Uljas 7/2014

Itä-Suomen ylioppilaslehti

2014

7

Uudetkujeet

Kuopiolaiset kokevat saavansa kehnompaa kieltenopetusta kuin joensuulaiset >>6-7Saksa luopui lukukausimaksuista. Muualla Euroopassa niistä yhä intoillaan >> 10-11


PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 [email protected]

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

[email protected]

Taitto Patrik Eronen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta


KansikuvaPasi Huttunen

Alku

Kun opettajan pedagogiset opinnot sai aiemmin suoritettua vuodessa, kuluu siihen nyt kaksi. Opiskelijoi-ta se turhauttaa.

14-15

www.peeassaravintolat.fi

OpiskelijaedutPeeÄssän ravintoloissa

Meidät löydät myös Facebookista!

Edut voimassa su-to 31.5.2014 saakkaEtu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

EHTA• Á la carte annoksista -10%

FRANSMANNI• Á la carte annoksista -10%

AMARILLO• Á la carte annoksista -10%

RUSTIK• Á la carte annoksista 10%

HESBURGER Sokos, Prisma Kuopio, Ykkösrasti ja Iisalmi• Isommat ranskalaiset ja isompi juo-ma normaalihintaisen aterian ostajalle

BUFFA Prisma Kuopio• Pizzabuffa 7,50 €

ROSSO Kuopio, Iisalmi ja Varkaus• Á la carte annoksista -10%• Kuopion Rossosta Pannupizzat ja pastat 10 €

ROSSO EXPRESS Ykkösrasti• Pizzat, pastat ja wokit -10%

SOKOS HOTEL VESILEPPIS• Á la carte annoksista -10%

I n g o o d c o m p a n y

2 Uljas 7 | 24. 10. 2014


PäätoimittajaJarkko Kumpulainen


ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

[email protected]

Taitto Patrik Eronen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta


KansikuvaPasi Huttunen

Alku ”Käsittääkseni esimerkiksi tämän ajan nuoret miehet puhuvat avoimemmin tunteistaan.Talvi

Sota tarvii sotilaan

Pääkirjoitus | Uljas linja

Kun opettajan pedagogiset opinnot sai aiemmin suoritettua vuodessa, kuluu siihen nyt kaksi. Opiskelijoi-ta se turhauttaa.

Entä jos opiskelijaelämään usein kuuluvan juomisen lopettaminen ei onnistu. YTHS:n mukaan hoitoon ei hakeuduta tarpeeksi herkästi.

SYL kehuu eläkeuudistusta onnistuneek-si, mutta Akava tyrmää sen. Selvitimme, mitä uudistus tarkoittaa nyt opiskelevan kannalta.

Teatteri Satamaan tulvii talkooväkeä avuksi, mutta kaupunkia toivotaan tueksi, jotta teatterin toiminta varmistuisi. Sataman menetys olisi monelle korvaamaton.

Vammaiset ja vanhukset ovat heikoilla, kun monikansalliset hoivayritykset valloittavat markkinoita. Hankintalaki ajaa pienet toimijat ulos markkinoilta.

Uljas kysyy vie tapahtumajournamismin Rokumenttiin. In-formaatiosota riehuu netissä. Perjantaiseminaarissa pyrim-me avaamaan sen luonnetta ja merkitystä.

8-9 12-13

14-15

10-11

26-27

20-21

Sisällys | <3

Humoro nigra | |Uljas toivottaa lämpimästi tervetulleeksi, ja on aika fiiliksissään, uudesta pääsihteeristä AK-47:sta. Savonlinnasta kajahtaa! IAR! Triumviraatti on täytetty.

@Pet-ri2020: War on

@james-

mashiri: The acme

of #infowar is

degrading the

Rokumentin kanssa yh-teistyössä järjestettävä tapahtumajournalistinen keskustelutilaisuus Uljas kysyy, tarttuu tällä kertaa

informaatiosotaan. Venäjän, Ukrainan ja Nato-maiden välinen kriisi on nostanut jälleen vanhat kunnon propagandalinjat aktiivisiksi.

Yksi tilaisuuteen keskustelemaan kutsutuista, on tähän lehteen haastateltu YLE:n toimittaja Jessica Aro. Hän tutkii parhaillaan informaatiosodankäyntiä ja Suomessa operoivia Kreml-mielisiä trolleja.

Hänen määritelmässään informaatio-sota on vaikuttamaan pyrkivää valtiojoh-toista viestintää. Sen tavoite on vaikuttaa kohteen eli päättäjien ja kansalaisten päätöksentekokykyyn, asenteisiin sekä käyttäytymiseen viestin lähettäjän tavoit-teiden mukaisella tavalla.

Vaikka informaatiosota tarjoaa Ukrai-nan tilanteen velloessa tuoretta digihur-metta tietoverkkoihin, on disinformaation ja propagandan levitys yhtä vanha huvi kuin tuleen tuijottaminen. Uljas kysyy –tilaisuuden juontajan, turvallisuuspoliik-ka-bloggari Rysky Riiheläisen arvio on, että syttyneen informaatiosodan taustalla ovat edelleen heijasteet Neuvostoliiton sortumisesta.

Olemme Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen eläneet ajassa, jossa suurinta maailmanpoliittista ääntä on saanut pitää yhdysvaltalaisvetoinen länsiliittouma. In-formaatiosodaksi tulkitut, Irakin tekaistut joukkotuhoasetodisteet, eivät löytäneet aikanaan tasaäänistä vastaväittäjää. Monet olivat toista mieltä, mutta ääni ei kantanut äänekkäimmän periaatteen vallitessa. Nyt on lisää melua eetterissä.

Geopoliittista perusajatusta on helppo soveltaa myös informaatiosotaan. Kapeik-kojen hallinta on maasodan perinteisin taistonaihe. Ydinpommi sotki kuvion. Sillä päästiin iskemään ohi kapeikkojen suoraan linjojen taakse, suurella voimalla ytimeen. Isot ja merkittävät, tai mediat ylipäätään, voi vastaavasti nähdä infor-maation kapeikkoina, joiden hallintapyr-kimykset voidaan tulkita tavoitteellisena toimintana. Internet vastasi syntyessään vapaan tiedonvälityksen ydinpommia, ja informaatio pääsi ohi kapeikkojen suoraan syvään ytimeen - kansan näyttöpääteri-vistöjen kautta tietoisuuteen. Sittemmin Internetin uudismaa on löytänyt omat kapeikkojen vartijansa.

Tässä lehdessä on myös Saila Rönkön artikkeli ärsytyksen kulttuurista. Siinä artikkeli sinulle, kun aiheet ja otsikot vituttavat.

Jarkko Kumpulainen

” Tuoretta digihurmetta tietoverkkoihin.

3Uljas 7 | 24. 10. 2014

Gallup

Olisitko valmis maksamaan lukukausimaksua? Jos olisit, niin kuinka paljon?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Anni Ylönen, Anna-Maria Tenhu & Heidi Hänninen

Ilona HuhtalaKotitaloudenopettaja, 2.vsk.

- Olen niin asennoitunut siihen, että tutkintoni on ilmainen, että en välttämät-tä suostuisi siitä maksamaan. Ilmainen tutkinto on silti tosi hieno juttu ja arvos-tan sitä.

Henrika HagströmLuokanopettaja, 3.vsk.

- En olisi valmis maksamaan tutkinnosta, sillä minulla ei varmaankaan olisi siihen varaa. Muutenkin tutkinnon maksullisuus asettaisi mielestäni opiskelijat eriarvoi-seen asemaan.

KuopioUkko LyytinenFarmasia, 2vsk.

- Mitä vastineita saisi käytännössä? Jos lukukausimaksulla saisi laadukkaampaa opetusta, voisin maksaa korkeintaan 300 euroa vuodessa. Tosin nytkin olen tyytyväinen opetuksen laatuun.

Melinda BlomqvistRavitsemustiede, 4.vsk.

- Jotain olisin valmis maksamaan, jos se näkyisi opetuksen laadussa ja lisäisi opiskelunaikaisia harjoittelumahdolli-suuksia. Sopiva summa olisi korkeintaan 30 euroa vuodessa.

Kuka maksaa?

UEF urut | kampukset lähemmäs

”Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi.

Marianne EerinenEnglannin kieli ja kulttuuri, 4.vsk.

- En olisi valmis maksamaan, en yhtään.

Aleksi VarhoFysiikka, 1.vsk.

-En ole halukas maksamaan, Isyyn jäsen-maksun verran olen luonnollisesti valmis maksamaan.

Maisterin oppiarvoa ei Itä-Suomen hallinto-oi-keuden mukaan voinut viedä opiskelijalta, vaikka tämän opinnäytetyö hylättiin plagioinnin vuoksi. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekun-nan opiskelija valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2011, mutta myöhemmin, yli vuosi val-mistumisen jälkeen heräsi epäilys plagioinnista. Kun opinnäyte arvioitiin uudelleen, todettiin se osittain plagioiduksi.

Tiedekunnan dekaani hylkäsi opinnäytteen ja peruutti maisterin arvon, koska opiskelijalla ei nyt ollut hyväksyttyä opinnäytetyötä. Hallinto-oikeus kumosi dekaanin päätöksen luottamuk-sensuojaperiaatteen vastaisena. Luottamuk-sensuojalla tarkoitetaan sitä, että ihmisen tulee

voida luottaa viranomaisen toiminnan virheet-tömyyteen ja viranomaisten tekemien päätösten pysyvyyteen.

”Valittajan pro gradu -työ oli ennen oppiarvon myöntämistä tarkastettu erityisessä tarkastus-menettelyssä, jossa mahdolliset virheellisyydet tai plagiointi olisi tullut lähtökohtaisesti havai-ta”, hallinto-oikeus toteaa päätöksessään.

Päätöksessään hallinto-oikeus kuitenkin käytännössä kehottaa viemään asian korkeim-paan hallinto-oikeuteen. KHO voisi sen mukaan paremmin arvioida osapuolten oikeussuojan tarvetta lainvoimaisen päätöksen purkamisessa.

Pasi Huttunen

Maisterin arvo pysyi hallinto-oikeudessa

Työelämään sijoittuminen on vaikeampaa korkeakoulutetuille naisille kuin korkeakoulu-tetuille miehille. Lisäksi naisten työsuhteet ovat epävakaampia kuin miesten. Näihin tuloksiin päätyi tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Journal of Education and Work –lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.

Valmistumisen aikaan 60 prosentilla naisista ja 74 prosentilla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmis-tumisesta naisista 78 prosentilla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 prosentilla. Naiset olivat työttömänä huomattavasti miehiä useammin: naisista 30 prosenttia oli ollut työttömä-nä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain 21 prosenttia. Miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä.

Korkeakoulutettuja naisia on huomattavasti miehiä enemmän. Vuonna 2000 yliopistosta valmistuneista 64 prosenttia ja ammattikorkeas-ta valmistuneista 67 prosenttia oli naisia. Naiset myös valmistuvat miehiä todennäköisemmin opinnoistaan.

”Tilanne on hyvin ristiriitainen. Tytöt peit-toavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi”, Vuorinen-Lampila sanoo.

”Hyvinvointivaltion toimet voivat nykymuo-dossaan kääntyä naisia vastaan niin kauan, kun äidin työnantaja vastaa vanhemmuuden kustan-nuksista”, hän toteaa.

Tutkimusta varten tehtyyn kyselyyn vastasi noin 2000 kolme vuotta sitten korkeakoulusta valmistunutta.

Pasi Huttunen

Miehillä ohituskaista työelämään

Itä-Suomen yliopisto lähti mukaan Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koordinoimaan Tulevaisuuden yliopisto –hankkeeseen. Tavoit-teena on etsiä ratkaisuja yliopistojen itse kartoit-tamiin kehittämistarpeisiin. SYL on asettanut tavoitteeksi, että yliopistot kehittyisivät paikoik-si, joissa opiskelijat eivät ole pelkästään tiedon vastaanottajia, vaan aktiivisia ja yhdenvertaisia yliopistoyhteisön jäseniä.

Itä-Suomen yliopiston kehittämissuunnitel-massa aiotaan kehittää digiopetusta ja sähköisiä oppimisympäristöjä, sillä kampukset ovat kauka-na toisistaan.

”Yliopistot lähtivät innokkaasti mukaan pilot-tiin, mikä kertoo niiden halusta kehittyä. Pilotin

myötä toteutetaan erinomaisia hankkeita, jotka kehittävät yliopistoa ja vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Oppiminen, yhteisöllisyys ja opiske-lukyky ottavat nyt merkittäviä askeleita”, SYL:n hallituksen jäsen ja koulutuspoliittinen vastaava Mari Kröger kertoo.

Muut hankkeessa mukana olevat yliopis-tot ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknilli-nen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto. Sosiaalisessa mediassa hankkeesta keskustellaan tagilla #uni2030.

Pasi Huttunen

UEF mukaan Tulevaisuuden yliopisto –hankkeeseen

4 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan uusi pääsihteeri Anna-Kristiina Mikko-nen haluaa rakentaa ylioppilaskunnalle hyvät suhteet maakuntaliittoihin.

”Me olemme kolmen kampuksen, mutta myös kolmen maakunnan yliopisto. Se on asia mitä tulen varmasti itse korosta-maan”, Mikkonen toteaa.

Uusi pääsihteeri näkee, että hyvi-en yhteyksien luominen Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan liitoihin avaa ylioppilaskunnalle tärkeän ja vähälle käytölle jätetyn väylän Euroopan rakenne-rahastoihin.

”Maakuntaliitot koordinoivat muun muassa ESR- ja EAKR-rahoja, joten luotujen yhteyksien kautta meidät olisi

helpompi noteerata ja ottaa mukaan esimerkiksi projektitoimijaksi. Silloin meillä olisi erillisrahoitusta tehdä asioita ja hankkeita”, Mikkonen pohtii.

ISYY:n edustajisto valitsi Mikkosen 35 hakijan joukosta. Mikkonen on demariak-tiivi ja kaupunginvaltuuston puheenjoh-tajana savonlinnalaisen kuntapolitiikan keskiössä.

Vaikka kuntapolitiikka on vienyt Mikkosta jo vuodesta 2005, ei opiskeli-japolitiikka ole vierasta. Opiskellessaan Joensuun yliopistossa toimi Mikkonen aluksi ainejärjestö Praxiksen johdossa, sitten Joensuun yliopiston ylioppilaskun-nan hallituksessa ja yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä.

Uusi pääsihteeri asuu ja työskentelee pääasiallisesti Savonlinnassa. Kun yli-opiston hallinto on keskittynyt Kuopioon ja Joensuuhun, on sijainti herättänyt kysymyksiä.

Mikkonen ihmettelee tätä, koska hänen mielestään kolmen kampuksen hallin-noinnissa ei voi olla paikkasidonnainen, vaan asioita on tarkasteltava kokonaisuuk-sina ja oltava läsnä missä tarvitaan.

”Tämä on ajankäytöllinen asia. Se on selvä, että tässä tulee paljon työmatkailua Kuopion ja Joensuun kampuksille. Olen valmistautunut, että vähintään kerran viikossa olen läsnä päivä per kampus”, Mikkonen toteaa.

Kysymyksiä ajankäytöstä on herättänyt myös Mikkosen mahdollinen eduskunta-vaaliehdokkuus kevään vaaleissa. Sosiaa-lidemokraattien piirijärjestö ei vielä ole vahvistanut ehdokaslistojaan.

”Se pitää sitten katsoa siinä vaiheessa, ja tietysti käydä keskusteluja ylioppilas-kunnan hallituksen kanssa. Lomakerty-miä ei kuitenkaan vielä ole, joten pitkiä poissaoloja ei joka tapauksessa tule.” 1Uutinen

#

Lokakuun alussa ISYY:n historian toiseksi pääsihteeriksi valit-tu Anna-Kristiina Mikkonen haluaa hyvät yhteydet maakun-taliittoihin. Etenevä sosiaalidemokraatti johtaa Savonlinnan valtuustoa ja on ehdolla eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

”Me olemme kolmen kampuksen, mutta myös kolmen maakunnan yliopisto.

Uusi pääsihteeri tahtoo EU-rahaa ylioppilaskuntaan

Syntynyt 1984

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheen-johtaja

Edellinen työ: ”Maahanmuuttajat työvoi-maksi Etelä-Savossa”-hankkeen projektiasi-antuntija.

Harrastukset: kuorolaulu, pianonsoitto ja astanga-jooga

Anna-Kristiina Mikkonen

Anna-Kristiina Mikkonen on ISYY:n uusi pääsihteeri. Ensimmäinen työviikko alkoi Suomen ylioppilaskuntien liitton tapaamisella Helsingissä ja jatkui sieltä Joensuuhun. Mikkonen kertoo, ettei kotona Savonlinnassa jouda juuri ensimmäisellä viikolla olemaan.

5Uljas 7 | 24. 10. 2014

Kuopion kampuksen opiskelijat eivät mahdu tutkintoihin liittyville kielikurs-seille. Saksan, ranskan ja espanjan valin-naiset kielet tarjotaan A2-perustasolla aiemman B2-tason sijaan. Muun muassa venäjän kielen lähiopetusta keskitetään Joensuuhun, koska Kuopiossa työsken-televillä kieltenopettajilla eivät riitä työtunnit kaikille kursseille. Määrä-aikaiset opettajat saavat työskennellä korkeintaan 1600 tuntia vuodessa.

Kuopion kampuksen Järjestöjaos-ton puheenjohtaja Sami Gabbouj on huolissaan tilanteesta.

”Suurin ongelma Kielikeskukses-sa on ehdottomasti aliresursointi tutkintoon liittyvillä kursseilla. Toisin kuin tällä hetkellä, vuosikurssien tulisi mahtua kursseille kokonaisuudessaan. Lisäpaikkoja ei ole varattu myöskään niille, jotka eivät vaihto-opiskelun, sairauden tai vanhemmuusvapaan takia pysty suorittamaan kurssia tutkintora-kenteessa suunniteltuna vuotena.”

Lisäongelmana Gabbouj näkee myös valinnaisten kielten opetuksen alasajon Kuopiossa, koska tämänhetkinen taso ei vastaa työelämän vaatimuksia.

Gabbouj esittää, että Kielikeskuk-selle tulisi ohjata enemmän resursseja ja järjestää vähintään pakolliset kurssit riittävällä kapasiteetilla. Alasajetut valinnaiset kielet tulisi myös palauttaa B2-tasolle hyödyntämällä etä- ja moni-muoto-opetusta, mutta lähitapaamisia ei tulisi keskittää ainoastaan Joensuu-hun. Kielikeskuksen tulisi myös kerätä vuosittain palautetta nostaakseen esille mahdolliset ongelmat.

”Akateemisena rehtorina en voi kommentoida kielikeskuksen opera-tiivista toimintaa enkä yksittäisten

opettajien toimia. Kokonaisuudessaan valmistumisajat ovat kohtuullisen hyvät. Yliopiston budjetti on mikä on, mutta opintojen kannalta kriittiset koh-dat pyritään riittävästi resursoimaan”, akateeminen rehtori Jukka Mönkkö-nen toteaa.

Kielikurssien paikan lunastamisessa Kielikeskuksen johtaja Raija Elsinen heittää päävastuun opiskelijoille.

”Tässä on kyse kampuslegendasta. Kun noudatetaan annettua opintojär-jestystä, niin kyllä kursseille päästään. Nykyään opiskelijat ilmoittautuvat kursseille eri ajankohtina ja ilman, että saapuvat paikalle, jolloin viedään myös kaverin opiskelupaikka. Nykyresurs-sein on utopiaa, että kaikki opiskelijat pääsisivät haluamilleen kursseille juuri silloin, kuin heillä olisi siihen tarvetta.”

Elsinen ei osaa sanoa, onko etäope-tuksena tapahtuva monimuoto-opetus lähiopetusta tehokkaampaa oppimisen kannalta, mutta se helpottaa kurssien järjestämistä ja parantaa opiskelijoiden pääsyä kursseille. Sekä Elsinen että Mönkkönen arvioivat monimuoto-ope-tuksen lisääntyvän tulevaisuudessa.

Kampus

2Uutinen #

Kampukset epätasa-arvoisia kieltenopetuksessa

”Suurin ongelma Kielikeskuksessa on ehdottomasti aliresursointi tut-kintoon liittyvillä kursseilla.

Kuopion opiskelijat kokevat, että kielenopetus ei toteudu kampuksilla tasapuolisesti, eikä epävarmat ja pätkivät Joen-suusta käsin hoidettavat videokurssit vastaa laadultaan hy-vää opetusta. – Pauli Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Kuopion kampuksen järjestöjaoston puheenjohtaja Sami Gabbouj on huolissaan kieltenope-tuksen tasosta Kuopiossa. Hänen mukaansa ainejärjestöt ovat jo keränneet kootusti palautetta kieliopinnoista, mutta toivoo, että myös Kielikeskus itse selvittäisi opiskelijakokemuksia aktiivi-semmin, jotta ongelmista saataisiin parempi käsitys.

Valon vuosi Ensi vuosi on valon teemavuosi myös Itä-Suomen yliopistossa. YK:n teemavuoden tavoitteena on saada ihmiset huomaamaan, missä kaikkialla valoa ja valotek-nologioita käytetään, ja yliopisto

on ilmoittautunut teemavuoden tukijaksi.

”Tämä muistuttaa siitä, että valo ei ole vain tiedettä meille fotoniikan tutkijoille, vaan paljon enemmän”, teemavuoden

Suomen komitean puheenjohtaja professori Pasi Vahimaa kertoo.

Teemavuosi näkyy esimer-kiksi SciFest-tiedetapahtumassa Joensuussa 23.-24. huhtikuuta. Teemavuoden tapahtumiin

lukeutuu myös Aurora Carealis –festivaali Joensuussa.

”Aurora Carealis -valofesti-vaali tuo useita kansainvälisiä valotaiteilijoille Joensuuhun vuodenvaihteessa ja tarjoaa

loistavan mahdollisuuden tehdä tunnetuksi valon tiedettä. Haemme tieteen ja taiteen välille yhteyksiä yhdessä joensuulaisen valotaitelijan Kari Kolan kans-sa”, Vahimaa sanoo.

6 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Ihana murha

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va Jarkko

Ku

mp

ulain

en, teksti &

kuva

Ei mitään uutista

JOENSUU Karelia ammattikorkeakoulun media-alan opiskelijoista muun muassa Pieta Honkakoski ja Tuula Kiesi ovat saaneet työnsä esille Mainoskupla2014 – Tarinoita tavaroiden takaa -vastamai-nosnäyttelyyn. Tylyn realistiset tunnettuja brändejä mukailevat ja osaksi mainoskuvastoa koodatut teokset herättelevät pohtimaan kulutusvalintoja. ”Vastamainosten tekeminen sopii hyvin osaksi media-alan opetusta”, Karelia-ammattikorkeakoulun opettaja Juha Valonen toteaa. Samaa mieltä. Näyttely on esillä Pohjois-Karjalan museossa, Carelicumissa 9.11.2014 saakka.

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va

Suuri huputus

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

JOENSUU Paras uutinen on lopulta se, ettei ole uutista. Tästä retrohenkisesti paperilla levitettävästä meemistä ainakin tulee hyvälle tuulelle. Mediakritiikin kuluneimpia aiheita on, että vain negatiivisista asioista uutisoidaan. Mutta olisi monin verroin kauheampaa jos uutisoitaisiin vain positiivisista asioista. Tämän koiran mahtavuus ei ole yhteiskunnallinen ongelma. Mutta se, ettei kaikilla koirilla ole tilaisuutta olla mahtavia, on. Onneksi Joensuun eläinsuojeluyhdistystä herätellään taas henkiin muutaman vuoden hiljaiselostaan.

2KUOPION Korkeakoululiikunnan Sykettä Savilahdella -hankkeen Saara Hanhela (oik.) ja Sirpa Risto huputtivat kampuksella 500 polkupyöränsatulaa lokakuun alussa. Hanhelan mukaan hanke halusi ilahduttaa niitä, jotka olivat saapunet töihin tai opiskelemaan tervehenkisesti pyörällä. Samalla satulasuojatempauksen tarkoituk-sena oli Hanhelan mukaan mainostaa hanketta ja muistuttaa, että Sykettä -palvelut ovat olemassa meidän korkeakouluyhteisöämme varten. Satulasuojia jaettiin Snellmanialla, Studentialla, Opistotien kampuksella sekä Microkadulla Savonian kampuksella.

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen [email protected]

Lukijalta

Vesivärilehdetgrafiittikatoksen edessävihreät ja keltaiset

Kostea maa, hiljainen kampuskoivu- ja mäntyläikkien reunustama

Syysaamu on kylmävaan takissa lämminkaulaliinan rakkauteen kiedottuna

Nim. Kampusrunoilija

You created in me a heartWhen I never thought of oneYou gave me a good sightTo behold the beauty of lifeYou taught me to runWhen I felt my legs were too heavyYou sang for me a songSo lovely that my heartSings every second of every minuteYou light up my life brightlyWhen I was just waking upFrom the darkness of neglect

When the world around meCouched my dignityIn horrible pongThere you came With immaculate furwith my life covered from shame and lossYet I never stung your heartThe lovely heart of a strange angelThe hallowed goddess of my heart

Adekunle Oluseyi Afolabi

The hallowed Stranger

Aamukahdeksan

Koko Kuopion kampuksella on *yksi* ainoa tuoli, jossa voi rauhassa ja mukavasti opiskella kirjaa lukien. Se oranssi koppi Canthian opparilla. Mitä helvettiä?! Miksi käytävät eivät ole täynnä niitä? Snellun lukukopit ovat ergonomisesti kivulias vitsi, lisäksi häiriöitä on poikkeuksetta koko ajan. Suurin osa opiskelusta ei ole edelleenkään mitään dynaamista ryhmätyötä ja e-kirjaa, vaan raakaa paperista ja kirjasta lukemis-ta, eikä yliopistolla voi toisessa päässä tehdä sitä missään. Koppituoleja käytäville ikkunoiden eteen, sisäpihojen estetiikka edistänee opiskelua paremmin kuin tiiliseinä ja keinovalo. Nyt jumalauta, perusasiat kuntoon.

Tiesittekö, että parkkipaikkojen lisäkilpien (”vain henkilökunnan P-luvalla”) vaihtami-nen parempiin (”opiskelijoiden ja henkilökunnan P-luvalla”) vaatii vain kahta työkalua, haalarit, kopan kaljaa ja teekkarihenkeä? Autetaan yhdessä yliopistoa yhdenvertaisuu-teen! Vaihtokilvet kätevästi Melanian parkista! Kaksi riviä Studentian viereen riittänee aluksi! Hallinto katsonee asiaa läpi sormien, koska yo-kunnan esityksiin ei ole reagoitu, opiskelijoiden kansalaispalautteesta puhumattakaan. Rehtorillakin olisi lyhyempi matka kotoaan autolle, jos kilpi olisi Niiralan ABC:lla! Ilon kautta!

Olen yksinkertainen nainen, kaipaan vain vähän kahvia, suklaata ja seksiä. Itä-suoma-lainen mies olen rakastunut Sinuun - voiko parempaa olla! Komeus vertaansa vailla, vakaus ja arvoituksellisuus ovat miehisyytesi kulmakiviä. Kahvin äärellä unhoitan kaiken muun Sinua pohtiessani. Oi idän mies, suomalainen urhojen urho ja mahtava uros! Kun et paikalla ole, ei sula suklaa sormiini sinua ikävöidessäni. Sinä tunnet nai-sen ja kaipuun hallittuun vaaraan! Nosta minut olallesi ja kanna seikkailuun! Mielellään suoraan luennolta ja ihan pidemmäksi aikaa! Myös tukiopetus voi olla tarpeellista! Kyllä! Sinussa kulminoituu Idän Ihme ja ihmeellisyys! Opeta minua pitkään ja hartaasti - maisteriksi asti!

Uljaan avustajapalaverit Joensuussa 29. lokakuuta klo 16.00ylioppilaskunnan neuvotteluhuoneessa Haltialla

Kuopiossa 30. lokakuuta klo 16.00 Lukemalla

Tykkää Uljaasta Facebookissa!-tiedottaa

7Uljas 7 | 24. 10. 2014

Yliopiston eettisen ohjeistuksen tavoit-teena on taata yliopistossa tuotettavien aineistojen korkea laatu sekä asiantunte-mus. Eettisyys on myös osa hyviä tieteel-lisiä käytäntöjä. Niitä loukkaavaa piittaa-mattomuutta on tulosten ja menetelmien harhaanjohtava raportointi, muiden tutkijoiden osuuden vähättely sekä vilppi tieteellisessä tutkimustoiminnassa. Vilpillä voidaan tarkoittaa sepittämistä, vääristelyä tai luvatonta lainaamista.

Yliopiston suunnittelija Outi Suorsa esitteli yliopiston eettistä ohjeistusta alaotsikon ”Opiskelun kielletyt aineet” –alla osana niin uusien kuin jo kokeneem-pienkin yliopistolaisten opiskelukuntoa kohottavia tietoiskuja Joensuun kampuk-

sella.Eettinen ohjeistus käsittelee pitkälti

opiskeluun liittyviä rikkomuksia, mitkä liittyvät usein tentissä huijaamiseen tai toisen työn palauttamiseen omanaan. Outi Suorsa kehottaakin rehellisyyteen.

”Myös opiskelutoverista on oikeus huomauttaa”, hän toteaa.

Ohjeistuksen tarkoitus on kuitenkin myös suojata opiskelijaa opettajan teke-miltä rikkomuksilta. Uefin nettisivuilta löytyvän ohjeistuksen mukaan opetta-jalta on kiellettyä plagioida tai käyttää hyväkseen opiskelijan ideoita, tutki-mussuunnitelmia tai muita tuotoksia. Opettajan edellytetään toimivan hyvänä roolimallina opiskelijoille noudattamalla

hyviä tieteellisiä käytäntöjä sekä pyrki-mällä kannustavan ilmapiirin ylläpitoon.

Uraltaan Outi Suorsa muistaa yhden erityisen räikeän plagiointitapauksen.

”Gradu oli kokonaan kopioitu muu-alta. Teko johti opiskelijan erottamiseen yliopistosta.”

Nykyisin yliopiston kirjallisissa töissä käyttämä Turnitin –plagioinnintunnis-tusjärjestelmä vertaa tekstiä miljooniin aiempiin julkaisuihin, myös toisten opis-kelijoiden töihin. Opiskelijoiden vilppiin turvautumiselle Suorsa näkee kaksi syytä.

”Laiskuus ja kopioinnin helppous. Jos opiskelee vain suoritusmerkintöjen takia, plagioiminen voi tuntua helpolta ratkaisulta.”

Suorsa kertoo vilppiin suhtautumises-sa olevan kulttuurieroja.

”Muissa maissa, esimerkiksi Venäjällä, vilppi esimerkiksi koetilanteessa näh-dään normaalina, ja pidetään tyhmyyte-nä, mikäli ei huijaa.”

Mikäli lähdeviittaaminen tuntuu epävarmalta, Suorsa kehottaa hakemaan apua kielikeskuksen tieteellisen kir-joittamisen kurssilta tai tarkastamaan viittauskäytännön oman alan tieteellises-tä julkaisusta. Jos epäeettisyyttä kohtaa omissa opiskeluissaan, jatkotoimenpitei-siin on mahdollista saada apuun tukihen-kilö ISYY:n kautta.

4Uutinen #

Yliopiston eettinen ohjeistus kieltää vilpin sekä opiskelijoilta että opettajilta. Suunnittelija Outi Suorsa esitteli UEF:n eettistä ohjeistusta lokakuussa Joensuussa. – Saila Rönkkö, teksti

Opiskelun kielletyt aineet

Viime vuoden opetussuunnitelmauudis-tukset näkyvät nyt käytännössä itäsuo-malaisessa opettajankoulutuksessa, jossa yhdistettiin kertaheitolla niin luokan-, erityis- kuin aineenopettajien opetusta.

”Tavoitteena on luoda yhteisöllisyyt-tä eri opettajaryhmien välille ja vastata paremmin työelämän haasteisiin”, toteaa uudistusta käsitelleen työryhmän puheenjohtaja yliopistonlehtori Kari Sormunen.

”Tätä muutosta voidaan pitää suurim-pana sitten kandi- ja maisteriopintojen paluun. Tällä pyritään tukemaan opiskeli-joiden kasvua opettajiksi.”

Uudistus on tuonut tullessaan muun muassa yhteisiä kursseja ja ryhmätyös-kentelyä eri opettajaopiskelijoiden välillä sekä opetuksen yhtenäistämistä muuta-mien keskeisten teemojen alle.

”Tässä suhteessa olemme mukavasti edellä vuonna 2016 voimaan tulevaa uut-

ta opetussuunnitelmaa”, Sormunen lisää.Muutos ei ole edennyt jouhevasti. Eri-

tyisesti aineenopettajien parissa turhau-tumista aiheuttaa se, ettei pedagogisia opintoja saa enää suoritettua vuodessa, vaan siihen kuluu kaksi. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan viivästys ei johdu itse uudistuksesta, vaan sen huonosta valmistelusta ja tiedotuksen puutteesta.

”Hienohan tämä uudistus on, mutta viestintä eri toimijoiden välillä pätkii. Pedagogiset opinnot jo aloittaneiden on hankala saada varmaa tietoa, kun eri lähteet eivät ole vielä ajan tasalla muutoksista”, kertoo aineenopettajien ainejärjestön Joraus ry:n puheenjohtaja Veera Holopainen.

Holopaisen mielestä uudistuksia on lähdetty toteuttamaan keskeneräisenä.

”Toiveena olisi että tähän olisi uhrattu enemmän aikaa, sillä nyt homma tuntuu olevan vielä hieman kesken.”

Opetusharjoittelujen suorituspaikka, Joensuun normaalikoulu saa opiskelijoil-ta kiittävää palautetta nopeasta reagoin-nista opiskelijapalautteeseen.

Viime keväänä pedagoginen koulutus uudistettiin Joensuus-sa. Kaikkien opettaja-alojen opetussuunnitelmat pyrittiin yh-distämään. Aineenopettajien mukaan opinnot ovat viiväs-tyneet huonon tiedonkulun vuoksi. – Anna Utriainen, teksti & kuva

Yliopistonlehtori Kari Sormunen pitää pedagogisten opintojen opetussuunnitelman muu-tosta suurimpana käänteenä sitten kandi- ja maisteriopintojen paluun.

3Uutinen #

Uudistukset hidastavat pedagogisia opintoja

8 Uljas 7 | 24. 10. 2014

3

Katju ParviainenPerinteentutkimus, 2.vsk.

” Armas (kuvassa) on näistä van-hempi, kaksivuotias ja Lotte on noin puolitoista vuotta. Otin Loten löytö-eläintalosta Mikkelistä. Ensimmäiset kolme päivää, siellä Mikkelissä, Lotte vain sähisi Armakselle. Armas oli kiin-nostunut Lotesta, mutta se ei päästänyt lähelleen. Kyllä mietin, että mitenköhän tässä käy. No, junamatkalla Joensuuhun kissat olivat sitten omissa boxeissaan. Kun sitten päästin ne kotona vapaaksi, niin kaikki olikin hyvin. Kahden päivän päästä ne jo nukkuivat vierekkäin.

Nykyään ne ovat ihan kuin paita ja pep-pu. Ne kulkevat junamatkatkin paljon rauhallisemmin, kun pääsevät samaan boxiin. ”

Mallu KosunenKulttuurintutkimus 1vsk.

” Topolino eli Topsi luulee varmaan olevansa koira, kun se saa olla meillä aina vapaana. Se oikeastaan vain nukkuu päivisin, niin sitä ei laiteta häkkiin. Se ei tykkää yhtään olla siellä. Kerran tulin kotiin ja löysin eteisen lattialta jotain valkeaa. Mietin, että mitä ihmettä täällä on tapahtunut. Olohuoneen lattia oli täynnä niitä valkeita juttuja. Ne olivat pieniä styroksipalloja. Topsi oli purrut reiän minun säkkituoliini ja kaivanut täytteet ulos. Sieltä se löytyi tyytyväisenä. Oli tehnyt pesän sinne säkkituoliin sisälle.

Vaikka Topsi oikeastaan vaan nukkuu, syö ja tuhoaa paikkoja, on siitä kumminkin enemmän iloa kuin haittaa.”

Sara HakkarainenHammaslääketiede, 1.vsk.

” Minulla on kaksi lemmikkiä, 11-vuo-tias Nuppu-villakoira ja vasta puolivuo-tias sekarotuinen Kami-koiranpentu. Nuppu on perso nakeille ja osaa tehdä temppuja. Kami taas on hösöttäjä, joka tuntuu pitävän kaikesta ja kaikista. Koirien kanssa leikin ja lenkkeilen jopa neljä kertaa päivässä. Kämppikseni ei onneksi pahastu lemmikeistäni, vaan myös hän hemmottelee niitä herkuilla. Innostus lähteä opiskelemaan hammas- lääketiedettä syntyi itse asiassa koirien

Marja SuutariKotitaloudenopettaja, 4.vsk.

” Meidän taloudessa asustavat Nala ja Nalan ensimmäisestä pentueesta luokseni jäänyt Kiira. Koirien lempi-herkkuja ovat salaatti, kurkku ja kunnon pihvit, tyttöjä voisi kutsua siis oikeiksi karppaajiksi! Hyvän ruoan lisäksi koirat tykkäävät yli kaiken ihmisistä. Esimer-kiksi vuosi sitten lähtiessäni Talvipäivil-le vein koirat hoitoon niille entuudes-taan tuntemattoman Sannan luokse. Luovuttaminen sujui kiireellisestä aika-taulusta johtuen hihnat käteen periaat-teella. Vain tunnin päästä sain kuitenkin tekstiviestillä kuvan, jossa koko kolmikko

makoili sulassa sovussa sängyllä. Näin käy yleensä jokaisen ihmisen kohdalla, ovathan nuo kaksi niin rakastettavia!

Annika VirtanenKotitaloudenopettaja, 2.vsk.

” Urho tuli minulle reilu puolitois-ta vuotta sitten, ja on siitä asti ollut korvaamaton osa elämääni ja arkeani. Se on paitsi maailman viisain koira, myös yksi parhaista ystävistäni. Urhon kautta tulee ulkoiltua joka päivä, joka on mielestäni ihan loistava juttu jo opis-keluidenkin takia. Urho jaksaisi leikkiä vaikka aamusta iltaan, ja onkin oikea seurakoira! Yksinolosta Urho ei pidä lainkaan, ja sille on kehittynyt muutamia tylsiä tapoja osoittaa mieltään: joskus pitkän päivän jälkeen kotiin palatessa villasukat ovat saattaneet saada kyytiä tai

kengät levitelty olohuoneeseen. Urholla ei ole lainkaan karvoja, joten kesällä sille tulee laittaa aurinkorasvaa ja talvisin pukea toppavaatteet, joka tekee pojasta vieläkin hiukan inhimillisemmän.

Minun lemmikkini

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Anniina KoivumäkiRavitsemustiede, 6.vsk.

” 1,5-vuotias lakelandinterrierini Sis-si rakastaa vettä ja veneilyä, ja avustelee minua tiskauksessa. Lenkkikaverini on aiheuttanut minulle harmaita hiuksia muun muassa nuolemalla pistorasioita. Kerran heräsin aamulla Sissin ter-vehdykseen ja kummallisen makeaan tuoksuun. Sissi oli ollut taas vauhdissa ja olohuoneesta löytyi lattialle levinnyt ksylitolipastillipurkki. Onneksi ”Sissi-suicide” jäi vain yritykseksi ja suolan avulla sain koiran oksentamaan noin 10

ksylitolipastillia. Nyt koira on onneksi jo hieman rauhoittunut pentuajoista.

–Meri Parkkinen, teksti &, kuvat

–Suvi Vähätalo, teksti & Rasmus Rissanen, kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

9Uljas 7 | 24. 10. 2014

Viimeinenkin Saksan valtiol-lisista yliopistoista luopui kuluvaan vuoteen tultaessa lukukausimaksuista. Luku-kausimaksujen keräämisen

mahdollistava laki hyväksyttiin Saksassa vuonna 2005. Saksan nopeasta käännök-sestä huolimatta niin eurooppalainen kuin suomalainenkin trendi näyttää kulkevan kohti lukukausimaksuja.

Suomessa opetusministeri Krista Kiuru (sd.) haluaisi ottaa lukukausi-maksut käyttöön. Opetusministeriön lokakuussa julkaistu tulevaisuuskatsaus ehdottaa lukukausimaksuja joko EU ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville tai jopa kaikille vieraskielisissä ohjelmissa opiskeleville kansalaisuuteen katsomat-ta. Kiurun mukaan maksujen periminen toisi lisää rahaa koulutukseen ja voisi parantaa korkeakoulujen mahdollisuuk-sia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Suomessa tehdyn lukukausimaksuko-keilun perusteella ei selkeää näyttöä ole

suuntaan tai toiseen, mutta kansainvä-lisen tutkimustiedon tiedon perusteella asia näyttää olevan enemmänkin päinvas-toin kuin ministeri väittää. Järjestelmään mukaan leivottavat stipendijärjestelmät nollaavat maksuista saadun taloudelli-sen hyödyn ja ilman stipendisysteemiä jäisivät vähävaraiset korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Tanskalaistutkimuksen mukaan ulkomaalaiset tutkinto-opiske-lijat hyödyttävät koko kansantaloutta oli lukukausimaksuja tai ei, ja Kiurukin on myöntänyt, että maksullisuus vähentäisi ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ainakin aluksi. Lukukausimaksut saat-

tavat tuottaa kansantaloudelle tappiota tulovirtojen sijaan.

”Lukukausimaksut estävät pienitu-loisten perheiden nuoria opiskelemasta ja luovat epävakautta yhteiskuntaan”, linjasivat puolestaan saksalaiset sosi-aalidemokraatit perusteita maksuista luopumiselle.

Saksan esimerkki ei välttämättä leviä yleiseurooppalaiseksi ilmiöksi. Eu-rooppalaisten ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Elisabeth Gehrke kertoo huolestuneena, kuinka eurooppalaiset koulutuspolitiikan tekijät puhuvat nyt kustannusten jakamisesta sen sijaan, että puhuttaisiin suoraan lukukausimaksuis-ta. Euroopan komissio väittää Gehrken mukaan, ettei lukukausimaksuilla olisi mitään haittavaikutuksia, jos opiskelijoi-ta tuetaan stipendeillä tai lainoilla. Hän muistuttaa, että tietoa väitteen tueksi ei ole tarpeeksi.

OECD:n Education at a Glance 2014 –julkaisu antaa opiskelijaliikkeelle aihetta huoleen. Koulutuksen rahoitus ei ole lisääntynyt samassa suhteessa kuin opiskelijamäärien kasvu. Julkisen sektorin opiskelijaa kohti käyttämä raha on vähentynyt joka kolmannessa maassa vuoden 2008 jälkeen. Saksakaan ei ole varsinaisesti maksuttoman koulutuksen maa. Yksityiset yliopistot keräävät luku-

kausimaksuja edelleen ja valtiollisissa yliopistoissa-kin maksutta opiskellaan vain kandiin saakka.

”Samaan aikaan kun näemme opiskeli-jamäärien lisääntyvän korkeakouluissa, jotkut maat edelleen vähentävät korkeakoulutuksen ra-hoitusta. Tällä on vakavia vaikutuksia koulutuksen saavutettavuuteen ja opiskelijoiden tukijär-jestelmiin. Päättäjien on puututtava tilanteeseen nopeasti”, Gehrke vaatii.

Meneillään olevat va-paakauppasopimusneuvottelut (TTIP) USA:n ja EU:n välillä saattavat pohjustaa tietä lukukausimaksujen käyttöönottoon myös Suomessa, uutisoi esimerkiksi Ylioppilaslehti (6/14). Kriitikot pitävät uhkana TTIP-sopimukseen suunniteltua investointisuojaa, joka antaisi koulutus-yrityksille mahdollisuuden haastaa valti-oita kansainväliseen välimiesoikeuteen. Lakeja maksuttomasta koulutuksesta

voitaisiin päätyä pitämään epäreiluna kil-pailuetuna julkisrahoitteisille koulutus-laitoksille. Gehrken mukaan ongelmana on lisäksi avoimuuden puute.

”Olemme järkyttyneitä siitä, että lukukausimaksukeskusteluja käydään foorumeilla, joilta opiskelijat on suljettu ulos. Tämä ei ole vastuullista politiikan tekemistä ja synnyttää epäluottamusta aikana, jolloin sitä Euroopassa kaikkein vähiten tarvitsemme”, hän tykittää.

”TTIP-neuvotteluihin liittyy riski siitä, että päätökset, joihin tulisi liittyä poliittinen keskustelu, tehdään suljet-tujen ovien takana. Ja en ole mitenkään vainoharhainen, ovi todella on suljettu”, Gehrke arvioi.

Opetusministeri Kiuru ei vastan-nut Uljaan haastattelupyyntöön, eikä myöhempään muistutukseen asiasta. Lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-mai-den ulkopuolelta tuleville opiskelijoille loppuu tänä vuonna. Kokeilusta ei saatu oikein mitään tuloksia, mutta näyttää siltä, että lukukausimaksut eivät auttaisi niille asetettujen tavoitteiden saavutta-misessa. Saksassa maksujen hyötyjä ei löydetty.

Gallup lukukausimaksuista sivulla 4.Uljaan juttu lukukausimaksuista: uljas.net/maksufetissi-valtasi-yliopistot/Ylioppilaslehden juttu TTIP-sopimuksen vaikutuksista: ylioppilaslehti.fi/tervetuloa-lukukausimaksut/

Ajassa

Lukukausimaksut

”Olemme järkyttyneitä siitä, että lukukausimaksu-keskusteluja käydään foorumeilla, joilta opiskelijat on suljettu ulos.

Valon pilkahdus Saksasta

Ilmainen

< 1000

< 3000

< 6000

< 9000

Yliopistomaksut vuodessa (euroa)

Saksa luopui lukukausimaksuista, mutta Suomessa opetus-ministeri tahtoo ne käyttöön. Eurooppalainen trendi on sy-sätä kustannuksia opiskelijan harteille ja vapaakauppasopi-mus voi lyödä viimeisen naulan maksuttoman koulutuksen arkkuun. – Pasi Huttunen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus

ESU:n puheenjohtaja Elisabeth Gehrke vaa-tii, että lukukausimaksukeskustelu käydään avoimesti ja opiskelijoiden kanssa.

10 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Tällä hetkellä opiskelevat saavat jatkaa työelämässä lähemmäs seitsemänkym-mentävuotiaiksi ilman korotettuja eläkekertymiä.

Korkeasti koulutettujen työmarkkinakes-kusliitto Akava ei hyväksynyt eläke-neuvotteluratkaisua, sillä uudistukset eivät kannusta jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. Suomen ylioppi-laskuntien liitto korostaa uudistuksen tasa-arvoistavan eläkejärjestelmää.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) kehuvat kannanotossaan uudistuksen luovan kestävän ja toimivan eläkejärjestelmän. Sen nopea voimaan astuminen sekä eläkkeen kertyminen koko palkasta ovat opiskelijoiden etujen mukaisia muutoksia. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus oli liittojen tavoitteena neuvotteluissa. Nuorten harteille olisi voinut kaatua ilman elä-kejärjestelmän muutoksia vielä isompi taloudellinen taakka.

Akava jättäytyi eläkeneuvotteluis-ta ulos, sillä uudistus ei toteuta niitä tavoitteita, joita sille oli etukäteen asetettu. Viimeisten työvuosien korote-tun karttuman poistaminen ei kannusta jatkamaan työssä entistä pidempään. Entisille sukupolville tarjottua korvausta koulutukseen uhratuista työvuosista ei tuleville sukupolville enää anneta. Aka-van laskelmissa tulevaisuuden eläkeläiset tulevat saamaan pienempää eläkettä kuin nyt elävöityvät samanikäiset.

Eläketurvakeskuksen (ETK) kehi-tyspäällikkö Marjukka Hietaniemi myöntää, että uudistukset vaikuttavat

huonoilta jos vertaa kahta samanikäisenä eläkkeelle jäävää kummassakin järjes-telmässä. ETK:n mukaan tulevaisuuden pidempi työura tulee kompensoimaan eläkejärjestelmästä poistuvat superker-tymät.

ETK:n tiedottaja Kimmo Kontio näkee Akavan laskelmien vääristele-vän tilannetta. ”Akava laskee ihmisten työskentelevän nykyisessä eläkejärjestel-mässä 68 -vuotiaiksi, mikä ei ole mahdol-lista,” hän sanoo.

Eläkeuudistus ei ainoastaan kannusta jatkamaan työelämässä, vaan myös rankaisee niitä, jotka jäävät työelämästä saavutettuaan eläkeiän alarajan. Työssä jatkavaa palkitaan korotetulla eläkekerty-mällä, mutta niiden eläkkeestä leikataan pois, jotka tavoite-eläkeikää eivät saa-vuta. ”Pitkään työelämässä jatkamisesta palkitaan, ” Hietaniemi sanoo.

Vain jatkamalla uraa ikäluokan alinta eläkeikää pidemmälle, on mahdollista nostaa nykyisen järjestelmän eläkeläisten tasoista palkkaa. Myöhään työnuransa aloittavan, kuten yliopistossa opiskelleen tai perheen perustaneen, tulee työsken-nellä muita pidempään, jotta menetetyt työvuodet eivät näkyisi eläkkeessä.

Korkeakoulussa opiskelevien näkö-kulmasta työelämä näyttää alhaisem-min koulutettuja valoisammalta, sillä korkeampi koulutus takaa fyysisesti keveämmän työn. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa kasvuaan, eivät lisäänty-neet työvuodet välttämättä tule olemaan tulevaisuudessa raskaita. ”Täytyy myös muistaa, että 68-vuotias on neljänkym-menen vuoden päästä ihan eri jamassa

kuin 68-vuotias nyt,” Hietaniemi sanoo. Suurin muutos opiskelijoiden kan-

nalta eläkeuudistuksessa on eläkkeen kertyminen vuodesta 2017 eteenpäin koko palkasta tasaisella kertymäprosen-tilla. ”Kun järjestelmä tulee käyttöön, on työn tekeminen työstä ja iästä riippumat-ta samanarvoista, ” Hietaniemi kertoo. Eläkettä opiskelijalle kertyy suoritetusta tutkinnosta. Tämä ei tule järjestelmän uudistuksissa muuttumaan. ”Ja monet-han opiskelevat opintojen ohessa, mikä kerryttää eläkettä koko ajan, ” Hietaniemi lisää.

Uudistuksen ajankohta on nuorille hyvä. Kun työura on vielä edessä, ehtii eläkkeensä tienata saman järjestelmän aikana. Lähempänä eläkeikää olevat kär-sivät uudistuksista eniten, sillä suurem-paa kertymää ei koko työuran aikana ole ollut, mutta eläkeikä ehtii nousta.

Koko eläkeuudistus nojaa vahvasti siihen olettamukseen, että ihmisten keskimääräinen elinikä tulee nousemaan entisestään. Tiedottaja Kontio mainitsee tämän olevan järjestelmän suurin kom-pastuskivi. ”Tulevaisuuden kansansaira-uksia, kuten esimerkiksi diabeteksen tai sydän- ja verisuonisairauksien, kehitystä ei voi ennustaa ja eikä niiden vaikutusta yhteiskuntaan arvata,” Kontio summaa.

Vaikka tavoitteena on saada työnte-kijät jaksamaan työssään pidempään, uudistus ei tule sisältämään mitään lakiin kirjattavia toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Aina eläkeiän noustessa nousee myös työkyvyttömien määrä.

Eläkejärjestelmän toimivuutta ja sen muuttamisen tarpeita seurataan koko

ajan. Työssäoloaika ja eläkevuodet pyri-tään pitämään suhteessa samana, vaikka elinikä kasvaisikin. Akava on ennustanut järjestelmän tarvitsevan muutoksia jo kymmenen vuoden sisään, kun taas SYL on ilmaissut kannattavansa järjestelmän pysyvyydestä huolehtimista.

Neuvottelutuloksen hyväksyivät Elinkeinoelämänkeskusliitto (EK), Kuntatyönantajat (KT), Suomen ammat-tiliittojen keskusjärjestö (SAK), Toimi-henkilökeskusjärjestö (STTK), Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkontyömarkki-nalaitos.

Ministeriö on aloittanut lakiesityksen valmistelun neuvotteluiden pohjalta, joka tullaan antamaan eduskunnan päätettäväksi kesäkuussa 2015. Lakiuu-distuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alusta.

Eläkettä kertyy vuodesta 2017 eteenpäin 1,5 prosenttia bruttopalkasta kaikilta yli 17-vuotiailta. Siirtymäaika kestää vuoteen 2025 saakka, jolloin 53–62-vuotiaille palkkaa kertyy 1,7 prosenttia kuukausipalkasta.

Eläkeikä nousee portaittain 1955 syntyneis-tä lähtien 3 kuukaudella ikäluokkaa kohti, saavuttaen lopulta 65- vuoden eläkeiän.

Eläkeiän saavuttavan ensimmäisenä 1962 syntyneet 2027. Vuodesta 2030 lähtien eläkeikää on mahdollista nostaa kahdella kuukaudella vuodessa.

Työntekijä tulee saamaan viisi vuotta ennen eläkeiän alarajaa arvion, kuinka paljon elinikäkerroin syö eläkettä jos työstä jää pois. Alimman eläkeiän yli jatkamalla ansaitsee eläkkeeseen 0,4 prosentin lyk-käyskorotuksen.

Oikeudenmukaisesti huono eläkeuudistusEläkeuudistus on Akavan mukaan epäoikeudenmukainen, mutta Suomen ylioppilaskuntien liiton mielestä oikeudenmukainen. Eläketurvakeskus kommentoi uudistuksen olevan hyvä, mutta nykyiseen verrattaessa huonompi. – Meri Parkkinen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus

Eläke tulee

11Uljas 7 | 24. 10. 2014

Taas meni myöhään. Luennolle pitäisi mennä ja pään sisus on kuin kuivattu aprikoosi.

Milloin on syytä huolestua alkoholinkäytöstään?

”Oikeastaan juuri silloin, kun tuo kysymys tulee mieleen”, Taina Tirri-Ollikainen, Kuopion YTHS:n vastaava psykiatri kertoo.

Jos itse ajattelee juhlivansa liikaa, niin todennäköisesti asia pitää paikkansa. Asiaa voi lähteä tutkimaan YTHS:n nettisivuilta, jossa alkoholinkäytön arviointiin ja seurantaan on tarjolla erilai-sia työkaluja, kuten iPhone- ja Android-puhelimiin tehty juoma-seurantasovellus OttoMitta.

Sivuilta pääsee tekemään myös kaksi kyselytestiä, joiden tulok-set antavat merkkejä siitä, onko alkoholinkäyttöön syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Tarvittaessa voi soittaa ajanva-rauksen hoidontarpeen arvioon omaan toimipisteeseen.

”Uudet, opintonsa aloittavat opiskelijat ovat usein riskiryhmää juomisen suhteen. Uusia asioita ovat tottuminen yliopisto-opiske-luun, itsenäisen elämän haasteet ja uudet sosiaaliset verkostot. Opintojen alussa on yleensä myös paljon juhlia, joten juominen voi tulla tavaksi”, Tirri-Ollikainen sanoo.

Opiskelijoiden terveyden-huollossa keskitytään saamaan ihminen opiskelukykyiseksi ja suoriutumaan arjestaan. Yleensä

päihdeongelmat hoidetaan ylei-sellä puolella, mutta jos mukaan kietoutuu esimerkiksi ahdistunei-suutta tai masennusta, ohjataan opiskelija jatkoselvittelyihin mielenterveyspuolelle.

Vakavaa päihderiippuvuutta epäil-täessä opiskelija ohjataan Kuo-piossa Päihdepalveluklinikkaan, joka tekee yhteistyötä opiskelijoi-den terveydenhuollon kanssa.

Järjestelyt ovat samanlaiset myös Joensuussa, jossa YTHS:n apuna toimii jyväskyläläisen Sovatek-säätiön päihdepalvelu-keskus.

”Sovatekin kanssa meillä on käytössä saattaen vaihtaen -käytäntö, jossa olemme mukana opastamassa opiskelijaa jatkohoi-toon, mikäli tarve vaatii. Emme sano, että mene tuohon paikkaan, tämä ei kuulu meille”, kertoo vastaava lääkäri Eija Vänskä, jonka vastuualueeseen kuuluvat yliopiston Joensuun ja Savonlin-nan toimipisteet.

Vänskän mielestä hoitoon ha-keutuminen kannattaisi hakeutua herkemmin.

”Kohtaamme vuosittain kym-meniä potilaita, joiden tulosyy-hyn tai oireisiin alkoholi liittyy jollain tavalla. Moni on aloittanut alkoholinkäytön nuorena, joten aiempi historia on yksi syy hoitoon hakeutumisen tarpeeseen”, Väns-kä toteaa.

Alkoholi ei Vänskän mukaan ole ainut ilmi tuleva päihde opis-kelijoita hoidettaessa.

Päihdepalvelukeskus Sovatekin sairaanhoitajan päivystysvastaan-otto ilman ajanvarausta on avoin-na arkisin kellokello 9–12. Paikalle saapuvan hoidontarve arvioidaan ja asiakkaan kanssa keskustellaan jatkohoidon tarpeesta.

Jos ei halua tulla vastaanotolle, voi soittaa päivystävään puheli-meen.

”Tavallisesti päädytään käyttä-mään avohoitoa, jossa käydään ta-paamisissa säännöllisin väliajoin. Avohoidossa ollaan muutamista kuukausista puoleen vuoteen”, Sovatekin aluejohtaja Leena Vir-ratvuori valaisee.

Fyysisestä riippuvuudesta irti-pääseminen vaatii keskittymistä ja ajatustyötä. Virratvuoren mukaan kukaan ei saa ihmistä lopettamaan alkoholin käyttöä, ellei tämä itse halua lopettaa.

Retkahdukset ovat tavallisia, vaik-ka varsinainen hoitojakso avopuo-lella tai katkaisussa olisi sujunut täysin suunnitelmien mukaan.

Alkoholin käytön lopettamisen vuoksi potilaan olo paranee kat-kolla yleensä nopeasti kun, mutta tavallisesti hoitoa suositellaan jatkettavaksi kuntoutusjaksolla.

”Hoitoon hakeutuu kaiken-laisia ihmisiä monilta aloilta. Alkoholismi on siinä mielessä varsin demokraattinen sairaus ja ongelma, että se ei syrji ketään”, Virratvuori tiivistää.

Kun opiskelijabileet

eivät lopuOpiskelijoiden arkeen kuuluvana pidetty toistuva juhliminen voi karata käsis-tä ja silloin apu on tarpeen. YTHS ja yksityiset päihdekeskukset tekevät yhteis-työtä Joensuussa sekä Kuopiossa. - Jussi Turunen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus

Kärsit toistuvista uniongelmista.

Olet jatkuvasti alakuloinen, ärtyisä tai et muuten oma itsesi.

Tavalliset asiat, kuten opiskelu ja arkielämä eivät suju toivo-tulla tavalla.

Loukkaat itsesi, menetät huomattavasti rahaa tai et kykene muistamaan edellisen illan tapahtumia.

Jos juomistasi moititaan tai jos otat krapularyypyn.

Jos tunnet syyllisyyttä juomisestasi.

Alkoholinkäyttö: näistä merkeistä on syytä huolestua

12 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Rokumentti järjestetään tänä syksynä kymmenennen ker-ran 12.-16. marraskuuta. Fes-tivaalin teemana on usko, toivo ja konetuliaseet.

”Aikaisempina vuosina ollaan liikuttu synkissä vesissä teeman suhteen, tänä vuonna haluamme tuoda esille positiivi-suutta pessimismin sijaan”, toteaa festi-vaalin taiteellinen johtaja Petri Varis.

”Elokuvissa kuvataan inspiroivia ihmi-siä, jotka uhraavat jopa oman terveytensä sen takia, että voisivat muuttaa maail-maa. Heillä on usko ja toivo parempaan maailmaan, mutta vastassa ovatkin konetuliaseet”, kertoo Varis teeman taustoista.

”Maailman kriisipesäkkeet, kuten Egypti ja Ukraina, näkyvät uutisissa, mutta kriiseissä taistelevat ihmiset ovat piilossa. Leffoissa oikeat ihmiset ovat esillä ja näin he myös antavat tapahtumil-le kasvot”, toteaa Varis.

Rokumentti on laajentunut vuosien varrella kolmipäiväisestä festarista koko kansan elokuvajuhlaksi. ”Positiivinen pa-laute kannustaa jatkamaan. Alkusyksyyn kuuluva opiskeluinto on voinut kadota monelta marraskuuhun mennessä, joten Rokumentille on kysyntää”, pohtii Varis.

”Katsojia ei tule ainoastaan Joen-suusta, vaan myös muualta päin Suo-mea. Helsingistä on kyselty, että miksi emme tuo festaria sinne, johon olemme kommentoineet, että tulkaa te tänne!”, naurahtaa Varis.

Juhlavuoden kunniaksi perinteisten elokuvaesitysten lisäksi yleisö pääsee

nauttimaan ilmaisesta avajaisgaalasta, leffabrunssista sekä spektaakkelimai-sesta ulkoilmatapahtumasta Ilosaa-ressa. Taianomaiseksi luonnehditussa ulkoilmanäytöksessä esitetään kesäisiä elokuvia sekä aikuisille suunnattua nykysirkusta.

”Järjestämme ison ennennäkemät-tömän spektaakkelin, ja tuomme kesän vaikka väkisin marraskuun keskelle”, hehkuttaa Varis.

”Kannattaa tulla katsomaan, mitä siel-lä puuhataan. Tarkoituksena on viettää rentoa iltaa kirkonpenkillä istumisen sijasta”, kertoo Varis.

Myös kauhuelokuvayö Cinemare jär-jestetään kymmenennen kerran. Juhlan kunniaksi Rokumentti ja Cinemare jär-jestävät yhteistyössä elokuvanäytöksiä, sekä kauhuelokuvakonsertin elokuvate-atteri Tapiossa. ”Tänä vuonna Roku-mentti ja Cinemare yhdistyvät yhdeksi isoksi elokuvajuhlaksi, jossa näytöksiä järjestetään kymmenen päivää putkeen”, kertoo Varis.

Rokumentin juhlavuoteen on pa-nostettu niin elokuvakattauksen kuin erikoisohjelmienkin puolesta.

”Meillä on isot odotukset festivaalin suhteen. Tiedossa on kova leffaohjelmis-to. Toivomme myös ihmisten saapuvan ulkoilmatapahtumaan, oli keli mikä hyvänsä”, toteaa Varis.

Ennen varsinaista festivaalia Ro-kumentti kiertää lämmittelyhengessä Kontiolahdella, Kiteellä sekä Outokum-mussa. Naapurikunnissa on tarjolla ilmaisnäytöksiä klassikkoelokuvista, sekä elävää musiikkia.

Rokumenttijuhlii 10-vuotista taivaltaan marraskuussa

Petri Varis näyttää mallia, kuinka kesäinen festarihenki tuodaan syksyn sateiden keskelle.

Rockelokuvafestivaali Rokumentti on kasvanut kymmenessä vuodessa pienestä pohjoiskarjalaisesta elokuvafestivaalista yhdeksi Pohjois-Euroopan suurimmista musiikkielokuvafes-tivaaleista. Juhlavuosi tuo mukanaan kovan elokuvaohjel-miston lisäksi tarjolle myös paljon ilmaistapahtumia sir-kushuveista brunssiin. Synkistelyn sijaan esille nostetaan optimismi sekä kesäinen festarihenki. – Mira Heiskanen, teksti

13Uljas 7 | 24. 10. 2014

@Petri2020: War on hearts+minds+fears in the

shadows of doubt

@jamesmashi-

ri: The acme of #infowar is

degrading the perception

of space, time and force,

resulting in loss of tempo,

unity of effort and com-

mand.

Mitä on informaatiosota?Informaatiosota on valtion johtamaa viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan kohteen eli päättäjien ja kansalaisten päätöksentekokykyyn, asenteisiin sekä käyttäytymiseen. Infosota tukee johdon poliittisia tavoitteita ja konfliktin aikana oikeuttaa sotilaallisia toimia. Sodassa en-simmäinen uhri on aina totuus. Välineitä ovat tunteisiin vetoavat keksityt kauhu-tarinat, selvityspyynnöt, puhemiesten käyttäminen, valtionjohdon julkiset kommentit ja nykyisin myös verkossa häiriköivät trollit.

Mikä on Venäjän trolli-armeija, josta olet kirjoittamassa artikkelia?Se on osa Kremlin suurempaa propagan-dakoneistoa, ja sen tarkoitus on levittää Venäjän johdon viestejä somessa ja muualla verkossa. Lisäksi trollit mani-puloivat kansalaiskeskustelua netissä, tukahduttavat kriittisiä mielipiteitä sekä kylvävät eripuraa asiakysymyksissä. Trol-lien aseina ovat mm. valheet, vääristely ja henkilöön käyvät hyökkäykset. Artikkeli-

ni Suomessa toimivista Kremlin-mielisis-tä verkkotrolleista on kesken ja paljastan löydökset myöhemmin.

Oletko itse joutunut informaatio-operaati-oiden kohteeksi?Minua on trollitutkimusteni aloittamisen jälkeen systemaattisesti mustamaalattu, uhkailtu, nimitelty, vähätelty ja häiritty. Asialla ovat pääosin nimettömät verkko-toimijat. Lisäksi minua on vaadittu lopet-tamaan tutkimukseni ja levitetty Venäjän tiedotusvälineissä härskiä valhetta, jonka mukaan työskentelen Yhdysvaltojen sekä Viron turvallisuuspalveluille. Nämä toimet ovat paitsi ala-arvoista käytöstä, myös Venäjän informaatio-operaatioille tyypillisiä keinoja.

Onko Suomi informaatiosodan osapuoli, olemmeko informaatiosodassa? Venäjä käy tällä hetkellä informaatioso-taa länsimaissa oikeuttaakseen sotansa Ukrainassa, mutta Suomi ei ole infosodan pääkohteena. Suomeen kuitenkin kohdis-tetaan erilaisia informaatio-operaatioita.

Miten nykymuotoinen informaatiosota eroaa perinteisestä propagandasta?Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkijan Saara Jantusen mukaan propa-ganda ja informaatiosota ovat pitkälti sama asia, käsitteet vain ovat syntyneet eri aikoina. Informaatiosota on informaa-tioyhteiskunnan aikalainen.

Entä miten se eroaa yritysten harjoitta-masta markkinoinnista?Kansalaisilla on yrityksiin nähden parem-pi kuluttajansuoja: yritysten markkinoin-tia säätelevät lait, ja yritykset voidaan haastaa valehtelusta oikeuteen. Valtion – vieraan tai oman – saaminen vastuu-seen sanoistaan on hankalampaa, vaikka valheet olisivat kuinka törkeitä.

Kuinka toimittajana voi varmistua välittä-mänsä tiedon luotettavuudesta informaa-tiosodassa?Korostetulla lähdekritiikillä. Tämä tarkoittaa kaikkien julkaistavien tietojen paikkansapitävyyden ehdotonta ja järjestelmällistä tarkistamista. Lisäksi

eri lähteiden antamat tiedot pitää asettaa laajempaan kontekstiin, pyytää tietoja useammalta kuin yhdeltä lähteeltä ja mahdollisuuksien mukaan myös riippu-mattomalta ulkopuoliselta tarkkailijalta. Jos tietoa ei voi vahvistaa useammasta kuin yhdestä lähteestä, tämä on syytä kertoa yleisölle.

Uljas käynnisti tammikuussa 2013 Uljas kysyy –keskuste-lutilaisuuksien sarjan, jossa keskustelu käydään ja haas-

tattelut tehdään avoimesti halukkaiden läsnä ollessa. Samalla iskulla hoidetaan kaksi kärpästä: hankitaan ja jaetaan uutta tietoa sekä herätellään konkreettisesti yhteiskunnallista keskustelua. Tapahtu-majournalismista on jo innostunut myös MTV Uutiset, joka tiedotti syyskuun

lopussa tapahtumajournalismin yksikön perustamisesta.

Uljas kysyy –tilaisuuksissa on tähän mennessä keskusteltu kaivosbuumin esille nostattamista kaivospolitiikan kysymyksistä, etsitty mahdollisuuksia pyöräilyn edistämiseen sekä puhuttu turvallisuuspolitiikkaa. Kerubin salis-sa Joensuun popmuusikot ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet saavat nyt jatkoa Informaatiosota-aiheisella

keskustelutilaisuudella Elokuvateatteri-keskus Tapion isossa salissa 14. mar-raskuuta yhteistyössä elokuvafestivaali Rokumentin kanssa.

Tapahtumassa alustajana ja juontaja-na toimii tuttuun tapaan Rysky Riiheläi-nen. Riiheläinen on muiden toimiensa ohessa aktiivinen turvallisuuspolitiik-kabloggari, ja hän on kutsunut kokoon joukon informaatiosotaa erilaisista näkökulmista tarkastelevia asiantuntija-

vieraita.”Luonnollisesti lehtijutun näkökul-

maa ja mittoja kunnioittaessa toimittaja tekee aina valintoja lukijan puolesta. Tilaisuuden tarkoitus on laventaa lukijan mahdollisuutta päästä tiedon alkuläh-teille”, taustoittaa päätoimittaja Jarkko Kumpulainen Uljas kysyy –tilaisuuksien luonnetta.

Sota kämmenelläsiUkrainan sota on ulottunut meille saakka älylaitteiden näytöillä käytävänä taisteluna. Roku-mentin ja Uljaan yhteistyössä järjestämä keskustelutilaisuus 14. marraskuuta käy läpi infor-maatiosodan olemusta asiantuntijavieraiden kanssa. Yksi keskustelijoista, Jessikka Aro on Yle Uutisten Venäjään ja propagandaan perehtynyt toimittaja, joka on itsekin joutunut nimet-tömien trollien nimittelemäksi, vähättelemäksi ja mustamaalaamaksi. Hän kirjoittaa artikke-lia Suomessa toimivista Kremlin asiaa toitottavista verkkotrolleista. – Pasi Huttunen, teksti

@Petri2020: War on hearts+minds+fears in the

shadows of doubt

Uljaan tapahtumajournalismia

Rokumentissa

Jessica Aro on Venäjään ja propagandaan erikoistunut toimittaja YLE:llä.

15Uljas 7 | 24. 10. 2014

16 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Facebookissa levisi syyskuun aikana haaste: kieltäydy kassalla pikkupussista ja ota kauppaan mukaan oma kangaskassi. Kyseessä oli

Muoviton Syyskuu -kampanja muovitto-mamman elämän puolesta.

Kampanjan aloitti yrittäjä ja yhteis-kuntavaikuttaja Fredu Sirviö, joka tuskastui ystäviensä kanssa turhan muoviroskan paljouteen. Muovittoman kuukauden suosio oli taattu.

”Julkaisimme kampanjan jo ennen syyskuuta, ja kahdessa viikossa yli 20 000 ihmistä oli ilmoittanut osallistuvansa”, Sirviö kertoo.

Myönteistä palautetta kampanjasta on saatu niin tavallisilta ihmisiltä kuin jätehuollon työntekijöiltä.

”Moni on sanonut että kuukausi avasi silmät eikä paluuta entiseen ole”, Sirviö iloitsee.

Yksi haasteeseen tarttuneista on 24-vuotias arkkitehtiopiskelija Iris An-dersson, joka viehättyi kampanjan posi-tiivisesta hengestä. Hänkin oli yllättänyt, miten muovia on kaikkialla: ruokapak-

kauksissa, kosmetiikkatuotteissa ja jopa niissä tärkeimmissä tavaroissa.

”Vilkaisin kylpyhuoneeni kaappiin ja sieltähän löytyi muovijohdoksia. Kumisaappaat ja sadetakki ovat sateisen syksyni pelastus. Roskiin en voisi heittää design-valaisintani enkä tietokoneeni hiirtä.”

Muoville ei voi olla altistumatta nykyi-sessä elinympäristössämme. Samalla kun muovituotanto ja -kulutus ovat kasva-neet, myös jätteen määrä on lisääntynyt. Muovi vaanii odottamattomissa paikois-sa, sillä esimerkiksi osa hammastahnois-ta, kuorintavoiteiden rakeista ja fleece-vaatteista sisältää mikromuoveja.

”Muovi voi kadota silmistämme, mutta ei luonnosta eikä merestä”, Sirviö muistuttaa.

Hajoamaton muovi pilkkoutuu pienen pieniksi hiukkasiksi, joita vesieliöt voivat käyttää ravintonaan. Itämeressäkin on muovihiukkasia, jotka voivat maustaa kala-ateriaamme. Suomen YK-liiton mukaan 95 prosentilla vesilinnuista on ruoansulatuskanavassa muovia.

Muovi on materiaalina kevyttä,

pitkäikäistä, halpaa ja helppoa valmistaa. Pakkauksissa se on hygieeninen, parantaa säilyvyyttä ja vähentää ruokahävikkiä pellolta kauppaan.

Muovin kierrättäminen on kuitenkin haasteellista, sillä kotitalouksissa syntyvä muovijäte on usein likaista ja sekalaatuis-ta. Sirviö ei vaadi kivikaudelle palaamista, mutta hän on huolissaan tuotteiden ylipakkaamisesta ja ongelmallisen muo-viroskan syntymisestä.

”Monia kertakäyttöisiä muovituottei-ta käytämme vain muutamia minuutteja, vaikka ne on suunniteltu kestämään vuosisatoja.”

Totaalinen muovittomuus ei ole Sirviön mielestä välttämätöntä, mutta muoviroskattomuus on mahdollista. An-derssonkaan ei paahtanut kuukautta läpi nollatoleranssilla, vaan tyytyi olemaan mahdollisimman muoviton.

”Vaikeinta oli ruoan tähteiden pakkaa-minen ja pakastaminen, kun pakastepus-sit ja elmukelmut olivat ´kiellettyjä´”.

Arkkitehdillä on muoviin myös toisen-lainen näkökulma.

”Materiaalina muovi on monipuoli-nen ja mahdollistaa aivan toisenlaisen muotokielen esineiden suunnitteluun”, Andersson pohtii.

Muoviton Syyskuu -sivuston mukaan Suomessa käytetään 300 miljoonaa muovipussia vuosittain. Tavallisten muovipussien rinnalle on ilmestynyt kuluttajasta ympäristöystävällisemmältä vaihtoehdolta kuulostavia biohajoavia muovipusseja. Valitettavasti biohajoava muovikaan ei hajoa täysin luonnossa ja se on kallista valmistaa.

”Biohajoava muovi on askel parem-paan, mutta itse suosin uudelleenkäy-tettäviä ja kestäviä vaihtoehtoja, kuten kangaskassia ja kestohedelmäpusseja”, Sirviö toteaa.

Viime vuosina muovi on saanut nega-tiivista julkisuutta muovinpehmittiminä käytettyjen ftalaattien vuoksi. Ftalaateille altistutaan pääasiassa ravinnon, mutta myös muovi- ja hygieniatuotteiden, kautta. Terveyshaittoina on kuvattu hedelmällisyyden laskua, mutta myös kes-kivartalolihavuutta, insuliiniresistenssiä ja käyttäytymishäiriöitä. Muovikohua ai-heutti lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivi-rasto Tukesin päätös kieltää pesuaineiden irtomyynti asiakkaiden omiin astioihin. Vaikka luontoa säästyisi, voi asiakas jäädä

täyttöpalvelun vuoksi epätietoiseksi pesu-aineen pakkausmerkinnöistä.

Oliko Muovittomalla Syyskuulla mitään vaikutusta vai jäikö kampanja vain kuukauden kokeiluksi? Sirviö aikoo jatkaa taisteluaan turhaa muovia vastaan. Hän uskoo vaikuttaneensa ihmisten asenteisiin.

”Luulen, että syyskuu 2014 aloitti uuden aikakauden, jossa välttelemme turhaa muovia ja roskaamista. Kun yksi ihminen kerrallaan valitsee paremmin, alkaa myönteinen kierre.”

Andersson kantaa jatkossa kangas-kassia mukanaan ja kieltäytyy muovipus-sista. Hän myös suunnittelee jatkavansa kasvisten ostamista suoraan torilta.

”Tärkeintä on asian ymmärtäminen ja pienet teot kohti muovittomampaa elämää”, Andersson kiteyttää.

Kampanjan myötä Päivittäistavara-kauppa ry, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö aloittivat selvityksen pakkausjätteen vähentä-miseksi. Joutsenmerkityissä tuotteissa mikromuovien käyttö on ollut kiellettyä vuoden 2013 lopulta asti. Pesuainease-tuksesta järjestetään viranomaiskokous Brysselissä joulukuussa, jolloin laki pesuaineiden irtomyynnistä voi muuttua. Sinäkin voit osaltasi vaikuttaa. Pakataan-ko sinun jogurttisi kaupan kassalla vielä pieneen muovipussiin?

”Muovi pilkkoutuu pienen pieniksi hiukkasiksi, joita ve-sieliöt voivat käyttää ravinto-naan

Maailma muovikäärössä Suomalainen tuottaa vuosittain lähes 100 kiloa muovijätettä. Samalla kun muovituotanto ja -kulutus ovat kasvaneet, myös jätteen määrä on lisääntynyt. Jopa 80 % merten jätteestä on muovia, ja niin se saattaa kulkeutua jopa kalalautasellesi. –Suvi Vähätalo,teksti & Rasmus Rissanen, kuva

Yritä pidentää muovituotteiden elinikää.

Kierrätä ja lajittele.

Hanki kangaskassi tai muu kestävä vaihto-ehto kauppakassiksi.

Hedelmille ja vihanneksille löytyy verkko-kasseja esimerkiksi ekokaupoista.

Perusta oma kasvimaa tai hae torilta tuorei-ta vihanneksia ja juureksia.

Kuumentaminen voi irrottaa muoviyhdis-teitä: huomioi tämä ruoanvalmistuksessa.

Keittiössä suosi keraamisia, puisia, lasisia ja teräksisiä astioita.

Kosmetiikkatuotteissa muoviin viittaavia termejä ovat mikrokuulat, mikrorakeet tai erilaiset kristallit.

Kuorintavoiteita voi valmistaa mm. kahvin-puruista, hunajasta ja sokerista.

Nykymuovien luonnollisempia versioita käytettiin jo tuhansia vuosia sitten. Kiinalaiset val-

mistivat meripihkasta lakkaa ja faaraot hyödynsivät maidon kaseiinia liimojen valmistuksessa. 1840-luvulla löydetty guttaperkka oli ensimmäinen nykyisten muovien tapainen valmistusmateriaali.

1860-luvulla maailmaa mullisti selluloidi, ”ensimmäinen muovi”, joka kehitettiin korvaamaan kallis norsunluu biljardipalloissa. Selluloidia seurasivat maidon kaseiinista valmistettu muovi galaliitti ja ensimmäinen kokonaan teollisesti valmistettu muovi, bakeliitti. 30-luvulta alkaen siirryttiin valmista-maan myös nykyään tunnettuja polyvi-nyyliklorideja (PVC), polystyreeniä (PS) ja polyeteeniä (PE).

Muovi-sanan keksi kielentuntija Lauri Hakulinen vuonna 1949 korvaamaan englannista lainatun plastiikin. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi muovin kulta-aika ja muovimateriaalit yleistyi-vät kodin esineissä ja kulutustavaroissa. Suomeen muovibuumi rantautui Eero Aarnion ja Ristomatti Ratian muovihuo-nekalujen ja sisustusesineiden muodossa 1960-luvun loppupuolella. 1990-luvulle tultaessa muovin tuotantovolyymi oli ohittanut jo teräksen.

Nykypäivänä muovi myös työllistää noin 11 000 suomalaista ja vuonna 2011 muovituotteita valmistavia yrityksiä oli maassamme noin 600. Tuotteiden val-mistukseen muoveja käytetään Suomessa vuosittain noin 600 000 tonnia.

”Monia kertakäyttöisiä muovituotteita käytämme vain muutamia minuutteja, vaikka ne on suunniteltu kestämään vuosisatoja.

Muovittomia vinkkejä

Pikamatka muovien historiaan

Kainalo | Pelastajasta ongelmaksi

17Uljas 7 | 24. 10. 2014

18 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Ärsyttävyydestä on tullut iso osa kulttuuriamme ja käy-töstämme. Vaikka ärsytys vaanii kaikkialla, sen synty ja tarkoitus saavat kuitenkin

jopa asiantuntijat ymmälleen. "Ei ole olemassa ärsytystieteiden

osastoa tai ärsytyslogeja. Ei ole dataa tai mittauksia miten moni henkilö on ärsyyntynyt ja miten paljon, ei tutkimuk-sia siitä, mikä ärsyttää eikä systemaattista tutkimusta siitä, miten ärsyttämisen kanssa selviydytään", toteavat tutkija Joe Falca ja tiedekirjoittaja Flora Lichtman kirjassa Annoying - the Science of What Bugs Us.

Paradoksaalisesti useimmista epä-miellyttävistä asioista nautitaan – kuten kauhuelokuvista tai tulisesta ruuasta. Fal-can ja Lichtmanin kirjassa toinen Yalesta valmistunut psykologi Paul Bloom pe-rustelee tätä sillä, että epämiellyttävästä ärsykkeestä nautitaan niin kauan kuin är-syke ei varsinaisesti uhkaa. Ruudun takaa on siis turvallista tarkastella ärsyttäviä ihmisiä, koska heitä tai heidän tekojaan ei joudu kohtaamaan oikeassa elämässä.

Ärsyyntyminen on tunteena läheistä sukua turhautumiselle.

"Turhautumisen tunne johtuu kui-

lusta odotusten ja toteutuneen välillä", toteaa toinen Falcan ja Lichtmanin haas-tattelema Yalen psykiatrian professori David Ross.

Tunteesta pääsee, kun säätää omia odotuksiaan. Voiko tämä selittää, miksi palaamme yhä uudelleen ärsytysten pariin? Odotamme ärsyttävän bloggarin tulleen järkiinsä ja siksi avaamme blogin yhä uudelleen. Odotamme aikuisten ih-misten käyttäytyvän tietyllä tavalla, joten on olemassa pieni mahdollisuus sille, että tosi-tv ohjelmissa sekoilevat laittavat elämänsä järjestykseen.

Ärsyyntymiseen liittyy vahvasti ärsy-tyksestä puhuminen toisille. Yhteinen haukuttava ei ole yhteisöllisyyden raken-tamisen kannalta ryhmälle välttämätön, mutta tyypillinen.

"Sosiaalisen identiteettiteorian kehittänyt Henri Tajfel teki empiirisellä tutkimuksellaan tunnetuksi näkemyk-sen, jonka mukaan erilaiset ryhmä- ja yhteisöjäsenyydet ovat olennaisia myös persoonallisen identiteetin rakentumi-sellemme - samastumme usein varsin voimakkaasti ryhmään tai yhteisöön, jonka jäseniä katsomme olevamme tai jonka jäseniksi meidät määritellään. Tähän samastumisprosessiin liittyy voi-makkaasti erilainen sosiaalinen vertailu

muihin ryhmiin, jolloin erilainen toisten negatiivinen arviointi ja jopa nimittely on tässä prosessissa tyypillistä - tämä lisää tunnetta meistä ja noista muista", kertoo sosiaalipsykologian opettaja Mikko Saastamoinen Kuopion kampukselta.

Ärsyttävyyden saama laaja julkisuus on osa suurempaa kulttuurista muutosta.

"Yleinen viime vuosien sosiologinen väittämä on, että kulttuurimme on emo-tionaalistunut eli tunteiden voimakasta julkista esittämistä tai niistä julkisesti puhumista ei enää paheksuta kuten takavuosikymmeninä kulttuurissamme tehtiin, vaan siihen jopa kannustetaan sosialisaatiossa," kertoo Saastamoinen.

Osa sosiologeista, kuten brittiläinen Frank Furedi tulkitsee julkista tun-neälämölöä pessimistisesti merkkinä kulttuurisesta näköalattomuudesta, valistusajattelun, toisin sanoen järjen käytön kriisistä.

"Emme kykene ratkaisemaan järjellä argumentoiden kulttuurimme polttavia kysymyksiä, siksi julkinen keskustelu kes-kittyy siihen "miltä sinusta nyt tuntuu" ja tästä on tullut kulttuurisesti hyväksyttyä. Some tarjoaa siihen erinomaisen fooru-min", jatkaa Saastamoinen.

Toisaalla amerikkalainen kollega

Stepjan G. Mestrovic puhuu postemo-tionaalisesta kulttuurista, jossa emooti-oita esitetään voimakkaasti, mutta niiden sisältö on trivialisoitunut.

"Niistä on muodostunut eräänlainen autenttisuusteollisuus, kuten tosi-tv tai itseapu-ohjelmat. Ihmiset avautuvat niis-sä tunteistaan ja me kuluttajina kaipaam-me koko ajan aidompia ja voimakkaampia tunteita esille, siksipä lapset on taas marssitettu kameroiden eteen", Saasta-moinen kertoo.

Myönteisiäkin tulkintoja on – Ant-hony Giddens pitää tunneilmaisukykyä emansipoitumiskehityksenä ja esimer-kiksi sukupuolistereotypioihin liittyvien estojen vapautumisena, jolla on pitkässä juoksussa myönteisiä merkityksiä ihmi-sen hyvinvoinnille.

"Käsittääkseni esimerkiksi tämän ajan nuoret miehet puhuvat avoimemmin tunteistaan kuin verrattuna vaikkapa sii-hen miten oman sukupolveni jurottavat nuorukaiset tekivät", päättää Saastamoi-nen.

Joten, seuraavan kerran kun tunnet verenpaineen kohoavan tutulla tavalla ja suunnittelet jo mielessäsi hyvää juttua kaverille, hengitä syvään, madalla odo-tuksiasi ja sulje ruutu. Jos pystyt.

”Kulttuurimme on emotionaalistunut eli tunteiden voimakasta julkista esittämistä tai niistä julkisesti puhumista ei enää paheksuta

Kyllä ärsyttää!Aivottomat tosi-tv - ohjelmat, tyrkyt bloggarit ja tyhmät nettikeskustelut ärsyttävät raivon partaalle. Miksi palaamme niiden pariin yhä uudelleen kiukusta huolimatta? – Saila Rönkkö, teksti & kuvitus

19Uljas 7 | 24. 10. 2014

Näkökulma

20 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Suomessa on säädetty ainoana Euroopan maana erillinen laki, että kunnan tai kaupungin on ensisijaisesti ostettava palve-lunsa edullisimmalta tarjo-

ajalta. 70- 80 prosenttia kustannuksista menee hoiva-alalla henkilöstökuluihin, joten tarvittavat leikkaukset toteutetaan henkilökuntaa vähentämällä ja hoito-aikatauluja kiristämällä. On perustettu erillisiä työryhmiä laskemaan kuinka montaa litraa virtsaa mahtuu vanhuksen vaippaan ennen kuin se on vaihdettava. Lisäksi palkataan vähemmän koulutettua henkilökuntaa, ja lisätään yksittäisen työntekijän työmäärää. Pienet ja paikalli-set toimijat eivät pysty kilpailemaan mo-nikansallisia yrityksiä vastaan hinnalla.

Nimettömänä pysyttelevä itäsuomalai-nen hoiva-alan työntekijä on kokenut muutoksen. Attendon omistukseen siirtyneessä vanhusten hoitoyksikössä romahtivat työntekijän mukaan sekä hoidon laatu että siihen käytettävissä olevat resurssit.

”Meille on annettu ohjeistus, jonka mukaan aikaa saa käyttää kerrallaan noin 10 minuuttia per vanhus. Samalla on ohjeistettu myös, että vanhuksen

vaipat tarvitsee vaihtaa siinä vaiheessa, kun vaipassa on virtsaa kolmisen litraa”, työntekijä kertoo.

Palvelujen tarjoajan vaihduttua työn-tekijöiden palkkoja laskettiin sadoilla euroilla ja työaikatauluja kiristettiin.

”Vanhusten kohtaamiseen ei jää enää juurikaan aikaa. Työn motivaattorit ovat aika alhaalla. Tämä on ennen kaikkea kutsumusammatti, mutta aikataulutus ja leikkaukset vievät työstä sen antoisim-man osuuden, eli vanhuksen kohtaami-sen.”

Kehitysvammaisten ihmisten palvelut ovat samassa kurimuksessa. Kehitysvam-maisten palveluja tarjoavan Lyhty ry:n toiminnassa mukana oleva Petri Helan-der toteaa kehityksen kulkevan katastro-faaliseen suuntaan.

”Palveluiden kilpailuttaminen johtaa tilanteisiin, joissa ne tuotetaan niin alhai-sin resurssein, että niitä ei ole alun perin-kään mahdollista toteuttaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti”, hän sanoo.

”Päättäjät eivät kerro näistä asioista ihmisille tai asianosaisillekaan oikeilla sanoilla ja ymmärrettävästi. Tosin tuskin ymmärtävät itsekään tätä tilannetta, kun budjetit laaditaan lyhytnäköisesti

pohtien vain nopeita säästöjä.” Helanderin mukaan jotkut käyttävät

kehitysvammaisia myös imagon ko-hottajina ottaessaan heitä avotyöhön. Avotyötoiminnassa sekä työntekijä että työnantaja ovat työlainsäädännön ulkopuolella ja tavallaan lainsuojattomia. Avotyötoiminta pitkäaikaisena ratkaisu-na ei ole hänen mukaansa kehittävää eikä palvele kenenkään etua.

”On luotu lainsäädännön avulla tällainen kokonaistaloudellinen edul-lisuusjärjestys, missä monikansalliset yritykset maalailevat kauniita lukuja siitä, kuinka paljon yhden kehitysvammaisen tai vanhuksen hoito maksaa, ja sen perus-teella sitten sijoitetaan yritykset listalle ja palvelut on pakko ostaa halvimmalta toimijalta. Luonnollisesti pieni yhdistys ei ole kovin korkealla sillä listalla, missä tuijotetaan palvelujen hintaa, sillä kal-taisemme toimijat kilpailevat laadulla”, Helander kertoo.

”Meillä on ollut jo vuoden ajan Lyh-dyssä viisi vapaata asuntolapaikkaa ja kaupungin jonossa on noin 140 kehitys-vammaista, mutta paikkoja ei silti täytetä koska olemme edullisuusjärjestyksessä siellä häntäpäässä. Kenen etu se sitten on? Ei ainakaan kehitysvammaisten.”

Helanderin mukaan on päivänselvää, että kun suuret yritykset polkevat hinnat alas, se on suoraan pois palvelun laadusta. Lyhdyn harjoittama kulttuurityöpajatoi-minta on mahdollistanut Pertti Kurikan Nimipäivien kaltaisen yhtyeen kaltaisten ilmiöiden nousun.

”Meillä on paljon työpajamaisesti työllistävää toimintaa, esimerkiksi meidän ulkotyöpajoissa on siivoustiimi jonka palveluja ostaa Aki Riihilahti, ja me hoidamme Sonera Stadiumin tapahtuma-siivouksia”, Helander kertoo.

”Meidän tarkoituksena on työllistää kehitysvammaisia heidän kiinnostuksen-sa mukaisiin työtehtäviin ja työpajoihin. Jos kehitysvammaiset ajetaan työskente-lemään ruuvinpussituslinjastolle, koska se on halvempaa, niin yhteiskunnalle ei tule siitä minkäänlaista hyötyä - puhu-mattakaan kehitysvammaisen ihmisen tarpeiden huomioimisesta,” Helander kritisoi.

”On epätodennäköistä, että monikan-sallinen hoivapalveluja tarjoava yritys voisi tarjota yhtä laadukasta palvelua kehitysvammaisille kuin jotkut voittoa tavoittelemattomat kolmannen sektorin toimijat. ”

Vanhukset ja vammaiset hankintalain hampaissa

Pertti Kurikan nimipäivien basisti Sami Helle työskentelee Lyhty ry:n kulttuurityöpaja Valossa.

Hänellä on omien sanojensa mukaan maailman paras työ. Ennen Lyhty ry:tä Helle toimi avotyössä ja pussitti Fixut-nauloja muutaman euron päiväpalkalla. Työpaikkaruokailu maksoi enemmän kuin työstä sai palkkiota, ja Helle toteaa työn olleen epäkiitollista.

”Ei se ole ihmisarvoista työtä, eikä siitä taida tykätä kukaan”, Helle pohtii.

”Kehitysvammaisuus ei luo rajoitteita, mä teen mun nykyistä työtä täydellä sy-dämellä. Meitä kehitysvammaisia pitäisi kuunnella kun päätetään asioita. Meiltä ei kysytä mitä me halutaan tehdä. Meitä koulutetaan paljon, mutta sen jälkeen me ei saada tehdä sitä työtä mitä halutaan”, Helle sanoo.

”Itse olen kouluttautunut kylmäköksi ja lastentarha-avustajaksi, mutta en ole saanut tehdä niitä töitä ollenkaan. Sain työpaikan lastentarhasta, mutta kollegat eivät hyväksyneet mua enkä siksi saanut työpaikkaa. Ihmiset eivät osaa olla kehi-tysvammaisten kanssa, eivätkä ne tiedä miten kommunikoida ja mitkä tarpeet meillä on”, Helle harmittelee.

Käytännössä lailliseksi orjatyöksi

luokiteltava avotyö ei ole eettistä eikä kansantaloudellisesti järkevää. Tulisi panostaa siihen että kehitysvammaiset ihmiset kykenisivät tulevaisuudessa toimimaan työelämässä täysipäiväisi-nä veronmaksajina. Laitostamisella ja sijoittamalla kehitysvammaiset ihmiset suuriin yksiköihin saadaan vain hetkelli-siä säästöjä.

Kainalo | Arvopuntari

Ihmisarvoinen työ kaikilleKehitysvammaisten laittaminen ankeaan avotyöhön vaarantaa Pertti Kurikan Nimipäivät-yh-tyeen kaltaisten ilmöiden syntymisen. Kärsijän rooliin joutuvat kehitysvammaisten lisäksi myös kunnat ja kaupungit maksaessaan myöhemmin kovan hinnan laatuleikkauksista. – Anna-Maria Tenhu, teksti

Hoivaa tarvitseva kärsii kun hinnat ja palkat poljetaan hoivayrityksissä alas. Suomalainen hankintalaki hankaloittaa laadukkaan palvelun takaamista kun pienet toimijat kilpaillaan ulos markkinoilta. – Anna-Maria Tenhu, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

21Uljas 7 | 24. 10. 2014

Kulttuuri

OLO-klubit

Hevi

Runonlausuntaa, jousikvartetin säve-liä kasvitieteellisessä puutarhassa ja performanssitaidetta eriskummallisin äänin. Näitä on koettu OLO-klubeilla, jotka monitaiteellisuudessaan tulevat jatkossakin olemaan osa Joensuun kult-tuuritarjontaa.

Kaikki sai alkunsa tanssitaiteilija Anna Venäläisen ja teatteri-ilmaisuohjaaja Sanna Kärkkäisen visioinnista. Mo-lemmat työskentelevät Valoa ja Vauhtia – hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää hankkeen osapuolien Botanian, Valoparran sekä Pakkahuoneen yhteis-työtä.

”Toimintamalleja ideoidessa meille tuli mieleen tällainen klubikonsepti, joka toimisi yhden nimen alla ja toistuisi vaik-ka vuodesta toiseen”, Venäläinen pohtii.

Klubin nimi kielii tapahtumille kaa-vaillusta tunnelmasta.

”Esittävän taiteen tapahtumissa tuntuu käyvän usein yleisönkin kannalta niin, että paikalle saavutaan näyttäyty-

mään. OLO-klubit ovat rentoja, siellä voi vain olla”, Venäläinen kertoo.

Klubi muuttaa muotoaan järjestämis-paikkojen mukaisesti ja teema hahmot-tuu matkan varrella.

Uusimmalla klubilla eri genrejen yh-distäminen tuli konkreettisimmin esille, kun yhteistyötä tekivät USA:sta saapunut performanssitaiteilija Crank Sturgeon sekä joensuulainen Frans Höyer-yhtye, jonka tehtailemiin ääniin Taivaltajat tanssi-improvisaatiokaksikko liikehti.

”Yhteen tapahtumaan voi liittää pal-jon asioita. Se on sellaista keskieuroop-palaista, urbaania taidekulttuuria, jonka rantautuminen Suomeen on nähtävissä jo suuremmissa kaupungeissa”, kolmatta OLO-klubia järjestämässä ollut Jussi Reittu selvittää.

Seuraavan OLO-klubeilun aika on Valoparran järjestämän valofestivaalin kanssa samanaikaisesti, heti vuoden vaihteen tietämillä. Tapahtumapaikaksi kaavaillaan baariympäristöä.

Kokeellista oloa itärajallaGenrerajat ylittävä OLO-klubi vie kohti eri taiteenlalien symbioosia. – Nina Jääskeläinen, teksti & Jehki Potkonen, kuva

- Kaikki lähti kavereiden kesken jär-jestetystä saunaillasta vuonna 2010. Kuuntelimme musiikkia ja joimme vähän bisseä. Porukka tykkäsi todella paljon ja saunanlauteilla alkoi kehittymään idea, että pistettäisiin kerho pystyyn, Susiraja Metal Clubin puheenjohtaja Petri Lauro-nen muistelee.

Alun perin tarkoituksena oli tarjota metallimusiikin ystäville mahdollisuus verkostoitumiseen erilaisissa illanvie-toissa. Järjestön kehittyessä säilytettiin Hukkareissuiksi nimetyt saunaillat ja keikkailloista tuli yhä näkyvämpi osa toimintaa. Nykyisin järjestö tekee yhteis-työtä myös muiden yliopistokaupunkien metallimusiikkiyhdistysten kanssa.

- Organisoimme vastikään viisi kau-punkia kattavan keikkakiertueen, jonka tarkoituksena oli myös herättää valta-kunnallista keskustelua demobänditilan-

teen suhteen. Että ihmiset muistaisivat käydä katsomassa ja tukemassa myös pieniä yhtyeitä, Lauronen kertoo.

Dungeon Escape-nimellä kulkenut kiertue tarjosi paikallisille metalliyh-tyeille mahdollisuuden esiintyä oman paikkakuntansa ulkopuolella.

- Demobändien on usein vaikeaa saada keikkoja, joten pyrimme omalla toimin-nallamme tukemaan ja tekemään kaiken mahdollisimman helpoksi, SMC:n halli-tuksen rivijäsen Nuutti Turkki kertoo.

Kun SMC rekisteröitiin vuonna 2012 opiskelijajärjestönä, oli jäseniä noin 30. Sittemmin tehty sääntömuutos on avan-nut ovet kaikille halukkaille ja jäsenmäärä on melkein nelinkertaistunut. Mielikuva yhden kaveriporukan järjestöstä tuntuu siitä huolimatta pysyvän.

- Toiminta on kehittynyt niin nope-asti, että ehkä se mielikuva meistä ei ole

muuttunut ihan samaan tahtiin. Jäse-niä on kuitenkin paljon eri piireistä ja pyritään pitämään tämä mahdollisimman avoimena. Mitä enemmän väkeä, sen kivempaa, Lauronen kertoo.

Seuraavaksi SMC kutsuu väkeä metallihenkisen Halloweenin viettoon 1. marraskuuta La Barreen. Lisätietoa yhdistyksestä ja tapahtumista: www.susirajametalclub.fi.

Susirajan töminä kantautuu kauemmaksiPeli-illoista ja saunomisesta toimintansa startannut Susiraja Metal Club rummuttaa nykyisin entistä kovemmin paikalli-sen metallimusiikkikulttuurin puolesta. – Nina Jääskeläinen, teksti & kuva

Joensuussa USA:sta vierailleen Crankin äänimaailma ei rajoittunut muutamaan ääneen, soundi syntyi muun muassa teippirullasta.

Susiraja Metal Clubin toiminta on kasvanut voimakkaasti. Raskaan musiikin kysyntä ei ole kadonnut.

22 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Teatteri

Koripallo

Poimintoja

Talvivaara – Kainuulainen scifi-näytelmä saapuu Kuopion Sotkulle 25. lokakuuta. Keväällä kantaesi-tyksensä saanut näytelmä kertoo dokumenttiteatterin keinoin ehkä tähän mennessä yhden katta-vimman linjauksen Talvivaaran tilanteesta.

Kajaanilaisen Vaara-kollektiivin ytimekäs ja hersyvä kuvaelma pohjautuu pariinkymmeneen haastatteluun ja vierailuihin Talvivaarassa. Dokumenttiteatteri yltää yhdistämään informaation, faktat, psykologian ja monipuoliset tunteet Talvivaarasta sekä Kainuun ja Suomen talouden pelastajana että alueen turmelijana.

Näytelmä ei osoittele, vaan tarjoilee mustaa ja valkoista faktaa sekä huumoria. Samalla näytelmä piirtää myös monisyisen muotoku-

van Talvivaaraan toimitusjohtajas-ta Pekka Perästä.

Näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Veikko Leinonen uskoo ymmärtävänsä miksi Talvivaarasta tuli kansallinen haavauma, jossa todellisuus ei kipsisakka-altaan tavoin asetu uomiin.

”Etelä-Afrikkalainen taitelija William Kentridge sanoi aparthei-diin liittyen, että hän ymmärsi jos-sain vaiheessa, että yhteiskunnasta annettu kuva ja sen todellisuus eivät vastaa toisiaan, vaan niiden kesken on ristiriita”, Leinonen kertoo.

Myöhemmin Kentridge ym-märsi, että sama ristiriita on myös muiden yhteiskuntien ydintä.

”Talvivaara on vastaava ilmiö.

Siitä annettu kuva ja sen todelli-suus on lähtenyt jo alunperin niin kauaksi toisistaan, että siitä on tullut jo siksi myyttinen, ilmassa leijaava illuusio, joka on kuitenkin samaan aikaan hassulla tavalla todellisuutta”, Leinonen pohtii.

”Ehkä tämmöiselle realistiselle suomalaiselle on ollut välillä vaikea uskoa, että tämä kaikki stressi joka tähän liittyy, liittyy myös tarinan ja todellisuuden väliseen huomatta-vaan eroon.”

Dokumenttiteatteri lienee yksi oivimmista välineistä tavoittamaan aiheen laajat laidat.

Talvivaara – Kainuulainen scifinäytel-mä lauantaina 25. lokakuuta klo 19.00 Kuopion Sotkulla. Liput 15/20 euroa.

Talvivaara – Kainuulainen scifinäytelmä vihdoin KuopioonVeikko Leinosen ohjaa-ma ja käsikirjoittama dokumettiteatterinäy-telmä Talvivaara -Kai-nuulainen scifinäytelmä kurottaa suomalaiseen lähimyyttiin. – Jarkko Kumpulainen, teksti & S.M. Khalid Imran, kuvat

Pannuhuone ja Humu-klubi täyttyy zombeista ja countrysta 31. lokakuuta, kun The Country Dark kipuaa lavalle soittamaan helmiä kauhurokin kulta-ajalta 50- ja 60-luvuilta. Mukana virnuilevassa country-riehassa ovat myös The Micragirlsistä tutut Katariina Haapalainen ja Mari Halonen sekä Tomi Kosonen Aavikosta.

Erikoiskeikalleen The Country Dark saapuu suoraan Saksan kiertueelta.

Kuopion kampuksen hengailuiltamat on uusi ilmainen ja alkoholiton tapahtuma joka on aloittanut toimintansa aiemmin syksyllä.

”Hengailuillat tarjoavat mahdollisuuden tutustua ihmisiin eri ainejärjestöistä ilman alkoholia tai baarissa käymistä. Toistaiseksi iltamia järjestetään kerran kuu-kaudessa, yleensä maanantaisin, joiden päivämääristä ilmoitetaan erikseen”, hengailuiltojen vetäjä ylioppilas-kunnan sopojaoston puhenjohtajan Niilo Korpioksa kertoo.

Iltoja järjestetään vaihtelevin teemoin ja sisällöin. Keskiössä on kuitenkin yhdessäolo ja muun muassa pelailu, ruuanlaitto ja retkeily. Lisätietoa aiheesta löytyy Wiikko Ärsykkeestä ja Facebookista nimellä ”Kuopion hengailuiltamat”, jossa voi myös esittää toiveita ja osal-listua keskusteluun.

Yksin sateessa? –tanssifestari Joensuussa 2.-5. joulukuu-ta lataa tiskiin joukon taiteilijoiden henkilökohtaisia, sosiopoliittisia kannanottoja siihen, miten yksilö liikkuu, esiintyy, eläytyy ja toimii kun muutoksen ajat pakotta-vat kyseenalaistamaan kaiken. Esittävän taiteen uusia muotoja esittelevä festari tarjoaa niin kansainvälisesti merkittävien kuin paikallistenkin taiteilijoiden tuotta-mia esityksiä.

”Festivaalilla nähtävä ohjelmisto laajentaa monelta osin perinteisiä käsityksiä tanssiteoksista. Tule festivaa-lille kokemaan, ajattelemaan, liikuttumaan ja osallis-tumaan”, hehkuttelee taiteellinen suunnittelija Tomi Paasonen.

Opiskelijat pääsevät tenttaamaan europarlamentaa-rikkoja liikkuvuuden ja työllisyyden sekä nuorisotyöt-tömyyden tiimoilta 27. lokakuuta Eurooppasalissa Helsingissä ja tilaisuutta voi seurata livelähetyksenä netissä. Paneeliin ovat tulossa Heidi Hautala (Vihr., Greens/EFA), Miapetra Kumpula-Natri (SDP, S&D) ja Merja Kyllönen (Vas., GUE/NGL), Petri Sarvamaa (Kok., EPP) ja Sampo Terho (PS, ECR). Panelistina nähdään myös edellisen kauden edustaja Sari Essayah (KD). Linkki lähetykseen tulee sekä SYL:n että SAMO-Kin verkkosivuille. Sosiaalisessa mediassa keskustelua käydään tagilla #kuuleEU.

Kauhea Humu

Kuopion hengailuiltamat

Tajuntoja laajentavaa tanssia

Opiskelijat grillaavat meppejä

Katukoris saapui kampukselle. Sykettä Susirajalla –hankkeen sekä Kataja Basketin yhteistyössä toteut-tama Kataja Basket Campus Serie –koripalloliiga aloitti korkeakoulu-opiskelijoille suunnatun toimintan-sa lokakuussa. Liigassa pelejä ei ole tarkoitus käydä verenmaku suussa, vaan rennolla mielellä.

Idea katukorishengessä käytäväs-tä korisliigasta lähti Kataja Basketin toiminnanjohtajalta Riku Tapiolta.

”Kataja oli mukana keväällä järjestetyssä opintotukikoriksessa ja tuolloin huomasimme, että ko-rikselle on kysyntää opiskelijoiden keskuudessa”, Tapio toteaa.

”Ideana on, että kuka tahansa voi pelata. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa lajitaustaa tai –koke-musta. Avoin mieli on tärkein”, hän jatkaa.

”Koripalloliigan perustaminen on kokonaan uusi juttu Joensuussa. Meillä on jo sähly- sekä jalkapal-loliigat, joten oli luontevaa tuoda myös koripallo lähelle opiskelijoi-ta”, Joensuun kampuksen liikunta-suunnittelija Heli Aalto kertoo.

Ensimmäisen ottelunsa pelan-neen VPS-joukkueen mukaan liigan perustaminen oli hyvä asia.

”Urheilu ja liikunta saivat lähtemään mukaan”, VPS:n Antti Laukkanen toteaa. VPS ei lannis-tunut ensimmäisestä pelistä, joka koitui lopulta tappioksi.

”Takkiin tuli, mutta se ei haittaa. Tässähän aletaan vasta lämmetä”, Jesse Varvemaa naurahtaa.

Liigan pelit pelataan kolme vas-taan kolme -katukorisperiaatteella Kataja Basketin kotinäyttämöllä LähiTapiola Areenalla tiistaisin kel-

lo 12.30 ja torstaisin kello 14.00 al-kaen. Tämän vuoden osalta liigaan ilmoittautuminen on jo päättynyt. Uudet joukkueet voivat ilmoittau-tua mukaan vuoden alussa.

Kaivattu koripalloliiga aloitti JoensuussaKatukorisliiga tuo uuden lajin opiskelijoiden saapu-ville. Tappiokaan ei peleissä kirvele liikaa, sillä mei-ninki on rentoa. – Mira Heiskanen, teksti & Sanna Nykä-nen, kuva

Katukorisliigan myötä Joensuussa rakennetaan elämyksellisyyttä lajin ympärille.

Dokumenttiteatteri tarjoilee faktaa taiteellisesti korkeatasoisessa paketissa.

23Uljas 7 | 24. 10. 2014

Liikuntakeskus

nYt sinuLLeuusi asiakaskunnOn etu

- Kokeile Kunnonsalia veLOituksetta

- Tutustu Kunnonsaliin 4 kk 40 € /kk

- Testaa Fustra näYtetunti 25 €

- Rentoudu hieronnassa aLennus -10%

Kuopio | Ajurinkatu 16 | VArKAus | Ahlströminkatu 23 | puh. (017) 552 3322 | www.kunnonsali.fi VIIHDEKESKUS ISOCEEAjurinkatu 16, 70100 Kuopio

www.kunnonsali.fi

AVoinnA 24/7KuntosAliryhmäliiKuntAFustrA method personAl trAiner omt-FysioterApiAhierontA yritysliiKuntAsolAriumsAunAlisärAVinteetVeKArApArKKi

€/kk

alk.

40

aLOita kunnOn

sYksY

24 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Laulaja Jaakko Laitinen luotsaa vuonna 2009 perustettua kulttiyhtyettään maa-ilman myrskyissä rohkeasti persoona edellä. Perjantaina kolmas lokakuuta he

toivat tanssirytmejään kauppakadun Pannuhuo-neelle, missä heitä oli vastassa baarillinen hilpeitä kuulijoita ja mukaan pakotettuja seuralaisia.

Palasitte juuri Saksasta, onko tie maailman-tähteyteen nyt edessä? Sepalus auki Eurooppaan, kuten kuuleman mukaan vuosia sitten vitsailitte.

”On se, ja tavallaan just se sepalus auki. Että mennee rennosti semmoisena kun on, suoma-laiset liikaa miettii mitähän ne ulkolaiset meistä ajattelee.”

Rempseää Balkanin iskelmää on nyt soitettu satoja keikkoja, pubeissa, festareilla ja terasseilla. Radiosoitoista rahat eivät kuitenkaan tule vaan ne on haettava ympäri Eurooppaa, jossa on olemassa kielirajat ylittävä kuulijakunta kyseiselle musiik-kilajille. Suomalaiset radiokanavat eivät tunnu kuitenkaan yhtyettä löytävän?

”Talvella saattaa pankkitili näyttää aika pu-naista ja silloin alkaa harmittaa ettei ole ajatellut hittipotentiaalisemmin, mutta onhan se musiikki tärkein. Levy-yhtiössä niillä on ideoita miten tästä saisi paremmin radioihin, mutta kyllä me tehdään musiikki ensin.”

Työtä ja aikaa uudet aluevaltaukset kuitenkin vaativat.

”Saksassa oltiin ensimmäisenä iltana tosi pienessä baarissa. Siellä oli viisi ihmistä, onneksi yksi niistä oli meidän kutsuma radiotoimittaja. Kyllähän se hirvitti mennä seuraaviin, mutta niissä oli sitten jo porukkaa. ”

Levy-yhtiön pojista piittaamatta Väärä raha

tekee omanlaistaan musiikkia. Sitä kuvailemaan olisi pakko ottaa jokin sellainen termihirvitys kuin progressiivinen iskelmä. Laitinen laskee itsensä bändin ”iskelmäsiipeen” ja uusia kappa-leita pitää työstää muiden kanssa ”paremmin kiinnostaviksi.” Tähän asti levyt on tehty kappa-leiden ehdoilla ja yhteisymmärrys on löytynyt. Seuraavan levyn kanssa saatetaankin päätyä aivan uuteen ratkaisuun.

”Ajateltiin tehdä kaksi levyä, koska osa uusista biiseistä on iskelmää ja osa lähi-idän tanssimusaa. Niitä olisi hankala laittaa samalle levylle. Mutta voi olla, ettei tule menemään näin. ”

Sepalukset Eurooppaan ovat nyt auki ja orkesteri suuntaa marraskuussa takaisin Sak-saan. Yhteistyötä on tehty saksalaisen Django 3000 –yhtyeen kanssa ja yhteiskiertuekin syntyi puolivahingossa. Tiivistynyt yhteistyö käynnistyi sananmukaisesti kännissä ja läpällä.

”Me oltiin kesäkuun lopussa Arkhangelskissa katuteatterifestivaaleilla ja joka ilta meidät vietiin sellaiseen venäläistyyliseen autotalliin jatkoille, jossa oli kaljatynnyrit ja tikapuiden joka askelmal-la erilaista vodkaa. Yhtenä iltana syntyi juma-laisena ilmoituksena kertosäe: ”I wanna party like a Bonaparte”, ja se sitten levisi siihen koko festivaaliporukkaan, ihan hullua huutoa.

Joskus tulee tällaisia chantteja jotka sitten unohtuu, mutta pari viikkoa sen jälkeen ne saksa-laiset kutsu meidät Müncheniin äänittämään sen. Se oli aika hurjaa. ”

Eikä läppä siihen jäänyt. Monikansallisella levy-yhtiöllä julkaiseva Django 3000 nimesi myös levynsä fraasin mukaan: Bonaparty!

Sepalus auki Eurooppaan

Väärää rahaa

Viisi vuotta ja satoja keikkoja myöhemmin Jaakko Laitinen ja Väärä Ra-ha ei näytä taipumisen merkkejä. Päinvastoin, nyt sivutiet kiertävät myös Keski-Euroopan kujilla. – Turkka Tuovinen, teksti & Petri Alanko, kuva

Liikuntakeskus

nYt sinuLLeuusi asiakaskunnOn etu

- Kokeile Kunnonsalia veLOituksetta

- Tutustu Kunnonsaliin 4 kk 40 € /kk

- Testaa Fustra näYtetunti 25 €

- Rentoudu hieronnassa aLennus -10%

Kuopio | Ajurinkatu 16 | VArKAus | Ahlströminkatu 23 | puh. (017) 552 3322 | www.kunnonsali.fi VIIHDEKESKUS ISOCEEAjurinkatu 16, 70100 Kuopio

www.kunnonsali.fi

AVoinnA 24/7KuntosAliryhmäliiKuntAFustrA method personAl trAiner omt-FysioterApiAhierontA yritysliiKuntAsolAriumsAunAlisärAVinteetVeKArApArKKi

€/kk

alk.

40

aLOita kunnOn

sYksY

Saksan kiertueelta palannut Jaakko Laitinen ja Väärä raha esiintyi Pannuhuoneella kolmas lokakuuta

25Uljas 7 | 24. 10. 2014

Samu Niemeläinen, Ulla Lehmusoksa, Inka Kyytinen ja Tero Sarkkinen kuvailevat Teatteri Satamaa turvalliseksi kotisatamaksi. Siellä voi heittäytyä, kun tietää, että joku ottaa kopin.

26 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Teatteri Satamassa taiteel-linen kunnianhimo lyö kauniisti kättä yhdessä tekemisen ja oppimisen kanssa. Jokin erikoinen

viehätys paikassa on. Rahoitusvaikeuk-sien vuoksi teatterin jatko on vaarassa, mutta teatterin väki ei epäröinyt pyytää apua. Kävi ilmi, että huhut talkoohengen kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.

Satamalaiset kasasivat listauksen: 30 tapaa auttaa Satamaa. Siinä kehotetaan tuomaan vaikka maitopurkki kahvi-laan, auttamaan mattojen pesemisessä, ryhtymään kannatusjäseneksi, vuok-raamaan tilaa tai edes käymään kahvilla talkookahvilassa. Teatterin perustajat Tero Sarkkinen ja Ulla Lehmusoksa kertovat tyytyväisinä, että talkooväkeä on löytynyt. Mutta myös rahaa pitäisi löytyä. Apurahoilla saadaan tuotantoja käyntiin, mutta ne eivät pidä taloa pystyssä.

”Tuotannot maksavat ja useampaan juttuun on aina haettu rahaa. On tehty niin, että okei, mää menen puoleksi vuo-deksi muualle töihin, niin voit tehdä tuon tuotannon”, Sarkkinen kuvailee teatterin toimintaa.

”Tuntuu hyvältä, kun on vaikuttanut, että tässä ajassa on talkoohenkeä aika vä-hän. Tämä syyskuu oli aivan uskomaton. Aloitimme tuossa pöydässä, ja meitä istui siinä viisi. Myöhemmin laskin, niin meitä oli yli sata. Rahastahan se on silti kiinni. Suhteellisen kalliit ylläpitokustannukset tässä tilassa on. Talkoovoimin loppuu päivästä tunnit”, Lehmusoksa toteaa.

Rautatieasemalla olevan VR:n omis-taman tilan ylläpitokustannukset ovat pienelle yhdistykselle kovat, mutta tila on toiminnan kannalta tärkeä. Talkoovoi-min pyöritetyn kahvila Laiturin tuotoilla ja tilan vuokraamisella muille käyttäjille, ei teatteri ole saanut katettua kaikkia kuluja, ja tällä hetkellä varmaa on vain se,

että tilassa voidaan olla vuoden loppuun. Sataman väkeä kuunnellessa tulee tunne, että paljon menetetään jos he eivät pääse unelmiaan toteuttamaan.

”Joensuun kaupunki oli hienosti mukana Pohjoinen valo -festivaalin tukemisessa ja se on antanut avustuksia joihinkin pienprojekteihin. Alkuaikoina meillä oli myös toimistotilat kaupungilta. Mutta ei haittaisi, vaikka ottaisivat mei-dät suojelukseensa ja taistelisivat meidän puolestamme”, Sarkkinen toteaa.

”Tai siis taistelisi meidän kanssam-me”, Lehmusoksa täsmentää.

”Kaupungin budjettiin suhteutettuna tämä ei ole kallista, mutta yhdistykselle kyllä. Klubeista ja talkookahvilasta on saatu henkemme pitimiksi”, hän jatkaa.

Kun kituuttavat kunnat sorvaavat ta-lousarvioitaan ensi vuodeksi, on nuoret helppo sivuuttaa, koska siitä syntyvät kustannukset lankeavat maksettavaksi vasta vuosien päästä. Lisäksi kauhistel-laan nuorisojengejä. Pääkirjoituksissa vaaditaan holhousta ja kuria. Teatteri Sataman ajattelu lähtee siitä, että nuoret saavat tilaisuuden sitoutua, kantaa vas-tuuta ja hakea rajojaan turvallisessa yh-teisössä. Sataman väki kuvailee sitä niin, että uskaltaa hypätä, kun tietää, että joku ottaa kiinni. On lopulta helppo laskea, että Sataman malli on se taloudellisesti kannattavampi.

”Miulla on ollut sellaisesta vaahto-sammuttimen kokoisesta pikkutytöstä kiinnostus teatteria kohtaan. Seiskaluo-kalla ilmaisutaidon opettaja vei katso-maan Sataman esitystä ja saatiin esite Sataman kesäleiristä. Lähdin sinne ja innostuin. Täällä on semmoinen tietyn-lainen tunnelma ja ilmapiiri, hyväksyntä ja yhteisöllisyys”, Inka Kyytinen, yksi satamalaisista kuvailee.

”Ehkä suurin anti, mitä on saanut

Satamalta on rohkeus ja omien rajojen kokeileminen. Se oli ennen aika heik-koa. Ja tämä on semmoinen kotisatama. Helppo on ollut tutustua täällä uusiin ihmisiin”, hän jatkaa.

”Miun tarina on se, että tapasin Ullan kun se oli ohjaamassa jotain ja tuli semmoinen fiilis, että haluan tuonne. Tänne hyväksyttiin juuri sellaisena kuin oon. Täällä on saanut rohkeutta ilmaista itseään ja paljon esiintymiskokemusta. Se auttaa myös muualla”, toinen satamalai-nen Samu Niemeläinen kertoo.

Satamassa hautuu monta unelmaa , eikä haastattelusta meinaa tulla loppua kun Sarkkinen listaa suunnittelun eri vaiheis-sa olevia haaveita, projekteja ja tuotan-toja. Hän toteaa, että heillä on tapana puhua kaikki unelmansa julki.

”Voi vaikka tulla joku Inka, joka tahtoo mukaan ja toimittaja, joka haluaa tehdä siitä jutun. Se on se niistä unelmista pu-humisen idea”, Lehmusoksa sanoo.

”No se, että joko tämä tai joku toinen tila olisi mahdollinen. Sitten, että tulisi paljon visionäärisiä, innokkaita ohjaa-jia, jotka osaisivat olla nuorten kanssa.

Ja että tulisi esityksiä, joita tekijät itse rakastaisivat ja yleisö saisi jotain. Se, että laittaa itsensä peliin herättää jotain katsojassakin”, hän listaa unelmia.

”Ja se vaatii sen, että on paikka, jossa voi kokea olonsa turvalliseksi. Silloin voi ilmaista itseään. Katsomoonkin välittyy jotain kokonaisvaltaista ja vilpitöntä”, Sarkkinen lisää.

Satamaan on helppo tulla, ja sinne onkin vain kävelty ovesta sisään ja oltu mukana. Kun mukana on hyvä olla, on helppo myös heitellä ideoita. Niin sai alkunsa esimerkiksi Dokkari-klubi, joka pyöri Satamalla lokakuun ajan. Paikalle kannettiin videotykki ja katsottiin poru-kalla Docventures-dokumentteja.

Aikuisia on läsnä ohjaamassa, autta-massa ja tekemässä, mutta teatterin väki korostaa kerta toisensa jälkeen kuinka toiminta lähtee nuorista itsestään. Se on myös tärkein syy siihen, miksi Sataman taide sykähdyttää. Yhtä elämänsä kuohu-vimmista ja intensiivisimmistä vaiheista elävät ihmiset saavat tilaa ja rohkaisua kokemuksensa ilmaisemiseen. Pelkät seinät eivät siihen riitä, mutta siihen tarvitaan seinät.

Talkooväki kannattelee unelmaaTalkoolaistulva yllätti rahoitusvaikeuksiin joutuneen Teatteri Sataman, mutta myös Joensuun kaupunkia toivotaan mukaan yhteishyvään. Kau-punki luultavasti hyötyisi. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Teatteri Satama on 13-17 –vuotiaille suunnattu teatteri. Sen tarkoitus on ”luoda nuorille turvalliset ja inspiroivat puitteet ilmaista itseään teatteritaiteen keinoin ja antaa eväitä kohti aikuisuutta yhteisöllisen taideharrastuksen parissa.”

Satama toimii tällä hetkellä Joensuun rautatieasemalla sijaitsevassa puutalossa (Itäranta 10).

Tilassa toimii myös talkookahvila Laituri. Tilaa on mahdollista vuokrata omaa tapahtumaansa varten ja toimistotilaakin voi sieltä kysellä.

Satama on perustettu vuonna 2008.

Satama netissä: teatterisatama.net

Taidetta ja kahvia

”Okei, mää menen puoleksi vuodeksi muualle töihin, niin voit tehdä tuon tuotannon

27Uljas 7 | 24. 10. 2014

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: [email protected], ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja [email protected], Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedostusihteeri Heljä Koistinen.

28 Uljas 7 | 24. 10. 2014

29Uljas 1 | 24. 1. 2014

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku

ISYY:n lihalla

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ainejärjes-tökilpailussa 14.10.–30.11. on tänä vuonna teemana kiusaamisen vastaisuus. Kilpailussa kannustetaan ainejärjestöjä kehittämään toimintaansa, luomaan uusia tapahtumia tai yhdistämään useamman ainejärjestön voimat jäsenistöjen hyväksi. Osallistu-jat saavat itse päättää, kuinka kilpailun teema huomioidaan suunnitellussa toiminnassa. Ainejärjestökilpailuun voivat osallistua kaikki Itä-Suomen yliopiston ainejärjestöt. Osallistujien tulee täyttää ISYY:n verkkosivuilta löytyvä projektisuun-nitelmapohja ja yhteystietolomake sekä palauttaa nämä 30.11. klo 12 mennessä sähköisesti osoittee-seen [email protected] tai paperisena johonkin ISYY:n kampustoimistoista. Kilpailutöissä arvioidaan muun muassa jäsenistön

TAPAHTUU Tapahtumat

osallistamista sekä kilpailutyön innovatiivi-suutta, hyödyllisyyttä ja toteuttamiskelpoi-suutta. Kilpailussa palkitaan kolme parhaiten kiusaamisen vastaisuuden toiminnassaan huomioivaa ja toimintaansa kehittävää ainejärjestöä. Voittajat valitaan marraskuun lopussa ja heille ilmoitetaan voitosta henkilö-kohtaisesti.

Lue lisää:http://isyy.fi/blog/2014/10/20/kilpailukutsu-isyyn-ainejarjestokilpailu-2014/Lisätietoja:Antti Saarelainen, ISYY:n Joensuun kampuspuheenjohtaja, [email protected], p. 050 535 3326

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe [email protected] 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe [email protected] 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 [email protected] 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: [email protected], ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja [email protected], Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedostusihteeri Heljä Koistinen.

Ainejärjestö: kehitä toiminta-asi, luo uutta tai lyö hynttyyt yhteen muiden kanssa ISYY:n ainejärjestökilpailussa!

ISYY:ssä työskentelee kaksi häirintäyh-dyshenkilöä, joihin voi olla yhteydessä, jos kokee häirintää, ahdistelua, syrjintää, kiusaamista tai epätasa-arvoista kohtelua yliopistoyhteisössä. – Häirintäyhdyshenkilö auttaa löytämään keinot, joilla häiritsevä toiminta saa-daan loppumaan. Jokaisella on oikeus puolustaa itseään epäasiallista kohtelua vastaan ja saada tähän tarvittaessa apua, Hannele kertoo.Häirintäyhdyshenkilöille voi soittaa, laittaa sähköpostia tai heitä voi käydä tapaa-massa henkilökohtaisesti.ISYY:n härintäyhdyshenkilöt:Mikko Aaltonen, Kuopion kampuksen edunvalvontasihteeri, p. 044 576 8414, [email protected] Hannele Mirola, Joensuun kampuksen toimistosihteeri, p. 050 341 6346, [email protected]

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukau-sittain yksi tekijä. Vuorossa on toinen ISYY:n häirintäyhdyshenkilöistä Hannele Mirola

Kuka: Hannele Mirola

Mitä: Itä-Suomen yliopiston ylioppi-

laskunnan toinen häirintäyhdyshen-

kilö ja ISYY:n Joensuun kampuksen

toimistosihteeri

Missä: Joensuun kampuksella, mutta

myös muilla kampuksilla opiskelevat

voivat olla yhteydessä härintäyhdys-

henkilöön.

Hannele Mirola

Kaikki kampukset3.11.–7.11. Hymy- ja valitusviikot7.11. Nenäpäivä8.11. ISYY:n edustajiston kokous Joensuussa

Joensuu:24.10. ESN Joensuu International Dinner at 6 pm, Metria lobby31.10. hakuaika ISYY:n Joensuun kampuksen liikuntaohjaajaksi päättyy31.10. Sykettä-retki Petkeljärvelle31.10. ESN Joensuu Halloween Party 9.11. ESN Joensuu goes to Pirates of the Baltic Sea Cruise

Kuopio: 25.10. OPKOlla lähetit Seija ja Hannu Hyvärinen aiheesta Lahjaksi olette saaneet - lahjaksi antakaa klo 1827.10. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian Kappeli30.10. Hyvät Kuvat: Isänsä Poika klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko6.11. Hyvät Kuvat: Only lovers left alive klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko9.–11.11. ESN Finland: Pirates of the Baltic Sea cruise (to Stockholm)13.11. Hyvät Kuvat: A late quartet klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko20.11. Hyvät Kuvat: Tuuli nousee klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko

Savonlinna:23.10. Pedaryn kulttuurimatka4.11. Olavinkadun appro

Suomessa yliopisto-opiskelijoilla on lakiin kirjattu oikeus osal-listua tiettyihin yliopiston lakisääteisiin toimielimiin. Yliopiston ylimmissä hallintoelimissä, kuten yliopistokollegiossa, halli-tuksessa ja tiedekuntaneuvostoissa, kolmasosa jäsenistä on opiskelijoita. Lisäksi opiskelijajäseniä on kaikissa muissakin lakisääteisissä toimielimissä, kuten muutoksenhakulautakun-nassa ja opintotukilautakunnassa.Opetusta antavien yksiköiden osalta laissa, tai Itä-Suomen yliopistossa, ei ole määritelty mitään toimielimiä. Tiedekun-nat, osastot ja laitokset saavat itse määritellä miten organi-soivat toimintansa tiedekuntaneuvoston alapuolella. Mikäli yksikössä on toimielin, jossa käsitellään mitään opiskelijoi-den asemaan vaikuttavaa asiaa, kuulusi siinä olla mukana opiskelijajäsen(iä). Opiskelijajäsenten valinta kuuluu yliopis-tolain mukaan ylioppilaskunnalle, mutta oppiainetasolla päätösvalta opiskelijajäsenten valinnasta on delegoitu suoraan ainejärjestöille.Kaikkiin opetusta antaviin yksiköihin ei ole perustettu mitään virallista monijäsenistä hallintoelintä, jossa opiskelijat olisivat mukana. Kuitenkin yliopiston hallintojohtosäännön mukaan: ”Valmistelta-essa opiskelijoiden asemaan vaikuttavia päätöksiä on opiskelijoita kuultava tarkoituksenmukaisella tavalla”. Eli jos oppiainetasolla on tehty päätös ilman toimielintä, tulee esimerkiksi ainejärjestöä kuulla ennen päätöksen tekoa.Jos oma oppiaineenne tekee päätöksiä kuulematta opiskelijoita, niin asiasta voi huomauttaa oppiaineenjohtajalle tai viedä asian tiedekuntaneuvostoon. Yliopiston sisäiset valituskanavat eivät välttämättä aina auta ja silloin voi tarvittaessa tehdä myös hallintokantelun hallinto-oikeuteen.

Oppiaineeni tekee päätöksiä eikä välitä opiskelijoiden mielipiteestä. Opintoja suunnittelevissa työryhmissä ei ole yhtään opiskelijaa. Onko tämä oikein?

ISYY:n edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara kertoo opiskelijan oikeuk-sista ja velvollisuuksista

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen: [email protected]. Tekstisi saatetaan julkaista sellaisenaan tai muokattuna.

Häirinnän kohteeksi joutuneiden tuki ja turva

29Uljas 7 | 24. 10. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Minkä elokuvasarjan ensimmäinen osa on vuodelta 1978 – se parhain, josta tuli valtaisa menestys? Miesosis-sa mm. Elät vain kahdesti-leffassa Ernest Stavro Blofel-feldia esittänyt brittinäyttelijä. Merkittävässä roolissa myös halpa William Shatner-naamari! Naispääosan

esittäjän debyytti, joka leimasi hänet vuosiksi. Hänen äitinsä oli hieman samankaltaisessa roolissa eräässä klassikossa vuonna 1960. Budjetti oli siinä 400 000 dollaria, ja se kuvattiin kuta kuin kolmessa viikossa. Muistetaan erityisen tarttuvasta teemamusii-kista, jonka ohjaaja itse sävelsi ja soitti; ja kuultiinhan siinä itse Blue Öyster Cultin (Don´t Fear) The Reaper. Elokuva sijoittuu lokakuun viimeiseen päivään.

1) Perjantai 13. päivä. X) Kun tuntematon soittaa. 2) Halloween.

Mikä kaupunki on saanut nimensä pohjoisafrikka-laisen kristityn mukaan, joka oli Rooman legioonan komentaja joka kieltäytyi surmaamasta kristittyjä? Tästä hyvästä keisari Maximianus teloittaa pätkäytti hänet legioonansa kanssa. Nykyisin hän on katolisen

kirkon ja koptien pyhimys. Suurin osa asukkaista puhuu saksaa, italian ollessa toiseksi tärkein kieli – portugalia seitsemisen prosenttia. Järjesti kaksi isompaa urheilutapahtumaa 1920- ja 1940-luvuilla. Myös turistikaupunki, joka on ollut erityisesti talviloma-jetset-populan suosiossa. Mainitaan yhden hitin ihmeen Peter Sarstedtin vuoden 1969 kappaleessa Where Do You Go To My Lovely: ”And when the snow falls you´re found in _______ with the others of the jet-set. And you sip your Napole-on brandy….”

1) Sankt Gallen. X) St. Moritz. 2) Chamonix.

Mikä George Goethalsin loppuunsaattama rakennel-ma palautettiin 31. joulukuuta 1999, siinä 120 vuotta projektin aloittamisesta? Sen osia ovat mm. Miraflo-res, Pedro Miguel, Gaillardin leikkaus ja Gatún. En-simmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1534, jolloin keisari Kaarle V määräsi etsittäväksi erästä reittiä.

Vuosina 1788-1793 Alessandro Malaspina linjasi sen ensimmäi-seksi suunnitellun reitin. 1800-luvun loppupuolella eräs valtio aloitti rakennustyöt, ja yli 20000 ihmistä kuoli noin yhdeksän vuoden aikana. Vuonna 1903 toinen valtio osti projektin, ja sen johtoon nimitettiin eversti Goethals diktaattorisin oikeuksin. Hän ilmoitti suoraan, että lakkolaiset tullaan ampumaan. Raken-nelma valmistui 1913 noin viidentuhannen ruumiin jälkeen.

1) Panaman kanava. X) Pan-American Highway. 2) Union-Central Pacific rautatie..

Mikä pikku moka – tahallinen tai tahaton – Miche-langelolle sattui Daavid-patsaassa; siis mikä asia-virhe siinä on? Eräs lääkäri otti asian esille vuonna 1971. Michelangelon vitsi tai poliittinen korrektius suhteessa katoliseen kirkkoon. Kuitenkin virhe on

sopusoinnussa renessanssin taiteen ihmiskuvauksen kanssa, varsinkin raamatullisten hahmojen suhteen.

1) Kivekset puuttuvat. X) Pää on liian suuri suhteessa muuhun kehoon. 2) Jos kyseessä on se Daavid, joka kolasi Goljatin, niin hänen pitäisi olla ympärileikattu.

Mikä tanssi mainitaan sekä Procol Harumin kappaleessa Whiter Shade of Pale että Queenin Bohemian Rhapsodyssa? Alkuaan kotoisin Iberian niemimaalta, jota säestetään kitaroin, kastanjetein ja käsin. ”We skipped the light…….. / Scaramouch,

scaramouch will you do the…….”

1) Fandango. X) Bolero. 2) Paso Doble.

1

3

2

4

51 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32

Sanna Hukkanen | Korpi

ARISTOTELES JA KOHTUUDEN MERKITYS

Kerta-annos

Aristoteles on länsimaisen filosofian vaikutusvaltaisimpia ajattelijoita, jonka hyve-etiikka säilyi vuosatojen ajan

siveysajattelun kulmakivenä. Hyve-etiikan mukaan ihminen on onnellinen ja saavuttaa tavoittelemansa päämäärät parhaiten toimi-essaan kohtuullisesti. Oikea toimintapa löytyy seuraamalla hyveen kultaista keskitietä. Olen-naista on välttää äärimmäisyyksiä ja rakentaa saatavilla olevista elämänaineksista mahdolli-simman tasapainoinen lopputulos.

Kohtuus on Aristoteleen mukaan yksilöl-linen asia, jonka saavuttamiseksi erilaisten ihmisten on toimittava eri tavoin. Esimerkkinä voidaan käyttää ruuan syömistä. Syödäkseen kohtuullisesti kotona kirjakääröjä lukevan Platonin on nautittava erilaista ruokaa kuin antiikin kreikkalaisen painijan, joka käyttää päivänsä voimaharjoitteluun. Molemmat täh-täävät kohtuuteen, mutta joutuvat käyttämään erilaisia keinoja saavuttaakseen päämääränsä.

Aristoteleelle kohtuus on tilannesidonnais-ta. Ei ole aukottomia toimintaohjeita, joita voisi soveltaa kaikissa tilanteissa. Myös yhteiskun-nallisessa päätöksenteossa on pohdittava tilannekohtaisesti, kuinka äärimmäiset toimin-tatavat voidaan välttää. Toisaalta Aristoteleen mukaan on olemassa toimintatapoja, joita ei voi ikinä suorittaa hyveellisesti. Kukaan ei toimi oikein, vaikka pettäisi, murhaisi ja pahoinpiteli-si muita ihmisiä vain kohtuullisesti.

Aristoteleen oppi haastaa länsimaailmaa

hallitsevan klassisen liberalismin arvokäsityk-sen. Liberalismin mukaan kullakin on vapaus toimia haluamalla tavalla, kunhan ei vahingoita muita. Näin ollen myös äärimmäisyyksien ja kohtuuttomuuden harjoittamiseen on oikeus, mikäli toimista ei ole haittaa muille. Liberalismi asettaa eettiselle toiminnalle vähimmäisvaati-muksen ja antaa kullekin vapauden määritellä yksilöllisesti, mistä oman onnensa löytää.

Ehkä liberaali ajattelutapa on vaikuttanut siihen, että aikamme ihmisiä luonnehtii vaikeus löytää hyvän elämän suuntaviivoja ja tunnistaa kohtuutta. Jo antiikin filosofit huomioivat, että yhteiskunnallinen asema ei paljasta, kykeneekö ihminen tähän vai ei. Kärjistetysti sanottuna, yritysmaailmassa ylisuuria bonuksia haaliva yritysjohtaja voi olla yhtä heikko tunnistamaan kohtuutta kuin katuojassa makaava juopunut. Molemmat ovat Aristoteleen mukaan paheelli-sia, sillä kumpikaan ei tunnista hyveen kultaista keskitietä.

Näyttää siltä, että Aristoteleen etiikka voi tarjota liberaalia ajattelua paremmat lähtökoh-dat rationaalisen elämänsuunnitelman rakenta-miseen. Tällöin kohtuus osoittaa hyvän elämän suunnan. Kohtuuton voi haalia pikavoittoja, nautintoja ja etuisuuksia, hyveellistä helpom-min. Elämän kokonaisuuden kannalta koh-tuullisesti käyttäytyvä on kuitenkin paheellista onnellisempi ja tasapainoisempi ihminen.

Tomi Hämäläinen

30 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!

Minkä elokuvasarjan ensimmäinen osa on vuodelta 1978 – se parhain, josta tuli valtaisa menestys? Miesosis-sa mm. Elät vain kahdesti-leffassa Ernest Stavro Blofel-feldia esittänyt brittinäyttelijä. Merkittävässä roolissa myös halpa William Shatner-naamari! Naispääosan

esittäjän debyytti, joka leimasi hänet vuosiksi. Hänen äitinsä oli hieman samankaltaisessa roolissa eräässä klassikossa vuonna 1960. Budjetti oli siinä 400 000 dollaria, ja se kuvattiin kuta kuin kolmessa viikossa. Muistetaan erityisen tarttuvasta teemamusii-kista, jonka ohjaaja itse sävelsi ja soitti; ja kuultiinhan siinä itse Blue Öyster Cultin (Don´t Fear) The Reaper. Elokuva sijoittuu lokakuun viimeiseen päivään.

1) Perjantai 13. päivä. X) Kun tuntematon soittaa. 2) Halloween.

Mikä kaupunki on saanut nimensä pohjoisafrikka-laisen kristityn mukaan, joka oli Rooman legioonan komentaja joka kieltäytyi surmaamasta kristittyjä? Tästä hyvästä keisari Maximianus teloittaa pätkäytti hänet legioonansa kanssa. Nykyisin hän on katolisen

kirkon ja koptien pyhimys. Suurin osa asukkaista puhuu saksaa, italian ollessa toiseksi tärkein kieli – portugalia seitsemisen prosenttia. Järjesti kaksi isompaa urheilutapahtumaa 1920- ja 1940-luvuilla. Myös turistikaupunki, joka on ollut erityisesti talviloma-jetset-populan suosiossa. Mainitaan yhden hitin ihmeen Peter Sarstedtin vuoden 1969 kappaleessa Where Do You Go To My Lovely: ”And when the snow falls you´re found in _______ with the others of the jet-set. And you sip your Napole-on brandy….”

1) Sankt Gallen. X) St. Moritz. 2) Chamonix.

Mikä George Goethalsin loppuunsaattama rakennel-ma palautettiin 31. joulukuuta 1999, siinä 120 vuotta projektin aloittamisesta? Sen osia ovat mm. Miraflo-res, Pedro Miguel, Gaillardin leikkaus ja Gatún. En-simmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1534, jolloin keisari Kaarle V määräsi etsittäväksi erästä reittiä.

Vuosina 1788-1793 Alessandro Malaspina linjasi sen ensimmäi-seksi suunnitellun reitin. 1800-luvun loppupuolella eräs valtio aloitti rakennustyöt, ja yli 20000 ihmistä kuoli noin yhdeksän vuoden aikana. Vuonna 1903 toinen valtio osti projektin, ja sen johtoon nimitettiin eversti Goethals diktaattorisin oikeuksin. Hän ilmoitti suoraan, että lakkolaiset tullaan ampumaan. Raken-nelma valmistui 1913 noin viidentuhannen ruumiin jälkeen.

1) Panaman kanava. X) Pan-American Highway. 2) Union-Central Pacific rautatie..

Mikä pikku moka – tahallinen tai tahaton – Miche-langelolle sattui Daavid-patsaassa; siis mikä asia-virhe siinä on? Eräs lääkäri otti asian esille vuonna 1971. Michelangelon vitsi tai poliittinen korrektius suhteessa katoliseen kirkkoon. Kuitenkin virhe on

sopusoinnussa renessanssin taiteen ihmiskuvauksen kanssa, varsinkin raamatullisten hahmojen suhteen.

1) Kivekset puuttuvat. X) Pää on liian suuri suhteessa muuhun kehoon. 2) Jos kyseessä on se Daavid, joka kolasi Goljatin, niin hänen pitäisi olla ympärileikattu.

Mikä tanssi mainitaan sekä Procol Harumin kappaleessa Whiter Shade of Pale että Queenin Bohemian Rhapsodyssa? Alkuaan kotoisin Iberian niemimaalta, jota säestetään kitaroin, kastanjetein ja käsin. ”We skipped the light…….. / Scaramouch,

scaramouch will you do the…….”

1) Fandango. X) Bolero. 2) Paso Doble.

5

Oikeat vastakset sivulla 32 31Uljas 7 | 24. 10. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 X 1 2 1

• Ota virallinen henkilötodistus mukaan.• Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. • Verenluovutustilaisuuksien kalenteri veripalvelu.fi • Testaa etukäteen: sovinkoluovuttajaksi.fi• Lataa hengenpelastajan mobiilisovellus!

Tervetuloa verenluovutukseen:

• Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23,Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16

• Joensuu, ke 12.11. klo 13–18, Joensuun pääkirjasto/Muikkusali, Koskikatu 25

• Savonlinna, ke 19.11. klo 13–18,Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7

Sinä voit pelastaa elämän.

www.kuopionkaupunginteatteri.fiPalvelunumero 0600 96100(1,98e/min+pvm)www.facebook.com/kuopionkaupunginteatteri

KAIKKI KIVESTÄ- ja vähän ylikin

Petteri Summasen hulvaton veijarikomedia kansalliskirjailija Aleksis Kiven teoksista ja

hauskemmasta elämästäKuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämöllä.

Kutkuttaa nauruhermoja takuuvarmasti! MUISTA viime hetken -tarjous opiskelijoille.

Nautimme päivittäin tuotteita, jotka on viljelty toisella puolella maapalloa. Reiluilla valinnoilla autat kehitysmaiden viljelijöitä rakentamaan perheelleen parempaa elämää. Valitse Reilun kaupan tuote ja muuta maailmaa ostos kerrallaan.

Reilun kaupan viikko

20.–26.10.2014www.reilujoensuu.fi

32 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Documents

Uljas 7/2014