Embed Size (px)
Citation preview
�
Toimittajan palsta
Tämän numeron tarkoituk-sena on herättää ja innos-taa meidät rukoilemaan,
nyt enemmän kuin koskaan ai-kaisemmin. Jos haluamme he-rätyksen, sen tulee alkaa ensin meistä itsestämme. Säännöllinen määrätietoinen rukous yhdessä toisten kanssa auttaa pääsemään alkuun. Taakkojen kantaminen yhdessä on keveämpää.
Omasta rukousryhmästäni olen haastatellut uskollisia rukoilijoi-ta, jotka ovat taistelleet jo vuo-sikymmeniä ja saaneet myös voittoja.
Helli rukoili sitkeästi miehensä puolesta 45 vuotta! Hänellä oli hätä siitä, missä hänen miehen-sä viettäisi iäisyytensä, ja se hätä sai hänet taistelemaan rukouk-sessa. Viimein tuli vastaus.
Mannella oli tappelijan maine mutta kun hän antoi elämänsä Ju-malalle, kaikki ihmettelivät mitä hänelle oli tapahtunut. Mannella on armoitus rukoilla erityisesti
sairaiden puolesta ja hän on saa-nut olla todistamassa monia pa-rantumisia.
Eeva ei uskonut selviytyvänsä, jos hänen miehensä menehtyi-si syöpään. Jorma otettiin pois, mutta kun Eeva alkoi kiittää Ju-malaa valittamisen sijasta hän sai ihmeellistä voimaa jaksaa eteenpäin kahden pojan yksinhuoltajana ja taistella ruko-uksessa muiden puolesta.
Aira ja Jaakko matkustivat kau-as tavatakseen toisensa. Kovien kokemusten kautta heitä koulu-tettiin rukoillen kantamaan myös ahdistettujen lähimmäisten taak-koja.
Rukousalttarilla tavataan.
Siunattua Pääsiäistä!
Leena El Rafie
�
Viime aikoina olen paljon miettinyt sitä, miten me rukoilemme.
Rukoilemmeko me armossa ja totuudessa? Kuinka suuri on se Jumala jota me rukoilemme? Onko Hän kaikkivaltias ja pyhä? Vai tarvitseeko meidän yrittää itse voimiemme äärirajoilla?Meidäthän on suomalaisina kas-vatettu sisun voimalla menemään vaikka läpi harmaan kiven, pär-
jäämään itse, ettei tarvitse pyy-tää muilta apua. Onko Hän todel-la meille kaikkivaltias, siis onko Hänellä kaikki valta taivaassa ja maan päällä? Onko Hän meille niin suuri, että tiedämme Hänen olevan voimallinen tekemään ih-meitä ja vastaamaan rukouksiin? Tähän on uskovaisena kiire vas-taamaan myöntävästi mutta entä ne hirveän vaikeat mahdottomal-ta tuntuvat asiat? Luotammeko Jumalaan, että Hän voi hoitaa myös ne, vai luovutammeko heti ensikättelyssä?
Mitä on luottaminen Jumalaan? Ajattelepa pientä lasta. Hän luot-taa niin paljon vanhempiinsa, että hän voi heittäytyä alas hy-vinkin korkealta varmana siitä, että isä tai äiti ottaa hänet kiin-ni. Kun lapselle tulee lisää ikää ja järki kasvaa niin hän alkaa epäröidä olosuhteet nähdessään. Järki sanoo, että se on vaarallis-ta, ja silloin myös luottamus ja usko vanhempien kykyyn ottaa hänet kiinni vähenee. Näin käy myös meille, jos alamme jär-
Mietteitä rukouksesta
4
keillä omassa viisaudessamme ja katsella olosuhteita. Näin kävi Pietarille, kun hän alkoi katsella ympärillään olevia aaltoja. Ru-koilemmeko me epäillen syvällä sisimmässämme, että emme kui-tenkaan tule saamaan vastausta? Olemme siis jo luovuttaneet heti alussa.
Jumala on pyhä. Mielestäni se edellyttää meiltä myös sitä, että emme rukoile miten sattuu. Ei meidän tarvitse hokea ja toistaa niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuu-tensa takia kuullaan paremmin. Jumalan pyhyys edellyttää myös sitä, että Hänen temppeliään pi-detään pyhänä ja siellä käyttäy-dytään sen mukaisesti. Jumalan pyhäkkö ei ole mikään sirkusa-reena.Jumala on kyllä Isämme mutta maallisillekin isille tulee puhua kunnioituksella. Meillä on nyky-ään niin paljon viihdettä kirkois-samme, että Jumalan ääni tukeh-tuu kaikkeen meteliin ja puheen-sorinaan. Ennen oltiin kirkoissa hyvinkin aralla tunnolla, jopa vapistiin, mutta nykyään siellä viihdytään; siellä on mukavaa ja uskomattomankin on helppo olla mukana. Pyhälle Hengelle ei jää
tilaa, kun ohjelma pitää viedä kiireellä läpi kellon mukaan.
Jokin on pahasti vialla, kun sa-tapäisten seurakuntien rukous-kokouksissa käy vain muutama kymmen rukoilijaa. Herätykset ovat aina saaneet alkunsa sii-tä, että on ensin herätty rukoi-lemaan. Kun David Wilkerson aikoinaan pani television kiinni ja alkoi käyttää sen ajan rukoi-lemiseen, Jumala käytti häntä ja syntyi suuri herätys huumejengi-en parissa. Usein sanotaan, että rukoile-minen on keskustelua Jumalan kanssa mutta eiköhän se kui-tenkin jää helposti monologiksi. Sielunvihollinen tekee kaikken-sa sekoittaakseen meidän ajatuk-semme estääkseen määrätietoi-seen rukoukseen keskittymisen. Sillä on hätä, sillä se tietää sellai-sen rukouksen voiman. Kuinka usein se tuokaan mieleen kaiken maailman muut asiat juuri sillä hetkellä.
Kalenterit ovat nykyään täynnä menoja ja kokouksia. Kirjoita niihin säännöllinen tapaamisaika Jumalan kanssa, jos se ei muuten onnistu.
Leena El Rafie
5
Helli Perkiö syntyi Kau-hajoella talvisodan puh-jetessa. Kodissa uskot-
tiin Jumalan olemassaoloon ja käytiin joskus kirkossa. Rippi-koulussa Helli oli Jumalan voi-makkaassa puhuttelussa mutta valitsi oman tahdon tien.
Vuonna 1960 Helli tapasi tule-van puolisonsa Auliksen. Kuten monet muut suomalaiset, Au-liskin hakeutui töihin Ruotsiin, Hallstahammariin. Hän meni edeltä hankkimaan työtä ja asun-non mutta asuntoa ei järjestynyt
ja niin hän muutti Norbergiin, jossa järjestyi molemmat. Helli astui laivaan ja matkusti miehen-sä luo. Pian tämän jälkeen paik-kakunnalla tapahtui järkyttävä onnettomuus, jossa monta hen-kilöä menetti henkensä.
Helli tuli uskoon syksyllä 196�. Hän olisi ollut valmista satoa jo aikaisemminkin, jos vain joku olisi kysynyt. Paikkakunnalla oli uskovia ja mm. Veikko Hänninen ja Aimo Selin vierailivat puhu-massa kotikokouksissa. Raimo Hatavalta Helli sai hengellistä
Helli ei hellittänyt
6
lukemista. Aulis oli aikaisemmin kuullut niin paljon negatiivisia asioita uskovaisista, että hänel-le oli turha puhua hengellisistä asioista. Helli jatkoi kuitenkin rukoilemista miehensä puolesta, taisteli ja taisteli 45 (!) vuotta. Eläkeläisriennot ja se kaveripiiri olivat saaneet miehestä otteen ja tilanne paheni koko ajan. Hel-li tuumasi viimein, että olkoon, hän lopettaa uskonasioista puhu-misen kokonaan. Jumala muis-tutti kuitenkin Helliä ajattele-maan, missä hänen miehensä tu-lee viettämään iankaikkisuuden. Helli kävi ahkerasti hengellisissä tilaisuuksissa ja viimein mies luuli, että hän oli löytänyt toisen miehen. Siihen Helli vastasi, että asia todella oli niin, ja se mies oli Jeesus. Siihen loppuivat epäilyt.
Kerran sitten Helli sai miehensä riennoista tarpeekseen ja suuttui. Hän ilmoitti, että asialle piti pan-na piste ja kavereiden mukaan ei enää lähdetä, muuten hän heittää rukkaset naulaan. Aulis oli itse-kin saanut tarpeekseen siitä elä-mästä ja eläkeläisriennot jäivät.
He alkoivat yhdessä käydä seu-rakunnan tilaisuuksissa. Aulis leipoi limppuja myyjäisiin, etevä
leipuri kun oli. Mutta ihmispelon vuoksi konkreettinen uskonrat-kaisu viipyi. Vakava sairaus aihe-utti kovia kipuja. Helli jatkoi ru-koustaistelua miehensä puolesta. Sitten seurakuntamme musiik-kikahvilassa se tapahtui. Timo Koskinen tunsi voimakkaasti, että tilaisuudessa oli joku henki-lö, jonka puolesta tulisi rukoilla. Helli pyysi esirukousta miehensä puolesta, joka halusi antaa elä-mänsä Jumalalle. Rukouksiin oli tullut vastaus 45 vuoden jälkeen! Neljän kuukauden ajan Helli ehti päivittäin lukea Raamattua mie-helleen, Uutta Testamenttia jo toiseenkin kertaan puoliväliin saakka. Sitten sairaus sai voiton. Kotona omaisten ja sairaanhoita-jan ollessa paikalla Helli rukoili vävynsä kanssa sairasvuoteen vieressä ja vävy koki hengessään enkelien olevan läsnä huoneessa. Taistelu oli loppunut ja omaiset yhtyivät ylistysrukoukseen kii-tellen Jumalaa niin, että sairaan-hoitaja pakeni alakertaan. Aulis oli päässyt voittajana perille. Tämä tieto oli omaisille suurena lohdutuksena surutyössä.
Jumala on pitänyt huolen Hellis-tä ja hän on voinut jäädä asumaan rakkaaseen kotiinsa, jossa hän on
�
kokenut suuria rukousvoittoja. Helli on aina ollut rukoilija, us-koontulostansa asti. Ensikädessä Raamatusta mutta myös rukous-ta käsittelevistä kirjoista saa niin paljon ohjausta.- Uskontie on taistelujen ja voit-tojen tie - se maksaa. Jos haluaa saada tuloksia, on antauduttava rukoukseen eikä saa antaa pe-riksi. On antauduttava. Meillä on luottamuspula Jumalaa koh-taan. Me yritämme omassa voi-massa ja teemme Jumalasta niin pienen. Me emme osaa pyytää. Tämän oivaltaminen vaatii us-kossa kasvamista. Sielunviholli-
nen ampuu ajatusmaailmaamme koko ajan ja yrittää estää meitä keskittymästä johdonmukaiseen rukoukseen. Silloin meidän tulee vain pyytää Jumalaa kätkemään meidät veren suojaan ja pyytää Häneltä apua keskittymiseen. Joskus saatan kokea vaikkapa kesken siivouksen, että minun tulee rukoilla ja silloin otan tauon ja rukoilen. Siitä tulee niin ihana olo ja sitten voin taas jatkaa sii-vousta. Rukoukseen täytyy ottaa aikaa.
Teksti ja kuva Leena El Rafie
Manne Palmroth on ko-toisin Kurikasta. Äiti toivoi poikaansa us-
koon, vaikka käyttikin itse run-saasti alkoholia. Kaksi päivää ennen kuolemaansa hän sai an-taa elämänsä Jumalalle.Manne tapasi kerran erään usko-vaisen miehen, joka sitten rukoi-li Mannen puolesta vuoden ajan,
kunnes tämä tuli uskoon. Tie jat-kui Kankaanpäähän, jossa eräs romanimies kehoitti Mannea lähtemään mukaan romanijuhlil-le. Siellä olivat puhumassa Kari Harri ja Viljo Mäntyniemi. Noil-la juhlilla, �� vuotiaana, Manne antoi elämänsä Jumalalle. Isä tuli myös uskoon. Kasteella käytyään Manne liittyi kuukausi
Rukoilkaa lakkaamatta, kiittäkää joka tilassa
�
uskoontulonsa jälkeen seurakun-taan. Puoliso, Helena, löytyi sa-moihin aikoihin.
Mannella oli ollut tappelijan mai-ne alkoholia käytettyään ja nyt ihmiset ihmettelivät mitä hänelle oli tapahtunut. Häntä pyydettiin puhumaan tupakokouksiin ja näin alkoi todistaminen omalle heimolle. Jumala antoi Man-nelle rukouksen hengen. Hän kävi rukoilemassa kolme tuntia kerrallaan kylmässä saunassa. Lukutaidottomana hän ei voi-nut lukea Raamattua. Tämä asia murehdutti häntä sillä hän halu-si julistaa Jumalan sanaa. Ihme tapahtui. Täytyttyään Pyhällä Hengellä hän huomasi osaavan-sa lukea!
Manne perheineen muutti Ruot-siin vuonna 1969. Asia vahvis-tettiin monella tavalla. Manne tunsi erään uskovaisen työnjoh-tajan joka kertoi, että hänestä tuntui, että perheen tulisi lähteä Ruotsiin. Sitten eräs sisar soit-ti Mannelle ja profetoi: ”Joudut tienhaaraan. Jos valitset oikein, tulen siunaamaan sinua.” Appi-vanhempien luona oli käymäs-sä Ruotsista sukulaisia, jotka
kehoittivat Mannea perheineen lähtemään Ruotsiin. Nyt oltiin tultu siihen tienhaaraan, valin-nan paikalle. 1969 perhe valitsi Ruotsin ja viikon sisällä järjes-tyivät sekä asunto että työpaikka Norrköpingistä. Kolmen vuoden kuluttua tuli muutto Tukhol-maan. Yhdessä Aarne Rantasa-lon kanssa Manne piti tupakoko-uksia pääasiassa romanikodeissa ja �0- luvulla koettiin valtavaa herätystä romanien parissa. Joka ilta pidettiin tupakokous jossa-kin kodissa. Kaksi vuotta kului työyhteydessä Lajusten kanssa Tenstan, Rinkebyn ja Hallundan alueilla. Seurakuntavierailuja oli ympäri Ruotsia.Vuonna 19�9 Manne oli muka-na perustamassa Ruotsin Evan-
9
kelista Romanilähetystä, jon-ka puheenjohtajana hän toimi kuusi vuotta. Tämä yhdistys on kenttään kohdistuva hengellinen järjestö, joka tarvittaessa antaa myös sosiaalista avustusta.
Manne tunnetaan innokkaana rukoilijana ja hän toteaakin sen olevan tärkeimmän asian maail-massa.- Tänä päivänä ei ymmärretä ru-kouksen tärkeyttä.Rukoileminen on raamatullista. Meitä kehoitetaan rukoilemaan lakkaamatta ja kiittämään joka tilassa. Jeesus itse rukoili paljon. � Moos 6:1�: ”Ja tulta pidettä-köön sitten vireillä alttarilla äl-köönkä se koskaan sammuko; ja pappi sytyttäköön alttarilla halot joka aamu…” Toimintaa on ai-van liikaa. Raamattu kehoittaa julistamaan pyhän kokouksen. Peräänkuulutan veren evankeli-umia, jonka rukous saa aikaan.Kun rukoilemme, meidän tulee myös antaa anteeksi toisillem-me (Mark 11.�5). Meidän tulee myös muistaa, millä pohjalla ru-koilemme: ”…ja hänen rukouk-sensa kuultiin hänen jumalanpel-konsa tähden” (Hebr. 5:�).
Eräs henkilö kertoi nähneensä enkelin seisovan Mannen vie-ressä, kun tämä rukoili sairaan puolesta. Monet, monet kerrat hän on saanut kokea sairaiden parantuvan erilaisista vaivoista, kun heidän puolestaan on rukoil-tu. Kaikki eivät parane, vaan Ju-mala korjaa jotkut kirkkauteen.
- Meidän ei tule koskaan yrittää omassa voimassa vaan nöyränä käyttää enemmän rukousta ja valtuuksia jotka Jumala on anta-nut.Toivon, että seurakuntaelä-mässä tapahtuu enemmän Pyhän Hengen tekoja, että Pyhä Henki saa enemmän sijaa. Näin ei ta-pahdu, kun ei rukoilla tarpeeksi.
Jumala on siunannut Mannelle kolme lasta ja kuusi lastenlasta, jotka ovat jatkuvan esirukouksen kohteena. - Rukoileminen lasten puolesta toimii. Omalla kohdallani on to-disteena se, että poikani elää.
Nyt on kiire huolehtimaan lap-senlapsesta, joka kuulemma suostuu väin hänelle. Mannen sydän sykkii lapsille. Teksti ja kuva Leena El Rafie
10
Aira ja Jaakko Ruonalan piti matkustaa maapal-lon toiselle puolelle ta-
vatakseen toisensa. Brisbanen suomalaisen helluntaikirkon rap-pusilla Australiassa Jaakko näki Airan ensimmäisen kerran ja sa-massa seurakunnassa vietettiin sitten häät vuonna 19�6.
Aira on kotoisin Konginkankaal-ta ja tuli uskoon jo �-vuotiaana. Isällä oli ollut halu muuttaa Aust-raliaan ja kun perhe menetti pak-kohuutokaupassa kaiken mitä he omistivat, tuli muutto eteen. Isä meni edellä ja 10 kuukauden pe-rästä perhe perässä. Aira oli sil-loin 19- vuotias ja kielitaidoton. Hän lähti hyvin vastahakoisesti. Kaksi vuotta myöhemmin hän palasi Suomeen äidin kanssa. Aira ymmärsi, että isä ei aikonut palata Suomeen, joten äidin takia hänen olisi lähdettävä takaisin. Joonas Kelottijärvi profetoi Ai-ralle, että hänen tuli vielä lähteä Australiaan, koska Jumalalla oli siellä varattuna hänelle elämän-toveri.
Jaakko on kotoisin Yli-Ii:stä, Pohjanmaalta. Isä oli uskovai-nen lestadiolainen ja vei poikaa mukanaan kotikokouksiin. Sisar ja veli asuivat Australiassa ja Jaakko päätti lähteä katsomaan maailmaa. Iltakoulussa hän opet-teli kasetilta englantia ensi hä-tään. Jaakko saapui Australiaan vuonna 19�� ja sai asua veljensä luona. Seuraavana vuonna, �� vuotiaana, hän sai antaa elämän-sä Jeesukselle Brisbanen nuori-sokonferenssissa.
Jaakko ja Aira asuivat eri puolil-la Australiaa mutta Jumala joh-datti heidän tiensä yhteen. Tässä
Kannamme rukouksessa toisten ihmisten taakkoja
11
oli Airalle se sopiva mies, jonka Jumala oli hänelle aikaisemmin luvannut. Aira painottaa, että aviopuolisoa tulee rukoilla Ju-malalta. Jaakko ja Aira joutuivat sitten käymään yhdessä läpi hyvin ras-kaita asioita, jotka kouluttivat heitä kantamaan taakkoja ruko-uksissa. Airan ollessa raskaana kolmannella kuukaudella hänellä todettiin kasvain, joka leikattiin. Kasvain uusi ja Aira oli kuole-mansairas, kun häntä hoidettiin solumyrkyillä. Sairastamista kesti kaksi vuotta. Seurakunta rukoili hänen puolestaan, kunnes tilanne parani. Sitten tuli uusia koettelemuksia, kun Airalla oli valtavia kipuja sappikivikohta-uksien seurauksena. Hän huusi tuskissaan Jumalan puoleen, et-tei hän halua kuolla.
Aira ja Jaakko olivat kirjeen-vaihdossa Joonas Kelottijärven kanssa, joka kasetin välityksellä profetoi heille, että Jumala lähet-täisi heidät toiseen maahan mer-ten taakse. Ruotsiin tulo oli alun-perin tarkoitettu lomamatkaksi mutta Aira ei sietänyt Australian kuumaa ilmastoa ja pariskunta jäi tänne. Yksi poika syntyi Austra-liassa ja toinen Ruotsissa.
Koulun keittiöstä jäi vapaata pit-kät kesälomat ja Aira kyseli Ju-malalta mitä hänen tulisi tehdä. Pyhä Henki ilmoitti hänelle, että rukoustaistelu on se tehtävä. - Viisas voittaa sieluja. Rukous tähdätköön aina sielujen voitta-miseen.
Jumala ilmoitti Jaakolle jo en-nenkuin hänet valittiin vanhim-mistoon, että hänen tehtävänsä seurakunnassa tulisi muuttu-maan. Vuonna �00� hän sairas-tui sydänvikaan.Aira taisteli rukouksessa mie-hensä puolesta. Jaakko kertoo:- Isä opetti minulle rukoilemisen. Lapsena rukoilin, että voittaisin hiihtokilpailut. Isä voiteli sukset ja yllätyksekseni voitin. Toisella kerralla tuli tappio ja silloin ym-märsin voitelun tärkeyden. Olin myös unohtanut kiittää voitosta. Rukouksessa piilee voima. Se on kuin tykki jolla pommitetaan.
Sydäntä lämmittää, kun Aira ja Jaakko epäsuomalaisen avoimes-ti kertovat rakkaudestaan toinen toisiinsa �6 avioliittovuoden jäl-keen; yhteinen usko, samanlai-nen työnäky, rukous ja Jumalan valitsema aviopuoliso.
Teksti ja kuva Leena El Rafie
1�
Eeva Korhonen syntyi sa-mana vuonna kun isä ja äiti tulivat uskoon. Us-
konasiat olivat siis tuttuja jo lap-sesta saakka mutta 1�-14 vuoti-aana hän meni esille rukoiltavak-si ja teki oikein julkisen ratkaisun seurata Jeesusta.
Pienet ympyrät Pohjanmaalla kyläpankissa alkoivat kyllästyt-tää ja Eeva lähti opiskelemaan kolmeksi vuodeksi kauppaopis-toon. Uskovaisen asuintoverin kanssa polvistuttiin joka aamu rukoukseen ennen kouluunläh-töä. Opiskelun jälkeen löytyi työpaikka helsinkiläisestä pan-kista mutta Ruotsin suuntaan oli kova mielenkiinto. Eeva saapui sisarensa kanssa Tukholmaan vuonna 19�6. Döbelnsgatanilta löytyi hengellinen koti ja siellä Eeva tutustui tulevaan mieheen-sä Jormaan. Häät vietettiin Suo-messa Eevan kotipihalla.
Eeva ja Jorma olivat yhdessä mukana seurakunnan lapsityössä ja aktiivisia rukouspiirissä. Heil-
le syntyi kaksi poikaa, Josef ja Daniel. Pojat olivat isän silmä-teriä.Sitten kaikki muuttui. Sairaalan akuuttiosastolla selvisi hirvit-tävä totuus – Jormalla todettiin
Jos Jorma otetaan pois en selviä
1�
kasvain suolistossa. Eeva meni aivan shokkiin. Yöksi Jorma vie-lä pääsi kotiin mutta sitten odotti leikkaus. Siitä tulikin sitten 1,5 kuukauden sairaalareissu. Leik-kaushaava repesi ja tuli paljon komplikaatioita, maksasta löy-dettiin etäispesäkkeitä. Eeva ja uskovaiset ystävät taistelivat ru-kouksessa Jorman puolesta.- Ajattelin, että kaikesta muusta selviän mutta jos Jorma otetaan pois niin en selviä.Rukouksen malli oli Eevalla jo kotoa saatu. Hän taisteli ja sai Jumalalta apua kestää. Koko ajan perhe piti yllä toivoa isän paranemisesta. Kuolemasta ei puhuttu vaan pojat luottivat sii-hen, että isä vielä paranee. Perhe yritti elää mahdollisimman nor-maalia elämää poikien tähden. Kun pojat piti hakea Suomesta, Jorma avannepusseineen ja mor-fiinipumpun avulla ajoi pitkän matkan autoa poikiansa hake-maan. Hän halusi muutenkin käydä vielä Suomessa.
Jorma sairasti 14 kuukautta ja perhe eli toivossa, mutta sitten Jumala otti väsyneen kotiin, vain 45 vuotiaana. Eeva jäi yksin poikien kanssa. Polvitie tuli en-tistä tutummaksi.
Rukouspiirissä Eeva koki, että Pyhä Henki kehoitti häntä kiittä-mään siitä, että Jorma oli voitta-jana perillä. Hän sai aivan kuin nousta ylös vuorelle, kaiken ylä-puolelle. Siitä alkoi aivan uusi jaksaminen!
Eeva toteaa, että rukous on aut-tanut häntä eteenpäin. Taisteluti-lanteessa Pyhä Henki inspiroi ru-koilemaan. Meidän täytyy säilyä nöyrinä ja astua sotavaunuun. Ju-mala sotii meidän puolestamme. Eevalla on esirukoilijan tehtävä. Hän koki aikoinaan, että perjan-taisin tulisi olla ryhmä rukoi-lemassa Kaksi Denaria -bussin puolesta, kun se oli Tukholman keskustassa, ja siitä saivat alkun-sa perjantain rukouskokoukset, jotka edelleen jatkuvat joka per-jantai Örbyn Filadelfia-kirkossa. Eeva toivoo, että ennen kokous-ten alkua kokoontuisi rukoilijoita ”pommittamaan” taivasta. Täl-laisen rukoustehtävän hän kokee omimmaksi tehtäväkseen.
Teksti ja kuva Leena El Rafie
14
Rukous kansamme puolesta
T aivaallinen Isämmekatso armossasi kansamme puoleen.
Sinä olet luonut senja rakastat sitä.Sinä näet, että se on mitä suurimmassa vaarassa.Siksi rukoilemme Sinua: Herra,auta meitä hädässämmeäläkä anna meidän hukkua.Lahjoita kääntymyssynnin ja laittomuuden teiltä,jotka johtavat kansamme tuhoon.Herra, armahda meitä.
Herra Jeesus Kristus,ilman sinua olemme voimattomiahävittäviä voimia vastaan, jotka tulvivat kansamme ylija myrkyttävät sen.Siksi me kerskaamme Sinun voitostasipahuuden henkivaltoja vastaan,joiden vaikutuksetovat joka päivä sanoin ja kuvinjulkisuudessa nähtävissä.Herra, Sinä olet Golgatan ristillävoittanut pimeyden vallat.Niiden täytyy väistyä myös tänään,koska ylistämmeSinun nimeäsi niiden ylitse.
15
Tähän me uskomme,sillä Sinä voit myösmeidän aikanamme varjellaihmiset saatanalliselta eksytykseltä.Herra, armahda meitä.
Auta meitäPyhän Henkesi kauttaryhtymään omassa elämässämmetaisteluun syntiä vastaanja olemaan kestäviä loppuun asti.Tee meidätkansamme keskellä merkiksiSinun vapauttavasta armostasi.Täytä meidät niinSinun rakkaudellasi,että me tulemme kuuliaisiksiSinun käskyillesi.Rakkautesi olkoon meissä se voima,joka voittaapimeyden vallat kansassamme.Herra Jeesus Kristus,kaiken voimme Sinun kauttasi,siihen me uskomme.Armahda meitä.Amen.
Suomen tasavallan presidentti Kyösti Kallion rukous talvisodan puhjetessa vuonna 1939. Edelleen erittäin ajankohtainen.
16
Sisters´ - Keskusteluilta
Naisille eri elämäntilanteissa
Finska Filadelfiassa
To 8.3.2012 klo 18.30 - 20.30
Teemana: ”Ei hiuskarvakaan.”
- Ota mukaan pieni valokuva itsestäsi. Sellainen, jossa olet mielestäsi parhaiten, minkä ikäisenä tahansa. -
Illassa pientä tarjoilua omakustannushintaan. Ei ilmoittautumista.
Filmi The Passion of the Christ
Lauantaina 7.4. klo 18-21 Finska Filadelfiassa.
Tämä koskettava filmi kuvaa Jeesuksen viimeisiä tunteja ennen ristiinnaulitsemista sekä Hänen kärsimistään ristillä.
1�
La 24.3.- Su 25.3. Sielujenvoittamisseminaari, opettajana lähetyssaarnaaja Eero Pokela Oulusta. Tilaisuudet la klo 15, 16 ja 18. Su klo 11La 31.3. klo 14-17 International Impact rukouspäi- vä Tukholman maahanmuuttaji- en puolestaSu 1.4. klo 11 Asiakokous, klo 12 EhtoolliskokousSu 8.4. klo 11 Pääsiäiskonsertti Armas Palmin johdollaLa 21.4. klo 12-16 Lasten enkelijuhla (Änglafest)Su 22.4. klo 11 Teema: Vapaaeh- toistyön voima. Kaikki eri työmuodoissa palvelevat jäse- nemme ovat kokouksen kunnia- vieraita. Kevyt lounas.
Poimintoja kevään tapahtumista
Sunnuntain kokoukset klo 11 ja Taivas on lähellä -illat keskiviikkoisin klo 19
Rukouslauantait klo 12: 10.3., 14.4., 12.5. ja 9.6.Musiikkikahvilat klo 16: 17.3., 14.4., 12.5. ja 23.6. lauantaisin
Lör 6.4. kl. 19 Tema: Varför tro på Jesus? Talare: Mats Selander från Credo Akademi
Mats är en otroligt duktig och uppskattad talare runtom i Sverige. Han har en gåva att på ett enkelt och roligt sätt besvara de teologiska frågorna kring Jesus. Detta är en fantastisk möjlighet att ta med skolkompisar, ar-betskollegor och grannar. Mötet är på svenska.
Su 29.4. klo 11 Teema: Elämän- kaaren eri vaiheet. Tilaisuuden jälkeen ruokailu 75+ jäsenilleSu 6.5. klo 11 Asiakokous, klo 12 EhtoolliskokousTo 17.5.- la 19.5. Konferenssi SödertäljessäLa 26.5. klo 18 Evankeliumin ilta, Tuomo AhonenSu 27.5. klo 11 Tuomo Ahonen HarjavallastaSu 3.6. klo 11 Asiakokous, klo 12 Ehtoolliskokous
19
Finska FiladelfiaTukholman suomalainen helluntaiseurakunta
Käyntiosoite Västberga Allé 9, Hägersten
Postiosoie Box 42105, 126 14 Stockholm
Kotisivu www.finskafiladelfia.seSähköposti [email protected]
Toimistopuhelin 08-642 54 83 Keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10-12.
Pastorit Timo Hakkarainen 0707-54 24 26 [email protected]
Reijo Tiainen 0709-28 44 33 [email protected]
Nuorisopastori Maria Petersson Hansen 070-710 43 35 [email protected]
Vankila- ja katutyö Kari Paakki 0739-157498 [email protected]
Konttoriasiat Aila Heikkinen 0708-77 19 33 [email protected]
Kymmenykset ja lahjoitukset helposti suoraan pankkitilille Seurakuntakassa: PG 129146-7 tai BG 5556-8513
Lähetyskassa: PG 50221-1 tai BG 5704-0503
Rakennuskassa: PG 155097-9
Muita vastuuhenkilöitä Kirjamyynti – Bokas Center Vilho Malila 08-640 52 19, 070-712 57 09
Lapsityö Johanna Kankaanpää [email protected]
Srk-työntekijä Seppo Lindgren 073-7439359
Vastaava toimittaja: Leena El Rafie, [email protected]
070-4715023
Taitto: Kaisa Franzén, [email protected]
Kannen kuva www.christianphotos.net
Seuraava lehti ilmestyy 3.6.Materiaali toimittajalle viimeistään 10.5.
