Työllä tukea vankien velanhoitoonProjektin loppuraportti

Hannele Kultala

Työllä tukea vankien velanhoitoonProjektin loppuraportti

Hannele KultalaTakuu-Säätiö

Ulkoasu ja suunnittelu: Mirkka Hietanen2011

Sisällys

Osa I

1. Projektin tausta ja tavoitteet 6

2. Projektin toteutus ja organisointi 6

3. Julkisuus ja tiedottaminen 7

4. Tutustuminen toimintaympäristöön 7

5. Toiminta projektissa 8 Velkojen järjestelykeinot 9

Vankien ohjeistus velkaneuvojan tapaamiseen 10

Vankien tapaaminen 12

Tietojen tallentaminen, suostumukset ja valtuutukset 12

Taloudellisen kokonaistilanteen selvittäminen 12

Taloudellisen tilanteen vakiintumattomuus 14

Vankien integroituminen yhteiskuntaan 15

Velkojen selvittäminen 16

Tositteiden maksuttomuus 17

6. Projektissa havaitut oikeusturvan kannalta merkittävät ongelmakohdat 17

7. Velkatietojen kirjaaminen 19

8. Velkatietojen ja muun tiedon suhde 20

9. Tositteiden hankkiminen 20

10. Vangin maksuvaran määrittely 21 Vangin tulot 21

Elatusvelvollisuus ja menojen selvittäminen 22

Vakiintumaton tilanne 22

11. Asunto-olosuhteet 23

12. Vankien velkaneuvontaprojekti (asiakkaat 1-18) 24

13. Yleistä asiakkaista 41

14. Vaikuttavuus 41

15. Lopputulos 41

4

Osa II

Suositus vankiloiden velkaneuvonnan kehittämisestä 42

1. Erityisvelkaneuvontayksikkö 42 Henkilöstön asiantuntemus, ammattitaito ja mitoitus 42

Salassapitosäännökset 42

Yleistä 42

Kohderyhmä 42

Käytännön toteuttaminen 42

Tasavertaisuuden toteuttaminen 43

2. Erityisvelkaneuvontayksikön tehtävät 43

3. Ehdotus pidätyksiä koskeviin säännöksiin 46

4. Suositus yhteistyöstä ulosoton, kuntien talous- ja velkaneuvonnan, 46

Kelan ja Takuu-Säätiön välillä

Lähteet 48

Liite 1. Ajoneuvoista huomioitavaa 49

Liite 2. Vaikuttamismahdollisuudet 50

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

5

Tiivistelmä

Takuu-Säätiö toteutti vankien velkaneuvonnan projektin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa ajalla 23.8.2010–30.4.2011. Hankkeen

tarkoituksena oli vankien velkaneuvonnan kehittäminen sekä velanhoidon tukeminen. Lisäksi projektissa oli ta-voitteena selvittää mahdollisuuksia tarkistaa säännöksiä ja käytäntöjä, joiden perusteella vangin avolaitospalkas-ta suoritetaan elatusapua, velkojen ulosmittausta sekä korvausta vankilalle ruoka- ja ylläpitomenoista.

Työskentelin projektissa velkaneuvojana. Minulla on yli 15 vuoden kokemus velkaneuvojan työstä kunnal-lisena talous- ja velkaneuvojana. Projektissa tukenani oli ohjausryhmä, jossa oli edustus Rikosseuraamuslai-toksen keskushallinnosta, ulosotosta, Takuu-Säätiöstä, Kriminaalihuollon tukisäätiöstä ja kunnan sosiaalitoi-mesta. Ohjausryhmän kokoonpanoa täydennettiin myös vankiloiden edustajilla.

Projektin kohderyhmäksi valikoituivat vangit, joilla oli velkaa. Velkaneuvontaa toteutettaessa huomasin, että toiveet velkaongelman ratkaisemiseksi olivat korkealla niin vangeilla kuin vankeinhoidon puolellakin.

Velkaongelmien ratkaisemisen esteiksi muodostuivat seuraavat tekijät: suhteellisesti suuret rikosperusteiset velat; kuukausittain vaihteleva maksuvara; maksuvaran puute ja muutoin vakiintumaton taloudellinen koko-naistilanne. Velkajärjestelylain mukaan rikosperusteiset velat voivat muodostaa esteen velkajärjestelylle. Oma-kohtaiset havaintoni olivat, että vankien velkajärjestelyil-le pohja luodaan jo vankilassa oloaikana, mutta varsinai-set järjestelyt tulevat useimpien kohdalla onnistumaan vasta vapautumisen jälkeen. Yleisesti velkojat odottavat jonkinlaista näyttöä vakiintuneessa tilanteessa saatavis-sa olevasta maksukertymästä.

Projektissa ei löytynyt velkajärjestelymallia, joka soveltuisi kaavamaisesti vankien velkatilanteen ratkaisemiseksi.

Sen sijaan laadin ehdotuksen vankien velkaneuvon-nan järjestämiseksi niin, että vankilassa ollessa valmis-taudutaan velkajärjestelyihin ja varsinaisia velkajärjeste-lykeinoja haetaan kunnallisen talous- ja velkaneuvonnan kautta.

Projektissa ehdotan, että Rikosseuraamuslaitokseen perustetaan erityisvelkaneuvontayksikkö. Nähdäkseni perustaminen olisi mahdollista joko omana toimintana, ostopalveluna tai yhteistyössä jonkin muun organisaati-on kanssa.

Eritysvelkaneuvontayksikkö palvelisi valtakun-nallisesti puhelimitse ja sähköisiä välineitä käyttäen. Rikosseuraamuslaitoksen tarkemmin määrittelemissä vankiloissa otettaisiin käyttöön Valmistautuminen velkaneuvontaan -mappi. Erityisvelkaneuvontayksikkö tuottaisi myös Vankien velkalinja -puhelinpalvelun van-kilan henkilökunnalle, vangeille ja heidän läheisilleen. Lisäksi ehdotukseeni sisältyy koulutuksen, informaa-tiotilaisuuksien ja talousneuvonnan järjestäminen sekä kirjallisen materiaalin tuottaminen. Olen myös ottanut huomioon, että vangeilla saattaa olla muita henkilöryh-miä suurempi tarve psyykkisen jaksamisen tukemiselle, jota toiminnan vakiinnuttua ehdotan kartoitettavaksi kyselytutkimuksella.

Projektissa ei ole löytynyt perusteita avolaitospalkasta tehtävien pidätyksiä koskevien säännösten (VL 9 luku 7 §) muuttamiseen, paitsi, että ehdotan vangin käyttöva-ran määrittelyä.

Esitettävillä toimilla projektin velkaneuvojana uskon, että vankien velkaneuvontaa on mahdollista hoitaa kus-tannustehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja valtakun-nallisesti kattavasti.

Vankien velkaneuvonnan tarpeeseen perehtyessäni olen havainnut, että velkojen hoidosta ja velkajärjeste-lyistä oikean tiedon saaminen innostaa, kannustaa ja motivoi vankeja positiiviseen elämänmuutokseen.

Helsingissä 29.4.2011

Hannele KultalavelkaneuvojaTakuu-Säätiö

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

6

Osa I

Työllä tukea vankien velanhoitoon -projekti

1. PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOIT TEET

TAVOITTEENA OLI ETSIä UUSIA KEINOJA VANKIEN

MAHdOLLISUUKSIIN SELVITTää VELKOJAAN JO RANgAISTUKSEN AIKANA.

Työllä tukea vankien velanhoitoon -projektihank-keen tarkoituksena oli vankien velkaneuvonnan kehittäminen sekä vankien velanhoidon tukemi-

nen. Velkaneuvontakokeilun lisäksi projektissa oli tarkoi-tuksena selvittää mahdollisuuksia tarkistaa säännöksiä ja käytäntöjä, joiden perusteella vangin avolaitospalkasta suoritetaan elatusapua, velkojen ulosmittausta sekä korvausta vankilalle ruoka- ja ylläpitomenoista.

Projektin tavoitteena oli etsiä uusia keinoja vanki-en mahdollisuuksiin selvittää ja hoitaa velkojaan jo rangaistuksen aikana. Saatujen kokemusten pohjalta oli tavoitteena tehdä ehdotus velkaneuvonnan kehittämisestä ja suositeltavista käytännöistä. Samoin oli tavoitteena tehdä eh- dotus vankeuslain uusiksi käy- vän palkan säännöksiksi. Sään- nöksissä oli tarkoitus ottaa kan-taa mm. ruoka- ja ylläpitokorva-usten, elatusavun ja palkan ulos-mittauksen välisiin suhteisiin.

Projektin ulkopuolelle rajat-tiin esitettyä laajempi käyvän palkan periaatteen tarkastelu sekä keinot, joilla varmis-tettaisiin avolaitostyöpaikkojen määrä.

KohderyhmäProjektin kohderyhmäksi valikoituivat vangit, joilla oli velkaa ja joiden katsottiin hyötyvän velkaneuvonnas-ta. Kohderyhmään kuuluviksi katsottiin myös velkojat, jotka projektin ansiosta saisivat nykyistä useammin suorituksia.

Merkittävänä hyötyjänä katsottiin olevan myös van-keinhoidon, kun paljon työtä teettävien pidätyssäännös-ten tilalle saataisiin nykyistä toimivammat käytännöt.

2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA ORgANISOINTI

Projektissa velkaneuvojan tehtävänä oli antaa vangeille velkaneuvontaa, sen jälkeen, kun vankilan henkilökun-ta on auttanut vankia selvittämään velkatilanteensa.

Velkaneuvonnan tuli käsittää myös neuvottelua vel-kojien kanssa ja vapaaehtoisten järjestelysopimusten laatimista sekä yhteydenpitoa ulosottoon.

Velkaneuvonnan avulla tarkoituksena oli avolaitos-palkan pidätyssäännösten uudistamisen lisäksi, hankkia tietoa mahdollisuuksista yhteistyön kehittämiseksi ulos-ottoviranomaisiin, kuntien velkaneuvontaan, elatusapu- ja elatustukiasioita hoitavaan Kelaan sekä Takuu-Säätiön takaustoimintaan.

Käytännön velkaneuvontaa oli tarkoitus antaa noin 8 kuukauden ajan kahdessa avolaitoksessa, joista toisessa

maksetaan alimpia avovanki-lapalkkoja ja toisessa ylimpiä, entisiä ns. työsiirtolapalkkoja.

Velkaneuvontaa voitaisiin an-taa myös suljetussa vankilassa, josta siirrytään avolaitoksiin.

Takuu-Säätiö palkkaisi projek-tiin velkaneuvojan.

Kriminaalihuollon tukisäätiön kriminaaliasiamies osallistuisi velkaneuvojan tukena vankien ja henkilökunnan neuvontaan,

selvittäisi velkajärjestelyihin liittyviä kysymyksiä, osallis-tuisi yhteydenpitoon osapuolten välillä sekä selvitysten laatimiseen velkaneuvojan ja asiamiehen tarkemmin sopimalla tavalla.

Projektia ohjasi tukiryhmä, jossa oli edustus Rikos-seuraamuslaitoksen keskushallinnosta, Takuu-Säätiöstä, ulosotosta, Kriminaalihuollon tukisäätiöstä sekä kunnan velkaneuvonnasta. Tukiryhmän kokosi Rikosseuraamus-laitoksen keskushallinto.

Projekti toteutettiin ajalla 23.8.2010–30.4.2011 ja kus-tannuksista vastasivat Rikosseuraamuslaitoksen keskus-hallinto ja Takuu-Säätiö.

Hanke toteutettiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon, Takuu-Säätiön ja vankiloiden yhteistyöprojektina.

Projekti alkoi 23.8.2010, jolloin Takuu-Säätiön palk-kaama velkaneuvoja Hannele Kultala aloitti työskente-lyn.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

7

Ohjausryhmän työskentelyyn on tutustui myös vanki-lassa työharjoittelua suorittavia opiskelijoita (sosionomi, amk).

Projektin aikana ohjausryhmä kokoontui neljä (4) kertaa.

3. JULKISUUS JA TIEdOT TAMINEN

Projektista tiedotettiin lehdistölle annetulla tiedot-teella, vankiloiden ilmoitustaululla ja Takuu-Säätiön Internet-sivuilla.

4. TUTUSTUMINEN TOIMINTAYMPäRISTööN

Toimintaympäristöön tehtiin tutustumiskäyntejä vierai-lemalla Helsingin talous- ja velkaneuvonnassa, Vantaan talous- ja velkaneuvonnassa, Kriminaalihuollon tukisää-tiössä, Suomenlinnan vankilassa ja Satakunnan vankilan, Huittisten osastolla.

Muun toiminnan ohessa vierailtiin myös Rikosseuraa-muslaitoksen keskushallinnon ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tiloissa.

Toimintaympäristöön tutustumista tapahtui myös muista vankiloista tulleiden yhteydenottojen kautta.

Kuluttajaviraston 22.3.2011 uusille talous- ja vel-kaneuvojille järjestetyssä peruskoulutustilaisuudessa velkaneuvoja Hannele Kultala kävi esittelemässä Työllä tukea vankien velanhoitoon -projektia sekä kertomassa erilaisista toimintatavoista työskenneltäessä vankien kanssa.

Samalla käytiin läpi, miten rikosperusteisia velkoja voidaan parhaiten selvittää ja mitä erityistä niistä tulee ottaa huomioon.

Projektin ulkopuoliset yhteydenototProjektiin kuulumattomista vankiloista yhteydenottoja tuli muun muassa Helsingin vankilasta, Hämeenlinnan vankilasta, Keravan vankilasta, Käyrän vankilasta, Mikke-lin vankilasta, Vantaan vankilasta ja Vaasan vankilasta.

Projektin ulkopuolisista vankiloista yhteydenottoja tuli kaikkiaan 19. Vankeja heistä oli 9 henkilöä ja vankien puolisoita 2 henkilöä. Heille postitettiin Takuu-Säätiön takausoppaita tai oppaita vankilasta vapautuvalle. Samalla heille laadittiin velkojen selvittämiseksi erilaisia pyyntökirjeitä.

Vankiloista tulleet kysymykset koskivat myös vel-kajärjestelyyn tai maksuohjelmiin liittyvää lainsää-däntöä. Vangeille selvitettiin käytettävissä olevia velkajärjestelykeinoja.

Kriminaaliasiamies osallistui ohjausryhmätyösken-telyyn, tutustumiskäynteihin vankiloihin sekä muuhun yhteydenpitoon ja neuvontaan vankien, velkaneuvojan ja projektin yhteistyötahojen kanssa.

Projekti toteutettiin Suomenlinnan vankilassa ja Satakunnan vankilan, Huittisten ja Köyliön osas-toilla. Vankilat kuuluvat Etelä- ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueisiin.

Projektin ohjausryhmäProjektin ohjausryhmään kuului edustus Rikosseuraa-muslaitoksen keskushallinnosta, Takuu-Säätiöstä, Kri-minaalihuollon tukisäätiöstä, Kelasta, ulosottovirastosta ja kunnan sosiaalitoimesta.

Ohjausryhmää täydennettiin ulosoton, Rikosseuraa-muslaitoksen ja vankiloiden edustajilla.

Ohjausryhmän kokoonpano • Ylitarkastaja Eila Lempiäinen

Rikosseuraamuslaitos, keskushallinto ajalla 26.8.2010–12.1.2011

• Ylitarkastaja Vuokko Karsikas Rikosseuraamuslaitos, keskushallinto ajalla 13.1.–30.4.2011

• Kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttila Kriminaalihuollon tukisäätiö

• Lakimies Antti Partanen Kansaneläkelaitos

• Sosiaalityöntekijä Eira Toukola Vantaan kaupunki

• Kihlakunnan ulosottomies Sofia Paajanen Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto

• Ulosottomies Tiina Moijanen Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto

• Erityisohjaaja Elisa Bergman Suomenlinnan vankila

• Sosiaalialan erityisohjaaja Johanna Santanen Satakunnan vankila, Huittisten osasto

• Toiminnanjohtaja Leena Veikkola Takuu-Säätiö

• Velkaneuvoja Hannele Kultala Takuu-Säätiö

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Leena Veikkola Takuu-Säätiöstä ja sihteerinä projektissa työskentelevä velkaneuvoja Hannele Kultala.

Vuoden 2011 alusta lukien ohjausryhmän kokouksiin osallistui suunnittelija Päivi Vanhala Rikosseuraamuslai-toksen keskushallinnosta.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

8

Projektissa vastattiin kaikkiin tiedusteluihin tai pyyn-töihin ja annettiin myös kirjallisia ohjeita tarpeen mu-kaan. Esimerkkinä tehdyistä toimenpiteistä on Asiakas 18, Vankien velkaneuvontaprojekti, kohta 12.

Velkaneuvoja Hannele Kultala ja Takuu-Säätiön lakimies Minna Markkanen pitivät 17.2.2011 Jokelan vankilan pyynnöstä infotilaisuuden kahdelle ko. vankilan vankiryhmälle.

Jokelan vankilassa vangit olivat hyvin kiinnostuneita vel-ka-asioista. Vangeilla oli paljon kysymyksiä liittyen velkajärjes-telyihin, velan vanhentumi-seen, ulosottoon ja perintään. Vangit osallistuivat innokkaasti keskusteluun. Saadun koke-muksen perusteella voitaneen päätellä, että velkaongelmiin liittyvän tiedon jakaminen oli kohderyhmälle tarpeellista.

Velkaneuvoja Hannele Kultala piti infotilaisuuden 30.3.2011 Hämeenlinnan vankilassa vankilan ohjaajan pyynnöstä. Hämeenlinnan vankilassa toinen ryhmä koostui naisvangeista ja toinen ryhmä miesvangeista.

Hämeenlinnan vankilassa sekä nais- että miesryhmät olivat hyviä kuuntelijoita ja osoittivat selvästi olevansa kiinnostuneita aiheesta. He esittivät myös jonkin verran kysymyksiä ja toivoivat kirjallista materiaalia esitetyn tiedon tueksi. Infotilaisuuden jälkeen materiaalia lähe-tettiin sekä vangeille että henkilökunnan käyttöön.

Sekä Jokelan että Hämeenlinnan vankiloissa vangit olivat erittäin kiinnostuneita luennossa esiin tulleista ajoneuvojen rekisteröintiin, liikennekäytöstäpoistoon, luovutusilmoitukseen ja liikennevakuutuksen päättä-miseen tarvittavista toimenpiteistä. Usealla vangilla ajoneuvoasiat olivat jääneet asianmukaisesti hoitamatta ja ajoneuvoista liikennevakuutusmaksut erääntyivät edelleen.

Projektissa laadittu Ajoneuvoista huomioitavaa -ohje on annettu Rikosseuraamuslaitoksen kautta vankiloille tiedoksi.

HUOMIOT Järjestetyissä tilaisuuksissa päästiin tutustumaan projek-tin ulkopuolisiin vankiloihin ja vankiloiden toimintaan.

Infotilaisuuksissa saatiin myös tuntumaa siihen, mil-lainen tarve velkojen selvittämiseen ja yleiseen tiedon saantiin velkajärjestelyasioista kentällä on. Positiivista tilaisuuksissa oli vankien kiinnostuneisuus velkojen hoidosta, velkajärjestelymahdollisuuksista, ulosotosta,

perinnästä ja velkaantumisen pysäyttämiseen liittyvistä kysymyksistä.

Infotilaisuuksissa otettiin puheeksi ajoneuvoihin liitty-vät rekisteröintitoimenpiteet, liikennekäytöstä poistoil-moitukset, luovutusilmoitukset ja liikennevakuutussopi-mukset. Aiheettomien liikennevakuutusten voimassaolo muodostaa lisävelkaantumista ja sen vuoksi projektissa

on kiinnitetty tähän erityistä huomiota.

Lisävelkaantumisen ehkäise-miseksi projektissa on laadittu Ajoneuvoista huomioitavaa -ohje, koska useilla vangeilla on ajoneuvoja rekisteröityinä heidän nimelleen ja maksamattomat liikennevakuutussopimukset muodostavat lisävelkaantumista (LIITE 1).

Joissakin tapauksissa liiken-nevakuutusmaksut voivat kertyä

vangille, vaikka rekisteröintikin olisi jäänyt tekemättä. Projektissa laadituista Ajoneuvoista huomioita-

vaa -ohjeista on tiedotettu Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon kautta. Ohjeet eivät kuitenkaan olleet tavoittaneet laajemmin vankiloiden henkilökuntaa tai vankeja. Projektiin kuuluvissa vankiloissa, ne olivat olleet käytössä ja ne oli koettu toimiviksi ainakin Suomenlin-nan vankilasta saadun palautteen perusteella.

Tiedottamisen suhteen on siis parannettavaa, jotta ohjeet, joita projektissakin voitiin tuottaa, kyettäisiin myös ottamaan käyttöön.

Infotilaisuuksissa ohjaajien ja vankien käyttöön toimitettiin erilaista Takuu-Säätiön tuottamaa materiaa-lia velkojen selvittämisestä ja velkajärjestelykeinoista. Tilaisuuksissa jaettiin tietoa Takuu-Säätiön toiminnasta ja maksuttomasta Velkalinja -puhelinpalvelusta.

5. TOIMINTA PROJEKTISSA

Projektissa yhtenä tavoitteena oli vankien velkaneuvon-nan kehittäminen ja vankien velanhoidon tukeminen.

Projektissa velkaneuvonta kohdistettiin henkilöil-le, jotka tarvitsivat apua maksu- tai velkaongelmien hoidossa. Velkaongelmien ratkaisukeinoja ovat mm. maksujärjestelyt, sopimukseen perustuva velkojen jär-jestely, Takuu-Säätiön takaus järjestelylainalle ja tuomio-istuimen vahvistama velkajärjestely. Näihin menettely-tapoihin joudutaan turvautumaan silloin, kun velallinen on muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön velkoihinsa nähden.

VELKAONgELMIIN LIITTYVäN TIEdON

JAKAMINEN VANgEILLE ON TARPEELLISTA.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

9

Projektin asiakkaistakaan kaikki eivät olleet pysy-västi maksukyvyttömiä. Sellaisissa tapauksissa oli kyse väliaikaisesta tilanteesta, jonka ratkaisemiseksi pyrittiin löytämään ratkaisu, joka turvaa sekä asiakkaan että velkojan etua.

Vankien velanhoidon tukemiseksi projektissa pyrittiin löytämään keinoja, joilla voitaisiin ratkaista vakiintumat-tomien tilanteiden aiheuttamia ongelmia maksujärjeste-lyjen ja maksuohjelmien toteuttamiseksi.

Yleensä velkojen järjestelymenettelyt ovat erilaisia maksuohjelmia, joissa velkoja pyritään maksamaan tasa-suuruisilla kuukausisuorituksilla, mikäli kertasuoritukset eivät ole mahdollisia.

Poikkeuksena ovat ns. 0-ohjelmat, joissa maksuohjel-maan ei sisälly kuukausittaisia suorituksia.

Tulojen kasvu huomioidaan sekä lakisääteisissä että vapaaehtoisissa velkajärjestelymenettelyissä. Vapaa-ehtoisissa järjestelyissä tulojen tai varallisuuden kasvu huomioidaan yleensä velkojien vaatimuksesta huomioi-tavina lisäsuorituksina.

Maksuohjelmissa ja ns. 0-ohjelmissa velalliselle syntyy lisäsuoritusvelvollisuus, jos velallisen tulot tai varallisuus kasvavat maksuohjelman aikana. Velallisen on makset-tava velkojaan lisää maksuohjelman aikana saamillaan lisätuloilla ns. lisäsuorituksina samoin perustein kuin lakisääteisessä velkajärjestelyssä tai jos velallinen saa maksukykyään parantavan perinnön, lahjan tai muun kertaluontoisen suorituksen (Velkajärjestelylaki 35 a §).

Erilaisia velkajärjestelykeinoja kartoitettaessa joudu-taan ottamaan huomioon mm. velkojen määrä, velalli-sen maksukyky ja edellytykset järjestelyille.

Velkaongelmat ovat syntyneet, kun menot ovat kasvaneet liian suuriksi käytettävissä oleviin tuloihin nähden. Usein vangeilla on kertynyt muiden velkojen lisäksi rikosperusteista velkaa, jonka hoitaminen saata-vissa olevilla tuloilla on vaikeaa.

VELKOJEN JäRJESTELYKEINOTVelkojen järjestelykeinojen kartoittamiseksi laaditaan yleensä velkajärjestelyhakemus samoin perustein kuin lakisääteisessä velkajärjestelyssäkin.

a) MaksujärjestelytMaksujärjestelyissä on tarkoituksena neuvotella kuukau-sierien pienentämisestä ja laina-ajan pidentämisestä tai sopia esimerkiksi lyhennysvapaista jaksoista. Lyhennys-vapaan aikana voidaan maksaa pienempiä ja kiireelli-sempiä maksuja pois.

Joissakin tapauksissa pienille saataville voi olla kerty-nyt huomattavia korkoja ja perintäkuluja. Silloin voidaan

neuvotella velan osittaisesta anteeksiannosta, jotta velallinen selviytyisi maksuista.

Maksujärjestelyissä laaditaan velkojakohtainen esitys maksusuunnitelmaksi ja yksityiskohtaiset perustelut järjestelylle.

Vapaaehtoisessa velkasovinnossa maksuohjelma laaditaan velkajärjestelylain periaatteiden mukaises-ti. Lakisääteisessä yksityishenkilön velkajärjestelyssä maksuohjelman kesto on 3 (5) vuotta tavallisille veloille ja pidempi, jos velallinen säilyttää velkajärjestelyssä omistusasuntonsa.

Maksuohjelman sisällöksi voidaan velkojan suostu-muksella sopia myös normaalia lyhyempi maksuohjelma tai muutoin lievemmät keinot, koska asiassa sovinto on sallittu.

Koska rikosperusteiset velat tai muut seikat saatta-vat muodostaa esteen velkojen järjestelylle, voidaan sovintoratkaisuksi ehdottaa myös normaalia pidempää maksuohjelmaa tai muita kohtuullisia myönnytyksiä velkojaa kohtaan.

HUOMIOT Vangin mahdollisuus vakiintuneisiin tuloihin lisää huomattavasti hänen mahdollisuuksiaan velanhoitoon ja erilaisiin velkajärjestelyihin. Jos vangille voidaan yhä enenevässä määrin turvata mahdollisuus osallistua työhön, voidaan samalla myös parantaa hänen mah-dollisuuksiaan hakea velkajärjestelyjä tai Takuu-Säätiön takausta velkatilanteensa ratkaisemiseksi.

Projektissa tehtiin huomio, että maksujärjestelyjen tekeminen vakiintumattomista tuloista on vaikeaa. Sen sijaan on pohdittu mahdollisuutta hoitaa velkoja ulosoton kautta, jotta maksuhalukkuudesta ja yleisestä vastuullisuudesta velkojen hoitoon olisi näyttöä.

Tilanteessa, jossa ei voida tehdä tasasuuruisia kuukau-sisuorituksia, voidaan harkita seuraavia menettelytapoja:

• Vapaaehtoiset suoritukset ulosottoon Vakiintumattomista tuloista velallinen voi tehdä ulosot-toon vapaaehtoisia suorituksia. Suoritusten aloittamises-ta kannattaa neuvotella ulosottomiehen kanssa, koska ulosotto on voinut palauttaa velkoja pois ulosotosta. Toisaalta ulosottomies osaa ohjata velallista osapuolten kannalta tarkoituksenmukaisesti.

• Vapaaehtoiset talletuksetVakiintumattomista tuloista on mahdollista tehdä eri-suuruisia talletuksia kuukausittain velanhoitotilille.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

10

Ulosotto ottaa viranpuolesta huomioon suojaosuu-den mahdollisista talletuksista ja ulosmittaa suorituksia veloille itsenäisen harkintansa mukaan.

Projektissa on neuvoteltu Valtakunnanvoudinviraston edustajan kanssa maksusuunnitelmaan, maksuso-pimukseen ja vapaaehtoisiin suorituksiin liittyvistä ongelmakohdista sekä elatusapuperintään liittyvistä kysymyksistä.

b) JärjestelylainaJärjestelylainalla on tarkoitus maksaa pois kaikki velal-lisen erilliset lainat ja luotot. Järjestelylainan takauksen ulkopuolelle jäävät vakuudelliset luotot (esim. asuntolai-na, opintolaina ja autolaina).

Pankkien luotonmyöntö edellyttää puhtaita luottotie-toja, vakuuksia ja riittävää maksukykyä.

Jos velallisella ei ole riittäviä vakuuksia, hän voi hakea järjestelylainalle takausta Takuu-Säätiöstä.

Takuu-Säätiön takaus edellyttää riittävää maksuvaraa koko järjestelylainan maksuohjelman ajalle. Maksuvara lasketaan Takuu-Säätiön määrittelemällä tavalla.

Takauksen saamiseksi on annettava ns. näyttö noin puolen vuoden (6 kk) ajalta talouden sopeuttamisesta maksuvaran mukaiseen velanhoitoon.

Takaus voidaan myöntää enintään 34.000 euron lai-nalle. Maksuaika voi olla korkeintaan 8 vuotta.

Järjestelylainan nostamisen yhteydessä tulee merkin-tä Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämään luottotietore-kisteriin, jotta maksuohjelman aikana ei lisävelkaannuta.

c) Sosiaalinen luottoKunnat voivat myöntää sosiaalista luottoa pienitu-

loisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla ei ole mahdol-lisuutta saada kohtuuehtoista luottoa pankista esim. maksuhäiriömerkinnän vuoksi.

Sosiaalisen luoton saantimahdollisuudesta tulee tiedustella velallisen kotikunnalta. Kaikissa kunnissa sosi-aalista luottoa ei ole saatavissa. Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä.

Luottoa voidaan myöntää joko hankintoihin tai muiden velkojen järjestelemiseksi kunnan ohjeiden mukaisesti.

Sosiaalisen luoton saannin edellytyksenä on riittävä maksukyky luoton takaisinmaksuun. Myönnettävät luot-tomäärät vaihtelevat kunnittain.

d) Kirkon diakoniarahastoKirkon diakoniarahasto voi myös avustaa taloudellisessa ahdingossa olevia henkilöitä. Tavoitteena on velallisen kokonaistilanteen paraneminen. Avustusmenettely voi

olla osittainen siten, että osa veloista maksetaan avus-tuksella, osan velkojat antavat anteeksi ja loppuosan velallinen maksaa itse.

Velkaneuvoja voi kartoittaa velallisen tilanteen ja velat, neuvotella velkojien kanssa ns. akordista (velan kohtuullistaminen, osittainen anteeksianto), laatia sovin-toehdotukset velkojille ja kirjallisen lausunnon diakonia-työntekijää varten.

diakoniatyöntekijä laatii avustushakemuksen ja lähettää hakemuksen seurakuntayhtymään, hiippakun-taan tai Kirkon diakoniarahastoon rahaston ohjeistuksen mukaisesti.

e) Tuomioistuimen vahvistama yksityishenkilön velkajärjestelyMikäli velallisen ylivelkatilannetta ei voida edellä maini-tuin keinoin korjata, vaihtoehdoksi jää hakea lakisääteis-tä yksityishenkilön velkajärjestelyä tuomioistuimelta.

Yksityishenkilön velkajärjestelyn hakemus voidaan toimittaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos velallinen ei pääse sovintoratkaisuun velkojiensa kanssa.

Jos järjestelylle on olemassa edellytykset eikä esteitä ole, tuomioistuin vahvistaa velalliselle maksuohjelman. Noudatettuaan maksuohjelmaa määrätyn ajan, velalli-nen vapautuu muusta suorittamisesta ja maksuohjelma päättyy.

VANKIEN OHJEISTUS VELKANEUVOJAN TAPAAMISEENVangeille toimitettiin kirjalliset ohjeet velkaneuvojan tapaamiselle. Ohjeessa pyydettiin varaamaan aika vankilan ohjaajan kautta. Ennen tapaamista pyydettiin tutustumaan velkajärjestelyhakemuksen liiteluetteloon. Vankia kehotettiin myös ottamaan tapaamiselle mukaan tositteet tuloista, asumiskuluista, elatusmaksuista, saira-uskuluista ja varallisuudesta sekä tiedot kaikista veloista.

Ohjeissa pyydettiin myös pyytämään lisätietoa tar-vittavista liitteistä, jos asiakas toimii parhaillaan tai on aikaisemmin toiminut elinkeinonharjoittajana.

Samalla vankia pyydettiin myös tutustumaan projek-tin rekisteriselosteeseen, antamaan suostumus tietojen luovutukseen ja allekirjoittamaan valtakirja velkaneuvo-jaa varten.

Tarvittaessa kehotettiin pyytämään apua liitteiden hankintaa varten.

Ensimmäisellä tapaamisella asioita käytiin läpi keskus-telemalla taloudellisesta tilanteesta, tulevaisuudensuun-nitelmista, mahdollisuuksista ja velkajärjestelyistä.

Tapaamiseen varattiin aikaa n. 1,5 h, joka tuntui ole-van sopiva kestoaika ensimmäiselle tapaamiselle.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

11

HUOMIOT Tässä yhteydessä havaittiin, että velkajärjestelymenette-lyt olivat kohderyhmälle ilmeisen tuntemattomia.

Velkaneuvojan tarkoituksena oli saada ensin yleiskuva vangin taloudellisesta kokonaistilanteesta. Saatu yleis-kuva on kuitenkin sekä velkaneuvojalle että velkojalle riittämätön, koska velkojen järjestelymenettelyt edellyt-tävät luotettavaa kokonaisselvitystä velallisen taloudel-lisesta tilanteesta sekä maksukyvyttömyyttä suhteessa velkoihin.

Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velalli-nen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksa-maan velkojaan niiden erääntyessä. (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997, 37).

Taloudellista kokonaistilannetta kuvaavia tietoja ja tosit-teita ovat mm.• Tiedot perhesuhteista ja elatusvelvollisuudesta• Tiedot asunnosta• Tiedot työsuhteista, koulutuksesta ja

työkokemuksesta• Tiedot nykyisestä tai päättyneestä

elinkeinotoiminnasta• Tiedot opiskelusta ja opiskelun alkamis- ja

päättymisajankohdasta • Tiedot eläkkeen alkamisajankohdasta

• Tiedot työttömyysjaksoista• Tiedot nykyisistä tuloista ja menoista• Tiedot varallisuudesta• Tiedot tiedossa olevista muutoksista

Harkittaessa velkojen järjestelemisen keinoja velka-neuvojan tulee saada tositteiden pohjalta alustava tieto vangin sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Maksukyvyttömyyden pitkäaikaisuutta tai tilapäisyyttä on myös pyrittävä arvioimaan.

Projektissa huomattiin, että vaikka vanki ohjautui velkaneuvontaan ohjaajansa kautta, lähes kaikki talou-dellista tilannetta kuvaavat tositteet puuttuivat. Tähän on jatkotoimenpiteenä kiinnitettävä erityistä huomiota, koska velkaongelmia ratkaistaessa taloudellisen koko-naistilanteen selvittäminen ei voi perustua arvailuihin.

Antaakseen velkojien haluaman luotettavan selvityk-sen velallisen maksukyvystä, on noudatettava velkojan antamia ohjeita sekä esitettävä järjestelyhakemuksessa annetuista tiedoista kirjalliset tositteet.

Yleisesti perintätoimistot, luottolaitokset ja muut toimijat vaativat velallisen taloudellisesta tilanteesta selvitystä luotettavin tosittein esimerkiksi seuraavasti:

Valtiokonttorin ohjeita:• Jäljennökset hakijan ja hänen puolisonsa verotusto-

distuksista kolmelta viimeiseltä vuodelta;• Velallisen ja hänen puolisonsa palkkatodistus;• Jäljennös päätöksestä tai muusta asiakirjasta, josta

ilmenee: velallisen ja hänen puolisonsa eläke; työt-tömyyspäiväraha, sairausvakuutuksen päiväraha, äitiysraha tai muu päiväraha; lasten kotihoidontuki, asumistuki, opintotuki tai koulutustuki; muu etuus sekä sellaisen etuuden kesto;

• Tuloselvitys velallisen ja hänen puolisonsa yrittäjätulosta;

• Selvitys, josta ilmenevät velallisen ja hänen puoli-sonsa muut kuin edellä mainitut tulot;

• Kirjallinen selvitys velallisen varallisuudesta;• Jäljennös vuokran, vastikkeen ja muiden asumisku-

lujen määrän osoittavista asiakirjoista;• Jäljennös tuomioistuimen päätöksestä tai sopimuk-

sesta, joka koskee velallisen lapselle suoritettua elatusapua;

• Jäljennös tositteesta tai muusta asiakirjasta, josta il-menee muun jäljellä olevan velan määrä ja kuukau-sierä (esim. asunto- ja muut pankkivelat);

• Kirjallinen selvitys: sairaudesta, työkyvyttömyy-destä (lääkärintodistus); työttömyydestä; muusta

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

12

olosuhteiden muutoksesta, joilla on merkitystä hakemuksen kannalta. (Valtiokonttori)

Perintätoimisto Lindorff Oy:n ohjeet :Perintätoimisto Lindorff Oy:n ohjeet tarvittavista liitteis-tä ovat pääosin samat kuin velkajärjestelyhakemuksen ohjeissa. Perintätoimiston internetsivuilla on ohjeet, mitä liitteitä ja tositteita perintätoimistolle lähetettä-vään vapaaehtoiseen velkajärjestelyhakemukseen on liitettävä. Ohjeistus on sivulla http://maksumyohassa.fi/velkaneuvojille/hae-ratkaisua/.

diakoniarahaston ohje tositteista: ”Hakemusta laatiessa dia-koniatyöntekijän tulee nähdä tositteet tuloista, menoista ja veloista, mutta näitä ei tarvita hakemuksen liitteeksi. Allekir-joituksellaan diakoniatyönteki-jä vahvistaa nähneensä alkupe-räiset tositteet ja kirjanneensa tiedot oikein hakemukseen.”

Jatkotoimenpiteenä on pyrittävä lisäämään vanki-lan henkilökunnan ja vangin tietoisuutta siitä, mihin tarkoitukseen velkaneuvoja ja velkoja tarvitsee vangin taloudellista kokonaistilannetta kuvaavia tositteita.

VANKIEN TAPAAMINEN Kaikkia asiakkaina olevia vankeja on kohdeltu tasapuo-lisesti samanarvoisina ja heillä oli oikeus samanlaiseen palveluun riippumatta heidän kulttuuritaustastaan, iästä, sukupuolesta, rodusta tai yhteiskunnallisesta asemasta.

Vankien tapaamisia järjestettiin Suomenlinnan van-kilassa ja Satakunnan vankilassa, Huittisten ja Köyliön osastoilla.

Vangit ovat voineet poistumisluvalla tai koevapau-dessa asioida myös Takuu-Säätiön tiloissa velkaneuvojan luona.

Velkaneuvontapalvelua on toteutettu myös vide-oneuvotteluna Rikosseuraamuslaitoksen, vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston välillä.

Ensimmäisen tapaamisen jälkeen vankia vielä muistu-tettiin yksityiskohtaisilla kirjallisilla ohjeilla, mitä tosittei-ta velkaneuvojalle tulee toimittaa.

HUOMIOT Tapaamiset sujuivat hyvässä yhteistyössä ohjaajien ja vankien kanssa. Tapaamisen yhteydessä voitiin velallisen

kertoman perusteella jo arvioida, millaisia velkajärjeste-lykeinoja mahdollisesti tulee olemaan käytettävissä.

Videoneuvottelut ovat yksi nykyaikainen keino vähentää matkakustannuksia neuvotteluissa. Videoneu-vottelut vaativat kuitenkin vankilassa ohjaajan tai muun henkilökunnan olevan paikalla koko neuvotteluajan, joten ne eivät näin ollen ole kovin kustannustehokkaita. Projektissa havaittiin, että ne voidaan korvata pääosin puhelinneuvotteluin.

Velkaneuvojan ja ohjaajien välisissä neuvotteluissa videoneuvottelut soveltuvat paremmin. TIETOJEN TALLENTAMI-NEN, SUOSTUMUKSET JA VALTUUTUKSETEnnen velkaneuvojan tapaamis-ta vanki antoi velkaneuvojalle vakuutuksen siitä, että oli tutus-tunut projektin Henkilötietolain mukaiseen rekisteriselosteeseen. Hän antoi suostumuksen tieto-

jensa tallentamiseen ja suostumuksensa siihen, että vankilaviranomaiset voivat luovuttaa rangaistusajan suunnitelmaan/vapautumissuunnitelmaan liittyviä tie-toja Takuu-Säätiön velkaneuvojalle velkaneuvonta-asian hoitamiseksi.

Vanki antoi velkaneuvojalle yksilöidyn valtakirjan velkatilanteensa selvittämistä ja mahdollisia sovintoneu-votteluja varten. Vangin avio- tai avopuolison tietoja voi-tiin saada vain puolison henkilökohtaisella valtakirjalla.

TALOUdELLISEN KOKONAISTILANTEEN SELVITTäMINENVelallisen taloudellisesta tilanteesta kirjatuilla tiedoilla oli tarkoitus antaa tarvittavat tiedot velkojille joko va-paaehtoista tai lakisääteistä velkajärjestelyä varten.

Projektissa oli käytettävissä Knowledge Parners Oy:n Velkajärjestelijä-ohjelma. Ohjelma on kehitetty velkajär-jestelylain mukaisten hakemusten, maksuohjelmien ja laskelmien laatimiseen.

Käytännön työssä velkajärjestelyhakemusta ja hakemuksen laatimisen yhteydessä tehtyä maksuva-ralaskelmaa käytetään sekä valmisteltaessa selvitystä taloudellisesta kokonaistilanteesta ja neuvoteltaessa maksujärjestelyistä, että laadittaessa sovintoha-kemuksia, takaushakemuksia tai yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta.

Luotettavat tiedot hakemukseen saadaan kirjalli-sista tositteista, todistuksista ja velallisen laatimista

VANgIN TALOUdELLISEN KOKONAISTILANTEEN

SELVITTäMINEN ONNISTUU PARHAITEN

VAKIINTUNEESSA TILANTEESSA.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

13

selvityksistä (esim. tulotositteet, menotositteet, tositteet varallisuudesta, työsopimuksesta, eläkepäätöksistä, tositteet veloista ja velkaantumisselvitys jne.)

Yleisesti velkajärjestelyissä maksukykyä määriteltä-essä otetaan huomioon velallisen perhesuhteet, tiedot asunnosta, tiedot nykyisestä ansio- tai muusta toimin-nasta, tiedot opiskelusta ja opiskelun päättymisajankoh-dasta, koulutuksesta ja työkokemuksesta, tiedot nykyi-sistä tuloista, menoista, varallisuudesta ja tiedot muista maksukykyyn vaikuttavista seikoista.

Muita maksukykyyn vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa tiedossa olevat muutokset, esimerkiksi eläkkeel-le siirtyminen, lasten täysi-ikäistyminen, määräaikaisen työsuhteen päättyminen, ansiosidonnaisen työttömyys-päivärahan päättyminen tms. muutos. Vangin osalta täl-lainen muutos voi olla esimerkiksi vapautumisajankohta tai koevapauden alkaminen.

Merkitystä ei ole vain arviointihetkellä käytettävissä olevilla varoilla vaan myös saatavissa olevilla varoilla (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997, 38).

Maksukykyyn vaikuttavat paitsi velallisen omat tulot myös puolison tulot. Velallisen menot jaetaan puoli-soiden kesken nettotulojen mukaisessa suhteessa, jos velallinen on avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhtees-sa sekä puoliksi, jos velallinen on avoliitossa. Yhteisen lapsen elinkustannukset jaetaan puolisoiden tulojen mukaisessa suhteessa (Velkajärjestelyhakemus, velkajär-jestelyhakemuksen täyttöohjeet, www.oikeus.fi).

Velallisen välttämättöminä menoina huomioidaan yleensä oikeusministeriön asetuksessa määritellyt raha-määrät (322/2001). Sovintoratkaisuissa voidaan maksu-varaa laskea velkojien suostumuksella myös muutoin.

Välttämättömät elinkustannukset voidaan ottaa huomioon samoin perustein kuin velkajärjestelyssä tai Rikosseuraamuslaitoksen erillisohjeiden mukaisesti vankilassa oloajalta.

Välttämättömiin elinkustannuksiin kuuluvat: ruoka-menot, vaatemenot, henkilökohtaisesta ja kodin puh-taudesta aiheutuvat menot, tavanomaiset terveydenhoi-don menot, kodin ylläpidon menot, paikallisliikenteen maksu, sanomalehden tilausmaksu, televisiomaksu, puhelimen käyttömaksut sekä harrastus- ja virkistystoi-minnasta aiheutuvat menot.

Velallisen tulojen vähennyksenä otetaan huomioon välttämättömät elinkustannukset, asumismenot (vuokra, vastike, vesi-, sähkö-, kaasu-, lämmitys-, sauna- ja jäte-huoltomaksut, maan- tai tontinvuokra, kiinteistövero, muut kiinteistöstä perittävät maksut sekä tavanomaisen koti- tai kiinteistövakuutuksen vakuutusmaksut), lapsen

päivähoitomaksut, 18 vuotta täyttäneen lapsen kou-lutusmenot, velallisen maksama elatusapu sekä muut maksukykyasetuksen mukaiset vähennykset.

Velallisen asumiskustannukset ja muut menot otetaan huomioon sen suuruisina kuin velallinen niitä maksaa (www.Oikeus.fi).

Lisäksi huomioidaan paikallisliikenteen maksun ylittävät työmatkakustannukset ja velallisen itse makset-tavat, tavanomaista suuremmat säännölliset terveyden-hoitomenot tai poikkeuksellisen suuri kertaluonteinen sairaudesta aiheutuva meno (www.Oikeus.fi).

Arvioitaessa velallisen taloudellista kokonaistilannet-ta ja tarvetta velkojen järjestelyyn on otettava huomi-oon velkojen määrä suhteessa velallisen maksukykyyn.

HUOMIOT Vangin taloudellisen kokonaistilanteen selvittäminen onnistuu parhaiten vapautumisen jälkeen tai muutoin vakiintuneessa tilanteessa, jolloin käytettävissä ovat kaikki tulo- ja menotiedot sekä hakijan ollessa parisuh-teessa myös puolison tiedot.

Meneillään olevassa projektissa vangin puoliso ei ole ollut asiakassuhteessa velkaneuvojaan. Niissä tapauk-sissa, joissa tulee selvitettäväksi sekä vangin että vangin avio- tai avopuolison taloudellisen kokonaistilanteen selvittäminen, vanki ohjataan varaamaan aika kunnalli-selle talous- ja velkaneuvojalle.

Molempien puolisoiden ollessa ylivelkaantuneita, vaatii taloudellisen kokonaistilanteen selvittäminen kokonaisvaltaisempaa velkaneuvontaa kuin tässä yhtey-dessä on ollut tarkoituksenmukaista järjestää.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

14

TALOUdELLISEN TILANTEEN VAKIINTUMATTOMUUSProjektissa on osoittautunut, että vankien olosuhteet voivat olla nopeastikin muuttuvia.

Tuomioiden kestoajat vaihtelevat lyhytaikaisesta päi-vien tuomiosta elinkautiseen tuomioon. Lyhytaikaisten tuomioiden tai nopeasti muuttuvien tilanteiden aikana maksukyvyn määrittäminen mahdollisia velkajärjestely-menettelyitä varten on vaikeaa. Tuomio saattaa muuttua valvotuksi koevapaudeksi tai ehdonalaiseksi vapau-deksi. Vanki voi laitoksessa ollessaan opiskella, päästä valvottuun koevapauteen jne. Tulojen kuukausittainen määrä ei kuitenkaan ole vakio. Avolai-tospalkkaa saavien vankien palk-katulot sekä tuloista tehtävät ylläpitokustannusten ja ruoka-menojen pidätykset vaihtelevat tehtyjen työtuntien perusteella kuukausittain.

Velkojen järjestelykään ei aina edellytä vakiintuneita kuukausi-tuloja. Niin vapaaehtoisessa kuin lakisääteisessä velkajärjes-telyssäkin on tarkoituksena kyetä esittämään velkojille luotettava selvitys tulojen, menojen ja varallisuuden määrästä, jotta velkoja saa käsityksen maksuohjelman aikana veloille tulevasta kertymästä.

Vakiintumaton elämäntilanne ei yleensä ole otollista aikaa velkojen järjestelemiseksi. Sen sijaan rangais-tusajansuunnitelmalla, toimeenpanosuunnitelmilla, valvotulla koevapaudella ja ehdonalaisella vapaudella voidaan luoda pohjaa velallisvangin elämäntilanteen vakiintumiselle, vangin integroitumiselle yhteiskuntaan ja velkojen järjestelyille.

Vangin ollessa avioliitossa, avoliitossa tai rekiste-röidyssä parisuhteessa on molempien puolisoiden tulot ja menot selvitettävä. Maksuvaralaskelmassa on otet-tava huomioon toisen puolison kyky vastata perheen menoista ja omista veloistaan. Molempien puolisoiden ollessa ylivelkaantuneita, on asianmukaista ohjata puolisot hakemaan velkojen järjestelyä yhdessä ns. yh-teishakemuksella käyttäen järjestelykeinoa, joka heidän taloudellisessa tilanteessaan on tarkoituksenmukaisinta.

Kriminaalihuollon tukisäätiön asiamiestoiminnassa vankien läheisille tehdyn kyselyn mukaan (Kaurala 2009) vastaajien perheet olivat ylivelkaantuneita, yhdeksällä perheellä kymmenestä oli velkaa. Keskimäärin velkaa oli 56.000 euroa. Rikosperusteista velkaa oli 42 %:lla.

Takuu-Säätiön ohjeistuksen mukaisesti takausta haettaessa selvitetään koko perheen tosiasiallinen

taloudellinen tilanne. Myös ns. ei velallisena olevan avo- tai aviopuolison tulot, menot ja velat kysytään, jotta voidaan varmistua, että hänenkin välttämättömiin elinkustannuksiinsa ja velkojensa hoitoon jää riittävästi rahaa (Takuu-Säätiö, Takausopas huhtikuu 2010).

Velkajärjestelylain mukaan velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä syystä ole maksuvaraa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää (VJL

9 a §). Rikollisen elämäntavan päät-

tymistä voidaan pitää edellytyk-senä velkajärjestelyille (Takuu-Säätiö, Velkaneuvontaopas päihde- ja kriminaalityöhön).

Velkojen järjestely on tarkoi-tuksenmukaista aloittaa vasta sen jälkeen, kun rikosasioiden tutkinnat ovat päättyneet ja rangaistukset suoritettu loppuun (Takuu-Säätiö, Vel-kaneuvontaopas päihde- ja

kriminaalityöhön).Vaikka velallinen on maksukyvytön, velkajärjestely ei

kuitenkaan tule kysymykseen ennen kuin toiminta ja sen myötä velallisen taloudellinen tilanne on vakiintunut (VJL 9a §) (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajär-jestely, 1997, 39).

Velkajärjestely voidaan evätä, jos velallisen työttö-myyttä voidaan pitää väliaikaisena tilanteena (VJL 9a §), vaikka hänen maksukyvyttömyytensä ei olisikaan tilapäistä. (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajär-jestely, 1997, 39).

Työkykyiseltä velalliselta voidaan yleensä edellyttää, että hän tekee kokoaikatyötä, jos työtä on saatavilla (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997,41).

HUOMIOT Etenkin vankien kohdalla joudutaan arviomaan, milloin on tarkoituksenmukaista hakea velkojen järjestelyä.

Tarkasteltaessa mahdollisuuksia velkojen maksami-seen on projektissa havaittu, että vankien työtuntien määrät vaihtelevat runsaasti. Samalla kun työtuntien määrät vaihtelevat, vaihtelevat myös käyttörahana ja toimintarahana maksettavien etuuksien määrä. Yhden vangin 7 kuukauden tulojen määrä vähennettynä enna-kon-, ylläpito- ja ruokapidätyksillä oli seuraava.

OIKEA TIETO KANNUSTAA JA MOTIVOI VANKEJA

VELKOJEN HOITAMISESSA JA POSITIIVISESSA

ELäMäNMUUTOKSESSA.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

15

Edellä olevasta taulukosta voidaan päätellä, että vaihtelevista tuloista maksuohjelman laatiminen olisi erittäin hankalaa etenkin, kun ”työsuhde” vankilassa ei ole vakinainen. Vankilassa ollessa vangille ei ole tarkoi-tuksenmukaista laatia sovinto- tai muuta soveltuvaa ha-kemusta velkojen järjestelemiseksi, joka ei vastaa hänen todellista maksukykyään.

Projektissa on otettu huomioon, että vangilla ei ole mahdollisuutta ilman elatussopimusta osallistua aikaisemmin samassa taloudessa asuneen puolison tai lastensa elinkustannusten maksamiseen.

Vankeinhoitolaitos ei korvaa vangille niitä kustannuk-sia, jotka vangille aiheutuvat vapaudessa olevien olo-suhteiden ylläpitämisestä ja yhteydenpidosta läheisiin (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11).

Edellä mainituin perustein voidaan velkojen järjeste-lylle arvioida kulloisenkin tilanteen mukainen soveltuvin ajankohta velkojen järjestelyille. Aina ei tarvitse odottaa vangin vapautumista, mutta useimmiten se on soveltu-vin ajankohta. VANKIEN INTEgROITUMINEN YHTEISKUNTAANVankien integroitumista yhteiskuntaan voidaan mahdol-lisesti tukea toimilla, joissa velkojen järjestelytapoihin tutustuminen aloitetaan jo vankilassa, mutta varsinaiset toimenpiteet velkojen järjestelemiseksi kohdennetaan pääosin vangin vapautumisvaiheen jälkeiseen aikaan.

Siinä vaiheessa kun motivaatio elämäntavan muu-tokseen on tapahtunut, voi tuen oikeanlainen ajoitus ja kohdentaminen olla avain todelliseen muutokseen vapautuvan vangin kohdalla. Myös kuntoutuksen jat-kumo voi olla tärkeässä roolissa vapautumisen jälkeen ja luonnollisesti hyvinvointiin liittyvien perustarpeiden kuten asumisen turvaaminen. Pitkään rikoskierteessä

olleiden vankien kohdalla sosiaalisen tuen pitäisi sisältää myös motivaation ylläpitämistä. Uudentyyppisten va-pautumisyhteisöjen merkitys onkin tärkeää motivaation ylläpitämisessä ja siinä, että löytyy mahdollisuus kiinnit-tyä uudelleen yhteiskuntaan. Valitettavasti näitä va-pautumisyhteisöjä on kriminaalihuollossa tällä hetkellä maassamme vain harvoja. (Pirjo Näkki, Vankien velkaan-tuminen ja yhteiskuntaan integroituminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:135).

Vangeille ja heidän perheilleen on olemassa tukitoi-mintaa, vertaistukea ja perhetukea. Tietoa palveluista saa mm. Kriminaalihuollon tukisäätiön kautta.

HUOMIOT Vangilla tulisi olla mahdollisuus velkaneuvontaan jo vankilassa oloaikana, koska pohja velkojen hoidolle voidaan luoda jo vankilassa. Vankilassa annettavalla velkaneuvonnalla voidaan edistää suhtautumista mm. ulosottoperintään. Yleinen virheellinen käyttäytymis-malli on vältellä ulosottoa. Tähän viittaa mm. oikeus-ministeri Tuija Brax puheessaan Ulosottotoimen juhla-seminaarissa ja Valtakunnanvoudinviraston avajaisissa 20.5.2010. ”Perinnän alueella olemme lähteneet siitä, että samalla kun velvoitteistansa huolehtivien asemaa on helpotettu, panostetaan perintään siellä, missä vel-voitteita yritetään pakoilla ja omaisuutta siirtää velkojien saavuttamattomiin.”

Oikealla tiedonsaannilla saattaa olla merkittävä vaiku-tus suhtautumisessa ulosottoon. Merkittävää on tietää, että maksamalla velkoja ulosoton kautta voidaan edistää tulevia velkajärjestelymenettelyitä. Oikeuskäytännöstä löytyy tähän myös tukea mm. KKO S2009/918.

Velkamäärän selvittämisen jälkeen voitaisiin jo vankilassa antaa selkeitä vaihtoehtoja, mikä velkajärjes-telymenettely todennäköisesti riittää korjaamaan vangin velkatilanteen. Pienemmille velkamäärille voidaan tehdä maksujärjestelyjä jo vankilassa oloaikana, jos vangilla on maksukykyä.

Jos rikoksesta tuomittu tietää, että hänen kohdallaan voi tulla harkittavaksi hakemuksen hylkääminen esteen perusteella, on jo hakemuksessa mahdollista esittää selvitystä painavista syistä, joiden vuoksi velkajärjestely pitäisi myöntää. Oikealla tiedolla voidaan mahdollisesti vaikuttaa siihen, että velallinen tietää oikeuksistaan ha-kea velkajärjestelyä ja mahdollisuuksistaan esittää myös puoltavia seikkoja hakemukselle.

Rikoksettoman ja esimerkiksi päihteettömän elä-mäntavan omaksumisella, velkojen maksamisella, velkaantumisesta kuluneella ajalla on merkitystä ratkaistaessa, onko velkajärjestelyyn olemassa painavia

Maaliskuu 253,82 €

Huhtikuu 699,93 €

Toukokuu 52,51 €

Kesäkuu 447,84 €

Heinäkuu 816,01 €

Elokuu 715,69 €

Syyskuu 1128,50 €

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

16

syitä. Huomioon otettavaksi tulevat VJL 10 a §:n mukaan velkaantumisesta kulunut aika, velallisen toimet vel-kojen maksamiseksi ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta (VJL 10 a §).

VELKOJEN SELVITTäMINENProjektissa vankilan tuli vastata vankien velkatilanteen selvityksen käynnistämisestä. Etukäteen vankila oli aloit-tanut velkojen selvittämisen vain kahden projektissa mukana olleen vangin veloista. Näiden kahden vangin veloista oli tilattu ns. velallisen ulosottoasiat -listaus, mutta muita toimenpiteitä velkojen selvittämiseksi ei ollut tehty.

Projektissa velkojen selvittäminen tehtiin velkaneu-vojan toimesta samoin periaattein kuin yksityishenkilön velkajärjestelyä varten. Velkojen selvittäminen pyrittiin tekemään kattavasti ja huolellisesti.

Velkojen selvittäminen aloitettiin tilaamalla asiak-kaalle ulosottolista velkojen järjestelyä varten, luotto-rekisteriote Suomen Asiakastiedolta, todistus Oikeus-rekisterikeskuksen rikosvahinkokorvausvastuista ja sakkovastuista. Näiden saatujen todistusten pohjalta jatkettiin selvitystyötä muiden velkojien saatavista.

Ulosottolistalta käyvät ilmi • velallisen vireillä olevat ulosottoasiat• päättyneet ulosottoasiat ja tilitykset saajittain• velkojille suoritetut maksut

Luottotietorekisteriotteesta käyvät ilmi yksityishenkilön

Luottosuhteita koskevat maksuhäiriöt• kulutusluottoja koskevia maksuhäiriö tietoja

Velkomustuomiot• käräjäoikeuden antamat velkomustuomiot, jotta

velkojan saatava tulee ulosottokelpoiseksi

Varattomuudet ja muut ulosoton esteet• ulosotossa todettu varattomuus• ulosotto voi päättyä ns. tuntemattomuusesteeseen

Velkajärjestely-, konkurssi- ja yrityssaneerausasiat• tiedot velkajärjestelystä tulevat Oikeusrekisterikes-

kuksen ylläpitämästä velkajärjestelyrekisteristä • tiedot konkurssiasioista ja yrityssaneerauksesta saa-

daan konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä

Muut maksuhäiriöasiat • kuulutukset pakkohuutokaupoista• verottajan elinkeinonharjoittajaan kohdistamat alv-,

veronpidätys-, työnantajamaksuasiat• vekseliprotestit

Muut luottotietomerkinnät• tieto tuomioistuimen elinkeinonharjoittajalle tai

yrityksen johdossa toimineelle henkilölle määrää-mästä liiketoimintakiellosta

• tieto henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja mah-dollisesta toimintakelpoisuuden rajoituksesta

• merkintä vapaaehtoisesta velkajärjestelystä

Poistuneet luottotietomerkinnät• tietoja säilytetään tietokannassa vielä 12 kuukauden

ajan häiriön poistuttua

Luottotietojen kysyjät• kenelle luottotietoja on luovutettu viimeisen 12 kk

aikana

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

17

Oikeusrekisterikeskus hoitaa mm. seuraavia täytäntöön-pano- ja perintäasioita• tuomioistuimen tuomitsemat päiväsakot • valtiolle rikosasioissa maksettavaksi tuomitut

korvaukset • rangaistusmääräyssakot • sakon korotukset • rikesakot• sakon muuntorangaistukset • uhkasakot • menettämisseuraamukset • EU-maissa tuomitut sakot ja

menettämisseuraamukset• muussa pohjoismaassa tuomitut sakot• rikosvahinkokorvaukset

Verotuspäätös (verolippu)• verotuspäätöksellä näkyvät verotuksen perusteena

käytetyt tulot ja niistä tehdyt vähennykset sekä varallisuus ja velat.

Saldotiedustelu muilta velkojilta Velkaneuvoja laati saldotodistuspyyntökirjeet velkamää-rän selvittämiseksi seuraaville tahoille:• ulosottolistalla vireillä olevien velkojen velkojille• ulosotosta perinnän päättymisen vuoksi palautettu-

jen velkojen velkojille• luottorekisteristä ilmeneville velkojille• verotustodistuksesta ilmeneville velkojille• perinnässä olevien velkojen velkojille• maksamattomien laskujen velkojille• päävelallisen hoidossa olevien velkojen velkojille• asiakkaan antamaan takaus- tai panttaussitoumuk-

seen perustuvan velan velkojille • yksityishenkilöille tarpeen mukaan Hoidossa olevat velat eivät näy ulosottolistalta. Niiden selvittäminen aloitetaan keskustelemalla velallisen kans-sa. Näistä veloista velkaneuvojalle täytyy toimittaa velka-kirja-, takaussitoumusjäljennökset, lyhennyssopimus ja maksutosite tai muu tosite velasta tai laskusaatavasta.

Epäselvien velkojen selvittämiseksi voidaan tilata myös tuomioistuimen tuomiopäätökset, jotta kaikki velat saadaan selvitettyä riippumatta siitä, onko saatavia pyritty perimään.

Vaikka perintätoimiston laskuista saa tiedon yksit-täisen saatavan määrästä, lähetetään ko. perintätoimis-tolle saldotodistuspyyntö kaikkien perinnässä olevien velkojen selvittämiseksi. Usein samalla perintätoimistolla

on useita saatavia, mutta perintäkirjeet eivät enää ole tallessa.

Yksityisvelkojilta tai muilta pienvelkojilta ei ulosot-tolistalta ilmenevistä veloista saldoja tiedusteltu, koska velkamäärä oli päivitetty ulosottolistassa merkittyyn päivämäärän saakka. Ulosottolistaan merkitty velkasaldo on joko tulostuspäivän mukainen saldo tai varattomuus- tai muulla esteellä palautetun velan palautuspäivä-määrän mukainen saldo. Joissakin tapauksissa veloille laskettiin korot merkintäpäivään saakka. Kaikille veloille korkolaskenta ei kuitenkaan ulosottolistasta ilmenevillä tiedoilla ollut mahdollista.

TOSITTEIdEN MAKSUTTOMUUSVelkojen järjestelyä varten velkojilta tilattu velkatodistus toimitetaan yleensä veloituksetta.

Pankin antama lainatodistus on myös maksuton, jos se on pyydetty velkajärjestelyä varten. Perintätoimisto Lindorff Oy ilmoittaa Internet-sivuillaan, että yhteenve-don veloista voi tilata veloituksetta kerran vuodessa.

Lakisääteinen luottotietojen tarkastusoikeus on asiak-kaalle veloitukseton kerran 12 kuukaudessa.

Verotustodistukset ovat maksullisia, mutta verovelka-todistukset maksuttomia.

6. PROJEKTISSA HAVAITUT OIKEUSTURVAN KANNALTA MERKIT TäVäT ONgELMAKOHdAT

a) Velan vanhentuminen• Projektissa tuli esille useita tilanteita, joissa ulosotto-

listaan merkitty vanhentumispäivä ei ollut oikea. Esimerkiksi kanssavelallisten yhteisvastuullisissa veloissa ilmeni epätarkkuutta. Jos kanssavelallinen oli valittanut hovioikeuteen, saattoi kaikille olla mer-kitty sama vanhentumispäivä, vaikka ei-valittaneelle velalliselle oikea vanhentumispäivä oli laskettava käräjäoikeuden tuomionpäivämäärästä. Virheet tulivat ilmi, kun velkojan ja ulosoton antama vanhentumispäivämäärä poikkesivat toisistaan.

b) Epätarkat saldotodistukset tai ulosoton maksukehotukset• Maksukehotus: Velalliselle ulosotosta osoitettu mak-

sukehotus sisälsi myös kanssavastuullisten velkoja. Velkojan ilmoittama velkamäärä ko. velalliselta oli n. 400.000 €, mutta ulosoton maksukehotus oli n. 650.000 €. Ero maksettavaksi kehotetusta määrästä oli lähes 250.000 euroa. Vireilletuloilmoituksen lisäksi velalliselle

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

18

lähetetään yleensä maksukehotus. Pyrkimyksenä on, että velallinen maksaisi saatavan vapaaehtoises-ti (www.oikeus.fi). Koska tavoitteena on, että velallinen maksuke-hotuksen saatuaan maksaisi saatavan vapaaehtoi-sesti, voitaneen maksukehotukselta odottaa myös oikeellisuutta. Oikeusturvan kannalta on merkittävää, että ve-lalliselle annettu maksukehotus on oikeamääräinen. Samoin olisi oikeusturvan kannalta kohtuullista, että maksukehotus sisältäisi vain velallisen omia velkoja.

• Verovelkatodistus: Verohallinnon 15.10.2010 an-tama verovelkatodistus ei sisältänyt verotiliotteen mukaisia arvonlisäveroja ym. ammatinharjoittajan maksettavaksi määrättyjä eriä, vaikka kirjallinen päätös oli annettu 7.9.2010 eli yli kuukausi ennen saldotodistuksen antopäivää. Korjatut verovelkato-distukset täytyi pyytää verohallinnolta erikseen.

• Asialuettelo: Ulosotossa tulostettava asialuettelo voi

sisältää virheellistä tietoa velkojen kokonaismääräs-tä. Ulosotossa voidaan tulostaa samalla nimikkeel-lä merkitty ns. asialuettelo, jonka velkamäärä on: 1) akuuttiperinnässä olevien velkojen määrä tai 2) ulosottoperinnässä joskus olleiden kaikkien vel-kojen yhteenlaskettu määrä. Viimemainittu asialuettelo sisältää siis useam-paan kertaan samoja velkoja ja velkojen kokonais-määrä antaa velalliselle täysin virheellisen kuvan velkojen todellisesta määrästä. Vaikka asiakas saisi suullisen tiedon asialuette-lon virheellisyydestä, se ei poista ulosottotoimen vastuullisuutta asiakkaan oikeusturvasta. Ko. tapauksessa velallisen velkamäärä oli noin 25.000 euroa, kun asialuettelosta ilmenevä määrä oli 75.000 euroa. Maksajalle virheellisellä tiedolla on aina merkitystä. Tämä määrä 75.000 oli asialuette-lossa merkinnällä, velkojen kokonaissaldo. Maksu-velvolliselle tieto on niin merkittävä, että virheellistä tietoa sisältävän asialuettelon antaminen tulisi estää.

• Vakuutusyhtiön saatavat: Vakuutusyhtiöt ilmoittavat pyydettäessä yleensä vain koti- ja liikennevakuu-tuksista maksamattomat laskut, mutta eivät ns. regressiin ja/tai tuomioon perustuvia vahingonkor-vaussaataviaan. Oikean tiedon saa yleensä silloin, kun saldotodistuspyynnössä on viitteenä merkintä

ko. tuomion päivämäärästä ja tuomion antaneen tuomioistuimen nimi.

• Perinnässä olevat vakuutusyhtiön saatavat: Va-kuutusyhtiön saldotietoja ilmoittavat sekä perin-tätoimisto että vakuutusyhtiö. Ehdottomasti olisi tärkeää, että saldotodistuksen antaisi vain yksi taho. Eriteltyinä tulisi olla tuomioon perustuvat vakuu-tusyhtiön saatavat ja muut erääntyneet vakuutus-maksusaatavat. Saldotodistuksen tulisi sisältää myös perintäkulut ja muut viivästysseuraamukset, mikäli niitä velalliselta peritään. Epätarkat saldoilmoitukset lisäävät aina epätie-toisuutta ja selvittelytyötä. Kaikkien edellä mai-nittujen virheellisten tietojen selvittäminen vaatii velkojen erityisen huolellista tarkistelua.

c) Velkojatahon selvittämisongelmat• Verohallinto: Verohallinnolta ei saada kaikkia

verovelkatodistuksia samasta paikasta. Esimerkiksi velalliselle tilattiin verovelkatodistus Sisä-Suomen perintäyksiköltä, Läntiseltä veronkantoyksiköl-tä ja Uudenmaan perintöyksiköltä. Uudenmaan perintäyksikön saldotositteessa oli merkintä, että Sisä-Suomen perintäyksiköllä on myös perittävää. Sisä-Suomen perintäyksikön saldotodistuksessa taas ei ollut merkintää muusta perittävästä. Verottajan puhelinilmoituksen mukaan Länti-nen veronkantopiiri ei anna verovelkatodistuksia lainkaan, mutta ulosottolistassa Läntinen veron-kantopiiri oli merkitty ulosoton hakijaksi. Yleensä ulosottolista antaa velkojen selvitystyötä tekevälle tarvittavan informaation velkojasta. Sen vuoksi asiaan tulisi kiinnittää huomiota, koska epätarkat velkojatiedot voivat johtaa siihen, että velka jää ottamatta huomioon velkajärjestelyasioissa.

• Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukes-kus: Osoitettaessa saldotodistuspyyntö vahingossa väärään yksikköön, sieltä ei saanut tietoa, että heillä ei ole saatavaa. Kirjallisessa saldopyyntökirjeessä kuitenkin velkojaa pyydettiin ilmoittamaan, jos saatavaa ei ole. Ilmoitus auttaisi velkaneuvojaa etsi-mään oikeaa velkojaa ja jatkamaan oikean velkojan kanssa selvittelytyötä. Vahinko johtui siitä, että oikeaa velkojaa ei ollut ulosottolistaan merkitty. Ulosottotositteessa velkojaksi oli merkitty Helsingin HO, tuomioistuinmaksut, tuomioistuimet eivät kuitenkaan ilmeisesti hoida saatavien perintää. Ulosoton hakijaksi tulisi merkitä velkojataho, joka

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

19

todellisuudessa hoitaa saatavan perin-tää. Valtion talous- ja henkilöstöhallin-non palvelukeskuksen (Palkeet) -inter-net sivuilta löytyy huomattavan vähän tietoa koskien ulkoista asiakasta, joka tarvitsisi tietoa perintäjärjestelmästä, perintää hoitavan tahon yhteystiedois-ta ja yksikön hoitamista eri saatavista.

• Hakijana asiamies: Jos asiaa hoitaa var-sinaisen velkojan puolesta ns. asiamies, tulee ulosotolle antaa tieto asiaa hoi-tavasta asiamiehestä yhteystietoineen. Ulosottolistassa on mahdollista esittää sekä hakijan että asiamiehen tiedot. Velkojan tulisi kiinnittää huomiota siihen, että ulosottoon ilmoitetaan hakijaksi nykyinen velkoja sekä asiaa hoitavan velkojan, perintätoimiston tai asiamiehen nimi yhteystietoineen. Ulosottoon tulisi aina ilmoittaa hakijaksi pe-rintäasiaa hoitavan tahon nimi sekä osoitetiedot. Hakijaksi tulisi merkitä taho, joka antaa asiassa saldotietoja ja muuta asiaan liittyvää lisätietoa. Edellä mainitut epätarkkuudet lisäävät aina velkaneuvojan ja muiden toimijoiden työtä. Annet-taessa ulosottoon selkeät hakijatiedot, voitaisiin estää tai ainakin vähentää jälkikäteen tehtävää selvittelytyötä.

d) Puuttuvat velkatiedot• Velallinen ei tiedä eikä aina osaa kertoa suuristakaan

maksettaviksi tuomituista veloistaan. Esimerkiksi osakeyhtiön konkurssipesän vel-koma velka ei ollut vielä lainkaan ulosotossa. Velan määrä oli huomattava (yli 900.000 €), mutta asiakas ei muistanut velkaa mainita. Velka tuli kuitenkin huomioiduksi, kun ulosotto alkoi sitä periä vuoden kuluttua tuomiopäivämäärästä.

• Ulosottolistan mukainen kokonaisvelkamäärä ko. velalliselle oli 500.000 euroa, josta velkaneuvojan mukaan oli vanhentunut n. 100.000 euroa. Todel-linen velkamäärä erilaisten saldotiedustelujen ja selvitysten jälkeen oli n. 3 miljoonaa euroa. Velallisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää selvitellä velkatiedot mahdollisimman huolellisesti, koska velkajärjestelykeinoja harkittaessa on mer-kitystä sekä pääomien, korkojen ja perintäkulujen

määrillä että myös velkojen syntyajankohdalla, ve-lanhoitohistorialla ja erääntymisajankohdalla. Myös velan käyttötarkoituksella on merkitystä.

e) Elinkeinotoiminnassa syntyneet velat• Elinkeinotoiminnassa syntyneiden velkojen sel-

vittäminen vaatii erityistä huolellisuutta, koska esimerkiksi konkurssin jälkeen velat eivät ehkä ole ulosotossa, mutta eivät ole vanhentuneetkaan. Velat on selvitettävä vahvistetusta pesäluettelosta. Vahvistetun pesäluettelon saa yleensä konkurssipe-sänhoitajalta.

7. VELKATIETOJEN KIRJAAMINEN

Saldotodistusten toimittamisen jälkeen velat luetteloi-tiin Velkajärjestelijä-ohjelmaan.

Velkojen merkitseminen tapahtui pääosin velkajärjes-telyhakemuksen täyttöohjeiden mukaisesti. Velat kirjat-tiin ja numeroitiin. Velat merkittiin yksilöimällä nykyisen velkojan nimi, asiaa mahdollisesti hoitavan perintä-toimiston nimi, velan numero- tai muu tunniste, velan käyttötarkoitus, tuomionpäivämäärä ja tuomioistuimen nimi, vanhentumispäivämäärä, velan myöntöaika, velan pääoma, velan kokonaismäärä ja erääntynyt määrä sekä kanssavastuulliset.

Velkoihin osallisena olevat kanssavelalliset on myös merkitty velkaluetteloon, koska he ovat velkojan ase-massa velkajärjestelyasiassa (Velkajärjestelyhakemuksen täyttöohjeet, www.oikeus.fi).

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

20

Velkaluetteloon merkittiin siis eriteltyinä velallisen kaikki velat tunniste- ja muine tietoineen.

Velkatietojen kirjaaminen tehdään erilaisiin velka-järjestelyhakemuksiin, koska tiedoilla on käsittelijöille ratkaisevaa merkitystä.

Velkojen selvityksen jälkeen velalliselle tulostettiin velkaluettelo, josta kävi mahdollisimman tarkasti ilmi velkojen kokonaismäärä.

8. VELKATIETOJEN JA MUUN TIEdON SUHdE

Velkojalle tai muulle velka-järjestelyasian käsittelijälle velkaluettelolla annettavalla informaatiolla on merkitys-tä. Esim. mihin ajankohtaan velkaantuminen ajoittui; oliko velallinen maksukykyinen ottaessaan velkaa; milloin ja miksi taloudellinen tilanne heikentyi ja velat erääntyivät; lisääntyivätkö velallisen menot esim. sairauden johdosta samaan aikaan, kun velkoja ei enää kyetty hoitamaan jne.

Velallisen asiana on ennen muuta tuoda esiin vel-kaantumiseensa liittyvät tosiseikat: velkojensa määrä ja maksukykyynsä vaikuttavat seikat sekä velkojensa ja taloudellisen tilanteensa taustatekijät. Tuomioistuimen arvioitavaksi jää velkajärjestelyn edellytysten täyttymi-nen. (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997,52).

Velkajärjestelykeinoja selvitettäessä otetaan huomi-oon velallisen nykyiset tulot sekä hänen mahdollisuu-tensa tulevaisuudessa hankkia tuloja. Tällöin on merki-tystä velallisen koulutuksella, ammatilla, aikaisemmalla työhistorialla, työttömyysjaksoilla, elinkeinonharjoitta-jana toimimisella sekä nykyisellä toiminnalla. Opintojen loppuun suorittaminen lisää yleisesti velallisen maksuky-kyä velallisen työllistyttyä. Velkoja pyrkii näiden tietojen pohjalta harkitsemaan odotettavissa olevaa maksuvara-kertymää kyseisen velallisen kohdalla samoin perustein kuin tuomioistuimessa.

Myös puolison koulutuksella, ammatilla, opiskelulla, työsuhteella tai työttömyydellä voi olla merkitystä velal-lisen taloudelliseen tilanteeseen.

Vangille merkittävä tieto velkaluettelossa saattaa olla velan vanhentumispäivä, joka myös pyrittiin kirjaamaan velkaluetteloon.

9. TOSIT TEIdEN HANKKIMINEN

Tapaamisen jälkeen velallinen sai aiempaa yksityis-kohtaisemman kehotuksen velkajärjestelyasiaa varten toimitettavista tositteista. Useissa tapauksissa osoit-tautui, että vangin oli vaikeaa hankkia mitään pyyde-tyistä tositteista. Ilmeisesti omatoimisuus olisi vaatinut

enemmän toimintakykyä ja toimintaedellytyksiä.

Vankilasta käsin tositteiden hankkiminen saattaa vaatia enemmän puhelimen käyttöoi-keutta ja puheaikaa, kirjekuoria ja postimerkkejä (rahaa) ja/tai netin käyttömahdollisuutta. Jos esimerkiksi tulotositteet, verotus-todistukset, tositteet varallisuu-desta, tositteet sairauskuluista, tuomiopäätökset, luottosopimuk-set, velkakirjat, maksamattomat

laskut, perintäkirjeet, työsuhdetiedot, tiliotteet, me-notositteet, elatusapupäätökset ym. eivät ole tallessa, niitä joudutaan selvittämään puhelimitse ja tilaamaan monista eri osoitteista.

Pelkkä yhteystietojen selvittäminen ilman apuvälinei-tä on hankalaa ja usein maksullista.

Vankien tositteiden hankkimista rajoittavat mm. seuraa-vat tekijät:• vangilla on rajoitetut mahdollisuudet käyttää

puhelinpalveluja • vangilla ei ole mahdollisuutta käyttää

internetpalveluja• postimaksujen maksaminen • vankien mahdollisuudet käyttää kopiointi palveluja • vankien henkilökohtaiset voimavarat pitkäjäntei-

seen työskentelyyn • vankilatyöntekijöiden motivaatio auttaa asiakirjojen

tilaamisessa• vankilatyöntekijöiden ajankäyttömahdollisuus vel-

kaneuvojan tukena toimimiseen

Maksullisten tositteiden (verotustodistukset) hankkimi-seksi velkaneuvoja on pyytänyt vankilan sosiaalitointa tarkistamaan, onko velallisella mahdollisuus saada todistukset maksuttomasti sosiaalihuoltolain perusteella (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 §). Velkaneuvoja on laatinut asiassa valmiin kirjemal-lin asian hoitamiseksi. Maksuttomia tositteita on sen jälkeen myös saatu.

APUA TARVITAAN, SILLä VANKILASTA KäSIN OMIEN ASIOIdEN

HOITO ON NORMAALIA HANKALAMPAA.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

21

Projektissa on sovittu, että vanki laatii asian käsitte-lyä varten tarvittavan selvityksen velkaantumisestaan omakätisesti. Selvitys velkaantumisesta on pakollinen liite sekä lakisääteiseen velkajärjestelyhakemukseen että mm. takaushakemukseen.

Muun ohjeistuksen ohessa vankia on muistutettu, että väärien tai harhaanjohtavien tietojen antaminen voi johtaa velkajärjestelyn epäämiseen (Velkajärjeste-lyhakemuksen täyttöohjeet, www.oikeus.fi) Sen vuoksi asiassa on kirjallisesti muistutettu, että velallisen tulee antaa asian käsittelyä varten oikeat ja totuudenmukaiset tiedot parhaan ymmärryksensä mukaan.

HUOMIOT Useissa yhteyksissä saa käsityksen, että vapaaehtoisten velkajärjestelyjen aikaansaaminen on helppoa. Ainakin ammattimaisesti lainaustoimintaa, perintätoimintaa tai pikavippitoimintaa harjoittavien velkojien kanssa sovintomenettelyn onnistuminen edellyttää täydellistä selvitystä velallisen taloudellisesta kokonaistilanteesta. Usein joku velkojista voi hyväksyä sovinnon keveämmin perusteluin, mutta yleensä joukossa on velkojia, jotka vaativat kaikkia vastaavia tietoja ja tositteita kuin yksi-tyishenkilön velkajärjestelyhakemuksessa.

Vaikka projektissa on tositteet pyydetty yksilöidys-ti ja selkeästi, ei vanki ole niitä useimmiten pystynyt toimittamaan.

Projektissa on ollut havaittavissa, että velkajärjestely-jen menettelytavat ovat ilmeisen tuntemattomia myös vankilatyöntekijöiden hallittaviksi.

Esimerkiksi projektin ulkopuolisesta vankilasta yhteyttä ottaneelle vangille annettiin kirjalliset ohjeet ulosottolistan ja saldotodistusten tilaamiseksi. Saldo-todistuspyyntökirjeet laadittiin valmiiksi joko velkojan nimi- ja osoitetietoineen tai tyhjänä (monistettavana) kirjepohjana, joka olisi tullut lähettää niille velkojille, jotka ulosottolistalta ilmenivät.

Annetut ohjeet olivat hyvin yksityiskohtaiset, koska ne oli laadittu vankia varten. Siitä huolimatta vankilan työntekijä pyysi apuani ”koska hän ei saa ulosotosta ja velkojilta saapuneista papereista mitään selvää.”

Asiapaperit toimitettiin projektissa toimivalle velkaneuvojalle, joka laati tarpeelliset saldotodis-tuspyynnöt velkojille ja lähetti ne edelleen vangin allekirjoitettavaksi.

10. VANgIN MAKSUVARAN MääRIT TELY

Projektissa pyrittiin määrittelemään vangin maksuvaraa. Maksukykyyn vaikuttavina tekijöinä huomioidaan siis

velallisen nykyiset tulot, ennakonpidätys, muut pakolli-set maksut, luontoisedut, velallisen varallisuus, velallisen ansaintamahdollisuudet, velallisen välttämättömät elinkustannukset, asumiskulut, muut välttämättömät menot ja elatusvelvollisuus sekä arvio tiedossa olevien muutosten vaikutuksista.

Vangin vaihtelevista tuloista on vaikeaa tehdä vel-kojien kanssa pysyviä maksusopimuksia, koska jonakin kuukautena tuloa ei ole lainkaan ja jonakin kuukautena tuloa on. Lisäksi on todennäköistä, että säännöllisestä tulosta alkaa myös ulosmittaus. Usein velallisella on maksamattomia velkoja sekä perintätoimistoissa että ulosotossa perittävinä. Ulosmittauksen alkaessa vapaa-ehtoisten maksuohjelmien noudattaminen katkeaa.

HUOMIOT Maksuvaran määrittelemisen esteiksi muodostuivat mm. seuraavat seikat: Kuukausittain vaihtelevat tulot, tulojen noustessa vaihtuvat pidätykset, ulosottopidätysten alkaminen, kotona asuvien puolison ja lasten elinkustan-nusten huomioiminen, vankeuden, työsuhteiden, koeva-pauden ja etuuksien suhde vankeusaikaan.

VANgIN TULOTProjektin piiriin kuuluvien vankien tulot muodostuivat esimerkiksi opintotuesta, avolaitospalkasta, työmarkki-natuesta, eläkkeestä, toimeentulotuesta tai elinkeino-tulosta. Vangin tulot olivat yleisesti hyvin vaihtelevat. Avolaitospalkkaa maksetaan siten, että tehtyjen työ-tuntien mukaisesti pidätetään myös korvaus ruoka- ja ylläpitomenoista vastaavalta tuntimäärältä.

Edellytykset maksujärjestelyille syntyvät tilanteessa, jossa kyetään selvittämään luotettavasti nykyinen tilan-ne, sen pysyvyys sekä arvioimaan tulevat muutokset.

Koevapaudessa olevan vangin velkajärjestelyille voi olla huomattavasti enemmän edellytyksiä, kuin ehdot-toman vankeusrangaistuksen aikana. Velkojen järjestele-minen ei aina edellytä maksukykyä, mutta myös mak-sukyvyttömyyden pysyvyydestä joudutaan antamaan luotettavaa selvitystä velkojille.

Avolaitospalkkaa saavan vangin tuloista on vaikeaa määrittää maksukykyä. Esimerkiksi yhden vangin tuloa tarkisteltiin seitsemän kuukauden ajalta. Kuukausittai-sen nettotulon määrä vaihteli 52,51 eurosta 1128,50 euroon.

Vangin tulot muuttuvat yleensä vankeusrangais-tuksen alkaessa. Useiden Kelan maksamien etuuksien maksu keskeytetään ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavalta henkilöltä. Samoin työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ei ole oikeutta, jos henkilö on

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

22

estynyt olemasta työmarkkinoilla vapausrangaistuksen johdosta (Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290/ 2 . luku 3 §).

Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista toistaa mitä etuuksia vangilla on mahdollisuus saada vankeus-rangaistuksen aikana. Tärkeää on todeta, että kaikki vangin saamat etuudet otetaan huomioon maksukykyä määriteltäessä. Palkoista, etuuksista, maksetuista tuista, avustuksista, korvauksista ja eläkkeistä on mahdollisuus saada todistus, josta käy ilmi maksettu määrä ennakon-pidätys- ja muine pidätystietoineen. Tulo- ja menotosit-teiden perusteella voidaan määritellä velallisen maksu-kyky. Maksukykyä arvioidaan laskentahetken tietojen perusteella.

ELATUSVELVOLLISUUS JA MENOJEN SELVITTäMINEN Vangin perhesuhteita, puoli-son tuloja, vangin perheessä asuvia alaikäisiä lapsia ja siviilimenoja ei voida jättää ottamatta huomioon maksu-kykyä määriteltäessä.

Vangin lapsesta/lapsista aiheutuvien kulujen selvittä-miseksi on selvitettävä vangin huolto- ja elatusvastuu sekä tapaamisoikeus, koska näis-tä aiheutuvat kulut on huomioitava vangin välttämättö-minä menoina maksuvaran määrää selvitettäessä.

Avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa tulee kummankin osapuolen kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja toisen elatukseen. (Avioliittolaki 13.6.1929/234, 4. luku 46 §), mikäli muusta lainsäädännöstä ei muuta johdu.

Velkajärjestelyjen periaatteena on ottaa huomioon velallisen tulot, vähennettynä hänen välttämättömien menojensa määrällä. Puolison tulojen selvittäminen on välttämätöntä, jos tarkoituksena on määritellä vangin maksukyky velkoihinsa nähden koko maksuohjelman keston ajalle. Koska velallisen välttämättömät menot jaetaan puolisoiden kesken nettotulojen mukaisessa suhteessa, on puolison tulotkin selvitettävä.

Perhesuhteet vaikuttavat vangin kykyyn maksaa velkojaan, koska avioliitossa puolisoiden tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puo-lisoiden elatukseen.

Vangin kaikilla lapsilla on oikeus lapsen elatuksesta annetun lain (Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704, 1. luku 2 §) mukaisesti riittävään elatukseen riippu-matta siitä, onko kaikkien lasten elatusvelvollisuutta

vahvistettu sopimuksella tai tuomioistuimessa. Vanki-lassa olevan elatusvelvollisen lapsi voi saada Kelasta elatustukea, jos elatusapua ei ole vahvistettu lainkaan maksettavaksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Vanhempien välinen elatussopimus voi olla tar-peen, koska vankeusrangaistusta suorittava vanhempi ei tosiasiallisesti kykene vastaamaan kotona asuvan lapsen elatuksesta.

Vangin muualla asuvien lasten elatuksesta on yleensä laadittu elatussopimus, joka on vahvistettu lastenvalvo-jan luona tai tuomioistuimen kautta.

Vangin vapautuessa lasten elinkustannukset tulevat huomioon otettavaksi maksuvaraa vähentävinä.

HUOMIOT Maksuohjelman kesto velkajärjes-telyissä on yleensä useampi vuosi.

Esimerkiksi 20.000 euron lainan-hoito Takuu-Säätiön takauksella edellyttää 250 euron maksuvaralla lähes kahdeksan vuoden maksuoh-jelmaa. Takuu-Säätiön takaus on mahdollista saada, jos hakijan mak-sukykyä riittää koko järjestelylainan maksuohjelman ajan.

Takuu-Säätiö edellyttää myös perhetilanteen ja puolison tulojen selvitystä, koska ve-lallisen maksuvaran riittävyydestä tulee olla näyttö koko laina-ajalle arvioituna. VAKIINTUMATON TILANNEVapaaehtoinen ja lakisääteinen velkajärjestely voi estyä siitä syystä, että velallisella ei väliaikaisen syyn vuoksi ole maksuvaraa tai hän ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää.

Projektissa oli tarkoituksena laatia maksuohjelmia vankilassaoloajan tulojen ja menojen perusteella. Projektissa osoittautui vaikeaksi saada sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta tositteita.

Toisaalta se ei muuta projektin lopputulosta, että maksuohjelmien aikaan saaminen vankien nopeasti muuttuvien tilanteiden johdosta ei onnistunut. Vel-kojen järjesteleminen soveltuu vakiintuneempaan tilanteeseen.

Hyvin useissa tapauksissa vangin tilanne on väliai-kainen ja sen vuoksi joudutaan normaalia tarkemmin arvioimaan, mikä ajankohta on sekä vangin että velko-jan kannalta tarkoituksenmukaisin ajankohta järjestellä velkoja.

VANKIEN VAKIINTUMATTOMAT

OLOSUHTEET VAIKEUTTAVAT

MAKSUOHJELMAN TEKEMISTä.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

23

Velallista ei voida pitää maksukyvyttömänä, jos se, ettei hän kykene maksamaan velkojaan niiden eräänty-essä, on vain tilapäistä. (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishen-kilön velkajärjestely, 1997, 38).

11. ASUNTO-OLOSUHTEET

Vanki saa vankilassaoloaikanaan asunnon ja ylläpidon pääasiassa vankilasta. Vangilla voi olla myös omistus-asunto tai vuokra-asunto, josta hän on sitoumustensa perusteella velvollinen maksamaan sekä kuluja että mahdollisesti myös lainaa.

Sekä vuokrasuhteet että velkasuhteet on otettava huomioon ratkaistaessa vangin mahdollisuutta velkojen järjestelymenettelyihin.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

24

12. VANKIEN VELKANEUVONTAPROJEKTI (ASIAKKAAT 1-18)

Asiakas 1.

Vankilan toimet Vankilan toimesta ei ollut velkatositteita, ulosottolistaa tai luottorekisteriotetta tilattu eikä velkaselvityksiä tehty.

Yleistä Asiakas on vuonna -70 syntynyt yksinäinen mies. Hän on elatus-velvollinen kolmesta alaikäisestä lapsestaan. Hän vapautuu keväällä 2011. Hänellä on ollut yritystoimintaa, mutta siitä ei ole jäänyt veroja tai muita laskuja maksamatta. Varalli-suutta ei ollut.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Asiakastapaamisessa aloitettiin selvitys hänen taloudellisesta tilanteestaan. Ensimmäinen tapaaminen oli 2.11.2010 ja asian valmistelu päättyi 2.2.2011. Asiakastapaamisia 2, asiakaskirjeitä 5 ja saldopyyntöjä 17 kpl.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn selvityksen mukaan hänellä oli 19 velkojaa, joille maksamattomia velkoja 42 kpl. Osa veloista oli hankittujen tositteiden mukaan vanhentunut tai perintä lopetettu. Suurin yksittäinen velka oli elatusapuvelka, josta oli haettu ja voidaan edelleen hakea maksu-vapautusta elatusvelvollisen maksukyvyttömyyden johdosta. Muut velat olivat rikosva-hinkokorvauksia, vuokravelkoja, terveyskeskusmaksuja, sähkölaskuja, vakuutusmaksuja, puhelinlaskuja, ostolaskuja ja perintäkuluja.

Velkamäärä Kokonaisvelkamäärä oli n. 20 000 €, joista rikosperusteisten velkojen osuus oli 14 %, elatusapumaksujen osuus 35 % ja vuokra-, vakuutus-, puhelinlaskuja sekä muita tuote- ja palvelulaskuja n. 50 %.

Lopputulos 1) Suositeltu tarkistamaan, onko hänen nimissään rekisteröidyssä autossa tai autovakuu-tuksissa epäselvyyttä. Annettu kirjalliset ohjeet asian tarkistamiseksi.

2) Suositeltu hakemaan elatusapumaksuista maksuvapautusta myöhemmin vuodelta 2011, koska vapautusta haetaan takautuvasti. Edellinen maksuvapautushakemus vuodel-ta 2010 on tehty vankilan ohjaajan kanssa yhteistyössä.

3) Ei mahdollisuutta järjestelyihin vankilassa ollessa, koska maksukyvyn pitempiaikaisesta riittävyydestä ei ole näyttöä.

Annettu kirjalliset ohjeet takauksen hakemiseksi Takuu-Säätiöltä ja ohjeet talouden so-peuttamiseksi maksuvaran mukaiseen velanhoitoon. Projektissa tehty velkaselvitys antaa velalliselle selkeän toimintapolun velkajärjestelyasian hoitamiseksi.

Tarkoituksenmukainen keino velallisen velkaongelman ratkaisemiseksi on Takuu-Säätiön takauksen hakeminen, kun maksuvaraa järjestelylainanhoitoon on.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

25

Asiakas 2.

Vankilan toimet Vankilan toimesta ei ollut velkatositteita, ulosottolistaa tai luottorekisteriotetta tilattu eikä velkaselvityksiä tehty.

Yleistä Asiakas on vuonna -74 syntynyt yksinäinen mies. Hänellä ei ole lapsia. Hän vapautuu vuonna 2014. Varallisuutta ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Asiakastapaamisen jälkeen on tilattu ulosottolista, luottorekisteriote ja saldotositteet veloista.

Ensimmäinen tapaaminen 2.11.2010 ja asian valmistelu päättyi 20.2.2011. Tapaamisia 2, asiakaskirjeitä 3 ja saldopyyntöjä 12 kpl.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Oman arvion mukaan velkamäärä olisi n. 100.000 euroa.

Velkojia on 20, joille maksamattomia velkoja 47 kpl.

Suurin yksittäinen velka on rikosvahinkokorvaus vakuutusyhtiölle, osa korvauksista on yksityishenkilöille.

Muut velat ovat rikos- ja riita-asioihin liittyviä vahingonkorvauksia, luottokorttivelkoja, vuokravelkoja, vakuutusmaksuja, puhelinlaskuja, ostolaskuja ja perintäkuluja.

Velkamäärä Velkojen kokonaismäärä on n. 232.000 euroa, josta rikosperusteista velkaa 80 %, eräänty-neitä kulutusluottoja 16 % ja vuokravelkaa, puhelinlaskuja, vakuutusmaksuja ja perintä-kuluja loput 4 %.

Lopputulos 1) Suositeltu hankkimaan näyttöä velkojen hoitamisesta joko ulosoton kautta tai säästä-mällä myöhempiä eriä varten, koska maksukyky on vaihteleva.

2) Suositeltu ottamaan yhteyttä ulosottoon ja neuvottelemaan vapaaehtoisista suorituk-sista ulosottoon.

3) Mahdollisuus hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä tuomioistuimelta.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

26

Asiakas 3.

Vankilan toimet Vankilan toimesta ei ollut velkatositteita, ulosottolistaa tai luottorekisteriotetta tilattu eikä velkaselvityksiä tehty.

Yleistä Asiakas on vuonna -68 syntynyt yksinäinen mies. Hänellä ei ole lapsia. Hän vapautuu keväällä 2011. Varallisuutta ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Asiakastapaamisessa päädyttiin selvittämään nykyisten velkojen määrä.

Asiakkaalle tilattiin ulosottolista, luottorekisteriote, saldotodistukset, eläkepäätös sekä tehtiin tarkastuspyyntö ajoneuvoliikennerekisterin ajoneuvotiedoista.

Toimenpiteet Ensimmäinen tapaaminen oli 2.11.2010 ja asian valmistelu päättyi 2.2.2011. Tapaamisia 1, asiakaskirjeitä 2 ja saldopyyntöjä 18 kpl.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn selvityksen mukaan velkojia oli 18, joille maksamattomia velkoja 47 kpl.

Osa veloista oli tositteiden mukaan vanhentunut tai perintä lopetettu.

Pääosa veloista oli rikosperusteisia eli n. 94 %. Muut velat ovat erääntynyttä pankkilainaa, terveyskeskusmaksuja, ostolaskuja ja perintäkuluja. Veloissa on useita kanssavastuullisia.

Suositeltu tarkistamaan hänen nimissään olleiden autojen rekisteröinnissä ja/tai auto-vakuutuksissa olevat epäselvyydet. Pyydetty tekemään tarvittavat myyntiasiakirjat ja vakuutuksen lopettamistoimenpiteet. Annettu kirjalliset ohjeet.

Velkamäärä Velkojen määrä n. 86.000 €, mutta velalliselle on tulossa lisäkorvattavaa rikosvahingosta ja mahdollinen tuomio.

Lopputulos Mahdollisuus hakea velkajärjestelyä, kun kaikki velat ovat selvillä.

Asiakkaan tulo tulee siviilissä olemaan kansaneläke, joten todennäköisesti maksukykyä ei jää.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

27

Asiakas 4.

Vankilan toimet Vankilan toimesta ei ollut velkatositteita, ulosottolistaa tai luottorekisteriotetta tilattu eikä velkaselvityksiä tehty.

Yleistä Asiakas on vuonna -82 syntynyt avoliitossa oleva mies. Pariskunnalla on yksi lapsi. Asiakas on vapautunut joulukuussa 2010. Varallisuutta ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Asiakastapaamisen jälkeen tilattiin ulosottolista, luottorekisteriote ja saldotiedot veloista. Ensimmäinen tapaaminen 22.9.2010 ja asian valmistelu päättyi joulukuussa 2010. Tapaamisia 1, asiakaskirjeitä 4 ja saldopyyntöjä 16 kpl.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn selvityksen mukaan hänen velkojiensa määrä on 17, joille maksamattomia vel-koja on 51 kpl.

Suurin yksittäinen velka on rikosvahinkokorvaus vakuutusyhtiölle.

Rikosperusteisten velkojen osuus veloista on n 50 %. Muut velat ovat vuokravelkoja, puhelinlaskuja, pikavippejä, terveyskeskusmaksuja, vakuutusmaksuja, sähkölaskuja, ostolaskuja ja perintäkuluja.

Velkamäärä Velkojen määrä n. 26.000 €, mutta tulossa on lisäkorvattavaa rikosvahingosta sekä lisätuomio.

Lopputulos Maksukyvyn pitempiaikaisesta riittävyydestä esimerkiksi järjestelylainan hoitoon ei ole näyttöä.

Asiakkaalla oli ajoneuvorekisterissä auto, josta vakuutusmaksut erääntyivät edelleen. Vakuutusmaksut olivat usealta vuodelta maksamatta. Näin ollen autoa ei voitu katsastaa eikä käyttää liikenteessä. Auton kilvet oli jo toimitettu katsastusasemalle, mutta pelkkä kilpien palautus ei poista autoa rekisteristä, eikä myöskään päätä liikennevakuutusta.

Sovittu puhelimitse, että asiakas tekee liikennekäytöstäpoistoilmoituksen katsastusase-malla. Tämän toimenpiteen suorittamiseksi asiakas tarvitsee rekisteröintitodistuksen, jonka saa katsastusasemalta maksua vastaan. Näiden toimenpiteiden suorittamiseksi asiakas on saanut suulliset ja kirjalliset ohjeet.

Velallinen voi hakea Takuu-Säätiön takausta järjestelylainalle, jos velkamäärä jää alle 34.000 euroa ja maksukyky riittää määrätyssä ajassa velkojen hoitoon.

Maksukyvyn määrittelyssä otetaan huomioon tulot ja menot ottaen huomioon perheti-lanteen vaikutus niihin.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

28

Asiakas 5.

Vankilan toimet Asiakas oli itse hankkinut velkatositteita ja ulosottolistan.

Yleistä Asiakas on vuonna -60 syntynyt avoliitossa oleva mies. Hänellä ei ole alaikäisiä lapsia. Velallisen mahdollisuus koevapauteen selvityksen alla. Velallinen toimii parhaillaan elin-keinonharjoittajana. Hänellä on varallisuutta.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Luottorekisteriotetta ei ollut, mutta velkaneuvoja tilasi sen asiakkaan pyynnöstä. Asiaka-stapaamisessa tuli esiin asiakkaan pelko mahdollisesta pakkohuutokaupasta ja omaisu-uden myynnistä alihintaan. Asiakas koki ahdistavana sen, että hänellä ei ollut riittävästi mahdollisuutta neuvotella ulosottomiehen kanssa. Sovittiin, että velkaneuvoja pyrkii neuvottelemaan ulosottomiehen kanssa ja sopimaan kuukausisuorituksista, joista asiakas katsoi suoriutuvansa.

Velkaneuvoja neuvotteli kaksi kertaa ulosottomiehen kanssa. Ulosottomies suostui luopumaan välittömästä omaisuuden myynnistä, koska asiakkaan ilmoittama kuu-kausisuoritus oli ulosotolle riittävä. Maksusopimuksen ohella voimassa oli ns. turvaava ulosmittaus. Velallinen sai tehdä ulosottomiehen hyväksymiä myyntitoimenpiteitä, joiden ansiosta velka koko ajan lyheni. Velkaneuvoja sopi myös puhelinneuvotteluajan ulosoton ja velallisen välille, jotta velallinen sai itse keskustella tilanteesta. Vankilassa ol-lessa vangin puhelimen käyttö on rajoitettua.

Ensimmäinen tapaaminen 22.9.2010 ja asian käsittely päättyi 18.10.2010. Tapaamisia 1, asiakaskirjeitä 3 ja saldopyyntöjä 8 kpl.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Velkojen lukumäärä 4, joista hoidossa olevat asuntolaina ja kaksi kulutusluottoa sekä ulo-sottoperinnässä oleva Oikeusrekisterikeskukselle suorittamaton rikosperusteinen velka.

Velkamäärä Tehdyn velkojen selvityksen mukaan hoidossa olevien velkojen määrä oli n. 20.000, josta asuntolainaa 17.800 euroa. Ulosottoperinnässä oli korkoineen n. 8000 euroa.

Lopputulos Asiakas oli erittäin tyytyväinen saavutettuun neuvottelutulokseen ja motivoitunut hoita-maan velvoitteitaan sopimuksen mukaan. Hän ei ollut vankeudestaan huolimatta mak-sukyvytön, velan maksamiseksi hänellä oli kuitenkin vaikeuksia muuttaa omaisuuttaan rahaksi myymättä sitä alihintaan. Asiakas oli hyvin tyytyväinen tilanteeseen ja koki, että työstäni oli hänelle kovasti apua (neuvottelu ulosottomiehen kanssa, sopimus kuukau-sieristä ja luottotietojen tarkistus). Lisäksi häntä opastettiin tekemään kaikki suoritukset ulosoton kautta, jotta suorituksista ei tule ns. ohimaksuja.

Tyytyväisyyttä kuvaa parhaiten hänen omien sanojensa mukaan ”sydämeltä iso kivi on lähtenyt ja epävarmuus poistunut”. Asiakas oli hyvin motivoitunut tekemään siviilityötä ja huolehtimaan kaikista maksuvelvoitteistaan.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

29

Asiakas 6.

Vankilan toimet Velkaselvityksiä ei ollut tehty; velkatositteita, ulosottolistaa tai luottorekisteriotetta ei ol-lut vankilan toimesta hankittu.

Yleistä Asiakas on vuonna -85 syntynyt yksinäinen mies. Hänellä ei ole lapsia. Hän vapautuu keväällä 2011. Varallisuutta ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Ensimmäinen tapaaminen 21.9.2010 ja asian valmistelu päättyi 20.1.2011. Tapaamisia 1, asiakaskirjeitä 3 ja saldopyyntöjä 5 kpl. Asiakastapaamisessa selviteltiin mahdollisuuksia velkajärjestelymenettelyihin. Tapaamisessa sovittiin, että selvitetään millaiset mahdollisuudet velkojen hoitoon on avolaitospalkasta.

Maksukyvyn selvittämiseksi asiakkaalle lähetettiin yksityiskohtainen kirje, mitä tositteita laskelmaa varten tarvitaan.

Asiakas toimitti ainoastaan yhden palkkatositteen eikä lainkaan muita pyydettyjä tositteita.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Kaikki velat ovat rikosperusteisia. Suurin velka on rahamääräinen menettämisseuraamus n. 38.000 € Oikeusrekisterikeskukselle. Velat olivat erääntyneet vuosina 2004–2008.

Velkamäärä Velkojen määrä n. 59.000 €.

Lopputulos Velalliselle oli tärkeää kuulla, että velkajärjestelyjen tavoitteena on antaa velalliselle mah-dollisuus veloista selviytymiseen samalla, kun velkojat saavat mahdollisimman suuren osan saatavistaan ottaen huomioon velallisen olosuhteet.

Yleisellä tiedonsaannilla voitaneen aktivoida ja motivoida vankejakin opiskelemaan, parantamaan ammattitaitoaan ja hankkimaan työtä maksaakseen edes osan veloistaan.

Asiakas on päässyt koevapauteen ja ryhtynyt opiskelemaan.

Koska maksuvaraa ei ole, ei vielä ole mahdollisuutta järjestelyihin.

Suositeltu ottamaan yhteyttä kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan, kun tilanne on vakiintunut.

Mahdollisuus hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä tuomioistuimelta.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

30

Asiakas 7.

Vankilan toimet Velkaselvityksiä ei vankilan toimesta ollut tehty; velkatositteita, ulosottolistaa tai luot-torekisteriotetta ei ollut.

Yleistä Asiakas on vuonna -64 syntynyt yksinäinen mies. Hänellä ei ole lapsia. Vapautumisen ajankohtaa ei ole vielä määritelty. Velallinen on opintotuella opiskeleva. Varallisuutta ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Ensimmäinen tapaaminen 17.9.2010 ja asian valmistelu päättyi 9.3.2011. Tapaamisia 2, asiakaskirjeitä 3 ja saldopyyntöjä 8 kpl.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn velkojen selvityksen mukaan velkojia on 2, joille maksamattomia velkoja 7 kpl.

Yhteismäärältään suurimmat saatavat ovat Oikeusrekisterikeskukselle. Edellä mainitun lisäksi hänellä on vain yksi maksamaton ostolasku.

Velkamäärä Velkojen määrä n. 30.000 €.

Lopputulos Asiakas on toivonut, että laadittaisiin maksujärjestelyhakemus, mutta ilman maksukykyä siihen ei ole mahdollisuutta.

Sen sijaan on haettu Valtiokonttorilta maksuvapautusta.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

31

Asiakas 8.

Vankilan toimet Vankilan toimesta ei ollut velkatositteita, ulosottolistaa tai luottorekisteriotetta eikä velkaselvityksiä tehty.

Yleistä Tapaamisessa saatujen tietojen mukaan velallisen taloudellinen tilanne jäi erittäin epä-selväksi. Sekä velallinen että hänen puolisonsa olivat ylivelkaantuneet. Pariskunnalla oli kolme lasta ja neljättä odotettiin syksyllä 2010. Asiakas kertoi hakevansa tuomionpurkua KKO:lta. Hän oli ollut eläkkeellä, mutta sekin oli päättynyt/keskeytetty. Kirjallista päätöstä ei ollut.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Asiakastapaaminen oli 21.9.2010, jolloin sovimme, että asiakas toimittaa ulosottolistan ja tiedot Oikeusrekisterikeskukselle olevista sakoista ja muista maksettavista. Tositteita ei toimitettu.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Velkojen lukumäärä jäi selvittämättä, koska asiakas ei toimittanut ulosottolistaa ym.

Velkamäärä Ulosotossa perittävien velkojen määrä oli n. 25.000 €. Asiakkaan ilmoituksen mukaan veloista yli 650.000 euroa oli vanhentunut, mutta sitä ei voitu ilman tositteita varmistaa.

Lopputulos Koska mitään tositteita ei toimitettu, ilmoitettiin asiakkaalle asian käsittelyn projektissa päättyvän 19.1.2011. Jo ennen tapaamista velallinen oli tilannut ajan kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan, joka soveltuikin tässä tapauksessa parhaiten ratkaisemaan talouden ongelmia kokonaisvaltaisemmin. Molempien puolisoiden velkaongelmat voidaan parhai-ten järjestellä yhtä aikaisesti.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

32

Asiakas 9.

Vankilan toimet Vankilan toimesta oli tilattu ulosottolista ja luottorekisteriote, mutta muita selvityksiä ei ollut tehty.

Yleistä Asiakas on vuonna -70 syntynyt yksinäinen mies. Alaikäisiä lapsia ei ole. Asiakas on pääs-syt koevapauteen joulukuussa 2010. Varallisuutta ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Ensimmäinen tapaaminen 8.9.2010. Tapaamisia on ollut 4, asiakaskirjeitä 2 ja saldo-pyyntöjä 20 kpl.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn selvityksen mukaan velkojia on 17, joille maksamattomia velkoja 52 kpl. Suurin yksittäinen velka on rikosvahinkokorvaus vakuutusyhtiölle.

Muut velat ovat rangaistusmääräyssakkoja, vuokravelkoja, puhelinlaskuja, pikavippejä, terveyskeskusmaksuja, vakuutusmaksuja, sähkölaskuja, ostolaskuja ja perintäkuluja.

Velkamäärä Velkojen määrä n. 36.000 €.

Lopputulos Asiakas on työsuhteessa, joten hänellä on hyvät mahdollisuudet saada velkatilanteensa korjattua Takuu-Säätiön takauksen turvin järjestelyluotolla. Asiakas pyrkii hankkimaan maksukyvyn pitempiaikaisesta riittävyydestä näyttöä.

Takauksen saaminen edellyttää vielä velkojien osittaista akordia, jotta velkamäärä jäisi alle 34.000 euron.

Asiakas 10.

Vankilan toimet Velkaselvityksiä ei vankilan toimesta ollut tehty; velkatositteita, ulosottolistaa tai luot-torekisteriotetta ei ollut.

Yleistä Asiakas vuonna -59 syntynyt yksinäinen mies. Vapautuu syksyllä 2011. Hän on työkyvyt-tömyyseläkkeellä. Varallisuutta ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Yksi asiakastapaaminen vankilassa.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Ainoastaan yhteisvastuullista vahingonkorvausvelkaa Oikeusrekisterikeskukselle.

Velkamäärä 77.000 €

Lopputulos Tähän asiakkaaseen yhteydet katkesivat hänen jouduttuaan takaisin suljettuun vankilaan.

Vapaaehtoinen maksusopimus olisi voinut tulla kysymykseen, jos maksuvaraa.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

33

Asiakas 11.

Vankilan toimet Velkaselvityksiä ei vankilan toimesta ollut tehty; velkatositteita, ulosottolistaa tai luot-torekisteriotetta ei ollut.

Yleistä Asiakas on vuonna -89 syntynyt avoliitossa oleva mies. Hänellä ei ole lapsia. Hän vapau-tuu kesällä 2011. Varallisuutta ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Ensimmäinen tapaaminen oli 21.9.2010 ja asian valmistelu päättyi 11.2.2011. Tapaamisia 1, asiakaskirjeitä 5 ja saldopyyntöjä 9 kpl.

Asiakastapaamisessa on sovittu tarkistettavan mahdollisuudet sovintoratkaisuun, mutta avolaitospalkasta ei jäänyt riittävästi maksukykyä.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn velkojen selvityksen mukaan velkojia on 10 kpl, joille maksamattomia velkoja 37 kpl.

Yhteismäärältään suurimmat saatavat ovat Oikeusrekisterikeskukselle. Kaikkiaan rikospe-rusteisia velkoja on n. 38 %. Muut velat ovat liikennevakuutusmaksuja, hyvikemaksuja, ostolaskuja ja perintäkuluja.

Velkamäärä Velallisen velkamäärä on n. 11.600 euroa.

Lopputulos Mahdollisuutta järjestelyihin ei vankilassa ollessa ollut, koska maksukyvyn pitempiaikai-sesta riittävyydestä ei ole näyttöä.

Takaushakemukseen on selviteltävä myös avopuolison tilanne.

Asiakasta on muistutettu, että hänen tulee huolehtia, ettei uutta velkaa synny. Hänellä oli erääntynyt lehtilaskuja, jotka ovat syntyneet 2010/2011.

Kehotettu tarkistamaan, onko hänen nimissään auto tai voimassa oleva vakuutussopi-mus, koska vakuutusmaksut erääntyvät edelleen. Annettu kirjalliset ohjeet asian tarkista-miseksi. Maksamattomia vakuutusmaksuja oli erääntynyt jo yli 2300 euroa. Suositeltu hakemaan Takuu-Säätiön takausta järjestelylainalle kunnallisen talous- ja vel-kaneuvojan kautta, kun maksuvaraa lainanhoitoon on.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

34

Asiakas 12.

Vankilan toimet Velkaselvityksiä ei vankilan toimesta ollut tehty; velkatositteita, ulosottolistaa tai luot-torekisteriotetta ei ollut.

Yleistä Asiakas on vuonna -64 syntynyt avioliitossa oleva mies. Pariskunnalla on yksi yhteinen lapsi ja toisesta lapsesta hän on elatusvelvollinen.

Velallinen on ollut opiskelija ja opiskelu jatkuu edelleen.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Ensimmäinen tapaaminen 22.9.2010 ja asian valmistelu päättyi helmikuussa 2011. Tapaamisia 1, asiakaskirjeitä 5 ja saldopyyntöjä 16 kpl. Useita puhelinneuvotteluja ja sähköpostilla lähetettyjä mallikirjeitä yms. ohjeita.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Velallisella on kaksi velkojaa, joista toinen on yksityinen.

Velkamäärä Velkojen määrä n. 64.000 €.

Lopputulos Takuu-Säätiössä katsottiin, ettei ehdolliselle sovintohakemukselle ole edellytyksiä, koska se olisi perustunut pelkkiin arvioihin. Maksukyvyn pitempiaikaisesta riittävyydestä ei ole näyttöä.

Kunnallinen talous- ja velkaneuvoja on laatinut ehdollisen sovintoehdotuksen, mutta sitä ei hyväksytty.

Hänellä on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta yksityishenkilön velkajärjestelyä. Velkajärjestely voidaan myöntää mahdollisesta esteestä huolimatta, jos velkajärjestelyn myöntämiseksi on olemassa painavia syitä.

Velallista on avustettu näiden painavien syiden esittämiseksi ja velkajärjestelyhakemuk-sen perustelemiseksi.

Velallista on vielä kehotettu harkitsemaan hakemuksen jättämisen ajankohtaa mahdolli-sesti sellaiseen ajankohtaan, jolloin hänellä olisi maksuvaraa.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

35

Asiakas 13.

Vankilan toimet Velkaselvityksiä ei vankilan toimesta ollut tehty; velkatositteita, ulosottolistaa tai luot-torekisteriotetta ei ollut.

Yleistä Asiakas on vuonna -76 syntynyt yksinäinen mies. Hän on elatusvelvollinen kahdesta alaikäisestä lapsestaan. Hän vapautui joulukuussa 2010. Hänellä on ollut yritystoimintaa, joka päättyi vuonna 2001. Siitä ei ole jäänyt veroja tai muita laskuja maksamatta. Varalli-suutta ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Asiakastapaamisessa on keskusteltu tulevaisuuden mahdollisuuksista, opiskelusta ja tulojen parantamisesta. Velkojen selvittämiseksi asiakkaalle on tilattu ulosottolista, luot-torekisteriote sekä kaikista veloista saldotodistukset.

Ensimmäinen tapaaminen 17.9.2010 ja asian valmistelu päättyi 17.12.2011. Tapaamisia 2, asiakaskirjeitä 5 ja saldopyyntöjä 23 kpl.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn selvityksen mukaan velkojia on 20, joille maksamattomia velkoja 78 kpl.

Suurin yksittäinen velka on regressi vakuutusyhtiölle rikosvahingosta, tuomio on vuo-delta 2009. Rikosperusteisten velkojen osuus on yli 70 %.

Muut velat ovat puhelinlaskuja, elatusapumaksuja, ostolaskuja, terveyskeskusmaksuja, opintolainaa ja ajoneuvoveroja.

Velkamäärä Velkojen määrä n. 149.000 €.

Lopputulos Päässyt siviiliin ja aloittanut opinnot uuteen ammattiin.

Asiakas on ohjattu tarkistamaan nimelleen rekisteröityjen autojen tilanne sekä onko voi-massa tarpeettomia ajoneuvovakuutuksia. Hänen nimelleen rekisteröitynä on ollut kaksi autoa, joista on ohjattu tekemään Luovutus tuntemattomalle -ilmoitus Trafille. Tarpeetto-man vakuutuksen voimassaolo on myös pyydetty tarkistamaan ja irtisanomaan. Annettu kirjalliset ohjeet asian tarkistamiseksi.

Suositeltu hakemaan yksityishenkilön velkajärjestelyä, kun on työllistynyt tai tilanne on muuten vakiintunut.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

36

Asiakas 14.

Vankilan toimet Velallinen oli hankkinut itse joitakin tositteita veloistaan. Ulosottolista ja luottorekisteri-ote oli hankittu.

Yleistä Asiakas on vuonna -47 syntynyt avioliitossa oleva mies. Hänellä ei ole alaikäisiä lapsia. Hän vapautuu keväällä 2011.

Hänellä on ollut yritystoimintaa (Oy), joka päättyi vuonna 2004 konkurssiin. Hän oli edelleen yksityisenä ammatinharjoittajana merkittynä verohallinnon rekisteriin. Hänelle oli jäänyt erilaisia maksuvelvoitteita liittyen päättyneeseen yritystoimintaan. Varallisuutta ei ollut.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Ensimmäinen tapaaminen 23.9.2010 ja asian valmistelu päättyi 9.12.2011. Tapaamisia 1, asiakaskirjeitä 5 ja saldopyyntöjä 11 kpl.

Puhelinneuvotteluja sekä asiakkaan että työvoimaviranomaisen, ulosoton ja veroviraston kanssa.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn selvityksen mukaan velkojia on 9, joille maksamattomia velkoja 24 kpl.

Suurin yksittäinen velka on rikosasioihin liittyvä vahingonkorvaus, tuomio on vuodelta 2009. Rikosperusteisten velkojen osuus 93 % veloista. Muut velat olivat arvonlisäveroja, jäännösveroja, ostolaskuja ja perintäkuluja.

Tämän asiakkaan kohdalla oli moninaisia hankaluuksia selvittää velkojen määrä. Verot-tajan velkatodistuksesta puuttuivat sekä arvonlisäverovelat ja työnantajan maksettaviksi määrätyt sos. turvamaksut. Ulosoton antamat tiedot sisälsivät kanssavelallisten velkoja jne. Selvitystyötä aloitettaessa veloista ulosotossa oli vain n. 14 %.

Velkamäärä Velkojen kokonaismäärä oli n. 3 milj. €.

Lopputulos Suositeltu hakemaan yksityishenkilön velkajärjestelyä.

Asiakas on päässyt koevapauteen. Varaa ajan kunnalliselle talous- ja velkaneuvojalle.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

37

Asiakas 15.

Vankilan toimet Velkaselvityksiä ei vankilan toimesta ollut tehty; velkatositteita, ulosottolistaa tai luot-torekisteriotetta ei ollut.

Yleistä Asiakas on vuonna -83 syntynyt avoliitossa oleva mies. Avopuolison lapsi asuu perheessä. Yhteisiä lapsia ei ole.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Asiakkaan kanssa järjestettiin 8.11.2010 videoneuvottelu, joka oli pitkien välimatkojen vuoksi järkevää.

Neuvottelussa sovittiin selvitettävän velkojen määrä, koska asiakkaalla ei ollut käsitystä velkamäärästä.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn selvityksen mukaan velkojia on 20 kpl, joille maksamattomia velkoja 62 kpl.

Velkamäärä Velkojen yhteismäärä n. 35.000 euroa.

Lopputulos Rikosperusteisten velkojen osuus oli 76 %. Maksamattomien vakuutusmaksujen osuus oli yli 7000 € eli 20 % kokonaisvelkamäärästä.

Tämä osoittaa, että velallisen on erittäin tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin aiheettoman liikenne- tai muun vakuutuksen päättämiseksi. Muiden velkojen osuus jää vähäiseksi.

Asiakas on työmarkkinatuella, jolloin velanmaksukykyä ei ole. Suositeltu hakemaan Takuu-Säätiön takausta järjestelylainalle, kun tulot paranevat.

Asiakkaalle on annettu kirjalliset ohjeet ja suositeltu hakemaan yksityishenkilön velkajär-jestelyä tuomioistuimelta, jos tulot eivät paranekkaan.

Asiakasta on kannustettu huolehtimaan, ettei uutta velkaa enää syntyisi.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

38

Asiakas 16.

Vankilan toimet Velkaselvityksiä ei vankilan toimesta ollut tehty; velkatositteita, ulosottolistaa tai luot-torekisteriotetta ei ollut.

Yleistä Asiakas on vuonna -81 syntynyt avoliitossa oleva mies. Perheessä asuu kaksi yhteistä lasta ja yksi puolison lapsi. Kaksi lasta asuu muualla, elatusvelvollisuus vahvistettu. Asiakas opiskelee opintotuella valvotussa koevapaudessa. Avopuoliso on työssä. Molemmilla puolisoilla on velkaongelmia.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Yksi tapaaminen vankilassa.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Kaikkia velkatietoja ei ole saatu. Velkojien lukumäärä noin 17. Velkojien määrä tarkentuu myöhemmin.

Velkamäärä Yritystoiminnasta jäi maksamattomia arvonlisäveroja ja verovelkoja. Muut velat ovat pää-osin rikosperusteisia velkoja Oikeusrekisterikeskukselle, vakuutusyhtiöille ja yksityisille. Velkojen määrä n. 85.000 euroa.

Lopputulos Asiakkaalla on ollut yritystoimintaa, jonka lopettamistoimenpiteissä häntä on avustettu. Hän on saanut kirjalliset toimintaohjeet, mistä rekistereistä yritys on poistettava. Lisäksi hänet on ohjattu neuvotteluun verohallinnon edustajan kanssa, koska häntä oli siihen kehotettu.

Velkojen hoitoon liittyviä ratkaisuja on suositeltu hakemaan yhdessä puolison kanssa kunnallisen talous- ja velkaneuvojan kautta.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

39

Asiakas 17.

Vankilan toimet Velkaselvityksiä ei vankilan toimesta ollut tehty; velkatositteita, ulosottolistaa tai luot-torekisteriotetta ei ollut.

Yleistä Asiakas on vuonna -83 syntynyt, asuu avoliitossa ja perheessä on yksi yhteinen lapsi.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Yksi tapaaminen vankilassa, jossa sovittu tehtävistä toimenpiteistä velkaselvitystä varten.

Hänelle on 15.11.2010 laadittu pyyntökirjeet ulosottolistan ja luottorekisteriotteen ti-laamiseksi. Ulosottolista on toimitettu velkaneuvojalle, mutta saldovastauksia ei. Velka-määrä on siten jäänyt selvittämättä.

Asiakas on saanut kaikki ohjeet, mutta ei ole itse ollut aktiivinen toimittamaan pyydettyjä tositteita.

Asiakas on vapautunut, aloittanut opiskelun.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn selvityksen mukaan velkojia on 7 kpl, joille maksamattomia velkoja 59 kpl. Suurin osa veloista on rikosperusteisia velkoja Oikeusrekisterikeskukselle.

Velkamäärä Asiakkaan oman ilmoituksen mukaan velkojen määrä n. 35.000 euroa.

Lopputulos Hakijalle on kerrottu mahdollisuudesta hakea Takuu-Säätiön takausta järjestelylainalle, jos velkamäärä jää alle 34.000 euron ja hänelle jää maksuvaraa lainanhoitoon.

Asian käsittely jää sillensä.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

40

Asiakas 18.

Vankilan toimet Vankilan taholta ei ollut avustettu velkojen selvittelyssä tai tositteiden tilaamisessa.

Yleistä Asiakas on v. 74 -syntynyt mies. Hän voi hakea velkajärjestelyä, jos kotipaikka on Suomessa.

Tapaamiset ja toimenpiteet

Puhelinyhteydenotto: Projektin ulkopuolinen asiakas pyysi ohjeita velkatilanteensa selvit-tämiseen. Häntä päätettiin avustaa suppeammin kuin projektissa mukana olevia vankeja.

Hänelle laadittiin seuraavat pyyntökirjeet ja seuraavat ohjeet selvityksiä varten: 1. Pyyntö oikeusrekisterikeskukselle 2. Pyyntö ulosottotodistuksesta 3. Pyyntö luottorekisteriotteesta 4. Pyyntö yleisimmille velkojille 5. Pyyntö velkojille/tyhjä velkojakenttä

Toimitetusta ulosottolistasta pyydettiin tarkistamaan yksitellen velkojien nimet, teke-mään veloista luettelon ja lähettämään velkatiedustelu "pyyntö velkojen järjestelyä var-ten" kaikille velkojille. Asiakkaalle huomautettiin, että saapuvassa Luottorekisteriotteessa voi myös olla velkojien nimiä, joille tulee lähettää velkatiedustelu.

Samalla annettiin yksityiskohtaisempia ohjeita esimerkiksi autovakuutusten ja vakuu-tusyhtiön perimien regressivelkojen tiedusteluun. Velalliselle kerrottiin velkojien osoit-teiden löytyvän netistä, jos sitä on mahdollista käyttää.

Asiakasta pyydettiin velkatietojen saamisen jälkeen luetteloimaan velat ja laskemaan ne yhteen. Samalla ohjeistettiin, että ”vireillä olevat ulosottoasiat” merkitään korkoineen velkaluetteloon ja ”päättyneet ulosottoasiat” velkojan ilmoituksen mukaan.

Velkojen lukumäärä, velkalajit ja velkojat

Tehdyn selvityksen mukaan velkojia on 23 kpl, joille maksamattomia velkoja 45 kpl.

Velkamäärä Velkamäärä ennen lopullisia päivityksiä oli n. 127.000 euroa.

Lopputulos Ulosottolistan ja saldovastausten saavuttua, vankilan ohjaaja otti uudelleen yhteyttä ja pyysi velkaneuvojalta apua velkojen selvittämiseen. Velkojille, joilta ei vielä ollut saldo-todistusta tilattu, laadin saldotodistuspyyntökirjeet (15 kpl). Laadin velallisen veloista velkaluettelon, johon merkittiin kaikki velat numeroituina. Veloista osalle oli siis saldotie-to jo saatu ja osalle se vasta tilattiin.

Kun tilatut saldovastaukset ovat saapuneet, pyysin asiakasta ottamaan yhteyttä oman kunnan talous- ja velkaneuvojaan.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

41

13. YLEISTä ASIAKKAISTA

Viimeisin esimerkki asiakastilanteista on otettu raport-tiin sen vuoksi, että hyvin laaditut ohjeetkaan eivät näyttäisi olevan riittäviä. Yksityiskohtaisista ja selkeistä ohjeista huolimatta, vangit eivät ole kyenneet ohjeita noudattamaan.

Myöskään ohjaaja ei katsonut selviävänsä velkojen selvittämisestä, koska hän pyysi velkaneuvojaa avusta-maan velkaselvitysten tekemisessä.

Tämä osoittaa, kuinka paljon apua velallinen näyttäisi tarvitsevan velkaselvityksen tekemiseen. Kaikki projek-tissa mukana olevat vangit tarvitsivat runsaasti apua kyetäkseen selvittämään velkansa ja muun taloudellisen tilanteen.

Toisaalta tämä ei ole poikkeavaa, koska projektin aika-na kokemusta omaava velkaneuvojakin saattoi huoma-ta, että erilaiset selvitystyöt olivat hyvin haasteellisia.

Vankien elämänhallinta on yleensä muuta väestöä heikompaa, joten velkojen järjestelyjen ajankohta tulee sisällyttää vakiintuneempaan ajankohtaan.

14. VAIKUT TAVUUS

Projektiin osallistuneen vankilan erityisohjaaja piti mer-kittävänä sitä, että vankien velkaneuvonnalla voidaan ehkäistä uusintarikollisuutta ennen kaikkea sellaisten nuorten keskuudessa, joilla ei ole ammattikoulutusta eikä työkokemustakaan.

Kun vankien velkaneuvontatyötä jatketaan, olisi vai-kuttavuutta selvitettävä erillisellä tutkimuksella.

15. LOPPUTULOS

Projektissa ei ole löytynyt velkajärjestelymallia, joka soveltuisi kaavamaisesti vankien velkatilanteen ratkaisemiseksi.

Sen sijaan projektissa on päädytty laatimaan ehdo-tus vankien velkaneuvonnan järjestämiseksi siten, että vankilassa ollessa valmistaudutaan velkajärjestelyihin ja varsinaisia velkajärjestelykeinoja haetaan kunnallisen talous- ja velkaneuvonnan kautta.

Esitettävillä toimilla projektin velkaneuvoja uskoo, että vankien velkaneuvontaa on mahdollista hoitaa kus-tannustehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja valtakun-nallisesti kattavasti.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

42

Ehdotan, että Rikosseuraamuslaitokseen perus-tetaan erityisvelkaneuvontayksikkö joko omana toimintana ja/tai ostopalveluna. Mikäli on löydet-

tävissä yhteistoimintataho, voidaan palvelua tuottaa myös yhteistyössä jonkin muun organisaation kanssa.

Rikosseuraamuslaitokseen ei mielestäni ole tarkoituk-senmukaista perustaa rinnakkaista järjestelmää kunnalli-sen talous- ja velkaneuvonnan kanssa.

HENKILöSTöN ASIANTUNTEMUS, AMMATTITAITO JA MITOITUSRikosseuraamuslaitos tai palvelun tarjoaja huolehtii siitä, että erityisvelkaneuvontayksikössä vankien velka-asioi-hin liittyvästä neuvonnasta vastaavan henkilökunnan asiantuntemus sekä talouteen liittyvistä ongelmatilan-teista että velkajärjestelymenettelyistä on riittävää. Esi-merkiksi voidaan käyttää Laki talous- ja velkaneuvonnas-ta 4.8.2000/713/ 6 § mukaisia kelpoisuusvaatimuksia.

Yksikössä työskentelevien henkilöiden määrää tar-kennetaan sen jälkeen, kun palvelun tarpeesta on saatu riittävä kokemus.

SALASSAPITOSääNNöKSETErityisvelkaneuvontayksikön työntekijät ovat vel-vollisia noudattamaan työnantajansa määräämiä salassapitosäännöksiä.

YLEISTäErityisvelkaneuvontayksikön tehtävänä on tehdä tarvittavia toimenpiteitä yhteistyössä vangin ja van-kilahenkilökunnan kanssa vangin valmistautuessa velkajärjestelymenettelyihin.

Annettavalla erityisvelkaneuvonnalla pyritään valmis-tautumaan ratkaisemaan veloista aiheutuvia ongelmia joko jo vankeusrangaistuksen aikana tai vapautumisen jälkeen.

Erityisvelkaneuvontayksikön tehtäviin kuuluu antaa opastusta talouden suunnitteluun, velkojen hoitoon, ylivelkaantumiseen, maksukyvyn määrittämiseen, maksusuunnitelmiin ja velkajärjestelymenettelytapoihin

liittyvissä kysymyksissä. Yksikkö auttaa myös erilaisissa toimenpiteissä velkaantumisen pysäyttämiseksi.

Yksikön tehtäviin kuuluu myös avustaa yhteydenpi-dossa velkojiin, ulosottoon tai yhteistyökumppaneihin. Avustaminen tapahtuu aina yksilöidyllä valtakirjalla.

Tehtäviin kuuluu myös Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan koulutusta, opastusta ja ohjausta sekä tiedottamista, materiaalin tuottamista ja Vankien velka-linja -puhelinpalvelun ylläpitoa.

Rikoksettomaan elämään siirtymisen kannalta vangil-le saattaa olla merkityksellistä, että hän saa luotettavaa tietoa ja hänen velkaongelmiinsa soveltuva ratkaisumalli löydetään mahdollisesti jo vankilassa oloaikana. Ratkai-sumalli on todennäköisesti joku tunnetuista velkojen järjestelykeinoista tai niiden yhdistelmistä.

Ratkaisun toteuttamisen täytyy ajoittua sellaiseen ajankohtaan, että se on sekä velallisen että velkojien kannalta tarkoituksenmukaista.

Velkajärjestelyjen toteuttaminen tapahtuu parhaiten kunnallisessa talous- ja velkaneuvonnassa.

KOHdERYHMäa) Erityisvelkaneuvontayksikön tehtävänä on auttaa sekä rikoksesta vangittuja, koevapaudessa olevia, nuorisoran-gaistusta suorittavia, yhdyskuntaseuraamukseen tuomit-tuja, ehdollisesti tuomittuja sekä vankiloista vapautuvia tai jo vapautuneita velallisia.b) Erityisvelkaneuvontayksikön tehtävänä on aut-taa, opastaa ja kouluttaa Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntaa.

KäYTäNNöN TOTEUTTAMINENEritysvelkaneuvontayksikkö palvelee valtakunnallisesti puhelimitse ja sähköisiä välineitä kuten sähköpostia, skanneria tai faksia apuna käyttäen. Videoneuvottelut ovat myös mahdollisia.

Välineiden käyttöönotto vaatii kuitenkin rahoi-tuspäätöksiä ja ne voidaan ottaa käyttöön vähitellen toiminnan vakiinnuttua ja osoitettua toimivuutensa ja tarpeellisuutensa.

Osa II

Suositus vankiloiden velkaneuvonnan kehittämisestä

1. ERITYISVELKANEUVONTAYKSIKKö

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

43

Ehdotan, että erityisvelkaneuvonta taloudellisissa asi-oissa aloitetaan niille vangeille, jotka ovat itse halukkaita aloittamaan velkojen selvitystyön, velkajärjestelykeino-jen etsimisen ja ovat motivoituneet etsimään keinoja, jotka edistävät velkajärjestelyn edellytysten täyttymistä ja esteiden poistumista/vähenemistä tai joiden koh-dalla rangaistusajan suunnitelma edellyttää velkojen selvittämistä.

Eritysvelkaneuvontayksikkö voi kerätä tietoja van-gin velkaneuvonnan toteuttamiseksi Henkilötietolain (523/99) 10 §:n mukaisesti laaditun rekisteriselosteen mukaisesti. Rekisterin sisältö annetaan vangille tiedoksi. Vangin tulee vakuuttaa tutustuneensa rekisteriselostee-seen ja vakuuttaa antaneensa taloudellisten asioiden hoita-miseksi oikeat ja totuudenmu-kaiset tiedot parhaan ymmär-ryksensä mukaan.

Vangin suostumuksella vankilaviranomaiset voivat luovuttaa myös rangais-tusajan suunnitelmaan ja/tai vapautumissuunni-telmaan liittyviä tietoja erityisvelkaneuvontayksikölle.

TASAVERTAISUUdEN TOTEUTTAMINENKaikkia asiakkaiksi tulevia vankeja kohdellaan tasapuo-lisesti samanarvoisina ja heillä on oikeus samanlaiseen palveluun riippumatta heidän kulttuuritaustastaan, iästä, sukupuolesta, rodusta tai yhteiskunnallisesta asemasta.

2. ERITYISVELKANEUVONTAYKSIKöN TEHTäVäT

TiedottaminenErityisvelkaneuvontayksikön toimintaa tehdään tunne-tuksi tiedottamalla saatavista palveluista.

Erityisvelkaneuvontayksikön toiminnasta tiedottami-nen kohdistetaan niille tahoille, jotka todennäköisim-min kohtaavat ehdollisesti tai ehdottomasti rikoksesta tuomittuja ja muita kohderyhmään kuuluvia.

Tiedottaminen kohdistetaan ennen kaikkea Rikos-seuraamuslaitoksen omaan organisaatioon, mutta myös muille yhteistyökumppaneille kuten Takuu-Säätiölle, Kuluttajavirastolle, Kirkkohallitukselle, Suomen Mie-lenterveysseura ry:lle, Kriminaalihuollon tukisäätiölle, A-klinikkasäätiölle, Kriisikeskuksille ym. Tiedottamisen tulee tavoittaa myös vangin läheisiä.

Erityisvelkaneuvontayksikön toiminnasta, palveluista, kohderyhmästä ja yhteystiedoista tiedotetaan yksikön internet -sivuilla.

Taloudenhallinnasta, velkaneuvonnasta ja muusta informaatiosta hyödynnetään palveluntarjoajien verk-kosivuja. Toiminnassa hyödynnettäviä verkkosivuja ovat mm. Kuluttajaviraston, Oikeuslaitoksen, Oikeusministeri-ön ja Takuu-Säätiön Internet-sivut.

Valmistautuminen velkaneuvontaan

VelkaneuvontaVangin valmistautuminen velkaneuvontaan aloitetaan

Rikosseuraamuslaitoksen tarkem-min määrittelemässä aikatau-lussa, kun vankilan työntekijä tai vanki katsoo sen ajankohtaiseksi. Mielestäni vangin itsemääräämis-oikeuteen kuuluu oikeus määrit-tää palveluntarve.

Velkaneuvontapalvelua saadakseen vanki ottaa yhteyttä erityisvelkaneuvontayksikköön. Erityisvelkaneuvontayksikkö aut-taa vankia selvittämään palvelun-tarpeen ja auttaa valmistautumi-

sessa velkaneuvontaan. Erityisvelkaneuvontayksikkö auttaa myös vankilan

henkilökuntaa sopimuksen mukaan vangin valmistautu-misessa velkaneuvontaan.

Yhteydenotoissa sovitaan yksityiskohtaisesti me-nettelytavat, joita noudatetaan. Sovitut toimenpiteet kirjataan ylös samoin kuin toimenpiteiden suorittaja, aikataulu ja toimintatavat.

Valmistautuminen velkaneuvontaan -mappiRikosseuraamuslaitoksen tarkemmin määrittelemissä vankiloissa otetaan käyttöön Valmistautuminen velka-neuvontaan -mappi.

Valmistautuminen velkaneuvontaan -mappiin mate-riaalin tuottaa erityisvelkaneuvontayksikkö. Erityisvelka-neuvontayksikön tehtävänä on tuottaa mappiin väli-lehdet, joiden perusteella tositteet velkajärjestelyasian hoitamista varten eritellään.

Tarkoituksena on, että Valmistautuminen velkaneu-vontaan -mappi sisältää tarvittavia ohjeita velkaneuvon-taan valmistautumista varten.

Mapin sisältö perustuu velkajärjestelyhakemuksen ja Takuu-Säätiön takaushakemuksen täyttöohjeisiin.

ERITYISVELKANEUVON- NALLA PYRITääN

RATKAISEMAAN VELOISTA AIHEUTUVIA ONgELMIA JO VANKEUSRANgAISTUKSEN

AIKANA.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

44

Tavoitteena on, että mapin sisältöä voidaan hyödyn-tää vangin taloudellisen kokonaistilanteen selvittelyssä, neuvotteluissa velkojien kanssa, maksuaikajärjestelyissä sekä otettaessa yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan.

Mapin sisältö muodostuu hakemukseen tarvittavista liitteistä, tositteista ja selvityksistä.

Vanki aloittaa valmistautumisen velkaneuvontaan sekä selvitysten tekemisen että liitteiden hankkimisen jo vankilassa ollessaan ja saa tätä varten tarvitsemansa tuen sopimuksen mukaan joko erityisvelkaneuvontayk-siköltä tai vankilan ohjaajilta.

Velkajärjestelyhakemuksen täyttöohjeiden mukaiset liitteet ja tarvittavat tositteet poikkeavat jonkin verran toisistaan. Tämä johtuu siitä, että velallinen ei yleensä laadi velkajärjestelyhakemusta itse vaan sen laatii joku asiaan erityisesti perehtynyt henkilö, tavallisimmin kunnallinen talous- ja velkaneuvoja. Hakemuksen laatija tarvitsee kirjallisen todisteen, josta ilmenevän tiedon laatija merkitsee hakemukseen.

Vaikka hakemuksen laatii avustaja tai muu hen-kilö, vastaa hakija antamiensa tietojen oikeellisuu-desta (www.oikeus.fi, Velkajärjestelyhakemuksen täyttöohjeet).

Vangin osalta mapin sisällön täydentäminen jatkuu vankilassaoloajalta lähtien siihen saakka, kunnes vanki tarvitsee/saa kunnallisen talous- ja velkaneuvojan palveluita.

Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta olisi kuitenkin pääsääntöisesti se taho, jonka kautta asiakas hakisi so-vintoratkaisua, Takuu-Säätiön takausta järjestelylainalle, sosiaalista luottoa, diakonia-avustusta tai lakisääteistä yksityishenkilön velkajärjestelyä.

b) Erityisvelkaneuvontayksikön tehtävänä on tuottaa Valmistautuminen velkaneuvontaan -mapin käyttöön ohjaava materiaali vankilan henkilökunnalle.

Vankien velkalinja -puhelinpalveluErityisvelkaneuvontayksikkö tuottaa Vankien velkalinja -puhelinpalvelun vankilan henkilökunnalle, vangeille ja heidän läheisilleen.

Vankien velkalinja -puhelinpalvelu toimii ajanvarauk-sella Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntaan kuuluvil-le ja vankilassa oleville vangeille esim. 3 tuntia/pv joko aamupäivällä tai iltapäivällä riippuen vankilan muista käytännöistä. Vankilan ulkopuolisille asiakkaille puhelin-palvelu toimii vastaavasti muuna aikana esim. 1 tunti/pv.

Vankilasta yhteyttä ottava vanki kirjataan erityis-velkaneuvontayksikön rekisteriin ja vanki toimittaa yksikölle sovitut asiapaperit (valtakirjan, vakuutukset ja

suostumukset). Kaikki yhteydenotot kirjataan palvelun tarpeen selvittämiseksi.

Palvelu olisi puhelinpalvelua laajempaa. Palvelua toteutettaisiin käyttäen apuna sähköisiä apuvälineitä. Palvelussa voitaisiin aloittaa velkaselvitykset, laatia kirjeitä ja avustaa tarpeen mukaan asioiden selvittelyssä (valtakirjalla).

Vankien velkalinja -puhelinpalvelussa voidaan toimia myös nimettömästi.

Puhelinpalvelun tarvetta seurataan ja tehdään sen mukaisesti johtopäätöksiä päivittäin tarvittavasta tuntimäärästä.

Kouluttaminena) Erityisneuvontayksikkö kouluttaa tilauksesta Ri-kosseuraamuslaitoksen ja vankiloiden henkilökuntaa toimimaan velkaantuneiden vankien velkaongelmien ratkaisemiseksi.

Ensimmäisessä vaiheessa koulutus keskittyy eri-tyisvelkaneuvontayksikön ja vankilan henkilökunnan välisen yhteistyön aloittamiseen ja kehittämiseen.

Koulutuksessa aloitetaan tutustuminen Valmistautu-minen velkaneuvontaan -mapin ideaan. Idean kehitte-lyä jatketaan yhteisten toimintatapojen löytämiseksi. Samoin koulutuksessa käydään läpi Vankien velkalinja -puhelinpalvelun toimintaperiaatteet.

Koulutuksessa pyritään löytämään käytännönläheisiä toimintatapoja velkojen selvittämiseen, tositteiden ja liitteiden hankkimiseen. Lisäksi jatketaan selvittelyä, mitä keinoja voidaan käyttää ja löytää lisävelkaantumi-sen ehkäisemiseksi.

Koulutuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi, miksi velkaneuvonta- ja velkajärjestelymenettelyissä tarvitaan erilaisia tositteita ja mitä kullakin tositteella ja liitteellä on tarkoitus velkojille tai asiankäsittelijöille esittää.

Tarkoituksenmukaista on oppia oivaltamaan, milloin kukin yksittäinen tosite tai liite kannattaa asian edistämi-seksi hankkia.

Velkajärjestelymenettelyissä ajankohtaiselle tiedolle on tarvetta, mutta velkaantumisen aikaa peilataan myös aikaisempiin työsuhteisiin, työttömyyteen, vankeuteen, opiskeluun, sairauden ajankohtaan tms. tekijään.

Rikosperusteisia velkoja on lähes kaikilla vangeilla ja ne saattavat muodostaa esteen velkajärjestelymenet-telylle. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on koulutuksen keinoin oppia havaitsemaan, miten vanki voi parantaa mahdollisuuksiaan velkojen järjestelyyn.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

45

Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi seuraavat tekijät: • velkojen hoitaminen joko vapaaehtoisesti tai ulos-

oton kautta• ammatin hankkiminen• työn hakeminen ja vastaanotto• varallisuuden käyttäminen velkojen hoitamiseksi• ns. sosiaalinen ryhdistäytyminen• lisävelkaantumisen päättyminen• päihdekuntoutukseen osallistuminen• ym.

b) Toisessa vaiheessa koulutuksessa voidaan tarkemmin paneutua maksujärjestelyihin, Takuu-Säätiön takaustoi-mintaan, sovintomenettelyihin ja lakisääteiseen yksityis-henkilön velkajärjestelymenettelyyn.

Informaatiotilaisuuksien järjestäminenErityisvelkaneuvontayksikkö järjestää Rikosseuraamus-laitoksen ja vankiloiden tilauksesta vangeille informaa-tiotilaisuuksia, joissa vangeille kerrotaan erityisvelka-neuvontayksikön toiminnasta ja annetaan yleistä tietoa taloudenhallintaan, rahankäyttöön ja velkaongelmien ratkaisumahdollisuuksiin liittyvää tietoa.

Tarvittaessa samanlaista tietoa voidaan antaa myös Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalle tai yhteistyötahoille.

Kirjallisen materiaalin tuottaminen ja sähköisen materi-aalin hyödyntäminena) Erityisvelkaneuvontayksikön tehtävänä on tuottaa kirjallista materiaalia, jota voidaan hyödyntää selvitettä-essä mm. vangin taloudellista tilannetta, tuloja, menoja, velkoja, luottotietoja, maksamattomia laskuja, työsuhtei-ta, voimassa olevia sopimuksia, varallisuutta, päättynyttä tai parhaillaan harjoitettavaa elinkeinotoimintaa ym.

Tällaista materiaalia voivat olla muun muassa erilaiset kehitettävät kirjepohjamallit. Näitä voivat olla esimer-kiksi saldotodistuspyyntökirjeet, sopimuksen irtisano-minen, pyyntö Kelan maksamista etuisuuksista, pyyntö työsuhteista ja työttömyysjaksoista ym.

Ajan mittaan erityisvelkaneuvontayksikössä tulisi ole-maan kattava mallisto käytettävistä kirjepohjista.

Erityisvelkaneuvontayksikkö ohjaa vankeja tai van-kilahenkilökuntaa hyödyntämään sekä sähköistä että kirjallista materiaalia vankien taloudellisen tilanteen selvittämiseksi ja ylivelkatilanteen korjaamiseksi.

Materiaalintuottaminen voi liittyä erilaisiin hyväksi havaittuihin menettelyihin, joihin halutaan antaa ohje vankeja tai vankilahenkilökuntaa varten.

Tällainen ohje toteutetussa projektissa on annettu Rikosseuraamuslaitokselle vankien ajoneuvojen huomi-oimisesta (LIITE 1).

b) Eri palveluntarjoajien Internet-sivuilta löytyviä lo-makkeita hyödynnetään ja ohjataan niiden käyttöön. Eri

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

46

esimerkiksi vuokrasopimukset, puhelinliittymäsopimuk-set ja vakuutussopimukset.

Psyykkisen jaksamisen tukeminen Toiminnan vakiinnuttua voidaan kartoittaa, onko vel-

kaantuneille vangeille ja heidän läheisilleen tarjottava tukihen-kilöitä tai tukiryhmiä. Tilannetta tulee kartoittaa kyselytutkimuk-sella vapautuville ja vapautuneille vangeille.

Näkemykseni on, että vangin tukiverkosto on ollut ohut ja siinä on voinut tapahtua muutoksia vankilavaiheen aikana. Tukiver-koston uudelleen kehittymiseksi olisi haettava uusia keinoja. Tämän tarpeen kartoittamiseen

erityisvelkaneuvontayksikön tulee osallistua.

RaportointiKaikista erityisvelkaneuvontayksikköön tulleista yhtey-denotoista laaditaan vuosittain vuosiraportti. Vuosi-raportissa eritellään eri kohderyhmien yhteydenotot tarkoitukseen sopivalla tavalla.

3. EHdOTUS PIdäTYKSIä KOSKEVIIN SääNNöKSIIN

Projektissa ei ole lukuisista läpikäydyistä vaihtoehdoista löydetty sellaista, joka turvaisi sekä vangin edun, lapsen edun että velkojien edun.

Suosittelen, että pidätyssäännöksiä (VL 9 luku 7 §) koskevia muutoksia ei tehdä paitsi, että otetaan käyt-töön vangin käyttövaraksi alla oleva määrittely

Vangin käyttövaraksi tulee soveltaa sosiaali- ja terve-ydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle määriteltyä käyt-tövaraa. Henkilökohtaiseen käyttöön jäävä vähimmäis-käyttövara on 97 euroa kuukaudessa (1.1.2010) . 

Vangin käyttövara on määrättävä samoin perustein.

4. SUOSITUS YHTEISTYöSTä ULOSOTON, KUNTIEN TALOUS- JA VELKANEUVONNAN, KELAN JA TAKUU-SääTIöN VäLILLä

Projektissa on tehty yhteistyötä kaikkien edellä mainit-tujen tahojen kanssa. Yhteistyö ulosoton ja erilaista vel-kaneuvontatyötä tekevien eri tahojen välillä on yleisesti ollut tarpeellista, toimivaa ja luontevaa.

tahojen tuottamaa kirjallista materiaalia hyödynnetään myös.

Kun palveluntarjoajalla on saatavissa tällaista materi-aalia tai Internet-lomakkeita, ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa omaa materiaalia. Tällaisista sivuista esimerkkinä mainittakoon Valtiokonttorin, Oikeusrekisterikeskuksen ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Internet-sivut.

Talousneuvontaa) Erityisneuvontayksikkö tuot-taa vankien taloudenhoitoon liittyvää materiaalia.

Henkilökohtainen näkemyk-seni on, että materiaalin tulee olla selkeää ja helpostikäytet-tävää. Talousneuvontaan tulee kehittää malli, joka antaa riittävän informaation talou-denhallinnasta ilman valtavaa paperisotaa. Talouden kirjanpito ei ole asiassa itseisarvo vaan tarkoituksena on opastaa havainnoimaan omaa talouttaan ja kulutusta kannustavalla tavalla.

b) Talousneuvontaa varten voidaan tuottaa myös Tietois-ku -tyyppistä materiaalia.

c) Oman elämän taloudellisen tilanteen hallintaan saamiseksi voidaan käyttää myös uusia keinoja. On hyvä havainnollistaa ja auttaa oivaltamaan, mitkä tekijät vai-kuttavat positiiviseen ja negatiiviseen suuntaan talou-dellisessa tilanteessa.

Vangin vaikuttamismahdollisuuksien kuvaamisessa voidaan käyttää jo projektissa kokeiltua ns. miellekart-taa. Miellekarttaa on käytetty, jotta vanki on päässyt vel-katilanteessaan pohtimaan niitä tekijöitä hänen omassa elämässään, joihin hän voi vaikuttaa ja joihin hän ei voi vaikuttaa.

Projektissa osa vangeista on kiinnostunut pohtimaan velkaantumisen problematiikkaa myös tällaisen mielle-kartan kautta (LIITE 2).

d) Erityisvelkaneuvontayksikön tehtäviin kuuluisi antaa vangille neuvontaa erilaisiin kuluttajaoikeudellisiin sopimuksiin liittyen. Usein aiheettomien sopimusten voimassaollessa tapahtuu ylivelkaantumista.

Yksikkö avustaisi vankia tarkistamaan voidaanko sopimus irtisanoa vai onko tarkoituksenmukais-ta antaa sopimuksen jatkua. Tällaisia voivat olla

TALOUdEN KIRJANPITO HAVAINNOLLISTAA OMAA TALOUTTA JA KULUTUSTA

KANNUSTAVALLA TAVALLA.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

47

Ulosotto Yhteistyö sujuu myös ulosottoviranomaisen kanssa, koska heidän tehtävänään on valvoa sekä velkojan että velallisen etua. Ulosottomiehen kanssa on luontevaa neuvotella niissä tilanteissa, joissa velallisen etu vaatii erilaisia asiakirjoja, selvityksiä, tarkennuksia tms.

Ulosottokaaressa ulosottomiehille on määritelty ulosoton tehtävät sekä mm. selkeät asianmukaisuuden ja avoimuuden vaatimukset.

Ulosoton tehtävänä on tuomioon perustuvien saata-vien perintä, verojen ja muiden, ilman tuomioistuimen päätöstä perittävien saatavien perintä; rikosoikeudel-listen saatavien perintä lisäksi ulosottoviranomaisille kuuluu osamaksutilitykset, vankeusrangaistusten täy-täntöönpanot, häätöjen ja tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano (OM.fi).

Ulosoton välinen yhteistyö voi koskea esimerkiksi seu-raavia selvityksiä:• Asiakirjatilaus: Velallisen ulosottoasiat -velkojen

järjestelyä varten• Ulosmitattava määrä ja suojaosuus• Elatusvelvollisuuden huomioiminen• Ulosoton lievennykset ja vapaakuukaudet • Olennaisesti heikentynyt maksukyky• Maksusuunnitelma ja maksusopimus• Vanhentumisajat• Muutoksen haku, valitukset ja täytäntöönpanon

keskeyttäminen

Velallisen ja ulosoton väliseen yhteistyöhön motivointi kannattaa, koska usein velallinen ei osaa kysyä oikeuk-sistaan eikä tiedä, että hänen asemaansa on pyritty lainsäädännöllä turvaamaan. Lakiin perustumattomia helpotuksia ulosotto ei voi myöntää, mutta on olemassa monia lakiin perustuvia oikeuksia, joista parhaiten saa tiedon kysymällä ulosotosta.

Ulkopuolisen avustajan toimiessa velallisen puolesta ulosottoasiassa käytetään yksilöityä valtakirjaa.

Kunnallinen talous- ja velkaneuvontaKunnallisen talous- ja velkaneuvonnan kanssa tehtävä yhteistyö liittyy ensisijaisesti ajanvaraukseen ja mahdol-lisiin etukäteistiedusteluihin tarvittavasta liitteistä sekä sen jälkeen toteutettavien velkajärjestelyhakemusten, takaushakemusten tai maksujärjestelyjen valmisteluun.

Valmistautumalla huolellisesti talous- ja velkaneuvo-jan tapaamiseen tai neuvotteluihin voidaan luoda pohja myös hyvälle yhteistyölle.

Ulkopuolisen avustajan toimiessa velallisen puolesta talous- ja velkaneuvojan kanssa asiassa käytetään yksi-löityä valtakirjaa.

Kansaneläkelaitos KelaKelan kanssa yhteistyön tekeminen liittyy erilaisten pää-tösten, korvausten, tukien tai Kelan saatavien ja perittä-vien selvittämiseen.

Ulkopuolisen avustajan toimiessa velallisen puolesta Kelan virkailijoiden kanssa asiassa käytetään yksilöityä valtakirjaa.

Edellä mainittujen asiakirjojen saamiseksi laaditaan selkeät ja yksityiskohtaiset pyyntökirjeet Kelalle. Sen jälkeen, kun kirjallinen pyyntö on valtakirjan kanssa toimitettu Kelaan saadaan myös kirjallinen vastaus. Jos tästä kirjallisesta vastauksesta on jotakin tarkennetta-vaa, se sujuu moitteetta, kun valtakirja on jo toimitettu kyselyn mukana Kelalle.

Viranomaisten neuvontavelvollisuus ja yleinen palve-lualttius kuuluvat nykyaikaiseen virastoasiointiin, joten yhteistyö tulee sujumaan sekä velallisen että avustajan kanssa.

Takuu-SäätiöTakuu-Säätiön maksuton velkalinja palvelee ja antaa yleisluontoisia ohjeita takaushakemukseen ja velkajär-jestelyihin liittyen.

Mikäli taas Takuu-Säätiössä on jo käsittelyssä takaus-hakemus, saa Takuu-Säätiöltä tarpeen mukaan yksityis-kohtaisia kirjallisia ohjeita tai kirjallisen täydennyskeho-tuksen. Mikäli kehotuksessa on aihetta tarkennuksiin, saa käsittelijään yhteyden puhelimitse.

Säätiön yleisenä toimintaperiaatteena on tukea kriisitilanteessa olevien henkilöiden, kuten laitoksissa ol-leiden, sairaudesta tai muusta ennalta arvaamattomasta syystä taloudelliseen kriisitilanteeseen joutuneiden omaehtoista selviytymistä (www.Takuu-Saatio.fi). Tällai-sen toimijan kanssa yhteistyön tekeminen on helppoa ja asiakkaan toimintakyvyn huomioonottavaa.

Yhteistyön tekeminen edellyttää avustajalta valtakir-jan toimittamista Takuu-Säätiöön.

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

48

Lähteet

Avioliittolaki 13.6.1929/234, 4Finlex Henkilötietolaki (523/99)KansaneläkelaitosKirkon diakoniarahasto Knowledge Partners OyKoskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997Kriminaalihuollon tukisäätiöKuluttajavirastoLaki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704, 1Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

3.8.1992/734 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

22.9.2000/812 Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 25.1.1993/57Marjatta Kaurala 2009: Mitä kuuluu vangin läheisilleOikeuslaitosOikeusministeriöPirjo Näkki, Vankien velkaantuminen ja yhteiskuntaan integroituminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityk-siä 2006:135 RikosseuraamuslaitosSosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11Takuu-SäätiöTakuu-Säätiö, Velkaneuvontaopas päihde- ja kriminaalityöhön Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290/ 2Velkajärjestelyhakemuksen täyttöohjeet

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

49

AJONEUVOISTA HUOMIOITAVAA 1) Onko nimelläsi rekisteröitynä ajoneuvoja? Tarkista asia!

Toimenpiteet: Tee Ajoneuvoliikennerekisterin omien ajoneuvotietojen tarkastus ajoneuvorekisteristä. Rekiste-ristä voi tarkistaa ilmaiseksi sieltä löytyvät omat tietonsa kerran vuodessa.

Ohje ja kaavake netissä: Trafi >Tieliikenne >Tietopalvelu > Omien tietojen tarkastus ja tietojen luovutuskiellot > Omien ajoneuvotietojen ja ajokorttitietojen tarkastus > Ajoneuvoliikennerekisterin omien ajoneuvotietojen tarkastus.

2) Onko vakuutusyhtiössä voimassaoleva aiheeton va-kuutussopimus ajoneuvolle, jonka haltijana tai omista-jana olet?

Toimenpiteet: Tee ajoneuvolle Liikennekäytöstä poisto katsastusasemalla rekisteriotteen kanssa tai netissä www.trafi.fi (verkkopankkitunnukset oltava). Mikäli rekisteriote ei ole tallessa, uuden rekisteriotteen saa katsastusasemalta maksua vastaan. Pelkkä kilpien palau-tus katsastusasemalle (esim. poliisin toimesta) ei poista autoa rekisteristä eikä päätä liikennevakuutusta.

• Autoa ei voida katsastaa eikä käyttää liikentees-sä maksamattomien liikennevakuutusmaksujen vuoksi.

• Liikennevakuutus voidaan päättää vain vakuutuk-senottajan myötävaikutuksella.

• Rekisterissä olevan ajoneuvon liikennevakuutus-maksut ja ajoneuvoverot lisäävät velkaasi.

• Lisävelkaantuminen voi olla este vapaaehtoisen sopimuksen hyväksymiselle tai käräjäoikeuden vahvistamalle velkajärjestelylle ja maksuohjelman toteuttamiselle.

Ohje netissä: Trafi > Tieliikenne > Rekisteröinti > Liiken-nekäytöstäpoisto > Kuinka teen liikennekäytöstäpoiston.

3) Oletko myynyt ajoneuvon? Onko myynti-ilmoitus tekemättä?

Toimenpiteet: Tee myynti-ilmoitus eli Luovutus-kirja omistusoikeuden siirtymisen todistamiseksi

katsastusasemalla tai vakuutusyhtiössä. Luovutuskirjassa on mainittava ajoneuvon ja ostajan tiedot, kaupanteko-päivä, sekä kahden todistajan allekirjoitukset. Tällaisella luovutusilmoituksella saat liikennevakuutuksen päätty-mään takautuvasti.

Ohje ja kaavake netissä: Trafi > Tieliikenne> Rekisteröinti > Luovutusilmoitus > Luovutuskirja omistusoikeuden siirtymisen todistamiseksi

Jos ostaja oli tuntematon, tee Selvitys ajoneuvon luo-vutuksesta tuntemattomalle. Tällöin liikennevakuutus päättyy ilmoituspäivänä.

Kaavake: Kaavakkeen saa tilaamalla Trafilta. Ilmoituk-sessa voi käyttää myös kopioitua kaavaketta tai tehdä vapaamuotoisen ilmoituksen.

4) Onko ajoneuvo tuhoutunut tai romutettu?

Toimenpiteet: Ajoneuvo poistetaan ajoneuvorekisteristä romutustodistuksella. Se on ns. romupoisto.

Ohje netissä: Trafi > Tieliikenne > Rekisteröinti > Lopulli-nen poisto > Romupoisto

Hannele Kultala, 29.4.2011

LIITE 1

työ

llä

tu

kea

va

nk

ien

vel

an

ho

ito

on

50

LIITE 2

VAIKUTTAMISMAHdOLLISUUdET

Hannele Kultala, 29.4.2011

Vankien velkojen hoidosta saama oikea tieto kan-nustaa ja motivoi vankeja velkojen hoitamisessa ja positiivisessa elämänmuutoksessa. Vangeilla

pitäisi olla mahdollisuus velkaneuvontaan jo vankilassa ollessaan, koska pohja velkojen hoidolle voidaan luoda jo tuona aikana. Annettavalla erityisvelkaneuvonnal-la voitaisiin ratkaista veloista aiheutuvia ongelmia osin jo vankeusrangaistuksen aikana ja luoda pohjaa

vapautumisen jälkeiselle velkojen hoidolle sekä yhteis-kuntaan sopeutumiselle.

Vankien velkaneuvonnan tarpeeseen perehdyttiin Työllä tukea vankien velanhoitoon -projektissa, jossa Takuu-Säätiön velkaneuvoja selvitti vankien velkoja ja neuvoi heitä. Yhteistyökumppanina projektissa oli Rikosseuraamuslaitos.