Upload
toya
View
33
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijät. Työelämän teemapäivä 14.9.2011, Kokkola tiimipäällikkö Marianna Virtanen, PsT, dos. [email protected]. Mitä ovat psykososiaaliset stressi- tekijät työssä?. Psyykkiset tekijät epäselvät tavoitteet - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijätTyöelämän teemapäivä 14.9.2011, Kokkolatiimipäällikkö Marianna Virtanen, PsT, [email protected]
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä ovat psykososiaaliset stressi-tekijät työssä?
• Psyykkiset tekijät
• epäselvät tavoitteet• liiallinen työmäärä tai liian
kova työtahti• vähäiset vaikuttamis-
mahdollisuudet• vähäiset kehittymis-
mahdollisuudet• jatkuvat keskeytykset ja
esteet • kohtuuton vastuu• olematon työstä saatu
palaute ja arvostus• epävarmuus
• Sosiaaliset tekijät
• yksintyöskentely• toimimaton yhteistyö• huono tiedonkulku • epäjohdonmukainen johtaminen• epätasa-arvoinen kohtelu• epäasiallinen kohtelu ja häirintä• kielteisiä tunteita herättävät
vuorovaikutustilanteet asiakas- ja potilastyössä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työn hallinnan ja työn vaatimustensuhde: Karasekin työstressiteoria
TYÖN
HALLINTA
-monipuolisuus-päätösvalta-osallistumismahdollisuudet
TYÖN VAATIMUKSETPIENET SUURET
PIE
NI
SU
UR
I
passiivinenpaljon
kuormittava
aktiivinenvähänkuormittava
OPPIMINEN
KEHITTYMINEN
HAITALLINEN STRESSI
SAIRAUDEN RISKIKarasek, 1979
4
Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus: Kunta-10 -tutkimus ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus
Kunta-10 -tutkimus Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus
Oulu
VirratNokia
Turku
Valkeakoski
Vantaa
Espoo
Tampere
RaisioNaantali
Pohjois-Pohjanmaan shp
Pirkanmaan shp
Varsinais-Suomen shpHUS (Jorvi)
Vaasan shp
Kanta-Hämeen shp
10 kaupungin työntekijät 21 sairaalan työntekijät 6 sh-piiristä yht. 20% kunta-alan työntekijöistä
-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 … -20
1. kysely (otos)K10: 6442 (67%)Sa: 9216 (73%)
2. kysely (kaikki)K10: 32 299 (67%)Sa: 16 299 (67%)
3. kysely (kaikki)K10: 32 322 (65%)Sa: 15 879 (69%)
Rekisteriaineistot:työpaikan piirteetrakenteelliset muutoksethyvinvointi ja terveys (sairaudet, eläkkeet, lääkkeet, kuolema*): Kela, ETK, THL, Tilastokeskus, Syöpärekisteri
Tiedonkeruussa yhdistyvät kysely- ja rekisteriaineistot
4. kysely K10:34 393 (69%)
5. kyselyK10: 38 727 (70%)Sa: 14 053 (72%)
Poislähteneiden kysely N=8780 (68%)
Kyselyjä
Poislähteneiden kysely N=16850 (65%)
*260 240 työntekijää, joilla ollut työsuhde (>1 pv) 1990/1996-2005
Poislähteneiden kysely
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työtoverien arvio =Yksikön keskiarvo – oma arvio
Oma arvio
Työstressin mittaaminenriippumattomasti
Sairausloma /työkyvyttömyys
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
1
1,421,54
2,27
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
2,00
2,20
2,40
Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi
Työtoverien arvioima Karasekin mallin mukainen työstressi työkyvyttömyys-eläkkeen ennustajana 4 v. seurannassa
Laine et al., J Epidemiol Community Health, 2009
*
TTL: Kunta-alan aineisto (n=25 000)
Vakioitu riski
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miksi Karasekin mallin mukainen työn hallinta voi pienentää työkyvyttömyyden riskiä?
• Palkitseva työ motivoi jatkamaan työssä, vaikka terveys olisi heikentynytkin
• Hyvät vaikutusmahdollisuudet ja kehittymismahdollisuudet voivat suojata työstressin, esim. työmäärän haitoilta, koska hallinnan tunne lisääntyy
• -> työmäärää voi kontrolloida • -> työssä oppiminen tuottaa tyydytystä, jolloin suuret vaatimukset
eivät ole aina rasite
• Vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet ovat merkki arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin
Mahdollisuus vaikuttaa
• Työpäivän pituuteen
• Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan
• Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa
• Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa
• Työvuorojärjestelyihin
• Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin
• Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
0
5
10
15
20
25
30
35
Työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijöitä kuntatyöntekijöillä
alk
avu
us /
10
00
työvu
osi
Vahtera et al. 2010, Occup Environ Med
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
TULE Mielenterveys Kasvaimet Sydänsairaudet Muut syyt
Miehet Naiset
Lähde: Vahtera et al. (2010) Occupational and Environmental Medicine
*
Työaikojen hallinta ja työkyvyttömyys-eläkkeen riski tärkeimmissä tautiluokissa
* *
21%48% 33%
ns ns *
31%
ns nsns ns
Hallinnan lisääntyminen 1 yksiköllä (asteikolla 0-4), vakioitu riski
*
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miksi vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat pienentää työkyvyttömyyden riskiä?
• Auttaa jaksamaan työssä, kun terveys heikentynyt
• Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat suojata työstressin haitoilta (esim. työn ja perheen yhteensovittaminen)
• Helpottaa työskentelyä oman biologisen kellon tahdissa ja/tai aikoina, jolloin resursseja on paremmin käytössä
• Mahdollistaa työmatkojen sovittamisen ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jolloin vapaa-aikaa jää enemmän
• Voi olla merkki arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Päätöksenteon oikeudenmukaisuuson myös psykososiaalinen tekijä työssä
Koko organisaation läpäisevät periaatteet• Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan?• Ovatko säännöt johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen
periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna)?
• Onko päätöksenteko puolueetonta?• Perustuvatko päätökset mahdollisimman oikeaan tietoon?• Ovatko päätökset korjattavissa?• Ovatko päätöksenteon säännöt mahdollisimman selkeät ja
onko ne kerrottu niille, joita päätökset koskevat?Kohtelun oikeudenmukaisuus• Kuinka ihmisiä kohdellaan päätöksiä toimeenpantaessa ja
niistä tiedotettaessa, on vaikutusta siihen, millä tavalla ihmiset reagoivat päätöksiin?
• Kuinka hyvin työntekijät voivat luottaa esimieheen?
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Jos päätöksentekosäännöt koetaan oikeudenmukaisiksi…
• Ihmiset ovat tyytyväisempiä työhön ja johtamiseen • Auttavat useammin työyhteisön muita jäseniä• Vievät vähemmän tavaraa ilman lupaa työpaikaltaan• Noudattavat useammin esimiestensä ohjeita• Protestoivat harvemmin työtehtävistään• Haastavat harvemmin työnantajansa oikeuteen• Sitoutuvat vahvemmin työpaikkaansa
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Päätöksentekoperiaatteet ja terveys sairaalahenkilöstöllä (naiset)
1,00 1,00 1,00 1,00
1,79
2,26
1,52
1,32
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
2,00
2,20
2,40
Heikentynytitsearvioitu terveys
Psyykkinen oireilu Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot
korkein neljännes
matalin neljännes
Riskisuhde/ odds ratio
Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health
Koettuoikeudenmukaisuus
Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
*
*
**
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys sairaalahenkilöstöllä (naiset)
1,00 1,00 1,00 1,00
1,66
2,10
1,30
1,15
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
2,00
2,20
2,40
Heikentynytitsearvioitu terveys
Psyykkinen oireilu Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot
korkein neljännes
matalin neljännes
Riskisuhde/ odds ratio
Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health
Koettuoikeudenmukaisuus
Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
*
*
* *
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pitkät työpäivät voivat johtaa sydäntautiin: Whitehall II –tutkimus Englannissa
• Pitkää päivää (>=11 tuntia) tekevät olivat useammin• miehiä• korkeammassa ammattiasemassa olevia• parisuhteessa olevia• A-tyyppisiä (kilpailuhenkisiä, kärsimättömiä, suorituskeskeisiä)
• Pitkää päivää tekevillä oli useammin• psyykkisiä oireita• lyhentynyt yöuni• runsasta alkoholin käyttöä• tupakointihistoria• matalampi HDL (ns. "hyvä") kolesterolipitoisuus
• Pitkää päivää tekevät raportoivat myös enemmän psyykkisiä vaatimuksia työssään
Virtanen et al. Eur Heart J 2010
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työpäivän pituus ja sydäntaudin ilmaantuminen: 11v. seuranta
0,50
0,70
0,90
1,10
1,30
1,50
1,70
1,90
Työtunnit
7-8910>=11
Sydäntauti= fataali/non-fataali infarkti tai angina pectoris
HR*=riski
*vakioitu 21 riskitekijää
1.00
1.04(0.78-1.38)
1.23(0.90-1.69)
1.56(1.11-2.19)
Virtanen et al. Eur Heart J 2010
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Terveys 2000 –väestötutkimus: työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen eri sairauksissa (7 v. seuranta)
6,7
2,7
14,4
13,5
6,8
15,4
8,8
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
Ei sairauksia
Ahdistuneisuushäiriö
Masennustila
Alkoholin käyttöhäiriö
Useita mt-häiriöitä
Fyysinen sairaus
%
Lähde: Ahola K ym. J Affect Disord (2011)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Terveys 2000: työkyvyttömyyseläkettä ennakoivat tekijät 7 vuoden seurannassa
Lähde: Ahola K ym. J Affect Disord (2011)
2,7
3,3
1,4
3,6
2,9
5,3
12,3
9,3
2,2
2,7
2,6
4,5
10,0
1,7
2,2
1,3
2,8
2,3
3,5
8,9
6,8
1,9
2,1
1,8
2,9
7,1
0 2 4 6 8 10 12 14
Masennustila
Ahdistuneisuushäiriö
Alkoholin käyttöönliittyvä mt-häiriö
Useita mt-häiriöitä
Fyysinen sairaus
45-49 v.
50-54 v.
55-58 v.
Peruskoulu
Ei peruskoulua
Korkea työkuormitus
1-30 korvattuasairauslomapäivää
Yli 30 korvattuasairauslomapäivää
Riskisuhde
Omavaikutus
Yhteismalli*
*
*
*
*
**
*
*
*
*
**
*
*
*
*
*
*
*
*
*
(* = merkitsevä yhteys)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Johtopäätöksiä
• Keskeisiä psykososiaalisia tekijöitä työssä ovat työn vaatimukset, työn hallinta (vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet) sekä päätöksenteon oikeudenmukaisuus
• Voimakkaimmin työkyvyttömyyttä ennustivat kliiniset tekijät (mm. terveydentila) ja sosio-demografiset tekijät
• Psykososiaalisilla tekijöillä näyttää kuitenkin olevan merkitystä sairastumisessa ja työkyvyttömyysprosessissa
psykososiaalisten työolojen kehittäminen osaksi työkyvyn tukemista