VÄRIÄ SAUNAAN UUSILLA SUPI-TUOTTEILLA

Schaumanin linnan hidaS remontti

MOdERNI KOTI Valojen ja pintojen yhteispeliä

tÄSSÄ numeroSSa

Tikkurilan

Tikk

urila

Oyj

:n a

siaka

sleht

inr

o 1

huht

ikuu

201

0

SISÄLTÖ4 Moderni koti tarjoaa valojen ja pintojen yhteispeliä6 Harkkoseinät suoriksi ja tasaisiksi Yki Oikaisulaastilla8 Suunnittelijapankissa kuluttaja ja suunnittelija kohtaavat9 Lapponia-värikartta ja Valtti Arctic10 Hirsitalon suojaus on tiedettä12 Supi-tuoteperhe kasvaa14 Puupintojen suojaus sisätiloissa on lähes taidetta16 Kantarellis’ - Hotellikuolemaa vastaan19 Kylpyhuonetaidetta Picasson tyyliin20 Hidas remontti palauttaa Schaumanin linnan tyylin24 Thermodek uudisti As Oy Kivisalvan28 Kiasma tarjoaa värileikkiä vauvoille30 Puustellin keittiönovissa yhdistyvät teollinen pintakäsittely

ja uniikki käsityö33 Uusi opas teollisesta pintakäsittelystä34 Metallinhohtoa ja yksilöllisiä kuviointeja lattioiden

pintakäsittelyyn36 Lumi luo valoja ja varjoja37 Uudet tuulet puhaltavat peltikatoilla40 Tikkurilan värit Suomen paviljonkiin Shanghain maailman-

näyttelyssä

nro 1/201082. vuosikertaJulkaisija tikkurila oyjKuninkaalantie 1Pl 53, 01301 Vantaapuh. (09) 857 71, faksi (09) 8577 6902www.tikkurila.fi

maalausneuvonta (vain alan ammattilaisille):ma–pe klo 8–19, puh. (09) 8577 3720Sävytyskaavapalvelu:ma–pe klo 8–16, puh. (09) 8577 3730Väripalvelu:ma–pe klo 8–16, puh. (09) 8577 3716tikkurilan maalilinja (kotimaalareille):ma–pe klo 8–19, puh. 010 860 8600 (pvm/mpm)

Päätoimittaja: arto lehtinentoimituskunta: Pirjo ahola, mikko auer, riitta eske-linen, heidi hirvelä, marja Koivusaari, Pekka Kotilainen, rami Kuparinen, Jarkko mattila, marika raike, maria tallsten-lind, matti Vahteristo, Seija Varila, leif Wir-tanentoimitussihteeri, lehden ulkoasu ja taitto: mirkka lempiäinenPaino: Punamusta oyiSSn 0356-3987

Tikkurilan

3

UUdISTUKSIA TOIMINTAAN, PALVELUIHIN jA TUOTTEISIIN

Hyvä lukija,

Tikkurila on uudistanut toimintaansa ja organisaatiotaan, jotta ne vastaisivat entistä parem-min asiakkaidemme tarpeita. Maaliskuun alusta myynnissämme on nyt kolme tiimiä, jotka palvelevat ammatti-, kauppa- ja teollisuusasiakkaita. Ammattilaisasiakkaisiin kuuluvat mm. maalausurakoitsijat, suunnittelijat, arkkitehdit, isännöitsijät sekä muut ammattilaiset, jotka ovat kiinnostuneita laadukkaasta pintakäsittelystä. Kauppa-asiakkaisiin kuuluvat taas kaup-paketjut myymälöineen ja teollisuusasiakkaisiin varsinaisen teollisen linjamaalauksen lisäksi myös Temaspeed-kaupat.

Uskomme, että uuden asiakasryhmäjaon myötä saamme perusteellisempaa tietoa asiak-kaidemme tarpeista ja pystymme kehittämään toimintaamme ja tuotteitamme niin, että ne vielä entistäkin paremmin vastaavat asiakkaidemme odotuksia. Keskittymällä erikseen kuhun-kin asiakassegmenttiin voimme myös paremmin tukea asiakkaan projekteja tai prosesseja, olkoon sitten kyse vaikkapa rakennuskohteesta, kaupan valikoimahallinnasta tai teollisuuden linjamaalauksesta.

Paransimme myös kuluttajapalvelujamme avaamalla alkuvuodesta Suunnittelijapankin. Suunnittelijapankki on toiminnoiltaan hyvin samantyyppinen kuin jo yli kaksi vuotta toiminut ja suuren suosion saanut Tekijäpankkimme. Molemmissa palveluissa Tikkurilan on tarkoitus toimia väylänä, josta kuluttajat ja miksei myös ammattilaiset löytävät suunnittelijan ja/tai teki-jän maalausprojektiinsa.

Lanseerasimme myös tälle keväälle monia tuoteuutuuksia niin peltikatoille, kiviainespin-noille kuin puupinnoille. Sisäpuolelle on taas tullut monia kiehtovia uutuuksia, kuten huikean suosion saavuttanut seinämaali Lumi sekä saunan ”sisustamiseen” kehitetyt Supi Saunavaha ja Supi Arctic.

Talven mittaan toimme markkinoille uuden sävytysjärjestelmän, jossa on täysin liuotteetto-mat ja viimeistä teknologiaa olevat väripastat. Samalla paransimme myös väritarkkuutta sekä koneannostelun että sävytyskaavatyön avulla. Tämä erinomainen tarkkuus yhdistettynä omil-la maaleillamme ja sävytyspastoillamme valmistettuihin värikarttoihin antaa jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuisen värivastaavuuden. Monet myymälät ovatkin jo uudistaneet väri-en, pintanäytteiden sekä tukimateriaalien esillepanoa uusilla ratkaisuillamme.

Lisää tietoa uudistuksista saat joko kotisivuiltamme, maalausneuvonnastamme tai edusta-jaltamme.

Kaunista kevättä odotellen,

arto lehtinen

PÄÄKIRjOITUS

4

MOdERNI KOTI tarjoaa valojen ja pintojen yhteispeliä

Tamperelainen J-P Silván on valaistuksen ammattilainen. Käynnistämässään Moderni Koti -hankkeessa hän pääsi hyödyntämään asiantuntemustaan ja kokeilemaan erilaisten valaistusratkaisujen ja pintamateriaalien yhteensovit-tamista. Sisustussuunnittelusta vastasi Manta Viitakoski Amanda’s Eye Oy:stä.

– Kun työskentelee valaistuksen pa-rissa, huomaa kuinka tärkeää sisus-tus- ja valaistussuunnittelijan yhteis-työ on laadukkaan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Olemme valinneet moderneja valaistusratkaisuja, mm. led-, halogeeni- ja kuituvalaistustuot-teita integroituna rakenteisiin ja ka-lusteisiin. j-P Silván kertoo.

Kiven ja helmiäisen kontrastejaHuoneiston olohuoneen seinä on päällystetty luonnonruskealla verhoi-lukivellä ja jatkuu aulatilaan pintana, joka tehtiin yhdistämällä Tunto Hie-noa ja Taika Helmiäislasyyria.

Yhdistämällä metallinhohtoinen pinta ja laadukas teholed-valaistus

saatiin aikaan silmiä hivelevä loppu-tulos. Kummassakin seinässä on käy-tetty puolilämmintä (n.4000K) led-valaistusta.

– Sinänsä valonlähteen valinnalla ei ole merkitystä materiaalipinnan kannalta, kunhan tietyt valon laatu-kriteerit täyttyvät, Silván selittää.

– Erilaiset pinnat reagoivat valoon eri tavalla. Esimerkiksi kylmäsävyinen valo toimii hyvin kylmien pintojen kanssa ja lämmin valo lämpöisten pintojen kanssa. Myös materiaali ja kiiltoaste vaikuttavat luonnollisesti lopputulokseen. Laadukkaassa suun-nittelussa otetaan huomioon kaikki eri tekijät, mm. valon ja pinnan väri, valon värintoistoindeksi, valon voi-

makkuus ja suuntaus jne. Parhaim-millaan valo on työkalu, jolla saadaan yksinkertainenkin näyttämään arvok-kaalta. Valolla voidaan myös hämätä silmää korostamalla haluttuja kohtia jättämällä toiset kohdat varjoon, Sil-ván kuvailee valon moninaisia käyt-tötapoja.

Valo korostaa tehostepintojaSisustussuunnittelija Manta Viita-koski on iloinen siitä, että nyky-ään pintamateriaaleissa on todel-la paljon valinnanvaraa. Hänkin korostaa sisustussuunnittelijan ja valaistussuunnittelijan yhteistyön merkitystä. Onnistuneen lopputu-loksen aikaansaamiseksi on ennen

Olohuoneen yleisvalaistus toteutettiin uppovalaisimilla, jotka on varustettu perinteisillä 12 V:n halogeenilampuilla.

5

pintamateriaalien valintaa hyvä käy-dä valaistussuunnitelma läpi yhdessä valaistussuunnittelijan kanssa.

– Moderni Koti -projektissa Tikkuri-lan Tunto-struktuuripinnoitteen käyt-tö tuntui luontevalta vaihtoehdolta. Suurin ongelmahan usein on, että hienosti toteutettu struktuuripinta ei pääse oikeuksiinsa huonosti suun-nitellun valaistuksen kanssa. Plafon-di katossa ja lattiavalaisin eivät riitä luomaan sitä valaistusta jonka hieno, elävä pinta vaatisi päästäkseen täysin oikeuksiinsa, Viitakoski sanoo.

Koska valaistussuunnittelu oli pää-osassa Moderni Koti -projektissa, tätä ongelmaa ei ollut.

– Valaistus on suunniteltu yhteen-sopivaksi Tunto- ja Taika-pintojen kanssa. Näillä elementeillä saimme muuten vähän sivurooliin jäävän eteisen seinän ehjäksi osaksi muuta sisustuskokonaisuutta, ja seinästä muodostuikin eteistilan varsinainen katseenvangitsija, Viitakoski kertoo.

Sisustussuunnittelu: Manta Viitakoski, Amanda’s Eye OyValaistussuunnittelu: j-P Silván, Powerset OyTeksti: Riitta EskelinenKuvat: j-P Silván ja Mika Hiltunen

Lastenhuoneessa käytettiin Magnetic-maalia jatkuvan taidenäyttelyn ylläpitämiseen.

Olohuoneen kiviseinän ja aulatilan tehosteseinän välille syntyi mielenkiintoinen kontrasti. Aulan seinä toimii hyvin tilassa, jossa valaistus on suunniteltu ammattimaisesti ja myös materiaalien ehdoilla. Alle levitettiin ristiin rastiin Tunto Hienoa, väri Kalsiitti K487, ja sen päälle siveltiin ohut kerros hopeanväristä Taika Helmiäislasyyria.

6

Erityyppisten harkkojen käyttö on yleistynyt vuosi vuodelta

erityisesti omakotitalorakentamises-sa. Vaurastumisen myötä yhä use-ampi valitsee uuden talonsa mark-kinoilla olevista kivitalomallistoista, pidetäänhän kivitaloa kestävänä ja tietynlaisen pysyvyyden edustajana.

Harkkorakentamisella tarkoitetaan esim. seinän rakentamista erityyppi-sistä teollisesti valmistetuista harkois-ta, esim. betoni-, kevytbetoni- tai kevytsorabetoniharkoista. Harkkoja käytetään rakennusten perustuksis-sa sekä ulko- ja väliseinärakenteissa.

Yhteistä kaikelle harkkorakentami-selle on, että harkoista rakennettu

pinta pitää yleensä aina, riippumatta käyttökohteesta, oikaista ja tasoittaa ennen pinnoitusta tai pintakäsittely-jä.

Käsitteet selviksiHarkkopintojen oikaisusta ja tasoi-tuksesta on tekstiä monissa oppais-sa ja ohjeistuksissa. Rakennustöiden yleisen laatuvaatimuskokoelman RunkoRYL 2000 -kirjassa kuvataan yleisesti hyväksytyn hyvän rakennus-tavan mukaista runkorakentamista. Kirjassa käydään läpi mm. harkoista rakennettavien seinien mittatark-kuuksia ja -poikkeamia. Näiden lisäksi RT-ohjekorteissa kä-

HARKKOSEINÄT SUORIKSI jA TASAISIKSI Yki OikaisulaastillaTeksti ja kuvat : Mikko Auer

Yki Oikaisulaastilla verkotettuna saadaan suuristakin seinäpinnoista kestävät pohjat Prestonit-valmistasoitteille sekä niiden päälle tuleville Tikkurilan sisustusmaaleille. Harmaa taideteos on tehty Tunto Hieno -struktuuripinnoitteella.

7

sitellään aihetta hyvinkin laajasti ja annetaan valmiin pinnan mittatar-kastamiselle ja tarkkuuksille ohjeita ja arvoja.

Käytännössä kuitenkin lukuisista hyvistä ohjeista ja oppaista huolimat-ta – tai ehkä niiden takia – ollaan usein sen tosiasian edessä, että lopputulos ja käsitys esim. harkkorakenteisen seinän tasaisuudesta ja suoruudes-ta on erilainen työn tilaajalla ja sen tekijällä. Työn tekijä kertoo, että työ on tehty juuri niin kuin ohjeissa on sanottu. Työn tilaaja, usein elämän-sä ensimmäistä rakennushanketta vetävä omakotitalorakennuttaja, ih-mettelee, miksi seinä on pinnaltaan tasainen, mutta vino.

Molemmat osapuolet voivat peri-aatteessa olla oikeassa. Tekijä on ta-soittanut harkkopinnat ja työ on näil-tä osin tehty ihan oikein. Harkkopinta ei kuitenkaan ole ollut riittävän suora, ja siksi seinät eivät ole tasoituksen jäl-keen suoria. Maallikkorakennuttaja ei aina ymmärrä näiden kahden sisällöl-tään hyvin erilaisen termin eroa.

Olisi erittäin hyvä, jos viimeistään harkkopintojen oikaisu- ja tasoitus-työn tarjousvaiheessa nämä käsitteet käytäisiin huolellisesti läpi tekijän ja tilaajan välillä. Näin vältyttäisiin mo-nilta harmeilta ja saavutettaisiin eri osapuolia paremmin tyydyttävä lop-putulos.

Huolellinen rakentaminen vähen-tää oikaisun tarvetta

Ennen tasoitustyön tekemistä on tasoitettavaksi mietityn rakenteen mittatarkkuus selvitettävä. Sitä on luonnollisesti verrattava tilattuun laa-tuun ja tarkasteltava myös suhteessa haluttuun lopputuloksen laatuluok-kaan.

jos esim. tasoitettavaksi tuleva seinä ei ole riittävän suora, niin että se saataisiin normaalina tasoitetyö-nä myös suoraksi, on harkkopinnat oikaistava ennen tasoitustyön aloit-tamista. jos tämän työn jättää teke-mättä, ei pinnoista pelkällä tasoitta-misella välttämättä saada suoria.

Huolellisessa rakentamisessa hark-koseinistä saadaan suoria kiinnittä-mällä työn laatuun ja toteutukseen riittävästi huomiota. Väliseinien harkkomuurauksessa voi tulla ongel-mia, jos esim. muurataan liian usei-ta kerroksia kerrallaan puutteellisin tukirakentein. jos väliseinä alkaa jo alakerroksistaan mennä vinoon ja kallistua johonkin suuntaan, oikaisu-töiden osuus voi tulla suureksi. On myös hyvä muistaa, että jos väliseinä kallistuu toiseen suuntaan, seinän molemmat puolet tulee oikaista. Pa-himmassa tapauksessa alkuperäisen seinärakenteen paksuus voi muuttua niin dramaattisesti, etteivät esim. jo tilatut kalusteet enää mahdu niille suunniteltuun tilaan.

Yki Oikaisulaastilla ja verkolla kestävä oikaisu harkkopinnoille

Yki Oikaisulaasti on kalkkisementti-pohjainen polymeerimodifioitu ja kuidutettu oikaisulaasti harkkopin-tojen oikaisuun. Sitä voidaan käyttää sekä julkisivuissa että sisäpinnoilla. Tuote kuuluu parhaaseen rakennus-materiaalien päästöluokkaan M1.

Yki Oikaisulaastia käytettäessä yh-dellä tuotteella voidaan suorittaa harkkomuurattujen seinien esioi-kaisu, oikaisu ja lopullinen pintojen tasoitus ulkona. Suositeltavaa on, että varsinainen laastityö tehdään verkotettuna siten, että ulkopinnoilla julkisivuissa verkotuslaastikerroksen vahvuus on koko laastikerroksesta n. 2/3 ja että verkko asennetaan verko-tuslaastikerroksen pintaan painamat-ta sitä liian syvälle. Verkon käyttö pie-nentää oleellisesti seinärakenteiden halkeiluriskiä.

Myös rakennuksen väliseinien sekä ulkoseinien sisäpuolisten harkkopin-tojen esioikaisu ja oikaisu voidaan tehdä Yki Oikaisulaastilla ennen pin-tojen tasoittamista Prestonit-valmis-tasoitteilla. Tällöin verkko jätetään aivan Yki Oikaisulaastikerroksen pin-taan.

Kuva 1. Väliseinäharkon asennuksessa on ollut puutteita ja seinää pitää oikaista reilusti niiden korjaamiseksi.

Kuva 2. Kuusi metriä korkeasta sisäseinästä saadaan suora ennen pintojen tasoitustöitä, kun tarpeellinen oikaisu tehdään esim. seinäpintaan tehtyjä oikean suoran pinnan tasoa ilmaisevia kipsilinjauksia pitkin.

Kuva 3. Yki Oikaisulaastin levitystä laastipum-pulla julkisivulle.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

8

Suunnittelijapankki on osa Tikkurilan Maalilinja pal-velee -palvelukokonaisuutta, johon kuuluu lisäksi

Maalilinja-puhelinpalvelu, Tikkurila.fi-verkkopalvelu sekä ideoita, opastusta, suunnittelua, opetusohjelmia ja Teki-jäpankki.

Miten Suunnittelijapankki toimii?Tikkurila on solminut Suunnittelijapankissa olevien yri-tysten kanssa markkinointisopimuksen. Markkinointiso-pimuksen mukaan suunnittelijat antavat Tikkurilalle lu-van välittää heidän yhteystietojaan Suunnittelijapankin kautta.

Kuluttaja saa suunnittelijoiden yhteystiedot Suunnitte-lijapankin www-sovelluksesta. Kuluttajalla on myös mah-dollisuus lähettää palvelun kautta yhteydenottopyyntö suunnittelijalle, jolloin kumpikin voi halutessaan olla yhteydessä tarjouksen tiimoilta. Yhteydenottopyyntö-lomakkeessa kuluttaja kertoo tarkemmin suunnittelu-kohteesta ja tyylimieltymyksistään. Näin suunnittelijalle muodostuu heti oikea käsitys kuluttajan tarpeista, jolloin aikaa ja rahaa säästyy kummaltakin osapuolelta.

Kuluttaja voi saada suunnittelijoiden yhteystiedot myös soittamalla Tikkurilan Maalilinjalle. Sopimussuhde syn-tyy suunnittelijan ja kuluttajan välille. Tikkurilan rooli on toimia kummina, kouluttajana sekä Suunnittelijapankki-palvelun ylläpitäjänä.

Suunnittelijapankkiin liittyminenSuunnittelijapankkiin voi liittyä mukaan tekemällä mark-

kinointisopimuksen Tikkurilan kanssa. Markkinointisopi-muksessa määritellään pelisäännöt, joihin kummankin osapuolen tulee sitoutua.

jokaisella palveluun liittyneellä yrityksellä on Suunnit-telijapankin extranetissä oma sivu.

Se toimii yrityksen käyntikorttina kuluttajille. He, poten-tiaaliset asiakkaat, arvostavat kaikkea lisätietoa yrityksestä ja kuvia referenssikohteista. Kannattaakin päivittää omat sivut kiinnostaviksi kuvin ja lisätiedoin.

Liittyminen kannattaaTikkurilan Suunnittelijapankin extranetissä suunnitteli-ja hyötyy markkinoinnistamme ja saa myös hyödyntää Tikkurilan brändiä omassa markkinoinnissaan. Verkkopal-velumme käyttäjämäärät ovat huomattavat, pelkästään verkkosivuillamme vierailee vuosittain yli miljoona kävi-jää. Myös Tikkurilan Maalilinja -puhelinpalvelukonsepti on todella suosittu ja käytetty palvelu.

Suunnittelijapankkilaisille järjestetään maksutonta jat-kuvaa koulutusta Tikkurilan koulutuskeskus Paletissa Van-taalla sekä alueellisesti tarpeen mukaan.

Tähän mennessä Suunnittelijapankkiin kuuluu jo 60 suunnittelijaa eri puolilta Suomea. Toivotamme kaikki jo liittyneet ja uudet suunnittelijat tervetulleiksi palveluun!

Suunnittelijapankin yhteyshenkilönä toimii Eeva Chydenius, p. (09) 8577 3239, eeva.chydenius@tikkurila.com

SUUNNITTELIjAPANKISSA kuluttaja ja suunnittelija kohtaavat

Teksti: Eeva ChydeniusKuvat: Recommended

9

Uutuustuote on vesiohenteinen, kasviöljyihin perustuva kuullote. Valtti Arctic suojaa puupintoja säärasituksilta, ja sen hienostunut hohto korostaa puun luontaista kau-neutta.

Käyttökohteita ovat lauta- ja hirsipinnat ulkona. Valtti Arctic soveltuu ulkoverhouksiin tai korostamaan julkisi-vun yksityiskohtia. Sillä voidaan suojata ja kaunistaa myös aitoja sekä muita pihan, puutarhan tai puistojen puura-kenteita.

Valtti Arctic on sävytettävä tuote, jolle on suunniteltu oma värikartta. Kartta sisältää 10 sävyä, joissa helmiäisvai-kutelma tulee kauniisti esiin. Sävyjen valintaperusteena on käytetty niiden sointuvuutta ympäröivään luontoon eri vuodenaikoina.

Muista aikainen käsittely ja hyvät pohjatyötPuupuhtaat pinnat pohjustetaan ensin vesiohenteisella Valtti Akvabasella tai liuoteohenteisella Valtti Pohjusteella,

jotka suojaavat puuta sinistäjä- ja homesieniltä. Sävytet-tyä Valtti Arcticia levitetään puupinnalle kahteen kertaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa puun pinta suojataan, sitä pitempi on huoltoväli.

Valtti Arcticia voidaan käyttää myös aiemmin esimer-kiksi Valtti Colorilla tai Valtti Akvacolorilla käsitellyillä pinnoilla. Koska Valtti Arctic on kuultava tuote, sen alla olevan pinnan epätasaisuudet voivat kuultaa läpi, joten pohjatyöt kannattaa tehdä huolellisesti. Vanhan pinnan mahdolliset sienikasvustot poistetaan huolellisesti Ho-meenpoistolla. jos pinnan väri on hyvin epätasainen, pinta hiotaan. Puupuhtaat kohdat käsitellään pohjustus-puunsuojalla ja sitten kahteen kertaan Valtti Arcticilla.

Teksti: Pirjo AholaKuvat: Tikkurila Oyj

Kuultava Valtti Arctic tekee puupinnan himmeän helmenhohtoiseksi

Tikkurilan uuden Lapponia-värikokoelman suunnitteli-joita on innoittanut Lapin kiehtova luonto ja mystiikka. Kokoelmassa on 15 kuultavaa väriä, joista 9 on kauniisti maisemaan sulautuvaa erikoisväriä ulko- ja sisäkäyttöön ja loput 6 ovat heleän kuultavia sisävärejä.

Lappi näkyy myös värien nimissä: Alva, Pälvi, Outa, joi-ku, Loimu, Raanu, Seita, Kuksa, Kuukkeli, Ahkio, Gaissa, Sivakka, Vuoma, Kammi ja Suopunki ovat arkisia lappi-laisia sanoja, jotka tuntuvat eksoottisilta etelän ihmisen korvissa.

Kuultavien tuotteiden sävytykseen käytetään paljon erilaisia sävytyspastoja, kuten peittäviä rautaoksidipig-menttejä ja orgaanisia pigmenttejä sisältäviä pastoja,

transparentteja rautaoksideja sisältäviä pastoja sekä myös nestemäisiä väriaineita. Lapponia-värikartan sävyissä käy-tetään nanokokoisia läpikuultavia rautaoksidipigmentte-jä, jotka imeytyvät puuhun erityisen hyvin. Ne antavat puupinnalle ainutlaatuisen kauniin, syvän värisävyn. Sil-lä on erinomainen valon- ja säänkestävyys, ja se kestää erinomaisesti myös saunan kosteutta. Pastat on kehitet-ty nimenomaan kuullotteiden, puunsuojien, puuöljyjen ja lakkojen sävytykseen. Lapponia-värit säilyttävät puun luonnollisen, herkän kauneuden ankarissakin ilmasto-oloissa.

Teksti: Outi Flink ja Heidi KoukonenKuvat: Pekka Savolainen

Lapponia-värikartasta kuultavia erikoisvärejä ulos ja sisälle

Lapponia-kartan väreihin voidaan sävyttää seuraavat Tikkurilan tuotteet:

• Unica Super, Valtti Akvacolor, Valtti Color, Valtti Color Extra, Valtti Non-Slip, Valtti Puuöljy, Valtti Puuöljy Akva, Kiva Kalustelakka, Paneeli-Ässä, Parketti-Ässä Petsi, Supi Saunasuoja, Supi Saunavaha.

10

Tikkurilan ulkomaalien tutkimusryhmän esimies, poly-meerikemian tohtori Pirjo Ahola työskenteli pitkään lähei-sessä yhteistyössä Tikkurilan kanssa jo VTT:llä, josta hän siirtyi Tikkurilaan vuonna 2003. Puun ulkomaalauksen asiantuntijana Ahola vastaa ulkomaalien tuotekehityk-sestä.

Teksti: Aino KrohnKuvat: Martti järvi

11

Pirjo Ahola, mitä pidät Tikkurilan vahvuuksina asiakkaan näkökul-masta?

– Uskoisin, että asiakas, niin kulutta-ja kuin ammattilainenkin, mielellään valitsee tunnetun ja luotettavan val-mistajan. Tikkurilan etuna on toisaal-ta suomalaisuus, toisaalta kansainvä-lisyys.

– Se että tuotekehitys toimii Suo-messa antaa meille hyvät mahdolli-suudet ottaa huomioon paikalliset vaatimukset ja asiakkaiden tarpeet. Me myös testaamme tuotteet pe-rusteellisesti laboratoriossa, omalla koekentällämme ja aidoissa koh-teissa, Suomen vaativassa ilmastos-sa. Asiakas voi helposti olla meihin yhteydessä, kysyä neuvoja ja antaa palautetta. Tuotekehitysresurssim-me ovat todella hyvät ja osaaminen laboratoriossamme laaja-alaista. Tä-män kaiken tuloksena ovat erittäin laadukkaat tuotteet.

– Kansainvälisyys tuo työhömme lisäresursseja ja monipuolista pers-pektiiviä. Nykyisin teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi Ruotsin ja Puolan kanssa. Omat kanavamme teknisen kehityksen seuraamisessa antavat meille tärkeän kilpailuedun.

Millä perusteella kehitätte uusia tuotteita?

– Tuotekehityksemme pohjautuu asiakkaan tarpeiden ja ilmastollisten olosuhteiden tuntemukseen. Lä-heinen yhteistyö myynnin, markki-noinnin ja teknisen asiakaspalvelun

kanssa pitää meidät kohdeyleisön muuttuvien toiveiden tasalla ja tuot-taa jatkuvasti uusia tuoteideoita.

– Myös lainsäädäntö ja kasvava huoli yhteisestä ympäristöstämme ohjaavat tätä työtä. Tiedämme vesio-henteisten tuotteiden osuuden enti-sestään kasvavan. Niiden kehitykses-sä meillä on vahva osaaminen.

– Puurakenteiden yhä innovatii-visempi käyttö luo uusia haasteita. Maalien valmistukseen on myös tul-lut uudentyyppisiä pigmenttejä ja komponentteja, jotka mahdollistavat esimerkiksi pintojen puhtaana pysy-misen ja veden hylkivyyden sekä eri-laiset ulkonäkö- ja pintaefektit.

– Valtti Arcticin tuotekehityksen lähtökohtana oli kestävä erikoiskuul-lote, joka antaa hienostuneen hel-miäishohteen rakennuksille ja puu-tarhan rakenteille. Valtti Non-Slip taas kehitettiin pinnoille, joiden liukkautta jalan alla halutaan rajoittaa.

Myös Aitamaali Valkean idea syntyi teknisistä ominaisuuksista, likaa ja vettä hylkivästä pinnasta. Uusilla väri-kartoilla Valtti Arcticilla ja Lapponialla tavoiteltiin nimenomaan pohjoiseen luontoon soveltuvia ja kestäviä väre-jä.

Miten asiakas osaa valita oikean tuotteen?

– Hyvä kysymys. Yksin se voi olla vai-keaa. Siksi Tikkurila tarjoaa sekä ku-luttajalle että ammattilaisille täyden neuvontapalvelun ja käyttötuen. Me myös koulutamme maalimyyjiä

ja maalareita, sillä valintatilanteessa heiltä kysytään usein neuvoa. Esimer-kiksi oma talo tai iso rakennuskohde on iso investointi, ja pienen säästön hakeminen hieman halvemman tuotteen hankinnalla voi harmittaa jälkeenpäin, kun laatuerot paljastu-vat käytössä.

– Valintatilanteessa kannattaa aina muistaa, että jokainen tuote on yksi-lö. Niissä on erilaisia määriä eri kom-ponentteja, joista myös side- ja apu-aineet vaikuttavat kokonaisuuteen. Koska ne on testattu juuri tietyllä koostumuksella ja koska myös val-mistusprosessi vaikuttaa lopputulok-seen, täysin vastaavia tuotteita ei ole, vaikka niin väitettäisiin.

– Olennaisintahan on tietää, mikä tuote sopii omaan kohteeseen. Kun puhutaan esim. hirsitaloista, pintakä-sittelytuotteen valintaan vaikuttavat talotyyppi (mökki vai omakotitalo), ympäristön rasittavuus (avoin ranta vai kuiva maa), hirsityyppi (pyöröhirsi, liimahirsi vai lämpöhirsi) jne. Kaikille näille on olemassa hyvät pintakäsit-telytuotteet.

– Hyvästä, mahdollisimman ajoissa tehdystä puunsuojapohjustuksesta ei koskaan kannata tinkiä. ja kuulta-via tuotteita käytettäessä on muis-tettava, että lopullinen pintakäsittely tehdään sävytetyllä tuotteella. Näin puulle saadaan riittävä suoja. Etenkin vapaa-ajan asunnot, jotka usein ovat lähellä vesistöjä, asettavat enemmän haasteita puun suojaukselle.

Hirsitalon suojaus on

TIEdETTÄ

12

Pintakäsittely pidentää saunan käyttöikää

Saunan puupinnat kannattaa pinta-käsitellä, jotta ne säilyvät puhtaina ja hyvännäköisinä mahdollisimman pitkään. Pintakäsittely suojaa puuta kosteudelta ja likaantumiselta. Löy-lyhuoneessa on tärkeää käyttää tuot-teita, jotka imeytyvät hyvin puuhun. Pintaan ei saa muodostua paksua ”lakkakalvoa”, joka lämmetessään voi-si tuntua kuumalta tai jopa tahmeal-ta. Yhden kerran käsittely on löyly-huoneessa riittävä ja säilyttää puun luonnollisen ulkonäön. Pesuhuoneen puolella ja pitkään kosteana pysyvis-sä saunoissa on syytä käyttää fungisi-deja sisältäviä pintakäsittelytuotteita.

Sävyä myös lauteisiinSupi Saunavaha on Tikkurilan uusi sä-vytettävä tuote löylyhuoneen kaikki-en puupintojen käsittelyyn.

Sama tuote sopii lauteiden, panee-liseinien ja -kattojen sekä ovien ja ikkunanpuitteiden käsittelyyn. Supi Saunavaha on vesiohenteinen, luon-nonvahaa sisältävä suoja-aine, joka petsimäisen ohuena imeytyy hyvin puuhun ja antaa sille luonnollisen kauniin, silkinhimmeän suojan. Kä-sittely värittömällä Supi Saunavahal-la säilyttää puun luonnollisen värin neutraalina, sillä se ei syvennä puun omaa väriä kuten öljykäsittely.

Värivaihtoehtoja on useita: valmis-värit Musta, Valkoinen ja Lämpöpuu. Lisäksi sävytettävästä EP-perusai-neesta voidaan sävyttää kaikki Lap-ponia-värikartan värit sekä Kuultavat sisävärit -värikartan *merkillä merki-tyt värit 3441–3451. Lapponia-värikartan sävyissä käyte-tään nanokokoisia läpikuultavia rau-taoksidipigmenttejä, jotka imeytyvät puuhun erityisen hyvin. Ne antavat

puupinnalle ainutlaatuisen kauniin, syvän värisävyn, joka kestää saunan kosteutta erinomaisesti.

Älä tyydy tavanomaiseen Supi Arctic on helmiäispigmenttiä sisältävä saunasuoja, jolla voi loihtia saunaan ylellisiä, hennosti kimmel-täviä puupintoja. Sopivalla valaistuk-sella helmiäisefektiä voidaan vielä upeasti korostaa. Helmiäissävyn voi valita Valtti Arctic -värikartan 10 hou-kuttelevasta sävystä.

Supi Arcticin sävyt jäävät hieman kartan sävyjä vaaleammiksi ja kuul-tavammiksi, koska käsittely tehdään vain yhteen kertaan (tai 50 % ohen-netulla tuotteella kahteen kertaan). Supi Arctic on Supi Saunasuojan kal-tainen, vesiohenteinen saunasuoja löyly-, pesu- ja pukuhuoneiden seini-en ja kattojen käsittelyyn. Lauteisiin saa yhteensopivan sävyn sävyttämäl-

SUPI-TUOTEPERHE KASVAA Väriä myös lauteisiin ja helmiäisen hohdetta seiniin

Kotien saunoja halutaan sisustaa luomalla niihin erilaisia tun-nelmia. Materiaalivalintoihin ja valaistukseen panostetaan. Pe-rinteinen vaalea puu ei ole enää ainoa vaihtoehto, vaan erilaisia puulajeja ja värejä uskalletaan kokeilla. Mustat saunat ovat he-rättäneet ihastusta asuntomessuilla, ja uusin trendi on ehkä puh-taanvalkoinen tai musta-valkoinen. Tai miltä tuntuisi hienostunut helmiäishohde, jota hyvin suunniteltu valaistus korostaisi?

Teksti: Heidi KoukonenKuvat: Martti järvi

13

lä Supi Saunavahan Valtti Arctic -väri-kartan mukaan.

Suojaa myös lämpökäsitelty puuLämpökäsitelty puu on kasvattanut suosiotaan saunan seinä- ja kattopa-neeleissa ja lauteissa. Lämpökäsittely poistaa puun pihkaisuutta ja tekee siitä vettähylkivän ja hygieenisen eli saunaan erityisen hyvin sopivan.

Saunan lämmössä ja kosteudes-sa lämpökäsitellyn puun kaunis väri kuitenkin haalistuu nopeasti, ellei sitä pintakäsitellä lämpöpuun sävyyn sä-vytetyllä tuotteella. Supi Saunavahan valmisvärillä Lämpöpuu voi käsitellä kaikki saunan lämpökäsitellyt puu-pinnat, sekä seinät, katot että lauteet. Valmisvärissä on käytetty nanokokoi-sia läpikuultavia rautaoksidipigment-tejä, jotka imeytyvät puuhun ja kestä-vät saunan kosteutta erinomaisesti.

Puhdista pinnat ennen pinta käsittelyä

Ennen pintakäsittelyä on aina tärkeää puhdistaa pinnat tarkoituksenmu-kaisella tavalla. Saunassa tähän tar-koitukseen sopii Supi-tuoteperheen oma pesuaine, Supi Saunapesu. Toi-sin kuin useimmat pesuaineet, se on hapan. Se desinfioi ilman klooria ja poistaa tehokkaasti kalkkisaostumia. Se soveltuu saunan ja kosteiden tilo-

jen puu-, metalli- ja kaakelipintojen puhdistukseen. Uutuutena uusi käte-vä pakkauskoko 0,5 l.

Muista esilämmitysSaunan pintakäsittelyn jälkeen on tär-keää ensin esilämmittää ja tuulettaa sauna hyvin ennen käyttöönottoa. Öljykäsittelyssä (Supi Laudesuoja) yli-määräinen öljy pyyhitään pois ensim-mäisen lämmityksen jälkeen.

Turvallisia M1-tuotteitaSupi Saunavaha, Supi Saunasuoja, Supi Arctic ja Supi Laudesuoja kuulu-vat kaikki Rakennusmateriaalien par-haaseen päästöluokkaan M1. Tämä tarkoittaa, ettei niistä haihdu sisäil-maan haitallisia aineita.

Oikea Supi oikeaan paikkaanSupi-tuoteperheen kasvaessa saattaa tuntua vaikealta valita oikea Supi-tuote oikeaan käyttötarkoitukseen. Valinnassa auttaa sivun alalaidassa oleva vertailutaulukko.

Tuote Supi SaunasuojaSupi Arctic

Supi Saunavaha Supi Laudesuoja

Tuotekuvaus Vesiohenteinen suoja-aine Vesiohenteinen, luonnon-vahaa sisältävä suoja-aine

Kosteudelta ja likaantu-miselta suojaava para-fiiniöljy

Käyttötarkoitus Saunan ja pesuhuoneen seinille ja katoille

löylyhuoneen kaikille puupinnoille

Saunan lauteille, aiemmin öljytyille ainoa vaihtoehto

Fungisidi Sisältää fungisidia ei sisällä fungisidia ei sisällä fungisidia

Sävyvalikoima lapponia-värikarttaKuultavat värit -värikarttaValtti arctic -värikartta (Supi arctic)

Vakiosävyt musta, Valkoi-nen ja lämpöpuulapponia-värikarttaKuultavat värit -värikar-tasta sävyt 3441–3451

ei sävytettävä

Väritön tuote neutraali väri eri puulajeilla neutraali väri eri puulajeilla Syventää puun omaa väriä

Supi Arctic on helmiäispigmenttiä sisältävä saunasuoja, jolla voi loihtia saunaan ylellisiä, hennosti kimmeltäviä puupintoja.

Erikoistutkija Heidi Koukonen valmistui kemiantekniikan diplomi-insinööriksi Otaniemestä ja teki diplomityönsä Sveitsissä. Tikkurilassa hän on toiminut 14 vuotta, välillä teollisuusmaalien parissa ja nykyisin sisämaaliryhmäs-sä, missä hän vastaa mm. Tikkurilan vesiohenteisista sisälakoista.

Teksti: Aino KrohnKuvat: Martti järvi ja Terhi Kohonen

14

15

Heidi Koukonen, mikä sisätilojen puupintojen maalituotteissa on tärkeää?

– Sisätilojen tuotteissa laatu on mo-nisärmäinen käsite. Pintojen tulee olla hyvännäköiset ja pysyä sellaisina mahdollisimman pitkään kulutukses-ta, puhdistuksesta ja kaikista elämi-sen rasituksista huolimatta.

– Valinnanvaraa on oltava runsaasti, sillä eri tiloissa tarvitaan erilaisia kiil-toasteita ja vaihtoehtoja myös värien ja pintaefektien suhteen.

– Eri käyttökohteet edellyttävät tuotteilta erilaisia ominaisuuksia. Lattiapinnan tulee kestää kulutusta naarmuuntumatta, isoilla seinäpin-noilla korostuu työstöominaisuuksien merkitys, ja kalusteissa taas kolhujen kesto on tärkeää. Käyttökohde mää-rää muitakin tuote ominaisuuksia: esimerkiksi seinien puupaneeleissa luonnollinen hengittävyys eli hyvä vesihöyrynläpäisevyys on olennaista, sillä puupinnat toimivat sisätiloissa kosteuden tasaajina.

Miksi kannattaa valita juuri Tikkurilan tuotteita?

– Tikkurilan valikoimasta löytyy var-masti oikea tuote joka kohteeseen. Otetaan vaikkapa sisälakat. Seiniin ja kattoihin soveltuvat Paneeli-Ässä-lakat. Tuoteperheeseen kuuluu myös UV-säteilyltä erityisen hyvin suojaava Paneeli-Ässä Titan. Ovien, ikkunan-

puitteiden ja kalusteiden lakkauk-seen on kehitetty kestävät Kiva-lakat ja lattioille Parketti-Ässä-tuoteperhe. Kaikista löytyy eri kiiltoasteita, ja Paneeli-Ässä Titania lukuun ot-tamatta kaikki ovat sävytet-täviä.

– Olemme valinneet tuotteisiimme korkea-laatuiset raaka-aineet, ja tuotteiden reseptit on laadittu ammat-titaidolla ja vankalla kokemuksella. Muun muassa maalien side-aineissa on laatuero-ja, myös akrylaateissa ja akrylaateissa.

Kiinnitämme tuote-kehityksessä erityistä huomiota tuotteiden käyttömukavuuteen ja kestävyyteen.

– Kaikki Tikkurilan sisä-tuotteet kuuluvat Rakennus-materiaalien parhaaseen pääs-töluokkaan M1. Tämä tarkoittaa, ettei niistä haihdu sisäilmaan hai-tallisia aineita.

– Otamme tuotekehityksessämme huomioon asiakkaiden toiveet. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Paneelikatto Valkoinen ja Supi Saunavaha, jot-ka syntyivät asiakkaiden kyselyiden pohjalta.

Puupintojen suojaus sisätiloissa on lähes

TAIdETTA

Supi Arctic sisältää helmiäispigmenttiä.

16

KANTARELLIS’ - Hotellikuolemaa vastaan

Vaasan keskustaan, Sanomalehti Pohjalaisen vanhaan painota-loon syntyi hotelli, joka erottuu muista majoitusketjuista väreillään, suurilla huoneillaan ja oman keittiön antimilla. Kun kaikki on alusta alkaen itse suunniteltua, tuloksena on varmasti omistajiensa näköi-nen hotelli.

Teksti: Lotta SuistorantaKuvat: Mikko Lehtimäki

Seppo Suomalainen on vuosien varrella suunnitellut itse useimpien ravintoloidensa sisustuksen. Uudessa Kantarellis’-hotellissa on sama henki kuin 1982 aloittaneessa ravintola Kantarelliksessä.

– Kantarellis’ suunniteltiin hotelli-kuolemaa vastaan, hotellin sisustuk-sen suunnittelusta ja rakentamisen johtamisesta vastannut Seppo Suo-malainen sanoo viitaten paljon ho-telleissa yöpyvien hyvin tuntemaan tylsistymiseen.

Seppo Suomalainen on 1980-lu-vun alusta lähtien ollut perustamassa useampaa hotellia ja ravintolaa Poh-janmaalle. Nyt Suomalainen kump-paneineen herätti henkiin Vaasassa vuosia sitten laadukkaana ruokaravin-tolana tunnetun Kantarellis-nimen.

– Ideamme on tarjota normaali-hintaisia, mutta normaalia isompia huoneita, joissa on kodikas tunnel-ma. jokaisessa huoneessa on sauna, osassa myös poreamme, tilaa oleske-luun, kahvinkeitin. Minibaarin hinnat pudotimme puoleen kilpailijoiden tasosta, Seppo Suomalainen kertoo.

Viihtyisä sävy kertoo kerroksenKantarelliksen huoneet on tehty oleskeluun. Yli 30 neliön huoneissa ei ahtauden pitäisi vaivata. Vaikka oloti-la tavoittelee luksusta, rakentamises-sa on käytetty tavallisia materiaaleja. Sisustuksen punaista lankaa ohjaavat viihtyisyys, helppous ja kodikkuus.

– Paikan henki sopii kaikille, oli-pa päällä puku tai työhaalari, Seppo Suomalainen sanoo.

Kantarelliksessa jokaisella kerrok-sella on oma sävynsä, joka toistuu huoneiden ja käytävien maalatuilla pinnoilla, pilareissa, koristelistoissa sekä kalusteissa ja tekstiileissä.

Viidennessä kerroksessa vallit-see vihreä kulta, neljättä hallitsee pehmeä oranssi, kolmatta pehmeä ruskea, toisen kerroksen sävyt ovat tummanpuna-ruskeita ja ravinto-lakerroksen väreistä löytyy mustaa, oranssia ja kultaa, kuin iltataivaan oranssia hehkua.

Seinät hohtavat TaikaaPääosa huoneiden ja käytävien sei-näpinnoista on maalattu Taika Hel-miäismaalilla. Valon suunnasta riip-puen pinnat näyttävät hehkuvan kultaisena tai välkehtivän elävästi.

– Seinät käsiteltiin itse kehittele-mällämme tekniikalla, jolla saatiin ha-potetulta kuparilta näyttävä loppu-tulos. Taika-maalissa telan jäljet jäivät helposti näkyviin ja yksi maalareista kehotti kokeilemaan elmukelmua, Seppo Suomalainen kertoo.

Seinien pohjat ruiskumaalattiin ja Taikaa levitettiin telalla muutaman metrin alueelle kerrallaan. Märän maalin päälle levitettiin kelmua, joka rypisteltiin ja poistettiin noin viiden sekunnin kuluttua.

– Olihan viiden kerroksen seinissä kelmuttamista. Halvemmallakin olisi päässyt, Suomalainen naurahtaa.

Hänen tietojensa mukaan Kanta-rellis’ on ensimmäinen hotelli, jossa Taika-maalia on käytetty näin laajasti.

Omaa visiota toteuttamassaKun hotelliyritystä johtaa oma poika, Timo Suomalainen, Seppo Suoma-lainen keskittyi vetämään yli vuoden kestäneen remontointiurakan itse. Hän suunnitteli sisustuksen jokai-sen yksityiskohdan, piirsi kalusteet ja

väliseinät, tilasi rakennusmiehet sekä tuotteet ja johti töitä paikan päällä.

– Eniten töitä tuottivat keskenään eriväristen kerrosten kalusteiden, maalien ja muun materiaalin me-nekkien laskeminen sekä tilaaminen. Ymmärrän nyt, miksi arkkitehdit maa-laavat mielellään koko rakennuksen sisäosat yhdellä värillä, Suomalainen naurahtaa.

Remontti oli iso urakka, mutta työ kannatti. Kaikki on juuri niin kuin Suomalainen halusi. Suunnittelijana ja projektinjohtajana hän on itseop-pinut.

– Sisustaminen ja suunnittelu ovat olleet harrastuksiani ja olen piirtänyt tutuille mökkejä ja autotallejakin. Kantarelliksen lisärakennusta suun-nittelemaan valitsin Arkkitehtitoimis-to Aitoaho & Viljasesta tutun arkki-tehdin, joka ei kikkaile, mutta silti piti vääntää vähän kättä joistain ratkai-suista, Suomalainen naurahtaa.

Vaasalais-pärnulaisen rakennus-ryhmän maalareita, ootrareita ja ra-kennusmiehiä Suomalainen kehuu

18

korkeasta työmoraalista. Huoneiden kiinteät kalusteet toimitti pärnulai-nen puusepänliike, jonka pikkutarkat puureliefit ja leikkaukset ovat käsi-työtä.

Illallinen puiden katveessaHotellin vetonaulaksi on osoittautu-nut alakerran 150-paikkainen ruoka-ravintola.

– Tässäkin haluamme olla erilainen hotelli. Kaikki ruokamme valmiste-taan omassa keittiössä ja ruokalista on laaja, Seppo Suomalainen sanoo.

Sisääntuloaula ja ravintolasali muo-dostavatkin mieleenpainuvan näky-män: takassa palaa tuli, seinien ja ka-ton väritys mukailee iltaruskoa, seiniä peittävät suuret luontoaiheiset kuvat. Puheensorinan taustalta erottuu ve-densolina ja kaiken kruunaa salin ylle oksiaan kurottelevat oranssilehtiset puut. Tuli, vesi ja puiden oksat ovat aitoja, mutta rungot on koottu kipsi-valospaloista.

– Luonto on sisustuksen aiheena

turvallinen elementti. Kukaan ihmi-nen ei voi olla pitämättä luonnosta. Samalla periaatteella valittiin aikoi-naan ravintolan nimikin: kantarelli kuvastaa ruokaa ja kaikki tuntevat sen, Seppo Suomalainen sanoo.

S-pääte nimen lopussa puolestaan kertoo monikkomuodosta. Mikäli Suomalaisten hotelli löytää asiakas-kuntansa, yhtiön päämääränä on rakentaa seitsemän samanlaista. Sitä ennen Seppo Suomalaisen täytyy vielä tehdä konseptipaperit ensim-mäisestä urakasta, kirjata ylös materi-aalit, värit, kankaat ja kaikki – tulevien projektien pohjaksi. Senkin hän tekee ihan itse.

Hotelli Kantarellis’ Vaasassa Avattu joulukuussa 2009 Valmistuessa 68 huonetta, koot

30–44 m² Seinissä Taika Helmiäismaalin

sävyjä Mars, Terra ja Kulta Katoissa ja käytävissä Harmony-

sisustusmaalia

Idea ravintolasalin sävyyn tuli iltaruskosta. Myös elävä tuli, juokseva vesi ja puusta sekä kipsivaloksista tehty lehtipuu saivat inspiraation luonnosta.

Huoneiden seinät käsiteltiin rypistelemällä muovikelmua kostean helmiäis-maalin päälle. Lopputuloksena pinta näyttää elävän valojen mukana.

19

Les Demoiselles d’Avignon on Pablo Picasson tunne-tuimpia maalauksia, hänen afrikkalaisvaikutteiselta

kaudeltaan vuodelta 1907. Maalauksessa on viisi alaston-ta naishahmoa, joiden vartalot ja kasvot on muotoiltu kulmikkaiksi.

Vuonna 1916 ensimmäistä kertaa näytteillä ollut Les demoiselles d’Avignon herätti suuren skandaalin, sillä sitä pidettiin moraalittomana. Naisten alastomuutta on aina palvottu, eivätkä tämän maalauksen demoisellet edustaneet naisihannetta parhaimmillaan. jotkut ovat jopa tulkinneet vääristyneiden kasvojen olleen merkki jostain sairaudesta.

Olisikohan Picasso pystynyt kuvittelemaan, että 100 vuotta hänen teoksensa ilmestymisen jälkeen samaista

”maalausta” hieman muunneltuna voi ihailla Szczecinissä, Puolassa? Vuonna 2007 yksityiskodin kylpyhuoneen be-toniseinälle toteutettu maalaus on tehty Tikkurilan Tema-coat RM 40 -epoksimaalilla, joka soveltuu myös tiloihin, joissa maalilta vaaditaan kestävyyden lisäksi erinomaista kosteuden- ja vedensietokykyä.

Onko tämä kylpyhuonemaalaus myös taidetta vai aino-astaan huono kopio? Tai ehkä se on rikkonut perinteisen taiteen rajoja ja avannut ovia kokonaan uudenlaiseen ajatteluun taiteesta, mutta myös elämästä itsestään.

jos haluaa nauttia taiteesta, sen pystyy tekemään missä vain – jopa kylpyhuoneessa vain mielikuvitus rajanaan.

Teksti ja kuvat: Ewa Begej-Klisowska

Kylpyhuonetaidetta Picasson tyyliin

20

hidas remontti palauttaa SCHAUMANIN LINNAN TYYLIN

Ruokasalien seinäpinnat kuvioitiin kiiltäviksi perinteisellä lakkamaalin ja öljysilotteen sekoituksella. Sileä laastipinta tummuu vanhetes-saan talon hengen mukaiseksi.

21

Jyväskylän Lutakkoon tehtaanjohtajan edustusasunnoksi rakennet-tu Schaumanin linna saa alkuperäistä tyyliä arvostavan sisäremon-tin, jota ei tehdä kiireellä.

Teksti: Lotta SuistorantaKuvat: juha Sorri

Modernin kerrostaloalueen, järvimaiseman ja mootto-

ritien kainalossa, jyväskylän keskus-tan tuntumassa sijaitseva vaalean-punainen kivirakennus vie ajatukset eurooppalaisiin aateliskartanoihin. Renessanssityyppinen talo onkin saanut nimen Schaumanin linna.

Rakennus valmistui vuonna 1924 Schaumanin vaneritehtaan johtajan edustusasunnoksi, ja se on edelleen komea osoitus teollistumisen ajan elämäntavoista. Linnan suunnitteli arkkitehti Gunnar Achilles Wahlroos tehtaanjohtaja Bruno Krookin kodik-si. jyväsjärven ja Tourujoen rajaamal-la 15 000 neliön tontilla on päära-kennuksen ja palveluskunnan tilojen lisäksi harvinainen muotopuisto.

johtajaperheen 2 600 bruttoneliön asuinkiinteistö jaettiin sodan jälkeen usean perheen asunnoiksi, ja myö-hemmin se toimi metsäjätti UPM Kymmenen edustustiloina. Schau-manin linna oli pitkään tyhjillään ja etsi ostajaansa, kunnes Arkkitehti-suunnittelu jukka Tikkanen Oy osti kiinteistön vuonna 2009 itselleen. Nyt linnaa muutetaan taas asuinkäyttöön alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.

Hitaasti ja huolella talon hengen mukaiseksi

Ulkopuolelta suojeltu ja kunnostettu rakennus remontoidaan henkeen so-pivalla tavalla myös sisältä. Remontti etenee rauhassa ja vaiheittain. Uuden omistajan tarkoituksena on palauttaa sisätilojen tyyli alkuperäiseen asuun-sa niin pitkälle kuin mahdollista.

– Remontille ei ole tehty kustan-

nusarviota eikä aika-taulua. Eikä tehdäkään, arkkitehti jukka Tikka-nen sanoo.

Tikkanen kunnostaa ensin kolmasosan lin-nasta kodikseen. Toi-nen puoli peruskorjat-tiin 1990-luvulla, ja tilat on vuokrattu jyväsky-läläisille yrityksille vielä kahdeksi vuodeksi.

Kiirettä ei pidetä.– En tiedä vielä it-

sekään, mitä linnaan tulee. Perimmäisenä haaveena olisi perus-taa tilaushotelli, jonka huoneita voi vuokrata vain jos tun-tuu siltä, jukka Tikkanen pohtii.

Ihonsileää pintaa tasoittamalla

Linnan sisäpintojen remontoinnissa käytetään perinteisiä menetelmiä, mutta sopivissa kohdissa turvaudu-taan myös nykyaikaisiin materiaalei-hin.

Ruokasalien seinät käsiteltiin Suo-messa nykyään harvinaisella mene-telmällä, perinteisellä Lakkamaalilla ja Öljysilotteella tasoittamalla, tulok-sena lasyyrimäisen läpikuultava ja kiiltävä, sävytetty laastipinta.

– Sileä kuin naisen iho, jukka Tikka-nen veistelee.

– Kellertävä öljysilote ja muutama tikullinen Lakkamaalia levitettiin las-talla kuvioiden pohjamaalin päälle. Lopputulos on rakennuksen alkupe-räisen hengen mukainen, kirjava ja

kiiltävä laastipinta. Niukassa valossa seinä tummuu ja kokonaisuus van-henee upeasti, Tikkanen lisää.

Perinnemenetelmien rinnalla kul-kee nykyaika: ikkunanpuitteet, ovet ja karmit on käsitelty paikalla, tavallisilla nykyaikaisilla kaluste- ja rakennus-maaleilla sekä pinnoitteilla. Asuin-puolella karmit ja kalusteet on pohja-maalattu Otex-tartuntapohjamaalilla, kitattu ja silotettu Spakkeli Alkydisi-lotteella sekä valmiiksimaalattu Maa-larin valkolakalla. Liikehuoneistojen seiniin ja kattoihin käytettiin Presto- ja Prestonit-tasoitteita ja huoltomaa-laukseen Ässäplast-maaleja.

Rakennustekniikassa aikaansa edellä

Tikkasen mukaan hyvä suunnittelu on osoittanut arvonsa.

– Schaumanin linnan suunnittelivat Suomen parhaat insinöörit. Tämän

22

paremmin ei voi taloa tehdä. Kaikkea käytettiin mitä rakennustekniikassa oli keksitty, Tikkanen sanoo.

Talossa oli jo 1920-luvulla koneistet-tu ilmanvaihto, pumpuilla varmistettu salaojajärjestelmä, sadeveden sinne ohjaavat syöksytorvet ja koneellinen kylmiö.

Erikoisuuksia ovat nykyäänkin vii-nikellari, lukuisat salakäytävät sekä

ylimmän kerroksen täysmittainen tenniskenttä.

Linnassa oli alunperin 25 huonet-ta, mutta pohjaratkaisu on muuttu-nut, kun kierreportaita on korvattu betoniportaikoilla ja sisäänkäyntejä, ikkuna-aukotuksia sekä väliseiniä teh-ty lisää.

– Olemme löytäneet seinistä alku-peräisiä maaleja ja huoneiden pää-värejä, ja rintapaneeleja sekä ovia on

tehty lisää vanhojen mallien mukaan, jukka Tikkanen kertoo. Linnan alkuperäisiä barokki-, jugend- ja roko-kookalusteita ovat kulutta-neet aikoinaan niin Urho Kekkonen kuin useat Euroo-pan kuninkaallisetkin.

– ja Suomen tunnetuim-piin kuuluvan puusepän, Hannes Autereen linnaan veistämä pöytäryhmä on nykyään UPM:n klubilla. Se kruunaisi olohuoneen ka-lustuksen, Tikkanen miettii.

Schaumanin linna Jyväskylän Lutakossa

Valmistui 1924 vaneritehtaan johtajan asunnoksi

Arkkitehti Gunnar Achilles Wahl-roos

Omistaja vuodesta 2009 Arkkitehtisuunnittelu Jukka Tik-kanen Oy

Seinissä sävytetty laastipinta: lakkamaali-Öljysilotteella ja Otex-tartuntapohjamaalilla

Ruokasalin vanhaa henkeä palautetaan tyyliin sopivilla kalusteilla ja alkuperäisen mallin mukaan tehtävillä japanilaistyylisillä seinämaa-lauksilla. Öljysilotetta käytettiin myös sisäpuolen ikkunasmyygeissä. Tasoitetut smyygit pohjamaalattiin Otexilla ja valmiiksimaalattiin emalipinnoiksi Miranolilla.

Arkkitehti Jukka Tikkanen edustaa nyt sekä linnan omistajaa, remontin suunnittelijaa että urakoit-sijaa, kun arkkitehtitoimisto osti remonttifirman konkurssilta. ”Että saatiin pelastettua ihmisten työpaikat”, Tikkanen sanoo.

23

Schaumanin linnalla on värikäs historia. Talon raken-nutti metsäyhtiö Oy Wilhelm Schauman Ab, mutta

varsinainen tilaaja oli vaneritehtaan omapäinen, mutta taitava toimitusjohtaja Bruno Krook.

Rakennus suunniteltiin Krookin toiveiden mukaan, ja hän myös nimesi sen linnaksi. Suunnittelijaksi kutsuttiin Krookin serkku, arkkitehti Gunnar Achilles Wahlroos, ja rakennustyyliin haettiin vaikutteita saksalaisesta 1600-luvun kartanoarkkitehtuurista sekä suomalaisten tehdas-

patruunojen asunnoista. Yhtiön omistajat eivät katsoneet hyvällä johtajansa

suurisuuntaista, aatelistyyliä jäljittelevää residenssiä, ja Krook sai potkut vain viisi vuotta asumuksensa valmistut-tua. Myöhemmin Krook kuitenkin kutsuttiin takaisin yhti-ön hallituksen puheenjohtajaksi ja hänelle myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi.

Lähteet: Maria Pecoraro, Schaumanin linna, Minerva Kustannus 2009

KOdIKSI LINNA

Schaumanin linnan suunnittelijoiden esikuvana oli ”vanhempi rakennustaide ja uudemmat rakennustyökeinot”.

24

Lappeenrantalainen As Oy Kivi-salpa on kahden erillisen talon

yhtiö, jossa on yhteensä 42 asuntoa. Se valmistui vuonna 1973 ja oli hyvin oman aikansa malli – aina viime vuo-den marraskuuhun. Peruskorjatut julkisivut ja lasitetut parvekkeet an-tavat nyt talolle uutuutta hohtavan

ilmeen.– Olihan tämä ihan poikkeukselli-

nen projekti. Halusimme laittaa täy-den höyryn päälle, jotta pääsimme hyödyntämään asuintalojen perus-korjauksiin viime vuonna varattuja valtion avustuksia, isännöitsijä Veli-Matti Kurronen Isännöitsijätoimisto

Activ-Best Oy:stä toteaa.Niin myös tehtiin. – Kilpailutimme suunnittelutoimis-

tot. Valituksi tuli Planekar Oy. – Hinta ei ratkaissut, vaan suositukset, Kurro-nen huomauttaa.

– ja toimeksianto tuli meille sellai-sella evästyksellä, että riittävät tutki-

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa nuija kopsahti merkiksi siitä, että hallitukselle annettiin valtuudet ryhtyä suun-nittelemaan julkisivuremonttia. Jo vuoden päästä peruskorjaus oli tehty! Ammattitaitoiset tekijät ja Thermodek-jär-jestelmä olivat tehokas pari.

Teksti: Leena-Kaisa SimolaKuvat: Vesa Laitinen

THERMOdEK uudisti As Oy Kivisalvan

Turhia ei aikailtu, mutta hyvä tuli! Vuoden kestäneen projektin lopputulokseen ovat kaikki osapuolet tyytyväisiä: Keijo Koponen Tikkurila Oy:stä (vas), Harri Peuhkuri Maalausliike Peuhkurista, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Peiponen, Veli-Matti Kurronen Isännöitsijätoimisto Activ-Best Oy:stä sekä Jussi Paronen Planekar Oy:stä.

25

mukset ja suunnitelmat on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta ke-sällä päästään töihin, jussi Paronen Planekarista jatkaa. Paronen muun muassa määritteli eri vaihtoehdot julkisivujen korjaamiseksi, osallistui korjaussuunnitteluun sekä vastasi rakennuttamispalvelusta ja toteutuk-sen valvonnasta.

Thermodek oikea valintaPlanekar Oy suositteli julkisivujen pe-ruskorjausta Tikkurilan Thermodek-lisälämmöneristysjärjestelmällä.

– Ajattelin, että talon sisällä tulee tiukat neuvottelut, koska Thermodek oli ratkaisuna kalliimpi kuin perintei-nen, Kurronen sanoo.

jussi Paronen kutsuttiin yhtiöko-koukseen kertomaan järjestelmästä, sen eduista ja projektin työn kulusta.

– Kun kerran ryhdyttäisiin julkisivun peruskorjaukseen, miksi ei samalla lisättäisi seinien lämmöneristystä ja

tehtäisi saumatonta julkisivua niin, että elementtitalojen ilme häviää. Olin varautunut palopuheeseen, mutta asukkaat eivät kysyneetkään juuri mitään sen jälkeen, kun faktat oli kerrottu, Paronen sanoo.

– Yhtiökokous teki yksimielisen päätöksen projektista ja sen toteu-tustavasta. Projektin aikana tarvittiin monta hallituksen kokousta, mutta hallitus oli tehnyt aina hyvin omat kotiläksynsä. Kaikki sujui ihan niin kuin oli kirjoitettukin, Veli-Matti Kur-ronen kiittelee.

Urakkatarjouskilpailu onnistui hy-vin. Tuloksena oli kuusi tarjousta, jois-ta urakoitsijaksi valittiin Maalausliike Peuhkuri Oy. Planekarilla oli jo aikai-sempaa kokemusta hyvästä yhteis-työstä Peuhkurin kanssa.

– Keväällä tehtiin urakkasopimuk-set ja kesäkuussa aloitettiin työt. Saimme luvan tehdä töitä myös lau-antaisin, mikä oli kaikki voittoa syksyn aikatauluille. Tosin myös viime kesän erinomainen maalaussää oli puolel-lamme, Harri Peuhkuri kertoo.

As Oy Kivisalvassa oli tehty ik-kunaremontti kymmenen vuotta aikaisemmin. Se osittain määritti julkisivujenkin värivalintaa, koska luonnollisesti haluttiin onnistunut kokonaisuus. Planekarin suunnittelija Soile jokinen teki pari vaihtoehtoa värityssuunnitelmiksi. Lopulta valit-tiin pääväriksi vaalea beige ja sisään-käyntien korostuksiin tummempi ruskea. Sekin päätös syntyi sopuisasti ja yksimielisesti.

Kiitosta tiedotukselleProjektissa oli muutakin poikkeuk-sellista: asukkaat eivät moittineet tie-dotusta, päinvastoin. Tiedottaminen oli urakoitsijan vastuulla. Asukkaille pidettiin heti alussa tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin koko projektista ja sen aikatauluista. Asukkaat tavallaan pe-loteltiin valmiiksi, mitä kamalaa tule-man pitää, Kurronen naurahtaa. – Ainahan talon peruskorjaus on hankala sen asukkaille. Tässä tapa-uksessa parvekkeet olivat käyttökiel-lossa, kuumuutta vastaan taisteltiin,

ja töitä tehtiin kuutena päivänä vii-kossa. Asukkaat pidettiin jatkuvasti ajan tasalla siitä, miten työt etenevät. Pihaparlamenteissa ei kuultu yhtään soraääniä, jussi Paronen toteaa.

Uusi, vanha menetelmäThermodek-järjestelmä ei sinänsä ole uusi keksintö.

– Ohuteristysrappausta on Saksas-sa tehty jo yli puoli vuosisataa. Ruot-sissa se alkoi yleistyä 1970-luvulla, ja Suomeenkin menetelmää yritettiin tuoda useampaan otteeseen. Aika oli kypsä vasta tämän vuosituhannen alussa, kun perinteinen rappaus vä-heni ja samalla myös rapparit. Maa-lausurakoitsijoiden tasoitemiehet ja maalarit soveltuvat hyvin tekemään ohut eristysrappausta, Tikkurila Oyj:n tekninen myyntiedustaja Keijo Kopo-nen kertoo.

Tikkurila lanseerasi Thermodek-järjestelmänsä vuonna 2002. Tikku-rila on panostanut asentajien koulu-tukseen sekä seminaareilla että ihan käytännön tilanteissa työmailla.

– Totta kai työmailla tulee silloin tällöin tilanteita, joissa tarvitaan neu-voja ja opastusta myös tavarantoimit-tajilta. Voimme luottaa, että Tikkuri-lasta saa avun joko puhelinsoitolla tai mahdollisimman pian edustaja tulee itse työmaalle, Harri Peuhkuri sanoo.

– Työmaalla pidetään yleensä aina alussa koulutustilaisuus. Laatua var-mistellaan työmaalla jatkuvilla mit-tauksilla. Näin asiat saadaan tarvitta-essa nopeasti oikeille raiteille, Keijo Koponen sanoo.

Anssi Kourula puolestaan suunnit-telijana painottaa järjestelmän koko-naisuuden merkitystä.

– jos me suunnittelemme ja ura-koitsija tekee lisälämmöneristyksen Thermodek-järjestelmän ohjeiden mukaan, ongelmatilanteissa asia ei kaadu meidän niskaamme, vaan myös Tikkurila vastaa osaltaan, Kou-rula sanoo.

Taas tarkeneeTaloyhtiön hallituksen puheen-

johtaja Timo Peiponenkin on hyvin

tyytyväinen sekä päätöksiin että lopputulok-seen.

– Lisälämmöneristys oli ihan ehdoton juttu. Talossamme

oli paljon kylmiä lattioi-ta. Sekin ongelma on

nyt poistunut, kun Thermodekin li-

sälämmöneris-

tys menee alle lattiatason. Ilmatiiveys on parantunut, jo-ten vedon tunnekin on vähentynyt, Peiponen sanoo.

– Kunhan vielä ensi kesänä saadaan pihat kuntoon, ta-lomme ovat todella edustavan näköiset, hän lisää.

ja se on huomattu:– Olin keskustelemassa erään toisen taloyhtiön kokouk-

sessa vastaavanlaisesta projektista. Siellä yksi asukas kysyi heti, että onkos tämä se sama järjestelmä, jolla on tehty se hieno talo Kivisalmessa, jussi Paronen toteaa.

Suunnittelutoimisto Planekar ja Maalausliike Peuhkuri ovat tehneet hyvää yhteistyötä aikaisemminkin, ja Thermodek-järjestelmä on molemmille tuttu. Näin tiukkaa aikataulua ei projektille olisi muuten voitu ottaakaan. Saman pöydän ääressä Jussi Paronen (vas) ja Soile Jokinen Planekarista ja Harri Peuhkuri.

Laatua varmistellaan työmaalla jatkuvilla mittauksilla. Näin asiat saadaan tarvittaessa nopeasti oikeille raiteille, Tikkurilan Keijo Koponen sanoo.

27

Eipä uskoisi, että kuvissa on sama talo. Lappeenrantalainen As Oy Kivisalpa peruskorjasi julkisivunsa käyttämällä Thermodek-järjestelmää. Samalla kun julkisivujen rakenne ja lämmöneristys saatiin kuntoon, myös vanha elementtitalon ilme modernisoitui nykypäivään.

THeRMOdeK

• Thermodek-lisälämmöneristysjärjestelmä on säänkestävä, pohjois-maisiin olosuhteisiin suunniteltu järjestelmä, joka muodostaa uudelle tai vanhalle julkisivulle saumattoman ja pitkäikäisen seinäpinnan.

• 232 väriä Tikkurilan Facade-värikartan mukaan ja neljä erilaista pinta-struktuurivaihtoehtoa.

• Vanha vaurioitunut julkisivu saatetaan eristettynä lämpimään tilaan, mikä mahdollistaa rakenteen kuivumisen. Näin lisälämmöneristys pysäyttää raudoitusten ruostumisen ja betonin pakkasrapautumisen.

• Lämpöeristeenä voidaan käyttää joko EPS-levyä tai vuorivillaeristettä.

• Valmis pinta kestää hyvin mekaanista rasitusta ja on paloturvallinen.

28

Nykytaiteen museo Kiasma järjestää 3–11 kuukauden ikäisille vauvoil-le tarkoitettuja ”työpajoja”, joissa vauvat vanhempiensa tai muiden tuttujen aikuisten seurassa katselevat taideteoksia sekä tutustuvat vä-rikkäisiin materiaaleihin. Yhdessäolon kruunaa vauvojen oma taiteilu turvallisilla hedelmäsoseilla. Leikkiin ja vuorovaikutukseen perustuva tapahtuma on suunniteltu vauvojen ehdoilla.

Teksti: Riitta EskelinenKuvat: Pekka Vainonen

KIASMA tarjoaa värileikkiä vauvoille

29

Värileikki alkaa lyhyellä kierrok-sella Kiasman näyttelytiloissa.

Värileikin ohjaaja, kuvataidekasvat-taja Inka Yli-Tepsa on miettinyt val-miiksi teoksia, joiden värikkyys tai muut ominaisuudet todennäköisesti kiinnostavat vauvaikäisiä. Lisäefektin luomiseksi lapset saavat käyttöönsä taskulamput – jotka tosin usein näyt-tävät kiinnostavan enemmän kuin taideteokset.

Kun Tikkurilan Viesti vieraili Kias-massa, vauvat ihmettelivät kolumbia-laisen Humberto juncan ja suoma-laisen Anssi Kasitonnin töitä. Viiden kuukauden ikäiset kaksoset Isla ja Pietari olivat jo ehtineet tutustua näi-hin töihin aiemman museovierailun yhteydessä. Heidän lisäkseen leikkiin osallistuivat Loja, jetro, Noel, Rasmus, Mila, Aleksi, joa ja Amanda. Nuorim-mat lapsista olivat 5 kk, vanhin 11 kk.

Perusvärit miellyttävätLeikki jatkuu Kiasman Pajassa. Teema rakentuu yhden värin ympärille. – Vauvat pitävät selkeistä perusväreis-tä, esimerkiksi keltaisesta, punaisesta ja sinisestä, Yli-Tepsa kertoo. Vauvat saavat tutustua erilaisiin materiaa-leihin, kankaisiin, muoviesineisiin, nauhoihin ja rapisevaan sellofaaniin. Kaikki aistit ovat käytössä, mutta taus-tamusiikkia ei käytetä, jotta virikkei-den määrä ei olisi liian suuri vauvan aivoille. Paitsi värikkäisiin materiaalei-hin vauvat tutustuvat toisiinsa. ja jos juttu ei enää huvita, aina voi kontata syrjemmälle tai vaatia välipalaa.

Värileikin lopuksi muut materiaalit kerätään pois, ja jokainen vauva saa eteensä lattialle puhtaan paperin. Inka Yli-Tepsa laittaa jokaiselle pape-rille keltaista mangososetta, ja vauvo-jen oma taidetuotanto voi alkaa. Täs-sä lasten temperamenttierot näkyvät selvästi: jotkut alkavat innokkaina levittää sosetta paperille, kun taas va-rovaisemmat ihmettelevät onko nyt varmasti luvallista alkaa sotata.

Virikkeitä kaikille aisteille

Inka Yli-Tepsa on kiinnostunut erityi-sesti yhteisötaiteesta. – Tässä värileikissä ei niinkään ole kyse vauvojen taidekasvatuksesta. Kias man perusideologiaan kuuluu tarjota kaikenikäisille virikkeellistä yhdessäoloa. Ehkä tällainen tuokio rohkaisee vanhempia jatkamaan vä-rileikkiä kotona, hän sanoo. Materiaa-lia varmasti löytyy.

Yli-Tepsan mukaan tärkeää ei ole maalattu lopputulos vaan mukava yhteinen hetki vauvan ja aikuisen vä-lillä. Toisinaan vauva ei ole lainkaan kiinnostunut maalaamisesta, vaan esineiden tutkiminen katselemalla, koskettelemalla ja maistelemalla riit-tää. Vauvoja kiinnostavat erityisesti voimakkaat kontrastit ja rajapinnat, kirkkaat värit, selkeät muodot, liikku-vat esineet ja liikkuva kuva, äänet ja ihmiskasvot.

Suunnittelussa Yli-Tepsa käyttää apuna ja sparraajina omia lapsiaan. Lapset ovat nyt 1 v ja 2 v 8 kk ja ovat päässeet osallistumaan myös Kias-massa järjestettyihin värileikkeihin. – Äitiys on ollut paras koulutus tähän tehtävään, Yli-Tepsa vakuuttaa.

Vanhemmat tuntuivat olevan tyy-tyväisiä leikkituokioon, ja jotkut ai-koivat tulla mukaan uudestaan, jotta vauva pääsisi kokemaan kaikki perus-värit. Inka Yli-Tepsan mukaan sinisen ja turkoosin sävyillä näyttäisi olevan rauhoittava vaikutus vauvoihin.

Vauvojen värileikkiä on järjestetty Kiasmassa vuodesta 2007 alkaen. Ai-kuiset pääsevät mukaan museolipun hinnalla. Vauvojen maksuttoman osallistumisen mahdollistaa tänä vuonna Tikkurila, joka on yksi Kias-man yhteistyökumppaneista. Tällai-sen toiminnan tukeminen sopii hyvin Tikkurilan ajatusmaailmaan: haluam-me tarjota väriä ihmisten elämään, ja tämä on yksi tapa.

Lisätietoja: www.kiasma.fi > Museovierailu > Työpajat

Anssi Kasitonnin työ ”I need your skull” naurattaa äitejä. Vauvat suhtautuvat kultaiseen pääkalloon kriittisemmin. Seinällä Kiasman kokoelmiin kuuluva Roy Lichtensteinin Moduulimaalaus No 6.

Herkullisia värejä…Uskaltaisinko koskea? Äidin mielestä se olisi OK.

Aika hieno prinsessahuntu. Mutta mikähän tämä muovijuttu oikein on?

30

Kokemäenjoen läheisyydessä, Harjavallassa toimivan Puustelli

Group Oy:n tuotantolaitoksilla val-mistuu vuoden aikana kymmenisen tuhatta keittiökokonaisuutta. Vuonna 1920 perustettu yritys on vuosikym-menien aikana kasvanut merkittä-väksi keittiökalusteiden valmistajaksi Suomessa. Puustellin myymäläketju, johon kuuluu 44 liikettä, toimii te-hokkaasti franchising-periaatteella ympäri Suomea, ja sen lisäksi Ruotsis-

sa palvelee yhdeksän myyntipistettä. Merkittäviä vientimaita ovat Ruotsin lisäksi Venäjä ja Viro.

Keittiöratkaisuja erilaisiin elä-mäntyyleihin

– Keittiövalikoimastamme löytyy monenlaisia tyylejä: modernia, tren-dikästä, perinteistä, romanttista ja kaikkea siltä väliltä. Kilpailuvalttejam-me ovat innovatiiviset pintakäsittely-ratkaisut, monipuolinen värimallisto

sekä lukuisat materiaali- ja pintakä-sittelyvaihtoehdot, kertoo Puustel-lin tuotantojohtaja Tarmo Vesimä-ki. Keittiömallisto täydentyy kerran vuodessa ja edustaa alan viimeisintä teknologiaa ja kansainvälisiä trendejä maailmalta.

Yksilöllistä, ootrattua kädenjälkeäValikoimaa täydentävät asiakkaan toiveiden mukaisesti räätälöidyt, oot-ratut kaapinovet, jotka ovat perintei-

Puustelli Group Oy on suomalaisten keittiövalmistajien kärkinimiä, jonka alati uudistuva mallisto tarjoaa unelmia keittiön kiehtovaan maailmaan. Tuotevalikoimassa on innovatiivisia ratkaisuja, monenlaisia pintamateriaaleja, upeita väriyhdistelmiä kuin myös viimeisimpiä trendejä maailmalta.

Teksti: Heidi HirveläKuvat: Puustelli Group Oy, Markku Piri ja Arto Nummela

Puustellin keittiönovissa yhdistyvät teollinen pintakäsittely ja UNIIKKI KÄSITYÖ

31

sen käsityön taidonnäyte. Taiteilija Markku Piri on suunnitellut Puustel-lille ainutlaatuisen malliston, jossa käsintehty ootraus tekee jokaisesta keittiöstä uniikin. Tilauksesta valmis-tettavat keittiönovet syntyvät Puus-tellin idyllisen tehdasmiljöön yhtey-dessä olevassa työhuoneessa, jossa Pirin taiteellisen kädenjäljen saavat kymmenet keittiöt vuosittain.

Lähes vuoden kestäneiden maali-laatujen ja maalausmenetelmien tes-tauksissa Piri kehitti omanlaisensa ns. vapaan ootraustekniikan nykypäivän pintakäsittelytekniikkaa soveltaen. – Päädyin tuotevalinnassa Tikkurilan Helmi-kalustemaaliin, sillä se vastasi erinomaisesti kaikkia Puustellin laa-tu- ja kestävyyskriteerejä, Piri kertoo. Piri on suunnittelut Puustellin jäl-leenmyyjille viisi eri ootrausvärimal-

lia, joiden avulla asiakkaan on helppo valita haluamansa väriskaala.

Ajatonta kauneutta ja vaativaa käsityötä

Ootrauksen ideana on saada useiden ohuiden, kuultavien maalikerrosten kautta elävyyttä ja harmonista maa-lauksellisuutta puun pintaan. Kuul-tokäsittely tehdään mäntyoville, sillä mänty on kestävä, väriltään tasainen ja oikein käsiteltynä helppo pitää puhtaana.

Värisävyt saadaan kauniisti ker-roksittain esille ohentamalla Helmi-kalustemaalia vedellä jopa 60 %. – Maalaan ja hierrän puun pintaa vuoroin siveltimellä, paperilla ja liinal-la. Kaiken kaikkiaan käsittelen pinnan tällä tavoin neljästä viiteen kertaan. Yhden keittiökokonaisuuden eli noin

20–25 keittiöoven ootraamiseen vie-rähtää kokonainen pitkä työpäivä, Piri kuvailee työtapaansa. Käsiteltyjen ovien annetaan kuivua huolellisesti, jonka jälkeen ne viimeistellään silk-inhimmeällä lakalla tuotantolinjalla. Ootraus on vaativaa käsityötä, ja on-nistuneen pintakäsittelyn lopputu-loksena asiakas saa uniikin keittiön, joka kaunistaa ympäristöä taidok-kaalla viimeistelyllään.

ekologisen ja kestävän tuotekehi-tyksen kärjessä

Kuluttajien valveutuneisuus sekä yhä tiukkeneva VOC-lainsäädäntö vaikut-tavat pitkälti tuotteiden valmistuk-sessa käytettävien raaka-aineiden va-lintaan sekä työskentelymenetelmiin. Tuotteiden valmistamiselle asetetaan myös monenlaisia vaatimuksia. Tuot-

Persoonallinen keittiö lisää kodin viihtyvyyttä. Keittiökokonaisuuden valintaan vaikuttavat niin asujan tyyli- ja värimieltymykset kuin erilaiset pintakäsittelyvaihtoehdot ja tekniset ominaisuudet.

32

teiden pitää usein olla ominaisuuk-siltaan mm. helposti kierrätettävissä, ekologisista materiaaleista valmis-tettuja ja ennen kaikkea kestäviä. Pit-käikäinen tuote on elinkaariajattelua parhaimmillaan.

Ympäristöajattelulla on merkittävä rooli Puustellin toiminnassa. Puustelli on jo 90-luvun lopulta lähtien käyttä-nyt pintakäsittelyssään mm. Tikkuri-lan vesiohenteisia Akvi Color -petsejä. Vesiohenteisten tuotteiden käytöllä minimoidaan liuotepäästöt ja pide-tään työympäristö hajuttomana ja turvallisena. Puustellin keittiöissä on korkea kotimaisuusaste, sillä valmis-tus tapahtuu Suomessa, ja raaka-ai-neina käytetään runsaasti kotimaisia puulajeja, kuten koivua ja mäntyä.

Puustelli on tehnyt vuosia pitkä-jänteistä työtä laadun kehittämiseksi ja parantamiseksi, mistä osoitukse-na on ISO 9001:2000 -standardin mukaan sertifioitu laatujärjestelmä. – Osana sitä on huolellisesti suunni-teltu toimitusrytmi, joka mahdollis-taa keittiökokonaisuuden valmistu-

misen asiakkaalle sovitussa 15 päivän toimitusajassa, sekä Puustellin keitti-öille myönnettävän 10 vuoden toi-mivuustakuun, Vesimäki selventää.

Kestävää kauneutta vesiohentei-silla petseillä

Petsien tarkoituksena on syventää puun omaa luonnonväriä: pinnasta tulee kauniin läpikuultava, ja puun syyt korostuvat. Petsauksen jälkeen pinta viimeistellään lakalla, mikä helpottaa keittiönovien puhdistetta-vuutta.

Tikkurilan vesiohenteiset pintakä-sittelytuotteet, kuten Akvi Color -pet-sit, ovat laadultaan jopa kestäväm-piä kuin vastaavat liuote ohenteiset. Puustellin petsauslinjan henkilö-kunta on ollut erittäin tyytyväinen parantuneeseen työympäristöönsä vesiohenteisiin petseihin siirtymisen jälkeen. Vesiohenteisten tuotteiden varastointi on huolettomampaa ja prosessijätteiden käsittely yksinkertai-sempaa. Loppuasiakkaalle tärkeää on se, että Puustellin värit säilyvät muut-

tumattomina vuodesta toiseen.

Monivuotista yhteistyötä Tikkuri-lan kanssa

Tikkurila on toimittanut teolliseen pintakäsittelyyn soveltuvia tuottei-ta Puustellille jo 80-luvulta lähtien. Puustelli on ollut edelläkävijä vesi-ohenteisten pintakäsittelyaineiden käyttäjänä keittiöteollisuudessa ja tätä työtä on tehty tiiviisti yhteistyös-sä Tikkurilan kanssa.

Toimivien pintakäsittelytuotteiden lisäksi asiakkaat tarvitsevat entistä enemmän ajankohtaista tietoa, kou-lutusta ja tuoteopastusta pintakäsit-telystä. Pitkäaikainen yhteistyö luo erinomaiset edellytykset asiakkaan pintakäsittelytuotteiden kehittämi-selle. Kustannustehokkaiden pinta-käsittelyratkaisujen lisäksi yhteistyö merkitsee ammattitaitoista ja luotet-tavaa palvelua.

Lisätietoja: www.puustelli.com

Taiteilija Markku Pirin työhuoneessa luovuus pääsee valloilleen. Täällä kohtaavat värit ja uniikki design. Pirin kehittämällä ootraustekniikalla upean kuultokäsittelyn saavat useat kymmenet keittiöovet vuosittain.

Puiset keittiöovet viimeistellään Puustellin pintakäsittelylinjalla. Tuotantojohtaja Tarmo Vesimäki esittelee lopputulosta tyytyväi-senä.

33

Suunnittelija voi vaikuttaa omilla valinnoillaan koh-teen ulkonäköön, pintakäsittelyn ympäristöystäväl-

lisyyteen, maalausjärjestelmien kestävyyteen ja raken-nusprojektin kokonaiskustannuksiin. Suunnittelijat ovat monesti avainasemassa myös teollisessa maalauksessa.

Tikkurilan uusi opas ”Teollinen pintakäsittely” helpottaa erityisesti suunnittelijan työtä ja maalausjärjestelmien valintaa. Opas ohjeistaa teollisen pintakäsittelyn suun-nittelua, helpottaa maalausjärjestelmien valintaa, kuvaa teollisen värimaailman rikkautta, monipuolisuutta ja mahdollisuuksia sekä kertoo Tikkurilan palveluista suun-nittelijoille.

Oppaan taulukkoliitteessä esitellään kansallisen suun-nitteluohjeen MaalausRYL 2001:n Talo93-nimikkeistön mukaisille puu-, metalli- ja betonirakennusosille sovel-tuvia Tikkurilan maalausjärjestelmiä. Uskomme, että taulukkoliitteen ansiosta erilaisiin kohteisiin soveltuvien maalausjärjestelmien valinta ja merkintä on jatkossa en-

tistäkin helpompaa.MaalausRYL 2001 -ohjetta on käytetty pitkään lähinnä

paikan päällä tapahtuvan rakennusmaalauksen suunnit-teluohjeena, ja se käsittelee vain jonkin verran teollista pintakäsittelyä. Tulevaisuudessa teollisen pintakäsittelyn uskotaan kuitenkin yleistyvän myös rakennusmaalauk-sen alueella. MaalausRYL 2001 -ohjetta tullaankin päi-vittämään monin tavoin useiden työryhmien voimin. Päivitystyön myötä myös Tikkurila tulee päivittämään omaa ”Teollinen pintakäsittely” -opastaan. Oppaan vii-meisin verkkoversio löytyy Tikkurilan sivuilta osoitteesta www.tikkurila.fi/teollinen_maalaus.

Lisätietoa ja oppaan tilaukset: marjut.lehto@tikkurila.com

Teksti: Marjut LehtoKuvat: Tikkurila Oyj

UUSI OPAS teollisesta pintakäsittelystä

teollinen pintakäsittelyTaulukkoliite

teollinen pintakäsittely– nopeutta, joustavuutta ja tasaista laatua

34

Erikoisefektejä, esimerkiksi me-tallinhohtoa, on jo pitkään

käytetty teollisessa pintakäsittelyssä. Erityisesti ajoneuvoteollisuudessa hohtavilla pinnoilla on saatu kaivat-tua lisäarvoa tuotteisiin. Toinen mer-kittävä, erilaisia pintoja elävöittävä efekti on kuviointi, joka syntyy yksin-kertaisin menetelmin antaen silti ele-gantin lopputuloksen.

Erikoisvärien ja -pintojen käyttö on lisääntymässä myös lattioiden pin-takäsittelyssä. Uusinta maalitekno-logiaa käyttäen Tikkurila on tuonut

markkinoille Temafloor P 300 -epok-sipinnoitteen, jolla saadaan tehtyä metallinhohtosävyjä sekä erilaisia ku-viointeja betonipinnoille.

Uudenlaista näyttävyyttä julkisiin tiloihin

Metallinhohtosävyt sopivat erin-omaisesti kohteisiin, joilta vaaditaan trendikästä ulkonäköä, kuten ravinto-loiden, kahviloiden, ostoskeskusten ja liiketilojen lattioihin. Suunnittelemal-la erilaisia kuvioita ja yhdistelemällä värisävyjä saadaan näyttävän näköi-

siä pintoja, jotka taatusti herättävät ansaittua huomiota. Temafloor P 300 -metallinhohtosävyt luovat ainut-laatuisen ja tyylikkään pinnan, jonka arvo säilyy vuodesta toiseen.

Taloudellinen ja kestävä vaihto-ehto

Yleisin käytetty lattioiden rakennus-materiaali on betoni, joka ilman oike-aa pintakäsittelyä ei täytä esteettisiä, taloudellisia eikä kestävyysvaatimuk-sia. Temafloor P 300 -epoksipinnoite kestää hyvin mekaanista ja kemiallis-

Erikoisvärit ja -pinnat antavat lisäarvoa lattioihin, joilta vaaditaan kestävyyden lisäksi näyttävyyttä. Temafloor P 300 -metallinhohtosävyt antavat mahdollisuuden toteuttaa erikoisempiakin visuaalisia suunnitelmia yksilöllisten ratkai-sujen aikaansaamiseksi.

Teksti: Heidi HirveläKuvat: Ciaran dunlevy, Anastassia Shmonina ja Tikkurila Oyj

Metallinhohtoa ja yksilöllisiä kuviointeja

LATTIOIdEN PINTAKÄSITTELYYN

Pyöräilyyn erikoistunut liike, jota kannattaa tulla ihailemaan kauempaankin. Myymälä sijaitsee Galwayssa, Irlannissa. Lattiapinnat on käsitelty Tikkurilan Temafloor-tuotteilla. Visuaalinen ilme on 3D-efektien käyttöön erikoistuneen taiteilijan Ciaran Dunlevyn taidonnäyte.

35

ta rasitusta. Tuotteen metallinhohtosävyt muodostavat kestävän, saumattoman ja helppohoitoisen efektipinnan. Oikein käsiteltynä lattia pysyy hyvännäköisenä pitkään siihen kohdistuvasta kovasta kulutuksesta huolimatta.

Erottuminen on usein haasteellista. Käsittelemätön betonilattia on yleisesti saanut pintakäsittelyn, joka suo-jaa lattiaa erilaisilta rasituksilta sekä parantaa ympäristön mukavuutta. Perinteisiä harmaita maalisävyjä täydentä-vät uudet metallinhohtosävyt ja kuvioinnit avaavat ra-jattoman määrän mahdollisuuksia uusien työtapojen ja värien käytössä.

Trendikkäitä värisävyjä RAL effect -värikokoelmastaTemafloor P 300 -pinnoitetta on voitu sävyttää teolliseen käyttöön suunnitellun RAL Effect -värikartan 420 perus-sävyyn jo vuosia. Uutuutena ovat RAL Effect -värikartan 70 metallinhohtosävyä, jotka on nyt mahdollista saada alumiinipigmentoidun perusmaalin ansiosta. Eri pinnoil-la hohtavat sävyt on helppo yhdistää harmonisesti mui-den sävyjen kanssa aina tummista vaaleisiin ja kirkkaista värikylläisiin.

Temafloor P 300 -metallinhohtovärit ovat sävytettävis-sä Tikkurilan Temaspeed Premium -sävytysjärjestelmällä. Tuotteen myynti ja sävytys on keskitetty valtuutetuille Temaspeed-jälleenmyyjille, jotka palvelevat teollisuus-maaleja käyttäviä ammattilaisia tehokkaasti ja nopeasti niin kotimaassa kuin useissa Euroopan maissa.

Useita levitystapoja

Temafloor P 300:lla käsitelty metallinhohtoinen lattiapinta voidaan tehdä joko siveltimellä, telalla tai suurpaineruis-kulla. Pinnoittamalla eri sävyillä saadaan aikaan elävän-näköinen metallinhohtoinen efektipinta. Pinta voidaan myös kuvioida ristiin telaamalla, jolloin syntyy upeita kontrasteja valaistuksen määrästä ja kulmasta riippuen.

Lisätietoja:Tekninen palvelu, metalliteollisuus (09) 8577 4205

AS Tikkurilan asiakaskoulutuskeskuksen lattioissa Tallinnassa näkyy arkkitehdin kädenjälki.Arkkitehti Diana Vällo käyttää kastelukannutekniikkaa ja mustaa Temafloor P 300 -maalia lattian koristekuvioiden maalaamiseen.

RAL Effect -värikartta kostuu 490 värisävystä, joista 70 on metallinhohtosä-vyjä. Uudenlainen, patentoitu kaksoisviuhka RAL E2 on helppokäyttöinen työkalu suunnittelijoille, arkkitehdeille, maalausurakoitsijoille sekä teollisesti valmistettujen tuotteiden valmistajille.

36

Hienovarainen koristemaalaus syntyy valkoistakin valkoisem-malla Lumi-maalilla. Ultravalkoisen vivahteilla on oma eteeri-

nen maailmansa. Hiuksenhienoja valkoisen eroja voi käyttää hyväk-seen, kun halutaan tehdä kevyttäkin kevyempi efektimaalaus.

Valkoisen eri sävyjen jättämät jäljet valkoisella taustalla ovat kuin lu-men valoja ja varjoja. Myös kiiltoasteiden kontrasteilla voidaan leikkiä täyshimmeää Lumi-maalia ja muita seinämaaleja käytettäessä.

Lumi-sisustusmaalin pinta on kaunis ja totaalisen himmeä, kuin vasta satanut puuterilumi.

Teksti: Marika RaikeKuvat: Martti järvi

LUMI LUO VALOjA jA VARjOjA

Marikan maalausidea

Yksinkertainen viivamaalaus toimii hienolla, vähäeleisellä tavallaan. Pohja 4044 Cirrus ja viivat 4040 Morsian ja 4041 Kielo. Anna kädenjäljen näkyä. (Värit ovat viitteellisiä, tarkista oikea sävy Tikkurilan Lumi-värikartasta).

Lumi-maali on valoisuudessaan vertaansa vailla. Pohjalla on puolihimmeä Remontti-Ässän A-perusmaali, ja lamppukuvio on tehty valkoisella Lumi-maalilla.

37

Maalipinnoitetut teräsohut-levyt eli ns. muovipintaiset

pellit ovat olleet vaihtelevasti pinnoi-tettavissa. Pinnoitettuja peltejä on totuttu maalaamaan Repco-peltikat-tomaalilla, joskin tuotteen sopivuus on ollut pitkälti riippuvainen pinnoit-teen tyypistä. Repcoa on käytetty paljon myös peltikylpyhuoneiden maalauksessa.

Panssarimaalin valmistus jatkuu tuttuun tapaan, mutta Repcon kor-vaa uutuustuotteemme Panssari Akva. Panssari Akva eroaa Repcosta siten, että tämä tuote käy suoraan vanhan alkydimaalipinnan päälle sekä kaikille muovipinnoitteille, jopa

PVdF-pinnoitteelle. Nämä ominai-suudet vähentävät työvaiheita ja luovat varmuuden oikeasta tuoteva-linnasta. Panssarimaaliin verrattuna maalipinnan kiilto sekä väri säilyvät huomattavasti pidempään. Puhdas-ta sinkkipintaa maalattaessa Panssari Akva vaatii pohjamaalikseen Rostex Super -ruosteenestopohjamaalin.

Panssari Pro on kaksikomponent-tinen, vain ammattilaisille suunnat-tu tuote, joka ruiskutetaan katolle kertaalleen suoraan sinkkipinnalle, ilman erillistä pohjamaalia. Tuote on erittäin nopeasti kuivuva ja siksi lähes mahdoton sivellä. Maali sopii siis sekä paljaalle sinkitylle pinnalle että van-

han alkydimaalin tai muovipin-noitteen päälle, mutta ei PVdF-pinnoille.

esikäsittelyssä ei kannata hutiloida

Peltikaton puh-distus on erittäin tärkeä työvaihe sekä huolto- että uudismaa-lauksessa, sillä maalikalvon alle jäävä lika on yleisin

Panssarimaali on jo vuosia ansiokkaasti palvellut ammattimaalareita peltikattomaalina. Toki vuosien varrella saadut kokemukset ovat antaneet aihetta tutkimukselle, ja uusia tuotteita on kehitetty markkinoille. Tämän kevään uutuus on vesiohenteinen Panssarimaali Akva.

Teksti: Fredrik HolmkvistKuvat: Avalon Oy ja Päivi Pellinen

Maalilinja neuvoo

UUdET TUULET puhaltavat peltikatoilla

38

syy maalikalvon irtoamiseen. Sinkki-pinnalla olevien kattojen puhdistuk-sessa on oleellista, että valkoruostet-ta ei pääse muodostumaan. Vaaleaa, jauhomaista valkoruostetta muodos-tuu pesun tai sateen jälkeen, jos ka-ton sinkkipinta ei pääse kuivumaan, ja sitä voi ilmetä myös varastoiduissa pelleissä. Valkoruoste on poistettava hiomalla ja pesemällä.

Pesuaineena käytetään Panssari-pesua. Pesuaine huuhdotaan pois huolellisesti esim. painepesurilla. Sitä ei saa jättää kuivumaan katolle aurin-koon. Katon pitää myös antaa kuivua kunnolla pesun ja huuhtelun jälkeen. Tähän ei aina riitä yksi päivä, jos aiem-pi pinnoite on kovin paksu.

Vanhoilta katoilta poistetaan luonnollisesti kaikki irtoava maali ja ruoste, ja metallipaljaat kohdat kä-sitellään Rostex Super -ruosteenes-topohjamaalilla. On hyvä huomioi-da, että Rostex Superia käytettäessä pintamaalaus pitää suorittaa neljän päivän sisällä, jotta tarttuvuus ei heik-kene. Siksi on hyvä maalata sopivan kokoinen alue valmiiksi kerralla, jotta Rostex Super ei ehdi kovettua liikaa. Näin käy, jos pintamaalaus viivästyy esimerkiksi huonon sään vuoksi.

Kattomaalauksessa on suositelta-vaa käyttää turvavaljaita ja suojalase-ja. Katolle johtavien tikkaiden luona on hyvä olla kynnysmatto, joka estää roskien ja kivien kulkeutumista katol-le kenkien mukana.

Vältä maalausta auringonpais-teessa tai kosteuden uhatessa

Peltikaton maalauksessa on tärkeää ottaa huomioon maalausolosuhteet. Pahimpaan siitepölyaikaan ei pelti-kattoa kannata maalata. Peltikattoja maalattaessa on huomioitava iltakas-te, jota ennen maalipinnan tulisi olla kuiva. Lieveilmiönä kosteuden yllät-täessä on sävymuutos maalipinnassa sekä pinnan himmeneminen. Tämä tapahtuu sekä liuoteohenteiselle että vesiohenteiselle tuotteelle, mutta vesiohenteisen tuotteen nopeampi kuivuminen vähentää iltakosteuden vaikutusta.

Lämpötila on erittäin tärkeä asia peltikattomaalauksessa. Katon pinta-lämpötilan olisi oltava kolme astetta korkeampi kuin ympäröivän ilman. Peltikaton lämpötila ei saa kuiten-kaan nousta yli 40 asteen, ettei liu-ote haihtuisi liian nopeasti, sillä se aiheuttaa huokoisuutta sekä huonoa tartuntaa. Alin lämpötila peltikatto-maalauksessa on +5 ºC. Peltikaton maalauksessa pitää välttää suoraan maalattavalle pinnalle kohdistuvaa auringonpaistetta.

Valitse oikea sivellinSivellinmaalaus on pientalokohteissa kaikkein yleisin työtapa. Tästä syystä on erittäin tärkeää valita peltikaton maalaukseen oikea sivellin. Tikkurilan työvälinevalikoimassa on koodilla T6 merkitty peltikattosivellin. Peltikatto-maalauksessa on hyvä valita öljypoh-jaiselle tuotteelle jäykkäharjaksinen sivellin. Vesiohenteista peltikatto-maalia käytettäessä taas kannattaa valita pehmeäharjaksinen sivellin, sillä se tekee tasaisempaa jälkeä tällä tuotetyypillä.

Konesaumattuja kattoja maalatta-essa on saumakohdissa hyvä käyttää kapeampaa sivellintä. Saumakoh-dat maalataan ensimmäi-seksi huolelli-sesti. Vaarana saumakohdis-sa on maalin nahistuminen ja kosteus, joka piiloutuu saumoihin. Huol-tomaalauksen yhteydessä saumakohdat on tarkistet-tava ja puhdistettava huo-lellisesti.

Siveltimellä maalattaes-sa pyritään saamaan Pans-sarimaalilla kuivakalvon-paksuudeksi 40–60 µm ja Panssari Akvalla noin 50–80 µm. Vesiohentei-sella maalilla maalattaes-sa täytyy kuitenkin varoa liian paksuja maalikalvoja,

sillä ne saattavat alkaa halkeilla. Ylei-sesti peltikaton yhteiskalvonpaksuus ei saa olla suurempi kuin n. 350 µm (0,35 mm).

Huoltomaalausta tehtäessä pitää arvioida kalvonpaksuus ja maalin tai pinnoitteen tarttuvuus alustaansa. Liian paksuissa kalvoissa voi uudel-leenmaalaus aiheuttaa jännitteitä, jotka lohkaisevat kalvoa irti. jos kal-vonpaksuus ylittää n. 350 µm, suosi-tellaan, että kalvo poistetaan koko-naan ennen uudelleenmaalausta.

Ruiskulevitys suurille kattopin-noille

Peltikaton ruiskumaalaus on yleisty-nyt nopeuden sekä kalvon sileyden takia. Suuria peltikattoja ei edes kan-nata maalata siveltimellä, koska se on aivan liian hidas menetelmä. Peltika-ton ruiskumaalauksessa käytetään korkeapaineruiskua. Suositeltava suutinkoko on 0,013”–0,018”. Ruis-kuttaminen on ammattilaisen työtä, koska tuote on osattava ohentaa oi-kein ja ruiskun ominaisuudet täytyy tuntea. Tottumaton käyttäjä käyttää helposti liikaa maalia, jolloin syntyy valumia, tai liian vähän maalia, jol-

loin maalikalvon suojaus huononee. Pystysuorilla peltipinnoilla ruiskute-taan ohut harso ennen lopullista märkäkalvoa. Tätä suositellaan erityises-ti käytettäessä Panssari Prota.

Ruiskumaalauksessa on hyvä huomioida suojausasiat: ikku-nat ja rännit sekä yleensä kaikki osat, joihin ei saa kohdistua ruiskusumua, kannattaa suojata hyvin.

Ruiskutustyötä aloitettaessa on hyvä kokeilla ruiskun toimivuutta pahville, jotta saadaan säädöt koh-dalleen. Katon ruiskutuksen alkuvai-heessa on suositeltavaa mitata kal-vonpaksuus mittauskammalla, jotta nähdään että märkäkalvopaksuus on riittävä. Panssari Prolla märkäkal-von paksuuden tulee olla n. 90–145 µm. Kuivakalvon paksuus on tällöin 50–90 µm, kun maalataan uutta pin-

taa. Vanhalle, maalatulle katolle riittää kalvonpaksuudeksi 40–60 µm. Paksumpaa kalvoa tarvitaan kaupunkialueilla, missä ilmansaasteiden vaikutus on suurempi kuin maa-seutuilmastossa. Panssari Akvaa ruiskutettaessa pyritään 100–125 µm märkäkalvon paksuuteen.

Peltikattojen maalaukseen kehitetyt Tikkurilan tuotteet ovat hyvässä iskuvalmiudessa kaudelle 2010. Tuotteita

on sekä ammattilaisille että kuluttajille, ja tueksi löytyvät uudet esitteet, oppaat ja värikartat, joista löytyy tietoa onnistuneeseen maalaukseen. Näin teknisen neuvojan näkökulmasta on mukava, että olemme saaneet uudistu-neen vesiohenteisen peltikattomaalin, jonka soveltuvuus on entistä laajempi. Tämä helpottaa myös maalimyyjän työtä.

Nimi: Fredrik holmkvist

Koulutus ja työtehtävät: Koulutukseltani olen restono-mi ja työtehtäväni on tekninen neuvoja.

Aikaisempi työkokemus: olen työskennellyt maalimyy-jänä rautakaupassa ja samalla toiminut maaliosaston vastuuhenkilönä.

Kielitaito: ruotsi (äidinkieli), suomi ja englanti. Yritän myös työn ohella opiskella venäjää ahkerasti.

Asun: espoossa vaimon ja kahden lapsen kanssa.

Vapaa-ajan harrastukset: Päällimmäisenä on tällä hetkellä oman talon rakentaminen ja perhe. muutoin lenkkeily, hiihto, uiminen ja pyöräily.

FREdRIK HANKKII KOKEMUSTA RAKENTAMALLA TALOA

Tikkurila toimittaa pintakäsittelyaineet Suomen Kir-nu-paviljonkiin Shanghain maailmannäyttelyyn Kii-

nassa vuonna 2010. Suomen paviljonki noudattaa maa-ilmannäyttelyn teeman Better City, Better Life mukaisesti kestävän rakentamisen periaatteita ja esittelee ratkaisuja tulevaisuuden kaupunkirakentamiseen. Kirnun on suun-nitellut jKMM Architects Helsinki. Rakennusurakasta vas-taa Lemcon (China) Co.,Ltd., jonka kanssa Tikkurila on tiiviissä yhteistyössä. Maalaustyöhön käytetään paikallisia yrittäjiä.

Rakennuksen teräsrungon toimittaa Baouye Steel, joka toimitti teräsrungon myös Pekingin olympialaisten päänäyttämöön ”Linnunpesään” vuonna 2008. Kirnun teräsrakenteet pohjamaalattiin konepajalla Tikkurilan Temacoat-epoksipohjamaalilla, pystytettiin paikoilleen ja palosuojattiin. Lopuksi runko viimeistellään Tikkurilan Temalac-pintamaalilla.

Betonilattiat käsitellään kovaa kulutusta kestäviksi Tik-kurilan Temafloor-sarjan tuotteilla. Puhtaan valkoiseen

pintaan maalataan kalakuviointi, jonka on suunnittelut graafikko Aimo Katajamäki. Työn toteuttavat paikalliset taideopiskelijat Shanghain taide- ja suunnitteluakatemi-asta. Lattian puhtaanapidon helpottamiseksi levitetään päällimmäiseksi polyuretaanilakkaa. Paviljongin sisäsei-nät maalataan Tikkurilan Finward- ja Feelings-tuotteilla. Kirnuun on myös suunnitteilla paljon pieniä yksityiskoh-tia, jotka toteutetaan erikoismaaleilla.

Tikkurila on toiminut Kiinassa aktiivisesti vuodesta 2007, jolloin perustettiin oma myyntitoimisto Pekingiin. Tätä ennen Tikkurilaa edusti Kiinassa maahantuoja. Vuoden 2008 alusta myös Shanghaissa on toiminut myyntitoi-misto. Kesällä 2009 Tikkurila osallistui maanjäristyksessä tuhoutuneen koulun rakennustöihin GuiYuanin kylässä Sichuanin maakunnassa.

Maailmannäyttely avautuu toukokuun 2010 alussa ja on avoinna lokakuun loppuun. Aivan Shanghain keskus-tassa järjestettävään tapahtumaan odotetaan yli 70 mil-joonaa kävijää ja Kirnuun 3,5 miljoonaa kävijää.

TIKKURILAN VÄRIT Suomen paviljonkiin Shanghain maailmannäyttelyssä

Teksti: Arja Schadewitz Kuvat: Finpro ja Mr Ge Song

Viestin osoitteenmuutokset ja tilaukset:

info.fi@tikkurila.com tai (09) 8577 3238.

Puna

mus

ta 8

0042

2

Suomen paviljonki noudattaa maailmannäyttelyn teeman Better City, Better Life mukaisesti kestävän rakentamisen periaatteita ja esittelee ratkaisuja tulevaisuuden kaupunkirakentamiseen. Kirnun on suunnitellut JKMM Architects Helsinki.

Betonilattiat käsitellään Tikkurilan Temafloor-sarjan tuotteilla ja pintaan maalataan kalakuviointi, jonka on suunnittelut graafikko Aimo Kataja-mäki. Työn toteuttavat paikalliset taideopiskelijat.