Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2005 Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat

Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2005 Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat

© TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA JA KIRJOITTAJAT 2006

ISSN 1457-0777

TOIMITUS: Paula Haikarainen

ULKOASU: Sakke Yrjölä | Vire Design Oy

PAINO: Teroprint Oy, Mikkeli 2006

KÄÄNNÖKSET: Käännös-Aazet Oy

Puh. (09)1607 7921

Fax (09)1607 7069

tktinfo@minedu.fi tai etunimi.sukunimi@minedu.fi

www.taiteenkeskustoimikunta.fi

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA

Maneesikatu 7

PL 293, 00171 Helsinki

Vuosikatsauksen kuvitus esittelee kuvataiteilija Jaakko Niemelän ja valokuvataiteilija Heli Rekulan

tuotantoa. Niemelä palkittiin kuvataiteen valtionpalkinnolla ja Rekula valokuvataiteen valtionpal-

kinnolla vuonna 2005.

Heli Rekula käyttää ilmaisukeinona valokuvaa, videota ja niistä syntyviä installaatioita. ”Maisema

aiheena antaa minulle hengähdystauon. - - - Maiseman hiljaisuudessa tunne läsnäolosta ja olemassaolos-

ta vahvistuu, ajatus kirkastuu.” (Teoksesta Heli Rekula, Autiomaa – Teoksia vuosilta 1989–2004)

Jaakko Niemelä on tullut tunnetuksi illuusioita luovista installaatioistaan ja rakennelmistaan.

Tärkeitä elementtejä teoksissa ovat lavastuksellisuus, dramaattisuus, visuaalisuus ja leikkimielisyys,

johon sisältyy myös vakavia ajatuksia, pohdintaa maailman menosta.

Kuvaluettelo vuosikatsauksen lopussa.

SISÄLTÖ

1 Puheenjohtajan katsaus: Kehittämisen vuosi 4 Taiteen keskustoimikunta 2004-2006 9 Taidetoimikuntien organisaatio 10 Taiteen tukeminen vuonna 2005 11 • Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 14 • Taiteilijaprofessorit 15 Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2005 16 • Vuoden 2005 julkaisut 22 • Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö 2005 23

Svensk resumé Ordförandens översikt: Ett år av utveckling 24 Konstens främjande år 2005 29 Forskningsenhetens verksamhet år 2005 32

2 Tilastoja 38-433 Valtion taidetoimikunnat ja lastenkulttuurijaosto Elokuvataidetoimikunta 46 Kirjallisuustoimikunta 49 Kuvataidetoimikunta 52 Muotoilutoimikunta 56 Näyttämötaidetoimikunta 59 Rakennustaidetoimikunta 62 Säveltaidetoimikunta 67 Tanssitaidetoimikunta 70 Valokuvataidetoimikunta 73 Lastenkulttuurijaosto 76 Valtionpalkinnot 79

4 Alueelliset taidetoimikunnat Etelä-Savon taidetoimikunta 82 Hämeen taidetoimikunta 84 Kaakkois-Suomen taidetoimikunta 87 Keski-Suomen taidetoimikunta 89 Lapin taidetoimikunta 92 Oulun läänin taidetoimikunta 94 Pirkanmaan taidetoimikunta 97 Pohjanmaan taidetoimikunta 99 Pohjois-Karjalan taidetoimikunta 102 Pohjois-Savon taidetoimikunta 104 Satakunnan taidetoimikunta 107 Uudenmaan taidetoimikunta 111 Varsinais-Suomen taidetoimikunta 113

5 Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta 118 Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta 119 Taiteen keskustoimikunnan jaostot 120 Valtion taideteostoimikunta 124 Kuvaluettelo 128

4-05

Puheenjohtajan katsausKehittämisen vuosi

Nykyisten taidetoimikuntien toista toimintavuotta leimasi kehittämistyö. Edellisenä vuonna julkistetun taidetoimikuntajärjes-telmän kansainvälisen arvioinnin perustalta opetusministeriö asetti kaksi työryhmää, joista toinen

tarkasteli taidehallinnon alueellista uudistamista (OPM:n työryhmä-muistioita ja selvityksiä 2005:40) ja toinen valtion taidetoimikun-talaitoksen kehittämistä yleisesti (OPM 2005:41). Työryhmät saivat raporttinsa valmiiksi lop-

5-05

puvuodesta 2005. Opetusminis-teriöllä on raporttien ehdotuksen perustalta erinomaiset mahdolli-suudet kehittää taidetoimikun-tajärjestelmää suuntaan, jota toimikunnissa ja taiteen kentällä on toivottu pitkään.

Alueellisen uudistustyön kes-keinen näkökulma on hallinnolli-nen: työryhmä esittää alueellisten taidetoimikuntien liittämistä taiteen keskustoimikuntaan myös

hallinnollisesti. Näin päästäisiin myös parempaan toiminnalliseen yhteisyyteen, kulttuuri- ja taide-polittiisten strategioiden ja paino-pisteiden yhteiseen suunnitteluun, apuraha- ja avustustoimintojen pa-rempaan koordinointiin sekä muun muassa viestinnän, tiedotuksen ja muun yhteistoiminnan kehittä-miseen. Tärkeää on huomata, että hallinnollinen ja toiminnallinen yhtenäisyys ei ole vain organisaa-

6-05

tiouudistamista, vaan taiteilijan ja taiteen kentän etu. Työryhmä ker-tasi myös kansainvälisten arvioijien toiveen alueellisten toimikuntien määrärahojen ja henkilöresurssien lisäämisestä.

Yleistä kehittämistä pohtinut työryhmä totesi suomalaisen taidetoimikuntajärjestelmän kan-sainvälisestikin arvioiden ainutlaa-tuiseksi ja toimivaksi. Vahvuuksia ovat muun muassa vaihtuva ja edustava asiantuntemus, vertais-arvioinnin toimivuus päätöksen-teossa, toiminnan joustavuus ja itsenäinen päätösvalta. Olennaista tukea toiminnalle tuo oman tutki-mustoiminnan tuottama päätök-senteon tietoperusta ja tilastointi. Rakenteena ja avustusmuotoina taidetoimikuntajärjestelmän to-dettiin olevan monisyinen. Mul-listavia uudistuksia rakenteisiin ei kuitenkaan liene odotettavissa, koska vain hienovaraisilla raken-teilla turvataan asiantuntemuk-sen laajuus ja syvyys. Sen sijaan apuraha- ja avustusmuotojen kohdalla on mahdollista tiivistää järjestelmää varsin merkittävästi. Yli neljänkymmenen apuraha- ja avustusmuodon paletti voidaan yhdistää ja ryhmitellä huomat-tavasti suppeammaksi, myös hakijalle yksiselitteisemmäksi. Työryhmän toivomus sähköisiin

hakumenetelmiin siirtymisestä toteutunee sekin lähivuosina.

Keskeistä taidetoimikunta-järjestelmän kehittämisessä on edelleen TAO-ohjelmatyön tavoite luovasta hyvinvointiyhteiskunnas-ta. Siksi taide ja kulttuuri tulee nostaa tieteen ja tutkimuksen rinnalle suomalaisen innovaa-tiopolitiikan keskiöön. Tämän mukaisesti kehittämistyöryhmä esitti myös taiteilija-apurahojen ja eri taiteenalojen edistämisva-rojen lisäämistä. Kaiken kaikki-aan taidetoimikuntajärjestelmän kehittämistyölle luotiin siis toi-mintavuonna 2005 haasteelliset tavoitteet, joiden toimeenpanoon on syytä ryhtyä ripeästi.

Muista laajoista kulttuuri- ja taidepolitiikkaan limittyvistä kehityshankkeista tärkeimpiä oli toimintavuonna opetusministe-riössä työstetty luovuusstrategia, joka eteni toiseen vaiheeseensa. Taiteen keskustoimikunnan asiasta antaman lausunnon mukaan työn jakaminen luovan ihmisen, luovien ympäristöjen ja luovan talouden näkökulmiin onnistui hyvin. Työ tuotti paitsi luovuuden avartavaa käsitteellistämistä lukuisista eri nä-kökulmista, myös rikkaan toimen-pide-esitysten kirjon, kaikkiaan pitkälti yli toista sataa esitystä. Tai-teen keskustoimikunta nosti esille

7-05

näistä taiteen edistämisen kannalta vain muutaman keskeisimmän: taiteen rahoituksen lisäämisen sekä taiteen ja tutkimuksen vuorovaiku-tuksen ja taiteen soveltavan käytön edistämisen.

Julkisen vallan rahoitus taiteelle ja kulttuurille ei ole kehittynyt sa-massa suhteessa kuin niiden yhteis-kunnallinen merkitys. Valtioneu-voston taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen erinomaisia ja yhä ajankohtaisempia tavoitteita ja ehdotuksia on vietävä nykyis-tä päättäväisemmin eteenpäin. Keskustoimikunta esittikin, että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja resursointikysymyk-siä varten tulisi Suomeen perustaa valtion tiede- ja teknologianeuvos-toa vastaava pääministerivetoinen monihallinnollinen ja poliittinen päätöksentekoelin.

Toimintavuonna käynnistyi taiteen keskustoimikunnan ja Suomen Akatemian toinen taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutusta edistävä hankerahoitus. Luo-vuuden tutkimus on vähäistä. Keskeisiä malleja ja metodeja sille antaa taiteen luovien prosessien analyysi, jota kansainvälisestikin merkittävässä laajuudessa tehdään suomalaisten taidekorkeakoulujen jatkotutkintoina. Tämän toimin-nan rahoitus on kuitenkin ollut

hyvin ongelmallista. Siksi Suomen Akatemian ja taiteen keskustoi-mikunnan yhteistyötä taiteen ja tieteen vuorovaikutusta edistävissä hankkeissa tulee merkittävästi edelleenkehittää.

Uusien sosiaalisten innovaa-tioiden merkittävimpiä toteutta-mismuotoja on taiteen soveltava käyttö. Sen kehittämisen ja talo-udellisen edistämisen tulee olla keskeinen osa luovuusstrategia-työn käytännön sovelluksia. Työn on oltava monihallinnollista siten, että mukana ovat opetusminis-teriön lisäksi ainakin sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö ja ympäristöministeriö. Terveyttä kulttuurista -hankkeiden ja syr-jäytymistä estävien kulttuuripai-notteisten hankkeiden on saatava tunnustettu asemansa myös sosi-aalipolitiikkana.

Valtion taidetoimikuntien taloudelliset mahdollisuudet pe-rustehtävänsä toteuttamiseen eli taiteen tukemiseen paranivat mal-tillisesti toimintavuonna kaikilla sektoreilla. Alueellisella tasolla nousu oli keskimäärin kahdeksan prosenttia, valtion taidetoimikun-nilla keskimäärin neljä prosenttia. Hakemusmäärä oli edelleen kas-vava. Taiteen keskustoimikun-nan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien käsittelemiä

8-05

hakemuksia saapui kaikkiaan 9 153, joista eri hakijoita oli 5 896. Näistä 2 925 sai hakemukselleen myönteisen päätöksen.

Päätösten tasa-arvoisuuteen sukupuolen, alueen, kielen tai iän suhteen voidaan olla varsin tyyty-väisiä. Noin puolet sekä hakijoista että saajista on naisia, noin puolet sekä hakijoista että saajista asuu pääkaupunkiseudulla. Myös ruot-sinkielisten saajien osuus (8 %) vas-taa hakumäärää. Nuoria hakijoita ja saajia on edelleen varsin vähän, vain noin neljännes.

Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta pai-nottui toimintavuonna taiteen kentän muutosten ja taiteen ra-hoitusperustan analyysiin. Kes-keisinä tutkimuskohteina olivat muun muassa taidekoulutuksesta valmistuneiden tilanne, taiteilijoi-den kansainvälistyminen, julkisen taidetuen vaikuttavuus ja yritysten tuki taiteelle.

Arsis-lehti ilmestyi neljänä nu-merona, joista kahdessa esiteltiin päätöksiä ja niiden taustaa. Toinen

teemanumeroista keskittyi alueel-lisuuteen esitellen mm. alueellisten taidetoimikuntiemme toimintoja. Kansainväliseen jakeluun tarkoi-tetun englanninkielisen teema-numeron teemana oli residenssi-toiminta. Sen materiaali perustui etupäässä Loviisassa syyskuussa järjestettyyn artist-in-residence -seminaariin, jonka organisoin-tiin taiteen keskustoimikunta osallistui.

Taiteen keskustoimikunnan kansainvälisen toiminnan pysy-vinä muotoina jatkuivat toimi-minen International Federation of Arts Councils and Culture Agencies sekä Ars Baltica -yh-teisöissä sekä tutkimusyksikön kansainvälinen yhteistyö. Välitön kansainvälisyyttä tukeva merkitys apuraha- ja avustustoiminnassa on matka-avustuksilla ja residens-sitoiminnan tuella, välittömämpi mm. taiteilijoiden työskentely- ja kohdeapurahoilla.

HANNU SAHA puheenjohtaja

9-05

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA 2004-2006

PUHEENJOHTAJA

Hannu Saha, Kaustinen

VARAPUHEENJOHTAJA

Riitta Seppälä, johtaja, Helsinki

JÄSENET

Umayya Abu-Hanna, kirjailija, toimittaja, Helsinki

Anna Brunow, arkkitehti, Helsinki

Jukka-Pekka Laakso, toiminnanjohtaja, festivaalijohtaja, Tampere

Tuija Leikkonen, tanssija, Helsinki

Vivan Lygdbäck, kulttuurijohtaja, Vaasa

Asko Mäkelä, johtaja, Helsinki

Markku Möttönen, toimittaja, Viitasaari

Pekka Nissilä, muusikko, Helsinki

Jukka Parkkinen, kirjailija, Turku

Pekka Saarela, johtaja, Helsinki

Ilkka Juhani Takalo-Eskola, kuvataiteilija, Forssa

Sanna Tyyri-Pohjonen, tuottaja, Helsinki

Anna Vilkuna, valokuvakeskuksen johtaja, Kuopio

SIHTEERI

Jarmo Malkavaara, pääsihteeri

puh. (09) 1607 7338

fax (09) 1607 7069

jarmo.malkavaara@minedu.fi

10-05

Alueelliset taidetoimikunnat

Etelä-SavoHäme

Kaakkois-SuomiKeski-Suomi

LappiOulun lääniPirkanmaaPohjanmaa

Pohjois-Karjala Pohjois-Savo

SatakuntaUusimaa

Varsinais-Suomi

Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjasto-apurahalautakunta

Kuvataiteen näyttöapuraha-

lautakunta

Valtion taideteos-toimikunta

Valtion taidetoimikunnat ElokuvataideKirjallisuusKuvataideMuotoilu

NäyttämötaideRakennustaide

SäveltaideTanssitaide

Valokuvataide

TAIDETOIMIKUNTIEN ORGANISAATIO

Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto

Taiteen keskustoimikunta

Jaostot:Lastenkulttuuri

Kuvittajien ja sarjakuvatait. kirjastoapurahaMediataide ResidenssiSirkustaide

Säveltaiteen kirjastoapurahaViestinnän ja tiedotuksen kehittäminen

11-05

Taiteen tukeminen vuonna 2005

Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien toimin-ta-ajatuksena on Suomen taiteen edistäminen tukemalla luovaa ja esittävää taiteellista työtä, edistä-mällä taiteen tuntemusta, taiteen harrastusta ja taiteen kannalta

tärkeätä ajankohtaista tutkimusta sekä toimimalla valtion asiantun-tijaeliminä taiteen alalla. Yleisesti tunnetuin osa tätä työtä on apu-rahojen ja avustusten jakaminen taiteilijoille ja muille taiteen ken-tän toimijoille.

12-05

Laaja-alaiseen taide- ja kult-tuuripoliittiseen vaikuttamiseen tai yksittäisten taiteenalojen eri-tyiskysymysten esille tuomiseen pyritään myös taidetoimikuntien esityksillä, lausunnoilla ja suun-nitelmilla. Pitkäjänteistä edistä-mistyötä hahmottelevat erityisesti toiminta- ja taloussuunnitelmat.

Taiteen keskustoimikunnan ja jaostojen sekä valtion taide-toimikunnan satakunta luotta-mushenkilöä sekä hallinto- ja tutkimushenkilöstö muodostavat sen asiantuntevan ja osaavan jou-kon, jolla taiteenedistämistehtävää toteutetaan.

Omalla luovalla työpanoksel-laan maamme taidetta edistävät yksitoista määräaikaisessa virassa toimivaa taiteilijaprofessoria. Uusina taiteilijaprofessoreina aloittivat 1.7.2005 lukien kir-jailija Olli Jalonen, kuvataiteilija Juho Karjalainen, säveltäjä Kaija Saariaho ja muusikko, sävel-täjä Maria Kalaniemi. Taiteen keskustoimikunnan yhteydessä toimivat lisäksi kirjailijoiden ja kääntäjien apurahalautakunta, kuvataiteen näyttöapurahalauta-kunta ja valtion taideteostoimi-kunta.

Koko taidetoimikuntalaitoksen kannalta tärkeänä asiantuntijjouk-kona toimivat lisäksi 13 alueellista

taidetoimikuntaa hallintohenki-löstöineen ja läänintaiteilijoineen. Alueellisen ulottuvuuden merkit-tävyydestä johtuen on vuosikat-sauksen tilastoaineistoa tältä osin laajennettu.

Taiteen ja kulttuurin tuke-miseen osoitettiin vuonna 2005 valtion talousarviossa varoja kaik-kiaan noin 349 miljoonaa euroa (taulukko 1, sivu 40). Tästä run-saat 185 miljoonaa euroa koostui taiteen tukemiseen osoitetuista veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. Taidetoimikunta-laitoksen päätösvallassa – mukaan lukien alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat – oli taiteen tuesta runsaat 23 miljoonaa euroa (kuvio 1, sivu 38). Lausuntome-nettelyn kautta taiteen keskustoi-mikunta ja taidetoimikunnat toki vaikuttavat myös moniin opetus-ministeriön tukipäätöksiin, mm. taiteilijaeläkkeiden ja valtakun-nallisten kulttuuritapahtumien valtionavustusten myöntämiseen (taulukko 2, sivu 40).

Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien suora tuki taiteilijoille perustuu taitei-lijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista säädettyyn lakiin sekä lautakuntien osalta omiin erillislakeihinsa. Näiden lakisääteisten sekä muun suora-

13-05

naisesti taiteelliseen työskentelyyn kohdistuvan taiteilijatuen osuus taidebudjetissa oli vuonna 2005 runsaat 11 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan yhteisöille ja työryhmille kohdistetut projekti- ja toiminta-avustukset, päädytään runsaaseen 19 miljoonaan euroon (taulukko 3, sivu 41). Tuen jakau-tuminen taiteenaloittain on esitet-ty kuviossa 2. Alueelliset taidetoi-mikunnat edistivät vuonna 2005 eri taiteenaloja – mukaan lukien läänintaiteilijoiden palkkakulut – kaikkiaan 4 miljoonalla eurolla (kuvio 3, sivu 38). Alueellisten taidetoimikuntien hakemus- ja myöntötilannetta kuvaavat tau-lukko 4 ja kuvio 4.

Apurahan hakijoiden ja saa-jien sukupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikkarakenteessa ei ole ta-pahtunut merkittäviä muutoksia (taulukko 5, sivu 42).

Taiteen keskustoimikuntaan toimitettujen hakemusten määrä jatkoi edelleen kasvuaan. Kaik-

kien tukimuotojen hakemusten yhteismäärä ylitti 9 000 hakemuk-sen rajan; näistä runsaat 2 900 hakemusta johti myönteiseen päätökseen (kuvio 5 ja taulukko 6). Kun ottaa huomioon myös lausuntomenettelyssä käsitellyt hakemukset, on vuonna 2005 käsitelty lähes 10 000 hakemusta. Tämä on luonnollisesti tuntunut myös toimikuntien ja toimis-ton valtavassa työmäärässä, josta luottamushenkilöt ja henkilöstö suoriutuivat kiitosta ansaitsevalla tavalla.

Oheisesta talousarvion toteu-tumalaskelmasta (taulukko 7, sivu 43) ilmenevät taiteen keskustoimi-kunnan, valtion taidetoimikuntien ja erillislautakuntien toimintame-not. Laskelman muut määrärahat osoittavat taiteen edistämisen apuraha- ja valtionavustusmeno-jen käytön.

JARMO MALKAVAARApääsihteeri

14-05

Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 2005

PUHEENJOHTAJAHannu Saha

PÄÄSIHTEERIJarmo Malkavaara

TAIDESIHTEERITAnsa Aarnio

Erika HyyryläinenMari KarikoskiSeppo Kauhanen

Marja-Leena Pétas (vv.)Esa Rantanen

AMANUENSSIHeli Ahmio

TIEDOTTAJAPaula Haikarainen (17.1. alkaen)

Tuulikki Koskinen (vv.)

ERIKOISSUUNNITTELIJAEija Ristimäki (vv.)

SUUNNITTELIJATTiina HalttunenMaikki Lindfors

Anni Tappola

OSASTOSIHTEERITBirgit Kaistinen

Marjo Kokkonen (1.7. alkaen)Virve Koskiruoho (30.6. saakka)

Silja KulmalaMerja Luntiala

Taila Ylönen

VALTIONHALLINNON HARJOITTELIJASusanna Kina (28.2. saakka)

Johanna Asadpoor (1.9.-31.12.)

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTAPL 293 (Maneesikatu 7), 00171 Helsinki

puh. (09) 1607 7921fax (09) 1607 7069tktinfo@minedu.fi

www.taiteenkeskustoimikunta.fi

15-05

Taiteilijaprofessorit

ELOKUVATAIDE

Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo 1.7.2001−30.6.2006

KIRJALLISUUS

Kirjailija Leena Krohn 1.7.2000−30.6.2005Kirjailija Risto Ahti 1.6.2004−31.8.2008

Kirjailija Olli Jalonen 1.7.2005−30.6.2010

KUVATAIDE

Taidemaalari Silja Rantanen 1.7.2000−30.6.2005Taidegraafikko Juho Karjalainen 1.7.2005−30.6.2010

NÄYTTÄMÖTAIDE

Teatteriohjaaja Kari Heiskanen 1.1.2002−31.12.2006

RAKENNUSTAIDE

Arkkitehti Mikko Heikkinen 1.9.2003−31.8.2008

SÄVELTAIDE

Sellotaiteilija, taiteellinen johtaja Seppo Kimanen 1.7.2000−15.3.2005Säveltäjä, jazzmuusikko Henrik Otto Donner 1.7.2000−30.6.2005

Säveltäjä Kaija Saariaho 1.7.2005−30.6.2010Muusikko, säveltäjä Maria Kalaniemi 1.7.2005−30.6.2010

TAIDETEOLLISUUS

Muotitaiteilija Matti Seppänen 1.7.2001−30.6.2006

TANSSITAIDE

Koreografi Alpo Aaltokoski 1.9.2003−31.8.2008

VALOKUVATAIDE

Taiteilija Ulla Jokisalo 1.6.2004−31.5.2009

16-05

Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2005

yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyk-sikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa.

Vuonna 2005 tutkimustoi-minta painottui taidekenttien muutosten ja taiteen rahoitus-perustan tarkasteluun. Keskeisiä

Taiteen keskustoimikunnan tut-kimusyksikön tehtäväkenttänä on kulttuuripoliittisesti relevantti tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tu-kee alan tutkimusta ja tuottaa siten informaatioperustaa kulttuuripo-liittista päätöksentekoa varten. Se myös tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen

17-05

tutkimuskohteita olivat taidekou-lutuksesta valmistuneiden tilanne, taiteilijoiden kansainvälistyminen, julkisen taidetuen vaikuttavuus ja yritysten tuki taiteelle.

Vuoden aikana ilmestyi Sari Karttusen tutkimus Suomalainen valokuvakirja – Valtion jakaman laatutuen vaikutukset valokuva-kirjallisuuteen. Tutkimus on osa hanketta, joka selvittää valtion harkinnanvaraisen taidetuen koh-dentumista ja vaikuttavuutta. Se tarkastelee Suomessa julkaistua

valokuvakirjallisuutta sekä valo-kuvateosten laatutuen kehittä-mistarpeita ja tuen vaikutuksia valokuvateosten määrään, laatuun ja luonteeseen. Tutkimuksessa selvitetään myös suomalaisten valokuvaajien kirjojen ja kuva-salkkujen julkaisemista, levitystä ja markkinointia sekä kotimaassa että ulkomailla. Laatutuki osoit-tautui tutkimuksessa tehokkaaksi tukimuodoksi, joka on onnistu-neesti turvannut valokuvaajien omaehtoisten teosten julkaisemis-

18-05

ta. Teosten levitykseen ja markki-nointiin on sen sijaan kiinnitetty liian vähän huomiota.

Taidealan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista tarkastelevassa tut-kimushankkeessa ilmestyi Paula Karhusen tutkimus Musiikin koulutuksesta työelämään – Ky-selytutkimus toisen asteen ja am-mattikorkeakoulututkinnon suo-rittaneista. Se selvittää musiikin koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja heidän käsityksiään saamastaan

koulutuksesta. Musiikin amma-tillisen toisen asteen ja ammatti-korkeakoulututkinnon suoritta-neiden työttömyysaste osoittautui alhaiseksi. Eri alojen välillä oli kuitenkin eroja, ja vaikein tilanne oli rytmimusiikin alueella. Moni vastaajista piti myös ammatin tuomaa toimeentuloa riittämättö-mänä. Vuoden aikana toteutettiin myös tanssin ja teatterin koulu-tuksesta valmistuneita koskeva tutkimus, jonka tulokset, samoin kuin hankkeen loppuraportti, julkaistaan vuonna 2006.

19-05

välisen toiminnan määrärahojen kehitystä 1990-luvun alusta alka-en, ja niiden kohdentumista eri-tyisesti viimeisten viiden vuoden ajalta. Hankkeen loppuraportti julkaistaan 2006.

Taiteilijoiden kansainvälisen toiminnan tukea selvittää myös Riikka Suomen julkaisu Kan-sainvälinen taiteilijaresidenssitoi-minta Suomessa 1995–2005. Se tarkastelee Suomessa toimivien taiteilijaresidenssien lähtökohtia ja toimintamuotoja sekä residens-siohjelmien seurannaisvaikutuksia ja kehittämistarpeita. Julkaisu on toteutettu yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön kanssa.

Vuonna 2005 käynnistyi Ro-bert Arpon ja Pekka Oeschin tutkimushanke Kansanmusiikin ammattilaiset. Tutkimuksen tavoit-teena on tuottaa tietoa kansanmu-siikin kentän rakenteellisista muu-toksista sekä alan ammattilaisten käsityksistä näistä muutoksista ja niihin mahdollisesti liittyvästä kansanmuusikkouden ammatil-listumisesta. Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna 2006.

Kaija Rensujeffin vertailu-analyysi Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja! vertailee Ti-lastokeskuksen rekisteripohjaisen väestölaskennan taiteilija-aineistoa

Yritysten tukea taiteelle tutki-musyksikkö on seurannut jo 20 vuotta yhteistyössä Tilastokes-kuksen kanssa toteutetuilla yri-tyskyselyillä. Kuluneena vuonna ilmestyi Pekka Oeschin tutkimus Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset 1993–2003. Tulosten mukaan 1990-luvun lopulla al-kanut yritysten taiderahoituksen kasvu oli kääntynyt laskuun, ja yritykset olivat vuonna 2003 käyttäneet taiteiden tukemiseen vähemmän rahaa kuin koskaan aiemmin kyseisten 20 vuoden aikana. Eniten yritysten kulttuu-ritukea on suuntautunut suurille musiikkitapahtumille, kun taas kuvataidehankintojen osuus on selvästi vähentynyt.

Vuoden aikana oli käynnissä Sari Karttusen tutkimus Kansain-välistymisen kynnyksellä. Hanke selvittää muun muassa toimin-takentän muutoksia ja niiden vaikutuksia kansainvälisellä ny-kytaiteen kentällä jalansijaa saa-neiden nuorten taiteilijoiden ammattikuvaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Hankkeessa ilmestyi Sari Karttusen selvitys Taidetoimi-kuntalaitoksen kansainväliset avus-tukset – taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki 2000–2004. Julkaisussa kuvataan taidetoimi-kuntalaitoksen jakamien kansain-

20-05

ja tutkimusyksikön kyselylomak-keella kerättyä Taiteilijan asema -tutkimuksen aineistoa. Julkaisu tarkastelee molempien aineistojen taiteilijamääritelmiä ja käyttökel-poisuutta erilaisten tutkimusase-telmien näkökulmasta. Analyysi osoittaa myös, että kyseessä on kaksi koostumukseltaan hyvin erilaista ryhmää.

Kaksikielisessä (suomi-eng-lanti) Tilastotiedotteita-sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Valtion taidetoi-mikuntalaitoksen myöntämä tuki 2004. Sarjassa ilmestyi myös Valtion taidetoimikuntalaitoksen tuki 2000–2004, joka tarkastelee toimikuntalaitoksen myöntämän tuen kehitystä ja kohdentumista

viimeisten viiden vuoden aikana. Yksikön tutkijat osallistuivat

kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkijatapaamisiin ja julkaisivat useita artikkeleita. Merja Heik-kisen artikkeli Administrative definitions of artists in the Nordic model of state support for artists ilmestyi julkaisussa International Journal of Cultural Policy (Vol. 11, 3, 325–340), ja Sari Karttusen artikkeli Taiteilija jalkautuu lähi-öön – yhteisötaidetta Itä-Helsingissä teoksessa Satu Silvanto ym. (toim.) Kaupunkilaisten kulttuurikeskus (Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin kaupungin kulttuu-riasiainkeskus). Paula Karhunen esitti paperin Effects of professional training on the field of art – rese-

21-05

arch results from the Finnish survey on art graduates Pohjoismaisilla kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä Boråsissa. Kaija Rensujeff osallistui European Sociological Assiciation (ESA) konferenssiin presentaatiolla Employment and in-comes of Finnish artists – population census data vs. sample-based survey data. Yksikön tutkijat esittelivät tutkimuksiaan myös Sosiologian päivillä Joensuussa ja Kulttuuri-tutkimuksen päivillä Tampereella sekä kulttuurialan aikakausjulkai-suissa ja tiedotusvälineissä.

Tutkijat pitivät luentoja ja esitelmiä oppilaitoksissa, kulttuu-rialan organisaatioissa ja seminaa-reissa. He toimivat vuoden aikana asiantuntijoina Kulttuuripoliitti-sen tutkimuksen edistämissäätiön Klerot-hankkeessa, opetusmi-nisteriön asettamassa kulttuurin taloudellisia vaikutuksia arvi-oivassa työryhmässä ja Nordisk kulturpolitisk tidskrift -julkaisun toimituskunnassa. Lisäksi he tuottivat tilastoja ja tietopalveluja kulttuurin kentän toimijoille ja tiedotusvälineille.

Yksikön ylläpitämä Kulttuuri-politiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu noin 7 600 nidettä, ja sinne tulee noin 150 koti- ja ulkomaista

kulttuurialan aikakaus- ja tiedotus-lehteä. Kirjaston tehtäviin kuuluu myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelu, myynti ja markkinointi. Kirjaston kokoelmat on tallennet-tu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCA- tieto-kantaan, joka on osa korkeakoulu-kirjastojen yhteistä LINDA-tieto-kantaa. Kokoelma karttui vuoden aikana 249 niteellä.

Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismais-ten taidekirjastojen ARLIS/Nor-den-järjestön toimintaan. Hän osallistui ARLIS/Nordenin vuo-sikokoukseen ja konferenssiin Oslossa. Konferenssin teemana oli Organizations in Change: Effects on art libraries, ja se järjestettiin yhteistyössä kansainvälisen kirjas-tojärjestön IFLAn taidekirjastojen sektion kanssa. IFLAn oma vuosi-kokous pidettiin Oslossa samaan aikaan, ja siihen osallistui yli 3000 kirjastoalan ammattilaista ympäri maailmaa. Vuonna 2005 aloi-tettiin Turussa Åbo Akademissa järjestettävän seuraavan ARLIS/Norden-konferenssin järjestelyt.

MERJA HEIKKINENtutkimusyksikön päällikkö

22-05

Vuoden 2005 julkaisut

Sari Karttunen: Suomalainen valokuvakirja: Valtion jakaman laatutuen vaikutukset valokuvakirjallisuuteen. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 29.

Pekka Oesch: Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muu-tokset 1993–2003. Tilastotietoa taiteesta n:o 34.

Paula Karhunen: Musiikin koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus toisen asteen ja ammattikorkeakoulutut-kinnon suorittaneista. Tilastotietoa taiteesta n:o 35.

Kaija Rensujeff: ”Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja!” – Taiteilijat vuoden 2000 kyselytutki-muksessa ja väestölaskennassa. Työpapereita n:o 42.

Sari Karttunen: Taidetoimikuntalaitoksen kansainväliset avustukset – taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki 2000–2004. Työpapereita n:o 43.

Riikka Suomi: Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoi-minta Suomessa 1995–2005. Työpapereita n:o 44.

Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki 2004 - Support granted by the Arts Council 2004. Tilastotiedote 1 – 2005.

Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen tuki 2000–2004 - Arts Council Support 2000–2004. Tilastotiedote 2 – 2005.

23-05

Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö 2005

TUTKIMUSYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ

Merja Heikkinen

ERIKOISTUTKIJAT

Sari KarttunenRitva Mitchell (vv.)

TUTKIJAT

Paula KarhunenKaija Rensujeff

PROJEKTITUTKIJA

Robert Arpo (30.6. saakka)

SUUNNITTELIJA

Satu Lindberg (kirjasto ja julkaisut)

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTATUTKIMUSYKSIKKÖ

PL 293 (Maneesikatu 7)00171 Helsinki

puh. (09) 1607 7061fax (09) 1607 7069

merja.heikkinen@minedu.fiwww.taiteenkeskustoimikunta.fi

24-05

De nuvarande konstkommissioner-nas andra verksamhetsår präglades av utvecklingsarbete. Utgående från den internationella utvärderingen av konstkommissionssystemet året innan tillsatte undervisningsmi-nisteriet två arbetsgrupper, av vilka den ena granskade den regionala förnyelsen av konstförvaltningen (UVM:s arbetsgruppsmemorior

och utredningar 2005:40) och den andra utvecklandet av statens konst-kommissionsinstitution allmänt (UVM 2005:41). Arbetsgrupperna fick sina rapporter klara i slutet av 2005. Undervisningsministeriet har utmärkta möjligheter att på basis av förslagen i rapporterna utveckla konstkommissionsyste-met i en riktning som man länge

Ordförandens översikt:

Ett år av utveckling

25-05

SVENSK RESUMÉ

funktionerna samt utvecklande av bland annat kommunikation, information och annan gemensam verksamhet. Det är viktigt att beakta att administrativ och verksamhets-mässig enhetlighet inte endast handlar om en organisationsreform, utan också om konstnärernas och konstens intressen. Arbetsgruppen tog också på nytt upp de interna-tionella utvärderarnas önskemål om en ökning av anslagen för de regionala kommissionerna och av personalresurserna.

önskat sig inom kommissionerna och på fältet.

Den centrala synvinkeln på det regionala förnyelsearbetet är admi-nistrativ: arbetsgruppen föreslår att de regionala konstkommissionerna också administrativt sammanförs med centralkommissionen för konst. På så sätt skulle man uppnå bättre verksamhetsmässig enhetlig-het, bättre gemensam planering av kultur- och konstpolitiska strategier och prioriteringar, bättre koordine-ring av stipendie- och understöds-

26-05

SVENSK RESUMÉ

Den arbetsgrupp som ut-rett det allmänna utvecklandet konstaterade att det finländska konstkommissionsystemet också enligt internationell bedömning är unikt och fungerar väl. Systemets starka sidor är bland annat den cirkulerande och representativa sakkunskapen, bedömningen av kolleger som fungerar väl som grund för beslutsfattandet, den flexibla verksamheten och den självständiga beslutanderätten. Ett viktigt stöd för verksamheten är den kunskapsbas som den egna forskningsverksamheten ger för beslutsfattandet och sta-tistikföringen. Som struktur och understödsform konstaterades konstkommissionssystemet vara mångfasetterat. Några omvälvande reformer av strukturen torde dock inte kunna förväntas, eftersom en tillräcklig bred och djup sak-kunskap kan tryggas endast med en subtil struktur. Däremot är det möjligt att betydligt komprimera systemet när det gäller stipendie- och understödsformerna. Den nu-varande paletten på mer än fyrtio stipendie- och understödsformer kan sammanslås och grupperas till en med betydligt färre former, som också är mer överskådlig för de sökande. Arbetsgruppens öns-kemål om att man skulle övergå

till elektroniska ansökningssystem torde förverkligas inom de när-maste åren.

Det centrala i utvecklandet av konstkommissionssystemet är fortfarande målet för TAO-programarbetet om ett kreativt välfärdssamhälle. Därför bör konst och kultur vid sidan av vetenskap och forskning ställas i centrum för den finländska innovations-politiken. I enlighet med detta föreslog utvecklingsarbetsgruppen en ökning av konstnärsstipendi-erna och medlen för främjande av olika konstgrenar. Allt som allt kan sägas att gruppen ställde upp utmanande målsättningar för konstkommissionssytsemet år 2005 och det är allt skäl att snabbt gripa sig an dessa.

Till de viktigaste bland de övri-ga omfattande utvecklingsprojek-ten för kultur- och konstpolitiken hörde under verksamhetsåret den kreativitetsstrategi som utarbetats inom undervisningsministeriet, vilken nu gick in i sitt andra skede. Enligt det utlåtande som centralkommissionen för konst gav i frågan var indelningen av arbetet i den kreativa individen, kreativa miljöer och kreativ eko-nomi lyckad. Förutom att arbetet begreppsmässigt öppnade kreati-viteten ur många olika synvinklar

27-05

SVENSK RESUMÉ

producerade det dessutom en rik uppsättning åtgärdsförslag, totalt över hundra olika. Centralkom-missionen för konst lyfte bland dessa fram endast några av de mest centrala: en ökning av finan-siering för konst samt främjande av växelverkan mellan konst och forskning och tillämpad använd-ning av konst.

Den offentliga maktens finan-siering av konst och kultur har inte utvecklats i steg med deras samhälleliga betydelse. Statsrådets konst- och konstnärspolitiska principbesluts utmärkta och allt mer aktuella målsättningar och förslag måste mer målmedvetet fö-ras vidare. Centralkommissionen föreslog därför att man i Finland borde inrätta ett tväradministra-tivt och politiskt beslutsfattande organ som leds av statsministern, motsvarande rådet för vetenskap och teknologi, för de omfattande frågorna om utveckling och resur-sering av konst och kultur.

Under verksamhetsåret inledde centralkommissionen för konst och Finlands Akademi sin andra projektfinansiering av växelver-kan mellan konst och forskning. Det bedrivs endast i ringa grad forskning om kreativitet. Centrala modeller och metoder för den bör ges av en analys av de kreativa

processerna inom konsten, som också internationellt sett i bety-dande grad bedrivs i form av högre examina vid finländska konsthög-skolor. Det har dock varit mycket problem med finansieringen av denna verksamhet. Därför borde samarbetet mellan Finlands Aka-demi och centralkommissionen för konst i projekt som främjar växelverkan mellan vetenskap och konst vidareutvecklas betydligt.

En av de viktigaste formerna av förverkligandet av de nya so-ciala innovationerna är tillämpad användning av konst. Att utveckla och främja den ekonomiskt bör vara en viktig del av praktiska tillämpningarna av kreativitets-strategiarbetet. Arbetet bör be-drivas i samarbete mellan flera förvaltningar, så att utom under-visningsministeriet åtminstone social- och hälsovårdsministeriet, arbetsministeriet och miljöminis-teriet medverkar. Projekten Hälsa genom kultur och de projekt för förebyggande av utslagning som har tyngdpunkten på kultur bör få en erkänd ställning också som socialpolitik.

Statens konstkommissioners ekonomiska förutsättningar att sköta sin grundläggande uppgift, att stöda konsten, förbättrades måttligt inom alla sektorer. På

28-05

SVENSK RESUMÉ

regional nivå var ökningen åtta procent, för statens konstkom-missioner i medeltal fyra procent. Antalet ansökningar fortsatte att öka. Statens centralkommission, statens konstkommissioner och stipendienämnderna behandlade totalt 9 153 ansökningar, vilka kom från 5 896 olika sökande. Av dessa fick 2 925 ett positivt beslut.

När det gäller jämställdheten för besluten vad beträffar kön, region, språk och ålder kan vi vara nöjda. Ungefär hälften av både de sökande och av mottagarna är kvinnor, ungefär hälften av både sökandena och mottagarna bor i huvudstadsregionen. Också de svenskspråkiga mottagarnas andel (8 %) motsvarar antalet ansökningar. Det finns fortfarande ganska få unga sökande och mot-tagare, endast cirka en fjärdedel.

Statens centralkommissions forskningsenhets verksamhet in-riktades under verksamhetsåret på analys av förändringarna i konst-fältet och konstens finansierings-grund. Centrala forskningsområ-den var bland annat situationen för dem som utexaminerats från konstutbildning, konstnärernas internationalisering, den offentliga konstens inverkan och företagens stöd för konsten.

Tidningen Arsis utkom med fyra nummer, i två av dem presen-terades besluten och bakgrunden till dem. Det ena temanumret koncentrerades på de regionala aspekterna och presenterade bl.a. våra regionala konstkommis-sioners funktioner. Temat för det engelska temanumret som är avsett för internationell distribution var residensverksamheten. Materialet för det baserade sig huvudsakligen på seminariet artist-in-residence som ordnades i Lovisa i septem-ber och i vars arrangemang också centralkommissionen för konst deltog.

Som bestående former av internationell verksamhet inom centralkommissionen för konst fortsatte kommissionens med-verkan i sammanslutningarna International Federation of Arts Councils and Culture Agencies samt Ars Baltica samt forsknings-enhetens internationella samar-bete. Direkt betydelse som stöd för den internationella verksamheten i stipendie- och stödverksamhe-ten har resebidragen och stödet för residensverksamheten, mera indirekt bl.a. arbets- och projekt-stipendierna för konstnärer.

HANNU SAHAordförande

29-05

SVENSK RESUMÉ

Konstens främjande år 2005

Verksamhetsidén för centralkom-missionen för konst och statens konstkommissioner är att främja konsten i Finland genom att stöda skapande och framställande konst-närligt arbete, främja kunskaper om konst, konstutövning och för konsten viktig aktuell forskning samt genom att fungera som stat-ligt expertorgan i konstfrågor. Den mest centrala och bland allmän-heten mest kända delen av detta

arbete består i att dela ut stipendier och stöd till konstnärer och andra aktörer inom konstbranschen.

Målen med konstkommis-sionernas förslag, utlåtanden och planer är också att utöva ett brett konst- och kulturpolitiskt infly-tande eller lyfta fram specialfrågor inom enskilda konstgrenar. Det långsiktiga arbetet för att främja konsten skisseras särskilt i verksam-hets- och ekonomiplanerna.

30-05

SVENSK RESUMÉ

De ungefär etthundra förtro-endevalda som ingår i central-kommission för konst och dess sektioner samt statens konstkom-missioner samt anställda inom administrationen och forskningen bildar den kompetenta och kun-niga grupp med vilken uppgiften att främja konsten verkställs.

Elva konstnärsprofessorer som utnämnts för viss tid ger dessutom sitt kreativa bidrag i arbetet för konsten i vårt land. Som nya konstnärsprofessorer tillträdde 1.7.2005 författaren Olli Jalonen, bildkonstnär Juho Karjalainen, kompositör Kaija Saariaho och musiker, kompositör Maria Kalaniemi. I anslutning till centralkommissionen för konst finns dessutom nämnden för bib-lioteksstipendier åt författare och översättare, nämnden för visnings-stipendier inom bildkonst samt statens konstverkskommission.

Som en viktig expertgrupp med avseende på hela konstkom-missionsinstitutionen verkar dess-utom 13 regionala konstkommis-sioner med administrativ personal och länskonstnärer. På grund av den regionala dimensionens bety-delse har årsöversiktens statistiska material till denna del utvidgats.

De statliga budgetanslagen för konst och kultur uppgick år 2005

till sammanlagt cirka 349 milj. euro (tabell 1). Av denna summa bestod drygt 185 milj. euro av de för konst anslagna vinstmedlen från tippning och penninglotteri-er. Av stödet till konst låg 23 milj. euro inom konstkommissions- institutionens – inklusive regionala konstkommissioner och särskilda nämnder – beslutanderätt. (bild 1) Genom utlåtandeförfarandet påverkar centralkommissionen för konst och konstkommissionerna förvisso många av undervisnings-ministeriets stödbeslut, bl.a. be-viljandet av konstnärspensioner och statsstöd för riksomfattande kulturevenemang (tabell 2).

Det direkta stödet för konst-närer från centralkommissionen för konst och statens konstkom-missioner bygger på lagen om konstnärsprofessurer och om sta-tens konstnärsstipendier, och för nämndernas del på separata lagar. År 2005 utgjorde det lagstadgade konstnärsstödet och annat konst-närsstöd som direkt var riktat till konstnärligt arbete drygt 11 milj. euro av konstbudgeten. Inkluderas projekt- och verksamhetsbidrag till sammanslutningar och arbets-grupper uppgår summan till drygt 19 milj. euro (tabell 3). Stödets fördelning på de olika konst-områdena presenteras i figur 2.

31-05

SVENSK RESUMÉ

År 2005 gav de regionala konst-kommissionerna sammanlagt 4 milj. euro i understöd till olika konstområden (figur 3). Denna summa innefattar löneutgifter för länskonstnärerna.

De regionala konstkommissio-nernas ansökningar och beviljade stöd beskrivs i tabell 4 och figur 4.

Det har inte skett några större förändringar i sammansättningen bland dem som ansöker om och dem som får stipendier vad gäller kön, ålder, språk och boningsort (tabell 5).

Antalet ansökningar som in-lämnades till kommissionsin-stitutionen fortsatte öka. Det sammanlagda antalet ansökningar inom alla stödformer översteg 9 000; av dessa ledde drygt 2 900 ansökningar till ett positivt beslut

(figur 5 och tabell 6). Beaktas också ansökningar som behandlats genom utlåtandeförfarande, be-handlades år 2005 nästan 10 000 ansökningar. Detta har naturligt-vis synts också kommissionernas och byråns väldiga arbetsbörda, som de förtroendevalda och per-sonalen klarade av på ett förtjänst-fullt sätt.

Den bifogade utfallskalkylen för budgeten (tabell 7) anger verksamhetsutgifterna för cen-tralkommissionen för konst, sta-tens konstkommissioner och de särskilda nämnderna. Kalkylens övriga anslag anger hur stipendie- och statsstödsutgifter för konst-främjande använts.

JARMO MALKAVAARAgeneralsekreterare

32-05

SVENSK RESUMÉ

Forskningsenhetens verksamhet år 2005

Forskningsenheten vid central-kommissionen för konst har som sin uppgift att idka kulturpolitiskt relevant forskning. Enheten be-driver och understöder forskning inom sin sektor och skapar på så sätt en informationsgrund för kul-turpolitiska beslut. Den erbjuder experttjänster till konstförvalt-ningen och konstfältet samt deltar

i det internationella samarbetet inom kulturpolitisk forskning. Forskningsenheten ger ut fyra publikationsserier och förvaltar ett kulturpolitiskt bibliotek som är öppet för alla.

Under 2005 låg tyngdpunkten för forskningsverksamheten på en granskning av förändringarna i konstfältet och finansieringsgrun-

33-05

SVENSK RESUMÉ

den för konsten. Centrala forsk-ningsområden var situationen för dem som utexaminerats från konstutbildning, det offentliga konststödets verkan och företa-gens stöd för konsten.

Under året utkom Sari Kart-tunens undersökning Suomalainen valokuvakirja – Valtion jakaman laatutuen vaikutukset valokuvakir-jallisuuteen (Den finländska foto-boken – Hur statens kvalitetsstöd påverkar fotografiska publikatio-ner) . Undersökningen är en del av ett projekt som utreder hur statens behovsprövade stöd för konsten fördelas och vilken effekt det har. I den granskas de fotografiska publikationer som getts ut i Fin-land samt behoven av att utveckla kvalitetsstöd för fotolitteratur och hur stödet inverkar när det gäller antalet fotoböcker, deras kvalitet och typ. I undersökningen utreds också utgivningen, distributio-nen och marknadsföringen av finländska fotografers böcker och bildalbum såväl i hemlandet som utomlands. Kvalitetsstödet visade sig vara en effektiv stödform, som på ett lyckat sätt har gjort det möj-ligt för fotografer att ge ut verk på egna villkor. Däremot har man fäst alldeles för litet uppmärksamhet vid distributionen och marknads-föringen av dessa verk.

Inom det forskningsprojekt som granskar hur de som exa-minerats från yrkesutbildning inom konsten placerar sig utkom Paula Karhunens undersökning Musiikin koulutuksesta työelämään – Kyselytutkimus toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suo-rittaneista (Från musikutbildning till arbetslivet – Enkätundersök-ning om dem som avlagt examen på andra stadiet och yrkeshögsko-lexamen). Den utreder hur de som examinerats från musikutbildning placerat sig på arbetsmarknaden och vilken uppfattning de har om den utbildning de fått. Det visade sig att arbetslöshetsgraden var låg för dem som avlagt yr-kesexamen på andra stadiet och yrkeshögskolexamen. Det fanns dock skillnader mellan olika branscher. Svårast var situationen inom rytmmusiken. Många av dem som svarade ansåg också att den utkomst de fick genom sitt yrke var otillräcklig. Under året utfördes också en undersökning om dem som examinerats från dans- och teaterutbildning, vars resultat, liksom projektets slutrap-port, publiceras år 2006.

Företagens stöd för konsten har forskningsenheten följt med redan under 20 år genom fö-retagsenkäter som genomförs i

34-05

SVENSK RESUMÉ

samarbete med Statistikcentralen. Under det gångna året utkom Pekka Oeschs undersökning Yri-tysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset 1993–2003. (Företa-gens stöd för konsten 2003 och förändringarna i stödet 1993–2003). Enligt resultaten hade den ökning i företagens konstfi-nansiering som börjat i slutet av 1990-talet nu åter börjat sjunka, och företagen hade 2003 använt mindre pengar för att understöda

konst än någonsin tidigare under de gångna 20 åren. Störst hade företagens kulturstöd varit för stora musikevenemang, medan åter bildkonstanskaffningarnas andel klart minskat.

Under året pågick Sari Karttu-nens undersökning Kansainvälisty-misen kynnyksellä (På tröskeln till internationalisering). I projektet utreds bland annat förändringarna i verksamhetsfältet och hur de påverkar de unga konstnärer som

35-05

SVENSK RESUMÉ

fått fotfäste på den internationella arenan för nutidskonst, deras yr-kesbild och ekonomiska ställning. Inom projektet utkom Sari Kart-tunens utredning Taidetoimikun-talaitoksen kansainväliset avustuk-set – taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki 2000–2004. (Konstkommissionsinstutionens internationella understöd – konst-närernas rörlighet och stöd för konstnärsbostäder utomlands 200–2004). I publikationen be-skrivs utvecklingen i utdelningen av konstkommissionernas anslag för internationell verksamhet från början av 1990-talet, och hur de fördelats, särskilt under de senaste fem åren. Slutrapporten över pro-jektet ges ut 2006.

Stödet för bildkonstnärernas internationella verksamhet utreds också i Riikka Suomis publikation Kansainvälinen taiteilijaresidens-sitoiminta Suomessa 1995–2005. (Den internationella konstnärs-residensverksamheten i Finland 1995–2005). Den granskar ut-gångspunkterna och verksamhets-formerna samt finansiering och utvecklingsbehov för de konst-närsresidens som finns i Finland. Publikationen beskriver artist-in-residence – verksamhetens nuläge i Finland samt den inverkan resi-densprogrammen haft.

År 2005 inleddes Robert Arpos och Pekka Oeschs forskningspro-jekt Kansanmusiikin ammattilaiset (Proffs inom folkmusiken). Målet med undersökningen är att ta fram information om de struktu-rella förändringarna i folkmusik-fältet samt om yrkesmänniskornas uppfattningar om dessa föränd-ringar och den professionalisering av folkmusikerna som eventuellt är en följd av dem. Resultaten av projektet publiceras 2006.

Kaija Rensujeffs jämförande analys Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja! (Nya möjlig-heter och små genombrott) jämför materialet om konstnärer i Sta-tistikcentralens registerbaserade folkräkning och det material som forskningsenheten samlat in med enkätblanketten för undersök-ningen Taiteilijan asema (Konst-närens ställning). I publikationen granskas definitionerna av en konstnär i dessa två material och hur användbara de är med tanke på olika undersökningskonstella-tioner. Analysen visar också att det fråga om två grupper med mycket olika sammansättning.

I den tvåspråkiga (finska-engelska) serien Tilastotiedotteita (Statistikmeddelanden) publicera-des den årligen utkommande upp-följningsstatistiken, som granskar

36-05

SVENSK RESUMÉ

statens konstkommissionsinstitu-tions understöd för konstnärlig verksamhet, storleken på och för-delningen av understödet samt de ändringar som skett i dessa under de senaste fem åren.

Enhetens forskare deltog i inhemska och utländska fors-karkonferenser och publicerade flera artiklar. Merja Heikkinens artikel Administrative definitions of artists in the Nordic model of state support for artists publicera-des i publikationen International Journal of Cultural Policy (Vol. 11, 3, 325–340), och Sari Karttunens artikel Taiteilija jalkautuu lähiöön – yhteisötaidetta Itä-Helsingissä i

verket Satu Silvanto ym. (toim.) Kaupunkilaisten kulttuurikeskus (Helsingfors stads informations-central och Helsingfors stads kulturcentral). Paula Karhunen presenterade forskningspappret Effects of professional training on the field of art – research results from the Finnish survey on art gra-duates på de nordiska kulturpoli-tiska forskningsdagarna i Borås. Kaija Rensujeff deltog i en kon-ferens av European Sociological Association (ESA) med presenta-tionen Employment and incomes of Finnish artists – population census data vs. sample-based survey data. Enhetens forskare presenterade

37-05

SVENSK RESUMÉ

sina undersökningar också på Sociologidagarna i Joensuu och på Kulturforskningsdagarna i Tammerfors samt i tidskrifter och media inom kultursektorn.

Forskarna höll föredrag och föreläsningar i läroanstalter, or-ganisationer inom kultursek-torn och vid seminarier. De verkade under året som experter i Klerot-projektet som ordnas av Stiftelsen för främjande av den kulturpolitiska forskningen, i den arbetsgrupp för bedömning av kulturens ekonomiska verkningar som undervisningsministeriet tillsatt och i redaktionsrådet för Nordisk kulturpolitisk tidskrift. Dessutom producerade de sta-tistik och informationstjänster för aktörer inom kulturfältet och för media.

Kulturpolitiska biblioteket, som förvaltas av enheten, är specialbibliotek inom området konst- och kulturpolitik som är öppet för alla. Till dess samlingar hör ca 7 600 band. Biblioteket prenumererar också på ca 150 olika finländska och utländska tidskrifter och informationsblad inom kulturområdet. Biblioteket svarar även för distributionen, försäljningen och marknadsfö-ringen av forskningsenhetens publikationer. Bibliotekets sam-

lingar finns lagrade i databasen ARSCA som är en gemensam databas för konsthögskolornas bibliotek och centralkommis-sionen för konst. ARSCA ingår i högskolebibliotekens gemen-samma databas LINDA. Under år 2005 utökades samlingarna med 249 band.

Inom ramen för de inhemska och nordiska konstbibliotekens samarbete fungerade planerare Satu Lindberg under 2005 i arbetsgruppen för konstbiblio-teken vid Finlands vetenskapliga bibliotekssamfund och i nordiska konstbibliotekens organisation ARLIS/Norden. Hon deltog i ARLIS/Nordens årsmöte och konferens i Oslo. Temat för kon-ferensen var ”Organizations in Change: Effects on art libraries”, och den ordnades i samarbete med internationella biblioteks-organisationen IFLA:s sektion för konstbibliotek. IFLAs eget årsmöte hölls samtidigt i Oslo och i det deltog över 3000 yrkesmän-niskor i biblioteksbranschen från hela världen. År 2005 inleddes arrangemangen för följande AR-LIS/Norden-konferens i Åbo vid Åbo Akademi.

MERJA HEIKKINENchef för forskningsenheten

38-05

KUVIO 2.

Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien myön-tämän tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2005 (yht. 19,4 milj. €)

* Muu = sirkus- ja mediataide sekä taiteenaloittain luokittelemattomat. Sirkustaiteen osuus koko tuesta 0,2 % ja mediataiteen 0,4 %.

säveltaide 13,8 %

rakennustaide 2,3 %

näyttämötaide 11,0 %

muu* 4,2 %kuvataide 18,3 %

taideteollisuus 5,8 %

tanssitaide 6,0 %

valokuvataide 5,4 % arvostelijat 0,7 %elokuvataide 7,8 %

kirjallisuus 24,8 %

KUVIO 1.

Valtion taidetoimikuntalaitoksen* tuki tukimuodoittain vuonna 2005 (yht. 23,4 milj. €)

Taiteilijaprofessuurit 2,1 %

Kirjasto- ja näyttöapurahat 15,3 %

Taiteilija-apurahat 31,3 %

Yhteisöille myönnettävä tuki 16,6 %

Alueelliset taidetoimikunnat 17,1 %

Kohdeapurahat & muut projektituet 16,6 %

Palkinnot 0,9 %

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat.

säveltaide 16,1 % kuvataide 27,3 %

kirjallisuus 11,7 %

KUVIO 3.

Alueellisten taidetoimikuntien myöntämän tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2005 (yht. 4,0 milj. €)

rakennustaide 1,6 %

näyttämötaide 13,1 % muu* 7,7 %

taideteollisuus 7,5 %

tanssitaide 6,7 %

valokuvataide 5,4 % elokuvataide 2,9 %

* Muu = taiteenaloittain luokittelematon tai taiteidenvälinen sekä lastenkulttuuri ja arvostelijat. Luvut sisältävät alueellisten taidetoimikuntien avustukset, apurahat ja palkinnot sekä läänintaiteilijoiden palkkakulut.

38-05

39-05

39-05

10 000

9 000

8 000

7 000

6 000

5 000

KUVIO 5.

Taiteen keskustoimikunnalle, valtion taidetoimikunnille sekä apurahalautakunnille osoitettujen hakemusten määrä (kpl) vuosina 2001 – 2005

2001 2002 2003

7 832 7 895

2004

8 2218 711

2005

9153

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Pirkanmaa

Kaakkois-Suomi

Lappi

Pohjanmaa

Etelä-Savo

Häme

Keski-Suomi

Satakunta

Pohjois-Savo

Oulu

Pohjois-Karjala

KUVIO 4.

Alueellisten taidetoimikuntien hakemukset ja myönnöt vuonna 2005 (lkm)* hakijoita apurahoja/avustuksia

* Sisältää sekä apurahat että valtionavustukset.

0 200 400 600 1 2001 000800

1050 140 530 152 440 93 342 97 330 93 285 48 284 90 269 69 266 108 258 84 237 67 235 55 205 59

40-05

TAULUKKO 2.

Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2005

HAKEMUKSIA MÄÄRÄRAHA € Taiteilijaeläkkeet 462 * Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat 188 3 586 000 Valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset elokuvafestivaalit ** 4000 000 Elokuva-alan järjestöt 14 380 000 Kirjallisuuden ostotuki *** 820 000 Kirjailijajärjestöt 6 275 000 Taidekoulut 5 254 000 Kuvataidejärjestöt 16 360 000 Harrastajateatterijärjestöt 5 446 000 Ammattiteatterijärjestöt 10 157 500 Säveltaiteen harrastustoiminta 13 475 000 Musiikki-instituutit 5 335 000 Säveltaidejärjestöt 10 96 000 Graafisen suunnittelun ja sarjakuvan järjestöt 8 30 000 Tanssialan järjestöt 6 75 630 Valokuva-alan järjestöt ja näyttelyt 4 77 500 YHTEENSÄ 7 787 630 * Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä.

40-05

TAULUKKO 1.

Valtion taide- ja kulttuuribudjetti, veikkausvoittovarat sekä valtion taidetoi-mikuntalaitoksen tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2005 miljoonaa euroa Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 348,8 Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen 185,1 Taiteen keskustoimikunnan tuki* 19,4 Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,0 Valtion taidetoimikuntalaitoksen tuki** 23,4Valtion taidetoimikuntalaitoksen tuen (23,4 milj. €) osuus valtion taidebudjetista 7 %

Lähde: Valtion talousarvio, http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2005/aky_2005.html, opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA), alueelliset taidetoimikunnat * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat.

41-05

41-05

TAULUKKO 3.

Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakun-tien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2005.

TAITEELLISEEN TYÖSKENTELYYN (TAITEILIJAT) EUROA

Taiteilija-apurahat* 7 319 790Kirjastoapurahat** 2 573 040Näyttöapurahat 841 000Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000Kuvittajien kirjastoapurahat 50 000Taiteilijaprofessuurit 487 590Valtionpalkinnot*** 219 000 Yhteensä 11,6 milj. €PROJEKTEIHIN (TAITEILIJAT/TYÖRYHMÄT/YHTEISÖT)

Apoli – rakennustaiteen edistämiseen 129 400Elokuvakulttuurin tuki 228 000Kohdeapurahat 735 850Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki 35 000Kuvataiteen julkaisutuki 55 000Kuvataiteen näyttelytoiminta 520 000Lastenkulttuurituki 486 000Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot 175 000Matka-avustukset 248 290Media-, sirkus ja monitaidetuki 192 000Muotoilun projektituki 135 000Mupoli – muotoilun edistämiseen 155 780Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki 214 500Residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta 241 160Tanssikulttuurin tuki 38 000Tanssiproduktioiden tuki 171 370Valokuvataiteen produktiotuki 89 500Valokuvateosten laatutuki 65 000 Yhteensä 3,9 milj. €YHTEISÖILLE Alueellinen valokuvatoiminta 205 000Alueelliset elokuvakeskukset 400 000Alueoopperat 327 000Elokuvan laatutuki 360 000Kirjallisuuden projektituki 60 000Konserttitoiminnan edistäminen 206 000Luovan kirjoittamisen ja lukemisen tuki 200 000Musiikkikilpailut 50 000Musiikkileirit ja mestarikurssit 340 000Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit 219 910Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit 380 000Rahoituslain ulkopuoliset teatterit 1 010 000Sävellystilaukset 65 000Taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutus 70 000 Yhteensä 3,9 milj. €KAIKKI YHTEENSÄ 19,4 milj. € * Sis. 15-vuotiset taiteilija-apurahat sekä muut aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. ** Josta tietokirjailijoille 257 300 €. *** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot 24 000 €.

42-0542-05

TAULUKKO 4.

Alueellisten taidetoimikuntien apurahojen sekä avustusten hakijat ja saajat vuonna 2005

Apurahan Apurahan Saajat Avustuksen Avustuksen Saajat hakijoita (lkm) saajia (lkm) hakijoista % hakijoita (lkm) saajia (lkm) hakijoista %

Etelä-Savo 199 59 30 % 85 31 36 %

Häme 177 24 14 % 92 45 49 %

Kaakkois-Suomi 205 42 20 % 137 55 40 %

Keski-Suomi 142 45 32 % 124 63 51 %

Lappi 222 44 20 % 108 49 45 %

Oulu 164 27 16 % 71 28 39 %

Pirkanmaa 303 41 14 % 137 52 38 %

Pohjois-Karjala 170 42 25 % 35 17 49 %

Pohjanmaa 187 25 13 % 98 24 24 %

Pohjois-Savo 180 47 26 % 57 20 35 %

Satakunta 179 51 28 % 79 33 42 %

Uusimaa 845 85 10 % 205 55 27 %

Varsinais-Suomi 367 82 22 % 163 70 43 %

Yhteensä 3 340 614 18 % 1 391 542 39 %

% HAKIJOISTA % TUEN SAAJISTANaiset 52 % 49 %Pääkaupunkiseutu 51 % 54 %Ruotsinkieliset 8 % 8 %Alle 35-v. 27 % 22 %

Lukumäärä** 5 149 2 094

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat. ** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu. Ei sisällä alueellisia taidetoimikuntia.

TAULUKKO 5.

Taiteen keskustoimikunnan* apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2005

43-0543-05

Talousarviotili Siirtomäärärahasta Määräraha Käytetty Vertailu vuodelta 2004 v. 2005 talousarvioon

29.90.21.1 Toimintamenot 69 646 2 004 000 1 976 179 97 467 - josta tutkimus, kirjasto ja julkaisut 201 44929.90.51.1. Taiteilija- ja kohdeapurahat 8 141 000 8 055 642 85 35829.90.51.2 Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat 2 700 000 2 573 038 126 962 29.90.52.01 Elokuvataiteen edistämiseen 990 000 988 000 2 00029.90.52.02 Kirjallisuuden edistämiseen 260 000 260 000 029.90.52.03 Kuvataiteen edistämiseen 610 000 610 000 029.90.52.04 Näyttämötaiteen edistämiseen 1 399 500 1 399 5000 029.90.52.05 Rakennustaiteen edistämiseen 130 720 129 950 77029.90.52.06 Säveltaiteen edistämiseen 1 212 000 1 207 908 4 09229.90.52.07 Taideteollisuuden edistämiseen 291 000 291 000 029.90.52.08 Tanssitaiteen edistämiseen 589 370 589 370 029.90.52.09 Valokuvataiteen edistämiseen 359 500 359 500 029.90.52.23 Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 195 000 195 000 029.90.52.24 Kuvataiteen näyttöapurahat 841 000 841 000 029.90.52.31 Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahat 50 000 50 000 029.90.52.32 Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000 120 000 029.90.52.39 Muuhun taiteen edistämiseen 1 216 000 1 211 703 4 29729.90.52.43 Tutkimus- ja julkaisutoimintaan, taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutushankkeisiin 190 000 185 097 4 903 - josta käytetty vuorovaikutushankkeisiin 70 000

TAULUKKO 7.

Talousarvion toteutumalaskelma vuonna 2005

TAULUKKO 6.

Taiteen keskustoimikunnan* hakemusten, hakijoiden ja tuen saajien määrä vuonna 2005

Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita** Myöntöjä Tuen saajia** Tuen saajat

Taiteelliseen työskentelyyn 4 363 4 216 1 283 1 275 30 %

Projekteihin 4 243 3 867 1 379 1 267 33 %

Yhteisöille 547 491 263 239 49 %

Kaikki tukimuodot yhteensä 9 153 5 896** 2 925 2 491** 42 %

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta.*** Apurahaa haettu vuonna 2004.

Sis. taiteilija-apurahat*** 2 103 2 029 235 235 12 %

44-05

45-05

Valtion taidetoimikunnat ja lasten-kulttuurijaosto3

46-05

Elokuvan kannalta vuosi 2005 oli monessa mielessä myönteisen kehityksen leimaama, vaikka mui-takin näkemyksiä elokuvataiteen tilasta voi esittää. Maassamme tehtiin mielenkiintoisten pitki-en fiktioelokuvien lisäksi useita merkittäviä, pitkään puhuttavia dokumenttielokuvia. Kaiken kaikkiaan tuotantotoiminta laa-jenee koko ajan, niin puhtaasti ammattimainen kuin amatöö-ripohjaltakin lähtevä. Tiedotus-välineissä elokuvan asemaa mi-tataan usein elokuvateattereiden katsojaluvuilla ja suomalaisten elokuvien osuudella katsojista. Katsojalukuihin ja taloudelliseen menestykseen pitäytyminen ker-toisi, että suomalaisella eloku-valla, tai elokuvalla yleensä, ei vuonna 2005 mennyt erityisen hyvin. Mutta monella muulla tavalla arvioituna suomalainen elokuva on entistä parempaa ja monipuolisempaa, ja elokuvan

ELOKUVATAIDETOIMIKUNTA

Elokuvaklassikot esiin

osuus kulttuurin kulutuksesta nousee jatkuvasti.

Tärkeimpänä yksittäisenä elo-kuvana ja tapahtumana vuonna 2005 voi nostaa esiin Pirjo Hon-kasalon ohjaaman dokumenttielo-kuvan Melancholian 3 huonetta. Tämä poikkeuksellinen elokuva on kerännyt monia palkintoja festivaaleilla ympäri maailmaa ja sitä on esitetty elokuvateattereissa useassa maassa. Se on edelleen vahvistanut Suomen mainetta dokumenttielokuvan vahvana maana. Melancholian 3 huonetta on esimerkki elokuvasta, jonka merkitys ei rajoitu vain tekovuo-teen, ja jonka vaikutus on suurem-pi kuin pelkkien katsojalukujen perusteella voisi luulla.

Melancholian 3 huonetta on kuvaava esimerkki myös suomalai-sen elokuvakulttuurin ongelmista. Tälle mielenkiintoiselle elokuvalle olisi epäilemättä ollut maamme elokuvateattereissa enemmänkin

47-05

katsojia, mutta sitä ei nähty lain-kaan monella paikkakunnalla, kos-ka esityskopioita ei ollut riittävästi. Vaikka esityskopioita olisi ollut enemmänkin, nykyinen elokuvien levityksen rakenne ja esittämisen perinne ei olisi kyennyt vastaa-maan siihen kysyntään, jota esi-merkiksi oppilaitoksilta ja muilta katsojaryhmiltä tähän elokuvaan kohdistui. Melancholian maine rakentui hitaasti myönteisen kat-sojapalautteen ansiosta, eikä se saanut riittävää aikaa kerätä ylei-söjä elokuvateattereihin. Elokuvan markkinoinnin merkityksestä on keskusteltu menneenäkin vuon-na paljon, mutta Melancholian kohdalla korostui markkinoinnin ensimmäinen kulmakivi: myytä-vän tuotteen tulee olla saatavilla silloin, kun sille on kysyntää.

Suomalaisesta elokuvakult-tuurista puuttuu riittävä suun-nitelmallisuus ja tuki sellaiselle toiminnalle, jonka tarkoituksena on tuoda esille valtavirrasta poik-keavia elokuvia tai laajentaa ja sy-ventää elokuvakulttuuria. Vuoden lopulla elokuvakeskustelussa nousi erityisen huomion kohteeksi se tosiseikka, että Suomessa on vaikea saada nähtäville elokuvan historian merkkiteoksia tai edes muutaman vuoden ikäisiä mielenkiintoisia elokuvia. Suomen elokuva-arkisto

on aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna hyvin resursoitu laitos, jolla on rajoitetusti esitystoimin-taa myös Helsingin ulkopuolella. Elokuva-arkisto ei kuitenkaan voi palvella elokuvakulttuurin kaikkia toimijoita, eikä se tyydytä sitä ky-syntää, jota elokuvan klassikoihin kohdistuu. Vaikka klassikoiden maahantuominen ja esittäminen ei ole olekaan erityisen kannattavaa liiketoimintaa, elokuvakulttuurin kehityksen kannalta tulisi huoleh-tia siitä, että Suomessa voitaisiin jatkuvasti kerrata myös elokuva-taiteen historiaa. Yhtä olennaista on, että Suomessa voidaan katsella kaikenmittaisia erilaisia elokuvia kaikista kulttuuripiireistä.

Maassamme kyseisistä eloku-vakulttuurin osa-alueista vastasi ennen laaja elokuvakerhojen ver-kosto. Elokuvan markkinoiden muutokset ovat muuttaneet ti-lannetta, ja nykyisin tarjonnan monipuolisuudesta huolehtivat varsinkin elokuvafestivaalit. Myös elokuvakeskusten verkosto yllä-pitää tarjonnan monipuolisuutta ja edistää alueellista tasa-arvoa. Festivaalit ja elokuvakeskukset huolehtivat sellaistenkin suoma-laisten elokuvien esityksistä, jotka eivät pääse laajaan levitykseen elokuvateattereissa. Tulevina vuo-sina tulisikin kehittää elokuvien

ELOKUVATAIDETOIMIKUNTA

48-05

Valtion elokuvataidetoimikunta 2004-2006

PUHEENJOHTAJA

Jukka-Pekka Laakso, festivaalijohtaja, Tampere

VARAPUHEENJOHTAJA

Raija Nurmio, toimitusjohtaja, Helsinki

JÄSENET

Markku Flink, tuottaja, ohjaaja, HalosenniemiMiia Haavisto, taiteen kandidaatti, oikeustieteen kandidaatti, Helsinki

Marita Hällfors, elokuvaaja, elokuvaohjaaja, HelsinkiTove Idström, käsikirjoittaja, Helsinki

Anna-Maija Kokkonen, tuottaja, NurmijärviNoora Männistö, ohjaaja, läänintaiteilija, Pori

Kari Paljakka, ohjaaja, Helsinki (9.8.2005 alkaen)Markku Pölönen, ohjaaja, Kontiolahti (1.1.−31.12.2004)

Esa Vuorinen, professori, Espoo

SIHTEERI

Mari Karikoski, taidesihteeriPuh. (09) 1607 7064Fax (09) 1607 7069

mari.karikoski@minedu.fi

esittämisen mahdollisuuksia. Elo-kuvataiteen kokonaisrahoituksen lähentyessä – toivottavasti varmas-ti, mutta epäilemättä liian hitaasti – normaalia pohjoismaista tasoa, tulee huolehtia siitä, että myös esitystoimintaan panostetaan. Elokuvan esittämiseen tulee saada

lisää maantieteeellistä avarakatsei-suutta ja ajallista syvyyttä. Siitä hyötyvät loppujen lopuksi myös suomalaiset elokuvantekijät, jo alalla olevat ja tulevat osaajat.

JUKKA-PEKKA LAAKSOpuheenjohtaja

ELOKUVATAIDETOIMIKUNTA

49-05

Tekijänoikeuksista huolehtiminen on Euroopan unionin viime vuosi-en keskeinen kulttuuripoliittinen toimi. Se on vaikuttanut myös suomalaiseen lainsäädäntöön, vuodenvaihteessa tuli voimaan uusi tekijänoikeuslaki. Taiteilija on tietenkin ansainnut kaiken tuen turvaamaan omat oikeutensa.

Toisaalta EU:n direktiiviteh-dasta näyttävät ohjaavan yhä enemmän kustantajien ja muiden oikeudenomistajien kuin alkupe-räisten tekijöiden intressit.

Pohjoismainen taiteilijatuki-järjestelmä on maailman parhaita. Sitä on ihailtu, mutta myös arvos-teltu. Onko valtion tukema taide

KIRJALLISUUSTOIMIKUNTA

Globaalia ja lokaalia kirjallisuutta

vapaata ja vastikkeetonta? Ovatko taiteilijat kiitollisuudenvelassa sitä ruokkivalle kädelle? Tämä tuli esil-le 2003 taidetoimikuntalaitoksen ulkomaisessa evaluaatiossakin ja kritiikkiin törmää usein keskuste-luissa pohjoismaitten ulkopuolelta tulevien kirjailijoitten kanssa.

Me tiedämme, että valtion taidetoimikuntalaitoksen kautta jakama tuki ei sido tai velvoita te-kijöitä muuhun kuin omalle työlle omistautumiseen. Pohjoismaisiin yhteiskuntajärjestelmiin ja sivistys-käsityksiin pohjautuva taiteen tuki on välttämätön. Pienillä kielialueilla eivät myyntirojaltit pysty takaamaan taiteilijoiden toimeentuloa.

50-05

KIRJALLISUUSTOIMIKUNTA

Euroopan pohjoiskolkalta Eu-roopan unionin kulttuurikäsi-tyksiä tarkasteleva joutuu usein hämmennyksiin. Toisaalta EU sanoo tukevansa pienten kieli- ja kulttuurialueitten säilymistä ja selviämistä globaalistuvassa maail-massa, toisaalta se on tarpeettomas-ti yhdenmukaistamassa kansalliset erityispiirteet ja toimintamuodot.

Pohjoismaiset kirjastokorvaus-apurahat ovat joutuneet EU:n silmätikuiksi. Vaikka Norjan, Ruot-sin, Suomen ja Tanskan järjestelmät eivät ole samanlaisia, yhteistä niille on perusidea. Kirjailijat saavat kor-vausta siitä, että heidän teoksiaan on vapaasti ja korvauksetta lainat-tavista kirjastoista. EU katsoo, että Suomi rikkoo unionin yhdenmu-kaisuuden periaatetta suuntaamalla kirjastoapurahat käytännössä vain suomalaisille kirjailijoille. EU ei suostu näkemään suomalaisen kir-jastoapurahan perusteita. Apuraha ei perustu kirjastojen lainauslukui-hin, vaan kirjahankintoihin. Sitä ei siis ole sidottu lainausmääriin, eikä apurahoja jaeta suhteessa kirjojen lainaamiseen.

Kirjastoapurahajärjestelmä pe-rustuu lakiin. Siitä poistettiin pari vuotta sitten EU:n näkemysten kanssa olevat ristiriidat, mutta se ei riittänyt. Kirjailijan asuinpaik-kaan liittyvät perusteet jäivät yhä

hiertämään Brysseliä. Suomalaiset kirjailijat ovat olleet tyytyväisiä jär-jestelmään. Nyt EU:n näkemykset ovat pahimmassa tapauksessa ro-muttamassa tämän kirjailijoitten tärkeimmän tukimuodon.

Viime syksynä aloitti opetus-ministeriössä toimintansa kulttuu-rivientiyksikkö. Kulttuuriviennin edistäminen on osa hallitusoh-jelman kehittämisalueita ja osa hallituksen globalisaatiostrategiaa. Vientiyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat mm. kulttuuri-instituut-teja ja taiteen tiedotuskeskuksia. FILI – Suomen kirjallisuuden tie-dotuskeskus on tärkeä suomalaisen kirjallisuuden markkinoija.

Kieleen perustuvalla kirjallisuu-della on kuitenkin paljon enemmän vientiesteitä voitettavana kuin esi-merkiksi musiikilla ja valokuvalla. Jo pohjoismaisella tasolla törmä-tään tähän. Ruotsiksi kirjoittavan (kirjallisuustoimikunnan jäsenen) Monika Fagerholmin Ruotsin Au-gustus-palkinnon saaminen on hyvä osoitus kotimaisen kirjallisuuden ”nopeasta viennistä”. Filin voima-varoja lisäämällä myös käännettävän kirjallisuuden vientiponnistuksia voidaan tukea entistä enemmän.

Taidepoliittisen ohjelman mu-kaan ”taide avaa yksilölle luovan itseilmaisun, tunne-elämän kehit-tämisen ja itseymmärryksen väy-

51-05

KIRJALLISUUSTOIMIKUNTA

Valtion kirjallisuustoimikunta 2004-2006

PUHEENJOHTAJA

Jukka Parkkinen, kirjailija, Turku

VARAPUHEENJOHTAJA

Kristiina Rikman, suomentaja, Helsinki

JÄSENET

Monika Fagerholm, kirjailija, TammisaariMervi Kantokorpi, kirjallisuudentutkija, FiskariJukka Koskelainen, kirjailija, kääntäjä, Helsinki

Matti Mäkelä, kirjailija, HammaslahtiMari Mörö, kirjailija, Mikkeli

Heli Saarinen, kirjastonjohtaja, RovaniemiArto Seppälä, kirjailija, Tampere

Esko-Pekka Tiitinen, kirjailija, OutokumpuPutte Wilhelmsson, kriitikko, Turku

SIHTEERI

Esa Rantanen, taidesihteeriPuh. (09) 1607 7065Fax (09) 1607 7069

esa.rantanen@minedu.fi

län, jonka kautta yksilö rakentaa myös identiteettiään ja jäsentää todellisuutta”. Kirjallisuus on sekä yleistä että yksittäistä. Se käsittelee globaaleja asioita lokaalisesti ja päinvastoin. Se ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan puhuttelee tun-netta ja antaa elämyksiä. Näitä

asioita kirjallisuustoimikuntakin on omassa työssään tukenut ja edistänyt turvaamalla kirjailijoit-ten toimeentuloa ja työskentely-mahdollisuuksia.

JUKKA PARKKINENpuheenjohtaja

52-05

KUVATAIDETOIMIKUNTA

Puitteiden pessimismiä, oivallusten optimismia

Erityisen hyvin ei kuvataiteella Suomessa nyt mene. Ahdingossa eletään ja syvällä uidaan, mut-ta kohti ylihuomistakin katse koetetaan suunnata. Laajenevan taidekentän dynaamisuus sekä hallinnon aktiiviset kehittämis-pyrkimykset antavat lähtökohdat

parempaan. Lupaavaa on taiteili-joiden tiedostavien analyysien ja synteesien terävöityminen. Teemu Mäen tohtorintutkintoon kuulu-neen esseekokoelman eräs luku on otsikoitu oireellisesti: ”Taide kokonaisvaltaisena filosofiana ja politiikkana”. Kun taiteen näh-

53-05

dään liittyvän ihmistajunnan ja toiminnan perustoihin, ymmär-retään asiamme tärkeys.

Kuvataidetoimikunta uurasti vuoden 2005 intensiivisesti pa-neutuen niin hakemusten tulvaan (pari tuhatta vuoden aikana) kuin lausuntojen ja esitysten tekemiseenkin. Energiaa ja intoa riitti myös ideointiin. Etenkin kuvataidepoliittisen ohjelmatyön tavoitteita ja sisältöjä pohdittiin. Tässä asiassa olimme yhteyksissä mm. valokuvataidetoimikunnan

ja taiteen keskustoimikunnan mediajaoston puheenjohtajiin sekä Muu ry:hyn ja Suomen Tai-teilijaseuraan.

Lausuntoja toimikuntamme antoi säädetysti taiteen keskustoi-mikunnalle ja opetusministeriölle mm. taiteilijaeläkkeistä, taide-koulujen ja taiteilijajärjestöjen avustuksista sekä alan festivaa-leista. Taidetoimikuntalaitoksen kehittämistä pohdittiin moneen otteeseen ja otettiin kantaa esitet-tyihin muutosehdotuksiin.

54-05

Työteliäin päätös oli jälleen tai-teilija-apurahojen ratkaiseminen. Perehtyminen noin 750 hakemuk-seen on kova urakka. Ratkaisut vaativat monipuolista harkintaa, kaksi rankkaa kokousvuorokautta siihen nytkin tarvittiin. Työteliäitä olivat muutkin apurahapäätökset johtuen kuvataiteen kentän laa-juudesta ja taiteilijoiden määrästä. Hakemusten määrän lievän laskun täytyy olla osoitus turhautumises-ta, koska taiteilijoiden – poten-tiaalisten hakijoiden – määrä on vuodessa kasvanut.

Myönteisenä olemme panneet merkille kokonaisrahoituksen lievän kasvun. Suunta ilahduttaa, vaikka tarve lisäyksiin on huo-mattavasti suurempi. Erityisen merkittävä on ollut julkaisutuki. Jo toteutetut kirjat, luettelot, kotisivut ym. ovat rohkaiseva näyttö tämän apurahamuodon vaikuttavuudesta. Taiteilijoiden globaalisten kontaktien helpottu-minen kantanee hedelmää.

Taiteilijaprofessoriksi nimi-tettiin esittämämme Juho Kar-jalainen, jonka vankka luova ura

KUVATAIDETOIMIKUNTA

taidegraafikkona, pedagogina ja alan vaikuttajana tunnetaan. Ku-vataiteen valtionpalkinnon myön-simme Jaakko Niemelälle, jonka vaikuttavat, usein kineettisetkin installaatiot ovat tulleet viime vuosina tunnetuiksi suorastaan omana lajityyppinään. Edellinen valintamme valtionpalkinnon saa-jaksi oli performanssitaiteilija He-linä Hukkataival. Valinnoillamme olemme painottaneet kuvataiteen kentän laajuutta ja innovatiivista rikkautta.

Elokuussa kokoonnuimme Turun kaupungin kulttuuritoi-men ja Wäinö Aaltosen museon tiloissa. Vierailimme myös Turun taidemuseossa sekä Turun ammat-tikorkeakouluun liitetyssä Turun Piirustuskoulussa. Edellisvuotisen vierailukohteemme oltua Joensuu ympäristöineen – Jyrki Puhakan asiantuntevasti organisoimana – teimme siis miltei äärimmäisen loikan idästä länteen.

ILKKA JUHANI TAKALO-ESKOLApuheenjohtaja

55-05

Valtion kuvataidetoimikunta 2004–2006

PUHEENJOHTAJA

Ilkka Juhani Takalo-Eskola, kuvataiteilija, Forssa

VARAPUHEENJOHTAJA

Tarja Pitkänen-Walter, taidemaalari, Helsinki

JÄSENET

Berndt Arell, museonjohtaja, HelsinkiSaara Ekström, kuvataiteilija, Turku

Arja Elovirta, filosofian lisensiaatti, HelsinkiJyrki Puhakka, taidemaalari, Joensuu

Veronica Ringbom, taidegraafikko, TurkuHeimo Suntio, kuvanveistäjä, Helsinki

Juhani Tuominen, taidemaalari, professori, RovaniemiAnnu Vertanen, kuvataiteilija, Imatra

SIHTEERI

Ansa Aarnio, taidesihteeri Puh. (09) 1607 7945Fax (09) 1607 7069

ansa.aarnio@minedu.fi

KUVATAIDETOIMIKUNTA

56-05

MUOTOILUTOIMIKUNTA

Muotoilun vuosi 2005

Muotoilu on tärkeä taloudelliseen menestykseen vaikuttava tekijä. Ison-Britannian Design Council teetti vuonna 2004 tutkimuksen muotoilun vaikutuksista yri-tysten arvon kehitykseen. Tuon selvityksen mukaan muotoilua hyödyntävät yritykset menestyvät globaalissa taloudessa merkittäväs-ti verrokkiyrityksiä paremmin.

Vastaavasti ruotsalainen vuon-na 2004 tehty selvitys osoittaa yritysten menestyksen kytkeyty-

vän muotoilun strategisen tason hyödyntämiseen ja siihen, kuinka syvällisesti muotoilun mahdolli-suuksia yrityksissä hyödynnetään. Tanskassa hallitus laati oman tu-levaisuusohjelman luovien toimi-alojen ja elämysteollisuuden läh-tökohdista. Myös tässä ohjelmassa muotoilu nostettiin esiin yhtenä tulevaisuuden avainaloista.

Suomessa valtioneuvosto hy-väksyi Muotoilu 2005! -ohjel-man kesällä 2000. Vuosi 2005

57-05

päätettiin muotoilujärjestelmän eri toimijoiden taholta julistaa Muotoilun vuodeksi. Sen yhtenä tavoitteena oli tehdä näkyväksi Muotoilu 2005! -ohjelman tulok-set sekä promovoida muotoilun roolia suomalaisessa yhteiskunnas-sa ja kansantaloudessa. Muotoilun vuoden toteutukseen vaikutti myös muiden Pohjoismaiden aktiivisuus; Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla oli samaan aikaan omat muotoilua promovoivat tapahtu-mavuodet.

Muotoilun vuoden merkittävin tulos oli eri toimijoiden yhteistyön lisääntyminen. Eikä yhteistyö rajoitu vain yhteen vuoteen, vaan uusia ja innostavia kehityshank-keita on tiedossa myös jatkossa. Muotoilun vuoden ohjelmistoon kuului yhteensä 360 tapahtumaa 80 eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Alueiden ja kaupunkien osoittama lisääntynyt kiinnostus muotoilua ja laajemminkin luovan työn mahdollisuuksia kohtaan oli vuoden tärkeitä tuloksia. Tapah-tumien runsaus ja teemavuoden saama laaja julkisuus ovat omalla tavallaan ravistelleet perinteisiä kä-sityksiä muotoilusta sekä edistäneet muotoilun aseman vahvistumista.

Keskeistä on myös muotoi-lualan pienten toimijoiden kes-kuudessa lisääntynyt ymmärrys

markkinoinnin tarpeesta. Muo-toilijat ovat olleet kiinnostuneita siitä, kuinka heidän osaamistaan voidaan tehokkaasti ja ymmär-rettävästi markkinoida ja kau-pallistaa. Osaamisen ja ideoiden kaupallistaminen, niiden markki-noinnin ja myynnin kysymykset eivät rajoitu pelkästään muotoilun alueelle, vaan samat kysymykset ja ongelmat ovat ajankohtaisia myös muiden taiteen ja luovien toimialojen kohdalla.

Vuoden aikana hyvin edennyt-tä kehitystä vauhdittaa Muotoilun vuoden johtoryhmän käynnis-tämä suomalaisen muotoilun brändistrategia, jolla edistetään muotoilijoiden, muotoilutoimis-tojen ja muotoiluintensiivisten yritysten intressiä kansainvälisellä toimialalla.

Vuoden 2005 aikana muotoi-lutoimikunta keskusteli alueel-lisen toiminnan merkityksestä. Muotoilun kasvava merkitys sekä kaupunkien ja alueiden kiinnostus muotoilun mahdollisuuksiin tulee ottaa huomioon jatkossa. Nyt mo-nille paikkakunnille on syntynyt oma-aloitteisesti muotoilijoiden yhteenliittymiä, joiden toiminta-edellytykset tulee turvata.

Toimikunnassa aloitettiin myös taidekäsityön aseman sel-vittämiseen liittyvä työ. Alasta

MUOTOILUTOIMIKUNTA

58-05

tehdään selvitys ja linjataan toi-menpiteet taidekäsityön menes-tymisen edellytyksistä.

Muotoilutoimikunnan alaan kuuluu myös sarjakuva ja kuvi-tus. Suomalaisen sarjakuvataiteen kehitys on taidekentän positii-visimpia ilmiöitä. Vuoden 2005 aikana sarjakuvataide jatkoi kan-

Valtion muotoilutoimikunta 2004-2006

PUHEENJOHTAJA

Pekka Saarela, johtaja, Helsinki

VARAPUHEENJOHTAJA

Markku Kosonen, sisustusarkkitehti, Helsinki

JÄSENET

Antonio Altarriba, keraamikko, LappeenrantaEija Hahtonen, kuvataideopettaja, Oulu

Helena Hyvönen, professori, TurkuVeikko Kamunen, teollinen muotoilija, professori, Rovaniemi

Eija-Riitta Mäkelä, korutaiteilija, PorvooCamilla Moberg, muotoilija, Pohja

Heljä Tenhiälä, muotitaiteilija, lehtori, LahtiLiisa Tiirola-Santala, koulutusjohtaja, HollolaJuhani Tolvanen, sarjakuvatoimittaja, Helsinki

SIHTEERI

Seppo Kauhanen, taidesihteeriPuh. (09) 1607 7378Fax (09) 1607 7069

seppo.kauhanen@minedu.fi

sainvälistymistään; kansainvälisten arvioiden mukaan suomalainen sarjakuva on tällä hetkellä kaikkein kiinnostavinta. Kansainvälistymi-nen on luonut edellytyksiä myös pienkustantamoiden toiminnalle.

PEKKA SAARELApuheenjohtaja

59-05

Suomalaisen teatterin vahvuus on siinä, että kansalaiset pitävät sitä omana taiteenaan ja täyttävät katsomot. Ammattiteattereiden verkosto kattaa oikeudenmukai-sesti koko Suomen. Rahoitus-lain turvaamaa teatteriverkostoa täydentää yli parisenkymmentä harkinnanvaraista avustusta saavaa teatteriryhmää, useat kymmenet projektirahoituksen turvin toimi-vat vapaan kentän ryhmät, sadat kesäteatterit ja tuhannet harras-tajaryhmät.

Kolme ja puoli miljoonaa katsojaa ammattiteattereissa on vaikuttava luku viiden miljoonan asukkaan maassa. Teatterin katso-jamäärät ovat pysyneet korkeina.

Silti teatterikenttää painoi toimintavuoden alkaessa huoli alueellisen teatteriverkoston säi-lymisestä ja laajenevan vapaan kentän rahoitusongelmista. Eri kaupungeista kantautuneet tiedot kuntien talousahdingosta herät-tivät teatterin kentässä vahvan huolen alueellisen teatteriverkos-ton säilymisestä. Teatterikentällä käynnistyi laaja-alainen keskus-

telu teatterin selviytymiskeinoista tilanteessa, jossa yhä useammissa kunnissa kulttuurimäärärahat jou-tuivat leikkausten kohteeksi.

Teatteri- ja orkesterilain piiris-sä olevien teattereiden rahoituksen kannalta keskeinen instrumentti on yksikköhinta. Sen juuttumi-nen sentilleen samansuuruiseksi neljän peräkkäisen vuoden ajaksi, on vaikeuttanut vakavasti teat-tereiden toimintaedellytyksiä. Kustannukset jatkoivat nousuaan tasaista tahtia. Vasta vuodelle 2006 saatiin teattereiden yksik-köhintaan indeksikorotus. Vaikka valtionosuuden perustana olevien henkilötyövuosien kokonaismää-rän vajetta on pikkuhiljaa korjattu, on vaje edelleen toistasataa henki-lötyövuotta.

Niinpä eduskunnan viime syksynä hyväksymä valtionosuus-lainsäädännön uudistus otettiin teatterin kentällä todella suurella tyytyväisyydellä vastaan. Uudis-tukseen sisältyy indeksikorotuk-sen palauttaminen lakisääteisesti teattereiden yksikköhintaan ja teattereiden valtionosuuden jäl-

NÄYTTÄMÖTAIDETOIMIKUNTA

Uudistuva teatteri vaatii uutta politiikkaa

60-05

keenjääneisyyden korjaaminen vuosien 2008–2010 budjeteissa. Se tulee olennaisesti helpottamaan lain piirissä olevien teattereiden rahoitustilannetta edellyttäen, että uudistus toteutuu tarkoitetulla tavalla eivätkä kuntien tai valtion säästötoimet nakerra sitä.

Teatterikenttää ilahdutti myös pitkään toivotun teattereiden kehittämismäärärahan aikaansaa-minen vuoden 2006 budjettiin, vaikka toistaiseksi siitä pääsi naut-timaan vasta kolme lain piirissä olevaa teatteria.

Kotimaisen näytelmäkirjalli-suuden taso oli tänäkin vuonna korkea ja kantaesitysten määrä ohjelmistoissa huomattava. Kan-taesitystuella on suomalaiselle näytelmäkirjallisuudelle suuri merkitys.

Vapaan teatterikentän ryhmien kirjo on edelleen laajentunut paitsi maantieteellisesti myös sisällön ja toimintatapojen suhteen. Toimin-ta reuna-alueilla, muun muassa taiteen soveltavalla kentällä, on kasvanut. Poikkitaiteelliset ilmiöt ja uusi sirkus tuovat oman lisävärinsä näyttämötaiteeseen. Toimikunta pyrki suuntaamaan tukeaan uusia vaihtoehtoja etsivään taiteelliseen toimintaan, ja siten täydentämään vakiintuneiden teattereiden tarjon-taa. Ryhmien momentille otettiin

kolme uutta teatteria: Circo Aereo ja Sorin sirkus sekä Improvisationstea-ter Stjärnfall.

Hakemustulvan edessä toimi-kunta tunsi kuitenkin riittämät-tömyyttä. Jaettavaa ei riittänyt läheskään kaikkiin hyviin hank-keisiin. Tämän päivän teatterin ammattilaisista vain pieni osa on teattereissa kiinnityksellä työsken-televiä palkansaajia. Näyttelijöistä peräti 60 prosenttia toimii free-lance-taiteilijoina. Vielä suurempi osuus ohjaajista, dramaturgeista, lavastajista, pukusuunnittelijoista sekä valo- ja äänisuunnittelijoista hakee leipänsä vapaan kentän tai-teilijana. Ammattikorkeakouluista on alalle tullut uuden sirkuksen, nukketeatterin ja soveltavan näyt-tämötaiteen piirissä työskenteleviä taiteilijoita.

Valtionpalkinto myönnettiin näyttelijä Dick Idmanille. Tällä toimikunta halusi paitsi palkita monipuolista ja lahjakasta taitei-lijaa, kiinnittää myös huomiota elävän ja uudistuvan suomenruot-salaisen teatterin merkitykseen koko suomalaista teatterikenttää rikastuttavana tekijänä.

Alan rakennemuutos, vapaan kentän rahoitusongelmat ja alu-eellisen teatteritoiminnan uhka-kuvat virittivät toimikunnassa keskustelun teatteripoliittisen

61-05

NÄYTTÄMÖTAIDETOIMIKUNTA

Valtion näyttämötaidetoimikunta 2004-2006

PUHEENJOHTAJA

Riitta Seppälä, johtaja, Helsinki

VARAPUHEENJOHTAJA

Yrjö Juhani Renvall, professori, Tampere

JÄSENET

Kristiina Hurmerinta, näyttelijä, KonnevesiJari Juutinen, dramaturgi, Lahti

Merja Laaksovirta, toiminnanjohtaja, HelsinkiMaija Pekkanen, teatteripukusuunnittelija, Helsinki

Kari Rentola, teatterinjohtaja, LahtiVille Sandqvist, näyttelijä, ohjaaja, Helsinki

Johan Storgård, teatterinjohtaja, HelsinkiRaimo Söder, toiminnanjohtaja, Helsinki

Tiina Weckström, näyttelijä, Tampere

SIHTEERI

Ansa Aarnio, taidesihteeriPuh. (09) 1607 7945Fax (09)