Upload
others
View
5
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Yhteistyöryhmä 11.11.2013
KHHJ 29.1.2014
1/2014 www.nurmijarvi.fi
Työkyvyn aktiivinen tuki
2
Sisällysluettelo
1 ESIPUHE ............................................................................................................ 3
2 AKTIIVINEN TUKI ................................................................................................ 5
3 TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ ........................................................ 8
4 VARHAINEN TUKI: TYÖKYVYN ONGELMIIN PUUTTUMINEN ....................................... 9
Työkyvyn ongelmien varhainen tunnistaminen ja ennakoiva toimintatapa ................ 10
Miten ottaa asioita puheeksi, kun huoli herää ....................................................... 11
Puheeksiottaminen ............................................................................................ 13
Esimiehen ja työntekijän vastuut varhaisessa tuessa ............................................. 14
5 SAIRAUSPOISSAOLOT ....................................................................................... 16
Yhteydenpito sairauslomalla olevaan työntekijään ................................................. 17
Sairauspoissaolojen seuranta Nurmijärven Työterveydessä .................................... 17
Sairauspoissaolojen muistisäännöt ...................................................................... 18
6 TEHOSTETTU TUKI: ENTÄ JOS SOVITUT JÄRJESTELYT EIVÄT RIITÄ? ....................... 19
Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa ................................................................ 20
Vaihtoehtoja sairauslomalle ................................................................................ 21
Osasairauspäiväraha ......................................................................................... 21
Ammatillinen kuntoutus ja työkokeilu .................................................................. 21
Kuntoutus ........................................................................................................ 22
Osatyökyvyttömyyseläke ................................................................................... 22
Osa-aikaeläke................................................................................................... 22
Uudellensijoittuminen ........................................................................................ 22
Esimiehen ja työntekijän vastuut tehostetussa tuessa ........................................... 24
Uudelleensijoitukseen etenevä työkyvyn ongelma ................................................. 25
7 TYÖHÖN PALUUN TUKI ...................................................................................... 26
Esimiehen muistilista ......................................................................................... 26
Työhön paluun tukeminen Nurmijärven Työterveydessä ......................................... 27
8 LOPUKSI .......................................................................................................... 29
LIITTEET
Määräys sairauslomatodistuksen hankkimiseen työterveyshuollosta ........................ 31
Kielto lääkärintodistusten tai –lausuntojen luovuttamisesta työterveyshuoltoon ........ 32
Puheeksioton ennakointilomake esimiestyöhön ..................................................... 33
Suunnitelma toimenpiteistä työpaikalla työkyvyn suojelemiseksi ..................... Virhe.
Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
3
Työterveysneuvottelu Nurmijärven Työterveydessä ............................................... 38
1 ESIPUHE
Tämä opas sisältää ohjeet työntekijöille ja esimiehille niihin tilanteisiin,
kun tarvitaan työkyvyn tukea tai on toimittava työkyvyn palauttamiseksi
tai ylläpitämiseksi. Kun asiaan tartutaan mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa, on vielä paljon vaihtoehtoja käytettävissä.
Aktiivinen tuki tarkoittaa ihmisestä välittämistä. Se on asiaan tarttumista
ja puheeksiottamista rakentavalla tavalla. Aktiivinen tuki on osa hyvää ja
ratkaisuja hakevaa henkilöstöjohtamista.
Kokemus omasta työssä jaksamisesta ja työstä nauttimisesta muodostuu
monesta eri tekijästä. Voit itse tehdä hyvin paljon oman hyvinvointisi
puolesta. Aktiivisen tuen toimintamalli korostaa myös sinun omaa
aktiivisuuttasi – se on korvaamatonta.
Leena Ojala
henkilöstön kehittämispäällikkö
TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN ON
Suunnitelmallista työyksikön toiminnan johtamista
Arjessa tapahtuvaa päivittäistä esimiestyötä
4
HYVINVOIVA ESIMIES,
TYÖNTEKIJÄ JA TYÖYHTEISÖ
Työn suunnittelu tavoitteiden suuntaisesti
yhdessä työntekijöiden
kanssa
Toiminnan arviointi
säännöllisesti tunnuslukujen
avulla
Luottava, arvostava ja keskusteleva
ilmapiiri
Säännölliset kehityskeskustelut
Koko työyksikön yhteinen vastuu
työhyvinvoinnista
5
2 AKTIIVINEN TUKI
Aktiivinen tuki on toimintamalli, joka ohjaa ratkomaan työkykyyn ja työstä
suoriutumiseen liittyviä ongelmia ennakoivasti ja suunnitelmallisesti.
Toimintamalli jakaantuu kolmeen osaan, jotka ovat: varhainen tuki,
tehostettu tuki ja paluun tuki. Eri toimijoiden roolit korostuvat tuen eri
vaiheissa, mutta huomio säilyy kuitenkin koko ajan työntekijässä ja työn
tekemiseen liittyvissä tekijöissä. Aloittamalla työkykyä tukevat toimet
mahdollisimman varhain, voidaan todennäköisemmin jatkossa välttyä
raskaammilta toimenpiteiltä ja pitkiltä sairauspoissaoloilta.
Aktiivisen tuen toimintatavat ovat:
ennakoivia
ratkaisukeskeisiä
luottamuksellisia
perustuvat yhteistyölle ja avoimuudelle
TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT NURMIJÄRVEN KUNNASSA
Työntekijä
Työ
Esimies
Työyhteisö
Kunta-organisaatio
Työhyvinvointi-
suunnittelija
Työterveys-
huolto
Työsuojelu
6
AKTIIVINEN TUKI NURMIJÄRVEN KUNNASSA
(Kevan Aktiivinen tuki –toimintamallia mukaillen)
Aktiivisen tuen toimien onnistumiselle luo perustaa työntekijän, esimiehen ja
työnantajan sekä yhteistyökumppaneiden välinen luottamus. Työkyvyn
ongelmatilanteissa on erityisen tärkeää huomioida vaitiolovelvollisuus
terveystietojen käsittelyssä.
Työyhteisössä aktiivisen tuen onnistumista edesauttaa avoin vuorovaikutus
työntekijöiden ja esimiehen välillä sekä arvostava ja luottava ilmapiiri.
Tällöin mahdollisia työn häiriötekijöitä on turvallista nostaa työyhteisössä
esiin.
VARHAINEN TUKI
Varhaisen tuen
tavoitteena on
työkyvyn
palautuminen
työpaikan sisäisillä
järjestelyillä.
työyhteisöissä on
sovitut
pelisäännöt
työkykyyn
vaikuttavia
ongelmia
pyritään
ratkomaan
ennakoivasti
osana päivittäistä
esimiestyötä
TEHOSTETTU TUKI
Tehostetun tuen
tavoitteena on
työkyvyn
palautuminen
laajemman verkoston
yhteistyöllä
(työntekijä, esimies,
henkilöstöhallinto,
työterveyshuolto).
jos työpaikan
sisäiset
järjestelyt eivät
riitä ratkomaan
työkykyyn
liittyvää
ongelmaa,
käynnistetään
verkostoyhteistyö
PALUUN TUKI
Paluun tuen
tavoitteena on
onnistunut työhön
paluu pitkän sairaus-
poissaolon jälkeen.
esimies on
yhteydessä
työntekijään
sairauspoissaolon
pitkittyessä
verkostoyhteistyö
mahdollistaa
työntekijän
paluun työhön
pitkän poissaolon
jälkeen
työyhteisöllä on
kyky ottaa
työntekijä
vastaan
7
Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (13.8.2004/759)
säädetään työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen käsittelystä.
Sen mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän
terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä
itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen
käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien
terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen
selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, tai jos
työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään
terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Terveydentilaa koskevia
tietoja saavat käsitellä ainoastaan ne henkilöt, jotka näiden tietojen
perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä
tai panevat niitä toimeen. (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
13.8.2004/759)
8
3 TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ
Toimintakykymme työssä muodostuu monista tekijöistä ja sitä voidaan
tarkastella erilaisista näkökulmista. Tavallisimmin työkyky nähdään ihmisen
terveyden, toimintakyvyn ja voimavarojen sekä työn vaatimusten välisenä
tasapainoisena suhteena. Laaja-alaisemman käsityksen mukaan työkykyyn
vaikuttavat ihmisen yksilöllisten ominaisuuksien ja ammatillisen osaamisen
lisäksi myös työhön ja työntekoon liittyvät tekijät sekä ympäröivä
lähiyhteisö ja yhteiskunta.
TYÖKYKYTALO
(Juhani Ilmarisen mallin pohjalta)
YHTEISKUNTA:
KULTTUURI, LAIT, KOULUTUS,
SOSIAALITURVA
PERHE, LÄHIYHTEISÖ
TYÖ
Työolot
Työn sisältö ja vaatimukset
Työyhteisö ja organisaatio
Esimiestyö ja johtaminen
Arvot
Asenteet
Motivaatio
Terveys ja toimintakyky
TYÖKYKY
9
4 VARHAINEN TUKI: TYÖKYVYN ONGELMIIN PUUTTUMINEN
Työkyky on ihmisen elämän eri vaiheissa muuntuva kokonaisuus. Työkyky
voi alentua tilapäisesti, etenevästi tai pysyvästi. Työkyvyn alentumisen ja
työssä suoriutumisen merkkejä pitäisi kyetä tunnistamaan mahdollisimman
varhain, jotta työpaikalla voitaisiin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin
työkyvyn tukemiseksi.
TYÖKYVYN ONGELMIA ENNAKOIVIA MERKKEJÄ
Työtovereiden huoli
Työilmapiirin huononeminen tai ristiriidat
työyhteisössä
Muutokset käyttäytymisessä, kuten ärtyneisyys,
väsymys, välinpitämättömyys, eristäytyminen tms.
Negatiivinen asiakapalaute
Pidentyneet työpäivät tai
toistuvat ylityöt
Muut poissaolot tai
myöhästymiset
Toistuvat tai pitkittyneet
sairauspoissaolot
Työsuorituksen tai työn laadun heikentyminen
10
TYÖKYVYN ONGELMIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA
ENNAKOIVA TOIMINTATAPA
Työkykyongelman taustalla voi joskus olla itse työhön liittyvä syy, kuten
riittämätön osaaminen tai perehdytys, työjärjestelyihin liittyvät epäkohdat,
puutteelliset työvälineet, johtamisongelmat, työyhteisön toimimattomuus,
epäasiallinen kohtelu, tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, tai
kuormittava elämäntilanne. Tällöin työkykyä voidaan tukea työpaikalla
tehtävillä toimenpiteillä, eikä työterveyshuollon selvittelyjä välttämättä
tarvita.
Varhainen tuki työyhteisöissä on työssä suoriutumisen ongelmien
ennakointia, tunnistamista ja työkykyä edistävien ratkaisujen etsimistä.
Työkykyongelmien puheeksi ottaminen on varhaisen tuen keskeinen keino.
ENNAKOI JA TUNNISTA
•Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijöidensä työkykyä.
•Työpaikalla läsnä oleminen ja kiinnostus työntekijöiden asioista auttaa havaitsemaan työkyvyn ongelmia ennakoivia merkkejä.
PUUTU JA JÄSENNÄ
•Ota huoli puheeksi työntekijän kanssa heti, kun se herää!
•Jäsentäkää yhdessä, mistä asiassa on kyse ja millaisilla toimilla tilanteeseen saadaan apua, onko ongelma työperäinen vai työntekijän yksityiselämään liittyvä.
SOVI JATKO-TOIMISTA
•Tee puheeksiottokeskustelusta muistio.
•Huolehdi, että sovitut toimenpiteet toteutuvat työpaikalla ja että työntekijä toteuttaa sovittuja asioita.
SEURAA TILANNETTA
•Sovi työntekijän kanssa, miten ja milloin tilannetta seurataan.
•Arvioikaa yhdessä, onko sovituista toimenpiteistä ollut apua.
•Käynnistä tarvittaessa tehostettu tuki työterveyshuollon kanssa.
11
MITEN OTTAA ASIOITA PUHEEKSI, KUN HUOLI HERÄÄ
Työkykyongelmiin puuttuminen on ihmisestä välittämistä. Esimiehen rooli
työkykyongelmien havaitsemisessa ja puheeksi ottamisessa on keskeinen.
Pelkkä asioiden puheeksi ottaminen ja keskustelu auttavat usein
selkeyttämään tilannetta. Toisinaan esiin tulee asioita, jotka aiheuttavat
muutostarpeita työpaikalla. Esimiehen ja työntekijän välisessä
luottamuksellisessa keskustelussa sovitaan toimenpiteistä, joilla tilanteeseen
haetaan helpotusta. Pienikin muutos voi joskus olla riittävä. Hyvä tilaisuus
käydä läpi työntekijän työkykyyn liittyviä asioita on vuosittain pidettävä
kehityskeskustelu.
ENNEN PUHEEKSIOTTO KESKUSTELUA
•Tee tosiasioihin perustuvia havaintoja ja ota huoli puheeksi varhaisessa vaiheessa.
•Mieti, onko ongelma koko työyhteisöä vai yksittäistä työntekijää koskeva.
•Toimi suhteessa oletetun ongelman suuruuteen.
•Älä tee diagnooseja tai tulkintoja.
VALMISTAUDU KESKUSTELUUN
• Valmistaudu keskusteluun etukäteen ja kirjaa ylös asiat, jotka tulet nostamaan keskustelussa esiin (puheeksioton ennakointilomake liitteenä).
• Sovi keskusteluaika henkilökohtaisesti.
• Huolehdi, että tila on rauhallinen ja aikaa on riittävästi käytettävissä.
SOVI JATKOTOIMISTA
•Puhu suoraan, ystävällisesti ja arvostavasti.
•Pyri luomaan turvallinen ilmapiiri.
•Kerro konkreettisesti, mitä olet havainnut ja mistä olet huolissasi.
•Pyydä työntekijää kertomaan oma näkemyksensä.
•Kuuntele, mitä toinen sanoo - älä keskeytä!
•Puhu minä-kieltä, älä luokittele, määrittele tai moralisoi.
•Sovi, miten ja milloin seuraatte tilannetta ja millaisia toimenpiteitä teette.
PUHEEKSIOTON JÄLKEEN
•Arvio, miten keskustelu sujui.
•Mitä itse opit?
•Toimi sovittujen toimenpiteiden mukaisesti ja huolehdi seurannasta.
12
Onnistunutta puheeksiottamista
edistää…
…arvostava vuorovaikutus
… luottamus ja luottamuksellisuus
…vastaanottava asenne
…kuuntelu ja kuulluksi tulemisen tunne
13
PUHEEKSIOTTAMINEN
Puheeksiottaminen ei ole esimiehen yksinoikeus, vaan aloitteen voi tehdä
kuka tahansa, joka huomaa ympäristössään huolestuttavia asioita, vaikkapa
työntekijä, joka kokee työkykynsä tai jaksamisensa heikentyneen.
Periaatteena puheeksiottamisessa on avoimuus, vastuunotto työyhteisöstä,
arvostus ja välittäminen. Myös työyhteisössä työntekijöiden olisi hyvä
avoimesti kertoa toisilleen, jos ovat huolestuneita työkaverinsa työkyvystä
tai työskentelyedellytyksistä. Keskustelu, joka käydään esimiehen,
työsuojelun tai työterveyshuollon kautta, ei välttämättä ole toimivin tapa
välittää työyhteisön hyvinvoinnista.
Puheeksiottamisen yhteydessä käsitellyt asiat on tärkeää kirjata ylös sekä
sopia miten ja koska tilannetta seurataan, jotta toimenpiteiden
vaikuttavuutta voidaan arvioida ja tarvittaessa käynnistää muita tukitoimia.
Tukitoimien valintaan ja toteutukseen voit hakea apua työterveyshuollon
asiantuntijoilta tai työhyvinvointisuunnittelijalta.
MILLOIN OTTAA HUOLI PUHEEKSI?
Ota huoli puheeksi heti, kun se herää ja ennakoivia
merkkejä työkyvyn heikkenemisestä alkaa näkyä.
Esimiesten ohjeena on ottaa huoli puheeksi viimeistään,
kun työntekijällä on viimeisen 12 kk aikana ollut 15
kalenteripäivää sairauspoissaoloja.
14
TOIMENPITEET TYÖPAIKALLA VOIVAT OLLA:
Työhön liittyviä järjestelyjä: työtehtävien rajaaminen, työolojen
muutokset, työtapojen muutokset (esim. siirtyminen parityöskentelyyn),
työkierto, tehtävien vaihto, työnohjaus.
Työaikaan liittyviä järjestelyjä: työajan painottuminen tiettyyn
vuorokauden aikaan, osa-aikatyö, lomien sijoittelut.
Ergonomiaan liittyviä parannuksia: toimistotyössä työpisteen
säätäminen, ergonomiset työvälineet ja muut apuvälineet kumartelujen
ja kurkottelujen vähentämiseksi.
Työterveyshuollon tekemä suunnattu työpaikkaselvitys.
Muita yksilöllisesti sovittavia keinoja työntekijän työkyvyn
tukemiseksi: esim. ammatillinen lisäkoulutus tai yksityiselämään
liittyvien haasteiden vaatimat muutokset.
15
ESIMIEHEN JA TYÖNTEKIJÄN VASTUUT VARHAISESSA TUESSA
Esimiehen vastuulla on seurata työntekijöidensä työkykyä ja ottaa
työkykyongelmat puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,
huolehtia sovittujen toimenpiteiden ja seurannan toteutumisesta työpaikalla
sekä ohjata työntekijä tarvittaessa työterveyshuoltoon työkykyarvioon.
Esimiehen tulee säilyttää puheeksiottokeskustelusta tehdyt muistiot
asianmukaisesti siten, etteivät ulkopuoliset pääse näkemään niitä.
Dokumentit tulee myös aikanaan hävittää asiallisesti.
Työntekijän vastuulla on huolehtia oman työ- ja toimintakykynsä
säilymisestä terveellisten elintapojen avulla. Jokaisen vastuulla on myös
tuoda kokemansa ongelmat esimiehen tietoon ja sitoutua sovittuihin
toimenpiteisiin.
16
5 SAIRAUSPOISSAOLOT
Sairauspoissaoloihin liittyy niin työyhteisöissä kuin esimiestyössäkin
monenlaisia järjestelyjä. Aktiivisen tuen toimintamallissa työntekijöiden
sairauspoissaoloihin liittyviin käytäntöihin on luotu yhtenäiset toimintatavat.
Esimiehen vastuulla on seurata oman työyksikkönsä ja yksittäisten
työntekijöiden sairauspoissaoloja. Näin voidaan tunnistaa jo varhaisessa
vaiheessa työkyvyn tuen tarpeessa oleva työntekijä. Huomiota on hyvä
kiinnittää myös toistuviin sairauspoissaoloihin, sillä ne voivat ennakoida tuen
tarvetta. Esimiehen tulee ilmoittaa oman alueensa työterveyshoitajalle
työntekijän yli 30 kalenteripäivää jatkuvasta sairauspoissaolosta.
Ilmoituksen tarkoituksena on, että työntekijän työhön paluun
mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia ryhdytään selvittämään
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Esimiehen lisäksi sairauspoissaoloja seurataan turvallisuus- ja
työhyvinvointiyksikössä sekä työterveyshuollossa. Koko kunnan
sairauspoissaolotiedot kerätään vuosittain henkilöstökertomukseen. Kunnan
johtoryhmä sekä toimialojen, keskusten ja liikelaitosten johtoryhmät
käsittelevät oman toimialueensasairauspoissaoloraportit ja heidän
velvollisuutenaan on ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin poissaolojen
vähentämiseksi.
OHJEET SAIRAUSPOISSAOLOJA VARTEN
Työntekijä/viranhaltija voi olla esimiehen luvalla poissa
työstä enintään kolme (3) peräkkäistä kalenteripäivää. Poissaolosta ilmoitetaan viivytyksettä puhelimitse
esimiehelle tai hänen sijaiselleen.
Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama
todistus työkyvyttömyydestä on esitettävä 4. ja 5. työkyvyttömyyspäivästä.
Lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä on esitettävä
viimeistään 6. työkyvyttömyyspäivästä lukien.
Tarvittaessa esimies voi pyytää työntekijää hankkimaan
terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin todistuksen
sairaudesta jo ensimmäisenä sairauspäivänä.
Esimies voi myös määrätä työntekijän hakemaan jokaisesta
sairauspäivästä todistus työterveyshuollosta.
17
YHTEYDENPITO SAIRAUSLOMALLA OLEVAAN TYÖNTEKIJÄÄN
Aktiivisen tuen toimintamallissa korostetaan välittämisen kulttuuria.
Esimiehen tehtäviin kuuluu yhteydenpito sairauslomalla olevaan
työntekijään. Jos on mahdollista, työntekijä ja esimies sopivat jo ennen
pitkän sairausloma alkamista yhteydenpidosta koko poissaolon ajalle. Tämä
toimintatapa koskee kaikkia työntekijöitä. Yhteydenpidon merkitys kasvaa,
kun sairauspoissaolo pitkittyy. Yhteydenpidolla viestitetään välittämistä ja
kiinnostusta, eikä sen ole tarkoitus olla tungettelevaa. Sen yhtenä
tavoitteena on helpottaa sairauslomalla olevan työntekijän paluuta takaisin
työhön.
SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA NURMIJÄRVEN
TYÖTERVEYDESSÄ
Työntekijän sairauspoissaolojen kokonaistilanne arvioidaan
työterveyshuollossa joko terveystarkastusten yhteydessä tai työpaikalta
tulleeseen työkyvyn arvioinnin pyyntöön liittyen. Jos työntekijälle on
kertynyt paljon lyhyitä sairauspoissaoloja, niistä keskustellaan
vastaanottokäyntien yhteydessä ja käynnistetään tarvittaessa laajempi tuki.
Työterveyshuollon ulkopuolelta kirjoitetut 30 päivän mittaiset ja sitä
pidemmät sairauslomat viedään potilastietojärjestelmään ja käynnistetään
työhön paluun tukeminen.
Työterveyshuollossa tehdään vuosittain kooste potilastietojärjestelmään
kirjattujen sairauspoissaolojen määristä ja syistä. Nämä käsitellään
Nurmijärven kunnan johdon ja henkilöstön edustajien sekä
työterveyshuollon vuosittaisessa yhteisessä tapaamisessa. Lisäksi
työpaikkaselvityskäynneillä käydään yleisellä tasolla läpi työpaikan
sairauspoissaolojen määrät ja syyt.
HUOMIOI YHTEYDENPIDOSSA
Työntekijä päättää itse, kuinka yksityiskohtaisesti hän haluaa kertoa
sairaudestaan.
Älä syyllistä poissaolijaa, lääkäri on arvioinut sairauspoissaolon
tarpeelliseksi.
Yhteydenpito voi olla vaikkapa kuulumisten vaihtoa, kuuntelemista tai
voinnin kyselemistä.
Kerro työasioista, jos työntekijä haluaa kuulla, mutta älä painosta
palaamaan töihin.
18
SAIRAUSPOISSAOLOJEN MUISTISÄÄNNÖT
SAIRAUSPOISSAOLON PITKITTYESSÄ
- Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa 60 päivän eli 2 kuukauden kuluessa sairauspoissaolon alkamisesta.
- Sairauspoissaolon kestäessä yli 60 päivää Kela lähettää työntekijälle ilmoituksen, että tämän on toimitettava Kelaan työterveyshuollon lausunto työkyvyttömyydestä tai sairauspäivärahan maksaminen keskeytyy.
- Em. 90 päivän lausunto on edellytys sairauspäivärahan maksamiselle 90 päivän jälkeen. Lausunto toimitetaan työntekijälle, joka toimittaa sen Kelaan.
- Työterveyshuolto arvioi lausuntoa varten työntekijän jäljellä olevan työkyvyn ja selvittää yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa mahdollisuudet palata työhön.
- Työhön paluun suunnitelma tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
SAIRASPOISSAOLOJEN SEURANTA JA ESIMIEHEN ILMOITUSVELVOILLISUUS - Esimies seuraa työntetekijäkohtaisesti yksikkönsä sairauspoissaolojen määrää ja toistuvuutta.
- Henkilöstöhallinto vastaa sairauspoissaolojen raportoinnista.
- Puheeksiottokeskustelu käydään viimeistään, kun sairauspoissaoloja on kertynyt 15 päivää.
- Esimiehen tulee ilmoittaa työterveyshoitajalle, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja yli 30 kalenteripäivää tai jos työntekijän sairauspoissaolo tulee jatkumaan yli 30 kalenteripäivää.
- Esimiehen velvollisuutena on toimittaa alkuperäiset lääkärintodistukset viipymättä palkanlaskentaan sairauspäivärahan hakemista varten.
SAIRAUSPOISSAOLOTODISTUS
- Esimiehen luvalla voi olla poissa työstä enintään kolme peräkkäistä kalenteripäivää. - Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus on esitettävä 4. ja 5. työkyvyttömyyspäivästä. - Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on esitettävä viimeistään 6. työkyvyttömyyspäivästä lukien. - Jos lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa sen allekirjoituspäivästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton (KVTES, luku V, 1 §).
SAIRAUSPOISSAOLON ALKAESSA
- Työntekijän tulee ilmoittaa sairauspoissaolostaan puhelimitse viivytyksettä esimiehelle
tai hänen sijaiselleen.
- Esimies arvioi tilanteen ja ilmoituksen luotettavuuden.
- Esimies voi perustellusta syystä (esim. toistuvuus) pyytää todistuksen jo 1. sairauspäivästä alkaen
tai pyytää uuden todistuksen työterveyshuollosta.
- Esimies arvioi poissaolon palkallisuuden ja lähettää sairauspoissaolotodistuksen palkanlaskentaan.
- Palkkasihteeri hakee Kelalta korvauksen ja arkistoi sairauspoissaolotodistuksen.
- Esimies sopii työntekijän kanssa yhteydenpidosta sairausloman aikana.
19
6 TEHOSTETTU TUKI: ENTÄ JOS SOVITUT JÄRJESTELYT EIVÄT RIITÄ?
Työkykyongelmat vaativat tehostettua tukea silloin, kun työpaikalla
toteutetut toimenpiteet eivät riitä ratkaisemaan työkykyyn liittyvää
ongelmaa. Tällöin ratkaisua lähdetään hakemaan verkostoyhteistyöllä.
Työkykyongelmien selvittämisen perusta on aina esimiehen ja työntekijän
välinen keskustelu tilanteesta ja sen ratkaisuista. Jos tällaisessa
keskustelussa ilmenee, että ongelman taustalla on terveyteen liittyvä asia
tai ongelman syy jää epäselväksi, esimies ohjaa työntekijän
työterveyshuoltoon työkykyarvioon. Työntekijä ja esimies täyttävät yhdessä
Pyyntö työkyvyn arviosta –lomakkeen, joka lähetetään työterveyshuoltoon
omalle vastuuhoitajalle. Työntekijä varaa itse ajan arvioon. Työntekijän
työkyvyn tai jaksamisen ongelma voi tulla esiin myös työterveyshuollon
käynnillä, jolloin sieltä käynnistetään tarvittavat lisäselvitykset ja kutsutaan
tarvittaessa kokoon työterveysneuvottelu.
Työkyvyn arvioinnissa selvitetään työntekijän psyykisen ja fyysisen
työkyvyn riittävyyttä työntekijän työssä. Tämä edellyttää työntekijän,
esimiehen ja työterveyshuollon aktiivista yhteistyötä. Työkyvyn arviointi
tehdään työterveyshuollossa monimammatillisesti. Tarvittaessa työntekijä
ohjataan jatkoselvityksiin. Työkyvyn arvioinnista annetaan lääkärinlausunto
työntekijälle, joka toimittaa työnantajan kappaleen esimiehelleen.
20
TYÖKYVYN ARVIOINTI TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
Työterveys-
hoitajan
terveystarkastus
Kokonaistilanteen
kartoitus
Työterveys-
lääkärin
terveystarkastus
Tarvittaessa
jatkotutkimukset:
erikoislääkärin
konsultaatio
erikoistutkimukset
ulkopuolinen
työkyvyn arviointi
Lausunto
työkyvystä
työntekijälle, joka
toimittaa
työnantajan
kappaleen
esimiehelleen
Asiantuntijan
vastaanotto
Työterveyspsykologin ja/tai
työfysioterapeutin arvio fyysisestä
työkyvystä
Työterveyshuollon
suunnattu
työpaikkaselvitys
Työterveysneuvottelu työterveyshuollon koollekutsumana
työterveyshuollon edustajat
esimies
tarvittaessa työsuojelu- ja/tai luottamushenkilöstö
21
VAIHTOEHTOJA SAIRAUSLOMALLE
Kun työkyky on heikentynyt, on muitakin vaihtoehtoja kuin olla
sairauslomalla. Oman esimiehen kanssa voi keskustella mahdollisuuksista
keventää työtä lyhytaikaisesti esim. vaihtamalla työtehtäviä työkierrolla tai
räätälöimällä työtehtävät määräajaksi. Tällöinkin on tärkeää arvioida
toimenpiteiden vaikutusta sopivan ajan kuluttua. Sairauslomalta töihin
palaavan työntekijän tukena voivat olla myös osasairauspäiväraha,
ammatillinen kuntoutus, sairausryhmäkohtainen kuntoutus,
osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke.
OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA
Osasairauspäiväraha voi olla hyvä vaihtoehto, jos kokoaikaisessa työssä
oleva työntekijä haluaa palata sairauspoissolonsa jälkeen työhönsä osa-
aikaisesti. Tällöin työntekijä sopii asiasta työnantajan kanssa.
Osasairauspäivärahan edellytyksenä on työterveyslääkärin kirjoittama B-
lausunto. Ajantasaiset hakukriteerit sekä lisätietoja osasairauspäivärahasta
löytyy Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi).
AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKOKEILU
Työelämässä mukana olevien ja pidempään työskennelleiden (n. 5 vuotta)
ammatillisen kuntoutuksen ensisijainen järjestäjä on työeläkelaitos, joka
kunnilla ja valtiolla on Keva. Kevan tukema ammatillinen kuntoutus on
tarkoitettu työntekijöille, joilla on sairautensa vuoksi uhkana
työkyvyttömyys. Sen tavoitteena on tukea työntekijän työhön paluuta pitkän
sairauspoissaolon jälkeen tai auttaa jatkamaan työssä työkyvyn kannalta
paremmin sopivissa tehtävissä. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä
ovat työkokeilu ja uudelleenkoulutus. Sen suunnittelu tapahtuu
verkostoneuvottelussa, jossa on mukana työntekijä, työterveyshuolto ja
työnantajan edustaja. Ammatillista kuntoutusta haetaan suoraan Kevasta,
jonne työntekijä toimittaa hakemuksen sekä liitteenä työterveyslääkärin
kirjoittaman B-lausunnon. Ammatillisen kuntoutuksen asioista saat
lisätietoja Nurmijärven kunnan työhyvinvointisuunnittelijalta tai Kevan
kuntoutusasiantijalta. (www.keva.fi).
22
KUNTOUTUS
Kela järjestää työikäisille erilaisia kuntoutuskursseja, joiden tavoitteena on
työntekijän toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen ja sitä
kautta työelämässä pysyminen. Tällaista kuntoutustoimintaa ovat
esimerkiksi eri sairausryhmien kuntoutuskurssit tai Aslak-kurssit.
Työterveyshuolto ohjaa työntekijöitä kuntoutukseen yksilöllisesti arvioitavan
tarpeen mukaan. Lisätietoja kuntoutuksesta saat työterveyshuollosta omalta
vastuuhoitajalta.
OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE
Osatyökyvyttömyyseläke tai määräaikainen osakuntoutustuki voi olla hyvä
ratkaisu jos työntekijän työkyky on osittain alentunut ja työssä jatkaminen
olisi mahdollista osa-aikatyössä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemisen
kriteerinä on, että työkyky on alentunut vähintään 2/5 ja vähintään vuoden
ajaksi. Osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan Kevasta ja hakemuksen
liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Lisätietoja
osatyökyvyttömyyseläkkeestä ja sen hakemisesta löytyy Kevan www-sivuilta
(www.keva.fi).
OSA-AIKAELÄKE
Työntekijä voi hakea osa-aikaeläkettä, jos hän kokee voimavarojensa olevan
riittämättömiä kokoaikaiseen työhön. Osa-aikaeläkkeelle jäämisen
mahdollisuuksista ja työjärjestelyistä on kuitenkin sovittava työnantajan
kanssa. Toisin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä, osa-aikaeläkkeen saamisen
edellytyksenä ei ole työkyvyn heikentyminen. Vuonna 1954 ja sen jälkeen
syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Lisätietoja
osa-aikaeläkkeestä ja sen hakemisesta saat kunnan eläkeasiamieheltä tai
Kevan internet-sivuilta (www.keva.fi).
UUDELLENSIJOITTUMINEN
Joskus työkyvyn ongelma osoittautuu sellaiseksi, että työntekijä ei pysty
enää terveydellisistä syistä jatkamaan omissa tehtävissään. Tällöin
käynnistyy uudelleensijoitusprosessi, jossa työntekijälle etsitään hänen
osaamistaan ja työkykyään vastaavaa työtä kunnan sisältä. Ensisijaisesti
uudelleensijoituspaikkaa etsitään siltä tulosalueelta, missä työntekijä on
aiemminkin työskennellyt. Jos sopivaa työtä ei omalta tulosalueelta löydy,
23
laajennetaan hakua samalle toimialalle ja vielä tämän jälkeen tarvittaessa
muille kunnan toimialoille.
Usein uudelleensijoittuminen työhön edellyttää, että työntekijä hakee
lisäkoulutusta tai päivittää tietojaan saadakseen pätevyyden uusiin tehtäviin
tai jopa kouluttautuu kokonaan uuteen ammattiin. Tällöin myös työntekijällä
itsellä täytyy olla motivaatiota ja kykyä kouluttautua uudelleen.
Kokonaisuutena uudelleensijoitusprosessi voi kestää pitkään, ainakin useita
kuukausia. Uudelleensijoittumista edeltää usein Kevan tukema työkokeilu
siinä tehtävässä, johon työntekijä on sijoittumassa.
24
ESIMIEHEN JA TYÖNTEKIJÄN VASTUUT TEHOSTETUSSA
TUESSA
Esimiehen vastuulla on yhdessä laajemman verkoston kanssa
pohtia, millaista tukea työntekijä tarvitsee työkykynsä
turvaamiseksi ja sitoutua toimenpiteiden toteuttamiseen sekä
tarvittaessa koittaa omalla toimialallaan edistää työntekijän
uudelleensijoitusasiaa.
Työntekijän vastuulla on olla aktiivinen oman asiansa hoidossa.
Usein työntekijä joutuu myös itse tekemään valintoja omasta
tulevaisuudestaan ja siksi on tärkeää olla itse aktiivinen ja selvittää
eri tilanteissa eri vaihtoehtoja.
25
UUDELLEENSIJOITUKSEEN ETENEVÄ TYÖKYVYN ONGELMA
Väli- ja loppupalaverit
työterveys-huollossa
TYÖNTEKIJÄ
+
ESIMIES
Toimija/
Vastuuhenkilö
TYÖNTEKIJÄ
+
TYÖTERVEYS
HUOLTO
PUHEEKSIOTTO
Työntekijän ja esimiehen välinen luottamuksellinen keskustelu, josta tehdään
muistio ja sovitaan seuranta.
Muutokset työssä: työaika, työtehtävät,
fyysinen ympäristö tms., määräajaksi tai
toistaiseksi.
Tavoitteena työkyvyn palautuminen.
TYÖKYKYARVIO TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
Työntekijä ja esimies täyttävät yhdessä
työkyvyn arviointipyyntö –lomakkeen.
Esimies tekee pyynnön arviosta
työterveyshuoltoon.
Työterveyshuolto arvioi jäljellä olevan työkyvyn.
TYÖNTEKIJÄ,
TYÖTERVEYS-
HUOLTO,
ESIMIES,
TYÖHYVIN-
VOINTISUUN-
NITTELIJA
TYÖTERVEYSNEUVOTTELU
Työterveyshuolto kutsuu koolle.
Läsnä: työntekijä, esimies, työterveyshuolto sekä
tarvittaessa työhyvinvointi-suunnittelija, luottamushenkilö ja ulkopuolinen asiantuntija.
Verkostoneuvottelu, jossa sovitaan jatkotoimista
työntekijän työkyvyn tukemiseksi.
TYÖNTEKIJÄ
+
TYÖ-
HYVINVOINTI
SUUNNIT-
TELIJA
TYÖKOKEILU
Työhyvinvointi-suunnittelija
koordinoi kokeilua.
Tehdään työkokeilu-
anomus Kevaan tai
Valtiokonttoriin.
Tavoittena työntekijän paluu
työelämään.
TYÖNTEKIJÄ,
ESIMIES,
TYÖ-
HYVINVOINTI
SUUNNIT-
TELIJA
PALUU OMAAN TEHTÄVÄÄN / UUDELLEENSIJOITUS
Taustalla onnistunut työkokeilu.
Tarvittaessa uudelleen-sijoitus työntekijän
osaamista ja työkykyä
vastaaviin tehtäviin vapaaseen vakanssiin.
Työkokeilun epäonistuessa tilanne
arvioidaan uudestaan ja
sovitaan jatkotoimista.
26
7 TYÖHÖN PALUUN TUKI
Esimiehen välittämistä ja kiinnostusta viestivä yhteydenpito sairausloman
aikana helpottaa työntekijän paluuta työhön pitkän poissaolon jälkeen.
Työhön paluuta aletaan valmistella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
ja yhteydenpitokeskustelussa kannattaa jo alustavasti keskustella työhön
paluun aikataulusta ja muista siihen liittyvistä järjestelyistä. Pitkältä
sairauslomalta työhön palaaminen koskettaa myös koko työyhteisöä.
Työhön palaajan kanssa on hyvä sopia, mitä hän haluaa poissaolostaan
työyhteisölle kertoa. Hyvä ratkaisu on kutsua poissaolija työpaikan
yhteiseen kahvihetkeen, jossa hän voi itse kertoa omista asioistaan sen,
minkä kokee tarpeelliseksi.
ESIMIEHEN MUISTILISTA
Välittämistä viestivä yhteydenpito sairauslomalla olijaan helpottaa
työntekijän työhön paluuta pitkän poissaolon jälkeen.
Järjestä paluukeskustelu työntekijän kanssa ennen hänen
palaamistaan työhön. Anna työntekijälle mahdollisuus kertoa työhön
paluuseen liittyvistä asioista, jotka huolestuttavat häntä.
Keskustelkaa konkreettisista työhön paluuta helpottavista ja
vaikeuttavista asioista. Miettikää onko niille tehtävissä jotain ja onko
työjärjestelyissä jotain muutostarpeita. Käytä apuna tarkkaa
työnkuvaa.
Laadi työntekijän kanssa yhdessä kirjallinen paluusuunnitelma,
johon kirjataan täsmälliset ja konkreettiset järjestelyt aikatauluineen.
Ole paikalla ensimmäisenä päivänä, kun työntekijä palaa työhön.
Huolehdi hyvissä ajoin käytännön asiat, kuten henkilökortti tai atk-
oikeudet, kuntoon.
Sovi työntekijän kanssa, miten tilannetta seurataan.
Huolehdi myös muusta työyhteisöstä ja keskustele työyhteisöä
koskevista muutoksista, myös väliaikaisista, riittävän ajoissa ennen
niiden toteutumista. Anna työyhteisölle aikaa sopeutua mahdollisiin
muutoksiin.
27
TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN NURMIJÄRVEN TYÖTERVEYDESSÄ
Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana tukemassa työntekijän työhön
paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Pitkällä sairauspoissaololla
tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijän sairausloma on jatkumassa
yhteensä vähintään 30 päivän ajan.
Työterveyslääkäri tekee alustavan arvion työhön paluun ajankohdasta
sairausloman kirjoittamisen yhteydessä. Mikäli sairausloma on kirjoitettu
muualta kuin työterveyshuollosta, luvan saatuaan esimies lähettää
työterveyshuoltoon kopion sairauslomatodistuksesta ja kehottaa työntekijää
ottamaan yhteyttä oman alueen työterveyshoitajaan tai -lääkäriin.
Tarvittaessa työntekijä kutsutaan vastaanotolle hyvissä ajoin ennen
sairausloman päättymistä työhön paluun ajankohdan arvioimiseksi.
Työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviointia sekä työhön paluun valmistelua
toteutetaan työterveyshuollossa moniammatillisena tiimityönä. Viimeistään
viikkoa ennen sairausloman päättymistä työterveyslääkäri tekee arvion
työntekijän tilanteesta vastaanotolla tai puhelimitse. Jatkosuunnitelmat
sisältävät arvion sairausloman jatkumisesta ja työhön paluun ajankohdasta
sekä tarvittavista tukitoimista työpaikalla ja työterveyshuollossa.
ONNISTUNUT TYÖHÖN PALUU PITKÄN SAIRAUSPOISSAOLON
JÄLKEEN EDELLYTTÄÄ
Työntekijältä taitoa palata.
Esimieheltä taitoa tukea palaavaa työntekijää.
Työyhteisöltä taitoa ottaa työntekijä vastaan.
Usein tarvitaan myös työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon tai
muun hoitavan tahon välistä yhteistyötä.
PALUUN TUEN VASTUUT
ESIMIEHEN vastuulla on pitää yhteyttä työntekijän ja käydä
paluukeskustelu, jossa sovitaan tarvittavista toimenpiteistä työntekijän
työhön paluun tukemiseksi. Esimiehen vastuulla on myös huolehtia
työpaikalla sovittujen toimenpiteiden seurannasta.
TYÖNTEKIJÄN vastuulla on sitoutua yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin.
28
PITKÄ SAIRAUS-
LOMA
•Työntekijän sairauspoissaolo jatkuu yhteensä vähintään 30 päivän ajan.
•Mikäli sairausloma on kirjoitettu muualta kuin työterveyshuollosta, tehdään tarvittaessa työterveyshuollon alustava arvio työhön paluun ajankohdasta hyvissä ajoin ennen sairausloman päättymistä.
•Sairauspoissaolon aikana työterveyshuollon moniammatillinen tiimityö työ-ja toimitakyvyn arvioinnissa sekä työhön paluun valmistelussa.
TYÖTERVEYS-LÄÄKÄRIN TILANNE-
ARVIO
•Viimeistään viikkoa ennen sairauspoissaolon päättymistä työterveyslääkärin arvio tilantesta (vastaanotolla tai puhelimitse)
•Jatkosuunnitelmat sisältäen arvion työhön paluun ajankohdasta sekä tarvittavista tukitoimista työpaikalla ja työterveyshuollossa.
TYÖHÖN PALUUTA
VALMISTE-LEVA
TAPAAMINEN (tarvittaesa)
•Työterveyslääkärin ja työntekijän tapaaminen työhön paluun valmistelemiseksi.
•Työterveyslääkärin arvion pohjalta mukana työterveyshuollon moniammatillinen tiimi.
•Jatkosuunnitelmat sisältäen arvion työhön paluun ajankohdasta sekä tarvittavista tukitoimista työpaikalla ja työterveyshuollossa.
TYÖTERVEYS-NEUVOTTELU (tarvittaessa)
•Työhön paluun suunnittelu yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa.
•Työterveyshuollon moniammatillinen tiimi tarpeen mukaan.
•Suunnitellaan tarvittavat tukitoimet työpaikalla ja työterveyshuollossa sekä sovitaan tilanteen seurannasta.
PALUU TYÖHÖN
•Työntekijä palaa työhön sovituin tukitoimin (mm. työtehtävien ja/tai työajan muutokset, työergonomia ja apuvälineet, osasairauspäiväraha, kuntoutus, työkokeilu, eläkejärjestelyt).
SEURANTA
•Työntekijä ja esimies seuraavat työssä selviytymistä sovitusti.
•Työ- ja toimintakykyä arvioidaan työterveyshuollossa sovitusti.
•Tarvittaessa järjestetään uusi työterveysneuvottelu.
29
8 LOPUKSI
Työkyvyn aktiivinen tuki on olennainen osa työhyvinvoinnin johtamista.
Se on arjessa tapahtuvaa päivittäistä esimiestyötä, mutta myös
laajemmassa verkostossa tehtävää yhteistyötä. Aktiivisen tuen mallissa
korostuu työntekijöistä välittäminen. Sen tarkoituksena ei ole osoitella tai
tuomita, vaan se lähtee siitä ymmärryksestä, että työkyky on ihmisen
elämässä muuttuva tekijä ja että ihmisen yksityiselämässä on erilaisia
jaksoja, joka vaatii työelämältä joustoa.
Aktiivisen tuen käyttäminen esimiestyössä edellyttää luottamuksellista ja
keskustelevaa ilmapiiriä työyhteisöissä. Se on osaltaan myös tukemassa
tällaisen kulttuurin syntymistä Nurmijärven kunnan eri työyksiköissä.
Avoimuutta ja dialogisuutta lisäämällä puolestaan edistämme
työyhteisöjen hyvinvointia. Sitä kulttuuria voimme jokainen omalta
osaltamme olla luomassa.
Ratkaisun avaimet ovat meillä – opetellaan käyttämään niitä!
30
LÄHTEET
Saari, Pirjo 2012: Onnistuneesti takaisin työhön ammatillisella
kuntoutuksella. Työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä onnistuneesta
työhön paluusta. Keva.
Hyvinkään kaupunki: Toimintamalli työkyvyn heiketessä. varhainen tuki –
tehostettu tuki.
Kemin kaupungin henkilöstöpalvelut: Aktiivisen tuen toimintamalli.
”Aktiivinen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista”.
Keva: Aktiivinen tuki.
http://www.keva.fi/fi/tyossa_jatkaminen/aktiivinen_tuki/Sivut/Default.aspx
Nurmijärven kunta: Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen
käytännöt Nurmijärven kunnassa ja Nurmijärven Työterveydessä.
Satakunnan sairaanhoitopiiri: Yhdessä työkykyä! – työkyvyn tukiohjelma
Turun kaupunki: Kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Työkyvyn
hallintamalli. Opas esimiehille ja henkilöstölle
Tyke Helsingin kaupungin Työterveyskeskus: : Sairas, sairaampi,
työkyvytön – miten hallita sairauspoissaoloja
Tyke Helsingin kaupungin Työterveyskeskus: Varhainen tuki – toimintamalli
työkyvyn heiketessä.
Vantaan kaupunki: Aktiivinen välittäminen. Vantaalainen toimintatapa
työkyvyn turvaamiseksi.
LIITTEET
MÄÄRÄYS SAIRAUSLOMATODISTUKSEN HANKKIMISEEN TYÖTERVEYSHUOLLOSTA
Työntekijän/Viranhaltijan nimi
Henkilötunnus
Asianomainen henkilö on velvoitettu määräyksen allekirjoituspäivämäärästä lukien hankkimaan sairauslomatodistukset kaikista sairauslomapäivistä kunnan omasta työterveyshuollosta.
Perustelu / syy määräykselle:
Päiväys: Paikka Aika
_____________________________________
Esimiehen allekirjoitus
Määräys on voimassa allekirjoituspäivämäärästä yhden vuoden päättyen
. .20
------------------------------------------------------------------------------------------
Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 10.2.2005 § 8
Esimies voi määrätä työntekijä/viranhaltijan hakemaan jatkossa kaikki
sairauslomatodistukset työterveyshuollosta. Määräys tulee antaa
työntekijälle kirjallisena määräyksen antaa lähin esimies
hall.sääntö 4.5.3). Syy ja seuranta-ajan pituus (yleensä 1 vuosi) tulee
ilmoittaa määräyksessä.
32
KIELTO LÄÄKÄRINTODISTUSTEN TAI –LAUSUNTOJEN
LUOVUTTAMISESTA TYÖTERVEYSHUOLTOON
Nimi
Henkilötunnus
Kiellän lääkärintodistusten tai -lausuntojen tai niiden kopioiden
luovuttamisen työterveyshuoltoon.
Paikka Aika
_________________________________________________
työntekijän allekirjoitus
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759
1 luku
5 § Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty
työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen
sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka
sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa
selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on
oikeus käsitellä näitä tietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin muualla laissa erikseen
säädetään.
Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella
valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on
nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen
käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä
sen päättymisen jälkeen.
Työntekijän työnantajalle luovuttama työkykyään koskeva lääkärintodistus tai -lausunto
saadaan kuitenkin luovuttaa työterveyshuollon palvelujen tuottajalle työterveyshuoltolaissa
(1383/2001) säädettyjen työterveyshuollon tehtävien toteuttamista varten, jollei työntekijä
ole kieltänyt luovuttamista.
Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista.
LUOTTAMUKSELLINEN
Liitetään työntekijän/viranhaltijan
henkilöaktiin.
33
PUHEEKSIOTON ENNAKOINTILOMAKE ESIMIESTYÖHÖN
(Arnkilin & Erikssonin lomaketta mukaillen) Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa:
- sinulla on huolta työntekijästä/työyhteisöstä
- et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi työntekijän(jöiden)
kanssa ja
- haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana esimiestyötäsi työntekijöiden ja
yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi
Lomakkeen pyrkimys on:
a) auttaa valmistautumaan alaisen kanssa keskusteluun
b) voit tulla tietoisemmaksi, miksi puheeksiottaminen tuntuu hankalalta
c) kehittyä ottamaan puheeksi oma huoli yhteistyötä rakentavalla ja kunnioittavalla
tavalla
d) oppia arvioimaan ja tulemaan tietoisemmaksi omasta toiminasta esimies-
alaistilanteissa
e) ennakoimalla voit miettiä rakentavia toimintatapoja työntekijän mahdollisiin
negatiivisiin reaktioihin
Lomakkeessa on kaksi osaa:
Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa
tilannetta, jossa
aiot kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista ja kun olet valmistautumassa
tapaamaan
työntekijän(t)
Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen.
A. Täytettäväksi, kun valitset tilannetta ja valmistaudut tapamiseen
(kysymykset 1-7)
1a. Mistä olet huolissasi työntekijän (työyhteisön) tilanteessa? (Konkretisoi
havaintosi)
1b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? (sinulle, työntekijälle, teidän
suhteelle ja yhteisölle)
34
B. Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen (kysymykset 8-10)
3. Missä asioissa (arviosi mukaan) työntekijä(t) kokee saavansa sinulta tukea?
Onko asioita, joissa hän (he) voi kokea sinut uhkana?
Tuki:
Uhka:
4a. Mitä voimavaroja työntekijässä/yhteisössä ja hänen/yhteisön tilanteessaan näet
ja mitä voisit niistä kertoa hänelle?
4b. Mikä on tukitarjouksesi työntekijälle/yhteisölle?
5. Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita; mieti vaihtoehtoisia tapoja
ilmaista huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä.
2. Oletko aikaisemmin ajatellut ottaa huolesi puheeksi? Jos olet, niin pohdi, miksi et
kuitenkaan ole ottanut?
35
6a. Ennakoi mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten?
6b. Ennakoi mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa?
7. Millainen tila ja aika on tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat
asian puheeksi?
8. Miten toteutit puheeksiottamisen? Teitkö tilanteessa jotakin erilailla kuin olit
aikonut?
9. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton:
a) alla
b) aikana
c) jälkeen
10a. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 6.
Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta? Koitko jotain yllättävää?
10b. Miltä toiminta tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää
toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen?
10c. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi?
36
Työkyvyn arviontipyyntö
Esimies ja työntekijä täyttävät lomakkeen yhdessä.
Lomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia.
Työntekijä:___________________________________________________
Tehtävänimike:________________________________________________
Esimies:______________________________________________________
Työnantaja, osasto/työpiste:
___________________________________________________________
Työtehtävien kuvaus
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Esimiehen näkemys työntekijän selviytymisestä työssään. Millaisia ongelmia
työpaikalla ilmenee?
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Työntekijän näkemys työssä selviytymisestään
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Työpaikalla tilanteen korjaamiseksi jo tehdyt toimenpiteet ja niiden
vaikutukset
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
37
Yhteinen näkemys toivotusta tilanteesta sekä odotukset työkyvyn
arvioinnilta
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Muuta huomioitavaa
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Päiväys:______________________________________________________
___________________________ _________________________
Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus
puh:_______________________ puh:_____________________
Työkyvynarviointipyyntö lähetetään työterveyshuoltoon työpaikan omalle
työterveyshoitajalle.
Työterveyshoitaja ottaa yhteyttä työntekijään työkyvyn selvittelyn
aloittamiseksi.
Suunnitelma työterveyshuollossa työkyvyn selvittämiseksi ja päiväys:
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Ratkaisu tilanteeseen ja päiväys:
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Seurantasuunnitelma:
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
38
TYÖTERVEYSNEUVOTTELU NURMIJÄRVEN TYÖTERVEYDESSÄ
Aika ja paikka: _________________________________________
Läsnäolijat:
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
___________________________________________________________
Puheenjohtaja: _________________________________________
Sihteeri: _______________________________________________
1) Työterveysneuvottelun tarkoituksen ja tavoitteen toteaminen
2) Taustatiedot
a. Työntekijän näkemys työssä selviytymisestä
b. Esimiehen näkemys työntekijän selviytymisestä työssään
c. Työpaikalla tilanteen korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet
39
3) Työkyvyn arvioinnin tulokset
a. Työntekijän kanssa ennalta sovitut terveydentilaan liittyvät
tiedot
b. Työterveyshuollon näkemys työntekijän työkyvystä
(työntekijän suostumuksella)
4) Jatkosuunnitelmat
a. Tarvittavat toimenpiteet työkyvyn tukemiseksi
b. Lausunto työkyvystä
c. Seurantaneuvottelu tarvittaessa
Työterveysneuvottelusta laaditaan aina muistio, joka toimitetaan tiedoksi
läsnäolijoille.
Seurantaneuvottelun ajankohta sovitaan joko työterveysneuvottelussa tai
esimies kutsuu sen kokoon myöhemmin sovittuna ajankohtana.
w
40
ww.nurmijarvi.fi
Työryhmä:
Tiina Nurmi, työhyvinvointisuunnittelija
Katja Savolainen, henkilöstösihteeri
Tero Keitaanniemi, turvallisuuspäällikkö
Sari Outinen, työsuojeluvaltuutettu
Marita Hägglund, vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö
Hilkka Kemppainen, varhaiskasvatuksen aluejohtaja
Kati Luostarinen, opetuspäällikkö
Tapio Peltonen, kunnan puutarhuri
Veli-Matti Ponkala, sosiaalipalvelupäällikkö
Iris Vikman, ruokapalveluohjaaja
Työryhmässä vierailleet asiantuntijat:
Sofia Kangas, palvelussuhdepäällikkö
Ulla Haimi, työterveyshoitaja
Kiitokset kaikille kuvissa esiintyneille Nurmijärven kunnan
työntekijöille!