1

Tunnistaminen – mitä kaikkea pitäisi tunnistaa?

Geriatri Pirkko Jäntti

Ikäihmiset toimijana- hanke

5.12.2013

2

Vanhuspalvelulaki Voimaan 1.7.2013

� 5 § Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi ˃˃ painotettava kotona asumista ja kuntoutumista

� 10 § Asiantuntemus ˃˃ riittävämonipuolinen asiantuntemus

� 12 § Hyvinvointia edistävät palvelut ˃˃neuvontapalveluja, vastaanottoja, kotikäyntejä. Ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaali- ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja siihen liittyvä tuki

Geriatrisen preventionsaumakohdat

� Iäkkäiden sairauksien ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä voidaan erottaa kolme kohtaa

- Alkavien oireiden tunnistaminen, syiden selvittäminen ja hoito

- Pysyvän laitoshoidon myöhentäminen

- Viimeisen vuodelepojakson lyhyenäpitäminen

3

Geriatrian ”jättiläisiä”

� Liikkumisvaikeudet

� Alakulo, masennus

� Huimaus, kaatuilu, osteoporoosi, murtumat

� Muistisairaudet

� Yksinäisyys

� Pidätyskyvyttömyys

� Tunnistaminenavainasemassa!

Toimintakyky

Riippuvuus

Laitoshoito↑

Kuolema

Huomio riskiryhmiin Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen

parantamiseksi, STM:n julkaisuja 2013

� Riskeihin vaikuttamalla voidaan estää tai vähentää palvelujen tarvetta ja kohottaa elämänlaatua

� Aistitoimintojen heikkeneminen� Alttius kaatumisille, murtumille� Ulkona liikkumisen väheneminen ja liikkumisen ja tasapainon ongelmat

� Ravitsemustilan poikkeamat� Hauraus- raihnaus-oireyhtymään (HRO) viittaavat merkit kuten lihaskato, laihuus ja hidas liikkuminen

� Muistin heikkeneminen� Mielialan lasku

4

Muistisairaudet -kansantauti� Noin 130.000:lla suomalaisella on kognitiivinen heikentymä: heistä noin 35.000:lla on lievä muistisairaus (käypä hoito, 2010) ja noin 95.000:lla vähintään keskivaikea muistisairaus (Voutilainen 2012)

� Joka päivä sairastuu 36 suomalaista: 13.000 henkilöä/v

� Muistisairaista 55% on yli 80-vuotiaita, noin 7000 – 10.000 työikäisiä

� THL:n hoitoilmoitusrekisterin mukaan vuonna 2009 terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla oli muistisairaita 58%, vanhainkodeissa 48%, tehostetussa palveluasumisessa 40%

Muistisairaudet - kansantauti

� 60% muistisairaista asuu omassa kodissaan, heistä puolet yksin. THL:n tilaston mukaan vuonna 2009 12% sai kotihoitoa

� Kotihoidon asiakkaista 60%:lla on muistisairaus

� Merkittävä osa muistisairauksista on diagnosoimatta

� Lonkkamurtumapotilaista 74%:lla oli poikkeava MMSE, mutta vain 18%:lla oli muistisairausdiagnoosi (Seinäjoen KS:naineisto)

5

Kannattaako muistihäiriöitäetsiä?

� Yhteiskunnalle kallein on diagnosoimaton muistisairauspotilas

� Seuraavaksi kallein on diagnosoitu, mutta hoitamaton muistisairauspotilas

� Halvin potilas on diagnosoitu ja hoidon piirissä oleva potilas

� Inhimillisesti katsoen välttämätöntä

Muistisairauksien yhteiskunnallisetkustannukset

Kokonaiskustannukset yli 3 miljardia €vuodessa

Laitoshoito 85 % Diagnoosi 1 %

Yhden ympärivuorokautisessa hoidossa olevan muistisairaan vuosikustannukset ovat noin 36.300 €

Sulkava 2006

6

Muistisairauksien vaaratekijöitä, ehkäisymahdollisuuksia

Riskitekijöiden kuorma (kokonaisriski) yhdessä geneettisen alttiuden kanssa määrää sairastumisen todennäköisyyden.

Ehkäisyssä tulisi vaikuttaa kokonaisriskiin.

Riskiä lisäävät

• Sukurasite, miessukupuoli

ylipaino, liikunnan puute

diabetes, kohonnut RR,

kolesteroli, stressi ,

pään vammat, masennus

7

17.2.2014 13

Muistisairauksien riskiävähentävät

� sosiaalinen aktiivisuus

� liikunta

� koulutus, haasteelliset tehtävät

� antioksidantit: kasvikset, hedelmät ja kala (Omega 3-rasvahapot),

hedelmämehut

Muistin hälytysmerkitKoska huolestua?

� Henkilö itse/läheinen/ystävä huolissaan � Muistioire haittaa arkiaskareita, tapahtumamuisti huononee

� Palvelujen käyttö epätarkoituksenmukaista, vaikeuksia noudattaa hoito-ohjeita

� Käsitteellinen ajattelu on heikentynyt, esimtaloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus

� Esineitä katoaa ja joskus on vaikea ymmärtää niiden käyttötapaa ja tarkoitusta

� Esiintyy mielialamuutoksia yhdessälähimuistin heikkenemisen kanssa.

� Tapahtunut muutos aiempaan!

8

Toimintakyky (MMSE)

Aika (v)

Alzheimerin taudin eteneminen + interventiot

2

28

30

26

22

20

24

12

14

16

18

4

6

8

10

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

KOTIHOIDONKESTO

4

LAITOSHOIDONLYKKÄÄNTYMINEN

Lääkehoidon

aloitus Eloniemen ym. interventioDementiakoordinaattori+ geriatri + kuntoutusMuistisairaan liikunnallinen kuntoutus, STM 2013

Iäkkään mielialaongelmien tunnistaminen

o Jopa puolet iäkkäiden masennuksista ja ahdistusoireista jää tunnistamatta –koskee erityisesti lievää oireilua

o Tunnistamisen esteitäIäkkään haluttomuus puhua mielialaongelmistaan Psyykkisellä sairaudella negatiivinen sävy Ammattilaisten asenteet Keskittyminen fyysisiin ongelmiin Muistisairaat

9

Kiitos!

Paljonko iäkkäät kaatuvat?

� Yli 65-vuotiaista kotona asuvista joka kolmas kaatuu ainakin kerran vuodessa

� Yli 80-vuotiaista joka toinen

˃˃˃ Vain neljännes kotona kaatumisista tulee terveydenhuoltohenkilökunnan tietoon

� Laitoksissa asuvista neljä viidestä kaatuu kerran vuodessa

� Kaatumisen vaara on suurin 1-2 laitoksessa/sairaalassaoloviikkona

10

Lonkkamurtumat

� Suomessa yli 7000 lonkkamurtumaa / vuosi

� Ensimmäisen vuoden hoitokustannukset 18 626 € (vuoden 2009 kustannustaso)

� Jos henkilö jää laitoshoitoon, ensimmäisen vuoden hoito 45 822 € (Nurmi-Lüthje, 2010)

� Kotona lonkkansa murtaneista noin kolmas jää laitoshoitoon, paikkakuntakohtaiset erot suuret

� Akuuttikuntoutuksessa ja kuntoutuksen jatkamisessa kotona on puutteita

� Kodin muutostyöt ongelmana

11

Ketkä ovat riskiryhmässä?

� Iäkkäimmät vanhukset

� Aikaisemmin kaatuneet/luunsa murtaneet

� Iäkkäät, joilla on kävely- ja/tai tasapainovaikeuksia, kävelyn apuväline tai jotka liikkuvat muuten vähän

� Iäkkäät, joilla on vaikeuksia jokapäiväisissätoiminnoissa

� Iäkkäät, joilla on huono näkökyky

� Iäkkäät, joilla monia lääkkeitä, erityisesti psyyken-, rauhoittavia, verenpainetta alentavia lääkkeitä

Kaksi tai useampia

kaatumisia taikävelyvaikeuksia

Yksi kaatuminen,ei tasapaino- taikävelyvaikeuksia

Ei kaatumisiaeikä kävely tai tasapaino-

vaikeuksia

Kysy kaikilta yli 75 vuotiailtakaatumisista tai tasapaino- ja kävelyvaikeuksista. Tarkista tuolilta ylösnousu ja kävely.

Suosittele osallistumista

harjoitteluohjelmaan,

jossa on tasapaino-

ja voimaharjoituksia

Altistavien tekijöiden arviointija sen jälkeen interventio

yksityiskohtaisen arvioinnintulosten perusteella

Kaavio hoitovalinnoistaKaavio hoitovalinnoista

avohoidon ikavohoidon ikääääntyneiden ntyneiden

kaatumisten ehkkaatumisten ehkääisyssisyssää..

TinettiTinetti NEJM 2003NEJM 2003

12

Multifactorial Fall-Prevention Strategies: Time to Retreat or Advance

Tinetti JAGS 56:1563-1565, 2008

� Interventio on kohdistunut joko yhteen vaaratekijään tai useisiin vaaratekijöihin

� Kaatumisiin saatu 33 - 37%:n lasku� Ne interventiot, joissa todetut kaatumisten vaaratekijät myös hoidettiin, ovat tehokkaimpia. ˃˃ Suurin haaste on, miten organisoida interventiotoimenpiteet!

� Tarvitaan koulutusta, jotta kaatumisten vaaran arviointi ja siihen liittyvät toimenpiteet tulevat osaksi "normaalia" toimintaa.

Yli 70-vuotiaille, joilla on huono liikunta- tai toimintakyky, OP-murtuma tai ovat kaatuneet yli 3 x /v

Tehdään lääkärintarkastus: sairaudet, lääkkeet, ravitsemus.

Tutkitaan tasapaino, lihasvoima, reaktionopeus.

Selvitetään kaatumisten vaaratekijät, joiden mukaan räätälöidään interventio.

Kaatumisten ehkäisy on tehokkain tapa ehkäistä murtumia

13

Nivelrikko

� Yli 75-vuotiaiden polven tekonivelleikkausten tulokset ovat hyvät: Kivut loppuneet, liikkumiskyky parantunut, ADL-toimista selviytyminen parantunut (Limnell K, Jäntti yms, Aging Clinical Exp Res, 2012; 24: 699-706)

� Yli 80-vuotiailla, erityisesti naisilla, on enemmän liikkumisvaikeutta ja pitemmälle edennyt polvinivelrikko leikkaukseen päästessään kuin nuoremmilla ikäluokilla. Syitä siihen tulee selvittää. (Jämsen, Jäntti yms Aging Clinical Exp Res 2012; 24: 691-98)

Iäkkäiden ravitsemustila

Miten tunnistaa?

14

RavitsemustilaRavitsemustila MNAMNA--testilltestillääarvioitunaarvioituna yliyli 6565--vuotiaillavuotiailla

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

MNA>23,5 MNA 17-

23.5

MNA<17

Kotona asuvat

(N=400)

Vanhainkoti

(N=2036)

Pitkäaikaisosasto

(N=1052)

RavitsemuskuntoutusRavitsemuskuntoutus

Muistisairas ja omaishoitaja Ravitsemustutkimus, Taija Puranen, 2013

� Ravitsemushoito kotikäynneillä

� Hyvin yksilöllinen

� Ravinnosta puuttui proteiineja, kuituja, C-vitamiinia ja foolihappoa

� Muistisairaiden puolisohoitajat eivät syö sen paremmin kuin hoidettavatkaan

15

Helsingin vanhainkotien asukkaista 29% oli aliravittuja (MNA<17) ja 60% aliravitsemuksen vaarassa. Hoitajat havaitsivat aliravitsemuksen 26 %:ssatapauksista

Suominen M yms European Journal of Clinical Nutrition 2005;59:578-583

17.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 29

Virheravitsemuksen synty2

1.8

.20

13

Fy

siry

Huono ruokahalu,

vaikeuksia syömisessä

Ruokavalion

laatu huono

Vähäinen syöminen

Energiaa riittävästi tai liikaa,

ei painonlaskuaIkäihmisen anoreksia ja

laihtuminen

Lisääntynyt

ravintoaineiden

tarve

Sairauksista toipuminen hidastuu

Sairastumisriski kasvaa

Ikääntyminen ja sairaudet, vähäinen liikkuminen ja energiankulutus

Akuutti

sairaus

Puutetta ravintoaineista (proteiini, vitamiinit,

kivennäisaineet)

16

Aliravitsemuksen seuraukset

� Suurentunut sairastavuus ja kuolleisuus

� Tulehdusvasteen heikentyminen ˃infektiot ja huono haavojen paraneminen

� Heikentynyt lihasten toiminta ja lihasmassa˃ Toimintakyvyn heikkeneminen

kaatumiset ja lonkkamurtumat

� Vitaalitoimintojen heikentyminen ˃Hengitys ja verenkierto

Mitä ravinnosta puuttuu?

� Riittämätön D-vitamiinin saanti

� Riittämätön proteiinin saanti

� Riittämätön kuitujen saanti

� Riittämätön energian saanti

� Riittämätön nesteiden nauttiminen

17

Tahatonta laihtumista kaikesta huolimatta

Milloin lisäravinteita?

Huomioitavaa

Tieto kirjataan potilastietojärjestelmään!

OYL Pirkko Jäntti, Erikoistuva lääkäri ( geriatria ) Minna Pellikka,

Osastonhoitaja Mervi Partanen

700 kcal / vrk +

16,5 g proteiinia

+ kaikkia tarvittavia

ravintoaineita

1 x Nutridrink Compact 125 ml ja 3 x 30 ml Calogen

Hauraus-raihnaus-oireyhtymä

� Vähitellen kotona asuvan raihnastuminen ilman akuutteja sairastumisia – voidaanko laitoshoitoon joutumista vastaan taistella?

� Tunnistaminen Liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen, toimintakyvyn heikentyminen, muistin ja mielialan muutokset, laihtuminen

� Mitä tehdä ennen kuin ”jysähtää” ˃˃Siirtyminen geriatriseen kuntoutukseen ajoissa

18

Toimintakykyä heikentävien riskitekijöiden tunnistaminen

� Kuuluu kaikille iäkkäiden kanssa toimiville

� Kaikki tilanteet, joissa ammattihenkilö on tekemisissäiäkkään kanssa

� Ennakoivat kotikäynnit

� Ikätarkastukset

Sairaalan pitkäaikaishoito,

Ympärivuorokautinen hoito

Kotihoidon asiakkaat,

monisairaita, avuntarve

päivittäisissä toimissa

sairaalajaksoja,

laitosriskissä

85v -->

Hyväkuntoiset,

ei avun tarvetta

1-3 sairautta 65 –75v-->

Useita sairauksia, ei

ulkopuolista apua

85v -->

75 –85v -->

SY DM L

AD

HROL

KM

Ikäkausitar-

kastukset

Ennaltaehkäisevät

kotikäynnit

Moniammatillinen

arviointi kotona

19

17.2.2014 37

Raahen seudun hyvinvointiRaahen seudun hyvinvointi--kuntayhtymkuntayhtymään aikuisneuvola n aikuisneuvola 2004 alkaen 2004 alkaen IkIkääihmisten poliklinikkaihmisten poliklinikka65 vuotta t65 vuotta tääyttyttäävväät t Geriatri Maisa KarjulaGeriatri Maisa Karjula

1939-1947 syntyneet

3029 kävijää

85-88 % ikäryhmästä

joista miehiä 40-50 %

17.2.2014 38

Millaisia ovat 65-vuotiaat ?Raahen malli

� muutosvaiheessa

� muutosherkkiä

� pääosa hyväkuntoisia

� osa jo pitkäaikaissairaita ja laitoksessa, muutama kuollut

� muutama omaishoitajana

� monella piileviä riskejä

20

17.2.2014 39

Näitä on katsottu Raahen ikäihmisten poliklinikalla

� Terveydentila� Fyysinen suorituskyky� Uni� Sosiaaliset seikat� Asuminen� Muisti ja mieliala� Arvioidaan diabetes- ja osteoporoosiriski� Työhistoria� Turvallisuus ja tulevaisuudensuunnitelmat

17.2.2014 40

Ennaltaehkäisy & ikääntyminenRaahen kokemuksia

� DEHKO on hyvä riskien löytäjä – yksikään 14 tai alle pistettä saaneista ei ollut 5 v kuluttua menettänyt voimavarojaan merkittävästi

� korkean riskin henkilöihin kannattaa satsata toistuvia ohjauskäyntejä – yksikään monien riskien kantaja ei ollut huonommassa jamassa 5 v kuluttua

� muistisairauden varhainen tunnistaminen todella tärkeää – jonkinasteinen muistivaikeus ilmaantuu 20 %:lle 70 v:na, osalla jo dementian asteinen

� piilevistä riskeistä huolimatta 65 - vuotiaatovat luottavaisia, kokevat elämän turvalliseksi, ystäviä on eikä apuvälineitätarvita

21

Ennalta ehkäisevät kotikäynnit turvaamassa vanhusten kotona selviytymistä

Erika Konttinen, Opinnäytetyö, Pieksämäki, 2010

� 75-vuotiaille Saarijärvellä tehtyjen kotikäyntien merkitys

� Haastattelut tehty Kuntaliiton kaavaketta käyttäen

� Tuloksia: Asuinolot olivat hyvät. Terveydentilan ja toimintakyvyn koettiin olevan melko hyvät

� Kaatumisiin tulisi kiinnittääenemmän huomiota