HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA

13.5.2019

Dos. Mari PantsarJohtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Jos ilmastonmuutosta ei ratkaista, putoaa pohja kaikelta: taloudelta, hyvinvoinnilta, turvallisuudelta

Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu

10-13 vuodessa.

Jäljellä oleva hiilibudjetti*

420-

570GtCO2

42GtCO2

Nykyiset vuosittaiset

päästöt

*) 66 % todennäköisyys rajoittaa lämpeneminen alle 1,5 asteen. Lähde: IPCC 2018

Kaamosmasennuksen lisääntyminen

Ilmastonmuutoksen

vaikutusten kustannukset

ovat globaalisti korkeat…

On halvempaa 1) toimia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti kuin yllättäen ajaa päästöt alas lyhyemmässä ajassa 2) vähentää päästöjä kuin ottaa suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä takaisin ja varastoida se pysyvästi –

laajassa mittakaavassa talteenoton ja varastoinnin onnistuminen lisäksi epävarmaa

Viivyttely myös kasvattaa lämpenemisen rajoittamisen kustannuksia

… ja Suomessakin kokonaisuutena ainakin

miljardiluokkaa vuosittain

370€/tCO2

Taloudelliset vahingot per päästötonni

Esimerkkiriskejä

Lähteet: Ricke et al (2018), Nature Climate Change; Sitra ja Gaia Consulting (2018); White House, The Council of Economic Advisers (2018), IPCC (2018)

Suomi on käyttänyt 1,5 asteen hiilibudjettinsa

etupainotteisesti

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

-20

40

0

-40

20

60

80

100

Miljoonaa tonnia CO2-ekv.

Lähteet: Tilastokeskus, Finland's seventh national communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change (WAM-päästöskenaario); MALULU (LULUCF-WEM-skenaario); Ilmastopaneeli 11/2018 (1,5 asteen mukainen historiallisen vastuun hiilibudjetti); Sitran analyysi

Lineaarista päästövähennyspolkua nopeammin käytetty hiilibudjettikerryttää ilmastovelkaa, joka on maksettava takaisin vähentämällä päästöjä tulevaisuudessa lineaarista polkua nopeammin ja tuottamalla enemmän negatiivisia päästöjä

Päästöt pl. LULUCF

Nettopäästöt

LULUCF

1,5 asteen hiilibudjetin mukainen lineaarinen nettopäästöpolku

1,5 asteen hiilibudjetti

Ilmastovelkaa on nyt lähes 300 MtCO2e ja

nykyisillä päästöennusteilla noin 400 MtCO2e 2030

1990

0

2030

-16

336

1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

30

241

-13 -21-25

-8 -1

11 2137 49

6487

107 114128 150

166168

190206 214

231251

267280 290

301 310 319328

343350

358366375

385 396

Kumulatiivinen ilmastovelka, MtCO2e

Jos velkaa ei korjata tulevaisuudessa, kertynyt vahinko on nyt noin 100 miljardia euroa ja 2030 noin 150 miljardia euroa*

*) Ricke et al (2018): taloudellinen vahinko 370 €/tCO2

Hiilibudjetti on armoton.

Meillä on kiire.

Tarvitsemme suunnitelman.

60% päästövähennys 2030 ja 130% 2050 mennessä

toisi Suomen linjaan 1,5 asteen hiilibudjetin kanssa

-20

20

0

40

60

80

-10

10

30

50

70

90

20251990 20501995 2000 2005 2010 2015 2020 2030 2035 2040 2045

Maankäytön nettonielu

Suomen päästöt miljoonaa tonnia CO2e

2030 EU:n sitoumus -40%

2050 EU:n ja Suomen tavoite -80-95%

1,5 asteen mukaisella polulla päästöjä vähennetään 60% 2030 mennessä ja hiilineutraalius seuraa heti 2030 jälkeen

Lähteet: Tilastokeskus, Ilmastopaneeli 11/2018, 1,5 asteen ja historiallisen vastuun mukainen päästövähennyspolku -27 Mt vaihdettavalla maankäytön nettonielulla

Hiilineutraalius

9

50% päästövähennys 2030 mahdollista saavuttaa

elinkaarikustannuksiltaan negatiivisin tai neutraalein toimin

40

% t

arg

et

60

% t

arg

et

10

Resepti päästövähennystavoitteeseen -60 % 2030 mennessä

1. Tehdään sähköntuotannosta päästötöntä: Sähkön tuotanto ja kysyntä kasvaa, samoin tuulivoiman osuus

NOTE: Hanhikivi 1 assumed to come online in 2025

Power and CHPs CO2 emissions, Mt

Electricity generation, TWh

11

2. Sähköistetään ”kaikki” mikä on sähköistettävissä

liikenteestä lämmitykseen ja maatalouteen.Oletus, että elinkaarikustannukset ja rationaaliset kuluttajat

ajavat automarkkinoita: 30% henkilöautoista sähköisiä 2030

3.0

3

0.0

0.5

0

1.0

1.5

42.0

2.5

1

5

2

6

0.10.4

0

2.7

2018

2.6

22

0.7

2.3

0.1

2.72.7

26

1.9

2.7

0.1

2030

2.7

Passenger cars emissions ICE BEV PHEV

Passenger cars on the road million cars

Passenger cars emissions MtCO2 p.a.

Suomelle relevantin globaalin cleantech-markkinan koko vuonna 2050$3 000 mrd (per vuosi)

Vuosina 2018-2050 globaalit investoinnit päästöttömään energiaan noin $10 000 mrd

Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli jo vuonna 2017 Suomessa €41 mrd, josta vientiä oli €9 mrd

Lähteet: Bloomberg NEO 2018, Sitra and Frost & Sullivan 2014, Tilastokeskuksen ympäristöliiketoimintatilasto, HS, YLE, KL

Edelläkävijän toimivilla ratkaisuilla voi vaikuttaa paljon

omia päästöjä laajemmin ja samalla luoda kasvua

Sitran hiilineutraali kiertotalous-teeman ehdotukset tulevan hallituksen ohjelmaan

❑ Suomi asettaa kunnianhimoiset päästötavoitteet ja luo sektorikohtaiset suunnitelmat

❑ Päästövähennystavoite – 60 % 2030

❑ Hiilineutraalius viimeistään 2035

❑ Materiaalien kiertotaloustavoitteet osaksi ilmastopolitiikkaa ja ilmastotavoitteita

❑ Käynnistetään kestävän kehityksen verosiirtymä, otetaan päästöjen ja neitseellisten raaka-aineiden hinnoittelu osaksi verotuksen tiekarttaa

❑ Suunnataan ympäristölle haitalliset tuet kasvukannusteiksi

❑ Toteutetaan Suomen kiertotalouden tiekartta

❑ Luodaan julkisten hankintojen riskintakausmekanismi

❑ Vahvistetaan kansalaisten roolia ilmastotoimissa ja kiertotalouden läpimurrossa

❑ Vähennetään lentoliikenteen aiheuttamia ilmastopäästöjä lentoverolla ja kompensoimalla Suomesta lähtevien lentojen päästöt

sitra.fi | seuraavaerä.fi

@sitrafund