1

Suomen Krikettiliitto - Cricket Finland

VALO talo – Radiokatu 20 – 00240 Helsinki

Y-tunnus: 1896610-2 www.cricketfinland.com

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

Suomen Krikettiliitto ry

2

Sisältö

1. YLEISTÄ ……..………………………………………………………………………………………………………. 3

1.1. Toiminnan painopistealueita vuodelle 2015 ..……………..………………………………………… 3

2. LASTEN ja NUORTEN KRIKETTI - kasvattaa juniorikriketin pelaajamääriä edelleen

2.1. Junioritoiminnan ja valmennuksen kehittäminen ..………………………………………………………….. 4

2.2. Valmentajavierailut kouluilla sekä koulujen väliset ottelut, turnaukset ja tapahtumat ....… 4

2.3. Kansainvälinen junioritoiminta ………………………………………………………………………………………… 4

2.4. Street20 pelimuodon edelleen kehittäminen Suomessa ..……………………………………………….. 5

3. SEURATOIMINTA - luoda krikettiseuroille kehitsypolku toiminnan vahvistamiseksi

3.1. Seurojen junioritoiminnan laajentaminen ..……………………………………………………………………… 5

3.2. Seurojen kehittämistoiminta ..…………………………………………………………………………………………. 5

3.3. Liigojen ulkopuolinen harrasteliikunta …………………………………………………………………………….. 6

4. MAAJOUKKUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN (huippu-urheilu) …………………………….. 6

4.1. MM-turnauspolku …………………………………………………………………………………………………………… 6

5. KERAVAN KANSALLINEN KRIKETTIKESKUS-infrastruktuurin luoman hyödyn maksimointi 7

5.1. Kansainvälinen toiminta ………………………………………………………………………………………………….. 8

5.2. Valiokuntatoiminta …………………………………………………………………………………………………………. 8

6. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ ..…………………………………………………………………………... 9

6.1. Sosiaalinen media ja verkkosivut ……………………………………………………………………………….. 9-10

7. KOULUTUS ……………………………………………………………………………………………………….. 11

7.1. Tuomaritoiminta …………………………………………………………………………………………………………... 11

7.2. Valmennustoiminta ………………………………………………………………………………………………………. 11

8. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ………………………………………………………………………..………. 12

9. TALOUS ……………………………………………………………………………………………………………. 12

9.1. Talousarvio ……………………………………………………………………………………………………………………. 13

10. SUOMALAISEN KRIKETIN VISIO ……………………………………..……………………………… 14-15

3

1. YLEISTÄ

Liiton tarkoitus on edistää kriketin harrastusta mahdollisimman monien suomalaisten ja Suomessa oleskelevien henkilöiden keskuudessa lajin kaikilla tasoilla, ja toimia jäsenyhteisöjensä yhdyssitee-nä. Lisäksi liitto edistää ja valvoo lajin kehitystä maassamme.

Tarkoitustaan liitto toteuttaa tekemällä kriketin alalla valistus- ja koulutustyötä, edesauttamalla krikettiseurojen perustamista, järjestämällä kansallista kilpailutoimintaa kriketin kaikilla tasoilla sekä järjestämällä kansainvälisiä kilpailutilaisuuksia, laatimalla ja vahvistamalla liiton järjestämissä kilpailuissa käytettävät kriketin kilpailusäännöt, mestaruuskilpailumääräykset sekä ratkaisemalla niitä koskevat erimielisyydet, julkaisemalla ja kustantamalla krikettiaineistoa, edustamalla jäseni-ään ulkomailla ja pitämällä yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin, valvomalla kriketin etua kotimaassa sekä Marylebone Cricket Clubin ja ICC (Kansainvälinen Krikettiliitto) asettamien velvoit-teiden ja sääntöjen noudattamista.

Kriketti on Suomessa lajina ainutlaatuinen siinä mielessä, että se yhdistää maailman toiseksi suosi-tuimman joukkuepelin harrastajamaista maahamme saapuneet kantasuomalaisiin lajin harrastajiin. Tämä tarjoaa lajin harrastajille samanaikaisesti liikunnan iloa ja mahdollisuuden avautua uusille kulttuurivaikutteille samalla kehittäen kielitaitoaan.

1.1. Toiminnan painopistealueita vuodelle 2015

Suomen Krikettiliiton tärkeimpiä tavoitteita vuonna 2015 ovat:

juniorikriketin pelaajamäärien kasvattaminen erityislyhyen Street20-peliformaatin avulla

krikettiseurojen toiminnan vahvistaminen haastamalla ne täyttämään konkreettisia toimintata-

voitteita, mallina Sinetti-seuramalli; seuroja tuetaan myös liiton taustatoimintoja vahvistamalla

ja lisäämällä toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia henkilöstövoimavaroja

Keravalla sijaitsevan Suomen ainoan kansainväliset kriteerit täyttävän krikettikentän täysmää-

räinen hyödyntäminen seurojen ja maajoukkueen tueksi

maajoukkuetoiminnassa painopisteinä on sitoutuneen pelaajapoolin kasvattaminen, joukkueen

teknisen ja fyysisen tason kohottaminen ja erityisesti maajoukkueen tukemiseksi tarvittavan

taustatoiminnan vahvistaminen

kehittää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää vuonna 2014 saatujen positiivisten kokemusten

mukaisesti erityisesti sosiaalisessa mediassa.

4

2. LASTEN ja NUORTEN KRIKETTI - kasvattaa juniorikriketin pelaajamääriä edelleen

2.1. Junioritoiminnan ja valmennuksen kehittäminen

Krikettiliiton junioritoiminta (alle 12-v ja 13 – 18-v) painottuu kolmelle alueelle:

tutustumis- ja esittelytapahtumat kouluissa

koulupäivien jälkeinen kerhotoiminta

säännölliset juniorivalmennukset

koulujen väliset miniturnaukset.

Edellä mainitun toiminnan kaltaisen koulujen kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta sekä syksyllä 2013 aloitetun erityisprojektin seurauksena Krikettiliitto tavoitti 18 koulua ja noin 3 200 alle 18-vuotiaille lasta ja nuorta. Projekti on jatkunut vuoden 2014 ajan ja on toteutettu noin 10 ohjaajan ja valmentajan voimin.

Vuonna 2015 Krikettiliiton junioritoiminnassa panostetaan erityisesti säännölliseen harjoitteluun ja pelioh-jelmaan.

Kriketin kouluohjelma on herättänyt eri tahoilla laajaa kiinnostusta lajia kohtaan. Keravan krikettikenttää tullaan hyödyntämään, jotta saadaan siirrettyä sisäpelissä kehittynyt into oikeille ulkokentille.

Kiinnostuksen lisäännyttyä junioritoimintaa kohtaan Krikettiliitto aloittaa alkavalla 5-vuotiskaudella ohjel-man, joka innostaa seuroja aktiivisemmin osallistumaan junioritoiminnan kehittämiseen. Vanhempien tuki ja kiinnostus lajin tukemiseen ja eteenpäinviemiseen on koettu erittäin tärkeäksi ja siihen panostetaan myös tulevaisuudessa.

2.2. Valmentajavierailut kouluilla sekä koulujen väliset ottelut ja turnaukset

Suomen Krikettiliiton kouluvalmennuksen vapaaehtoisohjelman avulla jatketaan aktiivisesti lajin esittelyä kouluissa, erityisesti isommissa kaupungeissa. Palkatun osa-aikaisen valmentajan toiminta jatkuu ja sen rinnalle valmistellaan valmentajapoolia toiminnan laajentamiseksi.

2.3. Kansainvälinen junioritoiminta

Yhteistyötä jatketaan niin Tanskan kuin Eestinkin Krikettiliiton kanssa järjestämällä yhteisiä projekteja, sekä kesäleiri ja pelimatkoja alle 18-vuotiaille pelaajille. Keravan kansallisella krikettikentällä järjestetään kesä-kuussa 2015 vuotuinen maanlaajuinen kesäleiri, johon on mukaan kutsuttu junioripelaajia sekä valmentajia myös Virosta. Sekä pojat että tytöt osallistuvat kesällä 2015 Krikettiliiton toimintaan.

Suomen Krikettiliito haki uudelleen ja sai Kansainvälisen Krikettiliiton Euroopan kehitysohjelman (Internati-onal Cricket Council Europe, ICCE) tukea vuonna 2013 käynnistetyn erityisprojektin jatkamiselle vuonna 2014. Projekti on keskittynyt intensiiviseen lajiin tutustuttamiseen eteläsuomalaisissa kouluissa. Krikettiliitto vahvistaa edelleen yhteistyötään Keravan kaupungin liikuntatoimen kanssa; osana tätä yhteistyötä kehite-tään pelaajapolkua junioreille kouluista säännölliseen lajitoimintaan Keravan kansallisella krikettikentällä.

5

Alla kuva, FinEst Street20 junioritapahtuma Keravan kansallisella krikettikentällä:

2.4. Street20 pelimuodon edelleen kehittäminen Suomessa

Vuonna 2013-14 saadun positiivisen ja innostuneen palautteen perusteella on päätetty jatkaa kriketin uu-den pelimuodon, Street20, rantautumista Suomeen vieläkin aktiivisemmin kuin vuonna 2014. Pelimuoto on Kansainvälisen Krikettiliiton lajin globaalin kehittämisen ja kasvamisen yksi tukipilari. Suomi on yksi kuudesta pilottimaasta Euroopassa, joita ICCE tukee tässä projektissa. Tätä projektia varten palkataan nuorisotyöhön sopiva henkilö vuoden 2015 alusta palkkatuen avulla.

Street20 on kriketin ”pikapeli”, joka kestää kokonaisuudessaan noin 30 minuuttia. Monissa kouluissa on tänä päivänä käytössä pitkiä nk. siesta-välitunteja, jonka aikana voisi mainiosti pelata tätä peliä esimerkiksi välituntikerhona. Peliä varten riittää normaali koulun liikuntasali, tai vaikka ulkokoripallokenttä, yksinker-taistetut pelivälineet ja tennispallo sekä 6 pelaajaa joukkueeseen. Projektin osana jatketaan koulujen välistä turnaustoimintaa, joka osaltaan lisää lajin kiinnostavuutta vahvistaen samalla pelaajapolun valintavaihetta.

Keravan krikettikentän tarjoamia, ainutlaatuisia olosuhteita hyödynnetään laajemmin siirtämään sisällä pelattavassa peliformaatissa syntynyt innostus ulkokentille.

3. SEURATOIMINTA - luoda krikettiseuroille kehitsypolku toiminnan vahvistamiseksi

3.1. Seurojen junioritoiminnan laajentaminen

Junioritoiminnan edistäminen on yksi Krikettiliiton seuroille suunnatun ja keväällä 2015 pidettävän kehittä-misseminaarin pääaiheita. Liitto pyrkii aktiivisesti tukemaan seuroja niiden juonioritoiminnassa muun muas-sa valmentajatuella ja valmiiden harjoitusohjelmien muodossa. Myös seurojen omien valmentajien koulu-tusta tuetaan mahdollisuuksien mukaan.

3.2. Seurojen kehittämistoiminta

Suomen Krikettiliiton jäsenseuroja on vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 26, mikä tarkoittaa, että uusia seuroja tuli vuoden aikana kolme lisää. Krikettiliitto jatkaa strategiaansa, jonka mukaan tulevien vuosien aikana kiinnitetään huomiota vahvasti sekä jäsenseurojen toiminnan kehittämiseen että niiden lukumäärän lisää-miseen. Yhtenä uutena toimintamuotona otettiin vuoden 2013 aikana käyttöön seuroille tehty

6

vaatimuslista, jonka avulla niin seurat kuin krikettiliittokin pystyvät aiempaa paremmin löytämään kehitystä vaativat alueet ja toiminnot ja näin kyetään kohdentamaan kehitystyö aiempaa tehokkaammin. Myös seuro-jen hallintoa pyritään tukemaan jakamalla hyviksi todettuja toimintamalleja kaikille tarvitsijoille. Seurojen sisäisen toiminnan kehittäminen on toinen kevätkauden kehittämisseminaari pääaiheista.

Jokaisella seuralla tulisi olla seuraavan kahden vuoden aikana 3-4 Krikettiliiton järjestämän koulutuksen käynyttä tuomaria ja valmentajaa. Lisäksi liitto kannustaa seuroja yhteisöllisyyteen, mm. esittelemällä laji-aan julkisissa tapahtumissa omalla kotipaikkakunnallaan. Tätä tuetaan muun muassa tarjoamalla seuroille valmista esittelymateriaalia. Kriketti on viime vuosina levinnyt maanlaajuiseksi urheilulajiksi, mutta kehittä-mistyötä lajin tunnettavuudessa on vielä paljon. Tässä työssä on maan eri puolilla toimivilla seuroilla erityi-sen tärkeä rooli.

3.3. Liigojen ulkopuolinen harrasteliikunta

Liitto jatkaa toimintaa, jolla pyritään aktivoimaan niitä seuroja, jotka eivät eri syistä osallistu liiton virallisiin

liigoihin. Tavoitteena on saada seurat ja niiden pelaajat mukaan pienimuotoisilla turnauksilla tarjoamalla

mahdollisuus osallistua avoimiin leireihin ja liiton koulutustilaisuuksiin (esim. tuomari- ja tuloskirjurikoulu-

tus) ja tarjoamalla näille seuroille pääsy liiton varustehankinta- ja vakuutusjärjestelyihin. Tällä tavalla pyri-

tään saamaan myös erilaiset lajia harrastavat "porukat" sekä uudet, erilaisista etnisistä taustoista tulevat

(mukaanlukien suomalaiset) mukaan liiton ei-kilpailulliseen harrasteliikuntaan.

4. MAAJOUKKUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN (huippu-urheilu)

Maajoukkueen toiminnan painopiste on vuonna 2015 pelaajien fyysisen ja teknisen taitotason kohottami-nen. Maajoukkueen tukena on tällä hetkellä kansainvälisen tason valmentaja ja ammattimainen kuntoasian-tuntija, molemmat vapaaehtoisena. Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittyä. Maajoukkueen pelaaja-poolia laajennetaan ja pelaajien sitoutumista joukkueeseen vahvennetaan.

Maajoukkue on harjoittelut ympärivuotisesti jo usean vuoden ajan. Keravan krikettikeskuksen tuomien upeiden harjoitus- ja pelimahdollisuuksien lisäksi Krikettiliitto tukee maajoukkuetoimintaa järjestämällä myös lokakuusta huhtikuun loppuun viikoittaiset harjoitukset, säännölliset kuntotestit ja seurantaa sisähal-lissa. Lisäksi maajoukkueelle järjestetään pari kertaa vuodessa intensiivisiä harjoitusleirejä Kuortaneen Ur-heiluopistolla.

Maajoukkuetoiminnalla tarjotaan jatkossakin suomalaisille nuorille urheilijapolku, koulun pihalta maajouk-kueeseen ja siitä edelleen kansainvälisiin turnauksiin.

4.1. MM-turnauspolku

Maajoukkue osallistui huhtikuussa 2014 Espanjassa pidettyyn Euroopan 3. divisioonan MM-karsintaan kuu-luvaan turnaukseen, ja sijoittui kuudenneksi. Yhteensä Euroopan maista karsintoihin pääsee mukaan vain 19 parasta maata kolmestakymmenestä. Koska vuosi 2015 on välivuosi MM-turnausohjelmassa, maajoukkue keskittyy intensiiviseen harjoitteluun ja Krikettiliiton järjestämiin harjoitusotteluihin. Tällä ohjelmalla valmis-taudutaan vuoden 2016 karsintoihin.

7

5. KERAVAN KANSALLINEN KRIKETTIKESKUS - infrastruktuurin luoman hyödyn maksimointi

Keravan krikettikentän kehittäminen on tärkein yksittäinen tekijä suomalaisen kriketin eteenpäinviemisessä. Kentän kehittäminen on jatkunut vuonna 2014. Varsinainen pelikenttä on ollut jo vuodesta 2011 ulkokau-den (toukokuun alusta syyskuun loppuun) ajan täysmääräisesti käytössä niin krikettiliigojen ottelukenttänä kuin myös junioreiden ja maajoukkueen leirityspaikkana. Kansainvälisen Krikettiliiton (ICC) tukemana rahoi-tettu kerhotalo valmistui kesäkauden 2014 aluksi.

Kerhotalon valmistuminen on mahdollistanut Keravan krikettikeskuksen aiempaa tehokkaamman käytön. Asianmukaiset pukeutumis- ja peseytymistilat, kentänhoidon tarvitsemat varastotilat ja mahdollisuus pitää pienimuotoisia koulutus- ja valmennustilaisuuksia klubitalon tiloissa tulevat tehostamaan niin liiton kuin seurojenkin toimintamahdollisuuksia. Krikettikenttä avattiin virallisesti kesäkuussa 2014. Juhlallisuuksiin saatiin kotimaisten urheiluvaikuttajien lisäksi Englannista vieraaksi ja pelivastustajaksi maailman vanhin ja arvostetuin krikettiseura Marylebone Cricket Club (MCC). Tämä lisäsi lajin näkyvyyttä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä mediassa merkittävästi.

Keravan krikettikenttä sijoittuu sopivasti pääkaupunkiseudun kupeeseen (n. 30 min. ajo tai junamatka mm. Helsingin keskustasta), ja palvelee siten hienosti Keravan lisäksi useita eteläisen Suomen asutuskeskuksia kuten Tuusulaa, Järvenpäätä ja Hyvinkäätä ynnä muita lähikuntia. Sijaintinsa vuoksi kenttä on avaintekijä Krikettiliiton tavoitteessa luoda ja kehittää lajissa edistymisen polku koulujen pihoilta krikettikentille. Kri-kettiliitolla on nyt kentän valmistuttua mahdollisuus tarjota lähikuntien nuorille juniorivalmennusta, -pelejä ja -leirejä myös ulko-olosuhteissa maan tiheimpään asutulla seudulla.

Alla kuva, Keravan klubitalon avajaisista kesällä 2014 – kuvassa Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen, entinen Englannin keskuspankin pääjohtaja Sir Mervyn King ja liiton puheenjohtaja Andrew Armitage:

8

Suomi Tanska maaottelun kuva Keravalla kesäkuun avajaisviikolla 2014:

5.1. Kansainvälinen toiminta

Viimeisten vuosien aikana yhteistyö Tanskan Krikettiliiton kanssa on toiminut hyvin ja pyrimme vahvista-maan lajin kehitystyötä yhdessä jatkossakin. Yhteistyö Eestin Krikettiliiton kanssa on vahvassa nousussa; edustusjoukkue Saaremaa on osallistunut kolmena vuonna peräkkäin Suomen Krikettiliiton järjestämään T20 SM-liigaan. Kauden 2013 - 2014 onnistuneita FinEst-turnauksia jatketaan alkavana vuonna niin talvikau-den sisäpeleinä kuin kesäkauden ulkoturnauksinakin. Yhteistyötä Ruotsin Krikettiliiton kanssa pyritään akti-voimaan päättyneen vuoden tauon jälkeen. Tavoitteena on pelata Keravalla monikansallinen turnaus kesällä 2015.

5.2. Valiokuntatoiminta

Suomen Krikettiliiton puheenjohtajan Andrew Armitagen työ Kansainvälisen Krikettiliiton ICC:n kehitysva-liokunnassa ja 60 Affiliaatti-jäsenmaan maailmanlaajuisena edustajana jatkuu vuonna 2015. Tämän tärkeän tehtävän avulla Suomen Krikettiliitto pystyy verkostoitumaan kansainvälisesti ja saamaan arvokasta tietoa siitä, miten kriketti kehittyy lajina maailmanlaajuisesti. Aktiivinen kansainvälinen toiminta on myös ollut merkittävässä roolissa Krikettiliiton saaman taloudellisen tuen varmistamisessa.

9

6. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ

Markkinoinnin ja viestinnän tehtävänä on tukea Krikettiliiton strategisten valintojen toteutumista sekä tuo-

da monipuolisesti esille Krikettiliiton palveluita ja tarjontaa. Suomen Krikettiliitto on pyrkinyt lisäämään

kriketin tunnettuutta pitämällä yhteyttä tiedotusvälineisiin informoimalla niitä mm. kesän 2014 päätapah-

tumista lehdistötiedottein ja ottamalla yhteyttä toimittajiin myös henkilökohtaisesti. Kiinnostusta pyrittiin

herättämään ennen ’Suomalaisen Kriketin Viikon’ alkua sekä sen aikana, sekä loppukesän finaaliotteluiden

lähestyessä. Lisäksi pääkaupunkiseudun media kutsuttiin tutustumaan Keravan Kansalliseen Krikettikent-

tään keväällä, ja kentällä järjestettiin tiedotusvälineille lajiesittelyjä. Tulemme jatkamaan samalla tavalla

vuoden 2015 aikana.

6.1. Sosiaalinen media ja verkkosivut

Markkinoinnissa ja viestinnässä hyödynnetään entistä enemmän sosiaalisen median kanavia. Facebookin ja

Twitterin avulla lisätään vuorovaikutuksellisuutta seurojen, pelaajien ja muiden krikettiystävien kanssa ym-

päri maailman. Suosituin Twitter-viestimme uudelleen-twiitattiin 41 kertaa ja sen merkitsi suosikikseen 87

käyttäjää, mikä on Suomen oloissa erinomainen tulos. Vuoden 2014 aikana Krikettiliiton Facebook tykkää-

jien määrä on kaksinkertaistunut noin viidestä sadasta tämän hetkisen lähes 1100 lukumäärään. Graafinen

kuva tässä:

Tunnettuutta ja saavutettavuutta paransi myös Suomen Krikettiliiton verkkosivuille englannin kielen lisäksi

lisätty laaja suomenkielinen tietopaketti kriketistä Suomessa. Myös liiton verkkosivujen ruotsinkielinen osio

laajeni vuonna 2014. Krikettiliiton nettisivujen kävijämäärät ovat suurimmillaan kesäkuukausina, jolloin

liigapelit ovat käynnissä. Suomalaisen Kriketin Viikon yhteydessä kävijämäärät nousivat selvästi. Myös

yleisesti ottaen käyttäjämäärät ovat kasvussa, sillä uudet käyttäjät löytävät sivuston ja kiinnostus krikettiin

Suomessa kasvaa. Sivuston kävijöistä kolme neljästä ovat Suomessa.

10

Cricketfinland.com-sivuston käyttäjien ikäjakauma näyttää, että kriketti kiinnostaa etenkin nuoria aikuisia.

Laji kiinnostaa selvästi myös naisia, sillä sivuston käyttäjistä yli 45 prosenttia on naisia. Verkkosivujen kävi-

jämääriä seurataan Google Analytics–ohjelman avulla.

Kesän päätapahtumien aikaan Krikettiliitto viesti aktiivisesti verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi

kansainvälisen kattojärjestön avulla suomalaisen krikettiviikon tapahtuma ja Keravan klubitalon avajaiset

kuvattiin ”ICC Cricket 360°” ohjelmaa varten; kaiken kaikkiaan 11 TV-kanavaa näytti ohjelman 110 maassa

noin 95 miljoonalle katsojalle. Linkki ohjelmaan: http://www.cricketfinland.com/icc-cricket-360-video.html

11

7. KOULUTUS

Koulutustoiminta eri muodoissaan tukee vahvasti jäsenseurojen toimintaa. Ensisijaisena tavoitteena on

turvata liiton ja seurojen peruskoulutus. Peruskoulutus käsittää krikettivalmentajien, liigatuomareiden ja

pelikirjurien koulutuksen sekä lasten ja nuorten krikettiohjaajan koulutuksen.

7.1. Tuomaritoiminta

Krikettiliitto jatkaa tuomareiden tukemista samalla, kun se pyrkii kannustamaan uusia tuomareita aktiivisuu-

teen. Liitto järjesti keväällä 2014 vuotuisen tuomarikurssin, joilta valmistui 30 uutta liigatuomaria. Tuomari-

koulutuksen käyneitä krikettituomareita on nyt Suomessa yli 200. Uusia aktiivisia tuomareita koulutetaan

vuonna 2015 kahdella järjestettävällä tuomarikurssilla. Tuomareiden lisäksi tärkeässä roolissa olevien peli-

kirjureiden koulutustoiminta jatkuu aikaisempien vuosien tapaan.

Suomen Krikettiliitto vahvisti yhteistyön CricHQ:n kanssa elektronisen tulosten kirjaamisjärjestelmän edel-

leen kehittämiseksi. CricHQ on krikettimaailman johtava tulospalvelun järjestävä taho, jonka edustaja osal-

listui Keravan krikettikeskuksen avajaisiin kesäkuussa 2014. Kauden 2014 aikana kaikkien otteluiden pelipöy-

täkirjat, liigataulukot ja muuta pelaajastatistiikkaa ylläpidettiin CricHQ:n järjestelmällä, joka näkyy liiton

kotisivujen kautta. Järjestelmä takaa tulosten maailmanlaajuisen näkyvyyden ja käynnissä olevien otteluiden

reaaliaikaisen seuraamisen. Seuroilta saadun erittäin hyvän palautteen perusteella järjestelmän käyttöä ja

siihen kuuluvaa koulutusta tullaan jatkamaan myös tulevalla pelikaudella.

7.2. Valmennus- ja ohjaajatoiminta

Suomen Krikettiliiton valmennuksen kehitysohjelma keskittyy edelleen vuonna 2015 pääasiassa kahdelle

alueelle, junioreiden valmentamiseen sekä seurojen oman valmennustoiminnan kehittämiseen. Liitto tukee

näiden tavoitteiden saavuttamista tukemalla seurojen valmentajakoulutusta, jakamalla valmennustietoa ja

hyviksi koettuja harjoitteita seurojen valmentajille ja mahdollisuuksien puitteissa myös seurojen valmennus-

toimintaan suunnatulla suoralla taloudellisella tuella.

Tällä hetkellä Suomessa on 67 koulutettua 1-tason ja kuusi 2-tason aktiivivalmentajaa, jotka palvelevat niin

seuroja kuin liiton projektejakin.

Uutena aluevaltauksena Krikettiliitto aloittaa 2015 yhteistyön Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilun (ESLU)

kanssa valmennus- ja ohjaajakoulutuksen merkeissä. Tämän toivotaan sekä lisäävän lajin näkyvyyttä ja tun-

nettavuutta että vahvistavan valmennusosaamista. Jatkossa tämän yhteistyön odotetaan mahdollistavan

laajemman koulukriketin ohjelman sekä tukevan krikettiseurojen valmennustoimintaa.

12

8. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ

Krikettiliiton ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenseurojen edustajista koostuva varsinainen vuosikokous kevääl-

lä. Hallituksen muodostavat vuosikokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi valitut puheenjohtaja, neljä halli-

tuksen jäsentä ja hallituksen sihteeri. Hallitus toimii varsinaisena kokouksen päätösten täytäntöönpanijana

sekä toiminnan priimusmoottorina.

Operatiivisista toiminnoista vastaa osa-aikainen toiminnanjohtaja ja noin 10 oman toimen ohella toimivaa

valmentajaa. Vuoden 2015 suunnitelmiin kuuluu täysiaikaisen nuoren työntekijän palkkaaminen palkkatuen

avulla sekä toimistotyöhön että liiton valmennusprojekteihin. Lisäksi kaikki hallituksen jäsenet tekevät aktii-

vista ja arvokasta vapaaehtoistyötä liiton toiminnan eteenpäinviemiseksi. Krikettiliitolla on pieni toimisto

Valon tiloissa Pasilassa.

Suomessa pelattavien krikettiliigojen (neljällä tasolla kesäkaudella ja lisäksi sisäpeliliiga talvikaudella) organi-

soinnista vastaa erityisesti liigatoimintaan keskittyvä valiokunta, joka koostuu eri seuroista valituista osaa-

vista pelaajista, tuomareista ja valmentajista. Kurinpitovaliokunta huolehtii tarvittaessa otteluiden yhtey-

dessä havaituista kurinpidollisista tapauksista.

9. TALOUS

Tavoitteena on pitää Krikettiliiton talous edelleen vakaalla pohjalla. Vuoden 2015 talousarvion toimintakulu-

jen yhteissumma on 110 000 euroa. Talousarvio pohjautuu 61 000 euron valtion toiminta-avustukseen. Jä-

senseurojen, lisenssi- ja koulutusmaksut pidetään hinnoiltaan mahdollisimman edullisina, jotta seurojen ja

uusien pelaajien osallistumiskynnys koulutuksiin ja seuratoimintaan on mahdollisimman alhainen.

13

9.1. Talousarvio vuodelle 2015

SUOMEN KRIKETTILIITTO RY

VARSINAINEN TOIMINTA

EURO

T u o t o t Muut tuotot 0

Osanottomaksut 16,300 T u o t o t yhteensä 16,300

K u l u t Henkilöstökulut

Henkilösivukulut -13,615 Palkat ja palkkiot -29,207 Henkilöstökulut yhteensä -42,822

Muut kulut Materiaalikulut -18,309

Matka- ja majoituskulut -22,800 Muut toimintakulut -19,610 Ulkopuoliset palvelut -10,619 Vuokra- ja vastikekulut -12,140 Muut kulut yhteensä -83,478 K u l u t yhteensä -126,300

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -110,000

VARAINHANKINTA T u o t o t

Ilmoitus- ja mainostuotot 2,000 Jäsenmaksutuotot 19,500 Lahjoitukset ja avustukset 0 Muut tuotot 0 Myyntituotot 7,500 ICC keskusjärjestön avustus 32,000 T u o t o t yhteensä 61,000

K u l u t Ostokulut, tarvikevälitys -12,000

K u l u t yhteensä -12,000

VARAINHANKINTA yhteensä 49,000

Kulujäämä

-61,000

AVUSTUKSET Valtion toiminta-avustus 61,000

Erillisavustukset 0 AVUSTUKSET yhteensä 61,000

Tilikauden tulos 0

14

Suomen Krikettiliiton 5-vuotisvisio (2015 - 2019)

Suomen Krikettiliiton 15-vuotisen olemassaolon aikana kriketti on lajina levinnyt koko maahan,

neljän jäsenseuran yhteisöstä on kasvanut 26 seuran liitto, jonka pohjoisimmat jäsenseurat ovat

tällä hetkellä Oulussa.

5-vuotiskauden aikana Krikettiliitto visioi seuraavaa:

Jäsenseurojen määrä nousee 40:een.

Seurojen organisaatio on kehitetty tarkoituksenmukaisemmaksi kouluttamalla liiton tuella jäsenseuro-

jen aktiiveja niin hallinnointiin, valmennukseen kuin tuomaritoimintaankin. Tällä koulutuksella on saatu

luotua seuratoimintaan pitkäjännitteisyyttä.

Liigatoimitsijoiden kouluttaminen on vakiintunut jokavuotiseksi. Sisä- ja ulkoliigoilla on omat organisaa-

tionsa. Ainakin alemmissa divisioonissa pelataan alueelliset alkulohkot.

Valmentajakoulutus on alemmilla tasoilla siirtynyt liitolle; 2-tasosta ylöspäin toimitaan yhteistyössä

muiden Euroopan maiden kanssa.

Yhteistyö Suomen eri urheiluopistojen ja muiden lajien kanssa on vakiintunut – alempien tasojen val-

mentajakoulutusta voi saada mm. liikunnanohjaajakoulutuksen yhteydessä. Muita yhteistyötapoja ovat

leirien ja koulutusten vetäminen ym.

Maajoukkue on noussut 105 maan rankinglistalla Kansainvälisen Krikettiliiton uudessa turnausstruktuu-

rissa sijalle ainakin 50 nykyiseltä sijalta 65. Tämä on edellyttänyt ammattimaisen valmennuksen ja sään-

nöllisen harjoittelun jatkamista ja kehittämistä nykyiseltä hyvältä pohjalta.

Suomeen on saatu pysyvästi alueellisia junioriliigoja, joita pelataan talvella sisällä ja kesällä turnausmuo-

toisesti ulkona. Tämän liigatoiminnan seurauksena on voitu aloittaa ikäkausimaajoukkuetoiminta ja

osallistua eri puolilla Eurooppaa pidettäviin juniorimestaruusturnauksiin. Junioreiden alueelliset kesälei-

rit yhdessä muiden urheilulajien kanssa ovat vakiintuneet.

Keravan kansallisen krikettikeskuksen lisäksi pääkaupunkiseudulle on saatu lajille toinen nurmikenttä ja

muualle Suomeen on valmistunut tai valmistumassa myös oma krikettikeskus (mahdollisesti yhteistyös-

sä baseballin tai muun urheilulajin kanssa).

15

Kriketti on Suomessakin monikansallinen laji. Liiton toimiva monikansallisuus on liitetty positiivisena

esimerkkinä osaksi laajempaa kansallista kotouttamisohjelmaa. Ohjelman kautta suomalaiset ja maa-

hanmuuttajat ovat päässeet junioritasolta alkaen ja kaikilla liigatasoilla toimimaan yhdessä urheilun pii-

rissä.

Vision toteuttamisen ja jatkuvan ja pitkäjänteisen toiminnan edellyttämät resurssit on varmistettu. Re-

sursseilla tarkoitetaan kansainvälisen krikettiliiton ja kotimaisen yhteiskunnan tarjoaman taloudellisen

tuen lisäksi liiton itse yritysmaailmasta hankkimaa rahoitusta, mutta myös sisäisten henkilöresurssien

varmistamista muun muassa tuomari- valmennus- koulutustoiminnan toteuttamiseksi.

Pyritään liittämään kriketissä jo kauan mukana ollut pelaajapolkutoiminta osaksi suomalaisen huippu-

urheilun muutosprojektia tarjoamalla sekä nykyisille kriketinpelaajille sopiva urheilijanpolku että lajia

maanlaajuisesti yhtenä vaihtoehtona suomalaisille nuorille.

Suomen Krikettiliiton hallitus, 10.12.2014