Sivistystoimialalla hienosäädettiin organisaatiota s. 6

Turun kaupungin henkilösTölehTi 2/2013

Uudet johtajat esittäytyvät s. 4–5

Turun AMK Oy:tä valmistellaan s. 8

Turun pualest

prosessien lyhenemistä ja erityistä panostus-ta kaikilla tasoilla siihen, että asioita käsitel-lään ripeästi hyvää ja huolellista valmistelua kuitenkaan unohtamatta.

Toimialallamme on paljon odotuksia osallisuuden edistämisestä. Henkilökoh-taisesti minulle on tärkeää etenkin lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen. Las-ten parlamentin toiminta on käynnistynyt, ja Nuorten Turku -foorumia ollaan muut-tamassa enemmän nuorisovaltuuston suun-taan. Turun kaupungin linjaus osallisuuden edistämisestä kytkeytyy tiiviisti siihen, että perusopetuslaki tekee elokuusta alkaen op-pilaskunnat pakollisiksi peruskouluihin. Li-säksi lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijakuntatoimintaa lisätään.

Turun toimintamalliuudistus ei ole pel-kästään laatikkoleikkiä tai hallintohimme-leiden uudelleenrakentamista. Kysymys on laajemmasta asiasta, johon jokainen voi osal-listua. Sinäkin.

Timo Jalonentoimialajohtaja

2/2013Toimitus/redaktion

Turun kaupungin konsernihallinto

Viestintä ja markkinointi

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku /

Åbo stads koncernförvaltning

Kommunikation och marknadsföring

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Päätoimittaja/Huvudredaktör

Irene Pendolin

(irene.pendolin@turku.fi)

Taitto/Layout

SEK Promote Oy

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy

Painosmäärä/Upplaga

14 900 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Maarit Rasi

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 3/2013 viikolla 24 (10.–14.6.)

Aineiston deadline 17.5.2013

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

PÄÄKIRJOITUS

Yleissivistävästä koulutuksesta vastannut opetustoimi, Ammatti-instituutti ja var-haiskasvatus yhdistettiin vuoden 2011 alus-sa kasvatus- ja opetustoimeksi. Muutos oli kokonaisuudessaan hyvin suuri, sillä uudes-ta hallintokunnasta tuli selkeästi kaupungin toiseksi suurin. Jokaisella kolmella taholla oli omat vanhat ja vakiintuneet toimintata-pansa, joista piti valita paras ja tuoda tämä toimintatapa uuteen hallintokuntaan.

Toimintatapoja uudistettiin ja yhtenäis-tettiin vuosien 2011–2012 aikana. Huomat-tavaa haittaa aiheutti se, etteivät tilat lain-kaan joustaneet muutoksen yhteydessä. Yhä edelleen toimialan hallinto toimii kahdessa toimipisteessä – kolmannesta sentään pääs-tiin eroon. Lapsen, nuoren ja aikuisen kas-vun ja oppimisen kehittyminen otetaan nyt aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon.

Vuoden 2012 lopussa valmistauduttiin siirtymään uuteen Turun kaupungin johta-misjärjestelmään ja toimintamalliin. Tämä tarkoitti siirtymistä kahdesta lautakunnas-ta yhteen ja jaostojen määrän vähenemistä yhdellä, sillä ruotsinkieliset jaostot päätet-tiin yhdistää. Samalla peruskoulujen ja lu-kioiden johtokunnista luovuttiin. Myös vi-rastopäällikön ja apulaiskaupunginjohtajan virat yhdistettiin uudeksi toimialajohtajaksi. Ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijahal-linto tiivistyi siten merkittävästi.

Verrattuna vuoden 2011 suurta joukkoa koskeneeseen muutokseen vaikutti uuteen toimintamalliin siirtyminen organisaati-on toimintarakenteisiin vain vähän. Ny-kyisen sivistystoimialan palveluksessa on 3 750 henkilöä. Muutokset koskivat tosiasi-assa henkilömäärää, joka hyvin sopisi yh-teen linja-autoon. Sivistystoimialan osal-ta on enemmän kysymys toimintatapojen ja toimintakulttuurin uudistamisesta. Toi-mialamme odottaa esimerkiksi matriisimal-lilta toimintatapojen yhdenmukaistumista koko kaupungissa sekä konsernihallinnon ja toimialan välisen rakentavan vuorovai-kutuksen lisääntymistä.

Turkulaista toimintakulttuuria kuu-lee usein – pääsääntöisesti kylläkin ai-van perusteetta – kutsuttavan hitaaksi tai kankeaksi. Odotamme toiminta-

UUTeen TOiminTaKULTTUUriin

Menettelytapaohje täsmentää sen, mi-ten Turun kaupunki käytännössä toteuttaa lakia työnantajan ja hen-

kilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnis-sa sekä lakia työsuojelun valvonnasta ja työ-paikan työsuojeluyhteistyöstä ja noudattaa näihin liittyviä lakeja, asetuksia ja kunnal-lisen alan sopimuksia.

Tavoitteena on edistää avointa vuorovai-kutusta ja tiedonkulkua sekä antaa henki-löstölle vaikutusmahdollisuus omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten val-misteluun. Ohjeen tavoitteena on kehittää yhteistoimintaa kaikilla organisaatiotasoil-lamme siten, että yhteistoiminta ja viestin-tä ovat luonteva osa asioiden valmistelua ja siihen vaikuttamista ja samalla varmistaa, että noudatamme hyvin kaikkia yhteistoi-mintaa koskevia säädöksiä.

Ohjeessa määritellään yhteistoiminta-organisaatiot kaupunki-, toimiala- ja työ-paikkatasolla. Toimialakohtaiset neuvottelut uusien toimielinten kokoonpanosta ovat me-neillään, vanhat toimielimet jatkavat kunnes päätökset uusista on tehty. Työsuojeluorgani-saatiot jatkavat kuitenkin entisellään vuoden loppuun, sillä uuden toimikauden työsuo-jeluvaalit järjestetään syksyllä. Ohje koskee toimialojen lisäksi myös konsernihallintoa, aluepelastuslaitosta, ammattikorkeakoulua

Kaupunginhallitus hyväksyi 21.1.2013 uuden yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita koskevan menettelytapaohjeen. Kaupungin toimintamallin muutos edellytti ohjeen päivittämistä uuden, muutetun toimintatavan mukaiseksi.

ja vesiliikelaitosta. Lisäksi ohje koskee hen-kilöstön edustusten osalta pääsopijajärjestön tavoin myös Tehyä sovintoehdotuksen voi-massaoloaikana.

Kaupunki- ja toimialatason yhteistoimintaKaupungin yhteistyötoimikunnassa työnan-tajaa edustavat kaupunginjohtaja, apulais-kaupunginjohtaja, hallintoryhmän johtaja, henkilöstöjohtaja, työhyvinvointipäällikkö sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Toimialajohtajat osallistu-vat, mikäli kokouksessa käsitellään toimialaa koskevia asioita. Henkilöstön edustajina yh-teistyötoimikunnassa ovat pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on kaupungin toiminnan kehittä-minen, johdon ja henkilöstön yhteistoimin-nan tehostaminen ja henkilöstön vaikutus-mahdollisuuksien turvaaminen.

Toimialan yhteistoiminnalla turvataan säännöllinen yhteisen tavoitteen toteutta-misen edellyttämä vuorovaikutus henkilös-tön ja toimialan johdon välillä. Jokaisella toimialalla on vähintään yksi edustukselli-nen yhteistoimintaelin, jossa kaikilla niillä pääsopijajärjestöillä, joilla on jäseniä toimi-alalla, on edustajansa.

Toimialojen johtoryhmät kutsuvat tar-

Lokakuussa 2010 toteutettiin kaupunginjohta-jan verkkokyselytutkimus kaupungin työnte-kijöille. Kyselyyn saatiin tuhansia vastauksia ja ideoita, joita on hyödynnetty kaupungin ke-hittämistyössä. Nyt kysely saa jatkoa.

Kuluvan kevään aikana on käynnistetty palveluiden uudistamisohjelma, jonka ta-voitteena on löytää toiminnastamme paran-

YhTeiSTOiMinTA- MeneTTelYTAPAOhje On PÄiviTeTTY

Teksti: Marja Salmi-Tuominen | Kuva: Shutterstock

vittaessa käsiteltävästä asiasta riippuen hen-kilöstön edustajia kokouksiinsa. Yhteistoi-mintaelimet käsittelevät toimialan osalta muun muassa talousarviot, toiminta- ja ta-loussuunnitelmat, organisaatiomuutokset, henkilöstösuunnitelmat ja henkilöstön osal-ta noudatettavat periaatteet eli kaikki henki-löstön kannalta merkittävät kokonaisuudet.

Toimialojen yhteistoimintajärjestelmän hyväksyy kaupungin yhteistyötoimikun-ta. Järjestelmästä sovittaessa toimialajoh-taja neuvottelee asiasta toimialan henkilös-töä edustavien pääluottamusmiesten kanssa. Työpaikkatason yhteistoiminta on yhden esi-miehen ja hänen alaistensa välistä yhteistoi-mintaa, työpaikkakokouksia ja muuta yhteis-toimintaa. Työpaikkatason ohjeistus säilyi muutoksessa sellaisenaan.

Toimialoilla tulee lisäksi järjestää myös muuta yhteistoimintaa, kuten tiedotustilai-suuksia, kehittämisprojekteja, laatu- ja tu-loksellisuusryhmiä, kehityskeskusteluja ja työnohjausta. Kaiken yhteistoiminnan ta-voitteena on edistää tuloksellisuutta ja ke-hittää työelämän laatua.

Yhteistoimintamenettelytapaohje löytyy JoutseNetin säännöstöstä, kohdasta 7.9. ”Yh-teistoiminta ja ay-toiminta” nimellä ”Yhteis-toiminta- ja työsuojeluasioita koskeva me-nettelytapaohje Turun kaupungissa”.

tamismahdollisuuksia ja -keinoja niin vas-tuualue- kuin yksilötasolla. Käynnissä on myös kaupungin strategiatyö, jonka yhtey-dessä sovitaan kilpailukyvyn ja hyvinvoin-nin kasvattamisen näkökulmasta tärkeim-mistä kehittämiskohteista tuleville vuosille.

Huhtikuun aikana toteutettava kysely on luonteva jatko edelliselle, sillä oman alasi

asiantuntijana voit antaa mielipiteesi stra-tegiatyöstä ja ideoitasi oman vastuualueesi toiminnan parantamiseksi.

Suhtaudu verkkopohdintaan avoimen en-nakkoluulottomasti ja kommentoi rohkeasti. Vastaukset käsitellään nimettömänä.

Lisätietoja: tiedotuspäällikkö Juha elo

Verkkokysely strategiasta ja uudistamisohjelmasta huhtikuussa

Turun pualest 3

Turun kaupungin uudeksi henkilöstöjohtajaksi Sinikka Valtonen

Turun kaupungin uusi henkilöstöjohtaja aloitti työnsä maaliskuussa. Kaarinasta Turkuun siirtyvä Sinikka Valtonen muistuttaa, että hyvä henkilöstöjohtaja on paitsi ihmisläheinen myös jämäkkä.

”TÄSSÄ TYöSSÄ ei jAeTA hYMYTYTTöPATSAiTA”

Turun kaupungin henkilöstöjohtajaksi on valittu Sinikka Valtonen. Maalis-kuussa alkanut pesti on jatkoa Valto-

sen nousujohteiselle uralle, joka on kulke-nut aina Kakolan vankilan, Teleste Oyj:n ja Kaarinan kaupungin kautta Turkuun. Psy-kologin koulutuksen saanut Valtonen on va-linnastaan iloinen ja yllättynyt.

– Viihdyin Kaarinassa äärettömän hy-vin, joten jouduin miettimään olenko val-mis luopumaan kaikesta. Olisin kuitenkin pitänyt itseäni pelkurina, ellen olisi hake-nut tätä paikkaa. Turku on isoista kaupun-geista hienoin, ja olen vilpittömän iloinen valinnastani, Valtonen sanoo.

Valtosen mielestä kenelle tahansa tekee hy-vää poistua välillä mukavuusalueeltaan, sillä ihminen alkaa helposti toistaa itseään. Uu-teen organisaatioon siirtyminen on merkinnyt Valtoselle suurempiin saappaisiin astumista.

– En enää pääse tekemään kaikkea itse, vaan yksityiskohtia on pakko laskea mui-den käsiin. Isommassa organisaatiossa lii-kutaan ”helikopteritasolla” ja työtä tehdään suuremmin linjauksin.

Yksi asia on kuitenkin varma: monipuo-lisena tehtävänkuva tulee säilymään jatkos-sakin. Tänä keväänä Valtosta työllistävät erityisesti uuden henkilöstöpalvelukeskuk-sen perustaminen yhdessä henkilöstöpal-velupäällikkö Irmeli Niittymäen kanssa, yhtenäisiin toimintaperiaatteisiin tähtäävä henkilöstömatriisi ja Paremman johtami-sen ohjelma.

Henkilöstöjohtajan työhön voi kuulua myös esimerkiksi henkilöstöstrategian suun-nittelua ja tekemistä, henkilöstöpoliittisia linjauksia, henkilöstökehittämistä, yt-asi-oiden hoitoa ja työhyvinvointiin liittyviä tehtäviä.

– Tyypillistä työpäivää ei ole. Tässä työs-sä saa olla oikea monitoiminainen, Valto-nen selittää.

Henkilöstöjohtajaa saa nykiä hihastaValtonen pitää kaupunkia ihanteellisena työpaikkana, sillä työn mielekkyyttä ei ole vaikea löytää.

Teksti ja kuva: Maarit Rasi

"Kaupungilla työskentelee paljon ihmisiä, jotka ovat kutsumus- ammatissaan. Ei tarvitse kuin käydä lastentarhassa vierailulla, niin tajuaa, miksi tätä työtä tehdään."

– Yksin tätä työtä ei tehdä, joten tulen tarvitsemaan apuanne. Kutsukaa minut työ-paikkatapaamisiin tai tulkaa nykimään hi-hasta. On hauska oppia jotakin ihan uutta, Valtonen iloitsee.

– Kaupungilla työskentelee paljon ihmi-siä, jotka ovat kutsumusammatissaan. Ei tarvitse kuin käydä lastentarhassa vierai-lulla, niin tajuaa, miksi tätä työtä tehdään.

Myös uudessa työssään Valtonen halu-aisi tavata ihmisiä, jotka ovat ylpeitä sano-essaan, että ovat Turun kaupungilla töissä.

– Jos näin on, olen onnistunut työssäni, Valtonen kaavailee.

Työssä viihtyminen vaatii kuitenkin on-nistunutta henkilöstöpolitiikkaa ja -strate-giaa. Tätä varten tarvitaan myös henkilös-töjohtajia.

– Hyvä henkilöstöjohtaja on samaan ai-kaan inhimillinen ja jämäkkä. Ihmisiä ei tule kohdella koneen osana, mutta toisaalta työssä joutuu puuttumaan myös ikäviin asi-oihin. Hymytyttöpatsasta ei tässä työssä saa.

Uuden työnsä Valtonen on aloittanut nöyrällä mielellä.

4 Turun pualest

Filosofian maisteri Jari nevalainen aloitti IT-palvelujohtajan virassa tammikuussa. Nevalai-nen on työskennellyt kaupungin palveluksessa vuodesta 2011 ensin SAP palvelupäällikkönä ja myöhemmin johtavana IT-palvelupäällikkönä.

Jari Nevalaisesta

iT-palvelu- johtaja

Teksti ja kuva: Maria Nykyri

mallia yritysmaailmastaEnnen Turun kaupungin palvelukseen siir-tymistä Nevalainen toimi kymmenen vuot-ta Nokialla erilaisissa tehtävissä, esimerkiksi kehityspäällikkönä.

− Yritysmaailmassa erityisen tärkeää on avoimuus. Se koskee kaikkia, myös julkis-hallinnon puolta. On pystyttävä perustele-maan kulloinkin otettava suunta ja siihen vaadittavat toimenpiteet. On vaikea kuvitel-la, että tänä sosiaalisen median aikana oli-si mahdollista toteuttaa isoja kokonaisuuk-sia salassa, Nevalainen pohtii.

− Kommunikointi on välillä haasteellis-ta etenkin isossa organisaatiossa, kuten Tu-run kaupungissa. Toimiva viestintäkanava IT-palveluihin kohdistuvien tehtävien pri-orisoinnista ja kommunikoimisesta on tar-peen. Viestien selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vaikka IT-palvelut tuottaa työasema-, käyttö-, tietoliikenne- ja tukipalveluita kes-kitetysti koko kaupungille, on yhteistyö eri toimialojen kesken tärkeää.

− Toinen yritysmaailmassa korostuva asia on kokonaisuuksien hallitseminen. Pyrin ymmärtämään prioriteetit sekä projektien ja henkilöiden takana olevat motivaatiot. Niiden mukaan lähden ohjaamaan toimin-

taa. Asiasta on siis saatava ensin hyvä käsitys, jotta asi-antuntijat voivat lähteä ja-lostamaan ajatusta oikeaan suuntaan.

Palaute tervetulluttaViime vuonna kaupungin IT-käyttäjätukea tarjoavaan Servicedeskiin tuli noin 40 000 palvelupyyntöä. Servicedeskin palautekyse-lyyn vastanneiden tyytyväisyys oli yli 4,5 asteikolla 1−5.

− Käyttäjät vaikuttavat siis tyytyväisil-tä. Parannettavaa varmasti kuitenkin on, joten toivomme edelleen palautetta eten-kin siitä, miten projektit ja muu yhteistoi-minta on sujunut. Palautteen avulla paran-namme palveluita vastaamaan odotuksia, korostaa Nevalainen.

Palautetta kaupungin IT-palveluista voi antaa esimerkiksi Servicedeskin lähettämän palautekyselyn tai IT-palveluiden kump-panuuspäälliköiden kautta. Lisätietoa IT-palveluista löytyy osoitteesta http://www.turku.fi/it.

IT-palvelujohtajan keskeisenä tehtävänä on laadukkaiden ja kustannustehokkai-den tietojärjestelmien kehittämis-, tuo-

tanto- ja projektipalveluiden johtaminen. Vuoden alusta IT-palvelut on organisoitu palvelukeskukseksi, mikä selkeyttää toimin-taa. Tällä hetkellä IT-palveluissa työskente-lee 90 henkilöä.

− Nyt kun olemme oma kokonaisuutem-me, näemme resurssit paremmin ja niihin toimialoilta kohdistuvat erilaiset tarpeet ja tarpeiden prioriteetit.

– Strategia- ja kehittämisyksikköön tu-levan Kehittämisen ohjaamisen matriisitoi-minnon kautta lähdemme hakemaan uu-sia ratkaisuja asiaan, kuvailee Nevalainen muutosta.

Pienenevät resurssit pakottavat tehostamaanKiinnostavaksi haasteeksi Nevalainen ko-kee ennen kaikkea sen, miten kehittämisen ohjaus tulee toimimaan.

− Kehittämisen ohjaus hallintokunnis-ta IT-palveluihin täytyy saada pyörimään. Niukkenevat resurssit aiheuttavat kysymyk-siä, joihin on löydettävä vastaus, ja varmas-ti ne yhdessä toimialojen kanssa löydämme.

− Meiltä on jäämässä paljon henkilökun-taa eläkkeelle, osa jo tämän vuoden aikana. Koska IT-palveluillakin on paine toiminnan tehostamiseen, joudumme välttämään rek-rytointia. Niukkenevilla resursseilla täytyy siis tuottaa samat palvelut, mikä tarkoittaa käytännössä automatisoinnin ja palvelu-hankinnan lisäämistä, miettii Nevalainen.

"Toimiva viestintäkanava IT-palveluihin kohdistuvien tehtävien priorisoinnista

ja kommunikoimisesta on tarpeen. "

Turun pualest 5

Aiempi kasvatus- ja opetustoimi sai vuodenvaihteen toimintamalliuudistuksen myllerryksessä uuden nimen, kun sivistystoimiala perustettiin. Kuten toimialajohtaja Timo Jalonen tämän lehden pääkirjoituksessa summaa, uusi johtamisjärjestelmä tarkoitti siirtymistä kahdesta lautakunnasta yhteen ja jaostojen määrän vähenemistä yhdellä. Ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijahallinto tiivistyi merkittävästi.

Sivistystoimiala lukuina• lapsia varhaiskasvatuksessa: suomen-

kieliset 9 000, ruotsinkieliset 470• oppilaita perusopetuksessa: suomen-

kieliset 11 700, ruotsinkieliset 960• opiskelijoita lukiokoulutuksessa: suo-

menkieliset 4 300, ruotsinkieliset 290• opiskelijoita ammatillisessa koulutuk-

sessa: suomenkieliset 3 900, ruotsin-kieliset 110

• opiskelijavirtauma aikuiskoulutukses-sa (v. 2012): suomenkielinen koulutus 23 500, ruotsinkielinen koulutus 1 400

• toimialan henkilöstö: 3 700

Sivistystoimiala järjestää ja kehittää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita. Toimialalle kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukio-opetus, ammatillinen koulutus, yleissivistävä ja ammatillinen aikuiskoulutus sekä oppisopimuskoulutus.

Sivistystoimialalla hienosäädettiin organisaatiota

Teksti ja kuva: Satu Hatakka

Sivistystoimialan organisaatiossa muu-tokset olivat vähäisemmät kuin mo-nella muulla uudella toimialalla – oli-

han takanamme jo tiivis kaksivuotinen, kun vuoden 2011 alun edellistä organisaatiouudis-tusta oli hiottu toimintakuntoon. Lautakun-tarakenteen muutoksen ohella nyt toimeen-pannun toimintamalliuudistuksen myötä sivistystoimialalle perustettiin uusi ruotsin-kielisen kasvatuksen ja opetuksen tulosalue.

– Tavoitteenamme on tarjota ruotsinkie-lisen koulutuksen valitseville lapsille mah-dollisimman yhtenäiset koulunkäyntiolosuh-teet varhaiskasvatuksesta peruskoulutuksen kautta toisen asteen opintoihin. Turun am-matti-instituutti tarjoaa ruotsinkielistä kou-lutusta kaupan ja tietotekniikan yksikössä,

ja Turun ruotsinkielisen työväenopiston va-paa sivistystyö tarjoaa monia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia, tulosaluejohta-ja Liliane Kjellman kertoo.

Turun kaksikieliset juuret ovat pitkät ja elinvoimaiset. Ruotsinkielinen sivistystoi-miala tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen oppimisympäristön, jossa kukin voi kasvaa ja oppia omista lähtökohdistaan.

– Me panostamme korkealaatuiseen pe-dagogiikkaan sekä hyvinvoinnin ja suomen-ruotsalaisen identiteetin vahvistamiseen. Kouluissamme opiskelee myös naapuripaik-kakuntien ruotsinkielisiä lapsia. Yhteen-sä kolmetoista lähikuntaa on tehnyt Turun kanssa sopimuksen ruotsinkielisen perus-opetuksen järjestämisestä.

Kasvatus- ja opetuslautakunta

toimialajohtaja

SiViSTySTOimiaLa

KaSVaTUS- Ja OPeTUSViraSTO

LaSTen KaSVaTUS Ja OPeTUS

nUOrTen Ja aiKUiSTen KOULUTUS

Varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto

Lukio- ja ammatti- opetusjaosto

palvelujohtaja lasten kasvatus ja opetus

TALO

US

PA

LVE

LUT

TIL

AP

ALV

ELU

T

SU

UN

NIT

TE

LU-

JA

KE

HIT

TäM

ISP

ALV

ELU

T

YLE

ISH

AL

LIN

TO-

JA

HE

NK

ILö

STö

PA

LVE

LUT

VAR

HA

ISK

AS

VAT

US

PE

RU

SO

PE

TU

S

RU

OTS

INK

IEL

INE

N

KA

SVA

TU

S J

A O

PE

TU

S

LUK

IOK

OU

LUT

US

AM

MA

TIL

LIN

EN

KO

ULU

TU

Sop

piso

pim

usto

imis

to

AIK

UIS

KO

ULU

TU

S

palvelujohtaja nuorten ja aikuisten koulutus

Ruotsinkielinen jaosto

6 Turun pualest

Mitä yhteistä on porsaalla ja kiusaa-jalla? äkkiä ajatellen ei mitään, mut-ta onpas kuitenkin. Kummatkaan ei-vät ole sivistyneitä, varsinkaan jos on porsas ruokapöydässä eikä käytä veistä ja haarukkaa syödessään.

”Sivistynyt ihminen ei ala leikkiä, jos opettaja lähtee vähäksi aikaa luokasta”

Miten ihmisestä tulee sivistynyt? Koululais-ten mielestä iso osa asioista opitaan koulussa mutta myös kotona ja muiden esimerkistä:• koulussa opitaan asioita, jotta

kasvaa isoksi aikuiseksi• jos vanhemmatkin on• ymmärtää itse, että ei tee tyhmiä juttuja• jos joku toinen pyytää anteeksi, niin

itsekin pyytääMiten itse määrittelisit sivistyksen? Mo-

nilta osin varmasti samalla tavalla kuin nämä 7- ja 8-vuotiaat. Luonnehdinnat voi-

Lasten suusta useinkin se totuus kuullaan. Vilkkaan keskustelun päätteeksi kuvaan ehtivät Kiia (vas.), Kaisla, Hanna, ellen ja Thualfiqar.

Ja upea uusi Logomo, Alvar Aallon arkkiteh-tuuria, arvokkaita aateliskartanoita, Ruis-salon pitsihuviloita, saariston savusaunoja sekä aluksia, jotka vievät vieraasi Aurajoelta Airiston aalloille. Mitä ikinä kokous- ja juh-lapaikaltasi odotatkaan, Turku on hyvä idea.

Uusi Turku Touringin kongressiyksikön jul-kaisema Kokouskäsikirja ilmestyy 17.4.2013, ja se on englanninkielinen. Kirjan voi tilata osoitteesta convention@turku.fi.

TUrUSSA On Se linnATurun kokoustilat yksissä kansissa

sivat olla suoraan sivistyssanakirjasta tai vaikkapa Wikipediasta.

Opetussuunnitelmissa korostetaan kas-vatuksen, opetuksen ja koulutuksen tehtä-vää toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivel-vollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Erilai-suuden hyväksymistä ja ihmisarvon kunni-oittamista opetetaan luokassa, mutta niihin kasvetaan myös koulun arkisissa tilanteissa.

Niin totta! Tartuimme toimialan uuden ni-men kunniaksi sanaan sivistys ja kävimme kuulemassa, miten Luostarivuoren koulun Kerttulin yksikön ykkös- ja kakkosluokka-laiset pohtivat sivistyneen ihmisen olemusta.

Sivistynyt ihminen• ei porsastele ruokapöydässä, on kohte-

lias ja syö veitsellä ja haarukalla! Ei röyhtäile!

• puhuu kauniisti• ei hotki, ei potki• ei kiusaa eikä loukkaa toista• ei kiroile• ei sano, että en tykkää tai emmää halua,

vaan sanoo, että ei kiitos• osaa laskea 10 + 10 ja osaa lukea• ei koske älytauluun ilman lupaa• ei kuiski seurassa• ei potki pallolla naamaan• osaa pyytää anteeksi ja sanoo

ole hyvä ja kiitos• ei ala leikkiä, jos opettaja lähtee

vähäksi aikaa luokasta• ei näytä kieltä

Netissä on samansisältöi-nen hakukone, josta voi et-siä kokous- ja juhlatiloja kaupungista, saaristos-ta ja kartanokohteista: www.meetturku.fi.

Turun pualest 7

misto auttaa sopimuksen koukeroissa sekä työnantajaa että oppisopimusoppilasta.

Oppisopimuskoulutuksessa pääosa kou-lutuksesta tapahtuu työn kautta. Käytännös-sä on havaittu, että jo tutuksi tulleen kans-sa on helpompi solmia oppisopimus. Uutta työntekijää rekrytoitaessa työkokeilun kaut-ta toteutettava ennakkojakso helpottaa mo-lempia osapuolia tutustumaan toisiinsa en-nen varsinaisen oppisopimuksen solmimista.

Oppisopimus tehdään määräaikaisek-si, ja se perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen. Työnantaja ni-meää opiskelijan tueksi työpaikkaohjaajan.

Työnantaja saa koulutuskorvauksen, jonka lisäksi työnantaja voi hakea palkkatukea työ- ja elinkeinotoimistosta. Palkkatuki on noin 700 euroa kuukaudessa, ja se myönnetään harkinnanvaraisesti jopa koko oppisopimus-

Huoli nuorisotyöttömyydestä ja nuorten kouluttautumattomien syrjäytymisestä on saa-nut liikkeelle kaikki työllisyyden ja koulutuksen kanssa tekemisissä olevat tahot. Vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu tarjoaa muun muassa työtä, koulutusta, työkokeilua, työnhakuvalmennusta, palkkatuettua työtä tai ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja.

Nuorisotakuu tarjoaa mahdollisuuksia myös alle 30-vuotiaille

– Valmistelemme osakeyhtiön hallituk-sessa toiminnan vastaanottamista yhtiömuo-toon ja haemme syksyllä uutta toimilupaa valtioneuvostolta. Toimiluvassa säädetään koulutusvastuista ja muista toiminnan edel-lytyksistä, hän valottaa.

Toimitusjohtaja Savolainen vastaa lisäksi yhtiön juoksevasta hallinnosta ja yhteyden-pidosta sidosryhmiin. Kaikkineen siirtoa on valmistelemassa tiimi, johon kuuluu omis-tajakuntien (Turku 91 prosenttia ja Salo 9 prosenttia) sekä ammattikorkeakoulun asi-antuntijoita.

Vapaa-ajalla palloillenVaativan työn vastapainoksi vapaa-ajalla täytyy irrottautua päivän töistä. Savolaista auttaa siinä liikunta. Se vie ajatukset kä-

Turun amK Oy:tä valmistellaan

Turun ammattikor-keakoulun yhtiöittä-mistä luotsaa Sami

Savolainen.

Muutama kokous ja toinenkin pöytäkirja tarvitaan ennen kuin parikymmentä vuotta toiminut Turun ammattikorkeakoulu muuttuu osakeyhtiöksi. Sami Savolainen toimii valmisteluvaiheessa uuden osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Teksti: Anne Lehikoinen | Kuva: Maarit Rasi S avolaisen päätyönä on toimia eri-tyisasiantuntijana Turun konserni-hallinnon kaupunkikehitysryhmän

elinkeinojen ja osaamisen vastuualueella. Tänä vuonna hän valmistelee ammattikor-keakoulusta osakeyhtiötä, joka toimii suju-vasti jo ensi vuoden alusta.

Sami Savolainen on toiminut muun mu-assa osaamis- ja elinkeinosektorin apulais-kaupunginjohtajien avustajana, ja erityisesti hän onkin perehtynyt alueemme koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan.

– Edessä on nyt kaksi isompaa työkoko-naisuutta eli ammattikorkeakoulun liike-toiminnan siirron ja toimilupahakemuksen valmistelu, toteaa Savolainen. Samalla jou-dumme sopeutumaan entistä niukempaan valtion rahoitukseen.

koulutuksen ajaksi. TE-keskuksen myöntä-mää palkkatukea voidaan myöntää yrityksel-le, yhdistykselle, säätiölle ja kunnalle.

nappaa nuori Töihin -kampanja on ollut menestysTurun oppisopimustoimistolla on jo hyvää kokemusta nuorten työllistymisestä Nappaa Nuori Töihin -kampanjan tiimoilta. Kampan-ja vastaa hyvin yhteiskuntatakuutyöryhmän tavoitteisiin ja on ollut melkoinen menestys.

Kampanjan aikana syyskuusta 2011 vuo-den 2012 loppuun mennessä yhteensä 191 nuorta työllistyi Varsinais-Suomessa eri aloil-le. Käytännössä kampanja-aikana työllistyi joka kuukausi 12 nuorta oppisopimuskoulu-tuksella. Työllistävimpiä aloja olivat teknii-kan ja liikenteen toimialat. Kampanjan hy-vistä käytännöistä on otettu oppia, ja niiden

Nuorisotakuulla halutaan myös paran-taa nuorten edellytyksiä koulutukseen hakeutumiseen ja työmarkkinoille

sijoittumiseen. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle on tarjolla koulutuskorvaus-ta ja palkkatukea sekä koulutuksen päätty-essä entisestään ammattitaitoisempaa väkeä.

Turun seudulla arvioidaan olevan jopa tuhat nuorta vailla ammatillista koulutus-ta tai työtä, ja heidän löytämisekseen teh-dään laajaa yhteistyötä.

Oppisopimuksella ammatillinen koulutus kuntoonJos olet alle 30-vuotias ja vailla ammatillis-ta koulutusta töissä oleva tai työpaikaltasi löytyy sellaisia henkilöitä, voi oppisopimus-toimiston kanssa suunnitella oppisopimus-mahdollisuutta. Turun oppisopimustoi-

Teksti: Tero Elsilä | Kuva: Markku Teräväinen

8 Turun pualest

Annika lopetti työt ja keskit-tyi täysipäiväisesti opiskeluun

avoimessa AMK:ssa. – Opiskelen päivisin tutkinto-

opiskelijoiden ryhmän mukana. Ai-noa ero on se, etten saa opintotukea tai Ke-lan ateriatukea. Kaikki ovat ottaneet minut hyvin vastaan, eivätkä opiskelutoverini edes muista etten ole tutkinto-opiskelija, vaan opiskelen ryhmän mukana.

Tavoitteena tutkinto-opiskelijan paikkaAnnika on hakenut tutkinto-opiskelijaksi myyntityön koulutusohjelmaan kevään yhteishaussa. Avoimen AMK:n hakuväylää hyödynnettäessä 60 opintopistettä suorit-taneille järjestetään tietyissä koulutusoh-jelmissa oma valintakoe tai haastattelu. Annika suosittelee avointa AMK:ta kaikille motivoituneille opiskelijoille:

– Kannattaa ottaa itse asioista selvää. Ny-kypäivänä kaikki on mahdollista. Ei saa jää-dä kotiin makaamaan ja murehtimaan, jos opiskelupaikka menee sivu suun. Tämäkään vuosi ei mennyt hukkaan, sillä pääsen hyp-päämään suoraan toisen vuoden opintoihin tutun opiskelijaryhmän kanssa. Nyt ensim-mäinen vuosi myyntityön opintoja alkaa jo olla takana. Toivottavasti seuraava odottaa – tutkinto-opiskelijana.

Mikä ihmeen avoin amK?

T urun ammattikorkeakoulun avoimes-sa AMK:ssa voit opiskella ammatti-korkeakoulun tutkintoihin kuuluvia

opintojaksoja kaikilta tarjolla olevilta aloilta. Opiskelijaksi voi ilmoittautua kuka tahan-sa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Voit päivittää osaamistasi, opiskel-la omaksi iloksesi tai vaikkapa AMK-tutkintoa silmällä pitäen.

Näin teki myös Annika Nordqvist, 21-vuotias opiske-lija, joka aloitti opintonsa syk-syllä 2012 myyntityön koulutus-ohjelmassa.

Entinen porilainen muutti Tur-kuun alun perin töiden perässä. Puolen-toista vuoden jälkeen opiskelu vei Annikan mennessään eikä hän ole päätöstään opiske-lijaksi ryhtymisestä katunut päivääkään. Ke-vään yhteishaussa opiskelupaikka jäi muu-taman pisteen päähän, ja Annika alkoi etsiä netistä hänelle sopivia opiskeluvaihtoehtoja.

– Löysin tietoa avoimesta AMK:sta, ja päätin ilmoittautua opiskelijaksi tarjolla ol-leille myyntityön koulutusohjelman opinto-jaksoille, Annika muistelee.

Soitto avoimen AMK:n toimistoon muut-ti Annikan suunnitelmia entisestään, kun selvisi, että Annikalla oli mahdollisuus suo-rittaa kaikki ensimmäisen vuoden opinnot avoimen AMK:n kautta.

muiden mukana– Kun ensimmäinen opiskelupäivä koitti, en oikein tiennyt mitä odottaa tai miten kaikki sujuisi, itse asiassa en ollut edes varma koko koulutusohjelmavalinnastani. Alun jälkeen kaikki kuitenkin sujui hyvin, ja Myyntityön koulutusohjelma on alkanut tuntua juuri siltä oikealta alalta, Annika pohtii.

Tärkeä osa vuoroesimies anja Branderin työtä on oppisopimusopiskelijoiden ohjaaminen. Oivi nuojua-Hilden suorittaa alan perustutkintoa.

Nuorisotakuu tarjoaa mahdollisuuksia myös alle 30-vuotiaille

tevästi muuhun kuin esimerkiksi osakeyh-tiölakiin.

Savolainen kertoo olevansa eräänlainen palloilija. Hän harrastaa mielellään sählyä, tennistä ja futista. Perheen kanssa on tänä talvena tullut myös lasketeltua ja retkeiltyä.

Pallosilmää tarvitaan varmasti myös sii-nä, että kaikki pelinappulat saadaan järjes-tykseen uudessa osakeyhtiössä.

– Ammattikorkeakoulu on hyvässä vai-heessa. Siellä oleva huipputason osaami-nen tulee jatkossa saada entistä tiiviimpään vuorovaikutukseen turkulaisten yliopisto-jen ja muiden oppilaitosten kanssa, toivoo Savolainen.

– Nuorten koulutuksen työelämävastaa-vuus ja laatu ovat jatkossakin Turun ammat-tikorkeakoulun tärkeimmät perustehtävät. Ammattikorkeakoululla on nyt ainutlaa-tuinen mahdollisuus myös uusiutua ja tu-kea alueen elinkeinorakenteen kehittymis-tä. Yrittäjyyden eteen jo tehty työ ja useat työelämälähtöiset oppimisympäristöt ovat tästä hyviä esimerkkejä.

tuloksia löytyy Työministeriön Hyvät käy-tännöt -käsikirjasta.

Oppisopimustoimisto jatkaa omaa Nap-paa Nuori Töihin -kampanjaansa nuorisota-kuuseen liittyen. Oppisopimuskoulutuksesta on muodostumassa nuorille merkittävä port-ti työelämään ja ammatin hankkimiseen. Usein kuitenkin unohdetaan, että oppisopi-mustoimisto tukee uusien työntekijöiden op-pisopimuskoulutuksen lisäksi jo työssä käy-vien työntekijöiden oppisopimuskoulutusta.

Lue onnistumistarinoista Turun oppiso-pimustoimiston verkkosivuilta: www.oppi-sopimus.turku.fi.

motivaatiomittariVuonna 2013 Turun ammattikorkeakoulussa osa koulutusohjelmista ottaa käyttöön avoimessa 60 opintopistettä suorittaneille oman valintakokeen ja/tai haastattelun. Tarkoituksena on saada sisään kaikkein motivoituneimmat opiskelijat.

– Jos opiskelija on jaksanut suorittaa perheen, työn ja harrastuksiensa lomas-sa 60 opintopistettä koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja ja vieläpä omalla kus-tannuksellaan, on motivaatio varmasti kohdallaan, kommentoi Turun AMK:n opinto-asiaintoimiston päällikkö anu Lehtinen.

Ammattikorkeakoulu on Turun kaduilla jo tuttu käsite, mutta mitä ihmettä tarkoittaa avoin AMK? Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa opintoja kaikille tiedonnälkäisille.

Lisätietoja avoimesta amK:sta: www.turkuamk.fi/

avoin

Teksti: Elina Karaus | Kuva: Heikki Rahkonen

Turun pualest 9

hOMMiSSA

Opetus- ja kulttuuriministeriö myön-si Leena Aholle tammikuussa 2013 valtakunnallisen nuorisotyön tun-

nustuspalkinnon. Palkinto on huomionosoi-tus merkittävästä työstä nuorisotoimialalla.

Ahoa ei uskoisi 64-vuotiaaksi. Aktiivisesti muun muassa monipuolista liikuntaa ja jär-jestötoimintaa harrastava Leena on pirteä, iloinen ja nuorekas. Sorja varsikin on mel-kein kuin parikymppisellä.

Pitkä ura nuorisotoimessaUransa Turun kaupungilla Leena Aho aloitti tehden sijaisuuksia pienten lasten vastaanot-tokodissa sekä eri lastentarhoissa ja lastenko-deissa viikonloppuisin ja opiskelun ohella. Vuonna 1973 hän suoritti Tampereen yli-opistossa nuorisotyön tutkinnon, ja vuotta myöhemmin hänet valittiin Turun kaupun-gille vakinaiseen nuorisosihteerin virkaan.

Tehtäviin on vuosien kuluessa kuulunut nuorisolautakunnan sihteerin tehtäviä, hal-linnollisia töitä, kuntayhteistyötä, tapahtu-majärjestämistä, esimiestehtäviä ja leirioh-jaajana toimimista. Lisäksi arkiston hoito on kuulunut arkistotutkinnon suorittaneen Ahon tehtäviin koko 41 vuoden ajan.

Toisin kuin monilla muilla kaupungin työntekijöillä, Leenan työpaikka tai edes nimike ei ole muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Pari vuotta sitten nuorisotoimes-sa muutettiin esimiestöitä tekevien nuoriso-sihteerien nimikkeitä toiminnanjohtajiksi, ja samassa yhteydessä Leenankin nimike oli-si muutettu. Hän halusi kuitenkin edelleen

pitää vanhan nuorisosihteerin nimikkeen.– Se on ollut erittäin hyvä ja kuvaava tit-

teli, jota ei ole koskaan tarvinnut selitellä ke-nellekään, Leena hymyilee.

Uranvaihto ei ole koskaan Ahoa erityi-semmin houkutellut.

– Työssäni on ollut kaikenlaista vessan-tyhjennyksistä edustustehtäviin. Se on sopi-nut minulle. Vaatii tietynlaista luonnetta ja aktiivista otetta tarttua tehtäviin monipuo-lisesti. Olen pitänyt siitä, että työ on ollut itsenäistä ja ammattitaitooni on luotettu.

”Sydäntä ja halua toimia nuorten kanssa”Ahon suora kontakti nuoriin leireillä, mat-koilla ja tapahtumissa on säilynyt koko hä-nen työuransa ajan. Nuorten parissa työs-kentely on hänelle edelleen innostavaa ja monipuolista.

– Lapset ja nuoret ovat olleet rikastuttaja urallani, joka on ylläpitänyt työssäni tärkeää nuortenmielisyyttä. Nuoret ovat raikkaita ja energisiä. Heistä saa voimaa, Leena summaa.

Sydäntä lähellä ovat myös Nuori Kulttuu-ri -tapahtumat, joissa Aho on ollut mukana 70-luvulta saakka. Viime vuonna konkari oli järjestämässä tätä 1 400 nuorta esiintyjää ke-rännyttä valtakunnallista tapahtumaa Turussa.

Kun Opetus- ja kulttuuriministeriö myön-si Aholle valtakunnallisen nuorisotyön tun-nustuspalkinnon, perusteluina todettiin muun muassa, että ”Aho on osoittanut niin työssään kuin vapaa-aikanaan suurta kiin-nostusta nuorten asioiden edistämisessä. Hä-

nessä on ruutia, hänellä on sydäntä ja halua toimia nuorten kanssa.”

Yhdeksi uran huippuhetkistä Leena mai-nitsee myös Kupittaanpuiston laidalla sijait-sevan Turun ensimmäisen laillisen graffiti-seinän. Viime vuoden avajaiset kiinnostivat valtakunnallistakin mediaa.

– Ajatus graffitiseinästä tuli nuorten esi-tyksestä. Se on osoittautunutkin suosituk-si paikaksi.

Toiveena lisää työnkiertoa ja panostusta asiakaspalveluunTyösuojeluvaltuutettuna 27 vuotta toiminut Leena on ollut erittäin tyytyväinen Turun kaupunkiin työnantajana. Hän kuitenkin toivoo, että jatkossa tehtävissä olisi jousta-vasti liikkumavaraa esimerkiksi erilaisten työnkiertojen muodossa. Siitä hyötyisivät työntekijät ja työnantajat.

Aho painottaa kaupungin suurimman voimavaran olevan kaupunkilaisten hyväk-si töitä tekevät ihmiset.

– Olisi hienoa, jos työntekijät saisivat käyttää omaa osaamistaan laajemmin eri-laisissa tehtävissä ja toimipisteissä. Minua olisi saattanut kiinnostaa välillä tehdä töitä esimerkiksi lastensuojelun parissa.

Aho toivoo myös, että kaupungin asiakas-työtä tekeviin henkilöihin ja palvelun kehit-tämiseen panostettaisiin jatkuvasti.

– Asiakaspalvelun esimiestehtävät ovat tärkeitä, jotta työntekijät jaksaisivat hoitaa asiakaspalvelua hyvin. Siihen kaupungin pi-täisi satsata ja kannustaa.

PAlKiTTU leenA AhO On OllUT 41 vUOTTA nUOriSOSihTeerinÄ

Nuorisosihteeri Leena aho on ollut Turun kaupungilla töissä nuorten palveluiden parissa yli neljäkymmentä vuotta. Synty-peräinen turkulainen on päättänyt jatkaa pitkää uraansa vielä tämän vuoden ajan ennen siirtymistään eläkkeelle.

”Vessantyhjennyksistä edustustehtäviin”

Leena Aho kokeilee spraymaalaamista nuorten esityksestä toteutettuun Turun ensimmäiseen lailliseen graffitiseinään tammikuussa 2012.

Teksti ja kuva: Maria Vakkamaa

10 Turun pualest

Vuosi sitten ekotukikoulutuksen käy-nyt Raikko Kavisto kertoo Työkes-kuksen toiminnasta.

– Alun perin kaikki lähti liikkeelle 95 vuotta sitten pienestä pajatoiminnasta. Nyt ovat osastot muun muassa kunnossapidolle, puutöille, metallitöille, kalustekunnostuk-selle, tekstiilitöille, kokoonpanolle ja palve-lutoiminnoille. Esimerkiksi tekstiiliosastolla tehdään todella monien kaupungin yksiköi-den työvaatteita.

Työkeskus myy valmistamiaan tuottei-ta omissa tiloissaan Pansiontiellä, Tuure-porinkadulla Onnimannin yhteydessä sekä Skanssin Monitorissa. Erilaisilta messuilta, tapahtumista ja markkinoilta voi myös löytää heidän myyntikojunsa. Tuotteita on laaja va-likoima pienistä muistoesineistä ja astiapyyh-keistä suurempiin pihalyhtyihin ja kunnos-tettuihin kaappeihin sekä nojatuoleihin.

– Olemme keskustelleet nettikaupan pe-rustamisesta, mutta se on vielä ideatasolla. Ammattitaitoa ja osaamista työntekijöiltäm-me löytyy. Vaikka kirjo on laaja, yhteistä kaikille on, että jokainen on soveltuva sii-hen työhön mitä tekee, ja joukosta löytyy myös pitkän linjan ammattilaisia.

Työkeskuksessa voidaan tehdä, tuottaa ja valmistaa oikeastaan kaikkea, tilaukses-ta riippuen. Tällä hetkellä kaupungin yk-siköt työllistävät paljon, mutta Työkeskus palvelee myös yksityisiä.

– Pääpaino on kuitenkin kuntouttavalla työtoiminnalla, Raikko muistuttaa.

– Myös ympäristöasiat ovat osa yhteis-kunnallista vastuuta. Ekotukitoiminnassa olen saanut melko vapaat kädet. Tietenkin taloudellisten resurssien käytöstä pitää saa-da hyväksyntä.

Jäteasiat kuntoonRaikko vastaa itse kunnossapidosta, johon kuuluu muun muassa pihojen ympärivuotis-ta kunnostusta, leikkipuistojen sosiaalitilo-jen korjaukset, julkisten tilojen maalaustyöt ja vanhojen rakennusten purkutyöt. Talot puretaan käsityönä, ja urakoita tulee nel-jästä viiteen vuodessa.

– Kun homma tehdään käsin, antaa se loistavat mahdollisuudet kierrätykselle ja uusiokäytölle. Tavoitteena olisi saada hyö-dynnettyä ja lajiteltua 95 prosenttia purku-työmailla syntyvästä jätteestä.

Purkutaloista saadaan puutavaraa, ikku-nanpokia ja uunin osia. Mukana on myös taloudellinen ajattelu, sillä lavallinen seka-jätettä kustantaa kaupungille paljon enem-män kuin oikein lajiteltu tavara. Lajittelua ja jätteen synnyn ehkäisyä levitetään myös muille osastoille. Kuluvan vuoden tavoit-teena on järjestää jätehuollon infotilaisuus kaikille Työkeskuksen sekä Työllistämispal-veluiden yhteensä noin 50 toimihenkilölle.

– Joskus on hyvä, että ulkopuolinen ar-vioi omaa toimintaa, sillä itse ei välttämättä huomaa kaikkia kehittämismahdollisuuksia. Tämän vuoksi on suunniteltu mahdollista yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa jätteenkäsittely- ja kierrätysohjel-man muodossa projekti- tai opinnäytetyö-nä, Raikko kertoo.

Kaatopaikkapyöristä toimiviksi kulkuvälineiksiTulevaisuuden alavaltauksena on pyörien kunnostus ja huolto. Tällä hetkellä Työkes-kuksessa on kaksi yhteiskäyttöpyörää, jotka on kunnostettu laittomilta kaatopaikoilta löydetyistä vanhoista pyöristä. Löydetty-jen listalta löytyvät pyörien lisäksi huume-ruiskut, käyttämättömät patruunat, tyhjät spraypurkit, vanhat huonekalut, rakennus-materiaalit ja öljykanisterit.

– Me siivoamme näitä laittomia kaato-paikkoja, joita syntyy pitkin Turkua, kun ei viitsitä kärrätä kuormaa Orikedolle tai Topinojalle. Kaatopaikat ovat yleisimmin peräkärrylastillisia ja pienempiä, mutta vä-lillä löytyy jopa kuorma-autolavallinen ros-kaa. Eräs mieleenpainuva lasti oli paketti-autollinen vanhoja mandariineja, Raikko muistelee.

– Näistäkin keikoista saadaan materiaalia uusiokäyttöön, kuten vanhoja huonekaluja ja nyt nämä pyörät. Työkeskus tekee työnsä niin hyvin, ettei monikaan tiedä laittomista kaatopaikoista, Raikko nauraa.

Vaikka kaatopaikoista on Työkeskukselle työllistävä vaikutus ja työstettävää materi-aaliakin niistä saadaan, on todella surullis-ta, että niitä nykypäivänä edes on.

Teksti ja kuva: Marja Tommola

Turun kaupungin Työkeskuksessa on 25 toimihenkilön lisäksi kerrallaan noin 200 työllistämispalveluiden kautta tullutta työntekijää. Työkeskuksella on pitkät perinteet sosiaalisen vastuun kantajana.

Raikko Kavisto Impivaaran vanhan eläinhoitolan purku-työmaalla.

Paikka: Turun Työkeskus | Ekotukihenkilö: Raikko Kavisto Työntekijöitä: 25 toimihenkilöä ja noin 200 työllistettävää

Työkeskuksessa huolehditaan yhteiskunnallisesta vastuusta

Turun pualest 11

Mikro ei ole tarkoitettu kissan kuivaamiseen, hymyilee Jouni Paakkinen. Huom! Kuvan kissaa ei vahingoitettu kuvaustilanteessa.

mia käytännönvinkkejä myös työelämään. Puhelimen käyttöohjeen kohdassa vastaa-

minen neuvotaan näin: ”Odota, että puhe-lin soi”. Nerokasta.

Kahvitauolla on hyvä muistaa seuraava käytännöllinen ohje, joka löytyi mukaan otettavasta kahvikupista: ”Huomio, kuu-mat juomat ovat kuumia!”.

Mikäli kesälomasuunnitelmat ovat vielä avoinna, kannattaa harkita mielenkiintoisen kuuloista kanadalaista matkatoimistoa, joka mainostaa: ”Älä ota riskiä, että lomasi menee pilalle – tule meille ja varmistu asiasta!”.

maailman suurimman Simpsons-fanisivuston ylläpitäjäPaakkinen työskentelee Turun kaupungin sivistystoimialalla TOP-keskuksessa (Tie-tokone opetuksessa) toiminnanjohtajana, ja hän on koulutukseltaan luokanopettaja

VarOiTUS! älä käytä mikroa lemmikki- eläinten kuivaamiseen.Jouni Paakkinen tietää tämän sekä monta muuta kyseenalaisen hyödyllistä käyttöohjetta.

Teksti ja kuvat: Marja Nikkinen

ja englannin opettaja. Ikiliik-kujan oloinen mies on ehtinyt kirjoittaa kirjan myös keltaisen perheen kahdesta vuosikym-menestä eli suositusta Simpso-nit-sarjasta, ja hän on toiminut Simpsoneiden eli maailman suurimman fanisivuston webmasterina jo toistakym-mentä vuotta. Myös oppikirjojen tekoa on mahtunut Paakkisen vapaa-aikaan. Ehti-väinen mies.

Tulevaisuudesta kysyttäessä Paakkinen on varovainen, mutta uusia ideoita pilkot-taa jo mielessä.

– Väkisin ei voi alkaa uusia ideoita kek-simään, kenties uusi kirja käännöskukkasis-ta jossakin vaiheessa. Olisi myös kiva kerätä esimerkiksi opettajuuteen liittyvää materi-aalia, esimerkiksi arkipäivän mokia, Paak-kinen ideoi harrastuksensa tulevaisuutta.

T urun kaupungin sivistystoimialalla työskentelee mies, joka tietää harras-tuksensa pohjalta yhden jos toisen-

kin kummallisen käyttöohjeen. Myös eloku-vien ja tv-ohjelmien käännöskukkaset ovat osuneet hänen silmiinsä. Niistähän oikeas-taan kaikki alkoi.

– Perustin vuonna 1997 nettisivun, johon olin kerännyt käännöskukkasia eli virheel-lisiä käännöksiä tv-sarjoista ja elokuvista. Ihmiset löysivät sivuni nopeasti ja alkoivat lähettää myös omia löydöksiään sinne. Kään-nöskukkaset päätyivät kirjaksi, kun olin vuonna 2003 Trendi-lehden haastattelussa, josta kustantaja bongasi minut. Myönnyin kirjan julkaisemiseen, mutta ehtonani oli, että myös nettisivuilleni poimitut käännös-kukkaset jäisivät elämään, Jouni Paakkinen kertoo käännöskukkasten polusta.

Ensimmäinen käännöskukkaskirja, Yh-deksänmetrinen maasika, julkaistiin vuon-na 2003, ja se möi 15 000 kappaletta. Siitä julkaistiin viisi eri painosta, jonka jälkeen sille tehtiin myös jatko-osa, Agentti appel-siini. Kirjasarjan kolmas osa, Yhdeksänmet-risen maasian poika, yhdisti kaksi edellistä kirjaa sekä sisälsi yhden uuden osan. Kaik-ki käännöskukkaskirjat ovat tällä hetkellä loppuunmyytyjä, joten suosio on ollut suurta.

”Odota, että puhelin soi”Käännöskukkasten jälkeen Jouni alkoi puhua kustantajalle ideasta kirjoittaa kirja myös kummallisista käyttöohjeista, joita hän oli vuosien varrella löytänyt. Kustan-taja osti oikeudet englanninkieliseen kir-jaan The World’s Stupidest Instructions, jo-hon Jouni sai tehtäväkseen suomenkielisen käännöksen sekä lisätä siihen itse löytämi-ään käyttöohjeita.

Varoitus! Älä niele nauloja! Kummallisia käyttöohjeita -kirjasta voi poimia muuta-

12 Turun pualest

petuspäivän ja että kahden viikon kuluttua loppuisi polttaminen.

Vanhat tavat houkuttelivat, mutta Päi-vi piti päänsä.

– Kun tein lopettamispäätöksen ja kävin savuttomuushoitajalla, oli kevät. Erityisesti kesä ja terassit houkuttelivat, ja toisinaan tu-pakkaa teki mieli. Hankalinta oli, jos oma motivaatio katosi, Päivi kertoo ja jatkaa:

– Ennen vedin hermosauhuja, ja nyky-äänkin vaikeassa tilanteessa tulee tunne, että nyt kuuluisi polttaa. Voin kuitenkin olla seurassa, jos joku muu polttaa. En ha-lua lähteä leikkimään kokeiluilla, että polt-taisin vain yhden.

Savuton työpaikka jakaa mielipiteitäKaikkia työpaikan savuttomuusjulistautu-miset ja tarjolla oleva apu eivät miellytä. Kun sosiaali- ja terveystoimi julistautui savuttomaksi vuonna 2009, savuttomuus jakoi mielipiteitä.

– Kiellot ja rajoitukset ärsyttävät, koska polttamisen takia voi olla huono omatun-to ja tuntee itsensä toisen luokan kansalai-seksi. Myös tietynlainen holhoaminen voi ärsyttää. Työntekijöiden pitäisi kuitenkin päästä irti kielteisistä ajatuksistaan. Ohjel-maa kannattaa jatkaa, koska se tavoittelee hyvää, Päivi kommentoi savuttomuusohjel-maa ja toteaa vielä:

– Haluaisin kannustaa ihmisiä tupakoinnin lopettamisessa. Heitä pitää tukea ja päätök-sen pitää olla vahva, koska takapakkeja tulee.

Yrityksiä, houkutuksia ja viimeinen niitti

PäiVi OnniSTUi

Vuoden vaihtuessa moni teki lupauksia uudelle vuodelle. Pudotan painoa, pidän

enemmän yhteyttä ystäviini, vähennän alkoholin käyttöä, syön terveellisemmin,

vähennän kiroilua – ja lopetan tupakoinnin. Lupauksia, joista osa toteutuu ja osa ei.

Kaikki elämäntapamuutokset vaativat sitkeyttä, mutta päätös tupakoinnin lopet-

tamisesta lienee vaikeimmasta päästä.

Maaliskuussa 2013 tulee täyteen kol-me vuotta siitä, kun hyvinvointi-toimialan puhelinvaihteenhoitaja

Päivi Alasaari lopetti tupakoinnin. – Minua alkoi monen vuoden jälkeen

ärsyttää, kun vaatteeni haisivat tupakalle ja sormeni olivat keltaiset ja haisevat. Tie-sin tupakoinnin vaarat, ja sukulaiseni oli vuotta aiemmin kuollut keuhkosyöpään, Päivi muistelee.

Hän oli jo vuoden verran pohtinut tosis-saan lopettamista. Lopettamisyrityksiä oli takana muutama ja lakot kestivät joitakin viikkoja, mutta lopullisen päätöksen teke-minen yksin oli vaikeaa.

– Huomasin NeTkussa jutun, että työ-terveyshuollosta saisi apua tupakoinnin lo-pettamiseen. Teimme mieheni kanssa yhtei-sen päätöksen, ja myös hän päätti lopettaa tupakanpolton oman työpaikkalääkärinsä avustamana. Oli hyvä, että mies oli tuke-na, Päivi kertoo.

Päivi kävi työterveyden savuttomuushoi-tajan luona muutamia kertoja. Käyntien jäl-keenkin tukea oli tarjolla, ja hän koki sen ensiarvoisen tärkeäksi.

Oma aikataulu motivoi– Kävin kolme kertaa työterveyshuollossa savuttomuushoitajan luona. Tieto henki-sestä tuesta oli tärkeää. Savuttomuushoi-tajan kanssa teimme aikataulun, jossa olin päättänyt, milloin lopetan tupakoinnin. Aikataulu motivoi, koska tiesin tarkan lo-

Otteita kirjasta Varoitus! Älä niele nauloja! Kummallisia käyttöohjeita

älä käytä jäätelökastikkeena. Värikäs huomautus hiusväripullossa

Huomio: Poista lapsi ennen kuin varastoit rattaat. Muistutus lastenrattaissa

älä käytä nukkuessa tai tajuttomana. Hierontalaitteessa

Pidä ikkunaluukut kiinni tai apina tekee sinut hulluksi. Hotelli Bruneissa huolehtii mielenterveydestä.

Otteita kirjasta Yhdeksän- metrisen maasian poika - 1001 parasta käännöskukkasta

Joonas Hytönen Show:Laura Pausini studio-orkesterista:”And the house band I love!”“Ja aviomiehestä jota rakastan!”

America’s Next Top Model:“Eat some carbs.” (= hiilihydraatteja)“Syö roskia.”

Käännöskukkasia ja kummallisia käyttöohjeita:

www.jounipaakkinen.fi

Facebookissa ryhmä Käännöskukkasia

Teksti: Anna Huotari | Kuva: Tiia Laakso

Voit ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja varata ajan savuttomuus- hoitajalle, jos haluat apua tupakoinnin lopettamisessa.

Turun pualest 13

TUlO KULMIA

Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden ja perus- säännökset sekä yleiset tavoitteet työpaikoilla. Työsuojelu- organisaation tehtävänä on valvoa, että työympäristö on terveellinen ja turvallinen.

Työsuojelu vaikuttaa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin monella tasolla

Rauni Niinimäki (vas.), Paula Lindgren ja Heini Ranta. Kuva: Maarit Rasi.

Teksti: Heini Ranta, Paula Lindgren ja Rauni Niinimäki, hyvinvointitoimialan työntekijäasemassa olevien työsuojeluvaltuutetut

T yösuojelu ei kuitenkaan ole pelkäs-tään fyysisten vaarojen arviointia ja poistamista, vaan se on nykyaikana

yhä enemmän henkistä hyvinvointia käsitte-levien tilanteiden selvittämistä. Myös työter-veyshuolto, työaikasuojelu, osatyökykyisten suojelu ja työsuhdevalvonta ovat osa työsuo-jelua. Tärkein valvonnan kohde ovat työ-ympäristöt ja niiden jatkuva muuttuminen.

Työsuojelun toimintaohjelmat ovat lakisääteisiäTyönantajalla tulee olla työpaikan turval-lisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistar-peet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelman laadinta on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikenkokoisia yrityksiä ja yhteisöjä. Oh-jelmassa on oltava tavoitteet, jotka otetaan huomioon työpaikan kehittämistoiminnas-sa ja suunnittelussa. Tavoitteet on käsiteltä-vä henkilöstön kanssa.

Hyvinvointitoimialan toimintaohjelmassa kerrotaan valtakunnallisesta Sosiaali- ja ter-veysministeriön työsuojeluhallinnon toteutta-masta valvontahankkeesta ”Turvallinen, ter-veellinen ja tuottava kuntatyö 2015”. Hanke toteutetaan sekä johtotason että työpaikka-tason tarkastuksilla. Yhtenä asiana selvite-tään onko työpaikalla toimivat käytännöt keskeisten työturvallisuusriskien hallintaan.

Turun kaupungissa on vuodesta 2005 lähtien tehty vaarojen ja riskien arviointia. Vaarojen arviointi tehdään yksikön esimie-

hen johdolla koko henkilöstön kanssa. Tär-keimpien esille tulevien haittojen osalta tulee laatia kehittämisohjelma ja aikataulutus, joi-den mukaan epäkohdat tulee korjata. Usein tarvitaan myös taloudellisia investointeja, jotta työympäristö saataisiin asianmukai-seksi. Näiden asioiden ratkaisemiseksi tar-vitaan johdon toimenpiteitä ja tukea.

Työpaikkojen ilmanlaatuongelmien käsittelyyn on ohjeistus Monissa rakennuksissa on tullut esille kos-teus- ja homevaurioita, joiden korjaaminen kestää kohtuuttoman kauan. Kosteusvauri-oiden taustalla ovat yleensä rakennevirheet, käytöstä aiheutuva kosteusrasitus tai ilman-vaihdon puutteet. Näiden asioiden eteen-päinviemiseksi on hyvinvointitoimialalla tehty ohjeistus sisäilmaongelmien eteenpäin viemiseksi. Ohjeet löytyvät NeTkusta: Työ-terveyshuolto > Sisäilmaongelmien selvittely.

Työpaikalla suurin vastuu ongelmien rat-komisesta kuuluu työantajalle, mutta myös työntekijöillä on lakisääteiset velvoitteen-sa. Kaikkien tehtävänä on puuttua asioihin heti, jos välitöntä vaaraa aiheutuvia seik-koja ilmenee työpaikalla. Työnantajan työ-suojeluvastuuta ei voi kuitenkaan ulkoistaa esimerkiksi työsuojelun yhteistoimintahen-kilöstölle tai työterveyshuollolle.

Työsuojelu on parhaimmillaan silloin, kun se on arjessa jokapäiväistä ja työn lo-massa tapahtuvaa huomaamatonta toimin-taa, josta ei tarvitse erikseen tehdä nume-roa. Ongelmien ehkäisemiseksi voi monia asioita tehdä yhteistoiminnassa.

Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen muutosten keskiössäErilaisia muutoksia työelämässä tulee jat-kuvasti. Edellistä muutosta ei ehditä saada loppuun asti, kun jo seuraava tulee. Orga-nisaatiomuutoksissa on suuri merkitys sillä, miten johtajat suunnittelevat ja jalkauttavat uudistukset. Hyvin hoidettu muutos pal-kitsee tekijänsä aktiivisella ja hyvinvoivalla henkilöstöllä, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan tuottavuuteen.

Kannustava ja motivoiva esimies voi oleel-lisesti vaikuttaa työyksikön toimivuuteen ja työntekijän työkykyyn. Oikealla vuorovai-kutuksella ja yhteistyöllä päästään toimi-vaan ja suvaitsevaan ilmapiiriin työyhtei-sössä, jolloin kaikkien hyvinvointi toteutuu.

Kaupungin työsuojeluvaltuutettujen yh-teystiedot ja työsuojelutoimikuntien ko-koonpanot löytyvät neTkusta: Henkilös-töopas >Työsuojelu ja työhyvinvointi > Työsuojeluvaltuutetut ja -toimikunnat. Keväällä aloitetaan valmistautuminen seuraaviin työsuojeluvaaleihin, joissa valitaan työsuojeluvaltuutetut ja -toimi-kunnat kaudelle 2014–2017.

14 Turun pualest

SVENSK reSUMÉÖversättning: Marita Pettersson

Stadsstyrelsen godkände 21.1.2013 nya anvisningar om förfaringssättet i fråga om samarbetsförfarande och arbetars-kyddsärenden. Ändringen av stadens verksamhetsmodell förutsatte att anvis-ningarna uppdateras så, att de motsva-rar det ändrade verksamhetssättet.

I anvisningarna om förfarandet pre-ciseras hur Åbo stad i praktiken ska til-lämpa lagen om samarbete mellan kom-munala arbetsgivare och arbetstagare samt lagen om tillsynen över arbetars-kyddet och om arbetarskyddssamarbete på arbetsplatsen och hur staden ska följa de lagar, förordningar och kommunala avtal som baserar sig på dessa två lagar.

I anvisningarna fastställs samarbet-sorganisationerna på stads-, sektor- och arbetsplatsnivå. Som bäst pågår förhand-lingar inom sektorerna om sammansätt-ningen av de nya organen. De gamla sa-marbetsorganen fortsätter sitt arbete tills besluten om de nya sammansättningarna har fattats. Arbetarskyddsorganisationer-na fortsätter likväl med den nuvarande sammansättningen till årets slut, efter-som det i höst ordnas arbetarskyddsval för en ny verksamhetsperiod.

Anvisningarna gäller också koncern-förvaltningen, regionala räddningsver-ket, yrkeshögskolan och vattenverket. I fråga om personalens representation gäl-ler anvisningarna de huvudsakliga av-talsparterna och likaså Tehy under den tid medlingsförslaget är i kraft.

Text: Marja Salmi-Tuominen

D et som tidigare gick under namnet sektorn för fostran och undervisning fick vid årsskiftet i samband med

omställningarna för reformen av verksam-hetsmodellen ett nytt namn, då bildnings-sektorn grundades. Det nya ledarskapssyste-met innebar att antalet nämnder minskades från två till en och att antalet sektioner mins-kades med en. Detta innebar en betydan-de koncentration av högsta förtroende- och tjänstemannaförvaltningen.

I fråga om organisationen av bildnings-sektorn var förändringarna mindre än inom många andra nya sektorer – i bakgrunden fanns redan en intensiv tvåårsperiod, då den tidigare organisationsförändringen fr.o.m. början av 2011 hade finslipats och tagits i bruk. Vid sidan av den ändrade nämnd-strukturen innebar den nu verkställda refor-men av verksamhetsmodellen att bildnings-sektorn fick ett nytt resultatområde för den svenskspråkiga fostran och undervisningen.

– Vårt mål är att erbjuda de barn som väljer utbildning på svenska så enhetliga

Å bo stad har valt personaldirektör, hon heter Sinikka Valtonen. Hon tillträdde i mars och arbetet är en

fortsättning på den uppåtgående karriären som gått via jobb på Kakola, i Teleste Oyj och S:t Karins stad och vidare till Åbo. Si-nikka Valtonen är psykolog till utbildnin-

gen, och hon säger sig vara glad och över-raskad över valet.

Nu i vår kommer Valtonen att vara extra mycket sysselsatt med att starta upp den nya personalservicecentralen, att arbeta med per-sonalmatrisen som syftar till att förenhetli-ga verksamhetsprinciperna samt att utveck-la programmet för bättre ledarskap.

Enligt Sinikka Valtonen är staden en idealisk arbetsplats, eftersom det är lätt att se att arbetet är meningsfullt.

– Inom staden finns det många anställ-da som ser sitt yrke som ett kall. Det räcker med att besöka en barnträdgård så förstår man meningen med arbetet, säger Valtonen.

För att de anställda ska trivas krävs det likväl personalpolitik och personalstrategi. Därför behövs det också personaldirektörer.

– En bra personaldirektör ska samtidigt vara både mänsklig och beslutsam. De ans-tällda kan inte behandlas som delar i ett mas-kineri, men å andra sidan måste man också ta tag i tråkiga ärenden. I det här jobbet får man ingen utmärkelse som solskensflicka, konstaterar Sinikka Valtonen.

förhållanden för skolgången som möjligt, från småbarnsfostran via grundläggan-de utbildning till studier på andra stadiet. Åbo yrkesinstitut erbjuder vid enheten för handel och it utbildning på svenska, och det fria bildningsarbetet vid Åbo svenska arbetarinstitut ger många möjligheter till studier och hobbyverksamhet, konstaterar resultatområdesdirektör Liliane Kjellman.

Tvåspråkigheten har långa och livskraf-tiga rötter i Åbo. Den svenskspråkiga bild-ningssektorn ger barn och ungdomar en trygg inlärningsmiljö, där alla har möjlighet att växa och lära sig utgående från sina egna utgångspunkter.

– Vi satsar på att erbjuda högklassig peda-gogik, öka välbefinnandet och stärka den fin-landssvenska identiteten. I våra skolor studerar också svenskspråkiga barn från grannkommu-nerna. Sammanlagt tretton grannkommuner har ingått ett avtal om svenskspråkig grund-läggande utbildning med Åbo stad.

Text: Satu Hatakka

Finslipning av bildningssektorns organisation

Uppdaterade anvisningar om samarbetsförfarande

Åbo stads nya personaldirektör heter Sinikka valtonen Sitt nya arbete har Sinikka Valtonen in-

lett med en ödmjuk inställning.– Det går inte att sköta det här jobbet en-

sam, och jag kommer således att behöva er hjälp. Kalla in mig till era arbetsplatsmöten eller ryck mig i ärmen. Jag ser fram emot att lära mig helt nya saker, säger Sinikka Valto-nen med ett leende.

Text och foto: Maarit Rasi

Turun pualest 15

AMMATTilAiSTen VINKKITeksti ja kuvat: leipuri-kondiittori-opiskelijat Pia Aunela, Jessica Lamberg ja Milla Rauta

Munkit ovat herkkusuiden päiväuni. Niihin tarvitset vain:• 2,5 dl maitoa• 25 g hiivaa• 1 muna• 0,5 tl suolaa• 1 dl sokeria• 2 tl kardemummaa• 7 dl jauhoa• 50 g voita• sokeria koristeluunAloita murentamalla hiiva käden-lämpöiseen maitoon. Lisää joukkoon mausteet, kananmuna ja suurin osa jauhoista. Lisää loput jauhot ja peh-meä voi vuorotellen taikinaan. Vai-vaa taikinaa niin kauan, että se irtoaa käsistä. Muotoile taikinasta palloja ja kohota niitä pellillä peitettyinä. Nämä munkit voit paistaa samassa öljyssä kuin tippaleivät. Paista joka puolelta kauniin värisiksi ja tarkista kypsyys halkaisemalla yksi munkki. Jos pin-ta on tumma mutta sisus raaka, las-ke öljyn lämpötilaa.

Vappu on varma kevään merkki, eli nyt kaivamaan serpentiinit ja ilmapallot esiin! Annamme sinulle vinkkejä, jotta vapun viettosi sujuisi mahdollisimman sujuvasti. Ensin aloitetaan ruuista ja sit-ten siirrytään koristeluun. Näin hieno vappukattaus on valmis.

näin valmistaudut vappuun

Ensin aloitetaan siman teosta, sillä sen val-mistuminen kestää useamman päivän. Sa-malla pääset virittäytymään vapputunnel-maan. Simaan tarvitset 4 litraa vettä, 250 grammaa fariinisokeria, 250 grammaa so-keria, 1–2 sitruunaa, herneen kokoisen pa-lan hiivaa sekä rusinoita.

Kiehauta puolet vedestä ja kaada se so-kerien päälle. Sekoita joukkoon loput ve-destä ja puristettu sitruunan mehu. Jääh-dytä seos kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva.

Sima

PerunasalaattiPerunasalaatti kuuluu myös vappuperintei-siin. Se on helppo valmistaa ja vie hyvin pik-kunälän. Siihen tarvitset:• 0,5 kg kiinteitä perunoita• 0,5 kg sipulia• 4 maustekurkkua• 1 omena• 1 prk kermaviiliä• 5 rkl sinappia• 0,5 dl majoneesia• mustapippuria• persiljaa tai basilikaa• aromisuolaaKeitä perunat, kuori ne ja leikkaa paloiksi. Paloittele myös sipuli, kuorittu omena sekä maustekurkut. Sekoita aineet yhteen ja maus-ta oman maun mukaan. Tarjoile viileänä.

Tippaleipiä varten kannattaa valmis-taa kotitekoinen tippaleipämuotti. Se on helppoa ja nopeaa. Tarvitset tyh-jän säilyketölkin sekä naulan ja va-saran. Poista tölkistä etiketti ja tee naulan ja vasaran avulla reikiä tölk-kiin. Lopuksi poista pohja ja kansi. Tippaleipien teossa kannattaa käyt-tää myös pursotinpussia tai tyhjää ketsuppi- tai salaatinkastikepulloa.Taikinaan tarvitset:• 3 munaa• 1 rkl sokeria• 2/3 tl suolaa• 1½ dl maitoa• 3¼ jauhoa sekä• 1 tl raastettua sitruunan kuortaSekoita kaikki aineet yhteen ja laita pursotinpussiin tai pulloon.

Laita kattilaan ruokaöljyä noin kahdeksan senttimetrin korkeudel-le. Lämmitä se noin 170-asteiseksi mutta korkeintaan 180-asteiseksi. Aseta tippaleipämuotti kattilan poh-jalle, pursota siihen muutama rinku-la ja paista kauniin ruskeaksi molem-milta puolilta. Jäähtyneet tippaleivät voit koristella tomusokerilla.

Tippaleivät

Cocktailrullat ovat sopivia pikkunälkään, kattaukseen ja vaikka piknikille. Tämä herk-ku sopii monille, sillä täytteen voit valita itse. Me teimme tällä kertaa tällaisen täytteen, mutta ohjetta voi muoka-ta maun mukaan.Laitoimme näihin:• 1 pkt tortillapohjia• 1 pkt Creme Bonjour

Savuporo -tuorejuustoa• 1 paprikaLevitä tortillapohjan päälle tuorejuusto, ripottele pieniksi paloiteltu paprika ja rullaa tiukaksi rullaksi. Leikkaa rulla noin 3–5 sentti-metrin paloiksi, voit halutessasi kiinnittää rul-lan lävistämällä sen hammastikulla.

Cocktailrullat

Munkit

Jätä sima käymään huoneen lämpöön kah-deksi päiväksi.

Kaada sima pulloihin ja lisää jokaiseen pulloon 1 teelusikallinen sokeria ja rusinoi-ta. Sima valmistuu huoneenlämmössä noin kolmessa päivässä ja jääkaapissa noin vii-kossa. Kun rusinat nousevat pintaan, sima on valmista.

Huom! älä laita pullojen korkkeja liian tiukalle, koska paine pullossa kasvaa käy-misen aikana.

16 Turun pualest