20 13

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Toimintakertomus

Toimintakertomus20 13

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Toimintakertomus 2013 TILASTOT: Mikko Penttinen

TAITTO: Salla Anttila VALOKUVAT: Salla Anttila, Karelia-amk:n kuva-arkisto

PAINOS: 200 kplPAINOPAIKKA: Grano Oy, Joensuu 2014

Sisällys

20 13

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU: ALUETTA PALVELEVA, LAADUKAS JA TYÖELÄMÄLÄHEINEN 6

KOULUTUSTOIMINNASSA MONIEN ENNÄTYSTEN VUOSI 8

TKI-TOIMINTA KOHTI UUTTA EU:N OHJELMAKAUTTA 10

PALVELUTOIMINTAA JA ALUEKEHITYSTYÖTÄ 12

HENKILÖSTÖKATSAUS 14

TALOUSKATSAUS 16

KIINTEISTÖ- JA YMPÄRISTÖKATSAUS 17

KOULUTUKSEN VETOVOIMA KASVOI BIOTALOUDEN KESKUKSESSA 18

LIIKETALOUDEN JA TEKNIIKAN KESKUS KANSAINVÄLISTYI 20

MONIALAISTA TKI-TOIMINTAA LUOVAN TALOUDEN KESKUKSESSA 22

VALMISTUNEIDEN MÄÄRÄ YLITTI TAVOITTEET SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KESKUKSESSA 24

KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUKSESSA MUUTOSTEN VUOSI 26

AMMATTIKORKEAKOULUN HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO 28

6

Vuosi 2013 oli 21. ammattikorkeakoulumme toiminta-vuosi ja ensimmäinen Karelia Ammattikorkeakoulu osa-keyhtiölle. Nostimme tammikuun alussa Karelian uuden lipun salkoon kaikkien keskuksiemme pihapiireissä. Siitä lähtien uusi ilmeemme ja toimintatarmomme on huomat-tu ja hyväksi havaittu. Palaute ulkopuolelta niin uuteen nimeemme kuin ilmeeseemmekin on ollut kannustavaa ja positiivista. Olen monesti kuullut sanottavan, että Ka-reliasta viestittyy ulos raikas tekemisen meininki.

Kaikissa ammattikorkeakouluissa vuotta 2013 leimasi uu-den ammattikorkeakoululain ensimmäiseen vaiheeseen liittyvä toimiluvan hakuprosessi. Kevät ja osin alkusyk-sykin meni toimilupahakemusta tehdessä ja Karelian tulevaisuutta suunnitellessa. Päätimme jo alussa, että prosessi on osallistava ja mahdollisimman läpinäkyvä. Niinpä haku työvaiheineen ja dokumentteineen oli int-rassamme koko henkilöstön nähtävissä ja kommentoita-vissa. Saimme mukaan myös opiskelijat ja opiskelijakunta Poka olikin erittäin aktiivisesti mukana toimilupaproses-sin kaikissa vaiheissa.

Ja vaikka kyseessä oli jo kolmas kerta kun Pohjois-Kar-jalassa ammattikorkeakoulun toimilupaa haettiin niin mistään rutiinista ja itsestäänselvyydestä ei ollut kyse. Pysyvän toimiluvan varmistuminen joulukuussa olikin suuri ilonaihe. Se oli osoitus uskottavasta, pitkäjänteisestä ja hyvin tehdystä pohjoiskarjalaisesta ammattikorkeakou-lutyöstä, josta meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä.

Toimilupahakemuksen ohella ammattikorkeakoulum-me vuoden 2013 isoihin projekteihin kuului uuden, aina vuoteen 2017 ulottuvan strategian laadinta, jonka tunnus-lause – Karelia-ammattikorkeakoulu: aluetta palveleva,

Karelia-ammattikorkeakoulu: aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

laadukas ja työelämäläheinen – kiteyttää hyvin tehtäväm-me ja tavoitteemme. Kaikista kansallisista ja kansainvä-lisistäkin velvoitteistamme huolimatta, me olemme en-sisijaisesti Pohjois-Karjalan koulutuksen, osaamisen ja hyvinvoinnin asialla.

Vuosi 2013 oli raskas taloudellisen sopeutumisen vuosi. Ammattikorkeakouluille osoitetut rahoituksen leikkauk-set alkoivat näkyä myös Karelian toiminnassa. Vuosi 2013 oli ensimmäinen niistä kolmesta vuodesta, joiden aikana ammattikorkeakoulultamme leikataan yksikköhintara-haa vajaan kolmen miljoonan euron edestä. Vuoden 2013 osuus oli etupainotteisesti noin 1,4 miljoonaan euroa.

Yksikköhintarahoituksen leikkaukset ja vaikeudet muun rahoituksen hankinnassa näkyivät lähes kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa käytyinä yt-neuvotteluina, jot-ka myös johtivat lukuisiin irtisanomisiin ja osa-aikais-tamisiin. Kareliassakin jouduttiin vuoden 2013 keväällä irtisanomaan 18 ja osa-aikaistamaan 8 henkilöä. Ei ole mikään ihme, että näin kovat ja ikävät päätökset loivat epävarmuutta ja huolta henkilökunnan parissa. Korkea-koulusektori ei ollutkaan enää se varma ja turvallinen työnantaja, jota se vielä joitakin vuosia sitten oli ollut. On selvää, että ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen tulee jatkumaan vielä usean vuoden ajan.

Haasteellisesta tilanteesta huolimatta Karelia-ammatti-korkeakoulu, sen henkilöstö ja opiskelijat pystyivät erit-täin hyviin koulutuksellisiin tuloksiin. Vetovoimamme niin kevään kuin syksynkin yhteishauissa rikkoi taas uudet ennätykset, valmistuneiden määrät ja 55 opinto-pistettä suorittaneiden osuudet olivat hyvällä uudella ennätystasolla. Myös avoimen ammattikorkeakoulumme

7

opintosuoritusmäärät ovat olleet valtakunnallista kärkita-soa. Koulutuksen ohella myös tutkimus-, kehitys- ja inno-vaatiotoiminnan merkitys oli keskeinen niin meille kuin meitä ympäröivälle alueellekin. On ilahduttavaa havaita, että myös kansainvälisen hanketoiminnan määrä on viime aikoina kasvanut tasaisesti.

Korkeakoulumme on ollut koko olemassaolonsa ajan aluekehitysvaikutukseltaan yksi Suomen parhaista am-mattikorkeakouluista. Aluevaikuttavuuden keskeisistä menestystekijöistä on mainittava Pohjois-Karjalan toi-mijoiden ja koulutusorganisaatioiden vahva ja sitoutu-nut yhteistyö - esimerkkinä vaikkapa maakunnalliset tai seutuja ja kaupunkeja koskevat kehittämisohjelmat. Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttamisessa tukeudutaan omiin ja alueen strategisiin valintoihin. Nämä valinnat konk-retisoituvat erityisinä painoaloina, joita ovat tarkkuus-tekniikka, monimediaiset palvelut, puurakentaminen, uusiutuva energia, ikäosaaminen ja Venäjä-osaaminen.

Hyvä esimerkki alueellisesta vaikuttavuudestamme on ollut maakuntakorkeakoulutoiminta, joka mahdollistaa työelämäläheisen koulutuksen toteutumisen Pohjois-Karjalan kaikilla kolmella seutukunnalla. Vahvasta aikuiskoulutuksesta kertovat myös alueemme työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin räätälöidyt ylemmät am-mattikorkeakoulututkinnot. Tältä osin vuosi 2013 oli juhlavuosi, sillä on kulunut jo 10 vuotta siitä kun am-mattikorkeakoulussamme aloitettiin eurooppalaisen kor-keakoulututkintojen mukainen master-tason koulutus. Näiden vuosien aikana ammattikorkeakoulustamme on valmistunut 190 ylemmän ammattikorkeakoulututkin-non suorittanutta henkilöä.

Ammattikorkeakoulut pyrkivät vastaamaan rakenteellisen kehittämisen haasteisiin myös uusien ja entistä strategi-sempien kumppanuuksia kautta. Yhteinen tekeminen mahdollistaa paitsi toiminnan tehostamisen, myös aivan uudenlaisten palvelukonseptien luomisen. Hyvä, yhteisiin painoaloihin perustuva Itä-Suomen ammattikorkeakoulu-jen (ISAT) kumppanuutemme jatkuu Savonia-ammatti-korkeakoulun kanssa, samoin syvä ja monilla osaamisalu-eilla erittäin merkittävä yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Erityistä painoa olemme lisänneet yhteistyöhön ja strategiseen kumppanuuteen Pohjois-Karjalan kou-lutuskuntayhtymän kanssa. Meillä on yhteinen tavoite tarjota opiskelijoillemme hyvät koulutusmahdollisuudet ja jatko-opintoväylät sekä vaikuttaa yhä paremmin valmis-tuneiden työllistymismahdollisuuksiin. Uutena vahvana kumppaninamme on myös eteläkarjalainen Saimaan am-mattikorkeakoulu, jonka kanssa solmimme vuoden 2013 joulukuussa strategisen kumppanuussopimuksen.

Tuloksellinen toimintatapa, jatkuva parantaminen ja niukkojen resurssien tehokas käyttö ovat olleet meille täällä Itä-Suomessa aina ohjenuorana. Pohjois-Karjalan tulevaisuuden menestykselle on erittäin tärkeää, että alueella toimii paikalliset olot ja verkostot tunteva sekä alueen kehittämiseen sitoutunut, laadukas ja tuloksiltaan hyvä ammattikorkeakoulu – aluetta palvelevasti, laa-dukkaasti ja työelämäläheisesti.

PETRI RAIVO, REHTORI, TOIMITUSJOHTAJA

8

Karelia-ammattikorkeakoulun koulutustoiminnan tulokset olivat vuonna 2013 monilta osin ennätyksellisen hyviä. Kareliassa satsattiin voimakkaasti opiskelijoiden varhaisen tuen toimintamallien kehittämiseen. Tavoit-teena on sujuvan oppimisen edellytysten varmistaminen ja keskeyttämisten vähentäminen henkilöstön ja opiske-lijakunnan yhteistyönä. Aktiivisten toimenpiteiden seu-rauksena keskeyttäneiden määrä väheni yli 40 %.

Koulutustoiminnassa monien ennätysten vuosi

Koulutustoiminta keskittyi pääasiassa ammattikorkea-koulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulu-tutkintoon johtavaan koulutukseen. Ammattikorkea-koulututkintojen määrä oli historian korkein ja yli 5% opetus- ja kultturiministeriön asettamaa tavoitetta kor-keampi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä väheni edellisestä vuodesta, mutta vuoden 2014 tutkin-tomäärän ennakoidaan olevan ministeriön tavoitetta (55 tutkintoa/vuosi) korkeampi. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi lähes 20 % edellisvuoteen verrattuna ja oli huomattavasti tavoitetta korkeampi. Myös avoimen ammattikorkeakoulun opinto-suoristusten määrä jatkoi tasaista kasvuaan. Erityisesti li-sääntyivät polkuopiskelijoiden opintosuoritusten määrät.

Myös Karelian koulutuksen vetovoima oli ennätyksellisen hyvä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulu-tuksen ensijaisten hakijoiden määrä oli korkeampi kuin koskaan aiemmin. Hakijamäärän kasvu oli jo toisena vuonna peräkkäin selvästi suurempi kuin ammattikor-keakouluissa keskimäärin.

Aktiivisten toimenpiteiden seurauksena keskeyttäneiden määrä väheni yli 40 %.

9

Strateginen kumppanuus ja yhteistyö Karelia-ammatti-korkeakoulun opiskelijakunta POKAn kanssa tiivistyi ja oli varsin tuloksellista. Opiskelijakunnan järjestäytymis-aste oli vuoden lopulla ennätyksellisen korkea ja opiske-lijakunnan edustajat osallistuivat aktiivisesti Karelian ke-hittämisen lisäksi myös alueelliseen ja valtakunnalliseen edunvalvontaan.

Vuoden 2013 keskeisiä kehittämistoimia koulutustoimin-nan osalta olivat opetussuunnitelmien uudistaminen, varhaisen tuen toimintamallin (Vartu) kehittäminen ja käyttöönotto, sujuvan väylän rakentaminen toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun yh-dessä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa ja ISAT-kesäkoulun käynnistäminen yhdessä Savonia-am-mattikorkeakoulun kanssa.

2010 2011 2012 2013

SUORITETUT TUTKINNOT » ammattikorkeakoulututkinto » yamk-tutkinto

61158526

69465836

63358647

69566332

VÄHINTÄÄN 55 OP SUORITTANEET OPISKELIJAT 1058 1092 1121 1338

VETOVOIMA, 1. SIJAISET HAKIJAT/ ALOITUSPAIKKA

» ammattikorkeakoulututkinto » yamk-tutkinto

2,62,71,8

2,82,92,1

3,23,22,2

3,73,91,8

OPISKELIJAMÄÄRÄ » kokonaismäärä » päätoimiset opiskelijat (FTE)

42303322

43083395

39703181

38713170

OPISKELIJATYYTYVÄISYYS, % 74 74 75 76

OPETUSHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, HTV 214 215 196 188

AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU, OP 1897 2412 3224 4281

10

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehit-tämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) oli mo-nipuolista aiempien vuosien tapaan myös vuonna 2013, joskin volyymi oli tavoitteen mukaan aiempaa vuosia pienempi. TKI-toiminnan suunnittelussa painopiste on siirtynyt vahvasti kohti EU:n ohjelmakautta 2014-2020 ja sen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Projektien valmistelua on suunnattu yhä enenevässä määrin kohti kansainvälisiä rahoitusohjelmia ja kansainvälisten kump-panuuksien vahvistamista. Kansainvälisessä TKI-toimin-nassa on hyödynnetty entistä paremmin kansainväliset kumppanuusorganisaatiot, joiden kanssa tehdään myös muuta kansainväliseen toimintaan liittyvää yhteistyötä.

TKI-toiminta kohti uutta EU:n ohjelmakautta

Uusia avauksia kansainvälisessä TKI-toiminnassa on syntynyt erityisesti Venäjä-yhteistyön saralla, muutoin hanketoimintaa on suunnattu painoalojen (uusiutuva energia, tarkkuustekniikka, puurakentaminen, ikäosaa-minen, monimediaiset palvelut ja Venäjä-osaaminen) toimintojen suunnitteluun ja pohjatyöhön uudella EU-ohjelmakaudella (mm. ESR Lump Sum –hankkeet). Aiem-pien vuosien tapaan suurin osuus projekteista toteutettiin EU:n rakennerahastojen (ESR, EAKR) tuella sekä Manner-Suomen maaseuturahaston ja TEKESin rahoittamana.

TKI-toiminnan suunnittelussa painopiste on siirtynyt vahvasti kohti EU:n ohjelmakautta 2014-2020 ja sen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia.

Toiminnan laadun kehittämiseksi toteutettiin sisäinen auditointi osana ammattikorkeakoulun laadunhallintaa koskien TKI-, opetus- ja palvelutoiminnan integraatiota. Lisäksi käynnistettiin opetussuunnitelmien uudistamis-työ, jossa kiinnitettiin erityshuomiota näihin integraa-tiomahdollisuuksiin. ISAT-yhteistyössä toteutettiin myös kansainvälinen ulkoinen arviointi koskien Karelian ja Sa-vonian ISAT-painoalojen toimintaa.

Joulukuussa toteutettiin painoalojen organisointi uu-dentyyppisesti valitsemalla painoaloille vakinaiset pro-jektipäälliköt. Heidän keskeinen tehtävänsä on toteuttaa painoalan TKI-toiminnan suunnitelmallista kehittämistä strategiakaudella sekä varmistaa TKI-, opetus- ja palve-lutoiminnan integraatio sekä opiskelijoiden ja kumppa-neiden mahdollisuudet osallistua TKI-toimintaan. Opis-kelijoiden TKI-hankkeissa suorittamien opintopisteiden osuudessa asetettu tavoite ylitettiin ja tulos oli aiempaa vuosia parempi.

Henkilöstön osaamisen kehittämistä ja TKI-toimintaan liit-tyvää laki- ja sopimusasioiden neuvontapalveluyhteistyötä on jatkettu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa aiempien vuosien tapaan.

Keväällä 2013 julkaistiin teemalehti nimeltään ”Alueen ehdoilla ja alueen parhaaksi”, johon on koottu esimerk-kejä ammattikorkeakoulun TKI-toiminnasta EU-ohjel-makaudella 2007-2013. Teemalehti on saanut erinomai-sen vastaanoton niin kumppaneiden kuin rahoittajienkin suunnasta.

TKI-TOIMINNAN TOTEUMA 2010 2011 2012 2013

HENKILÖTYÖVUODET 64 73 64 46

TOTEUMA, TKI-TOIMIN-NAN MENOT M€ (VOLYYMI) 7,5 10,5 7,5 7,9

11

12

Palvelutoimintaa ja aluekehitystyötä toteutettiin laajasti kaikissa koulutus- ja kehittämiskeskuksissa sekä kehittämis- ja palvelukeskuksessa. Palvelutoimintaa on toteutettu oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuk-sena, työvoimakoulutuksena, asiantuntijapalveluina sekä täydennyskoulutuksena. Lisäksi kaikki keskukset olivat mukana toteuttamassa maakuntakorkeakoulutoimintaa.

Palvelutoimintaa ja aluekehitystyötä

Työvoimakoulutus yksittäisenä palveluna on taloudellisesti suurin kokonaisuus palvelutoiminnassa.

Karelia-ammattikorkeakoulu sai OKM:n päätöksellä yh-teensä 58 aloituspaikasta oppisopimustyyppisestä täyden-nyskoulutukseeen, jotka ovat muiden ammattikorkeakou-lujen kanssa toteuttavia koulutuksia. Biotalouden keskus sai yhteensä 40 aloituspaikkaa Biotaloudesta bisnestä- ja Paikkatiedon hyödyntäminen -koulutuksille. Sosiaali- ja terveysalan keskus sai 18 aloituspaikkaa Palliatiiviseen hoitotyöhön. Koulutukset toteutetaan vuonna 2014.

Vuonna 2013 toteutettiin kokonaan tai osittain kuu-si työvoimakoulutusta: Sairaanhoitaja (AMK) –ryhmä Lieksassa, Korkeakoulutettujen osaamissalkut 1 ja 2, Peliohjelmointi, Insinöörin ympäristösalkku sekä Maa-hanmuuttajien valmentava koulutus. Työvoimakoulutus yksittäisenä palveluna on taloudellisesti suurin kokonai-suus palvelutoiminnassa.

Karelian asiantuntijapalvelujen suurin tuotto on tullut laboratoriopalveluista. Varsinkin tekniikan rakennus- ja suurkonelaboratoriot olivat aktiivisia vuonna 2013. Kareli-an koulutus- ja asiantuntijapalvelut on kuvattu portaalissa jossa on lähes 60 tuotteistettua palvelua, mm. laborato-riopalvelut.

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on toteuttanut aktiivisesti aluekehitystyötä. Maakuntakorkeakoulun toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhän eri toi-mijatahojen välillä ja lähtökohtana on ollut koulutustoi-mijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kump-panuus. Maakuntakorkeakoulun ydin kiteytyy kolmeen kokonaisuuteen: koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoi-minta sekä aikuisten koulutusvalintoihin liittyvä ohjaus- ja neuvonta. Koulutuksen osalta maakuntakorkeakoulu on ollut rakentamassa opintopiirejä tradenomiopintojen tu-eksi Pielisen Karjalassa: yleisöluentoja ympäri maakunnan, Yrittäjän työkalupakkia Ilomantsissa sekä sairaanhoitaja (AMK) opintoja Lieksassa. Lisäksi maakuntakorkeakoulu on ollut edistämässä maakunnan hyvinvointia: alueellisen toimintamallin kehittämisessä Lieksassa ja Nurmeksessa;

opiskelijatöiden kehittämisessä; järjestämässä yrittäjäilto-ja Polvijärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa sekä opiskelijasens-sejä Juuassa ja Keski-Karjalassa. Maakuntakorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti maakunnan eri tapahtumiin kertoen opiskelumahdollisuuksista maakunnassamme.

Työelämä muutoksessa 2020 tulee jatkossa olemaan Ka-relian palvelutoiminnan ja aluekehittämisen brändi. Työ-elämä muutoksessa 2020 koostuu asiantuntijaluentosar-joista, valmennusohjelmista ja koulutuksista. Työelämä muutoksessa -asiantuntijaluentosarja toteutettiin yhteis-työssä Pohjois-Karjalan Kauppakamarin kanssa. Syksyllä 2013 asiantuntijaluentosarjan aloitti tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava ja syksyn viimeinen asiantuntijaluento oli Risto Linturin tulevaisuuden teknologiaa peilaava alustus. Valmennusohjelmissa yhteistyötä tehtiin mm. Farax Oy:n ja Tietotaito Group:n kanssa.

Palvelutoiminnan tulos jäi budjettiin asetusta tavoittees-ta 13 prosenttiyksikköä. Palvelutoiminnan kokonaisliike-vaihto oli 0,95 M €. Keskuksista suurimpiin liikevaihtoihin pääsivät SOTE- ja LITE-keskukset.

PALVELUTOIMINNAN TOTEUMA 2010 2011 2012 2013

TOTEUMA, PALVELUTOIMINNAN LIIKEVAIHTO M€ (VOLYYMI) 2,57 1,39 0,94 0,95

13

14HENKILÖSTÖKATSAUS (Jaana Tolkki) (2 sivua)

Karelia-ammattikorkeakoulun henkilötyövuosi-määrä oli vuoden 2013 lopussa 335 henkilötyövuotta, joka on 37 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna 2012. Henkilöstömäärä laski kaikissa henkilöstöryhmissä. Eni-ten laski tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä, mikä johtuu pääosin projektitoiminnan voimakkaasta vähene-misestä ja siitä aiheutuvista määräaikaisten työsuhteiden päättymisistä. Henkilöstömäärän väheneniseen vaikutti-vat myös vuoden 2013 aikana toteutetut yhteistoiminta-neuvottelut.

Karelian henkilöstöstä vakinaisessa työsuhteessa oli vuo-den 2013 lopussa 76 % ja määräaikaisessa 24 %. Vakinai-sessa työsuhteessa olevan henkilöstön suhteellinen määrä on kasvanut usean vuoden ajan. Vakinaisessa henkilöstös-sä ikääntyvät ikäluokat ovat myös vahvasti edustettuina. Vakinaisesta henkilöstöstä 40 % on yli 55-vuotiaita ja 74 % yli 45-vuotiaita, kun taas määräaikaisesta henkilöstös-tä 72 % on alle 45-vuotiaita. Vuoden 2013 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta. Vuoden 2013 aikana jäi eläkkeelle kymmenen henkilöä.

Henkilöstön työhyvinvointia seurataan vuosittain toteu-tettavalla työtyytyväisyyskyselyllä, sairauspoissaolojen seurannalla sekä työterveyshuollon kanssa toteutetta-villa työkykyjohtamisen. Työtyytyväisyyskyselyn teemat liittyvät työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimi-vuuteen, kehittymisen tukeen sekä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Henkilöstön kokonaistyytyväisyys (69 %) nousi 3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tyytyväi-simpiä oltiin työhyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviin asioihin. Eniten kehitettävää on henkilöstön kehittymisen tukeen liittyvissä asioissa.

Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittymistä tue-taan erilaisilla osaamisen kehittämisen menetelmillä kuten mentoroinnilla, sisäisillä henkilöstökoulutuksilla ja klinikoilla sekä uraohjauksella. Syksyllä 2013 aloitetus-sa uraohjauksessa kartoitetaan osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ja osaamisen uudelleen suuntaamista, sekä tuetaan työkunnon säilymistä eläkeikään saakka. Henkilöstöjohtamista tuettiin esimiehille toteutetulla vuoden mittaisella esimiesvalmennuskokonaisuudella.

Vuoden 2013 alussa otettiin käyttöön Iloa elämään –toi-minta, joka on organisaation henkilöstölle järjestämää työhyvinvointitoimintaa. Toiminnalla tuetaan henkilös-tön fyysistä, psykologista ja sosiaalista hyvinvointia. Työ-hyvinvoinnin kehittämiseksi perustettiin vuoden alussa myös organisaatioon työhyvinvointiryhmä, jonka tehtävä-nä on mahdollistaa työhyvinvointiin liittyvän toiminnan ja toimenpiteiden toteutumista.

Vuonna 2013 laadittiin Aktiivisen välittämisen malli, joka on työkalu työntekijän ja työyhteisön erilaisten haastavien tilanteiden tunnistamiseen, puheeksiottamiseen ja rat-kaisemiseen. Mallin toimintamuotoina ovat eri tyyppiset keskustelut, joista erityisesti työhyvinvointikeskusteluilla pyritään ennakoimaan ja ehkäisemään mahdollisia saira-uspoissaoloihin johtavia tekijöitä.

Sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi edellisvuodes-ta. Vuonna 2013 sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohti oli yhdeksän. Vuonna 2013 oli merkittävästi enemmän yli 30 päivän mittaisia sairauspoissaoloja kuin vuonna 2012.

Henkilöstökatsaus

15

2008 2009 2010 2011 2012 2013PÄÄTOIMINEN HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (HTV)

» päätoiminen opetushenkilöstö » T&K-henkilöstö » hallintohenkilöstö

3482104989

3792127791

40321486

103

40720573

129

37219564

113

33517946

110

SUKUPUOLI » nainen » mies

56 %44 %

54 %46 %

54 %46 %

54 %46 %

55 %45 %

55% 45%

TYÖSUHDE » vakinainen » määräaikainen

61 %39 %

60 %40 %

67 %33 %

70 %30 %

73 %27 %

76% 24%

OPETUSHENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (HTV)

» lehtorit » yliopettajat » päätoimiset tuntiopettajat » sivutoimiset opettajat

221118187412

222114158310

225106189011

205101188512

1969319759

188 83 18 78 9

OPETTAJIEN KOULUTUSTASO » tohtori » lisensiaatti » ylempi korkeakoulututkinto » alempi korkeakoulututkinto » muu

813

173107

916

168129

1414

169199

1412

163125

1313

144125

14 11

141 8 5

TYÖTYYTYVÄISYYS, % 67 66 71 68 65 69

SAIRAUSPOISSAOLOT » yhteensä, pv » pv/hlö

31259,0

30658,1

36479,0

28467,0

27907,5

32059,6

16

Karelian tilivuoden toiminnallinen tulos ennen sa-tunnaisia eriä oli 211 748 euroa ja jäi sille asetetusta tulosta-voitteestaan 88 252 euroa. Tilikauden voitoksi muodostui 188 248 euroa.

Liikevaihto toteutui 0,9 miljoonaa euroa budjetoitua pienempänä johtuen hieman tavoitetta alhaisempana palveluiden myyntinä sekä hanketoiminnan suunnitel-tua hieman nopeampana laskuna. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat hieman budjetoitua suurempina, bud-jetti-indeksi ollessa 105,7 %.

Tarvikkeiden ja palveluiden ostot jäivät budjetoitua pie-nemmiksi, johtuen osittain muuttuneesta budjetointikäy-tännöstä ja osittain tarkasta hankintapolitiikasta.

Henkilöstökulut toteutuivat lähes budjetoidun mukaises-ti, erityisesti palkat ja palkkiot ylittyivät 0,1 %yksikköä. Eläkekulut ylittyivät noin 5 %yksikköä. Palkkojen pysy-miseen budjetoidussa vaikutti osaltaan Karelia–ammat-tikorkeakoulussa käytyjen YT-neuvottelujen päätökset.

Liiketoiminnan muiden kulujen toteutuminen jäi alle budjetoidun erityisesti kalustohankinnoista syntyneiden säästöjen vaikutuksesta.

Poistot jäivät noin 60 000 euroa budjetoitua pienemmiksi hankintojen jäätyä hieman arvioidusta sekä painottuen toimintavuoden loppupuolelle.

Talouskatsaus

KESKEISIMMÄT TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013

Liikevaihto 32 293 628.92 euroa

Liikevoitto sekä prosentteina että euroina liikevaihdosta 0,65 % 209 685,61

Oman pääoman tuotto % 10,40

Omavaraisuusaste % 38,88

Kiinteistö- ja ympäristökatsaus

2011 2012 2013 Muutos 2011–2013

yht. /opisk. yht. /opisk. yht. /opisk. yht. /opisk.

TOIMITILOJEN PINTA-ALA, m²

32 893 10,0 32 443 9,9 31 978 9,6 -2,8 % -3,3 %

LÄMMÖN KULUTUS, MWh

6 786 2,1 7 163 2,2 6 379 1,9 -6,0 % -6,5 %

SÄHKÖN KULUTUS, MWh

3 903 1183,4 3 549 1 086,7 3 740 1 127,7 -4,2 % -4,7 %

VEDEN KULUTUS, m³

9 540 2,9 8 767 2,7 8 742 2,6 -8,4 % -8,9 %

Tikkarinteen kampuksen viisivuotisen saneeraushank-keen neljäs vuosi on saatu päätökseen 2013 aikana. 2013 oli saneeraushankkeen haastavin vuosi, koska silloin oli eniten tilaa työmaan alla suhteessa käytössä oleviin tiloi-hin. A-talo, johon tuli hallinnolle uudet tilat, valmistui toukokuussa. D-talo, joka on pääasiassa tietohallinnon käytössä valmistui heinäkuussa. Kesällä aloitettiin sa-neeraus C-talossa, jossa sijaitsevat opettajien työtilat ja E-talon opetustiloissa, mikä tarkoitti noin kolmasosaa koko kampuksen opetustiloista.

Tilojen muutto- ja siirtojärjestelyt olivat erittäin haas-teelliset ja tiukasti aikatauluun sidotut, mutta kaikesta selvittiin hienosti ja vuoden lopussa kaikki hallinnon henkilöt olivat jo uudistetuissa työtiloissa kuten myös 2/3 opettajista. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä tiloihin, tilaratkaisuihin ja tilojen toimivuuteen.

Tilojen pitkäaikainen uudistaminen kampus kerrallaan tuo tullessaan aina uutta talotekniikkaa, joka on energia-yställisempää. Tämä näkyy selvästi sähkön, lämmön ja

veden kulutuksen alenemisena, mistä on selvää säästöä tilakustannuksissa. Toinen merkittävä tekijä kulutuksien alenemiseen on käyttäjien halu vaikuttaa kulutuksen pie-nenemiseen oman kulutuskäyttäytymisen kautta.

Karelia-amk allekirjoitti sopimuksen Green Office -yhteis-työstä Maailman Luonnon Säätiö WWF:n kanssa helmi-kuussa 2013. Sopimuksen piiriin tulivat Tikkarinteen ja Sirkkalan kampukset. Karelian Green Office -toiminnan or-ganisoimiseksi nimettiin vastuuhenkilö ja Green Office -tii-mi. Green Office -tiimi teki itsearvioinnin ammattikorkea-koulun ympäristöasioista ja -näkökohdista. Green Officea esiteltiin strategiapäivässä ja henkilöstökokouksissa sekä sisäisissä tiedotteissa. Henkilöstö ja opiskelijat vastasivat vuoden aikana mm. järjestelmässä olevaan Kulutustapamit-tariin. Järjestelmä on suunniteltu valmistuvaksi kevään 2014 aikana. Toiminnan lähtökohtana on ammattikorkeakoulun ekologisen jalanjäljen pienentäminen sekä kasvihuonekaa-supäästöjen vähentäminen arjen toiminnoissa. Green Office on WWF Suomen kehittämä käytännönläheinen ja toteu-tustavoiltaan kevyt ympäristöjärjestelmä.

17

18

Biotalouden keskuksen koulutusohjelmien vetovoima kasvoi selvästi ja aloittaneiden opiskelijoiden kokonais-määrä pysyi hyvällä tasolla. Erityisesti metsätalouden koulutusohjelman vetovoima lisääntyi yli 30 % edellis-vuoteen verrattuna. Perustutkintojen kokonaismäärä kasvoi huomattavasti edellisvuosiin verrattuna ja tavoite ylitettiin selvästi. Eniten lisääntyi agrologitutkintojen määrä. Ylempien tutkintojen määrä pysyi samana edel-liseen vuoteen verrattuna. Kaikkien koulutusohjelmien 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi. Eniten määrät lisääntyivät metsätalouden ja ym-päristöteknologian koulutusohjelmissa. Opiskelijoiden tyytyväisyys hieman parani edellisvuoteen verrattuna.

Koulutuksen vetovoima kasvoi Biotalouden keskuksessa

Perustutkintojen kokonaismäärä kasvoi huomattavasti edellis-vuosiin verrattuna ja tavoite ylitettiin selvästi.

Keskuksen taloudellinen tulos oli positiivinen. Uusi-na maksullisen palvelutoiminnan avauksina keskus sai myönteiset rahoituspäätökset kahdesta oppisopimus-tyyppisestä koulutuksesta sekä ELY- keskuksen ostamasta Insinöörin Ympäristösalkku-koulutuksesta. Oppisopi-mustyyppiset koulutukset toteutetaan yhteistyössä Hä-meen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen kanssa. Opintopisteen kustannustavoite alittui lähes 20 %, mikä johtui opintopisteiden määrän kasvusta ja opetuksen ko-konaiskustannusten laskusta. Julkaisujen määrä lisääntyi ja tavoite ylitettiin.

Tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan pai-nopisteenä oli uusiutuvan energian kehittämistoiminta, jossa tavoitevolyymi ylitettiin. Painoalan yhteistyö tiivis-tyi erityisesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Painoalalle vakiinnutettiin kaksi projektipäällikköä ja kaksi projektitoimijaa osana ammattikorkeakoulun yhteistä prosessia. Painoala sai hyvän tuloksen ja palautteen ISAT -kv-arvioinnissa. Kes-kus hallinnoi ja oli kumppanina yhteensä yli kymmenessä kansallisessa ja kansainvälisessä kehittämishankkeessa. TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä opis-kelijaa kohti lisääntyi selvästi edellisvuodesta.

Keskuksen kansainvälinen toiminta oli monipuolista edellisvuosien tapaan. Opiskelija- ja henkilöstövaih-tojen määrät kuitenkin laskivat. Vieraalla kielellä suo-ritettujen opintojen määrä oli edellisvuotta suurempi. Painopisteenä oli Eurooppaan, Kanadaan ja eteläiseen Afrikkaan suuntautuva vastavuoroinen yhteistyö. Uusi North-South-South -verkosto sai rahoituksen vuonna 2013. Intensiivikursseista GIS in Environmental Manage-ment toteutettiin Norjassa ja EUREKA-moduuli Unkaris-sa. EUREKA- kokonaisuuden uudistus käynnistettiin 30 opintopisteen laajuiseksi aluekehittämisen moduuliksi.

Kokonaisuutena Biotalouden keskuksen vuoden 2013 toiminnan tulokset olivat erittäin hyvällä tasolla haas-teellisesta vuodesta huolimatta. Keskuksessa toteutetut yt-toimenpiteet koettiin hyvin raskaina ja työssä jaksa-mista ja työyhteisön toimivuutta heikentävinä tekijöinä.

PAINOALA

uusiutuva energia

20

International Business ja tietojenkäsittelyn kou-lutus siirtyivät Liiketalouden ja tekniikan keskukseen. Koulutusten sijoittuminen keskukseen on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Muutoksen myötä keskus on kansainvälistynyt ja saanut monikulttuurisemman ilmeen.

Liiketalouden ja tekniikan keskus kansainvälistyi

Kansainvälinen opiskelija- ja henkilöstövaihto pysyivät hyvällä tasolla useiden intensiiviohjelmien ansiosta.

Perustutkintojen osalta tutkintotavoite ja 55 op tavoite ylitettiin reilusti. YAMK-tutkintojen osalta tavoitetta ei saavutettu. Suoritetun opintopisteen hinta putosi 19 %, joka osoittaa merkittävää opetustoiminnan tehostumista ja tuloksellisuuden paranemista. Avoimen ammattikor-keakoulutoiminnan laajuus ja suoritettujen opintojen määrä ylitti reilusti asetetun tavoitteen. Maakuntakor-keakoulutoiminnassa toteutettiin tradenomiopintoja, jossa hyödynnettiin mm. Nurmeksessa opintopiirimallia. Kansainvälinen opiskelija- ja henkilöstövaihto pysyivät hyvällä tasolla useiden intensiiviohjelmien ansiosta.

21

Uuden lukujärjestysprosessin käyttöönotto vaati henki-löstöltä ennakkoluulotonta asennetta ja muutosvalmiutta. Muutos onnistui hyvin ja opiskelijapalaute on ollut myön-teistä. Opiskelijalla on mahdollisuus saada lukujärjestys myös mobiililaitteeseen ja samasta järjestelmästä voi kat-soa myös mahdolliset työjärjestysmuutokset.

TKI-toiminnan volyymi pieneni hiukan. Puurakentamisen painoalaan kuuluvassa Energiatehokkaan puurakentami-sen hankkeessa toteutettiin henkilöstökoulutuksia ja teh-tiin teknologiaselvityksiä. Tarkkuustekniikan painoalan hankkeet jatkuivat projektisuunnitelmien mukaisesti. Toi-minnan tehostamiseksi hankittiin profilometri, joka tarvi-taan tarkkuustyöstön laadunvarmistukseen. Yrittäjyyskas-vatukseen liittyvän Mahdollisuus maaseudulla -hankkeen ansiosta monessa opintojaksossa tehtiin hankkeen kautta saatuja toimeksiantoja. Hanketoiminnan supistuminen ilmeni myös julkaisutoiminnan vähenemisenä.

Palvelutoiminnan määrä pieneni edellisvuoteen verrattu-na. Myönteistä oli, että pitkästä aikaa toteutettiin työvoi-makoulutusta aloittamalla peliohjelmoijakoulutus. Raken-nuslaboratorion palvelutoiminta ja tarkkuustekniikkaan liittyvä palvelutoiminta tehostui ja tuloksellisuus parani.

PAINOALAT

puurakentaminen

tarkkuustekniikka

22

Luovan talouden keskuksen toimintaa leimasi uuden organisaation käynnistäminen ja toimitilojen muutok-set. Vuoden 2013 alussa uuden keskuksen muodostavat Degree Programme in Design, kuvataiteen, matkailun, muotoilun, musiikin ja viestinnän koulutusohjelmat sekä Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus ISAK ja D´ART Palvelut. Toiminta sijoittuu pääosin Sirkkalan kampukselle. Viestinnän koulutusohjelma sijaitsee Tiede-puistolla ja musiikin koulutusohjelma Karjalatalolla sekä Konservatoriolla.

Monialaista TKI-toimintaa Luovan talouden keskuksessa

Keskuksen koulutusohjelmien vetovoima ei yltänyt tavoit-teeseensa, mutta oli hyvällä tasolla. Tutkintojen määrässä jäätiin tavoitteesta. Opintosuoritusten 55 op tavoite ylittyi, samoin avoimen ammattikorkeakoulun opintosuorituk-set. Opintojen hinta/tutkinto aleni ja ylitti asetetun ta-voitteen. TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä oli korkea ja kuvastaa keskuksen vahvaa integraa-tion perinnettä. Tilikauden tulos huolimatta haastavasta vuodesta ylsi lähes tavoitteeseensa.

Opintosuoritusten 55 op tavoite ylittyi, samoin avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritukset.

23

TKI-toiminta on monialaista ja painottui eri painoaloille kuten monimediaiset palvelut (TG4NP, Contemporary Old City ja AKI), venäjäosaaminen (keskuksella neljä ENPI rahoitteista projektia), ikäosaaminen (ISAK esteet-tömyys ja yritysyhteistyö) ja puurakentaminen (PYR3). Keskus jatkoi myös matkailun ja luontoaktiviteettien ke-hittämistä kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa ja projekteissa. Vuoden 2013 aikana investoitiin (EAKR rahoitteinen projekti) ja kehitettiin myös sisällöllisesti NOPSA projektissa oppimis- ja palveluympäristöä ”Sirk-kalan tehdas”. Kansainvälinen Life 2.0 projekti toteutti käyttäjälähtöistä verkkopalvelun kehittämistä yhdessä ikäihmisten kanssa ja sille myönnettiin Design for All Foundation Award 2013.

Luovan talouden keskuksen tki- & palvelut –tiimi aloit-ti toimintansa vuoden 2013 alussa ja sen tavoitteena oli hakea uusia toimintatapoja ja luoda perustaa keskuksen monialaisen osaamisen hyödyntämiselle. Palvelutoimin-nan kehittämiseksi käytiin läpi eri koulutusohjelmissa ja hankkeissa olevia palvelutuotteita sekä suunniteltiin uusia, esimerkiksi musiikin koulutusohjelman tutkinto-konserttien tuotteistaminen maksulliseksi palvelutoimin-naksi. Palvelutoiminnan määrä laski edellisen vuoteen verrattuna. ISAK, Itsenäisen suoriutumisen innovaa-tiokeskus on toteuttanut yritysyhteistyöhanketta Venä-jälle, Komin Tasavaltaan ikäihmisille suunnatun Hyvin-vointikeskus Maksakovkan varustelukonseptin osalta.

PAINOALAT

monimediaiset palvelut

venäjäosaaminen

24

Valmistuneiden määrä ylitti tavoitteet Sosiaali- ja terveysalan keskuksessa

Sosiaali- ja terveysalan hakijamäärä oli erinomai-nen. Amk-tutkintoon valmistuneiden määrä ylitti tavoit-teet ja muut opetukseen liittyvät mittarit olivat hyvällä tasolla. Taloudellinen tulos oli ennakoidun mukainen, mutta myytävän koulutuksen määrä oli hieman enna-koitua pienempi. Vuotta leimasivat lukujärjestysuudis-tus, opetussuunnitelmauudistus sekä jo neljättä vuotta jatkuva tilojen saneeraus.

Maakuntakorkeakoulutoimintana toteutettiin sairaan-hoitajaopintoja Lieksassa ja sosiaalialan polkuopintojen suunnittelu Nurmekseen käynnistettiin. ELY-keskuksen rahoittama Täsmäkoulutus aloitettiin ja Palliatiivisen hoitotyön oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus sai myönteisen rahoituspäätöksen. Savonian kanssa to-teutettiin monimuotoistettua sairaanhoitajakoulutusta jo kolmatta kertaa. POLKU-opiskelijoiden määrä kasvoi edelleen. Voimalan oppimis- ja palveluympäristön pilo-tointi käynnistettiin. Simula-oppimisympäristön käyttöä lisättiin opetuksessa ja koulutettiin Pohjois-Karjalan alu-eelle 23 uutta simulaatio-ohjaajaa.

Voimalan oppimis- ja palveluympäristön pilotointi käynnistettiin.

25

TKI-toiminnassa keskityttiin entistä strategisemmin ikä-osaamisen hankkeisiin, joita olivat mm. Asiakaslähtöis-ten sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämishanke (ASSI), Ikäosaamisen vahvistaminen monialaisena yhteistyönä (IMMO), Ikäjohtamisen mah-dollisuudet työhyvinvoinnin kehittämisessä ja työurien pidentämisessä (Ikä 3.0) sekä Palliatiivisen- ja saattohoi-don osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen asiantun-tijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa (Paletti). ISAT-kesäkoulussa toteutettiin ikäosaamisen opintoja opiskelijoille. Myös opetussuunnitelmatyössä painoalan merkitys huomioitiin. Toimilupapäätöksessä hyväksyttiin ikäosaamisen ylemmän amk-tutkinnon käynnistäminen v. 2015, joka vahvisti entisestään ikäosaamisen merkitystä.

Vuoden aikana käynnistyi kolme uutta kansainvälistä hanketta. Ensimmäistä kertaa osallistuttiin First -ohjel-man intensiivikurssiin Pietarissa, mutta muita opettaja-vaihtoja rajoitettiin säästöjen johdosta. Tiivis yhteistyö jatkui MaZaFi-ja HEPSH II –projektin puitteissa. Kan-sainvälisiä kumppanuuksia päivitettiin uutta Erasmus+ ohjelmakautta varten. PAINOALA

ikäosaaminen

26

Lisäksi henkilöstöhallinnossa on koordinoitu työhyvinvointia edistävää toimintaa, kuten Iloa Elämään –toiminta ja etätyön periaatteiden laatiminen.

Keskeistä kehittämis- ja palvelukeskuksen vuo-den 2013 toiminnalle oli uuden ylläpitomuodon vaatimien muutosten käyttöönotto ja siirtyminen lukuisten tehtävi-en hoitamisessa itsenäisiin toimintoihin.

Kehittämis- ja palvelu- keskuksessa muutosten vuosi

Palkkahallinnon toiminnot siirtyivät kokonaisuudessaan Joensuun kaupungilta Karelia-ammattikorkeakoululle. Henkilöstöhallinnon ohjelmien (ESS, Travel) sähköistä käyttöä laajennettiin koskemaan koko päätoimista henki-löstöä. Henkilöstöasioihin liittyviä toimintoja keskitettiin laajemmin henkilöstöpalveluihin. Lisäksi henkilöstöhal-linnossa on koordinoitu työhyvinvointia edistävää toi-mintaa, kuten Iloa Elämään –toiminta ja etätyön periaat-teiden laatiminen. Henkilöstön osaamista ja jaksamista muutostilanteissa tuettiin henkilöstön uraohjauksella ja ryhmäkehityskeskusteluilla, joiden teemana oli muutok-sessa johtaminen.

Yhtiöittämisestä johtuen vuonna 2013 otettiin käyttöön kaikista taloushallinnon järjestelmistä uudet käyttöym-päristöt. Lisäksi aiemmin ostopalveluna hankittu sähköi-nen laskunkierrätys (Rondo) otettiin omaksi toiminnaksi. Käyttöönottoprojekti ja taloushallinnon koodiston mit-tavan valmistelutyön ansiosta järjestelmien käyttöönotto sujui ilman suurempia ongelmia.

27

Opiskelijapalveluissa valmistauduttiin vuonna 2014 ta-pahtuvaan korkeakoulujen uuteen yhteishakuun siir-tymiseen. Opiskelijapalveluiden henkilöstö osallistui aktiivisesti valtakunnallisiin työ- ja kehittämisryhmiin sekä tiedotti yhteistyökumppaneille ja Karelian henki-löstölle uudistuksesta ja valtakunnallisen Opintopolku.fi –portaalin kehityksestä. Uudistukseen liittyen aloitet-tiin sisällöntuotanto ja rakenteen muutokset karelia.fi/haku -sivuille sekä Opintopolku-fi –portaaliin. Toimin-tavuonna aloitettiin myös opiskelijaintra Pakin uudista-misprojekti yhteistyössä tietohallintopalveluiden kanssa. Tiedottamista aloittaville opiskelijoille tehostettiin ke-hittämällä Karelian opinto-ohjaajien kanssa aloittavan opiskelijan tietopakettia.

Kielten ja viestinnän opetussuunnitelmat uudistettiin osa-na OPS2014-prosessia. Kielten ja viestinnän opetuksessa sitouduttiin noudattamaan valtakunnallisia suosituksia mm. opintopisteiden minimimääristä, opintojen ajoittu-misesta ja integroinnista. Kielipalvelut osallistui Sujuva väylä-hankkeeseen, jonka tavoitteena on tukea opiskeli-joiden siirtymistä 2. asteelta amk-opintoihin. ISAT-kesä-koulussa toteutettiin kolme kielten opintojaksoa, joista etenkin kielten valmentavat opintojaksot olivat suosittuja. ISAT/UEF-yhteistyössä toteutettiin kiinan kielen opintoja sekä erilaisia kielten verkko-opintojaksoja. Ilmoittautu-mismenettelyyn ja markkinointiin sovittiin yhteiset käy-tänteet, mutta ne vaativat edelleen kehittämistä. Osana VARTU-mallia käynnistettiin kieli-infojen päivittäminen sekä yhteisten ohjauskäytänteiden suunnittelu.

IT-tukipalvelut on tehty omana työnä. Tietohallintopal-veluihin rekrytoitiin neljä ICT-tukihenkilöä ja yksi ICT-asiantuntija. Nämä henkilöt ja tekninen asiantuntija ovat hoitaneet Karelian Helpdesk-palvelun. Aikaisemmin tämä toiminta ostettiin PTTK Oy:ltä. Näillä järjestelyil-lä toteutui tuntuvat kustannussäästöt. Työjärjestyksien

suunnittelua ja tilavarausten tekemistä varten määriteltiin ja käyttöönotettiin TimeEdit-ohjelmisto. Valtakunnalli-sen Raketti-Virta tietovarannon maaliskuun lopussa 2014 käyttöönottoon valmistautuminen edellytti Karelian läh-detietojärjestelmän (WinhaPro) läpikäynnin ja tietojen tallennuksen oikeellisuuden varmistamisen.

Kirjastopalvelujen keskeiset kehittämiskohteet olivat pal-velumuotojen kehittäminen uudessa kirjastossa, julkaisu-jen myynnin ja markkinoinnin tehostaminen, tiedonhan-kinnan opetuksen yhteisten tavoitteiden, käytänteiden ja prosessien edelleen kehittäminen yhteistyössä keskusten kanssa, lähialueiden kirjastoyhteistyö (Joensuun Seutukir-jasto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopis-to) sekä Karelia-amk:n arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen. Moodle-oppimisympäristössä lanseerattiin Kirjastoinfo henkilökunnalle -tietopaketti, jossa on asia-kasohjeita kirjaston käyttöön ja yksittäisiä aineistoesit-telyjä. Kirjasto aloitti myös kirjastovierailut keskuksiin. Viiden ammattikorkeakoulun (Tampere, Kymenlaakso, Mikkeli, Savonia, Karelia) yhteinen Tähtijulkaisut-verk-kokirjakauppa otettiin käyttöön ja osallistuttiin Helsingin kirjamessuille 24.-27.10. Arkistonmuodostussuunnitelma ja asiakirjahallinnon opas valmisteltiin Saimaan amk:n mallien pohjalta.

Tutkimus- ja kansainvälistymispalveluiden keskeisimmät tehtävät vuonna 2013 liittyivät uuteen EU-ohjelmakauteen valmistautumiseen sekä toiminnan volyymin ja täyden-tävän TKI- ja kv-rahoituksen varmistamiseen uudella ohjelmakaudella. Kansainvälisten yhteistyösopimusten uusimisen yhteydessä arvioitiin kumppanuuksia ja tun-nistettiin keskeisiä alakohtaisia yhteistyökorkeakouluja. Lisäksi toimintansa aloitti koulutuksen kansainvälistämi-sen työryhmä, joka laati toimenpide-ehdotuksen Karelian vieraskielisen opetuksen, kotikansainvälistymisen sekä kaksoistutkintojen kehittämiseksi.

28

Ammattikorkeakoulun hallinto ja päätöksenteko

Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus

Osakeyhtiön hallitus hoitaa osakeyhtiölain mukaiset tehtävät, huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnasta asi-anmukaisesta järjestämisestä sekä vastaa siitä, että yhtiö organisoidaan ja sitä johdetaan säännösten mukaisesti. Vuonna 2013 osakeyhtiön hallitus piti 10 kokousta, lisäksi ammattikorkeakoulun johto piti hallituksen kanssa yhtei-set strategiapäivät kesäkuussa.

OSAKEYHTIÖN HALLITUS 2013

Kaupunkineuvos Juhani Meriläinen, puheenjohtaja

Koulun johtaja Jaana Minkkinen, varapuheenjohtaja

Ammattikasvatustarkastaja Matti Leskinen

Projektipäällikkö Krista Mikkonen

Järjestösihteeri Petri Rytkönen

Talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen, Joensuun kaupunki

Toimitusjohtaja Anne Vänskä, Pohjois-Karjalan kauppakamari

Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja Petri Raivo tai hänen määräämänsä henkilö.

Opetushallintoa varten ammattikorkeakoulussa on erilli-nen ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakou-lun hallituksen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakou-lun toimintaa.

Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen varsi-naisten jäsenten määrä on kaksitoista (12). Kullakin on hen-kilökohtainen varajäsen. Rehtori toimii puheenjohtajana.

Vuonna 2013 ammattikorkeakoulun hallitus piti 10 kokousta.

29

Hallituksessa on rehtorin ohella edustettuina - ammattikorkeakoulun muun johdon edustajat (2) - päätoimisten opettajien edustajat (2) - muun päätoimisen henkilöstön edustajat (2) - opiskelijoiden edustajat (2) - elinkeino- ja muun työelämän edustajat (3) - osakeyhtiön hallituksen edustaja (1)

VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JOHDON EDUSTAJAT

Keskuksen johtaja Jyrki Kankkunen Keskuksen johtaja Raimo Moilanen

Keskuksen johtaja Susanna Rosell Keskuksen johtaja Ulla Asikainen

PÄÄTOIMISTEN OPETTAJIEN EDUSTAJAT

Tuntiopettaja Atte Korte Lehtori Asko Puhakka

Yliopettaja Jari Kupiainen (opintovapaa 31.5.14 saakka) Yliopettaja Liisa Suhonen

MUUN PÄÄTOIMISEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT

Työmestari Matti Salonen

Suunnittelija Pirjo Leppälä Toimistosihteeri Merja Kortelainen

OPISKELIJOIDEN EDUSTAJAT

Opiskelija Terhi Reponen Opiskelija Aino Markkinen

Opiskelija Jani Karhula

ELINKEINO- JA MUUN TYÖELÄMÄN EDUSTAJAT

Hallituksen puheenjohtaja Matti Kurki, Fastroi Oy Henkilöstöjohtaja Satu Krohns, Abloy Oy

Toimitusjohtaja Mika Juvonen, BioKymppi Oy Henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Mononen, PKO

Ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Anu Niemi, PKSSK

Johtaja Arja Jämsén, ISO Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN EDUSTAJA

Järjestösihteeri Petri Rytkönen

Karelia-ammattikorkeakoulun hallitus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUTikkarinne 9, FI-80200 Joensuu puh. vaihde (013) 260 600