keräämme tavaralahjoituksia ystävyysseurakunnille ja toimitamme ne perille: tavara tukee näiden kirpputorien kautta niiden taloutta ja antavat mahdollisuuden ystävyysseurakunnille antaa diakonia-apua ihmisille.

Meidän olisi hyvä luoda seurakuntalaisille säännöllinen mahdollisuus lahjoittaa seurakuntatyöhön.

Rakkauden lahjat

Briteillä on ollut ”Back to Church Sundays” vuodesta 2004 alkaen. Seurakuntalaiset kutsuvat jonkun ystävän / ystäviään kirkkoon. Tulokset rohkaisevia, mutta edellyttää, että seurakunta on vieraanvarainen.

Michael Harvey, Unlocking the Growth Trust. Mobilising every church member to invite.

Hän työskentelee kirjan periaatteiden toteuttamisen hyväksi .

Mikä estää meitä pappeja ja seurakuntalaisia kutsumasta ihmisiä jumalanpalvelukseen – häpeäkö?

Fredrik Modeus: jumalanpalveluksen kehittäminen on koko seurakuntaelämän kehittämistä. Se vaikuttaa kaikkeen alkaen suhteesta Jumalaan jatkuen suhteeseen lähimmäiseen, seurakuntaan, Pyhään Henkeen, jne.

Back to Church Sunday

Englannin kirkossa seurakunnilla ja hiippakunnilla on Mission Action Planit: työ on suunniteltu alhaalta ylös niin että se palvelee seurakuntien tavoittavaa toimintaa.

MAP:it ulottuvat rekrytoinnista alkaen seurakunnan perustyön suunnitteluun ja jumalanpalveluselämään sekä seurakuntalaisia tavoittaviin hankkeisiin.

Kirkko on olemassa maailman elämän tähden, lähetettynä maailmaan, suuntautumaan ulospäin ja viemään sanomaa Jumalasta ja Vapahtajasta.

Tärkeää nostaa messu seurakuntaelämän keskukseksi. Se on paikka, jossa Kristus on luvannut olla läsnä ja antaa itsensä yhä uudestaan kirkolleen.

Sieltä seurakuntatyö alkaa ja sinne se päättyy; sieltä jokainen kristitty saa voimaa elääkseen kristittynä maailmassa.

Tässä kaipaan selkeää linjanvetoa hiippakunnalta (piispoilta) ja kaikilta kirkon toimijoilta. On aivan välttämätöntä sitoutua yhteiseen työhön.

Voisimme vaikka toimia kristittyinä yhdessä kahdeksannen käskyn hengessä.

Mission Action Plan