Sotera | arkkitehtuurin laitoS

teknillinen korkeakoulu | Pl 5500 | 02015 tkk | httP://www.Sotera.fi/

leena aalto

irma Verhe

ira Verma

tutuStumiSmatka hollannin VanhuStenhuollon tiloihin

tutuStumiSmatka hollannin VanhuStenhuollon tiloihin

leena aalto

irma Verhe

ira Verma

Copyright © Sotera , tKK , eSpoo 2009

toimittanut | ira Verma

VaLoKuVat | Sotera

taitto , graFiiKKa | otSo heleniuS

iSBn | 978-952-248-029-3

iSSn | 1797-8351

arKKitehtuurin juLKaiSuja | 2009/102

3

Lukijalletutustumismatka hollannin vanhustenhuollon

tiloihin liittyi teknillisen korkeakoulun (tkk)

arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin

koordinoimaan ikääntyvät kaupunkilaiset 2020

-hankkeeseen. hankkeeseen kuului neljä tkk:n

tutkimus ja kehitysprojektia korkeakoulun eri

osastoilta: aaPinen (automaatio- ja systee-

mitekniikan laitos), iku (Sotera-instituutti,

arkkitehtuurin laitos), kutri (rakenne- ja ra-

kennustuotantotekniikan laitos) ja lite (elekt-

roniikan laitos). hankeen rahoittajana toimi

tkk:n ja helsingin kaupungin innovatiivinen

kaupunki®-ohjelma1. Jokaisella projekteilla oli

lisäksi omat erilliset rahoitustahonsa. matkalle

osallistuivat tutkimuspäällikkö irma Verhe

ja tutkija ira Verma Sotera-instituutista sekä

tutkija leena aalto rakenne- ja rakennustuo-

tantotekniikan laitokselta.

matka toteutettiin ajalla 25 - 26. 03. 2008.

tutustumiskohteet sijaitsivat almeren ja

rotterdamin kaupungeissa. kahden päivän

aikana tutustuttiin neljään, mittakaavaltaan

vaihtelevankokoiseen kohteeseen. Soteran jär-

jestämän tutustumismatkan kohteet valittiin

alan kirjallisuuteen tutustumalla sekä käyttä-

1 http://innovatiivinenkaupunki.tkk.fi/index.html

Lukijalleen hyväksi Delftin Yliopiston arkkitehtuurin

laitoksen vanhemman tutkijan t.J.m. Van der

Voordtin asiantuntemusta. hän on tutkinut

vanhustenhuollon tiloja 1990-luvulla ja ehdotti

hyviä tutustumiskohteita, joista valittiin sopi-

vimmat. matkaan kuului myös vierailu Delftin

teknillisellä yliopistolla ja tapaaminen Van der

Voordtin kanssa.

4

Sluettel 3 Lukijalle

5 hollannin vanhustenhuollon kehitys

25.03.2008

7 tutustumiskohteet

De Toonladder

8 De Ronde Hof

10 Lange Poten

Het Menuet

11 De Naber

12 De Hofstee ja De Schutse

26.03.2008

14 tapaaminen Van Der Voordtin kanssa

15 Humanitas - Bergweg

17 liite 1 - matkasuunnitelma

Sisallysluettelo

5

HollannHollannin vanhustenhuollon kehitystoisen maailmansodan jälkeen hollannissa

oli asuntopula ja ikääntyneille rakennettiin

hoivakoteja, jotta nuoret perheet saisivat mah-

dollisuuden omaan asuntoon. ikääntyneille

tarjottiin asunnoksi laitosmaisia rakennuksia,

joissa oli heille tarjolla pienet huoneet mutta

kattavat palvelut. asunnot oli suunniteltu oma-

toimisille ja varsin hyväkuntoisille ikääntyneille.

useimmat yhden hengen huoneista olivat vain

14 m² kokoisia ja kahden hengen huoneet 25

m². huoneet jakautuivat keskikäytävän varrelle

ja jokaisessa kerroksessa oli yhteinen oleske-

lutila ja pesutila. Samankaltaisia hoivalaitoksia

löytyy paljon myös Suomesta. Vanhainkoteja

rakennettiin alun pitäen myös lyhytaikaishoi-

toa varten kalliiden sairaalapaikkojen rinnalle.

asukkaat toipuivat joitakin viikkoja tai kuukau-

sia vanhainkodissa, jonka jälkeen he muuttivat

takaisin omaan kotiinsa.

Jo 1970 luvulta lähtien, asuntopulan hel-

littäessä, alettiin hollannissa hoivakotien

huoneistojen kokoa kasvattaa jopa 50 m²

asunnoiksi. tutustumismatkamme kohteena

olleessa humanitas Bergeweg –palvelutalossa

asunnot olivat n. 68 m² suuruisia. Vanhainko-

teihin muuttavat asukkaat ovat nykyään huo-

nokuntoisempia ja tarvitsivat enemmän hoivaa

kuin aikaisemmat hoivakotien asukkaat. tällä

hetkellä 85 % asukkaista asuu vakituisesti näis-

sä hoivalaitoksissa eivätkä vanhat sairaalamai-

set rakennukset tarjoa sellaista kodikkuutta

ja yksityisyyttä mitä asunnoilta vaaditaan.

asumisvaatimusten kasvaessa vuotuinen

kustannustaso ei saisi kasvaa. ikääntyneiden

asuinympäristöjä ja palveluita tulisi kehittää

siten, että omassa asunnossa asuminen on

mahdollista myös toimintakyvyn laskiessa.

hollannissa on runsaasti henkilökuntaa asuk-

kaita hoitamassa. Vanhushoitoalalle on paljon

hakijoita ja henkilökuntaa on myös runsaasti

reservissä. Vapaaehtoistyötä käytetään tehok-

kaasti hyväksi hoivatyössä, tosin viimeaikoina

vapaaehtoisten määrä on alkanut laskea myös

hollannissa. hoivatyön periaatteena on, että

asukasta autetaan mahdollisimman vähän,

jotta hänen toimintakykynsä säilyisi hyvänä

mahdollisimman pitkään. hoivafilosofian

mukaan liian vähän hoivaa on parempi kuin

liikaa hoivaa. hoivayksiköiden yhteisöllisyyttä

korostetaan ja asukkaita kannustetaan osal-

listumaan ja antamaan apua. asukkaat voivat

näin tuntea olevansa hyödyllisiä.

hollannissa on arvioitu, että n. 22% hoitolai-

toksissa asuvista voitaisiin siirtää vanhainkotei-

hin ja n. 60% vanhainkotien asukkaista pystyisi

asumaan palvelutaloissa tai kotonaan, mikäli

kotihoitoa kehitettäisiin. Yksi vaihtoehto olisi

käyttää vanhainkotien rakentamiseen varatut

rahat lyhytaikaishoitopaikkojen rakentami-

seen. on laskettu, että yhden lyhytaikaispai-

kan hinnalla hoidetaan kolme vanhainkodissa

asuvaa vanhusta, jotka muuten jouduttaisiin

sijoittamaan hoitolaitoksiin1.

1 Van der Voordt, t. J.m. 1998. Spatial implications

of Policy trends and Changing Concepts of housing and

Care for the elderly, Current trends in the netherlands.

Proceedings of the 15th international association for

People-environment Studies Conference, (iSBn: 0-88937-

282-9), pp. 78-89

6

asuminen ja palvelut ovat nykyään hollan-

nissa erotettu toisistaan. asukkaat vuokraavat

asuntonsa ja maksavat erikseen tarvitsemas-

taan hoivasta. ikääntyneiden toiveena on ollut

asunto, jossa he voivat ikääntyä kumppaninsa

tai muun omaisensa kanssa yhdessä. Palve-

luasumista kehitetään ikääntyneen itsenäistä

asumista tukevaksi palvelukokonaisuudeksi

apartment for life –nimikkeellä. tällaiset pal-

velutalot tarjoavat kaikenasteista hoivaa ja hoi-

toa, jolloin toimintakyvyn laskiessa henkilön

ei tarvitse muuttaa asuinpaikkaansa, vaan

palvelut tuodaan hänelle kotiin. ikääntyneet

ovat joutuneet tähän asti muuttamaan useaan

kertaan: ensin omasta kodista palvelutaloon

ja sen kautta vielä hoitolaitokseen. Jokainen

siirtymä tarkoittaa suurempia hoitokuluja,

vähemmän itsenäisyyttä ja rajoittuneempaa

asumista.

hoidon järjestämisessä ollaan siirtymässä

palvelun tarjontaan perustuvasta järjestelmäs-

tä palvelun kysyntään perustuvaan malliin.

tätä varten tarvitaan lisää tutkimusta iäkkäi-

den omista mieltymyksistä ja valinnoista sekä

joustavia ratkaisumalleja, jotka sallivat yksilöl-

lisen muunneltavuuden. uuden palvelumallin

avulla ikääntyneet pystyvät myös säilyttämään

sosiaalisen verkostonsa ja itsellisyytensä mah-

dollisimman pitkään.

7

TutustuTutustumiskohteet | 25.03.2008

Palvelukeskus de toonladder sijaitsee al-

meren kaupungissa pienimittakaavaisella

asuinalueella, jossa on laajoja viheralueita ja

kävelyreittejä. Palvelukeskus sijaitsee kävely-

matkan päässä juna-asemasta, pienen ostos-

keskuksen lähistöllä. alueella sijaitsee myös

muita palvelutaloja.

Palvelukeskukseen kuuluu palveluasuntoja

eritasoista hoivaa tarvitseville asukkaille sekä

kaksi erillistä pientaloa, jotka on varattu de-

mentiaoireisille. osa asunnoista sijaitsee palve-

lukeskuksen välittömässä yhteydessä ja niihin

annetaan hoivaa 24h vuorokaudessa. tätä osaa

nimitetään de ronde hof’iksi. hieman kauem-

pana sijaitsevissa palveluasunnoissa annetaan

kevyempää hoivaa asukkaan tarpeen mukaan.

Palveluasunnot sijaitsevat suojatun piha-alueen

molemmin puolin matalissa kerrostaloissa.

Sisäänkäynti ylemmän kerroksen asuntoihin

kulkee pihaa reunustavan luhtikäytävän kautta.

rakennusryhmän tätä osaa kutsutaan lange

Poteniksi. lisäksi alueella on dementiaoireisille

tarkoitettu het menuet –dementiaryhmäkoti.

rakennukset muodostavat vaihtelevan kylä-

mäisen kokonaisuuden, jossa on erilaisia ja

erikokoisia rakennuksia. Palvelukeskus on ra-

kennettu laajan sisäpihan ympärille. Pihalla on

omenapuita ja istuinryhmiä. kesäisin palvelu-

keskuksen yhteiset tilat avautuvat piha-alueel-

le. Piha-alueella on myös pieniä viljelypalstoja

sekä kotieläinaitaus, joista huolehtiminen on

palvelutalon lähistöllä asuvien vapaaehtoisten

vastuulla.

Kuva 1. De Toonladder –palvelukeskus, dementiaryhmäkotien sijainti merkitty katkoviivalla

De toonladderalmere | kathleen ferrierstraat 191

8

Palvelutalon 24 tunnin hoivan asunnot sijait-

sivat puoliympyränmuotoisen rakennuksen ul-

kokaarella. asunnoista löytyi mielenkiintoisia

asukkaan yksityisyyden kunnioittamiseen liitty-

viä yksityiskohtia. kaksiosainen huoneisto-ovi

mahdollisti sen, että asukas voi halutessaan

olla omassa kodissaan rajatussa tilassa ja

samalla olla yhteydessä muihin palvelutalon

asukkaisiin sekä henkilökuntaan oven avonai-

sen yläosan kautta. huoneisto-ovet avautuivat

palvelutalon yhteisiin tiloihin. ensimmäisen

kerroksen asunnoissa oli oma sisäänkäynti

myös pihan puolelta, mikä lisäsi asumiseen

yksityisyyden ja oman elämän tuntua.

Kuvat 2 ja 3. de Toonladder: Palvelukeskuksen pihalla on omenapuita ja kotieläinaitaus, jossa on muun

muassa kanoja, sorsia, lampaita ja kilejä.

asuntoihin kuului avara oleskeluhuone,

makuuhuone ja tilava wC- ja peseytymistila.

asuintila oli jaettu saarekekeittiön avulla oles-

kelutilaan ja keittiöön.

asunnot avautuivat palvelutalon yhteisti-

loihin. monipuolisten oleskelutilojen lisäksi

rakennuksista löytyi paljon muita palvelutiloja

sekä keittiö- ja pyykinpesutiloja. henkilökun-

nalle oli varattu omia tiloja.

Kuvat 4, 5 ja 6. De Ronde Hof: Oma ovi pihalle, huoneisto-ovi normaalia leveämpänä sekä kaksiosainen

huoneisto-ovi.

De ronde hof

9

Kuva 7. De Ronde Hof: Saarekekeittiön vesipiste oli

sijoitettu siten, että siihen oli helppo ulottua myös

pyörätuolista.

Kuva 8. De Ronde Hof: Henkilökunnan uusi

kokoustila

Kuvat 9, 10 ja 11. De Ronde Hof: Kampaamotilat, kirjasto ja pesulatilat

10

kaksikerroksisissa rakennuksissa sijaitse-

vissa palveluasunnoissa oli 3 – 4 huonetta,

keittiö sekä wC- ja pesutila. kevyempää hoivaa

tarvitseville senioreille oli tarjolla myös kak-

sikerroksisia pientaloasuntoja. Yksi pientalo

muodostui neljästä asunnosta. asunnot olivat

normaaleja, hyvin varustettuja asuntoja, joiden

alin kerros oli esteetön. Portaat asunnon toi-

seen kerrokseen olivat kuitenkin suomalaisen

normin mukaan hyvin jyrkät. kaikkiin asuntoi-

hin kuului laajat säilytystilat

Kuvat 12 ja 13. Lange Poten: Palvelutalon ulko-ovien väritys oli suunniteltu tukemaan muistihäiriöisten

itsenäistä asumista.

Lange poten

Dementiaoireisille suunnatut kaksi pienraken-

nusta sijaitsivat vierekkäin ja asukkaat saivat

liikkua vapaasti rakennuksesta toiseen niiden

väliin jäävä aidatun pihan kautta. ryhmäkodin

tilat vastasivat suuren perheasunnon tiloja.

Vierailemassamme rakennuksessa oli kuusi

asukasta. asukkailla oli omat yksityishuoneet,

yhdessä huoneista asui dementiaa saiirastava

pariskunta. wC- ja pesutilat sekä oleskelutilat

ja keittiö olivat yhteiset. oleskelutilat olivat

avarat ja valoisat ja ne oli sisustettu kodikkaas-

ti. avokeittiö sijaitsi oleskelutilan yhteydessä ja

siihen liittyi ruuanlaittoon tarvittavat kalusteet

ja laitteet.

het menuet

Kuvat 14, 15 ja 16. Het Menuet: Oleskelutila, ruokailutila ja asuinhuone

11

De naber on voittoa tavoittelemattoman

laurens –järjestön ylläpitämä vanhainkoti

dementiaoireisille ikääntyneille. Dementiayk-

sikön vieressä sijaitsi saman järjestön hallin-

noima palvelutalo de hofstee, jossa asukkaita

on n. 170. Järjestön toiminnassa on vahvasti

mukana vapaaehtoisjärjestöjen työntekijöitä.

Palvelutalossa heitä käy säännöllisesti yh-

teensä noin 140. Vapaaehtoisjärjestöt pitävät

myös yllä palvelutalon alakerrassa sijaitsevia

pieniä kauppatiloja, jotka muuten eivät olisi

kannattavia.

Dementiayksikkö sijaitsi kerrostalovaltaisella

asuinalueella. Se oli rakennettu yhteen ker-

rokseen sisäpihan ympärille. Sisäpihaa kiersi

valoisa käytävä. Vierailumme aikana asukkaat

istuskelivat lämmittelemässä käytävällä au-

ringon valossa. Dementiayksikkö oli jaettu

6 – 8 asukkaan itsenäisiin asuinryhmiin, joilla

jokaisella oli oma keittiö, oleskelutila ja oma

sisäänkäynti kadulta. Sisäpihaa kiertävä käytä-

vä yhdisti ryhmäasunnot toisiinsa.

Jokaisesta ryhmästä vastaa yksi hoitaja, joka

on vastuussa koko ryhmän toiminnasta ja

asukkaista. hoitaja saa oman budjetin, jonka

käytöstä hän vastaa. hoitajan työ sisältää hoi-

van lisäksi ruokatarvikkeiden oston, ruuanlai-

ton ja vaatehuollon sekä muut kodinaskareet,

joissa asukkaat auttavat kukin kykynsä ja

De naber

rotterdam | President rooseveltweg 100

Kuvat 17 ja 18. Sisäänkäynti kadulta asuinyksiköihin, sisäpiha.

Kuva 19. De Naber: ryhmäasunnon pohjapiirros

12

halunsa mukaan. tavoitteena on ollut luoda

kodikas, moniaistinen ja aktivoiva ryhmäkoti,

jossa asukkaat osallistuvat kodin askareisiin

kykyjensä mukaan. Järjestön edustaja vertasi

hoitajia kotirouviin, jotka hoitavat talouttaan ja

lapsiaan. näin tiiviissä yksiköissä asukkaiden

ja henkilökunnan väliset suhteet muodostuvat

vahvoiksi. myös asukkaiden keskinäiset suh-

teet ja keskinäinen apu nousevat tärkeiksi.

Dementiayksikössä jokaisella asukkaalla oli

oma huoneensa. oleskelutilat ja wC-tilat oli-

vat yhteiset. asukkaat tuovat mukanaan omat

huonekalunsa. myös oleskelutiloihin pyritään

sijoittamaan asukkaiden omia huonekaluja

kodikkaan tunnelman aikaansaamiseksi. oles-

keluhuone oli avara ja yksi asukkaista seurasi

yksikön toimintaa omasta sängystään, joka oli

siirretty päivän ajaksi oleskelutilaan.

apuvälineitä käytetään aina asukkaan tar-

peiden mukaan. kattoon kiinnitetyn kiskon

varassa liikkuva nostolaite asennetaan asuin-

huoneeseen tarvittaessa ja muita liikuteltavia

nostolaitteita asun-noissa käytetään päivittäin.

Palvelutalon de hofstee puolelta löytyi run-

saasti erilaisia aktiviteetteja mm. kirjasto,

parturi ja kuntosali fysioterapialaitteineen,

jotka olivat myös dementiayksikön käytössä.

kirjastossa on kirjojen lisäksi paljon muiste-

luun tarkoitettuja tavaroita.

tutustuimme myös laurens–järjestön toiseen

palvelutalokohteeseen, nimeltään De Schutse

(Cordell hullplaats 22). rakennuksen alimmas-

sa kerroksessa toimi muun muassa pub sekä

useita pieniä liikkeitä, joita myös ulkopuoliset

saattoivat käyttää vapaasti. liikkeiden toiminta

oli vapaaehtoistyöntekijöiden varassa.

asukkailla oli omassa käytössään paljon viih-

tyisiä, huolella sisustettuja yhteistiloja sekä

oma tietokonehuone, jossa pidettiin myös

internetkursseja. lisäksi asukkailla ja hen-

kilökunnalla oli käytössään taulutelevisiolla

varustettu kuntosali.

De hofstee ja De Schutse

Kuvat 20 ja 21. Teknisiä apuvälineitä ja nostolaitteita käytetään hoivahenkilökunnan apuna.

13

Kuvat 22, 23 ja 24. De Schutse: Parturipalvelu, pub ja pankkipalvelut

Kuvat 25, 26 ja 27. De Schutse: Palvelutalo tarjosi ravintolapalveluita, kuntoutusta ja internetkoulutusta

asukkaille.

14

Van DerTapaaminenVan Der Voordtin kanssa | 26.03.2008

toisen vierailupäivän ohjelma alkoi Delftin

tekniseltä yliopistolta. Siellä tapasimme theo

van der Voordtin, joka toimii arkkitehtiosas-

tolla vanhempana tutkijana ja opettajana. hän

on tutkinut mm. ikääntyneiden asumista ja

esteettömyyttä 1990-luvun lopulla. hollannis-

sa tutkittiin ja kehitettiin 1990-luvulla paljon

ikääntyneiden asumista, mutta tällä hetkellä

tutkimuksen painopiste on siirtynyt muihin

aiheisiin. nykyään Van der Voordt on mukana

Center for People and Buildings -organisaa-

tion toiminnassa sekä Poe (Post-occupancy

evaluation)-tutkimuksissa, joissa arvioidaan

käyttökokemuksen perusteella rakennusten

ominaisuuksia ja toiminnallisuutta.

keskustelumme van der Voordtin kanssa kä-

sitti arvioita hollantilaisista ikääntyneille suun-

natuista hyvistä asuinkohteista. keskustelun

aikana nousi esille muun muassa kysymys van-

hainkotiyksiköiden koosta. asukkaan kannalta

viihtyisin on pienimittakaavainen asuinyksikkö,

jossa asuu vain 5 – 8 asukasta.. Suurempaan

yksikköön saadaan taas sisällytettyä enemmän

palveluita ja toimintamahdollisuuksia. hyvänä

vaihtoehtona koettiin laajempi kokonaisuus,

joka on hajautettu pienempiin 6-8 hengen

asuinyksiköihin. kustannusten kannalta tutki-

mustulokset ovat ristiriitaisia ja kompleksisia,

koska palvelu- ja vanhainkotiasumiseen liittyy

niin monia eri muuttujia. Saatujen kokemuksen

perusteella voidaan Van der Voordtin mukaan

kuitenkin todeta, että pienissä yksiköissä on

suuremman alkuinvestoinnin jälkeen säästetty

henkilöstökustannuksissa ja toimintamenois-

sa. hollantilaisessa mallissa, jossa hoitaja suo-

rittaa kaikki askareet, on pystytty säästämään

sekä henkilöstökuluissa että materiaalihankin-

noissa. tällaisen mallin edellytyksenä on toi-

miva sijaishoitajajärjestelmä ja hoitokulttuurin

muutos. malli ei sellaisenaan ole siirrettävissä

suomalaiseen hoivaympäristöön, jossa hoiva-

työntekijät ovat vahvasti erikoistuneita. hyväk-

si koettuja käytäntöjä on mahdollista kokeilla

myös meillä.

Kuva 28. Vierailumme aikana yliopiston arkkiteh-

tiosaston ala-aulassa oli näyttely TKK:n arkkitehti-

osaston töistä.

15

humanitas -järjestö ylläpitää kolmeakymmen-

tä palvelu- ja vanhainkotia rotterdamin alueella

ja muualla hollannissa. työntekijöitä järjestöllä

on n. 1800 ja asukkaita eri palvelukeskuksissa

on n. 4000. Bergweg -kompleksissa on asun-

toja eritasoista hoivaa tarvitseville asukkaille.

tavoitteena on tarjota elinkaariasumista

ikääntyneille yli 65-vuotiaille. asuntoja mark-

kinoidaan senioreille nimikkeellä appartment

for life.

asunnot vastaavat normaaleja vuokra-asunto-

ja, joissa asumis- ja hoivapalvelut on eritelty

toisistaan. asunnot ovat kooltaan 68 m² - 75

m². ne ovat tilavan ja kodikkaan tuntuisia.

asuntoihin kuuluu olo- ja makuuhuone sekä

keittiö ja wC-tilat. wC-tila on läpikuljettavissa

eteisen ja makuuhuoneen välissä. hollantilai-

seen tyyliin asuntoihin kuuluu tilava vaate-

huone, jossa voi säilyttää myös liikkumisen

apuvälineitä. Pariskunnat voivat asua yhdessä

palvelutalossa elämänsä loppuun asti, mikäli

he tai heidän omaisensa niin haluavat. asuk-

kaat saavat tuoda myös lemmikkinsä mukaan

palvelutaloon.

asunnot sijaitsivat atriumpihan ympärillä

kahdessa kerroksessa sekä korkeassa asun-

tosiivessä, johon pääsee siirtymään käytävää

pitkin sisäkautta. asuntojen ovet erottuivat

käytävällä väritykseltään selkeästi. atriumpi-

halle oli tuotu akvaario ja lintuja sekä suuri

vesiallas kaloineen. rakennuksen sisäänkäyn-

humanitas - Bergweg

Bergwegplantsoen 10

Kuvat 29 ja 30. Humanitas - Bergweg -palvelukeskus.

16

nissä oli sähköinen turvajärjestelmä, joka sulki

oven kun turvaranneketta käyttävä dementia-

oireinen henkilö lähestyi ovea.

Palvelukeskuksen pohjakerroksessa on varat-

tu tiloja ruokapalveluille, kauneudenhoito- ja

terveyspalveluille. tilat on vuokrattu yksityisille

palveluntuottajille. Palvelukeskuksen alakerras-

sa sijaitsee myös yhteiset pesulatilat. asukkaat

voivat käydä itse pesemässä pyykkinsä tai

saada pyykkinsä pesetettyä niin halutessaan,

mikäli asukkaalla ei ole pesukonetta omassa

asunnossaan. asukkaat saivat hoidettua myös

pankkipalvelut alakerrassa sijaitsevan palvelu-

tiskin kautta.

koska hollannissa on paljon myös ikääntynei-

tä maahanmuuttajia – erityisesti turkkilaisia,

on palvelukeskuksessa heille aivan omia muun

muassa uskonnollisiin kokoontumisiin tarkoi-

tettuja yhteistiloja.

Kuvat 31 ja 32. Humanitas Bergeweg: Asukkaat sisustavat palveluasuntonsa omilla huonekaluillaan.

Kuvat 33 ja 34. Humanitas Bergeweg: Asukkaiden omat postilaatikot, katettu atriumpiha.

17

MatkasuLiite 1 | Matkasuunnitelma

25.03. 2008

06:15 | lento klm 1164 amsterdamiin

07:55 | Saapuminen amsterdamiin

09:50–

10:15 | Juna amsterdam keskusta – almere muziekwjik

11:00–12:30 | tutustuminen de toonladder kathleen. Ferrierstraat 191, 1311 KW Almere

13:22–

14:47 | Juna almere muziekwjik – rotterdam alexander

15:00–

17:00 | tutustuminen laurens wonen –järjes-tön de naber dementiakotiin ja de hofstee palvelutaloon. President Rooseveltweg 100, 3068 TS Rotterdam. de Schutse palvelutalo, Cordell Hullplaats 22, 3068 VH Rotterdam

26.03.2008

12:00 | lounas Delftin yliopistolla. Dr. Van der Voordt faculty Building, Berlageweg 1, Room 12.15, Berlageweg 1, Delft

14:00–

16:00 | humanitas-järjestö Bergweg rotter-dam, Bergwegplantsoen 10 3037 SK Rotter-dam. Jan van der Ploeghuis, Hooglandstraat 67 3036 PD Rotterdam

16:58–

17:47 | Juna rotterdam – amsterdamin lentokenttä

20:15–23:45 | lento klm 1171 e amsterdam – helsinki

23:45 | Saapuminen helsinkiin

tutustumistmatka amsterdam - rotterdam

25.03.2008 - 26.03.2008