Tieteellisten tekstien ominaispiirteitä

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi

Hanna Kumpulainen

Hyvä asiatyyli on

tarkoituksenmukaista, yksiselitteistä ja ymmärrettävää tiivistä, sidosteista ja loogista sanavalinnaltaan ja lauserakenteiltaan selvää, täsmällistä

ja johdonmukaista sanavalinnoiltaan neutraalia havainnollista oikeakielistä kieliteknisesti korrektia

Tieteellinen teksti on

objektiivista ja asiakeskeistä ( -> kirjoittajan rooli) usein abstraktia ja käsitteellistä (muttei kieleltään

itsetarkoituksellisen monimutkaista tai hienostelevaa) konventionaalista moniäänistä, dialogista (tieteellisen tekstin 3 ääntä) (lähde)kriittistä.

Tieteellisen tekstin ominaispiirteet Kniivilän ym. (2007) mukaan:

A.metateksti

B.referointi (varmuusaste!)

C.argumentaatio (ulottuu tekstin rakenteen tasolta

lausetasolle)

A) Metateksti = tekstiä tekstistä

Tieteellisetkään tekstit eivät ole pelkkiä faktakokoelmia, vaan niissä on lukijan työtä helpottavaa metatekstiä, tekstiä tekstistä.

Metatekstin avullastrukturoidaan tekstiä tai tilannetta ohjataan tulkintoja pidetään yllä vuorovaikutusta kommentoidaan tekstin tuottamista.

Metatekstin eri tyypit voidaan jakaa seuraavasti:

1) TEKSTUAALINEN eli tekstiä itseään kommentoiva

metateksti yhtenäistää ja sidostaa tekstiä, kertoo sen

rakenteesta ja ilmaisee, mitä tekstissä tapahtuu tai

kenen väitteistä on kysymys.

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi… Seuraavaksi… Sen

jälkeen… Luvussa 5…

2) VUOROVAIKUTUKSELLINEN metateksti kertoo tiedon

varmuusasteesta, kirjoittajan suhtautumisesta ja

ennakoi lukijan tulkintoja.

Todennäköisesti syynä on… Asiaa voidaan tarkastella myös

toisesta näkökulmasta

B) ARGUMENTAATIO

ARGUMENTAATIO on tekstin kertojan ja yleisön välinen

suhde, jossa kertoja siirtää tekstin rekonstruoimaa eli

uudelleen muodostettua tietoa yleisölle. Argumentaation

avulla tutkija perustelee yleisölleen, millä tavoin

tutkimustulokset ovat totuudenmukaisia, hedelmällisiä ja

tarjoavat uutta tietoa.

Rekonstruktion ja argumentaation välinen jännite

(Törrönen: Tieteellisen tekstin rakenne. Teoksessa Kinnunen & Löytty [toim.] Tieteellinen kirjoittaminen.)

REKONSTRUKTIO on tekstissä esitetty

kuvaus

tutkimuskohteesta; jo

tapahtuneesta, jonka

tutkija ”rakentaa

uudelleen” tekstissään. tapahtuu ajassa ja

paikassa.

ARGUMENTAATIO on tekstin kertojan ja

yleisön välinen suhde;

tapa, jolla tutkija yrittää

saada yleisönsä

hyväksymään

tutkimustulokset. tapahtuu ”tässä ja nyt”.

C) REFEROINTI

Verbillä referoida on kaksi merkitystä:

1) ’kertoa, selostaa, esitellä’

2) 'esittää tiivistäen'

Referointia (tekstin lainaamista) voi tehdä monin tavoin.

Lähdekeskeinen viittaaminen

Asiakeskeinen viittaaminen

Viittausten tehtäviä

aikaisempien tutkimusten esittely ja oman tutkimuksen asemointi suhteessa niihin

argumentatiiviset tehtävät liittoutuminen koulukuntiin ja erottautuminen

niistä lukijan palveleminenkohteliaisuus ja tunnustusmarkkinointi ja tutkimuksen tarpeellisuuden

osoittaminen

Pääperiaatteita

Erota aina oma ja vieras toisistaan.

Liitä lainaukset osaksi omaa ajatteluasi.

Lainaa oikein.

Mieti, mikä on tarkoituksenmukaisin viittaustapa.

Referointitapoja (tekstin lainaamistapoja):

1) Tekstiä voi lainata omin sanoin niin, että teksti lyhenee (= tiivistävä referointi). Kirjoittaja siis tiivistää käyttämästään lähteestä oman tutkimuksensa kannalta keskeiset ydinasiat ja sanoo ne omin sanoin.

2) Tekstiä voi lainata omin sanoin ilman tiivistämistarkoitusta (= parafraasi).

3) Tekstiä voi lainata sellaisenaan (= suora sitaatti).

Kandidaatintutkielmasta poimittua:

”Olen muotoillut tutkimusidean ihan itse, eikä sitä ole

koskaan aiemmin käytetty missään aiheeseen liittyvässä

tutkimuksessa.” ”Aiheen tutkiminen on tutkimuksellinen haaste kenelle

tahansa, sillä tutkijan objektiivisuus on monta kertaa hyvin

voimakkaan kritiikin kohde.” ”Konfliktin ratkaiseminen olisi suuri edistysaskel myös

monille muille kansainvälisille ongelmille.”

PARAFRAASI Luostarinen ja Väliverronen (1999, 7) esittävät, että

lukutaitoon tarvitaan muutakin kuin kykyä seurata kirjoittajan

ajatuksia.

SUORA SITAATTI ”Lukutaito ei ole pelkästään kykyä seurata kirjoittajan

ajatuksenjuoksua”, kirjoittavat Luostarinen ja Väliverronen

(1991, 7).

Suora sitaatti

Käytä harkiten ja ainoastaan, jos asia on alkuperäisteoksessa sanottu harvinaisen

ytimekkäästi jos haluat kritisoida tai eritellä sitaatissa esitettyjä

ajatuksia.

Sitaatin on oltava lyhyt ja sanatarkka.

Alle kolmen rivin sitaatti laitetaan lainausmerkkeihin, sitä pitempi sisennetään omaksi kappaleekseen.

Virtasen – – mukaan (Virtanen 2005). Virtasen (2005) mukaan – –.

Vältä toistoa viitteissä

Yksi ainoista alan tutkimuksista on Dietlind Collen, Marc

Hoogen ja Michele Michelettin kolmessa maassa

kokeellisena tutkimuksena suorittama survey-tutkimus,

jolla testattiin kuluttamisen systemaattista tutkittavuutta

(Stolle, Hooghe ja Micheletti 2005). Yksi ainoista alan tutkimuksista on Dietlind Collen, Marc

Hoogen ja Michele Michelettin (2005) kolmessa maassa

kokeellisena tutkimuksena suorittama survey-tutkimus,

jolla testattiin kuluttamisen systemaattista tutkittavuutta.

Viittaustyylejä

Harvard: Lähteen kirjoittaja(t), julkaisun ilmestymisvuosi

ja viitatut sivut merkitään suluissa tekstiin, esim. (Aho 2008,

25–26). Lähdeluettelo täydellisine tietoineen julkaisusta on

tekijän mukaan aakkostettu. Suositellaan useimmissa

tiedekunnan laitosten kirjoitusoppaissa.

Vancouver: Lähde merkitään numerolla [1] (usein

yläindeksinä) tekstiin. Lähdeluettelo täydellisine julkaisu-

tietoineen on numeroitu joko käytettyjen lähteiden

mukaiseen järjestykseen tai tekijän mukaan aakkos-

järjestykseen. Noottiaparaatti: Lähde merkitään numerolla tekstiin,

mutta lähteen tiedot merkitään saman sivun alalaitaan.

Suositellaan yhteiskuntahistorian alalla.

Kokenut tutkija ja kirjoittaja

löytää lähteistä olennaiset tiedot ja osaa käyttää niitä luontevana osana omaa argumentointiaan

pystyy myös keskusteluttamaan eri lähteitä keskenään.

Viittaaminen toisen käden lähteisiin

Kirjoittaja on lukenut Eriksenin (2004) teoksen, jossa viitataan Malinovskiin (1961):

Jo vuosikymmeniä sitten Malinowski (1961; ref. Eriksen 2004)

pahoitteli sitä, miten tutkimuskohde karkasi silmien alta pois heti, kun

antropologi oli saapunut kentälleen. Jo vuosikymmeniä sitten Malinowski (1961; tässä Eriksen 2004)

pahoitteli – –. Jo vuosikymmeniä sitten Malinowski [1961] pahoitteli sitä, miten

tutkimuskohde karkasi silmien alta pois heti, kun antropologi oli

saapunut kentälleen (ks. Eriksen 2004).

Mitä korjaisit?

Unionin kehitys on johtanut poliittiseen kokonaisuuteen, joka ei ole vain valtioiden välinen liitto. EU:n voidaankin katsoa olevan jonkinlainen uusi hybridiluontoinen ulkopoliittinen kokonaisuus. (Cini 2003,1).

Unionin kehitys on johtanut poliittiseen kokonaisuuteen, joka ei ole vain valtioiden välinen liitto. EU:n voidaankin katsoa olevan jonkinlainen ”uusi hybridiluontoinen ulkopoliittinen kokonaisuus” (Cini 2003,1).

Viittaaminen sähköisiin lähteisiin: tekstiviitteet

Tekstiviitteeseen kirjoittajan nimi ja vuosiluku normaaliin tapaan

Entä jos kirjoittajaa ei löydy?Kirjoittajan sijaan viitteeseen (ja samoin myös tunnisteeksi lähdeluetteloon) voidaan tällöin merkitä

- Julkaisijaorganisaatio, -yhteisö, sivun ylläpitäjä

- Pelkkä tekstin/teoksen nimi

Viittaaminen sähköisiin lähteisiin: lähdeluettelomerkinnät

Ensin normaalit lähdetiedot: kirjoittaja, vuosiluku, julkaisun tiedot

Viitattu/Haettu/Tulostettu + pvm

Lähteen verkko-osoite (mielellään pysyväistunniste, jos sellainen on saatavilla)

Useimpien tieteellisten (ja muidenkin) e-julkaisujen

viitetiedoista löytyy pysyvä url-osoite, jota on syytä

käyttää istuntokohtaisen selainosoitteen sijaan.

Pysyväisosoitteiden standardointisysteemejä on useita,

muun muassa seuraavat: URI (uniform resource identifier)URN (uniform resource number)DOI (digital object identifier)

Esimerkki

Isoherranen, Kaarina 2012: Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Väitöskirja. Viitattu 29.9.2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0

Moniäänisyys ja aineisto

Tutkimushaastattelusta käy ilmi, että kuntaan tarvitaan

kipeästi lisää nuorisotiloja. Ei ole ihme, että alkoholi

maistuu nuorille, jos muutakaan virikettä ei ole. Nuorille

pitäisi järjestää toimintaa, jotta he eivät maleksisi kaduilla

iltaisin. Tutkimushaastattelusta käy ilmi, että kuntaan kaivattaisiin

lisää nuorisotiloja. Haastateltavat ovat huolissaan nuorten

alkoholinkäytöstä ja toivoivat kunnan järjestävän lisää

nuorille suunnattua toimintaa. "Ei ihme, että humalaiset

nuoret maleksivat kadulla, jos muutakaan tekemistä ei

ole", eräs haastateltavista huomauttaa.

Tieteen teko ja kirjoittaminen on tasapainoilua.

vanha – uusi vieras – oma varma – epävarma markkinahenkisyys – vaatimattomuus yhteisöllinen ääni – oma tutkijanääni perinne – uuden luominen kriittisyys – tahdikkuus

Lähteitä

Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita.

Tammi, Helsinki.

Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (toim.) Tieteellinen

kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

Kniivilä, Lindblom-Ylänne, Mäntynen 2007: Tiede ja teksti.

Svinhufvud, Kimmo 2007: Gradutakuu. Tammi, Helsinki.

Törrönen, 2002: Tieteellisen tekstin rakenne. Teoksessa

Kinnunen, M. & Löytty, O. (toim.) Tieteellinen

kirjoittaminen. Vastapaino, Tampere.