UIMAVESIPROFIILI KALLAHDENNIEMEN UIMARANTA, HELSINKI · 0 = EI LEVÄÄ: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = VÄHÄN

UIMAVESIPROFIILI KALLAHDENNIEMEN UIMARANTA, HELSINKI

1

SISÄLLYS JOHDANTO

1. YHTEYSTIEDOT

1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan ylläpitäjä ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot

2. UIMARANNAN TIEDOT JA SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi 2.2 Uimarannan lyhyt nimi 2.3 Uimarannan ID-tunnus 2.4 Uimarannan yhteystiedot 2.5 Koordinaatit 2.6 Kartat 2.7 Valokuvat

3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi 3.2 Rantatyyppi 3.3 Rantavyöhyke ja lähiympäristö 3.4 Veden syvyydet ja virtaukset 3.5 Uimarannan pohja 3.6 Uimareiden määrä

4. UIMARANNAN VARUSTELU JA PALVELUT

4.1 Uimarannan varustelu ja palvelut 4.2 Huolto ja kunnossapito 4.3 Rantavalvonta

5. SIJAINTIVESISTÖ 5.1 Merialue 5.2 Vesistöalue 5.3 Vesienhoitoalue 5.4 Merialueen ominaisuudet ja sen tila 5.5 Pintaveden laadun tila

6. UIMAVEDEN LAATU

6.1 Uimaveden laadun seurantakohta 6.2 Näytteenotto 6.3 Uimaveden laatu

6.3.1 Uimavesiluokka 6.3.2 Uimaveden mikrobiologinen laatu 6.3.3 Uimaveden aistinvarainen laatu

6.4 Syanobakteerien (sinilevä) seuranta 6.4.1 Syanobakteerien esiintyminen

6.4.2 Lajisto- ja toksiinitutkimukset 6.5 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen 6.6 Hallintatoimenpiteet


2

7. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 7.1 Jätevesijärjestelmät 7.2 Hulevesijärjestelmät 7.3 Muut pintavedet 7.4 Maatalous 7.5 Teollisuus 7.6 Maantie- ja raideliikenne 7.7 Satamat ja vesiliikenne 7.8 Eläimet ja linnut 7.9 Epidemiat ja infektiot 7.10 Muut kuormituslähteet

8. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET

8.1 Lyhytkestoiset saastumistilanteet 8.2 Hallintatoimenpiteet lyhytkestoisissa saastumistilanteissa

9. OHJEET JA TIEDOTTAMINEN

9.1 Uimareille annettavat ohjeet 9.2 Tiedottaminen normaalioloissa 9.3 Tiedottaminen eritystilanteissa

10. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA

10.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta 10.2 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta


3

JOHDANTO Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006 annettuun ns. uimavesidirektiiviin 2006/7/EY. Uimavesidirektiivin pohjalta Suomessa on laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (177/2008) yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja valvonnasta, joka on tullut voimaan 1.4.2008. Näiden säädösten soveltamisalaan kuuluvat yleiset uimarannat, joilla kunnan terveydensuojeluviranomainen odottaa huomattavan määrän ihmisiä uivan. Lisäksi terveydensuojelulaissa (763/1994) annetaan yleisiä terveydensuojeluun liittyviä määräyksiä. Uimavesidirektiivissä ja STM:n asetuksessa on määrätty uimavesiprofiilin tekemisestä. Säädösten mukaan uimavesiprofiilin laatii uimarannan omistaja tai haltija yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Uimavesiprofiilissa tulee käsitellä uimaveden ja muiden lähialueen pintavesien kuvaus, mahdollisten saastumisten syiden määrittely ja arviointi, sinilevien ja makrolevien/kasviplanktonin esiintymisen todennäköisyyden arviointi, lyhytkestoisen saastumisen todennäköisyyden arviointi ja syiden selvittäminen sekä uimaveden laadun seurantakohdan sijainti. Helsingin yleisten uimarantojen uimavesiprofiileista löytyy lisäksi tietoa mm. uimarannan varustuksesta, palveluista, kunnossapidosta, käytöstä sekä uimareiden ohjeistuksesta ja tiedotuksesta. Uimavesiprofiileissa on käsitelty myös veden aistinvarainen ja mikrobiologinen laatu sekä sinilevähavainnot viimeisen neljän vuoden ajalta. 1. YHTEYSTIEDOT

1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kaupunkiympäristön toimiala/maankäyttö ja kaupunkirakenne/maaomaisuuden kehittäminen ja tontit PL 58213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki Puh. (09) 310 22111 Sähköposti: [email protected] www.hel.fi/asuminen ja ympäristö

1.2 Uimarannan ylläpitäjä ja yhteystiedot Kulttuuri ja vapaa-aika/ Liikuntapalvelut/Ulkoliikuntapalvelut/ Lähiliikuntayksikkö PL 4900, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Toivonkatu 2 A, 00250 Helsinki Puh. (09) 310 1060 www.hel.fi/liikunta

1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut PL 58235, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2a, 00790 Helsinki Puh. Vaihde/uimarantavedet, puh. 09 310 1635 (ma - pe klo 8.15 - 16.00) Sähköposti: [email protected] www.hel.fi/uimavesi

1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot

MetropoliLab Oy PL 550, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 4, 00790 Helsinki Puh. 010 3913 50 Sähköposti: [email protected] www.metropolilab.fi

1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot HSY Vesi PL 301, 00066 HSY Käyntiosoite: Ilmalankuja 2 A, 00240 Helsinki

mailto:[email protected]

http://www.hel.fi/asuminen%20ja

http://www.hel.fi/liikunta

mailto:[email protected]

http://www.hel.fi/uimavesi

http://www.metropolilab.fi/


4

Puh. (09) 15611 (vaihde) Fax. (09) 15612011 Sähköposti: [email protected] www.hsy.fi

2. UIMARANNAN TIEDOT JA SIJAINTI

2.1 Uimarannan nimi Kallahdenniemi

2.2 Uimarannan lyhyt nimi

Kallahdenniemi

2.3 Uimarannan ID-tunnus

FI110910004

2.4 Uimarannan yhteystiedot

Osoite: Rantapaadentie 7, 00980 Helsinki Puh. (09) 310 71530 tai 050 401 3573 (rantavalvojat)

2.5 Koordinaatit

25.1482 (longitude), 60.1849 (latitude) (koordinaattijärjestelmä: WGS84)

2.6 Kartat Alueen kartta: http://www.hel.fi/palvelukartta/?l=1&id=7905 Uimarannan uima-alueen rajaus, veden syvyydet ja uimaveden laadun seurantakohta on esitetty liitteessä.

2.7 Valokuvat

Uimavesiprofiilin kuvat: Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut/liikuntapalvelut.

Kallahdenniemen uimaranta

http://www.hsy.fi/

http://www.hel.fi/palvelukartta/?l=1&id=7905


5

Kallahdenniemi

3. UIMARANNAN KUVAUS

3.1 Vesityyppi Meri

3.2 Rantatyyppi

Kallahdenniemen uimaranta on luonnon muokkaama hiekkaranta, jonne lisätään vuosittain hiekkaa. Rannan hiekkaosuus on noin 50 metriä pitkä, jonka lisäksi rantaan kuuluu kaislikkoinen rantaosuus. Hiekka-alue on myös osittain rantakasvillisuuden peittämää.

3.3 Rantavyöhyke ja lähiympäristö

Hiekkaranta-alue rajoittuu molemmin puolin kaislikkoon. Kallahdenniemi on jääkauden muodostama harjuniemi. Harjun laakeat hietikot ja hiekkarannat ovat muinaisen jäätikköjoen suistoa. Kallahdenniemen harju, rantaniitty ja niemeä ympäröivä vesialue tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden merellisen Helsingin sekä geologisten yksityiskohtien tarkkailuun. Rannalla kasvaa monia suolakkokasveja.

3.4 Veden syvyydet ja virtaukset

Ranta on poikkeuksellisen matala ja erityisesti rannan itäreunalta ranta syvenee erittäin hitaasti. Veden olleessa matalalla merelle päin voi kävellä kymmeniä metrejä. Rannan länsipuolella on syvänne, jossa vesi syvenee jyrkästi. Syvänne alkaa noin 30 metrin päässä rantaviivasta, suunnilleen kohdasta, jossa turvallisen uintialueen reunaa ilmoittavat poijut ovat. Veden pinnan vaihtelu voi vuositasolla olla jopa noin kaksi metriä, mutta uimakauden aikana veden pinta vaihtelee korkeintaan metrin verran. Vedessä ei ole turvallisuuteen vaikuttavia virtauksia. Yleisin tuulen suunta on lounaasta, mutta tuuli ei muodosta rantaveteen suuria aaltoja. Suurinkin aallon korkeus on alle metrin.


6

3.5 Uimarannan pohja

Uintialueen pohja on hiekkaa muuttuen savihiekaksi lähempänä poijuja. Sukeltajat tarkistavat uintialueen pohjan vuosittain ennen uimakauden alkua.

3.6 Uimareiden määrä

Uimareiden määrä vaihtelee 0 – 2000 päivässä riippuen säästä. Ruuhkaisin aika on yleensä klo 12 – 15 välisenä aikana. Uimarannalla on kävijöitä aamuvarhaisesta iltamyöhään ja lämpiminä kesäpäivinä jopa öisin. Ranta on erittäin matala ja se onkin suosittu pikkulasten keskuudessa. Rannan länsipuoli voi kuitenkin aiheuttaa riskin uimataidottomille syvänteen takia. Syvänne alkaa turvallisen uintialueen reunaa merkitsevien poijujen kohdalta. Rannalle ei johda ajoluiskaa ja autojen ja pyörien säilytysalueelta on rantaan lähes 100 metriä. Liikuntarajoitteisten liikkumista vaikeuttaa lisäksi pehmeä hiekka-alusta.

4. UIMARANNAN VARUSTELU JA PALVELUT

4.1 Uimarannan varustelu ja palvelut

Rannan varustelutaso ja palvelut: - Turvallinen uintialue on rajattu poijuilla - Vesikäymälät, pukuhuoneet ja ulkosuihkut - Leikkiteline lapsille - Kioski - Rannalla on parkkipaikka noin 30 autolle, lisäksi tienvierustoille

mahtuu noin 30 autoa - Kaksi jäteastiaa - Rannalle tulee kesän ajan vesijohtovesi (ns. kesävesi) - Jätevesi kerätään umpisäiliöön - Rantavalvojien valvomo sijaitsee huoltorakennuksessa ja

valvontapaikka aivan rantaviivan tuntumassa - Rantavalvojilla on käytettävissään pelastuslauta, torpedot,

pelastusrenkaat ja ensiapuvälineet

Käymälät


7

Ulkosuihku

4.2 Huolto ja kunnossapito

Huollosta ja kunnossapidosta vastaa Helsingin kaupungin liikuntapalvelut. Uimakauden aikana ranta siivotaan päivittäin. Uimakauden ulkopuolisina aikoina siistiminen tapahtuu viikoittain. Rannan huollosta pidetään erillistä huoltovihkoa.

4.3 Rantavalvonta

Rantapelastajien valvonta-ajat uimakaudella 2020 ovat 1.6. – 9.8. kello 10 – 18. Rantapelastajia on vuorossa 2 - 3. Rantapelastajat ovat käyneet Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) rantapelastajakurssin. Yhteystiedot Rantapelastajille, p. (09) 310 71530.


8

Huoltorakennuksen yhteydessä oleva valvomo

5. SIJAINTIVESISTÖ

5.1 Merialue

Itämeri

5.2 Vesistöalue

Suomenlahti, alue kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon. Kallahdenniemen uimaranta sijaitsee Itä-Helsingissä Kallahdenselällä, Kallahti-niemellä.

5.3 Vesienhoitoalue

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Vesienhoitoalueen tunnus: FIVHA2

5.4 Merialueen ominaisuudet ja sen tila

Suomenlahti on osa Itämerta, joka on nuori ja ekologisesti hyvin herkkä merialue. Itämeri on murtovettä eli sen vesi on sekoitus jokien tuomaa makeaa vettä ja merten suolaista vettä. Itämeri on ainutlaatuinen meri alhaisen suolapitoisuutensa, mataluutensa sekä vuoroveden heikkouden takia. Itämeren keskisuolaisuus on alle 10 promillea ja Suomen rannikkoalueilla suolaisuus voi olla vielä pienempi. Vedenkorkeusvaihtelut johtuvat pääosin vallitsevista sääoloista, vuoroveden vaikutus sen sijaan on vain muutamia senttimetrejä. Itämeri on yksi saastuneimmista murtovesialtaista. Itämeren suuri alttius kuormitukselle johtuu sen mataluudesta ja muodosta, pienestä vesitilavuudesta sekä huonosta veden vaihtuvuudesta. Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä ja veden täydellisen vaihtumisen kestoajan arvioidaan olevan noin 30 vuotta. Itämeren suurimpana uhkana pidetään rehevöitymistä, josta näkyvinä merkkeinä ovat muun muassa lähes jokakesäiset runsaat leväkukinnat. Rehevöityminen johtuu pääasiassa meren pinta-alaa noin neljä kertaa suuremmalta valuma-alueelta tulevasta korkeasta kuormituksesta. Valuma-alueeseen kuuluu osia 14 valtiosta ja alueella asuu lähes 90 miljoonaa ihmistä. Rehevöityminen johtuu ihmisten toiminnasta, kuten esimerkiksi yhdyskuntien


9

jätevesistä, maataloudesta, haja-asutuksesta, energiantuotannosta, liikenteestä ja teollisuudesta. Rehevöitymisen seurauksena pohjaan vajoavat kuolleet levät kuluttavat hajotessaan runsaasti happea, ja jopa kolmannes Itämeren pohjasta kärsii happikadosta. Hapettomissa oloissa pohjasta liukenee lisää ravinteita veteen, mikä rehevöittää merta entisestään.

Itämeren muita merkittäviä uhkia ovat kemikaali- ja öljykuljetusten lisääntyminen, ympäristömyrkyt, tulokaslajien saapuminen sekä ilmastonmuutos.

5.5 Pintaveden laadun tila

Pintavesiä luokitellaan niiden ekologisen tilan perusteella. Järvet, joet ja rannikkoalueet luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Helsingin edustan rannikkovedet luokitellaan alueesta riippuen joko välttäväksi tai tyydyttäväksi. Pääosin Helsingin rannikkoalue luokitellaan välttäväksi.

6. UIMAVEDEN LAATU

6.1 Uimaveden laadun seurantakohta

Kallahdenniemen uimarannan uimaveden laadun seurantakohta, josta vesinäytteet otetaan, sijaitsee niemenkärjen oikealla puolella, ison kiven kohdalla keskellä rantaa. Näytteenottopaikka on valittu sillä perusteella, että arvion mukaan suurin osa uimareista menee tästä kohden uimaan. Uimavesinäyte on otettu samasta kohdasta vuodesta 2008 lähtien. Näytteenottopaikka on merkitty liitteenä olevaan karttaan.

6.2 Näytteenotto

Nykyisen lainsäädännön mukainen vesinäytteiden vähimmäismäärä on neljä näytettä kesässä. Näytteistä yksi otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua ja loput jaetaan tasaisesti uimakaudelle. Kunnan terveydensuojeluviranomainen määrittää uimakauden pituuden vuosittain. Joka vuosi ennen uimakauden alkua laaditaan näytteenottosuunnitelma (seurantakalenteri), jossa on määritelty näytteenottopäivät. Näytteenotto tulee tehdä viimeistään neljän päivän kuluessa seurantakalenteriin merkitystä päivästä. Kunkin kesän seurantakalenteri on nähtävillä kaupungin internetsivuilla. Kallahdenniemen uimarannalta on sovittu otettavan vuodesta 2016 lähtien näytteet viisi kertaa kesässä.

6.3 Uimaveden laatu Uimaveden laatua seurataan vesinäytteitä laboratoriossa analysoimalla sekä aistinvaraisesti näytteenottojen ja tarkastusten yhteydessä.

6.3.1 Uimavesiluokka Uimaveden laatuluokka on määritetty vuodesta 2011 lähtien. Uimavesiluokan määritys tehdään vuosittain aina uimakauden päätyttyä. Luokittelussa käytetään kaikkia viimeisen neljän vuoden aikana otettujen suunnitelmallisten näytteiden tuloksia. Luokittelussa veden laatu luokitellaan luokkiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Uimavesi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset, jos laatu luokitellaan vähintään tyydyttäväksi. Mikäli uimaranta luokitellaan huonoksi,


10

tulee käynnistää toimenpiteet uimareiden altistumisen ehkäisemiseksi, saastumisen syiden selvittämiseksi ja saastumisen vähentämiseksi. Kallahdenniemen uimarannan veden laatuluokka on ollut vuosina 2016 - 2019 erinomainen. Viimeisin luokittelu on tehty uimakausien 2016 – 2019 perusteella.

6.3.2 Uimaveden mikrobiologinen laatu Uimaveden mikrobiologista laatua on seurattu vuodesta 2008 lähtien määrittämällä vedestä ulosteperäisiä bakteereita (suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli). Näille on kansallisessa lainsäädännössä (STMa 177/2008) määritetty toimenpiderajat (enterokokit 200 pmy/100 ml, Escherichia coli 500 pmy/100 ml). Yksittäisen näytteen mikrobiologista laatua pidetään hyvänä, kun bakteerien pitoisuudet ovat alle toimenpiderajojen. Toimenpiderajojen ylittyessä viranomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Ensimmäinen toimenpide on uusintanäytteen ottaminen mahdollisimman pian tutkimustuloksen varmentamiseksi. Uimarantojen veden laadun tutkimustulokset raportoidaan vuosittain EU:lle, joka tekee yhteenvedon koko Euroopan uimavesien tilasta. Yksittäisten näytteiden osalta Kallahdenniemen vesinäytteet ovat olleet mikrobiologiselta laadultaan hyviä vuosina 2016 - 2019.

6.3.3 Uimaveden aistinvarainen laatu Uimaveden laatua seurataan aistinvaraisesti näytteenottojen ja tarkastusten yhteydessä sekä mahdollisten valitusten johdosta. Aistinvarainen laadun seuranta käsittää mm. öljyjen, jätteiden ja muiden kelluvien materiaalien, pysyvän vaahtoamisen ja fenoliyhdisteiden (haju) esiintymisen seurannan. Kallahdenniemen uimarannalla vuosina 2016 – 2019 tehdyissä aistinvaraisissa tarkasteluissa ei ole havaittu poikkeamia.

6.4 Syanobakteerien (sinilevä) seuranta Ympäristöpalvelut seuraavat sinilevien esiintymistä aistinvaraisesti näytteenottojen yhteydessä sekä tarvittaessa erillisillä tarkastuksilla. Lisäksi liikuntapalveluiden rantavalvojat seuraavat uimarantojen sinilevätilannetta päivittäin rannalla ollessaan ja kirjaavat havainnot liikuntapalveluiden ylläpitämään ulkoliikunta.fi-karttapalveluun. Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla 0 - 3:

0 = EI LEVÄÄ: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = VÄHÄN LEVÄÄ: levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = RUNSAASTI LEVÄÄ: vesi on selvästi leväpitoista, veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = ERITTÄIN RUNSAASTI LEVÄÄ: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.

Mikäli sinilevää havaitaan uimavedessä, tiedotetaan tästä uimarannan ilmoitustaululla. Sinilevähavainto edellyttää myös uimaveden laadun tihennettyä seurantaa.


11

6.4.1 Syanobakteerien esiintyminen

Sinilevien esiintyminen Kallahdenniemen uimarannalla on todennäköistä keskikesällä heinä-elokuussa. Havaitut sinilevämäärät edeltävinä uimakausina ovat olleet näytteenottohetkellä joko pieniä (1) tai runsaita (2). Sinilevien määrä ja esiintyvyys kuitenkin vaihtelevat suuresti riippuen vallitsevista tuulista ja lämpötilasta.

6.4.2 Lajisto- ja toksiinitutkimukset

Kallahdenniemen rannalta ei ole otettu viime vuosina näytettä mikroskooppista lajistotarkastelua varten. Helsingin uimarannoilla esiintyy tyypillisesti Aphanizomenon-, Dolichospermum- sekä Nodularia-suvun sinileviä. Näistä Dolichospermum-suvun sinilevät saattavat muodostaa myrkyllisiä kukintoja ja Nodularia-suvun sinilevät tuottavat maksalle myrkyllisiä yhdisteitä.

6.5 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen

Makrolevien tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen ei ole Kallahdenniemen rannalla todennäköistä. Makrolevien tai kasviplanktonin haitallista lisääntymistä ei ole Kallahdenniemessä havaittu.

6.6 Hallintatoimenpiteet Uimaveden hygieenisen laadun ollessa huono, kun rannalla on havaittu runsaasti sinilevää tai muissa erityistilanteissa terveydensuojeluviranomaisen tulee arvioida voiko tilanteeseen liittyä terveyshaittoja. Mikäli viranomainen arvioi, että terveyshaitta on mahdollinen, voidaan uimarannan haltijalle antaa määräys korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä sekä ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tällainen määräys voi olla esimerkiksi uintikielto. Useimmin kuitenkin suositellaan uimisen välttämistä ja tiedotetaan asiasta rannalla, internetissä ja tiedotusvälineissä. Kallahdenniemen uimarannalle ei ole tehty merkittäviä hallintatoimenpiteitä.

7. KUORMITUSLÄHTEET

7.1 Jätevesijärjestelmät

Kallahdenniemen rannan läheisyydessä ei ole jäteveden tulotunnelin ylivuotopaikkoja. Jonkin matkan päässä Kallahdessa ja Vuorannassa ovat lähimmät jäteveden tulotunnelin ylivuotopaikat. Mahdollisella jäteveden ylivuodolla Kallahdessa tai Vuorannassa voi olla vaikutuksia myös Kallahdenniemen uimarannan veden laatuun. Vaikutusten merkittävyys riippuu jätevesipäästön määrästä, tuulista ja virtauksista, todennäköisesti vaikutukset olisivat lieviä ja nopeasti ohimeneviä. Uimarannalla on jäteveden keräykseen umpisäiliö. Jäteveden keräyssäiliö on huoltorakennuksen välittömässä läheisyydessä ja sen tyhjennyskaivo rakennuksen pohjoispuolella. Säiliön täyttyessä rantavalvojien valvomoon tulee hälytys. Säiliö tarkastetaan joka tyhjennyksen yhteydessä silmämääräisesti ja ongelmatapauksissa huollon hoitaa yksityinen taho. Rannalla muodostuvan jäteveden keräykseen käytettävän umpisäiliön rikkoutuessa tai vuotaessa, voi sillä olla vaikutuksia uimaveden laatuun. Umpisäiliön rikkoutumista voidaan estää säännöllisellä ja ammattitaitoisella huollolla.

7.2 Hulevesijärjestelmät

Uimarannan läheisyydessä ei ole hulevesiputkia.


12

7.3 Muut pintavedet Runsaiden sateiden aiheuttamat pintavalumat saattavat tuoda epäpuhtauksia maanpinnalta uimaveteen, mikä voi heikentää veden laatua. Vaikutusten merkittävyys ja kesto riippuvat sateen kestosta ja voimakkuudesta sekä tuulista, veden virtauksista ja sadetta edeltäneestä kuivasta ajanjaksosta. Sateen vaikutus veden laatuun voi olla merkittävä, jos uimaveteen pääsee runsaasti lika-aineita pintavalumien mukana.

7.4 Maatalous

Uimarannan läheisyydessä ei ole maataloutta.

7.5 Teollisuus

Uimarannan läheisyydessä ei ole teollisuutta.

7.6 Maantie- ja raideliikenne Uimarannan läheisyydessä ei ole merkittävää maantie- tai raideliikennettä.

7.7 Satamat ja vesiliikenne Uimarannan välittömässä läheisyydessä veneliikenne on erittäin vähäistä johtuen rannan mataluudesta ja kivikkoisuudesta. Satojen metrien päässä rantaviivasta vesiliikennettä on jonkin verran. Purjelautailijat ja kite-surffaajat ovat ottaneet omakseen läheisen rannan ja tuulisilla keleillä rannalta lähtee vesiurheilijoita jopa kymmenittäin. Vesiliikenteen vaikutus Kallahdenniemen uimaveden laatuun on arvion mukaan normaalioloissa pieni. Merkitys veden laatuun voi olla merkittävä, jos rannan läheisyydessä tapahtuu jotakin poikkeavaa, kuten polttoainesäiliön tai septitankin vuoto. Vesiliikenteen kuormitukseen voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota veneiden eri laitteiden toimivuuteen.

7.8 Eläimet ja linnut

Eläinten ulosteet saattavat myös rannalle päätyessään aiheuttaa terveysriskin uimarannan käyttäjille. Rannalla esiintyy säännöllisesti jonkin verran lintuja, esimerkiksi lokkeja. Hanhia rannalla on tavattu vain harvoin. Lintujen ulosteiden vaikutuksien veden laatuun arvioidaan olevan normaalitilanteessa varsin pieniä, mutta rantavedessä oleskeleva hanhiparvi voi huonontaa uimaveden laatua hetkellisesti ja paikallisesti. Lintujen ruokinta rannalla on kielletty ja siitä ilmoitetaan kyltein. Lisäksi lintuja ajetaan rantavalvojien ja siivoojien toimesta pois rannalta. Lemmikkien tuominen uimarannalle on kielletty.

7.9 Epidemiat ja infektiot Uimaveden saastuminen esim. jätevedellä tai uimareiden ulosteella voi johtaa uimavesivälitteiseen epidemiaan. Riskiä lisäävät myös mm. uimareiden puutteellinen hygienia, puutteelliset tai huonosti hoidetut tilat, uimarien suuri määrä sekä hidas veden vaihtuvuus. Epidemioita aiheuttavat erilaiset virukset, bakteerit ja alkueläimet, kuten esimerkiksi legionella-bakteeri tai norovirus. Myös esimerkiksi Vibrio-suvun bakteerit voivat runsastua lämpimien säiden aikana matalissa vähäsuolaisissa rannikkovesissä. Uimavesivälitteiset vibriotartunnat ovat tavallisimmin haavaumien kautta saatuja ihoinfektioita. Mikäli uimaveden epäillään tai todetaan saastuneen siinä määrin, että siitä voi olla haittaa uimareiden terveydelle, tiedotetaan tästä välittömästi ja annetaan tarvittaessa ohjeita tai määräyksiä.


13

Epidemioiden ehkäisemiseksi uimareita ohjeistetaan rannalle vietävällä hygieniaohjeella, jossa ohjeistetaan muun muassa hyvästä hygieniasta, uimisen välttämisestä vatsataudin aikana sekä kielletään juomasta uimavettä. Vesivälitteiden epidemia tai infektio on mahdollinen, ja erityisesti kohonnut riski on kesäisinä hellekausina.

7.10 Muut kuormituslähteet

Uimarit voivat vaikuttaa veden laatuun muun muassa huonolla hygienialla. Vaikutuksen voi havaita päivän aikana tapahtuvasta mikrobipitoisuuden kasvusta. Vaikutuksen merkittävyys riippuu paljolti uimarien määrästä sekä veden vaihtuvuudesta. Liikkuessaan pohjassa uimarit saattavat myös vapauttaa sedimentteihin varastoituneet taudinaiheuttajamikrobit takaisin veteen.

8. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET

8.1 Lyhytkestoiset saastumistilanteet Lyhytkestoisen saastumisen käsite on tullut Suomen lainsäädäntöön uimavesidirektiivin myötä vuonna 2008. Lyhytkestoisella saastumisella tarkoitetaan normaalitilanteesta poikkeavaa suolistoperäistä saastumista, jonka syyt ovat tunnistettavissa ja jonka ei odoteta vaikuttavan uimaveden laatuun kauemmin kuin kolmen vuorokauden ajan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi jäteveden ylivuototilanne. Terveydensuojeluviranomainen saa tiedon ylivuototilanteista sähköpostilla viemärilaitokselta. Ylivuototilanne tulisi todennäköisesti kestämään päivän tai pari. Jäteveden ylivuodosta johtuva lyhytkestoinen saastumistilanne on mahdollinen Kallahdenniemen uimarannalla, sillä jonkin matkan päässä uimarannasta sijaitsee jäteveden tulotunnelin ylivuotopaikkoja. Ylivuotopaikat ovat kuitenkin sen verran kaukana, että vaikutukset eivät todennäköiseesti ole merkittävät uimarannalla. Ylivuototilanteet eivät ole todennäköisiä alueella eikä Kallahdenniemessä ole ollut lyhytkestoisia saastumistilanteita.

8.2 Hallintatoimenpiteet lyhytkestoisissa saastumistilanteissa

Lyhytkestoisen saastumisen ajan seurantakalenterin mukaiset näytteet jätetään ottamatta ja kyseiset näytteet korvataan myöhemmin otettavilla näytteillä. Lyhytkestoisen saastumisen seurantaa tehdään ylimääräisten näytteiden avulla. Mikäli terveyshaitta on mahdollinen ja asian hoitamiseksi on tarpeen, voi terveydensuojeluviranomainen antaa uimarannan haltijalle määräyksen korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä, sekä ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kun lyhytkestoisesta saastumisesta saadaan tieto, terveydensuojelu-viranomainen tiedottaa asiasta uimarannalle vietävällä tiedotteella, kaupungin internetsivuilla sekä lehdistötiedotteella.

9. OHJEET JA TIEDOTTAMINEN

9.1 Uimareille annettavat ohjeet Rannalla on ilmoitustaulu, jossa annetaan ohjeita ja tietoja uimareille:


14

- turvallisuusohjeet (uimarannan nimi ja osoite, ylläpitäjän ja rantavalvojan yhteystiedot, alueen kartta uima-alueineen, toiminta- ja turvallisuusohjeet, ohjeet avun hälyttämiseksi)

- merkinnät veden syvyyksistä - tiedot valvonta-ajoista - tiedot viimeisestä tutkimustuloksesta - uimavesiluokka - yleiskuvaus uimarantavedestä (perustuen uimavesiprofiiliin) - sinilevätiedote, kun sinilevää on havaittu (suomi, ruotsi, englanti) - mahdolliset erityistilannetiedotteet

Ilmoitustaulu Koirien tuominen on kielletty uimarannalle ja siitä ilmoitetaan useilla merkeillä ympäri rantaa. Lisäksi lintujen ruokkiminen rannalla on kielletty. Rannan äkkisyvyydestä ja virtauksista varoitetaan erillisellä varoituksella.


15

Varoitus äkkisyvästä ja virtauksista Kallahdenniemen uimarannalla

9.2 Tiedottaminen normaalioloissa

Helsingin kaupungin internetsivuilla on mm. uimarantaluettelo, tietoja jokaisesta uimarannasta (esim. uinninvalvonta, varustus, palvelut), uimavesiluokat, uimaveden näytteenottosuunnitelma, uimaveden näytteiden tulokset ja näytteenoton yhteydessä tehtyjen sinilevähavaintojen tulokset. Internetsivuja päivitetään uimakauden aikana vähintään kerran viikossa. Ympäristöpalvelut laativat uimakauden ajan viikoittain lehdistötiedotteen, jossa tiedotetaan uimaveden laadusta uimarannoilla. Liikuntapalvelut tiedottavat mahdollisista uimaveteen merkittävästi vaikuttavista asioista internetsivuillaan. Uimakauden ajan sinilevätilannetta ja uimaveden lämpötilaa Helsingin uimarannoilla voi seurata liikuntapalveluiden ylläpitämästä ulkoliikunta.fi-karttapalvelusta. Rantapelastajat päivittävät palveluun päivittäin tekemänsä arvion sinilevän määrästä ja veden lämpötilasta.

9.3 Tiedottaminen erityistilanteissa Ympäristöpalvelut tiedottavat lyhytkestoisesta saastumisesta, epätavanomaisesta tilanteesta, annetuista määräyksistä sekä muista erityistilanteista erillisellä uimarannalle vietävällä ilmoituksella. Lisäksi ympäristöpalvelut laativat erityistilanteista lehdistötiedotteen sekä tiedottavat asiasta internetsivuilla. Liikuntapalvelut tiedottavat mahdollisista uimaveteen merkittävästi vaikuttavista asioista internetsivuilla sekä rannalla olevalla ilmoitustaululla. Lisäksi rantavalvojat tiedottavat merkittävistä asioista rannan käyttäjiä paikan päällä.


16

10. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA

10.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta

Uimavesiprofiili on laadittu 13.12.2010. Uimavesiprofiili on päivitetty 11.6.2020

10.2 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta

Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy uimavesiluokan mukaan. Kallahdenniemen uimavesiluokka on erinomainen, joten se tulee päivittää, jos luokka muuttuu hyväksi, tyydyttäväksi tai huonoksi. Suositus on, että uimavesiprofiili päivitetään viiden vuoden välein.

Documents

UIMAVESIPROFIILI KALLAHDENNIEMEN UIMARANTA, HELSINKI · 0 = EI LEVÄÄ: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = VÄHÄN