Tietoaika 8/2001

2 T i e t o a i k a 6 / 1 9 9 8

3 TYÖN ILOSTA JA HUOLISTA.............................................................4 KANSAINVÄLINEN KATSAUS

Joka 25. ihminen on jalkapalloilijaAhvenanmaalla vähiten työttömiäKorkein vesiputous Venezuelassa.............................................................

6 SEITSEMÄNNES SUOMALAISISTAKUULUU KESÄMÖKIN OMISTAVAANASUNTOKUNTAAN.............................................................

10 ETELÄ-SAVOSTA NELJÄNNES VETTÄ.............................................................11 YKSITYISET URHEILU- JA

LIIKUNTAPALVELUT ONGELMALLISESSAKILPAILUTILANTEESSAKävelylenkkeily suosituinta liikuntaa.............................................................

14 OMA TALOUS PYSYY, MAAN TALOUSVOIPUU.............................................................

15 ITÄ-SUOMESSA LUOTTAMUS PINNASSAKoko maasta kuukausittain, maakunnistaneljännesvuosittain.............................................................

16 KUNTIEN PÄÄTTÄJÄT VIELÄ KEVÄÄLLÄOPTIMISTEJAAluebarometri kehityksen puntarina.............................................................

1618 KOTIMAAN KATSAUS• Kasvu hiipui ensi kertaa viiteen vuoteen• Teollisuustuotanto supistui edelleen• BKT:n tarkistettu kasvu viime vuonna 5,7 %• Nopein kasvu etelässä jaPohjois-Pohjanmaalla

• Teollisuus kasvoi 18 % viime vuonna• Asunto-osakekaupan kasvu pysähtyi viimevuonna

• Asuntojen hinnat nousivat hiemanalkuvuodesta

• Tietojenkäsittelypalvelujen rakennemuutosjatkui vuonna 2000

• Tukkukaupan liiketoiminta tehostui vuonna2000

• Työllisyysaste 71,4 prosenttiin• Inflaatio hidastui kesäkuussa 3,0 prosenttiin• Vientihinnat laskivat kuukaudessa 0,7 %• Yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät 3 %toukokuussa

• Tiekuolemat lisääntyivät.............................................................28–30 TILASTO-OPISTO

Lävistäjällä luettavaksiHenkilötunnuksen käyttöönotto mullistaaväestötutkimuksenOletko kokonainen kulutusyksikkö?

Tietoaika6-9

Onhan Suomessakesämökkejä, melkeinpuoli miljoonaa. Ja on

kuntia, joidenasukasluku

moninkertaistuukesällä, kun

mökkikansa siirtyyvetten ääreennotkelmiin jasaarelmiin.

Laajalti valaisevantilastolyhdyn altamökkimaisemaan

katsoen voi kuitenkinhavaita, että

mökkikansa onkinvain suhteellisen pieni

kansanosa.

15-19Kun katsookansalaistentalousmielen

puntariin, omantalouden viisari

osoittaa edelleenkirkasta, mutta maantalouden viisari yhäsynkempää, kuten

myös tuotantoluvut.

Tietoaikawww,tilastokeskus.fi/tietoaikaPL 3A,00022 TILASTOKESKUSTyöpajakatu 13, HELSINKI 58 (käynti)Sähköposti (Internet):tiedotus.tilastokeskus@tilastokeskus.fihenkilöt: etu.sukunimi@tilastokeskus.fifaksi (09) 1734 2354p. (09) 17341

Päätoimittaja:Jussi Melkas,p. 1734 3200

ToimitussihteeritJouni Kotkavuori,p. 1734 2269Mikko Erjos,p. 1734 2236

Työryhmä:Mikko Mäkinen(informaatikko),Hilkka Lehikoinen (taitto),Irene Matis (ulkoasu),

Tilaukset:p. (09) 1734 2011f. (09) 1734 2500myynti.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Irtonumero: 39 mk,vuositilaus 12 numeroavuodessa: 410 mk,kestotilaus: 350 mk

Painopaikka:Edita Oy

Julkaisija: Tilastokeskus. Lehden kirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen kannanottoja vaan niistävastaavat tekijät. Lehden tiedot ovat vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteenä Tietoaika.

–0,7

Kokonaistuotantomuutos vuotta aiemmasta, %

s. 19

9,3

Työttömyysaste, %

s. 24

2,0

Työllisyysmuutos vuotta aiemmasta, %

s. 24

–3,0

Teollisuustuotantomuutos vuotta aiemmasta, %

s. 20

3,0

Inflaatiomuutos vuotta aiemmasta, %

s. 25

3,8

Kuluttajabarometriluottamusluku

1,2

Tuontihinnatmuutos vuotta aiemmasta, %

s. 26

T i e t o a i k a 6 / 1 9 9 8 3

Työn ilosta ja huolista

Kun tukka alkaa harmaantua ja askel lyhentyä, on

aika tehdä johtopäätöksiä. Vanhan sananlaskun

mukaan nuorena on vitsa väännettävä. Omalla

kohdallani olen vääntämässä vitsaa siten, että jä-

tän työtehtävät syyskuun 2001 alussa. Mieluusti

jään muistelemaan menneitä rankkoja vuosia, jotka ovat silti mo-

nelta osin olleet erittäin nautittavia.

Aloittaessani Tilastokeskuksen pääjohtajana vajaat 10 vuotta

sitten asetettiin tavoitteeksi kehittää virasto maailman parhaimpi-

en tilastovirastojen joukkoon. Tänä päivänä, myöskin kansainvälis-

ten kollegojen piirissä, Tilastokeskuksen katsotaan monilla tilasto-

alueilla edustavan maailman edistyksellisimpiin kuuluvaa tilas-

tointia. Tilastokeskuksen tietoja ja asiantuntemusta käytetään yhä

enemmän yhteiskunnallisen päätöksenteon, elinkeinoelämän, kan-

salaisten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen samoin kuin erilais-

ten ennustajien toimesta, sekä kansainvälisesti muiden maiden ti-

lastoinnin kehittämisessä.

Alueita, joilla Tilastokeskuksen voi sanoa toimineen uranuurta-

jana ovat mm. tietoyhteiskuntatilastot, ympäristötilastot ja lyhyen

ajan suhdannetilastot.

Myös väestölaskennat, koulutustilastot ja hinta- ja palkkatilas-

tot ovat sellaisia, joista meillä on usealle muulle maalle annettavaa.

Kulttuuritilastoistammekin voimme olla ylpeitä. Talous- ja alueti-

lastojen piirissä on viime vuosina, sekä EU:n vaikutuksesta että

muusta kehityksestä johtuen, ollut erityisen paljon kehitystyötä.

Kansantalouden tilinpitoon ym. taloustilastointiin liittyvässä ke-

hittämisessä olemme kuitenkin pysyneet eurooppalaisessa eturinta-

massa. Näissäkin tilastoissa Suomi on maa, johon kohdistuvat EU:n

moitteet ja parannusehdotukset ovat olleet varsin vähäisiä muihin

jäsenmaihin verrattuna. Työvoimatilastoista on kotimaassa aika

ajoin virinnyt runsaastikin keskustelua. Niiden kehittämistä viime

vuosina ovat säädelleet EU:n tarpeet ja ne kestävät hyvin eurooppa-

laisen vertailun. Lisäksi Tilastokeskuksessa on viime aikoina voi-

makkaasti panostettu elektronisen tietovaraston pohjalta lähtevään

palveluun, jonka tulokset alkavat näkyä sekä viraston oman tilas-

toinnin että ulkopuolisten verkkoasiakkaidemme käytössä.

Tilastolaitosten keskinäistä laatua on viime vuosina alettu yhä

enemmän mitata. Tänä päivänä kansainväliset järjestöt, tilas-

to-organisaatiot, tiedonkäyttäjät ja tutkimuslaitokset arvioivat

alati eri organisaatioiden laatua. Näin myös laatuasiantuntijaor-

ganisaatiot. Mikään kansallinen virallisen tilaston tuottaja ei ole

paras kaikilla tilastotuotannon lukuisilla osa-alueilla. Ei Suomen

Tilastokeskuskaan.

Myöskään tilastotuotannon organisaatio ei ole ongelmaton. Sen

ja tilastojen kehittäminen on aikaa vaativaa työtä. Vuosi sitten Poh-

joismaat asettivat Tilastokeskuksen ehdotuksesta työryhmän poh-

timaan tilastojen kehittämistarpeita lähimmän 10 vuoden aikavä-

lillä. Miten pitää kuvata ympäristöä, rikollisuutta, sosiaalisia oloja,

muuttuvaa taloutta, rikkautta, köyhyyttä, tuloeroja ja monia muita

asioita alati muuttuvissa olosuhteissa? Siinäpä haasteita seuraajalle-

ni, jonka keskeisenä tehtävänä on yleisjohdon ja organisaation ke-

hittämispäätösten ohella ideointi.

RELANDER

4 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Väkiluku (tuhansia) 2000 272750* 126178* 8109 10251 5339 5176 59373 82214 10558 3802

BKT (Mrd.US $) 2000 9896,4 4749,6 189,7 226,6 162,3 121,6 1294,2 1873,0 112,0 94,0

BKT/as ostovoimakorjattu OECD=100 2000 150 111 108 110 119 102 97 105 67 119

BKT:n vuosimuutos-% q4/00 2,7* 2,8 2,5 3,1 2,3 3,4* 3,0 2,6 3,4* 9,8*

Teollisuustuotanto, vuosimuutos-% huhtik. -2,8* -4,8* 4,7 -2,9 0,9 -2,3* 1,9 1,1 -0,8* 20,7

Työttömyysaste,% toukok. 4,4 4,9 3,7 6,9 4,6 8,9 8,5 7,8 .. 3,8

Inflaatio, vuosimuutos-% toukok. 3,6 -0,5 3,3 2,9* 2,7 3,0* 2,3 3,5 3,6 5,4

Vähittäiskaupan myynti, vuosim. % huhtik. 2,5 -1,0* 3,6* 4,6* 0,8 4,0 -2,4* -0,4 4,3* 1,1*

Osakkeiden hinnat, vuosimuutos-% kesäk. 0,7* -13,7* 1,5* 1,5* 3,7* -45,7 -17,9 -21,5 -30,3* 7,8*

USA Japani Itävalta Belgia Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Irlanti

Lähde: OECD Main Economic Indicators ja Key Economic Indicators, Eurostat Statistics in Focus. Population and social conditions,Viro ja Venäjä (tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden kanssa): Tilastokeskuksen IBS-palvelu

Inflaatioluvut perustuvat kansallisiin kuluttajahintaindekseihin, joten ne voivat poiketa Eurostatin yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä.

Joka 25. ihminen on jalkapalloilija

JALKAPALLON pelaajia onmaailmassa 242 miljoonaa,osoittaa Kansainvälisen jalkapal-loliiton Fifan virallinen tutkimus.Maailman koko väestöön suh-teutettuna luku tarkoittaa, ettäjoka 25. ihminen ikään, suku-puoleen, rotuun ja muihin omi-naisuuksiin katsomatta harrastaatätä pallomme suosituinta urhei-lulajia.

Määrällisesti eniten jalkapal-loilijoita on Aasiassa (105 mil-joonaa), mutta suhteellisesti tar-kasteltuna johtavat maanosatovat Amerikat ja Eurooppa, jois-sa jalkapalloilijoiden osuus kokoväestöstä on 7–8 prosenttia.

Maista ylivoimainen ykkönenon, ehkä yllättävästikin, Yhdys-vallat, jossa on lähes 18 miljoo-naa jalkapalloilijaa. He ovat siisvarsinaisen jalkapallon, ei ame-rikkalaisen, harrastajia. Euroo-pan maista eniten jalkapalloilijoi-ta on Saksassa (6,3 miljoonaa)Lapset ja satunnaispelaajat eivätole mukana maittaisissa luvuissa.

Rekisteröityjä pelaajia eliseuroissa ja sarjoissa pelaaviaYhdysvalloissa on suhteellisenvähän, vain 260 000 eli pari pro-senttia pelaajista. Rekisteröityjäpelaajia on eniten Englannissa(1,5 miljoonaa) ja Saksassa (1,4miljoonaa). Nuoret pelaajat ei-

vät sisälly näihin rekisteröityjenpelaajien lukuihin.

Naisjalkapalloilijoita on 22miljoonaa, joista 80 prosenttiaon itse asiassa tyttöjä. Joka kol-mas naisjalkapalloilija on yhdys-valtalainen.

Jalkapalloammattilaisia on127 000. Euroopassa heitä on54 000 ja Etelä-Amerikassa35 000.

Jalkapalloseuroja maailmassaon 305 000 ja joukkueita run-saat 1,5 miljoonaa.

Jalkapalloerotuomareita on720 000.

Kun mukaan lasketaan vir-kailijat ja toimihenkilöt, jotkaovat tavalla tai toisella suoraantekemisissä jalkapallon kanssa,maailman jalkapalloa pyörittävänväen määrä nousee noin 250miljoonaan. Tähän lukuun eivätsisälly sellaiset jalkapallon paris-sa toimivat ryhmät kuin toimit-tajat, kuvaajat, markkinoijat, vä-linevalmistajat, kauppiaat tai jal-kapallokenttien rakentajat jahoitajat.

Suomessa jalkapallon harras-tajien määrä on Fifan tutkimuk-sen mukaan 185 000 (ilman lap-sia ja satunnaispelaajia). Väestöl-tään Suomen kokoisissa Norjas-sa ja Tanskassa määrä on kaksin-kertainen (413 000 ja 395 000),

ja Ruotsissa kolminkertainen(576 000).

Kansainvälinen jalkapalloliit-to teki tutkimuksen lajin harras-tamisen laajuudesta lähettämälläviime vuonna kyselyn 204 jäsen-liitolleen. Liitoista 80 prosenttiavastasi. Vastaamatta jättäneet

olivat lähes yksinomaan pikkuliittoja. Puuttuvien liittojen tie-dot on arvioitu tilastotieteelli-sen menetelmin käyttämällämuita lähteitä.

Lähde: Big Count, Football 2000Worldwide, Official Survey. Fifa(www.fifa.com)

YhdysvallatIndonesiaMeksiko

KiinaBrasilia

SaksaBangladesh

ItaliaVenäjäJapani

EnglantiRanskaEspanja

Intia

miljoonaa

0 5 10 15 20

17,910,07,47,27,06,35,24,03,83,33,33,02,52,2

Lapset jasatunnaisestipelaavat eivät sisällylukuihin.

Eniten jalkapalloilijoita maittain 2000

Lähde: Fifa Survey 2000

105,3

52,6

38,6

22,6

22,1

1,3

AFC(Aasia)

Uefa(Eurooppa)

Concacaf(Pohjois- ja Keski-

Amerikka + Karibia)

CAF(Afrikka)

Conmebol(Etelä-Amerikka)

OFC(Oseania)

miljoonaa

0 20 40 60 80 100

Rekisteröidyt aikuiset 13,0Rekisteröimättömät aikuiset 91,4Nuoret 18,0Lapset ja satunnaispelaajat 120,0Fifa yhteensä 242,4

Jalkapalloilijat maanosaliitoittain 2000

Lähde: Fifa Survey 2000

T i e t o a i k a 7 / 2 0 0 1 5

57778 15923 4494 10007 39475 8871 7185 59720 377030 145943* 1436 2000

1074,0 364,7 161,8 105,1 558,6 227,3 241,2 1413,8 7836,0 246,7 5,1 2000

102 114 122 73 81 102 126 100 98 34* 33* 2000

2,7 3,2 0,9 3,4 3,7 2,4 2,6 2,6 3,0 4,9* 5,8* q4/00

0,0 2,0 -2,8* 5,0 -1,0 -0,5 5,2* -0,8 1,0 7,0* 6,9* huhtik.

9,8* 2,3* 3,5* 3,9 12,9 5,0 2,6* 5,1* 7,6 9,6* 14,2* toukok.

3,0* 4,9 4,3 4,8 4,2 2,8 1,6* 2,1 2,8* 24,8* 6,9* toukok.

-0,8 1,5* -1,6* 5,3 3,5 2,5 2,7* 6,5* 2,1* 11,0 12,0 huhtik.

-16,7 -14,0 1,7* -26,4 -9,8 -12,2* -2,6* -10,1* .. .. .. kesäk.

Italia Alankomaat Norja Portugali Espanja Ruotsi Sveitsi Britannia EU yhteensä Venäjä Viro

*Poikkeukset: Väkiluku: USA, Japani ja Venäjä 1999 BKT/as: Venäjä ja Viro 1996 BKT (vuosimuutos): USA, Suomi, Venäjä ja Viro 01q1; Kreikka ja Irlanti 1999 Teollisuustuotanto (vuosimuutos): USA, Japani,Suomi, Venäjä ja Viro 0105; Kreikka ja Norja 0103; Sveitsi 01q1 Työttömyysaste: Alankomaat ja Venäjä 0104; Britannia 0103; Italia 0101; Viro 01q1; Norja 00q4; Sveitsi 00q2 Inflaatio: Belgia, Suomi, Italia, Sveitsi ja Viro0106; EU-yht. ja Venäjä 0104 Vähittäiskaupan myynti (=volyymi): Japani, Ranska, Norja ja Britannia 0105; Itävalta, Irlanti, Alankomaat ja EU-yht. 0103; Belgia ja Sveitsi 0102; Kreikka 0012 Osakkeet: USA, Japani,Itävalta, Tanska, Irlanti, Sveitsi ja Britannia 0105; Kreikka ja Norja 0104; Belgia 0103; Ruotsi 0012

Korkein vesiputous Venezuelassa

VESIPUTOUS onjyrkkä koski, jonkaputouskorkeus ly-

hyellä matkalla on huomattava.Putous syntyy joessa kohtaan,jossa vesi syöksyy alas jyrkkäärinnettä tai putoaa jyrkänteenreunan yli pystysuoraan. Rin-teen ollessa loivempi muodos-tuu koski. Vesiputouksen jakosken välille on usein vaikeavetää selkeää rajaa.

Vesiputouksia on enitennuorissa joissa ja sivujoissa,missä uoman kaltevuus onpääuomaa suurempi. Geologi-sesti katsoen putoukset ovatlyhytaikaisia. Joen kehittyessäne kuluvat koskiksi, jotka hä-viävät joen pohjan edelleenkuluessa.

Maailman korkein vesipu-tous on Salto del Ángel eliÁngelinputous Orinocon sivu-joen Caronín sivujoessa RíoCarraossa Venezuelassa Ete-lä-Amerikassa. Sen kokonais-korkeus on 979 metriä, jostaylimmän putouksen osuus on807 metriä. Euroopan korkeinvesiputous on Kjelsfossen(840 m) Norjassa, jossa onkymmeniä muitakin mahtaviaputouksia.

Vastaavasti Afrikan kor-kein vesiputous on Mtarazi(762 m) Zimbabwessa, Poh-jois-Amerikan korkein putousYosemite Falls (739 m) Kali-forniassa Yhdysvalloissa jaOseanian korkein putous Sut-herland Falls (580 m) Uudes-sa-Seelannissa. Aasiasta kor-keat vesiputoukset puuttuvat(korkein Jog Falls, 253 m,Intiassa).

Suomen korkein vesipu-tous on Maaningan Kor-keakoski (46 m).

Tunnetuimmat vesipu-toukset löytyvät hieman mata-lampien putousten joukosta.

Victorian putousten korkeuson 105 metriä (Sambesijoes-sa), Iguaçun putousten 70metriä (Argentiinan ja Brasili-an rajalla) sekä Niagaran pu-tousten 55 metriä (Yhdysval-tain ja Kanadan rajalla).

Suomen kuuluisin vesipu-tous on 18 metriä korkeaImatrankoski Vuoksessa.

Kai Enkama

Lähde: Maailma numeroina.(http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maa-ilmanumeroina/maailmanume-roina.html)

979

840

762

739

705

700

655

650

650

614

610

580

561

533

Ángelinputous (Venezuela)Kjelsfossen (Norja)

Mtarazi (Zimbabwe)Yosemite Falls (USA)

Søndre Mardalsfoss (Norja)Mongefossen (Norja)

Austre Mardalsfoss (Norja)Opo (Norja)

Vedalsfossen (Norja)Tugela Falls (Etelä-Afrikka)

Cuquenán (Venezuela)Sutherland Falls (Uusi-Seelanti)

Kile (Norja)Kahiwa (USA)

metriä

0 200 400 600 800 1000

Maailman korkeimmat vesiputoukset

Lähde: Maailma numeroina. Tilastokeskus

Ahvenanmaallavähiten työttömiä

AHVENANMAALLA olivuonna 2000 Euroopanunionin alueista pienintyöttömyys (1,7 %).

Alhainen työttömyysaste oli myösKeski-Portugalissa (1,8 %), Berkshire,Bucks & Oxfordshire -alueella Kaak-kois-Englannissa (1,9 %), HollanninUtrechtissa (2,1 %) ja Pohjois-Bra-bantissa (2,2 %) sekä PortugalinMadeirassa (2,3 %).

Suurinta työttömyys oliRéunionissa (33,1 %), joka kuuluuRanskan merentakaisiin alueisiin. Näi-den alueiden Martiniquessa ja ItalianCalabriassa työttömyysaste oli 27,7prosenttia.

Suomessa suurimmat erotMyös maiden sisällä erot olivat suu-ret. Suurinta vaihtelu oli Suomessa:Ahvenanmaan 1,7:stä Itä-Suomen15,5 prosenttiin. Seuraavaksi suurim-mat työttömyyserot olivat Italiassa(Trentino-Alto Adige 3,1 % – Cala-bria 27,7 %) ja Ranskassa (Alsace 5,3% – Réunion 33,1 %).

Työttömyys väheni yli 90 prosen-tissa EU:n NUTS 2 -alueista.

Nuorisotyöttömiä oli vähiten (2,9%) Hollannin Flevolandissa ja enitenItalian Calabriassa (64,7 %). Alle25-vuotiaiden työttömyys väheni kol-messa neljäsosassa EU:n alueista.

Lähde: Eurostat news release 77/2001

Seitsemännessuomalaisista

kuuluu kesämökinomistavaan

asuntokuntaanKai Skoglund

6 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Kesämökin sijaintimaakunta

Omistajan asuinmaakunta Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme

Uusimaa 22 490 5 073 8 122 1 196 7 444Varsinais-Suomi 318 46 26 804 1 147 503Satakunta 47 8 1 169 12 560 84Kanta-Häme 142 13 316 141 7 784Pirkanmaa 96 31 447 873 616Päijät-Häme 113 123 93 49 291Kymenlaakso 50 115 49 23 52Etelä-Karjala 15 6 18 7 16Etelä-Savo 23 10 13 13 18Pohjois-Savo 22 6 32 7 12Pohjois-Karjala 11 2 24 12 9Keski-Suomi 32 15 48 38 47Etelä-Pohjanmaa 15 4 28 98 24Pohjanmaa 25 16 78 47 14Keski-Pohjanmaa 6 1 10 3 3Pohjois-Pohjanmaa 30 10 42 29 24Kainuu 6 1 9 5 4Lappi 18 6 32 19 23Itä-Uusimaa 199 2 673 138 24 85Ahvenanmaa 9 6 91 – 3

Kesämökit yhteensä 23 667 8 165 37 563 16 291 17 056

YKSITYISTEN OMISTAMAT KESÄMÖKIT MAAKUNNITTAIN 2000

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 7

Kesämökin omistaviinasuntokuntiin kuuluuseitsemäsosa (780 000 henkeä)maamme väestöstä. Vaikka samamökki voi olla useanasuntokunnan käytössä, näyttäätilastojen valossa siltä, etteikesämökin omistaminen olekaanniin yleistä kuin uskotaan.

K esämökkejä on Suomessa vuo-den 2000 lopun tietojen mukaan

450 600. Edellisestä vuodesta mökki-en määrä on lisääntynyt 5 300 kesä-mökillä. Kesämökeistä 375 000 eli 4/5on yksityisten henkilöiden omistamia.Yli 76 000 mökkiä on joko yritysten,yhteisöjen, perikuntien tai ulkomaa-laisten omistuksessa. Suomen lähes2,3 miljoonasta asuntokunnasta vain16 prosenttia omistaa kesämökin.

Kesämökillä tarkoitetaan va-paa-ajan asuinrakennusta, joka onkiinteästi rakennettu sijaintipaikal-leen tai asuinrakennusta, jota käyte-tään loma- tai vapaa-ajan asuntona.Liiketoimintaa palvelevia lomamök-kejä, lomakylien rakennuksia ja siir-tolapuutarhamökkejä ei lueta va-paa-ajan asuinrakennuksiksi.

Asuntokunnan muodostavat hen-kilöt, jotka asuvat vakinaisesti sa-massa asuinhuoneistossa.

Isoimmat osuudet idässä jarannikolla

Kun tarkastellaan, kuinka suuriosuus kunnan koko väestöstä kuuluukesämökin omistaviin asuntokuntiin,nähdään kesämökkien omistamisenyleisyyden maantieteellinen vaihtelu.Yllättävää on se, että kesämökinomistaminen on lähes yhtä yleistäkaupunkimaisissa ja maaseutumaisis-sa kunnissa. Maaseudulla asuvista 17prosenttia kuuluu kesämökin omis-tavaan asuntokuntaan, kun taas vas-taava luku kaupunkimaisissa kunnissaasuvilla on 15 prosenttia.

Yli 30 % (14)20- 30 % (82)10- 20 %(294)Alle 10 % (58)

KESÄMÖKIN OMISTAVIIN ASUNTOKUNTIIN KUULUVIEN ASUKKAIDEN OSUUS KUNNITTAIN

Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo

5 169 6 646 3 800 3 457 10 879630 114 80 121 304718 37 27 37 109

1 136 365 88 112 40326 869 241 97 122 397

328 9 421 920 334 1 66892 201 9 094 2 039 1 55629 29 160 11 789 1 93739 96 71 320 16 77860 27 27 66 1 75329 22 12 92 395

402 185 41 82 896727 20 7 8 42

76 10 7 14 3724 8 2 8 2880 33 25 41 133

9 6 4 12 3259 26 17 37 81

102 191 254 159 3412 1 1 – 3

36 580 17 679 14 734 18 850 37 772

Maantieteellisesti tarkastellen ke-sämökkien omistaminen on yleisintäVaasan ja Varsinais-Suomen rannik-koseuduilla sekä Etelä-Savossa jaEtelä-Karjalassa. Muun muassa Puu-malassa, Korsnäsissä, Houtskarissaja Savitaipaleella yli 30 prosenttiaasukkaista kuuluu kesämökin omista-vaan asuntokuntaan.

Harvinaisinta kesämökin omista-minen on Pohjois-Pohjanmaan län-si-osissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kari-

joella, Ullavassa, Alavieskassa ja Kär-sämäellä alle 7 prosenttia väestöstäkuuluu kesämökin omistavaan asun-tokuntaan.

Karttaa tarkastelemalla voidaannähdä kesämökin omistamisen ylei-syyden jakavan Suomen kahtia itäi-seen (kesämökin omistaminen ylei-sempää) ja läntiseen (kesämökinomistaminen harvinaisempaa) Suo-meen. Yleisintä mökin omistaminenon niillä paikkakunnilla, joissa onmuutenkin paljon kesämökkejä.Kesämökin omistamisen yleisyysnäyttää olevan sidoksissa enemmänalueen luonnon oloihin kuin alueentaloudelliseen menestykseen.

Kesämökki usein lähelläasuinpaikkaaKaksi kolmasosaa mökinomistajistaomistaa kesämökin asuinmaakuntansaalueelta. Ahvenanmaan, Pohjois-Kar-jalan, Kainuun, Etelä-Savon ja Lapinkesämökin omistajista yli 90 prosent-tia omistaa kesämökin asuinmaakun-tansa alueelta. Sen sijaan uusmaalais-ten omistamista kesämökeistä vain25 prosenttia sijaitsee Uudellamaalla.Kolmasosa mökinomistajista omistaakesämökin asuinkuntansa alueelta.

Uskollisimpia kotikunnassaanmökkeileviä ovat Vårdön, Houtska-rin, Kuhmon ja Kökarin kuntien

8 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Pohjanmaa

Uusimaa

Etelä-Karjala

Pohjois-Karjala

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Lappi

Varsinais-Suomi

Satakunta

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Keski-SuomiEtelä-Pohjanmaa

Kainuu

Itä-UusimaaAhvenanmaa

Lähde: Maailma numeroina. Tilastokeskus

5 3294 6414 5584 3373 6983 6783 5953 5463 4863 4153 2783 2613 2423 2193 2143 1253 0833 0443 0123 002

KuusamoTammisaari

MikkeliMäntyharju

KuopioAsikkala

UusikaupunkiPori

TampereRovaniemen mlk

SysmäKangasniemi

PorvooTaipalsaariMustasaari

TammelaSavonlinna

ValkealaRuokolahti

Loppi

kpl

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000

Kunnat, joissa on eniten kesämökkejä 2000

Suomessa oli viime vuoden lopussa 20 kuntaa, joissa oli vähintään 3 000 kesämökkiä.Vähiten kesämökkejä oli Kauniaisissa (2) ja Kouvolassa (15).

Kesämökin sijaintimaakunta

Omistajan asuinmaakunta Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

Uusimaa 2 873 3 100 4 422 991 576 96Varsinais-Suomi 206 174 295 136 99 18Satakunta 68 54 130 131 170 14Kanta-Häme 147 146 339 78 13 5Pirkanmaa 263 246 1 452 426 67 26Päijät-Häme 264 345 1 183 54 17 7Kymenlaakso 180 195 156 15 12 4Etelä-Karjala 77 335 63 10 2 –Etelä-Savo 528 286 257 12 1 1Pohjois-Savo 17 386 468 251 21 4 6Pohjois-Karjala 336 14 310 39 5 2 2Keski-Suomi 645 148 15 944 170 19 29Etelä-Pohjanmaa 55 16 471 6 608 565 36Pohjanmaa 40 18 108 1 062 11 472 131Keski-Pohjanmaa 25 8 154 154 307 1 633Pohjois-Pohjanmaa 307 96 468 68 25 135Kainuu 148 82 23 7 4 5Lappi 103 48 81 28 6 16Itä-Uusimaa 85 103 121 30 30 4Ahvenanmaa 2 1 7 1 42 –

Kesämökit yhteensä 23 738 20 179 25 964 10 007 13 433 2 168

YKSITYISTEN OMISTAMAT KESÄMÖKIT MAAKUNNITTAIN 2000

SUOMEN MAAKUNNAT

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 9

asukkaat. Näissä kunnissa yli 90 pro-senttia kunnan kesämökinomistajistaomistaa kesämökin asuinkunnassaan.

Eniten muista maakunnista kesä-asukkaita tulee Etelä-Savon maakun-taan. Yli puolet Etelä-Savossa sijaitse-vista mökeistä on muissa maakunnissaasuvien henkilöiden omistamia.

Erityisen paljon kesämökkejä Ete-lä-Savossa paikkakuntalaisten lisäksiomistavat uusmaalaiset. NeljännesEtelä-Savon kesämökeistä on uusmaa-laisten omistamia.

Vähiten kesäasukkaita tuleeUudellemaalle. Ainoastaan 5 pro-

senttia Uudenmaan kesämökeistä onjonkin toisen maakunnan asukkaanomistuksessa.

Kesämökin omistajakeskimäärin 60-vuotias

Kesämökin omistaminen yleistyyiän myötä. Kesämökin omistajienkeski-ikä on 60 vuotta. Alle40-vuotiaita mökin omistajia on al-le 30 000 eli vain 7 prosenttia kai-kista mökinomistajista ja alle30-vuotiaita vajaa 7 000 eli alle 2prosenttia omistajista.

Kesämökin omistavista asunto-kunnista on kahden aikuisen henki-lön asuntokuntia 150 500 eli 40 pro-senttia. Yli neljäsosa asuntokunnistaon vanhusasuntokuntia ja vain 15prosentissa on alle 18-vuotiaita lap-sia. Vanhusasuntokunta on asunto-kunta, jossa on vähintään yksi 65vuotta täyttänyt henkilö.

Kesämökin omistajat asuvat väl-jemmin kuin asuntokunnat keskimää-rin. Vain 15 prosenttia kesämökinomistajista asuu yksiössä tai kaksiossa,kun taas kaikista asuntokunnista noin40 prosenttia asuu yksiössä tai kak-siossa. Kesämökin omistavien asunto-kuntien keskikoko on 2,1 henkilöä(kaikkien asuntokuntien 2,2).

Mökkirakentaminen hidastunut

Vuonna 2000 uusia mökkejä valmistui4 651 kappaletta eli noin 100 enem-män kuin edellisenä vuonna. Kesä-mökkien määrä kasvoi 1990-luvullakaikkiaan 76 000 mökillä. Kesämökki-rakentaminen hidastui 1990-luvullahuomattavasti edellisiin vuosikym-meniin verrattuna.

Kunnista mökkejä valmistui viimevuonna eniten Kuusamoon, 115 kap-paletta. Seuraavina olivat Kittilä,Kolari ja Tammisaari.

Vuodesta 1993 lähtien uusia kesä-mökkejä on rakennettu eniten Kuu-samossa. Siellä on myös kaiken kaik-kiaan eniten kesämökkejä, yli 5 300.

Maakunnista uusia kesämökkejävalmistui eniten Lappiin, 462, ja Ete-lä-Savoon, 444. Myös Varsinais-Suo-meen ja Pirkanmaalle valmistui lähes400 uutta kesämökkiä.

Maakunnista eniten mökkejä onVarsinais-Suomessa, 45 000. MyösPirkanmaalla ja Etelä-Savossa mökke-jä on yli 40 000. 1990-luvulla raken-nettuja kesämökkejä on eniten Lapis-sa, 6 700, ja Etelä-Savossa, 6 600.

Lähteitä:Kesämökit 2000. Tilastokeskus (julkai-su) http://statfin.stat.fi/statweb (Tilas-tokeskuksen www-sivut)Kai Skoglund on yliaktuaariTilastokeskuksen rakennus- jaasuntokantayksiköstä.

407293250249219204187175170162154153147139132131131131130126124122118116114108100

KustaviVelkua

SuomenniemiIniö

JaalaKorppoo

NauvoKarjalohja

HirvensalmiHoutskariSärkisalo

RymättyläPuumala

MaksamaaLängelmäki

SammattiSuomusjärvi

TaivassaloLuopioinenUukuniemi

KuhmoinenLuhanka

PertunmaaKuhmalahti

VehmersalmiKisko

Padasjoki

0 100 200 300 400

Kesäasukkaiden määrä suhteessa vakinaisten asukkaiden määrään 2000, %

Kesäasukkaat vähintään kaksinkertaistavat kunnan asukasluvun 27 kunnassa. Tuhannen asukkaan Kustavin kesä-asukkaat viisinkertaistavat (+407 %). Määrällisesti suurimman lisän saa Mäntyharju (+6 600 kesäasukasta). Senkinasukasmäärä lähes kaksinkertaistuu (+92 %). Suhteelliseesti vähiten kesämökkiasukkaita saavat Kouvola, Kauniai-nen, Helsinki ja Rovaniemi, joiden kesämökkiläiset eivät hetkauta asukaslukua edes desimaalin vertaa.

Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Kesämökit yhteensä

1 047 793 1 479 155 89 808197 119 395 70 31 776

85 37 222 2 15 709109 73 217 – 11 627234 138 565 1 33 207123 120 231 – 15 684

69 53 138 – 14 09325 39 81 – 14 63830 42 135 – 18 673

155 280 193 1 20 77739 117 76 – 15 534

129 88 306 – 19 26482 31 151 – 8 98871 18 100 13 13 357

213 16 88 1 2 69215 605 1 572 1 474 1 20 198

167 7 325 105 – 7 954568 92 11 938 1 13 199

68 41 79 16 4 7432 – – 2 439 2 610

19 018 10 994 17 973 2 700 374 531

10 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Etelä-Savosta neljännes vettä

M aakuntien kokonaispinta-alaansuhteutettuna tilastollinen Jär-

vi-Suomi on Etelä-Savossa ja Etelä-Kar-jalassa. Etelä-Savosta yli neljännes jaEtelä-Karjalastakin yli viidennes on ve-den peitossa.

Rakennettua maata on selvästi enitenUudellamaalla, yli 13 prosenttia maapin-ta-alasta.

Kaikissa Suomen maakunnissa suurinosa pinta-alasta on metsätalousmaata. Senosuus vaihtelee Varsinais-Suomen 62 pro-sentista Lapin 98 prosenttiin.

Suomen peltomaisin maakunta onVarsinais-Suomi, jossa maatalousmaata onyli 30 prosenttia maapinta-alasta. Maata-lousmaan osuus pienenee itään ja pohjoi-seen mentäessä Kainuun alle kolmeen jaLapin yhteen prosenttiin.

Koko Suomen maapinta-alasta 87prosenttia on metsätalousmaata, 9 pro-senttia maatalousmaata ja 4 prosenttia ra-kennettua maata.Lähde: Ympäristötilasto. Ympäristö jaluonnonvarat 2001:2. Tilastokeskus.

25,2

22,4

18,0

17,7

17,4

16,2

14,1

11,9

8,8

8,6

6,1

5,9

5,3

5,1

4,0

3,8

2,5

2,2

1,9

1,9

Etelä-Savo

Etelä-Karjala

Päijät-Häme

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Keski-Suomi

Pirkanmaa

Kainuu

Kanta-Häme

Kymenlaakso

Lappi

Uusimaa

Satakunta

Pohjois-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Itä-Uusimaa

Ahvenanmaa

Varsinais-Suomi

0 5 10 15 20 25 30%

Sisävesiä kokonaispinta-alastamaakunnittain (pinta-ala ilman meriä)

13,4

8,0

7,6

7,5

7,3

7,3

6,9

6,8

6,8

5,5

5,1

5,1

5,0

4,8

4,8

4,4

3,4

3,3

2,4

1,0

Uusimaa

Itä-Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kymenlaakso

Päijät-Häme

Kanta-Häme

Satakunta

Etelä-Karjala

Pirkanmaa

Etelä-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Ahvenanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

0 2 4 6 8 10 12 14%

Rakennettua maata maapinta-alastamaakunnittain

Ympäristötilasto• Päästöt ilmaan • Jätteet • Vedet• Maatalous • Metsät • Kalastus• Biodiversiteetti • Maankäyttö• Kulutus • Energia • Liikenne• Ympäristöala Suomessa• Ympäristöverotus• Ympäristönsuojelumenot• Luonnonvarojen kokonaiskäyttö• Kansalaiset ja ympäristö

Tilastoja, kuvioita, karttoja

Kansainvälisiä vertailutietoja

Julkaisun hinta: 170 mk (sis. alv 8 %). Sivuja 190Tilaukset: Tilastokeskus,puhelin (09) 1734 2011, faksi (09) 1734 2500s-posti: myynti.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Juha Kuisma

MatkaympäristöyhteiskuntaanSuomi saavutti Davosin World Economic Forumin ympäristön kestä-

vyyden indikaattoreilla mitaten maailman ykkössijan. Olemme siis täs-

sä mielessä auktorisoitu ympäristöyhteiskunta. Onko suurempaa

maailmanmestaruutta?

Juha Kuisman kirja Matka ympäristö-yhteiskuntaan yhdistää uudella tavalla tilas-tot ja kansakunnan suuret selviytymis-tarinat. Teos käsittelee yhteiskunnan jaluonnon suhdetta ja sen muuttumista teol-listumisen alkuajoista nykypäiviin. Kirjakäyttää ainutlaatuisella tavalla tilastojahistorian muistikuvina ja liittää niihinmyös mielenkiintoisten vaikuttajienhenkilökuvia. Sivuja 222.Hinta 140 mk (sis. alv 8 %).

Tilaukset: Tilastokeskus,puhelin (09) 1734 2011, faksi (09) 1734 2500s-posti: myynti.tilastokeskus@tilastokeskus.fiwww.tilastokeskus.fi/tilastotori

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 1 1

Yksityiset urheilu- jaliikuntapalvelut ongelmallisessakilpailutilanteessaKaterina Andonov

Suomessa toimii puolentoista tuhattayksityistä yritystä urheilu- jaliikunta-alalla. Yritykset ovat pieniä,korkeintaan muutama kymmentä henkeätyöllistäviä. Ne kokevat olevansaepäedullisessa kilpailutilanteessa julkisenalan liikuntapalvelujen tarjoajiinverrattuna.

Urheilu- ja liikuntapalveluja järjes-tävät urheiluliitot, piirijärjestöt,

paikalliset urheiluseurat ja kunnat ovatmonille suomalaisille jo nuoruudestatuttuja alan toimijoita. Nykyään kui-tenkin vain sangen harvoin nämä lii-kunta-alan ammattilaiset pystyvät ot-tamaan kokonaisvastuun urheilu- ja lii-kuntapalvelujen järjestämisestä paik-kakunnillaan.

Yhä useammin urheilu- ja liikun-ta-alan toimijoina ovat yksityisetyrittäjät. Suomessa vallitsee yrittämi-sen vapaus, mutta eri toimialoillayrittäjien mahdollisuudet menestyäovat kovin erilaiset. Liikuntatoimenalueella yrittäjien toimintaedellytyk-set ovat toisenlaiset kuin esimerkiksiliikuntaseurojen ja järjestöjen.

Julkinen ja kolmas ala (järjestöt,seurat jne.) sekä yksityiset yritykseteivät ole keskenään tasa-arvoisessakilpailutilanteessa. Syynä on, että jul-kisen ja kolmannen alan liikuntapal-velujen tuottajat voivat käyttää vero-perusteista tai valtionapuun perustu-vaa rahoitusta perusinvestointien ra-hoitukseen, mikä asettaa näiden alo-jen palvelutuotannon yrityksiä pa-rempaan asemaan.

Yritystoiminnan esteet

Tehtyjen selvitysten mukaan kuntienja kolmannen alan kilpaileva toiminta

on estänyt yritystoiminnan kasvualiikuntapalveluissa, jolloin koko-naisen elinkeinohaaran kehittyminenon saattanut hidastua. Toisaaltamuun muassa kunnilla ei ole itselläänriittävästi voimavaroja ja kiihokkeitauusien palvelumuotojen kehittämi-seen, joilla pystyttäisiin vastaamaantulevaisuuden haasteisiin.

Käytännössä yksittäisten kuntientaloudelliset mahdollisuudet liikunta-toimen järjestämiseen ovat hyvinkinerilaiset. Asiantuntijahaastattelujenmukaan urheilu- ja liikuntapalvelui-hin tarkoitetun julkisen rahoituksenei arvioida kasvavan lähivuosina, pi-kemminkin päinvastoin. Tästä syystämyös maakuntien liikuntapalvelujentarjonta vaihtelee suuresti eri puo-lella maata.

Yksityinen palvelutarjonta

Urheilu- ja liikuntapalveluja tuottavi-en yritysten määrä on lisääntynyt ko-ko ajan. Vuodesta 1993 yritystenmäärä on kasvanut 50 prosentilla.Liikuntapalveluja tuottavia yrityksiä

ovat mm. urheilu- ja palloiluhallit,kuntosalit, tenniskentät, golf-radat jahiihtorinteet. Vuonna 1999 alan1 500 yritystä tuottivat liikevaihtoa1,3 miljardilla markalla ja työllistivät2 800 ihmistä.

Yksityisten liikunta-alan yritystentarjonta on keskittynyt Uudellemaal-le. Uudenmaan osuus toimialan liike-vaihdosta nousee yli 40 prosenttiin.Asukasta kohden laskettu Uudella-maalla oli vuonna 1999 yksi liikun-ta-alan yritystoimipaikka noin 2 700asukasta kohden. Muualla maassanoin 3 000–4 000 asukasta kohdenon yksi yritystoimipaikka.

Yritykset tiukilla pienilläpaikkakunnilla

Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pek-ka Lith on selvittänyt kauppa- jateollisuusministeriön tilauksesta jul-kisen ja yksityisen alan välistä kilpai-lutilannetta ja siinä esiintyviä ongel-mia. Yrityshaastattelujen kohteinaon ollut parikymmentä erikokoista ja-tyyppistä urheilu- ja liikunta-alanyritystä, kuten yksityisiä urheiluhal-leja, voimistelu- ja kuntosaleja sekäliikuntakeskuksia.

Yrityshaastattelujen mukaan var-sinkin pienillä paikkakunnilla yksityi-sillä liikuntapalvelujen tuottajilla onvaikeuksia menestyä, sillä kunta-alanja kolmannen alan halpa tarjonta onvienyt heiltä lähes kaikki asiakkaat.Kun palvelujen tarjontaa on paljon,on yrityksen vaikea nostaa hintoja,mikä olisi välttämätöntä palvelutasonnostamisen kannalta.

Kilpailua käydään hinnalla eikälaadulla, sillä muun muassa kun-ta-alan liikuntapaikkojen keinotekoi-sen alhaiset hinnat houkuttelevatasiakkaita eikä aitoa kilpailua pääsesyntymään. Myös liikuntapalvelujenkäyttäjien on ollut vaikea ymmärtääyksityisten ja julkisten palvelujen hin-taeroa. Lisäksi kunnallisten palvelun-tuottajien uudet toimitilat voivat vie-dä asiakaskunnan yrityksiltä.

Myös kolmannen alan yhteisöjenliiketoiminta on vääristänyt kilpailu-tilannetta, tosin maakunnittain vaih-televasti. Pääkaupunkiseudulla yri-

Uusimaa40,5%

Pirkanmaa7,4%Lappi

6,0%Pohjois-Pohjanmaa

5,7%

Keski-Suomi5,2%

Muut maakunnat35,2%

Urheilu- ja liikunta-alan liikevaihtomaakunnittain 1999

Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tilastokeskus

tykset ovat kokeneet urheiluseuro-jen toiminnan hyötynä, mutta muual-la Suomessa yritykset menettävätasiakkaitaan voimakkaan seuratoi-minnan vuoksi. Kolmannen alan kes-keisenä kilpailuetuna yritykset pitä-vät verotukseen liittyviä kysymyksiä.

Yritykset uskovattulevaisuuteen

Yksityisen urheilu- ja liikunta-alankehittymisen tulevaisuuden uskoalöytyy alan yrityksistä kuitenkin run-saasti. Liikuntaan, terveyteen ja hy-vinvointiin halutaan panostaa yhäenemmän ja terveelliset elämäntavatovat arvossaan.

Yrityshaastattelujen mukaan eri-tyisesti kuntosali- ja palloiluhallipal-velujen ja aerobic- ja jumppaliikun-nan kysyntä on lisääntymässä.

Tehtyjen haastattelujen mukaanyritysten vahvuuksia ovat erityisestimonipuoliset palvelut ja osaava am-mattitaitoinen henkilökunta. Jousta-vat aukioloajat ja internetiä käyttävävarausjärjestelmä on nähty asiakkaitahuomioonottavana palveluna. Lisäksiviihtyisät toimitilat ja turvallisuusasi-oihin panostaminen on koettu liikun-ta-alan yritysten vahvuutena.

Jos yritys on löytänyt toiminta-kentän, jolle kunta ei ole palvelujatarjonnut, hinta- ja palveluntarjonta-kilpailu on vain yritysten välistä.Mikäli yrityksen toimitilat ovat hyväl-lä paikalla, toimivien yhteyksienpäässä, haittavaikutukset yrityksenkannalta jäävät pieniksi, vaikka kun-nan tarjoamia asiakkaille edullisimpialiikuntapalveluja olisikin tarjolla.

Yrityshaastattelujen mukaanasiakkaiden valinnanmahdollisuuksi-en lisääminen ja palvelutoiminnanmonimuotoisuus nähdään tärkeänätoiminnan kehittämisessä. Erityinenhaaste on ikääntyvän väestön toimin-takyvyn ja elämänlaadun parantami-nen liikuntaharrastuksen avulla.Säännöllisellä liikunnalla pyritäänmuun muassa työkyvyn säilyttämi-seen ja parantamiseen.

Liikuntapalvelut otettavahuomion elinkeinona

Kilpailuneuvoston keväällä 2000 te-kemän päätöksen mukaan muunmuassa kunnat voivat edelleen tarjo-ta liikuntapalveluja omakustan-nushintaan tai ilmaiseksi, eikä tämäole ristiriidassa kilpailunrajoituslainkanssa. Päätöksen taustalla on liikun-talaki, jonka mukaan liikunnan edel-lytysten luominen ja ylläpitäminenon maassamme kuntien ja valtionvastuulla.

Liikuntalaissa liikunnan ja liikun-tapolitiikan yhteydet elinkeinopoli-tiikkaan ovatkin jääneet huomiotta.Kilpailuvirasto on kuitenkin katso-nut, että kuntien on liikuntapaikkojakehittäessään syytä ottaa huomioonjo olemassa oleva liikuntaan liittyväelinkeinotoiminta alueellaan. Kun-tien tulisi tehdä selvä ero liikuntapal-velujen järjestämisen ja niiden tuot-tamisen välillä.

Kuntien olisi kyettävä määrittä-mään peruspalvelunsa liikuntapalve-luissa ja saattamaan tämä näkemysyritysten tietoon niin, että nämä voi-sivat tehdä investointeja peruspalve-

luja täydentävään toimintaan. Kun-tien ja järjestöjen olisi myös eriytet-tävä muiden elinkeinonharjoittajienkanssa kilpailevat palvelunsa toimin-nallisesti ja kirjanpidollisesti yleis-hyödyllisistä palveluista.

Lähteitä:

Kilpailuneuvosto: Rauman Tenniskes-kus Oy:n valitus koskien kilpailuvirastonpäätöstä Rauman kaupungin omistami-en ja hallitsemien liikuntatilojen hinnoit-telusta, päätös 10.4.2000

Kilpailuvirasto: Lausunto eduskun-nan sivistysvaliokunnalle koskien halli-tuksen esitystä uudeksi liikuntalaiksi,22.9.1998Kilpailuvirasto: Päätös Rauman kau-pungin omistamien ja hallitsemien lii-kuntatilojen hinnoittelusta, 22.4.1999Lith, Pekka: Markkinoiden toimivuus I:Kuntien hankintamarkkinoiden toimi-vuus -palveluntuottajan näkökulma,KTM:n tutkimuksia ja raportteja23/2000, Helsinki 2000Lith, Pekka: Julkisen sektorin kilpaile-vaa toimintaa koskeva tiedustelu 2001(julkaisematon aineisto)

Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaik-karekisterin tilastot 1991–99

Katerina Andonov on toiminutavustajana tutkijana selvityksessä lii-kunta-alan kilpailutilanteesta julki-sen, kolmannen ja yksityisen alan vä-lillä Suunnittelu- ja tutkimuspalvelutPekka Lith -nimisessä yrityksessä.

12 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Urheilu- ja liikunta-alan yritysten toimi-paikat maakunnittain 1999

Toimi-paikat,

lkm

Henki-löstö,lkm

Liike-vaihto,

milj. mk

Uusimaa 484 1 150 543Pirkanmaa 130 210 99Varsinais-Suomi 123 170 66Päijät-Häme 81 130 62Pohjois-Pohjanmaa 79 170 75Keski-Suomi 76 170 70Muut maakunnat 569 880 426

Yhteensä 1 542 2 880 1 341

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tilastokes-kus

Urheilu- ja liikunta-alan yritykset 1991–1999

Yrityksiä,lkm

Henkilöstö,lkm

Liikevaihto,milj. mk

Liikevaihto/henkilöstö,1 000 mk

1991 1 100 1 800 780 4211992 1 160 1 900 780 4001993 1 090 2 000 760 3821994 1 160 2 000 760 3891995 1 130 2 000 760 3801996 1 290 2 100 840 3911997 1 430 2 300 1 020 4361998 1 490 2 700 1 190 4431999 1 500 2 800 1 330 472

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tilastokeskus.

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 1 3

Kävelylenkkeilysuosituinta liikuntaa

Y hdeksän kymmenestä suomalai-sesta harrastaa liikuntaa. Vuo-

den 1999 ajankäyttötutkimuksen mu-kaan 92 prosenttia 10 vuotta täyttä-neistä suomalaisista oli harrastanut jo-takin liikuntalajia tutkimusajankohtaaedeltäneiden neljän viikon aikana. Sel-västi yleisin liikuntamuoto oli kävely-

lenkkeily. Sitä oli harrastanut kolmeneljästä vastaajasta.

Noin kolmannes oli harrastanutpyöräilyä tai kotivoimistelua ja nel-jännes uintia.

Hiihtoa, laskettelua tai luisteluaoli talviaikaan harrastanut viidennesvastaajista.

Lähes kaikki 10–14-vuotiaat lap-set olivat harrastaneet jotakin liikun-taa. Lasten suosituimpia lajeja olivatpyöräily, kävely, talviurheilulajit,joukkuepelit ja uinti.

Ahkerimmin kävellen lenkkeilivätyli 65-vuotiaat. Heistä runsas kol-mannes kävi kävelyllä vähintään 20kertaa neljässä viikossa eli lähes päi-vittäin.

25–64-vuotiaista neljä viidestäharrastaa kävelylenkkeilyä. Heilläkerrat jäävät kuitenkin yleensä har-vemmiksi, 4–9:ään neljän viikon jak-sossa.

Naiset ovat innokkaampia käveli-jöitä kuin miehet. Naisista 80 pro-

senttia ja miehistä 70 prosenttia har-rastaa kävelylenkkeilyä.

Koulutus lisää kävelyharrastusta.Korkea-asteen koulutuksen saaneis-ta vain joka kuudes ei harrasta käve-lylenkkeilyä.

Pääkaupunkiseudulla kävelylenk-keily on yleisempää kuin muuallaSuomessa, kuten myös kaupunkimai-sissa kunnissa verrattuna maaseutu-maisiin kuntiin.Lähde: Kulttuuri- ja liikuntaharrastuk-set 1991 ja 1999. Tilastokeskus.(Ilmestyy syksyllä)

57

69

80

81

69

10–14

15–24

25–44

45–64

65–

%

0 20 40 60 80 100

Kävelylenkkeilyn harrastaminenikäryhmittäin 1999

Lähde: Ajankäyttötutkimus 1999. Tilastokeskus

Kävelylenkkeilyn harrastamisen useusikäryhmittäin 1999kertaa 4 viikossa

Ikä 20– 10–19 4–9 1–3 0

10–14 13 7 15 22 4315–24 16 13 22 18 3125–44 19 16 28 17 2045–64 22 20 28 12 1965– 37 11 16 4 31

Suomalaisettietoyhteiskunnassa

Yritykset Julkinen sektori Muita vaikutuksiayhteiskuntaan

Matkapuhelin

Tietokone ja verkkoyhteys

Verkkoyhteydet

Koululaisten tietokoneen käyttö

Tietotekniikka työelämässä

Tietoyhteiskunta-näkemyksiä

Verkkokauppa

Tietoliikennemenot

LaitekantaKotitaloudet

Alue-erot

Tietokoneen ja verkon käyttö

KunnatKirjastot

Valtion virastot

Koulut

Internetin käyttö

Internet-kauppa

Tietotekniikan käyttö

EDI

Henkilöstön tietotekniikan käyttö

TuotantoHenkilöstö

Informaatiosektorin yritykset

Alue-erot

UlkomaankauppaTuotanto

Informaatiosektori

TyöllisetAlue-erot

Tutkimus

Tele- ja tietoverkotInfrastruktuuri

Koulutus

LaitekantaEtäisyys palveluihin

Alueelliset erot

Pankki, verkkokauppa

Suhtautuminen tietoyhteiskuntaan

Tietotekniikan käyttö

Tietoyhteiskunnan verkkosivut ilmestyivät

Katso yhdestä paikasta, mitä tilastot kertovat tietoyhteiskunnasta.Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat toimittaneet tietoyhteiskuntaa koskevista aineistoista laajat yli 200 kuviosta

ja taulukosta koostuvat verkkosivut.Ne ovat osoitteessa www.tilastokeskus.fi

kohdassa Tilastotietoa aihealueittain / Tiede, teknologia ja tutkimus.

Kaaviosta näkyy sivujen aiheet.

Kuluttaja kaksimielinen kesälläkin:

Oma talous pysyy,maan talous voipuu

V ain 10 prosenttia kuluttajista arvi-oi oman taloutensa huononevan.

Oman taloutensa kohentumiseen luottisuunnilleen yhtä moni kuin aiemmin eli26 prosenttia kuluttajista.

Kulutusaikeet olivat myös heinäkuus-sa vahvat ja kestotavaroiden ostamista pi-dettiin kannattavana. 43 prosenttia kulut-tajista piti kestotavaroiden ostamistaedullisena. Osuus oli kesäkuussa 40 javuosi sitten 46 prosenttia. Kotitalouksilla

oli runsaasti aikeita ostaa kodin elekt-roniikkaa, sisustaa kotia sekä matkailla.

Myös mahdollisuuksiinsa säästää ku-luttajat uskovat edelleen. Säästämistä pitiheinäkuussa kannattavana 63 prosenttia jalainan ottamista 59 prosenttia kuluttajis-ta. Kotitalouksien rahatilanne oli hyvä, ja71 prosenttia kotitalouksista uskoi pysty-vänsä säästämään seuraavan vuoden aika-na. Lainan ottamista vuoden sisällä suun-nitteli 14 prosenttia kotitalouksista.

Kansantalous laskussa

Sen sijaan suomalaisen luottamus kan-santalouden kehitykseen on entistäkinsynkempi. Saldoluku on maaliskuustalähtein ollut miinuksella, ja heinäkuus-sa se laski jo alle –10:n.

Kuluttajan usko kansantalouden tule-vaisuuteen on heikentynyt viime vuodenalkupuolelta lähtien paria tilapäistä toivonpilkahdusta lukuun ottamatta.

Heinäkuussa 37 prosenttia kulutta-jista arvioi, että Suomen taloustilanne

huononee seuraavan vuoden aikana.Kuluttajista 17 prosenttia odotti maam-me talouden paranevan. Kesäkuussa vas-taavat osuudet olivat 28 ja 20 prosenttiaja vuosi sitten 11 ja 35 prosenttia.

Luottamuksen hiipuminen taloudenyleiseen kehitykseen heijastuu taloudel-liset mielialat tiivistävään kuluttajienluottamuslukuun. Tämä laski heinä-kuussa 3,8:aan eli alimmilleen sittenvuoden 1993.

Lähde: Kuluttajabarometri 2001, heinä-kuu. Tilastokeskus

14 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Heinäkuu 2001saldoluku

Kesäkuu 2001saldoluku

Heinäkuu 2000saldoluku

Kuluttajien luottamusindikaattori 3,8 5,6 14,5

Kotitalouksien taloudellinen tilanne 12 kk:n kuluttua verrattunanykyiseen 9,0 9,4 9,9Kotitalouksien säästämismahdollisuudet seuraavan 12 kk:n aikana 34,2 34,5 32,7Suomen taloudellinen tilanne 12 kk:n kuluttua verrattunanykyiseen –11,0 –3,9 12,1Työttömien määrä 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen –5,6 –6,3 –21,0Kuluttajahintojen muutos seuraavan 12 kk:n aikana, % 2,7 2,8 2,8

Kotitalouksien rahatilanne haastatteluhetkellä 27,2 25,4 26,7Kestotavaroiden ostamisen edullisuus haastatteluhetkellä 16,8 9,5 20,0Säästämisen edullisuus haastatteluhetkellä 15,5 16,4 5,9Lainanoton edullisuus haastatteluhetkellä 11,7 11,3 10,5

Saldoluvut saadaan vähentämällä painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Työttömyyden ne-gatiivinen saldoluku tarkoittaa, että työttömyyden arvioidaan vähenevän. Kuluttajien luottamusindikaattori on keskiarvo seuraavien kysymystensaldoluvuista: Suomen talouden mennyt ja tuleva kehitys, oman talouden mennyt ja tuleva kehitys sekä haastatteluhetken edullisuus kestotava-roiden ostamiseen. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja 100:n välillä.

Kuluttajien näkemykset taloudesta heinäkuussa 2001

92 93 94 95 96 97 98 99 00 01

0

5

10

15

20

25

30

–5

–10

–15

–20

saldoluku

Oma talous Suomen talous Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusluku sekä arviot omasta ja Suomentaloudesta vuoden kuluttua 8/1992 – 7/2001

4,6

–10,2

–10,3

–10,9

–10,9

–11,0

–12,3

–18,2

-18,3

–27,0

16,4

13,7

15,5

10,6

9,2

9,0

21,1

14,4

–6,4

–1,5

Opiskelijat

Työttömät

Ylemmät toimihenkilöt

Alemmat toimihenkilöt

Työntekijät

Kaikki

Omaa kotitaloutta hoitavat

Muut yrittäjät

Eläkeläiset

Maatalousyrittäjät

saldoluku

0 5 10 15 20 25 30–5–10–15–20–25–30

Oma talousSuomen talous

Kuluttajien arviot omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttuaeri sosioekonomisissa ryhmissä, heinäkuu 2001

Suomalainen jaksaa kuluttajana edelleen luottaa oman taloutensa myönteiseen kehitykseen,vaikka hänen näkemyksensä yleisestä taloudellisesta kehityksestä ovatkin tummentuneet.Luottamusta oman talouden tulevaan kehitykseen mittaava saldoluku ylsi heinäkuussakinkymmenen pintaan, jossa se on pysytellyt jo kaksi ja puoli vuotta.

Kuluttajabarometri 2001, heinäkuu. Tilastokeskus

Itä-Suomessa luottamus pinnassaItä-Suomen maakunnista löytyy vahvin taloususko uusimman maakunnittaisen kuluttajabarometrin mukaan. Etelä-Karjalassa,Kainuussa ja Pohjois-Savossa kuluttajan luottamusluku oli vuoden toisella neljänneksellä maakunnista korkein (+8).

Synkimmät taloudelliset mielialat ovat Lapissa ja Ahvenan-maalla. Muualla kuin Ahvenanmaalla luottamusluku oli

plussan puolella.

Oma talous ylinnä Päijät-Hämeessä

Luottavaisimpia oman taloutensa kehitykseen olivat Päi-jät-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Itä-Uudenmaan ja Uuden-maan kotitaloudet. Näillä alueilla joka kolmas ennusti ta-loutensa paranevan. Runsas puolet arvioi sen pysyvän ennallaanja yksi kymmenestä heikkenevän.

Varovaisimpia arvioissa oltiin Kymenlaaksossa ja Ahvenan-maalla. Näillä alueilla yksi viidestä arvioi taloutensa paranevanja kaksi kolmesta sen pysyvän ennallaan.

Kansantaloudelle kaikkialta miinusta

Arviot koko maan talouskehityksestä olivat toisella vuosinel-jänneksellä kaikissa maakunnissa negatiivisia. Pessimistisim-piä oltiin Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, vähiten pessi-mistisiä Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Kainuussa, Kymenlaak-sossa ja Satakunnassa.

Väestöryhmittäiset erot arvioissa olivat alueittaisia selvästisuuremmat. Myönteisimmin oman taloutensa kehitystä arvioi-vat opiskelijat ja 15–34-vuotiaat henkilöt. Eläkeläiset ja

55–74-vuotiaat arvioivat taloutensa heikkenevän. Maata-lousyrittäjät arvioivat taloutensa pysyvän suunnilleen ennallaan.

Lapsiperheet odottivat tulevalta vuodelta parempaa kehitys-tä kuin yksinasuvat tai muut aikuistaloudet.

Työttömistä joka kolmas odotti taloutensa olevan vuodenkuluttua nykyistä paremman. Joka toinen arveli taloutensa py-syvän ennallaan, mutta joka seitsemäs pelkäsi sen heikkenevän.

Lähde: Kuluttajabarometri maakunnittain, 2. neljännes 2001.Tilastokeskus

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 1 5

Koko maasta kuukausittain, maakunnista neljännesvuosittain

K uluttajabarometrin avulla mitataan suomalaisten mielikuvia yleises-tä ja oman kotitalouden taloudellisesta kehityksestä sekä aiko-

muksista tehdä suurempia hankintoja, säästää tai ottaa luottoa.Ensimmäinen kuluttajabarometritutkimus tehtiin marraskuussa 1987.

Vuoteen 1991 asti se tehtiin kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuus-sa. Vuonna 1992 tutkimuskerrat nostettiin neljään. Lokakuusta 1995 alka-en tiedot on kerätty EU:n komission toimeksiannosta joka kuukausi.

Kuluttajabarometriä varten haastatellaan runsaat 1 500 Suomessaasuvaa henkilöä. Koko maan kuluttajabarometri julkaistaan kunkin kuu-kauden alkupäivinä, ja sen haastattelut on tehty edellisessä kuussa.

Maakunnittainen kuluttajabarometri ilmestyy neljännesvuosittain. Siinähaastateltavia on runsaat 4 500. Uusimman maakunnittaisen kuluttajabaro-metrin haastattelut on tehty huhti–kesäkuussa.

–1,0–1,6–1,9–2,1–2,2–2,2–2,6–3,2–4,2–4,4–4,7–4,8–4,9–5,1–5,3–5,4–5,8–5,9–6,1–8,7

–10,7

PohjanmaaEtelä-Savo

KainuuKymenlaakso

SatakuntaPohjois-Savo

Etelä-PohjanmaaPäijät-Häme

Pohjois-KarjalaKanta-HämeKoko maa

Pohjois-PohjanmaaVarsinais-Suomi

Keski-PohjanmaaPirkanmaa

Etelä-KarjalaLappi

Keski-SuomiUusimaa

AhvenanmaaItä-Uusimaa

0–2–4–6–8–10–12

"Millainen on Suomen taloudellinentilanne 12 kk:n kuluttua verrattunanykyiseen?"

Suomen talouden tilanne vuoden kuluttua, 2. neljännes 2001Kuluttajien näkemys maakunnittain

13,813,413,413,010,710,710,610,410,110,0

9,88,58,27,87,77,47,17,06,52,41,9

Päijät-HämePohjois-Pohjanmaa

Itä-UusimaaUusimaa

Pohjois-SavoPohjanmaa

Pohjois-KarjalaKanta-HämeKoko maaEtelä-SavoSatakunta

Varsinais-SuomiKeski-Pohjanmaa

KainuuEtelä-Karjala

LappiPirkanmaa

Etelä-PohjanmaaKeski-Suomi

KymenlaaksoAhvenanmaa

0 5 10 15

"Millainen on oma taloudellinentilanteenne 12 kk:n kuluttua verrattunanykyiseen?"

Oman talouden tilanne vuoden kuluttua, 2. neljännes 2001Kuluttajien näkemys maakunnittain

8,18,07,86,86,66,56,46,35,75,65,55,35,25,04,74,64,54,44,12,1

–0,9

Etelä-KarjalaKainuu

Pohjois-SavoKymenlaakso

Varsinais-SuomiUusimaa

Itä-UusimaaKeski-SuomiKoko maa

Keski-PohjanmaaKanta-Häme

Etelä-SavoPäijät-Häme

Pohjois-PohjanmaaPohjois-Karjala

SatakuntaPohjanmaa

Etelä-PohjanmaaPirkanmaa

LappiAhvenanmaa

saldoluku

0 2 4 6 8 10–2

Kuluttajien luottamusluku maakunnittain, 2. neljännes 2001

Kuluttajien luottamusluku on keskiarvo seuraavien kysymysten saldoluvuista: Suomen talouden mennyt ja tuleva kehitys,oman talouden mennyt ja tuleva kehitys sekä haastatteluhetken edullisuus kestotavaroiden ostamiseen.Kuluttajabarometri maakunnittain 2001, 2. neljännes. Tilastokeskus

16 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Kuntien päättäjätvielä keväällä optimistejaLähes kaikissa maakunnissa yleiset kehitysnäkymät ovat kuntapäättäjien mukaan myönteiset,joskaan eivät yhtä optimistiset kuin syksyllä 2000, osoittaa tuorein aluebarometri.Se on julkaistu kesäkuussa, ja sen tiedot on kerätty maalis-huhtikuussa.

V aloisimmat kehitysnäkymät ovatPohjanmaan maakunnassa (entisellä

Vaasan rannikkoseudulla). Uudellamaallatoiveet paremmasta ovat edelleen suurim-pia koko maassa, mutta kuitenkin selvästivarovaisemmat kuin aiemmin. Kymen-laakson ja Ahvenanmaan keskusseutujenulkopuolella kehitysnäkymät ovat selvästiaiempaa paremmat. Myös Mikkelin seu-dun ulkopuolella syksyn synkät näkymätovat muuttuneet valoisammiksi.

Keskusseutujen kehitys on ollut vii-me vuosina myönteistä, mutta nyt usei-den maakuntien keskusalueilla kunta-päättäjien toiveet ovat entistä alemmallatasolla. Eniten ongelmia on Lahden,Hämeenlinnan, Joensuun ja Seinäjoenseuduilla. Koko maassa heikoin tilanne

on kuitenkin muutamien keskusseutu-jen ulkopuolisilla alueilla. Erityisesti tä-mä koskee Porvoon, Joensuun ja Lap-peenrannan seutujen sekä Lapin keskus-seutujen ulkopuolisia alueita.

Tilanne on koko maan tasolla sa-manlainen kuin syksyllä 1999.

Yleisiä kehitysnäkymiä mitataanaluebarometrissä kysymyksellä ”Arvi-oitteko kuntanne kehityksen tulevai-suudessa: parantuvan selvästi / parantu-van jonkin verran / pysyvän ennallaan /huonontuvan jonkin verran / huonontu-van selvästi.”

Rahoitusongelmat lisääntyneet

Kuntien rahoitusasema on aiempaahuonompi. Rahoitusongelmat ovat li-

sääntyneet kaikissa kuntatyypeissä.Kuntien taloustilannetta vaikeuttaaverotulokehityksen heikentyminen.Verotulot kasvavat tänä vuonna lähin-nä keskusseuduilla. Keskusseutujenulkopuolella ne saattavat pienentyäuseissa kunnissa. Huonointa kehityson alkutuotantokunnissa. Verotuloke-hitys heikentyy entisestään vuonna2002, ja keskusseuduillakin kasvunodotetaan hidastuvan.

Kuntien taloustilanteen kiristyminenheijastuu velanottoon, jonka arvioidaan li-sääntyvän kaikissa kuntatyypeissä vuosina2001–2002. Vuonna 2002 kunnat tasa-painottavat talouttaan erityisesti korotta-malla maksuja, realisoimalla käyttöomai-suutta ja vähentämällä investointeja. Ensivuoden jälkeen kuntien arvioidaan joutu-van kiristämään verotustaan. Henkilöstö-menojen merkitys talouden tasapainotuk-sessa näyttää edelleen vähäiseltä. Maksu-

Hyvät näkymät

Keskinkertaisetnäkymät

Huonot näkymät

Kehitysnäkymät eri alueilla

Aluebarometri 1/2001. Tilastokeskus

II91

I92

II92

I93

II93

I94

II94

I95

II95

I96

II96

I97

II97

I98

II98

I99

II99

I00

II00

I01

0

25

50

75

100

-25

-50

-75

-100

saldoluku

koko maa

alkutuotantokunnat (120 kuntaa)

suuret keskukset (21 kuntaa)

Tulevaisuudennäkymät kunnissa II/1991 - I/2001

Aluebarometri 1/2001. Tilastokeskus

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 1 7

jen korotukset, investointien vähentämi-nen ja käyttöomaisuuden realisointi ovatlähivuosina edelleen yleisimmät toimet.

Investointien kasvu hidastuu

Investointien kehitys heikentyy kokomaassa vuonna 2001. Teollisuuden jaasuntorakentamisen investoinnit kas-vavat aiempaa vähemmän. Rakentami-nen lisääntyy lähinnä teollisuuskes-kuksissa ja maaseudun pendeli- elityössäkäyntikunnissa. Teollisuudeninvestoinnit lisääntyvät eniten teolli-suuskeskuksissa. Kaupan ja palvelujenpanostusten odotetaan vähenevänuseimmissa kunnissa.

Vuonna 2002 investointikehitysheikentyy entisestään. Investointienkasvu hidastuu entisestään myös raken-tamisessa ja teollisuudessa.

Työttömyys vähenee suurissakeskuksissa

Työttömyys alenee kuntapäättäjienmielestä tänä ja ensi vuonna. Työttö-myyden lasku kuitenkin hidastuu ko-ko maassa erityisesti vuonna 2002.

Työttömyys vähenee eniten suurissakeskuksissa ja teollisuuskeskuksissa. Huo-noin tilanne on alkutuotantokunnissa.

Terveydenhoitohuolestuttaa

Terveydenhoidon ja vanhusten hoidonongelmat huolestuttavat edelleen kun-tien päättäjiä. Terveydenhoidon tilan-ne on huonoin esikaupunkikunnissa,maaseutukeskuksissa ja alkutuotanto-kunnissa. Vanhusten hoidon vaikeudetlisääntyvät maaseutukeskuksissa jasuurissa keskuksissa. Kuntien päivä-

hoito on varsin hyvin järjestyksessä,huolia on lähinnä esikaupunkikunnis-sa. Elinkeinoelämän kehittämisedelly-tykset ovat parantuneet maaseuduntyössäkäyntikunnissa.

Seutukuntien yhteistyötähalutaan tiivistää

Kuntien yhteistyönäkymät ovat paran-tuneet viime syksystä. Toiveet ovat li-sääntyneet erityisesti teollisuuskes-kuksissa, esikaupunkikunnissa ja maa-seudun työssäkäyntikunnissa. Ongel-mia on lähinnä maaseutukeskuksissa.

Seutukunnallisen yhteistyön tarveon kuntien päättäjien mukaan lisäänty-nyt viime syksystä. Myös suhteita elin-keinoelämän kanssa pyritään tiivistä-mään. Kansainväliset yhteydet lisäänty-vät eniten suurissa keskuksissa. Maaseu-tukeskuksissa ja suurissa keskuksissatoivotaan maakunnallisen yhteistyönlaajentuvan lähivuosina.

EU-toiveet aiempaa varovaisempia

Kuntien päättäjien näkemykset Suo-men EU-jäsenyyden vaikutuksistaovat aiempaa varovaisemmat. Alku-tuotantokunnissa toiveet ovat vähäi-simmät, mutta erityisesti teollistu-neissa maaseutukunnissa ja maaseutu-keskuksissa odotukset jäsenyydeltäovat pienentyneet viime syksystä.

Eniten jäsenyydestä hyötyvät teolli-suuskeskukset. Elinkeinoelämän kehit-tymisen kannalta vaikutukset ovatmyönteiset myös suuten keskusten jaesikaupunkikuntien kannalta.Lähde: Aluebarometri 1/2001. Tilasto-keskus

ALUEBAROMETRI KEHITYKSEN PUNTARINA

A luebarometri on kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, tehtäväkysely. Kyselyn tekee Tilastokeskus sisäasiainministeriön ja Suo-

men Kuntaliiton tilauksesta.Aluebarometri mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa

olevia muutoksia. Vastaukset perustuvat kuntien virka- ja luottamushen-kilöiden henkilökohtaisiin näkemyksiin ja tietoihin.

Perusjoukkona ovat kaikki Suomen kunnanjohtajat, kunnanvaltuus-ton puheenjohtajat, kunnanhallituksen puheenjohtajat, elinkeinoasiamie-het ja suunnittelusihteerit. Suurimmissa kaupungeissa (20 kpl) perusjou-kossa ovat edellisten lisäksi myös apulaiskaupunginjohtajat, kunnanval-tuuston ensimmäiset ja toiset varapuheenjohtajat sekä kunnanhallituksenensimmäiset ja toiset varapuheenjohtajat.

Kysely lähetetään noin 1 200 kuntapäättäjälle. Uusimman barometrinvastausprosentti on 70.

Maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia tarkastel-laan 7-luokkaisella kuntatyypittelyllä ja maakuntajaolla. Maakuntatasollakunnat jaetaan raportissa keskusaluekuntiin ja muihin kuntiin.

Aluebarometrissä tiedustellaan kunnan kehitystä yleensä ulottuvuu-della suurempi – yhtä suuri – pienempi, jolloin kyse on olennaisista muu-toksista. Kysymykset koskevat kuluvaa vuotta edelliseen vuoteen verrat-tuna tai seuraavaa vuotta kuluvaan vuoteen verrattuna.

Seuraava aluebarometri ilmestyy loppuvuodesta.

50

38

36

24

11

13

13

7

4

56

46

41

23

20

17

10

8

5

Maksujenkorotukset

Investointienvähentäminen

Käyttöomaisuudenrealisointi

Muu toiminnantehostaminen

Tuloveroprosentinkorotus

Kiinteistöveronkorotus

Ei tarvettasopeutustoimiin

Henkilöstönirtisanominen

Henkilöstönlomautus

0 10 20 30 40 50 60%

syksy 2000kevät 2001

Näkemykset kuntatalouden tasapainottamiskeinoista seuraavalle vuodellekoko maassa syksyllä 2000 ja keväällä 2001, %

Aluebarometri 1/2001. Tilastokeskus

18 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Kotimaan katsaus

TILASTOUUTISIA

1.8. Kuluttajien näkemyksetSuomen taloudesta synkkenivätheinäkuussaLuottamusindikaattori laski alim-milleen sitten vuoden 1993.(s. 14)

31.7. Ulkomaalaisten yöpymisetlisääntyivät 8 prosenttia vuonna2000

30.7. Asuntojen hinnat nousivathieman alkuvuodesta (s. 21)

27.7. Kuolleiden määrä pieneni,maahanmuutto kasvoiVäkiluku kasvoi vuoden alkupuo-liskolla 7 000:lla, mikä on 2 400henkeä enemmän kuin vastaa-vana aikana viime vuonna.(s. 27)

27.7. Vähittäiskaupan myynninkasvu hidastui toukokuussa(s. 23)

27.7. Palvelualojen liikevaihtokasvoi 10 prosenttia helmi-huh-tikuussa (s. 23)

26.7. Tieliikenteessä kuoli kesä-kuussa 42 ihmistä (s. 27)

26.7. Teollisuusyritysten liike-vaihdon kasvu oli helmi-huhti-kuussa 6 prosenttia (s. 23)

26.7. Palkkasumma kasvoi 7,6prosenttia maalis-toukokuussa(s. 23)

24.7. Rakennusyritysten liike-vaihto kasvoi 8 prosenttia hel-mi-huhtikuussa (s .23)

24.7. Työllisyys ja työttömyys ke-säkuussa 2001• Työllisiä 49 000 enemmän kuin

vuotta aiemmin• Työllisyysaste 71,4 prosenttia• Työttömyysaste 9,3 prosenttia,

työttömänä 256 000 henkeä(s. 24)

20.7. Maarakentamisen kustan-nusten nousuvauhti hidastunut

18.7. Vientihinnat laskivat kesä-kuussa 0,7 prosenttia (s. 26)

13.7. Inflaatio hidastui kesä-kuussa 3,0 prosenttiin (s.25)

12.7. Yöpymiset majoitusliik-keissä vähenivät 3 prosenttiatoukokuussa (s. 27)

12.7. Tukkukaupan liiketoimintatehostui vuonna 2000 (s. 23)

12.7. Rakennuskustannuksetnousivat vuodessa 2,8 prosent-tia (s. 21)

9.7. Asunto-osakekaupan kas-vu pysähtyi viime vuonna (s. 21)

5.7. Ulkomaille 2,4 miljoonaavapaa-ajanmatkaa vuonna2000

4.7. Teollisuuden ja rakenta-misen tuotannon arvo kasvoivoimakkaasti vuonna 2000(s. 20)

3.7. Uudellamaalla rakennettu13 prosenttia maa-alasta(s. 10)

Kasvu hiipui ensi kertaa viiteen vuoteen

Kokonaistuotannon määräoli toukokuussa 0,7 pro-

senttia pienempi kuin vuosi sit-ten. Viimeksi kuukausittainenkokonaistuotanto laski maalis-kuussa 1996. Laskuun vaikuttaaosaksi toukokuun 2000 voima-kas 8,7 prosentin kasvu.

Kokonaistuotannon kuukausi-kuvaajan kuudesta päätoimialastaneljän tuotanto laski. Vain julkisetja muut palvelut -toimiala kasvoiselvästi. Maa- ja metsätaloudentuotanto laski 8 prosenttia, mikäjohtui hakkuiden peräti 17 pro-sentin vähenemisestä. Rakentami-nen supistui 4 prosenttia, kauppa2 prosenttia. Kaupan sisällä auto-kauppa laski 15 prosenttia, tukku-kauppa prosentin.

Teollisuuden tuotanto laski run-saat 2 prosenttia. Sähköteknistentuotteiden työpäiväkorjattu tuo-tanto väheni 6 prosenttia, puu- japaperiteollisuuden 8 prosenttia.

”Yksityinen kulutus, joka onnoin puolet bkt:sta, on nyt avain-asemassa pitämässä yllä kotimais-ta kysyntää. Vientiteollisuudenkasvu näyttää hiipuneen”, sanooyliaktuaari Arto Kokkinen kan-santalouden tilinpidosta.

Heinäkuun kuluttajabaromet-ri kertoo kuitenkin myös kulutta-jien luottamuksen talouteen hii-puneen. ”On mahdollista, ettätässä on todellinen lyhyen ajan ta-louskehityksen käännepiste ky-seessä. Emme kuitenkaan vielävarmasti tiedä.”

Kokkinen muistuttaa, etteitoki viime vuosien huima kasvuvoinut jatkua ikuisesti, ja vieläaina kasvuna edellisen kasvunpäälle. ”Suomen tilanne on kui-tenkin erittäin hyvä verrattuna90-luvun alun lamaan: vaihtota-se, joka kuvaa ulkomaista netto-kysyntää suomalaisille tuotteille,on ollut pitkään vahvasti ylijää-mäinen tällä kertaa, kilpailukykyon kunnossa, ja yritysten kannat-tavuus noussut 90-luvun puolivä-listä vahvasti. Edellytykset toipuamahdollisesta taantumasta ovathyvät tällä kertaa.”

Lähde: Kokonaistuotannon kuu-kausikuvaaja 2001, toukokuu.Tilastokeskus

Teollisuustuotantosupistui edelleen

Teollisuuden työpäiväkor-jattu tuotanto laski kesä-

kuussa 3,0 prosenttia vuottaaiemmasta. Vuoden ensimmäi-sellä neljänneksellä teollisuus-tuotanto nousi vielä runsaat 7prosenttia, mutta toisella nel-jänneksellä se laski vajaat 2 pro-senttia vuoden 2000 vastaavaanajankohtaan verrattuna.

Metalliteollisuuden tuotantopieneni kesäkuussa runsaan pro-sentin vuoden 2000 kesäkuusta.Metalliteollisuuden sisällä sähkö-teknisten tuotteiden valmistuslaski runsaat 2 prosenttia ja muun

Kokonaistuotantokuukausikuvaaja, trendisuhdannesarja, 1995=100

80,0

90,0

100,0

110,0

120,0

130,0

140,0

1990 20011991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

0

5

10

15

–5

–10

–15

Teollisuustuotantoprosenttimuutokset vuosineljänneksittäin, työpäiväkorjattu

Teollisuustuotanto on alle kolmannes kokonaistuotannon määrästä.

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 19

BRUTTOKANSANTUOTE1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

II III IV IVolyymin muutos edellisvuodesta, %

3,8 4,0 6,3 5,3 4,2 5,2 6,3 5,5 3,4Suurin osa kotimaan katsauksen tiedoista Tilastokeskuksen aikasarjatietokanta ASTIKAsta. Lähteenä Tilastokeskus, jollei toisin mainita.

VALTIONVELKA31.12.2000 31.5.2001 30.6.2001

milj.mk

Markka- ja euromääräinen 286307 298135 294819Muiden emuvaluuttojen määräinen 51492 44266 42797Kotimaanvaluuttamääräinen 320143 321772 316988Ulkomaanvaluuttamääräinen velka 57022 58080 57215Valtionvelka yhteensä 377165 379852 374203Valtiokonttori on vuoden 2000 alusta lukien muuttanut tilastoissaan ulkomaisenvelan käsitteen sisältöä.Ulkomaanvaluuttamääräinen velka sisältää nyt vain euroalueen ulkopuolisissavaluutoissa olevan velan.Vuonna 1999 kotimaisena velkana tilastoitiin markka- ja euromääräinen velka,kun muiden Emu-valuuttojen määräinen velka sisältyi ulkomaiseen velkaan.Nyt muiden Emu-valuuttojen määräinen velka muodostaa oman ryhmänsä koti-maanvaluuttamääräisen velan osana.

KOKONAISTUOTANNON KUUKAUSIKUVAAJA2000 2001Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti ToukoMuutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, %

Kokonais-tuotanto 3,2 5,3 3,7 3,9 2 -0,7

VALTION TULOT JA MENOT2001Kesä-kuu

2001Tammi-kesäkuu

MuutosTammi-kesäkuu01/00

milj. mk %Valtiontalouden kassatulotVerot ja veronluonteiset tulot 15617 92179 2,6Muut tulot 1809 21059 -40,1Tulot ilman rahoitustaloustoimia 17426 113239 -9,4Tulot ilman lainanottoa 17951 119468 -9,1Valtiontalouden kassamenotKulutusmenot 5180 27869 -0,7Siirtomenot 8486 54824 2,6Reaalisijoitukset 150 936 -17,2Muut menot 1471 18432 -18,0Menot ilman rahoitustaloustoimia 15287 102060 -2,9Finanssisijoitukset 1372 8652 11,2Menot ilman valtionvelan kuoletuksia 16660 110714 -1,9

Lähde: Valtiokonttori

KANSANTALOUDEN KYSYNTÄ JA TARJONTA2000Milj.mk

20001. nelj. 2.nelj. 3.nelj. 4. nelj.

20011. nelj.

Volyymin muutos edellisestä vuodesta, %Käypiin hintoihin

Bruttokansantuote 785067 5,9 5,2 6,3 5,5 3,4Tuonti 254166 8,3 17 11,9 14 7,3Kokonaistarjonta 1039233 6,5 8 7,6 7,6 4,4Vienti 333324 17,8 19,1 20,1 14,4 5,2Kulutusmenot 547524 3,5 2,6 1,6 1,3 1,5

yksityiset 386190 4,8 3,5 2,2 1,6 1,3julkiset 161334 0,4 0,4 0,4 0,4 2,2

Investoinnit 149465 5,5 4,1 4,6 5,1 4,9yksityiset 128351 4,7 5,2 6,2 6,4 6,6julkiset 21114 11 0 -5 -3 -6

Varastojen muutos* 8920 . . . . .Kokonaiskysyntä 1039233 6,5 8 7,6 7,6 4,4

kotimainen kysyntä 702909 1,5 2,8 1,6 4 4Tuotanto toimialoittainMaatalous 2,1 1,1 38,8 2,7 -0,2Metsätalous 2,3 2,1 3,1 0,9 2,9Koko teollisuus 11,3 11 15,1 15,1 7,5Energia- ja vesihuolto 2,5 4,3 0,1 -2,8 6,5Rakentaminen 8,3 5,9 4,1 2,6 1,3Kuljetus, varastointi jatietoliikenne 8,9 4,9 4,4 4,2 3Kauppa 5,3 4,8 2,9 3,8 3,8Julkinen toiminta 0,8 0,8 0,8 0,8 1,7* sisältää myös tilastollisen eron

metalliteollisuuden tuotanto 0,2prosenttia.

Puu- ja paperiteollisuudentuotanto väheni kesäkuussa lähes11 prosenttia vuotta aiemmasta.Kemianteollisuuden tuotantolaski 8 prosenttia. Myös muuntehdasteollisuuden tuotanto alenilähes 3 prosenttia. Energian tuo-tanto kasvoi peräti 13 prosenttiavuotta aiemmasta.

Tehdasteollisuuden kapasitee-tin käyttöaste oli kesäkuussa82 prosenttia, kun se viime vuo-den kesäkuussa oli lähes 5 pro-senttiyksikköä suurempi.

Lähde: Teollisuustuotannon volyy-mi-indeksi 2001, kesäkuu, ennak-ko. Tilastokeskus

Bruttokansantuotteen määräkasvoi tarkistettujen en-

nakkotietojen mukaan viimevuonna 5,7 prosenttia. Kasvu-vauhti oli sama kuin Tilastokes-kus arvioi jo helmikuussa.

Eniten bkt:ta lisäsi metallite-ollisuuden tuotannon 22 prosen-tin kasvu. Erityisesti sähkö- jaelektroniikkateollisuus lisäsi sel-västi tuotantoaan. Puu- ja paperi-teollisuuden tuotanto oli 4,4 pro-senttia suurempi kuin edellisenävuonna.

Kasvu viennin varassaKansantalouden kysyntä oli viimevuonna edelleen vankasti vienninvarassa. Viennin määrä kasvoi 18prosenttia ja tuonti lähes 16 pro-senttia. Nettoviennin kasvu selitti2,7 prosenttiyksikköä bruttokan-santuotteen 5,7 prosentin kasvus-ta. Viennin osuus bruttokansan-tuotteesta kohosi uuteen ennätyk-seen, liki 43 prosenttiin.

Yritysten toimintaylijäämäuuteen ennätykseenYritysten toimintaylijäämä kas-voi viime vuonna 22 prosenttia

ja oli 135 miljardia markkaa.Yritysten tulokset ylsivät uu-teen ennätykseen.

Yritykset maksoivat parantu-neesta tuloksesta myös ennätys-verot ja -osingot. Välittömiä ve-roja yritykset maksoivat 38 mil-jardia markkaa, mikä oli 30 pro-senttia enemmän kuin vuonna1999. Osinkoja yritykset maksoi-vat 43 miljardia markkaa, 26 pro-senttia edellisvuotista enemmän.

Lähde: Kansantalouden tilinpito1999-2000. Tilastokeskus

BKT:n tarkistettu kasvu viime vuonna 5,7 %

20 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI (1995=100)1)

2001Toukokuu

MuutosToukoikuu01/00

%

Koko teollisuus 145,6 -2,4Energiatuotteet 104 -0,8Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 137,9 -5,8Investointitavarat 193,5 -0,8Kestokulutustavarat 120,8 -4,6Muut kulutustavarat 112,5 4,9Teollisuustuotanto toimialoittainMineraalien kaivu 138 -5,7Teollisuus 149 -3

Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 126,4 6,4Tekstiilien ja vaatteiden valmistus 105,1 4,2Nahan ja nahkatuott. valmistus 103,5 -7,1Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 159 -1,1Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 118,6 -10,6Kustantaminen ja painaminen 124,8 1,8Koksin ja öljytuotteiden valmistus 34 -66,2Kemikaalien ja kemiallisten tuott. valmistus 126,6 0,9Kumi- ja muovituotteiden valmistus 140,9 -8,1Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 158 2,3Perusmetallien, metallituotteiden valmistus 143,3 -2,5Koneiden ja laitteiden valmistus 124,8 6,4Sähkötekn. tuott. ja instrumenttien valmistus 288,7 -5,7Kulkuneuvojen valmistus 133,5 9,8Huonekalujen valmistus, muu valmistus 135 -3,7

Energia- ja vesihuolto 112,4 6,5Tehdasteollisuuden erikoisindeksitPuu- ja paperiteollisuus 126,4 -8,4Metalliteollisuus 183,3 -1,7Kemianteollisuus 120,4 -7,6Muu tehdasteollisuus 127,7 2,9

1) Työpäiväkorjattu

MARKKINAHAKKUUT2001Toukokuu

MuutosTouko-kuu01/00

2001Tammi-toukokuu

MuutosTammi-toukokuu01/00

1000 m3 % 1000 m3 %

Markkinahakkuut yht.

TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

V(1 VI(1 VII(1 VIII1) IX1) X1) XI1) XII1) I1) II1) III1) IV1) VIndeksi (1995=100) 100,0 103,5 113,2 122,4 129,1 148,7 142,0 111,9 135,1 150,5 161,3 158,1 155,7 145,5 142,7 148,0 146,9 145,6Vuosimuutos, % 6,1 3,5 9,3 7,8 5,5 12,9 11,2 11,0 13,6 13,9 18,8 17,4 7,1 6,5 6,7 6,6 -0,7 -2,41) Työpäiväkorjattu

2876 -19 25007 -7

Kotimaan katsaus

josta teollisuuden osuus oli 621miljardia markkaa.

Teollisuustuotannon kasvuavauhditti eniten elektroniikka- jasähköteollisuus, jonka tuotannonarvo kasvoi 28 prosenttia vuonna2000. Kasvu oli nopeaa myösmetallien ja metallituotteiden se-kä koneiden valmistuksessa.Koko metalliteollisuuden tuo-tannon arvo lisääntyi lähes 25prosenttia. Myös metsäteollisuu-den tuotannon arvo ylsi 17 pro-sentin kasvuun. Sen sijaan elin-tarviketeollisuudessa, tekstiili- javaatetusteollisuudessa sekä säh-kö-, kaasu- ja vesihuollossa tuo-tannon arvo pieneni muutamanprosentin.

Maakunnittain tarkasteltunateollisuuden ja rakentamisen yh-

teenlaskettu tuotannon bruttoar-vo lisääntyi keskimääräistäenemmän Itä-Uudellamaalla,Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa,Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjan-maalla ja Lapissa. Heikointa kas-vu oli Etelä-Pohjanmaalla, Kan-ta-Hämeessä, Kainuussa ja Poh-jois-Savossa.

Vienti kasvoi viidenneksenKäyttöomaisuuden investoinnitkasvoivat koko teollisuudessanoin 6 prosenttia, mutta tehdas-teollisuudessa vain 3 prosenttia.Kaivostoiminnassa investoinnitlisääntyivät 31 prosenttia ja säh-kö-, kaasu- ja vesihuollossa 26prosenttia. Metallien jalostukses-sa sekä metallituotteiden valmis-tuksessa investoinnit kasvoivat

Nopein kasvu etelässä ja Pohjois-Pohjanmaalla

Tuotanto-, työpaikka- sekäväestökehityksellä (brut-

tokansantuote, työpaikat, väes-tö = BTV-luku) mitattuna kas-vu on vuosina 1995–2000 ollutnopeinta Uudellamaalla, Ahve-nanmaalla, Varsinais-Suomes-sa, Pirkanmaalla sekä Poh-jois-Pohjanmaalla. Heikointakehitys on ollut Lapissa, Kai-nuussa ja Etelä-Karjalassa.

Kasvumaakuntien menestysselittyy erityisesti tuotannonmuuta maata paremmalla kehi-tyksellä. Heikoimmin kehitty-neillä alueilla varsinkin tuotantoon jäänyt jälkeen koko maanvauhdista, mutta myös työpaik-ka- ja väestökehitys on ollutheikkoa. Viime vuodet eivät olemuuttaneet kehityksen suuntaa.

Alueellisen kehityksen erotja kasvun keskittyminen koros-tuvat seutukuntatarkastelussa.BTV-vertailussa kärkeen sijoit-tuvat muutamat elektroniikka-teollisuuden keskukset sekäsuuret keskusseudut. KärjessäSalon seutu, seuraavina Oulunseutu (ml. Lakeuden seutukun-ta) sekä Helsingin, Lohjan,Maarianhaminan ja Tampereenseutukunnat. Kärkikastiinkuuluvat myös Jyväskylän jaSeinäjoen seutukunnat sekämaaseutumaiset Kaakkois-Pir-kanmaan ja Härmänmaan seu-tukunnat, joissa kummassakintuotanto ja työllisyys ovat kas-

vaneet ripeästi. Maakuntienkeskusseuduista vain kolman-nes on pysynyt koko maan kehi-tysvauhdissa mukana.

Heikoimman kehityksenseutukunniksi ovat monienmaaseutumaisten seutukuntienohella pudonneet perinteisetteolliset seutukunnat, jotka en-simmäisinä toipuivat lamasta:Kemi-Tornio, Raahe, Sydöster-bottens kustregion ja Jakobs-tadsregion. Niiden heikon ke-hityksen taustalla on erityisestituotannon raju lasku. Heikoim-man kehityksen maaseutumai-set seutukunnat ovat usein al-kutuotantovaltaisia ja syrjäisiäalueita, jotka ovat jääneetmuusta maasta jälkeen niin tuo-tannossa, työpaikka- kuin väes-tökehityksessäkin.Lähde: Rakennemuutoskatsaus2/2001. Suomen Kuntaliitto

Teollisuus kasvoi18 % viime vuonna

Teollisuustuotannon arvokasvoi viime vuonna 18

prosenttia edelliseen vuoteen ver-rattuna. Rakentamisen arvo kas-voi 13 prosenttia. Teollisuudenjalostusarvo kohosi 15 prosenttiaja rakentamisen jalostusarvo pe-räti 21 prosenttia edellisvuodes-ta. Teollisuuden ja rakentamisenyhteenlaskettu tuotannon brut-toarvo oli 712 miljardia markkaa,

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 21

ASUNTOJEN HINNAT 1)

2000 20012. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj. 2. nelj.

PääkaupunkiseutuKeskim. neliöhinta, mk/m2 12616 12255 12182 12112 12218Nimellishintaindeksi,1983=100 236,7 229,9 228,5 227,2 229,2Reaalihintaindeksi,1983=100 136,6 131,5 130,1 129,0 128,3Kaupat tilastossa 1273 1464 1280 1532 1607Muu SuomiKeskim. neliöhinta, mk/m2 6572 6416 6310 6327 6376Nimellishintaindeksi,1983=100 225,2 219,9 216,2 216,8 218,5Reaalihintaindeksi,1983=100 130,0 125,8 123,1 123,1 122,3Kaupat tilastossa 2391 2524 2064 2419 2890

1) Vanhojen kerrostalohuoneistojen keskimääräiset velattomat neliöhinnat

RAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

VII VIII IX X XI XII I II III IV V VIIndeksi(1990=100) 102,2 103,5 102,7 105,2 107,6 109,1 112,6 112,9 113,1 113,5 113,6 113,7 114,0 114,9 115,1 115,9 116,1 116,4Vuosimuutos, % 1,5 -1,3 -0,8 2,4 2,3 1,4 3,0 3,0 3,0 3,2 3,3 3,3 3,3 3,7 3,6 3,8 3,6 3,2

KONKURSSIT2001Tuokokuu

2001Tammi-toukokuu

Vuosi-muutos

%

Konkurssiin haettuja yhteensä 249 1145 -10Yritykset 1) 240 1106 -10Maa-, metsä- ja kalatalous 5 16 60Teollisuus, kaivostoiminta,energiahuolto 28 156 -23Rakentaminen 39 185 -2Kauppa 58 230 -13Majoitus- ja ravitsemistoiminta 19 69 -22Kuljetus, tietoliikenne ja varastointi 13 83 -24Muut palvelut 49 233 1Toimiala tuntematon 29 134 -3Yksityishenkilöt 9 39 0Uhanalaisten työpaikkojen määrä 1289 4478 -17

1) Sisältää yhtiöt, yhteisöt ja yrittäjät.

RAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI (2000=100) 1)

2001Kesäkuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% %

Kokonaisindeksi (ammattimainen rak.) 103,2 0,2 2,8Työpanokset 103,7 0,1 3,6Tarvikepanokset 103,4 0,4 2,9Muut panokset 101,5 0,1 1,2Ammattimainen rakentaminenAsuinkerrostalo 102,8 0,3 2,3Rivitalo 103,1 0 2,9Toimisto- ja liikerakennus 103,1 0,3 2,7Teollisuus- ja varastorakennus 103,5 0,1 3,4Omatoiminen rakentaminenErillinen pientalo 103,1 0,1 3Maatalouden tuotantorakennus 102,6 0 2,41) Uusi perusvuosi, entinen 1995=100

ASUNTOTUOTANTO2000 2000 2001

2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

Myönnetyt rakennuslu-vat asunnoille 36939 13379 7122 6412 6077Aloitetut asunnot 32309 12109 8397 6038 5340Valmistuneet asunnot 32740 8577 7050 8944 7627

MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT2001Huhti-kuu

MuutosHuhti-kuu01/00

2001Tammi-Huhtikuu

MuutosTammi-huhtikuu01/00

1000 m3 % 1000 m3 %

Kaikki rakennukset 4 603 52 13 081 3Asuinrakennukset 1 023 -20 3 384 -22Vapaa-ajan asuinrakennukset 88 9 291 13Liike- ja toimistorakennukset 418 -4 1 951 -35Julkiset palvelurakennukset 288 107 918 18Teollisuus- ja varastorakennukset 2 054 234 4 638 72Maatalousrakennukset 527 65 1 353 20Muut rakennukset 204 23 545 4

38 prosenttia. Sitä vastoin öljy-tuotteiden valmistuksessa in-vestoinnit vähenivät 44 pro-senttia ja kumi- ja muovituot-teiden valmistuksessa peräti 52prosenttia.

Teollisuuden ja rakentami-sen yhteenlaskettu viennin ar-vo kasvoi 22 prosenttia. Vien-nin arvo oli 316 miljardiamarkkaa.

Elektroniikka- ja sähköteol-lisuudessa viennin arvo lisään-tyi 30 prosenttia ja metsäteol-lisuudessa 13 prosenttia.Elektroniikka- ja sähköteolli-suuden osuus viennistä on kas-vanut 1990-luvulta lähtien.Vielä vuonna 1998 metsäteol-

lisuuden vienti oli hiemansuurempi kuin elektroniikka-ja sähköteollisuuden. Vuonna2000 elektroniikka- ja sähkö-teollisuuden viennin arvo oli jolähes kolmanneksen suurempikuin metsäteollisuuden.

Henkilöstön määrä kasvoi 2 %Palkatun henkilöstön määrä li-sääntyi teollisuudessa ja raken-tamisessa 2 prosenttia ja mak-settujen palkkojen arvo 7 pro-senttia vuonna 2000. Rakenta-misessa henkilöstön määrä kas-voi 6 prosenttia mutta teollisuu-dessa prosentin. Teollisuuden jarakentamisen aloilla työskenteliviime vuonna 549 000 henkilöä.

Rakennusaineteollisuudessahenkilöstön määrä kasvoi 4prosenttia ja metalliteollisuu-dessa 3 prosenttia. Myös metsä-teollisuudessa henkilöstön lu-kumäärä kasvoi hieman. Sen si-jaan elintarviketeollisuudessa,tekstiili- ja vaatetusteollisuu-dessa, kaivostoiminnassa sekäsähkön ja lämmön tuotannossahenkilöstön määrä supistuiselvästi.

Lähde: Ennakkotietoja teollisuu-desta 2000. Tilastokeskus

Asunto-osakekaupankasvu pysähtyi viimevuonna

Asunto-osakekaupan kas-vu pysähtyi vuonna

2000. Kauppoja tehtiin yh-teensä 32,1 miljardin markanarvosta, mikä oli noin 0,65miljardia vähemmän kuinvuonna 1999. Vaikka viimevuonna osakehuoneistojenhinnat nousivat vuodesta1999, kauppojen lukumäärän

22 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

ULKOMAANKAUPPA2001Huhtikuu

Vuosi-muutos

milj. mk %Tuonti tavaroiden käytön mukaanTuonti yhteensä 16726 -4,3Raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet 6844 -10Energiatuotteet 1586 6,3Investointitavarat 4312 6,7Kestokulutustavarat 1689 -26,5Muut kulutustavarat 2295 12,3

Vienti toimialojen mukaanVienti yhteensä 24004 12Maa- ja metsätaloustuotteet 326 31,5Teollisuustuotteet 23482 12,4

elintarvikkeet, juomat ja tupakka 367 4,9tekstiilit ja vaatteet 272 14,8puutavara ja puutuotteet 1230 -16,6massa, paperi ja -paperituotteet 4949 21,9kemikaalit ja kemialliset tuotteet 1285 10,4kumi- ja muovituotteet 447 14perusmetallit ja metallituotteet 2029 -0,1koneet ja laitteet 2636 4,4sähkötekniset tuotteet 5798 -13,4kulkuneuvot 3363 277

Kauppatase 7500Lähde: Tullihallitus

MAKSUTASE1999 2000 2001

milj. mkMaalis Huhti Touko

Vaihtotase 40325 58559 5969 -4403 4668Kauppatase 65208 85270 8013 8378 7000Palvelut -5522 -6738 -1137 -1229 -1248

Pääomansiirrot 648 366 0 0 0Rahoitustase -27403 -54077 -3557 185 -9293Lähde: Suomen Pankki

KESKEISIÄ VALUUTTAKURSSEJA2000 2001

Huhti Touko KesäValuuttojen keskikursseja, mk

USD USAn dollari 6,44 6,67 6,8 6,97CAD Kanadan dollari 4,34 4,28 4,41 4,57GBP Britannian punta 9,76 9,57 9,7 9,77JPY Japanin jeni 0,06 0,05 0,06 0,06SEK Ruotsin kruunu 0,70 0,65 0,66 0,65NOK Norjan kruunu 0,73 0,73 0,74 0,75DKK Tanskan kruunu 0,80 0,8 0,8 0,8EEK Viron kruunu 0,38 0,38 0,38 0,38Lähde: Suomen Pankki

ULKOMAANKAUPPA1995 1996 1997 1998 1999 2001

V VI VII VIII IX X XI XII I II III IVTuonti, milj. mk 128556 141720 160995 172819 176536 19179 18713 16691 17861 17924 21652 20588 19303 16936 17279 19021 16726Vienti, milj. mk 176021 186334 212840 230569 233343 26162 24196 22910 23947 26966 30145 27261 25405 23147 22401 25935 24004Kauppatase, milj. mk 47466 44615 51846 57750 56807 6982 5484 6219 6086 9043 8492 6673 6102 6211 5122 6914 7 500Lähde: Tullihallitus

väheneminen käänsi markka-määräisen kauppasumman las-kuun.

Tiedot perustuvat asun-to-osakkeiden hintatilastoon,joka on laadittu verottajan va-rainsiirtoverolaskelmista.Tilasto kattaa koko maan.Lähde: Asuntojen hinnat 2000.Tilastokeskus

Asuntojen hinnatnousivat hiemanalkuvuodesta

Vanhojen kerrostaloasun-tojen hinnat nousivat

tammi-maaliskuusta huhti-ke-säkuuhun koko maassa vajaanprosentin. Tiedot ilmenevätTilastokeskuksen laatimastaasuntojen hintatilastosta, jokaperustuu kiinteistönvälittäjienaineistoon.

Helsingissä vanhojen ker-rostaloasuntojen hinnat olivatlähes samalla tasolla kuin alku-vuonna. Vantaalla hinnat nou-

sivat 2,3 ja Espoossa 1,7 pro-senttia. Tampereella ja Kuo-piossa hintataso pysyi suunnil-leen ennallaan. Hinnat nousi-vat Lahdessa 2,1 ja Oulussa 1,8prosenttia. Turussa hinnat las-kivat 0,8 ja Jyväskylässä 0,6prosenttia.

Lähde: Asuntojen hinnat 2001,2. neljännes. Tilastokeskus

Tietojenkäsittely-palvelujenrakennemuutos jatkuivuonna 2000

Tietojenkäsittelypalvelujatarjoavien yritysten ra-

kennemuutos jatkui viimevuonna vilkkaana. Yritysjärjes-telyjä tehtiin ja liiketoimintojarationoitiin selvästi enemmänkuin muilla palvelujen toi-mialoilla.

Tietojenkäsittelypalvelujensekä teknisten palvelujen liike-vaihto kasvoi yli 9 prosenttia

edellisvuodesta. Myös mainos-toimistojen liikevaihto kasvoihieman. Tiedot käyvät ilmiTilastokeskuksen keräämistäsuurimpien liike-elämän palve-luyritysten tilinpäätöstiedoista.

Tietojenkäsittelypalvelujatarjoavien yritysten liikevaihtooli viime vuonna 9,6 miljardiamarkkaa. Yritysten kannatta-vuus heikkeni hieman ja koko-naisvelkojen osuus liikevaih-dosta kasvoi 7,1 prosenttiyk-sikköä 51,6 prosenttiin. Kyse-lyyn vastanneet 88 atk-palve-luyritystä työllistivät yhteensänoin 14 700 henkilöä.

Mainostoimistojen kannat-tavuus ja omavaraisuusaste pa-ranivat hieman vuodesta 1999.Kyselyyn vastanneiden 38 mai-nostoimiston liikevaihto kasvoi5,2 prosenttia ja henkilöstönmäärä 7,9 prosenttia. Medi-aaniyrityksen käyttökate oli 7,8prosenttia liikevaihdosta, kunse vuotta aiemmin oli 6,2 pro-senttia.

Teknisen palvelun yritystenkäyttökate, nettotulos ja koko-naistulos laskivat hieman edel-lisvuodesta. Kyselyyn vastannei-den 132 yrityksen liikevaihto oliyhteensä 5,8 miljardia markkaa.Yritysten velkaantuneisuus jaomavaraisuusaste pysyivät edel-lisvuoden tasolla. Yritysten hen-kilöstön määrä kasvoi 6,1 pro-senttia edellisvuodesta.

Kirjanpitolain ja -asetuksenmuutoksen vuoksi vertailussa onmukana vain kaksi tilastovuotta.Tilasto kuvaa toimialojensa suu-rimpia yrityksiä, jotka kattavatnoin 49 prosenttia toimialojenkoko liikevaihdosta. Merkittä-vät fuusiot ja yhtiöittämiset onotettu huomioon, jotta yritysteneri vuosien vertailu on mahdol-lista. Tilastossa ei ole konserni-tason tietoja. Myös pienten yri-tysten tietoja sisältävät toi-mialoittaiset tilastot valmistu-vat tämän vuoden lopussa.Lähde: Liike-elämän palvelujentilinpäätöstietoja 2000. Tilasto-keskus

Kotimaan katsaus

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 23

PANKKIEN LUOTOT YLEISÖLLE2000 20012. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

Markkaluotot (euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 1) 360530 366508 375677 387 962Keskikorko, % 2) 5,62 6,06 6,22Valuuttaluotot (muut kuin euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 8130 7788 7238 10 607Keskikorko, % 6,38 6,54 6,43 5,73

2000 2001Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko

Kotimaiset uudeteuroluotot 1)

Määrä milj.mk 2) 20704 17091 16765 20 444 21 843 19 899Keskikorko, % 3) 5,64 5,61 5,63 5,50 5,40 5,48

1) 31.12.98 asti uudet markkaluotot2) Ml. valtion varoista välitetyt3) Pl. valtion varoista välitetyt

KAUPAN MYYNTI, KAUPPAPÄIVÄKORJATUT MÄÄRÄINDEKSIT(1995=100)1)

2001Toukokuu

MuutosToukokuu01/00, %

Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huoltosekä polttoaineen vähittäismyynti 139,5 -15Agentuurikauppa ja tukkukauppa poislukienmoottoriajoneuvojen kauppa 134,6 -1,5– yleistukkukauppa 147,2 0,3Vähittäiskauppa poislukien moottoriajoneuvojenkauppa 129,3 2– tavaratalokauppa 133,7 2,6– päivittäistavarakauppa 118,6 2

1) Vuoden 1998 alusta tapahtuneen tilastointitavan muutoksen takia tukku- ja vä-hittäiskaupan myynnistä julkaistaan kauppapäiväkorjatun määräindeksin ennak-kotiedot koko tukku- ja vähittäiskaupasta sekä autokaupasta. Tukkukaupastajulkaistaan lisäksi yleistukkukaupan ja vähittäiskaupasta tavaratalo- ja päivittäis-tavarakaupan ennakkotiedot. Enemmän kaupan tilastoinnin muutoksista Tieto-ajassa 5/98 sivulla 22.

YLEISÖN TALLETUKSET PANKEISSA2000 20012. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

Markkatalletukset (euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 319424 314626 324665 323 300Keskikorko, % 1,63 1,83 1,95 2,08Valuuttatalletukset (muut kuin euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 7172 7925 6867 6 396Keskikorko, % 3,60 3,93 3,87 3,02

KESKEISIÄ KORKOJA2001Helmi Maalis Huhti Touko Kesä

Eoniakorko 4,99 4,78 5,06 4,64 4,54Euriborkorot

1 viikko 4,83 4,82 4,88 4,67 4,561 kk 4,8 4,78 4,78 4,66 4,532 kk 4,78 4,74 4,72 4,65 4,493 kk 4,76 4,71 4,68 4,64 4,464 kk 4,72 4,67 4,64 4,61 4,425 kk 4,69 4,62 4,6 4,58 4,386 kk 4,67 4,58 4,57 4,56 4,359 kk 4,61 4,49 4,51 4,54 4,3312 kk 4,59 4,47 4,48 4,52 4,31

Valtion obligaatioiden korkoja5 vuotta 4,71 4,6 4,73 4,88 4,7610 vuotta 5,02 4,94 5,1 5,29 5,26

Lähde: Suomen Pankki

HEX-OSAKEINDEKSI (28.12.1990 = 1000)2000 2001

Helmi Maalis Huhti Touko Kesä

Yleisindeksi 14881 9283 8556 9111 10547 9014Vuosimuutos, % 90,8 -41,5 -49,9 -42,3 -35,5 -45,7

Tukkukaupanliiketoiminta tehostuivuonna 2000

Ravinto- ja nautintoaine-tukkukaupan sekä yleis-

tukkukaupan yhteenlaskettuliikevaihto kasvoi viime vuonna4 prosenttia edellisvuodesta.Henkilöstön määrä väheni ja ja-lostusarvo kasvoi. Muutoksetjohtuivat yritysten sisäisistä toi-mista, joilla toimintaa tehostet-tiin. Vähittäiskaupan henkilös-tön määrä sitä vastoin kasvoi yli6 prosenttia vuodesta 1999.

Tiedot käyvät ilmi Tilasto-keskuksen keräämistä kaupansuurimpien yritysten tilinpää-töstiedoista.

Yleistukkukaupan 15 yri-tyksen liikevaihto kasvoi yli 3prosenttia edellisvuodesta ja oliyhteensä 52,5 miljardia mark-kaa. Kokonaistulos heikkeni2,2 prosenttiyksikköä, kun taasmuut kannattavuutta mittaa-vat tunnusluvut paranivat hie-man. Henkilöstöä yrityksilläoli 7 350, mikä oli 4,2 prosent-tia edellisvuotta vähemmän.

Ravinto- ja nautintoaine-tukkukaupan liikevaihto kas-voi 6,7 prosenttia 20,5 miljar-diin markkaan. Käyttökate ja

kokonaistulos paranivat hieman,mutta rahoitus- ja nettotulosheikkenivät edellisvuodesta.Kokonaisvelkojen osuus liike-vaihdosta pieneni 1,7 prosent-tiyksikköä. Omavaraisuusastekohosi edellisvuoden runsaasta33 prosentista 37 prosenttiin.

Erikoistumattoman vähittäis-kaupan toimialalla kannattavuusheikkeni. Sen sijaan omavarai-suusaste nousi 44 prosenttiin javieraan pääoman osuus liikevaih-dosta väheni 2,8 prosenttiyksik-köä, 29 prosenttiin. Liikevaihtoakertyi 55,7 miljardia markkaa, 5prosenttia enemmän kuin vuon-na 1999. Kyselyyn vastanneet200 erikoistumattoman vähit-täiskaupan yritystä työllistivätnoin 10 200 henkilöä.

Kirjanpitolain ja -asetuksenmuutoksen takia vertailussa onmukana vain kaksi tilastovuot-ta. Tilasto kuvaa toimialojensasuurimpia yrityksiä, jotka kat-tavat noin 80 prosenttia toi-mialojen koko liikevaihdosta.Merkittävät fuusiot ja yhtiöit-tämiset on otettu huomioon,jotta yritysten eri vuosien ver-tailu on mahdollista. Tilastossaei ole konsernitason tietoja.Lähde: Kaupan tilinpäätöstietoja2000. Tilastokeskus

LIIKETOIMINNAN SUHDANNEKUVAAJAT(1995=100)

Liikevaihtokuvaaja Palkkasummakuvaaja

Indeksiluku4/2001

Muutos, %2-4/00–2-4/01

Indeksiluku5/2001

Muutos, %3-5/00–3-5/01

Teollisuus 143 6 138 8Rakentaminen 185 8 185 11Kauppa 140 4 149 6Muut palvelut 155 10 156 9Indeksiluku on trendin uusimman kuukauden pisteluku.Muutos-% on alkuperäisen sarjan (muiden palveluiden liikevaihdon työpäiväkor-jatun sarjan) kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvon muutos verrattunaedellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kolmen kuukauden keskiarvo tasaasatunnaisvaihtelua.Palvelualojen liikevaihtokuvaajassa on otettu huomioon aloittaneet ja lopettaneetyritykset. Muiden kuvaajien laskennassa käytetään paneelia, jossa ovat mukanavertailukelpoiset yritykset kohdekuukaudelta ja edellisen vuoden vastinkuukau-delta.

24 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

TYÖTTÖMYYS2001 MuutosToukokuu Kesäkuu Kesäkuu

01/00%

Työttömät, 1000 henkeä 304 256 -8,6Miehet 152 120 -7Naiset 152 136 -9,915-24-vuotiaat 129 96 -10,3Työttömyysaste, % 11,3 9,3 -1 yks.Miehet 10,8 8,4 -0,6 yks.Naiset 11,7 10,3 -1,3 yks.15-24-vuotiaat 32 20,5 -1,9 yks.Työttömyysaste toimialoittain, %Maa-, riista-, kala- ja metsätalous 3,3 3,2 0,4 yks.Teollisuus 4,5 4,1 0,1 yks.Rakentaminen 12 10,6 3,7 yks.Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 4,9 5,4 -1,3 yks.Liikenne 3,9 1,9 -2,5 yks.Rahoitus-, vakuutus- jaliike-elämän palvelut 5,4 5,7 1,9 yks.Julkiset ja muut palvelut 7,3 6,6 -1,8 yks.

TYÖMARKKINAT1995 1996 1997 1998 1999 2000 2000 2001

VIII IX X XI XII I II III IV V VI

Työlliset, 1000 henkeä 2099 2127 2169 2222 2296 2335 2427 2332 2317 2336 2319 2272 2293 2316 2318 2397 2 495Työttömät, 1000 henkeä 382 363 314 285 261 253 219 234 225 224 210 248 248 247 267 304 256Työttömyysaste, % 15,4 14,6 12,7 11,4 10,2 9,8 8,3 9,1 8,9 8,7 8,3 9,9 9,8 9,6 10,3 11,3 9,3

Kotimaan katsaus

TYÖLLISYYS2001 2001 MuutosToukokuu Kesäkuu Kesäkuu

01/001000 henkeä %

15-74-vuotiaita 3908 3909 0,2Työvoima yhteensä 2701 2751 1Työvoimaosuus, % 69,1 70,4 0,5 yks.Työvoimaan kuulumattomat 15-74-v. 1207 1157 -1,6

siitä koululaiset ja opiskelijat 248 148 2,1kotitaloustyötä tekevät 83 99 -5,7

Työlliset yhteensä 2397 2495 2Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 308 305 -5Palkansaajat 2089 2190 3,2Työlliset työajan mukaanKokoaikatyölliset 2092 2236 3,1Osa-aikatyölliset 302 257 -5,2Työlliset toimialoittainMaa-, riista- ja kalatalous 123 118 -3,7Metsätalous 27 23 -4,9Teollisuus 495 524 -1,2Talonrak., rak.asennus ja viimeistely 121 126 -3,1Maa- ja vesirakentaminen 24 35 6,1Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 367 387 0,7Liikenne 180 190 1,4Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämän pal-velut 305 306 6,4Julkiset ja muut palvelut 750 778 5,5Toimiala tuntematon 6 7 ..Tehdyt työtunnit, milj. tuntia 374,6 337,1 1

Inflaatio hidastuikesäkuussa 3,0prosenttiin

Kuluttajahintojen vuosi-muutos eli inflaatio oli

kesäkuussa 3,0 prosenttia.Toukokuussa se oli 3,4 pro-senttia. Inflaation hidastumi-nen johtui lähinnä bensiininhalpenemisesta.

Kesäkuun inflaatioon vai-kutti eniten asumisen kallistu-minen, joka nosti kuluttaja-hintoja vuodessa 0,8 prosent-tiyksikköä. Suurin syy asumi-sen kallistumiseen oli vuokri-en ja korkojen nousu. Elintar-vikkeiden hintojen nousunosuus inflaatiosta oli puoles-taan 0,7 ja kulttuurin ja va-paa-ajan tavaroiden sekä palve-luiden kallistumisen osuus 0,5prosenttiyksikköä. Kuluttaja-hintojen nousua hillitsi hie-

man bensiinin halpeneminen.Toukokuusta kesäkuuhun

kuluttajahinnat nousivat vain0,1 prosenttia. Hintojen nou-sua hidasti ennen kaikkea vi-hannesten ja bensiinin hal-peneminen.

Tilastokeskuksen haastatte-lijat keräävät indeksiä vartenyli 50 000 hintatietoa noin2 000 liikkeestä aina kuukau-den puolivälissä. Lisäksi noin600 hintatietoa kerätään keski-tetysti.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi2001, kesäkuu. Tilastokeskus

Vientihinnat laskivatkuukaudessa 0,7 %

Tilastokeskuksen mukaanvientihinnat laskivat tou-

kokuusta kesäkuuhun 0,7 pro-senttia. Vientihintojen lasku

Työllisyysaste71,4 prosenttiin

Työllisiä oli kesäkuussa työ-voimatutkimuksen mu-

kaan 49 000 henkeä enemmänkuin vuotta aiemmin. Jatkuvaakokoaikatyötä tekevien palkan-saajien määrä kasvoi 73 000:lla.

Työllisyysaste eli työllistenosuus 15–64-vuotiaista oli ke-säkuussa 71,4 prosenttia. Se oli1,4 prosenttiyksikköä kor-keampi kuin vuotta aiemmin.Kausivaihtelusta tasoitettutyöllisyysaste oli kesäkuussa67,9 prosenttia.

Toimialoista työllisyys li-sääntyi kaupassa, liike-elämänpalveluissa sekä julkisissa jamuissa palveluissa. Työpaikatlisääntyivät Etelä-Suomen, Län-si-Suomen ja Oulun lääneissä.

Työttömiä oli työvoimatut-kimuksen mukaan kesäkuussa256 000 eli 23 000 vähemmänkuin vuotta aiemmin. Työttö-myysaste oli 9,3 prosenttia, kunse vuotta aiemmin oli 10,3 pro-senttia.

Miesten työttömyysaste oli

8,4 ja naisten 10,3 prosenttia.Vuotta aiemmin miesten työt-tömyysaste oli 9,0 ja naisten11,6 prosenttia.

25–74-vuotiaitten työttö-myysaste oli 7,0 prosenttia,kun se viime vuoden vastaavanaaikana oli 7,7 prosenttia.15–24-vuotiaitten nuortentyöttömyysaste oli 20,5 pro-senttia, kun se viime vuodenkesäkuussa oli 22,4 prosenttia.

Työttömyysaste oli matalinEtelä-Suomen läänissä eli 6,9prosenttia ja korkein Lapin lää-nissä, 18,0 prosenttia.

Kausivaihtelusta tasoitettutyöttömyysaste oli 8,8 prosent-tia. Nuorilla se oli 19,1 ja25–74-vuotiailla 7,4 prosenttia.

Työvoimatutkimuksen mu-kaan tämän vuoden ensimmäisenvuosipuoliskon työllisten määrä2 349 000 oli 45 000 henkeä suu-rempi kuin viime vuoden vastaa-vana aikana. Työttömiä puoles-taan oli 262 000 eli 24 000 hen-keä vähemmän kuin vuoden2000 ensimmäisellä puoliskolla.Lähde: Työvoimatilasto 2001, ke-säkuu. Tilastokeskus

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 25

KULUTTAJAHINTAINDEKSI (1995 = 100)2001Kesäkuu

Kuukausi-muutos %

Vuosi-muutos %

Kokonaisindeksi 111,5 0,1 3Elintarvikkeet ja juomat 107,2 0,2 4,8Alkoholijuomat ja tupakka 112,6 0 1,7Vaatetus ja jalkineet 101,9 -0,7 0,2Asuminen, lämpö ja valo 115,5 0,7 3,6Huonekalut, kodinkoneet ja -hoito 105,6 0 2,5Terveyden- ja sairaudenhoito 115,9 0,1 2,5Liikenne 118,2 -0,5 1,3Viestintä 96,4 -1,9 5,4Kulttuuri ja vapaa-aika 110,4 0,5 4Koulutus 120,1 0 4,4Hotellit, kahvilat ja ravintolat 115,1 0,1 2Muut tavarat ja palvelut 106,6 -0,1 3,4Nettohintaindeksi(1995=100) toukokuu 111,0 0,9 3,9Pohjainflaatioindikaattori(1995=100) toukokuu 111,2 1,0 3,9

KULUTTAJAHINTAINDEKSI1997 1998 1999 2000 2001

VII VIII IX X XI XII I II III IV V VIIndeksi (1995=100) 101,8 103,2 104,4 108,3 108,5 109,3 109,4 109,3 109,1 108,9 109,5 110,0 110,5 111,4 111,5Vuosimuutos, % 1,2 1,4 1,2 3,7 3,8 4,2 4,1 4,0 3,5 3,3 3,1 2,9 3,0 3,4 3.0Elinkustannusindeksi(1951:10=100) 1415 1435 1452 1505 1507 1519 1520 1519 1517 1514 1522 1529 1536 1548 2550

JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI (1995 = 100)1998 1999 2000 2001

1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

Valtiontalous 102,9 103,8 105,9 107,0 107,8 108,3 108,7Kunnallistalous 105,4 107,1 109,6 111,0 111,8 112,3 113,8

TUOTANNON HINTAINDEKSI (1949=100)2001

KesäkuuKuukausi-

muutosVuosi-muutos

% %

Kokonaisindeksi 1693 -0,4 1,8Kotimarkkinatavarat 1696 -0,1 2,4Vientitavarat 1737 -0,7 1Tavararyhmät (SITC)0 Elintarvikkeet 1416 0,2 0,67 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1521 0 -1,9

71 koneet ja laitteet, ei sähkökoneet 2357 0 2,972 sähkökoneet, -laitteet ja -tarv. 699 0,1 -9,3

Toimialaryhmät (ISIC, Rev.1)2-3 Tehdasteollisuus 1658 -0,7 0,5

34-38 metalliteollisuus 1417 -0,2 -1,334 metallin perusteollisuus 1173 -1,1 -2,435 metallituoteteollisuus 1670 0,2 4,236 koneteollisuus 2365 0 3,137 sähkötekninen teollisuus 724 0 -7,4

38 kulkuneuvoteollisuus 1770 0 1

TUKKUHINTAINDEKSI (1949=100)2001Kesä-kuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% %

Kokonaisindeksi 1726 0,1 1,8Kotimaiset tavarat 1782 -0,1 2,4Tuontitavarat 1539 0,3 0,9Tavararyhmät (SITC)0 Elintarvikkeet 1273 0,4 1,93 Polttoaineet, kaasu, sähkö, lämpö 2070 0,6 7,1

31a kivennäispolttoaineet ja -öljyt 3103 -0,6 2,531b kaasu, sähkövirta ja lämpö 1340 1,8 11,9

5 Kemian teollisuuden tuotteet 1331 0,3 0,868 Epäjalot metallit 1341 -1 -4,9

7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1907 0,2 -0,171 koneet ja laitteet, ei sähköko-neet 3234 0 2,472 sähkökoneet, -laitteet ja -tarv. 663 0,2 -6,6

73 kuljetusneuvot 2165 0,7 4,8

PALKANSAAJIEN ANSIOTASOINDEKSI (1995 = 100)2000 20011. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

ToimialaMaa- ja metsätalous 114,0 115,7 116,2 116,4 119,3Teollisuus 118,0 119,6 120,2 121,5 123,9Energia- ja vesihuolto 115,3 118,2 118,8 119,8 122,8Rakentaminen 117,6 118,9 119,7 120,6 123,3Tukku- ja vähittäiskauppa 114,8 117,4 117,6 118,0 120,9Majoitus ja ravitsemustoiminta 115,2 116,0 116,1 116,4 119,2Kuljetus 114,9 117,6 117,7 118,1 120,8Posti- ja teleliikenne 120,9 122,5 123,2 124,0 126,8Rahoitus 119,6 120,8 120,9 122,0 124,7Vakuutus 117,9 119,1 119,2 119,4 122,5Kiinteistöalan palvelut 118,8 121,1 120,8 120,6 123,5Tietojenkäsittelypalvelu 114,5 117,1 117,3 117,7 120,5Tutkimus ja kehittäminen 117,8 119,3 119,6 119,5 122,3Julkinen hallinto 115,9 117,3 117,6 118,1 120,8Koulutus 113,5 114,6 114,8 115,2 117,8Terveydenhuoltopalvelut 116,2 117,8 118,5 118,8 121,1Sosiaalipalvelut 114,6 116,0 116,5 117,2 120,0Yhteensä 116,5 118,2 118,6 119,2 121,9Tuntipalkkaiset 116,7 118,4 118,9 120,0 122,6Kuukausipalkkaiset 116,4 118,2 118,5 119,0 121,7SektoriYksityinen sektori 117,2 119,1 119,5 120,2 123,0Kunnat 114,6 116,0 116,5 116,8 119,3Valtio 116,2 117,6 117,8 118,1 120,9Muut 114,0 115,5 115,7 116,0 118,8

johtui pääasiassa öljytuottei-den ja selluloosan halpenemi-sesta. Indeksin laskua hillitsi pa-perin ja kartongin sekä puutava-ran ja puutuotteiden hintojennousu. Viime vuoden kesäkuus-ta vientihinnat nousivat 1,3 pro-senttia.

Tuontihinnat nousivat tou-kokuusta kesäkuuhun 0,4 pro-senttia. Eniten nousivat öljy-tuotteiden ja maataloustuottei-den hinnat. Viime vuoden kesä-kuusta tuontihinnat nousivat1,2 prosenttia. Nousu aiheutuipääosin energiamineraalien, öl-jytuotteiden ja kulkuneuvojenkallistumisesta. Indeksin nousuahillitsi sähköteknisten tuottei-

den ja optisten laitteiden sekäperusmetallien hintojen lasku.

Teollisuuden tuottajahin-nat eli kotimaisten tavaroidentehtaanhinnat laskivat hive-nen toukokuusta, 0,1 prosent-tia. Indeksin sisällä eniten las-kivat selluloosan ja öljytuot-teiden hinnat sähkön vastaa-vasti kallistuessa. Viime vuo-den kesäkuusta teollisuudentuottajahinnat kohosivat 2,4prosenttia. Nousu aiheutuienergiatuotteiden sekä kesto-ja muiden kulutustavaroidenkallistumisesta.

Lähde: Tuottajahintaindeksit2001, kesäkuu. Tilastokeskus

26 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

TUKKUHINTAINDEKSI1997 1998 1999 2000 2001

VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI

Indeksi (1949=100) 1601 1577 1573 1703 1713 1746 1750 1754 1727 1712 1709 1705 1713 1725 1726Indeksi (1995=100) 100,9 99,6 99,4 107,6 108,2 110,3 110,5 110,8 109,1 108,2 108,0 107,7 108,2 109,0 109,1Vuosimuutos, % 1,6 -1,3 -0,2 8,0 8,2 9,6 9,7 8,8 6,0 4,5 3,2 2,1 3,0 2,1 1,9

TEOLLISUUDEN KOTIMARKKINOIDEN TUKKUHINTAINDEKSITUOTTAJAHINTAINDEKSI (1995 =100) PERUSHINTAINDEKSI (1995 =100) (1995 =100)

2001Kesäkuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

2001Kesäkuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

2001Kesäkuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% % % % % %

Kokonaisindeksi 107,5 -0,1 2,4 109 0,1 2,2 109,1 0,1 1,9Kotimaiset tavarat 108,7 0 2,6 108,7 -0,1 2,4Tuontitavarat 1) 109,7 0,4 1,2 109,8 0,3 0,9KäyttötarkoitusEnergiatuotteet 122 0,8 8,6 137,7 0,9 9,2 137,3 0,6 7Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 101,4 -0,9 -0,6 100,1 -0,5 -0,7 99,8 -0,4 -0,5Kestokulutustavarat 116,8 -0,5 2,5 108,4 -0,2 2,3 107,2 -0,1 1,4Muut kulutustavarat 104,7 0,1 1,6 103,8 0,2 1 105,3 0,2 2Investointitavarat 101,3 0 -0,8 108,6 0,2 1,9 102,6 0,2 -0,3Tavararyhmät (NACE-TOL)01 Maataloustuotteet 92,9 0,9 0,5 95,7 1 1,902 Metsätaloustuotteet 116,2 -0,4 0,5 110,8 -0,3 2,5C Mineraalit 112,3 -0,2 1,7 176,6 -0,2 6,2 168,7 0,1 5,9D Teollisuustuotteet 106,1 -0,6 -0,1 104,4 -0,2 0,1 105,9 -0,2 0,2DA Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 102,5 0,1 1 103 0,2 1 105,8 0,2 2,1DB Tekstiilit ja vaatteet 101,2 0 -0,2 96,2 0,3 0,6 96,2 0,3 0,6DD Puutavara ja puutuotteet 97,1 -0,2 -3,3 96,6 -0,2 -2,6 96,6 -0,2 -2,621 Selluloosa, paperi ja paperituotteet 99,5 -2,7 -4 99,1 -2,4 -3,3 99,4 -2,4 -3,322 Kustannus- ja painotuotteet 110,6 0 3,3 111 0 2,8 110,2 0 2,7232 Öljytuotteet 191,6 -3,5 -4,1 199,8 -0,9 2,2 157,3 -1 -0,1DG Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 109,4 0,3 6,5 104,6 0,3 1,7 104,1 0,3 1,6DH Kumi- ja muovituotteet 105,4 -0,2 2,1 100,7 -0,1 1,3 100,3 -0,1 1,3DI Ei-metalliset mineraalituotteet 109,2 0,4 0 107,7 0,5 0 107,6 0,5 027 Perusmetallit 94,3 -1,1 -2,2 97,6 -1 -4,8 97,6 -1 -4,8

271 rauta, teräs ja rautaseokset 95,2 -1 -4,6 95,6 -0,7 -8,8 95,5 -0,7 -8,8274 muut kuin rautametallit 91,9 -1,4 3,5 100,9 -1,8 0,6 100,8 -1,8 0,7

28 Metallituotteet 115 0 3,7 113,2 0,2 4,7 113,2 0,2 4,7DK Koneet ja laitteet 115,8 0 3,1 115,1 0,1 2 114,9 0,1 2DL Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet 78,2 0 -8,8 75,3 0,1 -5,8 75,3 0,1 -5,6DM Kulkuneuvot 114 0,3 3,1 128,9 0,8 7,1 121,4 0,6 5E Sähkö, kaasu, lämpö ja vesi 112,7 1,8 12,2 112,2 1,8 11,8 116,1 1,7 11,6

TUONTIHINTAINDEKSI (1995=100) VIENTIHINTAINDEKSI (1995=100)2001Kesäkuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

2001Kesäkuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% % % %Kokonaisindeksi 110,7 0,4 1,2 101,9 -0,7 1,3Energiatuotteet 210,8 1,3 11Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 96,3 0 -1,5 108 -0,1 4,6Kestokulutustavarat 104,9 0 2,2 93,5 0,1 1,3Muut kulutustavarat 104,1 0,6 -0,9 108,2 -1,1 1,1Investointitavarat 105,4 0,5 0,1 86,6 0,1 -2,4Tavararyhmät (NACE-TOL)01 Maataloustuotteet 97,2 2,3 -8,702 Metsätaloustuotteet 103 1,2 7,7C Mineraalit 192 -0,1 6,8D Teollisuustuotteet 103,1 0,5 0,4 101,8 -0,7 1,1DA Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 106,8 0,6 1,2 107,3 -2,7 -1,4DB Tekstiilit ja vaatteet 100,4 0,5 1 100,5 -0,1 2,9DD Puutavara ja -tuotteet 92,7 2,4 -2,421 Selluloosa, paperi ja paperituotteet 96,6 0 1,4 115,4 -0,4 8,6232 Öljytuotteet 222,5 5,7 20,4DG Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 101,6 0,3 -1,8 108,1 0,2 -1,7DH Kumi- ja muovituotteet 96,5 0,1 0,2 109,7 0,2 1,5DI Ei-metalliset mineraalituotteet 103,2 0,7 -0,1 134,6 -0,1 14,927 Perusmetallit 103,4 -0,9 -8,6 96,7 -1 -2,5

271 rauta, teräs ja rautaseokset 96,7 -0,1 -16 89 -0,3 -2274 muut kuin rautametallit 113 -2,1 -2,4 111,7 -2 -1,3

28 Metallituotteet 109,1 0,5 7,7 96,7 0,7 5,7DK Koneet ja laitteet 114,7 0,1 0,8 113,2 0,1 3DL Sähkötekn. tuotteet ja optiset laitteet 75,2 0,2 -4,2 67,9 0,1 -7,2DM Kulkuneuvot 132,5 0,8 7,8 103,6 -0,1 0,6

Kotimaan katsaus

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 27

VÄESTÖNMUUTOKSET1999 2000 2001

1.-4. nelj 1. nelj. 2. nelj 3. nelj 4. nelj 1.-4. nelj 1. nelj. 2.nelj.

Elävänä syntyneet 57574 14235 14595 14589 13323 56742 14090 14445Kuolleet 49345 13941 11909 11649 11840 49339 12173 12242Syntyneiden enemmyys 8229 294 2686 2940 1483 7403 1917 2203Maahan muuttaneet 14744 3434 4250 5172 4039 16895 4110 4644Maasta muuttaneet 11966 2943 3028 5280 3060 14311 3163 2688Nettomaahanmuutto 2778 491 1222 -108 979 2584 947 1956Väestön kokonaismuutos 1) 11656 742 3865 2788 2418 9813 2864 41591) Sisältää rekisterikorjaukset

VÄKILUKU1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj. 2. nelj.

Ajankohdan lopussa,1 000 henkeä 5117 5132 5147 5160 5171 5172 5176 5179 5181 5184 5188

Yöpymisetmajoitusliikkeissävähenivät 3 %toukokuussa

Matkailu Suomeen vähenitoukokuussa. Ulkomais-

ten matkailijoiden yöpymisiäkirjattiin Suomen majoitusliik-keissä 5 prosenttia ja kotimais-ten matkailijoiden yöpymisiä 3prosenttia viimevuotista vä-hemmän. Yöpymisten koko-naismäärä väheni 3 prosenttiaviime vuoden toukokuuhun ver-rattuna.

Norjalaisten, venäläisten jasaksalaisten yöpymiset lisään-tyivät toukokuussa, kun taasmuiden tärkeimpien matkailija-ryhmien yöpymiset vähenivätedellisvuodesta. Norjalaistenyöpymiset lisääntyivät eniten,12 prosenttia. Venäläisten jasaksalaisten yöpymiset lisään-tyivät vajaat 10 prosenttia.Ruotsalaiset olivat kuitenkinsuurin ulkomaisten matkailijoi-den ryhmä 45 000 yöpymisvuo-rokaudellaan, vaikka yöpymis-ten määrä vähenikin 8 prosent-tia viime vuoden toukokuuhunverrattuna.

Hotellihuoneiden käyttöasteoli toukokuussa 47,5 prosenttia.Vuotta aiemmin se oli 49,3 pro-senttia. Huoneiden käyttöasteoli korkein Uudellamaalla (64,6%). Oulussa hotellihuoneista oli

käytössä 68,7 prosenttia jaSavonlinnassa 63,5 prosenttia.Helsingin hotellien käyttöasteoli 71,4 prosenttia.

Hotellihuoneen toteutunutkeskihinta oli toukokuussa 449markkaa vuorokaudelta, kun sevuotta aiemmin oli 438 markkaa.

Tammi-toukokuussa 2 prosentinkasvuTammi-toukokuussa majoitus-liikkeissä yövyttiin kaikkiaan5,5 miljoonaa kertaa, mikä oli 2prosenttia enemmän kuin vuot-ta aiemmin. Ulkomaisten mat-kailijoiden yöpymiset lisääntyi-vät 11 prosenttia, kun taas koti-maisten matkailijoiden yöpymi-set vähenivät prosentin. Enitenyöpymisten määrä kasvoi Ete-lä-Karjalassa (31,1 %) ja Poh-janmaalla (24,5 %).

Venäläisten yöpymiset li-sääntyivät 28 prosenttia tam-mi-toukokuussa, ja he olivatkinsuurin ulkomaisten matkailijoi-den ryhmä 224 000 yöpymis-vuorokaudellaan. Japanilaistenyöpymiset lisääntyivät kuiten-kin tammi-toukokuussa eniten,33 prosenttia viime vuoden vas-taavaan ajanjaksoon verrattuna.

Tilastokeskuksen majoitusti-lastoon sisältyvät majoitusliik-keet, joissa on vähintään kym-menen huonetta, mökkiä taimatkailuvaunupaikkaa.Lähde:Matkailutilasto 2001, tou-kokuu. Tilastokeskus

REKISTERÖIDYT UUDET AUTOT2001Kesäkuu

Vuosi-muutos

2001Tammi-kesäkuu

Vuosi-muutos

% %Autot yhteensä 11802 -13,1 71620 -20,9

Henkilöautot 10365 -14,0 62051 -22,7Pakettiautot 974 -11,9 6636 -5,4Kuorma-autot 438 14,7 2704 -6,0Linja-autot 25 -44,4 229 -27,5

MAJOITUSTOIMINTA2001Toukokuu

Vuosi-muutos

2001Tammi-toukokuu

Vuosi-muutos

% %

Yöpymiset hotelleissa 910608 -2,6 4927677 2,5ulkomaalaisia 248054 -4,6 1283137 12,0

Hotellihuoneiden käyttöaste, % 47,5 -2,1 48,3 1,4

Tiekuolematlisääntyivät

Tieliikenteessä sattui en-nakkotietojen mukaan ke-

säkuussa 637 henkilövahinkoonjohtanutta onnettomuutta.Niissä kuoli 42 ja loukkaantui828 ihmistä. Kuolleita oli 9 jaloukkaantuneita 88 enemmänkuin vuoden 2000 kesäkuussa.

Kesäkuun tieliikenteessäkuolleista 25 oli liikkeellä hen-kilöautolla, erikoisautolla 2 sekäpakettiautolla, kuorma-autol-la ja traktorilla 1 kullakin.Lisäksi kuoli 6 polkupyöräilijää,3 jalankulkijaa, 2 mopoilijaa ja1 moottoripyöräilijä. Kuolleista36 oli miehiä ja 6 naisia.

Tammi-kesäkuussa henkilö-vahinkoon johtaneita tieliiken-neonnettomuuksia tapahtui2 784. Onnettomuuksissa kuo-li 190 ja loukkaantui 3 644 ih-mistä. Kuolleita oli 30 enem-män ja loukkaantuneita 69 vä-hemmän kuin vuotta aiemmin.

Tammi-kesäkuun kuolonuh-reista 123 oli liikkeellä henkilö-autolla, kuorma-autolla 5, paket-tiautolla 4 ja linja-autolla 3.Jalankulkijoita kuoli 25 ja pol-kupyöräilijöitä 17. Lisäksi me-nehtyi 13 muuta tienkäyttäjää.Surmansa saaneista 135 oli mie-hiä ja 55 naisia.

Lähde: Tilastokeskuksen liikenne-tilastot.

28 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Lävistäjällä luettavaksi

Tämä kolumni nyt saat-taa vaikuttaa toistolta.Sitä se itse asiassa on-

kin, mutta kun sanoma ei tunnumenevän perille... Jatkuvasti ni-mittäin näkee tilastokuvioita,joissa kuvioelementtien järjes-tystä ei ole ilmeisesti mietittyollenkaan.

Tilastokuvion keskeinen teh-tävä on välittää tietoa. (Tämänperiaatteen muistaminen kantaajo kauas.) Tässä on kuitenkinmonia asteita, ja järjestelemälläesitettäviä asioita voidaan sano-maa selventää tai se voidaan lä-hes häivyttää. Lähes sääntönä pä-tee, että jos luvuista suunnittele-matta vain tekee kuvion, tulosonnistuu vain sattumalta.

Esitettäessä tietoja kuvionavulla keskeinen asia on vertailu,koska kuvioalkioilla sellaisenaanei ole merkitystä. Kuvion osienjärjestäminen niiden suuruudenmukaan tekee vertailun helpom-maksi ja joissain tilanteissa mah-dolliseksi.

Keskeinen asia hyvässä ku-viossa ovat sen esille nostamatkysymykset, joihin kuvio samassayhteydessä vastaa. Monissa kuvi-oissa lähes kaikki kysymyksetjäävät esittämättä – ja siksi myösvastaamatta.

Ollakseen totuudellinen japaljastava tilastokuvion on an-nettava vastaus kvantitatiivisenviestinnän peruskysymykseen“Mihin verrattuna ?”. Laihan, vä-hän tietoa sisältävän tai sekavankuvion pitäisi aina herättää kat-sojassa epäilys, miksi kuvio onsellainen kuin se on. (Valitetta-van usein ensimmäiseksi nouseemieleen epäilys tekijän kykyjäkohtaan.)

Tilastokuvioissa, jotka välit-tävät tietoa tehokkaasti ja no-peasti, on yksi keskeinen ominai-suus: visuaalinen yksinkertaisuus.Onnistunutta tilastokuviota onjoskus väitetty mainoksen vasta-kohdaksi: mainoksen sanoma onyksinkertainen, mutta rakennemonimutkainen; hyvän tilastoku-vion sanoma on monimutkainen,mutta rakenne yksinkertainen.Yksinkertaiseen rakenteeseenkuuluu järjestys.

Visuaalinen yksinkertaisuuskoostuu monista erityyppisistäosasista ja kokonaisuuksista.Yksi keskeisimmistä on niin sa-nottu diagonaalisointi. Käsite onperäisin J. Bertiniltä ja sen kanta-vana ajatuksena on, että kahdenasian täydellinen vastaavuus (kyt-kentä, riippuvuus tms.) ilmeneekoordinaatistoon piirretyssä ku-viossa parhaiten silloin, kun pis-

teet sijoittuvat lävistäjälle eli dia-gonaalille.

Kuviossa 1 on hyvin yksin-kertainen esimerkki. Siinä kum-massakin paneelissa ovat samatluvut, mutta paneelissa A ne ei-vät ole järjestettyjä. Niinpä taus-talla olevaa säännönmukaisuuttaon lähes mahdoton havaita.

Kuviossa 2 on tutumpi esi-merkki pylväskuviosta. Paneelis-sa A ja B ovat tarkalleen samattiedot, mutta paneelin B esityson havainnollisempi siksi, ettäpylväät ovat järjestetty pituudenmukaan, eikä nimiöiden mukaanaakkosjärjestykseen. Lisäksi pa-neelin B esitys on harmonisempikokonaisuus, ja sekin on tärkeäominaisuus.

Diagonalisoinnissa on perim-mältään kysymys pelkistämisestä,joka tähtää parhaaseen luetta-vuuteen. Kuvioalkioiden järjestä-minen säilyttää kaikissa tilanteis-sa kuvion tietomäärän ennallaaneikä missään tilanteessa kätkeesitettävien asioiden yhteyttä.Diagonalisoinnin seurauksenaesitys ei siis menetä mitään, mut-ta siihen voi avautua uusia piir-teitä eli sen informaatio voi ‘li-sääntyä’, koska lukijat löytävätsiitä säännönmukaisuuksia.

Vesa Kuusela− tilastotieteilijä, tilastografii-

kan asiantuntija− vuosien kouluttajakokemus-

ta Turun yliopistosta jaTilastokeskuksesta

− kirjoittanut ensimmäisensuomenkielisen kirjan tilas-tografiikan perusteista

A B C D E F G H J I

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

A

B

Kuvio 1.

F

B

G

D

J

A

C

H

I

E

0 2 4 6 8 10 12

A

B

C

D

E

F

G

H

J

I

0 2 4 6 8 10 12

A

B

Kuvio 2.

Tule oppimaan kurssille:Vesa Kuuselan tapaat Tilastografiikan perusteet -kurssilla25.–26.9.2001. Tule oppimaan asiantuntijan johdolla perustiedottilastografiikasta!Jos osaat jo tilastografiikan perusteet, tule oppimaan kuvioidentekoa Tilastografiikkaa Excelillä -kurssille 11.–12.10.2001.

Tutustu kurssiesittelyihin Internetissä:www.tilastokeskus.fi/koulutus tai tilaa kurssiesitteet puhelimit-se: (09) 1734 2529.

T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1 2 9

Henkilötunnuksenkäyttöönotto mullistaaväestötutkimuksen

Henkilötunnus otettiinkäyttöön vuonna1964, kun Kansanelä-

kelaitoksen hoidettavaksi tuli sai-rausvakuutusjärjestelmän toteut-taminen. Jokaiselle annettiin sosi-aaliturvatunnus, ja heidän tietonsatallennettiin Kansaneläkelaitoksenrekisteriin. Tätä ennen vuonna1962 Eläketurvakeskus oli perus-tanut oman rekisterinsä, jossakaikille työeläkettä saaville oli an-nettu työeläkenumero. Eläketur-vakeskus tosin muutaman vuodenkuluttua luopui omasta tunnuk-sestaan ja otti käyttöön Kan-saneläkelaitoksen käyttämän so-siaaliturvatunnuksen.

Väestörekisterikeskus perustetaanVuosikymmenien aikana Suo-messa olivat monet komiteatpohtineet koko väestön kattavanväestörekisterin perustamista,mutta vasta 1960-luvulla tieto-tekniikan kehittyminen antoihankkeelle vauhtia. Suomessahanoli jo tuolloin Kansaneläkelaitok-sen ja Eläketurvakeskuksen re-

kisterit niiden omia hallintotar-peita varten, ja näistä rekistereis-tä saadut kokemukset olivatmyönteisiä.

Vuoden 1966 lopulla Väestö-rekisterin uudistamiskomitea an-toi mietintönsä, ja vuonna 1969näki päivänvalon uusi virasto:Väestörekisterikeskus eli tutta-vallisesti VRK. Viraston tehtä-väksi tuli ylläpitää väestörekiste-riä, jonne kerätään kaikkien Suo-messa vakituisesti asuvien henki-löiden keskeisimmät demografi-set tiedot. Tämän rekisterin teh-täväksi tuli palvella niin valtion,kuntien kuin yritysten ja yksityis-ten henkilöiden tiedontarpeita.

Myöhemmin tätä rekisteriätäydennettiin tiedoilla asunnois-ta, rakennuksista ja kiinteistöistä.Nyt tuo väestötietojärjestelmäon maailman monipuolisin tieto-lähde niin väestötilaston tekijälle,väestötutkimusta tekeville tutki-joille kuin hallintopäätöksiä teke-ville viranomaisille.

Väestötilastot uuteen aikakauteenVuoden 1970 väestölaskenta oliensimmäinen väestötilasto, jossahenkilötunnukseksi muuttunutsosiaaliturvatunnus otettiin käyt-töön. Kaikissa väestönmuutosti-lastoissa onkin vuodesta 1971 al-kaen käytetty henkilötunnustatunnistetietona: Kun lapsi syntyy,

tiedot tulevat väestötilastoonhenkilötunnuksen kanssa; kunhenkilö vaihtaa asuinkuntaa, hen-kilötunnuksen avulla hänet tilas-toidaan lähteneeksi edellisestäasuinkunnasta, ja henkilötunnuk-sen avulla hänet siirretään uu-teen asuinkuntaan muuttaneeksi.

Vuodesta 1975 alkaen väes-tötilastojen tiedot väestönmuu-toksista on saatu keskitetystiväestön keskusrekisteristä. Sitäennen ne saatiin seurakunnilta jasiviilirekisteristä.

Henkilötunnuksen käyt-töönotto avasi aivan uudet mah-dollisuudet sekä väestötilastontekijöille että väestötieteelliselletutkimukselle. Eri tahoillehan oliperustettu rekistereitä, joissahenkilötunnus oli tunnistetieto-na. Näitä rekistereitä olivat jo1960-luvulla perustetut Kan-saneläkelaitoksen ja Eläketurva-

keskuksen rekisterit. Verohallin-toon perustettiin omat rekiste-rit, joista tilastoihin saatiin muunmuassa henkilöiden tulo- ja ve-rotiedot.

Väestön keskusrekisteriätäydennettiin huoneisto- ja ra-kennustiedoilla, joten tuli mah-dolliseksi yhdistää henkilötun-nuksella ihmiset asuntoihinsa janäin laatia väestön asuinolojakoskevaa tilastoa muulloinkinkuin väestölaskentavuosilta.Lisäksi opetushallintoon perus-tettiin lukuisia rekistereitä, jotkahelpottivat tilastonlaadintaa.

Yhdistelemällä eri tilastoai-neistoja henkilötunnuksen avullasaatiin uusia entistä käyttökel-poisempia tutkimusaineistojaniin tilastontekijöiden kuin tutki-joidenkin käyttöön. Väestötie-teellinen tutkimustoiminta astuiaivan uusille urille, kun osa tutki-

Mauri Nieminen− väestötieteilijä, väestöti-

lastojen asiantuntija− opettanut väestötiedettä

Helsingin yliopistossa, erikesäyliopistoissa ja Tilas-tokeskuksessa

− työskennellyt Afrikassa jaosallistunut lukuisiin kan-sainvälisiin konsulttitehtäviin

MITÄ HENKILÖTUNNUKSESI KERTOO?131052–308THenkilötunnus koostuu 11 mer-kistä, joista alkuosa kertoo syn-tymäpäivän (13), kuukauden(10) ja vuoden (52).

Seuraavaksi tulee merkki, jo-ka 1800-luvulla syntyneillä on+, 1900-luvulla syntyneillä – ja2000-luvulla syntyneillä A.

Sitten tulee kolmen merkinmittainen (308) juokseva yksi-lönumero, jolla erotetaan henki-löt, joilla on sama syntymäaika.Yksilönumero on miehillä pari-ton ja naisilla parillinen.

Viimeinen tarkistusmerkki(T) voi olla joko numero tai kir-jain. Se saadaan jakamalla synty-

mäajan ja yksilönumeron muo-dostama yhdeksännumeroinenluku 31:llä. Tarkistusmerkkimääräytyy tuloksena olevasta ja-kojäännöksestä. Tässä tapaukses-sa T = 25.

Kun henkilötunnus kirjoite-taan johonkin tietojenkäsittelyjär-jestelmään, se aina tarkistetaan.Jos henkilötunnus on väärä, jako-tulos antaa virheilmoituksen. Täl-löin syntymäaikaan, juoksevaannumeroon tai tarkistusmerkkiinon tullut virhe. Tämä tarkistus ta-kaa, että eri järjestelmissä henki-löillä on oikeat tiedot.

Jakojäännös Tarkistusmerkki Jakojäännös Tarkistusmerkki

0 0 16 H1 1 17 J2 2 18 K3 3 19 L4 4 20 M5 5 21 N6 6 22 P7 7 23 R8 8 24 S9 9 25 T10 A 26 U11 B 27 V12 C 28 W13 D 29 X14 E 30 Y15 F

Henkilötunnuksen tarkistusmerkki

30 T i e t o a i k a 8 / 2 0 0 1

Oletko kokonainen kulutusyksikkö?

Eri tyyppisten kotitalouk-sien elintasoa ei voi ver-rata henkeä kohtia las-

kettujen tulojen avulla, sillä mo-net menot kohdistuvat kotita-louteen vain kerran. Esimerkiksisekä yhden että neljän hengen

kotitalous pärjää yhdellä jääkaa-pilla.

Erikokoisten kotitalouksienskaalaetuja on tilastoajattelussaotettu huomioon niin sanotunkulutusyksikkökäsitteen avulla.Sitä käytettäessä yksittäisen jäse-nen painoarvo pienenee kotita-louden kasvaessa.

Yleisimmin käytössä olleenkulutusyksikköasteikon on hy-väksynyt OECD ja muun muassaEurostat on käyttänyt sitä tilas-toissaan. OECD:n asteikossa yh-den aikuisen kotitaloudessa onyksi kulutusyksikkö, mutta jos ai-kuisia on kaksi, ei kulutusyksiköi-tä olekaan enää kuin 1,7. Kotita-louden toinen aikuinen on siisenää 0,7 kulutusyksikköä. Jos ai-kuisia tulee lisää, saa kukin uusiaikuinen saman 0,7 kulutusyksi-kön painon.

Lasten suhteen tehdään vieläsuurempi reduktio. Lapsen syn-tyessä kotitalouden kulutusyksi-köiden määrä kasvaa vain 0,5:llä.Tämä painokerroin säilyy lapsellakunnes hän täyttää 18 vuotta.

Kulutusyksikköasteikon mää-rittely on suuressa määrin har-kinnanvaraista, mutta ei kuiten-kaan yhdentekevää esimerkiksiyhteiskuntapoliittisten päätöstenkannalta. Eurostat onkin muok-kaamassa käyttämäänsä kulu-tusyksikköasteikkoa siten, ettätoisen aikuisen kerrointa pienen-netään 0,5:een ja lasten 0,3:een.Samalla lasten ja aikuisten ikärajaalasketaan 14 ikävuoteen.

Uudistus merkitsee lapsiper-heiden kulutusyksiköiden laskuaja vastaavasti kulutusyksikköäkohden lasketun tulon nousua.

Lapsiperheet siis vaurastuvatnäennäisesti.

Uudistuksen vaikutuksia onperusteellisemmin analysoitu ar-tikkelissa Hannele Sauli,Veli-Matti Törmälehto: Kulu-tusyksikköasteikko – mikä se onja millainen? (Hyvinvointikatsaus2/2001.Tilastokeskus)

Jussi Melkas

Jussi Melkas− Tilastokeskuksen tiedotus-

johtaja ja Tietoajan pitkäai-kainen päätoimittaja

− toiminut myös tutkijanamm. Tilastokeskuksen haas-tatteluyksikössä

− opettanut tutkimusten ja ti-lastojen luku- ja käyttötai-toa useiden vuosien ajan

muksista voitiin toteuttaa ilmankalliita haastattelututkimuksia.

Väestölaskenta rekistereitäkäyttäen

Vuoden 1970 väestölaskenta oliensimmäinen, jossa käytettiinväestön keskusrekisteriä apuna.Tiedustelulomake lähetettiinväestön keskusrekisterissä olevi-

en tietojen perusteella. Lisäksilopulliseen tilastoaineistoon yh-distettiin uskontokunta- ja synty-mäkotikuntatieto väestön kes-kusrekisteristä henkilötunnuk-sen avulla. Näitä tietoja ei kysyt-ty lomakkeella.

Vuoden 1970 jälkeen rekis-terien käyttö yleistyi, ja vuonna1990 väestölaskenta suoritettiinyhdistelemällä tietoja eri rekiste-

reistä. Perinteistä väestölasken-nan tiedustelulomaketta ei hen-kilöiden tarvinnut enää täyttää.Näin Suomi oli Tanskan jälkeentoinen maa maailmassa, jossasuoritettiin pelkästään rekiste-reissä oleviin tietoihin perustuvaväestölaskenta. Nämä maat ovatvielä tällä hetkellä ainoat maail-massa, jotka tekevät väestölas-kennan rekistereistä.

Lisätietoa Väestörekisteri-keskuksesta www.vaestorekiste-rikeskus.fi

Lisätietoa rekisterien käytös-tä tutkimuksessa:Valkonen, T. – Koskinen, S. – Mar-telin, T. (toim.): Rekisteriaineistotyhteiskunta- ja terveystutkimukses-sa, Gaudeamus, Helsinki 1998

Tässä kuvassa on 2,2 kulutus-yksikköä – pitäisikö olla vain 1,8?

Tule oppimaan kurssille:Tule oppimaan tilastoai-neistojen kvantitatiivisenkuvailun ja tilastotieteenperuskäsitteitä Johdatustilastotieteeseen -kurs-sille 29.–30.10.2001.

Jussi Melkaksen tapaatValehtelevatko tilastot?– Tilastovirheet, harhatja sudenkuopat -kurssilla4.12.2001. Tule oppimaankriittistä tilastojen lukutai-toa!

Tutustu kurssiesittelyi-hin Internetissä:www.tilastokeskus.fi/koulutus tai tilaa kurssiesit-teet puhelimitse:(09) 1734 3681.

postita ilmaiseksi, faksaa (09) 1734 2354 tai soita (09) 1734 2531

Tilaan Tietoajan

r kestotilauksena 350 mk/12 numeroar vuositilauksena 410 mk/12 numeroar irtonumero 39 mk/nror edellisvuosien irtonumero

numeron _________ vuodelta 19__30 mk/nro

r ilmainen näytenumero tuttavalleni:

Nimi

Osoite

Postinro ja -toimipaikka

Puhelin

Tilaan Tietoajan kuvia A4-koossa

r musta-valkokopioina(perushintaan 5 paperikopiota)

______ kpl 65 mk/kpl + alv 22 %

r värikopiona ______ kpl 65 mk/kpl + alv 22 %r musta-valkokalvona ______ kpl 100 mk/kpl + alv 22 %r värikalvona ______ kpl 150 mk/kpl + alv 22 %

Numerosta

Sivulta

Aiheesta

Yhteystietoni/Osoitteenmuutos ___ /___ 20 ___ alkaen

Vanha osoitteeni:Nimi

Osoite

Postinro ja -toimipaikka

Asiakasnumero

Uusi osoitteeni:Nimi

Osoite

Postinro ja -toimipaikka

Puhelin

T I E T O A J A N P A LV E L U K O R T T I

Tietoaika/3AVASTAUSLÄHETYSSopimus00022/710

00003Helsinki Tilasto

keskusmaksaa

postimaksun

...........................................................................DataShop Helsinki

Päivitä tietosi ajan tasalle

Panorama of European Business 2000

perusteos EU-maiden teollisuudesta ja palveluista

Eurostatin uusin Panorama of EuropeanBusiness tarjoaa käyttöösi tuoreimmat tiedotEU:n jäsenvaltioiden tuotannosta,työllisyydestä ja ulkomaankaupastatoimialoittain:

1) yleiskatsaus EU:n talouden rakenteeseen vertailukohteina USA ja Japani2) yksityiskohtainen teollisuuden toimialojen tarkastelu ja3) yksityiskohtainen palvelualojen tarkastelu.

Tiedot on esitetty NACE-toimialaluokituksen 3-numerotasolla; teollisuudestaajalta 1989–99 ja palveluista ajalta 1995–97. Aluetasona on EU yhteensä jajäsenvaltiot erikseen. Tekstin ja tilastotaulukoiden lisäksi julkaisussa on runsaastikuvioita.

Painetun julkaisun lisäksi on saatavissa kaksi cd-romia: perusversio ja ammatti-käyttäjän versio, joka sisältää pidempiä aikasarjoja ja enemmän muuttujia.Sekä julkaisu että cd-romit ovat saatavissa kolmella kielellä (englanti, ranska,saksa).

Tilaukset ja lisätietoja:Eurostat DataShop Helsinki

TilastokirjastoPL 2 B

00022 Tilastokeskus

puh. (09) 1734 2221faksi (09) 1734 2279

s-posti: datashop.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

internet: www.tilastokeskus.fi/tk/kk/datashop.html

.............................

Panorama of European Business 2000, 563 sivua.Hinta 50 EUR (+ alv ja toimituskustannukset).

Panorama of European Business 2000 cd-rom – Standard version.Hinta 100 EUR (+ alv ja toimituskustannukset).

Panorama of European Business 2000 cd-rom – Professional version.Hinta 1 000 EUR (+ alv ja toimituskustannukset).

00022 Tilastokeskusp. (09) 17 341ohivalinta (09) 1734...faksi (09) 1734 2750www.tilastokeskus.fi

Tietopalvelu, tiedustelut

Tilastokirjasto:p. (09) 1734 2220faksi (09) 1734 2279

Julkaisujen myynti

p. (09) 1734 2011(ympäri vuorokauden)faksi (09) 1734 2500

Aluepalvelutoimistot

Oulu, p. (08) 537 2046,faksi (08) 537 2047

Seinäjoki, p. (06) 429 0600,faksi (06) 429 0645

Tampere, p. (03) 3141 5900faksi (03) 3141 5950

Turku, p. (02) 274 3430faksi (02) 274 3440

Tilastokeskus

Tilastokeskus kouluttaaSyyskaudella 2001 ohjelmistossamme on kursseja mm. tilastomenetelmistä,tiedonlähteistä, luokituksista ja tilastojen havainnollistamisesta.

u Tilastografiikan perusteet 25.–26.9.2001

u Koulutusluokitus tutuksi 28.9.2001

u Työelämä muuttuu – ammattiluokitus uudistettu 2.10.2001

u Tilastot ja tietokannat verkossa -seminaari 4.10.2001

u Riidat, rikokset ja roistot – rikos- ja oikeustilastot 9.10.2001

u Tilastografiikkaa Excelillä 11.–12.10.2001

u Johdatus tilastotieteeseen 29.–30.10.2001

u EU-tilastot ja tiedonlähteet 6.11.2001

u Markkinointitutkimus ja tiedonhankinta 14.–15.11.2001

u Otantamenetelmien peruskurssi 20.–21.11.2001

u Johdatus SPSS-tilasto-ohjelman käyttöön 28.11.2001

u Valehtelevatko tilastot? – Tilastovirheet, harhat ja suden-kuopat 4.12.2001

u Laadulliset tutkimusmenetelmät markkinointitutkimuksessa10.–11.12.2001

Tilastokoulutus järjestää myös räätälöityä, erilaisten organisaatioidenja yritysten tarpeisiin suunniteltavaa koulutusta.

Tutustu kurssikuvauksiin Internetissä: www.tilastokeskus.fi/koulutus

Tilaa syksynkoulutusohjelma-esite!

Tiedustelut, esitetilaukset ja ilmoittautumiset:

Tilastokoulutus, PL 3A, 00022 TILASTOKESKUSpuhelin: (09) 1734 2276, 1734 2529, 1734 3681sähköposti: koulutus.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

kotisivu: www.tilastokeskus.fi/koulutus