Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja ... 3_2015... · Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset: Lestijärvi, turbiini-ryhmä 3 Erkki Heikkola, Mika

NUMEROLA OY PL 126 (Piippukatu 11), 40101 Jyväskylä

Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset

Lestijärvi, turbiiniryhmä 3

Erkki Heikkola, Mika Laitinen, Riku Suutari Numerola Oy


2

Tulosten käyttö- ja jakeluoikeudet

Tämä raportti on luottamuksellinen ja laadittu yksinomaan raportissa mainitun vastaan- ottajan käyttöön.

Asiakas voi kuitenkin käyttää tämän selvityksen tuloksia lähtötietoina raportissa mainitun kohteen tuulivoimaan liittyvissä jatkoselvityksissä ja suunnittelutyössä (ympäristö-selvitykset, kaavoitus jne.) sekä hankkeiden toimijoiden valinnassa. Tulosten jakelu selvitysten osapuolille (esim. hankekehittäjä, kaavoittaja, viranomaiset) on myös sallittu luottamuksellisena, mutta tieto jakelusta on toimitettava Numerola Oy:lle.

Muutoin aineiston esittely ja jakaminen edellyttävät Numerolan lupaa.


3

Projektiraportin nimi ja kirjoittajat

Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset: Lestijärvi, turbiini-ryhmä 3 Erkki Heikkola, Mika Laitinen, Riku Suutari, Numerola Oy

Vastaanottaja

YIT Rakennus Oy Mika Virtanen

Aineiston käyttöoikeus

Sisältää Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssin - versio 1.0 - 1.5.2012

(http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) alaista materiaalia.

Tiivistelmä

Raportti sisältää arviot Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 35 tuulivoimalan

kokonaisuuden (turbiiniryhmä 3) aiheuttamista melu-, välkevarjostus- ja näkyvyys-

vaikutuksista. Arvioinnit tehdään laskennallisten menetelmien avulla. Tuuli-

voimaloiden aiheuttama melutaso lasketaan turbiinityypin Nordex N131 3 MW

valmistajan ilmoittamalla maksimiäänitehotasolla 104,5 dB(A) sekä ääniteho-

tasojen taajuusjakaumalla. Melumallinnuksessa noudatetaan ympäristöministeriön

julkaisemaa mallinnusohjeistusta. Välkevaikutuksen laskennassa huomioidaan

paikalliset meteorologiset aineistot tuulisuusjakaumasta ja auringonpaisteen

määrästä. Tulosten arvioinnissa käytetään ympäristöhallinnon esittämiä ohjearvoja

tuulivoimarakentamisen suunnitteluun.

Paikka ja aika

Jyväskylä 13.1.2015

Projektin vastuuhenkilöt

Erkki Heikkola

Asiatarkastus

Pasi Tarvainen

http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501


4

Sisällysluettelo

1 Johdanto .................................................................................................................................................... 5

2 Melumallinnus ........................................................................................................................................... 7

2.1 Melumallinnusohjeistus .................................................................................................................... 7

2.2 Ohjearvot ........................................................................................................................................... 8

2.3 Kokonaismelun mallinnus .................................................................................................................. 9

2.4 Matalataajuisen melun mallinnus ................................................................................................... 13

3 Välkevarjostusmallinnus .......................................................................................................................... 15

3.1 Välkevarjostus ................................................................................................................................. 15

3.2 Ohjearvot ......................................................................................................................................... 15

3.3 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto ............................................................................................. 15

3.4 Välkevarjostusvaikutus .................................................................................................................... 17

4 Näkyvyysanalyysi ..................................................................................................................................... 19

5 Johtopäätökset ........................................................................................................................................ 21

6 Yhteenveto melumallinnuksen tiedoista ................................................................................................. 22

7 Kiinteistökohtaiset äänitasot ja välketunnit ............................................................................................ 23

8 Välkevaikutusten ajoittuminen ............................................................................................................... 26


5

1 Johdanto Tässä selvityksessä arvioidaan Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 35 tuulivoimalan aiheuttaman

äänen, välkevarjostuksen ja näkyvyyden vaikutusta. Turbiiniryhmä 3 on osa Lestijärvelle suunnitellun 109

voimalan kokonaisuutta. Turbiinien paikat on esitetty kuvassa (Kuva 1) ja koordinaatit on annettu

taulukossa (Taulukko 1). Karttaan on merkitty turbiinien sijoittelussa käytetyn alueen rajat. Analyysit

perustuvat turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan ilmoittamiin teknisiin tietoihin (maksimiääniteho-

taso 104,5 dB(A), roottorin halkaisija 131 m, napakorkeus 144 m).

Taulukko 1: Turbiiniryhmän 3 sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa ja maaston korkeus turbiinipaikoilla.

Turbiini E N korkeus [m]

T100 392026 7039578 163,9

T101 397024 7036736 162,7

T102 394923 7038026 160,0

T103 392296 7038314 155,0

T104 395820 7041170 164,9

T106 394859 7040727 166,7

T111 393270 7037971 160,0

T40 395841 7041674 164,3

T41 396389 7041461 154,9

T42 396723 7041131 159,9

T43 395314 7041218 169,8

T44 396074 7040844 164,0

T45 395390 7040134 165,2

T46 395856 7039773 168,1

T47 396061 7039323 166,9

T48 394892 7039613 155,0

T49 395370 7039135 159,7

T50 395678 7038783 160,8

T51 394354 7039771 155,0

T52 394695 7038920 155,1

T53 395477 7038161 160,0

T54 393775 7039472 160,0

T55 394106 7038869 159,9

T56 393583 7038834 160,0

T57 392074 7039140 159,0

T58 392585 7039075 160,0

T59 392915 7038749 160,0

T60 392831 7038053 160,0

T61 396127 7037561 160,5

T62 396708 7037034 159,9

T63 397334 7036448 164,1

T93 395071 7038552 160,0

T96 394396 7038330 160,0

T97 394897 7040277 159,7

T98 395393 7040715 170,0


6

Kuva 1: Ryhmän 3 tuulivoimaloiden sijainnit Lestijärvellä.


7

2 Melumallinnus Tuulivoimalaitosten melu aiheutuu pääosin lapojen tuottamasta aerodynaamisesta laajakaistaisesta (60-

4’000 Hz) melusta1,2. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat (esim. vaihteisto ja

generaattori), jotka tuottavat pääosin mekaanista melua. Tätä on pystytty tehokkaasti vaimentamaan, kun

taas lapojen aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa vaikuttaa. Aerodynaaminen melu on hallitseva

varsinkin suurilla turbiineilla, ja se on lapojen pyörimisen vuoksi jaksottaista ja sisältää myös matalataajuisia

komponentteja. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun voimakkuuteen, taajuuteen ja ajalliseen vaihteluun

vaikuttavat erityisesti voimalatyyppi, voimaloiden lukumäärä, niiden etäisyys tarkastelupisteeseen ja tuulen

nopeus. Melun leviäminen ympäristöön riippuu paikallisten maasto-olosuhteiden lisäksi hetkellisistä

sääoloista kuten tuulen nopeudesta ja ilmakehän tasapainotilasta. Tarkempia taustatietoja tuuli-

voimaloiden aiheuttaman melun syntymekanismeista, luonteesta ja vaikutuksista on koottuna

julkaisuihin1,2,3.

Ympäristöministeriö on julkaissut 28.2.2014 ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamiseen4. Ohjeessa on

annettu tietoja mallinnusmenettelyistä arvioitaessa tuulivoimaloiden aiheuttamaa melukuormitusta

ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa

menettelyissä. Ohjeissa määritellään yksityiskohtaisesti käytettävät mallit, niiden parametrit ja lähtötiedot

sekä tulosten esittämistavat. Yksityiskohtainen ohjeistus on koettu tarpeelliseksi, jotta mallinnustulokset

olisivat aina tekijöistä riippumatta vertailukelpoisia keskenään. Tämän raportin melumallinnus on

toteutettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti.

2.1 Melumallinnusohjeistus

Melumallinnuksen lähtötietona tulisi käyttää valmistajan ilmoittamia ja standardin IEC TS 61400-1

mukaisten mittausten perusteella määritettyjä äänitehotason tunnus- tai takuuarvoja (valmistajan

ilmoittama ”declared value” tai ”warranted level” , jossa varmuus melupäästön mahdollisessa verifioinnissa

on noin 95 %). Äänitehotasot on ilmoitettava 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla 20-10’000 Hz ja

oktaaveittain keskitaajuuksilla 31,5-8’000 Hz, ja ne tulee olla saatavilla 10 m:n referenssikorkeutta

vastaavilla tuulen nopeuksilla 8 m/s ja 10 m/s. Melumallinnuksen epävarmuus on tarkastelussa ja

ohjeistuksessa sisällytetty laskennassa käytettyyn tuuliturbiinien melupäästön arvoon, jolloin mallinnus-

tuloksia voidaan suoraan verrata suunnitteluohjearvoihin ilman erillistä epävarmuustarkastelua, ja äänen

etenemisen ja ympäristöolosuhteiden mallinnukseen voidaan käyttää vakioituja sää- ja ympäristöolosuhde-

arvoja.

Lisäksi tiedossa tulee olla melupäästöön mahdollisesti liittyvät erityisen häiritsevät melukomponentit:

melun kapeakaistaisuus, melun impulssimaisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Melun

impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin

melupäästön takuuarvoihin, eikä mallinnusohjeistuksessa edellytetä niiden erillistä tarkastelua. Mikäli tuuli-

1 C. Di Napoli: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen Ympäristö 4, 2007.

2 S. Uosukainen: Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT Tiedotteita 2529, 2010. 3 D. Siponen: Noise Annoyance of Wind Turbines, VTT Research Report VTTR-00951-11, 2011. 4 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, Ympäristöhallinnon ohjeita 2|2014, Ympäristöministeriö.


8

voimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisia komponentteja, laskennan lähtöarvoihin

voidaan lisätä sanktio. Käytettävän turbiinityypin melupäästön ei tiedetä sisältävän tonaalisia

komponentteja, joten lähtöarvoina käytetään valmistajan ilmoittamaa kokonaisäänitehotasoa sekä sitä

vastaavaa taajuusjakaumaa.

Äänen etenemislaskennassa käytetään ohjeen mukaisia ISO 9613-2 -standardiin perustuvia sää- ja

ympäristöolosuhdearvoja. Maaston pinnan laatu ja muoto otetaan mallinnuksessa erillisinä huomioon.

Lisäksi pienitaajuisen äänen eteneminen tulee mallintaa erikseen ohjeistuksessa määritellyn erillis-

laskennan avulla, joka perustuu Tanskassa annettuun ohjeistukseen, jonka parametreja on mukautettu

Suomen olosuhteisiin5. Laskennassa otetaan huomioon geometrinen etäisyysvaimennus sekä ohjeistuksen

mukaiset ilmakehän absorption ja maastovaikutuksen parametrit. Pienitaajuisen äänen tarkastelu tehdään

erikseen 1/3-oktaaveittain taajuusalueella 20-200 Hz melulle merkittävimmin altistuvien kohteiden

(rakennusten) ulkopuolella. Laskennan tarkoituksena on tuottaa tieto ulkomelutasoista terssikaistoittain, ja

sen perusteella voidaan arvioida rakennuksen sisämelutaso oletetulla ääneneristävyydellä.

2.2 Ohjearvot

Valtioneuvosto on antanut päätöksessään 993/1992 melutason yleiset ohjearvot6. Päätöstä sovelletaan

meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja

rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot määritetään melun A-

painotettuina päivä- (klo 07-22) ja yöajan (klo 22-07) ekvivalenttimelutasoina ulkoalueille asumiseen

käytettävillä alueilla. Valtioneuvoston päätös on lainvoimainen. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoiman

suunnittelulle7 on määritelty vastaavat ohjearvot tuulivoimatuotannon suunnittelulle. Ympäristöhallinnon

antamat suunnitteluohjearvot eivät ole lainvoimaisia.

Sekä valtioneuvoston päätöksen että ympäristöhallinnon antamissa ohjearvoissa määritellään, että mikäli

tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai että se on

selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 dB ennen ohjearvoon vertaamista. Uuden

melumallinnusohjeistuksen mukaan näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan

ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi.

Suositusarvot on koottuna taulukkoon (Taulukko 2).

5 J. Jakobsen: Danish regulation for low frequency noise from wind turbines, Journal of Low Frequency Noise, Vibration

and Active Control 31(4), 2012. 6 VNp 993/92. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Annettu 29.10.1992. 7 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4|2012, Ympäristöministeriö, 2012.


9

Taulukko 2: Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot.

Päivä 07-22

LAeq[dB]

Yö 22-07

LAeq[dB]

Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien

välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla

(VNp993/92)

55 50

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulko-

puolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla (VNp993/92)

45 40

Asumiseen käytettävät alueet, loma-asumiseen käytettävät alueet

taajamissa, virkistysalueet (Ympäristöhallinnon ohjeita 4|2012)

45 40

Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet,

luonnonsuojelualueet (yöarvoa ei sovelleta) (Ympäristöhallinnon ohjeita

4|2012)

40 35

Mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunut, mallinnustuloksiin lisätään 5 dB ennen ohjearvoon vertaamista.

Tuulivoimaloiden aiheuttaman matalataajuisen melun arviointiin ei ole Suomessa annettu ohjearvoja.

Asumisterveysohje antaa ohjeelliset enimmäisarvot pienitaajuiselle yöaikaiselle melulle sisätiloissa8. Ohje-

arvot on annettu terssikaistoittain painottamattomille tunnin keskiäänitasoille, ja ne on lueteltu taulukossa

(Taulukko 3). Ohjeistuksen mukaiset mallinnustulokset vastaavat pienitaajuisen melun tasoa ulkotiloissa,

joten ne eivät ole suoraan verrannollisia Asumisterveysohjeen arvoihin. Ulkomelutasojen avulla voidaan

kuitenkin arvioida sisämelutasoja, kun rakennuksen vaipan ääneneristävyys tunnetaan riittävällä

tarkkuudella.

Taulukko 3: Asumisterveysohjeen ohjearvot sisämelulle terssikaistoittain. Desibeliarvot ovat taajuuspainottamattomia.

Taajuus [Hz] 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

Äänitaso LAq,1h

[dB]

74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

2.3 Kokonaismelun mallinnus

Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu SoundPLAN-ohjelmistolla (versio 7.2) ISO 9613-2 -

laskentastandardin mukaisesti. Mallinnuksessa on käytetty turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan

ilmoittamaa maksimiäänitehotasoa 104,5 dB(A) ja äänen taajuusjakaumaa sekä napakorkeutta 144 m.

Näyttöä turbiinityypin melun kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta tai amplitudimodulaatiosta ei ole

tiedossa, joten siihen liittyvää sanktiota ei ohjeistuksen mukaan tule huomioida.

Maaston korkeusaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa Korkeusmalli 10 m, jonka pysty-

suuntainen tarkkuus on 1,4 m ja vaakasuuntainen resoluutio 10 m. Melutasot tuulivoimaloiden

ympäristössä laskettiin hilapisteistöön, jonka korkeus on (ohjeistuksen mukaisesti) 4 m maanpinnasta ja

vaakaresoluutio 10 m. Ilmakehän absorption aiheuttama vaimennus, äänen suuntaavuus ja sääolo- 8 Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja

terveysministeriön oppaita 2003.


10

suhteiden vaikutus äänen etenemiseen on määritetty ympäristöministeriön ohjeistusten mukaisesti. Tuuli-

voimalan sijoituspaikan ympäristössä maaston vaikutuskerroin on ollut maa-alueilla 0,4 ja vesialueilla 0,0.

Korkeuserot tuulivoimaloiden ja melulle altistuvien rakennusten välillä ovat alle 60 m, joten maanpinnan

muotoon liittyvää korjausta ei ole tehty. Akustisen laskennan lähtötiedoista ja parametreista on tehty

yhteenveto lukuun 6.

Kuvassa (Kuva 2) on esitetty Lestijärven 109 voimalan kokonaisuutta lähimpänä (alle 2 km etäisyydellä)

sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten sijainnit turbiiniryhmän 3 ympäristössä. Näiden rakennusten kohdilla

on laskettu voimaloiden aiheuttamat äänitasot ja verrattu tasoja ympäristöhallinnon ohjeissa annettuihin

ohjearvoihin.

Kuva 2: Tuulivoimaloita lähimpänä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset.

Meluvaikutus

Ryhmän 3 turbiinien aiheuttama mallinnettu A-painotettu kokonaisäänitaso on esitetty karttakuvana (Kuva

3). Alueen rakennustieto perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoon, jossa on eritelty

alueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Tietoja rakennusten käyttötarkoituksesta on täydennetty


11

asiakkaalta saatujen tietojen perusteella. Karttakuviin on merkitty A-painotettujen äänitasojen 35 dB, 40

dB, 45 dB ja 50 dB mukaiset vyöhykkeet. Nämä ovat tulosten arvioinnissa käytettäviä ohjeellisia melutasoja.

Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten

kohdilla. Kokonaismelun äänitasoja lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdilla verrattuna ympäristö-

hallinnon antamiin ohjearvoihin on havainnollistettu kaaviokuvissa (Kuva 4 ja Kuva 5). Raportin luvussa 7 on

lueteltu kokonaismelun tasot niiden asuin- ja lomarakennusten kohdilla, joilla taso ylittää 30 dB(A) (12

asuinrakennusta ja 36 lomarakennusta).

Kuva 3: A-painotetut äänitasot turbiinin Nordex N131 äänitehotasolla 104,5 dB(A).


12

Kuva 4: Asuinrakennusten lukumäärät eri kokonaismeluvyöhykkeillä turbiiniryhmän 3 tapauksessa.

Kuva 5: Loma-asuntojen lukumäärät eri kokonaismeluvyöhykkeillä turbiiniryhmän 3 tapauksessa.

0

10

20

30

40

50

60


13

2.4 Matalataajuisen melun mallinnus

Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti4.

Laskennan lähtötietona on käytetty valmistajan ilmoittamaa äänitehotasojen taajuusjakaumaa 1/3-

oktaaveittain taajuuksille 20-200 Hz. Mallinnuksen tuloksena saatavat äänitasot ovat taajuus-

painottamattomia.

Meluvaikutus

Matalataajuisen melun arvioinnissa käytetään Suomen asumisterveysohjeissa määriteltyjä taajuuskohtaisia

ohjearvoja, jotka antavat ohjeelliset yöaikaiset sisämelutasot pienitaajuiselle melulle (Taulukko 3).

Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen mallinnus antaa matalataajuisen ulkomelun tasot voimaloita

lähimpien kiinteistöjen kohdilla. Tulokset eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia ohjearvojen kanssa, vaan

tulkinnassa pitää huomioida myös rakennusten ulkovaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriön ohjeiden mukainen matalataajuisen melun laskenta perustuu Tanskan ympäristö-

hallinnon ohjeissa esitettyyn menetelmään5, jonka parametreihin on tehty joitakin Suomen olosuhteisiin

perustuvia tarkennuksia. Tanskan menetelmässä (DSO1284) on määritelty rakennuksen ääneneristävyys-

parametri (ΔLσ) taajuuskaistoittain, jolloin saadaan laskettua myös sisämelutasot ja ohjearvoihin

verrannolliset mallinnustulokset. Taulukossa (Taulukko 4) on esitetty Tanskan ympäristöhallinnon ohjeissa

annetut ääneneristävyyden arvot.

Melutasoja tarkastellaan tuulivoima-alueen lähellä sijaitsevien rakennusten kohdilla. Lisäksi lasketaan sisä-

melutasot käyttäen Tanskan ohjeistuksen mukaisia ääneneristävyysarvoja ja verrataan tuloksia Asumis-

terveysohjeen ohjearvoihin. Laskennan taajuuskohtaisia tuloksia on havainnollistettu kaaviokuvassa (Kuva

6), jossa esitetään korkeimmat ympäristön rakennuksilla saavutetut sisämelun äänitasot verrattuna Asumis-

terveysohjeen ohjearvoihin. Kaavion perusteella voi todeta, että matalataajuisen melun äänitasot jäävät

selkeästi ohjearvojen alapuolelle kaikilla alueen rakennuksilla. Matalataajuisen ulko- ja sisämelun tasot

lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdilla on lueteltu raportin luvussa 7.

Rakennusten lukumääriä eri matalataajuisen melun vyöhykkeillä on havainnollistettu kaaviokuvalla (Kuva

7), jossa jokaiselle alueen rakennukselle on laskettu taajuuksittain erotukset lasketun äänitason ja ohje-

arvon välillä ja haettu näistä arvoista suurin. Tämä lukema kuvaa altistuvan kohteen dB-etäisyyttä

annetuista ohjearvoista, ja se olisi positiivinen, mikäli ohjearvo ylittyisi jollakin taajuuskaistalla.

Taulukko 4: Rakennuksen ääneneristävyyden arvoja taajuuskaistoittain.

Taajuus [Hz] 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

Ääneneristävyys [dB]

(DSO1284)

6,6 8,4 10,8 11,4 13,0 16,6 19,7 21,2 20,2 21,2 22,4


14

Kuva 6: Korkeimmat taajuuskohtaiset matalataajuisen melun äänitasot ympäristön rakennuksilla.

Kuva 7: Matalataajuisen melun äänitasojen ero ohjearvoon verrattuna alueen rakennusten kohdalla.

0 5

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200

Ään

itas

o [

dB

]

Taajuuskaista [Hz]

Korkein äänitaso tarkastelukohteissa taajuuskaistoittain

Ohjearvon ylitys

Turbiiniryhmä 3

0

20

40

60

80

100

120

140

160

-20

- -

19

-19

- -

18

-18

- -

17

-17

- -

16

-16

- -

15

-15

- -

14

-14

- -

13

-13

- -

12

-12

- -

11

-11

- -

10

-10

- -

9

-9 -

-8

-8 -

-7

-7 -

-6

-6 -

-5

-5 -

-4

-4 -

-3

-3 -

-2

-2 -

-1

-1 -

0

0 -

1

1 -

2

2 -

3

3 -

4

4 -

5

5 -

>

Rak

en

nu

ksia

[kp

l]

Desibeliero ohjearvoon [dB]

Suurin erotus kohteiden sisätilojen äänentason ja ohjearvon välillä

Ohjearvoylitys

Turbiiniryhmä 3


15

3 Välkevarjostusmallinnus

3.1 Välkevarjostus

Välkevarjostuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa Aurinko paistaa tarkastelupisteeseen pyörivän roottorin

läpi. Tällöin katselija havaitsee välkkyvän varjon, joka voi ulottua pisimmillään 1-3 km etäisyydelle

voimalasta. Välkevaikutuksen etäisyyteen ja kestoon vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin

halkaisija, vuoden- ja vuorokaudenaika, maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten

kasvillisuus ja pilvisyys. Välkevaikutuksen kohdistuminen tiettyyn kohteeseen voidaan ajoittaa tarkasti,

joten välkevaikutusta voidaan rajoittaa ohjelmoimalla tuulivoimala pysähtymään välkkeen kannalta

kriittisiksi ajoiksi.

Suomen sijainnin vuoksi yksittäisen tuulivoimalan välkevaikutus kohdistuu valtaosin voimalan pohjois-

puolelle (päiväaika) sekä lounais- ja kaakkoispuolille (aamu- ja ilta-ajat). Voimala aiheuttaa välkevaikutusta

eteläpuolelleen vain, jos voimala sijaitsee joko Kravun kääntöpiirin eteläpuolella tai pohjoisen napapiirin

pohjoispuolella.

Välkevarjostuksen laskenta voi perustua joko ns. astronomisen maksimivälkkeen (worst case) tai toden-

näköisen tilanteen (real case) mallinnukseen. Astronomisen maksimivälkeen laskennassa oletetaan, että

päiväaikaan Aurinko paistaa jatkuvasti, tuulivoimalan roottori pyörii jatkuvasti, ja roottori on aina kohti-

suorassa Aurinkoa kohden. Todennäköisen tilanteen mallinnuksessa otetaan huomioon paikallinen

tilastollinen aineisto auringonpaisteen määrästä ja ajoittumisesta sekä tuulen suuntien ja nopeuksien

jakautumisesta. Tämän selvityksen välkelaskenta perustuu todennäköisen tilanteen mallinnukseen.

3.2 Ohjearvot

Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön

ohjeissa tuulivoimapuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välke-

määrien osalta7. Tanskassa on määritetty vuotuisen välketuntimäärän suositusarvoksi 10 h. Ruotsissa

vastaava suositusarvo on 8 h ja korkeintaan 30 min päivässä9. Näiden ohjearvojen käyttö edellyttää toden-

näköisen välketilanteen laskentaa. Mikäli välketuntien arvioinnissa käytetään laskennallista maksimi-

tuntimäärää, voidaan välkevaikutusten ohjearvona käyttää Saksassa käytettävää 30 h raja-arvoa. Tässä

raportissa analysoitu välkevaikutus vastaa todellista odotettavissa olevaa välketuntimäärää, ja näin ollen

suunnitteluohjearvona käytetään 8 tai 10 tuntia.

3.3 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto

Tuulivoimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus (shadow flicker) arvioitiin geometrisella laskentamallilla,

joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuulivoima-alueen maastonmuodot sekä tuuliturbiinien

dimensiot (Numerola Oy:n implementoima malli). Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta

tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tulosta havainnollistetaan tasa-

9 Boverket: Vindkraftshandboken, Planering och prövning av vindkraftverk på land och i kustnärä vattenområden,

2009.


16

arvokäyrästöllä, jonka perusteella voidaan arvioida varjostusvaikutusta tarkastelualueella. Laskennassa on

käytetty aiemmin mainittua turbiinityyppiä ja -mitoituksia.

Tarkastelualueiden maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta Korkeusmalli 25

m. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Laskennassa huomioitiin korkeuserot siten, että jos

Auringon, turbiinin ja tarkastelupisteen kautta kulkeva jana leikkaa maanpintaa, niin varjostusta ei esiinny.

Varjostusvaikutus laskettiin 1,5 m korkeudelle maanpinnasta. Auringonpaistekulman rajana horisontista

käytettiin kolmea astetta, jonka alle menevää säteilyä ei oteta huomioon varjostuksessa.

Turbiinin lapojen aiheuttama varjo heikkenee asteittain liikuttaessa etäämmälle turbiinista, eikä tietyn

etäisyyden jälkeen varjo ole enää ihmissilmin havaittavissa. Tämä etäisyys riippuu turbiinin lavan

leveydestä, ja esimerkiksi Ruotsin ja Saksan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa

määritellään, että välkevarjostus huomioidaan, mikäli lapa peittää vähintään 20 % Auringosta9,10.

Käytännössä tämä asettaa lavan leveydestä riippuvan maksimietäisyyden yksittäisen turbiinin aiheuttamalle

välkevaikutukselle, jonka ulkopuolella välkevaikutusta ei ole. Tässä selvityksessä välkevaikutuksen raja-

etäisyytenä käytetään 1721 m, joka on yleisesti käytetty etäisyysraja tarkastellulle turbiinityypille. Saksassa

käytetään 20 % auringon peittoon perustuvan välkevarjostuksen maksimietäisyyden määrittämiseen

laskentakaavaa:

maksimietäisyys = (5 * d * w)/1’097’780,

missä d on etäisyys Aurinkoon (150’000’000 km), ja w on lavan keskimääräinen leveys10.

Tällä laskentakaavalla 1721 m rajaetäisyys vastaa lavan 2,52 m keskimääräistä leveyttä. Nordex N131 3

MW:n turbiinin valmistajalta on saatu tieto, että turbiinityypin lavan keskimääräinen leveys on 2,377 m,

joten mallinnustulokset todennäköisesti yliarvioivat todellista turbiinien aiheuttamaa välkevarjostusta.

Todelliseen välkevaikutukseen vaikuttavat turbiinien käyttöaste, puusto ja paikallinen säätila (pilvisyys ja

tuulisuus). Jos esimerkiksi tuulen suunta on kohtisuorassa Auringon ja tarkastelupisteen välistä linjaa

vasten, ei varjostusvaikutusta esiinny. Varjostuksen laskennassa turbiinin orientaatio voidaan määrittää,

jolloin roottori oletetaan tiettyyn suuntaan asetetuksi ympyrätasoksi. Laskenta on suoritettu kuudella eri

turbiinien orientaatiolla. Tämä vastaa 12 tuulen suuntasektorin varjostustuloksia, sillä vastakkaiset tuulen-

suunnat aiheuttavat välkkeen kannalta efektiivisesti saman roottorin orientaation. Kullakin tuulen

suunnalla laskettua välketuntimäärää on skaalattu Suomen tuuliatlaksesta saatavan suuntasektorin

esiintymisfrekvenssillä ja suuntakohtaisesta nopeusjakaumasta määritellyn turbiinin käyntinopeuksien

ajallisella osuudella. Käynnistysnopeutta alemmissa tai pysäytysnopeutta korkeammissa tuulissa turbiinit

ovat paikallaan, jolloin roottorin pyörimisestä aiheutuvaa valon välkkymistä ei esiinny. Suomen tuuli-

atlaksen tuulisuusestimaatti on otettu tuulivoima-alueen keskeltä korkeudelta 150 m, ja sen perusteella

lasketut suuntasektorikohtaiset osuudet turbiinin käyntinopeusvälille osuville tuulille on lueteltu taulukossa

(Taulukko 5). Mallinnuksessa ei ole huomioitu paikallisen puuston vaikutusta turbiinien näkyvyyteen ja

välkevaikutukseen. Suomen olosuhteissa puusto rajoittaa merkittävästi näkyvyyttä turbiineille ja vähentää

vuotuista välkevaikutusta.

10

Hinweise zur ermittlung und Beurteilung der optischen Immissionen von Windenergieanlagen, WEA-Schattenwurf-Hinweise, 2002.


17

Paikallinen pilvisyys on huomioitu skaalaamalla eri roottoriorientaatioilla laskettuja varjostusaikoja Seinä-

joen Pelmaan sääasemalta mitattujen auringonpaistetuntien suhteellisella osuudella teoreettisesta

maksimipaistetuntien määrästä11. Mittausten perusteella lasketut kuukausittaiset auringonpaisteen toden-

näköisyydet on koottuna taulukkoon (Taulukko 6). Suuntakohtaisesti skaalatut välketuntimäärät yhteen

laskien saadaan arvio todellisesta, säätilan huomioonottavasta välketuntimäärästä tarkastelualueella.

Taulukko 5: Suuntasektorikohtaiset osuudet yli 3 m/s tuulennopeuksille Suomen tuuliatlaksen perusteella.

Suuntasektori 0/180 30/210 60/240 90/270 120/300 150/330

Yli 3 m/s osuus 0,159 0,175 0,181 0,130 0,121 0,160

Taulukko 6: Auringonpaisteen kuukausittaiset todennäköisyydet Seinäjoen Pelmaan sääasemalla.

Kuukausi Auringonpaisteen

todennäköisyys

Tammikuu 0,168

Helmikuu 0,317

Maaliskuu 0,359

Huhtikuu 0,441

Toukokuu 0,488

Kesäkuu 0,452

Heinäkuu 0,466

Elokuu 0,424

Syyskuu 0,361

Lokakuu 0,254

Marraskuu 0,171

Joulukuu 0,119

3.4 Välkevarjostusvaikutus

Mallinnettu arvio todellisten välketuntien vuotuisesta määrästä Lestijärven alueella on esitetty kartta-

kuvana (Kuva 8). Eri välketuntivyöhykkeille sijoittuvien rakennusten lukumäärää on havainnollistettu pylväs-

kaaviolla (Kuva 9). Alueella ei ole asuinrakennuksia tai loma-asuntoja, joiden kohdilla vuotuisen välke-

varjostusajan odotusarvo ylittäisi rajoittavimman 8 h/a ohjearvon. Rakennuksia, joiden kohdilla välke-

varjostusaika on 4-8 tuntia, on 8 kpl. Vuotuinen välkevarjostusaika lähimpien asuin- ja lomarakennusten

kohdilla on lueteltu raportin luvussa 7.

Välkevaikutuksen tarkempaa ajoittumista vuoden- ja vuorokaudenaikojen suhteen on tarkasteltu sen

kiinteistön kohdalla, jossa vuotuinen välke ylittää 7 tuntia. Kyseisen kiinteistön sijaintikoordinaatti on E

394247, N 7041824. Välkevarjostus kiinteistölle ajoittuu pääosin syys-marraskuun ja tammi-huhtikuun

11

P. Pirinen, H. Simola, J. Aalto, J.-P. Kaukoranta, P. Karlsson, R. Ruuhela: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010, Ilmatieteen laitos, Raportteja 2012:1.


18

aamuille klo 6-10 välille. Välkevaikutuksen ajoittumisesta vuodenajan ja vuorokaudenajan suhteen on

esitetty luvussa 8.

Kuva 8: Tuulivoimaloiden aiheuttama välketuntien määrä Lestijärven alueella, turbiiniryhmä 3.

Kuva 9: Rakennusten lukumäärät eri välkevaikutusvyöhykkeillä.

0

2

4

6

8

10

1-4 h/a 4-6 h/a 6-8 h/a >8 h/a

Rak

en

nu

ste

n m

äärä

Vuotuinen välkevarjostusaika


19

4 Näkyvyysanalyysi Näkyvyysanalyysissä selvitettiin, mistä kohdin ympäröiviä alueita suunnitellut tuulivoimalat on mahdollista

havaita. Analyysissä käytettiin 177 metrin korkeuspisteen näkyvyyttä tuuliturbiinien paikalla, joka on

turbiinien napakorkeus (144 m) + puolet roottorin lavan pituudesta (65,5 m). Analyysissä siis vaaditaan, että

lavan ollessa pystyasennossa siitä tulee näkyä korkeussuunnassa yli puolet, jotta turbiini oletetaan

maisemassa näkyväksi. Tarkastelukorkeutena on käytetty 1,65 m maanpinnasta. Maaston muotojen lisäksi

analyysissä on otettu huomioon metsien näkyvyyttä peittävä vaikutus. Metsien osalta lähtötietoina

käytettiin Corine Land Cover 2006 -paikkatietoaineistoa (CLC 2006 © SYKE, EEA) siten, että seka- ja havu-

metsien keskimääräiseksi korkeudeksi arvioitiin 17 metriä ja lehtimetsän keskimääräiseksi korkeudeksi 10

metriä. Todellisuudessa metsän korkeus riippuu monista tekijöistä kuten kasvupaikasta ja metsän kehitys-

luokasta. Lisäksi on huomioitava, että nk. Corine-aineisto ei välttämättä ole täysin ajantasaista: metsän-

hoidolliset toimenpiteet aiheuttavat poikkeamia todelliseen tilanteeseen. Analyysissä oletetaan, että

metsän sisälle turbiinit eivät näy, vaan puusto peittää näkyvyyden. Tästä syystä lopullisesta analyysi-

tuloksessa metsäalueet ovat määriteltyjä alueiksi, joilta ei ole näkyvyyttä tuuliturbiineille. Tämä ei

välttämättä vastaa todellisuutta, sillä varsinkin metsän reunaa lähestyttäessä voimalat alkavat näkyä myös

puiden ja kasvillisuuden lomasta.

Kuvassa (Kuva 10) on on esitetty voimalasijoittelua vastaavan näkyvyysanalyysin tulokset. Tuloksesta käy

ilmi, kuinka monta tuulivoimalaa on nähtävissä mistäkin maaston kohdasta.

Alle 3 km:n etäisyydellä tuulivoimalat pääsääntöisesti dominoivat maisemaa12. Näkyvyysanalyysin mukaan

tällä etäisyydellä voimaloiden maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa Lestijärven järvialueelle sekä

Lestijärven maisema-alueen itäpuoliseen haaraan kantatien 58 varrella.

Noin 3-5 km:n etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät vielä maisemassa selkeästi ja mittasuhteiltaan suurena.

Näillä etäisyyksillä merkittävin näkyvyysvaikutus kohdistuu länsipuolisille peltoaukeille (Similänperän pelto-

aukea), eteläpuolella Kinnulan kunnan puolella sijaitsevalle maisema-alueelle ja Lestijärven rannoilla

sijaitsevaan loma-asutukseen.

Noin 5-7 km etäisyydellä merkittävin näkyvyysvaikutus kohdistuu myös Lestijärven järvialueelle sekä

Kinnulan puoleiselle maisema-alueelle. Tältä etäisyydeltä voimalat eivät ole kuitenkaan hallitsevia

maisemassa. Näkyvyyttä on myös Kinnulan kunnan taajamaan, joka sijaitsee noin 8-10 km etäisyydellä

voimaloista.

12

E. Weckman: Tuulivoimalat ja maisema, Suomen Ympäristö 5, 2006.


20

Kuva 10: Tuulivoimaloiden näkyminen ympäristössä maastomuodot ja metsät huomioituna, turbiiniryhmä 3. Karttaan on merkitty kolme etäisyysvyöhykettä tuulivoimaloista.


21

5 Johtopäätökset Raportissa on esitetty Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 35 tuulivoimalan ympäristölleen

aiheuttaman melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysvaikutuksen laskennalliset arviot. Voimalaryhmä on osa

(ryhmä 3) Lestijärvelle suunniteltua 109 voimalan kokonaisuutta.

Melumallinnuksessa on käytetty turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan ilmoittamaa maksimi-

äänitehotasoa 104,5 dB(A) ja äänen taajuusjakaumaa sekä napakorkeutta 144 m. Mallinnusten perusteella

ympäristöministeriön melutasojen ohjearvot eivät ylity alueen asuntojen kohdilla. Matalataajuisen melun

tasot pysyvät kaikkien rakennusten kohdalla Asumisterveysohjeessa asetettujen arvojen alapuolella.

Vuotuinen mallinnettu välkevaikutusaika alueen asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdilla jää alle

rajoittavimman 8 h/a ohjearvon.

Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa Lestijärven järvialueelle ja järven rantojen

loma-asutukseen. Muita merkittäviä näkymäalueita ovat länsipuoliset peltoaukeat (Similänperän pelto-

aukea) ja eteläpuolella Kinnulan kunnan puolella sijaitseva maisema-alue.


22

6 Yhteenveto melumallinnuksen tiedoista

Tekijä: Erkki Heikkola, Mika Laitinen, Numerola Oy

Vastaanottaja: Mika Virtanen, YIT Rakennus Oy

Kohde: Lestijärvi, turbiiniryhmä 3 (35 voimalaa)

Mallinnusohjelma: SoundPlan, versio 7.2

Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2

Tuulivoimalan tiedot

Valmistaja ja tyyppi Nordex N131

Nimellisteho 3 MW

Napakorkeus 144 m

Roottorin halkaisija 131 m

Äänitehotaso 104,5 dB(A) (tuulennopeudella 8 m/s 10 m korkeudella)

Valmistajan ilmoittama takuuarvo

Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot

Kapeakaistaisuus/ ei

tonaalisuus

Impulssimaisuus ei

Merkityksellinen sykintä ei

Laskennan parametrit

Laskentakorkeus 4 m

Laskentaruudun koko 10 m x 10 m

Suhteellinen kosteus 70 %

Lämpötila 15 C°

Maastoparametri 0 (vesialueet)

0,4 (maa-alueet)

Meteorologinen korjaus 0

Maastomallin tiedot

Lähde Korkeusmalli 10 m, Maanmittauslaitos

Vaakaresoluutio 10 m

Pystyresoluutio 1,4 m

Melulle altistuvat kohteet (melutaso ylittää ohjearvon)

Lomarakennukset 0 kpl

Asuinrakennukset 0 kpl


23

7 Kiinteistökohtaiset äänitasot ja välketunnit Seuraavaan taulukkoon on koottu kiinteistökohtaiset kokonaismelun (LpA) ja matalataajuisen melun tasot

sekä vuotuisen välkevaikutuksen määrä niiden kiinteistöjen kohdilla, joissa kokonaismelun taso on yli 30

dB(A). Taulukossa on annettu vertailukiinteistöjen sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-taso-

koordinaatistossa. Muiden alueen kiinteistöjen kohdilla melutasot ovat alhaisemmat, ja välkevaikutus jää

alle 8 tunnin ohjearvon.

ID ETRS-TM35FIN LpA Matalataajuiset ulko- ja sisämelutasot taajuuskaistoittain Välke

t:mm E N 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

A318 394247 7041824 35,7 50,7 50,3 47,6 47,7 46,5 45,4 42,4 42,3 38,5 35,4 34,4 7:54

44,1 41,9 36,8 36,3 33,5 28,8 22,7 21,1 18,3 14,2 12,0

A320 393309 7040962 35,3 50,6 50,3 47,5 47,7 46,5 45,4 42,3 42,2 38,4 35,3 34,3 3:36

44,0 41,9 36,7 36,3 33,5 28,8 22,6 21,0 18,2 14,1 11,9

A317 394733 7042315 35,2 50,1 49,8 47,1 47,2 46,0 44,9 41,9 41,8 38,0 34,9 33,8 6:00

43,5 41,4 36,3 35,8 33,0 28,3 22,2 20,6 17,8 13,7 11,4

A322 395410 7036492 35 50,1 49,8 47,0 47,2 45,9 44,8 41,8 41,7 37,9 34,8 33,7 4:12

43,5 41,4 36,2 35,8 32,9 28,2 22,1 20,5 17,7 13,6 11,3

A319 395065 7042526 34,9 49,9 49,6 46,9 47,0 45,8 44,7 41,7 41,6 37,8 34,7 33,6 5:48

43,3 41,2 36,1 35,6 32,8 28,1 22,0 20,4 17,6 13,5 11,2

A17 395089 7036472 34,3 49,8 49,4 46,7 46,9 45,6 44,5 41,5 41,4 37,5 34,4 33,3 2:54

43,2 41,0 35,9 35,5 32,6 27,9 21,8 20,2 17,3 13,2 10,9

A315 395607 7042807 34,2 49,3 49,0 46,3 46,4 45,2 44,1 41,1 40,9 37,1 34,0 32,9 5:54

42,7 40,6 35,5 35,0 32,2 27,5 21,4 19,7 16,9 12,8 10,5

L8 394175 7036625 34,1 49,8 49,4 46,7 46,8 45,6 44,5 41,5 41,3 37,5 34,3 33,2 0:06

43,2 41,0 35,9 35,4 32,6 27,9 21,8 20,1 17,3 13,1 10,8

L12 394221 7036617 34,1 49,8 49,4 46,7 46,8 45,6 44,5 41,5 41,3 37,5 34,3 33,2 0:48

43,2 41,0 35,9 35,4 32,6 27,9 21,8 20,1 17,3 13,1 10,8

L11 394292 7036604 34,1 49,8 49,4 46,7 46,8 45,6 44,5 41,4 41,3 37,5 34,3 33,2 1:48

43,2 41,0 35,9 35,4 32,6 27,9 21,7 20,1 17,3 13,1 10,8

L7 394142 7036626 34 49,8 49,4 46,7 46,8 45,6 44,5 41,5 41,3 37,5 34,3 33,2 0:00

43,2 41,0 35,9 35,4 32,6 27,9 21,8 20,1 17,3 13,1 10,8

A16 395186 7036405 34 49,7 49,3 46,6 46,7 45,5 44,4 41,4 41,2 37,4 34,2 33,1 1:54

43,1 40,9 35,8 35,3 32,5 27,8 21,7 20,0 17,2 13,0 10,7

A316 395060 7042670 34 49,4 49,0 46,3 46,5 45,2 44,1 41,1 41,0 37,2 34,0 32,9 4:12

42,8 40,6 35,5 35,1 32,2 27,5 21,4 19,8 17,0 12,8 10,5

L9 394082 7036603 33,9 49,7 49,3 46,6 46,7 45,5 44,4 41,4 41,2 37,4 34,2 33,1 0:00

43,1 40,9 35,8 35,3 32,5 27,8 21,7 20,0 17,2 13,0 10,7

L10 394001 7036582 33,8 49,6 49,2 46,5 46,6 45,4 44,3 41,2 41,1 37,3 34,1 33,0 0:00

43,0 40,8 35,7 35,2 32,4 27,7 21,5 19,9 17,1 12,9 10,6


24


t:mm E N 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

L195 392935 7041180 33,2 49,5 49,1 46,4 46,5 45,3 44,2 41,1 41,0 37,2 34,0 32,8 0:00

42,9 40,7 35,6 35,1 32,3 27,6 21,4 19,8 17,0 12,8 10,4

L184 393550 7041616 33,1 49,6 49,3 46,5 46,7 45,4 44,3 41,3 41,2 37,3 34,2 33,0 1:00

43,0 40,9 35,7 35,3 32,4 27,7 21,6 20,0 17,1 13,0 10,6

L182 393542 7041694 33 49,4 49,1 46,4 46,5 45,2 44,1 41,1 41,0 37,1 33,9 32,8 1:00

42,8 40,7 35,6 35,1 32,2 27,5 21,4 19,8 16,9 12,7 10,4

L183 393521 7041654 33 49,5 49,1 46,4 46,6 45,3 44,2 41,2 41,0 37,2 34,0 32,9 1:00

42,9 40,7 35,6 35,2 32,3 27,6 21,5 19,8 17,0 12,8 10,5

L180 393844 7041953 32,9 49,4 49,1 46,3 46,5 45,2 44,1 41,1 41,0 37,1 33,9 32,8 2:12

42,8 40,7 35,5 35,1 32,2 27,5 21,4 19,8 16,9 12,7 10,4

L178 393699 7041817 32,8 49,5 49,1 46,4 46,5 45,3 44,2 41,1 41,0 37,2 34,0 32,8 0:54

42,9 40,7 35,6 35,1 32,3 27,6 21,4 19,8 17,0 12,8 10,4

L179 393657 7041811 32,6 49,4 49,0 46,3 46,5 45,2 44,1 41,1 40,9 37,1 33,9 32,7 1:00

42,8 40,6 35,5 35,1 32,2 27,5 21,4 19,7 16,9 12,7 10,3

L181 393644 7041764 32,6 49,5 49,1 46,4 46,5 45,3 44,2 41,2 41,0 37,2 34,0 32,9 1:06

42,9 40,7 35,6 35,1 32,3 27,6 21,5 19,8 17,0 12,8 10,5

L177 393862 7042281 32,3 48,7 48,3 45,6 45,7 44,5 43,3 40,3 40,1 36,3 33,0 31,8 0:00

42,1 39,9 34,8 34,3 31,5 26,7 20,6 18,9 16,1 11,8 9,4

A1 391007 7037676 31,9 48,0 47,7 44,9 45,1 43,8 42,7 39,7 39,5 35,6 32,4 31,3 3:06

41,4 39,3 34,1 33,7 30,8 26,1 20,0 18,3 15,4 11,2 8,9

L194 392738 7041096 31,9 49,4 49,0 46,3 46,4 45,2 44,1 41,0 40,9 37,0 33,8 32,7 0:48

42,8 40,6 35,5 35,0 32,2 27,5 21,3 19,7 16,8 12,6 10,3

L200 392689 7041107 31,9 49,3 48,9 46,2 46,3 45,1 44,0 40,9 40,8 36,9 33,7 32,6 0:48

42,7 40,5 35,4 34,9 32,1 27,4 21,2 19,6 16,7 12,5 10,2

L1 391526 7037023 31,8 48,0 47,7 44,9 45,1 43,8 42,7 39,7 39,5 35,6 32,4 31,2 4:24

41,4 39,3 34,1 33,7 30,8 26,1 20,0 18,3 15,4 11,2 8,8

L196 392964 7041191 31,8 49,5 49,1 46,4 46,6 45,3 44,2 41,2 41,0 37,2 34,0 32,8 0:00

42,9 40,7 35,6 35,2 32,3 27,6 21,5 19,8 17,0 12,8 10,4

L193 392840 7041182 31,7 49,3 49,0 46,2 46,4 45,1 44,0 41,0 40,8 37,0 33,8 32,6 0:00

42,7 40,6 35,4 35,0 32,1 27,4 21,3 19,6 16,8 12,6 10,2

L189 392424 7041195 31,6 48,7 48,3 45,6 45,7 44,5 43,4 40,3 40,2 36,3 33,0 31,9 1:18

42,1 39,9 34,8 34,3 31,5 26,8 20,6 19,0 16,1 11,8 9,5

L190 392934 7041237 31,4 49,3 49,0 46,3 46,4 45,2 44,0 41,0 40,9 37,0 33,8 32,7 0:00

42,7 40,6 35,5 35,0 32,2 27,4 21,3 19,7 16,8 12,6 10,3

L191 392888 7041248 31,3 49,2 48,9 46,2 46,3 45,1 43,9 40,9 40,8 36,9 33,7 32,5 0:00

42,6 40,5 35,4 34,9 32,1 27,3 21,2 19,6 16,7 12,5 10,1

L192 392838 7041233 31,3 49,2 48,8 46,1 46,3 45,0 43,9 40,9 40,7 36,9 33,7 32,5 0:00

42,6 40,4 35,3 34,9 32,0 27,3 21,2 19,5 16,7 12,5 10,1


25


t:mm E N 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

L156 395118 7043169 31,2 47,8 47,4 44,7 44,8 43,6 42,5 39,4 39,2 35,3 32,1 30,9 1:00

41,2 39,0 33,9 33,4 30,6 25,9 19,7 18,0 15,1 10,9 8,5

L197 392556 7041175 31,2 48,9 48,6 45,8 46,0 44,7 43,6 40,6 40,4 36,5 33,3 32,1 0:48

42,3 40,2 35,0 34,6 31,7 27,0 20,9 19,2 16,3 12,1 9,7

L198 392612 7041154 31,2 49,0 48,7 46,0 46,1 44,8 43,7 40,7 40,5 36,7 33,5 32,3 0:42

42,4 40,3 35,2 34,7 31,8 27,1 21,0 19,3 16,5 12,3 9,9

L199 392645 7041137 31,2 49,1 48,8 46,0 46,2 44,9 43,8 40,8 40,6 36,8 33,6 32,4 0:36

42,5 40,4 35,2 34,8 31,9 27,2 21,1 19,4 16,6 12,4 10,0

L157 395288 7043264 30,9 47,6 47,2 44,5 44,6 43,4 42,3 39,2 39,0 35,1 31,9 30,6 1:00

41,0 38,8 33,7 33,2 30,4 25,7 19,5 17,8 14,9 10,7 8,2

L149 395254 7043297 30,7 47,5 47,1 44,4 44,5 43,3 42,1 39,1 38,9 35,0 31,7 30,5 0:00

40,9 38,7 33,6 33,1 30,3 25,5 19,4 17,7 14,8 10,5 8,1

A2 390989 7037337 30,6 47,4 47,0 44,3 44,4 43,2 42,0 39,0 38,8 34,9 31,6 30,4 4:36

40,8 38,6 33,5 33,0 30,2 25,4 19,3 17,6 14,7 10,4 8,0

L150 395221 7043312 30,6 47,4 47,1 44,3 44,5 43,2 42,1 39,0 38,8 34,9 31,6 30,4 0:00

40,8 38,7 33,5 33,1 30,2 25,5 19,3 17,6 14,7 10,4 8,0

L148 395246 7043317 30,5 47,4 47,1 44,3 44,5 43,2 42,1 39,0 38,8 34,9 31,6 30,4 0:00

40,8 38,7 33,5 33,1 30,2 25,5 19,3 17,6 14,7 10,4 8,0

A18 395970 7035309 30,4 47,3 46,9 44,2 44,3 43,1 41,9 38,9 38,7 34,8 31,5 30,2 0:00

40,7 38,5 33,4 32,9 30,1 25,3 19,2 17,5 14,6 10,3 7,8

L176 394097 7042897 30,4 47,5 47,2 44,4 44,6 43,3 42,2 39,1 38,9 35,0 31,7 30,4 0:00

40,9 38,8 33,6 33,2 30,3 25,6 19,4 17,7 14,8 10,5 8,0

L2 391324 7036805 30,1 47,1 46,7 44,0 44,1 42,9 41,7 38,7 38,5 34,6 31,3 30,0 0:00

40,5 38,3 33,2 32,7 29,9 25,1 19,0 17,3 14,4 10,1 7,6

L185 392192 7041466 30 47,8 47,4 44,7 44,8 43,6 42,4 39,4 39,2 35,3 32,0 30,7 0:00

41,2 39,0 33,9 33,4 30,6 25,8 19,7 18,0 15,1 10,8 8,3

L188 392145 7041431 30 47,8 47,4 44,7 44,8 43,6 42,4 39,4 39,2 35,3 32,0 30,7 0:00

41,2 39,0 33,9 33,4 30,6 25,8 19,7 18,0 15,1 10,8 8,3


26

8 Välkevaikutusten ajoittuminen Seuraavassa taulukoissa esitetään vuotuisen välkevaikutuksen ajoittuminen kiinteistön kohdalla, jossa

vaikutus ylittää 7 tunnin välkevarjostusajan.

Taulukko 7: Välkevaikutuksen ajoittuminen ja kesto minuutteina kiinteistön A318 kohdalla.

Kellonaika 0-2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-12 12-14 14-16 16-18 18-20 20-22 22-24

Tammikuu 0 0 0 0 23 0 0 0 0 0 0 0 0:22 Helmikuu 0 0 0 18 95 0 0 0 0 0 0 0 1:53 Maaliskuu 0 0 15 89 0 0 0 0 0 0 0 0 1:44 Huhtikuu 0 0 24 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:24 Toukokuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Kesäkuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Heinäkuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Elokuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Syyskuu 0 0 35 35 0 0 0 0 0 0 0 0 1:10 Lokakuu 0 0 0 52 40 0 0 0 0 0 0 0 1:31 Marraskuu 0 0 0 0 48 0 0 0 0 0 0 0 0:48 Joulukuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Yhteensä 00:00 00:00 01:14 03:15 03:25 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 07:55

Documents

Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja ... 3_2015... · Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset: Lestijärvi, turbiini-ryhmä 3 Erkki Heikkola, Mika