Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2018 TEM Toimialapalvelu • Syksy 2018
ToimialaraportitJuomien Suomi
www.temtoimialapalvelu.fi
Juomien Suomi – toimialaraportti juoma-alasta
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Toimialaraportti Leena Hyrylä 41/2018
Julkaisusarjan nimi ja tunnus
Käyntiosoite
Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI
PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO
Puhelin 029 506 0000 Telekopio (09) 1606 3666 Toimialaraportti 41/2018
Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Julkaisuaika
27.11.2018
Toimeksiantaja(t)
Työ- ja elinkeinoministeriö
Toimielimen asettamispäivä
Julkaisun nimi
Toimialaraportit - Juomien Suomi
Tiivistelmä Elintarviketeollisuus koostuu kahdesta päätoimialasta, jotka ovat elintarvikkeiden valmistus ja juomien valmistus. Mo-nia erilaisia juomien valmistajia on kuitenkin muissakin elintarvikkeiden valmistuksen alatoimialoissa ja muillakin toi-mialoilla. Perinteikäs juomateollisuus valmistaa nykyisin hyvin monenlaisia juomia arkeen ja juhlaan. Alan toimin-taympäristö on kireän kilpailutilanteen lisäksi voimakkaasti säädelty. Kasvua elintarvikeala hakee viennistä. Juomien viennissä monet tuotteet ovat kuluttajamarkkinoille suunnattuja. Alkoholijuomat ovat merkittävin elintarvikeviennin tuoteryhmä. Elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2017 oli 10,8 miljardia euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 0,4 %. Elintarviketeollisuudessa työskentelee 38 000 henkilöä lähes 1 800 yrityksessä eri puolella maatamme. Yritysten määrä on kasvussa, ja juomien valmistuksessa on aloittanut eniten uusia yrityksiä. Juomia päätoimialanaan vuonna 2017 valmisti 140 yritystä. Toimialan liikevaihto oli 1,3 miljardia euroa. Alan monialaisuudesta ja -muotoisuudesta johtuen erilaisia juotavia tuotetaan kuitenkin yli 200 yrityksessä. Henkilöstömäärä on kasvussa elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa. Kulutusta ohjaavat monet arvot ja trendit. Esimerkiksi erilaisten kasvisperäisten juomatuotteiden kysyntä on voimak-kaassa nousussa meillä ja maailmalla. Maun ja kotimaisuuden ohella arvostetaan yhä enemmän vastuullisuutta, elä-myksellisyyttä, käsityöllisyyttä ja laatua. Tämä näkyy myös lisääntyneenä erikois- ja kausituotteiden tarjontana. Pit-kään valmisteltu alkoholilain uudistus on vauhdittanut uusien juomia valmistavien yritysten perustamista ja rikastutta-nut tuotetarjontaa. Alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuitenkin laskussa, ja suuntaus on kohti miedompia sekä al-koholittomia tuotteita. Juomien valmistuksessa on monia kasvunälkäisiä yrityksiä. Investoinnit ja tuotetarjonnan kehittäminen ovat olleet elintarvikealalla, kuten myös juomien valmistuksessa, eniten käytetyt uusiutumistoimet syksyn pk-yritysbarometrin mukaan. Uusitumista on haettu myös uusille markkinoille suuntautumisesta, henkilöstön rekrytoinneista ja koulutuk-sesta. Kehittämistarpeissa korostuvat myynti ja markkinointi. Suomalaisen elintarviketeollisuuden rikkaus on sen monimuotoisuus: suuret yritykset vastaavat toimialojensa volyy-mistä ja pienet yritykset lisäävät valikoimien monimuotoisuutta. Kotimaisilla juomilla on vankka asema suomalaisten ruoka- ja juomakulttuurissa myös tulevaisuudessa. Arktisuus, luontomme puhtaus, tarinat ja osaaminen kiinnostavat myös kansainvälisiä kuluttajia maailmalla. TEM:n yhdyshenkilö: Innovaatiot ja yritysrahoitus/Toimialapalvelu/Katri Lehtonen, [email protected], 029 506 4926 ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Leena Hyrylä, [email protected], puh 029 502 9047
Asiasanat Juomien valmistus, juoma-ala, elintarviketeollisuus, alkoholittomien juomien valmistus, alkoholia sisältävien juomien valmistus ISSN Verkkojulkaisu 1797-3562
ISBN Verkkojulkaisu 978-952-327-354-2
Kokonaissivumäärä 106
Kieli Suomi
Hinta -
Julkaisija
Työ- ja elinkeinoministeriö Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod
Besöksadress
Postadress Arbets- och näringsministeriets publikationer Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS
PB 32 00023 STATSRÅDET
Telefon 029 506 0000 Telefax (09) 1606 3666 Branschrapport 41/2018
Författare Leena Hyrylä Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland
Publiceringstid
27.11.2018
Uppdragsgivare
Arbets- och näringsministeriet
Organets tillsättningsdatum
Publikation
Branschrapporter - Dryckernas Finland
Referat Livsmedelsindustrin består av två huvudbranscher, livsmedelsframställning och framställning av drycker. Det finns dock många olika tillverkare av drycker även inom andra delbranscher av livsmedelsframställningen och även inom andra branscher. Den traditionsrika dryckesindustrin framställer numera många olika slags drycker för vardag som fest. Utöver den hårda konkurrensen är branschens verksamhetsvillkor dessutom starkt reglerade. Livsmedels-branschen strävar efter tillväxt genom export. När det gäller export av drycker är många produkter riktade till konsumentmarknaden. Alkoholdrycker är den mest betydande produktgruppen inom livsmedelsexporten. År 2017 omsatte livsmedelsindustrin 10,8 miljarder euro, vilket var en ökning av omsättningen med 0,4 % från året innan. Inom livsmedelsindustrin arbetar 38 000 personer i nästan 1 800 företag på olika håll i landet. Antalet företag växer, och flest nya företag har startats inom dryckesframställningen. År 2017 hade 140 företag dryckesframställning som sin huvudsakliga bransch. Branschen omsatte 1,3 miljarder euro. På grund av mångfalden av olika företag och delbranscher produceras olika drycker dock i över 200 företag. Antalet anställda inom livsmedels- och dryckes-framställningen ökar för närvarande. Konsumtionen styrs av många värderingar och trender. Exempelvis efterfrågan på olika vegetabiliska dryckesprodukter ökar starkt hos oss och ute i världen. Vid sidan om smak och inhemskt ursprung värdesätts ansvarsfullhet, upplevelser, hantverk och kvalitet i allt större grad. Detta syns också i form av ett ökat utbud av special- och säsongsprodukter. Reformen av alkohollagen, som hade beretts under en lång tid, har påskyndat grundandet av nya företag som tillverkar drycker och gjort produktutbudet större. Den totala konsumtionen av alkoholdrycker sjunker dock, och riktningen går mot mildare och alkoholfria produkter. Inom dryckesframställningen finns många tillväxthungriga företag. Enligt höstens SMF-företagsbarometer har investeringar och utveckling av produktutbudet varit de mest använda åtgärderna för förnyelse inom livsmedels-branschen och även inom dryckesframställningen. Företagen har försökt förnya sig även genom att rikta in sig på nya marknader samt genom rekrytering av personal och genom utbildning. I fråga om utvecklingsbehov betonas försäljning och marknadsföring. En rikedom inom den finländska livsmedelsindustrin är dess mångfald: de stora företagen svarar för volymen inom sina branscher och de små företagen bidrar till mångsidigare produkturval. De inhemska dryckerna har en stark ställning i finländarnas mat- och dryckeskultur även i framtiden. Den arktiska dimensionen, vår rena natur, berättelser och kunnande intresserar även internationella konsumenter ute i världen. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Innovationer och företagsfinansiering/Branschtjänst/Katri Lehtonen, [email protected], 029 506 4926 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Leena Hyrylä, [email protected], tfn 029 502 9047
Nyckelord framställning av drycker, dryckesbranschen, livsmedelsindustrin, framställning av alkoholfria drycker, framställning av alkoholhaltiga drycker ISSN Nätpublikation 1797-3562
ISBN Nätpublikation 978-952-327-354-2
Sidantal
106 Språk Finska
Pris -
Utgivare
Arbets- och näringsministeriet Förläggare
Series title and number of the publication
Visiting address
Postal address Publications of the Ministry of Economic Affairs and Aleksanterinkatu 4 FI-00170 HELSINKI, FINLAND
P.O. Box 32 FI-00023 GOVERNMENT, FINLAND
Tel. +358 29 506 0000 Fax +358 9 1606 3666 Employment
Sector reports 41/2018
Authors (institution: Name, Chairperson, Secretary) Leena Hyrylä Sector Manager Southeast Finland ELY Centre
Date 27.11.2018
Commissioned by
Ministry of Economic Affairs and Employment
Date of appointment -
Title
Sector reports – Beverages sector
Abstract The food industry has two main sectors: food processing and beverages production. Different kinds of beverages are also produced in other food processing subsectors and in sectors outside the food industry. The traditional beverage industry produces nowadays a great variety of drinks for different kinds of uses. In addition to tight competition, the industry is also heavily regulated. Growth prospects are primarily in exports. Many exported products are meant for the consumer market. Alcoholic beverages are the most important product group in food exports. The food industry had a turnover of EUR 10.8 billion in 2017, a 0.4% increase on the previous year. The industry employs 38,000 people in nearly 1,800 enterprises across the country. The number of enterprises is growing, and most new enterprises produce beverages. In 2017, 140 enterprises had beverages production as their main branch of activity. The sector recorded a turnover of EUR 1.3 billion. However, beverages are produced by more than 200 enterprises representing a variety of sectors. The number of employees is growing in food processing and beverages production. The consumption of beverages is guided by values and trends. Demand for different kinds of plant-based beverages is growing rapidly both in Finland and in the world. Consumers nowadays value not only taste and domestic produc-tion but also increasingly social responsibility, memorable experiences, craft production, and quality. This is reflected in the growing supply of speciality and seasonal products. The recent reform of the Alcohol Act has meant new enterprises that produce beverages and a richer variety of products. However, overall consumption of alcoholic bev-erages is decreasing and milder and even alcohol-free drinks are becoming more popular. There are many growth-hungry enterprises in beverages production. Investments and product selection development continue to be the most popular renewal methods in the food sector in general and in beverages production, according to the latest SME Barometer. Enterprises have also sought new markets, recruited more employees and trained their employees. There is need for development especially in sales and marketing. The Finnish food industry is very diverse: big operators produce beverages in volumes, while small enterprises in-crease the variety of products available. Domestically produced beverages will hold a strong position in the Finnish food and drinks culture even in the future. Consumers outside Finland are interested in Arctic products, clean nature, stories and skills. Contact person at the Ministry of Economic Affairs and Employment Katri Lehtonen, [email protected], +358 29 506 4926 Contact person at the ELY Centre: Leena Hyrylä, [email protected], tel. +358 29 502 9047
Key words Beverages production, beverages sector, food industry, production of alcohol-free beverages, production of alcoholic beverages
ISSN
1797-3562 ISBN 978-952-327-354-2 Pages
106 Language
Finnish Price
- Published by
Ministry of Economic Affairs and Employment Sold by -
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5
Sisällys
Saatteeksi ............................................................................................................ 7
1 Katsauselintarviketeollisuuteen ............................................................. 81.1 Elintarviketeollisuudenkuvaustajamäärittelyä................................. 81.2 Yritystenmääräjaliikevaihtokasvussa............................................. 101.3 Monitahoinenjuoma-alajalaajenevajuomatarjonta.......................... 121.4 Elintarviketeollisuusvahvaelinkeinoelämäntukipilari........................ 171.5 Toimialankytkeytyminenmuihinaloihin............................................. 201.6 Ruoka-alantoimintaympäristöönvaikuttaviatrendejäjailmiöitä....... 221.7 Valtiovaltavahvassaohjausroolissa.................................................. 24
1.7.1 Alkoholialantoimintaympäristönkuvaustahallituksenverolakiesityksessä2018.......................................................... 24
1.7.2 Virvoitusjuoma-alantoimintaympäristönkuvaustahallituksenverolakiesityksessä2018.......................................................... 27
2 Toimialanrakenne ..................................................................................... 302.1 Kuvaustatoimialanyrityksistä............................................................ 302.2 Yritysten,toimipaikkojenjahenkilöstömäärienkehitystä................... 302.3 Toimialanalueellinenjakauma........................................................... 322.4 Uudetjalopettaneetyrityksettoimialalla............................................ 352.5 Työvoimansaatavuus........................................................................ 352.6 Juoma-alansuurimpiayrityksiä.......................................................... 37
3 Markkinoidenrakenteestajakehityksestä ............................................. 403.1 Juomienkulutusmuutoksia–alkoholistapuhutaan, muttamuutajuodaan......................................................................... 413.2 Juomatravitsemuksessa................................................................... 453.3 Alanliikevaihdonkehitystä................................................................. 463.4 Ravintomenot..................................................................................... 483.5 Asiakkuudettoimialalla...................................................................... 503.6 Juomienvientisekätuonti.................................................................. 52
4 Alanyritystentaloudellinentilanne ......................................................... 584.1 Kannattavuus..................................................................................... 604.2 Vakavaraisuusjamaksuvalmius........................................................ 624.3 Pääomankäytöntehokkuus............................................................... 64
6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
5 Investoinnit,uusiutuminenjadigitalisoinninhyödyntäminen ............. 665.1 Toimialaninvestoinnit......................................................................... 665.2 Uusiutuminenjadigitalisaatio............................................................ 685.3 Tuotekehitystoimialalla...................................................................... 70
6 Analyysiäjanäkymiätoimialantulevaisuudesta ................................... 736.1 Pk-yritysbarometrinhavaintoja........................................................... 736.2 Yhteenvetoajanäkymiä..................................................................... 76
7 Monitahoisenjuoma-alanSWOT-analyysia ............................................ 807.1 Alkoholittomatjuomat......................................................................... 807.2 Alkoholiasisältävätjuomat................................................................. 81
Lähteet ................................................................................................................. 82
Liite1.AlcoholicdrinksinJapan Liite2.AlcoholicdrinksinChinaandHongKong–MarketOverview
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7
Saatteeksi
Toimialaraportit-julkaisusarjassaonkoottutietoaineistojaerilähteistätoimialakohtaisiksipe-rustietopaketeiksi.Näissäraporteissakäsitellääntoimialanrakennetta,markkinoidenkehi-tystä,alanyritystentaloudellistatilaa,investointejajatulevaisuudennäkymiä.Lähteinäkäy-tetäänviimeisintäsaatavillaolevaatilastoaineistoajatoimialanyrittäjien,yritystenjaalanmuidenkeskeistentoimijoidennäkemyksiä.
Samanaikaisestitoimialaraporttienkanssajulkaistaanmyöspk-toimialabarometrit,jotkakäsittelevätpk-yritystennykytilaajatulevaisuudenodotuksia.Pk-toimialabarometritperus-tuvattyö-jaelinkeinoministeriön,SuomenYrittäjiensekäFinnveraOyj:nteettämäänyri-tyskyselyynkesällä2018.Syksyn2018barometriperustuu4600pk-yrityksenvastauksiin,joista106olielintarvikealanyrityksiä.
Vuonna2018julkaistaanyhteensäkahdeksantoimialaraporttia.Nekäsittelevätelintar-vikealaa,uusiutuvaaenergiaa,puutuotealaa,kaivosteollisuutta,sosiaali-jaterveyspalve-luita,matkailua,liike-elämänpalveluitasekäluonnontuotealaa.Toimialaraporttienlisäksijulkaistaankaksikertaavuodessaajankohtaiskatsaustoimialojennäkymiin.Viimeisinelin-tarvikealannäkymätjulkaistiin6.9.2018.
Julkaisujentarkoituksenaontuodaesillealanasiantuntijoidennäkemyksiätyö-jaelin-keinoministeriönhallinnonalanjulkisenrahoituksensuuntaamiseensekäyritystoiminnankehittämiseen.Nepalvelevatmyösmuidensidosryhmientarpeita.
Toimialapalveluontyö-jaelinkeinoministeriönjohdollatoimivaasiantuntijaverkosto.Seko-koaa,analysoijavälittäätietoayritystentoimintaympäristöstäpäätöksenteonpohjaksi.Toimiala-palvelutoteuttaajulkaisutoimintaa,viestintääjajärjestääasiantuntijaseminaareja.JulkaisutsekäuutiskirjeovatsaatavissaToimialapalvelunverkkosivuiltaosoitteestawww.tem.fi/toimialapalvelu.
Elintarviketeollisuusontoimiala,jonkatuotteistasaammenauttiapäivittäin.Elintarvike-teollisuuskoostuukahdestapäätoimialasta,jotkaovatelintarvikkeidenvalmistus(TOL10)jajuomienvalmistus(TOL11).Erilaistenjuomienvalmistajiaonkuitenkinmuissakinelintar-vikkeidenvalmistuksenalatoimialoissasekämuillakintoimialoilla.Tässäraportissajuoma-alaatarkastellaanmonessakohtaatilastollisentoimialaluokituksenpohjalta,jatiedotpe-rustuvatyritystenantamiintietoihinomastatoimialaluokastaan.
Raporttiinsisältyvätmarkkinakatsaukset,jotkakäsittelevätjuomienvalmistajillehyvinpotentiaalisiaItä-Aasianmarkkinoita.EsaWrang,AnnaleenaSoult,TiinaLuomasekäFanCuiluBusinessFinlandOy:stäovatkoonneetmarkkinakatsauksetkoskienJapanin,KiinanjaHongKonginalkoholimarkkinoita.Heiltäsaalisätietoaelintarvikkeidenjajuomienmo-nistavientimahdollisuuksistajamenestyksellisestäFoodfromFinland-vientiohjelmasta.EuromonitorInternational-palveluaonkäytettykatsauksienlähteenä.
Parhaatkiitoksetkaikilleniille,jotkaovatauttaneetjaolleetmyötävaikuttamassatämänraportinsyntymiseen.Toivon,ettähyvinmonimuotoisestajuoma-alastakertovaraporttipal-veleealanyrittäjiäjamuitaruoka-alastakiinnostuneita.
Lappeenrannassa18.11.2018Leena Hyrylä
8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
1 Katsauselintarviketeollisuuteen
1.1 Elintarviketeollisuudenkuvaustajamäärittelyä
Elintarviketeollisuudenosuusteollisuustuotannonbruttoarvostaon11%.Juomienvalmis-tuksen(TOL11)osuuskokoelintarviketeollisuudenbruttoarvostaonvajaa10%,muttaja-lostusarvostayli14%.
Taulukko1.Elintarviketeollisuudenosuusmuustateollisuudestavuonna2016, 1000€,HTV
Toimipaikkojenlukumäärä
Henkilöstönlukumääräyhteensä
Tuotannonbruttoarvo1000€
Tuotannonjalostusarvo
1000€
CTeollisuus 22 851 287 549 104 271 891 27 319 335
10 Elintarvikkeiden valmistus 1 882 29 908 10 504 061 2 179 468
11 Juomien valmistus 177 2 807 1 119 699 366 036
Yhteensä 10 +11 2 059 32 715 11 623 760 2 545 504
Osuusteollisuudesta 9% 11% 11% 9%
Lähde: Tilastokeskus
Tuotannonbruttoarvomittaatoimipaikantosiasiallistatuotantoa.Tuotantotoimintaanlas-ketaanmukaankaikkituotantoonliittyvättuotot,myösvalmistusomaankäyttöönsekäyri-tyksenmuilletoimipaikoille.
Tuotannonjalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuo-tannontekijöidentuottamaayhteenlaskettuaarvonlisäystä.Jalostusarvolasketaantuotan-totoiminnastasaatujentuottojenjatoiminnastaaiheutuneidenkustannustenerotuksena.
Elintarviketeollisuudenosuuskokoteollisuustuotannonliikevaihdostavuonna2017oli8%,yritystenmäärästä9%jahenkilöstöstä11%.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9
Taulukko2.Teollisuustuotannonyritysmääriä,liikevaihtoajahenkilöstöävuonna2017
TOL
Yritys-ten lkm
Osuusteolli-
suudesta
Liike-vaihto1000€
Osuusteolli-
suudesta
Henki-löstönlkmyht.
Osuusteolli-
suudesta
10 - 11 Elintarviketeollisuus 1 774 9 % 10 751 273 8 % 33 211 11 %
13 - 15 Tekstiili-,vaatetus-janahkateoll.
1 733 9 % 1 278 043 1 % 5 884 2 %
16 - 17 Metsäteollisuus 1 880 9 % 29 784 205 22 % 37 542 13 %
19 - 22 Kemianteollisuus 854 4 % 21 949 163 17 % 29 892 10 %
24 - 25 Metallienjalostusjavalm.
4 529 22 % 20 191 824 15 % 49 337 17 %
26 - 27 Tietokoneidenjasähkölaitteidenvalm.
982 5 % 19 176 756 14 % 34 500 12 %
28 - 30, 33
Muidenkoneidenjakulkuneuvojenvalm.
4 712 23 % 23 277 626 18 % 74 677 25 %
Teolli-suus
20 224 132 580 195 293 494
Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto
Elintarviketeollisuuskoostuukahdestapäätoimialasta,jotkaovatelintarvikkeidenvalmistus(TOL10)jajuomienvalmistus(TOL11).Elintarvikkeidenvalmistuspuolestaankoostuuyh-deksästäjajuomienvalmistusseitsemästäalatoimialasta.Tässäraportissajuoma-alaatar-kastellaanmonessakohtaatilastollisentoimialaluokituksen(TOL2008)pohjalta.Huomioi-tavaaon,ettäTOL-luokatperustuvatyritystenantamiintietoihinomastatoimialaluokastaan.
Tilastorakenteidenhaasteetnäkyväthyvinjuomissa,silläerilaisiajuotavialöytyykuiten-kinmuistakinelintarvikkeidenvalmistuksenalatoimialoista(tummennettuoheisessaluo-kittelussa).Näitäovathedelmä-,marja-jakasvismehujenvalmistus(TOL1032)sekäteenjakahvinvalmistus(TOL1083),muidenhedelmien,marjojenjakasvistenjalostusjasäi-löntä(TOL1039).Lisäksimeijeriteollisuudessa(TOL105)valmistetaanperinteistenmai-topohjaistenjuomienohellaenenevässämäärinmyösesimerkiksikaurapohjaisiajuomia.
Elintarviketeollisuudentoimialat,niidenalatoimialatjatoimialaluokatovatseuraavat:10Elintarvikkeidenvalmistus
101Teurastus,lihansäilyvyyskäsittelyjalihatuotteidenvalmistus 102Kalan,äyriäistenjanilviäistenjalostusjasäilöntä 103Hedelmienjakasvistenjalostusjasäilöntä 1032Hedelmä-,marja-jakasvismehujenvalmistus 1039Muuhedelmien,marjojenjakasvistenjalostusjasäilöntä 104Kasvi-jaeläinöljyjenja-rasvojenvalmistus 105Maitotuotteidenvalmistus 106Mylly-jatärkkelystuotteidenvalmistus 107Leipomotuotteidenmakaronienyms.valmistus
10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
108Muidenelintarvikkeidenvalmistus 1083Teenjakahvinvalmistus 109Eläintenruokienvalmistus
11Juomienvalmistus 1101Alkoholijuomientislausjasekoittaminen 1102Viininvalmistusrypäleistä(Huom.Suomessaeivoidatuottaa) 1103Siiderin,hedelmä-jamarjaviinienvalmistus 1104Muidentislaamattomienjuomienvalmistuskäymisteitse 1105Oluenvalmistus 1106Maltaidenvalmistus 1107Virvoitusjuomienvalmistus;kivennäisvesienjamuidenpullotettujen vesientuotanto
1.2 Yritystenmääräjaliikevaihtokasvussa
Vuoden2017ennakkotietojenmukaanelintarviketeollisuudenliikevaihtooli10,8miljardiaeuroa,jossanousuavuottaaiempaanoli0,4%.Suurimmatalatoimialatliikevaihdollamitat-tunaovatlihateollisuus,meijeriteollisuusjamuidenelintarvikkeidenvalmistus.Liikevaihtokasvoi eniten muiden elintarvikkeiden valmistuksessa, mikä osaltaan voi kuvata elintarvi-kealanyritystenmonimuotoisuudenlisääntymistä.Liikevaihtosupistuipuolestaanenitenmeijeriteollisuudessa.
Yritystenmääräonkasvussa,jajuomienvalmistuksessa(TOL11)onaloittanutenitenuusiayrityksiä.Henkilöstönmääräonelintarviketeollisuudessalievässäkasvussa.Juomienvalmistuksen(TOL11)osuuskokoelintarviketeollisuudenliikevaihdostaoli11,7%vuonna2017,jaalanliikevaihtokasvoi1,8%vuottaaiemmasta.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11
Taulukko3.Yritystenmäärä,liikevaihto(1000€)jahenkilöstönmääräkokoaikai-seksimuutettuna(HTV)elintarviketeollisuudessavuosina2016ja2017
Yritysten lukumäärä Liikevaihto 1 000 € Henkilöstön lkm yhteensä
2017 2016 2017 2016 2017 2016
10 Elintarvikkeiden valmistus 1 634 1 618 9 498 613 9 483 614 30 430 30 124
101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus
215 213 2 481 867 2 501 473 7 993 7 990
102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä
140 140 353 346 309 784 769 765
103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä
150 143 435 471 361 834 1 711 1 352
104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus
17 19 53 297 50 696 140 145
105 Maitotaloustuotteiden valmistus 65 67 2 233 102 2 375 015 4 937 4 738
106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus
58 60 328 821 409 505 694 775
107 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus
668 666 1 077 144 1 075 563 7 454 7 659
108 Muiden elintarvikkeiden valmistus 246 236 1 903 019 1 799 605 5 874 5 836
109 Eläinten ruokien valmistus 75 74 632 545 600 139 859 865
11 Juomien valmistus 140 126 1 252 660 1 229 954 2 781 2 842
Yhteensä Tol 10 ja 11 1 774 1 744 10 751 273 10 713 568 33 211 32 966
Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto,vuoden2017tietoonennakkotieto
Tilastokeskuksenmukaanmaassammetoimi1774elintarvikealanyritystävuonna2017. Aitojamakuja.fi-sivustonmukaanmaassammeonyli2800elintarvikeyritystä,sillämää-rissäonhuomioitulähiruokayrittäjyys.Suomessaonyhteensänoin3000erilaistasuora-myyntiäharjoittavaamaatilaa.
Monialainenjauudistuvajuoma-ala
Taulukkoon4onyhdistettyjuotaviailmanmeijeriteollisuudentoimialaluokkaan(TOL105)kuuluvientietoja.ErilaisiajuomiavalmistetaanSuomessanoin200yrityksessä,joissasyn-tyyliikevaihtoayhteensäyli1,7miljardiaeuroa.AlatyöllistääSuomessanoin3500henki-löäkokoaikaisesti.
Alallaonenitenoluenvalmistajia,joidenmääräonollutmyösvoimakkaassakasvussa.Luvuissaeivätnäytänävuonnaaloittaneetyritykset,joitaontullutuusienpienpaahtimoi-denja–panimoidenperustamisenjohdostauseita.Erilaisiamehujapäätoimialanaanval-mistaa31yritystäjakahviasekäteetäpuolestaan20yritystä.
Valviraylläpitääaluehallintovirastojenkanssaalkoholielinkeinorekisteriä.Rekisteristälöytyvätalkoholielinkeinontoimijat,alkoholiluvat,alkoholitoimituksetluvanhaltijoidenvälilläsekäAlkon,ravintoloidenjavähittäismyymälöidenmyyntitiedot.Valvirantilastojenmukaan
12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
maassammetoimiinoin100panimoa.Tilaviiniyrittäjiämaassammeon25,vaikkataulukonmukaanalatoimialaluokassaonvain23yritystä.
Taulukko4.Erilaisiajuotaviavalmistavienyritystenmäärä,liikevaihto(1000€)jahenkilöstönmääräkokoaikaiseksimuutettunasekäpalkkasummavuosina2016ja2017
Yritysten lukumäärä Liikevaihto 1 000 € Henkilöstön yhteensä Palkkasumma 1 000 €
2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016
1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismehujen valmistus
31 23 135 477 143 391 287 300 13 650 13 535
1083 Teen ja kahvin valmistus
20 20 327 671 316 688 414 391 25 453 22 819
110 Juomien valmistus
140 126 1 252 660 1 229 954 2 781 2 842 146 851 142 760
1101 Alkoholi-juomien tislaus ja sekoittaminen
21 23 .. .. 603 669 .. ..
1103 Siiderin, hedelmä- ja marja-viinien valmistus
23 23 22 934 23 895 106 106 3 707 3 672
1104 Muiden tislaamattomien juomien valmistus käymisteitse
2 2 .. .. 1 1 .. ..
1105 Oluen valmistus
66 51 856 607 835 752 1 802 1 798 97 031 92 090
1106 Maltaiden valmistus
4 5 67 958 75 098 151 167 7 804 8 480
1107 Virvoitus-juomien valmistus: kivennäisvesien ja muiden pullotettujen vesien tuotanto
24 22 41 387 39 181 117 102 4 183 3 267
Yhteensä 1032 +1083+110
191 169 1 715 808 1 690 033 3 482 3 533 185 954 179 114
Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto,vuoden2017tietoonennakkotieto
1.3 Monitahoinenjuoma-alajalaajenevajuomatarjonta
Juomateollisuusvalmistaamonenlaisiajuomiaarkeenjajuhlaan.Maammehyvätvesiva-rannotovatjuomateollisuudelletärkeitä.Juomienvalmistuksessatarvitaanmoniamaata-lousperäisiäraaka-aineita,kutenohraajamarjoja.Moniaraaka-aineita,kutenappelsiini-taiomenatäysmehutiivisteitä,tuodaanulkomailta.Juomienmerkityssuomalaistenravitsemuk-sessaonkasvanut.Tuotetarjontaonlaajentunutmoniinuudentyyppisiintuotteisiin,kuten
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13
erilaisiinenergia-,urheilu-jahyvinvointijuomiin,juotaviinvälipaloihinjakeittoihin.Allaonkuvaustamonialaisestajauudistuvastajuoma-alasta.
Panimo-javirvoitusjuomateollisuus
Panimo-javirvoitusjuomateollisuusonSuomenvanhimpiateollisuudenaloja.Alanyrityk-setvalmistavatmietojaalkoholijuomia,kutenoluita,siidereitäjalongdrink-juomia.Tuote-tarjontaankuuluvatolennaisenaosanamyösvirvoitusjuomatjakivennäisvedetsekäener-giajuomatjaerilaisetterveyttäedistävätjuomat.
Alkoholijuoma-jaetanoliteollisuus
Alkoholijuomateollisuudenyrityksetvalmistavatyli22tilavuusprosenttiaalkoholiasisältä-viä,niinsanottujaväkeviäalkoholijuomia,kutenviinoja,katkeroitajaliköörejäsekäerityi-sestiSuomelleominaisiamarjapohjaisialiköörejä.Valikoimissaonmyösmietojajuoma-sekoituksia,marja-jahedelmäviinejäsekäsiidereitä.Omanvalmistuksenlisäksiyrityksetedustavaterilaisiajuomiasekätuovatmaahanjapullottavatrypälepohjaisiaviinejä.
Etanoliteollisuuspuolestaanvalmistaaraaka-ainettaalkoholijuomateollisuudelle.Maas-sammeonmuutamiaetanoliaelietyylialkoholiavalmistaviayrityksiä,joistaylivoimaisestisuurinonAltianKoskenkorvantehdasIlmajoella.
Tilaviiniyritykset
SuurtenjuomayritystenohellaSuomessaonlukuisiapienpanimoita,tilaviiniyrityksiäjatis-laamoita.Niidenvuosituotantoonpieni,muttaneelävöittävätjuomatarjontaasekämaa-seudunvetovoimaisuuttamatkailukohteena.
Maassammetoimii25tilaviiniyritystä.Alantuotantomääräonyhteensänoin200000lit-raavuodessa,javiisisuurintatilaviiniyritystävalmistaasiitänoinpuolet.TiloillatuotetaanlisäksiliköörejäjatisleitäanniskelumyyntiinsekäAlkonvalikoimiin.Alkoholittomientuottei-denlisääntynytsuosionäkyymyöstilaviiniyrityksissä,joidentarjontaonkasvussa.Liköö-rienjaväkevienviinienmenekkiäjarruttavatulosmyyntikiellot.Tilaviineistävoilukealisä-tietoa alan yhdistyksen kotisivuilla: www.viinitilat.net/.
Pienpanimot
Suomessaontällähetkellänoin100pienpanimoaeripuolellamaata.Niistäkäytetäänuseinnimitystäkäsityöläispanimojatuotteistanimitystäkäsityöläisolut(craftbeer).Suomenlain-säädännössäpienpanimoksivoidaanmääritelläpanimo,jokakalenterivuodenaikanatuot-taaenintään15miljoonaalitraaolutta.Tuotantomäärätvaihtelevatyli10miljoonanlitranval-mistuksestaalle10000litraan.Panimoidenkokovaihteleeyhdestämuutamaankymme-neentyöntekijään.Panimonyhteydessätoimiiuseinpanimoravintola.Osayrityksistäval-mistaaoluidenohellasahtia,tisleitä,siidereitäsekävirvoitus-jalongdrink-juomia.Pien-panimotovatuseinperheyrityksiätaikotiolutharrastajienyhteistyönäkäynnistämiä.
14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
SuomensuurimmatpienpanimotovatLaitilanWirvoitusjuomatehdas,NokianPanimoOy,TeerenpeliPanimo&TislaamoOy,StallhagenAbjaMBHBreweriesOy.Uusiapienpa-nimoitaonsyntynytviimeisenvuodenaikanauseitaalkoholilainjaniinsanotuncraftbeer-hypensekäharrastuksenaktivoimana.SuuriapanimoitapuolestaanovatOlviOyj,OyHartwallAbjaOySinebrychoffAb.Pienpanimottuottavatyhteensänoin80miljoonaalit-raaolutta,janiidenosuusolutmarkkinoistaonnoin5%.
Vaikkaerilaistenerikoisoluidentarjontajakysyntäovatkasvaneet,onperuslagerinosuusmyynnistäyli80%.Kilpailuerikoisoluissaonkireää,silläuusienvalmistajienjatuonninli-säksiisotyrityksetovatlanseeranneeterikoisoluita.Vaikkatarjontaluokysyntää,onkisahyllypaikoistakovaa.Lisätietoavoilukeaosoitteista:www.pienpanimoliitto.fi/3jawww.suo-menpienpanimot.fi/.
Alkoholijuomienjamuidenjuomientukkukauppa
Alkoholilainmukaanalkoholijuomienjaväkiviinantukkumyyntionluvanvaraistatoimintaa,jotasaaharjoittaaainoastaantoimija,jolleValviraonmyöntänyttukkumyyntiluvan.Valvi-ranalkoholijuomientukkumyyntilistoillaonyhteensä331yritystä.
Tilastokeskuksentietojenmukaanalkoholijamuidenjuomientukkukauppaapäätoi-mialanaan(TOL4634)harjoitti131yritystä,jaalanliikevaihtooliyhteensä487miljoonaa euroavuonna2017.Vuonna2016yrityksiäoli123jaliikevaihtooli471miljoonaaeuroa.Li-sätietoa voi lukea osoitteista: www.sajk.fijawww.valvira.fi.
Mehuteollisuus
Mehuteollisuudentuotteitaovaterilaisetmarjoistajahedelmistävalmistetut100%täys-mehut,nektarit,smoothiet,mehujuomatsekälaimennettavatmehutiivisteet.Täysmehujenraaka-aineenavoivatollamyöshedelmienlisäksierilaisetkasvikset.
Marjamehujen,etenkinlaimennettavienviinimarjamehujen,valmistusonosasuoma-laistaruokaperinnettä.Kotimaisetmarjatovattekemässäpaluutaniidenluontaistenjara-vitsemuksellisestitärkeidenainesosienvuoksi.Kunjuomaakutsutaanmehuksi,onsiinäol-tavamukanamyöstäysmehua.Mehujenlisäksivalikoimissaonerilaisiahyvinvointijuomia,joihinonlisättyesimerkiksivitamiineja,kalsiumiataikuituja.Mehuteollisuudenyrityksetvalmistavatmyösmarjakeittoja,energiajuomia,jääteetäsekäkausijuomia,kutensimaaja glögejä.Alkoholittomienjuomienvalikoimaonlaaja.
Kuluttajienkiinnostusuusiakasvipohjaisiajuomiakohtaankasvaa,jauudentyyppisilleaitojaraaka-aineitasisältävillejuomilleontarvetta;nemonipuolistavatesimerkiksiikäih-mistenkasvistensaantia.Virvoitusjuomaveroheikentääkasvispohjaistentuotteidenhinta-kilpailukykyäraaka-aineidenluontaisensokeripitoisuudenvuoksi.
Tilastokeskuksen(TOL1032)mukaanerilaisiamehujavalmistettiin31yrityksessä.Mer-kittäviämehujavalmistaviayrityksiäovatesimerkiksiEckes-GraniniFinlandOy,ValioOy,BonneJuomatOy,RiitanHerkkuOy,KiantamaOy,RefrescoFinlandOy,KaskeinMarjaOyjaGrannaAb.Alallaonmonia,useinpaikallisestitoimiviapienyrityksiä,silläAitojamakuja
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15
-yritystilastojenmukaanvihannesten,marjojenjahedelmienjalostamistaharjoittaa465yri-tystä.
Meijeriteollisuus
Meijeriteollisuusvalmistaamonenlaisiamaitotuotteitajamuitajuotavia,kutenmehuja,keit-tojajaäidinmaidonkorvikkeita.Alanyritystentuotetarjontaonvoimakkaastimonipuolistu-nut.Meijeriteollisuudenpakkauslinjatsoveltuvathyvinerilaistenjuomienvalmistukseen,jaalanyrityksetenenevässämäärinmarkkinoivatkinmuitajuotaviaerilaistenmaitopohjais-tentuotteidenohella.Välipalojenmuodossanautittavienmaitotuotteidenkysyntäkasvaa.
MaidontuotantoSuomessaolilähes2,3miljardialitraavuonna2017.Maassammemai-toatuotetaanjakulutetaanlikimainsamamäärä.Kolmannesmaidostaviedäänjatuodaan.Tuontimaidoksimuutettunaolinoin730miljoonaalitraa.Tuonnistayli90%olijuustojajaloputjogurtteja,maitojasekämuitamaitonesteitä.Vientivastasinoin760:tamiljoonaalit-raa.Suuriosa,noin70%,aiemminVenäjälleviedystämaidostameneevuonna2018mai-tojauheenamaailmalle.Lisäksiviedäänjuustoja,voitajamaitonesteitä.Euroopassamaito-markkinateivätkasva,vaankasvuaonhaettavissaAfrikastajaAasiasta,erityisestiKiinasta.
SuomalaisetovatmaitotuotteidenkuluttajinaEuroopankärkeä.Maitonesteidenkulutus-trendionkuitenkinlaskeva,jatuotteitaonpitkäänenemmänsyötykuinjuotu.Meijeriteolli-suus(TOL105)työllistäävajaat5000henkilöäSuomessa65alanyrityksessä.
Kahviteollisuutajapienpaahtimoitasekäteenvalmistajia
Erilaistenerikoiskahvientarjontajakysyntäovatkasvussa.Tilastokeskuksentoimialaluoki-tuksenmukaanmaassammetoimii20teenjakahvinvalmistajaa.Lukuvaikuttaapieneltä,silläuusiapienpaahtimoitaonviimevuosinaperustettuuseita,janiitäonarvioltanoin20.Osapienpaahtimoistakäyttäätoimialaluokkanaanmuutakuinkahvinjateenvalmistusta(TOL1083).
Lähiruokatrendi,kotoilujakuluttajienvaihtelunhaluisuusovatmyötävaikuttaneetniidensyntymiseen.Pienpaahtimoidenosuuskahvimarkkinoistaonarvioltanoinparinprosentinluokkaa.Suomensuurinpaahtimoonnoin60%:nmarkkinaosuudellaOyGustavPauligAbjatoiseksisuurinMeiraOy.Nouseviatrendejäovattakeaway-kulttuurijacoldbrew-juomat.
Kasvavatuontionlisännytkahvisektorinkilpailua,muttatoisaaltavientionlisääntynyt.Kotimaistenpaahtimoidenkahvitoimituksetvähenivätvuonna2017reilutkuusiprosenttiaedellisvuodestajaolivat43miljoonaakiloa.Myöspaahdetunkahvintoimituksetvähenivätparillaprosentillaedellisvuodesta53miljoonaankiloon.PaahdetunkahvintuontiSuomeenkasvoiedellisvuodestalähes20%:llakymmeneenmiljoonaankiloon.Kahviatuodaanvalta-osinAlankomaistajaRuotsista.PaahdetunkahvinvientiSuomestalähestuplaantuivuottaaiemmasta:viimevuonnapaahdettuakahviavietiinnoinyhdeksänmiljoonaakiloa.VientisuuntautuilähinnäBaltianmaihinjaRuotsiin.
RaakakahviatuotiinSuomeenvuonna2017noin67miljoonaakiloa.Tärkeimmättuon-timaatolivatBrasilia,KolumbiajaHonduras,joistatuotiin80%raakakahvista.Suomeentuotiinpikakahvianoin1,4miljoonaakiloa,mikäolinoin11%edellisvuottaenemmän.
16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kahvikapseleidenmarkkinaonpysynytvakaanajaedustaanoinyhtäprosenttiatuonninvolyymista.Lisätietoavoilukeaosoitteista:www.kahvi.fijawww.baristat.fi.
Maassammetoimiimoniaerilaisiateenvalmistajiasekämaahantuojia(kutenUnilever).SuurimmatkotimaisetteenvalmistajatovatForsmanTeejaNordqvist.LisäksiSuomessaonnoin50teenvalmistukseenerikoistunuttakauppaajamuitapieniä,useinluonnontuot-teisiinpohjautuvia,teenvalmistajia.Teensuosiojakiinnostusovattasaisessakasvussameilläjamaailmalla.Lisätietoavoilukeaosoitteesta:www.teenystävät.fi.
Monipuolistuvakasvisperäistenjuomientarjonta,maidonvastikkeet
Erilaistenkasviperäistenjuomatuotteidenkysyntäonvoimakkaassakasvussasekämeilläettämaailmalla.Erilaisetkaurajuomatovatpohjoismainenilmiö,jamuuallasuositaanenem-mänsoija-,manteli-,kookos-jariisipohjaisiatuotteita.Kasvisjuomiensuosiotaovatruoka-valioiden ohella ruokkineet huolet ilmastonmuutoksesta, tuotantoeläinten kohtelusta, ve-siensuojelustasekäruokaskandaaleista.Kasvisperäistenjuomienravintosisällötpoikkea-vatmelkoisestitoisistaansekämaidosta.
Suomalainenkauraonvahvassanosteessa.Kaurajuomienkysynnänvoidaanenna-koidakasvavanniinkotimaassakuinkansainvälisesti.EsimerkiksiValio,Juustoportti,Kas-linkFoodsOy,FazerjaRiitanHerkkuovatryhtyneetvalmistamaankaurapohjaisiajuoma-javälipalatuotteitajahakevatniilläkasvuamyöskansainvälisiltämarkkinoilta.LisäksiKavlillaontehdasTurussa.Myöskaupanomistamerkeistälöytyyrunsaastikasvispohjaisiatuot-teitaruotsalaisomisteistenOatlynjaLantmänneninkasvisjuomienlisäksi.Tuoteryhmääpe-rinteisestihallinneidensoijaperäistentuotteideneurooppalainenmarkkinajohtajaonAlpro.
Juomia luonnosta
Globaaliterveystrendionkasvattanutluonnostasaatavienjuomienkysyntää.Kuluttajaha-luaajuomansakinolevanmahdollisimmanaitojaluonnonmukainen.Maailmallasuosittuonerityisestikookosvesi,jotatuodaanSuomeenterveyskauppatuotteeksi.Kotimaisiavasti-neitaulkomaisillepuuvesilleovatesimerkiksimahlajakuusenkerkkäjuoma.Mahlaatuote-taanSuomessalähesparimiljoonaalitraa,jostapääosakäytetäänjuomatuotteisiin.Tois-taiseksisuurinosamahlastameneesellaisenaanulkomaillejalostajille,jotkapakkaavatsenhiilihapotettunataimaustettuna.
SuomessatoimiiEuroopansuurinmahlantuottaja,NordicKoivuOy.LisäksinopeastikeruuverkostoaankasvattanutonArcticBirchOy.Maakunnissaonmyösmuutamiapie-nempiämahlayrityksiä.Mahlaaviedäännykyisinhuomattaviamääriäulkomaille,erityisestiEurooppaanterveysjuomienraaka-aineeksi,muttamyöskosmetiikanainesosaksi.Kilpaili-joitatuleeUnkarista,VirostajamuistaBaltianmaista.Markkinoillaonmyösvaahteramah-laa.MahlantuotantomääriävoidaannostaaSuomessanykyisestäkehittämälläkeruuver-kostoajaaktivoimallametsänomistajia.Mahlaonkuitenkinhelpostipilaantuvatuote,jokavaatiijalostajaltaanerityistäelintarvikeosaamista.
Alkoholittomienjuomienkysynnänkasvettuamyösluonnontuotteistavalmistetutal-koholittomatkuohujuomatovatkasvattaneetsuosiotaan.Niissäraaka-aineenakäytetään
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17
yleisimminmarjoja,javiimeaikoinamyöskuusenkerkänkäyttöonyleistynyt.Kuusenkerk-käjuomiavalmistetaanpienyrityksissäjavalmistusmäärätovatpieniäteolliseenjuomatuo-tantoonverrattuna.Terveystuotteenamyydäänmyöshavupuu-uutejuomaa,jossaraaka-ainesaadaanmännystä.Puidenjamuidenkasvienkäyttöäjuomatuotteissarajoittaauu-selintarvikeasetus.Mikälikasvilleeiolehyväksyttyelintarvikekäyttöä,sillejoudutaanhake-maanuuselintarvikelupa.Moniakasvejaonperinteisestikäytettyteenä,muttavaikkakas-vinteekäyttöonhyväksyttyä,käyttöjuomatuotteissamuillatavoinonuseimmitenkiellettyä.
Terveyskaupoistaeripuolillamaailmaavoilöytäämyöspullotettuasuoperäistävettä,eri-laisiayrttijuomiajakombutsaa.Yrttejäkäytetäänmonipuolisestiginienmaustamiseensekäerilaistenyrttiviinojenvalmistukseen.Myösvirvoitusjuomiamaustetaanyrteillä.Juomienkintuotekehityksessänäkyyfree-from-tuotteidensuosio:juomiamarkkinoidaanlaktoosittomina,sokerittominajalisäaineettomina.Lisätietoahttps://tem.fi/toimialapalvelu/luonnontuoteala
1.4 Elintarviketeollisuusvahvaelinkeinoelämäntukipilari
Elintarviketeollisuudenmerkityskansantaloudelleonhuomattava.Luonnonvarakeskuksenvuonna2017tekemänselvityksenmukaanelintarvike-jajuomateollisuudessatyöskente-leelähes38000henkilöäyli1700yrityksessä.Monetalanyrityksistäovatkeskeisiätyöl-listäjiätoimipaikkakunnillaansekämerkittäviäkausityöntarjoajia.Elintarviketeollisuudenvälillinentyöllistävävaikutusonmerkittävä.Kokoruokaketjutyöllistäänoin340000hen-keä,kutenkuvasta1ilmenee.Maassammejokakahdeksastyöpaikkaonsitenruokaket-jussa.Ruokaketjullatarkoitetaantässämaataloutta,elintarviketeollisuutta,elintarvikekaup-paajaravitsemispalveluja.
Kuva1.Ruoka-alantyöllisetSuomessa
Lähde:Selvitysruokaketjunmerkityksestäkansantaloudellejaalueelle,Luonnonvarakeskus2017
Ruoka-alatuottaayli15miljardinarvonlisäyksenSuomenkansantaloudelle,kutenkuva2osoittaa.Elintarviketeollisuudenosuussiitäonnoin2,6miljardiaeuroa.Elintarvikealaonmerkittäväveronmaksaja.Ruoanhinnastayli40%onveroja.Verojajamuitaveroluontei-siamaksujaruoka-alallakertyyyhteensä9,5miljardiaeuroa.Alanverojenosuuskaikistaveroistajaveroluonteisistamaksuistaonnoin10%.
18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva2.Ruoka-alanarvonlisäyskansantaloudelle
Lähde:Selvitysruokaketjunmerkityksestäkansantaloudellejaalueelle,Luonnonvarakeskus2017
Kuva3.Verojaveroluonteisetmaksutruoka-alalla
Lähde:Selvitysruokaketjunmerkityksestäkansantaloudellejaalueelle,Luonnonvarakeskus2017
Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliittory(jatkossalyhennePanimoliitto)onpuolestaanlaskenut,ettäalanyrityksettyöllistivätvuonna2017suoraanlähes1700henkilöä.Arvo-ketjussaalantyöllistävävaikutusolinoin26000henkilöä,joidenjoukossaontuhatkuntamallasohranviljelijää.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19
Kuva4.Panimoliitontoimialakatsauksessailmeneejuomienvalmistuksenketju-vaikutuksia
Lähde:Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliittory,toimialakatsaus2015
20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
1.5 Toimialankytkeytyminenmuihinaloihin
Elintarviketeollisuusvalmistaakuluttajillemonenlaisiaruokiajajuomiasekäarkeenettäjuhlaan.AlaonSuomensuurinkulutustavaroidenvalmistaja.Semyytuotteitavähittäis-jatukkukaupalle,ruokapalveluillejatoisilleelintarvikeyrityksillesekäsuoraankuluttajille.Ruoka-alaonpääosinkotimaistenkotitalouksienkulutuskysynnänaikaansaamaa.Suoma-lainenkuluttajasyötaijuokeskimäärinkuusikertaapäivässä.Osanaterioistahännaut-tiiFoodservice-toimipisteissä.Lisäksijuomiajaruokiaviedäänulkomaillenoin1,5miljar-dillaeurollavuosittain.
Elintarviketeollisuudentuotantoonraaka-ainevaltaista.Tarvitsemansaraaka-aineetelintarviketeollisuushankkiipääosinkotimaiseltamaa-japuutarhataloudelta,muttamyöstuontiraaka-aineitaja-panoksiatarvitaan.Alanojaakotimaiseenalkutuotantoon,silläSuo-messavalmistettujenelintarvikkeidenkotimaisuusasteonnoin80%.Vaikkakotimaisuus-astetta voidaan pitää korkeana, erilaiset tuontipanokset tekevät elintarviketeollisuuden riip-puvaiseksiulkomaankaupasta.Tuonninastevaihteleealatoimialoittain,kutenmyöskoti-maisuusaste.Hyväomavaraisuusasteturvaaruokaketjuntoiminnanmyöshäiriötilanteissajapoikkeusoloissa.
Ruoantuotannon,jalostuksenjajakelunmuodostamakokonaisuusonmonimuotoi-nen.Päivittäistavarakauppavastaapääosinelintarvikkeidenhankinnastajajakelustaku-luttajille.Alkoholilainmukaanvaltionomistamallaalkoholiyhtiöllä,Alkollaonmuutamaapoikkeustalukuunottamattayksinoikeusharjoittaavahvempienalkoholijuomienvähittäis-myyntiä.Uusialkoholilaki(1102/2017)tulivoimaanmaaliskuussa2018,osamuutoksistakuitenkinjovuoden2018alusta.Luvanvaraisessavähittäismyynnissäsaauudensää-dännönmyötämyydäkaikkiaenintään5,5tilavuus-%etyylialkoholiasisältäviäjuomia.Anniskelusektorieliravintolatvastaanoin13%:staalkoholijuomienmyynnistäjaosuusonollutpitkäänlaskeva.
Rypäleviinitovatalkoholijuomamarkkinastaisohko,noinneljänneksenkäsittäväsektori,jokaperustuulukuistentukkukauppatoimijoidenharjoittamaanmaahantuontiin.Myösväke-vissäjuomissajaoluissaontuontia,muttavastaavastimyösmerkittävästivientiä.
Elintarvikealanpk-yritystenkytkeytyminenmuihinaloihin
Elintarviketeollisuudentoimintakytkeytyymoniinmuihintoimialoihin.Raha-jahyödykevir-tojentarkasteluonerästapakuvataalanliiketoiminnantoimintaympäristöä.Kuvan5mu-kaan pk-yrityksillä sekä kaupan osuudet että suoraan kotitalouksille menevät osuudet ovat keskeisiämyyntiväyliä.Juomienvalmistuksessakaupanrooliontärkein.Pienissäyrityk-sissäkorostuumyyntisuoraanloppukäyttäjälle.Hyödykevirratolisivaterilaiset,josmukanaolisivatalansuuremmatkinyritykset.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21
Kuva5.Raha-jahyödykevirratelintarvikkeidenjajuomienvalmistuksenpk-yrityk-sissä
RAHA- JA HYÖDYKEVIRRATElintarvikkeiden ja juomien valmistus TOL: 10, 11
Aineet ja tarvikkeet
Ulkopuoliset palvelut
Työvoimakustannukset
Pääomakustannukset
Liiketoiminnan muut kulut
MYYNNIN JAKAUTUMINEN ERI ASIAKASRYHMIIN
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus
56 %
5 %
18 %
3 %
17 %
Yksityiset henkilöt/kotitaloudet
Teollisuuden yritykset
Rakennusalan yritykset
Kaupan yritykset
Palvelualan yritykset
Vienti
Julkinen sektori
Yhdistykset/järjestöt
Muut
14 %
1 %
32 %
8 %
2 %
3 %
PANOSKÄYTTÖ, pk-yritykset
Lähde: PK –yritysbarometri, syksy 2017
4 %
1 %
35 %
Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot 2017 (ennakko)
RAHA- JA HYÖDYKEVIRRATJuomien valmistus TOL: 11
Aineet ja tarvikkeet
Ulkopuoliset palvelut
Työvoimakustannukset
Pääomakustannukset
Liiketoiminnan muut kulut
Juomien valmistus
44 %
2 %
17 %
12 %
24 %
Yksityiset henkilöt/kotitaloudet
Teollisuuden yritykset
Rakennusalan yritykset
Kaupan yritykset
Palvelualan yritykset
Vienti
Julkinen sektori
Yhdistykset/järjestöt
Muut
9 %
1 %
59 %
8 %
7 %
2 %
Lähde: PK –yritysbarometri, syksy 2017
0 %
2 %
11 %
MYYNNIN JAKAUTUMINEN ERI ASIAKASRYHMIIN
Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot 2017 (ennakko)
PANOSKÄYTTÖ, pk-yritykset
22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kustannusrakenteissaoneroja
Elintarviketeollisuudenkeskeisimmätresurssitovatraaka-aineet(myösvesi),työvoima,toimitilat,logistiikkasekärahoitus.Toimialanraaka-aineriippuvuusnäkyykuvasta5.Pa-nostarkastelussaaineidenjatarvikkeidenosuusonnoinpuoletelintarviketeollisuudenpk-yrityksillä.Alatoimialojenvälilläonerojakustannusrakenteissa.Esimerkiksijuomienval-mistuksessa(TOL11)liiketoiminnanmuutkulutmuodostavattoiseksimerkittävimmänkus-tannuserän(24%).Myöspääomakustannuksetovatisokulueräjuomienvalmistuksessa.
1.6 Ruoka-alantoimintaympäristöönvaikuttaviatrendejäjailmiöitä
Suomalainen elintarviketeollisuus on EU:n sisämarkkinoiden, raaka-aineen saannin, kau-pan,kansainvälistensopimustenjamonenmuuntoimintaympäristöntekijänkauttasidok-sissakansainvälisiinelintarvikemarkkinoihinjasäädösympäristöön.Globaalintoimintaym-päristönmuutoksetvaikuttavatruokaketjuntoimintaedellytyksiin.Vaikkakansainvälinenkil-pailuonvoimistunutjatuontikasvanut,onelintarviketeollisuutemmepitkältikansallistalii-ketoimintaa.Toimialankilpailuonkireääniinkotimaassakuinkansainvälisestikin.Elintarvi-keteollisuudenhaasteenaonkinkotimarkkinoidenluontaisenkasvunniukkuus,jotenvientikorostuualankasvukeinona.Alkoholijuomasektorionluonteeltaankansainvälisinosaelin-tarviketeollisuutta,koskamonetbränditovatmaailmanlaajuisestitunnettuja:osinsiksi,ettätuotteidenhyväsäilyvyysjamelkokorkeayksikköhintamahdollistavatpitkätkuljetusmatkat.
Ruoka-alantoimintaympäristömuuttuuyhävauhdikkaammin.Ruokasektorintoimintaliit-tyyläheisestibiotalouteen,ympäristö-,ilmasto-jaenergiakysymyksiin,alkutuotannonkan-nattavuuteen,kuluttajakentänmuutoksiinsekäravitsemuksenjaterveydenvälisiinyhteyk-siin.Ruokaketjuneriosapuoltenvälilläontarveaikaisempaatiiviimpäänyhteistyöhönkil-pailukyvynvarmistamiseksijakiristyväänkilpailuunvastaamiseksisekähyvinvoinninvar-mistamiseksi.Kilpailukuitenkinruokkiikasvua,silläseaktivoiyrityksiätoimintojenkehittä-miseenjainnovointiin.
Maa-jametsätalousministeriöntulevaisuuskatsauksessa2018onarvioituseuraavankuudenmuutostekijänvaikuttavanenitentulevanvuosikymmenenaikanaruoka-jaluon-nonvarasektorin toimintaan:• ilmastonmuutos• nopeateknologinenkehitys• kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista• globaalintaloudenmurros• arvojenjaasenteidenmuutokset• väestörakennejakaupungistumiskehitys.Katsauksenmukaanpuhtaan,laadukkaanjaturvallisenravinnonjavedensekäluonnonva-rojenvastuullisenjaälykkäänkäytönmerkityskasvaa.Nenähdäänluovanperustankas-vavallejakansainvälistyvälleliiketoiminnalle.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23
Monetmegatrenditvaikuttavatruokaketjuun
Megatrenditovatglobaalejamuutosilmiöitä,jotkamäärittelevättulevaisuudensuuntaamak-rotasolla.Elintarvikealaanvaikuttavatmonetmegatrendit,kutenilmastonmuutos,väestönkasvujaikääntyminen,elintasonnousu,kaupungistuminen,hyvinvointi,globalisaatio,digi-talisaatiojateknologinenkehitys.Arvopohjainenjatietoinenkuluttaminenvahvistuvat.Laa-dukasjapuhdasruokaonkasvavabisnes.
PESTEL-analyysilläkartoitetaanyrityksentoimintaanliittyviämakrotasonilmiöitä,jotkaasettavatreunaehtojaliiketoiminnalle.Toisaaltailmiöidentunnistaminenjaniidenennakointivoivattarjotayrityksellekilpailuetua.LyhennePESTELtuleesanoistapoliittinen(political),ekonominen(economic),sosiokulttuurinen(sociocultural),teknologinen(technological),ekologinen(ecological)jalainsäädäntö(legal).Kuvaan6listatuttekijätovatvainesimerk-kejätoimintaympäristönvaikutuksista.
Yksikeskeinenelintarvike-jajuoma-alaamuuttavailmiöonteknologioidenkehittymi-nen.Toisaaltakuluttajienvahvistuvatietoisuusomastaterveydestäjahyvinvoinnistaonvoi-makasajurituotekehityksessäjainnovoinnissa.Myöskaupungistuminenjaeliniänpiden-tyminenmuokkaavattuotetarjontaa.Vaikkaerilaisetruokatrenditnäkyvätjakuuluvatme-diassa,kokoväestönruokatottumuksetmuuttuvathitaasti.Muutoksetilmenevätvoimak-kaamminnuortenelintarvikehankinnoissa.
Kuva6.PESTEL-lähestymistapaelintarviketeollisuudentoimintaympäristöön
EkologinenPoliittinen Sosiaalinen
Ekonominen Teknologinen Lainsäädäntö
• Taloustilanne Suomessa ja maailmalla sekä ostovoiman kehitys ja kuluttajien luottamus talouteen
• Suomen talouden kasvu, vaikka BKT:n kasvu hidastuu ennusteiden mukaan 2019−2020
• Kulutuksen rakenne• Globaali talouskehitys, nationalismin kasvu• Kilpailukyvyn korostuminen• Rahoituksen saatavuus• Vähittäiskaupan rakenne, verkkokauppa ja
monikanavaisuus, alustataloudet• Ruokaväärennykset lisääntyvät
• Uudenlaiset teknologiat ja tuotanto-menetelmät luovat mahdollisuuksia: automaatio, tekoäly , robotiikka, teollinen internet (iot)
• Digitalisaatio muokkaa alaa• Tietovarantojen hyödynnys• Teknologinen kehitys mahdollistaa
erilaisten sivuv irtojen hyödyntämistä ja kiertotaloutta
• Tuotantoketjujen turvallisuus, kestävyys ja älykkyys
• Uudistuva elintarv ikelainsäädäntö
• Muutokset alkoholilainsäädännössä
• Työlainsäädäntö• Vastuulliset hankinnat• Julkista rahoitusta koskeva
lainsäädäntö• Mainontaa koskevat
rajoitukset
• Valtio vaikuttaa alan vahvasti toimintaan• EU:n maatalous- ja ruokapolitiikka• Verolainsäädännön muutokset; alv ,
valmisteverotus, haittaverot• Normien purku, byrokratia• Omavaraisuus ja tuotantoedelly tysten
säilyminen• Kansainvälisen kaupan säädökset ja
sopimukset• Alan koulutus, osaavan työvoiman
saatavuus, T&K&I&kokeilu-rahoitus, • Strategiset ohjelmat ja tiekartat; esim.
biotalous, luomu- ja lähiruokaohjelmat
• Maapallon väestön kasvu, ikääntyminen ja kaupungistuminen
• Hyvinvointi, liikkuminen ja elintapasairaudet
• Perhekoot ja -muodot• Kulutuskäyttäytymisen ja arvojen
muutokset, elämäntyy li• Kuluttajien kasvava kiinnostus
vastuullisuuteen• Maahanmuuttajat• Yhteisöllisyys ja jakamistalous• Konfliktit ja epidemiat• Ruoan ja ruoantekijöiden arvostus
• Ymmärrys maapallon kantokyvyn rajallisuudesta. Niukkenevien luonnonvarojen takia uusiutuv ien luonnonvarojen ja uusiutuva energian merkitys korostuu
• Bio- ja kierotalousajattelu edistävät uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystä
• Ilmastonmuutos vauhdittaa ekologisiin materiaaleihin siirtymistä sekä resurssi- ja energiatehokkuuden kehittämistä
• Kestävä kehitys, vastuullisuus, ruokahävikki• Luomu- ja lähiruoka
24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kilpailuetuayrityksetpyrkivätluomaanvastaamallamoninaistuviinkuluttajatrendeihinsekäpanostamallaennakoivaantuotekehitykseenjainnovointiin.Erikoistuotteidenmarkkinatkasvavatjamonetilmiötkorostuvatsamanaikaisestielintarvikealalla.Myöspalvelumuo-toilu,vahvojenbrändienrakentaminen,tarinallistaminenjadesignovatkeinojaluodakil-pailuetua.Uusillepakkausratkaisuillejaliiketoimintakonsepteilleontarvetta.
Globaalitmegatrenditmuokkaavatjuomakulttuuriayhävastuullisemmaksi.Esimerkiksivirvoitusjuoma-alantoimintaympäristöönovatvaikuttaneetterveystrendinvoimistuminen,luonnollisuudenvahvistuminenjasokeriinkohdistuvankritiikinkasvu.Alkoholittomienolui-denjamuidenalkoholittomienerikoisjuomienmyyntiävauhdittavatmyöserilaisettrendit.Kuluvana vuonna alkoholittoman oluen lisäksi erikoisoluiden myynti on merkittävästi kas-vanut.Ymmärrysilmastonmuutoksestajamikromuoveistaonpuolestaanaktivoinutpak-kaustenkehittämistä.
1.7 Valtiovaltavahvassaohjausroolissa
Juoma-alaavahvastimäärittelevätekijäonvaltiovaltalainsäädäntöineenjaveropoliittisi-neentoimenpiteineen.Veropolitiikantavoitteenaonollutlisätävaltiontulojasekäohjatakulutusta.Pisteverojenkorottaminenonpoliittisestihelpompaakuinesimerkiksiruoanar-vonlisäveromuutokset.Virvoitusjuomaveronpiirionlaajentunutsamaanaikaan,kunverontasoonnoussut.Veronulkopuolellaovatkäytännössävainmaitojakahvi.Juoma-alanve-rotuottooli1,48miljardiaeuroavuonna2017.
Valmiste-jajuomapakkausverotuksenlisäksiesimerkiksialkoholimainontaonmaas-sammetiukastisäänneltyä.Viranomaisettarkkailevatalkoholimainonnanlainmukaisuutta.Mainonnaneettinenneuvostopuolestaanantaalausuntojasiitä,ovatkomainoksethy-väntavanmukaisia.NäidenlisäksiPanimo-javirvoitusjuomateollisuusliittoontehnytpa-nimoalalleomatvastuullisenmarkkinointiviestinnänitsesäätelyohjeet.Alkoholinetämyyn-tiäkoskevalainsäädäntöonvalmistelussa,sillämaaliskuussa2018voimaantullutalkoho-lilakijättisenkohdanauki.
Lisäksialkoholijuomiasisältävistävähittäismyyntipäällyksistäkannetaanjuomapakkaus-veroasenmukaisesti,mitäeräidenjuomapakkaustenvalmisteverostaannetussalaissa(1037/2004)säädetään.Juomapakkausveroon51senttiälitraltavalmistatuotetta.Juoma-pakkausonveroton,josseonuudelleentäytettävätairaaka-aineenakierrätettäväjakuu-luupantilliseenpalautusjärjestelmään.
1.7.1 Alkoholialantoimintaympäristönkuvaustahallituksenverolakiesityksessä2018
Alkoholinjaalkoholijuomienvalmisteveroperustuulakiinalkoholi-jaalkoholijuomaverosta(1471/1994).Laissaalkoholijuomallatarkoitetaannautittavaksitarkoitettuajuomaa,jokasi-sältääyli1,2tilavuusprosenttiaetyylialkoholia.Oluenosaltaalkoholijuomanapidetäänkui-tenkinjuomaa,jokasisältääyli0,5tilavuusprosenttiaetyylialkoholia.Alkoholijuomatjae-taan alkoholiverolaissa viiteen ryhmään: olueen, viineihin, muihin käymisteitse valmistet-tuihinalkoholijuomiin,välituotteisiinjaetyylialkoholiin.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25
Veronmääräonnykyisinväkevienalkoholijuomienosalta45,55euroalitraltalasket-tunasataprosenttisenaalkoholina.Välituotteidenvero(21tilavuusprosenttia)onvastaa-vasti31,90euroajaviinienvero(11tilavuusprosenttia)30,82euroalitraltalaskettunasata-prosenttisenaalkoholina.Oluenverolitrassasataprosenttistaalkoholiaon32,05euroa.Al-koholiveroaonkorotettuvuosina2008,2009(kahdesti),2012,2014ja2018.Vuoden2018korotusolikeskimäärin10%.
Alkoholiverotuksen taso vaihtelee EU-maiden välillä huomattavasti, vaikka se on unio-nissayhdenmukaistettu.KorkeimminetyylialkoholiaverottavatRuotsi,Suomi,IrlantijaIso-Britannia,kuntaassenverotusonalhaisintaBulgariassa,KroatiassajaRomaniassa.OluenverotusonalimmillaanRomaniassa,BulgariassajaSaksassa.OluenverotusonSuomessaEU:nkorkeinta,jaseuraavinatulevatIrlanti,Iso-BritanniajaRuotsi.Sekäviininettävälituot-teidenverotuksessaSuomionmyösjäsenvaltioidenvertailussakärkimaita.PuoletEU:njä-senvaltioistaeiverotalainkaanviiniä.
Alkoholiverokertymäoli1337miljoonaaeuroavuonna2017,jasepieneninoinprosen-tinedellisestävuodesta.Vuonna2018verokertymänennustetaankasvavanvajaaseen 1,5miljardiineuroon.Taulukosta5havaitaan,ettäverotuotoistaoluestakertyy45%,etyyli-alkoholi-veroluokastavajaakolmannessekäviineistäjamuistakäymisteitsevalmistetuistajuomistaneljännes.Välituotteidenosuusverotuotoistaonnoinprosentti.
Taulukko5.Alkoholijuomaverontuotonkehitysjuomaryhmittäinvuosina2010–2017,miljoonaaeuroa
Vuosi Olut Viinit Välituotteet Etyyli-alkoholi
Yhteensämilj.€
2010 528 286 19 451 1 284
2011 530 292 19 440 1 281
2012 581 327 19 454 1 381
2013 575 313 18 429 1 336
2014 610 336 18 430 1 394
2015 605 319 17 415 1 356
2016 606 320 16 412 1 354
2017 596 318 15 408 1 337
Lähde:HE/1652018vp.Hallituksenesityseduskunnallelaiksialkoholi-jaalkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta
Tehdyt alkoholiveron korotukset ovat osaltaan vähentäneet alkoholin kokonaiskulutusta, mikäonpuolestaanvähentänytmyösalkoholihaittoja.Kotimaisellaalkoholijuomienhinta-tasollajamatkustajatuonnillaontodettuolevanselkeäyhteys,jasuuretkorotuksetvoisi-vatjohtaamatkustajatuonninkasvuunjaverotulojentoteutumattomuuteen.
Esityksenmukaanalkoholinhinnannousustajohtuvakotimaisenkysynnänlaskusaattaavähentääkotimaistenvalmistajientuotannonmäärää.Kotimainenpanimo-jaalkoholijuo-mateollisuusovatSuomessamerkittäviätyöllistäjiäsekäsuoraanettävälillisesti.Esityksen
26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
mukaanveronkorotuksestajohtuvahintamuutosonsuhteellisenpienijavaikutuksetelin-keinotoimintaanjäävätrajallisiksi.
Toisaalta olisi huomattava, että alaan on kohdistunut toistuvasti erilaisia veroluonteisia korotuksia.Alkoholiveronkorotusvaikuttaamyösmatkailu-jaravintola-alansekäkaupanalantoimintaan.Anniskelukulutusmuodostaanoin13%tilastoidustakulutuksesta.Veron-korotuksestaaiheutuvienhintamuutostentoimeenpanoaiheuttaalisäksiyrityksillejonkinverrankertaluonteisiakustannuksia.
Alkoholijuomienkokonaiskulutuslaskussa
AlkoholijuomienkokonaiskulutusonollutSuomessalaskussavuodesta2007,jolloinko-konaiskulutusoli12,7litraasataprosenttistaalkoholia15vuottatäyttänyttäasukastakohti.Vuonna2017vastaavalukuoli10,3litraa.Vuonna2017alkoholinkokonaiskulutuksenrun-saanneljänprosentinvähenemäjohtuikuitenkinetenkintilastoimattomankulutuksenvä-henemästä,silläalkoholintilastoitukulutusväheni0,8%jatilastoimatonkulutus17,4%.
Kuva7.Alkoholintilastoidunkulutuksenkehitysjuomaryhmittäin,litraa100%alkoholia15vuottatäyttänyttäasukastakohden
Lähde:Terveydenjahyvinvoinninlaitos/HE1652018vp
Oluenkulutusonviimevuosinavähentynyt,muttasemuodostaatilastoidustakulutuksestanoinpuolet.Väkevienalkoholijuomienkulutusonvähentynytpitkänaikavälintarkastelussamerkittävästi,jasemuodostaaenäärunsaanviidenneksenalkoholintilastoidustakulutuk-sesta.Viinienkulutusosuusonsamaasuuruusluokkaa,muttaseonpitkänaikavälintarkas-telussakasvanut.Viimevuosinakuitenkinmyösviininkulutuksenkehitysonjonkinverranvaihdellut.Siiderinjalongdrink-juomienosuusonnoinkymmenenprosenttia.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27
Vuoden2018tammi-kesäkuussaalkoholintilastoitukulutusonollutpienessälaskussakaikissamuissajuomaryhmissäpaitsilongdrink-juomissa.Alkuvuodenkehityksenperus-teellanäyttääsiltä,ettäpäivittäistavarakaupanvalikoimiinsiirtyneidenvahvempienginipoh-jaistenlongdrink-juomienkulutusonkasvanutmerkittävästi.
Matkustajatuonti
Alkoholintilastoimattomastakulutuksestarunsaskolmeneljäsosaamuodostuuyksityis-tuonnista.Matkustajatuonninosuussuomalaistenalkoholinkokonaiskulutuksestaonar-violtanoin14%,kunmuuntilastoimattomankulutuksenosuusonyhteensäviitisenpro-senttia.
Alkoholijuomienmatkustajatuontiaseurataanhaastatteluihinperustuvallakyselytutki-muksella.Senmukaanalkoholijuomienmatkustajatuonninmääräonvaihdellutjonkinver-ranvuosien2007–2017välillä.Matkustajatuontikasvoivuosina2008ja2009yhteensä 13%.Tämänjälkeenmatkustajatuontipysyijokseenkinsamallatasollavuoteen2013,jol-loinselisääntyinoin15%:llavuoteen2012verrattuna.Vuosina2014–2016tuontionollutmelkovakaata,muttavuonna2017tuontiväheninoin19%.Viimeisimpientietojenmukaanalkoholijuomienmatkustajatuontionvähentynytnoin23%syyskuun2017jaelokuun2018välisenäaikanaedelliseenvastaavaanajanjaksoonverrattuna.TuontionsuurintaVirosta.
1.7.2 Virvoitusjuoma-alantoimintaympäristönkuvaustahallituksenverolakiesityksessä2018
Virvoitusjuomaveroakannetaanalkoholittomistataivainvähänalkoholiasisältävistäjuo-mista.Veroperustuulakiinvirvoitusjuomaverosta(1127/2010).Veronmääräonnyt11tai22senttiälitraltavalmistajuomaariippuenjuomansokeripitoisuudesta.Myösalleviidenlitranvähittäismyyntipakkauksissamyytävästävedestäkannetaanvirvoitusjuomaveroa.
Suomenhallitusonesittänytvirvoitusjuomalakiinmuutoksia,joillakorotettaisiinkaikkienvirvoitusjuomienvalmisteveroavuoden2019alussa.Esitettykorotuspainottuisikuitenkinsokeripitoisiinjuomiin,kutentaulukostaonnähtävissä.TavoitteenaonlisätäSuomenval-tionvuosittaisiaverotulojanoin25miljoonaneuronlisätuotonsaamiseksijaosaltaanoh-jatakulutustasokerittomiinjuomiin.
Toteutuessaanveronkorotuksetnostavatveronpiiriinkuuluvienjuomienhintojajavä-hentävätniidenkulutusta.Veronkorotuksestaaiheutuvavirvoitusjuomienkysynnänenna-koitualentaminenvaikuttaakotimaisenjuoma-jaruokateollisuudentuotantomääriin.Ve-ronkorotuksistaaiheutuvienhintamuutostentoimeenpanoaiheuttaaalanyrityksillemyöskertaluonteisiakustannuksia.
Virvoitusjuomaveroaeikuitenkaansovelletapientuottajienvalmistamiinvirvoitusjuo-miin.Pientuottajaksikatsotaanalanmuistatoimijoitariippumatonvalmistaja,jokakalente-rivuodenaikanaluovuttaakulutukseenenintään50000litraavirvoitusjuomaa.Verovapauskoskeemyöstuontituotteita,jotkatäyttävätvastaavatedellytykset.Lakiaeimyöskäänso-velleta tiettyihin erikoisruokavaliovalmisteisiin, kuten kliinisiin ravintovalmisteisiin tai äidin-maidonkorvikkeisiin.Euroopanunioninlainsäädäntöönkuuluvansyrjimättömyysperiaatteen
28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
johdostaesimerkiksikotimaisiamarjamehujaeiolemahdollistaasettaaverotuksellisestiedullisempaanasemaankuintuontimehuja.
Virvoitusjuomienveroaonkorotettuvuosina2011,2012ja2014.Makeistenjajäätelönvalmisteveropoistettiinvuoden2017alussa.Samallavirvoitusjuomaveronlaajaanvero-pohjaantehtiinpieniämuutoksia,joillamuunmuassapoistettiinmaidonkaltaisetvalkoi-setkasvispohjaisetjuomatvirvoitusjuomaveronpiiristä.Veronpiirissäovatedelleenmuutkasvispohjaisetjuomat.
Virvoitusjuomaveronlisäksijuomapakkausveroakannetaanenintäänviidenlitranvähit-täismyyntipakkauksista.Veronmääräon51senttiälitraltapakattuatuotetta.Pakkausveroaeikuitenkaankannetapanttiinperustuvaanpalautusjärjestelmäänkuuluvistaeikänestepak-kauskartongistavalmistetuistapakkauksista.Myöspientuottajienvalmistamiajuomiasisäl-tävätpakkauksetonrajattuveronulkopuolelle,kunjuomamääräonenintään50000litraa.
Asetetutvolyymienmaksimimääräthelpottavatpientoimijoidenverotustajaasettavatsamallakatonniidenkasvulle.Tämäselittäneeosinpienyritystenmääränkasvua.Kattokoskeemyösmaahantuojia.
Taulukko6.Virvoitusjuomienverotasotvuosina2010—2018jahallituksenesitysvuodelle2019,senttiälitralle
Vuosi Verotaso Verotaso(juomajauheet)
2010 4,5snt/l 34snt/kg
2011 7,5snt/l 75snt/kg
2012 11snt/l 95snt/kg
2013 11snt/l 95snt/kg
2014 11tai22snt/l 95tai140snt/kg
2015-2018 11tai22snt/l 95tai140snt/kg
2019 esitys 12snt/l(muutvirvoitusjuomat)tai27snt/l(sokeripitoisuus>0,5%)
104snt/kg(muutjuomajauheet)tai172snt/kg(sokeripitoisetjuomajauheet)
Lähde:HE166/2018vp.Hallituksenesityseduskunnallelaiksivirvoitusjuomaverostaannetunlain liitteen muuttamisesta
Virvoitusjuomienkulutuskääntyilaskuun2014vuodenalussavirvoitusjuomaveronnostonjälkeen.Sokeripitoistenjuomienkulutusonhiemanlaskenutjasokerittomienjuomienkas-vanut.Juomatiivisteidenosuusverollisestakulutuksestaonvajaaviidennes.Virvoitusjuo-miaverotettiinnoin800miljoonaalitraavuonna2017javerotuottooli145miljoonaaeuroa.Tästärunsaskolmasosaolisokerittomiajuomiajavajaakaksikolmasosaasokeripitoisiajuomia.Verollistenjuomienkulutusväheniedellisvuodestanoinprosentin.Ennätyslämminkesäkuluvanavuonnalisäsijuomienkulutustaviimevuoteenverrattuna.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29
Kuva8.Verollistenvirvoitusjuomienkulutusvuodesta2010alkaen,liukuva12kuukaudensumma
Lähde:HE166/2018Hallituksenesityseduskunnallelaiksivirvoitusjuomaverostaannetunlainliitteenmuuttamisesta
30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
2 Toimialanrakenne
2.1 Kuvaustatoimialanyrityksistä
Suomessaonhyvinmonipuolinenjamonimuotoistuvajuoma-ala.Juomienvalmistuksessatoimiipieniä,keskisuuriajasuuriayrityksiä.Pienissäyrityksissäosatoiminnoistaonkäsi-työvaltaisiajasuurissayrityksissätoiminnotovatpitkälleautomatisoituja.
Juomienvalmistuksessa(TOL11),kutenmuussakinelintarviketeollisuudesta,valtaosayrityksistäonalleneljähenkilöätyöllistäviäyrityksiä,kutentaulukosta7onnähtävissä.Kaksikolmasosaaelintarvikeyrityksistämmetyöllistääalle4henkilöä.Yli250henkilöätyöllistä-viäelintarviketeollisuudenyrityksiäonmaassamme21.Isommatyrityksetkuitenkinvas-taavattoimialojensavolyymistä.Juomienvalmistuksessayli95%liikevaihdostamuodos-tuuyli20henkilöätyöllistävissäyrityksissä.
Taulukko7.Elintarviketeollisuuden(TOL10–11)yritystenmäärätjaliikevaihdot (1000€)henkilöstöluokittainvuonna2017
Koko Yritystenlukumäärä Liikevaihto Henkilöstönlkmyhteensä
10Elint.valmistus
11 Juomien valmistus
10Elint.valmistus
11 Juomien valmistus
10Elint.valmistus
11 Juomien valmistus
...4 1 087 107 225 179 28 074 1 210 113
5...9 202 10 .. 6 954 1 336 65
10...19 127 9 310 564 26 886 1 716 124
20...49 118 5 999 987 .. 3 566 141
50...99 53 4 1 377 215 126 330 3 683 273
100...249 31 . 1 314 184 . 4 778 .
250...499 9 4 1 696 562 705 381 3 206 1 506
500...999 2 1 .. .. 1 261 558
1000... 5 . 2 949 959 . 9 673 .
Yhteensä 1 634 140 9 498 613 1 252 660 30 430 2 781
Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto.Pisteettarkoittavat,ettätietopuuttuutaionsalattu
2.2 Yritysten,toimipaikkojenjahenkilöstömäärienkehitystä
Elintarvikealaonvakaatyöllistäjätaloudeneritilanteissa,kutenkuva8osoittaa.Alantyöl-lisyyttäylläpitääelintarvikkeidenjajuomienmelkotasainenkysyntä.Työllistävyyteenvai-kuttavatsiltikotimaistenruokatuotteidenkysyntäjayleinentaloudellinentilanne,mikähei-jastuukulutukseenjahintatietoisuuteen.Elintarviketeollisuustyöllistäätulevaisuudessakinmerkittävästituotannonjajakelunmonipuolistuessa.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31
Elintarvikkeidenvalmistus(TOL10)ontyöllistänytviimevuosinareilut30000jajuo-mienvalmistus(TOL11)alle3000henkilöä.Juomienvalmistuksessahenkilöstömääräonollutkuitenkinlaskussa,sillävuonna2010alatyöllisti3330henkilöä,vaikkaalanyritystenjatoimipaikkojenmääräonkasvanutviimevuosina.Suuntaonkääntynytnousuunvuonna2017talouskasvunmyötä.
Juomienvalmistus(TOL11)on11,7%elintarviketeollisuudenliikevaihdosta,jasetyöllis-täänoin8,4%alanhenkilökunnasta.Alanyrityksetrekrytoivatuusiatyöntekijöitätarpeenmukaanjatyöpaikkojatuleeavoimiksivarsinkineläköitymistenvuoksi.Panimo-javirvoi-tusjuomateollisuustyöllistäämoniakausityöntekijöitäkesäsesonkienvuoksijatarjoaatyö-mahdollisuuksiavuokratyövoimalle.
Henkilöstömääränelintarvikkeidenjajuomienvalmistuksessaarvioidaankasvavanlä-hivuosinakotimaisuudenjalähiruoanarvostuksenkasvunsekämonipuolistuvankotimai-senjuomatarjonnanmyötä.Myöserilaistenjuomienvientikasvaa.Pitkäänvalmisteltual-koholilainuudistusonlisännytalanyritystenmäärääjarikastuttanuttuotetarjontaa.Varsin-kinuusiapienpanimoitaonperustettumaahammeuseita.
Kuva9.Henkilöstömääränkehitystäelintarvikkeidenjajuomienvalmistuksessavuosina2010–2017
29 281 30 283 29 496 30 428 31 245 31 465 30 124 30 430
3 330 3 232 3 239 3 121 2 715 2 917 2 842 2 781 -
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Henkilöstömäärän (htv) kehitystä
10 Elintarvikkeiden valmistus 11 Juomien valmistus
Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto2013–2017,yritys-jatoimipaikkatilasto2010–2012
Kesällä2018pk-yritysbarometriinvastanneetjuoma-alanyritykset(TOL11)ennakoivathenkilökunnanmääränkasvavan(saldoluku32).Saldolukukuvaapositiivisistajanegatii-visistavastauksistalaskettuaprosenttilukujenerotusta.Barometrinmukaan48%juoma-alanyrityksistäuskoitulevanvuodenaikanahenkilömääränolevanennallaanja42%ar-vioimääränlaskevan.
Jalostusarvo/henkilöonyleisestikäytettyhenkilötyöntehokkuudenmittari,jokakuvaatuotetunlisäarvonmäärääyhtätyöntekijääkohden.Lukueihuomioimahdollistaulkoisena
32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
palvelunaostettavaatyöpanosta.Teollisuudessajalostusarvo/henkilöoli56000jajuomienvalmistuksessa(TOL11)50000euroavuonna2017.Juomienvalmistuksessatehokkuudenkehityksessäonollutlaskusuuntaisuutta,kutenkuvasta10voidaanhavaita.Tehokkuudenlaskusaattaajohtuarunsaastauusienjuoma-alanyritystenperustamisesta,jolloinauto-maationhyödyntäminenonvielämelkovähäistä.Alanyrityksilleonsiltitärkeääparantaatehokkuuttajalostusarvoakehittämällä.
Kuva10.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksenhenkilöstötehokkuudenkehi-tystä,1000€,mediaani
46
69 71
58
0
5155 53
48
78
5750
65
26
59
39
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
2.3 Toimialanalueellinenjakauma
Elintarviketeollisuudessatilastoitujatoimipaikkojaonyli2000.Toimipaikkatilastoissaovatmukanayritykset,jotkaovattyöllistäneethenkilöitävähintäänpuolenvuodenajanjaovatarvonlisävelvollisia.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksentoimipaikatovatlukumääräi-sestikeskittyneetUudellemaallejaVarsinais-Suomeen,kutentaulukostailmenee.Alantoi-mipaikkojaonkuitenkinkaikkiallaSuomessa,janeovatmerkittäviätyönantajiaseutukun-nillaan.Henkilöstömääränjakautuminennoudatteleetoimipaikkojenmukaistajakaumaa.PoikkeuksenkuitenkinmuodostaaEtelä-Pohjanmaa,jonneonkeskittynytsuurempaaruo-kateollisuutta.
Liikevaihtoelintarvikeyrityksissänoudatteleesamaasuuntaustakuintoimipaikkojentaihenkilöstönmäärä.Alueelliseentietoonliikevaihdostaonsuhtauduttavavarauksella,
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33
sillätoimipaikkojenliikevaihtotiedotvoivatkohdistuapäätoimipaikkaan.EsimerkiksiEtelä- PohjanmaanosaltaliikevaihtotietoonliianpienipääkonttoreidenUudellemaallesijoittumi-sestajohtuen.Luvutkuitenkinantavatkarkeankuvanmaakunnissasyntyvästätuotoksesta.
Taulukko8.Toimipaikat,henkilöstöjaliikevaihtomaakunnittainsekäAhvenan-maallavuonna2016
Toimipaikkojenlukumäärä
Henkilöstöyhteensä Liikevaihto1000€
10Elint.valmistus
11 Juomien valmistus
10Elint.valmistus
11 Juomien valmistus
10Elint.valmistus
11 Juomien valmistus
Koko maa 1 882 177 29 908 2 807 9 200 979 1 214 119
Uusimaa 337 41 7 150 1 393 2 246 122 518 373
Varsinais-Suomi 224 20 2 454 150 749 199 62 189
Satakunta 110 4 2 459 6 641 402 3 327
Kanta-Häme 78 2 1 926 .. 628 701 ..
Pirkanmaa 142 13 2 217 85 459 358 23 169
Päijät-Häme 59 17 938 501 193 275 379 638
Kymenlaakso 56 6 752 9 201 665 285
Etelä-Karjala 48 3 698 20 161 301 2 409
Etelä-Savo 70 9 632 24 137 484 3 368
Pohjois-Savo 99 7 963 269 444 519 124 381
Pohjois-Karjala 82 9 884 26 232 107 1 785
Keski-Suomi 81 3 1 018 13 269 513 -
Etelä-Pohjanmaa 103 9 3 247 70 1 486 079 36 407
Pohjanmaa 116 7 1 575 80 490 314 19 070
Keski-Pohjanmaa 25 3 462 84 119 139 22 899
Pohjois-Pohjanmaa 119 11 1 803 .. 548 134 ..
Kainuu 25 3 146 5 23 711 353
Lappi 79 7 317 .. 79 213 ..
Ahvenanmaa 28 3 266 13 86 148 2 784
Alue tuntematon 1 . - . 3 595 .
Lähde:Tilastokeskus,alueellinenyritystoimintatilasto.Pisteettarkoittavat,ettätietopuuttuutaionsalattu
Juomienvalmistuksessaisojenjuoma-alanyritystensijaintinäkyyhenkilöstömäärissäjaselvästienitentyöntekijöitäonUudellamaalla,Päijät-HämeessäjaPohjois-Savossa.Pien-panimoitaonperustettuläheskaikkiinisompiinkaupunkeihin.
34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva11.Juomienvalmistuksentoimipaikat,henkilöstöjaliikevaihto(1000€)maa-kunnittainsekäAhvenanmaallavuonna2016
Toimipaikat
Henkilöstö
Liikevaihto
Lähde: Tilastokeskus
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35
2.4 Uudetjalopettaneetyrityksettoimialalla
Elintarviketeollisuusonmelkovakaatoimiala,jaruoanjajuomientasainenkysyntäylläpi-täätoimialanrakennetta.Alkoholilainuudistusonpiristänyterilaistenjuoma-alanyritystenjaerityisestipienpanimoidenperustamista.Valvirantilastostalöytyvätajantasaisettiedoterilaisistaalkoholiavalmistavistayrityksistä.Rekisterinmukaan14yritystäontänävuonnasaanutluvanvalmistaaalkoholiasisältäviätuotteita.Maassammetoimiinoinsatakäsityö-läisoluenvalmistajaajapuhutaankinpienpanimobuumista.Elintarvikealanyrittäjyyskiin-nostaa, sillä toimintansa aloittaneita on ollut viime vuosina enemmän kuin lopettaneita, ku-tentaulukosta9ilmenee.Pienpaahtimobuuminäkyymyöskahvinjateenvalmistuksessa.
Taulukko9.Aloittaneetjalopettaneetelintarvikeyrityksetvuosina2013–2017
2013 2014 2015 2016 2017
Aloitta-neet
Lopetta-neet
Aloitta-neet
Lopetta-neet
Aloitta-neet
Lopetta-neet
Aloitta-neet
Lopetta-neet
Aloitta-neet
Lopetta-neet
10 Elintarvikkeiden valmistus
129 118 136 113 138 108 146 116 143 .
1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismehujen valm.
3 . 3 5 6 2 7 2 4 .
1083 Teen ja kahvin valmistus
. . 8 . 6 . 1 1 8 .
11 Juomien valmistus 11 6 16 5 20 7 33 7 34 .
1101 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen
4 1 3 2 7 1 2 2 5 .
1103 Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valm.
. 1 1 . . 1 1 1 4 .
1104 Muiden tislaamattomien juomien valm. käymisteitse
1 . . 1 1 . 1 . . .
1105 Oluen valmistus 5 2 9 . 10 4 24 . 18 .
1106 Maltaiden valmistus . . . . . . . . 1 .
1107 Virvoitusjuomien valmistus
1 2 3 2 2 1 5 4 6 .
Lähde:ToimialaOnline,Tilastokeskus,Aloittaneetjalopettaneetyritykset
2.5 Työvoimansaatavuus
Syyskuussajulkaistunammattibarometrinmukaantyövoimapula-ammattienmääräonli-sääntynytjakohtaantotilanteetvaihtelevatalueittainsekäammateittainmaammeeriosissa.TE-toimistojenarviointeihinperustuvankyselynmukaanelintarvikealanyrityksissätyön-tekijöitäonhyvinsaatavissa,toisinkuinesimerkiksiravintola-jasuurtaloustyöntekijöitä.
Ammattitaitoisentyövoimansaatavuusonkuitenkintärkeääeripuolellamaatammesi-jaitsevilleelintarvikeyrityksille.Elintarvikealanammatillinenkoulutusuudistuitämänvuo-denalusta.Uudistuksenmyötälähiopetustunnitoppilaitoksissavähenevätjatyöpaikoilla
36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
oppiminenlisääntyy.Kaikillaammatillisenkoulutuksenjärjestäjilläonlupajärjestäämyösoppisopimuskoulutusta.Uusikoulutusmuotoonkoulutussopimus.Seeiedellytämääräai-kaisentyösopimuksensolmimista,eikäopiskelijallemaksetapalkkaa.Perus-,ammatti-taierikoisammattitutkintojataitutkinnonosiavoisuorittaamyöstyövoimakoulutuksena.Am-matilliseenkoulutukseenvoinythakeutuajatkuvanhaunkautta.
Työvoimanvuokrausonyleistynyt,jasetarjoaakinperinteisiätyösuhteitajoustavammanrakenteenvastatavaihteleviintyövoimatarpeisiin.Lisäksityökokemustavaillaolevatvoivattyövoimavuokrauksenkauttatutustuatoimialaanjasaadaarvokastakokemusta.Elintarvi-kealaamainostetaanmaistuvanaammattinanuorille.
Syksyn2018pk-toimialabarometrinmukaanelintarvikealallasuhdannenäkymäthenki-lökunnanmääränosaltaolivatselvästiparemmatkuinvuosisitten.Toimialanvastaajista 42%arvioihenkilökunnanmääränkasvuavuodensisälläjapienenemistäennakoi6%.Saldolukujenperusteellatyöllistämisodotuksetovattoimialallaselkeästiparemmatkuinkokomaassa,palvelualoillajamuussateollisuudessa.Juoma-alanyrityksistä42%enna-koihenkilömääränlisääntyvänja10%vähenevän.Työvoimansaatavuudeneijuurikaankoettuolevanpk-toimialabarometriinvastanneillaelintarvike-taijuomayrityksilläkehittä-misenesteenä.
Kuva12.Työvoimankohtaantotilanneelintarviketeollisuudenprosessi-sekäravintola-jasuurtaloustyöntekijöilläsyyskuussa2016ja2018
Arviotyömarkkinatilanteestaseuraavanpuolenvuodenaikana
Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät
PaljonpulaahakijoistaPulaahakijoistaTasapainoLiikaahakijoitaPaljon liikaahakijoita
Syyskuu 2016 Syyskuu 2018
Lähde: Ammattibarometri
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37
Arviotyömarkkinatilanteestaseuraavanpuolenvuodenaikana
Ravintola- jasuurtaloustyöntekijät
PaljonpulaahakijoistaPulaahakijoistaTasapainoLiikaahakijoitaPaljon liikaahakijoita
Syyskuu 2016 Syyskuu 2018
Lähde: Ammattibarometri
2.6 Juoma-alansuurimpiayrityksiä
Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksensuurimpienyritystenlistaaminenonaiempaahaasteellisempaatoimialojenmonimuotoistumisenjaerilaistenrakenteidentakia.Suurinosataulukoiden10,11ja12tiedoistaperustuuSuomenAsiakastiedonvuoden2017tilinpää-töstietoihin.TaulukkoaontäydennettyhakemallaalallatoimivienyritystentietojaSuomenAsiakastiedostajaKauppalehdestä.
Suomalaisen elintarviketeollisuuden rikkaus on sen monimuotoisuus: suuret yritykset vastaavatvolyymistäjapienetyrityksetlisäävätvalikoimienmonimuotoisuutta.Kotimaisillajuomillaonvankkaasemasuomalaisessaruoka-jajuomakulttuurissamyöstulevaisuudessa.
38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Taulukko10.Juomienvalmistuksen(TOL11)suurimpiayrityksiä
Yrityksen nimi Toimiala TOL Liikevaihto eur
Henkilöstö Konserni
Oy Hartwall Ab Oluen valmistus 11050 322 618 000 630 Hartwall -konserni
Oy Sinebrychoff Ab Oluen valmistus 11050 294 669 000 288 Sinebrychoff -konserni
Altia Oyj Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val
11010 201 248 000 435 Altia -konserni
Olvi Oyj Oluen valmistus 11050 131 457 000 372 Olvi Oyj -konserni
Brown-Forman Finland Oy Alkoholi- ja muiden juomien tukkukaupa
46340 102 472 000 20 Brown-Forman Corporation
Sinebrychoff Supply Company Oy
Oluen valmistus 11050 78 008 000 407
Pernod Ricard Finland Oy Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus
11030 47 365 000 90 Pernod Ricard Finland -konserni
Refresco Finland Oy Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi
11070 44 254 000 75 Refresco Finland Holding -konserni
Viking Malt Oy Maltaiden valmistus 11060 36 004 000 64 Viking Malt -konserni
Finn Spring Oy Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi
11070 25 103 000 67 Finn Spring -konserni
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy
Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus
11030 17 859 000 57
Laihian Mallas Oy Maltaiden valmistus 11060 13 690 000 48 Laihian Mallas -konserni
Refreshment Products Finland Oy
Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi
11070 10 201 000
Senson Oy Maltaiden valmistus 11060 9 397 000 23 Polttimo -konserni
Astra Wines Oy Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val
11010 6 277 000 5
Nokian Panimo Oy Oluen valmistus 11050 5 116 000 20
Oy Gust. Ranin Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val
11010 4 609 000 19
Rye Rye Oy Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val
11010 4 539 000 25
Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy
Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val
11010 3 046 000 10 Teerenpeli Yhtiöt -konserni
Stallhagen Ab Oluen valmistus 11050 2 436 000 10
Lammin Sahti Oy Oluen valmistus 11050 2 118 000
Polar Spring Oy Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi
11070 2 039 000 13
Pyynikin käsityöläispanimo Oy
Oluen valmistus 11050 1 721 000 15
Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö
Oluen valmistus 11050 1 597 000 9
Oy Shaman Spirits Ltd Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val
11010 1 423 000
Bock’s Corner Brewery Oy Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val
11010 1 326 000 14
Nordic Koivu Oy Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi
11070 1 254 000 9
Lähde:SuomenAsiakastietoOy,Kauppalehti
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39
Taulukko11.Hedelmä-,marja-jakasvismehujenvalmistuksen(TOL1032)suurim-piayrityksiätäydennettynämuillamehujamyösvalmistavillayrityksillä
Yrityksen nimi Toimiala Liikevaihto eur
Henkilöstö Konsernisuhde
Valio Oy 10510 Maitotuotteiden valm. 1 436 933 000 3238Eckes-Granini Finland Oy Ab
10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 61 941 000 134 emoyritys
Refresco Finland Oy 11070 Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi
44 254 000 75 Refresco Finland Holding -kons.
Riitan Herkku Oy 10510 Maitotuotteiden valm. 20 797 200 70 emoyritysKiantama Oy 10390 Muu hedelmien,marjojen ja kasv.valm. 12 250 000 39Bonne Juomat Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 7 526 000 22Kaskein Marja Oy 47210 Hedelmien, marjojen ja vihann. vk 7 320 000 29Frombio Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 4 165 000 3Mehukolmio Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 1 497 000Ravintorengas Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 1 235 000 14Marjavasu Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 1 179 000 5Wanhan Porvoon Fabriikki Oy
10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 1 135 000 2
Granna Ab 10390 Muu hedelmien,marjojen ja kasv.valm. 928 000 12Dagsfood Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 653 000 5 tytäryritysRTC Granholm’s Ab Oy 10390 Muu hedelmien,marjojen ja kasv.valm. 546 000Lapin Maria Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 473 000Green Finance Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 458 000
Lähde:SuomenAsiakastietoOy,Kauppalehti
Taulukko12.Kahvinjateenvalmistuksensuurimpiayrityksiä
Yrityksennimi TOL Viejä/tuoja
Liikevaihto€ Henkilöstölkm
Konsernisuhde
OyGustavPauligAb 10830 ViejäTuoja
308 480 000 309 emoyritys
MeiraOy 10830 Viejätuoja
86 711 700 176 emoyritys
Johan&NyströmOY 10830 ViejäTuoja
2 650 000 10
KaffaRoasteryOy 10830 Viejä 2 642 000 18
MokkamestaritOy 10830 Viejä 1 270 000 11
Bean&BurnerOy 10830 Viejä 886 000 4
OyContestAb 10830 845 000 emoyritys
CafetoriaroasteryOy 10830 Viejä 712 000 8
GoodLifeCoffeeRoastersOy 10830 Tuoja 228 000 1
HolmenCoffeeOy 10830 161 000
KeaKoffeeOy 10830 108 000
RanolinOy 10830 86 000 2
Lähde:SuomenAsiakastietoOy
40 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
3 Markkinoidenrakenteestajakehityksestä
Elintarviketeollisuus on Suomessa pääosin kotimarkkinateollisuutta, mutta toimialalla kan-sainvälistyminenonvahvistumassa.Kansainvälistymisessäonkysetuonninlisääntymisenlisäksiulkomaistenkilpailijoidenhakeutumisestamaahammejasuomalaistenyritystenlaa-jentumisestaulkomailleviennin,tytäryhtiöidenperustamisentaiyrityskauppojenkautta.
Elintarvikeyritystemmeulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kohdemaissaanon arvioidenmukaanylineljämiljardiaeuroa.SuomenelintarvikevientionkuronutkiinniVenä-jänosittaisestasulkeutumistaaiheutuneenvajeenjahakeekasvuakansainvälisiltämark-kinoilta.Elintarvikevientimmekilpailukykynojaainnovatiivisiin,lisäarvoasisältäviintuottei-siin,kutenterveyttäedistäviintuotteisiin,laktoosittomuuteen,marjajalosteisiinjakorkea-laatuisiinalkoholituotteisiin.Uusiamarkkinoitajamarkkina-alueidenlaajentamistakuiten-kintarvitaanalanvolyyminjakannattavuudenkasvattamiseksi.
Alkoholilakiuudistuksen keskeisimmät vaikutukset liittyvät alkoholin saatavuuden lisää-miseen.MuutoksenmyötäaiempaavahvemmatalkoholijuomattuotiinAlkonmyynnistäkauppojen,kioskienjahuoltamoidenvähittäismyyntiin.Luvanvaraisessavähittäismyyn-nissäsaanykyisinmyydäkaikkiaenintään5,5tilavuusprosenttiaetyylialkoholiasisältäviäalkoholijuomia.Myösanniskelusektorillavähennettiinsääntelyätuntuvasti.Muitasäädän-nönmuutoksiaolivatmuunmuassaitsenäistenpientenpanimoidenoikeusmyydäomiakä-sityöläisoluitasuoraanvalmistuspaikalta,ravintoloidenaukioloaikojenvapautuminenjaan-niskeluoikeuksienyhtenäistäminen.Lisäksialkoholijuomienmatkustajatuonninsäännöksiä Euroopan talousalueen ulkopuolelta muutettiin siten, että matkan pitää kestää vähintään 24tuntia,jottamatkustajasaatuodaalkoholijuomia.Aiemminkyseinenaikarajaoli20tuntia.
Lakimuutoksenvaikutuksetalkoholituotteidenkulutusmääriinovatjääneetennakoituavähäisemmiksieikämyyntioleolennaisestikasvanut.Enitenonlisääntynytlonkeroidenmyynti,muttaseonsamallavähentänytmuidenjuomienmyyntiä.Uudistuneenalkoholi-lainkokonaisvaikutuksiaonvieläliianvarhaistaarvioida.
Monipuolistuvajaerikoistuvajuomamarkkina
Juomatuotteidenmarkkinatovatkehittyneetyhämonipuolisemmiksijakohtivoimakkaam-piamakuja.Erikoistuotteilleonnykyäänomamarkkinansa,kunesimerkiksi1990-luvullaolivainmuutamiatuotebrändejä.Pienpanimotuotteet,kausijuomienmonipuolistuminen,kiven-näisvesienuudetmaut,energiajuomat,smoothietjamitäerilaisemmatfunktionaalisetjuo-matovatilmentymiäkuluttajienmoninaistenmieltymystenkirjosta.
Aitous,laadukkuusjatarinallisuuspuhuttelevatkuluttajia,kutenmyösluonnollisuusjamakeutusaineidensekälisäaineidenvälttäminen(freefrom-trendi).Myössuuretvalmista-jatovatlanseeranneetkäsityöläisoluitaisojenbrändituotteittensarinnalle.Lisäksikaupanomatmerkit(privatelabel)ovatvallanneethyllytilaavähittäiskaupoissa.Niidenvalmista-jinaovatuseinkotimaisetyritykset.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41
3.1 Juomienkulutusmuutoksia–alkoholistapuhutaan,muttamuutajuodaan
Juomienkulutusmuutoksistaonvaihtelevastitietoa.Alkoholipitoistenjuomienkulutuksestaonhyvintarkastitietoa,muttaerilaistenmehujenmenekistäpuolestaanhyvinniukasti.Me-hujenkulutusoli48litraahenkeäkohdenvuonna2010,muttasenjälkeenniidenosaltaeioletilastointia.Sokeripitoistenvirvoitusjuomienkulutusonlaskenut,muttakivennäisvesienkulutusonkasvanutlähesvuosittain.Siidereitäjuotiin6jalongdrink-juomia7,4litraaperkuluttajavuonna2017.Kivennäisvesiäpuolestaannautittiinlähes19,6jamuitavirvoitus-juomia52,8litraahenkeäkohdenvuonna2016.
Luonnonvarakeskuksenravintotaseenvuoden2017ennakkotietojenmukaansuomalai-setkuluttivatkeskimäärin160kiloanestemäisiämaitotuotteita,81kiloalihaa,80kiloavil-jaa,65kiloahedelmiäja64kiloavihanneksia.Suomalaisetovateurooppalaistumassaai-nakinsiinä,ettämaidonkulutusonlaskenutnoinviisiprosenttiavuodessa.
Vesisyrjäyttäämaitoaruokajuomana, javiimevuonnamaitoa juotiinkeskimäärin 112litraahenkeäkohden.Tästäkevytmaitoaoli56%,rasvatontamaitoanoinkolmannesjatäysmaitoareilu10%.Maidossatäysmaidonkulutusonkasvanutsuhteessarasvatto-maanmaitoon.Kevytmaitoakuluilähesedellisvuodentahtiin.
Kuva13.Erilaistenalkoholittomienjuomienkulutustavuosina2000–2017
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Alkoholittomien juomien kulutus henkilöä kohden (kg)
Hedelmämehut
Mehut
Kevytmaito
Rasvaton maito
Jogurtti
Täysmaito
Piimä
Kerma
Tilamaito
Lähde: Luke ravintotase
42 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Erilaistenalkoholijuomienkokonaiskulutusoli40,6miljoonaalitraasataprosenttistaalkoho-liavuonna2017,jasetarkoittaa10,3litraa15vuottatäyttänyttäasukastakohden.Litramää-räisestikulutimmeviimevuonnaalkoholipitoisiajuomiayhteensä655miljoonaalitraa(tilas-toitujatilastoimatonkulutus).Suomessajuodaanenitenolutta,kutenkuvasta14ilmenee.Enitenalkoholijuomiaostetaanpäivittäistavarakaupasta,noin60%jaAlkonkauttanoin 14%.Anniskelumyynninosuusonnoin13%.Väkevienalkoholijuomienkulutussatapro-senttisenaalkoholinaonollutpitkääntrendinomaisessalaskussaSuomessajauseimmissaEuroopanmaissa.Viinienkulutusonpuolestaanlievässänousussa.
Kuva14.Alkoholijuomaryhmien%-osuudetkokonaiskulutuksestalitroinaja100%alkoholinavuonna2017
0 %
4 %
6 %
7 %
11 %
72 %
1 %
22 %
4 %
5 %
20 %
48 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %
Välituotteet
Väkevät
Siiderit
Long drink -juomat
Viinit
Oluet
Juomaryhmien osuudet
100 % alkoholina Kokonaiskulutus l itroina
Lähde:Valvira,THL,SAJK
Suomessaoluenkulutusonlaskenutvuodesta2011lähtien,javuonna2017seoli75litraaperhenkilö.Oluttarjontaonmonipuolistunut,javiimevuonnaale-tyyppisiäoluitamyytiin2,5kertaaenemmänkuinvuonna2012.Vastaavallajaksollagluteenittomienoluidenmyyntikasvoi83%(0,9miljoonaanlitraan),luomuoluiden36%(0,8miljoonaanlitraan)jaalkoho-littomanoluen41%(2,1miljoonaanlitraan).Panimoliitonkotimaanmyyntitilastoissa,tau-lukossa13,ilmeneväthyvinjuoma-alankulutusmuutokset.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43
Taulukko13.Panimoliitonjäsenyritystenkotimaanmyyntierivuosina,1000l
1990 2000** 2010 2012 2013*** 2014 2015 2016 2017
OLUT
Yli 4,7 tilavuus-% 143 000 29 111 15 624 14 660 15 353 15 065 15 290 15 282 15 292
2,9 - 4,7 tilavuus-% 261 759 360 830 373 291 371 316 378 505 367 963 363 733 360 375 358 032
Max 2,8 tilavuus-% 9 506 12 420 6 248 5 879 6 378 6 290 6 191 7 251 6 635
Yhteensä 414 265 402 360 395 163 391 855 400 236 389 317 385 214 382 909 379 959
SIIDERI * - 50 040 30 712 30 671 31 809 31 256 29 065 29 136 29 132
LONG DRINK * - 17 229 41 216 41 460 38 905 38 720 35 509 35 561 36 994
VIRVOITUSJUOMAT
Sokeripitoiset
Cola - 93 222 74 088 78 978 78 175 71 878 73 700 76 667 78 336
Sitrushedelmä - 93 794 55 527 48 439 50 837 46 817 39 137 41 436 42 067
Muu - 38 644 43 063 37 490 36 712 35 905 35 853 32 346 31 212
Yhteensä 188 838 225 660 172 678 164 908 165 724 154 600 148 690 150 449 151 615
Sokerittomat
Cola - 40 070 53 387 52 947 57 484 63 018 63 127 64 318 70 084
Sitrushedelmä - 20 638 20 014 15 715 15 509 15 412 12 178 9 331 9 744
Muu - 6 632 17 777 13 727 11 260 9 199 13 214 10 681 9 226
Yhteensä 20 138 67 340 91 178 82 389 84 253 87 629 88 519 84 330 89 053
Yhteensä 208 976 293 000 263 856 247 297 249 977 242 230 237 209 234 779 240 668
KIVENNÄISVEDET 34 655 57 037 64 921 63 292 66 809 70 347 68 015 73 567 75 151
Kaikki juomat yht. 657 896 819 666 795 868 774 574 787 738 771 870 755 013 755 953 761 905
Lähde:Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliittory.*muutoksiatilastoinnissa.
Yli80%oluistamyydääntölkeissä,kunkymmenenvuottasittentölkkioluidenosuusoliva-jaa40%Panimoliitonjäsenyrityksissä.Myössiidereidenjalonkeroidenmyynnissätölkkionmerkittävin,muttavirvoitusjuomiajakivennäisvesiämyydäänyhäenitenpulloissa,ku-tentaulukosta14ilmenee.Taulukostailmeneemyöshyvinvähittäistavarakaupanmerkityk-sellisyystuotteidenjakelutienä.
44 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Taulukko14.Panimoliitonjäsenyritystenkotimaanmyyntipakkauksittainvuosina2007–2017,%
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014** 2015 2016 2017
Olut
Pullo 45,8 33,5 24,3 20,3 14,4 12,1 9,7 9,3 8,2 7,0 5,3
Astia 16,0 14,8 13,7 13,5 12,5 12,9 12,3 12,2 11,9 11,5 11,2
Tölkki 38,2 51,7 62,0 66,1 73,2 75,0 78,0 78,5 79,8 81,6 83,5
Siiderijalongdrink
Pullo 62,6 49,3 41,0 40,0 33,6 30,8 30,2 26,6 23,8 20,3 17,7
Astia 14,2 10,5 11,2 11,8 11,4 12,0 11,9 11,0 10,6 10,0 9,7
Tölkki 33,6 40,2 47,8 48,2 55,0 57,2 57,9 62,5 65,6 69,8 72,6
Virvoitusjuomatjakivennäisvedet
Pullo 84,9 84,4 85,3 84,9 83,5 81,7 81,2 79,4 79,2 77,5 78,4
Astia 11,9 12,2 11,8 11,9 12,2 12,5 12,2 11,5 11,8 11,3 12,1
Tölkki 3,2 3,5 2,9 3,3 4,4 5,8 6,6 9,1 9,0 11,2 9,5
Lähde:Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliittory.*muutoksiatilastoinnissa.
FinRavinto2017-tutkimusjulkistetaanvuoden2018lopussa.Senmukaannaisetjuovatmie-hiäenemmänvettä,muttamuitatutkittujajuomiamiehetnauttivatenemmän.Kuviosta15ilmenee,ettämesuomalaisetolemmekahvikansaa.
Kuva15.SuomalaistenjuomakulutuksiaFinRavinto2017-tutkimuksenmukaan
Lähde:LiisaValsta,THL,FinRavinto2017-tutkimus
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45
Suomessakahviajuodaanenemmänkuinmissäänmuussamaassa,kunsenkulutussuh-teutetaanväestönmäärään.Juommevuosittainkahvianoin9,6kiloahenkeäkohden,kunmaailmankeskikulutusonnoin1,25kiloa.Suurinosasuomalaisistanauttiikahvia3–5ku-pillistapäivässä.Kahvinmyynninarvoolivuonna2012noin350miljoonaaeuroa,ja70%kahvistamyytiinpäivittäistavarakaupankautta.
Kahvikaupanmuutoksetovatolleetmelkopieniä,silläkahvittelutavatmuuttuvathitaasti.Suomessa on suosittu vaaleapaahtoisempaa kahvia kuin muualla, mutta viime vuosina tum-mienpaahtojenosuusonnoussutnoin20prosenttiinkaikestajuomastammekahvista.Toi-nenvoimistunuttrendiovatespressopohjaisetkahvijuomat.Lisäksikylmäuutettujenkah-viensuosioonnousussa.Myöskiinnostuskahvinalkuperääkohtaanonvahvistunut,sa-moinkuinlaadukkaampiinkahvijuomiinpanostaminen.
3.2 Juomatravitsemuksessa
Vuonna2008ValtionravitsemusneuvottelukuntavalmistelijuomasuosituksiakäsittelevänJuomatravitsemuksessa-julkaisun.Senmukaanjuomienmerkityssuomalaistenravitse-muksessajasuunterveydessäonkasvanutjajuomatavatmuuttuneet.Juomavalikoimienrunsausonlisännytkuluttajienpainettahallitauudenlaisiajuomia,jakuluttajillatulisikinollasaatavissatietoajuomienkoostumuksistajakäyttötarkoituksista.Ravitsemuksenjatervey-denkannaltakeskeisetasiatjuomissaovatniidensisältämäenergia,sokerit,rasva,happa-muus,alkoholijakofeiini.Myöskäyttötiheysvaikuttaa.Suositustenmukaannesteitäolisinautittavaruoanlisäksinoin1-1,5litraapäivittäin.Juomasuosituksetontehtyikäryhmittäin.Kuvassa16onjuomasuositusaikuisille.
Kuva16.Aikuistenjuomasuositukset
Lähde:Elintarviketurvallisuusvirasto/VRN
46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Ravitsemussuosituksetsuosittelevatmaitovalmisteidenkulutusta,sillämaitovalmisteetovattärkeitäkalsiumin,eräidenmuidenkivennäisaineidensekäB-vitamiinienlähteitä.Li-säksi useimpiin maitovalmisteisiin lisätään D-vitamiinia sen riittävän saannin turvaamiseksi Suomessa.
Ravitsemussitoumuspuolestaanonsuomalainentoimintamalli,jokatukeeruoka-alantoimijoitasekäsidosryhmiäparantamaanruokavalionravitsemuslaatuajaedistämäänra-vitsemusvastuullisiatoimintatapoja.Työvälineonkehitettyruoka-alantoimijoillehyvinvoin-ninedistämisenjatuotemuotoiluntueksi.Sitoumuksentekeminenonmyösosayrityksenvastuullisuudenkehittämistä.
3.3 Alanliikevaihdonkehitystä
Liikevaihtojavolyymikasvussaelintarviketeollisuudessa
Liikevaihdonkasvukuvaaliiketoiminnankasvukehitystäjamyynnissämenestymistä.Elin-tarviketeollisuuden suhdannenäkymät ovat parantuneet yleisen taloustilanteen virkistyttyä jakuluttajienostovoimanparannuttua.Elintarviketeollisuudenliikevaihtosekävolyymiovatkasvussa,jakasvunennakoidaanjatkuvanmyösensivuonna.Nousukausionruokkinutkulutuksenkohdistumistaaiempaakalliimpiinjalaadukkaampiintuotteisiin,muttahinnanmerkityseikuitenkaankatoa.EsimerkiksiAlkossamyydynviinipullonkeskihintaonnous-sutyli10euron.
Kasvuonkuitenkinhitaampaakuinmuussateollisuudessajaperustuukotimarkkinoidenkysyntään.Liikevaihdonkehitystätukeeelintarvikkeidenhintakehitys.Ruoanhintanouseetänäjaensivuonna,silläkustannustennousuaonpystyttykysynnänkasvaessasiirtämääntuotehintoihin.RuoanhintakehitysSuomessavastaaruoanhintakehitystäEU:ssa.Kulutus-tottumustenmuutoksetnäkyvätaktiivisenauusientuotteidentarjontana.
Elintarvikkeidenvientiväheneetänävuonnaviimevuodesta,mikäjohtuuvienninmää-rällisestävähentymisestä.Uusienkannattavienvientimarkkinoiden,varsinkinkuluttajamark-kinoiden,avaaminenvaatiiaikaa.Myöstuonninarvioidaanlaskevantänävuonna.Elintar-vikkeidenulkomaankaupanennustetaanpiristyvänensivuonna.
Syksyn2018pk-yritysbarometrinmukaan47%elintarvikealanyrityksistävastasiliike-vaihdonkehittyneenkasvutavoitteidenmukaisestija18%kertoisenylittäneentavoitteet.Juoma-alanosaltatavoitteisiinylsi43%jatavoitteetylitti20%.LokakuussajulkaistunEK-suhdannebarometrinmukaanelintarviketeollisuudensuhdannearviotovathiemantasoit-tuneet,muttatilanneonlähellänormaaliajatilauskantakeskimääräisellätasolla.Matkailu-jaravintola-alallasuhdannenäkymätovatmyösvakaanmyönteiset.
Päivittäistavarakaupassaelintarvikkeidenjajuomienmyyntionkasvanuttammi-syys-kuussa.Elintarvikkeidenjaalkoholittomienjuomienhinnatovatnousseet2,0%päivittäista-varakaupassatammi-syyskuussa.Alkoholijuomiensekätupakanhinnatkallistuivattammi-syyskuussapuolestaan6,7%,jaosakallistumisestajohtuuveronkorotuksista.Myynninkasvuaselittääosinalkoholilainuudistus,jokavapauttivähittäismyyntiinenintään5,5%:nvahvuisetalkoholijuomat.Pitkäänjatkunuthelteinenkesävauhdittierilaistenjuomienkulu-tusta.Foodservice-tukkukaupassaliikevaihtoonkuluvanavuonnamyöskasvanut.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47
Kuva17.Liikevaihdonindeksikehitystäelintarviketeollisuudessa2010–kesäkuu2018,2015=100
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
110,0
120,0
2010
M01
2010
M04
2010
M07
2010
M10
2011
M01
2011
M04
2011
M07
2011
M10
2012
M01
2012
M04
2012
M07
2012
M10
2013
M01
2013
M04
2013
M11
2014
M02
2014
M05
2014
M08
2014
M11
2015
M02
2015
M05
2015
M08
2015
M11
2016
M02
2016
M05
2016
M08
2016
M11
2017
M02
2017
M05
2017
M08
2017
M11
2018
M02
2018
M05
Liikevaihdon indeksikehitystä elintarviketeollisuudessa
10 Elintarvikkeiden valmistus Liikevaihto Trendisarja 10 Elintarvikkeiden valmistus Vientiliikevaihto Trendisarja
10 Elintarvikkeiden valmistus Kotimaan myynti Trendisarja 11 Juomien valmistus Liikevaihto Trendisarja
11 Juomien valmistus Vientiliikevaihto Trendisarja 11 Juomien valmistus Kotimaan myynti Trendisarja
Lähde: Tilastokeskus
Juomienvalmistuksessa(TOL11)sensuurinalatoimialaonoluidenvalmistus(TOL1105).Sitä toimialaluokkanaan käyttävien yritysten liikevaihdon indeksikehitys on ollut voima-kasta.Toimialanaanoluenvalmistukseenrekisteröityneilläyrityksilläonmyösmuutaarvo-lisäverollistatoimintaa,jokakirjautuuoluenvalmistukseen.Lisäksikuumakesälisäsimo-nienjuotavienkulutusta.Alalleontullutmyöspienpanimoita.
Kuva18.Liikevaihtoindeksintrendikehitystä2010–heinäkuu2018juomienvalmis-tuksessa(TOL11)jasenoluenvalmistustakoskevassaalaluokassa(TOL1105)verrattunamuuhunteollisuuteen(C),2015=100
80
90
100
110
120
130
140
150
160
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
Oluen valmistus
ennuste
Teollisuus yht.
Juomien valmistus
ennuste
Lähde: Tilastokeskus
48 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Elintarviketeollisuudenvolyymienarvioidaanolevanhienoisessanousussa,jakehitysnäyt-täisiolevanvoimakkaampaajuomienvalmistuksessa.Kuva19ilmentäähyvinkesäseson-ginvaikutustajuomienvalmistuksessa(TOL11).Syksynpk-yritysbarometrissäjuoma-alanyrityksistä74%jaelintarvikkeidenvalmistuksenyrityksistä70%ennakoitilaustenmääränkasvavantulevanavuonna.EK:nlokakuisensuhdannebarometrinmukaanelintarviketeol-lisuuden tuotannossa näkyy loivaa kasvua, mutta epävarmuus näyttäisi lisääntyvän vuo-den2019puolella.Juomienvalmistuksessasesonkienmerkitysonsuuri,mikäluohaas-tettatuotannolle.Kysyntäpiikkienennustaminenontärkeää,silläesimerkiksihävikinpie-nentäminenparantaatulosta.
Kuva19.Elintarviketeollisuudenvolyymi-indeksinkehitystä2010–elokuu2018,2015=100
80,0
90,0
100,0
110,0
120,0
130,0
140,0
150,0
2010
M01
2010
M04
2010
M07
2010
M10
2011
M01
2011
M04
2011
M07
2011
M10
2012
M01
2012
M04
2012
M07
2012
M10
2013
M01
2013
M04
2013
M07
2013
M10
2014
M01
2014
M04
2014
M07
2014
M10
2015
M01
2015
M04
2015
M07
2015
M10
2016
M01
2016
M04
2016
M07
2016
M10
2017
M01
2017
M04
2017
M07
2017
M10
2018
M01
2018
M04
2018
M07
10 Elintarvikkeiden valmistus Alkuperäinen indeksisarja10 Elintarvikkeiden valmistus Trendisarja11 Juomien valmistus Alkuperäinen indeksisarja11 Juomien valmistus Trendisarja
Lähde: Tilastokeskus
3.4 Ravintomenot
Suomessaruoanosuuskotitalouksienkulutusmenoistaonlaskenutvauraudenjabrut-tokansantuotteenkehittymisenmyötä.Elintarvikkeidenjaalkoholittomienjuomienosuuskotitalouksienkulutusmenoistaonkeskimäärin12%.Ruoanosuuskulutusmenoistaonpysynytsuunnilleensamallatasolla2000-luvulla.Osuuskulutusmenoistakuitenkinvaih-teleetuloluokittain.Elintarvikkeidenjaalkoholittomienjuomienyksityisetkulutusmenotolivatyhteensä13,4miljardiaeuroavuonna2017.Lisäksialkoholijuomiaostettiinnoin 3,2miljardillaeurolla.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49
Taulukko15.Yksityisetkulutusmenotyhteensä,miljoonaaeuroa,käypiinhintoihin
Yksityisetkulutusmenotmilj.€,käypiinhintoihin
1995 2005 2010 2016 2017
Leipä-javiljatuotteet 1 186 1 578 1 812 1 996 2 004
Lihajalihatuotteet 1 588 1 883 2 277 2 606 2 566
Kalajakalatuotteet 296 383 529 684 729
Maito,juustojamunat 1 266 1 618 2 086 2 400 2 347
Rasvatjaöljyt 213 202 237 218 222
Hedelmätjakasvikset 1 197 1 738 2 148 2 744 2 710
Sokerit,hillot,jamakeiset 701 886 1 038 1 286 1 204
Muualla luokittelemattomat elintarvikkeet 175 251 276 323 317
Yllä olevat elintarvikkeet yhteensä 6 622 8 539 10 403 12 257 12 099
Alkoholittomatjuomat 789 842 1 025 1 271 1 304
*Kahvi,teejakaakao 352 235 318 404 421
*Kivennäisvedet,virvoitusjuomatjamehut 437 607 707 867 883
Alkoholijuomat 1 934 2 667 3 294 3 307 3 283
Elintarvikkeetjajuomatyhteensä 9 345 12 048 14 722 16 835 16 686
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
Vuonna2017ravintomenotasukastakohtivuodessaolivat2273euroa,jossaonlaskuaedellisestävuodesta1,3%.Suomieiolekallisruokamaa,kunruoanhintasuhteutetaanyleiseenpalkkatasoon.Kuvassa20onesitettykotitalouksienkulutusmenotkäyttötarkoi-tuksenmukaan.Ruoan,juomanjatupakanosuuskulutusmenoistaonlaskenutvuosivuo-delta.Asumisenkulutusmenotovatpuolestaankasvaneetjaovatnyt28,8%.
Kuva20.Kotitalouksienkulutusmenotkäyttötarkoituksenmukaanvuosina1975–2017,%,käypiinhintoihin
0
5
10
15
20
25
30
35
1975
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2015
2017
Asuminen
Elintarvikkeet, juomat ja tupakka
Kuljetus ja tietoliikenne
Virkistys, kulttuuri ja koulutus
Sekalaiset tavarat ja palvelut
Hotellit, kahvilat ja ravintolat
Terveys
Sisustus ja kodinhoito
Vaatetus ja jalkineet
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
50 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
3.5 Asiakkuudettoimialalla
Päivittäistavarakauppaonosaruokaketjua.Vuodenalussamaassammetoimi4624eri-laistamyymälää,joistapäivittäistavaramarkettejaoli2824.Vuonna2017päivittäistava-roidenkokonaismyynninarvooli17,6miljardiaeuroa.Myynninarvojavolyymimolemmatkasvoivat1,0%vuoteen2016verrattuna.Elintarvikkeidenosuuspäivittäistavaramyynnistäonnoin80%.
Jokainentalousasioikaupassanoin3,1kertaaviikossa,jaostoskorinarvoolikeski-määrin22,7euroavuonna2017.Kaupanomienmerkkienosuuskuluttajaostoistaonnoin25%.Kaupanomienmerkkienmerkitysonkasvanutjanäkyyvoimakkaanamyösjuomientarjonnassa.Suomessakaksikolmasosaapäivittäistavarakaupanostoseuroistakohdistuiviime vuonna isoihin super- tai hypermarketteihin, sillä arvostamme yhdestä paikasta hank-kimistajaedulliseksikokemaammehintatasoa.
Juomat ovat markkina-arvoltaan yksi päivittäistavarakaupan suurimmista tuoteryhmä-kokonaisuuksista.Yhteensämarkkina-arvoolivuonna2006noin1,6miljardia,muttavali-tettavastiuudempaatietoamarkkina-arvostaeiole.
Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliitontilastojenmukaanoluidenkotimaanmyyntivä-hittäiskaupassaonvuosittainlisääntynytjamuodostaaylineljäviidesosanmyynnistä.Vä-hittäiskauppa on merkittävin kotimaan myyntikanava oluttuotteille, sillä sen osuus koko-naismyynnistäoli84,5%,ravintoloiden13,8%jaAlkon1,6%vuonna2017.
Alkonalkoholijuomaverollinenliikevaihtooli1174,8jailmanalkoholijuomaveroaoli 596,5miljoonaaeuroavuonna2017.Laadukkaampientuotteidenmyyntijahintatasonmal-tillinennousulisäsivätarvonlisäverollistaliikevaihtoanoinprosentilla.Alkollaoli355myy-mälää.Alkohankkijuomia195kotimaiseltatuojaltataivalmistajaltasekä348ulkomaalai-seltatoimittajalta.Vuoden2017aikanaAlkostamyytyjenerituotteidenmääräoli8615.Uu-tuuksiajakausituotteitatarjotaanaktiivisesti.
Päivittäistavarakaupankeskittyneisyys
Suomenpäivittäistavarakauppaonkeskittynyttä,silläS-ryhmänjaK-ryhmänyhteen-laskettumarkkinaosuusvuonna2017oli81,7%.S-ryhmänmarkkinaosuusoli45,9%, K-ryhmän35,8%javuonna2002SuomeentulleenLidlSuomen9,3%.Markkinaosuuksiensiirtymätovatkuitenkinvuositasollamelkovähäiset,jasuurimmatmuutoksetjohtuvatomis-tajavaihdoksista.TänävuonnaS-ryhmänosuuttakasvattaaStockmannHerkunhankinta.
Suurimpienkauppaketjujenneuvotteluvoimasuhteessaelintarvikeyrityksiinonvahva.ETLAnDatanvälittäjätlisäävätkilpailua-tutkimuksenmukaankilpailuvähenijahinnatnou-sivatlopputuotemarkkinoillaACNielseninScanTrack-tietojenkeruunpäätyttyäkaupparyh-mienkassapäätteiltä.Alueellisestikauppaketjujenmarkkina-asematvaihtelevatjakilpai-luakäydäänmyymälätasolla.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51
Kuva21.Suomenpäivittäistavarakaupanryhmittymienmarkkinaosuudetvuonna2017
45,90%
35,80%
9,30%1,60%
7,40%
S-ryhmä45,9%
K-ryhmä35,8%
LidlSuomiKy9,3%
Tokmanni-konserni1,6%
Muutyksityiset7,4%
Lähde:Päivittäistavarakauppary,Päivittäistavarakauppa2018
Foodservice-tukkukauppa
Foodservice-tukkukauppavastaavähittäiskaupanulkopuolisestatavaravälityksestä.Päivit-täinjokatoinensuomalainenkäyttääsenyritystenpalveluitaaterioidessaanravintoloissa,kahviloissasekätyöpaikka-jakouluruokaloissa.Erilaisiaammattikeittiöitämaassammevuonna2017oli17515janetarjosivatasiakkailleen702miljoonaaannosta.Noinpuoletannoksistatarjotaankahviloissajaravintoloissa,jamääräonkasvanut.Keskittäminenonvähentänytjulkistenkeittiöidenjahenkilöstöravintoloidenmäärää.
KuluttajienostovoimankasvujaluottamusomaantalouteennäkyvätmyösFoodservice-tukkukaupanliikevaihdonpiristymisenä.Liikevaihtovuonna2017oli2053,5miljoonaaeu-roa,jossaolinousuaedelliseenvuoteen1,8%.Foodservice-tukkukaupankumulatiivinenliikevaihtotammi-syyskuussa2018oli1590miljoonaaeuroa,jossakasvuaoli4,2%edelli-senvuodenvastaavaanaikaanverrattuna.MyyntiluvuissaovatmukanaHeinonTukkuOy,KesproOy,MeiraNovaOy,WihuriOyAarniojaSuomenPalvelutukkuritOy.
Lukentuoreenselvityksenmukaananniskelunarvonlisäveronalentaminen14%pro-senttiinlisäisialkoholijuomien,ruoanjamuidenpalveluidenkysyntää.Veronsiirtyessäko-konaisuudessaan hintoihin vaikutukset kansantaloudessa olisivat kerrannaisvaikutuksi-neenlähes300miljoonaaeuroa.
Monikanavaisuudenlisääntyminen
Monikanavaisuus lisääntyy, mikä ilmenee erilaisina verkkokauppoina, lähiruokamyymä-löinä,osuuskuntina,ruokapiireinä,kumppanuusmaatalouksinajaruokakassitoimituksina.Digitaalisuusvauhdittaamonikanavaisuudenlisääntymistä.NiinsanottujenGAFA-yritysten(Googlen,Applen,FacebookinjaAmazonin)laajentuminenpäivittäistavarakauppaanete-nee.Monikanavaisuudenkehittyminentarjoaaelintarvikeyrityksilleuusiamahdollisuuksiatuotekokeiluihin,valikoimienkasvattamiseenjaasiakaskunnansaavuttamiseen.Monika-navaisuusmuuttaakaupanrakenteitajalisääerilaistatuontia.
52 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Suomalaisetovatvarovaisiaverkko-ostajia.VerkkokauppaSuomessa2018-julkaisunmukaannoin6%suomalaisistatilaatoistuvastielintarvikkeitaja16%haluaaostaaelintar-vikkeitaverkosta.Ruokaaostavienmääräverkossa2017–2018onkasvanut57%.Ruoanverkkokauppaonmaassammekuitenkinyhäpientäjaheikostikannattavaa.SuomessaverkkokaupanosuuspäivittäistavaraostoistaoliNielsenHomeScanin-seurannanmukaan0,7%vuonna2017,jareilut400000suomalaistakotitalouttatekihankintojaverkosta.Kes-kimääräisetverkko-ostoksetovatkuitenkinylikaksinkertaiset(50€)verrattunakaupassaasiointiinverrattuna,jostanoinneljännesonruoka-jajuomatuotteita.
Suomalaiset pitävät tärkeimpänä esteenä verkko-ostoksille siihen liittyviä lisäkustan-nuksia.Verkkokaupankasvuaonmyösrajoittanutaiemmintarjonnanpuute.Suomalaisiapuolestaanmotivoiajansäästäminenarjessa.Verkkokaupanostajinakorostuvaterityisestinuoremmatikäluokat,minkävoidaanennustaalisäävänverkkokaupankasvua.
Aitojamakuja
Monikanavaisuusilmeneeerilaisinalähiruoka-jaluomukauppoinasekätilamyymälöinä.Lähiruokajapaikallisettuotteetkiinnostavatkuluttajia.Noin2300yrityksen,lähiruokamyy-mälänjatuottajantietojaonkoottuwww.aitojamakuja.fi-sivustolle.
SivustoltalöytyvättiedotREKO-renkaista,joillaonnoin200jakopaikkaa.Aktiivisestitoi-miviarenkaitaonnoin150Suomessa.Lähiruoanmyynti-jajakelumalliREKOn(Rejälkon-sumpion–Reiluakuluttamista)toimintaalkoiPohjanmaallakesällä2013.REKO-renkaattoimivatFacebookinkauttasuljettuinaryhminään,joissatilauksetjatoimituksetsovitaan.ToimintaanonmallinkehittäjänThomasSnellmaninmukaansyksyn2018arvionmukaanosallistunut4000tuottajaaja600000kuluttajaa.Toiminnanostosarvooliarvioidenmu-kaankasvanutnoin70–80miljoonaaneuroon.
3.6 Juomienvientisekätuonti
Suurinosasuomalaisistaelintarvikkeistajajuomistakulutetaankotimaassa.Elintarvikete-ollisuudenliikevaihdostanoin15%muodostuuviennistäjanoin85%syntyykotimarkki-noilla.Vainpieniosayrityksistämmeonsuuntautunutvientiintaitoimiikansainvälisillämark-kinoilla.Kiinnostuskansainvälistymiseenonkasvussajauusiayrityksiäsuuntautuuvien-timarkkinoillejatkuvasti.Vientiosaaminenonmyösparantunut,mikänäkyymuunmuassasuoraanvientimarkkinoillekehitettyjentuotteidenmäärässä.
Osasuurimmistayrityksistätoteuttaakansainvälistäkauppaansaetabloitumisenkautta.Suomalaistenelintarvikeyritystenomistamientytäryhtiöidenliikevaihtoulkomaillaonarvioi-denmukaanylineljämiljardiaeuroa,kuntaassuoravientitoimintaonollutvuosittainnoin1,5miljardiaeuroa.ValioonSuomensuurinelintarvikeviejä,jonkaosuusonnoinneljän-nesSuomenelintarvikevienninarvosta.AltiaonpuolestaanPohjoismaidenmarkkinajoh-tajaviinienjaväkevienalkoholijuomienmarkkinoillavolyymeillämitattuna,jasilläonvien-tiänoin30maahan.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53
Alkoholijuomatmerkittävinelintarvikeviennintuoteryhmä
Vuonna2017elintarvikkeitajajuomiavietiin1625,1miljoonaneuronarvosta,jakasvuaoli10,9%vuottaaiempaan.Jalosteidenosuusviennistäoli81,8%jaalkutuotannontuottei-den18,2%.Merkittävimpiävientituotteitaovatalkoholijuomat,meijerituotteet,kalasekäsokerikemiantuotteet.Alkoholijuomienosuusonollutyli9%kokoelintarvikealanvien-nistäjatuonnista6,7%vuonna2017.EnitentuotteitaviedäännaapurimaihimmeRuotsiin, ViroonjaVenäjällesekäRanskaan.Yrityksetovatlöytäneetuusiavientikohteitamyösmuu-altaEU-alueeltajaKaukoidästä.
Kuva22.Vientituoteryhmittäinvuonna2017
Lähde:ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTOry/Tulli
Alkoholijuomienvientiäontukenutsuomalaistenyritystenmenestyminenkansainvälisissäkilpailuissa.Alkoholijuomienviennissävaltaosaonollutväkeviäjuomia,jasuurintuoteonollutvuosikaudetFinlandia-vodka,jonkamaailmanlaajuisestamarkkinoinnistavastaaame-rikkalainenBrown-Forman.
Juomienviennissämonettuotteetovatkuluttajamarkkinoillesuuntautuneita.Yhäuse-ampisuomalainenalkoholivalmistajaonbrändännyttuotteensajapanostanutpakkauk-siin,suunnatensuoraankansainvälisillemarkkinoille.Myöskuluttajillekohdentuvassave-siviennissäkonseptoinninjapakkauksenmerkityssuomalaisenvedenpuhtaudenlisäksionsuuri.Viimevuonnaesimerkiksivirvoitusjuomiajakivennäisvesiävietiinlähes20:njaolutta14miljoonaneuronedestä.
Suomeentuodaanulkomailtanoin20miljoonaalitraapullovettä,kuntaaserilaistenve-sienvientionollutnoinkolmemiljoonaalitraa.Erilaistenpullovesiensuosioonollutkas-vussamaassamme,jaLidlonollutkeskeinenhankintakanava.Euroopanvirvoitusjuoma-järjestönUnesdanarvionmukaanSuomenkokovesimarkkinansuuruusonnoin100mil-joonaalitraavuodessa.
Maailmanlaajuisestivesionnoin300miljardineuronbisnesjakasvaavuosittain.Ve-den viennistä Suomessa on puhuttu vuosia myyntivalttina, mutta suomalaisten yritysten onhaasteellistapärjätämiljardiyhtiöille,kutenNestlelletaiCoca-Colalle.Vientiavauksiaonkuitenkinsaatujainvestointejatehdäänvesisektorilla.Hyviämahdollisuuksianähdään
54 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
olevanvedenbulkkimyynnillejasuomalaisellevesiosaamiselle,esimerkiksivesijärjestelmienrakentamisessa.Panimoliitontuonti-javientitilastojenmukaanoluttatuotiinmaahamme 41,6miljoonaalitraavuonna2016javientioli22,9miljoonaalitraa.Tuontijavientiovatlähesyhtäsuuret,kunhuomioidaanulkomaan liikenteeseenmenevävienti, jokaoli 16,7miljoonaalitraa.Monipuolistunutkotimainentarjontatoivottavastivähentääoluentuon-tiamaahamme.Vahvacraft-oluidentrendimaailmallanäkyymyösSuomessauusienpien-panimoidentulonapaitsikotimaanmarkkinoille,myösniidenaktivoitumisenaviennissä.Virvoitusjuomissajakivennäisvesissäkauppataseonvahvastialijäämäinen,sillätuontioli55,5javientipuolestaan8,4miljoonaalitraavuonna2016.
Kuva23.Juotavientuotevientiävuonna2017jatammi-elokuussa2018
Lähde:ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTOry/Tulli
Vientijakansainvälistyminenovatkeinojakasvattaaliiketoimintaa,silläkasvukotimaammekypsilläjavähäväkisillämarkkinoillaontiukkaa.Ruoanjajuomienkysyntämaailmallakas-vaaelintasonjaväkimääränkohotessa.Suomalaistenyritystentulisikinrohkeamminkan-sainvälistyä.Vienninkasvuedellytyksetovatparantuneet.Maammeruokaosaaminen,tuo-tanto-olosuhteet,puhdasluonto,vastuullisettuotantotavatjaruokaturvallisuusovatvah-vuuksia,joillavoidaanpuhutellaesimerkiksihyvinvointi-megatrendinmukaisiakuluttajia.Parastulostehdäänpitkällejalostetuilla,korkeanlisäarvontuotteillamaksukykyisillämark-kinoilla.Nykyisetglobaalitruokatrendittukevatruoka-jajuomavientiämme.
Kohtikuluttaja-jalisäarvotuotteidenvientiä
Elintarvikkeidenjajuomienvientimmeonmonipuolistunut,jaalanyrityksetovataktiivi-sialisäämäänvientiään.Vientimmeonaiemminkoostunutliikaaalemmanjalostusasteentuotteidentairaaka-aineidenviennistä.Kuluttajatuotteiden,kutenmyöspk-elintarvikeyri-tyksien,vientiperinteetovatselkeästivähäisemmät.Hyvätraaka-aineet,vahvatbränditja
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55
tuotetarinaovatkansainvälisessäkaupassakiinnostavia.Moniavientimahdollisuuksiaonesimerkiksikaurapohjaisissajuotavissa,laktoosittomissamaitotuotteissa,suomalaisiinvil-limarjoihinperustuvissatuotteissa,mehuissa,juomasekoituksissa,marjalikööreissä,erilai-sissavodkissa,erikoisalkoholituotteissaja-oluissasekämuissainnovatiivisissajuomissa.
Suurin osan viennistämme kohdistuu EU-alueisiin, mutta uusien markkinoiden ava-uksetjalaajentumisetesimerkiksiAasiassaovatlupaavia.Viennintulisisuuntautuayhäenemmänkorkeammanjalostusasteenjabrändättyjenkulutustuotteidenvientiin.Tuotteetontehtäväkohdemarkkinoidenjasenkuluttajientarpeidenmukaisiksi.Tarvitaanmyöspa-nostustavienninammattilaisiinjamarkkinointiin.Vientivaatiituotteistamisenjakonseptoin-ninlisäksiSuomentunnetuksitekemistäsekälaaja-alaistayhteistyötä.
Yhdessämaailmalle–kansainvälistymisellämontavauhdittajaa
BusinessFinlandinjohtamanFoodfromFinland-vientiohjelmantavoitteenaonkaksinker-taistaaSuomenelintarvikevientivuoteen2023mennessä.Vientiohjelmassaonmukanaylisataelintarvikeyritystä.Ohjelmaontoteuttanutyli150elintarvikkeidenpromootio-,ostaja-tapaamis-jamessutilaisuuttaerikohdemaissa.Noin80yritystäononnistunutuusienvien-timarkkinoidenavauksessaohjelmantoimenpiteidenansiosta.FoodfromFinland-ohjelmaonaloittanutyhteistyönelintarvikeviennissäRuotsinkanssa.Perustuotteidenjaraaka- aineidenviennistäonpitkäjänteisellätyölläponnisteltavakohtiyhälaajempaakuluttaja-jalisäarvotuotteidenvientiä.TavoiteonRuotsinkanssayhteinen.
Elintarviketurvallisuusvirasto(1.1.2019alkaenosaRuokavirastoa)puolestaantoteuttaamaa-jametsätalousministeriönrahoittamanaelintarvikealanyritystenviranomaisneuvon-taajaedistääpk-yritystenvientiosaamista.ElviranylläpitämässäKontti-taulukostalöytyyvientitietoamaanosan,maantaituotteidenperusteella.LinkeistäsaamyöslisätietoaSuo-menjaerimaidenvälisistäelintarvikevienninsopimuksista,vientivaatimuksistajakäytössäolevistatodistuksista.
ElintarvikevienninOsaaja-hankelisääelintarvikealanyritystenvientiosaamista.Maa-jametsätalousministeriörahoittaamyösMTK:nRuoKasvu-ruokavientikasvuun-hanketta,jossaedistetäänmaataloudenkannattavuuttakehittämälläelintarvikesektorinkasvumah-dollisuuksiaelintarvikevientiätukemalla.
Ruokamaa–tunnettavuudennostoa
Suomionvuonna2019BerliinissäkansainvälistenGrüneWoche-messujenkumppanuus-maana.OsallistumisellatavoitellaanSuomellenäkyvyyttäkiinnostavanaruokamatkailukoh-teenajamaailmanpohjoisimpiensekäpuhtaimpienelintarvikkeidenmaana.Elintarvikevien-ninkärjessäovatantibioottivapausjavastuullisestituotetutjaterveysvaikutteisetmaito-,vilja-,marja-jakalatuotteetsekäkiinnostavatalkoholibränditjapienpanimot.Kumppanuus-maahankkeestavastaaMaataloustuottajienKeskusliittoMTKyhteistyökumppaneineen.
LuonnonvarakeskuksenRuokafakta-sivustoltapuolestaanlöytyytilastotietoasuomalai-senruoantuotannonsijoittumisestakansainvälisessävertailussa.PROMO-nimisuojatuottei-denmonimediakampanjalisääpuolestaannimisuojamerkkienja-tuotteidentunnettavuutta.
56 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Suomenelintarvikevienninyhdeksikärjeksijakilpailutekijäksionnostettuarktisuus.Luon-nonvarakeskusyhteistyötahojenkanssaonkehittänytarktistabrändiäviennintukemiseksijatuotteidemmeerottumiseksi.
Monetkehittämishankkeetjatoimijattarjoavatapuaelintarvikeyritystenkansainvälisty-miseen.TällainenonesimerkiksiMarketWise,jokatuomarkkinatietoamaailmalta.ArktisetAromitpuolestaanedistääluonnontuotteidenvientivalmiuksiajamatkailukytkentää.Food-westintoteuttamassaErihyvässäpaneuduttiinerityisruokavalioihin,muttasyksyllä2018käynnistynytSuperhyväkeskittyyhyvinvointituotteisiin.
TeamFinlandonyrityksillekansainvälistymispalveluitatarjoavienjulkistentoimijoidenverkosto,jokatarjoaapalveluketjunneuvonnastarahoitukseen.Verkostoonkuuluvattyö-jaelinkeinoministeriö,ulkoasiainministeriö,opetus-jakulttuuriministeriö,BusinessFinland,Finnvera,Tesi(SuomenTeollisuussijoitus),ELY-keskukset,Patentti-jarekisterihallitus,Suo-malais-venäläinenkauppakamari,Suomalais-ruotsalainenkauppakamari,Teknologiantut-kimuskeskusVTT,Finnfund,FinnpartnershipsekäSuomenkulttuuri-jatiedeinstituutit.Jul-kistarahoitustaonhyvinsaatavillavienninkehittämiseen.Julkisettoimijatluovatedellytyk-siä,muttayritystenonitsepanostettavakansainväliseenmarkkinointiinjaasiakkuuksiin.
HUOM.RaportinliitteenäonBusinessFinland-toimijoidentekemäkv-katsaus,jokatälläkertaakäsitteleeJapanin,KiinanjaHongKonginalkoholimarkkinoita.
Elintarvikkeidenjajuomiatuontia
Suomenelintarvikkeidenulkomaankauppaonollutvuosiaalijäämäistä,jatuontionnoinkolminkertainenvientiinverrattuna.Elintarvikkeidentuonninarvooli4658,9miljoonaaeu-roaeli3,6%enemmänkuinvuottaaiemmin.Jalostettujenelintarvikkeidenosuustuonnistaoli70,3%jaalkutuotteiden29,7%.
Merkittävimmättuontituotteetolivathedelmät,tuorekalajaalkoholituotteet,kutenku-vasta24näkyy.Alkoholijuomientuontionnoinkaksinkertainenniidenvientiinverrattuna,johtuenpitkältirypäleviinientuonnista.Osatuontituotteistaonsamojakuinviennissä.Tuon-ninkanssakilpailevantoimialanonparannettavaomaakilpailukykyäänjapanostettavavai-kuttavaankuluttajaviestintään.MaahammeontuotutuotteitaenitenSaksasta,Ruotsista,Alankomaista,NorjastajaTanskasta.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 57
Kuva24.Elintarvikkeidentuontivuonna2017
Lähde:ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTOry/Tulli
Kuva25.Juotavientuontiavuonna2017jatammi-elokuussa2018
Lähde:ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTOry/Tulli.Huom.Vuoden2017tullitiedoissabioetanolisisältyialkoholijuomiin.
58 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
4 Alanyritystentaloudellinentilanne
Tärkeimpinä taloudellisina toimintaedellytyksinä pidetään kannattavuutta, vakavaraisuutta jamaksuvalmiutta.Keskeinentoimintaedellytysonkuitenkinkannattavuus,silläheikkokan-nattavuusmerkitseesitä,ettäyritystuottaatappiotajasyöomaapääomaansa.
Kannattavuudentunnuslukuinakäytetäänkäyttökateprosenttiajaliiketulosprosenttia.Käyttökateprosenttikertoo,kuinkapaljonyrityksenliikevaihdostajääkatetta,kunsiitävähennetäänyrityksentoimintakulut.Teollisuudenkäyttökatteetvaihtelevat5–20:ssajakaupan2–10prosentissa.Liiketulosprosenttikertoo,kuinkapaljonvarsinaisenliiketoi-minnantuotoistaonjäljelläennenrahoituseriäjaverojasuhteutettunaliikevaihtoon.Lii-ketulostapidetäänhyvänä,mikäliseonyli10%.Tyydyttävätuloson5–10%jaheikkoalle5%.
Katelaskelmatonesitettysekäabsoluuttisinaettäsuhteellisina.Absoluuttinentarkoit-taarahamääräistälaskelmaa.Suhteellisessalaskelmassakatelaskelmanerätsuhteutetaankokonaistuottooneliliikevaihtoon,jokasaaarvon100%jamuuterätilmoitetaanprosentti-osuuksinatästä.Suhteellisuuslisääkannattavuustarkastelunvertailtavuutta.
Kustannusrakennevaikuttaasuoraankannattavuuteen.Vuoden2017tietojenmukaanmateriaalikustannustenosuusonsuurinkuluerä,jokaonsuurempiyli10henkilöäkuinalle10henkilöätyöllistävissäyrityksissä.Liiketoiminnanmuutkulutovatpalkkakustannuksiasuurempikuluerä,kutentaulukko16osoittaa.
Mikroyritysten(alle10hengenyritykset)tuloslaskelmiinonlisättyyrittäjäntyöpanostavastaavalaskennallinenpalkkakorjaus.Senavullapyritäänantamaanoikeampikuvakan-nattavuudestasellaisillatoimialoilla,joissayrittäjienitsensätekemänpalkattomantyöpa-noksenmerkitysonhuomattava.Palkkakorjausonlaskennallinenkannattavuuttarasittavaerä.Seeroaamuistatuloslaskelmaneristäsiinäsuhteessa,etteiseoletodellinenkulu-erätaimaksu.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 59
Taulukko16.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksensuhteellinenkulurakennevuonna2017,%
Yritysten lkm.
LIIKE-TOIMINNAN
TUOTOT YHT.
Aine- ja tarvike-käyttö
Ulko-puoliset palvelut
Palkat ja henkilö-
sivukulut
Lasken-nallinen palkka-korjaus
Liiketoi-minnan
muut kulut
KÄYTTÖ-KATE
LIIKE-TULOS
10 Elintarvikkeiden valmistus
Alle 5 henkilöä
1087 100 -42 -9 -17 -5 -22 5 1
Alle 10 henkilöä
1287 100 -48 -7 -18 -3 -18 6 2
10- henkilöä
347 100 -57 -3 -15 0 -18 6 3
Kaikki 1634 100 -57 -3 -15 0 -18 6 3
1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm
Alle 5 henkilöä
23 100 -73 -4 -4 -2 -9 8 5
Alle 10 henkilöä
26 100 -66 -3 -9 -2 -13 6 2
10- henkilöä
5 100 -59 -2 -13 0 -17 10 6
Kaikki 31 100 -59 -2 -12 0 -17 10 5
1083 Teen ja kahvin valmistus
Alle 5 henkilöä
14 . . . . . . . .
Alle 10 henkilöä
16 100 -46 -8 -19 -3 -23 0 -2
10- henkilöä
4 100 -60 0 -9 0 -17 15 13
Kaikki 20 100 -60 0 -9 0 -17 15 13
110 Juomien valmistus
Alle 5 henkilöä
107 . . . . . . . .
Alle 10 henkilöä
117 100 -29 -4 -19 -2 -32 16 -24
10- henkilöä
23 100 -47 -7 -13 0 -18 14 10
Kaikki 140 100 -47 -7 -14 0 -19 14 9
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot,Alle10henkilöntietoihinsisältyvätmyösalle5henkilöätyöllistävät
Elintarviketeollisuudenkansantaloudellinenmerkitysonhuomattava.Elintarvikkeidenjajuo-mienvalmistajatostivaterilaisiaaineitajatarvikkeitaylikuudellamiljardillaeurollajamak-soivatpalkkoja1,67miljardineuronedestä.Liiketoiminnanmuihinkuluihinmeniylikaksimiljardiaeuroa,jaulkopuolisiinpalveluihinkäytettiin391miljoonaaeuroa.
60 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Taulukko17.Elintarviketeollisuudenhankintojajakulujavuonna2017,1000€
Aine-jatarvikekäyttö
Ulkopuolisetpalvelut
Palkat ja henkilösivukulut
Liiketoiminnan muut kulut
10 Elintarvikkeiden valmistus -5 557 920 -305 911 -1 499 107 -1 802 496
1032Hedelmä-,marja-jakasvismeh.valm
-81 004 -3 421 -16 841 -23 357
1083Teenjakahvinvalmistus -198 385 -406 -29 784 -55 325
11 Juomien valmistus -601 719 -85 247 -174 471 -239 100
Yhteensä -6 159 639 -391 158 -1 673 578 -2 041 596
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilasto
Juomienvalmistuksenrating-jakaumaonesitettykuvassa26.Kaikkiinyrityksiinverrattunajuoma-alanyrityksetpainottuvatenemmäntyydyttävääntasoonkuinerinomaisiin.Kuvaosoittaamyössen,ettäalanyritystentaloustilanteetvaihtelevatsuuresti.
Kuva26.Rating-jakaumajuomienvalmistuksessaverrattunamuuhunyrityskan-taan
0
5
10
15
20
25
30
35
40
erinomainen hyvä+ hyvä tyydyttävä + tyydyttävä välttävä heikko
Rating jakauma 15.10.2018
Juomien valmistus 110 1101 Alkoholijuomien tislaus1103 Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus 1105 Oluen valmistus1107 Virvoitusjuomien ja vesien tuotanto 1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismehujen valm.Kaikki yritykset
Lähde:SuomenAsiakastietoOy
4.1 Kannattavuus
Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksenkannattavuudenvoidaankatsoaolevanmuutateollisuuttaheikommallatasolla.Elintarvikealaonkapeanmarginaalinliiketoimintaa,johonkohdistuukaupanjakuluttajienpuoleltakovaahintakilpailua.Käyttökateprosentitovatalallasupistuneet,jaelintarvikkeidenjajuomienhintakehitysonollutviimevuosinaolematonta.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 61
Samakehitysilmeneemyösliiketulosprosentissa.Juomienvalmistus(TOL11)näyttäämediaaniarvojenvalossahuonostikannattavaltatoiminnalta.Mehujenvalmistuspuoles-taanonkannattavuudeltaankohtuullista.Kannattavuuttatarkasteltaessaonmuistettava,ettäerotyritystenvälilläovatsuuria,kutenkuva27osoittaa.Teollisuudenliiketulosprosen-tinmediaaniarvooli4%vuonna2017.Valmisteverojenkorotuksetovatosaltaanheikentä-neetjuomienvalmistuksenkannattavuutta.
Kuva27.Käyttökateprosentinkehittyminenvuosina2012–2017
64 4
5 5 5
12
5
810
911
9
42
-5
42
7
02
54
2
-6-4-202468
101214
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Käyttökate-%, mediaani
10 Elintarvikkeiden valmistus 1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm
1083 Teen ja kahvin valmistus 11 Juomien valmistus
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
Kuva28.Liiketulosprosentinkehittyminenvuosina2012–2017,mediaaniarvoja
21 1 1 1
2
9
1
6 67 7
12
1
-8
-1
11
-4 -4
0 0
-7-10
-8-6-4-202468
10
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Liiketulos-%, mediaaniarvoja
10 Elintarvikkeiden valmistus 1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm
1083 Teen ja kahvin valmistus 11 Juomien valmistus
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
62 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva29.Liiketulosprosentinkehitystäjuomienvalmistuksessa(TOL11)vuosina2012–2017,%
-11
-20-25
-19
-27
-47
10 7 59 7 7
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Juomien valmistus TOL 11, liiketulos-%
Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
4.2 Vakavaraisuusjamaksuvalmius
Hyväkannattavuuseitavallisestiyksintakaayrityksenjatkuvuutta,mikälisenrahoituseiolekunnossa.Vaikkatoimintaeiolisitappiollista,voikannattavuusollakuitenkinniinheikkotai velkaantuneisuus niin suuri, ettei toiminnalla kyetä kattamaan yrityksen rahoituksellisia velvoitteita,kutenlainojenkorkojatailyhennyksiä.Heikkorahoitusrakennevoiollasyynäyrityksenvaikeuksiin.
Omavaraisuusastemittaayrityksenvakavaraisuutta,tappionsietokykyäjakykyäsel-viytyäsitoumuksistapitkällätähtäimellä.Tunnusluvunarvomittaa,kuinkasuuriosuusyh-tiönvarallisuudestaonrahoitettuomallapääomalla.Mitäkorkeampiyrityksenomavarai-suusasteon,sitävakaammallepohjalleyrityksenliiketoimintarakentuu.Omavaraisuusas-tettapidetäänhyvänä,josseonyli40%.Tyydyttävänäpidetään20–40%:ntasoajaheik-konaalle20%.
Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksenomavaraisuusasteetovatmuutateollisuuttaheikompia,muttatyydyttäväätasoa.Yrityspärjäämyösmatalallaomavaraisuudella,mi-kälisenkannattavuusonkohtuullinenjavakaa,muttariskitkasvavat.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 63
Kuva30.Omavaraisuusasteprosentinkehitystävuosina2012–2017,mediaaniar-voja
4551 49 50 52 55
39 42 40 41 41 41
63
42 4339
504143 43
3342
2114
3833 35 32
27 25
0
10
20
30
40
50
60
70
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Omavaraisuusaste-%, mediaani
C Teollisuus 10 Elintarvikkeiden valmistus1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm 1083 Teen ja kahvin valmistus11 Juomien valmistus
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
Suhteellinenvelkaantuneisuusmittaavelkaantuneisuudensuhdettatoiminnanlaajuuteen.Tunnusluvussayrityksenkokonaisvelatsuhteutetaanliikevaihtoon.Arvoapidetäänhyvänä,josseonalle40%.Tyydyttävänäpidetään40–80%:ntasoajaheikkonayli80%.Juomienvalmistuksen velkaantuneisuus on muita elintarvikealan yrityksiä suurempaa, mutta keski-määrintyydyttävällätasolla.
Kuva31.Suhteellisenvelkaantuneisuusprosentinkehitystävuosina2012–2017,mediaaniarvoja
21 22 20 20 20 2120 22 21 22 22 2323
3826
4537 3535
27 29 26
4129
58
7366 62 62
81
0102030405060708090
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Suhteellinen velkaantuneisuus-%, mediaani
C Teollisuus 10 Elintarvikkeiden valmistus1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm 1083 Teen ja kahvin valmistus11 Juomien valmistus
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
64 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Quickratio-tunnuslukumittaayrityksenmahdollisuuttaselviytyälyhytaikaisistaveloistapel-källärahoitusomaisuudellaan.Arvoapidetäänhyvänä,josseon0,5–1.Juomienvalmistuk-sessa(TOL11)maksuvalmiudetovatolleetkunnossa,silläarvoonolluttänävuonna1javiimevuonna0,8.Maksuhäiriöitäsaaneidenjuomienvalmistusyritystenprosenttiosuusoli5,0%,kuntaaskaikillayrityksilläseoli7,7%.
4.3 Pääomankäytöntehokkuus
Kokonaispääoman tuottoprosentti mittaa yrityksen kykyä tuottaa tulosta kaikelle toimin-taansitoutuneellepääomalle.Kokonaispääomanyli10%:ntuottoapidetäänhyvänä, 5–10%:ntyydyttävänäjaalle5%:nheikkona.Elintarviketeollisuuttapidetäänpääomain-tensiivisenäalana,jasenkokonaispääomantuotolleonollutominaistavarmuusjavaati-mattomuus.Juomienvalmistuksenosaltaalatuottaahuonostitulostapääomille.
Kuva32.Kokonaispääomantuottoprosentinkehitystävuosina2012–2017,mediaa-niarvoja
42
3 34
54
2 23
23
10
-1
4 4 4 45
10
0
-5
-1
01
-3 -3
0 0
-3-6-4-202468
1012
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kokonaispääoman tuotto-%, mediaani
C Teollisuus 10 Elintarvikkeiden valmistus
1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm 1083 Teen ja kahvin valmistus
11 Juomien valmistus
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
Kuvaan33onkoottujuomienvalmistuksenalatoimialojentunnuslukujenkehitystä.Erotalatoimialojenkohdallaovatsuuria,jaesimerkiksisuhteellinenvelkaantuneisuusonhuo-lestuttavaaalkoholijuomienjavirvoitusjuomiensekävesienvalmistuksenosaltayhdistet-tynäalatoimialojenmatalaantuottavuuteen.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 65
Kuva33.Juomienvalmistuksenalatoimialojentunnuslukujenkehitystävuosina2015–2017,mediaani
50
0
32
62
83
2
37
98
51
1
5449
4
-2
0
29
62
3
-3-4
20
123
2
-7-3
25
81
101
0
41
132
-12-14
-11
5237
6
-4
0
19
67
-2-8
-5-8
117
-40
-20020406080100
120
140
Käyttökate-%
Liiketulos-%
Kokonaispääoman tuotto-%
Omavaraisuusaste-%
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Käyttökate-%
Liiketulos-%
Kokonaispääoman tuotto-%
Omavaraisuusaste-%
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Käyttökate-%
Liiketulos-%
Kokonaispääoman tuotto-%
Omavaraisuusaste-%
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Käyttökate-%
Liiketulos-%
Kokonaispääoman tuotto-%
Omavaraisuusaste-%
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Käyttökate-%
Liiketulos-%
Kokonaispääoman tuotto-%
Omavaraisuusaste-%
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
110
Juo
mien
valm
istus
1101
Alk.
juom
tisl, a
lkoho
l valm
käym
ist11
03 S
iideri
n, he
delm
ä-, m
arjav
iin.
valm
1105
Olue
n valm
istus
1107
Virv
.juom
ien, p
ullote
tt ves
ienva
lm
Juom
ien va
lmist
ukse
n alat
oimial
ojen k
ehitys
tä, m
ediaa
ni
2015
2016
2017
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
66 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
5 Investoinnit,uusiutuminenjadigitalisoinninhyödyntäminen
5.1 Toimialaninvestoinnit
Elintarviketeollisuudeninvestoinnitovatviimevuosinaolleetmerkittäviä.EK:nkesällä2018julkaistuninvestointitiedustelunmukaankuluvanavuonnakiinteätinvestoinnitvähenevät 31%:lla293miljoonaaneuroon.Vuonna2017kiinteätinvestoinnitalallaolivat426javuottaaiemmin450miljoonaaeuroa.TeollisuudeninvestointiasteelikiinteideninvestointiensuhdejalostusarvoononEK:ninvestointitiedustelunmukaantänävuonnanoin12%,mikävastaamyöselintarviketeollisuudeninvestointiastetta.EK:nkyselynmukaanmyösmuussateh-dasteollisuudessainvestointiasteetkääntyvätlaskuuntänävuonna.
Käyttötarkoituksenmukaanvuoden2018investoinnitkohdistuvatpitkältikapasiteetinkorvaamiseen(43%)tailisäämiseen(36%).Rationalisointiinkohdistuu14%investoin-neistajamuuhun7%.EK:nsuhdannebarometrienmukaanpuutekapasiteetistaeijuuri-kaanoleollutmyynninkasvunesteenäviimevuosina.Resurssitehokastuotanto,edistyk-sellisetenergiaratkaisut,kehittyneetpakkausratkaisutjatuotantotilojenhygieniavarmistuk-setovatosainvestointienmyötätoteutettavaavastuullisuutta.
Kuva34perustuuTilastokeskuksentietoihin,joissainvestoinnitesitetäänniidenosaltatilinpäätöstietojenperusteella,kuntaasEK:ntiedustelussainvestoinnitraportoidaanku-luiksiniidenvalmistusasteen,kassavirran,mukaisena.Kuva34ilmentäähyvin,ettäaineel-lisetinvestoinnitovatolleetviimevuosinamittavia.Vuonna2017aineellisetinvestoinnitoli-vatyhteensä707javuottaaiemmin574miljoonaaeuroa,jotentoimialaonvoimakkaastipanostanuttuotantolaitostenmodernisointiin,uusiutumiseenjatoimintojentehostamiseen.
Viimevuonnajuomienvalmistuksen(TOL11)investoinnitolivatlähes80miljoonaaeu-roa,janiistä73%kohdistuioluenvalmistukseen.Uusiapienpanimoitaonperustettujatuotantotilojaonlaajennettu.Kiertotalousilmeneemyöserilaistensivuvirtojenhyödyntä-misenäjuomienvalmistuksessa.
Juoma-alallaontehtymyösmuitainvestointeja.Kuvassa35näkyvätmehujenvalmis-tukseenjakahvinjateenvalmistukseenliittyvätinvestoinnit.Juomienvalmistuksessatuo-tantotilojenmodernisointiaontehtyenitenpanimoissa.Kuvastaeivätsensijaanilmenemeijeriteollisuudeninvestoinnit,jotkaovatolleetmittavia.TällainenonesimerkiksiValionuusivälipalatehdas.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 67
Kuva34.Aineellistenkäyttöomaisuudenlisäyksetvuosina2012–2017,1000€
627 353
8 438 6 261 79 779
- 1 281 57 979
2 354 4 674 -
100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000
Aineellisten käyttöomaisuuden lisäykset, 1000 €
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
Elintarviketeollisuudenaineettomatinvestoinnitvuonna2017olivatyli41miljoonaaeuroa,jostajuomienvalmistuksenosuusonollut6,5miljoonaaeuroa.Aineettomillainvestoinneillatarkoitetaaninnovaatio-,markkinointi-jakoulutusinvestointejasekäorganisaatioontaijoh-tamisenkehittämiseenliittyviäinvestointeja.Näidentavoitteenaontuottaatulojapitkälläaikavälillä,jaaineettomatinvestoinnitjapääomatovatkeskeisiätulevaisuudentalouskas-vunmoottoreita.Tuotekehityksen,innovaatioidenjauusienliiketoimintakonseptienkehi-tyskorostuukireässäkilpailutilanteessajakansainvälistymisessä.Aineettomatinvestoinnitovatjuomienvalmistuksessaolleetkeskimäärinvähäisiä,kutenkuvasta35onnähtävissä. Aineettomissainvestoinneissaonvuosittaistavaihtelua.
Kuva35.Aineettomankäyttöomaisuudenlisäyksetvuosina2012–2017,1000€
1 224 1 162 1 227
2 108 2 303
628
2 245
1 629 1 569
615
2 770
1 519
1 50 - 87
1 153
29 142 199 27 1 91 100 -
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Juoma-alan aineettomat investoinnit, 1000 €
1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm 1083 Teen ja kahvin valmistus1103 Siiderin, hedelmä-, marjaviin. valm 1105 Oluen valmistus1106 Maltaiden valmistus 1107 Virv.juomien, pullotett vesien valm
Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot
68 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
5.2 Uusiutuminenjadigitalisaatio
Liiketoimintaympäristönmuutoksetjakireäkilpailutilanneniinkotimaassakuinkansain-välisestiedellyttävätyrityksiltäjatkuvaauusiutumista,toimintojentehostamistajakilpailu-kyvynvirittämistä.Kilpailukirittääyrityksiäuudistumaanjaparantamaankilpailukykyään.
Investoinnitjatuotetarjonnankehittäminenovatolleetelintarvikealalla,kutenmyösjuo-mienvalmistuksessa,enitenkäytetytuusiutumistoimet.Syksyn2018pk-yritysbarometrissäelintarvikealan yritykset keskimääräistä useimmin ovat maininneet tavoitteekseen uusille markkinoillelaajentumisen(51%),muttajuomienvalmistuksessasenousiyhtäkeskeiseksikuininvestoinnit.Uusiutumistaonhaettumyöshenkilöstönrekrytoinneistajakoulutuksestasekätöidenuudelleenorganisoinneista.Alkoholilainuudistusonvirittänytjuomienvalmis-tajiakehittämääntoimintaansa.Alanyrityksethakevatmenestystäjakilpailuetuauseastaerilähteestä,kutenkuva36todentaa.
Kuva36.Juomienvalmistuksen(TOL11)uusiutumistoimet
81%
76%
74%
75%
90%
81%
30%
12%
4%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Investoinut (esim. tietotekniikkaan tai ohjelmistoihin,…
Palkannut uutta henkilöstöä
Kouluttanut henkilöstöä
Työn organisointi uudella tavalla
Lanseerannut uusia tuotteita tai palveluita
Laajentunut uusille markkinoille
Ottanut käyttöön uusia teknologioita
Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja
Laajentanut toimintaa uusille toimialoille
Lähde:Pk-yritysbarometri2/2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyjjatyö-jaelinkeinoministeriö.Vastaajatovatvoineetvalitauseitavaihtoehtoja.
Digitaalisuusyhdessämuunteknologisenkehityksenkanssavaikuttaayritystoimintaanyhävoimakkaammin.Digitaalisuusonmahdollistanutuusienteknologioiden,työkalujenjatoi-mintatapojenhyödyntämisenpk-yritystennäkyvyydenparantamisessasekäliiketoiminta-tapojenja-prosessienkehittämisessä.Syksynpk-yritysbarometrissaelintarvikealanyrityk-setnäkivätdigitaalisuudenvahvistavanerityisestiyrityskuvaa,mahdollistavanuusienasia-kasryhmientavoittamisensekäparantavanasiakaspalvelua,janämänähtiinelintarvike-alallamuitavastaajaryhmiämerkittävimpinä.
Elintarvikealanpk-yrityksetkäyttävätyhäenemmänliiketoiminnassaerilaisiadigitaali-siapalveluja.Niillävoidaanesimerkiksitehostaatuote-jatoimitusketjunhallintaa,paran-taaasiakaslähtöisyyttäjatuodaliiketoiminnankeskiöönkuluttajatietoa.Digitalisaatiotar-joaamyösuusilleyrityksillekokeilualustanjamahdollisuudenkommunikoidaasiakkaiden
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 69
kanssa.Digitalisaatioonmuuttanutketjumaistaruoantuotantoaverkostomaisemmaksiyri-tystoiminnaksijamahdollistanuterikoistuvalletuotannolleglobaalienmarkkinoidensaavut-tamisen.Digitalisaatiollamarkkinatovatläsnäjasaavutettavissakaikkiallaja24/7.Digitali-saationhyödyntämisessäonkuitenkinvieläpaljontehtävää.
Kuva37.Digitaalistentyökalujenjapalveluidenkäyttöjuomienvalmistuksessa(TOL11),%
90%
94%
68%
2%
40%
1%
0%
0%
0%
0%
89%
82%
46%
21%
37%
7%
3%
1%
1%
2%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Yrityksen omat Internet kotisivut
Sosiaalinen media
Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä)
Verkkokauppa yrityksenne myynnissä
Yrityksenne ostot verkossa
Digitaalisten kanavien ja alustojen käyttö palvelujenjakelussa ja markkinoinnissa
Big datan käyttö
Teollinen Internet
Tekoälysovellukset, robotiikka, ohjelmistorobotiikka
Ei osaa sanoa
Elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus, TOL 11
Lähde:Pk-yritysbarometri2/2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyjjatyö-jaelinkeinoministeriö.Vastaajatovatvoineetvalitauseitavaihtoehtoja.
Juomiavalmistavissayrityksissä(TOL11)sosiaalinenmediaonenitenkäytössädigitaali-sistatyökaluista.Omatkotisivutovat90%:ssajuoma-alanyrityksissäkäytössä.Myöspil-vipalveluitahyödynnetäänlaajasti.Verkkokaupankäyttöäsekädigitaalistaviestintäärajoit-taaalkoholijuomissalainsäädäntö,muttamuidenjuomienmyynnissäseonmahdollisuus.Verkkokaupankäyttöönottoasuunnittelee43%juomienvalmistajistaja19%elintarvike-alanyrityksistä.Pilvipalveluidenkäyttöönottoaaikoviaonelintarvikkeidenjajuomienval-mistuksessakeskimääräistäenemmän.Myösostojaverkostaaiotaanlisätä.
70 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
5.3 Tuotekehitystoimialalla
SuomalaisenelintarviketeollisuudenpanostustutkimukseenjatuotekehitykseenonEuroo-pankärkeä.Yrityksetvalmistavatvaihtelunhaluisillekuluttajilleheidäntarpeensatuntevaajaennakoivaatuotetarjontaaperustuotteistakorkeanjalostusasteentuotteisiin.Elintarvike-teollisuudenyritystentutkimus-jakehittämistoiminnanmenotolivat65,6miljoonaaeuroavuonna2017.Kuvan38mukaantutkimusmenotovatolleetvuosina2010–2017keskimäärin68miljoonaaeuroa.Laktoositonmaitojuomaonollutyksisuomalainenhuippuinnovaatio.
Kuva38.Elintarvikkeitajajuomiavalmistavienyritystentutkimus-jakehittämistoi-minnanmenotvuosina2010–2017,miljoonaaeuroa
66,8 63,873,8 74,3
78,7
68,5
53,1
65,6
0,010,020,030,040,050,060,070,080,090,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
T&k-menot
Lähde:Tilastokeskus,yritystentutkimus-jakehittämistoiminnanmenot
Osallistaminen,trenditjatutkimustuotekehityksenajureina
Tuotekehityksellävarmistetaan,ettäyritykselläonjatkuvasti,jamielelläänennakoidusti,lii-ketoimintastrategiaansatoteutettava,kilpailukykyinentuote-japalvelutarjonta.Elintarvike-teollisuuskehittääaktiivisestiuutuuksia,innovaatioitajatuoteparannuksia.Tuotekehityk-seenvaikuttavatkuluttajiensekäympäröivänyhteiskunnantoiveetjatarpeetsekämaail-manlaajuistenmuutosilmiöidentunnistaminen.
Ostokäyttäytyminenonmonenasianyhdistelmä,jamaksuhalukkuusratkaiseevalin-toja.Kuluttajatovataiempaatiedostavampiajalaatutietoisempiasekäseuraavatomaater-veyttään,vireystilaansajakuntoaan.Juomatuotteiltaedellytetäänhyvänmaunjaelämyk-sellisyydenlisäksiterveellisyyttä,ekologisuutta,kestävääkehitystä,vastuullisuuttajalä-pinäkyvyyttä.Luomutuotteitasekävähäsokerisuuttaarvostetaan.Hyvinvointituotteidenli-säksierikoisruokavaliot,kutengluteenittomuusjavegaanisuus,näkyvätmyösjuoma-alalla. Uudetteknologiattulevatosaltaanhelpottamaanvastuullisuudenilmentämistä.Ruoka-jajuomaharrastaminenlisääkiinnostustaerikoistuotteisiin.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 71
Kehittämistäsuuntaavaterilaisetruoka-jajuomatrendit,arvomaailmat,ravitsemukselli-setnäkökulmatsekälainsäädännönmuutokset.Tuotekehitysnojaayhäenemmänkohde-ryhmäntaiasiakaskunnanominaisuuksiintaipreferensseihin.Ruoka-jajuomavalinnoissakorostuvatkuluttajienyksilöllistyminenjavalveutuneisuussekäerilaistenarvojennäkymi-nen,kutenvoimistuvakotimaisuudenarvostaminen.Tuotekehitystätehdäänmakuedellä,muttatuoteturvallisuudestaeitingitä.Globaalejatrendejäalkoholipuolellaovatlisäänty-nytkiinnostuserikoisoluisiin,viskeihin,viinikulttuuriinjavastuullisuuteen.Kuluttajienvoi-mistunuthyvinvointitietoisuusohjaakulutustavähemmänalkoholiasisältäviinjaalkoholit-tomiintuotteisiin.
Juomientuotekehityksessämakuontärkeinominaisuus.Sesyntyyjuomissa,kutenkai-kissaelintarvikkeissa,osiensummana.Makeus,hapokkuus,aromikkuus,suutuntumajavärimuodostavataistittavankokonaisuuden.Luonnollisuudenkorostaminen,ainesosaluet-teloidenyksinkertaistaminenjavastuullinentuotantotapajäljitettävyyksineenovatolleetal-koholittomienjuomienkehitykseenvaikuttaviatrendejä.Trendienkirjoonkuitenkinvaltava.
Esimerkiksivirvoitusjuomiinsaadaanmakuaaromeista,mehuistajanäidenyhdistel-mistä.Perinteisiämakujaovatsitrushedelmät,muttauusiamakujajamakuyhdistelmiätuodaanjatkuvastimarkkinoille.Suosittujaovateksoottisethedelmätjaniidenyhdistelmätsekävanhojenmakujenmaustaminenerilaisillayhdistelmämauilla.Luonnollisuustrendinä-kyymyösvärienkäytössä:väripohjautuuyhäenemmänhedelmäuutteisiintaimehutiivis-teisiin.Lisäksisokerittomuusonvahvastiläsnätuotetarjonnassa.
Erilaistenenergia-jahyvinvointijuomienlisäksimuutkinjuomavalikoimatovatvoimak-kaastimonipuolistuneet,jakausituotteidentarjontalisäävaihtelua.Tulokkaitaalkoholitto-missajuomissaovatkevyestimakeutetutvedet,vesienjamehujenyhdistelmäjuomat,hii-lihapotetuttee-jakahvijuomat,puuvedetjamuutkasvisperäisetjuomat.Kaupanhyllystälöytyykintodellalaajatarjontaerilaisiajuomia,jaalkoholilainuudistaminenonmonipuolis-tanutalle5,5%:nvahvuistenjuomientarjontaa.
Juoma-alallabrändäyksenjaelämyksellisyydenmerkityskorostuu
Tuotekehityksenohellatehdäänmarkkinoinnillistakehittämistä.Tarinoillapyritäänyksilöi-määnjuomatuotteita.Esimerkiksiyhdentilanmaitoonkokeilu,jotamainostetaanmaail-manläpinäkyvimpänävalmistusketjuna.Mikälikokeiluonnistuu,toimintaalähdetäänskaa-laamaan.Ketteräkehitysjakokeilukorostuvat.
Juoma-alansuuretyrityksetaktiivisestiuudistuvat,muttapienettoimijathakevatmark-kinarakojauusilletrendeille.Myössuurettoimijatovatlisänneeterikoistuotteidentarjon-taajakäsityöläishenkeä.Lisäämyyntiähaetaanmyösravintoloilleräätälöidyistätuotteista.
Kuluttajienostopäätösperustuuuseinpakkaukseen.Yrityksetpanostavattuotteidenmarkkinalliseenkehittämiseenjabrändäämiseen.Pakkauspuolellatullaannäkemäänpal-jonuuttakehitystäilmastonmuutoksenjamuovienvähentämispyrkimyksentakia.Kehit-tämisentueksitarvitaantoimialojenylimenevääyhteistyötä,jaesimerkiksisuomalaisellametsäteollisuudellaonvahvaaosaamistakartonkipohjaistenratkaisujenkehittämisessä.
Pakkausonkinyksitapavedotatiedostaviinkuluttajiin,koskasilläonmerkittävävaikutustuotteenekologisuuteen.Alkoholijuomissaonollutnähtävissäpienempienpakkauskokojen
72 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
suosiminenjaalkoholittomissajuomissa,varsinkinvesissä,multipakkaukset.Verkkokauppavaikuttaamyöstuotteidenpakkaamiseen.Kansainvälisettunnustuksetvoivatsiivittääjuo-mienmenestystä.Suomalaisetvodkat,ginit,rommit,käsityöläisoluetjavedetovatpärjän-neethienostikansainvälisissäkilpailuissa.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 73
6 Analyysiäjanäkymiätoimialantulevaisuudesta
6.1 Pk-yritysbarometrinhavaintoja
Elintarvikealanpk-yrityksetarvioivatlähiajanyleisetsuhdannenäkymätkokomaata,teolli-suuttajapalveluitasekäviimevuodensyksyäparemmiksi.Myösjuomienvalmistuksessasuhdannenäkymätovathyvinmyönteisiä,kutenkuvasta39selviää.Kannattavuuden,lii-kevaihdonjatilaustenmääränodotetaankasvavaneniten.Seuraavaksivahvimminjuoma-alanpk-yrityksissäuskotaanvakavaraisuudensekäinnovaatioiden,tuotannonjatuottei-denpositiiviseenkehitykseen.Vähitenmuutostanähtiintapahtuvantuonninarvossajalop-putuotteidenhinnoissa.Näkymiävoidaanluonnehtiavaloisiksi,mitäilmentävätmyöspo-sitiivisetsaldoluvut.
Kuva39.Juoma-alan(TOL11)odotuksiaeriosatekijöidenkehityksestätulevanvuodenaikana,%
81
80
42
62
61
63
21
47
54
28
83
67
66
74
19
20
48
24
29
24
74
53
46
72
14
31
34
26
0
0
10
14
10
13
5
0
0
0
4
3
0
0
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
YLEISET SUHDENNENÄKYMÄT
Liikevaihto
Henkilökunnan määrä
Investointien arvo
Panostukset kansainvälistymiseen
Viennin arvo
Tuonnin arvo
Palkkakustannukset hlöä kohden
Materiaalien hinnat
Lopputuotteiden/palveluiden hinnat
Yrityksen kannattavuus
Vakavaraisuus
Innovaatiot, tuotteiden/tuotannon kehitys
Tilausten määrä
Suurempi Yhtä suuri Pienempi
Lähde:Pk-yritysbarometri2/2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyjjatyö-jaelinkeinoministeriö.
Pk-elintarvikeyrityksetovataiempaakasvuhakuisempia,silläbarometriinvastanneistasuu-rinosaelintarvike-jajuomayrityksistäonkasvamaanpyrkiviä.Juomienvalmistuksessavoimakkaastikasvuhakuiseksiilmoittautui47%yrityksistäjamahdollisuuksienmukaan
74 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
kasvavaksi33%.Elintarvikealanpk-yrityksissätämäyhteenlaskettuosuusoli76%,kunseoli63%syksyllä2017.
Juomissaasemansäilyttämiseentähtääyksiviidesosayrityksistä.Kukaanjuoma-alanyrityksistäeiilmoittanut,ettätoimintaloppuutaietteiyritykselläolekasvutavoitteita.Alko-holilainuudistus,kulutuksenmuutoksetjaelämyksellisyydenhakeminensekätaloudenpi-ristyminenovatosaltaansiivittäneetjuoma-alaakasvuhakuisuuteen.Yritystoiminnansään-telykoetaankilpailutilannettakeskeisempänäkehittämisenesteenä.
Kuva40.Juomienvalmistuksen(TOL11)jaelintarvikealanpk-yritystenkasvuha-kuisuus,%
47 %
33 %
20 %
0 %
0 %
28 %
48 %
18 %
6 %
9 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen
Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan
Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämäedellyttää kasvua)
Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita
Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuodenaikana
Mikä vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta?
Elintarvikkeiden valmistus, n=106 Juomien valmistus, n=26/30
Lähde:Pk-yritysbarometri2/2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyjjatyö-jaelinkeinoministeriö.
Yritystentoimintaedellytyksetmuuttuvatliiketoimintaympäristössätapahtuvienmuutostenseurauksena,mikäedellyttääyrityksiltäjatkuvaatoimintojenkehittämistäjauudistumista.Markkinointijamyyntiovatperinteisestiolleetpk-yritystenkeskeisiäkehittämiskohteita,joi-denkehittämistäpititärkeänäylipuoletjuoma-jaelintarvikeyrityksistä.Juoma-alanyrityk-sistäjopa78%näkimarkkinoinninjamyynninkehittämisenmerkittävänä.
Lähespuoletjuoma-alanyrityksissäarvioikehittämistarvettaolevantuotannossajamateriaalitoiminnoissa,tietotekniikassa,tuotekehityksessäjalaadussasekävienninke-hittämisessäjakansainvälistymisessä.Juomienvalmistuksessayhteistyönkehittämiseennähtiinolevanvähemmäntarvettakuinelintarvikealalla.Markkinointi-jamyyntiosaami-senkehittämisessänousivatkeskiöönhenkilöstönmarkkinointiosaamisenlisäksimyösverkostoitumiseenjayhteistyöhönliittyvätosaamistarpeetsekäuudenhenkilönSuo-meenpalkkaaminen.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 75
Kuva41.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksen(TOL11)pk-yritystenkokematsisäisetkehittämistarpeet,%
36 %
10 %
10 %
78 %
48 %
19 %
48 %
8 %
2 %
8 %
28 %
16 %
23 %
58 %
29 %
19 %
41 %
34 %
5 %
14 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
Johtaminen
Yrityksen hallitustyöskentely
Henkilöstön kehittäminen ja koulutus
Markkinointi ja myynti
Vienti ja kansainvälistyminen
Rahoitus, talous ja laskentatoimi
Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka,tuotekehitys, laatu
Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta
Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminenhuomioon toiminnassa
Ei osaa sanoa
Millä seuraavista yritystoiminnan osa-alueista, joihin toiminnallanne voitte vaikuttaa, koette olevan eniten kehittämistarvetta yrityksessänne ?
Elintarvikkeiden valmistus, TOL10 -11 Juomien valmistus, TOL11
Lähde:Pk-yritysbarometri2/2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyjjatyö-jaelinkeinoministeriö.Vastaajatovatvoineetvalitauseitavaihtoehtoja.
Syksynpk-yritysbarometrissäpk-yritystenpahimpinakehittämisesteinäolivatkilpailutilannejatyövoimansaatavuus.Elintarvike-jajuoma-alanyrityksissätyövoimansaatavuudeneikoettuestävänkehittämistä.Läheskolmannesjuoma-alanvastaajistakokiyritystoiminnansääntelynolevankeskeisinkehittämiseneste,kutenkuvasta42ilmenee.Kilpailutilannejaresurssitekijätnähtiinseuraavaksimerkittävimpinäkehittämistähaittaavinajuomienval-mistuksessa.Byrokratia(75%)koetaanselvästimerkittävimmäksisääntelyynliittyväksiesteeksijuoma-alankehittämisessäjatoiseksikeskeiseksinousimuusääntely(24%).
76 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva42.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksen(TOL11)pk-yritystenpahimmatkehittämisenesteet,%
29 %
13 %
24 %
11 %
3 %
17 %
3 %
16 %
29 %
14 %
10 %
6 %
14 %
2 %
10 %
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %
Yritystoiminnan sääntely
Kustannustaso
Kilpailutilanne
Rahoitus
Työvoiman saatavuus
Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus)
Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne
Ei osaa sanoa
Mitkä ovat yrityksenne kehittämisen pahimmat esteet?
Elintarvikkeiden valmistus n=106 Juomien valmistus, n=30
Lähde:Pk-yritysbarometri2/2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyjjatyö-jaelinkeinoministeriö.Vastaajatovatvoineetvalitauseitavaihtoehtoja.
6.2 Yhteenvetoajanäkymiä
Ruoka-alaonkansantaloudellisestitärkeä,silläsetyöllistääsuoraan38000javälillisesti340000henkilöäsekätuottaahuomattavanarvonlisäyksenjaverokertymän.Lisäksiruo-kaketjullaonoleellinenmerkitysalueellisellekehityksellejahuoltovarmuudelle.Nykyisetalkutuotannonvaikeudetheijastuvatelintarviketeollisuuteen.Kotimaisetraaka-aineetovatkuitenkinelintarviketeollisuudellemmeelinehto,janiidensaatavuustulisierikeinoinvar-mistaa.Ruoka-alaonkehittyvääbiotaloutta.
Kiristynytkotimainenjakansainvälinenkilpailupakottaaruokaketjuneritoimijoitauu-distumaanjatiivistämäänyhteistyötä.Laajenevallatutkimusyhteistyölläjaarvoketjukehit-tämisellätuetaanelintarviketeollisuudenkasvumahdollisuuksiajakannattavuuttasekäluo-daanedellytyksiäkestävälleruoantuotannolle.Yhteiskunnallisessakeskustelussatieteel-listätietoahaastetaanyhäenemmänkokemusperäisellätiedolla,jokalisääselkokielisenviestinnäntarvettakuluttajilleruoka-,juoma-jaravitsemusasioissa.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 77
Uusiutuminenjaketteryysyhätärkeämpiäominaisuuksiamenestymisessä
Alan kilpailukyvyn varmistamisessa tulisi tähdätä lisäarvon tuottamiseen volyymikehittä-misenjatehostamisenohella.Tilanteessa,jossamarkkinakasvuonvähäistä,yritystenonkehitettävätuotteitataitoimintoja,joistakuluttajatovathalukkaitamaksamaanaiempaaenemmän.Hintaohjaakuitenkinmonienkuluttajienvalintoja.Aktiivisellatuotekehityksellävarmistetaanyritystenkilpailukyky.Haasteonkuitenkinuudistuariittävännopeasti.Kilpai-lukykytutkimuksenmukaanmeilläSuomessapanostetaanliianvähänliiketoimintojenke-hittämiseen.
Elintarviketeollisuusliitontuoretutkimusstrategia2018–2025nostaapohjoisenulottu-vuudensuomalaisenelintarviketeollisuudenkilpailuvaltiksijapyrkiisamallavahvistamaanruokaturvaasekäomavaraisuutta.Ilmastonlämpeneminen,kuluttajienkasvavaympäris-tötietoisuus,digitalisaatiojauudettuotantoteknologiatovatstrategianmukaantoimintaym-päristöämuokkaavimmatmuutosvoimat.Tutkimusstrategiassakehittämisenpainopisteiksivalikoituivat seuraavat asiat: 1.Resurssitehokaspohjoinenruoantuotanto2.Digiajankuluttajanruokapalvelut3.Innovatiivisettuotantoteknologiat4.Hyvinvointiatutkitustiedistäväruoka.
Teknologioidenkehittyminenjadigitaalisuudenhyödyntäminenonnähtymyösmuissayhte-yksissäkeskeisinäkehittämisenmahdollistajina.Teknologioidenkehitysmuuttaamyösalanosaamisvaateita.Alanyrityksettarvitsevatmonenlaistaosaavaatyövoimaamyösjatkossa.
Muovittomampihuominen
Luonnonvarakeskuksenselvityksenmukaanpakkaustenosuusruokaketjunkokonaisympä-ristövaikutuksistaonparisenprosenttia.Materiaaleillajatilankäytölläonisovaikutuspakka-ustenympäristöystävällisyyteen.Pakkauksiltaedellytetäänyhäenemmänbiopohjaisuutta,biohajoavuuttataikierrätettävyyttä.Muovillejaalumiineillekehitetäänkorvaaviabiopohjai-siavaihtoehtoja.Selluloosapohjaisetratkaisutvoivatollayksivaihtoehtoelintarvikepakka-ustenmuovienkäytönvähentämisessä.Biomuovienkysyntäontällähetkelläsuurempaakuinniidentuotanto.Biomuovienheikkoutenaonkuitenkinmuoviaheikompilujuus,jäyk-kyysjasuojauskyky.Yksitarveonmyöspakkaustenkeventäminen,jollavoidaanvähen-tääpakkausjätettäjakuljetukseenkuluvaaenergiaa.
Kotimaisuus,vastuullisuus,laadukkuus-arvopohjaisetvalinnatvahvistuvia
Taloustutkimuksensyksyllä2018julkistetunSuomisyö-tutkimuksenmukaanlähesneljäviidestäsuomalaisesta(78%)pitäätärkeänäsyödäkotimaistaruokaa.Yhtämoniuskoo,ettäkotimaisetelintarvikkeetovatulkomaisiaturvallisempia.Yhäuseampi,lähesjokatoi-nen,Suomisyö-kyselyynvastanneistaarvelee,ettäruokavalinnoillapystyyvaikuttamaan
78 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
ilmastonmuutokseen.Neljävuottasittentätämieltäolikolmannesvastaajista.Myöspakka-ustenympäristöystävällisyyteenkiinnitetäänaiempaaenemmänhuomiotaostotilanteissa.
Laajatarjoama–uudettuotteet,bränditjainnovaatiot
Kuluttajathaluavatvaihtelua.Senäkyymuunmuassalähiruoansuosimisena,erikoistuot-teidenkokeilunajaerilaistenkasvisperäistenvaihtoehtojenlisääntyneenätarjontana.Koti-maisuudenohellakuluttajatarvostavatkäsityöläisyyttä,elämyksellisyyttäjavastuullisuutta.Lisääntynytruoka-jajuomaharrastuneisuusonlisännytkokeiluajalaatuunsatsaamista.Kulutustaohjaavatarvotjamonettrenditluovatkotimaisilleyrityksillekasvunmahdollisuuk-sia.Kuluttajakäyttäytyminenkuitenkinyksilöityyyhäenemmän,jaennakointimuuttuuyhähaasteellisemmaksi.
Hyvinvointionmegatrendi,jokaluomenestymisenmahdollisuuksiaravintoarvoltaanjamaultaanhyvilletuotteille.Yritysvastuutkorostuvatkansainvälistyvässäliiketoiminnassa.Erilaisetturvallisuusriskitjaväärennyksetlisääntyvät.Niidentorjuntaedellyttääyrityksiltäenenevässämäärinlaatu-jaympäristöjärjestelmienmukaistatoimintaa.Myösvientitoi-mintajakaupanomienmerkkituotteidenvalmistusedellyttävätpääsääntöisestisertifioitualaatujärjestelmää.
Suomalaisilla ruoilla ja juomilla nostetta
Suomentaloudentilannejapäivittäistavarakaupanvahvistuneetnäkymätsekäkuluttaja-luottamuksenkasvutukevatelintarvikkeidenjajuomienliikevaihdonkasvua.Kasvuaruoka-alahakeeviennistä.Vaikkajuomasektorimmeonkansainvälistynyt,vientiäharjoittavienyri-tystenkärkionmelkokapea.Yhäuseammanyrityksentulisikinsuuntautuavientiinyhteis-työssämuidentoimijoidenkanssa.Lähiruokatrendiilmeneemyöskansainvälisessäjuoma-sektorissa,jamonetsuomalaisetyrityksetovatsaaneetnostettamenestyttyäänkansain-välisissäkilpailuissa.
Suomalaiseen ruokaan liittyvät monet arvolupaukset luovat menestymisen mahdollisuuk-sia.Ruokamatkailu,kauppa,menestymisetkansainvälisisissäkilpailuissajaSuomi-maab-rändinkirkastaminenvauhdittavatosaltaanjuomienvientiä.Kansainvälisillämarkkinoillaontunnettavapaikallisettottumukset,arvotjamieltymyksetsekäerottauduttavamuistajahallittavakaupantekotavatjalogistiikkaketjutuotteidenhyvänmaunjalaadunlisäksi.
Tähtäimessäkasvukotimaassajakansainvälisillämarkkinoilla
Juomienvalmistuksessaonmoniakasvunälkäisiäyrityksiä.Strategisestitärkeilläinvestoin-neillavarmistetaanyrityksentoiminta-jakilpailukykymuuttavassaglobaalissaruokamark-kinassajaluodaankasvuuntähtäävääuudistumista.Erilaisillalisäarvotuotteillaylläpide-täänkasvukykyä.Innovatiivistentuotteidenlisäksitarvitaanonnistumistaniidenkaupallis-tamisessa.Digitalisaatiotarjoaakeinojatehdäasioitauudellatavalla.
Uusiaavauksiavientimarkkinoillaonsaatu,muttavolyyminkasvuvaatiiaikaajare-sursseja,varsinkinkuluttajatuotemarkkinoilla.Vahvatbrändittarinoineen,kansainväliset
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 79
yhteistyöverkostotjapitkäjänteinenvientityömahdollistavatonnistumisiakansainvälisillämarkkinoilla.Kilpailukansainvälisillämarkkinoillakinonkireää,jotenvienninkehittäminentarvitseetuekseenjatkuvaarahoitustajalaaja-alaistayhteistyötä.
Uudistunuttaalkoholilakiavoidaanpitääpiristymisruiskeenaelinkeinolle.Seonruokki-nutkilpailunkiristymistä,jaalalleonsyntynytuusiayrityksiä.Myösjuomatarjontaonmoni-puolistunut,jasitäontukenutkulutustottumustenmuutoskohtimiedompiatuotteita.
Elintarviketeollisuudellaonmoniakerrannaisvaikutuksia.Ruoka2030-Suomi-ruokaameillejamaailmalle–ruokapoliittisenselonteonvisiosopiimyösjuoma-alankehittämiseen,sillä vision mukaisesti:
”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua, kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tie-toisia valintoja.
Elintarvikkeiden kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kil-pailukykyinen ja kannattava ruokajärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordi-noitu korkean tason tutkimus- ja kehitys- ja innovaatio- sekä opetustyö. Alan markkinointi- ja vientiosaaminen on hyvällä tasolla. Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elin-tarvikkeiden ja elintarvikeosaamisen vientimaa.”
ErilaistenjuomienvalmistusonjatkossakinmerkittävätoimialaSuomessa,silläjuomienkulutusonkeskeinenosaruokavaliotammeja-kulttuuriamme.Alaonmyösvahvastimat-kallamaailmalle.
80 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
7 Monitahoisenjuoma-alanSWOT-analyysia
7.1 Alkoholittomatjuomat
Vahvuudet Mahdollisuudet• Monialainen,työllistäväjauudistuva
teollisuudenala• Erikokoisia yrityksiä• Rationalisointietuisoissayrityksissä,toisaaltapienillähandicraft-etutuotteistamisessa,trendivasteet
• Laajatuotetarjontaruoka-javirvoitusjuomia• Kulutus vakaata, siirtymiä tuoteryhmien välillä• Veden,maidon,kahvinjavirvoitusjuomienmerkittäväroolisuomalaistenperusjuomina
• Kuluttajillapositiivinenkiinnostustuotteisiinjauutuuksiin
• Tunnetutbrändit• Turvallinen,puhdasruokajajuoma• Toimiva valvonta• Toiminnankehittämisenrahoitusja
kouluttautumismahdollisuudet• Bio-jakiertotaloudenkehittyminen
• Kulutustottumusten muutokset• Perinteistentuoteryhmienrajathämärtyvät• Veroratkaisut;virvoitusjuomaveronalentaminen• Kasvavakiinnostusalkoholittomienjuomienlisäarvo-ominaisuuksiinjaraaka-ainepohjaan
• Uudetkasvispohjaisetjuomat• Marjat,kasvikset,kaura–jalostavalla
teollisuudella tärkeä rooli• Kasvupotentiaaliaväestönikääntyessähelposti
nautittavina aterioina• Runsaat,puhtaatvesivarat.Puhdasmaaperäjailma.Arktisuus
• Ilmastopolitiikan nousu• Arvomaailmaatukevattyöpaikatkiinnostavat• Pakkausmateriaalienkierrätettävyys,vahvistuvatoimialojenvälinenyhteistyö
• Uudetjakelukanavat,kansainvälisetmarkkinat• Urbanisoituminen,jalostuksentarvekasvaa
Uhat Heikkoudet• Kulutustottumusten muutos• Lisättysokerijaetenkinnuortenvirvoitusjuomien
ylikulutus• Kulutussiirtymäeläinpohjaisistajuomistakasvispohjaisiin
• Poliittisetriskitaktivoituvat• Terveystrendejävaikeaennakoida,samoinpoliittisiaagendoja
• Alkuperämaan väärennykset • Verkkokauppa,monikanavaisuus
• Juoma-alanmerkitystätyöllistäjänäjaveronmaksajanaeitiedosteta
• Säädöksistäriippuvainentoimintaympäristö• Keskimäärinvaatimatonkannattavuus;pisteverotusheikentääalankannattavuuttajauudistumista
• Vaatimattomuusalalla• Juomienmaineongelmaliittyyosinmyös(ruoka)juomiin
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 81
7.2 Alkoholiasisältävätjuomat
Vahvuudet Mahdollisuudet• Perinteikäsvahvateollisuudenala• Brändienjatarinoidenmerkityssuuri,mikäluo
lisäarvomahdollisuuksia• Kuluttajillapositiivinenkiinnostustuotteisiinja
uutuuksiin• Rationalisointietuisoissayrityksissä,toisaaltahandicraft-eduntuotteistaminenpienillä
• Kiinnostusjuomienominaisuuksiinjalaatuunlisääntyy sekä maksuvalmius
• AidostikansainvälisetmarkkinatjaSuomenetäinensijaintieiisoviennineste
• ToimivaSuomenmaabrändialkoholijuomissa
Uhat Heikkoudet• Alkoholinkulutuksen laskeva suunta Euroopassa• Terveystrendejävaikeaennakoida,samoinpoliittisiaagendoja
• Keskimäärin vaatimaton kannattavuus
• SäädöksiäeiharmonisoituedesEU:ssa,mikäjohtaans.crossborder-ongelmiin
• Markkinointirajoituksetestävätuusientuotteidenesilletuontia
• Alkoholiaiheuttaamyöshaittavaikutuksia
82 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
LähteetBusinessFinland,www.businessfinland.fi
Elintarvikealan pienyrityksiä, www.aitojamakuja.fi
Elintarviketeollisuusliitto ry, www.etl.fi
Elinkeinoelämänkeskusliitto(EK),Suhdannebarometrilokakuu2018jaInvestointitiedusteluwww.ek.fi
Elintarviketurvallisuusvirasto, www.evira.fi
ElinkeinoelämäntutkimuslaitosETLA,Luonnonvarakeskus.2017.Suomalaisenelintarvikeketjunme-nestyksenavaintekijät.Valtioneuvostonselvitys-jatutkimustoiminnanjulkaisusarja7/17
ElinkeinoelämäntutkimuslaitosETLA,Datanvälittäjätlisäävätkilpailua,ETLAWorkingPapers61,www.etla.fi
Findikaattori,www.findikaattori.fi
FoodandDrinkEurope,www.fooddrinkeurope.eu
HE/1652018vp.Hallituksenesityseduskunnallelaiksialkoholi-jaalkoholijuomaverostaannetunlainliitteen muuttamisesta
HE166/2018vp.Hallituksenesityseduskunnallelaiksivirvoitusjuomaverostaannetunlainliitteenmuuttamisesta
Kaupan liitto, www.kauppa.fi
Kauppalehti, www.kauppalehti.fi
Kehittyvä Elintarvike, www.kehittyvaelintarvike.fi
Kesko, www.kesko.fi
Luonnonvarakeskus, www.luke.fi
Luonnonvarakeskus. 2017. Selvitys ruokaketjunmerkityksestä kansantaloudelle ja alueille, www.luke.fi/uutiset/luke-selvitti-ruoka-ala-tyollistaa-suomessa-lahes-340-000-henkea/
Maaseudun tulevaisuus, www.maaseuduntulevaisuus.fi
Matkailu-jaRavintolapalvelutMarary,www.mara.fi
M-Brain,uutispalat
MMM,Ruoka2030:Suomi-ruokaameillejamaailmalle,www.mmm.fi
Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliitto,www.panimoliitto.fi
PellervontaloustutkimusPTTry,www.ptt.fi/ennusteet/
Pk-yritysbarometrisyksy2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyj,TEM
ProLuomury,www.proluomu.fi
Päivittäistavarakauppary,www.pty.fi
RuokatietoYhdistysry,www.ruokatieto.fi
Suomenalkoholijuomakauppayhdistys,www.sajk.fi
SuomenasiakastietoOy,www.asiakastieto.fi
TeamFinland-verkosto,www.team.finland.fi
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 83
TEMToimialaOnlinetietopalvelu,http://www2.toimialaonline.fi/
Terveydenjahyvinvoinninlaitos,www.thl.fi
Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi
Ulkomaankauppatilastot, http://uljas.tulli.fi
Valtioneuvostonkanslia,www.vnk.fi/tulevaisuuskatsaukset
Valtiontaloudellinentutkimuskeskus,www.vatt.fi
Valvira,www.valvira.fi
Virvoitus-japanimoteollisuusliitto,www.panimoliitto.fi
YritysSuomi, www.yrityssuomi.fi
Yritystenjayhdistystenwww-sivut
www.baristat.fi
www.kahvi.fi
www.pienpanimot.fi
www.suomenpienpanimot.fi
www.teenystavat.fi
www.viinitilat.net
1
Liite 1 ALCOHOLIC DRINKS IN JAPAN
1. EXECUTIVE SUMMARY The Japanese alcoholic drinks market experienced stagnation in 2017, as it continued to suffer from the trend towards “ienomi” (drinking at home) amongst budget-conscious consumers. In Japan, in order to stimulate the growth in a stagnant market, there have been attempts to reach new consumers; attempts to attract female and younger consumers have led to a focus on sweeter, lower alcohol products especially in RTD –segment. This has put more emphasis on qualities such as a lack of artificial ingredients and reduced carbohydrate content. Government efforts to increase female participation in the paid workforce are likely to increase the potential for innovation targeting women as new consumers, as women will have more disposable income and opportunities to be more social with work colleagues. Domestic manufacturers continued to dominate the Japanese alcoholic drinks market in 2017, with the most prominent non-Japanese multinationals failing to feature amongst the top 10 players by volume during the year. Japanese companies remained the dominant players across all alcoholic drinks categories. Indeed, the strength of domestic players was highlighted in some areas by the importance of the “Made in Japan” positioning, which was an increasingly notable feature of the emergent craft spirits segment, for example. The Japanese alcoholic drinks market is forecast to experience marginal growth over 2017-2022. However, the market’s performance and the precise character of its evolution will depend heavily on legislative, regulatory and fiscal developments over the course of the forecast period. Planned changes to taxation have the potential to bolster demand by lowering prices in certain areas, such as beer and sake. In December 2016, the government announced a provisional plan for the reformation of its liquor tax regime, to be implemented in three stages over a period of 10 years. The overall liquor tax levied on beer is to be standardised at JPY55 per 350ml, while the liquor tax on sake, wine, and RTDs will be standardised at JPY35 per 350ml. This provisional plan for the reformation of liquor taxes includes a relaxation of classification of beer products. In Japan, beer has traditionally been classified as a product with more than 67% malt content; however, under the new tax regime, this malt content requirement is set to be reduced to 50%. The government of Japan aims to progressively make changes to the liquor tax regime so as to encourage the development of new products by manufacturers, including microbreweries. Under the current beer classification, some craft beer brands and imported beers are required to label their products as happoshu due to the malt content being less than 67%, or because they include ingredients such as spices which disqualify them from being classified as beer. Moreover, if the proportion of malt in a product is more than 50%, beer tax is applied even though it is labelled as happoshu. In June 2017, the government made an amendment to liquor tax to restrain discounting by retailers and promote fair competition. This amendment newly introduced “Standards for fair trade of alcoholic drinks”, which requires that manufacturers, distributors, and retailers do not sell alcoholic drinks at prices below the gross cost of sales (including cost of sales and selling, general and administrative expenses) on a continuous basis without justifiable reason. By October 2020, the tax on beer will have been reduced from JPY77 to JPY70 per 350ml can, while the “new genre” tax will be increased to JPY37.80 per 350ml can.
2
The Liaison Council for Drinking came into effect in January 2008 and established voluntary standards for the advertising of alcoholic drinks. These voluntary standards establish certain rules regarding cautionary statements in alcohol advertisements and regulate font size for print media advertisements and the duration of cautionary statements for advertisements in the broadcast media such as television. It also sets benchmarks for the online advertising of alcohol. The standards also set norms with regard to the places that can be considered suitable for the outdoor advertising of alcoholic drinks and the type of programming and the times of day during which broadcast advertisements for alcoholic drinks can be aired.
2. CATEGORY SUMMARY Spirits registers -1% volume decline to reach 1,005 million litres in 2017. Both imported and exported whiskies perform well during the year. The average spirits’ unit price is driven up by price rises in whiskies. White spirits followed the success of whisky in 2016 and 2017, following a downturn in its fortunes in the middle of the review period. Craft spirits is on the rise in the Japanese market, supported by demand for “Made in Japan” products. The craft development is prominent in whiskies and in spirits such as Japanese craft gin, although there is no clear definition of what makes a product craft. Generally, such alcoholic drinks, which are made with unique local ingredients or are micro-produced, perceived as craft. In 2017, gin saw many “Made in Japan” craft launches.
Beer records total volume decline of 2%, down to 5.8 billion litres, in 2017. The amendment to liquor tax leads consumers to migrate from beer to RTDs. Weissbier/Weizen/Wheat Beer records 145% volume growth driven by intensive new product launches. Beer was hit by an amendment to liquor tax aimed at limiting retailer discounting, which led to a significant rise in prices. However, pockets of opportunity remained, especially in categories suited to home consumption and, particularly, drinking with meals. Non-alcoholic beer enjoyed growth in 2017, thanks largely to the launch of Kirin Zero ICHI by Kirin Brewery. Cider/perry is expected to register a 2% total volume forecast CAGR over the forecast period, to reach 1.8 million litres by 2022
RTDs/high-strength premixes records total volume growth of 9% in 2017 to reach sales of 1,134 million litres. RTDs/high-strength premixes, whiskies, cider/perry and craft beer all benefited from evolving demand trends in the market to some degree at the end of the review period.
3
3. DISTRIBUTION OF ALCOHOLIC BEVERAGES IN JAPAN Supermarkets and convenience stores both maintained trends of volume share growth in 2017, at the expense of food/drink/tobacco specialists and independent small grocers. The modern grocery formats are benefiting from the convenience they offer consumers with increasingly busy lifestyles, as well as the compatibility of purchasing alcoholic drinks for ienomi along with general household groceries. Supermarkets also benefit from competitive pricing, though the amendment to the liquor tax in 2017 aimed to limit aggressive discounting by retailers. Internet retailing remained limited and saw its share of overall alcoholic drinks volumes continue to decline in 2017, partly as a result of the poor performance of two of its key categories, wine and spirits Any off-trade or on-trade establishment in Japan can legally sell alcohol 24 hours per day as long as the premises is in possession of the appropriate alcoholic drinks license. Only sales of alcoholic drinks through vending machines are prohibited between 23.00hrs and 05.00hrs. Nevertheless, there are some vending machines which sell alcohol 24 hours per day, provided that customers insert their identity cards, although these vending machines are very few and far between.
4
4. SPIRITS IN JAPAN - CATEGORY ANALYSIS
Spirits registers -1% volume decline to reach 1,005 million litres in 2017. Both imported and exported whiskies perform well during the year. Other blended scotch whisky registers the fastest total volume growth, of 13%, in 2017. The average spirits’ unit price is driven up by price rises in whiskies. Spirits are expected to see volumes stagnate over the forecast period, with sales of 998 million litres in 2022. Whiskies recorded year-on-year growth throughout the review period, thanks to a steady ongoing fashion for highballs in both off-trade and on-trade channels. The highball drinking style has been popular since around 2008, when it was stimulated by Suntory’s Japanese whisky brand, Kakubin. It has now extended to other types of whisky, including bourbon, scotch whiskies and other imported whiskies, with some bars also starting to offer whisky-based cocktails. In 2017, overall imported whiskies recorded good sales on the back of manufacturers’ intense promotion and insufficient production of domestic whiskies. As a result of an insufficient supply of Japanese whiskies, many domestic brands and imported brands saw prices increases to support investment in production facilities. Recently, the demand for alcoholic drinks to be enjoyed with meals has led to a consumer preference for carbonated, lighter alcohol beverages, which has spurred demand for highball-style drinks. In addition, some consumers perceive highballs as healthier alcoholic drinks compared to beers, as they can have a lower carbohydrate content. Beer consumers migrated to highballs, which are particularly popular amongst younger drinkers. Thanks to the impact of the highball trend, whiskies are expected to register growth over the forecast period, even though the largest category, Japanese whisky, is expected to continue to suffer from production issues. White spirits followed the success of whisky in 2016 and 2017, following a downturn in its fortunes in the middle of the review period. The fast production cycle of white spirits compared with whiskies, which require years of ageing, has enabled it to exploit the strong demand for highballs initially driven by the whiskies category. Craft spirits is on the rise in the Japanese market, supported by demand for “Made in Japan” products. The craft development is prominent in whiskies and in spirits such as Japanese craft gin, although there is no clear definition of what makes a product craft. Generally, alcoholic drinks made with unique local ingredients or micro-produced are perceived as craft. In 2017, gin saw many “Made in Japan” craft launches. Suntory spirits launched Roku (“Six” in Japanese, meaning it contains six Japanese botanicals), and Asahi launched Nikka Coffee Gin. The recipes of these gins follow the classic gins, in the use of juniper, for example, but also add local botanicals, such as yuzu, kabosu, sansho and sakuru, into the mix to bring a distinctive Japanese flavor and identity to the products to appeal both to domestic consumers and foreign tourists. In contrast to the positive performances of whiskies and white spirits, Japan’s local spirits continued to suffer in 2017.
5
Shochu/soju, a traditional local spirit distilled from barley, rice or sweet potatoes, suffered declining volumes due to the ageing of its core consumer base. Many of the elderly consumers of shochu are reducing their alcohol intake for health reasons as they age, and this has contributed to the overall contraction of spirits in recent years While retail sales of shochu struggle, the popularity of Lemon Sour, a shochu cocktail with fresh lemon and carbonated bottled water, is boosting the spirit’s performance on-trade channels. Lemon Sour is a shochu cocktail served with cut fresh lemon and crushed ice, or frozen lemon, and strongly carbonated water, originally deriving from Izakaya, traditional bars for casual after-work drinking and dining. It was representative of economy cocktails in the 1980s, proving particularly popular amongst working, middle-aged salary men in the Tokyo area, but is now perceived as a relatively healthy, fresh carbonated cocktail with a sense of nostalgia. Lemon sour is now gaining popularity even amongst younger consumers, who increasingly tend to prefer strongly carbonated drinks with a lower alcohol content. Suntory Spirits extended its lead over second-placed, Takara Shuzo, in overall spirits in 2017. The promotion of the highball trend in relation to Suntory’s core whisky brands, Kakubin, Jim Beam, Torys Classic and Maker’s Mark, helped the company to increase its volume share during the year. As the leading name in the revival of the highball trend since around 2008, the company has continued to make efforts to improve and standardize the taste of highballs offered in on-trade outlets by distributing special highball training manuals and conducting seminars for bartenders in order to maintain consistently high-quality drinks for new consumers trying out highballs.
6
5. BEER IN JAPAN - CATEGORY ANALYSIS Beer records total volume decline of 2%, down to 5.8 billion litres, in 2017. The amendment to liquor tax leads consumers to migrate from beer to RTDs. Weissbier/Weizen/Wheat Beer records 145% volume growth driven by intensive new product launches. The overall beer price rises from June 2017 following the amendment to liquor tax. The leading players, Asahi Breweries and Kirin Brewery, maintain their positions during the year. Beer is expected to register a total volume CAGR of -1% over the forecast period, with sales falling to 5.4 billion litres in 2022. Japan’s beer market was impacted by two significant obstacles in 2017 – price increases due to an amendment to liquor tax and unusual weather, including record-breaking rain and low temperatures from summer to autumn when beer demand is traditionally highest. In June 2017, the government made an amendment to liquor tax to limit retailer discounting of alcoholic drinks. The amendment introduced “Standards for Fair Trading of Alcohol Beverages”, which prohibits manufacturers, distributors, and retailers to sell alcoholic drinks at prices below the gross cost of sales on a continuous basis without justifiable reason. This led to a rise in prices, which, in turn, drove consumers to rival alcoholic drinks, such as spirit-based RTDs. The craft beer market remains niche, estimated at less than 1% of total beer volumes (excluding non-alcoholic beer). Over the forecast period, beer is expected to continue its struggle to attract consumers back from economical RTD offering. Non-alcoholic beer enjoyed growth in 2017, thanks largely to the launch of Kirin Zero ICHI by Kirin Brewery. The company applied the Ichiban Shibori (first press) method developed by its core beer brand, Kirin Ichiban Shibori, in an effort to offer the authentic taste of real beer.
7
Asahi retained the lead in the Japanese beer market in 2017. Although its core beer brand, Asahi Super Dry, celebrated its 30-year anniversary in 2017, it saw sales continue to fall, having dropped below 100 million cases for the first time in 27 years in 2016. The brand was hit by the poor performance of kegs in on-trade channels due to record-breaking rain and low temperatures from summer to autumn. Kirin remained second in the beer market in 2017. Kirin initiated the renewal of its core beer brand, Kirin Ichiban Shibori, in September 2017, which helped to attract new consumers and boost sales in retail channels. Nonetheless, the brand witnessed declining volumes in the final year of the review period. Kirin also continued to focus on the development of craft beer as it looked to revitalise the market. From April 2017, the company started to distribute Tap Marché, a small-sized, space-saving craft beer dispenser, to on-trade channels in Tokyo and the surrounding area, with the aim of reaching 1,000 outlets.
6. CIDERS / PERRIES IN JAPAN - CATEGORY ANALYSIS Cider/Perry records 3% total volume growth in 2017 to reach 1.7 million litres. The expansion of sweet and low-alcoholic RTDs draws consumers away from cider/perry for ienomi occasions. On-trade sales grew faster than off-trade sales in 2017. The category sees marginal growth in average unit price during the year. Cider/perry is expected to register a 2% total volume forecast CAGR over the forecast period, to reach 1.8 million litres by 2022. Nikka Whisky Distilling maintains its dominant position, with a 62% total volume share. Cider/perry recorded healthy total volume growth throughout the review period, though it slowed notably in 2017 and the category remains niche in the Japanese market. Most cider products have a similar positioning to sparkling wine. The category is positioned as a naturally brewed sparkling alcoholic drink containing relatively few artificial ingredients to help fermentation and flavorings. These features help to attract female and young consumers, which comprise the category’s main consumer base. Such consumers seek fruity and natural alcoholic drinks with a low alcohol content, from 3% to 5%. Cider is also promoted as a local product, as apple producing areas are revitalised. Over the review period, the number of wineries and breweries producing cider from locally produced apples in Aomori, Nagano and Yamagata prefectures, the top three apple producing regions, increased. Cider produced in Japan is made from the Fuji or Kougyoku apple varieties, which are characterised by a high sugar content and provide a delicate and refreshing
8
taste. Locally produced cider has the potential to ride the developing craft trend in the Japanese market, following on from beer and spirits. Although cider/perry recorded healthy growth over the review period, thanks in part to its naturally healthy positioning relative to other alcoholic drinks, the growing popularity of RTDs is luring consumers away from the category. In terms of the ienomi drinking trend, consumers are being attracted to the wide variety of canned RTDs, ranging from low to high alcohol drinks, and including products such as highballs and high-fruit variants. Japanese consumers with busy lifestyles appreciate the convenience and diversity of the RTDs offer. In contrast, there is only a limited range of cider/perry products available in Japan. More than 70% of total cider/perry volumes in Japan is accounted for by domestic players. Nikka Whisky Distilling Co Ltd continued to dominate sales of cider/perry in 2017, alone accounting for a 62% total volume share
7. READY-TO-DRINK (RTD) IN JAPAN - CATEGORY ANALYSIS RTDs, an increasingly prominent rival to beer, continued to expand strongly in 2017, as economy drinkers appreciated its high-alcohol offerings. In July 2017, Suntory introduced a new high-alcohol economy domestic lager under the Itadaki brand – meaning a top of the mountain in Japanese. The 7% new genre beer appeals to consumers who prefer high-alcohol spirit-based RTDs. High-alcohol beer has never been mainstream in Japan, but the popularity of high-alcohol RTDs has developed a potential consumer base for such products. Aware of the fact that Japanese consumers tend not to favor high-alcohol beer products because of their particular taste and flavor, Suntory designed Itadaki to be strongly carbonated with a high-malt/fermented content. During the forecast period, high-alcohol beers could help beer to regain consumers who have turned to high-alcohol spirit-based RTDs. RTDs/high-strength premixes records total volume growth of 9% in 2017 to reach sales of 1,134 million litres. Increased beer prices due to the liquor tax amendment support consumer migration to RTDs during the year. Spirit-based RTDs records 9% total volume growth in 2017, thanks to intensive new product development. The average unit price remains stable in RTD/high-strength premixes. RTDs recorded strong year-on-year growth throughout the review period, while many other alcoholic drink categories struggled. The trend towards ienomi remains strong amongst consumers looking to save money, and economy-priced RTDs fit busy modern lifestyles and preferences for cocooning – RTDs are mostly consumed with meals as shokuchu-shu. Therefore, the popular flavours amongst RTDs are citrus-based, including lemon and grapefruit, which go well with meals as they are less sweet than other varieties. Japan’s RTDs market consists of four major variants within the spirit-based offer, each with its own distinct consumer base: high alcohol volume over 8%; low-alcohol volume less than 3%; highballs - whisky cocktail with carbonated water; and high fruit juice content RTDs. The high-alcohol volume and highball types tend to be consumed by male beer drinkers in their 30s to 50s. Low alcohol products are preferred by younger drinkers in their 20s, as an entry into alcoholic drinks, and female consumers. High fruit juice content RTDs are preferred by consumers looking for a particular flavor, aged from their 20s to 40s, including female consumers.
9
© E u r om o n i t o r I n t e r n a t i o n a l
Suntory Spirits Ltd maintains its leading position in RTDs/high-strength premixes with a 39% volume share. RTDs/high-strength premixes is expected to register a total volume CAGR of 9% over the forecast period, to reach sales of 1,705 million litres in 2022. The company’s core brand, -196C Strong Zero, which has an 8% ABV, is intended for more experienced drinkers and the taste is designed to match meals, with subtler, less intrusive fruit flavors, such as lemon and grapefruit. In 2017, the company continued to strengthen its highball RTD offer under its leading Japanese whisky brands, Kaku and Torys, and the bourbon brand, Jim Beam, and succeeded in attracting younger consumers and beer drinkers. The company also continued to invest in Horoyoi, lower alcoholic RTDs, to appeal to younger consumers. Kirin Brewery Co Ltd maintained second place in 2017, with its market-leading brand, Hyoketsu, performing particularly well. Hyoketsu saw record sales in 2017, bolstered by the launch of the Tabisuru Hyoketsu (Hyoketsu with travel). The new line extension uses unique cocktail flavours to target consumers in their 20s with a concept founded on their attitude towards experiences such as travel. Although Japan’s RTDs market is expanding strongly, the top two players jointly accounted for 68% of total volumes in 2017. While competition is expected to become more intense, the strength of these players presents a significant obstacle to new entrants. Explanations of words and/or terminology used in this report are as follows:
Beer: Following an amendment to the Japanese alcohol tax system, effective from 1 April 2018, beer is defined as having a weight of malt extract exceeding 50% of the fermentable ingredients, and new ingredients such as fruits, spices, and herbs are allowed up to 5% of the weight of malt. Happoshu: an alcoholic beverage marketed as an alternative to beer. Since 1 April 2018, happoshu is defined as having less than 50% of malt content. Ienomi: drinking at home rather than while eating out to reduce expenditure “New genre” beer/ “new generation” beer: an alcoholic beverage marketed as a beer alternative. Either uses malt alternatives, or a mix of happoshu and another type of alcohol. Classified under the Japanese alcohol tax system as other miscellaneous alcohol or liqueur, which enjoys a lower tax rate. Sake: a Japanese alcoholic beverage brewed from rice. Shochu: a Japanese distilled alcoholic beverage often made from sweet potatoes or wheat.
10
Shokuchu-shu: an alcoholic drink accompanying a meal. Umeshu: a Japanese liqueur made from steeping plum fruits (while still unripe and green) in alcohol (mostly shochu) and sugar. Highball: whisky mixed with soda, generally poured onto ice. Izakaya: Traditional bars for casual after-work drinking and dining Chu-hi: a derivation of highball mixing shochu, instead of whisky, with soda. GBO refers to Global Brand Owner, which is the ultimate owner of a brand. NBO refers to National Brand Owner, which is the company licensed to distribute a brand on behalf of a GBO. The NBO may be a subsidiary of a GBO or it may be a completely separate company. Share tables at both GBO and at NBO level are provided in the report. Reference to shares in the report analysis is at NBO level.
1
Liite 2
Alcohol drinks in China and Hong Kong- Market Overview
China Market Overview
Executive Summary
Year 2014-2016 period for alcoholic drinks was negatively affected, due to the Chinese government’s earlier crackdown on gifting and personal spending, cooling economic growth, and falling demand for beer. However, year 2017 saw evident growth of recovery. Due to the prolonged summer, volume sales of beer, the largest category within alcoholic drinks in volume terms in China, suffered only marginal declines in 2017, and this was compensated by continued volume growth in wine and spirits. Given the burgeoning middle class throughout the country, wine and spirits continued to witness steady growth in 2017, with development particularly strong in lower-tier cities.
Average off-trade unit prices of most products, including beer, wine, cider/perry and spirits continued to increase in 2017 due to rising production costs, falling grape wine output, and growth in the premium segments. Increased labour and logistic costs, as well as falling consumer demand, led to lower unit price increases on beer. Average unit prices of wine increased in 2017 as grape wine production declined globally. Spirits continued to witness strong prices increases. The meteoric rise of average unit prices of other spirits (baijiu – a grain- based spirit) was buoyed by rapid volume growth in the premium and super premium segments.
Leading manufacturers continued to increase their total volume sales more rapidly than other companies. Several factors contributed to this trend, with the most critical being sufficient capital investment. In a mature market, manufacturers must develop new strategies for growth. With better funding, leading companies, including China Resources Beer (Holdings) Co and Tsingtao Brewery Co, increased their merger and acquisition activities in order to gain share. Meanwhile, bolstered by large capital investments, it is easier for leading players to upgrade products and packaging and to expand their market presence nationally.
After years of effort, on-trade channels, represented by bars and restaurants, are well developed and are becoming mature in China. However, driven by a desire to try more alcoholic drinks varieties and a wish to avoid higher prices, purchasers of many types of alcoholic drinks are migrating from on-trade to off-trade channels. On-trade sales growth was further impacted by a regulation issued by the Beijing Administration of Industry and Commerce (BAIC) in 2013 allowing customers to bring their own bottles. Another hurdle is outlet closure. For example, outdoor barbeques and hawker stalls (dapaidong), two major channels for beer, ae banned in many cities and provinces, due to air pollution and the potential threat to social stability.
After years of development, most alcoholic drinks categories have already matured in China. Total volume sales of alcoholic drinks are set to grow slowly over the forecast period. With the improvement in health awareness among consumers, demand for alcoholic beverages is set to stabilize. Beer, the largest category in volume terms, is expected to register a negative total volume CAGR over the forecast period due to its shrinking consumer base. The more dynamic categories, including cider/perry and whiskies, play too small a role in the market to drive growth.
2
China is gradually changing its law to regulate the activities related to purchasing, selling and consuming, branding and marketing of alcohol products. There is limited amount of alcohol products to be advertised in the medium of television and broadcast media, also more severe punishment to drinking and driving.
Taxation and duty levies on most alcoholic drinks categories remained the same in 2017 as in the previous year. Excise taxes on beer and rice wine are charged by volume, while those on wine and spirits are charged by value. Moreover, the excise taxes on baijiu are charged by both volume and value. The tariff for imported grape wine is expected to decrease, which will definitely attract an increasing number of wine importers and lead to fiercer competition between domestic wine producers. According China’s Finance Ministry, tariffs on whisky and brandy have dropped from 10% to 5% since 1 December, 2017.
Given the increasing popularity of travelling abroad amongst the Chinese, it is much easier and more convenient for them to purchase duty-free products in international airports in China and foreign countries. Moreover, zero-tariff alcoholic drinks in duty-free stores at the airport, such as zero-tariff grape wine in
3
Hong Kong, China appeal to Chinese consumers. As a result, consumers are more likely to purchase premium alcoholic drinks, including premium local spirits, imported spirits and grape wines, in duty-free stores.
Cross-border/private imports of alcoholic drinks are on the “dangerous” transported products list, which is strictly controlled by Chinese customs; however, in spite of the strict controls by the Chinese government, it is still possible to trade alcoholic drinks across borders or with private imports.
Thanks to the increase in living standards and average household incomes, the tendencies of premiumisation and individualism in most consumer packaged goods categories are continuously strengthening. The alcoholic drinks market is no exception. It is likely to witness an increasing number of companies launching high-end products and special editions. For example, following the success of its WOW edition beer in 2016, Tsingtao Brewery Co introduced a special edition of its Tsingtao premium beer, Classic 1903, called Tsingtao Shinya Shokudo. Similar to WOW, Shinya Shokudo is a popular Intellectual Property (IP) and has been adapted to TV series and movies in China. Over the forecast period, more breweries are anticipated to move their marketing campaigns away from a focus on beer to a broad engagement through games, manga, movies and TV series.
Category Analysis
1. Beer
Beer records a slight decline in total volume sales to 45.5 billion litres in 2017. The demand for beer reaches saturation in 2017. In China, Weissbier/Weizen/wheat beer is the most dynamic category in 2017, with total volume sales growing by 33%. Off-trade average unit prices of beer increase by 5% in 2017. China Resources Beer (Holdings) Co Ltd continues to lead beer with a 26% total volume share in 2017. Beer is expected to record a marginally negative total volume CAGR over the forecast period to fall to 45.0 billion litres in 2022
Total volume sales of beer fell in both 2016 and 2017, with 2017 being the fourth successive year of decline. This was due to a number of factors, including the dwindling population of beer drinkers and changes in consumer lifestyles such as increased consumption of alternative alcoholic drinks.
Since 2015, the beer industry has struggled with overcapacity and an inability to deliver value to shareholders. The problem is likely to worsen given the declining beer volume sales in 2016 and 2017. On the one hand, rising production and sales costs are placing pressure on prices. On the other hand, beer consumers in China are growing more sophisticated and demanding, along with ongoing urbanisation and the expansion of modern retail outlets which carry higher- end products. They are earning higher salaries and are willing to spend more on purchasing high-quality goods.
5
2. Cider/Perry
Cider/perry records total volume growth of 17% in 2017 to reach 94,872 litres. It also remains a niche, with female consumers driving growth in 2017. Off-trade average unit prices of cider/perry increase by 4% in 2017. In China, Carlsberg Brewery Guangdong leads cider/perry with a total volume share of 27% in 2017. This category is expected to record a total volume CAGR of 14% over the forecast period to reach 181,319 litres in 2022.
In 2017, cider/perry recorded stronger total volume growth than the average of the review period. This can be explained by the growing number of imported brands which continued to contribute to consumer awareness. The boom in internet retailing in China provides a perfect platform for small or unknown brands to approach consumers in a cost efficient way. A number of international brands such as Savanna Cider from South Africa, Moa Cider and Zeffer Cider from New Zealand entered China in 2017, following the brands which have already gained footholds in the market such as Somersby and Strongbow. New brands are expected to appear over the forecast period, given the immature nature of the category.
The key consumers of cider/perry are mainly women and students, especially women, who appreciate the refreshing flavour and healthy concept. The low alcohol content and fruity flavours not only make cider/perry a wonderful choice for daytime drinking with food, it is also easier to drink for those who do not drink regularly. In addition, compared with RTDs, cider/perry is less sweet, and considered much healthier with full natural ingredients and less artificial colourings and flavours, which are all highly valued selling points for females.
3. RTDs/high-strength premixes
RTDs/high-strength premixes records a total volume decline of 12% in 2017 as sales fall to 90 million litres, and it continues to suffer from declining consumer interest after the over-marketing strategies of 2012-2015. Spirit-based RTDs remains the only available product type in 2017 . The average unit prices of RTDs/high-strength premixes decline by 2% in 2017. Shanghai Bacchus Liquor Co remains the leading player
6
in RTDs/high-strength premixes with a 78% total volume share in 2017 . As forecast, RTD/high-premixes is expected to register a total volume CAGR of 8% over the forecast period, generating sales of 132 million litres in 2022
3. Spirits
Spirits records total volume growth of 1% to reach 5.8 billion litres in 2017. The premiumisation trend and increased consumption continue to drive growth in both local and international spirits in 2017. Single malt scotch whisky records the strongest total volume growth of 26% in 2017. And in 2017, total average unit prices of spirits increase by 11% . Local player Niulanshan Distillery Co retains its leading place with a 6% total volume share in 2017. Finally spirits is expected to record a total volume CAGR of 1% over the forecast period to reach 6.0 billion litres in 2022.
8
Hong Kong market overview
Executive Summary
With more people reaching the legal age for consuming alcoholic drinks and consumers’ increasing disposable incomes in Hong Kong, the alcoholic drinks market performed well in 2017, registering both on-trade and off-trade volume growth. Since the much-hailed 2008 tax exemption on all alcoholic drinks except for spirits, Hong Kong has become one of the world’s biggest wine trading centres, and the economy has benefited in a number of ways. Wine and spirits posted significant growth 2017 due to changes in consumers’ tastes and the move towards premiumisation. Beer and cider/perry also recorded healthy growth because of the wide choice and successfully attracting young drinkers. This can be seen from the shelves full of cider/perry brands in supermarkets and the rapid growth of craft beer.
Young adults are expected to remain a key target audience for manufacturers as they look to expand sales of alcoholic drinks in Hong Kong.
All categories except RTDs/high-strength premixes are expected to grow steadily in the forecast period, due to consumers’ changing lifestyles, coupled with their growing preference for high-quality beverages. It is expected that manufacturers will put more resources into product development and marketing promotions, whilst distributors and on-trade operators will import more brands of alcoholic drinks, which will be welcomed by young adults.
Craft beer continued to be a highlight in the beer category in 2017. The thirst for craft beer in Hong Kong has increased exponentially over the years to reach its current strong position. The craftmanship and wide variety of styles and flavours are the key selling points of craft beer. The consumer preference for international alcoholic drinks brands has remained stable, due to their consistency, taste, branding, image and wide product distribution in Hong Kong.
Due to the premiumisation trend, distributors of alcoholic drinks and on-trade operators will import a greater variety of good-quality beverages from overseas to provide more choice for consumers, because the perception of international brands is usually better than of local brands. Consumers are increasingly willing to spend more on quality alcoholic drinks imported from abroad. In addition, international players have more resources to engage in frequent promotional and marketing campaigns, which are main drivers of growth.
On-trade volume sales remained higher than off-trade sales in overall alcoholic drinks in 2017, as consumers drink more outside of the home.
Over the forecast period, alcoholic drinks is expected to continue to display stable growth in total volume terms. Economic conditions are expected to be more stable over the forecast period. Given this, consumers are likely to continue their current lifestyles and will spend more on premium food and drinks.
9
Globally, cider showed huge growth in the review period, driven by premiumisation and the introduction of fruit-flavoured ciders. Although the sales generated by cider/perry are still not significant compared with other alcoholic drinks categories in Hong Kong, and the impact of the category is still marginal at the moment, a bright future is expected, with long-term growth. This is because more and more cider brands are entering Hong Kong, as it is easy to drink and appeals to women and those new to alcoholic drinks. Continuous innovation in styles, flavours and packaging will maintain consumers’ attention and curiosity in this category. For this reason, importers and distributors are likely to introduce more cider/perry products with innovative flavours in local supermarket chains. They are also likely to spend more on marketing to help support growth.
The flavoured beer trend was on the rise in recent years, and it is expected to see a bigger role, with more flavours starting to appear in the category in the Asian market, including Hong Kong. Besides flavoured beer, craft breweries also offer consumers the option to add flavour to their drinks. The rise in flavoured beer is going hand-in-hand with the explosive growth of craft beer. Innovation and a wider variety of beer options, including added flavours, could definitely help to retain the patronage of beer drinkers and appeal to millennials and women. The trend is expected to attract more brands to compete for share, although traditional unflavoured beer will still dominate beer in the near future.
10
Category Analysis
1. Beer in Summary
Beer increases by 2% in total volume terms in 2017, to reach 169 million litres. Imported lager maintains higher total volume sales than domestic lager in 2017. Domestic economy lager is the most dynamic category in 2017, with total volume growth of 2%. The average unit price rises by 1% in current terms in 2017. San Miguel Brewery Hong Kong continues to lead beer in 2017, with a total volume share of 30%. Over the forecast period, beer is projected to increase by a total volume CAGR of 2%, to reach 184 million litres in 2022
11
2. Cider- Summary
Cider/perry increases by 2% in total volume terms in 2017, to reach 528,000 litres. Demand for cider/perry is increasing, and more new flavours are introduced. The average unit price rises by 2% in current terms in 2017. Carlsberg Brewery Hong Kong leads cider/perry in 2017, with a total volume share of 64%. Cider/perry is expected to increase by a total volume CAGR of 2% over the forecast period, to reach 577,000 litres in 2022
Cider/perry saw slightly faster total volume growth in 2017 than in 2016. Cider is becoming a mainstay beverage offered by bars/pubs, and also has a growing presence in supermarkets. With aggressive advertising and new product launches, cider/perry is becoming more popular both on-trade and off-trade. For example, Somersby, the leading brand, has strong in-store promotions in retail outlets throughout the year and is also highly promoted in bars/pubs.
Cider/perry is expected to see slightly faster growth in total volume terms over the forecast period than seen in the review period. Growth is expected to remain relatively stable due to competition from other alcoholic drinks, such as beer, which has a lower average unit price. However, growth is still projected, driven by the efforts of brand owners. More new brands are likely to enter the market over the forecast period, and aggressive marketing activities are expected, to generate awareness.
3. RTDs/high-strength premixes-Summary
RTDs/high-strength premixes sees a total volume decline of 1% in 2017, to 323,000 litres. Spirit-based RTDs accounts for 91% of total volume sales in 2017. The average unit price increases by 2% in current terms in 2017. In Hong Kong, Eugina leads RTDs/high-strength premixes in 2017, with a total volume share of 34%. RTDs/high-strength premixes is expected to see a negative total volume CAGR of 1% over the forecast period, falling to 307,000 litres in 2022.
As in the review period, demand for RTDs/high-strength premixes continued to decline in 2017, due to falling popularity amongst consumers. This was mainly due to limited distribution of such products, a lack of advertising and strong competition from other alcoholic drinks. There are only a few brands available in the market, which means the product range is narrow and does not attract much attention.
12
4. Spirits- Summary
Spirits increases by 2% in total volume terms in 2017, to reach 5.3 million litres. Japanese whisky gains popularity in spirits in Hong Kong. Among all whisky products, single malt Scotch whisky is the most dynamic category in 2017, with total volume growth of 5%. The average unit price rises by 3% in current terms in 2017. Pernod Ricard Hong Kong leads spirits in 2017, with a total volume share of 43%. Spirits is predicted to increase by a total volume CAGR of 3% over the forecast period, to reach 6.0 million litres in 2022.
The total volume growth in spirits in 2017 was similar to the review period CAGR. The strong performance of whiskies contributed to growth, with single malt Scotch whisky seeing the most dynamic performance, as it demonstrates luxury and status. This category therefore benefited from the move towards more premium spirits. Other blended Scotch whisky also saw growth in 2017, driven by a strong off-trade increase. The category covers a wide spectrum of prices and taste profiles, which can be used in various cocktails. The cocktail culture appeals to young consumers, driving growth in other blended Scotch whisky.
Spirits is expected to see slightly stronger growth over the forecast period, driven by whiskies and white spirits, due to their extensive distribution networks and aggressive marketing promotions. Although brandy is likely to continue to suffer due to anti-corruption measures by the Chinese government, the significant growth predicted in single malt Scotch whisky, Japanese spirits and vodka should be able to offset this and lead to steady total volume growth. Premiumisation is expected to lead to continued growth in this category, especially amongst higher-income consumers.