Työelämän ulkopuolella olevien

terveys, työkyky ja kuntoutukseen

ohjaaminen

Pirkko Mäkelä-Pusa,

Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työttömyys, terveys ja hyvinvointi

Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia

kuin työlliset.

Toisaalta huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat

ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja

pidempään työttömyyden kestoon. Tämä ns. selektio

tarkoittaa, että toisaalta työttömyys johtaa huonoon

terveyteen sekä sitä, että huono terveys voi johtaa

korkeampaan työttömyysriskiin. Terveemmät siis työllistyvät

nopeammin ja heikomman terveyden omaavat joutuvat

todennäköisemmin työttömiksi. ( THL 2010 )

Työttömyys ja terveys• Monet tekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää

terveysvaikutuksia (vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja

hyvät selviytymiskeinot)

• Terveysvaikutuksia voivat pahentaa toistuvat

työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä,

häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja

mielenterveysongelmat

• 25-vuotiaiden työttömien miesten odotettavissa oleva elinaika

oli 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin työllisten.

(ammattikuolleisuustutkimus, Pensola 2004)

• vaikutuksensa terveyseroihin on sillä että

perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus on

heikompaa kuin työterveyshuollossa,.

Työttömyys ja terveys

• Työttömyys ei näytä olevan vain sairastumiseen yhteydessä oleva

tekijä, vaan se näyttää myös heikentävän terveyttä ja aiheuttavan

sairauksia.

• Tutkimusnäyttö koetun terveyden (Rueda ym. 2012, van der Noordt

ym. 2014) ja psykiatristen sairauksien paranemisesta

uudelleentyöllistymisen jälkeen (van der Noordt 2014).

• Sairausryhmittäin vahvin näyttö on mielenterveysoireiden

ja psykiatristen sairauksien, erityisesti depression,

ahdistuneisuushäiriöiden ja psykosomaattisten oireiden,

lisääntymisestä (Paul & Moser 2009).

• Työttömyys on yhteydessämyös kohonneeseen sydänkohtausten

(Herbig ym. 2013, Roelfs ym. 2011)ja aivoverenkierto-

häiriöiden riskiin (Herbig ym. 2013)

Työttömien terveydenhuollon

palvelut• Kunnan tehtävä on järjestää työttömien terveyspalvelut

- Terveystarkastukset ja terveysneuvonta, joiden on tuettava

työ- ja toimintakykyä sekä sairauksien ehkäisyä sekä

edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa ( STM 2013)

• TE-toimiston tehtävä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat,

joiden työkykyä on syytä arvioida ja ohjata heidät

terveystarkastukseen ja tarpeen mukaan kunnan

sosiaalipalveluihin.

• Työttömien terveyden ja työkyvyn tukeminen

edellyttää monialaista asiakasyhteistyötä

( perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi,TE-toimisto

ja Kela )

.

Polkuja työelämään - Tempo hanke

Tukea työkykyä ja työhön palaamista ja pääsemistä, kun

työkyvyssä on terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita.

• Palveluohjautumisen kehittäminen tuomalla

työkykykoordinaattorityö osaksi sosiaali- ja

terveydenhuollon palveluketjua

• Kehittämällä lyhytkestoisia avomuotoisia kuntoutuksia

työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä tarjoamalla

psykologisen pääoman valmennusta nuorille ja tut-

kimalla niiden vaikuttavuutta.

•lle.

Työkykykoordinaattori -koulutusKoulutus on tarkoitettu työllistymisen ja työssä jatkamisen

edistämiseen liittyvissä tehtävissä toimiville ammattilaisille.

Tavoitteena on tiedollisen ja taidollisen osaamisen lisääminen ( Oskun toimintakonsepti – kaikki keinot käyttöön) - ammatillisen kasvun vahvistaminen sekä työn kehittäminen, työllistymistä ja työssä jatkamista edistävän työn osaamisen ja tuloksellisuuden vahvistaminen esimerkiksi verkostoitumalla.(terveydenhuollon, työterveyshuollon, sosiaalitoimen, TE-toimistojen, työnantajien ja tarvittavan verkoston kanssa )- tavoitteena on, että osallistujat saavat hyvät valmiudettukea osatyökyisten henkilöiden pääsyä työelämääntai tukea jatkamaan siellä erilaisten ratkaisujen turvin. ( Ratkaisukeskeinen työote

Vastuussa: Työnantaja tai TE-toimisto

Keinovalikoiman suunnittelija: Työkykykoordinaattori

Ajantasaiset tiedot keinoista, palveluista ja etuuksista: Kaikille avoin verkkopalvelu

Työkykykoordinaattori TEMPO-hankkeessa

Työura- /

koulutussuunni-

telma työhön

paluun tueksi

Työkyky-

koordinaattori

Terveydenhoitaja Lääkäri Työeläke

Terveystarkastukset

Ohjaus

Työkykyarvioinnit

B-lausuntoEläkehakemukset:

työkyvyttömyyseläke

osatyökyvyttömyyseläke

Ammatillinen kuntoutus

TYP

Koulutus

Hankkeen

kuntoutusinterventiot

KELA

TE-toimisto

Tules-kuntoutus (Apila)

Voimavarakuntoutus (Kiipula)

Kelan kuntoutukset

ja muut palvelut

Työnantajat

Elämänhallinnan kuntoutus

(Kiipula)

Psykologisen pääoman valmennus

(Synergos)

Asiakastyö

1–7 käyntiä

(0,5–2h)

Työura- /

koulutussuunni-

telma työhön

paluun tueksi

Menomono-liikkumisresepti

Tempo hankkeen tavoitteitaTavoitteet

•Työttömän asiakasohjautumisen sujuvoittaminen

•Varhainen reagointi työkykyongelmiin

•Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen

•Psykososiaalisen tuen lisääminen

•Työelämäsuuntautumisen säilyttäminen huolimatta

työttömyyden pitkittymisestä

Kohderyhmä

•Työttömyyden alkuvaiheessa ns. nivelvaiheessa olevat

työttömät, joilla on terveydellisiä rajoitteita (osatyökykyiset)

•Työelämään pyrkivät nuoret, joilla on terveydellisiä

tai elämänhallinnan haasteita.

20

16

11

/20

15

20

17

20

15

20

18

Työpaja Palautekeskustelu

Työpaja

Palautekeskustelu

Työpaja

Kehittämistyö / palveluohjaus

Tutkimus/

Selvitys

TKK-

koulutus

Pilotointi, kenttätyö

Kehittävä arviointi

Hankkeen interventiotTyökykyä ylläpitävät ”varhaiskuntoutusmallit” työttömyyden nivelvaiheessa oleville ja sairauslähtöisen liikkumisneuvonnan pilotointi sekä nuorille valmennusta psykologiseen pääoman vahvistamiseen.

• varhaiskuntoutus tules ongelmiin (Kuntoutumiskeskus Apila)• voimavarakuntoutus (Kiipula)• elämänhallinnan kuntoutus nuorille (Kiipula)• sairauslähtöinen liikkumisresepti (terveystarkastus, UKK-

instituutti) • Psykologisen pääoman valmennus (Synergos)

Tempo hankkeen kehittämistyön

toimijat Lahden kaupungin sosiaalitoimi ja terveydenhuollon avopalvelut Peruspalvelukeskus AavaKärköläAsikkala TyöterveysWellamo Kirkkonummi

Yhteistyössä mukana:Lahden TE-toimistoHUS psykiatrian tulosyksikkö, työkyvyn tutkimuspoliklinikka

KuntoutussäätiöUKK-InstituuttiTampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Synergos -tiimiKuntoutumiskeskus Apila OyKiipulan kuntoutuskeskus

Hankekausi 1.4.2015 – 31.3.2018

Työttömien terveys : Raija Kerätär

( väitöskirja 2016 )Työttömien tiedetään sairastavan muuta samanikäistä väestöä enenmmän, mutta käyttävän terveyspalveluja muuta väestöä vähemmän.

Suomen kunnat maksavat joka kuukausi yli 30 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien kuntaosuuksia.

Nykyisten terveyspalveluiden kapea-alainen sairauksista lähtevä näkökulma on osasyy pitkäaikaistyöttömien syrjäytymiseen myös hoito-ja kuntoutuspalveluista.

Pitkäaikaistyöttömistä jopa kolmasosa työkyvyttömiä ja 20 %:lla työkykyä kohentavan hoidon ja kuntoutuksen tarvetta.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet

vuosina 1996–2015 sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet)

Mielenterveydenja käyttäytymisenhäiriöt

Tuki- ja lii-kuntaelintensairaudet

Verenkierto-elintensairaudet

Muutsairaudet

Lähde: Eläketurvakeskus15

Työttömien ohjautuminen

kuntoutukseenVuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä yli puolet oli ollut työttömänä edeltävän 6 vuoden aikana. Hylkäysprosentti oli puolitoistakertainen yli 250 pv ansiosidonnaista työttömyyspv rahaa saaneiden kohdalla( Laaksonen 2014, ETK)

Kelan kuntoutuksiin vuonna 2008 osallistuneista 44% oli työssä ja 4 % työttömänä Vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista työttömiä oli 10,6 %. ( Polvinen 2010 )Ammatillisen kuntoutuksen pääsykriteerit lieventyivät v. 2014 alusta.

Kelan ja Varman selvityksessä työkyvyttömyyshylkyä edeltäneitä vaiheita tutkittaessa todettiin, että 13:lla 25:stä olisi ollut oikeus työeläkekuntoutukseen työsuhteen päättymisen aikaan. Vain kolme oli sitä hakenut. ( Kivekäs ym. 2013 )

Osatyökykyisyys ja työelämän näkökulma

Työllisyyden lisääminen vaatii myös osatyökykyisten työnteon

lisääntymistä. Osatyökyvyttömyyseläkkellä työskentelyn lisääntyminen

voi vaikuttaa sekä työuran katkoksia vähentävästi että täysiaikaiselle

eläkkeelle siirtymistä myöhentävästi. Osatyökykyisenä työskentely on

lisääntynyt ja erityisesti naisten ja 60 v täyttäneiden osa-aikainen

työnteko on lisääntynyt ( Mikko Kautto, ETK)

Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista

- kolme neljästä on 55 v täyttäneitä

- Kaksi kolmesta on naisia ( julkisella sektorilla neljä viidestä )

Osittaisen ja monimuotoisen työhön osallistumisen tulee

muodostua hyväksyttäväksi ja kunnialliseksi tavaksi tehdä työtä

Työelämän kehittämisessä on tärkeää edistää joustavuutta ja

sallivuutta työjärjestelyissä ja työyhteisöissä

Kiitos!