Tiemaksujen yhteys alueen vetovoimaan Helsingin

seudulla

� VELVOITTAVUUS:• Valtakunnalliset ILMO-tavoitteet, LVM:n hiiletön liikenne 2045 –tavoitteet jne.

• Helsingin seudun MAL 2019 –suunnitelma ja sen velvoittavat tavoitteet mm. liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittamiseksi vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä

� TUTKIMUSTIETO:• Tiemaksujen käyttö on todettu kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella yksittäisistä keinoista toimivammaksi

ja tehokkaimmaksi (a) liikennemäärien hallinnassa, (b) päästötavoitteiden toteuttamisessa ja erityisesti (c) kasvavilla kaupunkiseuduilla

� YKSI KEINO:• Päästöjä on mahdollista alentaa useilla liikennesuoritetta vähentävillä keinoilla, joista tiemaksut on yksi mahdolli-

nen keino. HSL:n aiemmin tekemän arvion mukaan neljä viidestä matkasta olisi sellaisia, joihin maksut eivät koh-distuisi

� CO2-PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN• Paine vähentää päästöjä korostuu kustannustehokkuuden vuoksi etenkin kaupunkiseuduilla haja-asutus tai reuna-

alueiden sijaan.

TIEMAKSUT –miksi juuri nyt?

1. Tutkimuskirjallisuuden perusteella myönteisiä vaikutuksia (i) liikenteen ruuhkautumisen, (ii) päästöjen vähentämisen, (iii) ilmanlaadun pa-rantamisen ja (iiii) matka-aikojen alentamisen suhteen.

2. Ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä eheämmäksi ja maksuilla voidaan rahoittaa liikennejärjestelmää ja sen vaatimia investoin-teja

3. Käyttöönotto poikkeuksetta kokeilujen ja pilottien kautta, jonka jälkeen vasta päätös

4. Tiemaksujen ja alueen vetovoiman välisestä yhteydestä ei ole suoraa näyttöä.

TUTKIMUSKIRJALLISUUS -Tiemaksujen käyttöön liittyvät keskeiset havainnot

� Helsingin seudun kasvu on suuntautunut 2010-luvun aikana reunoilta kohti seudun ydintä, jonka vuoksi kasvu jakautuu seudun sisällä epätasaisesti (Graafi 1)

� MAL 2019 suunnitelman mukaan Helsingin seutu kasvaa noin 200 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä ja MDI:n väestöennusteen mukaan noin 300 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä(Graafi 2).

� Pendelöijien ja työasialiikkujien määrä kasvaa tasaisesti ja pendelöintivyöhyke laajenee. Seu-dun väestönlisäys heijastuu myös liikkujien ja liikk uvuuden kasvuun (Graafit 3 ja 4).

� Ruuhkautumisilmiö korostuu lisääntyneen liikkumistarpeen vuoksi: erityisesti Helsingin keskusta, kantakaupunki, sisääntuloväylät ja kehätiet ovat vaarassa ruuhkautua, ellei tienkäyttömaksuja tai vaikuttavuudeltaan niitä korvaavia keinoja kyetä tunnistamaan ja ottamaan käyttöön

VARAUTUMINEN –miten varautua Helsingin seudun jatkuvaan kasvuun

6

GRAAFI 1Helsingin seudun väestönlisäys 5 km x 5 km ruuduiss a vuosina 2010-2017*

Helsingin seudun kasvu-paine on kohdistunut reu-noilta kohti ydintä ja rata-verkon läheisyyteen

* Kartassa ovat Helsingin seutukunnan kunnat tilastollisen seutukuntajaon mukaan, jonka vuoksi mukana MAL-

seudun ulkopuolelta myös Lohja ja Karkkila

GRAAFI 2Helsingin seudun kasvu MDI:n väestöennusteen mukaan vuosina 2017-2040*

1833311

1814677

1450000

1500000

1550000

1600000

1650000

1700000

1750000

1800000

1850000

1900000

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

20

36

20

37

20

38

20

39

20

40

MDI ennuste Mdi ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015

� MDI:n ennusteen mukaan

Helsingin seutukunta kasvaa

vuosien 2017-2040 aikana:

+296 385 asukkaalla

+19,3 prosentilla

� Ennusteen perusteella Helsingin

seudulla asuu yhteensä 1,8 mil-

joonaa asukasta vuonna 2040 eli

kolmannes koko maan väestöstä

� MDI:n vuonna 2019 tehty väestö-

ennuste poikkeaa jonkin verran

tehdystä MAL-2019 -ennusteesta

* Laskelmassa ovat Helsingin seutukunnan kunnat tilastollisen seutukuntajaon mukaan, jonka vuoksi

mukana MAL-seudun ulkopuolelta myös Lohja ja Karkkila

GRAAFI 3Helsingin seutukunnan kuntien pendelöintiaste (%) vu onna 2016*

79,474,7 73,6 71,6 69,7 69,0 67,8 65,8 64,9

62,0 61,5

54,351,2

47,3 45,440,5

22,3

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

Helsingin seutukunnan kuntien pendelöintiasteylitti 50 %:in tason 13 kunnassa vuonna 2016

* Kartassa ovat Helsingin seutukunnan kunnat tilastollisen seutukuntajaon mukaan, jonka vuoksi

mukana MAL-seudun ulkopuolelta myös Lohja ja Karkkila

GRAAFI 4Pääkaupunkiseudulle pendelöivien osuus (%) kunnan työllisistä vuonna 2015

Pääkaupunkiseudulle pendelöi yhteensä

115 000pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa

Lähde: HSY, seutu- ja ympäristötieto 2018

Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen veto - ja pitovoimatekijöistä 1 (2)?

01Elinvoimai-

suus

02Vetovoi-maisuus

03Pitovoi-maisuus

04Valovoi-maisuus

05Kipinä- tai

kitkatekijät

- Kasvun perusta

- Kasvun osatekijät

- Sisäinen ja ulkoinen

elinvoima

- Muuttovetovoima

- Sijaintivetovoima

- Paikkavetovoima

- Ihmisten omat kokemuk-

set ja havainnot

- Tyytyväisyys ja viihtyvyys

- Hyvinvointi, sujuva arki

- Koettu turvallisuus

- Wau!

- Erottautuminen

- Merkittävää, spesi-

aalia

- Yhteinen tekeminen

- Tulevaisuususko,

- Tahto

- Tunne

Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen veto - ja pitovoimatekijöistä 2 (2)?

� Työpaikkatarjonta

� Koulutustarjonta

� Alue- ja paikallis-talouden yleinen kehitys

� Yritysdynamiikka

� Lähipalveluiden saatavuus ja laatu (ml. veroprosentit)

� Alueen koko jne.

� Sijainti: sijaintietu –sijaintihaitta

� Liikenneväylät, -käy-tävät ja –vyöhykkeet

� Nopeat ja sujuvat yhteydet, aikaetäi-syys kasvukeskuksiin

� Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuu

� Tapahtumat, elämyk-set ja kokemukset

� Alueen ilmapiiri ja yleinen fiilis, tunnel-ma

� Lähipalveluiden saatavuus ja laatu (ml. veroprosentit)

� Vetovoimapalvelut ja -kohteet

� Yleinen ”pöhinä” jne.

� Paikkaan liitetyt mieli-ja mainekuvat

� Talousmaine

� Tarinamaine

� Toimintamaine

� Tunne: syntymä-, koti-, opiskelu- tai asuinpaikka

� Henkilökohtaiset siteet ja kytkökset

� Historia, tarina(t), kulttuuri, kieli / murre jne.

� Paikka itsessään

� TIEMAKSUT?

PUOLTAVAT PERUSTELUT:

� Päästöjen vähentäminen ja pääs-tötavoitteiden toteuttaminen

� Tiemaksujen merkittävyys ja tar-peellisuus taloudellisena ohjaus-keinona

� Saatavien tuottojen hyödyntämi-nen seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä

� Tyytyväisyys valitun etenemismal-lin osalta (perusteellinen suunnit-telu, selvitykset, kokeilu ja lainsää-dännölliset muutostarpeet)

� Joukkoliikenteen suosiminen ja korostaminen yksityisautoilun rin-nalla

� Positiivinen vaikutus paikallisiin kaupallisiin palveluihin

PUOLTAVAT PERUSTELUT:

� Päästöjen vähentäminen ja pääs-tötavoitteiden toteuttaminen

� Tiemaksujen merkittävyys ja tar-peellisuus taloudellisena ohjaus-keinona

� Saatavien tuottojen hyödyntämi-nen seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä

� Tyytyväisyys valitun etenemismal-lin osalta (perusteellinen suunnit-telu, selvitykset, kokeilu ja lainsää-dännölliset muutostarpeet)

� Joukkoliikenteen suosiminen ja korostaminen yksityisautoilun rin-nalla

� Positiivinen vaikutus paikallisiin kaupallisiin palveluihin

VASTUSTAVAT PERUSTELUT:

� Vertailuvaihtoehtojen ja konkre-tian puuttuminen

� Kehyskuntien heikkenevään ve-tovoimaan liittyvät pelot

� Muiden vaihtoehtoisten keinojen tunnistaminen vaihtoehtoina tie-maksuille tai päästötavoitteille

� Työvoiman saatavuuden ja työs-säkäynnin vaikeutuminen

� Alueen kilpailukyvyn heikkenemi-nen

� Maksujen epäoikeudenmukainen kohdentuminen alueellisesti ja eri käyttäjäryhmien kannalta

VASTUSTAVAT PERUSTELUT:

� Vertailuvaihtoehtojen ja konkre-tian puuttuminen

� Kehyskuntien heikkenevään ve-tovoimaan liittyvät pelot

� Muiden vaihtoehtoisten keinojen tunnistaminen vaihtoehtoina tie-maksuille tai päästötavoitteille

� Työvoiman saatavuuden ja työs-säkäynnin vaikeutuminen

� Alueen kilpailukyvyn heikkenemi-nen

� Maksujen epäoikeudenmukainen kohdentuminen alueellisesti ja eri käyttäjäryhmien kannalta

NEUTRAALIT PERUSTELUT:

� Perusteellisen suunnittelun ja selvitystyön merkittävyys

� Erilaisten vaihtoehtojen esittämi-nen

� Lainsäädäntöön liittyvät muutos-tarpeet

NEUTRAALIT PERUSTELUT:

� Perusteellisen suunnittelun ja selvitystyön merkittävyys

� Erilaisten vaihtoehtojen esittämi-nen

� Lainsäädäntöön liittyvät muutos-tarpeet

TIEMAKSUT - puoltavat ja vastustavat perustelut lausuntojen perusteella

� Tiemaksujen ja alueen vetovoiman (tai pitovoiman) v älisestä yhteydestä ei ole olemassa positiivista tai negatii vista näyttöä.

� Tiemaksujen käyttöön liittyvää teknologiaa tai mallia ei ole päätetty. Vasta valinnan jälkeen on mahdollista arvioida tulonjakovaikutuksia eri ryhmille tai alueille

� Tiemaksut eivät ole päätekijä paikkaan liittyvissä valinnoissa, mutta ne voivat olla yksi osatekijä muuttopäätöksenteossa samalla tavalla kuin esimerkiksi kunnan tuloveroprosentti, asiakas- tai palvelumaksut tai jokin palveluiden saatavuuteen tai laatuun liittyvä tekijä.

� Päätös muuttamisesta tai paikallaanpysymisestä tehdään useim-min työhön, koulutukseen, asumiseen, asuin- ja elinympäristöön jne. liittyvän syyn perusteella. Tiemaksut voivat olla yksi osatekijä osana laajempaa kokonaisuutta.

TIEMAKSUT – onko vaikutusta alueen vetovoimaan tai paikkaan liittyviin valintoihin?

23.5.2019

1. Tiemaksuille vaihtoehtoisten päästövähennyskeinojen selvittäminen

2. Tiemaksujen hyötyjen ja haittojen kriittinen ja objektiivinen arviointi

3. Tiemaksuihin liittyvät hinnoittelu ja kulujen määräytymisperusteet

4. Tiemaksuihin liittyvät tekniset ratkaisut

5. Tiemaksuihin liittyvät taloudelliset ratkaisut eli eri käyttäjäryhmille koituvien taloudellisten ja muiden vaikutusten tunnistaminen

6. Eri alueille koituvaan elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan liitty-vien vaikutusten vuorovaikutukseen perustuva tunnistaminen sekä jatkuva vuoropuhelun tarve kaikkien sidosryhmien kanssa

7. Liikenteellisten ja ei-liikenteellisten vaikutusarvioiden tekeminen sekä saavutettavuusanalyysien hyödyntäminen

8. Tiedottaminen ja viestintä alueen asukkaille sekä muille toimijoille

Keskeiset selvitystarpeet

Kiitos!